BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET"

Transkriptio

1

2 Maaherra, FT Eino Siuruainen Oulu 2010

3 BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET SUOMALAISTEN YRITYSTEN TOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA LUOTEIS-VENÄJÄLLÄ Maaherra, FT Eino Siuruainen 3

4 4 Maaherra, FT Eino Siuruainen BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET

5 1. ESIPUHE Työ- ja elinkeinoministeriö on osoittanut allekirjoittaneen tehtäväksi selvittää suomalaisten yritysten mahdollisuuksia sijoittua Venäjällä ja erityisesti Barentsin alueella avautuviin suuriin työkohteisiin. Kyseessä ovat kaasu- ja öljyesiintymien käyttöön otto ja niiden aikaansaamat mittavat kerrannaishankkeet metalliteollisuudessa, rakennustoiminnassa, kuljetusjärjestelmien toteuttamisessa sekä eri alojen palvelutuotannossa. Tämän ohella Barentsin alueella kaivosteollisuus ja tuotteiden jalostaminen sekä kuljetukset avaavat suuria työkohteita. Taloudellisen aktiivisuuden siirtyminen kohti pohjoista, jopa Jäämeren mannerjalustan esiintymiin tapahtuu aikana, jolloin ilmaston lämpeneminen sulattaa jo useamman vuoden jääkerrostumia. Beringin salmen kautta on avautumassa Koillisväylän kuljetusreitti Euroopan ja Aasian välille. Barentsin alueen taloudellinen aktiivisuus ajoittuu Venäjän talouden varsin voimakkaaseen kasvuun, joskin hankkeita on viivästyttänyt vuosien talouslama ja sen aiheuttama kysynnän tilapäinen hiljentyminen sekä sijoitustoiminnan tason lasku suunniteltuihin investointeihin. Taloudessa on havaittavissa elpymisen merkkejä, mutta lamaa edeltänyttä tasoa ei ole vielä saavutettu. Barentsin alueella käynnistettävät suuret kaasu- ja öljyhankkeet toteutetaan vaativissa arktisissa olosuhteissa, mikä edellyttää pääomia, teknologiaa ja korkeaa osaamista. Olosuhteet ja pääomien kysyntä saattavat avata Venäjän strategisten luonnonvarojen monopolia ulkomaisille yrityksille. Samaa keskustelua käydään myös Koillisväylän kuljetusreitin avaamisesta ulkomaisille sijoittajille. Barentsin alueesta ilman häiriöitä on kehittymässä strategisesti aiempaa syvällisemmän kansainvälisen talousyhteistyön kokonaisuus. Napajäätikön sulamisen eteneminen avaa toimeliaisuutta myös Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa. Pohjoismaista Norja on aktiivisimmin mukana Barentsin arktisen alueen hankkeissa. Kahdenvälisissä suhteissa Norja ja Venäjä ovat jakaneet mannerjalustan kiistanalaisen vyöhykkeen, edistäneet vapaakauppaa ja viisumivapautta sekä valmistelleet yhdessä Ranskan kanssa suurimman hankkeen, Shtokmanin kaasukentän käyttöön ottoa. Lopullinen päätös hankkeen toteuttamisesta aiotaan tehdä maaliskuussa Tämän päätöksen odotetaan olevan lähtölaukaus suurten rakennushankkeiden käynnistymiselle. Norja ja Venäjä valmistelevat Koillisväylän satamien huolinta- ja liikekeskuksia omilla rannikoillaan. Venäjä alkaa kehittää Arkangelin ja Nenetsian itäpuolista Siperiaa Murmanskin II Arktisessa foorumissa lokakuussa 2010 hyväksytyn Arktisen strategian mukaisesti. Tämän selvityksen tavoitteena on löytää keinoja suomalaisen yritystoiminnan sijoittumismahdollisuuksille Barentsin alueella käynnistettäviin hankkeisiin. Vaikka Venäjä on Suomen kolmen tärkeimmän kauppakumppanin joukossa ja suomalaiset yritykset ovat vahvasti Venäjän markkinoilla, investoineet ja työllistävät venäläistä, Barentsin alueen uusissa hankkeissa Suomi on heikosti mukana. Selvityksessä tarkastellaan myös Venäjän pohjoisten alueiden ja koko federaation muitakin liiketoimintamahdollisuuksia. Monet niistä näyttävät jopa todennäköisemmiltä kuin merellinen kaasun ja öljyn tuotanto oheisrakentamisineen, lukuun ottamatta telakkateollisuutta ja eräitä alihankintoja. Uudessa tilanteessa Suomen talouselämä haluaa osallistua aktiivisesti Venäjän ja koko Barentsin alueen tarjolla oleviin hankkeisiin. Suomella ja Suomen talouselämällä ovat vuosisataiset suhteet laajaan ja taloudeltaan sekä kulttuuriltaan monipuoliseen Venäjään. Selvitystyön aikana Venäjän ministeriöt, Barentsin tasavaltojen päämiehet ja läänien maaherrat korostivat maidemme välisiä pitkiä ja hyviä suhteita. Venäjän talouden kehitykseen Suomelta toivottiin saatavan hyväksi koettuja malleja tuotantoon, palveluihin, kulttuuriin sekä Euroopan unionin ja Venäjän väliseen yhteistyöhön. Suomen ja Venäjän kahdenvälistä yhteistyötä pidetään tärkeänä. Oulussa 20. päivänä joulukuuta 2010 Eino Siuruainen Maaherra, FT, selvitysmies 5

6 6 Maaherra, FT Eino Siuruainen BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET

7 Sisällysluettelo 1. Esipuhe Tiivistelmä Johdanto Selvitystoimeksianto Selvityksen rajoituksia Suomalaisia yrityksiä Venäjällä Välittäjäorganisaatiot Selvitystyön käynnistyminen Sotshi ja liikuntarakentaminen Venäjän federaatio Venäjä ja venäläisyys Barentsin hallintoalueet ja yhteistyö Murmanskin lääni Karjalan tasavalta Arkangelin lääni Nenetsian autonominen alue Komin tasavalta Vologdan lääni Barentsin hallintoalueiden vertailua Venäjän markkinat, suomalaiset yritykset ja välittäjäorganisaatiot sekä ilmastonmuutos Yhteenveto selvitystyön kysymyksiin Ehdotus suomalaisten pk-yritysten etenemiseksi Barentsin markkinoille Selvitysmiehen loppupohdinta Lähdeluettelo Kuvaluettelo Liitteet

8 2. TIIVISTELMÄ Ruotsi-Suomen ja Venäjän välistä sekä Barentsin alueen sisäistä kauppaa käytiin keskiajalta lähtien Arkangelin, Vienan Kemin, Oulun, Tornion ja muilla markkinoilla. Jäämeren rannikon asukkaat, pomorit möivät turkiksia, riistaa, kalaa ja muita tuotteita Iso-Britanniaan, Skotlantiin, Hollantiin sekä välittivät kauppakumppaniensa tuotteita sisämaahan. Pietari Suuri kohotti Arkangelin 1600-luvun lopussa Venäjän ensimmäiseksi merisatamaksi ulkomaailmaan. Merimahdin kehitys hiipui länsimyönteisen tsaarin perustaessa Pietarin ja Petroskoin kaupungit vuonna Pietarin ja Moskovan vahvistuessa Barentsin alue jäi syrjään Venäjän taloudessa. Arkangeliin jäi mahtivaiheesta kerrostuma läntistä kulttuuria. Neuvostoliiton perustaminen käynnisti Barentsin alueen sotilaallisen varustelun. Murmansk perustettiin 1916 sota-, kalastus- ja kaivostuotannon satamaksi. Sodan aikana kaupunki toimi Jäämeren laivaston ja sukellusveneiden tukikohtana sekä liittoutuneiden huoltokeskuksena. Arkangeli oli siviilien evakuointikeskuksena. Kylmänsodan aikana Barentsin alueen varustelu kiihtyi. Murmansk muodosti merivoimien keskuksen, Severodvinsk rakensi ja huolsi ydinkäyttöisiä sukellusveneitä, Novaja Zemlja oli ydinkoealue ja Plezedsk avaruustutkimuksen keskus. Komista kohti Siperiaa avautuivat karkotettujen ja rangaistusvankien kaivos- ja työleirit. Kaivokset ja teollisuus toivat alkuperäiskansojen keskuuteen pääväestöä. Karjalan sai kokea raskaasti 1930-luvun terrorin ja Vologdaan Stalin keskitti teollisuutta. Barentsin alue oli laajasti suljettu, alueet määrätty rooleihinsa ja rajaseutuja vartioitiin tiukasti. Maksaessaan 300 milj. kultadollarin sotakorvauksia Neuvostoliitolle, Suomi oppi tuntemaan entisen vihollisen tarpeita ja ajattelutapaa. Kylmänsodan aikana Suomi kävi Neuvostoliiton kanssa aktiivista tavaranvaihtokauppa; toi energiaa ja raaka-aineita ja vei kulutustavaroita sekä rakensi voimaloita, metsäkombinaatteja ja Kostamuksen kaivoskaupungin. Kaupankäynnistä sovittiin korkealla tasolla ja hyvillä henkilökohtaisilla suhteilla. Rajat olivat tiukasti vartioituja ja kauppasuhteet hoidettiin päämiestasolla. Norjan, Ruotsin ja Suomen välillä sen sijaan toimi vanha kalottiyhteistyö. Kauppasuhteissaan Suomi integroitui länteen, mutta jatkoi totuttua idänkauppaa. Muutoksen tilanteeseen toi Neuvostoliiton hajoaminen. Suomi ja muutoksen jälkeinen Venäjä totesivat YYAsopimuksen rauenneeksi ja solmivat 1992 uuden valtiosopimuksen, jossa annettiin oikeus hallintoalueiden suoraan kanssakäymiseen. Vuoden 1993 Kirkkoniemen julistuksessa Barentsin alueen valtiot linjasivat pohjoisten alueidensa yhteistyön. Perustetut yhteistyöorganisaatiot alkoivat tunnustella pohjoisten läänien yhteistyötä. Suomi käynnisti Venäjän lähialueyhteistyön. Poliittinen tilanne lientyi ja taloudellinen yhteistyö vilkastui. Suomen yrittäjien alkuinnostus pian hiipui Venäjän talouden vaikeuksiin ja olojen epävakauteen. Myöhemmin talous on vakiintumassa ja yhteistyö on muotoutunut tavanomaisiksi kauppasuhteiksi. Tällä hetkellä Venäjä on Saksan ja Ruotsin ohella Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita. Venäjällä toimii nykyisellään noin 600 suomalaisyritystä, jotka työllistävät noin venäläistä. Yrityksistä noin 100 on investoinut Venäjälle 6.5 miljardin euron arvosta. Tärkeimpiä kohdealueita ovat Pietari, Moskova ja muut kasvualueet, myös Uralin takana. Parhaiten ovat sijoittuneet suuret teollisuus- ja kauppaketjut sekä rakennusala. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat päässeet hitaammin mukaan. Pääsy Venäjän suuriin investointikohteisiin on ollut vielä vähäistä. Suuret investoinnit käynnistynevät lähitulevaisuudessa pohjoisessa Barentsin alueella. Tämä antaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille integroitua Venäjän kasvaville markkinoille. Venäjän talouskehitys 8 Maaherra, FT Eino Siuruainen BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET

9 riippuu edelleen öljyn, maakaasun, malmijalosteiden viennistä sekä ulkomaisista investoinneista. Suotuisien vientisuhdanteiden turvin Venäjä maksoi ulkomaanvelkansa ja kasvatti vaurauttaan. Neuvostoliiton hajoaminen johti tärkeiden raaka-ainealueiden itsenäistymiseen ja epävakauteen Kaukasiassa. Taloutta ylläpitävän viennin turvaaminen edellyttää uusien tuotantoalueiden avaamista. Venäjän luonnonvarojen käyttö suuntautuu nyt pohjoiseen, erityisesti Barentsin alueelle. Samaan aikaan ajoittuu ilmaston lämpeneminen, poliittinen lientyminen ja Koillisväylän avautuminen sulan Golf-virran jatkeelta Aasiaan. Barentsin alueella avautuu uusiutuva näkymä tulevaisuuteen. Kaasun ja öljyntuotantoa avataan Jäämeren mannerjalustalla ja ikiroudan rannikoilla, kaivostoiminta vilkastuu kaikissa alueen valtioissa ja Koillisväylä otetaan kuljetuskäyttöön. Nykynäkymällä Barentsin alueen lähiajan investointisuunnitelmat ylittävät 100 miljardia euroa. Suunnitelmien toteuttaminen kohdistuu erityisesti Venäjän ja Norjan kehitykseen, mutta vaikuttaa Suomen ja Ruotsin pohjoisosiin. Ilmaston lämpeneminen ja taloudellinen yhteistyö aktivoivat koko sirkumpolaarista vyöhykettä. Kanadan ja USA:n ohella Kiina osoittaa kasvavaa mielenkiintoa alueeseen. Vuosien lama on hidastanut investointeja ja sijoittajat odottavat suurten hankkeiden käynnistymistä. Vuoden 2010 kuluessa parhaimmilla alueilla aletaan saavuttaa taloudessa lamaa edeltänyt taso. Hitaan kasvun alueilla sen sijaan investoinnit ovat siirtyneet ja sosiaalibudjettien kattaminen tuottaa vaikeuksia. Shtokmanin kaasun käyttöönotosta aiotaan päättää maaliskuussa Sen rakennusurakkaa aiotaan sopia vuoden 2011 loppuun mennessä. Samalla käynnistyvät rannikon suuret satama- ja logistiikkahankkeet sekä runsaat kerrannaisinvestoinnit. Barentsin alueella Norja on järjestelmällisesti pyrkinyt tiiviiseen Venäjä-kumppanuuteen. Suomi ja Ruotsi sen sijaan ovat jääneet taka-alalle. Tähän vaikuttaa myös Venäjän ja Norjan liittoutuminen Koillisväylän logistisen järjestelmän rakentamiseen. Venäjä on avaamassa energiamonopolejaan kansainvälisille yrityksille. Hankkeissa tarvitaan ulkomaisia investointeja, huipputeknologiaa, alan osaamista ja vastuunkantajia mahdollisten ongelmien sattuessa. Vaativan arktisen hankekokonaisuuden valmistelu on viivästynyt aiotusta. On mahdollista, että hankkeet vieläkin lykkääntyvät. Tämä selvitys paneutuu suomalaisten yritysten mahdollisuuksiin osallistua Barentsin alueella ja laajemminkin Venäjällä avautuviin työkohteisiin, tavaravientiin ja palvelutuotantoon. Tilannetta arvioidaan neljästä näkökulmasta: 1. mitä mahdollisuuksia Barentsin alueella avautuu, 2. miten halukkaita ja valmiita suomalaiset yritykset ovat hakeutumaan Venäjälle, 3. miten välittäjäorganisaatiot voivat helpottaa hakeutumista ja 4. mitä Koillisväylän avautuminen vaikuttaa Barentsin alueen kehitykseen? Suomalaisten yritysten kannalta ongelmana on tiedon saanti Venäjällä avautuvista mahdollisuuksista. Ennakoivan ja reaaliaikaisen tiedon saanti markkinoista, avautuvista hankkeista ja kysynnästä on välttämätön edellytys yrityksille valmistauduttaessa tarjouskilpailuihin tai pääsyyn sovittamaan yhteen eri tekijöitä hankekokonaisuuksissa. Ongelman tunnistavat suomalaiset ja venäläiset osapuolet. Selvityksessä on myös venäläisten ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Selvitys osittaa, että Venäjän markkinoille ovat tehokkaimmin sijoittuneet teollisuuden, kaupan ja rakennustoiminnan sekä palvelujen suomalaiset ketjut. Sen sijaan pk-yritysten pääsy Venäjän markkinoille on ollut hidasta. Yritysten valmiudet eivät ole riittävät, pääomia ei ole käytettävissä ja yksittäin yritykset ovat hankkeiden kokoon ja riskeihin nähden liian pieniä. Nykyisellään ne eivät ole päässeet, jopa korkeasta osaamisestaan huolimatta, suurten toimijain alihankkijoiksi. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan panostuksia yrittäjiltä itseltään, yritysten yhteistyöltä, yrittäjäjärjestöiltä sekä kouluttajilta, rahoitukselta ja muilta välittäjäorganisaatioilta. Yhteistyön kokonaisstrategia 9

10 tulee ottaa vaikuttajatahojen yhteiseen käsittelyyn. Välittäjäorganisaatioiden tulee auttaa suomalaisyrityksiä, mikäli niillä näyttää olevan mahdollisuuksia menestyä Venäjän markkinoilla. Organisaatioiden tulee tunnistaa avautuvat mahdollisuudet, tehostaa tiedonvälitystä, kohdentaa neuvontaa ja koulutusta sekä muodostaa rahoitusmekanismeja tarkoitukseen osoitetuista resursseista. Toimijain on tiivistettävä yhteistyötään tavalla, joka rohkaisee yrityksiä, kohottaa niiden osaamistasoa sekä auttaa vaikeimpien kehitysvaiheiden yli. Yrittäjällä ja yrityksellä itsellään pitää olla tahtotila ja markkinoille menemisen halu sekä suunnitelmallisuus menestymiseen ilman jatkuvaa tukea. Suomen vapaata tiedettä ja koulutusta ei Venäjä-yhteistyö paljoakaan kiinnosta. Kieli-, kulttuuri- ja asennemuuri on korkea. Se johtuu myös Neuvostoliiton jättämästä perinnöstä Venäjän yliopistoihin. Tuloksellinen yhteistyö maiden välillä edellyttää radikaalia muutosta. Venäläisillä on nyt aiempaa laajempi tieteen vapaus, mutta teorioita tulisi oppia soveltamaan käytäntöön. Suomalaisilla on kielimuuri ja helpompi sopeutua oloihin muualla kuin Venäjällä. Yhteistyön onnistuminen edellyttää asennemuutosta ja esteiden raivaamista. Koillisväylän avautuminen muuttaa globaalia kuljetuslogistiikkaa, lyhentää Euroopan ja Aasia välistä kuljetusetäisyyttä sekä siirtää sisämaan kuljetuksia Atlantin ja Jäämeren rannikon satamiin. Tämä lisää kilpailua valtamerten logistiikan ja sisäsatamien välillä. Kuljetusten suuntaaminen vaikuttaa logistiikan ohella asutuksen sijoittumiseen ja elinkeinoihin. Barentsin alueella Suomi ja Ruotsi joutuvat tässä löytämään omat yhteistyötavat Norjan ja Venäjän kanssa. Kyseeseen tulevat erityisesti laajentuvan kaivostoiminnan sekä metalli- ja metsäteollisuuden jalostus- ja kuljetusjärjestelmät. Selvitys osittaa tässä vaiheessa suomalaisten rajallisia mahdollisuuksia toimia kaasu- ja öljyhankkeiden pääurakoitsijoina. Mahdollisten alihankintojen lisäksi Barentsin alue tarjoaa muussa teollisuudessa, rakentamisessa, infrastruktuurin uudistamisessa ja palveluissa kiinnostavia kohteista suomalaisille yrityksille. Kaikki tasavaltojen päämiehet, maaherrat ja Moskovan ministerit toivottavat yritykset tervetulleiksi neuvottelemaan, toteuttamaan hankkeita ja tuomaan investointeja. Monet Venäjän alueet pitävät Suomea kehitystavoitteidensa mallimaana. Murmanskin läänin pääasialliset hankkeet liittyvät kaasu-, öljy- ja kaivosteollisuuteen, merenkulkuun, kalastukseen sekä rakentamiseen ja palvelutuotantoon. Arkangelin lääni tarjoaa yhteistyökumppanuutta metsä- ja puuteollisuudessa, kaivostoiminnassa, metalliteollisuudessa, meriteknologiassa, yliopistoyhteistyössä ja matkailussa. Nenetsian yritysaloja ovat öljy- ja kaasuteollisuus, palvelut, alkuperäiskansan tarpeet ja ympäristönsuojelu. Karjalan tasavallan yhteistyöehdotukset ovat monipuolisimmat ja kohdentuvat pääasiallisesti metsä- ja puuteollisuuteen, bioraaka-aineisiin pohjautuvaan lämmön ja sähköntuotantoon sekä kaukolämpöjärjestelmien rakentamiseen ja matkailun kehittämiseen. Yhteistyöehdotuksissa on keskeisessä asemassa teknologioiden uudistaminen ja uusien tuotteiden kehittäminen osaamisperustaa laajentamalla. Komin tasavallassa yhteistyöehdotukset kohdistuvat lähinnä kaivostoimintaan, metsä- ja metalliteollisuuteen sekä suomalais-ugrilaisen kulttuurin säilyttämiseen ja sen tuotteistamiseen matkailussa. Vologda on kehittynyt alue, jossa metsä-, metalli- ja elintarviketeollisuuden ohella halutaan kehittää bioenergian tuotantoa ja käyttöä, maataloutta, erityisesti perunanviljelyä sekä korkean teknologian aloja. Federaatiotasolla yhteistyöaloiksi esitetään metsä- ja meriteollisuutta, laivanrakennusta, puutalotuotantoa sekä uusien teknologioiden ja materiaalien soveltamista oleviin ja uusiin tuotteisiin. Nanoteknologiaa halutaan kehittää uusiin ja monipuolisiin tarkoituksiin. Lähinaapurissa Venäjällä on kasvava ja monipuolistuva talous. Selvityksen perusteella se näyttää kuitenkin olevan entistä etäämpänä suomalaisen yritysten näkökulmasta. Varsinkin pk-yritysten suhtautumiseen vaikuttavat tulli- ja rajaongelmat, byrokratia, korruption pelko, lainsäädännön puutteet ja tulkinnat, sekava tarkastustoimi, mafia ja huonot liikenneyhteydet sekä investointivaatimukset. Tilanne on monilta osin parantumassa. Talouden kasvualueilla markkinat mukautuvat 10 Maaherra, FT Eino Siuruainen BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET

11 kansainväliseen käytäntöön ja köyhemmillä alueilla hallinnoilla on halu kehittää yritysten toimintaolosuhteita entistä luotettavammiksi. Neuvottelut WTO:n mahdollisesta jäsenyydestä ovat jo nyt selkiinnyttäneet tilannetta. Selvitykseen on sisällytetty Venäjän historiaa, tietoja federaation rakenteesta, venäläisyydestä sekä venäläisten ajattelu- ja toimintatavoista. Yrityksissä on hyvä olla tietoa asioista, joita toinen osapuoli arvostaa. Suomen harjoittama lähialueyhteistyö on kasvattanut positiivista ilmapiiriä myös liiketoiminnalle. Suuri maa tasapainottelee mahdollisuuksien ja ongelmien keskellä, mutta valittu suunta näyttää nyt selvältä. Venäjän alueilla usein todetaan: Suomi on meille läheinen mallimaa, josta meidän on syytä ottaa oppia. Siinä toivomme teidän olevan aktiivisesti mukana. Tilaisuuteen nyt kannattaa tarttua tutustumalla Venäjällä ja Barentsin alueella oleviin mahdollisuuksiin. Niiden selkeä, tarkka ja aikataulut pitävä kirjaaminen on mahdotonta, koska tilanne elää jatkuvasti suuren maan monien muuttujien ohjaamana. Työ ei koostu yksinomaan hankeluetteloista ja alueiden yrittäjistä sähköpostiosoitteineen. Työssä pyritään avaamaan kokonaistilannetta Venäjällä, mikä tekee selvitykseen sisällytetyt hankeluettelot paremmin ymmärrettäviksi. 11

12 3. JOHDANTO Kuva 1. Willem Barentsin kartta Pohjoisnapa-alueesta. Julkaistu J.van Lindschoten toimesta Haagissa Lainaus julkaisusta The Barents Euro-Arctic Region. Helsinki 1996 Suomen maantieteellinen sijainti Venäjän rajamaana on kiinnittänyt maiden välisen kanssakäymisen historian kaikkiin vaiheisiin. Kuvassa 1. esitetään tutkimusmatkailija William Barentsin maantieteellinen käsitys Pohjoisnapa-alueesta vuonna Kartta on laadittu neljä vuotta myöhemmin Ruotsi-Suomen ja Venäjän välisen rajan vedosta lähes nykyiselle paikalleen. Ruotsinvallan aikana raja muuttui suomalaisasutuksen leviämisen ja maiden välisen sotaonnen vaihtuessa. Täyssinän rauhassa 1595 mainittu raja vedettiin Virolahdelta Jäämereen pääsääntöisesti nykyisen rajan tienoille. Uudenkaupungin rauhassa 1721 Ruotsi menetti Venäjälle nk. Vanhan Suomen, joka myöhemmin liitettiin vuoden 1809 Haminan rauhan jälkeen 1812 autonomiseen Suomeen. Suomen ollessa Venäjän autonomisena hallintoalueena ( ) emämaan ja Suomen taloussuhteet olivat varsin vilkkaat. Pietarin kysyntä ulottui Kainuuseen saakka. Se kohdistui työvoimaan, tuotteisiin ja palveluihin. Rautatieyhteyden valmistuminen Ouluun v helpotti Pohjois-Suomen tuotteiden vientiä Pietariin. Aiemmin tavara kuljetettiin ensin hevosilla Hämeenlinnaan. Pohjanlahden rannikolta Oulusta oli vilkas kauppayhteys Ryssänrannantietä Kuusamon kautta Vienan Kemiin ja Arkangeliin (Koutaniemi 1999). Tämä oli tärkeä kauppayhteys Pohjanlahden rannikolta Barentsin alueelle. Oulun, Tornion, Vienan Kemin ja Arkangelin markkinoilla käytiin kauppaa naapurimaiden kesken turkiksilla, kalalla, riistalla, jopa kaukaisilla siirtomaatavaroilla. Vaikeina nälkävuosina 1860-luvulla Pohjanmaalta mentiin Jäämerelle kalaan ja Vienantien kautta saatiin ajoittain viljaa. Muutto Jääme- 12 Maaherra, FT Eino Siuruainen BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET

13 ren rannikolle kasvatti vieläkin oman kielen ja kulttuurin omaavaa Norjan kveeni-vähemmistöä. Autonomian aikana vallitsivat vilkkaat yhteydet itärajan yli, huolimatta raja- ja tullimuodollisuuksista. Rajapitäjistä johti lukuisia polkuja Venäjälle, mitkä yhteydet pitivät yllä asukkaiden normaalia arkielämää. Vienan Karjalan suuntaan oli sukuyhteyksiä ja kasvava kiinnostus kielen sekä kulttuurin tutkimukseen. Vienan Karjalan kansan runousperinteestä piirilääkäri Elias Lönnrot kokosi Kalevalan ja Kantelettaren. Toisaalta Karjalasta suuntautui Suomeen laukkukauppa, joka parhaimmillaan merkitsi yli kauppiaan liikkumista Suomen maaseudulla keskenään jakamissaan kauppapiireissä. Lainsuojaa vailla olleeseen laukkukauppaan suhtauduttiin Suomessa myötämielisesti, sillä se oli lisäkeino maaseudun pientavarahuoltoon. Laukkukauppiaat olivat kylissä pidettyjä vieraita ja viestintuojia. Rajantakaisen Karjalan miesväellä ei talvikausina vallinneen talousjärjestelmän vuoksi ollut muutakaan elantoa, kuin lähteä Suomeen kaupantekoon. Maaorjuutta lievempi mir-järjestelmä sääteli maan ja metsän käyttöä, mikä ei Vienassa innostanut ja mahdollistanut kehittämään kannattavaa maataloutta. Kylän pellot jaettiin määrävuosin miesluvun perusteella, olivatpa miehet raivanneet peltoa tai eivät. Lisäksi suurten erämaiden keskellä puunkäyttöoikeudet olivat tiukasti rajoitetut. Sortokausina 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kaupankäynti hiljeni. Lukuisat laukkukauppiaat jäivät pysyvästi kauppiaiksi Suomeen, mikä vahvisti puutteellista maakauppaa. Venäjän vallankumous toi Suomeen valkopakolaisia ja kommunistinen Neuvostoliitto otti vastaan Suomen punapakolaisia. Neuvostoliitto sulki rajan vuonna 1922 ja kaupankäynti sekä muu yhteydenpito alueiden ja kansalaisten välillä päättyi. Suomen ja Neuvostoliiton kauppa siirtyi keskushallintojen väliseksi tavaranvaihdoksi ja taloudelliseksi yhteistyöksi laadittujen pöytäkirjojen mukaan. Viralliset valtuuskunnat ja yhteistyöelimet neuvottelivat tavaranvaihtopöytäkirjojen sisällöt. Yhteisarvoltaan noin 300 miljoonan kultadollarin sotakorvaukset mukauttivat pakonomaisesti suomalaista tuotantoa vastaamaan Neuvostoliiton korvauspöytäkirjoissa määrittämää kysyntää. Vaikka kyse oli raskaasta pakosta tuottaa tavaraa naapurin määrittämien vaatimusten mukaan, muodostui samalla perusta molempien osapuolten ja tuotantojen väliselle tuntemukselle. Sotakorvauksista siirryttiin 1950-luvulla säännönmukaisiin kauppaneuvotteluihin, joissa valtuuskuntien välillä päätettiin seuraavan kauden tavaranvaihdosta. Suomi toi energiaa ja raaka-aineita sekä vei teollisuustuotteita ja kulutustavaroita. Aikakauteen liittyivät myös suuret rakennushankkeet, joita suomalaiset toteuttivat mm. voimalaitosten, metsäkombinaattien ja kaivosyhdyskuntien muodossa. Yksi suurimmista hankkeista oli Kostamuksen kaivoskombinaatin ja kaupungin rakentaminen vuosina Suomen puolelta valtionjohto osallistui aktiivisesti neuvotteluihin ja kauppapolitiikkaan sekä valmisteli yritysten kanssa uusia hankeavauksia. Kostamuksen rakentaminen Finnstroi Oy:n johdolla oli malli, jossa pystyttiin kokoamaan osaaminen ja voimavarat suureen hankkeeseen. Aluksi Kainuun maakunta määrätietoisesti kuvitteli, että hankkeeseen riittävät maakunnan omat voimavarat. Käytäntö kuitenkin osoitti, että todellinen osaaminen piti koota verkostomaisesti koko maasta, jopa ulkomailta. Suurten hankkeiden rakenne Venäjällä noudattaa edelleenkin Kostamuksen kaivoskombinaatin toteutustapaa. Hankkeet koostuvat osa-urakoista, alihankinnoista ja ammattityövoiman sekä tavaratuotannon rekrytoinnista. Edelleen olisi muistettava, että osaamista vaativat hankkeet eivät ole poliittisesta järjestelmästä juurikaan riippuvaisia. Toteuttamistapa Venäjällä muistuttaa paljon neuvostoaikaista, mikä pitäisi ymmärtää ja siihen myös tottua. Julkisen hallinnon palvelutuotanto on puutteellista, mitä on totuttu korvaamaan yritysten aputalouksien palvelutuotannolla. Heikoimmat alueet tarvitsevat investointeja palvelurakentamiseen ja verotuloja, jotta sosiaalibudjetit saadaan katetuiksi. Venäjän vahvoilla kasvualueilla sen sijaan pelisäännöt tulevat enemmän avoimesta markkinataloudesta. Verotuloja kertyy investointei- 13

14 hin ja kansalaisten peruspalvelujen turvaamiseen. Federaatio kerää osan alueiden tuotoista ja jakaa harkinnan mukaan tukea alueille. Neuvostoliiton hajoaminen johti kriisiin ja lamautti kaupan sekä jätti suuret saatavat myös Suomelle. Venäjän olojen hieman vakiintuessa ja öljyn, kaasun sekä metallien vientihintojen kohotessa maa maksoi ulkomaiset velkansa ja kokosi kansallista rahastoa. Kaupankäynti vilkastui ja talouden kasvu kokoluokassaan oli ripeää. Suomalaiset yritykset ovat vaihtelevasti mukana Venäjän uusilla markkinoilla. Suuret yritykset toimivat mm. energia-, metalli-, teknologia-, rakennus-, elintarvikeja kaupanaloilla sekä kaivostoiminnassa ja palvelutuotannossa. Huolimatta tulli-, raja-, verotus- ja oikeuskäytännöistä sekä monimutkaisesta byrokratiasta ja korruptiosta, yritysten määrä ja kaupan volyymi ovat kasvaneet. Pienten ja keskisuurten sekä aloittavien yritysten mukaan pääsy ja menestyminen Venäjän markkinoilla on suuria selvästi vaikeampaa. Kollektiivisen talousjärjestelmän jälkeen maan oma pk-yrittäjyys sekä sen edellyttämät raaka-aine- ja markkinointijärjestelmät ovat vasta kehittymässä. Moskovassa, Pietarissa ja muilla nopean kasvun alueilla kilpailu on kova ja mukana olo edellyttää suuria volyymejä, tiivistä yhteistyötä keskenään tai yhteistyötä suurten yritysten kanssa. Pienillä paikkakunnilla hankkeita käynnistyy hitaasti, ne usein edellyttävät investointeja ja tuettuina päätyvät usein venäläisten yritysten toteuttamiksi. Mitä pienemmistä alueista on kyse, sen vähemmän hankkeet etenevät markkinaehtoisesti. Pienillä, vähävaraisilla paikkakunnilla hallintojen merkitys hankkeiden toteuttamisessa on suuri, mutta samalla niiden hyväksyntä suojaa hankkeiden onnistumista ja yritystoiminnan jatkuvuutta. Suomen mittakaavassa suuret yritykset omaavat laajempaa kokemusta ulkomaankaupasta, henkilökunta on monialaisempaa, kielitaitoisempaa ja yrityksillä on mahdollisuuksia myös ottaa ainakin jossain määrin riskejä. Pienet ja keskisuuret yritykset sen sijaan ovat usein aloittavia ja mahdollisuudet suuntautua Venäjän moni-ilmeisesti vaativille markkinoille ovat merkittävästi rajoitetummat. On käynyt myös ilmi, että suomalaiset välittäjätahot, mm. neuvonta, rahoitus, lainoitus ja yrittäjien koulutus eivät nykyisellään kohdistu yrittäjien tarpeisiin parhaalla tavalla. Monilla alkavilla teknologia- tai muilla selvästi menestymisen edellytykset omaavilla yrityksillä ei tukia hakiessaan ole osoitettavissa vielä hyviä tulosvuosia, joita tuista päättäjät yksioikoisesti edellyttävät. Suomen taloudellinen tilanne, yritysten lisäämis- ja uudistumistarve ja kotimarkkinain pienuus edellyttävät kuitenkin tavara- ja palveluvientiä. Suomen talous tarvitsee kipeästi kasvua, uusia yrityksiä ja vientimarkkinoita. Kansallisen järjestelmän on tämä ymmärrettävä, mutta yrittäjät ja yritykset itse ovat vastuussa toimistaan ja päättävät, pyrkivätkö ne Venäjän markkinoille tai eivät. Luoteis-Euroopan lähialueilla on suunnitteilla ja käynnistymässä suuria energia-, kaivos-, teollisuus-, rakennus-, infrastruktuuri- ja logistiikan sekä palvelutuotannon hankkeita, joihin suomalaiset yritykset pyrkivät, mutta eivät ole viime aikoina vielä vahvasti mukana. Barentsin alueella käynnistynee useita suuria hankkeita, mm. mannerjalustan kaasu- ja öljytuotanto sekä niiden edellyttämät laitteet ja rakenteet, kuljetusjärjestelmät sekä palvelutuotanto. Pohjoisella alueella avataan lukuisia kaivoksia, uudistetaan ja lisätään teollisuutta, rakennetaan biopolttoaine-perusteista energiantuotantoa, lisätään asuntotuotantoa, parannetaan energiatehokkuutta ja ihmisten arkielämää. Lapin kauppakamarin laskelmien mukaan lähiaikojen investointien kokonaisarvo ylittää 100 miljardin euron arvon (Liite 1 ). Barentsin alueen hankkeisiin myös suomalaiset yritykset asettavat suuria toiveita ja pyrkivät mukaan toteuttamaan niitä. Hankeselvityksiä on tehty ja organisaatioita on perustettu, mutta tulokset ovat vielä vaatimattomia. Pohjoisella alueella alkaa uudistuva kehitysvaihe, joka perustuu käyttämättömien luonnonvarojen hyödyntämiseen, aiempaa korkeampaan osaamiseen, uusiin materiaaleihin, kehittyneempään teknologiaan, myönteiseen ympäristötietoisuuteen ja rajat ylittävään yhteistyöhön. Tähän suoma- 14 Maaherra, FT Eino Siuruainen BARENTSIN ALUEEN UUSIUTUVAT RAKENTEET

15 lainen tuotantoelämä, teknologia, koulutus ja palvelut tarjoavat omat yhteistyövaihtoehtonsa. Ilmaston lämpeneminen sulattaa pohjoisen napaseudun jäätiköitä, väljentää sulavesireittejä ja pidentää esteetöntä purjehduskautta. Muutos on käynnistänyt pohjoisten merien käytön uuden logistisen suunnittelun ja tarpeisiin suunnatun laivanvarustuksen. Tavoitteena on avata mannertenväliset pohjoiset liikennereitit, jotka onnistuessaan muuttavat merenkulun logistiikkaa tehokkaammaksi ja yksikkökustannuksiltaan halvemmaksi. Talouselämään haetaan tehokkuutta uudistumisen, osaamisen, teknologian ja suuruuden ekonomian avulla. Koillisväylän avautuminen saattaa muuttaa sisämaan kuljetusreittejä kohti valtamerien satamia, jo nimettyjä hubeja. Taloudellinen aktiivisuus tulee lisääntymään mannerten pohjoisreunoilla, mikä muuttaa herkkää luontoa ja vaikuttaa alueella asuvien pääväestöjen ja alkuperäiskansojen elinkeinoihin ja elinoloihin. Barentsin rannikkoalue ja etelämpänä sijaitsevalla taiga-vyöhyke ovat muutosten alaisena. Kokonaisuuden hahmottaminen on tärkeää, jotta yritystoiminta tunnistaisi hankkeet, saisi niistä tietoa ja osaisi kohottaa valmiuksiaan niiden toteuttamiseen. Suomalaiset yritykset ovat vielä jääneet pääosin uusiutuvan Barentsin alueen hankkeiden ulkopuolelle. Suomalaisten mukaan pääsy voi parhaiten avautua tutkimusyhteistyön, koulutuksen ja käytännön sovellutusten kautta. Meno uusiin haasteisiin edellyttää osaamista, innostusta ja halua tehdä uutta. Tapana on liikaa odottaa, milloin suuret kaasukentät avataan, mitä päätöstä pidetään lähtölaukauksena. Mikäli Shtokmanin kaasukentän käynnistyminen tapahtuu maaliskuussa 2011, useimmat suururakkaan aikovat yritykset ovat jo nyt auttamattomasti myöhässä. Eri syistä, joita selvityksessä käsitellään, Barentsin alueella ja laajemminkin Venäjällä olleet mahdollisuudet ovat jääneet käyttämättä. Sanonta Venäjä on lähellä, mutta sittenkin niin kaukana ja näyttää loittonevan entisestään pitää nyky-suomessa paikkansa. Kuvattuun tilanteeseen viitaten ja uusien mahdollisuuksien avautuessa, Työ- ja elinkeinoministeriö ministeri Mauri Pekkarisen ja kansliapäällikkö Erkki Virtasen päätöksellä osoitti maaherra, FT Eino Siuruaisen tehtäväksi selvittää suomalaisen yritystoiminnan mahdollisuuksia osallistua Barentsin alueella käynnissä olevien ja käynnistyvien hankkeiden toteuttamiseen. Erityisasiantuntijatehtävä on osa-aikainen (n. 20 % työajasta) ja kestää kahdeksan ja puoli kuukautta. 15

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Julkaistavissa..8 klo KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Lokakuu 8 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2008

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2008 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 8 Julkaistavissa 2..7 klo. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 8 Lokakuu 7 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu 17, PL, 1 Helsinki

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 0 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 6 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 00 00 00 006 00 008 00 00 0 0 Tavaravienti

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 6 0 000 00 00 003 00 005 006 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Mari Pantsar-Kallio +358 50 3960 925 mari.pantsar-kallio@tem.fi Taustaa 2009 hyväksyttiin Venäjän uusi Energiastrategia vuoteen 2030 2009 Venäjällä hyväksyttiin laki

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä 1) Venäjä yhä tärkeä Suomen taloudelle 2) Sanktiot eivät ole pääsyy Venäjän-vientimme laskuun 3) Venäjä suuri mahdollisuus, muttei lähitulevaisuudessa 4) Venäjän

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

I. Mikä on Barentskeskus Finland?

I. Mikä on Barentskeskus Finland? I. Mikä on Barentskeskus Finland? Se koordinoi Pohjois- suomalaisten Barents-osaajien verkoston toimintaa seuraavalla kolmella osa-alueella: 1. Yritystoiminnan kehittäminen ja viennin edistäminen. 2. Koulutus,

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 3790/02.05.05/2012 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 59 10.9.2012 265 Spinno-Seed Oy:n omistuksesta luopuminen Valmistelijat / lisätiedot: Hindsberg-Karkola Viktoria,

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015 Finpro ja Ruotsin markkinat Jonas Granqvist November 2015 2 Finpro Export Finland Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä, joka tarjoaa yritykselle asiantuntemusta kansainväliseen liiketoimintaan

Lisätiedot

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja edunvalvontatukea kaikilla yritystoiminnan osa alueilla koko

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO 14.8.2013 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Esittely - Maailmantalouden tila ja suunta World Economic Survey 3 / 2013 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

PALVELUTASON KÄSITTELY

PALVELUTASON KÄSITTELY PALVELUTASON KÄSITTELY Ryhmä: Keskinen Suomi Löytöretki työpajan 2 ennakkotehtävä, luonnos 14.10.2013 Tehtävän kuvaus Työssä laaditaan käytännön työskentelyssä hyödynnettävä kuvaus palvelutason määrittelystä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013

Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013 Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013 Finpro Oslo Antti Mäkikyrö Suuri ja mahtava Norja BKT-kasvu 3,5 % vuodesta 2011

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 Fintra pähkinänkuoressa Suomen johtava kansainvälisen liiketoiminnan valmentaja lähes 50 vuoden kokemuksella

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

EGLO ohjelman loppuseminaari

EGLO ohjelman loppuseminaari EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Tietoisku ja yritystapaamiset Kouvola 02.04.2009 Sergei Usoltsev Markkinatutkimuspäällikkö Suomalais-Venäläinen kauppakamari www.finruscc.fi

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot