Olkkalan seminaari Rajal maa on makeint FM Susanna Eskola RAJOJEN SYNTY JA MAARIIDAT 1600-LUVULLA 1) RAJOJEN SYNTY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Olkkalan seminaari 20.4.2007 Rajal maa on makeint FM Susanna Eskola RAJOJEN SYNTY JA MAARIIDAT 1600-LUVULLA 1) RAJOJEN SYNTY"

Transkriptio

1 Olkkalan seminaari Rajal maa on makeint FM Susanna Eskola RAJOJEN SYNTY JA MAARIIDAT 1600-LUVULLA 1) RAJOJEN SYNTY Niin kauan, kun asutus oli harvaa ja kaikille oli riittämiin luonnonresursseja, pelloiksi sopivia paikkoja, niittyjä ja kalavesiä, niiden hyödyntäminen perustui valtaukseen. Kun maan käyttö muodostui jatkuvaksi, syntyi maahan periytyvä omistusoikeus. 1 Käytännössä jo 1200-luvulle tultaessa kaikella maalla oli jo periaatteessa omistaja luvulla kruunun vallan vahvistuessa katsottiin kruunun periaatteessa omistavan kaiken maan. Talonpojat maksoivat veroilla kruunulle oikeudestaan käyttää maata. Näin talonpojasta tuli selkeästi kruunun alamainen. Peltojen rajat Ennen 1200-lukua kylän pellot sijaitsivat kylän tontin ympärillä ja kullakin talolla oli alkuaan omat aidatut peltokappaleet. Tätä jakoa Eino Jutikkala kutsuu muinaisjaoksi luvulta alkaen ryhdyttiin siirtymään sarkajakoon. Ensimmäiset maininnat Suomessa sarkajaosta ovat 1300-luvulta. Kylän pellot aidattiin kahdeksi erilliseksi vainioksi, jota vuorovuosin viljeltiin toisen lohkon ollessa kesannolla. Pellosta jaettiin kullekin osakkaalle osuus hänen verolukunsa mukaan. Kullakin kylällä oli oma seipäänsä, jonka mukaan mitattiin saran leveys. Pelto jakautui pitkiin kapeisiin sarkoihin ja sarat olivat keskenään vierivieressä naapureiden sarkojen kanssa. Sarat merkittiin omalla rajamerkillä tai paalulla saran päähän, mitään ojia sarkojen välissä ei ollut. Tämä aiheutti usein sekaannuksia kylän pellolla. Omalta saralta ajautui helpostikin toisen puolelle, kun rajaa oli tähystettävä kaukaa saran päästä. Kylän pellon ollessa yhteisomistuksessa, talonpoikien pidemmältä kylästä valtaamat peltolohkot olivat yksityisomistuksessa. Nämä yksityisomistuksessa olleet peltolohkot aiheuttivat usein sekaannusta rajoissa ja riitaisuuksia veroista talonpoikien kesken. Ulkopellon omistajan nähtiin pitävän hallussaan enemmän maata kuin hänen verolukunsa edellytti. 2 1 Orrman 2003, s Orrman 2003, s. 89. Jutikkala 1958, s Ågren 1997, s

2 Metsien rajat 1300-luvulta peräisin olevan maanlain mukaan jokaisen kylän oli oltava rajojen ympäröimä (Rakennuksen kaaren luku 26.). Raja perustui vanhaan nautintaan. Usein kylän rajat olivat jo vakiintuneet ennen kuin ne virallisesti käytiin. Kun kylän metsälle käytiin rajat, oli alue tullut vallatuksi pysyvään, mutta yhteiseen omistukseen. Yhteisen metsän osakkailla oli lupa käyttää metsää. Siellä sai laiduntaa karjaa ja hakea kotitarvepuut. Metsästä sai ottaa haltuun kaskimetsää ja nauttia siitä kolme satoa. Yhteismaahan ei kuitenkaan saanut täyttä omistusoikeutta, se oli vain käyttöoikeus. Maanlaki kielsi pysyvät raiviot (Rakennuksen kaari 32). Maan käydessä vähiin ja arvon kasvaessa etenkin säätyläisosakkaat vaativat luvulla yhteismetsiä jaettavaksi. Jako tapahtui tuolloin verolukujen mukaan. 3 Nityt Niityt olivat tilusten irrallisin osa ja ne aiheuttivat runsaasti riitaisuuksia ja epäselvyyksiä rajoissa samoista syistä kuin ulkopellotkin. Talon niitty saattoi sijaita kaukanakin kylästä, jopa toisen kylän rajojen sisällä erillisenä saarekkeena. Se on saatettu ottaa käyttöön jo ennen rajojen virallista käymistä. Lain mukaan kylän raja väisti vanhassa nautinnassa olleen omistuksen rajan. Tämä muodosti omistusten tilkkutäkin ja runsaasti riitoja rajojen kulusta. Niittyjä otettiin haltuun valtaamalla ne. Ne olivat yksityisessä omistuksessa ja niitä myytiin, vaihdettiin, lahjoitettiin ja annettiin myötäjäisinä. Paikoissa joissa oli laajoja niittyalueita, syntyi yhteisomistuksessa olleita niittyjä. Ne jaettiin verolukujen mukaan. 4 Kalavesien omistus Myös kalapaikoilla oli oltava rajat. Ympärillä olevan maan omistus määräsi kalaveden omistuksen. Kalaveden omistajana oli kylä tai kyläryhmä. Yhteinen kalavesi ei kuitenkaan vaatinut yhteistä kalastusta luvun puolivälistä alkanut isojakokin jätti kalavedet jakamatta. Niiden käytössä säilyikin pisimpään yhteisomistus kuin missään muussa omaisuustyypissä. Kalavesiä oli yhteisomistuksessa vielä 1900-luvun alussa. 5 3 Jutikkala 1958, s. 21, ja 67. Orrman 2003, s Orrman 2003, s Jutikkala 1958, s Jutikkala 1958, s

3 Rajojen veto Rajojen asettaminen tilusten ympärille oli tarkoin säädetty maanlaissa (Rakennuksen kaari 27. luku). Kylien ja ulkopalstojen rajamerkkinä oli viisi kiveä, joista yksi oli keskellä ja neljä ympärillä. Peltojen rajoissa riitti kaksi kiveä, paalu tai kivi ja luu. Jos puita käytettiin rajamerkkeinä, viillettiin niihin rajakirjaan merkitty määrä uurteita, jopa rajantarkastajien puumerkkejä. Puiden kaatuessa tai lahotessa ne pyrittiin vaihtamaan paasiin tai kiviraunioon. 6 2) MAARIIDAT HELSINGIN JA SIPOON PITÄJISSÄ Pro gradu -tutkimukseni Rajamerkkien vartijat Maariidat Helsingin ja Sipoon pitäjissä perustuu Heikki Ylikankaan vuonna 1971 esittämään ajatukseen, että 1500-luvun korkean väkivallan tason taustalla oli maanomistusolojen epäselvyydet. Kruunun valta ei pystynyt ylläpitämään laillisuutta ja omistuksen oikeutta, vaan vallitsi vahvimman laki ja terrori. Riidat naapurusten välillä syntyivät usein rajapyykeillä, siitä intouduttiin solvauksiin, joka johti usein väkivaltaan. Oikeuteen mentiin vaatimaan korvauksia väkivaltaan, ei sen syyhyn: maariitaan. Tämä johtui oikeuden heikkoudesta. Se ei pystynyt ylläpitämään laillisia rajoja luvulla kruunun valta vahvistui modernisoituvan valtion ja keskittyvän hallintokoneiston synnyn myötä. Laillisuus lisääntyi ja käräjien tuomiot pystyttiin nyt asettamaan voimaan. Nyt oikeuteen tuotiin itse väkivallan aiheuttaja: maariita. Oikeudessa käsiteltyjen tapausten määrä kasvoi räjähdysmäisesti, samoin oikeudessa käsitellyt maariidat. Väkivallasta tuli vähäpätöinen rikosryhmä. 7 Rajamerkkien vartijat Maariitoja ei ole aiemmin tutkittu systemaattisesti tuomiokirjoja läpikäyden. Tutkin omassa tutkimuksessani erityisesti aatelisten ja talonpoikien välisiä maariitoja. Tätä varten kävin läpi Helsingin ja Sipoon käräjien tuomiokirjat 40 vuodelta: vuosilta Tutkimusalueella asui suurimmaksi osaksi talonpoikia ja alueen aateliset olivat valtakunnan pienaatelia, eli niitä, jotka olivat saaneet lahjoitustilansa pääosin Jutikkala 1958, s Ylikangas 1971, s Ylikangas 1999, s Ylikangas 2000, s Eskola

4 luvun sodissa kruunulle tekemien palvelusten vuoksi. Tämän lisäksi Helsingin ja Porvoon kaupunkien porvarit omistivat maaseudulta maata ja osallistuivat myöskin alueen maariitoihin. 9 Yleinen rikos Maariidat olivat 1600-luvulla yksi suurimmista rikosryhmistä. Ne muodostivat Helsingin ja Sipoon pitäjissä 4. suurimman rikosryhmän. Kaikista tapauksista 11 % tapauksista oli maariitoja. Maariitoja käsiteltiin kiihtyvään tahtiin 1640-luvulta lähtien luvulla käsiteltiin lähes viisinkertainen määrä maariitoja verrattuna 1630-lukuun. Käräjillä käsiteltyjen tapausten määrän kasvu liittyi oikeuden tehostumiseen. Oikeuteen uskottiin ja nähtiin sen pystyvän turvaamaan omistuksen omavaltaisia naapureita vastaan. 10 Tutkimustulokset Tutkimuksessani havaitsin, että juuri aateliset olivat erityisen hanakoita käräjöimään maariidoista 1600-luvulla. Toisaalta heidän osuutensa oikeudessa käsitellyistä tapauksista oli samassa suhteessa heidän omistamansa maan määrään. Mitä enemmän maata, sen enemmän naapureita, joiden kanssa riidellä. 11 Keskeisimpänä tutkimustuloksena oli havainto, että kruunu kohteli osapuolia aina laillisesti riippumatta riitakumppanien säädystä. Oikeus vaati aina omistukselle perusteita. Se joka pystyi esittämään käräjillä lain määräämän perusteen omistukselleen, voitti riidan. Maanlain Maankaaren 1. luvun mukaan laillinen omistuksen peruste oli kauppa, vaihto, perintö, lahja, pantti tai ikiaikainen nautinta. 12 Ikiaikaisen nautinnan käyttö omistuksen perusteena yleistyi 1600-luvun kuluessa. Se tarkoitti sitä, että kukaan käräjätuvassa oleva ei voinut muistaa riidan alaisen maan kuuluneen kenellekään toiselle, kuin sitä käyttävälle henkilölle. Ikiaikainen nautinta sai alkunsa valtauksesta, mitä kukaan ei kyseenalaistanut, sitä ylläpidettiin työllä. Jos maa vaikutti hylätyltä, oli se kenen tahansa käyttöön otettavissa. Ikiaikainen nautinta oli siis hyvin häilyvä ja epämääräinen omistuksen peruste, kuka tahansa saattoi sen kyseenalaistaa. Tämän vuoksi väkivalta liittyi kiinteästi ikiaikaisen nautinnan kohteena olleisiin omistuksiin. Omistusoikeuden loukkauksia pidettiin yleisesti oikeutettuna syynä väkivaltaan. Yhteisö lähes velvoitti väkivaltaan omistusoikeutta loukattaessa. Jos ei reagoinut, antoi valtaajalle hiljaisen suostumuksensa maansa anastamiseen Eskola 2006, s Eskola 2006, s Eskola 2006, s Eskola 2006, s Korpijaakko 1989, s Ågren 1997, s

5 Näiden lain määräämien omistusten perusteiden lisäksi Sipoon ja Helsingin pitäjissä määrättiin epäselvissä tapauksissa paikallisten uskottujen miesten toimesta suoritettu katselmus, tai oikeudessa esitettiin riidasta aiemmin annettu tuomio tai käytettiin ns. vanhan miehen todistusta. Muistilla ja muistitiedolla olikin maariidoissa usein keskeinen sija. Monesti riitojen yhteydessä lueteltiin yksityiskohtaisesti kaikki maita ympäröivät rajamerkit ja niiden nimet. Katselmuksiin otettiin mukaan usein nuoria poikia, jotta tieto rajojen kulusta säilyisi mahdollisimman pitkään. Eroa oli kuitenkin nähtävissä säätyjen välillä maariitojen rangaistuksissa. Jos toisen omaisuuden oli ottanut haltuunsa hallitsemis- tai omistamistarkoituksessa oli maanlain mukaan kyse vakavammasta omaisuusriidasta: omavaltaisuudesta (wåldverckan). Tästä oli tuomiona 40 mk sakkoa. Jos taas kyseessä oli toisen maan luvaton käyttö (åwerckan) esim. kalastus, metsästys, niitto yms., oli sakkona 3 mk. Tämän lisäksi tuomittiin usein syyllinen korvaamaan esim. pois viemänsä heinän. 14 Aateliset selvisivät riidoissaan usein sakoitta, kun taas talonpojat saivat useammin sakot maksettavakseen, jos heidät todettiin syylliseksi. Tässä suhteessa oikeus näytti suosivan aatelisia. Riidat yhteismetsistä olivat 1600-luvun maariitojen tyypillisin piirre. Etenkin aateliset ja talonpojat riitelivät keskenään yhteismaasta. Tämä johtui lähinnä siitä, että maanlaki salli yhteismaan vapaan käytön, kun taas 1600-luvulla säädettyjen lakien oli tarkoitus rajoittaa tätä käyttöä. 15 Etenkin aateliset ja yhteisöjen suurimmat maanomistajat vaativat yhteismaiden jakoa. Tämä tulikin mahdolliseksi 1600-luvun lainsäädännön myötä. Keskeisimpänä oikeusohjeena jakoon käytettiin vuoden 1647 metsäasetuksen XVI pykälää: Jos yksikin yhteisön jäsen vaatii jakoa, hänen tahtoaan noudatetaan. 16 Aatelisten maariidat lisääntyivät, mitä tiukemmiksi säterien elinehdot kävivät. Tilukset pyrittiin tekemään kannattavammiksi liittämällä naapureiden maita omiin alueisiin. Laittomuuksiltakaan ei aina vältytty. 14 Eskola 2006, s Eskola 2006, s Holmbladin kokoelma, Kuninkaallinen metsäasetus

6 3) RAALAN TAISTELU ELINTILASTA Hosionsuonmäen kahakka Helsingin pitäjän syyskäräjillä 1645 käsiteltiin Hosionsuonmäen rajapyykillä sattunutta yhteenottoa, joka oli alkusoittoa Raalan kartanonherran majuri Jören Bergin ja hänen naapureidensa vuosikausia kestäneille riitaisuuksille maasta. Jören Berg valitti rusutjärveläisistä Anders ja Erik Eskillssonista sekä muutamasta siippoolaisesta talonpojasta, joiden kanssa hänellä oli ollut riitaa Hosionsuonmäen rajasta. Berg oli aiemmin pyytänyt katselmusta Rusutjärven, Nurmijärven ja Siippoon sekä Raalan välisistä rajoista ja etenkin Hosionsuonmäellä sijaitseva rajamerkki kiinnosti häntä. Kun katselmus sitten järjestettiin, Anders ja Erik tulivat siippoolaisten naapureidensa kanssa paikalle keihäin ja miekoin aseistettuina. Anders kysyi Bergiltä Haluatkos verta, kun aiot meiltä viedä rajan ja vanhan nautintaoikeuden? Uhkailujen jälkeen talonpojat hyökkäsivät Bergin kimppuun. Kahakassa kukin osapuoli sai osakseen iskuja ja jakeli niitä itse. Berg sai käteensä pahan verihaavan, jonka takia hän oli pitkään vuoteenomana. Anders Eskillsson sai myöskin pitkän haavan rintaansa ja käteensä ja joutui myöskin viikoiksi vuoteen omaksi. Käräjät eivät tällä kertaa puuttuneet rajariitaan, vaan tuomitsi aatelisherran kimppuun käyneet Andersin ja Erikin Valasakon kaaren 25. luvun mukaan menettämään oikean kätensä. 17 Jören Berg ja Raalan kartano Jören Berg oli balttilaissyntyinen 30-vuotisessa sodassa kunnostautunut upseeri, joka sai Nurmijärvellä sijaitsevan Raalan kartanon maat lahjoituksena palveluksistaan kruunulle vuonna Luonteeltaan hän oli äkkipikainen ja helposti ärsyyntyvä. Hän oli loukkaantunut sodassa. Invaliditeetin laatua ei ole tiedossa, mutta se vaivasi häntä pahasti ja ärsytti hänen kiivasta luontoaan entisestään. Jören Bergille lahjoitettuihin maihin kuului kuusi autioitunutta tilaa, jotka olivat olleet viljelemättä vuosikaudet. Maiden saaminen tuottoisaksi oli vaikeaa ja Berg joutuikin ottamaan taloutensa ylläpitämiseksi viljalainoja KA. PI KOa 4, s. 51v 52v, Helsinki sk Tommila 1959, s

7 Palkkioksi saatu lahjoitus ei ollut siis niin tuottoisa, kuin Berg oli toivonut. Tässä olikin keskeinen syy siihen, että hän välittömästi Raalaan tultuaan lähti vaatimaan maidensa rajojen käyntiä ja päätyi lopulta laajentamaan maitaan laittominkin keinoin. Hän ei välittänyt siitä, miten rajat olivat aiemmin kulkeneet vaan pyrki vetämään rajat oman tahtonsa mukaan. Berg pyysi ensimmäisen kerran katselmusta omien maiden ja Rusutjärven, Siippoon ja Nurmijärven välisiin rajoihin vuonna 1644, eli välittömästi Raalaan tulonsa jälkeen. Jören Berg asui Raalassa 38 vuotta ( ) ja oli käräjillä maariidoista kymmeniä kertoja. Jören Berg ja vaaralliset viholliset Berg riitaantui pian tulonsa jälkeen Nurmijärven kirkkoherra Josef Canutin kanssa, joka myöhemmin asettuikin Bergin riidoissa tukemaan hänen vastapuolenaan olleita talonpoikia. Kesäkäräjillä 1646 Josef Canuti kertoi kuinka Berg oli vienyt kirkkoherran rengeiltä keskellä yleistä tietä kaksi talvikuormaa heiniä, jotka rengit olivat hakeneet Bergiltä aiemmin kymmenyksinä. Berg oli piessyt kirkkoherran rengit ja lähettänyt heidän välityksellään Canutille terveisiä: kirkko ei tulisi saamaan häneltä mitään kymmenyksiä. Tämän jälkeen Berg ajoi heinät kartanolleen. Oikeudessa Berg sanoi tehneensä vain oikeutensa mukaan. Riidan taustalla oli se, että kirkkoherra oli puuttunut Bergin yksityiselämään. Samoilla käräjillä Josef Canuti syytti Bergiä salavuoteudesta. Berg oli tehnyt piialleen kaksi lasta. Heinien vieminen oli luultavasti kosto siitä, että kirkkoherra oli puuttunut asioihin, jotka eivät hänelle kuuluneet. Kirkkoherran apuna oikeudessa oli myös Viipurin hiippakunnan amptmanni nahkelalainen Mikael Andersson, joka yritti saada Bergille tuomiota myös huoruudesta, josta olisi menettänyt pahimmassa tapauksessa päänsä, mutta oikeus tyytyi langettamaan Bergille tällä kertaa vain sakkoja salavuoteudesta. Nahkelan Mikael Anderssonista Berg sai sitkeän vastustajan. Amptmannin tehtävien lisäksi Mikael oli myös yksi aktiivisimmista katselmusmiehistä Helsingin pitäjässä. Hän kävi useat kerrat tarkastamassa Raalan kartanon rajat Bergin riitojen yhteydessä KA. PI KOa 4, s. 64, Helsinki tk ja kk Tommila 1959, s Aalto 1996, s

8 Hosionsuonmäen riita jatkuu Vuonna 1648 Hosionsuonmäen rajakahakka sai jatkoa, kun Berg tuli oikeuteen vaatimaan, että hänen metsästä Hosionsuonmäeltä löytämänsä rajamerkki asetettaisiin voimaan. Rajamerkille hänet oli opastanut Bergin omien sanojen mukaan Nahkelan Mikael Anderssonin isä. Hän oli Bergin mukaan sanonut rajapyykin olevan laillinen raja. Kyseessä oli ns. vanhan miehen todistus, joka kelpasi lailliseksi todisteeksi luvun rajankäynneissä. Jos Hosionsuonmäen rajamerkki olisi asetettu voimaan, Berg olisi saanut haltuunsa useita nurmijärveläisten niittyjä. Nurmijärven talonpojat kertoivat, että niityt olivat päätyneet Raalan maihin nykyään kuuluneeseen tilaan vuosia aiemmin avioliiton kautta. Myöhemmin niityt oli lunastettu takaisin Nurmijärvelle, kun Nurmijärven kirkko perustettiin. Niityt päätyivät tuolloin pappilalle. Talonpojat luettelivat tarkasti rajamerkkinsä ja sanoivat, etteivät aio sallia katselmusta heidän iki-aikaiselle nautintaoikeudelleen. Tässä oli siis syy vuoden 1645 kahakalle Hosionsuonmäen rajapyykillä. Nahkelan Mikael Andersson epäili Bergin tarinaa siitä, että hänen isänsä olisi väittänyt Hosionsuonmäen rajapyykkiä lailliseksi, eikä Berg pystynytkään todistamaan keskustelujaan vanhan miehen kanssa. Tämä vei pohjan kaikilta Bergin vaatimuksilta. Mikael Andersson uskoi tietävänsä syyn Bergin kiinnostukselle Hosionsuonmäen rajamerkkiin. Hän sanoi Bergin yrittävän saada haltuunsa Siippoon kylän takana sijaitsevan Hosionsuonmäen, ja siten koko Siippoon kylän ja asettaa se rälssiksi. Tähän Berg vastasi: Kaiken sen, minkä saan rajojen ja rajamerkkien sisään, ei kukaan voi minulta viedä. Tämä asenne kuvaa hyvin Bergin toimia tilustensa kasvattamiseksi. Jos ei yritä, ei voi mitään saadakaan. Keinojen laillisuudella ei ollut paljoa väliä. Oikeus asettui talonpoikien puolelle ja Bergin vaatimus Hosionsuonmäen rajamerkin vahvistamiseksi kumottiin. Talonpojat saivat pitää ikiaikaiset nautinnat niittyihin ja rajat vahvistettiin pysymään ennallaan KA. PI KOa 4, s v, Helsinki sk

9 Tämä ei ollut kuitenkaan viimeinen kerta, kun Hosionsuonmäen rajasta riideltiin luvulla Berg ryhtyi jälleen vaatimaan Hosionsuonmäen rajapyykkiä voimaan. Asiaa käsiteltiin tuolloin useilla käräjillä. Taaskaan nurmijärveläiset eivät saapuneet Bergin pyytämään katselmukseen. Vuonna 1663 oikeus vahvisti vuoden 1648 tuomion. Kiistanalaiset niityt kuuluivat Nurmijärvelle. Hosionsuonmäen rajamerkki oli laiton. 21 Rusutjärven mylly Vuoden 1648 käräjillä Jören Bergillä oli myös toinenkin maariita. Hän väitti Rusutjärven talonpoikien myllyn sijaitsevan omalla maallaan. Todisteeksi hän oli hankkinut oman talonpoikansa kirjallisen todistuksen. Hämärän peittoon jäi, millä keinoin Berg todistuksen oli hankkinut, sillä itse talonpoika ei oikeuteen saapunut. Rusutjärven edustajana oikeudessa oli Anders Eskillsson, joka oli luultavasti sama mies joka oli tuomittu menettämään oikean kätensä vuosia aiemmin Hosionsuonmäen kahakassa. Käden menettäminen ei siis vähentänyt hänen arvovaltaansa talonpoikien keskuudessa. Pikemminkin taannoinen vastarinta nosti hänet kyläläisten johtoon. Myllyriidasta määrättiin katselmus. Katselmusmiesten joukossa oli jälleen Nahkelan Mikael Andersson. Katselmusmiehet vahvistivat rusutjärveläisten oikeuden myllyyn. Raja kulki kaukana myllystä, eikä ollut lainkaan kyseenalaista, etteikö mylly olisi kuulunut Rusutjärvelle. 22 Yhteenveto Raalan kartanon riidoista Majuri Jören Berg oli siis selvästi laittomuuksiin taipuvainen mies. Hän muokkasi todisteita omiin tarpeisiinsa ja pyrki laajentaman omistuksiaan joka suuntaan naapureidensa kustannuksella. Talonpojat käyttivät kuitenkin käräjiä tehokkaasti oikeuksiensa puolustamiseen. Käräjillä vaadittiin laillisia perusteita omistukselle, eikä niitä Bergillä yleensä ollut luvun oikeus toimi hyvin etenkin maanomistusriitojen ratkaisussa. Vielä 1500-luvulla maariitojen yhteydessä yleinen väkivalta oli vähentynyt luvulla, juuri siksi että oikeuden päätöksiä kunnioitettiin ja siellä pystyttiin käsittelemään väkivallan syitä: maariitoja. 21 KA. PI KOa 5, s , Helsinki vk KA. PI KOa 5, s. 77v, Helsinki ja Sipoo sk KA. Po ja Ho KOa 2, s. 366v Helsinki ja Sipoo sk KA. PI KOa 4, s. 132v - 133, Helsinki sk

10 Väkivalta ei kuitenkaan ollut kadonnut täysin. Omistusoikeuden loukkaukset kuohuttivat tunteita. Hosionsuonmäen kahakka on hyvä esimerkki tästä luvulla väkivaltaa ei enää kuitenkaan hyväksytty rajaoikeuksien ylläpitäjänä. Tämä näkyi Anders ja Erik Eskillsonin ankarassa tuomiossa. Nurmijärven, Rusutjärven ja Siippoon talonpojat oppivat nopeasti, että paras keino puolustaa omia rajoja omavaltaista majuria vastaan oli käräjöinti ja liittoutuminen vaikutusvaltaisten miesten kanssa. Tällaisia olivat esim. Viipurin hiippakunnan amptmanni Nahkelan Mikael Andersson ja kirkkoherra Josef Canuti. Keskeinen syy Bergin toimiin maidensa laajentamiseksi oli Raalan kartanon kannattamattomuus. 23 Jören Berg kuoli vuonna vuotiaana. Hänelle lahjoitetut maat peruutettiin takaisin kruunulle 1683 reduktiossa, mutta 2 vuotta myöhemmin ne annettiin elinikäiseksi rälssiksi Bergin leskelle Hedvig Pollille hänen huonon taloudellisen tilanteensa vuoksi. Hedvig Poll kuoli 1704 ja koko kartano jäi autioksi ja 4 vuotta myöhemmin Bergin perilliset myivät sen kuninkaalliselle rahastomestari Thomas Adlercreuzille. 24 4) MAAN MERKITYS JA RAJOJEN PYHYYS Verotuksen kiristyminen 1600-luvun alussa, talonpoikien köyhtyminen, autioituminen ja yhteiskunnan eriarvoistuminen pudottivat talonpoikien asemaa yhteiskunnan hierarkiassa selvästi alaspäin. Talonpoikaisen säädyn keskeisenä piirteenä oli maanomistus, mutta läänityskauden ollessa kiivaimmillaan 1600-luvun puolessa välissä tämä omistusoikeus oli uhattuna. Keski-Euroopasta Ruotsiin saapui jaetun omistusoikeuden oppi, jota varsinkin aateliset kannattivat. Siinä evättiin talonpojilta täysin varsinaisen omistusoikeus. Talonpojilla oli vain käyttöoikeus maahan. Kruunu taas piti hallussaan sekä varsinaista omistusoikeutta että käyttöoikeutta. Varsinaisena omistusoikeutena nähtiin oikeus maan tuottoon eli veroihin. Kruunu luovutti kiihtyvään tahtiin luvulla palkkioksi aatelisille maan verotusoikeuksia jättäen näin talonpojat täysin varsinaisen omistusoikeuden ulkopuolelle. 25 Kruunun asettamat rajoitukset talonpoikaiseen omistukseen halkomisrajoituksineen ja lohkomiskieltoineen vakiinnuttivat talot vuosisadoiksi siihen laajuuteen, mikä niillä 1600-luvun alussa oli. Talo oli eheä ja muuttumaton kokonaisuus sekä paperilla 23 Eskola 2006, s Tommila 1959, s Jutikkala 1958, s Jutikkala 2003, s Katajala 2002, s

11 että luonnossa. Tämä varmasti lisäsi talonpoikien kiintymystä sukumaahan ja selitti sitä, miksi rajojen loukkaukseen suhtauduttiin hyvin vakavasti eikä rajoista tingitty tuumakaan. 26 Maan ja suvun välillä oli kiinteä yhteys. Perintömaa pysyi suvun hallussa sukupolvelta toiselle ja maan myynti vieraalle oli aina 1800-luvulle asti harvinaista. 27 Olli Matikainen on erittäin mielenkiintoisella tavalla käsitellyt väitöskirjassaan Verenperijät maanomistuksen, rajojen ja pyhän keskinäistä suhdetta uuden ajan ihmisten ajatusmaailmassa. Hän toteaa pyhän olevan kansanomaisen ajattelun keskeisimpiä kategorioita. Matikainen yhtyy Ylikankaan esiin nostamaan näkemykseen kaski- ja rajariitojen keskeisyydestä väkivallantekojen syynä. Hän kuitenkin korostaa, että taloudellisten realiteettien lisäksi näidenkin yhteenottojen kiihkeys on liitettävissä kulttuurisiin tekijöihin. Oman alueen rajat olivat pyhiä ja ehdottomia, mutta ennen jako-olojen vähittäistä selkiytymistä 1700-luvun kuluessa, ne olivat käytännössä hyvin epäselviä. Matikainen on löytänyt tuomiokirjoista mielenkiintoisia mainintoja rajojen vahvistamiseen liittyvistä riiteistä. Hänen mukaansa Leppävirralla 1644 rajankäynnissä todistajana ollut vanha mies kertoi, että kiistamaan rajana oli vanhastaan ollut tasainen kivi, jolla oli rajan tarkastusten yhteydessä vannottu ja sille oli asetettu ruokauhreja. Todistajan mukaan hänen isänsä ja isoisänsä laittamat leipä ja suola olivat usein säilyneet vuosia pilaantumatta. 28 Myös Eino Jutikkala näkee rajat pyhinä. Rajoihin suhtauduttiin hänen mukaansa uskonnollisella kunnioituksella. Maanlain peltorajan merkiksi hyväksymä luu viittasi taikauskoisiin käsityksiin. Luita tuotiin kirkkomaalta rajoille estämään sivullista kulkemasta niiden yli vahingoittamistarkoituksessa. Haltuun otettu maa kierrettiin ruumiin mittauskeppi tai pääkallo kädessä. Siten pyydettiin vainajien henkiä turvaamaan omistusoikeus. Rajantarkastuksissa saatettiin suorittaa ruokauhreja ja luvun lukuja rajakivellä. Rajamerkiksi saatettiin myös kaivertaa puuhun ihmisen kasvot. Siinä haluttiin Jutikkalan mukaan kenties kuvata Rajaäijä, joka vartioi rajoja ja huusi aina kun niitä loukattiin. 29 Sukumaa koettiin pyhäksi, sillä se ilmaisi itse sukua ja sen kunniaa. Tämän vuoksi 26 Jutikkala 1958, s Jutikkala 1998, s Matikainen 2002, s Jutikkala 1958, s

12 rajariidat muodostuivat äärimmäisen kiihkeiksi. Loukkaaja ei vain kyseenalaistanut maan omistusoikeutta vaan loukkasi myös suvun koskemattomuutta. 30 LÄHTEET Painamattomat lähteet: Porvoon kihlakunnan (P) tuomiokirjat vuosilta , 1654, 1657, Porvoon ja Hollolan tuomiokunnan (Po ja Ho) tuomiokirjat vuosilta Holmbladin kokoelma. Kongl. plakater och förordningar Eskola Susanna: Rajamerkkien vartijat. Maariidat Helsingin ja Sipoon pitäjissä E- thesis palvelu: Helsingin yliopisto Kirjallisuus: Aalto Seppo: Kirkko ja kruunu siveellisyyden vartijoina. Seksuaalirikollisuus, esivalta ja yhteisö Porvoon kihlakunnassa Bibliotheca Historica 12. Suomen Historiallinen seura. Helsinki Jutikkala Eino: Suomen talonpojan historia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki Jutikkala Eino: Suvun ja maan romanttinen yhteys. Historiallinen Aikakauskirja 3/1998. s Jutikkala Eino: Aatelisvalta ja lahjoitusmaat. Suomen maatalouden historia I. Perinteisen maatalouden aika- Esihistoriasta 1870-luvulle. Toim. Viljo Rasila, Eino Jutikkala, Anneli Mäkelä- Alitalo. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki Katajala Kimmo: Suomalainen kapina. Talonpoikaislevottomuudet ja poliittisen kulttuurin muutos Ruotsin ajalla (n ). Historiallisia tutkimuksia 212. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki Korpijaakko Kaisa: Saamelaisten oikeusasemasta Ruotsi-Suomessa: Oikeushistoriallinen tutkimus Länsi-Pohjan Lapin maankäyttöoloista ja -oikeuksista ennen 1700-luvun puoliväliä. Lapin korkeakoulun oikeustieteellisiä julkaisuja. Sarja A; 3. Lakimiesliiton kustannus. Helsinki Matikainen Olli: Verenperijät. Väkivalta ja yhteisön murros itäisessä Suomessa 1500-luvulta luvulle. Bibliotheca Historica 78. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki Orrman Eljas: Keskiajan maatalous. Suomen maatalouden historia I. Perinteisen maatalouden aika- Esihistoriasta 1870-luvulle. Toim. Viljo Rasila, Eino Jutikkala, Anneli Mäkelä-Alitalo. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki Tommila Päiviö: Nurmijärven pitäjän historia II. Itsenäisen Nurmijärven pitäjän vaiheet. Vammala Ylikangas Heikki: Väkivaltarikosten motivaatiopohja 1500-luvun Suomessa. Historiallinen Arkisto 65. Toim. Suomen Historiallinen Seura. Loviisa Ylikangas Heikki: Väkivallasta sananvaltaan - Suomalaista menneisyyttä keskiajalta nykypäiviin. WSOY. Juva Ylikangas Heikki: Aikansa rikos - Historiallisen kehityksen valaisijana. WSOY. Helsinki Ågren Maria: Att hävda sin rätt. Synen på jordägandet i 1600-talets Sverige, speglad i institutet urminnes hävd. Institutet för rättshistorisk forskning. Nerenius & Sante rus: Stockholm Matikainen 2002, s

13 13

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Rajamerkkien vartijat

Rajamerkkien vartijat Rajamerkkien vartijat Maariidat Helsingin ja Sipoon pitäjissä 1630 1669 Suomen ja Pohjoismaiden historian Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto 5.6.2006 Susanna Eskola 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO

Lisätiedot

Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa?

Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Lapinkyläjärjestelmä Saamelaisten elinkeinorakenteen muutokset Valtiovallan suhde Lapinmaahan ja saamelaisiin Pohjoisten kuntien isojaot Yhteenveto Arvo

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) KIRKKONEUVOSTO 5/ 2012 30.5.2012

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) KIRKKONEUVOSTO 5/ 2012 30.5.2012 SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) Aika Keskiviikko 30.5.2012 klo 16.00 20.00 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä Petri Tervo kirkkoherra, puheenjohtaja Jarmo Heinonen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

MERIMASKUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2011 Seurakuntaneuvosto 28.3.2011 1(6)

MERIMASKUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2011 Seurakuntaneuvosto 28.3.2011 1(6) Seurakuntaneuvosto 1(6) KOKOUSTIEDOT: AIKA: maanantaina 28.maaliskuuta 2011 klo 17.30 PAIKKA: Merimaskun seurakuntakoti PYKÄLÄT: 27 43 KOKOUKSEEN KUTSUTUT: lista läsnä Huovinen Matti kirkkoherra, pj x

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60.

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60. Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 55/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Kaunis kuningatar Ester

Kaunis kuningatar Ester Nettiraamattu lapsille Kaunis Ester Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 30/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box 3,

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 2/2014 SIVU 6/2014. PAIKKA Seurakuntakeskus, os. Latokartanontie 5

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 2/2014 SIVU 6/2014. PAIKKA Seurakuntakeskus, os. Latokartanontie 5 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 2/2014 SIVU 6/2014 AIKA Tiistai 27.5.2014 klo 18.00 19.02 PAIKKA Seurakuntakeskus, os. Latokartanontie 5 Aakula Kari Haikka Juha Hietanen Markku Hjerppe Ilkka Jokinen Kaarina

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00.

LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00. LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00. VUOSIKOKOUS Aika 10.2.2009 klo 19.00 Paikka Lappeenrannan Upseerikerho Kokouksen avaus Seuran puheenjohtaja

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

HISTORIALLISEN KOHTEEN TARKASTUS

HISTORIALLISEN KOHTEEN TARKASTUS .. I ' HISTORIALLISEN KOHTEEN TARKASTUS Arkisto ja rekisteritiedot Kunta: Kylä: Tila: Omistaja: Perniö (586) Viipuri (494), Viipurinkartano Alitalo Rnro1:19 Kiinteistö tunnus 58649400010019 Matti Juhani

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia t.1 s.63 Omaisuuden osalta: avioliitossa omaisuuden ja velkojen erillisyys, mutta avioliitossa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

2 Kokouspalkkiot 1 mom. Kunnan toimielinten kokouksista maksetaan luottamushenkilöille ja viran- ja toimenhaltijoille seuraavasti:

2 Kokouspalkkiot 1 mom. Kunnan toimielinten kokouksista maksetaan luottamushenkilöille ja viran- ja toimenhaltijoille seuraavasti: Valtuusto 10.12.2012 50 1 (6) LAUKAAN KUNNAN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuuston kokouksessa Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala Kunnan luottamushenkilöille maksetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 2010-07 1 / 5 18.11.2010

Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 2010-07 1 / 5 18.11.2010 1 / 5 Aihe KUUSANKOSKEN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika Torstaina klo 18.00 20.45 Paikka Seurakuntakeskuksen kokoushuoneessa Osanottajat Ylikangas Kimmo, pj. Rikala Tuula, varapj., kokouksen pj. Huuskonen

Lisätiedot

Koivumäentie 18 A 35 01230 Vantaa 12.12.2014 1 (4) Puh. 040 9107054 Sp. kimmo.sundstrom1@gmail.com

Koivumäentie 18 A 35 01230 Vantaa 12.12.2014 1 (4) Puh. 040 9107054 Sp. kimmo.sundstrom1@gmail.com KIMMO SUNDSTRÖM HAKEMUS Koivumäentie 18 A 35 01230 Vantaa 12.12.2014 1 (4) Puh. 040 9107054 Sp. kimmo.sundstrom1@gmail.com Helsingin käräjäoikeus Porkkalankatu 13 00180 Helsinki HAASTEHAKEMUS Asia Kustannus

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Vainoajan tie saarnaajaksi

Vainoajan tie saarnaajaksi Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Kaunis kuningatar Ester

Kaunis kuningatar Ester Nettiraamattu lapsille Kaunis kuningatar Ester Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Metsäpäivä Tapiola 03.09.2016 Clas Stenvall Kuolinpesä Kuolinpesän muodostaa kuolleen henkilön kaikki omaisuus Kuolinpesää hallinnoi osakkaiden väliaikainen henkilöyhteenliittymä

Lisätiedot

Kokouspäivämäärä. Kirkkoneuvosto Aika: klo Osallistujat Päätöksen tekijät

Kokouspäivämäärä. Kirkkoneuvosto Aika: klo Osallistujat Päätöksen tekijät 76 Aika: 27.8.2015 klo 19 20.50 Paikka: Pappila Osallistujat Päätöksen tekijät Henttinen Harri Ali-Löytty Lahja Bergius Panu Forsman Maria Marttila Raija Kankainen Markku Kesola Anneli Luukas Mari-Anne

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase.

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase. 1. Yhtiön nimi sekä valtion omistus- ja äänivaltaosuus. HAUS kehittämiskeskus Oy Suomen valtio omistaa koko osakekannan. 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä. 2 Yhtiön toimiala Yhtiö toimii julkisia hankintoja

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Kauppahinta on seitsemänkymmentäviisituhatta (75.000) euroa.

Kauppahinta on seitsemänkymmentäviisituhatta (75.000) euroa. KAUPPAKIRJA Myyjä Ostaja Raision kaupunki 0204428-5 PL 100 21201 Raisio Asunto Oy Raision Kerttulanpesä 0608552-7 c/o Lemminkäinen Talo Oy Rauhankatu 11 A 20100 Turku Kaupan kohde Alueelle 29.11.2010 hyväksytyn

Lisätiedot

Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset. Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä

Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset. Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä TALENTUM PRO Helsinki 2016 8., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Yhteistyössä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Asiat: Liitteet: 1/ 82, 1-2/ 83, 1/ 84, 1-5/ 86, 1/ 87.

Asiat: Liitteet: 1/ 82, 1-2/ 83, 1/ 84, 1-5/ 86, 1/ 87. 107 Aika: 15.10.2015 klo 18.15-19.25 Paikka: Pappila Osallistujat Päätöksen tekijät Henttinen Harri Ali-Löytty Lahja Bergius Panu Forsman Maria Kankainen Markku Kesola Anneli Luukas Mari-Anne Sorva Valto

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Järvenpää Järvenpää (Träskända) Ainola

Järvenpää Järvenpää (Träskända) Ainola Järvenpää Järvenpää (Träskända) Ainola salaojituksen arkeologinen valvonta 6.-18.11.2009 Kuva: W. Perttola/Museovirasto. Rakennushistorian osasto FM Wesa Perttola 1 Arkisto- ja rekisteritiedot Järvenpää

Lisätiedot

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon 03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto Kiinteistöveroprosentin määräminen vuodelle 2014

Kunnanvaltuusto Kiinteistöveroprosentin määräminen vuodelle 2014 Kunnanvaltuusto 101 11.11.2013 Kiinteistöveroprosentin määräminen vuodelle 2014 KVALT 101 KHALL 273 Kunnanjohtaja Kiinteistöverolain (654/1992) 11 :n mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien

Lisätiedot

Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset. Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä

Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset. Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä TALENTUM Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Outi Pallari Cd-rom-levykkeen

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Kajaanin kaupunki saa Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n omistamasta tontista nro 205-1-38-3 liitteen 1 mukaisen 67 m² suuruisen määräalan.

Kajaanin kaupunki saa Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n omistamasta tontista nro 205-1-38-3 liitteen 1 mukaisen 67 m² suuruisen määräalan. MAANVAIHTOKIRJA (luonnos 20.3.2015) OSAPUOLET Kajaanin kaupunki, ly-tunnus: 0214958-9, osoite: Pohjolankatu 13, 87100 Kajaani Kajaanin Teknologiakeskus Oy, y-tunnus: 0185384-9 osoite: Teknologiapuisto,

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Testamentin teko-ohjeet

Testamentin teko-ohjeet Suomen Luther-säätiö Testamentin teko-ohjeet Seurakunta seuraaville sukupolville YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin,

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet. 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014

Tule sellaisena kuin olet. 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014 Tule sellaisena kuin olet 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014 Suvaitsevaisuus ja armo Syyllisyyden taakat Miksi tein / en tehnyt, miksi sanoin, miksi en estänyt, miksi petin, miksi valehtelin, miksi en

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA [SANTASPORT PALVELUT] OY:N VÄLILLÄ [pp.kk.2014] Luottamuksellinen 2 1 TAUSTA... 3 2 APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSHETKI... 3 3 APPORTTIOMAISUUS...

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP + OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jos olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Kansikuva: pieniä raivausröykkiöitä

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA. Määräalalla tai tonteilla ei ole sellaisia rakennuksia, rakenteita tai laitteita, jotka olisivat kaupan kohteina.

KAUPPAKIRJA. Määräalalla tai tonteilla ei ole sellaisia rakennuksia, rakenteita tai laitteita, jotka olisivat kaupan kohteina. LUONNOS 15.6.2016 KAUPPAKIRJA Myyjä: Finavia Oyj Y tunnus: 2302570 2 Lentäjäntie 3 / PL 50, 01531 VANTAA Ostaja: Lappeenrannan kaupunki Y tunnus: 0162193 3 PL 11, 53101 LAPPEENRANTA Taustaksi: Saimaan

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 3/2015 23.6.2015

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 3/2015 23.6.2015 Aika Tiistai 23.6.2015 klo 18.00 19.28 Paikka Seurakuntakeskuksessa Läsnä Poissa Läsnä Jäsenet: Eveliina Hall Kristiina Häkkänen Piia Hämäläinen Panu Karjalainen Matti Kemppainen Helen Kokkonen Liisa Kuoksa

Lisätiedot

EESAU JA JAAKOB. c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Rebekka ja Iisak sekä heidän poikansa Eesau ja Jaakob.

EESAU JA JAAKOB. c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Rebekka ja Iisak sekä heidän poikansa Eesau ja Jaakob. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EESAU JA JAAKOB Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Lahai-Roin kaivon tienoilla. Lähde Etelämaassa

Lisätiedot

Karhulan kylä. Teppo Vihola 17.10.2012 Kyläkeskiviikko

Karhulan kylä. Teppo Vihola 17.10.2012 Kyläkeskiviikko 1 Karhulan kylä Teppo Vihola 17.10.2012 Kyläkeskiviikko 2 Mikä Karhula? Olemme Karhulan kylän rajalla, jos kohta Puujalkalan puolella rajaa Karhula alkaa museosta etelään päin ja se sijaitsee Petäjokivarressa

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Läsnä jäsenet Heinonen Heikki kirkkoherra, pj. Lehtomäki Elina varapj., kokouksen puheenjohtaja. Raskinen Marjatta jäsen

Läsnä jäsenet Heinonen Heikki kirkkoherra, pj. Lehtomäki Elina varapj., kokouksen puheenjohtaja. Raskinen Marjatta jäsen ANJALANKOSKEN SEURAKUNTA ESITYSLISTA/ Nro 4/2015 Sivu 1 (9) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstaina 9.4.2015 klo 17.00-19.12 Paikka Inkeroisten seurakuntatalo Läsnä et Heinonen Heikki kirkkoherra, pj.

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta.

Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta. EY-tuomioistuin: Lakko-oikeus ei ole ehdoton Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta. Syynä olivat merihenkilökunnan palkat ja edut

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

TECHNOPOLIS OYJ PÖRSSITIEDOTE 26.2.2009 klo 16.15

TECHNOPOLIS OYJ PÖRSSITIEDOTE 26.2.2009 klo 16.15 TECHNOPOLIS OYJ PÖRSSITIEDOTE 26.2.2009 klo 16.15 YHTIÖKOKOUSKUTSU Technopolis Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään torstaina 26.3.2009 klo 13.00 osoitteessa Elektroniikkatie

Lisätiedot

SAVONLINNAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2016 sivu Enonkosken kappelineuvosto

SAVONLINNAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2016 sivu Enonkosken kappelineuvosto Enonkosken kappelineuvosto 22.08.2016 1 Kokousaika 22.08.2016 klo 17.00 - Paikka Enonkosken seurakuntatoimisto Läsnä x puheenjohtaja Pekka Auvinen x aluekappalainen Touko Ahokas x jäsen Heikki Kylliäinen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Ensimmäinen

Nettiraamattu. lapsille. Ensimmäinen Nettiraamattu lapsille Ensimmäinen pääsiäinen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 2012-06 1 / 5

Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 2012-06 1 / 5 1 / 5 Aihe KUUSANKOSKEN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika Torstaina klo 18.00 -- 19.05 Paikka Seurakuntakeskuksen kokoushuoneessa Osanottajat Ylikangas Kimmo, kirkkoherra läsnä / poissa Grönlund Reino, jäsen,

Lisätiedot

Tämän kiinteistökaupan kaikki ehdot on esitetty tässä kauppakirjassa.

Tämän kiinteistökaupan kaikki ehdot on esitetty tässä kauppakirjassa. KAUPPAKIRJA 1(5) MYYJÄ OSTAJA Ylivieskan kaupunki, 0190557-3 PL 70, 84101 YLIVIESKA nimi, tunnus Osoite: KAUPAN KOHDE KAUPPAHINTA KAUPAN MUUT EHDOT Ylivieskan kaupungin xx kaupunginosan (x.) korttelin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Taisto Kujala perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun

Taisto Kujala perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA Myyjä Pyhtään kunta Y-tunnus 0162798-0 Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä Ostaja Taisto Kujala perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun Harakkamäentie 10, 49220 Siltakylä Kaupan

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 3 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkistaminen ja

Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 3 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkistaminen ja Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Pöytäkirja 1/2015 1 Veteraaniasiain neuvottelukunta Aika 20.01.2015 klo 09:30-10:15 Paikka Hallintokeskus, Vierimaantie 5, Ylivieska Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Olen luonut henkiolennot ja ihmiset vain palvelemaan Itseäni. [1]

Olen luonut henkiolennot ja ihmiset vain palvelemaan Itseäni. [1] 2 3 Kaikkivaltias Jumala, Loistavan valtaistuimen Herra, rukoilen, että Hän johdattaisi sinut tässä maailmassa ja seuraavassa, että Hän siunaisi sinua aina, että Hän tekisi sinusta niitä, jotka tunnustavat

Lisätiedot

jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen

jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Aika: 28.1.2016 klo 18.15 20.00 Paikka: Pappila Osallistujat Päätöksen tekijät Henttinen Harri Ali-Löytty Lahja Bergius Panu Forsman Maria Kankainen Markku Kesola Anneli Luukas Maria-Anne Sorva Valto Vaasvainio

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SADANPÄÄMIEHEN USKO 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Meille jo tutussa Jeesuksen kotikaupungissa, Kapernaumissa b) Kertomuksessa

Lisätiedot

Naantalin kaupunki Kauppakirja 1 Luonnos Tontti nro 3 Naantalin kaupungin 15. kaupunginosan (Tammisto) korttelissa 15 ( ).

Naantalin kaupunki Kauppakirja 1 Luonnos Tontti nro 3 Naantalin kaupungin 15. kaupunginosan (Tammisto) korttelissa 15 ( ). Naantalin kaupunki Kauppakirja 1 1 Myyjä Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2. 2 Ostaja Naantalin Vuokratalot Oy, y-tunnus 08544715. 3 Kaupan kohde Tontti nro 3 Naantalin kaupungin 15. kaupunginosan

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot