BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET"

Transkriptio

1

2 Maaherra, FT Eino Siuruainen Oulu 2010

3 BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET SUOMALAISTEN YRITYSTEN TOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA LUOTEIS-VENÄJÄLLÄ Maaherra, FT Eino Siuruainen 3

4 4 Maaherra, FT Eino Siuruainen BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET

5 1. ESIPUHE Työ- ja elinkeinoministeriö on osoittanut allekirjoittaneen tehtäväksi selvittää suomalaisten yritysten mahdollisuuksia sijoittua Venäjällä ja erityisesti Barentsin alueella avautuviin suuriin työkohteisiin. Kyseessä ovat kaasu- ja öljyesiintymien käyttöön otto ja niiden aikaansaamat mittavat kerrannaishankkeet metalliteollisuudessa, rakennustoiminnassa, kuljetusjärjestelmien toteuttamisessa sekä eri alojen palvelutuotannossa. Tämän ohella Barentsin alueella kaivosteollisuus ja tuotteiden jalostaminen sekä kuljetukset avaavat suuria työkohteita. Taloudellisen aktiivisuuden siirtyminen kohti pohjoista, jopa Jäämeren mannerjalustan esiintymiin tapahtuu aikana, jolloin ilmaston lämpeneminen sulattaa jo useamman vuoden jääkerrostumia. Beringin salmen kautta on avautumassa Koillisväylän kuljetusreitti Euroopan ja Aasian välille. Barentsin alueen taloudellinen aktiivisuus ajoittuu Venäjän talouden varsin voimakkaaseen kasvuun, joskin hankkeita on viivästyttänyt vuosien talouslama ja sen aiheuttama kysynnän tilapäinen hiljentyminen sekä sijoitustoiminnan tason lasku suunniteltuihin investointeihin. Taloudessa on havaittavissa elpymisen merkkejä, mutta lamaa edeltänyttä tasoa ei ole vielä saavutettu. Barentsin alueella käynnistettävät suuret kaasu- ja öljyhankkeet toteutetaan vaativissa arktisissa olosuhteissa, mikä edellyttää pääomia, teknologiaa ja korkeaa osaamista. Olosuhteet ja pääomien kysyntä saattavat avata Venäjän strategisten luonnonvarojen monopolia ulkomaisille yrityksille. Samaa keskustelua käydään myös Koillisväylän kuljetusreitin avaamisesta ulkomaisille sijoittajille. Barentsin alueesta ilman häiriöitä on kehittymässä strategisesti aiempaa syvällisemmän kansainvälisen talousyhteistyön kokonaisuus. Napajäätikön sulamisen eteneminen avaa toimeliaisuutta myös Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa. Pohjoismaista Norja on aktiivisimmin mukana Barentsin arktisen alueen hankkeissa. Kahdenvälisissä suhteissa Norja ja Venäjä ovat jakaneet mannerjalustan kiistanalaisen vyöhykkeen, edistäneet vapaakauppaa ja viisumivapautta sekä valmistelleet yhdessä Ranskan kanssa suurimman hankkeen, Shtokmanin kaasukentän käyttöön ottoa. Lopullinen päätös hankkeen toteuttamisesta aiotaan tehdä maaliskuussa Tämän päätöksen odotetaan olevan lähtölaukaus suurten rakennushankkeiden käynnistymiselle. Norja ja Venäjä valmistelevat Koillisväylän satamien huolinta- ja liikekeskuksia omilla rannikoillaan. Venäjä alkaa kehittää Arkangelin ja Nenetsian itäpuolista Siperiaa Murmanskin II Arktisessa foorumissa lokakuussa 2010 hyväksytyn Arktisen strategian mukaisesti. Tämän selvityksen tavoitteena on löytää keinoja suomalaisen yritystoiminnan sijoittumismahdollisuuksille Barentsin alueella käynnistettäviin hankkeisiin. Vaikka Venäjä on Suomen kolmen tärkeimmän kauppakumppanin joukossa ja suomalaiset yritykset ovat vahvasti Venäjän markkinoilla, investoineet ja työllistävät venäläistä, Barentsin alueen uusissa hankkeissa Suomi on heikosti mukana. Selvityksessä tarkastellaan myös Venäjän pohjoisten alueiden ja koko federaation muitakin liiketoimintamahdollisuuksia. Monet niistä näyttävät jopa todennäköisemmiltä kuin merellinen kaasun ja öljyn tuotanto oheisrakentamisineen, lukuun ottamatta telakkateollisuutta ja eräitä alihankintoja. Uudessa tilanteessa Suomen talouselämä haluaa osallistua aktiivisesti Venäjän ja koko Barentsin alueen tarjolla oleviin hankkeisiin. Suomella ja Suomen talouselämällä ovat vuosisataiset suhteet laajaan ja taloudeltaan sekä kulttuuriltaan monipuoliseen Venäjään. Selvitystyön aikana Venäjän ministeriöt, Barentsin tasavaltojen päämiehet ja läänien maaherrat korostivat maidemme välisiä pitkiä ja hyviä suhteita. Venäjän talouden kehitykseen Suomelta toivottiin saatavan hyväksi koettuja malleja tuotantoon, palveluihin, kulttuuriin sekä Euroopan unionin ja Venäjän väliseen yhteistyöhön. Suomen ja Venäjän kahdenvälistä yhteistyötä pidetään tärkeänä. Oulussa 20. päivänä joulukuuta 2010 Eino Siuruainen Maaherra, FT, selvitysmies 5

6 6 Maaherra, FT Eino Siuruainen BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET

7 Sisällysluettelo 1. Esipuhe Tiivistelmä Johdanto Selvitystoimeksianto Selvityksen rajoituksia Suomalaisia yrityksiä Venäjällä Välittäjäorganisaatiot Selvitystyön käynnistyminen Sotshi ja liikuntarakentaminen Venäjän federaatio Venäjä ja venäläisyys Barentsin hallintoalueet ja yhteistyö Murmanskin lääni Karjalan tasavalta Arkangelin lääni Nenetsian autonominen alue Komin tasavalta Vologdan lääni Barentsin hallintoalueiden vertailua Venäjän markkinat, suomalaiset yritykset ja välittäjäorganisaatiot sekä ilmastonmuutos Yhteenveto selvitystyön kysymyksiin Ehdotus suomalaisten pk-yritysten etenemiseksi Barentsin markkinoille Selvitysmiehen loppupohdinta Lähdeluettelo Kuvaluettelo Liitteet

8 2. TIIVISTELMÄ Ruotsi-Suomen ja Venäjän välistä sekä Barentsin alueen sisäistä kauppaa käytiin keskiajalta lähtien Arkangelin, Vienan Kemin, Oulun, Tornion ja muilla markkinoilla. Jäämeren rannikon asukkaat, pomorit möivät turkiksia, riistaa, kalaa ja muita tuotteita Iso-Britanniaan, Skotlantiin, Hollantiin sekä välittivät kauppakumppaniensa tuotteita sisämaahan. Pietari Suuri kohotti Arkangelin 1600-luvun lopussa Venäjän ensimmäiseksi merisatamaksi ulkomaailmaan. Merimahdin kehitys hiipui länsimyönteisen tsaarin perustaessa Pietarin ja Petroskoin kaupungit vuonna Pietarin ja Moskovan vahvistuessa Barentsin alue jäi syrjään Venäjän taloudessa. Arkangeliin jäi mahtivaiheesta kerrostuma läntistä kulttuuria. Neuvostoliiton perustaminen käynnisti Barentsin alueen sotilaallisen varustelun. Murmansk perustettiin 1916 sota-, kalastus- ja kaivostuotannon satamaksi. Sodan aikana kaupunki toimi Jäämeren laivaston ja sukellusveneiden tukikohtana sekä liittoutuneiden huoltokeskuksena. Arkangeli oli siviilien evakuointikeskuksena. Kylmänsodan aikana Barentsin alueen varustelu kiihtyi. Murmansk muodosti merivoimien keskuksen, Severodvinsk rakensi ja huolsi ydinkäyttöisiä sukellusveneitä, Novaja Zemlja oli ydinkoealue ja Plezedsk avaruustutkimuksen keskus. Komista kohti Siperiaa avautuivat karkotettujen ja rangaistusvankien kaivos- ja työleirit. Kaivokset ja teollisuus toivat alkuperäiskansojen keskuuteen pääväestöä. Karjalan sai kokea raskaasti 1930-luvun terrorin ja Vologdaan Stalin keskitti teollisuutta. Barentsin alue oli laajasti suljettu, alueet määrätty rooleihinsa ja rajaseutuja vartioitiin tiukasti. Maksaessaan 300 milj. kultadollarin sotakorvauksia Neuvostoliitolle, Suomi oppi tuntemaan entisen vihollisen tarpeita ja ajattelutapaa. Kylmänsodan aikana Suomi kävi Neuvostoliiton kanssa aktiivista tavaranvaihtokauppa; toi energiaa ja raaka-aineita ja vei kulutustavaroita sekä rakensi voimaloita, metsäkombinaatteja ja Kostamuksen kaivoskaupungin. Kaupankäynnistä sovittiin korkealla tasolla ja hyvillä henkilökohtaisilla suhteilla. Rajat olivat tiukasti vartioituja ja kauppasuhteet hoidettiin päämiestasolla. Norjan, Ruotsin ja Suomen välillä sen sijaan toimi vanha kalottiyhteistyö. Kauppasuhteissaan Suomi integroitui länteen, mutta jatkoi totuttua idänkauppaa. Muutoksen tilanteeseen toi Neuvostoliiton hajoaminen. Suomi ja muutoksen jälkeinen Venäjä totesivat YYAsopimuksen rauenneeksi ja solmivat 1992 uuden valtiosopimuksen, jossa annettiin oikeus hallintoalueiden suoraan kanssakäymiseen. Vuoden 1993 Kirkkoniemen julistuksessa Barentsin alueen valtiot linjasivat pohjoisten alueidensa yhteistyön. Perustetut yhteistyöorganisaatiot alkoivat tunnustella pohjoisten läänien yhteistyötä. Suomi käynnisti Venäjän lähialueyhteistyön. Poliittinen tilanne lientyi ja taloudellinen yhteistyö vilkastui. Suomen yrittäjien alkuinnostus pian hiipui Venäjän talouden vaikeuksiin ja olojen epävakauteen. Myöhemmin talous on vakiintumassa ja yhteistyö on muotoutunut tavanomaisiksi kauppasuhteiksi. Tällä hetkellä Venäjä on Saksan ja Ruotsin ohella Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita. Venäjällä toimii nykyisellään noin 600 suomalaisyritystä, jotka työllistävät noin venäläistä. Yrityksistä noin 100 on investoinut Venäjälle 6.5 miljardin euron arvosta. Tärkeimpiä kohdealueita ovat Pietari, Moskova ja muut kasvualueet, myös Uralin takana. Parhaiten ovat sijoittuneet suuret teollisuus- ja kauppaketjut sekä rakennusala. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat päässeet hitaammin mukaan. Pääsy Venäjän suuriin investointikohteisiin on ollut vielä vähäistä. Suuret investoinnit käynnistynevät lähitulevaisuudessa pohjoisessa Barentsin alueella. Tämä antaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille integroitua Venäjän kasvaville markkinoille. Venäjän talouskehitys 8 Maaherra, FT Eino Siuruainen BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET

9 riippuu edelleen öljyn, maakaasun, malmijalosteiden viennistä sekä ulkomaisista investoinneista. Suotuisien vientisuhdanteiden turvin Venäjä maksoi ulkomaanvelkansa ja kasvatti vaurauttaan. Neuvostoliiton hajoaminen johti tärkeiden raaka-ainealueiden itsenäistymiseen ja epävakauteen Kaukasiassa. Taloutta ylläpitävän viennin turvaaminen edellyttää uusien tuotantoalueiden avaamista. Venäjän luonnonvarojen käyttö suuntautuu nyt pohjoiseen, erityisesti Barentsin alueelle. Samaan aikaan ajoittuu ilmaston lämpeneminen, poliittinen lientyminen ja Koillisväylän avautuminen sulan Golf-virran jatkeelta Aasiaan. Barentsin alueella avautuu uusiutuva näkymä tulevaisuuteen. Kaasun ja öljyntuotantoa avataan Jäämeren mannerjalustalla ja ikiroudan rannikoilla, kaivostoiminta vilkastuu kaikissa alueen valtioissa ja Koillisväylä otetaan kuljetuskäyttöön. Nykynäkymällä Barentsin alueen lähiajan investointisuunnitelmat ylittävät 100 miljardia euroa. Suunnitelmien toteuttaminen kohdistuu erityisesti Venäjän ja Norjan kehitykseen, mutta vaikuttaa Suomen ja Ruotsin pohjoisosiin. Ilmaston lämpeneminen ja taloudellinen yhteistyö aktivoivat koko sirkumpolaarista vyöhykettä. Kanadan ja USA:n ohella Kiina osoittaa kasvavaa mielenkiintoa alueeseen. Vuosien lama on hidastanut investointeja ja sijoittajat odottavat suurten hankkeiden käynnistymistä. Vuoden 2010 kuluessa parhaimmilla alueilla aletaan saavuttaa taloudessa lamaa edeltänyt taso. Hitaan kasvun alueilla sen sijaan investoinnit ovat siirtyneet ja sosiaalibudjettien kattaminen tuottaa vaikeuksia. Shtokmanin kaasun käyttöönotosta aiotaan päättää maaliskuussa Sen rakennusurakkaa aiotaan sopia vuoden 2011 loppuun mennessä. Samalla käynnistyvät rannikon suuret satama- ja logistiikkahankkeet sekä runsaat kerrannaisinvestoinnit. Barentsin alueella Norja on järjestelmällisesti pyrkinyt tiiviiseen Venäjä-kumppanuuteen. Suomi ja Ruotsi sen sijaan ovat jääneet taka-alalle. Tähän vaikuttaa myös Venäjän ja Norjan liittoutuminen Koillisväylän logistisen järjestelmän rakentamiseen. Venäjä on avaamassa energiamonopolejaan kansainvälisille yrityksille. Hankkeissa tarvitaan ulkomaisia investointeja, huipputeknologiaa, alan osaamista ja vastuunkantajia mahdollisten ongelmien sattuessa. Vaativan arktisen hankekokonaisuuden valmistelu on viivästynyt aiotusta. On mahdollista, että hankkeet vieläkin lykkääntyvät. Tämä selvitys paneutuu suomalaisten yritysten mahdollisuuksiin osallistua Barentsin alueella ja laajemminkin Venäjällä avautuviin työkohteisiin, tavaravientiin ja palvelutuotantoon. Tilannetta arvioidaan neljästä näkökulmasta: 1. mitä mahdollisuuksia Barentsin alueella avautuu, 2. miten halukkaita ja valmiita suomalaiset yritykset ovat hakeutumaan Venäjälle, 3. miten välittäjäorganisaatiot voivat helpottaa hakeutumista ja 4. mitä Koillisväylän avautuminen vaikuttaa Barentsin alueen kehitykseen? Suomalaisten yritysten kannalta ongelmana on tiedon saanti Venäjällä avautuvista mahdollisuuksista. Ennakoivan ja reaaliaikaisen tiedon saanti markkinoista, avautuvista hankkeista ja kysynnästä on välttämätön edellytys yrityksille valmistauduttaessa tarjouskilpailuihin tai pääsyyn sovittamaan yhteen eri tekijöitä hankekokonaisuuksissa. Ongelman tunnistavat suomalaiset ja venäläiset osapuolet. Selvityksessä on myös venäläisten ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Selvitys osittaa, että Venäjän markkinoille ovat tehokkaimmin sijoittuneet teollisuuden, kaupan ja rakennustoiminnan sekä palvelujen suomalaiset ketjut. Sen sijaan pk-yritysten pääsy Venäjän markkinoille on ollut hidasta. Yritysten valmiudet eivät ole riittävät, pääomia ei ole käytettävissä ja yksittäin yritykset ovat hankkeiden kokoon ja riskeihin nähden liian pieniä. Nykyisellään ne eivät ole päässeet, jopa korkeasta osaamisestaan huolimatta, suurten toimijain alihankkijoiksi. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan panostuksia yrittäjiltä itseltään, yritysten yhteistyöltä, yrittäjäjärjestöiltä sekä kouluttajilta, rahoitukselta ja muilta välittäjäorganisaatioilta. Yhteistyön kokonaisstrategia 9

10 tulee ottaa vaikuttajatahojen yhteiseen käsittelyyn. Välittäjäorganisaatioiden tulee auttaa suomalaisyrityksiä, mikäli niillä näyttää olevan mahdollisuuksia menestyä Venäjän markkinoilla. Organisaatioiden tulee tunnistaa avautuvat mahdollisuudet, tehostaa tiedonvälitystä, kohdentaa neuvontaa ja koulutusta sekä muodostaa rahoitusmekanismeja tarkoitukseen osoitetuista resursseista. Toimijain on tiivistettävä yhteistyötään tavalla, joka rohkaisee yrityksiä, kohottaa niiden osaamistasoa sekä auttaa vaikeimpien kehitysvaiheiden yli. Yrittäjällä ja yrityksellä itsellään pitää olla tahtotila ja markkinoille menemisen halu sekä suunnitelmallisuus menestymiseen ilman jatkuvaa tukea. Suomen vapaata tiedettä ja koulutusta ei Venäjä-yhteistyö paljoakaan kiinnosta. Kieli-, kulttuuri- ja asennemuuri on korkea. Se johtuu myös Neuvostoliiton jättämästä perinnöstä Venäjän yliopistoihin. Tuloksellinen yhteistyö maiden välillä edellyttää radikaalia muutosta. Venäläisillä on nyt aiempaa laajempi tieteen vapaus, mutta teorioita tulisi oppia soveltamaan käytäntöön. Suomalaisilla on kielimuuri ja helpompi sopeutua oloihin muualla kuin Venäjällä. Yhteistyön onnistuminen edellyttää asennemuutosta ja esteiden raivaamista. Koillisväylän avautuminen muuttaa globaalia kuljetuslogistiikkaa, lyhentää Euroopan ja Aasia välistä kuljetusetäisyyttä sekä siirtää sisämaan kuljetuksia Atlantin ja Jäämeren rannikon satamiin. Tämä lisää kilpailua valtamerten logistiikan ja sisäsatamien välillä. Kuljetusten suuntaaminen vaikuttaa logistiikan ohella asutuksen sijoittumiseen ja elinkeinoihin. Barentsin alueella Suomi ja Ruotsi joutuvat tässä löytämään omat yhteistyötavat Norjan ja Venäjän kanssa. Kyseeseen tulevat erityisesti laajentuvan kaivostoiminnan sekä metalli- ja metsäteollisuuden jalostus- ja kuljetusjärjestelmät. Selvitys osittaa tässä vaiheessa suomalaisten rajallisia mahdollisuuksia toimia kaasu- ja öljyhankkeiden pääurakoitsijoina. Mahdollisten alihankintojen lisäksi Barentsin alue tarjoaa muussa teollisuudessa, rakentamisessa, infrastruktuurin uudistamisessa ja palveluissa kiinnostavia kohteista suomalaisille yrityksille. Kaikki tasavaltojen päämiehet, maaherrat ja Moskovan ministerit toivottavat yritykset tervetulleiksi neuvottelemaan, toteuttamaan hankkeita ja tuomaan investointeja. Monet Venäjän alueet pitävät Suomea kehitystavoitteidensa mallimaana. Murmanskin läänin pääasialliset hankkeet liittyvät kaasu-, öljy- ja kaivosteollisuuteen, merenkulkuun, kalastukseen sekä rakentamiseen ja palvelutuotantoon. Arkangelin lääni tarjoaa yhteistyökumppanuutta metsä- ja puuteollisuudessa, kaivostoiminnassa, metalliteollisuudessa, meriteknologiassa, yliopistoyhteistyössä ja matkailussa. Nenetsian yritysaloja ovat öljy- ja kaasuteollisuus, palvelut, alkuperäiskansan tarpeet ja ympäristönsuojelu. Karjalan tasavallan yhteistyöehdotukset ovat monipuolisimmat ja kohdentuvat pääasiallisesti metsä- ja puuteollisuuteen, bioraaka-aineisiin pohjautuvaan lämmön ja sähköntuotantoon sekä kaukolämpöjärjestelmien rakentamiseen ja matkailun kehittämiseen. Yhteistyöehdotuksissa on keskeisessä asemassa teknologioiden uudistaminen ja uusien tuotteiden kehittäminen osaamisperustaa laajentamalla. Komin tasavallassa yhteistyöehdotukset kohdistuvat lähinnä kaivostoimintaan, metsä- ja metalliteollisuuteen sekä suomalais-ugrilaisen kulttuurin säilyttämiseen ja sen tuotteistamiseen matkailussa. Vologda on kehittynyt alue, jossa metsä-, metalli- ja elintarviketeollisuuden ohella halutaan kehittää bioenergian tuotantoa ja käyttöä, maataloutta, erityisesti perunanviljelyä sekä korkean teknologian aloja. Federaatiotasolla yhteistyöaloiksi esitetään metsä- ja meriteollisuutta, laivanrakennusta, puutalotuotantoa sekä uusien teknologioiden ja materiaalien soveltamista oleviin ja uusiin tuotteisiin. Nanoteknologiaa halutaan kehittää uusiin ja monipuolisiin tarkoituksiin. Lähinaapurissa Venäjällä on kasvava ja monipuolistuva talous. Selvityksen perusteella se näyttää kuitenkin olevan entistä etäämpänä suomalaisen yritysten näkökulmasta. Varsinkin pk-yritysten suhtautumiseen vaikuttavat tulli- ja rajaongelmat, byrokratia, korruption pelko, lainsäädännön puutteet ja tulkinnat, sekava tarkastustoimi, mafia ja huonot liikenneyhteydet sekä investointivaatimukset. Tilanne on monilta osin parantumassa. Talouden kasvualueilla markkinat mukautuvat 10 Maaherra, FT Eino Siuruainen BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET

11 kansainväliseen käytäntöön ja köyhemmillä alueilla hallinnoilla on halu kehittää yritysten toimintaolosuhteita entistä luotettavammiksi. Neuvottelut WTO:n mahdollisesta jäsenyydestä ovat jo nyt selkiinnyttäneet tilannetta. Selvitykseen on sisällytetty Venäjän historiaa, tietoja federaation rakenteesta, venäläisyydestä sekä venäläisten ajattelu- ja toimintatavoista. Yrityksissä on hyvä olla tietoa asioista, joita toinen osapuoli arvostaa. Suomen harjoittama lähialueyhteistyö on kasvattanut positiivista ilmapiiriä myös liiketoiminnalle. Suuri maa tasapainottelee mahdollisuuksien ja ongelmien keskellä, mutta valittu suunta näyttää nyt selvältä. Venäjän alueilla usein todetaan: Suomi on meille läheinen mallimaa, josta meidän on syytä ottaa oppia. Siinä toivomme teidän olevan aktiivisesti mukana. Tilaisuuteen nyt kannattaa tarttua tutustumalla Venäjällä ja Barentsin alueella oleviin mahdollisuuksiin. Niiden selkeä, tarkka ja aikataulut pitävä kirjaaminen on mahdotonta, koska tilanne elää jatkuvasti suuren maan monien muuttujien ohjaamana. Työ ei koostu yksinomaan hankeluetteloista ja alueiden yrittäjistä sähköpostiosoitteineen. Työssä pyritään avaamaan kokonaistilannetta Venäjällä, mikä tekee selvitykseen sisällytetyt hankeluettelot paremmin ymmärrettäviksi. 11

12 3. JOHDANTO Kuva 1. Willem Barentsin kartta Pohjoisnapa-alueesta. Julkaistu J.van Lindschoten toimesta Haagissa Lainaus julkaisusta The Barents Euro-Arctic Region. Helsinki 1996 Suomen maantieteellinen sijainti Venäjän rajamaana on kiinnittänyt maiden välisen kanssakäymisen historian kaikkiin vaiheisiin. Kuvassa 1. esitetään tutkimusmatkailija William Barentsin maantieteellinen käsitys Pohjoisnapa-alueesta vuonna Kartta on laadittu neljä vuotta myöhemmin Ruotsi-Suomen ja Venäjän välisen rajan vedosta lähes nykyiselle paikalleen. Ruotsinvallan aikana raja muuttui suomalaisasutuksen leviämisen ja maiden välisen sotaonnen vaihtuessa. Täyssinän rauhassa 1595 mainittu raja vedettiin Virolahdelta Jäämereen pääsääntöisesti nykyisen rajan tienoille. Uudenkaupungin rauhassa 1721 Ruotsi menetti Venäjälle nk. Vanhan Suomen, joka myöhemmin liitettiin vuoden 1809 Haminan rauhan jälkeen 1812 autonomiseen Suomeen. Suomen ollessa Venäjän autonomisena hallintoalueena ( ) emämaan ja Suomen taloussuhteet olivat varsin vilkkaat. Pietarin kysyntä ulottui Kainuuseen saakka. Se kohdistui työvoimaan, tuotteisiin ja palveluihin. Rautatieyhteyden valmistuminen Ouluun v helpotti Pohjois-Suomen tuotteiden vientiä Pietariin. Aiemmin tavara kuljetettiin ensin hevosilla Hämeenlinnaan. Pohjanlahden rannikolta Oulusta oli vilkas kauppayhteys Ryssänrannantietä Kuusamon kautta Vienan Kemiin ja Arkangeliin (Koutaniemi 1999). Tämä oli tärkeä kauppayhteys Pohjanlahden rannikolta Barentsin alueelle. Oulun, Tornion, Vienan Kemin ja Arkangelin markkinoilla käytiin kauppaa naapurimaiden kesken turkiksilla, kalalla, riistalla, jopa kaukaisilla siirtomaatavaroilla. Vaikeina nälkävuosina 1860-luvulla Pohjanmaalta mentiin Jäämerelle kalaan ja Vienantien kautta saatiin ajoittain viljaa. Muutto Jääme- 12 Maaherra, FT Eino Siuruainen BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET

13 ren rannikolle kasvatti vieläkin oman kielen ja kulttuurin omaavaa Norjan kveeni-vähemmistöä. Autonomian aikana vallitsivat vilkkaat yhteydet itärajan yli, huolimatta raja- ja tullimuodollisuuksista. Rajapitäjistä johti lukuisia polkuja Venäjälle, mitkä yhteydet pitivät yllä asukkaiden normaalia arkielämää. Vienan Karjalan suuntaan oli sukuyhteyksiä ja kasvava kiinnostus kielen sekä kulttuurin tutkimukseen. Vienan Karjalan kansan runousperinteestä piirilääkäri Elias Lönnrot kokosi Kalevalan ja Kantelettaren. Toisaalta Karjalasta suuntautui Suomeen laukkukauppa, joka parhaimmillaan merkitsi yli kauppiaan liikkumista Suomen maaseudulla keskenään jakamissaan kauppapiireissä. Lainsuojaa vailla olleeseen laukkukauppaan suhtauduttiin Suomessa myötämielisesti, sillä se oli lisäkeino maaseudun pientavarahuoltoon. Laukkukauppiaat olivat kylissä pidettyjä vieraita ja viestintuojia. Rajantakaisen Karjalan miesväellä ei talvikausina vallinneen talousjärjestelmän vuoksi ollut muutakaan elantoa, kuin lähteä Suomeen kaupantekoon. Maaorjuutta lievempi mir-järjestelmä sääteli maan ja metsän käyttöä, mikä ei Vienassa innostanut ja mahdollistanut kehittämään kannattavaa maataloutta. Kylän pellot jaettiin määrävuosin miesluvun perusteella, olivatpa miehet raivanneet peltoa tai eivät. Lisäksi suurten erämaiden keskellä puunkäyttöoikeudet olivat tiukasti rajoitetut. Sortokausina 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kaupankäynti hiljeni. Lukuisat laukkukauppiaat jäivät pysyvästi kauppiaiksi Suomeen, mikä vahvisti puutteellista maakauppaa. Venäjän vallankumous toi Suomeen valkopakolaisia ja kommunistinen Neuvostoliitto otti vastaan Suomen punapakolaisia. Neuvostoliitto sulki rajan vuonna 1922 ja kaupankäynti sekä muu yhteydenpito alueiden ja kansalaisten välillä päättyi. Suomen ja Neuvostoliiton kauppa siirtyi keskushallintojen väliseksi tavaranvaihdoksi ja taloudelliseksi yhteistyöksi laadittujen pöytäkirjojen mukaan. Viralliset valtuuskunnat ja yhteistyöelimet neuvottelivat tavaranvaihtopöytäkirjojen sisällöt. Yhteisarvoltaan noin 300 miljoonan kultadollarin sotakorvaukset mukauttivat pakonomaisesti suomalaista tuotantoa vastaamaan Neuvostoliiton korvauspöytäkirjoissa määrittämää kysyntää. Vaikka kyse oli raskaasta pakosta tuottaa tavaraa naapurin määrittämien vaatimusten mukaan, muodostui samalla perusta molempien osapuolten ja tuotantojen väliselle tuntemukselle. Sotakorvauksista siirryttiin 1950-luvulla säännönmukaisiin kauppaneuvotteluihin, joissa valtuuskuntien välillä päätettiin seuraavan kauden tavaranvaihdosta. Suomi toi energiaa ja raaka-aineita sekä vei teollisuustuotteita ja kulutustavaroita. Aikakauteen liittyivät myös suuret rakennushankkeet, joita suomalaiset toteuttivat mm. voimalaitosten, metsäkombinaattien ja kaivosyhdyskuntien muodossa. Yksi suurimmista hankkeista oli Kostamuksen kaivoskombinaatin ja kaupungin rakentaminen vuosina Suomen puolelta valtionjohto osallistui aktiivisesti neuvotteluihin ja kauppapolitiikkaan sekä valmisteli yritysten kanssa uusia hankeavauksia. Kostamuksen rakentaminen Finnstroi Oy:n johdolla oli malli, jossa pystyttiin kokoamaan osaaminen ja voimavarat suureen hankkeeseen. Aluksi Kainuun maakunta määrätietoisesti kuvitteli, että hankkeeseen riittävät maakunnan omat voimavarat. Käytäntö kuitenkin osoitti, että todellinen osaaminen piti koota verkostomaisesti koko maasta, jopa ulkomailta. Suurten hankkeiden rakenne Venäjällä noudattaa edelleenkin Kostamuksen kaivoskombinaatin toteutustapaa. Hankkeet koostuvat osa-urakoista, alihankinnoista ja ammattityövoiman sekä tavaratuotannon rekrytoinnista. Edelleen olisi muistettava, että osaamista vaativat hankkeet eivät ole poliittisesta järjestelmästä juurikaan riippuvaisia. Toteuttamistapa Venäjällä muistuttaa paljon neuvostoaikaista, mikä pitäisi ymmärtää ja siihen myös tottua. Julkisen hallinnon palvelutuotanto on puutteellista, mitä on totuttu korvaamaan yritysten aputalouksien palvelutuotannolla. Heikoimmat alueet tarvitsevat investointeja palvelurakentamiseen ja verotuloja, jotta sosiaalibudjetit saadaan katetuiksi. Venäjän vahvoilla kasvualueilla sen sijaan pelisäännöt tulevat enemmän avoimesta markkinataloudesta. Verotuloja kertyy investointei- 13

14 hin ja kansalaisten peruspalvelujen turvaamiseen. Federaatio kerää osan alueiden tuotoista ja jakaa harkinnan mukaan tukea alueille. Neuvostoliiton hajoaminen johti kriisiin ja lamautti kaupan sekä jätti suuret saatavat myös Suomelle. Venäjän olojen hieman vakiintuessa ja öljyn, kaasun sekä metallien vientihintojen kohotessa maa maksoi ulkomaiset velkansa ja kokosi kansallista rahastoa. Kaupankäynti vilkastui ja talouden kasvu kokoluokassaan oli ripeää. Suomalaiset yritykset ovat vaihtelevasti mukana Venäjän uusilla markkinoilla. Suuret yritykset toimivat mm. energia-, metalli-, teknologia-, rakennus-, elintarvikeja kaupanaloilla sekä kaivostoiminnassa ja palvelutuotannossa. Huolimatta tulli-, raja-, verotus- ja oikeuskäytännöistä sekä monimutkaisesta byrokratiasta ja korruptiosta, yritysten määrä ja kaupan volyymi ovat kasvaneet. Pienten ja keskisuurten sekä aloittavien yritysten mukaan pääsy ja menestyminen Venäjän markkinoilla on suuria selvästi vaikeampaa. Kollektiivisen talousjärjestelmän jälkeen maan oma pk-yrittäjyys sekä sen edellyttämät raaka-aine- ja markkinointijärjestelmät ovat vasta kehittymässä. Moskovassa, Pietarissa ja muilla nopean kasvun alueilla kilpailu on kova ja mukana olo edellyttää suuria volyymejä, tiivistä yhteistyötä keskenään tai yhteistyötä suurten yritysten kanssa. Pienillä paikkakunnilla hankkeita käynnistyy hitaasti, ne usein edellyttävät investointeja ja tuettuina päätyvät usein venäläisten yritysten toteuttamiksi. Mitä pienemmistä alueista on kyse, sen vähemmän hankkeet etenevät markkinaehtoisesti. Pienillä, vähävaraisilla paikkakunnilla hallintojen merkitys hankkeiden toteuttamisessa on suuri, mutta samalla niiden hyväksyntä suojaa hankkeiden onnistumista ja yritystoiminnan jatkuvuutta. Suomen mittakaavassa suuret yritykset omaavat laajempaa kokemusta ulkomaankaupasta, henkilökunta on monialaisempaa, kielitaitoisempaa ja yrityksillä on mahdollisuuksia myös ottaa ainakin jossain määrin riskejä. Pienet ja keskisuuret yritykset sen sijaan ovat usein aloittavia ja mahdollisuudet suuntautua Venäjän moni-ilmeisesti vaativille markkinoille ovat merkittävästi rajoitetummat. On käynyt myös ilmi, että suomalaiset välittäjätahot, mm. neuvonta, rahoitus, lainoitus ja yrittäjien koulutus eivät nykyisellään kohdistu yrittäjien tarpeisiin parhaalla tavalla. Monilla alkavilla teknologia- tai muilla selvästi menestymisen edellytykset omaavilla yrityksillä ei tukia hakiessaan ole osoitettavissa vielä hyviä tulosvuosia, joita tuista päättäjät yksioikoisesti edellyttävät. Suomen taloudellinen tilanne, yritysten lisäämis- ja uudistumistarve ja kotimarkkinain pienuus edellyttävät kuitenkin tavara- ja palveluvientiä. Suomen talous tarvitsee kipeästi kasvua, uusia yrityksiä ja vientimarkkinoita. Kansallisen järjestelmän on tämä ymmärrettävä, mutta yrittäjät ja yritykset itse ovat vastuussa toimistaan ja päättävät, pyrkivätkö ne Venäjän markkinoille tai eivät. Luoteis-Euroopan lähialueilla on suunnitteilla ja käynnistymässä suuria energia-, kaivos-, teollisuus-, rakennus-, infrastruktuuri- ja logistiikan sekä palvelutuotannon hankkeita, joihin suomalaiset yritykset pyrkivät, mutta eivät ole viime aikoina vielä vahvasti mukana. Barentsin alueella käynnistynee useita suuria hankkeita, mm. mannerjalustan kaasu- ja öljytuotanto sekä niiden edellyttämät laitteet ja rakenteet, kuljetusjärjestelmät sekä palvelutuotanto. Pohjoisella alueella avataan lukuisia kaivoksia, uudistetaan ja lisätään teollisuutta, rakennetaan biopolttoaine-perusteista energiantuotantoa, lisätään asuntotuotantoa, parannetaan energiatehokkuutta ja ihmisten arkielämää. Lapin kauppakamarin laskelmien mukaan lähiaikojen investointien kokonaisarvo ylittää 100 miljardin euron arvon (Liite 1 ). Barentsin alueen hankkeisiin myös suomalaiset yritykset asettavat suuria toiveita ja pyrkivät mukaan toteuttamaan niitä. Hankeselvityksiä on tehty ja organisaatioita on perustettu, mutta tulokset ovat vielä vaatimattomia. Pohjoisella alueella alkaa uudistuva kehitysvaihe, joka perustuu käyttämättömien luonnonvarojen hyödyntämiseen, aiempaa korkeampaan osaamiseen, uusiin materiaaleihin, kehittyneempään teknologiaan, myönteiseen ympäristötietoisuuteen ja rajat ylittävään yhteistyöhön. Tähän suoma- 14 Maaherra, FT Eino Siuruainen BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET

15 lainen tuotantoelämä, teknologia, koulutus ja palvelut tarjoavat omat yhteistyövaihtoehtonsa. Ilmaston lämpeneminen sulattaa pohjoisen napaseudun jäätiköitä, väljentää sulavesireittejä ja pidentää esteetöntä purjehduskautta. Muutos on käynnistänyt pohjoisten merien käytön uuden logistisen suunnittelun ja tarpeisiin suunnatun laivanvarustuksen. Tavoitteena on avata mannertenväliset pohjoiset liikennereitit, jotka onnistuessaan muuttavat merenkulun logistiikkaa tehokkaammaksi ja yksikkökustannuksiltaan halvemmaksi. Talouselämään haetaan tehokkuutta uudistumisen, osaamisen, teknologian ja suuruuden ekonomian avulla. Koillisväylän avautuminen saattaa muuttaa sisämaan kuljetusreittejä kohti valtamerien satamia, jo nimettyjä hubeja. Taloudellinen aktiivisuus tulee lisääntymään mannerten pohjoisreunoilla, mikä muuttaa herkkää luontoa ja vaikuttaa alueella asuvien pääväestöjen ja alkuperäiskansojen elinkeinoihin ja elinoloihin. Barentsin rannikkoalue ja etelämpänä sijaitsevalla taiga-vyöhyke ovat muutosten alaisena. Kokonaisuuden hahmottaminen on tärkeää, jotta yritystoiminta tunnistaisi hankkeet, saisi niistä tietoa ja osaisi kohottaa valmiuksiaan niiden toteuttamiseen. Suomalaiset yritykset ovat vielä jääneet pääosin uusiutuvan Barentsin alueen hankkeiden ulkopuolelle. Suomalaisten mukaan pääsy voi parhaiten avautua tutkimusyhteistyön, koulutuksen ja käytännön sovellutusten kautta. Meno uusiin haasteisiin edellyttää osaamista, innostusta ja halua tehdä uutta. Tapana on liikaa odottaa, milloin suuret kaasukentät avataan, mitä päätöstä pidetään lähtölaukauksena. Mikäli Shtokmanin kaasukentän käynnistyminen tapahtuu maaliskuussa 2011, useimmat suururakkaan aikovat yritykset ovat jo nyt auttamattomasti myöhässä. Eri syistä, joita selvityksessä käsitellään, Barentsin alueella ja laajemminkin Venäjällä olleet mahdollisuudet ovat jääneet käyttämättä. Sanonta Venäjä on lähellä, mutta sittenkin niin kaukana ja näyttää loittonevan entisestään pitää nyky-suomessa paikkansa. Kuvattuun tilanteeseen viitaten ja uusien mahdollisuuksien avautuessa, Työ- ja elinkeinoministeriö ministeri Mauri Pekkarisen ja kansliapäällikkö Erkki Virtasen päätöksellä osoitti maaherra, FT Eino Siuruaisen tehtäväksi selvittää suomalaisen yritystoiminnan mahdollisuuksia osallistua Barentsin alueella käynnissä olevien ja käynnistyvien hankkeiden toteuttamiseen. Erityisasiantuntijatehtävä on osa-aikainen (n. 20 % työajasta) ja kestää kahdeksan ja puoli kuukautta. 15

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.10.2014 COM(2014) 664 final 2014/0307 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta Seychellien tasavallan

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015 Finpro ja Ruotsin markkinat Jonas Granqvist November 2015 2 Finpro Export Finland Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä, joka tarjoaa yritykselle asiantuntemusta kansainväliseen liiketoimintaan

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat:

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat: 1LOP P I KESKELLÄ KASVU -SUOM EA 1 HALLINTO JA TALOUS 14.1.2015 FORSSnnJ KAUPUNKI Jakelun mukaan /oc / d y / 5 RÄYSKÄLÄN ILMAILUKESKUKSEN AIRPARK-HANKKEEN ESISELVITYSHANKE Lopen kunnantalolla 12.12.2014

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business. barometri 2010

Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business. barometri 2010 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 1 Julkaistavissa 8.9.9 klo 11. Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business barometri Syyskuu 9 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki

Lisätiedot

Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi

Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi Netherlands means Business! Finpro Hollanti, Petra.Wullings@finpro.fi Suomen suurlähetystö Haagissa, Virpi.Kankare@formin.fi 2 Alankomaat loistava testimarkkinaalue 1. Erinomainen sijainti Yhteydet Alankomaiden

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Tulevaisuus työelämässä -seminaari 24.3.2010 Scandic Marina Congress Center. Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Tulevaisuus työelämässä -seminaari 24.3.2010 Scandic Marina Congress Center. Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Tulevaisuus työelämässä -seminaari 24.3.2010 Scandic Marina Congress Center Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ohjelma 13.00 Tilaisuuden avaus Työmarkkinat murroksessa Johtaja

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Team Finland -esittely

Team Finland -esittely Team Finland -esittely Arktisuus elintarvikeviennin mahdollisuutena 16.11.2016 Kirsi Kosunen Etelä-Savon Team Finland koordinaattori 14/11/2016 Team Finland -viestintä, syyskuu 2016 2 Team Finland pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot