Olkkalan seminaari Rajal maa on makeint FM Susanna Eskola RAJOJEN SYNTY JA MAARIIDAT 1600-LUVULLA 1) RAJOJEN SYNTY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Olkkalan seminaari 20.4.2007 Rajal maa on makeint FM Susanna Eskola RAJOJEN SYNTY JA MAARIIDAT 1600-LUVULLA 1) RAJOJEN SYNTY"

Transkriptio

1 Olkkalan seminaari Rajal maa on makeint FM Susanna Eskola RAJOJEN SYNTY JA MAARIIDAT 1600-LUVULLA 1) RAJOJEN SYNTY Niin kauan, kun asutus oli harvaa ja kaikille oli riittämiin luonnonresursseja, pelloiksi sopivia paikkoja, niittyjä ja kalavesiä, niiden hyödyntäminen perustui valtaukseen. Kun maan käyttö muodostui jatkuvaksi, syntyi maahan periytyvä omistusoikeus. 1 Käytännössä jo 1200-luvulle tultaessa kaikella maalla oli jo periaatteessa omistaja luvulla kruunun vallan vahvistuessa katsottiin kruunun periaatteessa omistavan kaiken maan. Talonpojat maksoivat veroilla kruunulle oikeudestaan käyttää maata. Näin talonpojasta tuli selkeästi kruunun alamainen. Peltojen rajat Ennen 1200-lukua kylän pellot sijaitsivat kylän tontin ympärillä ja kullakin talolla oli alkuaan omat aidatut peltokappaleet. Tätä jakoa Eino Jutikkala kutsuu muinaisjaoksi luvulta alkaen ryhdyttiin siirtymään sarkajakoon. Ensimmäiset maininnat Suomessa sarkajaosta ovat 1300-luvulta. Kylän pellot aidattiin kahdeksi erilliseksi vainioksi, jota vuorovuosin viljeltiin toisen lohkon ollessa kesannolla. Pellosta jaettiin kullekin osakkaalle osuus hänen verolukunsa mukaan. Kullakin kylällä oli oma seipäänsä, jonka mukaan mitattiin saran leveys. Pelto jakautui pitkiin kapeisiin sarkoihin ja sarat olivat keskenään vierivieressä naapureiden sarkojen kanssa. Sarat merkittiin omalla rajamerkillä tai paalulla saran päähän, mitään ojia sarkojen välissä ei ollut. Tämä aiheutti usein sekaannuksia kylän pellolla. Omalta saralta ajautui helpostikin toisen puolelle, kun rajaa oli tähystettävä kaukaa saran päästä. Kylän pellon ollessa yhteisomistuksessa, talonpoikien pidemmältä kylästä valtaamat peltolohkot olivat yksityisomistuksessa. Nämä yksityisomistuksessa olleet peltolohkot aiheuttivat usein sekaannusta rajoissa ja riitaisuuksia veroista talonpoikien kesken. Ulkopellon omistajan nähtiin pitävän hallussaan enemmän maata kuin hänen verolukunsa edellytti. 2 1 Orrman 2003, s Orrman 2003, s. 89. Jutikkala 1958, s Ågren 1997, s

2 Metsien rajat 1300-luvulta peräisin olevan maanlain mukaan jokaisen kylän oli oltava rajojen ympäröimä (Rakennuksen kaaren luku 26.). Raja perustui vanhaan nautintaan. Usein kylän rajat olivat jo vakiintuneet ennen kuin ne virallisesti käytiin. Kun kylän metsälle käytiin rajat, oli alue tullut vallatuksi pysyvään, mutta yhteiseen omistukseen. Yhteisen metsän osakkailla oli lupa käyttää metsää. Siellä sai laiduntaa karjaa ja hakea kotitarvepuut. Metsästä sai ottaa haltuun kaskimetsää ja nauttia siitä kolme satoa. Yhteismaahan ei kuitenkaan saanut täyttä omistusoikeutta, se oli vain käyttöoikeus. Maanlaki kielsi pysyvät raiviot (Rakennuksen kaari 32). Maan käydessä vähiin ja arvon kasvaessa etenkin säätyläisosakkaat vaativat luvulla yhteismetsiä jaettavaksi. Jako tapahtui tuolloin verolukujen mukaan. 3 Nityt Niityt olivat tilusten irrallisin osa ja ne aiheuttivat runsaasti riitaisuuksia ja epäselvyyksiä rajoissa samoista syistä kuin ulkopellotkin. Talon niitty saattoi sijaita kaukanakin kylästä, jopa toisen kylän rajojen sisällä erillisenä saarekkeena. Se on saatettu ottaa käyttöön jo ennen rajojen virallista käymistä. Lain mukaan kylän raja väisti vanhassa nautinnassa olleen omistuksen rajan. Tämä muodosti omistusten tilkkutäkin ja runsaasti riitoja rajojen kulusta. Niittyjä otettiin haltuun valtaamalla ne. Ne olivat yksityisessä omistuksessa ja niitä myytiin, vaihdettiin, lahjoitettiin ja annettiin myötäjäisinä. Paikoissa joissa oli laajoja niittyalueita, syntyi yhteisomistuksessa olleita niittyjä. Ne jaettiin verolukujen mukaan. 4 Kalavesien omistus Myös kalapaikoilla oli oltava rajat. Ympärillä olevan maan omistus määräsi kalaveden omistuksen. Kalaveden omistajana oli kylä tai kyläryhmä. Yhteinen kalavesi ei kuitenkaan vaatinut yhteistä kalastusta luvun puolivälistä alkanut isojakokin jätti kalavedet jakamatta. Niiden käytössä säilyikin pisimpään yhteisomistus kuin missään muussa omaisuustyypissä. Kalavesiä oli yhteisomistuksessa vielä 1900-luvun alussa. 5 3 Jutikkala 1958, s. 21, ja 67. Orrman 2003, s Orrman 2003, s Jutikkala 1958, s Jutikkala 1958, s

3 Rajojen veto Rajojen asettaminen tilusten ympärille oli tarkoin säädetty maanlaissa (Rakennuksen kaari 27. luku). Kylien ja ulkopalstojen rajamerkkinä oli viisi kiveä, joista yksi oli keskellä ja neljä ympärillä. Peltojen rajoissa riitti kaksi kiveä, paalu tai kivi ja luu. Jos puita käytettiin rajamerkkeinä, viillettiin niihin rajakirjaan merkitty määrä uurteita, jopa rajantarkastajien puumerkkejä. Puiden kaatuessa tai lahotessa ne pyrittiin vaihtamaan paasiin tai kiviraunioon. 6 2) MAARIIDAT HELSINGIN JA SIPOON PITÄJISSÄ Pro gradu -tutkimukseni Rajamerkkien vartijat Maariidat Helsingin ja Sipoon pitäjissä perustuu Heikki Ylikankaan vuonna 1971 esittämään ajatukseen, että 1500-luvun korkean väkivallan tason taustalla oli maanomistusolojen epäselvyydet. Kruunun valta ei pystynyt ylläpitämään laillisuutta ja omistuksen oikeutta, vaan vallitsi vahvimman laki ja terrori. Riidat naapurusten välillä syntyivät usein rajapyykeillä, siitä intouduttiin solvauksiin, joka johti usein väkivaltaan. Oikeuteen mentiin vaatimaan korvauksia väkivaltaan, ei sen syyhyn: maariitaan. Tämä johtui oikeuden heikkoudesta. Se ei pystynyt ylläpitämään laillisia rajoja luvulla kruunun valta vahvistui modernisoituvan valtion ja keskittyvän hallintokoneiston synnyn myötä. Laillisuus lisääntyi ja käräjien tuomiot pystyttiin nyt asettamaan voimaan. Nyt oikeuteen tuotiin itse väkivallan aiheuttaja: maariita. Oikeudessa käsiteltyjen tapausten määrä kasvoi räjähdysmäisesti, samoin oikeudessa käsitellyt maariidat. Väkivallasta tuli vähäpätöinen rikosryhmä. 7 Rajamerkkien vartijat Maariitoja ei ole aiemmin tutkittu systemaattisesti tuomiokirjoja läpikäyden. Tutkin omassa tutkimuksessani erityisesti aatelisten ja talonpoikien välisiä maariitoja. Tätä varten kävin läpi Helsingin ja Sipoon käräjien tuomiokirjat 40 vuodelta: vuosilta Tutkimusalueella asui suurimmaksi osaksi talonpoikia ja alueen aateliset olivat valtakunnan pienaatelia, eli niitä, jotka olivat saaneet lahjoitustilansa pääosin Jutikkala 1958, s Ylikangas 1971, s Ylikangas 1999, s Ylikangas 2000, s Eskola

4 luvun sodissa kruunulle tekemien palvelusten vuoksi. Tämän lisäksi Helsingin ja Porvoon kaupunkien porvarit omistivat maaseudulta maata ja osallistuivat myöskin alueen maariitoihin. 9 Yleinen rikos Maariidat olivat 1600-luvulla yksi suurimmista rikosryhmistä. Ne muodostivat Helsingin ja Sipoon pitäjissä 4. suurimman rikosryhmän. Kaikista tapauksista 11 % tapauksista oli maariitoja. Maariitoja käsiteltiin kiihtyvään tahtiin 1640-luvulta lähtien luvulla käsiteltiin lähes viisinkertainen määrä maariitoja verrattuna 1630-lukuun. Käräjillä käsiteltyjen tapausten määrän kasvu liittyi oikeuden tehostumiseen. Oikeuteen uskottiin ja nähtiin sen pystyvän turvaamaan omistuksen omavaltaisia naapureita vastaan. 10 Tutkimustulokset Tutkimuksessani havaitsin, että juuri aateliset olivat erityisen hanakoita käräjöimään maariidoista 1600-luvulla. Toisaalta heidän osuutensa oikeudessa käsitellyistä tapauksista oli samassa suhteessa heidän omistamansa maan määrään. Mitä enemmän maata, sen enemmän naapureita, joiden kanssa riidellä. 11 Keskeisimpänä tutkimustuloksena oli havainto, että kruunu kohteli osapuolia aina laillisesti riippumatta riitakumppanien säädystä. Oikeus vaati aina omistukselle perusteita. Se joka pystyi esittämään käräjillä lain määräämän perusteen omistukselleen, voitti riidan. Maanlain Maankaaren 1. luvun mukaan laillinen omistuksen peruste oli kauppa, vaihto, perintö, lahja, pantti tai ikiaikainen nautinta. 12 Ikiaikaisen nautinnan käyttö omistuksen perusteena yleistyi 1600-luvun kuluessa. Se tarkoitti sitä, että kukaan käräjätuvassa oleva ei voinut muistaa riidan alaisen maan kuuluneen kenellekään toiselle, kuin sitä käyttävälle henkilölle. Ikiaikainen nautinta sai alkunsa valtauksesta, mitä kukaan ei kyseenalaistanut, sitä ylläpidettiin työllä. Jos maa vaikutti hylätyltä, oli se kenen tahansa käyttöön otettavissa. Ikiaikainen nautinta oli siis hyvin häilyvä ja epämääräinen omistuksen peruste, kuka tahansa saattoi sen kyseenalaistaa. Tämän vuoksi väkivalta liittyi kiinteästi ikiaikaisen nautinnan kohteena olleisiin omistuksiin. Omistusoikeuden loukkauksia pidettiin yleisesti oikeutettuna syynä väkivaltaan. Yhteisö lähes velvoitti väkivaltaan omistusoikeutta loukattaessa. Jos ei reagoinut, antoi valtaajalle hiljaisen suostumuksensa maansa anastamiseen Eskola 2006, s Eskola 2006, s Eskola 2006, s Eskola 2006, s Korpijaakko 1989, s Ågren 1997, s

5 Näiden lain määräämien omistusten perusteiden lisäksi Sipoon ja Helsingin pitäjissä määrättiin epäselvissä tapauksissa paikallisten uskottujen miesten toimesta suoritettu katselmus, tai oikeudessa esitettiin riidasta aiemmin annettu tuomio tai käytettiin ns. vanhan miehen todistusta. Muistilla ja muistitiedolla olikin maariidoissa usein keskeinen sija. Monesti riitojen yhteydessä lueteltiin yksityiskohtaisesti kaikki maita ympäröivät rajamerkit ja niiden nimet. Katselmuksiin otettiin mukaan usein nuoria poikia, jotta tieto rajojen kulusta säilyisi mahdollisimman pitkään. Eroa oli kuitenkin nähtävissä säätyjen välillä maariitojen rangaistuksissa. Jos toisen omaisuuden oli ottanut haltuunsa hallitsemis- tai omistamistarkoituksessa oli maanlain mukaan kyse vakavammasta omaisuusriidasta: omavaltaisuudesta (wåldverckan). Tästä oli tuomiona 40 mk sakkoa. Jos taas kyseessä oli toisen maan luvaton käyttö (åwerckan) esim. kalastus, metsästys, niitto yms., oli sakkona 3 mk. Tämän lisäksi tuomittiin usein syyllinen korvaamaan esim. pois viemänsä heinän. 14 Aateliset selvisivät riidoissaan usein sakoitta, kun taas talonpojat saivat useammin sakot maksettavakseen, jos heidät todettiin syylliseksi. Tässä suhteessa oikeus näytti suosivan aatelisia. Riidat yhteismetsistä olivat 1600-luvun maariitojen tyypillisin piirre. Etenkin aateliset ja talonpojat riitelivät keskenään yhteismaasta. Tämä johtui lähinnä siitä, että maanlaki salli yhteismaan vapaan käytön, kun taas 1600-luvulla säädettyjen lakien oli tarkoitus rajoittaa tätä käyttöä. 15 Etenkin aateliset ja yhteisöjen suurimmat maanomistajat vaativat yhteismaiden jakoa. Tämä tulikin mahdolliseksi 1600-luvun lainsäädännön myötä. Keskeisimpänä oikeusohjeena jakoon käytettiin vuoden 1647 metsäasetuksen XVI pykälää: Jos yksikin yhteisön jäsen vaatii jakoa, hänen tahtoaan noudatetaan. 16 Aatelisten maariidat lisääntyivät, mitä tiukemmiksi säterien elinehdot kävivät. Tilukset pyrittiin tekemään kannattavammiksi liittämällä naapureiden maita omiin alueisiin. Laittomuuksiltakaan ei aina vältytty. 14 Eskola 2006, s Eskola 2006, s Holmbladin kokoelma, Kuninkaallinen metsäasetus

6 3) RAALAN TAISTELU ELINTILASTA Hosionsuonmäen kahakka Helsingin pitäjän syyskäräjillä 1645 käsiteltiin Hosionsuonmäen rajapyykillä sattunutta yhteenottoa, joka oli alkusoittoa Raalan kartanonherran majuri Jören Bergin ja hänen naapureidensa vuosikausia kestäneille riitaisuuksille maasta. Jören Berg valitti rusutjärveläisistä Anders ja Erik Eskillssonista sekä muutamasta siippoolaisesta talonpojasta, joiden kanssa hänellä oli ollut riitaa Hosionsuonmäen rajasta. Berg oli aiemmin pyytänyt katselmusta Rusutjärven, Nurmijärven ja Siippoon sekä Raalan välisistä rajoista ja etenkin Hosionsuonmäellä sijaitseva rajamerkki kiinnosti häntä. Kun katselmus sitten järjestettiin, Anders ja Erik tulivat siippoolaisten naapureidensa kanssa paikalle keihäin ja miekoin aseistettuina. Anders kysyi Bergiltä Haluatkos verta, kun aiot meiltä viedä rajan ja vanhan nautintaoikeuden? Uhkailujen jälkeen talonpojat hyökkäsivät Bergin kimppuun. Kahakassa kukin osapuoli sai osakseen iskuja ja jakeli niitä itse. Berg sai käteensä pahan verihaavan, jonka takia hän oli pitkään vuoteenomana. Anders Eskillsson sai myöskin pitkän haavan rintaansa ja käteensä ja joutui myöskin viikoiksi vuoteen omaksi. Käräjät eivät tällä kertaa puuttuneet rajariitaan, vaan tuomitsi aatelisherran kimppuun käyneet Andersin ja Erikin Valasakon kaaren 25. luvun mukaan menettämään oikean kätensä. 17 Jören Berg ja Raalan kartano Jören Berg oli balttilaissyntyinen 30-vuotisessa sodassa kunnostautunut upseeri, joka sai Nurmijärvellä sijaitsevan Raalan kartanon maat lahjoituksena palveluksistaan kruunulle vuonna Luonteeltaan hän oli äkkipikainen ja helposti ärsyyntyvä. Hän oli loukkaantunut sodassa. Invaliditeetin laatua ei ole tiedossa, mutta se vaivasi häntä pahasti ja ärsytti hänen kiivasta luontoaan entisestään. Jören Bergille lahjoitettuihin maihin kuului kuusi autioitunutta tilaa, jotka olivat olleet viljelemättä vuosikaudet. Maiden saaminen tuottoisaksi oli vaikeaa ja Berg joutuikin ottamaan taloutensa ylläpitämiseksi viljalainoja KA. PI KOa 4, s. 51v 52v, Helsinki sk Tommila 1959, s

7 Palkkioksi saatu lahjoitus ei ollut siis niin tuottoisa, kuin Berg oli toivonut. Tässä olikin keskeinen syy siihen, että hän välittömästi Raalaan tultuaan lähti vaatimaan maidensa rajojen käyntiä ja päätyi lopulta laajentamaan maitaan laittominkin keinoin. Hän ei välittänyt siitä, miten rajat olivat aiemmin kulkeneet vaan pyrki vetämään rajat oman tahtonsa mukaan. Berg pyysi ensimmäisen kerran katselmusta omien maiden ja Rusutjärven, Siippoon ja Nurmijärven välisiin rajoihin vuonna 1644, eli välittömästi Raalaan tulonsa jälkeen. Jören Berg asui Raalassa 38 vuotta ( ) ja oli käräjillä maariidoista kymmeniä kertoja. Jören Berg ja vaaralliset viholliset Berg riitaantui pian tulonsa jälkeen Nurmijärven kirkkoherra Josef Canutin kanssa, joka myöhemmin asettuikin Bergin riidoissa tukemaan hänen vastapuolenaan olleita talonpoikia. Kesäkäräjillä 1646 Josef Canuti kertoi kuinka Berg oli vienyt kirkkoherran rengeiltä keskellä yleistä tietä kaksi talvikuormaa heiniä, jotka rengit olivat hakeneet Bergiltä aiemmin kymmenyksinä. Berg oli piessyt kirkkoherran rengit ja lähettänyt heidän välityksellään Canutille terveisiä: kirkko ei tulisi saamaan häneltä mitään kymmenyksiä. Tämän jälkeen Berg ajoi heinät kartanolleen. Oikeudessa Berg sanoi tehneensä vain oikeutensa mukaan. Riidan taustalla oli se, että kirkkoherra oli puuttunut Bergin yksityiselämään. Samoilla käräjillä Josef Canuti syytti Bergiä salavuoteudesta. Berg oli tehnyt piialleen kaksi lasta. Heinien vieminen oli luultavasti kosto siitä, että kirkkoherra oli puuttunut asioihin, jotka eivät hänelle kuuluneet. Kirkkoherran apuna oikeudessa oli myös Viipurin hiippakunnan amptmanni nahkelalainen Mikael Andersson, joka yritti saada Bergille tuomiota myös huoruudesta, josta olisi menettänyt pahimmassa tapauksessa päänsä, mutta oikeus tyytyi langettamaan Bergille tällä kertaa vain sakkoja salavuoteudesta. Nahkelan Mikael Anderssonista Berg sai sitkeän vastustajan. Amptmannin tehtävien lisäksi Mikael oli myös yksi aktiivisimmista katselmusmiehistä Helsingin pitäjässä. Hän kävi useat kerrat tarkastamassa Raalan kartanon rajat Bergin riitojen yhteydessä KA. PI KOa 4, s. 64, Helsinki tk ja kk Tommila 1959, s Aalto 1996, s

8 Hosionsuonmäen riita jatkuu Vuonna 1648 Hosionsuonmäen rajakahakka sai jatkoa, kun Berg tuli oikeuteen vaatimaan, että hänen metsästä Hosionsuonmäeltä löytämänsä rajamerkki asetettaisiin voimaan. Rajamerkille hänet oli opastanut Bergin omien sanojen mukaan Nahkelan Mikael Anderssonin isä. Hän oli Bergin mukaan sanonut rajapyykin olevan laillinen raja. Kyseessä oli ns. vanhan miehen todistus, joka kelpasi lailliseksi todisteeksi luvun rajankäynneissä. Jos Hosionsuonmäen rajamerkki olisi asetettu voimaan, Berg olisi saanut haltuunsa useita nurmijärveläisten niittyjä. Nurmijärven talonpojat kertoivat, että niityt olivat päätyneet Raalan maihin nykyään kuuluneeseen tilaan vuosia aiemmin avioliiton kautta. Myöhemmin niityt oli lunastettu takaisin Nurmijärvelle, kun Nurmijärven kirkko perustettiin. Niityt päätyivät tuolloin pappilalle. Talonpojat luettelivat tarkasti rajamerkkinsä ja sanoivat, etteivät aio sallia katselmusta heidän iki-aikaiselle nautintaoikeudelleen. Tässä oli siis syy vuoden 1645 kahakalle Hosionsuonmäen rajapyykillä. Nahkelan Mikael Andersson epäili Bergin tarinaa siitä, että hänen isänsä olisi väittänyt Hosionsuonmäen rajapyykkiä lailliseksi, eikä Berg pystynytkään todistamaan keskustelujaan vanhan miehen kanssa. Tämä vei pohjan kaikilta Bergin vaatimuksilta. Mikael Andersson uskoi tietävänsä syyn Bergin kiinnostukselle Hosionsuonmäen rajamerkkiin. Hän sanoi Bergin yrittävän saada haltuunsa Siippoon kylän takana sijaitsevan Hosionsuonmäen, ja siten koko Siippoon kylän ja asettaa se rälssiksi. Tähän Berg vastasi: Kaiken sen, minkä saan rajojen ja rajamerkkien sisään, ei kukaan voi minulta viedä. Tämä asenne kuvaa hyvin Bergin toimia tilustensa kasvattamiseksi. Jos ei yritä, ei voi mitään saadakaan. Keinojen laillisuudella ei ollut paljoa väliä. Oikeus asettui talonpoikien puolelle ja Bergin vaatimus Hosionsuonmäen rajamerkin vahvistamiseksi kumottiin. Talonpojat saivat pitää ikiaikaiset nautinnat niittyihin ja rajat vahvistettiin pysymään ennallaan KA. PI KOa 4, s v, Helsinki sk

9 Tämä ei ollut kuitenkaan viimeinen kerta, kun Hosionsuonmäen rajasta riideltiin luvulla Berg ryhtyi jälleen vaatimaan Hosionsuonmäen rajapyykkiä voimaan. Asiaa käsiteltiin tuolloin useilla käräjillä. Taaskaan nurmijärveläiset eivät saapuneet Bergin pyytämään katselmukseen. Vuonna 1663 oikeus vahvisti vuoden 1648 tuomion. Kiistanalaiset niityt kuuluivat Nurmijärvelle. Hosionsuonmäen rajamerkki oli laiton. 21 Rusutjärven mylly Vuoden 1648 käräjillä Jören Bergillä oli myös toinenkin maariita. Hän väitti Rusutjärven talonpoikien myllyn sijaitsevan omalla maallaan. Todisteeksi hän oli hankkinut oman talonpoikansa kirjallisen todistuksen. Hämärän peittoon jäi, millä keinoin Berg todistuksen oli hankkinut, sillä itse talonpoika ei oikeuteen saapunut. Rusutjärven edustajana oikeudessa oli Anders Eskillsson, joka oli luultavasti sama mies joka oli tuomittu menettämään oikean kätensä vuosia aiemmin Hosionsuonmäen kahakassa. Käden menettäminen ei siis vähentänyt hänen arvovaltaansa talonpoikien keskuudessa. Pikemminkin taannoinen vastarinta nosti hänet kyläläisten johtoon. Myllyriidasta määrättiin katselmus. Katselmusmiesten joukossa oli jälleen Nahkelan Mikael Andersson. Katselmusmiehet vahvistivat rusutjärveläisten oikeuden myllyyn. Raja kulki kaukana myllystä, eikä ollut lainkaan kyseenalaista, etteikö mylly olisi kuulunut Rusutjärvelle. 22 Yhteenveto Raalan kartanon riidoista Majuri Jören Berg oli siis selvästi laittomuuksiin taipuvainen mies. Hän muokkasi todisteita omiin tarpeisiinsa ja pyrki laajentaman omistuksiaan joka suuntaan naapureidensa kustannuksella. Talonpojat käyttivät kuitenkin käräjiä tehokkaasti oikeuksiensa puolustamiseen. Käräjillä vaadittiin laillisia perusteita omistukselle, eikä niitä Bergillä yleensä ollut luvun oikeus toimi hyvin etenkin maanomistusriitojen ratkaisussa. Vielä 1500-luvulla maariitojen yhteydessä yleinen väkivalta oli vähentynyt luvulla, juuri siksi että oikeuden päätöksiä kunnioitettiin ja siellä pystyttiin käsittelemään väkivallan syitä: maariitoja. 21 KA. PI KOa 5, s , Helsinki vk KA. PI KOa 5, s. 77v, Helsinki ja Sipoo sk KA. Po ja Ho KOa 2, s. 366v Helsinki ja Sipoo sk KA. PI KOa 4, s. 132v - 133, Helsinki sk

10 Väkivalta ei kuitenkaan ollut kadonnut täysin. Omistusoikeuden loukkaukset kuohuttivat tunteita. Hosionsuonmäen kahakka on hyvä esimerkki tästä luvulla väkivaltaa ei enää kuitenkaan hyväksytty rajaoikeuksien ylläpitäjänä. Tämä näkyi Anders ja Erik Eskillsonin ankarassa tuomiossa. Nurmijärven, Rusutjärven ja Siippoon talonpojat oppivat nopeasti, että paras keino puolustaa omia rajoja omavaltaista majuria vastaan oli käräjöinti ja liittoutuminen vaikutusvaltaisten miesten kanssa. Tällaisia olivat esim. Viipurin hiippakunnan amptmanni Nahkelan Mikael Andersson ja kirkkoherra Josef Canuti. Keskeinen syy Bergin toimiin maidensa laajentamiseksi oli Raalan kartanon kannattamattomuus. 23 Jören Berg kuoli vuonna vuotiaana. Hänelle lahjoitetut maat peruutettiin takaisin kruunulle 1683 reduktiossa, mutta 2 vuotta myöhemmin ne annettiin elinikäiseksi rälssiksi Bergin leskelle Hedvig Pollille hänen huonon taloudellisen tilanteensa vuoksi. Hedvig Poll kuoli 1704 ja koko kartano jäi autioksi ja 4 vuotta myöhemmin Bergin perilliset myivät sen kuninkaalliselle rahastomestari Thomas Adlercreuzille. 24 4) MAAN MERKITYS JA RAJOJEN PYHYYS Verotuksen kiristyminen 1600-luvun alussa, talonpoikien köyhtyminen, autioituminen ja yhteiskunnan eriarvoistuminen pudottivat talonpoikien asemaa yhteiskunnan hierarkiassa selvästi alaspäin. Talonpoikaisen säädyn keskeisenä piirteenä oli maanomistus, mutta läänityskauden ollessa kiivaimmillaan 1600-luvun puolessa välissä tämä omistusoikeus oli uhattuna. Keski-Euroopasta Ruotsiin saapui jaetun omistusoikeuden oppi, jota varsinkin aateliset kannattivat. Siinä evättiin talonpojilta täysin varsinaisen omistusoikeus. Talonpojilla oli vain käyttöoikeus maahan. Kruunu taas piti hallussaan sekä varsinaista omistusoikeutta että käyttöoikeutta. Varsinaisena omistusoikeutena nähtiin oikeus maan tuottoon eli veroihin. Kruunu luovutti kiihtyvään tahtiin luvulla palkkioksi aatelisille maan verotusoikeuksia jättäen näin talonpojat täysin varsinaisen omistusoikeuden ulkopuolelle. 25 Kruunun asettamat rajoitukset talonpoikaiseen omistukseen halkomisrajoituksineen ja lohkomiskieltoineen vakiinnuttivat talot vuosisadoiksi siihen laajuuteen, mikä niillä 1600-luvun alussa oli. Talo oli eheä ja muuttumaton kokonaisuus sekä paperilla 23 Eskola 2006, s Tommila 1959, s Jutikkala 1958, s Jutikkala 2003, s Katajala 2002, s

11 että luonnossa. Tämä varmasti lisäsi talonpoikien kiintymystä sukumaahan ja selitti sitä, miksi rajojen loukkaukseen suhtauduttiin hyvin vakavasti eikä rajoista tingitty tuumakaan. 26 Maan ja suvun välillä oli kiinteä yhteys. Perintömaa pysyi suvun hallussa sukupolvelta toiselle ja maan myynti vieraalle oli aina 1800-luvulle asti harvinaista. 27 Olli Matikainen on erittäin mielenkiintoisella tavalla käsitellyt väitöskirjassaan Verenperijät maanomistuksen, rajojen ja pyhän keskinäistä suhdetta uuden ajan ihmisten ajatusmaailmassa. Hän toteaa pyhän olevan kansanomaisen ajattelun keskeisimpiä kategorioita. Matikainen yhtyy Ylikankaan esiin nostamaan näkemykseen kaski- ja rajariitojen keskeisyydestä väkivallantekojen syynä. Hän kuitenkin korostaa, että taloudellisten realiteettien lisäksi näidenkin yhteenottojen kiihkeys on liitettävissä kulttuurisiin tekijöihin. Oman alueen rajat olivat pyhiä ja ehdottomia, mutta ennen jako-olojen vähittäistä selkiytymistä 1700-luvun kuluessa, ne olivat käytännössä hyvin epäselviä. Matikainen on löytänyt tuomiokirjoista mielenkiintoisia mainintoja rajojen vahvistamiseen liittyvistä riiteistä. Hänen mukaansa Leppävirralla 1644 rajankäynnissä todistajana ollut vanha mies kertoi, että kiistamaan rajana oli vanhastaan ollut tasainen kivi, jolla oli rajan tarkastusten yhteydessä vannottu ja sille oli asetettu ruokauhreja. Todistajan mukaan hänen isänsä ja isoisänsä laittamat leipä ja suola olivat usein säilyneet vuosia pilaantumatta. 28 Myös Eino Jutikkala näkee rajat pyhinä. Rajoihin suhtauduttiin hänen mukaansa uskonnollisella kunnioituksella. Maanlain peltorajan merkiksi hyväksymä luu viittasi taikauskoisiin käsityksiin. Luita tuotiin kirkkomaalta rajoille estämään sivullista kulkemasta niiden yli vahingoittamistarkoituksessa. Haltuun otettu maa kierrettiin ruumiin mittauskeppi tai pääkallo kädessä. Siten pyydettiin vainajien henkiä turvaamaan omistusoikeus. Rajantarkastuksissa saatettiin suorittaa ruokauhreja ja luvun lukuja rajakivellä. Rajamerkiksi saatettiin myös kaivertaa puuhun ihmisen kasvot. Siinä haluttiin Jutikkalan mukaan kenties kuvata Rajaäijä, joka vartioi rajoja ja huusi aina kun niitä loukattiin. 29 Sukumaa koettiin pyhäksi, sillä se ilmaisi itse sukua ja sen kunniaa. Tämän vuoksi 26 Jutikkala 1958, s Jutikkala 1998, s Matikainen 2002, s Jutikkala 1958, s

12 rajariidat muodostuivat äärimmäisen kiihkeiksi. Loukkaaja ei vain kyseenalaistanut maan omistusoikeutta vaan loukkasi myös suvun koskemattomuutta. 30 LÄHTEET Painamattomat lähteet: Porvoon kihlakunnan (P) tuomiokirjat vuosilta , 1654, 1657, Porvoon ja Hollolan tuomiokunnan (Po ja Ho) tuomiokirjat vuosilta Holmbladin kokoelma. Kongl. plakater och förordningar Eskola Susanna: Rajamerkkien vartijat. Maariidat Helsingin ja Sipoon pitäjissä E- thesis palvelu: Helsingin yliopisto Kirjallisuus: Aalto Seppo: Kirkko ja kruunu siveellisyyden vartijoina. Seksuaalirikollisuus, esivalta ja yhteisö Porvoon kihlakunnassa Bibliotheca Historica 12. Suomen Historiallinen seura. Helsinki Jutikkala Eino: Suomen talonpojan historia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki Jutikkala Eino: Suvun ja maan romanttinen yhteys. Historiallinen Aikakauskirja 3/1998. s Jutikkala Eino: Aatelisvalta ja lahjoitusmaat. Suomen maatalouden historia I. Perinteisen maatalouden aika- Esihistoriasta 1870-luvulle. Toim. Viljo Rasila, Eino Jutikkala, Anneli Mäkelä- Alitalo. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki Katajala Kimmo: Suomalainen kapina. Talonpoikaislevottomuudet ja poliittisen kulttuurin muutos Ruotsin ajalla (n ). Historiallisia tutkimuksia 212. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki Korpijaakko Kaisa: Saamelaisten oikeusasemasta Ruotsi-Suomessa: Oikeushistoriallinen tutkimus Länsi-Pohjan Lapin maankäyttöoloista ja -oikeuksista ennen 1700-luvun puoliväliä. Lapin korkeakoulun oikeustieteellisiä julkaisuja. Sarja A; 3. Lakimiesliiton kustannus. Helsinki Matikainen Olli: Verenperijät. Väkivalta ja yhteisön murros itäisessä Suomessa 1500-luvulta luvulle. Bibliotheca Historica 78. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki Orrman Eljas: Keskiajan maatalous. Suomen maatalouden historia I. Perinteisen maatalouden aika- Esihistoriasta 1870-luvulle. Toim. Viljo Rasila, Eino Jutikkala, Anneli Mäkelä-Alitalo. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki Tommila Päiviö: Nurmijärven pitäjän historia II. Itsenäisen Nurmijärven pitäjän vaiheet. Vammala Ylikangas Heikki: Väkivaltarikosten motivaatiopohja 1500-luvun Suomessa. Historiallinen Arkisto 65. Toim. Suomen Historiallinen Seura. Loviisa Ylikangas Heikki: Väkivallasta sananvaltaan - Suomalaista menneisyyttä keskiajalta nykypäiviin. WSOY. Juva Ylikangas Heikki: Aikansa rikos - Historiallisen kehityksen valaisijana. WSOY. Helsinki Ågren Maria: Att hävda sin rätt. Synen på jordägandet i 1600-talets Sverige, speglad i institutet urminnes hävd. Institutet för rättshistorisk forskning. Nerenius & Sante rus: Stockholm Matikainen 2002, s

13 13

SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus -

SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus - SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus - Oik. kand. Heikki J. Hyvärinen Saamentutkimuksen seminaari Levillä 30.9. 1.10.2010 1 NYKYINEN TILANNE JA KYSYMYKSIÄ

Lisätiedot

Rajamerkkien vartijat

Rajamerkkien vartijat Rajamerkkien vartijat Maariidat Helsingin ja Sipoon pitäjissä 1630 1669 Suomen ja Pohjoismaiden historian Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto 5.6.2006 Susanna Eskola 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO

Lisätiedot

Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa?

Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Lapinkyläjärjestelmä Saamelaisten elinkeinorakenteen muutokset Valtiovallan suhde Lapinmaahan ja saamelaisiin Pohjoisten kuntien isojaot Yhteenveto Arvo

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) KIRKKONEUVOSTO 5/ 2012 30.5.2012

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) KIRKKONEUVOSTO 5/ 2012 30.5.2012 SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) Aika Keskiviikko 30.5.2012 klo 16.00 20.00 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä Petri Tervo kirkkoherra, puheenjohtaja Jarmo Heinonen

Lisätiedot

VESILAHDEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1. jäsen jäsen

VESILAHDEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1. jäsen jäsen VESILAHDEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 Aika: 20.5.2013 klo 17.30-18.00 Paikka: Seurakuntatalo Osallistujat Päätöksen tekijät Henttinen Harri Ali-Löytty Lahja Bergius Panu Forsman Maria Kesola Anneli Luukkaala

Lisätiedot

Sijoittajan perintöverosuunnittelu

Sijoittajan perintöverosuunnittelu Sijoittajan perintöverosuunnittelu Katariina Sorvanto Lakimies Veronmaksajat Mistä perintö- ja lahjaveroa maksetaan? Yleensä kun joko perinnönjättäjä tai -saaja tai lahjanantaja tai -saaja asui kuolinhetkellä/lahjoitushetkellä

Lisätiedot

MERIMASKUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2011 Seurakuntaneuvosto 28.3.2011 1(6)

MERIMASKUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2011 Seurakuntaneuvosto 28.3.2011 1(6) Seurakuntaneuvosto 1(6) KOKOUSTIEDOT: AIKA: maanantaina 28.maaliskuuta 2011 klo 17.30 PAIKKA: Merimaskun seurakuntakoti PYKÄLÄT: 27 43 KOKOUKSEEN KUTSUTUT: lista läsnä Huovinen Matti kirkkoherra, pj x

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Lahjoitusmaatalonpojat Vanhassa Suomessa ja Viipurin lääl. äänissä. FL Riikka Myllys,, 18.4.2009

Lahjoitusmaatalonpojat Vanhassa Suomessa ja Viipurin lääl. äänissä. FL Riikka Myllys,, 18.4.2009 Lahjoitusmaatalonpojat Vanhassa Suomessa ja Viipurin lääl äänissä FL Riikka Myllys,, 18.4.2009 Yleistä lahjoitusmaajärjestelm rjestelmästä Lahjoituksen omistajalla oli oikeus pitää alueen verotuloja Ensimmäiset

Lisätiedot

HISTORIALLISEN KOHTEEN TARKASTUS

HISTORIALLISEN KOHTEEN TARKASTUS .. I ' HISTORIALLISEN KOHTEEN TARKASTUS Arkisto ja rekisteritiedot Kunta: Kylä: Tila: Omistaja: Perniö (586) Viipuri (494), Viipurinkartano Alitalo Rnro1:19 Kiinteistö tunnus 58649400010019 Matti Juhani

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

kiinteistöön, on velvollinen hankkimaan saannolleen lainhuudon siinä oikeudessa, jonka tuomiopiirissä kiinteistö on.

kiinteistöön, on velvollinen hankkimaan saannolleen lainhuudon siinä oikeudessa, jonka tuomiopiirissä kiinteistö on. Annettu Helsingissä helmikuun 28 päivänä 1930. Laki lainhuudatuksesta ja kiinteistönsaannon moittimisajasta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten: 1 luku Lainhuudatus. 1. Jokainen, joka on saanut

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 2/2014 SIVU 6/2014. PAIKKA Seurakuntakeskus, os. Latokartanontie 5

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 2/2014 SIVU 6/2014. PAIKKA Seurakuntakeskus, os. Latokartanontie 5 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 2/2014 SIVU 6/2014 AIKA Tiistai 27.5.2014 klo 18.00 19.02 PAIKKA Seurakuntakeskus, os. Latokartanontie 5 Aakula Kari Haikka Juha Hietanen Markku Hjerppe Ilkka Jokinen Kaarina

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

* Perustettu v. 1946, pj. Vilho Rintala

* Perustettu v. 1946, pj. Vilho Rintala PESÄPALLOJAOSTO 1(5) * Perustettu v. 1946, pj. Vilho Rintala 1933 Pesäpallon ohjaaminen annettiin Heikki Lammin tehtäväksi. 1934 Miehet Osallistuivat piirin B-sarjaan. 1948 Miehet voittivat sarjassaan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

2 Kokouspalkkiot 1 mom. Kunnan toimielinten kokouksista maksetaan luottamushenkilöille ja viran- ja toimenhaltijoille seuraavasti:

2 Kokouspalkkiot 1 mom. Kunnan toimielinten kokouksista maksetaan luottamushenkilöille ja viran- ja toimenhaltijoille seuraavasti: Valtuusto 10.12.2012 50 1 (6) LAUKAAN KUNNAN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuuston kokouksessa Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala Kunnan luottamushenkilöille maksetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta

Lisätiedot

Karhulan kylä. Teppo Vihola 17.10.2012 Kyläkeskiviikko

Karhulan kylä. Teppo Vihola 17.10.2012 Kyläkeskiviikko 1 Karhulan kylä Teppo Vihola 17.10.2012 Kyläkeskiviikko 2 Mikä Karhula? Olemme Karhulan kylän rajalla, jos kohta Puujalkalan puolella rajaa Karhula alkaa museosta etelään päin ja se sijaitsee Petäjokivarressa

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 2010-07 1 / 5 18.11.2010

Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 2010-07 1 / 5 18.11.2010 1 / 5 Aihe KUUSANKOSKEN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika Torstaina klo 18.00 20.45 Paikka Seurakuntakeskuksen kokoushuoneessa Osanottajat Ylikangas Kimmo, pj. Rikala Tuula, varapj., kokouksen pj. Huuskonen

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE

Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE Sisällys Vuoden aikana tapahtunutta Tahtotilan kirkastus Ymmärryksen rakentaminen Sovinnon hakeminen PRH, Hao Arkisto Missä ollaan nyt ja mitä seuraavaksi tehdään? Tämän

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Kiperiä kysymyksiä Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Opetus Neljä jaksoa Vihasta ja riidasta (Matt. 5:21-26) Aviorikoksesta (5:27-32) Vannomisesta (5:33-37) Vihamiesten rakastamisesta (5:38-48) Matt.5:21-26

Lisätiedot

Testamentin teko-ohjeet

Testamentin teko-ohjeet Suomen Luther-säätiö Testamentin teko-ohjeet Seurakunta seuraaville sukupolville YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin,

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä? Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa

Lisätiedot

LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00.

LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00. LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00. VUOSIKOKOUS Aika 10.2.2009 klo 19.00 Paikka Lappeenrannan Upseerikerho Kokouksen avaus Seuran puheenjohtaja

Lisätiedot

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MIKÄ LOPPUTULOS HALUTAAN? Tilan toiminnan jatkuminen Kannattava yritystoiminta - Erot markkina-arvon ja tuottoarvon välillä Omistamisen järjestelyt Perillisten tasapuolinen

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Perinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro

Perinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro Perinnöstä ja sen verotuksesta Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro Illan aiheita Perintöverosuunnittelu Verottomat lahjat Kesämökin lahjoitus Testamentti

Lisätiedot

UTSJOEN KIRKONKYLAN YHTEISEN KALAVEDEN OSAKASKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS. 1 KOKOUKSEN AVAUS, hoitokunnan puheenjohtaja Mika Aikio.

UTSJOEN KIRKONKYLAN YHTEISEN KALAVEDEN OSAKASKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS. 1 KOKOUKSEN AVAUS, hoitokunnan puheenjohtaja Mika Aikio. UTSJOEN KIRKONKYLAN YHTEISEN KALAVEDEN OSAKASKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS POYTAKIRJA Paikka: Utsjoen kunnantalo, valtuustosali Aika: 28.03.2015 klo 12:00-15:15 1 KOKOUKSEN AVAUS, hoitokunnan puheenjohtaja

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 8 ) KIRKKONEUVOSTO 8/ 2011 19.10.2011

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 8 ) KIRKKONEUVOSTO 8/ 2011 19.10.2011 SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 8 ) Aika Keskiviikko 19.10.2011 klo 12.00 13.26 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä Petri Tervo puheenjohtaja Jarmo Heinonen Hannu Hyttinen

Lisätiedot

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle kiinteistön lahjoittamiseen sovellettava säännöstö Maakaaren (540/1995) 4. luvun 2 :n mukaisesti kiinteistön lahjaa koskevat soveltuvin osin kiinteistön

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti? Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 2012-06 1 / 5

Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 2012-06 1 / 5 1 / 5 Aihe KUUSANKOSKEN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika Torstaina klo 18.00 -- 19.05 Paikka Seurakuntakeskuksen kokoushuoneessa Osanottajat Ylikangas Kimmo, kirkkoherra läsnä / poissa Grönlund Reino, jäsen,

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,

Lisätiedot

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila 1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle -messut Mikkeli 14.4.2014 Seppo Niskanen Tarkkana jo perunkirjoitusvaiheessa Perukirjassa luetellaan vainajan (ja lesken) omaisuus Arvoina kannattaa

Lisätiedot

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on

Lisätiedot

KIRJE POSTILAATIKKOON LOPUKSI

KIRJE POSTILAATIKKOON LOPUKSI SISÄLTÖ Viipurin evankelisluterilainen tuomiokirkko Ravintola Espilä Kauppatori ALKUSANAT SISÄLTÖ JOHDANTO KIRJE VIIPURISTA SYYSKUSSA 1939 SAAPUMINEN VIIPURIIN Rautatieasema Linja-autoasema Viipurin linna

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Järvenpää Järvenpää (Träskända) Ainola

Järvenpää Järvenpää (Träskända) Ainola Järvenpää Järvenpää (Träskända) Ainola salaojituksen arkeologinen valvonta 6.-18.11.2009 Kuva: W. Perttola/Museovirasto. Rakennushistorian osasto FM Wesa Perttola 1 Arkisto- ja rekisteritiedot Järvenpää

Lisätiedot

Olen luonut henkiolennot ja ihmiset vain palvelemaan Itseäni. [1]

Olen luonut henkiolennot ja ihmiset vain palvelemaan Itseäni. [1] 2 3 Kaikkivaltias Jumala, Loistavan valtaistuimen Herra, rukoilen, että Hän johdattaisi sinut tässä maailmassa ja seuraavassa, että Hän siunaisi sinua aina, että Hän tekisi sinusta niitä, jotka tunnustavat

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

EESAU JA JAAKOB. c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Rebekka ja Iisak sekä heidän poikansa Eesau ja Jaakob.

EESAU JA JAAKOB. c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Rebekka ja Iisak sekä heidän poikansa Eesau ja Jaakob. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EESAU JA JAAKOB Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Lahai-Roin kaivon tienoilla. Lähde Etelämaassa

Lisätiedot

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa 4 Kulttuurierot asukkaiden tavoissa Moderni tiedonvälitysteknologia on muutamassa vuosikymmenessä kutistanut maapallon meidän omaksi takapihaksemme. Ehkäpä juuri siksi unohdamme nykyään helposti kulttuurien

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA - LUONNOS

KAUPPAKIRJA - LUONNOS KAUPPAKIRJA - LUONNOS 1 Luovutus Myyjä Tällä kauppakirjalla myyjä luovuttaa ostajalle omistusoikeuden kaupan kohteeseen alla olevin luovutusehdoin. Haapaveden kaupunki, y-tunnus 0184872-4, osoite PL 40,

Lisätiedot

Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, torstaina 16.7.2015 klo 18

Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, torstaina 16.7.2015 klo 18 Arvoisa kirkkoneuvoston jäsen! Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, torstaina 16.7.2015 klo 18 Tyrnävän seurakuntatalon kerhohuone. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.45. Tervetuloa!

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Läsnä jäsenet Heinonen Heikki kirkkoherra, pj. Lehtomäki Elina varapj., kokouksen puheenjohtaja. Raskinen Marjatta jäsen

Läsnä jäsenet Heinonen Heikki kirkkoherra, pj. Lehtomäki Elina varapj., kokouksen puheenjohtaja. Raskinen Marjatta jäsen ANJALANKOSKEN SEURAKUNTA ESITYSLISTA/ Nro 4/2015 Sivu 1 (9) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstaina 9.4.2015 klo 17.00-19.12 Paikka Inkeroisten seurakuntatalo Läsnä et Heinonen Heikki kirkkoherra, pj.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Ensimmäinen

Nettiraamattu. lapsille. Ensimmäinen Nettiraamattu lapsille Ensimmäinen pääsiäinen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin

Lisätiedot

Linja-autolla matka Kathmandusta Gorkhan kestää 8 tuntia sieltä on vielä kolmen päivävaelluksen matka vuoristoa ylös Laprakin kylään

Linja-autolla matka Kathmandusta Gorkhan kestää 8 tuntia sieltä on vielä kolmen päivävaelluksen matka vuoristoa ylös Laprakin kylään Namaste Les enfants de Laprak on pieni yksityisten ihmisten ylläpitämä avustusjärjestö Ranskassa. He keräävät varoja auttaakseen Laprakin lapsia järjestämällä mm. myyjäisiä ja pitämällä erilaisia Nepal

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa Heinolan maalaiskunnan Siltasen kalastuskunnan S ÄÄ N N ÖT Siltasen jakokunnan yhteinen kalavesi sijaitsee Ala-Rääveli ja Imjärvi-nimisissä järvissä ja on pinta-alaltaan noin 170 hehtaaria. Sanotun kalaveden

Lisätiedot

K A U P P A K I R J A Myyjä: Vesilahden kunta (y-tunnus: 0157711-9) Lindinkuja 1 37470 VESILAHTI Ostaja: KAUPAN KOHDE: KAUPPAHINTA: Liisa Kristiina Kuusela (090745-536B) Tapolantie 10 37470 Vesilahti Noin

Lisätiedot

Yrityskaupan muistilista

Yrityskaupan muistilista Yrityskaupan muistilista Aloita ajoissa * Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi. Valitettavasti kaikkein yleisintä on, että yrityskauppa

Lisätiedot

SUOMALAINEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄ

SUOMALAINEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄ SUOMALAINEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄ KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄN KOKONAISUUS KIINTEISTÖJAOTUS KIINTEISTÖREKISTERIYKSIKÖT Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 1 SUOMALAINEN

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset. Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä

Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset. Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä TALENTUM Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Outi Pallari Cd-rom-levykkeen

Lisätiedot

ABRAM JA LOOT. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Katso kartta tekstissä

ABRAM JA LOOT. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Katso kartta tekstissä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ABRAM JA LOOT Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Katso kartta tekstissä b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Story 36 of 60. www.m1914.org

Story 36 of 60. www.m1914.org Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot Kääntäjä: Kati Hämäläinen Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Suomi Story 36 of 60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box 3, Winnipeg, MB R3C 2G1 Canada

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014. Talousarvion valvontavaliokunta MIETINTÖLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014. Talousarvion valvontavaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talousarvion valvontavaliokunta 27.1.2014 2013/2230(DEC) MIETINTÖLUONNOS vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä

Lisätiedot

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja -1, TELA 18.11.2014 17:00 OSALLISTUJAT Hynninen Raimo puheenjohtaja Päätöksentekijät Qvarnström Rauno Eero Piispasen varajäsen Ahvenainen Petra jäsen Hanhela Seppo Hentunen Kari Kekkonen Olli Liljasto

Lisätiedot

Kajaanin kaupunki saa Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n omistamasta tontista nro 205-1-38-3 liitteen 1 mukaisen 67 m² suuruisen määräalan.

Kajaanin kaupunki saa Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n omistamasta tontista nro 205-1-38-3 liitteen 1 mukaisen 67 m² suuruisen määräalan. MAANVAIHTOKIRJA (luonnos 20.3.2015) OSAPUOLET Kajaanin kaupunki, ly-tunnus: 0214958-9, osoite: Pohjolankatu 13, 87100 Kajaani Kajaanin Teknologiakeskus Oy, y-tunnus: 0185384-9 osoite: Teknologiapuisto,

Lisätiedot

sukututkijan digitaalisia aineistoja Sara Lundén 11.3.2014

sukututkijan digitaalisia aineistoja Sara Lundén 11.3.2014 sukututkijan digitaalisia aineistoja Sara Lundén 11.3.2014 Arkistolaitos Aineistot Digitaaliarkisto. Verkko-osoite: http://www.arkisto.fi/, 11.3.2014. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys Arkistot tai Kuvatietokanta.

Lisätiedot

Vainoista herätykseen. Ap t. 8:1-17

Vainoista herätykseen. Ap t. 8:1-17 Vainoista herätykseen Ap t. 8:1-17 Jumalan sanallinen ilmoitus on lisääntyvää ja se huipentuu Jeesuksen ihmiseksi tulemiseen. Pelastusilmoitus loppuu apostolien ajan päättyessä. Jeesuksen antaessa lähetyskäskyn

Lisätiedot