Kartanon tarinat Anjala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kartanon tarinat Anjala"

Transkriptio

1 Kartanon tarinat Anjala Makasiinikahvila Kuva: Anjalan kartanon puistossa oleva jyvästörakennus kuvattuna 1900-luvun alkupuolella. Historian kuvakokoelma, Museovirasto. Kartanon viljamakasiini rakennettiin vuonna 1842, samalla kun makasiinia vastapäätä oleva kivinen navettakin. Kaksikerroksisen makasiinin huippuna oli torni, jossa käyvä kello (linkki toiselle sivulle) näytti alustalaisille aikaa. Kivimakasiini oli viljavarastona myös kartanon vuokralaisilla 1900-luvulla. Vuonna 1958 viljamakasiini kunnostettiin kahvilakäyttöön. Kahvilan pitäjinä on ollut lukuisia yrittäjiä vuosien varrella. Vuonna 1977 kahvilan yläkerrassa alkoi pienimuotoinen taidenäyttelytoiminta, kun silloinen yrittäjä asetti yläkertaan tauluja esille. Perinne jatkui seuraavina vuosina kehittyen lopulta Anjalankosken kaupungin ylläpitämäksi Anjalankosken taidetömäys -näyttelyksi luvun alussa nimeksi vaihtui ArtPurha. Tornikello Anjalan kartanon viljamakasiini rakennettiin samaan aikaan kivisen navetan kanssa vuonna Makasiinin torniin asennettiin joko rakentamisen yhteydessä tai hyvin pian sen jälkeen tornikello. Kellon koneiston on valmistanut melko kuuluisa ranskalainen kelloseppä ja mekaanikko Jean Wagner. On hyvin todennäköistä, että Anjalan kartanon tornikello on ainut Suomessa oleva Jean Wagnerin valmistama tornikello ja samalla ainut ranskalaisvalmisteinen tämän tyypin tornikello Suomessa. Kellon koneisto on niin sanottu vaakarunkokoneisto, joka oli melko yleinen koneistomuoto Euroopassa. Suomalaiset ja ruotsalaiset tornikellovalmistajat eivät käyttäneet tällaista rakennetta. Pienikokoinen koneisto on ollut kiinnitettynä tornin hirsirakenteisiin. Tornissa on ollut kellotaulun paikka jokaiseen neljään suuntaan, mutta kello on näyttänyt aikaa vain kahteen suuntaan, navetalle ja kartanolle päin. Lisäksi kello on lyönyt puolen tunnin välein. Tornikello on edelleen paikallaan viljamakasiinin kellotornissa. Suomen kellomuseo inventoi vuonna 2010 Suomen tornikelloja ja tutki tuolloin myös Anjalan tornikellon. Kellon koneisto on hyvin ruostunut ja sitä on mahdotonta saada toimintakuntoiseksi. Suomen kellomuseo teki kellon toiminnasta animaation ja se on katsottavissa Internetissä, Suomen kellomuseon sivuilla osoitteessa

2 Virtuaalisesti Anjalan viljamakasiinin tornikello lyö jälleen! Ihmisiä kävi todella paljon. Joskus kun kahvilaa aamulla tultiin avaamaan, pihalla oli jo 6-7 bussia odottamassa. Bussien ihmiset kävivät kartanomuseossa ja sitten tulivat meille kahville. Jonot olivat usein ulos asti. Minä leivoin kaikki tarjottavat itse Kouvolassa ja toin autolla tavaran kahvilaan. Joskus tytöt soittivat kesken päivän, että leivo lisää, kaikki on loppunut. Kivikuppila oli todella suosittu nuorison tapaamispaikka 1970-luvulla. Meidän porukka kokoontui ensin kivikuppilalle tai Känkkäränmäelle ja siitä jatkettiin Vepskille. Myös paikalliset kävivät paljon kahvilassa. Meillä järjestettiin lauluiltoja. Sitten järjestettiin Anjalankosken kaunein tyttö ja komein mies kilpailut. Kahvilan yläkerrassa oli myös taidenäyttelyjä. Niitä oli monenlaisia ja ne toivat kahvilaan myös vähän parempaa väkeä katsomaan taidetta. Tavattiin tulevan vaimon kanssa siinä kivikuppilan ovella vuonna Oltiin menossa VPK:n lavalle ja kaverin kanssa otettiin tytöt pyörän kyytiin. Jotain siinä jäi kytemään, sillä parin viikon päästä sitten lähdettiinkin tansseista jo yhdessä. Kartanon edusta Anjalan kartanon päärakennus 1910-luvulla. Kuva: Historian kuvakokoelma, Museovirasto. Anjalan kartanon tarina alkaa 1600-luvun alussa Liivinmaalta, lähellä Riikaa sijaitsevasta Kirkholman kylästä. Ruotsin kuningas Kaarle IX menetti tuolloin, syyskuun 17. päivänä vuonna 1605, taistelussa hevosensa. Hän olisi todennäköisesti kaatunut tai joutunut vangiksi, ellei liivinmaalainen ratsumestari Henrik Wrede olisi luovuttanut kuninkaalle omaa ratsuaan. Historiankirjoitus pitää Kaarlen pelastumista hyvin merkittävänä. Jos hän olisi kaatunut tai joutunut vangiksi, Pohjoismaiden ja ehkä koko Pohjois- ja Keski-Euroopan historian kulku olisi muuttunut. Kuningas palkitsi anteliaasti Henrik Wreden tekemän palveluksen. Hän määräsi ensin 700 taalarin suuruisen vuotuisen avustuksen leskelle Gertrud von Ungernille (linkki toiselle sivulle?). Tarinan mukaan Gertrud ei ollut tyytyväinen pelkkään rahaan, vaan matkusti kuninkaan luo anomaan maata, joka takaisi hänen poikiensa turvatun elämän. Gertrudin kerrotaan pyytäneen kuninkaalta: Anna minulle maata tai anna mieheni takaisin. Gertrud sai tiloja Porvoon pitäjästä sekä pari vuotta

3 myöhemmin ikuiseksi ja pysyväksi omaisuudeksi Kymenkartanon läänissä Suomessa Elimäen neljänneksen, missä on veroja neljäkymmentäviisi ja tiloja satakolmekymmentäyksi. Gertrud von Ungern muutti Suomeen ja rakensi Elimäelle ja Anjalaan lukuisia kartanoita. Anjalan kartano valmistui noin vuonna Ensimmäinen kartanorakennus oli neliömäinen kivirakennus, jossa oli holvatut kellarit. Kivinen kartanorakennus tuhoutui Kustaan sodan toisena sotakesänä vuonna 1789, kun venäläinen tykistö ampui vastarannalta kartanon tuleen. Nykyinen kartanorakennus on rakennettu noin vuonna 1800 ja se edustaa varhaista uusklassismia. Anjalan kartano vakiinnutti olemassa olonsa lukuisista talonpoikien kapinoista huolimatta. Kartano oli 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alkupuolen lähinnä tilanhoitajien käsissä. Wrede-suvun miehet olivat virkamiehiä ja sotilaita luvulta lähtien suku asui Anjalassa ja lähikartanoissa. Anjalan kartanon viimeinen Wrede-sukuinen isäntä oli nimeltään Gustav Wrede, jonka kuoleman jälkeen tila siirtyi perikunnalta välikäsien kautta Suomen valtiolle vuonna Suomen valtio lahjoitti kartanon kenraalikuvernööri Aleksander Menshikoville Muistitiedon mukaan Menshikov saapui Anjalaan kesällä 1843, jolloin pidettiin suuri tulojuhla. Kenraalikuvernööri julisti tuolloin kartanon parvekkeelta saksankielisessä puheessa alustalaisille: Nyt olen minä Anjalan kartanon omistaja, alustalaiset saavat pitää talojaan niin kuin omiaan, kuitenkin ehdolla, että suorittavat veron hoviin. Päivätyöhön tulee kelvata jokaisen, joka jaksaa pussin kantaa. Suosionsa osoitukseksi hänen vielä kerrotaan antaneen eräälle miehelle samettihousut palkaksi tanssimisesta ja eräälle tytölle ruplan laulusta luvun lopulla alkoi yhteiskunnallinen muutos torppareiden pyrkiessä itsenäisiksi viljelijöiksi, yleisen maantarpeen lisääntyessä ja maan arvon kasvaessa metsien hyötykäytön seurauksena. Torpparikysymys oli vuosisadan vaihteessa yksi suurimmista kansallisista kiistakysymyksistä. Suomen valtio lunasti Anjalan kartanon kenraalikuvernöörin jälkeläiseltä, Ivan Menshikov- Koreischilta jaettavaksi alustalaisille ja muille maattomille vuonna Majoraatin maat mitattiin ja kartoitettiin ja kartanon maista muodostettiin valtion tila, pappila sekä 98 itsenäistä taloa ja näille jaettu yhteismetsä ja 34 palstatilaa. Jaetut tilat annettiin vuokralle ja vuokraajan piti maksaa vuokrana vuosittain korkoa talon hinnasta. Tilan hinta kuoleutui vuokraa maksamalla. Rahan arvon aleneminen nopeutti tilojen lunastusta ja vuonna 1921 kaikki tilat oli maksettu. Pieni osa Anjalan kartanon maista jäi valtion haltuun. Pellot ja maatalousrakennukset vuokrattiin viljeltäväksi. Kartanon päärakennus ja sitä ympäröinyt puutarha vuokrattiin puutarhurille. Päärakennuksessa toimi täysihoitola vuoteen 1939 saakka. Sota-aikana tilalle asutettiin Karjalan koeaseman henkilöstö ja eläimet sekä Naisten työvalmiusliiton työpalvelukeskus. Sodan jälkeen päärakennuksessa asui siirtokarjalaisia. Vuonna 1953 Anjalan kartanon maat jaettiin viimeisen kerran. Tilasta lohkaistiin maat Karjalan koeaseman tarpeisiin sekä maatalousoppilaitoksen päärakennusta ja tarpeita varten. Kartanon päärakennus ja viljamakasiini sekä osa puistoa erotettiin muinaistieteellisen toimikunnan omistukseen. Muinaistieteellinen toimikunta vuokrasi alueen edelleen Kymenlaakson maakuntaliitto ry:lle. Maakuntaliitto teki päärakennuksessa mittavan remontin ja avasi rakennuksen kartanomuseona kesällä Päärakennus toimi kartanomuseona 55 vuotta. Vuonna 2012 Museovirasto ilmoitti luopuvansa Anjalan kartanomuseosta.

4 Kartanon keltainen sali henkii rauhaa myös tyhjillään. Kuva: Paula Rämä, Ankkapurhan kulttuurisäätiö. Saavuttaessamme kulttuuriarvojen vaalinnassa jonkun näkyvän tuloksen tunnemme henkisen pääomamme karttuneen ja se herättää meissä vilpitöntä iloa. Ei liene liioteltua pitää tätä juhlahetkeä tuollaisena kohottavana kulttuuritapahtumana. Katseemme kohdistuu vanhaan, kauniiseen kartanorakennukseen, joka on voitu pelastaa unohdukselta ja häviöltä. Tämä arvokas, tyylipuhdas rakennus puiston vuosisataisten puiden ympäröimänä herättää meissä mielikuvan kuin menneisyys olisi muuttunut ilmieläväksi todellisuudeksi. - Veikko Talvi: kartanomuseon vihkiäispuhe IX valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Anjalan liiton muistokivi Muistokivi Anjalan liitolle paljastettiin liiton 200-vuotisjuhlapäivänä Kuva: Kirsi Sali, Ankkapurhan kulttuurisäätiö. Ruotsin ja Venäjän välillä puhkesi sota heinäkuun alussa Kustaa III:n sotaa ( ) ja kuninkaan itsevaltaista politiikkaa vastustettiin laajasti upseeripiireissä. Sotaa pidettiin laittomana ja tämä näkyi upseeriston haluttomuudessa sotia. Joukkojen vetäminen pois Haminan ympäristöstä laukaisi lopulta pienen upseerijoukon kapinan. Pieni joukko Ruotsin armeijan upseereja lähestyi Venäjän keisarinnaa kirjeellä, jossa toivottiin rauhaa Ruotsin ja Venäjän välille. Kirje tunnetaan nimellä Liikkalan nootti.

5 Kuningas Kustaa III sai kuulla kirjeestä ja vaati upseereiltaan uskollisuudenvalaa. Uskollisuudenvalan sijaan kuningas saikin aivan toisenlaisen kirjeen. Anjalan sotaleiriin kokoontuneet upseerit kirjoittivat yhteisen kirjeen, jossa he vaativat sodan lopettamista ja pitivät sitä laittomana. Kirjeeseen kerättiin 113 upseerin allekirjoitus. Allekirjoittajat ottivat vastuun Liikkalan nootista katsoen rauhanvälityksen koituvan yksinomaan Ruotsin parhaaksi sekä vakuuttivat rakkauttaan isänmaahan ja uskollisuuttaan kuninkaalle. Anjalan liittokirje asetti kuninkaan vaikeaan asemaan. Kiristyneet valtiosuhteet Tanskaan antoivat kuninkaalle tekosyyn lähteä Suomesta. Armeija jäi Kaarle-veljen vastuulle. Tilanne Suomessa oli hankala: Kaarle vehkeili kuningasta vastaan, upseerit levittivät juoruja ja huhuja sodan puolesta ja vastaan ja venäläiset yrittivät vaikuttaa sotatilanteeseen omalla propagandallaan. Tilanne rauhoittui syksyllä armeijan hajotessa talvileireihin ja kuninkaan allekirjoittaessa Anjalan liittoon osallistuneiden upseerien vangitsemiskäskyn. Tuomiot kapinasta annettiin vasta sodan päätyttyä Yksi liittokirjan allekirjoittaneista upseereista, eversti Hästesko, mestattiin. Suurin osa syytetyistä sai täydellisen armahduksen. Anjalan liittokirjaa on alettu pitää sittemmin ensimmäisenä pyrkimyksenä itsenäisen valtion asemaan. Muutamien upseereiden mielessä tämäkin vaihtoehto on ollut, mutta laajempaa kannatusta ei itsenäisyydelle vielä tuossa vaiheessa ollut. Anjalankosken kaupunki juhlisti Kustaan sodan 200-vuotisjuhlaa monin eri tavoin vuonna Joen rannassa paljastettiin Anjalan liiton muistomerkki liittokirjan allekirjoituspäivänä Esiintymislava ja Komendantin talo Maakuntajuhlat vuonna 1959 kartanon rannassa. Kuva: Kymenlaakson maakuntaliiton arkisto, Mikkelin maakunta-arkisto luvulla Kymenlaakson maakuntaliitto aloitti maakunnan matkailun kehittämisen. Yksi matkailun kehittämisajatuksista oli Anjalan kartanon kunnostaminen maakunnalliseksi museoksi ja matkailukeskukseksi. Vuonna 1955 järjestettiin Anjalassa matkailu- ja retkeilypäivät sekä Kymenlaakson maakuntajuhlat. Kymenlaakson Nuorisoseurojen Keskusseura oli järjestänyt omaa kesäjuhlaansa maakuntajuhlan nimellä jo useita vuosikymmeniä. Nyt voimat yhdistettiin maakuntaliiton kanssa ja alkoi vuosia kestänyt maakuntajuhlien aika Anjalan kartanon puistossa.

6 Vuonna 1959 muotoiltiin kartanolta rantaan viettävän rinteen alaosa siten, että muodostui maarakenteinen näyttämöalue. Maalavan päälle rakennettiin puinen lava, joka jäi paikalleen vuosiksi. Maalavalla on siitä lähtien järjestetty tapahtumia vuosittain. Vuonna 1961 alueella pidettiin maatalousnäyttelyt, jonka iltatapahtumiin osallistui tuhansia ihmisiä. Anjalan kesätempaustapahtumat nimekkäine esiintyjineen ja tansseineen kokosivat luvuilla satoja katsojia vuosittain. Kesätempauksen järjesti urheiluseura Anjalan Liitto. Lavalla nähtiin tuolloin mm. Eino Grön, Niilo Tarvajärvi, Carola ja Jussi and the Boys. Lisäksi lavalla on järjestetty vuosittain Anjalankosken seurakunnan juhannusjuhlat. Vuosina 1988 ja 1989 näyttämöalue koki suurimman tapahtumansa, kun rinteeseen rakennettiin tuhannen hengen katsomo ja näyttämö lavasteineen Anjalan vala-historianäytelmää varten. Aarni Krohnin kirjoittamaa näytelmää esitettiin näyttämöllä kahtena kesänä ja näyttelijäkaartiin kuuluivat mm. Aarre Karén, Heidi Krohn, Matti Tuominen, Hannu Lauri, Jouko Keskinen ja Petri Liski. Ohjaajana toimi Paavo Liski, joka myös näytteli näytelmässä. Anjalankosken teatteri oli vahvasti edustettuna ja anjalankoskelaisia harrastajanäyttelijöitä tai muuten teatterista innostuneita oli mukana runsaasti. Paikalliset ihmiset olivat suurin joukoin mukana sekä näytelmässä että sen järjestelyissä. Komentajan talo eli liittopytinki oli kartanon rannassa vuoteen 1911 saakka. Rakennus siirrettiin paikalleen R.G.Wreden vanhuuden asunnoksi oletettavasti 1810-luvulla. Kuva: Historian kuvakokoelma, Museovirasto. Esiintymislavan läheisyydessä, lavalta koskelle päin, on nähtävissä suuren, neliönmuotoisen talon rauniot. Paikalla on sijainnut niin sanottu Komentajan talo, jota on kutsuttu myös Komendantin taloksi tai liittopytingiksi. Perimätiedon mukaan Anjalan liittokirja allekirjoitettiin liittopytingissä. Tieto ei pidä paikkansa, sillä rakennus siirrettiin paikalleen vasta 20 vuotta Kustaan sodan päättymisen jälkeen. Komentajan talo oli entinen tullin talo Anjalan kylässä, joka jäi tarpeettomaksi Ruotsin ja Venäjän välisen rajan hävittyä vuonna Talo siirrettiin kartanon rantaan kartanon entisen isännän Rabbe Gottlieb Wreden (linkki toiselle sivulle) vanhuudenpäivien asunnoksi. Liittopytinki siirrettiin Wredebyn kartanoon Muhniemelle vuonna 1911 ja siellä se on tänäkin päivänä.

7 Kuvan oletetaan esittävän R.G.Wredeä. Kuva: Regina säätiö. Kirkkokallio Kuva: Kirsi Sali, Ankkapurhan kulttuurisäätiö. Anjalan vanhin kirkko, pienehkö kappeli, rakennettiin kallion päälle, kartanon maille 1690-luvulla. Anjala kuului Elimäen seurakuntaan ja kirkkomatka Anjalasta oli melko pitkä. Tästä syystä jo 1600-luvun alkupuolella suunniteltiin omaa kappelia Anjalaan, mutta hanke ei toteutunut. Sen sijaan kartanon leskirouva Märta Fleming salli jumalanpalvelusten pidon kartanon salissa joka

8 kolmas sunnuntai. Anjalan, Muhniemen ja Ummeljoen asukkaat rakensivat kappelin yhteisvoimin saatuaan sen tekoon luvan itse kuningas Kaarle XI:ltä. Kappeli on mitoiltaan ollut Museoviraston vuonna 1959 tekemien tutkimusten mukaan ainakin 9 x 13 metriä. Sisustukseltaan kappeli oli vaatimaton, kellon kappeli sai vasta noin vuonna Kappeli rapistui melko nopeasti ja jo 1750 luvulla ryhdyttiin rakentamaan uutta kirkkoa, joka vielä nykyisinkin on käytössä. Vanha kappeli purettiin pois ja vain nykyisinkin nähtävissä olevat nurkkakivet jäivät muistuttamaan kappelin olemassa olosta. Vuonna 1955 juhlittiin Anjalan nykyisen kirkon 200-vuotisjuhlia. Tässä yhteydessä kallioon kiinnitettiin muistolaatta kappelin muistolle. Kappelin läheisyydessä, pellolla Kirkkokallion ja Anjalantien välissä, on ollut myös pieni hautausmaa 1700-luvun alkupuolella. Kirkkokalliolla on vielä nähtävissä vanhan kappelin kivijalan nurkka. Kuva: Kirsi Sali, Ankkapurhan kulttuurisäätiö. Talvisodan aikana Kymijokivarressa tehtiin linnoitustöitä. Tarkoituksena oli tehdä puolustuslinja, Kymijokilinja. Kirkkokalliolle ja Känkkäränmäen taakse jokivarteen on tehty tuolloin juoksuhautoja. Kirkkokallion juoksuhaudat kunnostettiin vuonna 1961 Anjalassa pidettyjä maatalousnäyttelyitä varten. Juoksuhautoja on kunnostettu myös tämän jälkeen. Kirkkovuoren hautausmaa Yksityiskohta Wrede-suvun hautakappelin sisältä. Kuva: Inkeri Marttila, Regina säätiö.

9 Kirkkovuoren hautausmaa perustettiin 1700-luvulla Anjalan kappeliseurakunnan käyttöön luvun lopulla hautausmaa todettiin ahtaaksi ja uusi hautausmaa perustettiin kauemmas kirkosta. Vanha hautausmaa jäi Wrede-suvun käyttöön. Hautausmaalla oli suvun hautakappeli jo luvulla, mutta se tuhottiin Kustaan sodassa Hautakappeli rakennettiin uudelleen 1860-luvulla. Kirkkovuoren hautausmaan portti, takana Wrede-suvun hautakappeli. Kuva: Kirsi Sali, Ankkapurhan kulttuurisäätiö. Myös vankien ystävänä tutuksi tullut Mathilda Wreden hauta on hautausmaalla. Haudalla on vankien veistämä hautamuistomerkki. Mathilda Wrede ( ) on eräs kansainvälisesti kuuluisimpia suomalaisia kautta aikojen. Jälkipolville on muovautunut kuva kansallisesta ja kansainvälisestä legendasta, vankeinhoidon uudistajasta sekä esimerkillisestä ihmisestä. Mathilda Wrede koki nuorena voimakkaan vapaakirkollisen herätyksen ja alkoi evankelioida Vaasan lääninvankilan vankeja vuonna Hän keskittyi vain vankien auttamiseen, ei muuhun hyväntekeväisyyteen. Vankeinhoidollisena toimijana Wrede saavutti puolivirallisen arvon 1890 luvulla. Wreden toiminta muuttui vähitellen yhteiskunnallisemmaksi, mutta hän ei kuitenkaan koskaan luopunut uskonnollisesta julistuksesta. Wrede alkoi arvostella vankeinhoidon huonoa tasoa ja ajautui ristiriitoihin viranomaisten kanssa. Lopulta 1913 kiellettiin maallikoiden yksityiset tapaamiset vankien kanssa ja Mathilda Wreden toiminta suuntautui uusille urille. Hän mm. perusti turvakodin vapaaksi päässeille vangeille. Turvakoti, pieni maatila Ummeljoella, sai nimekseen Toivola. Mathilda ylläpiti Toivolaa veljensä Henrik Wreden kanssa useita vuosia. Kuninkaan istuin Maisema kuninkaan istuimelta kertoo, miksi kuningas upseereineen valitsi paikaan tähystykseen.

10 Koko jokilaakso avautuu katsojan eteen Kirkkovuoren jyrkällä itärinteellä. Kuva: Kirsi Sali, Ankkapurhan kulttuurisäätiö. Ruotsin ja Venäjän välillä puhkesi sota heinäkuun alussa Syynä sodalle oli lähinnä kuninkaan aseman ja kansansuosion parantaminen. Muodollinen alkusyy sodalle saatiin pienestä rajavälikohtauksesta ja heinäkuussa 1788 Ruotsi-Suomen joukot hyökkäsivät Kymijoen yli Anjalassa. Perimätiedon mukaan Kustaa III seurasi sotatoimia Kirkkovuoren päällä Kuninkaan istuimella. Paikalta avautuu hyvä näköala joelle ja Venäjän puolelle. Kesäkuun lopussa 1789 taisteltiin jälleen Kymijoen rannoilla ja tällöin myös Anjalan kartanon vanha päärakennus tuhoutui venäläisten tykistötulessa. Kuninkaan kerrotaan katselleen paloa joko Anjalassa Kuninkaan istuimella tai Värälässä Kuninkaanvuorella kartanon herran, Rabbe Gottlieb Wreden seistessä hänen vierellään. Kuningas kehotti Wredeä menemään kartanolle ja huolehtimaan omaisuudestaan. Wrede kuitenkin vastasi Minun paikkani on kuninkaan vierellä. Rabbe Gottlieb Wrede pysyi koko elämänsä uskollisena kuninkaalle. Sota jatkui jälleen talvitauon jälkeen keväällä 1790, jolloin Ruotsi-Suomen joukot joutuivat perääntymään Anjalasta venäläisten hyökätessä. Anjala, Ummeljoki ja muutamat muut kylät jäivät 25 päiväksi venäläisten ryöstelyn ja hävityksen kohteeksi. Rauha tehtiin Värälässä elokuun alussa Raja jäi ennalleen. Alkoi jälleenrakennuskausi. Anjala oli lähes täysin hävitetty, ihmiset kuolivat kuumetauteihin, pellot olivat viljelemättä ja karja vähissä, eikä rakennustarvikkeita saanut. Paroni Wrede avusti alustalaisiaan heidän korjatessaan kotejaan ja jopa ruokki heitä saamatta itse kuitenkaan korvausta päivätöinä tai rahana. Anjalan kirkko Anjalan kirkko ja kellotapuli kuvattuna vuonna Kuva: Pohjola-yhtiöt kokoelma, Historian kuvakokoelma, Museovirasto. Anjalan ensimmäinen kappelirakennus Kirkkokalliolla rappeutui nopeasti. Vuonna 1753 tehdyssä piispantarkastuksessa todettiin kappelin olevan käyttökelvoton. Kappelin paikkaa pidettiin huonona ja ajatus uudesta kirkosta alkoi itää kappelilaisten mielissä. Jo samana vuonna aloitettiin toimet kirkon rakentamiseksi. Uusi paikka kirkolle oli saatu tienristeyksestä, keskeiseltä paikalta kylässä. Elimäen kirkkoherra David Starck pyysi koko pitäjän apua kustannuksien kattamiseksi. Anjalan kirkko valmistui vuonna 1756 ja sen rakennusmestarina toimi todennäköisesti leppävirtalainen

11 kirkonrakentaja Arvi Junkkarinen, jonka johdolla oli juuri tehty myös Haminassa oleva Ulrika Eleonoran kirkko. Puista ristikirkkoa on aluksi kutsuttu pyhäksi Sofiaksi, mikä nimi on jäänyt aikojen kuluessa unohduksiin. Vasta valmistunut kirkko oli melko erinäköinen kuin nykyisin: eteisiä ei ollut ja ikkunat olivat pieniä. Myös sisustus oli niukka. Kirkko kärsi pahoja vahinkoja Kustaan sodassa vuosina venäläisten sotajoukkojen pitäessä Anjalaa hallussaan useita viikkoja viimeisenä sotakeväänä. Tuolloin mm. poltettiin kellotapuli. Kirkko korjattiin vähitellen luvulla ja esineistöäkin saatiin koko Ruotsin valtakunnassa tehdyn kolehtikeräyksen avustuksilla. Sisätilat kunnostettiin myös, esimerkiksi saarnastuoli tehtiin edustamaan rokokoo-tyyliä. Sisätilojen maalaukset ja koristelut ovat mielenkiintoisia. Niissä näkyy merkkejä Anjalan kartanon isännän, Rabbe Gottlieb Wreden uskonnollisesta suuntauksesta. Wrede rahoitti kirkon kunnostustöitä. R.G. Wrede oli tunnettu pietistisen uskontosuunnan kannattaja. Anjalan kirkossa pietistisiä symboleita ovat siivekkäät palavat sydämet saarnatuolin ja Kuninkaanportin päällä. Sydän edustaa pietismissä mm. kristityn ihmisen sielua. Kun siihen on kuvattu liekki, sydän palaa rakkaudesta Jeesukseen. Saarnatuolin ja alttarin yläpuolella olevasta veistoksesta löytyy toinen pietisteille tyypillinen symboli, avoin kirja. Avoin kirja edustaa palamatonta sielua, jota voidaan koetella tulessa. Pietistit käyttivät symboliikassaan myös valonsäteitä, joita on kuvattu ainakin alttarin päällä olevassa veistoksessa. Myös Anjalan kirkkoon maalaten sommitellut verhot ovat merkkejä symboliikasta. Taksvärkkärien muistomerkki Kuva: Kirsi Sali, Ankkapurhan kulttuurisäätiö. Wrede-suvun mukana Anjalaan ja Elimäelle saapui myös balttiaatelin ja heidän tilanhoitajiensa tapa kohdella alustalaisiaan, mikä läheni maaorjuutta muistuttavaa feodalismia. Henrik Wreden suvulle annettu palkkio sisälsi oikeuden verottaa alueen talonpoikia ja torppareita lähes rajatta. Samalla kartanolla ei ollut mitään velvoitetta maksaa veroja kuninkaalle. Ainoa velvoite oli, että kartanon piti pystyä koska tahansa toimittamaan viisi täysin varustettua ratsumiestä kuninkaan tarpeisiin. Alustalaiset maksoivat veronsa päivätöinä (taksvärkkeinä) ja tilansa tuotteilla. Torpparit tekivät 4-5 päivätyötä ja talolliset 1-2 päivätyötä viikoittain. Lisäksi määrättiin ylimääräisiä töitä tarpeen tullen. Gertrud ja myöhemmin hänen poikansa eivät asuneet Anjalassa pitkiä aikoja ja kartano oli voutien ja muiden vuokralaisten hallinnassa. Hallintatapa oli armotonta, mikä aiheutti paljon levottomuuksia, kapinoita, lakkoilua ja jopa kirvein ja viikattein käytyjä kahnauksia. Talonpojat

12 eivät purematta nielleet kohtuuttomimpia päivätyövaatimuksia ja veroja. Myös kuninkaalle asti valitettiin koetuista vääryyksistä. Gertrud sai myös muutamia painokelvottomia lempinimiä anjalalaisilta. Anjalan levottomuuksissa menetti todistetusti yksi talonpoika henkensä, kun Matti Sihvo tuomittiin henkipatoksi ja mestattiin. Matti Sihvo kävi taistelua kartanoa vastaan yli 15 vuotta. Taisteluun kuului niskurointia, kirjeitä Tukholmaan sekä jopa käyntejä Tukholmassa oikeutta hakemassa. Lopulta Matti Sihvo mestattiin, mutta hänestä tuli kuoltuaan tarunomainen sorrettujen talonpoikien sijaiskärsijä. Kapinointi vaimeni ajoittain, mutta vielä 1770-luvulla koettiin lakkoilua ja kahnauksia luvun lopulla tapahtuivat Anjalan taksvärkkäreiden viimeiset nöyryytykset Menshikov-suvun omistusaikana. Tuolloin kartanossa oli tilanhoitajana mies, joka tarinan mukaan teetti lisätöitä talonpojalla, joka ei ottanut hattuaan pois päästä, kun tilanhoitaja kulki rattailla ohi. Suomen valtio osti Anjalan kartanon sen viimeiseltä omistajalta jaettavaksi tilan alustalaisille ja muille maattomille vuonna Majoraatin maat mitattiin ja kartoitettiin ja jakotoimitustoimikunta piti lukuisia kokouksia asioiden selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi. Anjalan kantatilasta muodostettiin valtion tila, pappila sekä 98 itsenäistä taloa ja näille jaettu yhteismetsä ja 34 palstatilaa. Tilojen arvo oli laskettu erikseen. Jaetut tilat annettiin vuokralle ja vuokraajan piti maksaa vuokrana vuosittain korkoa talon hinnasta. Tilan hinta kuoleutui vuokraa maksamalla. Rahan arvon aleneminen nopeutti tilojen lunastusta ja vuonna 1921 kaikki tilat oli maksettu. Viereinen muistomerkki on pystytetty Anjalan kartanolle töitä tehneiden kyläläisten, niin kutsuttujen taksvärkkäreiden eli päivätyöläisten kunniaksi. Muistomerkin on suunnitellut Sulo Mäkelä ja se paljastettiin vuonna 1961 Anjalan-Elimäen maatalousnäyttelyiden yhteydessä. Isäni äidin isä Aabraham Nummi asui Ummeljoella. Kun Anjalan kartanosta alettiin myydä tiloja, hänkin kysyi jakotoimikunnalta, oliko tiloja vielä jäljellä. Hänelle vastattiin, että jäljellä oli kolme saarta, jotka eivät kelpaa kellekään. Aabraham Nummi tuli hevosella ja rattailla Anjalaan. Hän joutui jättämään rattaat kauemmaksi, sillä tie tilalle oli niin huonossa kunnossa, että perille pääsi vain ratsastaen. Aabraham etsi saarelta tarpeeksi korkeaa paikkaa, johon voisi rakentaa talon ja löysikin sileän kallion. Aabraham osti Rahkessaaren. Talon rakentaminen saarelle olikin mielenkiintoinen juttu. Aabraham purki talonsa Ummeljoella ja toi hirret Anjalaan hevosella. Anjalassa hän työnsi hirret jokeen ja uitti talonsa Rahkessaaren rantaan hirsi hirreltä. Rakentaessaan taloa hän nukkui työmaan vieressä kuusen alla. Ennen taloon pääsi vain kapulalossilla, mutta vuonna 1990 saareen rakennettiin silta. Sitä ennen tila oli ainut Kaakkois-Suomen sisäsaaristotila. - Rauno Virtanen Anjalasta Tilaisuus, jossa tilanomistajakirjat jaettiin, oli juhlava ja vakava. Kerrotaan, että monen jäyhän maanraivaajan käsi värähti ja silmäkulmaan ilmestyi kosteaa hänen ottaessaan asutushallituksen ylijohtajan Östen Elvingin kädestä tuon arvokkaan paperin Nyt kun loppusumma tilan hinnasta oli suoritettu, tunsi entinen alustalainen vanhuutensa päivät turvatuksi ja lastensa saavan leveämmän leivän kuin mitä hän itse oli elämässään saanut. - Viljam Lukkari pidetystä tilaisuudesta, kirjassa Oksanen: Anjalan historia, s. 536.

13 Regina-koulu Siirretty ja kunnostettu Regina-koulu uudella paikallaan. Kuva: Kirsi Sali, Ankkapurhan kulttuurisäätiö. Anjalan kartanon emäntä Charlotta Regina Duffus oli skotlantilaisen amiraalin tytär. Hän avioitui vuonna 1741 Otto Gustav Wreden kanssa. Regina Duffus tunnettiin syvästi uskonnollisena persoonana. Hän testamenttasi 500 riksiä erityisen kiertokoulun perustamiseksi kansan lapsia varten Anjalaan. Regina Duffusin poika, luutnantti ja sittemmin Vaasa-ritarikunnan komentaja, Rabbe Gottlieb Wrede pani testamentin täytäntöön äitinsä kuoltua Koulun perustaminen oli merkittävä tapahtuma, sillä kysymyksessä oli yksi maan ensimmäisistä oppivelvollisuusperiaatteella toteutetuista kouluista. Regina-koulu oli kiertokoulu, joka antoi alkuopetusta vuorotellen eri kylissä. Regina-koulu toteutti oppivelvollisuuden Anjalassa jo 119 vuotta ennen kuin Suomeen tuli yleinen oppivelvollisuus. Rabbe Gottlieb Wreden vuonna 1802 laatimat koulun säännöt nimittäin määräsivät, että kouluun oli sakon uhalla pantava kaikki ne 6 15 vuotiaat, jotka eivät osanneet sujuvasti lukea. Määräystä noudatettiin kiitettävästi, koska sakkoja vaadittiin tiettävästi vain kerran koulun toiminta-aikana. Regina-koulu toimi Anjalan pitäjäkouluna 128 vuoden ajan, vuosina Kiertokoulu alkoi 1803 Muhniemen kylässä. Päätoiminen koulumestari opetti kuusi kuukautta vuodessa lapsille sisä- ja ulkolukua ja kristinopin perusteita. Koulu kulki kylästä kylään ja viipyi kussakin kylässä pari kuukautta kerrallaan. Koulunkäyntipaikkoja olivat Anjala, Ahvio, Muhniemi, Korvenkylä, Junkkari, Villikkala sekä Rabbelugn, joka piti sisällään Takamaan ja Värälän. Regina-koulu vanhalla paikallaan Anjalan kirkonkylässä. Kuva: Nuorisokeskus Anjala.

14 Itse koulurakennus rakennettiin 1843 koulumestarin asunnoksi ja Anjalan kylän luokkahuoneeksi. Vuonna 1848 koulussa alettiin opettaa myös kirjoittamista ja laskentoa ja 1860 oppiaineisiin lisättiin raamatunhistoria, maantiede ja isänmaan historia. Aineet olivat samoja, kuin noihin aikoihin perustetuissa Suomen ensimmäisissä kansakouluissa. Koululle hankittuja kirjoja lainattiin myös seurakuntalaisille pientä maksua vastaan jo alkuvuosista lähtien. Näin sai alkunsa Regina-kirjasto, joka oli ensimmäisiä koko kansan lainakirjastoja Suomessa. Regina-koulun kirjakaappi ja kaikki kirjaston ennen vuotta 1850 painetut suomenkieliset kirjat ovat nykyään Vaasan koulumuseossa. Kansakoululaitoksen vakiintumisen myötä Regina-koulun toiminta lopetettiin vuonna Toiminnan lopettamisen yhteydessä perustettiin Regina-säätiö. Säätiö on alusta asti tukenut merkittävästi koulujen, vanhainkotien ja seurakunnan toimintaa. Vanhan ajan koulupäivää viettämässä. Kuva: Nuorisokeskus Anjala. Anjalankosken kaupunki lahjoitti rapistuneen koulurakennuksen Nuorisokeskus Anjalalle ja rakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen Ankkapurhaan vuonna Regina-koulu jatkaa edelleen opinahjona, nimittäin Nuorisokeskus Anjalan käytössä.

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI 1 NELJÄ KIRKKOA PALANUT

KITEEN KAUPUNKI 1 NELJÄ KIRKKOA PALANUT KITEEN KAUPUNKI 1 NELJÄ KIRKKOA PALANUT Suorlahden kirkko Kuten niin monissa muissakin pitäjissä ovat Kiteen kirkot vuosisatojen myötä saaneet kokea monenlaista tuhoa ja hävitystä. Kun kirkkoja paloi tuhkatiheään,

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Alttaritaulu Uuno Alanko 1937 Koristemaalaukset Kangasalan

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

VILLILÄ. Kuvia kartanosta vuodelta 1938

VILLILÄ. Kuvia kartanosta vuodelta 1938 VILLILÄ Kuvia kartanosta vuodelta 1938 Villilän kartanolla on ollut huomattava merkitys paikkakunnan elämälle. Kartano on muun muassa lahjoittanut Nakkilan kunnalle Arantilan ja Lattomeren kansakoulujen

Lisätiedot

Pöytäkirja on ollut nähtävänä Ylivieskan seurakunnan kirkkoherranvirastossa 4.12.2014 klo 9-12

Pöytäkirja on ollut nähtävänä Ylivieskan seurakunnan kirkkoherranvirastossa 4.12.2014 klo 9-12 YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKKIRJA 12/2014 59 Aika Keskiviikko 26.11.2014 klo 18-20.05 Paikka Läsnä Kokoushuone Lagus Timo Määttä, puheenjohtaja Tuomo Haikola, poissa tilalla Juhani Isotalo Marja

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Tehtävät laatinut Harjun kotiseutukasvatuksen työryhmä (2003-2004)

Tehtävät laatinut Harjun kotiseutukasvatuksen työryhmä (2003-2004) PATSASKÄVELY PIEKSÄMÄELLÄ Tehtävät laatinut Harjun kotiseutukasvatuksen työryhmä (2003-2004) Taustatietoa 1. Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki, Vesitorninmäki Patsaassa on teksti: Vakaumuksensa

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna 4.2.2017 Sisältö Artemiksen visio ja missio Artemis eilen - miten kaikki alkoi? Artemis tänään mitä olemme tehneet vuoden aikana? Artemis ylihuomenna

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

HISTORIALLISEN KOHTEEN TARKASTUS

HISTORIALLISEN KOHTEEN TARKASTUS .. I ' HISTORIALLISEN KOHTEEN TARKASTUS Arkisto ja rekisteritiedot Kunta: Kylä: Tila: Omistaja: Perniö (586) Viipuri (494), Viipurinkartano Alitalo Rnro1:19 Kiinteistö tunnus 58649400010019 Matti Juhani

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Kesäajan 2016 jumalanpalvelukset pyhäpäivisin Tuusniemen alueseurakunnassa Kesäajan tapahtumat Tuusniemen alueseurakunnassa kesä-syyskuu 2016 www.kuopionseurakunnat.fi

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

Kuolemajärven kirkko. Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015. Kuolemajärven kirkko 1931

Kuolemajärven kirkko. Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015. Kuolemajärven kirkko 1931 Kuolemajärven kirkko Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015 Kuolemajärven kirkko 1931 2 Kuolemajärven kirkot Varhaisimpina aikoina Äyräpään kihlakunta muodostui Heinjoen, Kanneljärven, Kivennavan, Kuolemajärven

Lisätiedot

Historiallinen päivä Käräjäkalliolla

Historiallinen päivä Käräjäkalliolla Historiallinen päivä Käräjäkalliolla 26.5.2012 Käräjäkallio Puruvedellä on historiallisesti tärkeä monien rajojen kiinnekohtana ainakin 1500luvulta, mahdollisesti jo vuodesta 1323 lähtien. Siitä on muodostunut

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

VETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA

VETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA VAPAAEHTOINEN VETERAANITYÖ VETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA 1939-1945 Talvi- ja jatkosota 1967-2017 Pukkilan Sotaveteraanit 50 vuotta PUKKILAN SOTAVETERAANIT RY Jaakko Karjalainen, 92 vuotta, on Uudenmaan

Lisätiedot

Ateljeet ja taiteilijakodit: Asunta-ateljee (Heikki Asunnan taiteilija-ateljee), Kalela (Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljee)

Ateljeet ja taiteilijakodit: Asunta-ateljee (Heikki Asunnan taiteilija-ateljee), Kalela (Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljee) Ruoveden kunnan kulttuurikasvatussuunnitelma 2016 Dokumentti on luotu Kulttuurikasvatussuunnitelma. fi-palvelussa: http://kulttuurikasvatussuunnitelma.fi/suunnitelma/ruoveden-kunta-2/ Kulttuurikasvatussuunnitelma

Lisätiedot

1. Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan. Intro: C I Em7 I F I F I C I C I G I G C I E/G# I Am Am/G I F I C I F/G I C I C

1. Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan. Intro: C I Em7 I F I F I C I C I G I G C I E/G# I Am Am/G I F I C I F/G I C I C Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan Intro: C I Em7 I F I F I C I C I G I G C I E/G# I Am Am/G I F I C I F/G I C I C C E F G C Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan C G C G Kuinka kauniisti kaiken teki

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

TALOUSARVIO JA TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TERVEISET STRATEGIAPÄIVÄSTÄ JUMALANPALVELUSUUDISTUKSEN KOKOMEUKSIA PAJAN JÄSENILTÄ

TALOUSARVIO JA TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TERVEISET STRATEGIAPÄIVÄSTÄ JUMALANPALVELUSUUDISTUKSEN KOKOMEUKSIA PAJAN JÄSENILTÄ Kokousaika Keskiviikkona 14.9.2011 kello 15.00 Kokouspaikka Puistolinna, Himminpolku 13 1 2 3 4 5 6 7 KOKOUKSEN AVAUS TALOUSARVIO JA TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TERVEISET STRATEGIAPÄIVÄSTÄ 10.9.2011 KOULUTUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Vainoajan tie saarnaajaksi

Vainoajan tie saarnaajaksi Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Siirtolaisuusinstituutin arkiston aarteita. Riku Kauhanen FM, Arkistoharjoittelija Siirtolaisuusinstituutti

Siirtolaisuusinstituutin arkiston aarteita. Riku Kauhanen FM, Arkistoharjoittelija Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituutin arkiston aarteita Riku Kauhanen FM, Arkistoharjoittelija Siirtolaisuusinstituutti Arkisto Arkisto koostuu instituutin omasta virkaarkistosta sekä siirtolaisuutta käsittelevästä

Lisätiedot

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti.

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. VII. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin kertomus vuodelta 191 oli seuraavaa sisällystä: Eräiden yhteensattuneiden asianhaarain

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

LAPINLAHDEN TAIDEKATU

LAPINLAHDEN TAIDEKATU LAPINLAHDEN TAIDEKATU Lapinlahden taidekatua ryhdyttiin rakentamaan 1990- luvun alussa, esiin haluttiin tuoda Lapinlahden vahvuus taide- ja kulttuuripitäjänä. Taidekatu alkaa valtatie 5:n ylikulusta ja

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 3/2015

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 3/2015 JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 3/2015 Kokousaika 29.10.2015 klo 18.00 Kokouspaikka Joutsan seurakuntakoti Käsiteltävät asiat 28 Kokouksen avaus 29 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 30 Pöytäkirjantarkastajat

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 Tule sellaisena kuin olet 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 2 Toivon kultuurin luominen Useimmat ihmiset elävät hiljaisen epätoivon vallassa. - Henry Thoreau 3 Toivo (sivistyssanakirja) harras odotus, että

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 6/2015

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 6/2015 JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 6/2015 Kokousaika 14.10.2015 klo 17.00 Kokouspaikka Joutsan seurakuntakoti Käsiteltävät asiat 68 Kokouksen avaus 69 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 70 Pöytäkirjantarkastajat

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

PALLO JALASSA VAI HUKASSA?

PALLO JALASSA VAI HUKASSA? Wanuvan toimintapäivä aloitettiin Vauhtikellarissa, erilaisilla leikkimielisillä kilpailuilla. Vetäjänä ja tuomarina kisoissa toimi Eetu Putkinen, joka työskentelee Vauhtikellarissa ja Energy Fitness Clubilla.

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot