Venäjä-osaajan oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus. Arviointi. KOPSU, Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke

Transkriptio

1 Venäjä-osaajan oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Arviointi KOPSU, Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Venäjän-osaajan oppisopimustyyppinen täydennyskoulutusohjelma Tutkimuksen toteutus Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi Kyselytutkimuksen tulokset Vastaajien taustatiedot Koulutukseen hakeutumiseen vaikuttaneet tekijät Koulutuksen järjestäminen Aikaisempi osaaminen ja ohjaustoimet Oman organisaation ja henkilökohtaisen panostuksen vaikutus oppimiseen Lähiopetuspäivien sisältöjen käytännön hyöty Työssä opittujen asioiden ja lähiopetuspäivien ohjelman yhteys Osallistujien näkemyksiä ohjelman parhaasta annista Koulutuksen merkitys osallistujien Venäjä-osaamisen kehittymiselle Osallistujien henkilökohtaisten tavoitteiden täyttyminen Osallistujien kehitysehdotuksia ja muita näkemyksiä koulutusohjelmaan liittyen Järjestäjien näkemyksiä koulutusohjelmasta Järjestäjien näkemyksiä osallistujavalinnasta Järjestäjien näkemyksiä opetussisällöstä, opetettujen asioiden ja osallistujien työn välisestä yhteydestä Järjestäjien näkemyksiä koulutusohjelman käytännönjärjestelyistä Järjestäjien näkemyksiä osallistujien verkostoitumisesta ja vuorovaikutuksesta Järjestäjien näkemyksiä koulutusohjelman ja kurssisuunnitelman onnistumisesta Yhteenveto ja johtopäätöksiä LIITTEET - 1 -

3 Kuviot Kuvio 1. Vastaajien sukupuoli - 7- Kuvio 2. Vastaajien ikä - 8- Kuvio 3. Vastaajien pohjakoulutus Kuvio 4. Vastaajien työsuhteen laatu Kuvio 5. Koulutukseen hakeutumiseen vaikuttaneet tekijät Kuvio 6. Koulutuksen järjestämiseen liittyvät tekijät Kuvio 7. Vastaajien aikaisempi osaaminen ja toteutetut ohjaustoimet.-13- Kuvio 8. Oman organisaation ja henkilökohtaisen panostuksen vaikutus oppimiseen Kuvio 9. Lähiopetuspäivien sisältöjen koettu käytännön hyöty

4 1 Johdanto Venäjä toimintaympäristönä on haasteellinen, jatkuvasti muuttuva ja uutta osaamista edellyttävä työympäristö. Venäjällä ja Venäjän-kaupassa menestyksellisesti toimiminen edellyttää työelämän kautta saatua erityisosaamista. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen, Helsingin-yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Kotkan yksikön ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yhteistyössä toteuttama Venäjä-osaajan oppisopimustyyppinen täydennyskoulutusohjelma suunniteltiin käytännönläheiseksi tavaksi täydentää, lisätä ja syventää ohjelmaan osallistuneiden henkilöiden Venäjäosaamista. Venäjä-osaajan oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus alkoi marraskuussa 2010 ja päättyi marraskuussa 2011 järjestettyyn loppuseminaariin. Täydennyskoulutusohjelman tavoitteena oli parantaa ja syventää Venäjän-kaupan ja muiden Venäjä-toimintojen parissa työskentelevien henkilöiden ammatillista osaamista koulutuksen ja työssä oppimisen keinoin. Koulutusohjelman rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö, ja se oli osallistujille maksuton. Koulutusohjelman arviointitiedon kerääminen kuuluu KOPSU, Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishankkeeseen, jota osarahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Pohjois- Karjalan ELY-keskus. Hanketta hallinnoi Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus on yksi projektin osatoteuttajista. Tässä raportissa esitetään koulutusohjelman taustat, ohjelmaan osallistuneiden henkilöiden näkemyksiä ohjelman onnistumisesta, sen vaikutuksista ja hyödyistä heidän omaan osaamiseensa sekä koulutusohjelman järjestäjien näkemyksiä ohjelman onnistumisesta ja vaikutuksista. Osallistujien ja järjestäjien näkemyksiä selvitettiin kyselytutkimuksen ja sähköpostihaastattelun kautta, jotka toteutti, tiedot käsitteli ja analysoi tutkija Petri Järvikuona Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta

5 2 Venäjän-osaajan oppisopimustyyppinen täydennyskoulutusohjelma Venäjä-osaajan oppisopimustyyppisen koulutusohjelman laajuus oli 30 opintopistettä. Sen sisältö rakentui tietopuolisesta koulutuksesta (15 op) ja ohjatusta työssä oppimisesta (15 op), joka sisälsi myös työssä tehtävän kehittämishankkeen. Ohjelman sisältö muodostui orientaatiopäivästä, 12 lähiopetuspäivästä ja loppuseminaarista. Ohjelman tietopuolinen koulutus sisälsi seuraavat opintojaksot: 1. Venäjän-kauppa (5 op) Liiketoimintakulttuuri ja kaupankäynti Venäjällä Markkinointi Venäjällä Maksuliikenne ja vientisaatavan turvaaminen Venäjän-kaupassa Sopimukset Venäjän-kaupassa 2. Venäjän yhteiskunta (5 op) Venäjän federaation hallinto ja aluejako, eri alueiden sosioekonominen tila, luonnonvarat, teollisuus ja palvelut Venäläinen työkulttuuri Venäjä muuttuvassa maailmanjärjestyksessä Venäläinen taide, kuvataide, kirjallisuus ja musiikki 3. Venäjä kansainvälistyvien suomalaisten yritysten markkina-alueena (5 op) Liiketoimintakulttuurin merkitys ja vaikutukset Venäjällä toimivien ulkomaisten yritysten toiminnalle Kielet ja venäjän kielenosaamisen merkitys yritystoiminnassa Yritystoiminnan verkostot Logistiikka Venäjä-toiminnoissa Ohjatun työssä oppimisen menetelmät olivat seuraavat (15 op): Jokaiselle osallistujalle sovittiin työpaikkaohjaaja omasta työorganisaatiosta. Työssä oppimisen keskeinen tavoite oli opiskelijan kehittyminen asiantuntijana, mitä arvioitiin mm. kehittämishankkeen avulla. Koulutuksen tavoitteet: Koulutuksen suorittanut henkilö 1. hallitsee Venäjän yhteiskunnan ja talouden keskeiset elementit, oikeat tiedonlähteet ja niiden käytön sekä kykenee soveltamaan osaamistaan työelämän haasteiden ratkaisuissa 2. hallitsee Venäjä-yhteistyön ja Venäjä-kaupan periaatteet ja toimintamallit 3. hallitsee yrityksen tai organisaation Venäjä-yhteistyön ja -liiketoiminnan keskeiset strategiset ja operatiiviset mallit 4. kykenee ratkaisemaan Venäjä-yhteistyöhön ja Venäjä-kauppaan liittyvien jatkuvien toimintaympäristömuutosten aiheuttamia ongelmia 5. osaa hyödyntää tietolähteitä ja verkostoja työtehtävissään - 4 -

6 6. osaa toimia huomioiden venäläisen toimintakulttuurin 7. pystyy kehittämään ja johtamaan yrityksen Venäjä-kauppaa tai organisaation Venäjätoimintoja strategisella sekä operatiivisella tasolla 8. pystyy toimimaan asiantuntijana Venäjä-kaupan ja Venäjä-yhteistoiminnan. erimuotoisissa tehtävissä sekä ohjaamaan Venäjä-osaamisen kehittämistä Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus oli tarkoitettu eri aloilla toimiville yrityksille, organisaatioille ja niiden henkilöstölle. Koulutukseen osallistuvalla henkilöllä oli oltava soveltuva korkeakoulututkinto (vähintään amk-tutkinto) ja tahto lähteä laajentamaan ja syventämään omaa Venäjä-osaamistaan ja kehittämään yrityksen tai organisaation Venäjä-toimintoja. Erityistapauksissa koulutukseen voitiin valita vankan Venäjä-osaamiseen liittyvän työkokemuksen omaava henkilö. Koulutukseen valittiin 30 henkilöä, joista naisia oli 22 ja miehiä 8. Osallistujista 17:llä oli ylempi korkeakoulututkinto, seitsemällä alempi korkeakoulututkinto ja kuudella opistotason tai muu tutkinto. Ohjelman aikana kuusi henkilöä ilmoitti keskeyttävänsä opiskelunsa työpaikan vaihdoksen tai muuttuneen työtilanteen vuoksi

7 3 Tutkimuksen toteutus Venäjän-osaajan oppisopimustyyppisen täydennyskoulutusohjelman arviointitutkimuksen toteuttamisessa hyödynnettiin sekä kyselytutkimusta että sähköpostihaastattelua. Koulutukseen osallistuneille henkilöille järjestettiin web-pohjainen kysely (liite 1). Se lähetettiin 20:lle koulutusohjelmaan aktiivisesti osallistuneelle henkilölle välittömästi päätösseminaarin jälkeen, ja vastauksia saatiin muistutusviestin lähettämisen jälkeen yhteensä 14. Vastausprosentiksi muodostui 70 %, jota voidaan pitää varsin tyydyttävänä. Osallistujien kyselytutkimuksen tulosten lisäksi tässä raportissa käsitellään osallistujien anonyymeja itsearviointeja, jotka koottiin verkko-oppimisympäristö Moodlessa. Koulutusohjelman järjestäjien näkemyksiä ohjelmasta selvitettiin sähköpostitse. Järjestäjäkorkeakoulujen vastuuhenkilöille lähetettiin joulukuussa 2011 sähköpostitse kysymykset (liite 2), joihin heitä pyydettiin vastaamaan kirjallisesti. Jokaiselta kolmelta vastuuhenkilöltä saatiin vastaukset määräaikaan mennessä. 3.1 Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi on monitahoinen ilmiö, jonka mittaaminen on usein hyvin haasteellista. Koulutuksen vaikutukset voivat ilmetä monella eri tavalla ja monella eri tasolla. Vaikutukset ovat usein myös epäsuoria, minkä vuoksi yksittäisen koulutusjakson tai opetetun asian vaikuttavuutta muutokseen on lähes mahdotonta mitata tarkasti. Koulutuksen vaikuttavuuden arviointiin on olemassa useita erilaisia ja erityyppisiä malleja sekä lähestymistapoja, joista tunnetuin lienee Donald Kirkpatrickin (1996) kehittämä nelivaiheinen arviointimalli 1. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan tukeuduta olemassa oleviin teorioihin ja malleihin koulutuksen vaikuttavuudesta, vaan arviointi perustuu sekä vastaavien koulutusohjelmien tiimoilta esitettyihin kysymyksiin että tämän koulutuksen osallistujien ja järjestäjien näkemyksiin ja itsearviointeihin ohjelmasta. 1 Kirkpatrick, D.L (1996) Great Ideas Revisited. Training & Development, Vol. 50, No. 1, pp

8 4 Kyselytutkimuksen tulokset Tässä kappaleessa esitetään koulutusohjelmaan osallistuneille henkilöille toteutetun kyselytutkimuksen tulokset alkaen vastaajien taustatiedoista: sukupuolesta, iästä, koulutustaustasta sekä työtilanteesta. 4.1 Vastaajien taustatiedot Raportin ensimmäisessä kuviossa (1) esitetään kyselyyn vastanneiden henkilöiden sukupuolijakauma. Yksi kyselyyn vastanneista henkilöistä jätti vastaamatta kysymykseen. Selvä enemmistö kyselyyn vastanneista henkilöistä oli naisia peräti 77 %. Vastaajien sukupuolijakauma kuvastaa varsin osuvasti Venäjän-osaajan oppisopimustyyppisen täydennyskoulutusohjelmaan osallistuneiden henkilöiden sukupuolijakaumaa, sillä täydennyskoulutusohjelman loppuun suorittaneista henkilöistä 80 % oli naisia. Kuvio 1. Vastaajien sukupuoli Puolet kyselyyn vastanneista osallistujista oli yli 50-vuotiaita (kuvio 2). Loput vastaajista olivat iältään vuotta ja huomionarvoista oli se, ettei alle 25-vuotiaita ollut vastanneiden joukossa lainkaan. Kyselyyn vastanneet henkilöt olivat kokonaisuudessaan siis varsin kokeneita. Osallistujien kokemus nousee esille myös myöhempänä esitettyjen asioiden yhteydessä. Kuviossa 3 esitetään kyselyyn vastanneiden henkilöiden pohjakoulutus. Kaikilla paitsi yhdellä kyselyyn vastanneella henkilöllä oli suoritettuna korkeakoulututkinto. Kolmella vastaajalla taustalla oli alempi korkeakoulututkinto ja kymmenellä ylempi korkeakoulututkinto. Korkeakoulutuksen suorittamattomalla vastaajalla oli taustallaan ammatillinen erikoistutkinto ja sen lisäksi jatkotutkinto. Näin ollen kyselyyn vastanneet osallistujat olivat siis hyvin koulutettuja. Osallistujilta kysyttiin avoimella kysymyksellä myös tärkeimpiä suoritettuja tutkintoja. Koulutusaloittain tarkasteltuna vastaajat jakautuivat myös tasaisesti. Joukossa oli insinöörejä, humanisteja, kauppatieteilijöitä sekä muiden yksittäisten korkeakoulu- ja yliopistotutkintojen suorittaneita henkilöitä. Osallistujajoukko oli koulutustaustaltaan siis varsin värikästä ja heterogeenista

9 Kuvio 2. Vastaajien ikä (14 vastausta) Kuvio 3. Vastaajien pohjakoulutus Kaikki kyselyyn vastanneet henkilöt työskentelivät vastaushetkellä täysipäiväisesti. Selvä enemmistö kyselyyn vastanneista henkilöistä toimi vakituisessa työsuhteessa (n. 79 %), mutta vastanneiden joukossa oli myös muutama määräaikaisessa ja projektimaisessa työsuhteessa työskentelevä henkilö (n. 21 %) (kuvio 4). Vastaajien työllisyystilanne vastaushetkellä oli siis hyvä

10 Kuvio 4. Vastaajien työsuhteen laatu 4.2 Koulutukseen hakeutumiseen vaikuttaneet tekijät Selvitettäessä Venäjän-osaajan oppisopimustyyppisen täydennyskoulutusohjelmaan osallistuneiden henkilöiden koulutukseen osallistumisen syitä, nousi esille monia erilaisia ja yksittäisiä seikkoja (ks. kuvio 5). Yksi tekijä nousi kuitenkin selvästi ylitse muiden oma kiinnostus aiheeseen. Peräti 93 % vastaajista valitsi kyseisen vaihtoehdon useiden vaihtoehtojen joukosta tässä monivalintakysymyksessä. Lisäksi yli puolet (57 %) vastaajista koki, että syy koulutukseen hakeutumiseen löytyi ammatista tai alasta esille nousseesta tarpeesta erikoistumiseen. Vain hieman harvempi hakeutui koulukseen, jotta voisi edetä urallaan (43 %). Joillakin vastaajilla koulutukseen hakeutumiseen vaikutti myös muutokset työtehtävissä (36 %), työnantajan suositus (21 %) tai työpaikalla tapahtuvat organisaatiomuutokset (14 %). Ainoastaan yhdellä vastaajalla yksi syy koulutukseen hakeutumiseen löytyi työttömyysuhasta. Muita mainittuja yksittäisiä syitä koulutukseen hakeutumiseen olivat mm. halu vaihtaa alaa, jolloin koulutus nähtiin parhaana mahdollisena ponnahduslautana työskentelyyn Venäjän parissa. Erään toisen vastaajan avoimen vastauksen mukaan: Venäjä-osaaminen on todella vaativa alue, johon perehtyminen vaatii parasta mahdollista koulutusta sekä kokemusta. Vastausten perusteella voidaan todeta, että osallistujien päällimmäiset syyt Venäjän-osaajan oppisopimustyyppisen täydennyskoulutusohjelmaan osallistumiseen olivat henkilökohtaisia joko oma kiinnostus aiheeseen, työn/ammatin/alan kautta esille noussut tarve erikoistumiseen tai halukkuus edetä uralla

11 Kuvio 5. Koulutukseen hakeutumiseen vaikuttaneet tekijät 4.3 Koulutuksen järjestäminen Venäjä-osaajan oppisopimustyyppisen täydennyskoulutusohjelmaan osallistuneilta henkilöiltä selvitettiin kyselytutkimuksessa mielipiteitä erilaisiin koulutuksen järjestämiseen liittyviin seikkoihin (kuvio 6). Vastaajille esitettiin kyselyssä positiivisia väittämiä ja kysyttiin 5-asteisella Likert-asteikolla (+en osaa vastata/sanoa vaihtoehto), kuinka samaa tai eri mieltä vastaaja on väittämien kanssa. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastanneet henkilöt olivat varsin tyytyväisiä koulutuksen järjestämiseen, ja eriäviä mielipiteitä oli vain muutamia. Parhaiten koulutusohjelman järjestäminen onnistui vastaajien mielestä siinä, että koulutukselle asetetut tavoitteet olivat vastaajan tiedossa. Ainoastaan yksi vastaaja oli väittämän kanssa osittain samaa ja osittain eri mieltä, ja loput 93 % täysin tai osittain samaa mieltä. Myös järjestäjäkorkeakoulujen tuki osallistujien työssä oppimiselle oli vastaajien mukaan erittäin onnistunutta, sillä ainoastaan kaksi vastaajaa oli väittämän kanssa osittain samaa ja osittain eri mieltä ja loput 86 % vastaajista täysin tai osittain samaa mieltä. Koulutusohjelma onnistui varsin hyvin myös oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen tiedonjaossa (86 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä/0 % osittain samaa ja osittain eri mieltä/7 % osittain tai täysin eri mieltä/7 % en osaa vastata/sanoa), lähiopetuksen tuessa työssä oppimiselle (86 %/7 %/7 %/0 %), ja siinä, että osallistujat löysivät uusia työhön liittyviä kontakteja ja tietolähteitä koulutusohjelman aikana (86 %/ 7 %/7 %/0 %)

12 Vastaajien mukaan he saivat myös riittävästi ohjausta osaamistavoitteiden määrittelyssä (71 %/14 %/ 0 %/14 %), sekä onnistuivat itse määrittelemään oppimisprosessille henkilökohtaisia osaamistavoitteita (71 %/14 %/7 %/7 %). Myös lähiopetus ja osaamistavoitteet nivoutuivat vastaajien mukaan hyvin toisiinsa (71 %/21 %/7 %/0 %) Koulutusohjelmaan liittyvien henkilökohtaisten osaamistavoitteiden räätälöinti vastaajan organisaation kannalta sopivalla tavalla oli vastaajien mukaan jossain määrin epäselvää, sillä peräti noin neljännes (23 %) vastaajista ei osannut vastata väittämään. Kuitenkin yli kaksi kolmasosaa (69 %) oli väittämän kanssa täysin tai osittain samaa mieltä. Vastaavanlaista epäselvyyttä oli myös siinä, että osaamistavoitteet oli määritelty osallistujan kannalta sopivalla tavalla. Yksi vastaaja ei osannut vastata kysymykseen, ja lähes kolmannes (29 %) vastaajista oli väittämän kanssa osittain samaa ja osittain eri mieltä. Kuvio 6. Koulutuksen järjestämiseen liittyvät tekijät 4.4 Aikaisempi osaaminen ja ohjaustoimet Venäjä-osaajan oppisopimustyyppisen täydennyskoulutusohjelmaan osallistuneille henkilöille esitettiin kyselyssä myös muutamia väittämiä liittyen vastaajan omaan aikaisempaan osaamiseen ja koulutusohjelman aikana toteutettuihin ohjaustoimiin (kuvio 7). Ohjelmaan osallistuneiden henkilöiden aikaisemmin hankkima osaaminen tuki selvästi oppimisprosessin tavoitteita, sillä peräti 86 % vastaajista oli täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että aiempi osaaminen antoi

13 riittävän pohjan oppimisprosessin tavoitteiden saavuttamiselle. Vain yksi vastaaja oli väittämän kanssa täysin eri mieltä ja toinen osittain samaa ja osittain eri mieltä. Ohjelman aikana laadittuun henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan (HOPS/HEKS) vastaajat olivat myös varsin tyytyväisiä. Lähes neljä viidestä (79 %) oli tyytyväinen omaan oppimissuunnitelmaan ja kolme vastaajaa oli väittämän kanssa osittain samaa ja osittain eri mieltä, mutta yksikään ei täysin tai osittain eri mieltä. Aivan yhtä tyytyväisiä vastaajat eivät kuitenkaan olleet siihen, miten aikaisemmin hankittu osaaminen huomioitiin HOPS:n/HEKS:n laadinnassa, sillä kaksi vastaajaa (14 %) oli väittämän kanssa täysin tai osittain eri mieltä ja vielä useampi (21 %) osittain samaa ja osittain eri mieltä. Yli puolet (57 %) vastaajista oli kuitenkin tyytyväisiä myös tähän asiaan. Lisäksi yksi vastaaja ei osannut vastata väittämään. Vastaajien näkemykset siitä, että osaamisen tunnistaminen ja HOPS vaikuttivat oppimiseen merkittävästi, jakautuivat sen sijaan kahtia. Vain hieman vajaa puolet (43 %) oli väittämän kanssa täysin tai osittain samaa mieltä, mutta peräti viidennes (21 %) oli väittämän kanssa täysin tai osittain eri mieltä, ja vielä useampi sekä osittain eri ja osittain samaa mieltä (29 %). Yksi vastaaja ei osannut vastata väittämään. Myös vastaajien saamassa ohjauksessa oman osaamisen tunnistamiseen olisi vastausten perusteella jonkin verran parannettavaa. Hieman vajaa puolet (47 %) oli väittämän kanssa osittain samaa mieltä, noin kolmannes (29 %) osittain samaa ja osittain eri mieltä, 14 % täysin tai osittain eri mieltä, ja yhtä moni ei osannut vastata väittämään (14 %). Huomionarvoista on se, että yksikään vastaaja ei ollut väittämän kanssa täysin samaa mieltä, joka jo itsessään kertoo selvästä kehitystarpeesta oman osaamisen tunnistamisessa. Oman korkeakoulun ohjaajalta saatuun ohjaukseen oltiin jonkin verran tyytyväisempiä, sillä vain yksi vastaaja oli osittain eri mieltä siitä, että sai riittävästi ohjausta korkeakoulunsa ohjaajalta. Toisaalta peräti kolmannes (29 %) vastaajista ei osannut vastata väittämään, ja 14 % oli osittain eri ja osittain samaa mieltä. Puolet vastaajista oli kuitenkin tyytyväisiä korkeakoulun ohjaajalta saatuun ohjaukseen. Yhtä moni oli myös sitä mieltä, että saatu ohjaus on suunnannut ja uudistanut vastaajan toimintaa (50 %). Tässä väittämässä osittain eri ja osittain samaa mieltä olleita vastaajia oli 14 %, osittain tai täysin eri mieltä olleita vastaajia noin viidennes (21 %), ja 14 % ei osannut vastata väittämään. Suunnilleen vastaavat vastausjakaumat olivat myös väittämässä Tunnen kriteerit, joilla osaamista voidaan arvioida

14 Kuvio 7. Vastaajien aikaisempi osaaminen ja toteutetut ohjaustoimet 4.5 Oman organisaation ja henkilökohtaisen panostuksen vaikutus oppimiseen Vastaajille esitettiin myös muutamia väittämiä liittyen henkilökohtaisen- ja oman organisaation panostuksen vaikutuksista oppimiseen (kuvio 8). Selvästi heikoimmat arviot tässä yhteydessä liittyivät tavalla tai toisella ajankäyttöön tai osallistujan omaan aktiivisuuteen. Peräti 36 % oli täysin tai osittain eri mieltä siitä, että he ovat itse aktiivisesti hakeneet ohjausta ja ainoastaan 43 % vastaajaa oli väittämän kanssa täysin tai osittain samaa mieltä. Kaksi vastaajaa (14 %) oli osittain samaa ja osittain eri mieltä, ja yksi (7 %) ei osannut vastata väittämään. Lähes yhtä heikosti vastaajat arvioivat käyttäneensä riittävästi aikaa oppimis- ja kehittämistehtäviin (54 % täysin tai osittain samaa mieltä/31 % täysin tai osittain eri mieltä/15 % osittain samaa ja osittain eri mieltä), tai saaneensa käyttää omalla työpaikallaan riittävästi aikaa ko. tehtäviin (43 %/21 %/29 %). Monet vastaajista myös myönsivät, että he eivät osallistuneet lähipäiviin ohjelman mukaisesti (50 %/29 %/21 %). Vastaajien näkemykset siitä, että oma työpaikka on monipuolinen ympäristö oppia HOPS:n/HEKS:n mukaisia asioita tai siitä, että omat työtehtävät mahdollistavat oppimisen oppimistavoitteiden suunnassa, olivat yhteneväisiä. Yksikään vastaaja ei ollut väittämien kanssa eri mieltä, mutta 21 % oli osittain eri ja osittain samaa mieltä, ja 7 % ei osannut vastata väittämään kummassakaan kysymyksessä. 71 % vastaajista oli väittämien kanssa täysin tai osittain samaa mieltä

15 Oman työpaikan sopivuus korkea-asteen oppimiseen oli vastaajien mukaan varsin hyvä. Lähes neljä viidestä (79 %) vastaajasta oli asiasta täysin tai osittain samaa mieltä ja ainoastaan yksi vastaaja (7 %) oli väittämän kanssa eri mieltä. Lisäksi kaksi (14 %) vastaajaa ei osannut vastata väittämään. Oppisopimustyyppinen koulutus sopii vastaajien mukaan mainiosti korkea-asteen oppimiseen, sillä yksikään vastaaja ei ollut väittämän kanssa eri mieltä, ja vain yksi (7 %) oli osittain samaa ja osittain eri mieltä, sekä yksi (7 %) vastaaja ei osannut vastata väittämään. Loput 86 % oli väittämän kanssa osittain tai täysin samaa mieltä. Täysin vastaavat arviot vastaajilla oli myös siitä, että he pystyvät itse vaikuttamaan riittävästi oppimisen etenemiseen. Vastaajat olivat varsin tyytyväisiä myös omalta esimieheltään saamaansa tukeen sekä työpaikkaohjaajalta saamaansa henkilökohtaiseen ohjaukseen. Oman esimiehen tukeen tyytyväisiä oli peräti 86 % vastaajista, ja ainoastaan yksi (7 %) vastaaja oli väittämän kanssa osittain eri mieltä ja yksi (7 %) ei osannut vastata väittämään. Lähes vastaavat arviot vastaajat antoivat työpaikkaohjaajalta saamaansa henkilökohtaiseen ohjaukseen (79 % täysin tai osittain samaa mieltä/7 % osittain eri ja osittain samaa mieltä/ 7 % osittain eri mieltä, ja 7 % ei osannut vastata väittämään). Myös omalta työyhteisöltä saatuun tukeen oltiin verraten tyytyväisiä, sillä ainoastaan 14 % oli väittämän kanssa eri mieltä ja yhtä moni ei osannut vastata väittämään. Loput, reilu kaksi kolmannesta oli väittämän kanssa täysin tai osittain samaa mieltä

16 Kuvio 8. Oman organisaation ja henkilökohtaisen panostuksen vaikutus oppimiseen 4.6 Lähiopetuspäivien sisältöjen käytännön hyöty Ohjelmaan osallistuneilta henkilöiltä kysyttiin valintakysymyksellä, kuinka paljon he kokivat hyötyvänsä lähiopetuspäivien sisällöistä omissa käytännön työtehtävissään (kuvio 9). Puolet vastaajista koki hyötyneensä niistä erittäin paljon, ja vain hieman vähemmän koki hyötyneensä jonkin verran. Vain yksi kyselyyn vastannut henkilö koki, että lähiopetuspäivien sisältö ei ole paljoakaan hyödyttänyt häntä käytännön työtehtävissä. Vastausten perusteella voidaan todeta, että lähiopetuspäivillä opetettujen asioiden soveltuvuus osallistujien käytännön työhön oli varsin toimiva, vaikka parantamisen varaa varmasti on. Tässä yhteydessä on aiheellista nostaa esille myös se tosiseikka, että käytännön toiminnan yhdistäminen koettuihin opetuksiin on usein varsin haasteellista ja toisaalta myös epäselvää. Koulutusohjelman aikana opittuja asioita ei välttämättä voi sellaisenaan suoraan soveltaa työtehtävissä, mutta lisääntyneen tiedon kautta koko työskentelyote ja -asenne voivat varsin helposti muuttua ja tätä kautta olla hyödyllisiä vastaajien käytännön työtehtävissä

17 Kuvio 9. Lähiopetuspäivien sisältöjen koettu käytännön hyöty 4.7 Työssä opittujen asioiden ja lähiopetuspäivien ohjelman yhteys Kyselyn loppupuolella Venäjä-osaajan oppisopimustyyppisen täydennyskoulutusohjelman osallistujilta kysyttiin avoimella kysymyksellä, liittyvätkö työssä opitut asiat lähipäivien ohjelmaan tarkoituksenmukaisella tavalla vai ovatko ne vastaajan mielestä liian erillään toisistaan. Vastaukset olivat hyvin yksilöllisiä ja toisistaan poikkeavia. Toisistaan selvästi poikenneiden vastausten taustalta saattaa löytyä selviä eroja yritysten toiminnassa ja koulutukseen osallistuneen henkilön omassa työnkuvassa, mitkä luonnollisesti vaikuttavat koulutuksen ja työn väliseen koettuun yhteyteen. Heterogeeniselle osallistujajoukolle on erittäin haasteellista, ellei lähes mahdotonta suunnitella koulutusohjelmaa, joka tukisi jokaisen osallistujan käytännön työtä koko koulutusannillaan. Esimerkiksi huolinnan parissa työskentelevälle henkilölle tieto sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta markkinoinnista ei todennäköisesti nivoudu sopivasti hänen työkuvaansa, kun taas markkinoinnin parissa työskentelevälle henkilölle kyseinen tieto voi olla kullanarvoista hänen työtehtäviensä kannalta. Avoimien vastausten joukossa oli useita kommentteja, joiden mukaan erot lähipäivien sisältöjen ja oman käytännön työn välillä olivat liian suuret, jotta koulutuksen oppeja olisi voinut suoraan soveltaa työtehtävissä. Näidenkin vastausten kohdalla useimmat vastaajat arvioivat, että luennot olivat mielenkiintoisia ja oma tietopohja on kuitenkin kasvanut huolimatta koulutuksen ja konkreettisen työn välisestä erosta: Kaikki luennot olivat mielenkiintoisia. Käytännön työssä harvoilla luennoilla merkitystä, mutta antoivat tietopohjaa. Työssä opitut asiat ovat liian erillään lähiopetuspäivien ohjelmasta. Venäjä-osaamiseni on teoreettisella tasolla. Koska aiheita on monia erilaisia, niistä on aina löytynyt "ahaa" elämyksiä

18 Eräs vastaajista lisäksi muistutti siitä, että lähipäivien aikana jo pelkästään paikan päällä olemalla kuulee parhaimmat ja mieleenpainuvimmat esimerkit kouluttajilta ja muilta osallistujilta, jonka vuoksi omaan työnkuvaan liittymättömiäkään luentoja ei kannattaisi jättää väliin: Jotkin lähipäivistä olivat sen verran kaukana omista työtehtävistäni, että päätin niiden kohdalla keskittyä vain materiaalin lukemiseen jälkikäteen. Nyt kuitenkin huomaan, että pelkkä materiaalin lukeminen jättää pois kaikki ne hienot mieleen painuvat esimerkit, joita tulee lähipäivien aikana opiskelijoiden ja kouluttajan kautta. Yksi vastaaja toi esille aikaisemman kansainvälisen kaupan kokemuksen merkityksen, joka hänen mukaansa on tärkeää, jotta lähiopetuspäivien sisältöjä pääsee ja pystyy soveltamaan Venäjän-kaupan työtehtävissä: Lähipäivien opetusannilla ei pelkästään tulla Venäjä-asiantuntijaksi, vaan opiskelijalla on oltava hyvä taustakokemus kansainvälisen kaupan asioista jo ennakkoon; itse olen ollut 25 vuotta vientikaupan palveluksessa ja minulle kurssi toimi hyvin tietojen ja taitojen soveltamishankkeena. Nyt tiedän miten samoja asioita pitäisi hoitaa Venäjällä, mistä minulle ei ennakkoon ollut minkäänlaista käsitystä. Voisin kuvitella, että muilla aloilla toimiville osallistujille osa kursseista oli "hepreaa" ja vaikeita käsittää juuri tämän puuttuvan vientikokemuksen vuoksi (esitelmöijät kuitenkin puheissaan edellyttivät jo jonkinlaista Venäjän-kauppaan perehtyneisyyttä). Toisaalta aikaisemmin hankittu kokemus saattoi myös vähentää lähiopetuspäivien tietopuolisesta annista koettua hyötyä, kuten eräs vastaajista kommentoi: Oma osaamiseni alalla on sen verran hyvää, että en tarvinnut lähipäivien opetusta. Opinnäytetyön tekeminen taas vahvisti paljon osaamistani. Monet vastaajista kertoivat kuitenkin saaneensa selviä ja konkreettisia apuja sekä ideoita lähiopetuspäivien anneista omiin työtehtäviinsä, kuten seuraavat kommentit osoittavat: Lähikoulutuspäivästä olen saanut ideoita tuotteiden markkinointiin Venäjällä ja ideoita siihen mitä markkinointikanavia Venäjällä voi käyttää. Jaettu luento- ja taustamateriaali ovat monipuolisia tietolähteitä omia esityksiä Venäjään liittyviä katsauksia valmistellessani. Koulutus toi myös organisaatiomme Venäjä-strategia valmisteluun tärkeitä näkökulmia. Lähipäivistä jäi mieleen useita yksittäisiä asioita, joita voi hyödyntää nykyisissä työtehtävissä venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Kaikki osiot olivat mielestäni tärkeitä oman työtehtävän kannalta esim. kulttuuri, tavat, se mitä seikkoja on hyvä tietää venäläisestä toimintakulttuurista. Tapauksessani asiat ovat nivoutuneet yhteen erittäin tarkoituksenmukaisesti. Meneillään ollut valmisteleva hanke vaikutti tietenkin asiaan. Mieleeni on eritoten jäänyt Markku Kangaspuron luentopäivä Kouvolassa. Olin erittäin kiinnostunut ja aihe oli kiinnostava. Hyödyllinen. Kaikkia osa-alueita on käsitelty tasapainoisesti alkaen venäläisten toimintatavoista. Oheiskirjat alkujaksolta avasi silmiä venäläiseen verkostomaiseen toimintaan ja ihmisluonteeseen, että ehkä tässä on vähän jo "ryssittynytkin", eikä näe enää riskejä eikä sitä miten naapuri sitoo yhteistyökumppaneitaan Ystävä-tasolla

19 4.8 Osallistujien näkemyksiä ohjelman parhaasta annista Kyselytutkimuksen lopussa osallistujilta kysyttiin avoimella kysymyksellä, mikä on ollut ohjelman parasta antia, jonka vastaaja on saanut joko omassa työssään, lähijaksojen kuluessa tai ohjauksen myötä. Ohjelman parasta antia sekä osallistujien tärkeimpiä oppimia asioita ja oivalluksia selvitettiin kyselytutkimuksen lisäksi myös koulutusohjelman lopuksi verkko-oppimisympäristö Moodlessa kysymyksillä, joihin vastaajat voivat antaa mielipiteensä anonyymisti. Seuraavaksi esitetään tärkeimmät havainnot ohjelman parhaasta annista sekä tärkeimmistä opituista asioista osallistujien itsearvioimana. Kuten arvioissa työssä opittujen asioiden ja lähipäivien opetusten välisestä yhteydestä, niin tässäkin yhteydessä osallistujien vastaukset olivat hyvin yksilöllisiä. Vastauksia saatiin paljon. Kysyttäessä vastaajilta oppimisympäristö Moodlessa, mitkä olivat tärkeimpiä opittuja asioita ohjelman aikana, nousivat yksilöllisten tekijöiden lisäksi muutamat seikat selvästi esille vastauksissa. Useat vastaajat pitivät koko koulutusohjelmaa niin onnistuneena, etteivät juuri osanneet nostaa esille yksittäisiä esimerkkejä, kuten mm. seuraavat palautteet osoittavat: On vaikea nostaa yhtä erityistä, sillä sain niin valtavasti uutta tietoa koulutuksen aikana. Yleisellä tasolla ymmärrykseni niin venäläistä kulttuuria, oli sitten kyseessä business tai pleasure, sai sellaisen tietoruiskeen jota voin hyödyntää sekä työssä että vapaalla. Ennen koulutuksen alkua en tiennyt Venäjästä ja venäläisyydestä yhtään mitään (edellinen kokemus Venäjästä oli Leningradin ajoilta). Siis jokainen koulutuksessa esitetty asia Venäjästä ja venäläisyydestä oli 100 %:nen parannus alkutilanteeseen. Luennot antoivat erittäin hyvän kokonaiskuvan Venäjän liiketoimintakulttuurista, yhteiskunnasta ja hallinnosta sekä (talous-) maantieteellisistä kysymyksistä. Nämä avarsivat kuvaa ja herättivät ajatuksia Venäjän monimuotoisuudesta, nykytilan taustoista sekä yleisesti että liiketoiminnan näkökulmasta. Lisäksi luennoilla sai paljon yksityiskohtaista tietoutta eri aihepiireistä. Näiden perusteella kiinnostus Venäjällä toimimiseen edelleen lisääntyi. Kokonaisuus kattava. Paljon yleistietoa eri näkökulmista, jota voi soveltaa omaan työtehtävään (myös tuttua asiaa). Suhtautuminen realisoitunut = ymmärrys/tuntemus venäläisyyttä kohtaan auttaa yhteistyökuvioiden rakentamisessa. Lähipäivien asiantuntijat hyviä (kokonaisuutena hyvä). Myös kyselyllä saaduissa kommenteissa korostui ohjelman kokonaisvaltainen erinomaisuus: Kokonaisuus: Lähipäivät, niiden aiheet, kouluttajat, opiskelijat ja heiltä saatu tieto, kehittämishanke. En osaa sanoa, mikä olisi ylitse muiden. Kaikki lähiopetuspäivät, joihin pääsin osallistumaan, ovat olleet tarpeen ja olen saanut uutta tietoa Venäjällä toimimisesta. Kaikki osiot olivat mielestäni tärkeitä oman työtehtävän kannalta. Miettimällä opinnäytetyötä selkeytyi moni asia. Tietoa venäläisten kanssa toimimisesta. Koulutusohjelman yleisen erinomaisuuden lisäksi tärkeimpinä asioina nousi vastauksissa esille erityisesti henkilökohtaisten suhteiden ja verkostojen tärkeyden ymmärtäminen Venäjän-kaupassa, mitä sivuttiin useissa kommenteissa:

20 Kehittämishankkeen kautta mm. vahvistui käsitys verkostojen tärkeydestä Venäjällä. Tietoa eri organisaatioista on melko vaikea saada muuten, kuin henkilökohtaisten kontaktien kautta. Asiat, jotka ovat nousseet esille ja herättäneet ajatuksia tai tunteita: - sosiaalisen suhdeverkoston ja sen luomisen tärkeys venäläisessä yhteiskunnassa. Venäläiset ovat erittäin taitavia neuvottelijoita, joten niihin on valmistauduttava huolella. Asiakasuskollisuus saattaa joskus perustua myös henkilösuhteisiin. Ajatuksia herättävää oli se kuinka tärkeää ovat henkilökohtaiset suhteet venäläisessä työkulttuurissa. Huomaan sen siten, että töistä poissa ollessani eivät muut kelpaa kommunikoimaan tytäryhtiön konttorin henkilöiden kanssa vaikka ovat yhtä päteviä mutta eivät ole hoitaneet kauppaa Venäjän suuntaan. Muutamat kokeneemmat Venäjän-kaupan osaajat toivat koulutusohjelman tärkeimpinä oppeina esille havaintonsa omasta jo etukäteen vahvasta osaamisestaan: Olen huomannut, että oma osaamisen tasoni Venäjä-asioissa on huomattavasti korkeammalla kuin etukäteen kuvittelin. Monet lähipäivät ovat vahvistaneet sen, että tietoni venäläisyydestä ovatkin olleet hyvällä tasolla. Lähipäivillä ja useimmiten etätyönä lähipäiväaineistoon tutustumalla pitkän Venäjä kokemuksen tuoma usko on ikään kuin saanut vahvistusta Venäjän poikkeuksellisista olosuhteista esim. länsimaihin verrattuna. Oivallus, että itse on erikoistunut jo pitkälle oman alan asioihin sekä venäläiseen kulttuuriin yleensä. Myös havainto, että on oikealla tiellä Venäjä-osaamisen kehittämisessä. "Kulttuurikylki edellä. En kokenut suuria Venäjä-oivalluksia aikaisemman koulutustaustani ja työkokemukseni vuoksi. Koulutus vahvisti tiettyjä käsityksiä esimerkiksi suomalaisten ja venäläisten kulttuurieroista ja venäjän kielen osaamisen eduista. Lisäksi sain vahvistusta siitä, että oma valintani Venäjäammattilaiseksi kouluttautumisesta on ollut hyvä valinta. Huolimatta etukäteistiedoistaan ja -taidoistaan kokeneemmat Venäjä-osaajat kokivat saaneensa koulutuksen kautta kertausta ja uusia näkökulmia: Olen oppinut ajattelemaan laajemmin asioita. Operatiivisessa työssä tulee katsottua asioita liian kapea-alaisesti ja rutinoituu eikä huomaa uusia vaihtoehtoja. Olen omassa työssäni törmännyt kaikenlaisiin Venäjä-asioihin, joten monet asiat/aiheet olivat jonkin verran jo tuttuja. Toki oli paljon uuttakin kuten esim. juridiset kysymykset, maksukäytäntöihin liittyvät asiat ym. Minulla oli Venäjän-opinnoista aikaa jo yli kymmenen vuotta. Teoriatieto Venäjästä ja Venäjän nykytilasta oli siis jotakuinkin vanhentunutta. Tietysti lukuun ottamatta lukuisia kontakteja Venäjälle ja käyntejä Venäjällä. Lähipäivät ovat suurimmalta osaltaan antaneet valtavasti uutta tietoa ja vahvistaneet vanhaa. Koulutuksen parasta antia ovat olleet ehdottomasti lähipäivät, niissä saatu tieto ja niiden aikana vaihdetut mielipiteet ja ajatukset. Kaiken kaikkiaan uskon, että koulutus antoi paljon niin tällaiselle konkarille kuin uudellekin Venäjä-osaajalle. Paljon uutta, myös tuttua. Saadun tiedon soveltaminen nykyisiin ja tuleviin työtehtäviin lienee se paras anti! Oman työni kautta uudet näkemykset Venäjä hankkeissa. Kaikki ei ole itsestään selvää. Eritoten ammatillisten koulujen tilanne Venäjällä, heidän rahoitushuolensa ja muut heidän toimintaansa