Venäjä-osaajan oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus. Arviointi. KOPSU, Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Venäjä-osaajan oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus. Arviointi. KOPSU, Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke"

Transkriptio

1 Venäjä-osaajan oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Arviointi KOPSU, Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Venäjän-osaajan oppisopimustyyppinen täydennyskoulutusohjelma Tutkimuksen toteutus Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi Kyselytutkimuksen tulokset Vastaajien taustatiedot Koulutukseen hakeutumiseen vaikuttaneet tekijät Koulutuksen järjestäminen Aikaisempi osaaminen ja ohjaustoimet Oman organisaation ja henkilökohtaisen panostuksen vaikutus oppimiseen Lähiopetuspäivien sisältöjen käytännön hyöty Työssä opittujen asioiden ja lähiopetuspäivien ohjelman yhteys Osallistujien näkemyksiä ohjelman parhaasta annista Koulutuksen merkitys osallistujien Venäjä-osaamisen kehittymiselle Osallistujien henkilökohtaisten tavoitteiden täyttyminen Osallistujien kehitysehdotuksia ja muita näkemyksiä koulutusohjelmaan liittyen Järjestäjien näkemyksiä koulutusohjelmasta Järjestäjien näkemyksiä osallistujavalinnasta Järjestäjien näkemyksiä opetussisällöstä, opetettujen asioiden ja osallistujien työn välisestä yhteydestä Järjestäjien näkemyksiä koulutusohjelman käytännönjärjestelyistä Järjestäjien näkemyksiä osallistujien verkostoitumisesta ja vuorovaikutuksesta Järjestäjien näkemyksiä koulutusohjelman ja kurssisuunnitelman onnistumisesta Yhteenveto ja johtopäätöksiä LIITTEET - 1 -

3 Kuviot Kuvio 1. Vastaajien sukupuoli - 7- Kuvio 2. Vastaajien ikä - 8- Kuvio 3. Vastaajien pohjakoulutus Kuvio 4. Vastaajien työsuhteen laatu Kuvio 5. Koulutukseen hakeutumiseen vaikuttaneet tekijät Kuvio 6. Koulutuksen järjestämiseen liittyvät tekijät Kuvio 7. Vastaajien aikaisempi osaaminen ja toteutetut ohjaustoimet.-13- Kuvio 8. Oman organisaation ja henkilökohtaisen panostuksen vaikutus oppimiseen Kuvio 9. Lähiopetuspäivien sisältöjen koettu käytännön hyöty

4 1 Johdanto Venäjä toimintaympäristönä on haasteellinen, jatkuvasti muuttuva ja uutta osaamista edellyttävä työympäristö. Venäjällä ja Venäjän-kaupassa menestyksellisesti toimiminen edellyttää työelämän kautta saatua erityisosaamista. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen, Helsingin-yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Kotkan yksikön ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yhteistyössä toteuttama Venäjä-osaajan oppisopimustyyppinen täydennyskoulutusohjelma suunniteltiin käytännönläheiseksi tavaksi täydentää, lisätä ja syventää ohjelmaan osallistuneiden henkilöiden Venäjäosaamista. Venäjä-osaajan oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus alkoi marraskuussa 2010 ja päättyi marraskuussa 2011 järjestettyyn loppuseminaariin. Täydennyskoulutusohjelman tavoitteena oli parantaa ja syventää Venäjän-kaupan ja muiden Venäjä-toimintojen parissa työskentelevien henkilöiden ammatillista osaamista koulutuksen ja työssä oppimisen keinoin. Koulutusohjelman rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö, ja se oli osallistujille maksuton. Koulutusohjelman arviointitiedon kerääminen kuuluu KOPSU, Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishankkeeseen, jota osarahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Pohjois- Karjalan ELY-keskus. Hanketta hallinnoi Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus on yksi projektin osatoteuttajista. Tässä raportissa esitetään koulutusohjelman taustat, ohjelmaan osallistuneiden henkilöiden näkemyksiä ohjelman onnistumisesta, sen vaikutuksista ja hyödyistä heidän omaan osaamiseensa sekä koulutusohjelman järjestäjien näkemyksiä ohjelman onnistumisesta ja vaikutuksista. Osallistujien ja järjestäjien näkemyksiä selvitettiin kyselytutkimuksen ja sähköpostihaastattelun kautta, jotka toteutti, tiedot käsitteli ja analysoi tutkija Petri Järvikuona Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta

5 2 Venäjän-osaajan oppisopimustyyppinen täydennyskoulutusohjelma Venäjä-osaajan oppisopimustyyppisen koulutusohjelman laajuus oli 30 opintopistettä. Sen sisältö rakentui tietopuolisesta koulutuksesta (15 op) ja ohjatusta työssä oppimisesta (15 op), joka sisälsi myös työssä tehtävän kehittämishankkeen. Ohjelman sisältö muodostui orientaatiopäivästä, 12 lähiopetuspäivästä ja loppuseminaarista. Ohjelman tietopuolinen koulutus sisälsi seuraavat opintojaksot: 1. Venäjän-kauppa (5 op) Liiketoimintakulttuuri ja kaupankäynti Venäjällä Markkinointi Venäjällä Maksuliikenne ja vientisaatavan turvaaminen Venäjän-kaupassa Sopimukset Venäjän-kaupassa 2. Venäjän yhteiskunta (5 op) Venäjän federaation hallinto ja aluejako, eri alueiden sosioekonominen tila, luonnonvarat, teollisuus ja palvelut Venäläinen työkulttuuri Venäjä muuttuvassa maailmanjärjestyksessä Venäläinen taide, kuvataide, kirjallisuus ja musiikki 3. Venäjä kansainvälistyvien suomalaisten yritysten markkina-alueena (5 op) Liiketoimintakulttuurin merkitys ja vaikutukset Venäjällä toimivien ulkomaisten yritysten toiminnalle Kielet ja venäjän kielenosaamisen merkitys yritystoiminnassa Yritystoiminnan verkostot Logistiikka Venäjä-toiminnoissa Ohjatun työssä oppimisen menetelmät olivat seuraavat (15 op): Jokaiselle osallistujalle sovittiin työpaikkaohjaaja omasta työorganisaatiosta. Työssä oppimisen keskeinen tavoite oli opiskelijan kehittyminen asiantuntijana, mitä arvioitiin mm. kehittämishankkeen avulla. Koulutuksen tavoitteet: Koulutuksen suorittanut henkilö 1. hallitsee Venäjän yhteiskunnan ja talouden keskeiset elementit, oikeat tiedonlähteet ja niiden käytön sekä kykenee soveltamaan osaamistaan työelämän haasteiden ratkaisuissa 2. hallitsee Venäjä-yhteistyön ja Venäjä-kaupan periaatteet ja toimintamallit 3. hallitsee yrityksen tai organisaation Venäjä-yhteistyön ja -liiketoiminnan keskeiset strategiset ja operatiiviset mallit 4. kykenee ratkaisemaan Venäjä-yhteistyöhön ja Venäjä-kauppaan liittyvien jatkuvien toimintaympäristömuutosten aiheuttamia ongelmia 5. osaa hyödyntää tietolähteitä ja verkostoja työtehtävissään - 4 -

6 6. osaa toimia huomioiden venäläisen toimintakulttuurin 7. pystyy kehittämään ja johtamaan yrityksen Venäjä-kauppaa tai organisaation Venäjätoimintoja strategisella sekä operatiivisella tasolla 8. pystyy toimimaan asiantuntijana Venäjä-kaupan ja Venäjä-yhteistoiminnan. erimuotoisissa tehtävissä sekä ohjaamaan Venäjä-osaamisen kehittämistä Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus oli tarkoitettu eri aloilla toimiville yrityksille, organisaatioille ja niiden henkilöstölle. Koulutukseen osallistuvalla henkilöllä oli oltava soveltuva korkeakoulututkinto (vähintään amk-tutkinto) ja tahto lähteä laajentamaan ja syventämään omaa Venäjä-osaamistaan ja kehittämään yrityksen tai organisaation Venäjä-toimintoja. Erityistapauksissa koulutukseen voitiin valita vankan Venäjä-osaamiseen liittyvän työkokemuksen omaava henkilö. Koulutukseen valittiin 30 henkilöä, joista naisia oli 22 ja miehiä 8. Osallistujista 17:llä oli ylempi korkeakoulututkinto, seitsemällä alempi korkeakoulututkinto ja kuudella opistotason tai muu tutkinto. Ohjelman aikana kuusi henkilöä ilmoitti keskeyttävänsä opiskelunsa työpaikan vaihdoksen tai muuttuneen työtilanteen vuoksi

7 3 Tutkimuksen toteutus Venäjän-osaajan oppisopimustyyppisen täydennyskoulutusohjelman arviointitutkimuksen toteuttamisessa hyödynnettiin sekä kyselytutkimusta että sähköpostihaastattelua. Koulutukseen osallistuneille henkilöille järjestettiin web-pohjainen kysely (liite 1). Se lähetettiin 20:lle koulutusohjelmaan aktiivisesti osallistuneelle henkilölle välittömästi päätösseminaarin jälkeen, ja vastauksia saatiin muistutusviestin lähettämisen jälkeen yhteensä 14. Vastausprosentiksi muodostui 70 %, jota voidaan pitää varsin tyydyttävänä. Osallistujien kyselytutkimuksen tulosten lisäksi tässä raportissa käsitellään osallistujien anonyymeja itsearviointeja, jotka koottiin verkko-oppimisympäristö Moodlessa. Koulutusohjelman järjestäjien näkemyksiä ohjelmasta selvitettiin sähköpostitse. Järjestäjäkorkeakoulujen vastuuhenkilöille lähetettiin joulukuussa 2011 sähköpostitse kysymykset (liite 2), joihin heitä pyydettiin vastaamaan kirjallisesti. Jokaiselta kolmelta vastuuhenkilöltä saatiin vastaukset määräaikaan mennessä. 3.1 Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi on monitahoinen ilmiö, jonka mittaaminen on usein hyvin haasteellista. Koulutuksen vaikutukset voivat ilmetä monella eri tavalla ja monella eri tasolla. Vaikutukset ovat usein myös epäsuoria, minkä vuoksi yksittäisen koulutusjakson tai opetetun asian vaikuttavuutta muutokseen on lähes mahdotonta mitata tarkasti. Koulutuksen vaikuttavuuden arviointiin on olemassa useita erilaisia ja erityyppisiä malleja sekä lähestymistapoja, joista tunnetuin lienee Donald Kirkpatrickin (1996) kehittämä nelivaiheinen arviointimalli 1. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan tukeuduta olemassa oleviin teorioihin ja malleihin koulutuksen vaikuttavuudesta, vaan arviointi perustuu sekä vastaavien koulutusohjelmien tiimoilta esitettyihin kysymyksiin että tämän koulutuksen osallistujien ja järjestäjien näkemyksiin ja itsearviointeihin ohjelmasta. 1 Kirkpatrick, D.L (1996) Great Ideas Revisited. Training & Development, Vol. 50, No. 1, pp

8 4 Kyselytutkimuksen tulokset Tässä kappaleessa esitetään koulutusohjelmaan osallistuneille henkilöille toteutetun kyselytutkimuksen tulokset alkaen vastaajien taustatiedoista: sukupuolesta, iästä, koulutustaustasta sekä työtilanteesta. 4.1 Vastaajien taustatiedot Raportin ensimmäisessä kuviossa (1) esitetään kyselyyn vastanneiden henkilöiden sukupuolijakauma. Yksi kyselyyn vastanneista henkilöistä jätti vastaamatta kysymykseen. Selvä enemmistö kyselyyn vastanneista henkilöistä oli naisia peräti 77 %. Vastaajien sukupuolijakauma kuvastaa varsin osuvasti Venäjän-osaajan oppisopimustyyppisen täydennyskoulutusohjelmaan osallistuneiden henkilöiden sukupuolijakaumaa, sillä täydennyskoulutusohjelman loppuun suorittaneista henkilöistä 80 % oli naisia. Kuvio 1. Vastaajien sukupuoli Puolet kyselyyn vastanneista osallistujista oli yli 50-vuotiaita (kuvio 2). Loput vastaajista olivat iältään vuotta ja huomionarvoista oli se, ettei alle 25-vuotiaita ollut vastanneiden joukossa lainkaan. Kyselyyn vastanneet henkilöt olivat kokonaisuudessaan siis varsin kokeneita. Osallistujien kokemus nousee esille myös myöhempänä esitettyjen asioiden yhteydessä. Kuviossa 3 esitetään kyselyyn vastanneiden henkilöiden pohjakoulutus. Kaikilla paitsi yhdellä kyselyyn vastanneella henkilöllä oli suoritettuna korkeakoulututkinto. Kolmella vastaajalla taustalla oli alempi korkeakoulututkinto ja kymmenellä ylempi korkeakoulututkinto. Korkeakoulutuksen suorittamattomalla vastaajalla oli taustallaan ammatillinen erikoistutkinto ja sen lisäksi jatkotutkinto. Näin ollen kyselyyn vastanneet osallistujat olivat siis hyvin koulutettuja. Osallistujilta kysyttiin avoimella kysymyksellä myös tärkeimpiä suoritettuja tutkintoja. Koulutusaloittain tarkasteltuna vastaajat jakautuivat myös tasaisesti. Joukossa oli insinöörejä, humanisteja, kauppatieteilijöitä sekä muiden yksittäisten korkeakoulu- ja yliopistotutkintojen suorittaneita henkilöitä. Osallistujajoukko oli koulutustaustaltaan siis varsin värikästä ja heterogeenista

9 Kuvio 2. Vastaajien ikä (14 vastausta) Kuvio 3. Vastaajien pohjakoulutus Kaikki kyselyyn vastanneet henkilöt työskentelivät vastaushetkellä täysipäiväisesti. Selvä enemmistö kyselyyn vastanneista henkilöistä toimi vakituisessa työsuhteessa (n. 79 %), mutta vastanneiden joukossa oli myös muutama määräaikaisessa ja projektimaisessa työsuhteessa työskentelevä henkilö (n. 21 %) (kuvio 4). Vastaajien työllisyystilanne vastaushetkellä oli siis hyvä

10 Kuvio 4. Vastaajien työsuhteen laatu 4.2 Koulutukseen hakeutumiseen vaikuttaneet tekijät Selvitettäessä Venäjän-osaajan oppisopimustyyppisen täydennyskoulutusohjelmaan osallistuneiden henkilöiden koulutukseen osallistumisen syitä, nousi esille monia erilaisia ja yksittäisiä seikkoja (ks. kuvio 5). Yksi tekijä nousi kuitenkin selvästi ylitse muiden oma kiinnostus aiheeseen. Peräti 93 % vastaajista valitsi kyseisen vaihtoehdon useiden vaihtoehtojen joukosta tässä monivalintakysymyksessä. Lisäksi yli puolet (57 %) vastaajista koki, että syy koulutukseen hakeutumiseen löytyi ammatista tai alasta esille nousseesta tarpeesta erikoistumiseen. Vain hieman harvempi hakeutui koulukseen, jotta voisi edetä urallaan (43 %). Joillakin vastaajilla koulutukseen hakeutumiseen vaikutti myös muutokset työtehtävissä (36 %), työnantajan suositus (21 %) tai työpaikalla tapahtuvat organisaatiomuutokset (14 %). Ainoastaan yhdellä vastaajalla yksi syy koulutukseen hakeutumiseen löytyi työttömyysuhasta. Muita mainittuja yksittäisiä syitä koulutukseen hakeutumiseen olivat mm. halu vaihtaa alaa, jolloin koulutus nähtiin parhaana mahdollisena ponnahduslautana työskentelyyn Venäjän parissa. Erään toisen vastaajan avoimen vastauksen mukaan: Venäjä-osaaminen on todella vaativa alue, johon perehtyminen vaatii parasta mahdollista koulutusta sekä kokemusta. Vastausten perusteella voidaan todeta, että osallistujien päällimmäiset syyt Venäjän-osaajan oppisopimustyyppisen täydennyskoulutusohjelmaan osallistumiseen olivat henkilökohtaisia joko oma kiinnostus aiheeseen, työn/ammatin/alan kautta esille noussut tarve erikoistumiseen tai halukkuus edetä uralla

11 Kuvio 5. Koulutukseen hakeutumiseen vaikuttaneet tekijät 4.3 Koulutuksen järjestäminen Venäjä-osaajan oppisopimustyyppisen täydennyskoulutusohjelmaan osallistuneilta henkilöiltä selvitettiin kyselytutkimuksessa mielipiteitä erilaisiin koulutuksen järjestämiseen liittyviin seikkoihin (kuvio 6). Vastaajille esitettiin kyselyssä positiivisia väittämiä ja kysyttiin 5-asteisella Likert-asteikolla (+en osaa vastata/sanoa vaihtoehto), kuinka samaa tai eri mieltä vastaaja on väittämien kanssa. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastanneet henkilöt olivat varsin tyytyväisiä koulutuksen järjestämiseen, ja eriäviä mielipiteitä oli vain muutamia. Parhaiten koulutusohjelman järjestäminen onnistui vastaajien mielestä siinä, että koulutukselle asetetut tavoitteet olivat vastaajan tiedossa. Ainoastaan yksi vastaaja oli väittämän kanssa osittain samaa ja osittain eri mieltä, ja loput 93 % täysin tai osittain samaa mieltä. Myös järjestäjäkorkeakoulujen tuki osallistujien työssä oppimiselle oli vastaajien mukaan erittäin onnistunutta, sillä ainoastaan kaksi vastaajaa oli väittämän kanssa osittain samaa ja osittain eri mieltä ja loput 86 % vastaajista täysin tai osittain samaa mieltä. Koulutusohjelma onnistui varsin hyvin myös oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen tiedonjaossa (86 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä/0 % osittain samaa ja osittain eri mieltä/7 % osittain tai täysin eri mieltä/7 % en osaa vastata/sanoa), lähiopetuksen tuessa työssä oppimiselle (86 %/7 %/7 %/0 %), ja siinä, että osallistujat löysivät uusia työhön liittyviä kontakteja ja tietolähteitä koulutusohjelman aikana (86 %/ 7 %/7 %/0 %)

12 Vastaajien mukaan he saivat myös riittävästi ohjausta osaamistavoitteiden määrittelyssä (71 %/14 %/ 0 %/14 %), sekä onnistuivat itse määrittelemään oppimisprosessille henkilökohtaisia osaamistavoitteita (71 %/14 %/7 %/7 %). Myös lähiopetus ja osaamistavoitteet nivoutuivat vastaajien mukaan hyvin toisiinsa (71 %/21 %/7 %/0 %) Koulutusohjelmaan liittyvien henkilökohtaisten osaamistavoitteiden räätälöinti vastaajan organisaation kannalta sopivalla tavalla oli vastaajien mukaan jossain määrin epäselvää, sillä peräti noin neljännes (23 %) vastaajista ei osannut vastata väittämään. Kuitenkin yli kaksi kolmasosaa (69 %) oli väittämän kanssa täysin tai osittain samaa mieltä. Vastaavanlaista epäselvyyttä oli myös siinä, että osaamistavoitteet oli määritelty osallistujan kannalta sopivalla tavalla. Yksi vastaaja ei osannut vastata kysymykseen, ja lähes kolmannes (29 %) vastaajista oli väittämän kanssa osittain samaa ja osittain eri mieltä. Kuvio 6. Koulutuksen järjestämiseen liittyvät tekijät 4.4 Aikaisempi osaaminen ja ohjaustoimet Venäjä-osaajan oppisopimustyyppisen täydennyskoulutusohjelmaan osallistuneille henkilöille esitettiin kyselyssä myös muutamia väittämiä liittyen vastaajan omaan aikaisempaan osaamiseen ja koulutusohjelman aikana toteutettuihin ohjaustoimiin (kuvio 7). Ohjelmaan osallistuneiden henkilöiden aikaisemmin hankkima osaaminen tuki selvästi oppimisprosessin tavoitteita, sillä peräti 86 % vastaajista oli täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että aiempi osaaminen antoi

13 riittävän pohjan oppimisprosessin tavoitteiden saavuttamiselle. Vain yksi vastaaja oli väittämän kanssa täysin eri mieltä ja toinen osittain samaa ja osittain eri mieltä. Ohjelman aikana laadittuun henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan (HOPS/HEKS) vastaajat olivat myös varsin tyytyväisiä. Lähes neljä viidestä (79 %) oli tyytyväinen omaan oppimissuunnitelmaan ja kolme vastaajaa oli väittämän kanssa osittain samaa ja osittain eri mieltä, mutta yksikään ei täysin tai osittain eri mieltä. Aivan yhtä tyytyväisiä vastaajat eivät kuitenkaan olleet siihen, miten aikaisemmin hankittu osaaminen huomioitiin HOPS:n/HEKS:n laadinnassa, sillä kaksi vastaajaa (14 %) oli väittämän kanssa täysin tai osittain eri mieltä ja vielä useampi (21 %) osittain samaa ja osittain eri mieltä. Yli puolet (57 %) vastaajista oli kuitenkin tyytyväisiä myös tähän asiaan. Lisäksi yksi vastaaja ei osannut vastata väittämään. Vastaajien näkemykset siitä, että osaamisen tunnistaminen ja HOPS vaikuttivat oppimiseen merkittävästi, jakautuivat sen sijaan kahtia. Vain hieman vajaa puolet (43 %) oli väittämän kanssa täysin tai osittain samaa mieltä, mutta peräti viidennes (21 %) oli väittämän kanssa täysin tai osittain eri mieltä, ja vielä useampi sekä osittain eri ja osittain samaa mieltä (29 %). Yksi vastaaja ei osannut vastata väittämään. Myös vastaajien saamassa ohjauksessa oman osaamisen tunnistamiseen olisi vastausten perusteella jonkin verran parannettavaa. Hieman vajaa puolet (47 %) oli väittämän kanssa osittain samaa mieltä, noin kolmannes (29 %) osittain samaa ja osittain eri mieltä, 14 % täysin tai osittain eri mieltä, ja yhtä moni ei osannut vastata väittämään (14 %). Huomionarvoista on se, että yksikään vastaaja ei ollut väittämän kanssa täysin samaa mieltä, joka jo itsessään kertoo selvästä kehitystarpeesta oman osaamisen tunnistamisessa. Oman korkeakoulun ohjaajalta saatuun ohjaukseen oltiin jonkin verran tyytyväisempiä, sillä vain yksi vastaaja oli osittain eri mieltä siitä, että sai riittävästi ohjausta korkeakoulunsa ohjaajalta. Toisaalta peräti kolmannes (29 %) vastaajista ei osannut vastata väittämään, ja 14 % oli osittain eri ja osittain samaa mieltä. Puolet vastaajista oli kuitenkin tyytyväisiä korkeakoulun ohjaajalta saatuun ohjaukseen. Yhtä moni oli myös sitä mieltä, että saatu ohjaus on suunnannut ja uudistanut vastaajan toimintaa (50 %). Tässä väittämässä osittain eri ja osittain samaa mieltä olleita vastaajia oli 14 %, osittain tai täysin eri mieltä olleita vastaajia noin viidennes (21 %), ja 14 % ei osannut vastata väittämään. Suunnilleen vastaavat vastausjakaumat olivat myös väittämässä Tunnen kriteerit, joilla osaamista voidaan arvioida

14 Kuvio 7. Vastaajien aikaisempi osaaminen ja toteutetut ohjaustoimet 4.5 Oman organisaation ja henkilökohtaisen panostuksen vaikutus oppimiseen Vastaajille esitettiin myös muutamia väittämiä liittyen henkilökohtaisen- ja oman organisaation panostuksen vaikutuksista oppimiseen (kuvio 8). Selvästi heikoimmat arviot tässä yhteydessä liittyivät tavalla tai toisella ajankäyttöön tai osallistujan omaan aktiivisuuteen. Peräti 36 % oli täysin tai osittain eri mieltä siitä, että he ovat itse aktiivisesti hakeneet ohjausta ja ainoastaan 43 % vastaajaa oli väittämän kanssa täysin tai osittain samaa mieltä. Kaksi vastaajaa (14 %) oli osittain samaa ja osittain eri mieltä, ja yksi (7 %) ei osannut vastata väittämään. Lähes yhtä heikosti vastaajat arvioivat käyttäneensä riittävästi aikaa oppimis- ja kehittämistehtäviin (54 % täysin tai osittain samaa mieltä/31 % täysin tai osittain eri mieltä/15 % osittain samaa ja osittain eri mieltä), tai saaneensa käyttää omalla työpaikallaan riittävästi aikaa ko. tehtäviin (43 %/21 %/29 %). Monet vastaajista myös myönsivät, että he eivät osallistuneet lähipäiviin ohjelman mukaisesti (50 %/29 %/21 %). Vastaajien näkemykset siitä, että oma työpaikka on monipuolinen ympäristö oppia HOPS:n/HEKS:n mukaisia asioita tai siitä, että omat työtehtävät mahdollistavat oppimisen oppimistavoitteiden suunnassa, olivat yhteneväisiä. Yksikään vastaaja ei ollut väittämien kanssa eri mieltä, mutta 21 % oli osittain eri ja osittain samaa mieltä, ja 7 % ei osannut vastata väittämään kummassakaan kysymyksessä. 71 % vastaajista oli väittämien kanssa täysin tai osittain samaa mieltä

15 Oman työpaikan sopivuus korkea-asteen oppimiseen oli vastaajien mukaan varsin hyvä. Lähes neljä viidestä (79 %) vastaajasta oli asiasta täysin tai osittain samaa mieltä ja ainoastaan yksi vastaaja (7 %) oli väittämän kanssa eri mieltä. Lisäksi kaksi (14 %) vastaajaa ei osannut vastata väittämään. Oppisopimustyyppinen koulutus sopii vastaajien mukaan mainiosti korkea-asteen oppimiseen, sillä yksikään vastaaja ei ollut väittämän kanssa eri mieltä, ja vain yksi (7 %) oli osittain samaa ja osittain eri mieltä, sekä yksi (7 %) vastaaja ei osannut vastata väittämään. Loput 86 % oli väittämän kanssa osittain tai täysin samaa mieltä. Täysin vastaavat arviot vastaajilla oli myös siitä, että he pystyvät itse vaikuttamaan riittävästi oppimisen etenemiseen. Vastaajat olivat varsin tyytyväisiä myös omalta esimieheltään saamaansa tukeen sekä työpaikkaohjaajalta saamaansa henkilökohtaiseen ohjaukseen. Oman esimiehen tukeen tyytyväisiä oli peräti 86 % vastaajista, ja ainoastaan yksi (7 %) vastaaja oli väittämän kanssa osittain eri mieltä ja yksi (7 %) ei osannut vastata väittämään. Lähes vastaavat arviot vastaajat antoivat työpaikkaohjaajalta saamaansa henkilökohtaiseen ohjaukseen (79 % täysin tai osittain samaa mieltä/7 % osittain eri ja osittain samaa mieltä/ 7 % osittain eri mieltä, ja 7 % ei osannut vastata väittämään). Myös omalta työyhteisöltä saatuun tukeen oltiin verraten tyytyväisiä, sillä ainoastaan 14 % oli väittämän kanssa eri mieltä ja yhtä moni ei osannut vastata väittämään. Loput, reilu kaksi kolmannesta oli väittämän kanssa täysin tai osittain samaa mieltä

16 Kuvio 8. Oman organisaation ja henkilökohtaisen panostuksen vaikutus oppimiseen 4.6 Lähiopetuspäivien sisältöjen käytännön hyöty Ohjelmaan osallistuneilta henkilöiltä kysyttiin valintakysymyksellä, kuinka paljon he kokivat hyötyvänsä lähiopetuspäivien sisällöistä omissa käytännön työtehtävissään (kuvio 9). Puolet vastaajista koki hyötyneensä niistä erittäin paljon, ja vain hieman vähemmän koki hyötyneensä jonkin verran. Vain yksi kyselyyn vastannut henkilö koki, että lähiopetuspäivien sisältö ei ole paljoakaan hyödyttänyt häntä käytännön työtehtävissä. Vastausten perusteella voidaan todeta, että lähiopetuspäivillä opetettujen asioiden soveltuvuus osallistujien käytännön työhön oli varsin toimiva, vaikka parantamisen varaa varmasti on. Tässä yhteydessä on aiheellista nostaa esille myös se tosiseikka, että käytännön toiminnan yhdistäminen koettuihin opetuksiin on usein varsin haasteellista ja toisaalta myös epäselvää. Koulutusohjelman aikana opittuja asioita ei välttämättä voi sellaisenaan suoraan soveltaa työtehtävissä, mutta lisääntyneen tiedon kautta koko työskentelyote ja -asenne voivat varsin helposti muuttua ja tätä kautta olla hyödyllisiä vastaajien käytännön työtehtävissä

17 Kuvio 9. Lähiopetuspäivien sisältöjen koettu käytännön hyöty 4.7 Työssä opittujen asioiden ja lähiopetuspäivien ohjelman yhteys Kyselyn loppupuolella Venäjä-osaajan oppisopimustyyppisen täydennyskoulutusohjelman osallistujilta kysyttiin avoimella kysymyksellä, liittyvätkö työssä opitut asiat lähipäivien ohjelmaan tarkoituksenmukaisella tavalla vai ovatko ne vastaajan mielestä liian erillään toisistaan. Vastaukset olivat hyvin yksilöllisiä ja toisistaan poikkeavia. Toisistaan selvästi poikenneiden vastausten taustalta saattaa löytyä selviä eroja yritysten toiminnassa ja koulutukseen osallistuneen henkilön omassa työnkuvassa, mitkä luonnollisesti vaikuttavat koulutuksen ja työn väliseen koettuun yhteyteen. Heterogeeniselle osallistujajoukolle on erittäin haasteellista, ellei lähes mahdotonta suunnitella koulutusohjelmaa, joka tukisi jokaisen osallistujan käytännön työtä koko koulutusannillaan. Esimerkiksi huolinnan parissa työskentelevälle henkilölle tieto sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta markkinoinnista ei todennäköisesti nivoudu sopivasti hänen työkuvaansa, kun taas markkinoinnin parissa työskentelevälle henkilölle kyseinen tieto voi olla kullanarvoista hänen työtehtäviensä kannalta. Avoimien vastausten joukossa oli useita kommentteja, joiden mukaan erot lähipäivien sisältöjen ja oman käytännön työn välillä olivat liian suuret, jotta koulutuksen oppeja olisi voinut suoraan soveltaa työtehtävissä. Näidenkin vastausten kohdalla useimmat vastaajat arvioivat, että luennot olivat mielenkiintoisia ja oma tietopohja on kuitenkin kasvanut huolimatta koulutuksen ja konkreettisen työn välisestä erosta: Kaikki luennot olivat mielenkiintoisia. Käytännön työssä harvoilla luennoilla merkitystä, mutta antoivat tietopohjaa. Työssä opitut asiat ovat liian erillään lähiopetuspäivien ohjelmasta. Venäjä-osaamiseni on teoreettisella tasolla. Koska aiheita on monia erilaisia, niistä on aina löytynyt "ahaa" elämyksiä

18 Eräs vastaajista lisäksi muistutti siitä, että lähipäivien aikana jo pelkästään paikan päällä olemalla kuulee parhaimmat ja mieleenpainuvimmat esimerkit kouluttajilta ja muilta osallistujilta, jonka vuoksi omaan työnkuvaan liittymättömiäkään luentoja ei kannattaisi jättää väliin: Jotkin lähipäivistä olivat sen verran kaukana omista työtehtävistäni, että päätin niiden kohdalla keskittyä vain materiaalin lukemiseen jälkikäteen. Nyt kuitenkin huomaan, että pelkkä materiaalin lukeminen jättää pois kaikki ne hienot mieleen painuvat esimerkit, joita tulee lähipäivien aikana opiskelijoiden ja kouluttajan kautta. Yksi vastaaja toi esille aikaisemman kansainvälisen kaupan kokemuksen merkityksen, joka hänen mukaansa on tärkeää, jotta lähiopetuspäivien sisältöjä pääsee ja pystyy soveltamaan Venäjän-kaupan työtehtävissä: Lähipäivien opetusannilla ei pelkästään tulla Venäjä-asiantuntijaksi, vaan opiskelijalla on oltava hyvä taustakokemus kansainvälisen kaupan asioista jo ennakkoon; itse olen ollut 25 vuotta vientikaupan palveluksessa ja minulle kurssi toimi hyvin tietojen ja taitojen soveltamishankkeena. Nyt tiedän miten samoja asioita pitäisi hoitaa Venäjällä, mistä minulle ei ennakkoon ollut minkäänlaista käsitystä. Voisin kuvitella, että muilla aloilla toimiville osallistujille osa kursseista oli "hepreaa" ja vaikeita käsittää juuri tämän puuttuvan vientikokemuksen vuoksi (esitelmöijät kuitenkin puheissaan edellyttivät jo jonkinlaista Venäjän-kauppaan perehtyneisyyttä). Toisaalta aikaisemmin hankittu kokemus saattoi myös vähentää lähiopetuspäivien tietopuolisesta annista koettua hyötyä, kuten eräs vastaajista kommentoi: Oma osaamiseni alalla on sen verran hyvää, että en tarvinnut lähipäivien opetusta. Opinnäytetyön tekeminen taas vahvisti paljon osaamistani. Monet vastaajista kertoivat kuitenkin saaneensa selviä ja konkreettisia apuja sekä ideoita lähiopetuspäivien anneista omiin työtehtäviinsä, kuten seuraavat kommentit osoittavat: Lähikoulutuspäivästä olen saanut ideoita tuotteiden markkinointiin Venäjällä ja ideoita siihen mitä markkinointikanavia Venäjällä voi käyttää. Jaettu luento- ja taustamateriaali ovat monipuolisia tietolähteitä omia esityksiä Venäjään liittyviä katsauksia valmistellessani. Koulutus toi myös organisaatiomme Venäjä-strategia valmisteluun tärkeitä näkökulmia. Lähipäivistä jäi mieleen useita yksittäisiä asioita, joita voi hyödyntää nykyisissä työtehtävissä venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Kaikki osiot olivat mielestäni tärkeitä oman työtehtävän kannalta esim. kulttuuri, tavat, se mitä seikkoja on hyvä tietää venäläisestä toimintakulttuurista. Tapauksessani asiat ovat nivoutuneet yhteen erittäin tarkoituksenmukaisesti. Meneillään ollut valmisteleva hanke vaikutti tietenkin asiaan. Mieleeni on eritoten jäänyt Markku Kangaspuron luentopäivä Kouvolassa. Olin erittäin kiinnostunut ja aihe oli kiinnostava. Hyödyllinen. Kaikkia osa-alueita on käsitelty tasapainoisesti alkaen venäläisten toimintatavoista. Oheiskirjat alkujaksolta avasi silmiä venäläiseen verkostomaiseen toimintaan ja ihmisluonteeseen, että ehkä tässä on vähän jo "ryssittynytkin", eikä näe enää riskejä eikä sitä miten naapuri sitoo yhteistyökumppaneitaan Ystävä-tasolla

19 4.8 Osallistujien näkemyksiä ohjelman parhaasta annista Kyselytutkimuksen lopussa osallistujilta kysyttiin avoimella kysymyksellä, mikä on ollut ohjelman parasta antia, jonka vastaaja on saanut joko omassa työssään, lähijaksojen kuluessa tai ohjauksen myötä. Ohjelman parasta antia sekä osallistujien tärkeimpiä oppimia asioita ja oivalluksia selvitettiin kyselytutkimuksen lisäksi myös koulutusohjelman lopuksi verkko-oppimisympäristö Moodlessa kysymyksillä, joihin vastaajat voivat antaa mielipiteensä anonyymisti. Seuraavaksi esitetään tärkeimmät havainnot ohjelman parhaasta annista sekä tärkeimmistä opituista asioista osallistujien itsearvioimana. Kuten arvioissa työssä opittujen asioiden ja lähipäivien opetusten välisestä yhteydestä, niin tässäkin yhteydessä osallistujien vastaukset olivat hyvin yksilöllisiä. Vastauksia saatiin paljon. Kysyttäessä vastaajilta oppimisympäristö Moodlessa, mitkä olivat tärkeimpiä opittuja asioita ohjelman aikana, nousivat yksilöllisten tekijöiden lisäksi muutamat seikat selvästi esille vastauksissa. Useat vastaajat pitivät koko koulutusohjelmaa niin onnistuneena, etteivät juuri osanneet nostaa esille yksittäisiä esimerkkejä, kuten mm. seuraavat palautteet osoittavat: On vaikea nostaa yhtä erityistä, sillä sain niin valtavasti uutta tietoa koulutuksen aikana. Yleisellä tasolla ymmärrykseni niin venäläistä kulttuuria, oli sitten kyseessä business tai pleasure, sai sellaisen tietoruiskeen jota voin hyödyntää sekä työssä että vapaalla. Ennen koulutuksen alkua en tiennyt Venäjästä ja venäläisyydestä yhtään mitään (edellinen kokemus Venäjästä oli Leningradin ajoilta). Siis jokainen koulutuksessa esitetty asia Venäjästä ja venäläisyydestä oli 100 %:nen parannus alkutilanteeseen. Luennot antoivat erittäin hyvän kokonaiskuvan Venäjän liiketoimintakulttuurista, yhteiskunnasta ja hallinnosta sekä (talous-) maantieteellisistä kysymyksistä. Nämä avarsivat kuvaa ja herättivät ajatuksia Venäjän monimuotoisuudesta, nykytilan taustoista sekä yleisesti että liiketoiminnan näkökulmasta. Lisäksi luennoilla sai paljon yksityiskohtaista tietoutta eri aihepiireistä. Näiden perusteella kiinnostus Venäjällä toimimiseen edelleen lisääntyi. Kokonaisuus kattava. Paljon yleistietoa eri näkökulmista, jota voi soveltaa omaan työtehtävään (myös tuttua asiaa). Suhtautuminen realisoitunut = ymmärrys/tuntemus venäläisyyttä kohtaan auttaa yhteistyökuvioiden rakentamisessa. Lähipäivien asiantuntijat hyviä (kokonaisuutena hyvä). Myös kyselyllä saaduissa kommenteissa korostui ohjelman kokonaisvaltainen erinomaisuus: Kokonaisuus: Lähipäivät, niiden aiheet, kouluttajat, opiskelijat ja heiltä saatu tieto, kehittämishanke. En osaa sanoa, mikä olisi ylitse muiden. Kaikki lähiopetuspäivät, joihin pääsin osallistumaan, ovat olleet tarpeen ja olen saanut uutta tietoa Venäjällä toimimisesta. Kaikki osiot olivat mielestäni tärkeitä oman työtehtävän kannalta. Miettimällä opinnäytetyötä selkeytyi moni asia. Tietoa venäläisten kanssa toimimisesta. Koulutusohjelman yleisen erinomaisuuden lisäksi tärkeimpinä asioina nousi vastauksissa esille erityisesti henkilökohtaisten suhteiden ja verkostojen tärkeyden ymmärtäminen Venäjän-kaupassa, mitä sivuttiin useissa kommenteissa:

20 Kehittämishankkeen kautta mm. vahvistui käsitys verkostojen tärkeydestä Venäjällä. Tietoa eri organisaatioista on melko vaikea saada muuten, kuin henkilökohtaisten kontaktien kautta. Asiat, jotka ovat nousseet esille ja herättäneet ajatuksia tai tunteita: - sosiaalisen suhdeverkoston ja sen luomisen tärkeys venäläisessä yhteiskunnassa. Venäläiset ovat erittäin taitavia neuvottelijoita, joten niihin on valmistauduttava huolella. Asiakasuskollisuus saattaa joskus perustua myös henkilösuhteisiin. Ajatuksia herättävää oli se kuinka tärkeää ovat henkilökohtaiset suhteet venäläisessä työkulttuurissa. Huomaan sen siten, että töistä poissa ollessani eivät muut kelpaa kommunikoimaan tytäryhtiön konttorin henkilöiden kanssa vaikka ovat yhtä päteviä mutta eivät ole hoitaneet kauppaa Venäjän suuntaan. Muutamat kokeneemmat Venäjän-kaupan osaajat toivat koulutusohjelman tärkeimpinä oppeina esille havaintonsa omasta jo etukäteen vahvasta osaamisestaan: Olen huomannut, että oma osaamisen tasoni Venäjä-asioissa on huomattavasti korkeammalla kuin etukäteen kuvittelin. Monet lähipäivät ovat vahvistaneet sen, että tietoni venäläisyydestä ovatkin olleet hyvällä tasolla. Lähipäivillä ja useimmiten etätyönä lähipäiväaineistoon tutustumalla pitkän Venäjä kokemuksen tuoma usko on ikään kuin saanut vahvistusta Venäjän poikkeuksellisista olosuhteista esim. länsimaihin verrattuna. Oivallus, että itse on erikoistunut jo pitkälle oman alan asioihin sekä venäläiseen kulttuuriin yleensä. Myös havainto, että on oikealla tiellä Venäjä-osaamisen kehittämisessä. "Kulttuurikylki edellä. En kokenut suuria Venäjä-oivalluksia aikaisemman koulutustaustani ja työkokemukseni vuoksi. Koulutus vahvisti tiettyjä käsityksiä esimerkiksi suomalaisten ja venäläisten kulttuurieroista ja venäjän kielen osaamisen eduista. Lisäksi sain vahvistusta siitä, että oma valintani Venäjäammattilaiseksi kouluttautumisesta on ollut hyvä valinta. Huolimatta etukäteistiedoistaan ja -taidoistaan kokeneemmat Venäjä-osaajat kokivat saaneensa koulutuksen kautta kertausta ja uusia näkökulmia: Olen oppinut ajattelemaan laajemmin asioita. Operatiivisessa työssä tulee katsottua asioita liian kapea-alaisesti ja rutinoituu eikä huomaa uusia vaihtoehtoja. Olen omassa työssäni törmännyt kaikenlaisiin Venäjä-asioihin, joten monet asiat/aiheet olivat jonkin verran jo tuttuja. Toki oli paljon uuttakin kuten esim. juridiset kysymykset, maksukäytäntöihin liittyvät asiat ym. Minulla oli Venäjän-opinnoista aikaa jo yli kymmenen vuotta. Teoriatieto Venäjästä ja Venäjän nykytilasta oli siis jotakuinkin vanhentunutta. Tietysti lukuun ottamatta lukuisia kontakteja Venäjälle ja käyntejä Venäjällä. Lähipäivät ovat suurimmalta osaltaan antaneet valtavasti uutta tietoa ja vahvistaneet vanhaa. Koulutuksen parasta antia ovat olleet ehdottomasti lähipäivät, niissä saatu tieto ja niiden aikana vaihdetut mielipiteet ja ajatukset. Kaiken kaikkiaan uskon, että koulutus antoi paljon niin tällaiselle konkarille kuin uudellekin Venäjä-osaajalle. Paljon uutta, myös tuttua. Saadun tiedon soveltaminen nykyisiin ja tuleviin työtehtäviin lienee se paras anti! Oman työni kautta uudet näkemykset Venäjä hankkeissa. Kaikki ei ole itsestään selvää. Eritoten ammatillisten koulujen tilanne Venäjällä, heidän rahoitushuolensa ja muut heidän toimintaansa

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto

HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto Vastanneiden osuus % tiedekunnittain (n = 177) Kurssin suorittaneiden määrä (27.5.2014 mennessä) yhteensä = 289 Kielten laitos yhteensä 49 suoritusta Humanistinen

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Tilat olivat asiallisen hyvät. Välinne AV nykyvaatimusten mukaiset. Aikataulut pitvät erinomaisesti.

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Tilat olivat asiallisen hyvät. Välinne AV nykyvaatimusten mukaiset. Aikataulut pitvät erinomaisesti. Hoivakas Pohjois-Karjala loppuevaluointikysely Yhteenvetoraportti N=9 Julkaistu: 16.5.2011 Ohjelman nimi: Hoivakas Pohjois-Karjala, loppuarviointi Tekijän nimi ja yhteystiedot: Pietari Sipponen/Osuuskunta

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Itä-Suomen kirjastohenkilöstön pätevöittämiskoulutus "KIPA

Itä-Suomen kirjastohenkilöstön pätevöittämiskoulutus KIPA Itä-Suomen kirjastohenkilöstön pätevöittämiskoulutus "KIPA Palautekyselyn tulokset (N=22) Palautekyselyyn vastasi 16 naista ja kuusi miestä eli 22 opiskelijaa. Vastausprosentti oli 69 kohderyhmästä (kokonaisuutta

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu. Raporttien yhteenveto vuodelta 2011

Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu. Raporttien yhteenveto vuodelta 2011 Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu Raporttien yhteenveto vuodelta 2011 Verkostotapaaminen 19.4.2012 Seurantatietoja Aloittaneet, valmistuneet ja keskeyttäneet opiskelijat koulutusaloittain 300 259

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille 2012 Mistä kyselyssä oli kyse? SPEK ryhmän omatoimisen varautumisen kurssitetuille suunnattiin asiakaskysely

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Suunnittelija Tarita Tuomola, Metropolia Ammattikorkeakoulu Koulutuspäällikkö Mika Saranpää, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Ennen kaikki oli paremmin?

Ennen kaikki oli paremmin? Ennen kaikki oli paremmin? tekniikan koulutus opiskelijanäkökulmasta ja TUPA-opiskelijakyselyn tulokset 2007 Ennen kaikki oli paremmin - miehet olivat rautaa - laivat puuta - presidentit olivat Kekkosia

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Kouluyhteisön monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelma

Kouluyhteisön monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelma Kouluyhteisön monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelma Täydennyskoulutuksen ensimmäinen palautekysely Avovastaukset Net Effect Oy 1 Nimeä kolme asiaa, jotka opit täydennyskoulutuksessa Verkostoituminen,

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

POHJOISEN KESKI-SUOMEN AMMATTIOPISTO

POHJOISEN KESKI-SUOMEN AMMATTIOPISTO POHJOISEN KESKI-SUOMEN AMMATTIOPISTO OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 38,9 % Oppisopimuskoulutuksen järjestäjän toiminta (oppisopimuskeskus, oppisopimustoimisto tai

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE Käytännön venäjää koulutus avuksi työelämään Venäjän kulttuuri ja kieli viikonloppukurssi Venäjän kulttuuri ja kieli (ryhmäopetus yrityksissä) Venäjän

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Kandidaatin tutkielman arviointien koonti

Kandidaatin tutkielman arviointien koonti Kandidaatin tutkielman arviointien koonti Arvioinnit koottu: 7.12.2009 Kokoajat: Sanna Kinnunen, Hanna Mäkelä ja Camilla Suikki 14 vastaajaa - 5 kehityspsykologian sektori - 8 kliinisen psykologian sektori

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 www.helsinki.fi/avoin Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla 26.11.2013 Anu Gretschel Nuorisotutkimusseura & -verkosto Laadukkaan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet

Lisätiedot

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen STUL Ry. Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt STUL Ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto kerättiin

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Katja Väärälä Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot