Kartanon tarinat Anjala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kartanon tarinat Anjala"

Transkriptio

1 Kartanon tarinat Anjala Makasiinikahvila Kuva: Anjalan kartanon puistossa oleva jyvästörakennus kuvattuna 1900-luvun alkupuolella. Historian kuvakokoelma, Museovirasto. Kartanon viljamakasiini rakennettiin vuonna 1842, samalla kun makasiinia vastapäätä oleva kivinen navettakin. Kaksikerroksisen makasiinin huippuna oli torni, jossa käyvä kello (linkki toiselle sivulle) näytti alustalaisille aikaa. Kivimakasiini oli viljavarastona myös kartanon vuokralaisilla 1900-luvulla. Vuonna 1958 viljamakasiini kunnostettiin kahvilakäyttöön. Kahvilan pitäjinä on ollut lukuisia yrittäjiä vuosien varrella. Vuonna 1977 kahvilan yläkerrassa alkoi pienimuotoinen taidenäyttelytoiminta, kun silloinen yrittäjä asetti yläkertaan tauluja esille. Perinne jatkui seuraavina vuosina kehittyen lopulta Anjalankosken kaupungin ylläpitämäksi Anjalankosken taidetömäys -näyttelyksi luvun alussa nimeksi vaihtui ArtPurha. Tornikello Anjalan kartanon viljamakasiini rakennettiin samaan aikaan kivisen navetan kanssa vuonna Makasiinin torniin asennettiin joko rakentamisen yhteydessä tai hyvin pian sen jälkeen tornikello. Kellon koneiston on valmistanut melko kuuluisa ranskalainen kelloseppä ja mekaanikko Jean Wagner. On hyvin todennäköistä, että Anjalan kartanon tornikello on ainut Suomessa oleva Jean Wagnerin valmistama tornikello ja samalla ainut ranskalaisvalmisteinen tämän tyypin tornikello Suomessa. Kellon koneisto on niin sanottu vaakarunkokoneisto, joka oli melko yleinen koneistomuoto Euroopassa. Suomalaiset ja ruotsalaiset tornikellovalmistajat eivät käyttäneet tällaista rakennetta. Pienikokoinen koneisto on ollut kiinnitettynä tornin hirsirakenteisiin. Tornissa on ollut kellotaulun paikka jokaiseen neljään suuntaan, mutta kello on näyttänyt aikaa vain kahteen suuntaan, navetalle ja kartanolle päin. Lisäksi kello on lyönyt puolen tunnin välein. Tornikello on edelleen paikallaan viljamakasiinin kellotornissa. Suomen kellomuseo inventoi vuonna 2010 Suomen tornikelloja ja tutki tuolloin myös Anjalan tornikellon. Kellon koneisto on hyvin ruostunut ja sitä on mahdotonta saada toimintakuntoiseksi. Suomen kellomuseo teki kellon toiminnasta animaation ja se on katsottavissa Internetissä, Suomen kellomuseon sivuilla osoitteessa

2 Virtuaalisesti Anjalan viljamakasiinin tornikello lyö jälleen! Ihmisiä kävi todella paljon. Joskus kun kahvilaa aamulla tultiin avaamaan, pihalla oli jo 6-7 bussia odottamassa. Bussien ihmiset kävivät kartanomuseossa ja sitten tulivat meille kahville. Jonot olivat usein ulos asti. Minä leivoin kaikki tarjottavat itse Kouvolassa ja toin autolla tavaran kahvilaan. Joskus tytöt soittivat kesken päivän, että leivo lisää, kaikki on loppunut. Kivikuppila oli todella suosittu nuorison tapaamispaikka 1970-luvulla. Meidän porukka kokoontui ensin kivikuppilalle tai Känkkäränmäelle ja siitä jatkettiin Vepskille. Myös paikalliset kävivät paljon kahvilassa. Meillä järjestettiin lauluiltoja. Sitten järjestettiin Anjalankosken kaunein tyttö ja komein mies kilpailut. Kahvilan yläkerrassa oli myös taidenäyttelyjä. Niitä oli monenlaisia ja ne toivat kahvilaan myös vähän parempaa väkeä katsomaan taidetta. Tavattiin tulevan vaimon kanssa siinä kivikuppilan ovella vuonna Oltiin menossa VPK:n lavalle ja kaverin kanssa otettiin tytöt pyörän kyytiin. Jotain siinä jäi kytemään, sillä parin viikon päästä sitten lähdettiinkin tansseista jo yhdessä. Kartanon edusta Anjalan kartanon päärakennus 1910-luvulla. Kuva: Historian kuvakokoelma, Museovirasto. Anjalan kartanon tarina alkaa 1600-luvun alussa Liivinmaalta, lähellä Riikaa sijaitsevasta Kirkholman kylästä. Ruotsin kuningas Kaarle IX menetti tuolloin, syyskuun 17. päivänä vuonna 1605, taistelussa hevosensa. Hän olisi todennäköisesti kaatunut tai joutunut vangiksi, ellei liivinmaalainen ratsumestari Henrik Wrede olisi luovuttanut kuninkaalle omaa ratsuaan. Historiankirjoitus pitää Kaarlen pelastumista hyvin merkittävänä. Jos hän olisi kaatunut tai joutunut vangiksi, Pohjoismaiden ja ehkä koko Pohjois- ja Keski-Euroopan historian kulku olisi muuttunut. Kuningas palkitsi anteliaasti Henrik Wreden tekemän palveluksen. Hän määräsi ensin 700 taalarin suuruisen vuotuisen avustuksen leskelle Gertrud von Ungernille (linkki toiselle sivulle?). Tarinan mukaan Gertrud ei ollut tyytyväinen pelkkään rahaan, vaan matkusti kuninkaan luo anomaan maata, joka takaisi hänen poikiensa turvatun elämän. Gertrudin kerrotaan pyytäneen kuninkaalta: Anna minulle maata tai anna mieheni takaisin. Gertrud sai tiloja Porvoon pitäjästä sekä pari vuotta

3 myöhemmin ikuiseksi ja pysyväksi omaisuudeksi Kymenkartanon läänissä Suomessa Elimäen neljänneksen, missä on veroja neljäkymmentäviisi ja tiloja satakolmekymmentäyksi. Gertrud von Ungern muutti Suomeen ja rakensi Elimäelle ja Anjalaan lukuisia kartanoita. Anjalan kartano valmistui noin vuonna Ensimmäinen kartanorakennus oli neliömäinen kivirakennus, jossa oli holvatut kellarit. Kivinen kartanorakennus tuhoutui Kustaan sodan toisena sotakesänä vuonna 1789, kun venäläinen tykistö ampui vastarannalta kartanon tuleen. Nykyinen kartanorakennus on rakennettu noin vuonna 1800 ja se edustaa varhaista uusklassismia. Anjalan kartano vakiinnutti olemassa olonsa lukuisista talonpoikien kapinoista huolimatta. Kartano oli 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alkupuolen lähinnä tilanhoitajien käsissä. Wrede-suvun miehet olivat virkamiehiä ja sotilaita luvulta lähtien suku asui Anjalassa ja lähikartanoissa. Anjalan kartanon viimeinen Wrede-sukuinen isäntä oli nimeltään Gustav Wrede, jonka kuoleman jälkeen tila siirtyi perikunnalta välikäsien kautta Suomen valtiolle vuonna Suomen valtio lahjoitti kartanon kenraalikuvernööri Aleksander Menshikoville Muistitiedon mukaan Menshikov saapui Anjalaan kesällä 1843, jolloin pidettiin suuri tulojuhla. Kenraalikuvernööri julisti tuolloin kartanon parvekkeelta saksankielisessä puheessa alustalaisille: Nyt olen minä Anjalan kartanon omistaja, alustalaiset saavat pitää talojaan niin kuin omiaan, kuitenkin ehdolla, että suorittavat veron hoviin. Päivätyöhön tulee kelvata jokaisen, joka jaksaa pussin kantaa. Suosionsa osoitukseksi hänen vielä kerrotaan antaneen eräälle miehelle samettihousut palkaksi tanssimisesta ja eräälle tytölle ruplan laulusta luvun lopulla alkoi yhteiskunnallinen muutos torppareiden pyrkiessä itsenäisiksi viljelijöiksi, yleisen maantarpeen lisääntyessä ja maan arvon kasvaessa metsien hyötykäytön seurauksena. Torpparikysymys oli vuosisadan vaihteessa yksi suurimmista kansallisista kiistakysymyksistä. Suomen valtio lunasti Anjalan kartanon kenraalikuvernöörin jälkeläiseltä, Ivan Menshikov- Koreischilta jaettavaksi alustalaisille ja muille maattomille vuonna Majoraatin maat mitattiin ja kartoitettiin ja kartanon maista muodostettiin valtion tila, pappila sekä 98 itsenäistä taloa ja näille jaettu yhteismetsä ja 34 palstatilaa. Jaetut tilat annettiin vuokralle ja vuokraajan piti maksaa vuokrana vuosittain korkoa talon hinnasta. Tilan hinta kuoleutui vuokraa maksamalla. Rahan arvon aleneminen nopeutti tilojen lunastusta ja vuonna 1921 kaikki tilat oli maksettu. Pieni osa Anjalan kartanon maista jäi valtion haltuun. Pellot ja maatalousrakennukset vuokrattiin viljeltäväksi. Kartanon päärakennus ja sitä ympäröinyt puutarha vuokrattiin puutarhurille. Päärakennuksessa toimi täysihoitola vuoteen 1939 saakka. Sota-aikana tilalle asutettiin Karjalan koeaseman henkilöstö ja eläimet sekä Naisten työvalmiusliiton työpalvelukeskus. Sodan jälkeen päärakennuksessa asui siirtokarjalaisia. Vuonna 1953 Anjalan kartanon maat jaettiin viimeisen kerran. Tilasta lohkaistiin maat Karjalan koeaseman tarpeisiin sekä maatalousoppilaitoksen päärakennusta ja tarpeita varten. Kartanon päärakennus ja viljamakasiini sekä osa puistoa erotettiin muinaistieteellisen toimikunnan omistukseen. Muinaistieteellinen toimikunta vuokrasi alueen edelleen Kymenlaakson maakuntaliitto ry:lle. Maakuntaliitto teki päärakennuksessa mittavan remontin ja avasi rakennuksen kartanomuseona kesällä Päärakennus toimi kartanomuseona 55 vuotta. Vuonna 2012 Museovirasto ilmoitti luopuvansa Anjalan kartanomuseosta.

4 Kartanon keltainen sali henkii rauhaa myös tyhjillään. Kuva: Paula Rämä, Ankkapurhan kulttuurisäätiö. Saavuttaessamme kulttuuriarvojen vaalinnassa jonkun näkyvän tuloksen tunnemme henkisen pääomamme karttuneen ja se herättää meissä vilpitöntä iloa. Ei liene liioteltua pitää tätä juhlahetkeä tuollaisena kohottavana kulttuuritapahtumana. Katseemme kohdistuu vanhaan, kauniiseen kartanorakennukseen, joka on voitu pelastaa unohdukselta ja häviöltä. Tämä arvokas, tyylipuhdas rakennus puiston vuosisataisten puiden ympäröimänä herättää meissä mielikuvan kuin menneisyys olisi muuttunut ilmieläväksi todellisuudeksi. - Veikko Talvi: kartanomuseon vihkiäispuhe IX valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Anjalan liiton muistokivi Muistokivi Anjalan liitolle paljastettiin liiton 200-vuotisjuhlapäivänä Kuva: Kirsi Sali, Ankkapurhan kulttuurisäätiö. Ruotsin ja Venäjän välillä puhkesi sota heinäkuun alussa Kustaa III:n sotaa ( ) ja kuninkaan itsevaltaista politiikkaa vastustettiin laajasti upseeripiireissä. Sotaa pidettiin laittomana ja tämä näkyi upseeriston haluttomuudessa sotia. Joukkojen vetäminen pois Haminan ympäristöstä laukaisi lopulta pienen upseerijoukon kapinan. Pieni joukko Ruotsin armeijan upseereja lähestyi Venäjän keisarinnaa kirjeellä, jossa toivottiin rauhaa Ruotsin ja Venäjän välille. Kirje tunnetaan nimellä Liikkalan nootti.

5 Kuningas Kustaa III sai kuulla kirjeestä ja vaati upseereiltaan uskollisuudenvalaa. Uskollisuudenvalan sijaan kuningas saikin aivan toisenlaisen kirjeen. Anjalan sotaleiriin kokoontuneet upseerit kirjoittivat yhteisen kirjeen, jossa he vaativat sodan lopettamista ja pitivät sitä laittomana. Kirjeeseen kerättiin 113 upseerin allekirjoitus. Allekirjoittajat ottivat vastuun Liikkalan nootista katsoen rauhanvälityksen koituvan yksinomaan Ruotsin parhaaksi sekä vakuuttivat rakkauttaan isänmaahan ja uskollisuuttaan kuninkaalle. Anjalan liittokirje asetti kuninkaan vaikeaan asemaan. Kiristyneet valtiosuhteet Tanskaan antoivat kuninkaalle tekosyyn lähteä Suomesta. Armeija jäi Kaarle-veljen vastuulle. Tilanne Suomessa oli hankala: Kaarle vehkeili kuningasta vastaan, upseerit levittivät juoruja ja huhuja sodan puolesta ja vastaan ja venäläiset yrittivät vaikuttaa sotatilanteeseen omalla propagandallaan. Tilanne rauhoittui syksyllä armeijan hajotessa talvileireihin ja kuninkaan allekirjoittaessa Anjalan liittoon osallistuneiden upseerien vangitsemiskäskyn. Tuomiot kapinasta annettiin vasta sodan päätyttyä Yksi liittokirjan allekirjoittaneista upseereista, eversti Hästesko, mestattiin. Suurin osa syytetyistä sai täydellisen armahduksen. Anjalan liittokirjaa on alettu pitää sittemmin ensimmäisenä pyrkimyksenä itsenäisen valtion asemaan. Muutamien upseereiden mielessä tämäkin vaihtoehto on ollut, mutta laajempaa kannatusta ei itsenäisyydelle vielä tuossa vaiheessa ollut. Anjalankosken kaupunki juhlisti Kustaan sodan 200-vuotisjuhlaa monin eri tavoin vuonna Joen rannassa paljastettiin Anjalan liiton muistomerkki liittokirjan allekirjoituspäivänä Esiintymislava ja Komendantin talo Maakuntajuhlat vuonna 1959 kartanon rannassa. Kuva: Kymenlaakson maakuntaliiton arkisto, Mikkelin maakunta-arkisto luvulla Kymenlaakson maakuntaliitto aloitti maakunnan matkailun kehittämisen. Yksi matkailun kehittämisajatuksista oli Anjalan kartanon kunnostaminen maakunnalliseksi museoksi ja matkailukeskukseksi. Vuonna 1955 järjestettiin Anjalassa matkailu- ja retkeilypäivät sekä Kymenlaakson maakuntajuhlat. Kymenlaakson Nuorisoseurojen Keskusseura oli järjestänyt omaa kesäjuhlaansa maakuntajuhlan nimellä jo useita vuosikymmeniä. Nyt voimat yhdistettiin maakuntaliiton kanssa ja alkoi vuosia kestänyt maakuntajuhlien aika Anjalan kartanon puistossa.

6 Vuonna 1959 muotoiltiin kartanolta rantaan viettävän rinteen alaosa siten, että muodostui maarakenteinen näyttämöalue. Maalavan päälle rakennettiin puinen lava, joka jäi paikalleen vuosiksi. Maalavalla on siitä lähtien järjestetty tapahtumia vuosittain. Vuonna 1961 alueella pidettiin maatalousnäyttelyt, jonka iltatapahtumiin osallistui tuhansia ihmisiä. Anjalan kesätempaustapahtumat nimekkäine esiintyjineen ja tansseineen kokosivat luvuilla satoja katsojia vuosittain. Kesätempauksen järjesti urheiluseura Anjalan Liitto. Lavalla nähtiin tuolloin mm. Eino Grön, Niilo Tarvajärvi, Carola ja Jussi and the Boys. Lisäksi lavalla on järjestetty vuosittain Anjalankosken seurakunnan juhannusjuhlat. Vuosina 1988 ja 1989 näyttämöalue koki suurimman tapahtumansa, kun rinteeseen rakennettiin tuhannen hengen katsomo ja näyttämö lavasteineen Anjalan vala-historianäytelmää varten. Aarni Krohnin kirjoittamaa näytelmää esitettiin näyttämöllä kahtena kesänä ja näyttelijäkaartiin kuuluivat mm. Aarre Karén, Heidi Krohn, Matti Tuominen, Hannu Lauri, Jouko Keskinen ja Petri Liski. Ohjaajana toimi Paavo Liski, joka myös näytteli näytelmässä. Anjalankosken teatteri oli vahvasti edustettuna ja anjalankoskelaisia harrastajanäyttelijöitä tai muuten teatterista innostuneita oli mukana runsaasti. Paikalliset ihmiset olivat suurin joukoin mukana sekä näytelmässä että sen järjestelyissä. Komentajan talo eli liittopytinki oli kartanon rannassa vuoteen 1911 saakka. Rakennus siirrettiin paikalleen R.G.Wreden vanhuuden asunnoksi oletettavasti 1810-luvulla. Kuva: Historian kuvakokoelma, Museovirasto. Esiintymislavan läheisyydessä, lavalta koskelle päin, on nähtävissä suuren, neliönmuotoisen talon rauniot. Paikalla on sijainnut niin sanottu Komentajan talo, jota on kutsuttu myös Komendantin taloksi tai liittopytingiksi. Perimätiedon mukaan Anjalan liittokirja allekirjoitettiin liittopytingissä. Tieto ei pidä paikkansa, sillä rakennus siirrettiin paikalleen vasta 20 vuotta Kustaan sodan päättymisen jälkeen. Komentajan talo oli entinen tullin talo Anjalan kylässä, joka jäi tarpeettomaksi Ruotsin ja Venäjän välisen rajan hävittyä vuonna Talo siirrettiin kartanon rantaan kartanon entisen isännän Rabbe Gottlieb Wreden (linkki toiselle sivulle) vanhuudenpäivien asunnoksi. Liittopytinki siirrettiin Wredebyn kartanoon Muhniemelle vuonna 1911 ja siellä se on tänäkin päivänä.

7 Kuvan oletetaan esittävän R.G.Wredeä. Kuva: Regina säätiö. Kirkkokallio Kuva: Kirsi Sali, Ankkapurhan kulttuurisäätiö. Anjalan vanhin kirkko, pienehkö kappeli, rakennettiin kallion päälle, kartanon maille 1690-luvulla. Anjala kuului Elimäen seurakuntaan ja kirkkomatka Anjalasta oli melko pitkä. Tästä syystä jo 1600-luvun alkupuolella suunniteltiin omaa kappelia Anjalaan, mutta hanke ei toteutunut. Sen sijaan kartanon leskirouva Märta Fleming salli jumalanpalvelusten pidon kartanon salissa joka

8 kolmas sunnuntai. Anjalan, Muhniemen ja Ummeljoen asukkaat rakensivat kappelin yhteisvoimin saatuaan sen tekoon luvan itse kuningas Kaarle XI:ltä. Kappeli on mitoiltaan ollut Museoviraston vuonna 1959 tekemien tutkimusten mukaan ainakin 9 x 13 metriä. Sisustukseltaan kappeli oli vaatimaton, kellon kappeli sai vasta noin vuonna Kappeli rapistui melko nopeasti ja jo 1750 luvulla ryhdyttiin rakentamaan uutta kirkkoa, joka vielä nykyisinkin on käytössä. Vanha kappeli purettiin pois ja vain nykyisinkin nähtävissä olevat nurkkakivet jäivät muistuttamaan kappelin olemassa olosta. Vuonna 1955 juhlittiin Anjalan nykyisen kirkon 200-vuotisjuhlia. Tässä yhteydessä kallioon kiinnitettiin muistolaatta kappelin muistolle. Kappelin läheisyydessä, pellolla Kirkkokallion ja Anjalantien välissä, on ollut myös pieni hautausmaa 1700-luvun alkupuolella. Kirkkokalliolla on vielä nähtävissä vanhan kappelin kivijalan nurkka. Kuva: Kirsi Sali, Ankkapurhan kulttuurisäätiö. Talvisodan aikana Kymijokivarressa tehtiin linnoitustöitä. Tarkoituksena oli tehdä puolustuslinja, Kymijokilinja. Kirkkokalliolle ja Känkkäränmäen taakse jokivarteen on tehty tuolloin juoksuhautoja. Kirkkokallion juoksuhaudat kunnostettiin vuonna 1961 Anjalassa pidettyjä maatalousnäyttelyitä varten. Juoksuhautoja on kunnostettu myös tämän jälkeen. Kirkkovuoren hautausmaa Yksityiskohta Wrede-suvun hautakappelin sisältä. Kuva: Inkeri Marttila, Regina säätiö.

9 Kirkkovuoren hautausmaa perustettiin 1700-luvulla Anjalan kappeliseurakunnan käyttöön luvun lopulla hautausmaa todettiin ahtaaksi ja uusi hautausmaa perustettiin kauemmas kirkosta. Vanha hautausmaa jäi Wrede-suvun käyttöön. Hautausmaalla oli suvun hautakappeli jo luvulla, mutta se tuhottiin Kustaan sodassa Hautakappeli rakennettiin uudelleen 1860-luvulla. Kirkkovuoren hautausmaan portti, takana Wrede-suvun hautakappeli. Kuva: Kirsi Sali, Ankkapurhan kulttuurisäätiö. Myös vankien ystävänä tutuksi tullut Mathilda Wreden hauta on hautausmaalla. Haudalla on vankien veistämä hautamuistomerkki. Mathilda Wrede ( ) on eräs kansainvälisesti kuuluisimpia suomalaisia kautta aikojen. Jälkipolville on muovautunut kuva kansallisesta ja kansainvälisestä legendasta, vankeinhoidon uudistajasta sekä esimerkillisestä ihmisestä. Mathilda Wrede koki nuorena voimakkaan vapaakirkollisen herätyksen ja alkoi evankelioida Vaasan lääninvankilan vankeja vuonna Hän keskittyi vain vankien auttamiseen, ei muuhun hyväntekeväisyyteen. Vankeinhoidollisena toimijana Wrede saavutti puolivirallisen arvon 1890 luvulla. Wreden toiminta muuttui vähitellen yhteiskunnallisemmaksi, mutta hän ei kuitenkaan koskaan luopunut uskonnollisesta julistuksesta. Wrede alkoi arvostella vankeinhoidon huonoa tasoa ja ajautui ristiriitoihin viranomaisten kanssa. Lopulta 1913 kiellettiin maallikoiden yksityiset tapaamiset vankien kanssa ja Mathilda Wreden toiminta suuntautui uusille urille. Hän mm. perusti turvakodin vapaaksi päässeille vangeille. Turvakoti, pieni maatila Ummeljoella, sai nimekseen Toivola. Mathilda ylläpiti Toivolaa veljensä Henrik Wreden kanssa useita vuosia. Kuninkaan istuin Maisema kuninkaan istuimelta kertoo, miksi kuningas upseereineen valitsi paikaan tähystykseen.

10 Koko jokilaakso avautuu katsojan eteen Kirkkovuoren jyrkällä itärinteellä. Kuva: Kirsi Sali, Ankkapurhan kulttuurisäätiö. Ruotsin ja Venäjän välillä puhkesi sota heinäkuun alussa Syynä sodalle oli lähinnä kuninkaan aseman ja kansansuosion parantaminen. Muodollinen alkusyy sodalle saatiin pienestä rajavälikohtauksesta ja heinäkuussa 1788 Ruotsi-Suomen joukot hyökkäsivät Kymijoen yli Anjalassa. Perimätiedon mukaan Kustaa III seurasi sotatoimia Kirkkovuoren päällä Kuninkaan istuimella. Paikalta avautuu hyvä näköala joelle ja Venäjän puolelle. Kesäkuun lopussa 1789 taisteltiin jälleen Kymijoen rannoilla ja tällöin myös Anjalan kartanon vanha päärakennus tuhoutui venäläisten tykistötulessa. Kuninkaan kerrotaan katselleen paloa joko Anjalassa Kuninkaan istuimella tai Värälässä Kuninkaanvuorella kartanon herran, Rabbe Gottlieb Wreden seistessä hänen vierellään. Kuningas kehotti Wredeä menemään kartanolle ja huolehtimaan omaisuudestaan. Wrede kuitenkin vastasi Minun paikkani on kuninkaan vierellä. Rabbe Gottlieb Wrede pysyi koko elämänsä uskollisena kuninkaalle. Sota jatkui jälleen talvitauon jälkeen keväällä 1790, jolloin Ruotsi-Suomen joukot joutuivat perääntymään Anjalasta venäläisten hyökätessä. Anjala, Ummeljoki ja muutamat muut kylät jäivät 25 päiväksi venäläisten ryöstelyn ja hävityksen kohteeksi. Rauha tehtiin Värälässä elokuun alussa Raja jäi ennalleen. Alkoi jälleenrakennuskausi. Anjala oli lähes täysin hävitetty, ihmiset kuolivat kuumetauteihin, pellot olivat viljelemättä ja karja vähissä, eikä rakennustarvikkeita saanut. Paroni Wrede avusti alustalaisiaan heidän korjatessaan kotejaan ja jopa ruokki heitä saamatta itse kuitenkaan korvausta päivätöinä tai rahana. Anjalan kirkko Anjalan kirkko ja kellotapuli kuvattuna vuonna Kuva: Pohjola-yhtiöt kokoelma, Historian kuvakokoelma, Museovirasto. Anjalan ensimmäinen kappelirakennus Kirkkokalliolla rappeutui nopeasti. Vuonna 1753 tehdyssä piispantarkastuksessa todettiin kappelin olevan käyttökelvoton. Kappelin paikkaa pidettiin huonona ja ajatus uudesta kirkosta alkoi itää kappelilaisten mielissä. Jo samana vuonna aloitettiin toimet kirkon rakentamiseksi. Uusi paikka kirkolle oli saatu tienristeyksestä, keskeiseltä paikalta kylässä. Elimäen kirkkoherra David Starck pyysi koko pitäjän apua kustannuksien kattamiseksi. Anjalan kirkko valmistui vuonna 1756 ja sen rakennusmestarina toimi todennäköisesti leppävirtalainen

11 kirkonrakentaja Arvi Junkkarinen, jonka johdolla oli juuri tehty myös Haminassa oleva Ulrika Eleonoran kirkko. Puista ristikirkkoa on aluksi kutsuttu pyhäksi Sofiaksi, mikä nimi on jäänyt aikojen kuluessa unohduksiin. Vasta valmistunut kirkko oli melko erinäköinen kuin nykyisin: eteisiä ei ollut ja ikkunat olivat pieniä. Myös sisustus oli niukka. Kirkko kärsi pahoja vahinkoja Kustaan sodassa vuosina venäläisten sotajoukkojen pitäessä Anjalaa hallussaan useita viikkoja viimeisenä sotakeväänä. Tuolloin mm. poltettiin kellotapuli. Kirkko korjattiin vähitellen luvulla ja esineistöäkin saatiin koko Ruotsin valtakunnassa tehdyn kolehtikeräyksen avustuksilla. Sisätilat kunnostettiin myös, esimerkiksi saarnastuoli tehtiin edustamaan rokokoo-tyyliä. Sisätilojen maalaukset ja koristelut ovat mielenkiintoisia. Niissä näkyy merkkejä Anjalan kartanon isännän, Rabbe Gottlieb Wreden uskonnollisesta suuntauksesta. Wrede rahoitti kirkon kunnostustöitä. R.G. Wrede oli tunnettu pietistisen uskontosuunnan kannattaja. Anjalan kirkossa pietistisiä symboleita ovat siivekkäät palavat sydämet saarnatuolin ja Kuninkaanportin päällä. Sydän edustaa pietismissä mm. kristityn ihmisen sielua. Kun siihen on kuvattu liekki, sydän palaa rakkaudesta Jeesukseen. Saarnatuolin ja alttarin yläpuolella olevasta veistoksesta löytyy toinen pietisteille tyypillinen symboli, avoin kirja. Avoin kirja edustaa palamatonta sielua, jota voidaan koetella tulessa. Pietistit käyttivät symboliikassaan myös valonsäteitä, joita on kuvattu ainakin alttarin päällä olevassa veistoksessa. Myös Anjalan kirkkoon maalaten sommitellut verhot ovat merkkejä symboliikasta. Taksvärkkärien muistomerkki Kuva: Kirsi Sali, Ankkapurhan kulttuurisäätiö. Wrede-suvun mukana Anjalaan ja Elimäelle saapui myös balttiaatelin ja heidän tilanhoitajiensa tapa kohdella alustalaisiaan, mikä läheni maaorjuutta muistuttavaa feodalismia. Henrik Wreden suvulle annettu palkkio sisälsi oikeuden verottaa alueen talonpoikia ja torppareita lähes rajatta. Samalla kartanolla ei ollut mitään velvoitetta maksaa veroja kuninkaalle. Ainoa velvoite oli, että kartanon piti pystyä koska tahansa toimittamaan viisi täysin varustettua ratsumiestä kuninkaan tarpeisiin. Alustalaiset maksoivat veronsa päivätöinä (taksvärkkeinä) ja tilansa tuotteilla. Torpparit tekivät 4-5 päivätyötä ja talolliset 1-2 päivätyötä viikoittain. Lisäksi määrättiin ylimääräisiä töitä tarpeen tullen. Gertrud ja myöhemmin hänen poikansa eivät asuneet Anjalassa pitkiä aikoja ja kartano oli voutien ja muiden vuokralaisten hallinnassa. Hallintatapa oli armotonta, mikä aiheutti paljon levottomuuksia, kapinoita, lakkoilua ja jopa kirvein ja viikattein käytyjä kahnauksia. Talonpojat

12 eivät purematta nielleet kohtuuttomimpia päivätyövaatimuksia ja veroja. Myös kuninkaalle asti valitettiin koetuista vääryyksistä. Gertrud sai myös muutamia painokelvottomia lempinimiä anjalalaisilta. Anjalan levottomuuksissa menetti todistetusti yksi talonpoika henkensä, kun Matti Sihvo tuomittiin henkipatoksi ja mestattiin. Matti Sihvo kävi taistelua kartanoa vastaan yli 15 vuotta. Taisteluun kuului niskurointia, kirjeitä Tukholmaan sekä jopa käyntejä Tukholmassa oikeutta hakemassa. Lopulta Matti Sihvo mestattiin, mutta hänestä tuli kuoltuaan tarunomainen sorrettujen talonpoikien sijaiskärsijä. Kapinointi vaimeni ajoittain, mutta vielä 1770-luvulla koettiin lakkoilua ja kahnauksia luvun lopulla tapahtuivat Anjalan taksvärkkäreiden viimeiset nöyryytykset Menshikov-suvun omistusaikana. Tuolloin kartanossa oli tilanhoitajana mies, joka tarinan mukaan teetti lisätöitä talonpojalla, joka ei ottanut hattuaan pois päästä, kun tilanhoitaja kulki rattailla ohi. Suomen valtio osti Anjalan kartanon sen viimeiseltä omistajalta jaettavaksi tilan alustalaisille ja muille maattomille vuonna Majoraatin maat mitattiin ja kartoitettiin ja jakotoimitustoimikunta piti lukuisia kokouksia asioiden selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi. Anjalan kantatilasta muodostettiin valtion tila, pappila sekä 98 itsenäistä taloa ja näille jaettu yhteismetsä ja 34 palstatilaa. Tilojen arvo oli laskettu erikseen. Jaetut tilat annettiin vuokralle ja vuokraajan piti maksaa vuokrana vuosittain korkoa talon hinnasta. Tilan hinta kuoleutui vuokraa maksamalla. Rahan arvon aleneminen nopeutti tilojen lunastusta ja vuonna 1921 kaikki tilat oli maksettu. Viereinen muistomerkki on pystytetty Anjalan kartanolle töitä tehneiden kyläläisten, niin kutsuttujen taksvärkkäreiden eli päivätyöläisten kunniaksi. Muistomerkin on suunnitellut Sulo Mäkelä ja se paljastettiin vuonna 1961 Anjalan-Elimäen maatalousnäyttelyiden yhteydessä. Isäni äidin isä Aabraham Nummi asui Ummeljoella. Kun Anjalan kartanosta alettiin myydä tiloja, hänkin kysyi jakotoimikunnalta, oliko tiloja vielä jäljellä. Hänelle vastattiin, että jäljellä oli kolme saarta, jotka eivät kelpaa kellekään. Aabraham Nummi tuli hevosella ja rattailla Anjalaan. Hän joutui jättämään rattaat kauemmaksi, sillä tie tilalle oli niin huonossa kunnossa, että perille pääsi vain ratsastaen. Aabraham etsi saarelta tarpeeksi korkeaa paikkaa, johon voisi rakentaa talon ja löysikin sileän kallion. Aabraham osti Rahkessaaren. Talon rakentaminen saarelle olikin mielenkiintoinen juttu. Aabraham purki talonsa Ummeljoella ja toi hirret Anjalaan hevosella. Anjalassa hän työnsi hirret jokeen ja uitti talonsa Rahkessaaren rantaan hirsi hirreltä. Rakentaessaan taloa hän nukkui työmaan vieressä kuusen alla. Ennen taloon pääsi vain kapulalossilla, mutta vuonna 1990 saareen rakennettiin silta. Sitä ennen tila oli ainut Kaakkois-Suomen sisäsaaristotila. - Rauno Virtanen Anjalasta Tilaisuus, jossa tilanomistajakirjat jaettiin, oli juhlava ja vakava. Kerrotaan, että monen jäyhän maanraivaajan käsi värähti ja silmäkulmaan ilmestyi kosteaa hänen ottaessaan asutushallituksen ylijohtajan Östen Elvingin kädestä tuon arvokkaan paperin Nyt kun loppusumma tilan hinnasta oli suoritettu, tunsi entinen alustalainen vanhuutensa päivät turvatuksi ja lastensa saavan leveämmän leivän kuin mitä hän itse oli elämässään saanut. - Viljam Lukkari pidetystä tilaisuudesta, kirjassa Oksanen: Anjalan historia, s. 536.

13 Regina-koulu Siirretty ja kunnostettu Regina-koulu uudella paikallaan. Kuva: Kirsi Sali, Ankkapurhan kulttuurisäätiö. Anjalan kartanon emäntä Charlotta Regina Duffus oli skotlantilaisen amiraalin tytär. Hän avioitui vuonna 1741 Otto Gustav Wreden kanssa. Regina Duffus tunnettiin syvästi uskonnollisena persoonana. Hän testamenttasi 500 riksiä erityisen kiertokoulun perustamiseksi kansan lapsia varten Anjalaan. Regina Duffusin poika, luutnantti ja sittemmin Vaasa-ritarikunnan komentaja, Rabbe Gottlieb Wrede pani testamentin täytäntöön äitinsä kuoltua Koulun perustaminen oli merkittävä tapahtuma, sillä kysymyksessä oli yksi maan ensimmäisistä oppivelvollisuusperiaatteella toteutetuista kouluista. Regina-koulu oli kiertokoulu, joka antoi alkuopetusta vuorotellen eri kylissä. Regina-koulu toteutti oppivelvollisuuden Anjalassa jo 119 vuotta ennen kuin Suomeen tuli yleinen oppivelvollisuus. Rabbe Gottlieb Wreden vuonna 1802 laatimat koulun säännöt nimittäin määräsivät, että kouluun oli sakon uhalla pantava kaikki ne 6 15 vuotiaat, jotka eivät osanneet sujuvasti lukea. Määräystä noudatettiin kiitettävästi, koska sakkoja vaadittiin tiettävästi vain kerran koulun toiminta-aikana. Regina-koulu toimi Anjalan pitäjäkouluna 128 vuoden ajan, vuosina Kiertokoulu alkoi 1803 Muhniemen kylässä. Päätoiminen koulumestari opetti kuusi kuukautta vuodessa lapsille sisä- ja ulkolukua ja kristinopin perusteita. Koulu kulki kylästä kylään ja viipyi kussakin kylässä pari kuukautta kerrallaan. Koulunkäyntipaikkoja olivat Anjala, Ahvio, Muhniemi, Korvenkylä, Junkkari, Villikkala sekä Rabbelugn, joka piti sisällään Takamaan ja Värälän. Regina-koulu vanhalla paikallaan Anjalan kirkonkylässä. Kuva: Nuorisokeskus Anjala.

14 Itse koulurakennus rakennettiin 1843 koulumestarin asunnoksi ja Anjalan kylän luokkahuoneeksi. Vuonna 1848 koulussa alettiin opettaa myös kirjoittamista ja laskentoa ja 1860 oppiaineisiin lisättiin raamatunhistoria, maantiede ja isänmaan historia. Aineet olivat samoja, kuin noihin aikoihin perustetuissa Suomen ensimmäisissä kansakouluissa. Koululle hankittuja kirjoja lainattiin myös seurakuntalaisille pientä maksua vastaan jo alkuvuosista lähtien. Näin sai alkunsa Regina-kirjasto, joka oli ensimmäisiä koko kansan lainakirjastoja Suomessa. Regina-koulun kirjakaappi ja kaikki kirjaston ennen vuotta 1850 painetut suomenkieliset kirjat ovat nykyään Vaasan koulumuseossa. Kansakoululaitoksen vakiintumisen myötä Regina-koulun toiminta lopetettiin vuonna Toiminnan lopettamisen yhteydessä perustettiin Regina-säätiö. Säätiö on alusta asti tukenut merkittävästi koulujen, vanhainkotien ja seurakunnan toimintaa. Vanhan ajan koulupäivää viettämässä. Kuva: Nuorisokeskus Anjala. Anjalankosken kaupunki lahjoitti rapistuneen koulurakennuksen Nuorisokeskus Anjalalle ja rakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen Ankkapurhaan vuonna Regina-koulu jatkaa edelleen opinahjona, nimittäin Nuorisokeskus Anjalan käytössä.

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI 1 NELJÄ KIRKKOA PALANUT

KITEEN KAUPUNKI 1 NELJÄ KIRKKOA PALANUT KITEEN KAUPUNKI 1 NELJÄ KIRKKOA PALANUT Suorlahden kirkko Kuten niin monissa muissakin pitäjissä ovat Kiteen kirkot vuosisatojen myötä saaneet kokea monenlaista tuhoa ja hävitystä. Kun kirkkoja paloi tuhkatiheään,

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA 1 SAARENKYLÄN KANSAKOULU PERUSTETAAN v.1902 Päätös kansakoulun perustamisesta Saarenkylään tehtiin kuntakokouksessa 6.3.1901. Pöytäkirjan 3 kuuluu: Saarenkylä erotettiin

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

VILLILÄ. Kuvia kartanosta vuodelta 1938

VILLILÄ. Kuvia kartanosta vuodelta 1938 VILLILÄ Kuvia kartanosta vuodelta 1938 Villilän kartanolla on ollut huomattava merkitys paikkakunnan elämälle. Kartano on muun muassa lahjoittanut Nakkilan kunnalle Arantilan ja Lattomeren kansakoulujen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuyritykset tutuksi-kiertue Kalajoen kaupungin hallinnoima Masva-hanke järjesti marraskuun aikana viiden

Lisätiedot

Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla. Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla. Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Genius loci eli paikan henki Mistä hankkeessa on kyse? Tarinallisuus

Lisätiedot

SUN U ITAI- ELI PYHÄKOULUT INKERISSÄ.

SUN U ITAI- ELI PYHÄKOULUT INKERISSÄ. SUN U ITAI- ELI PYHÄKOULUT INKERISSÄ. Juuso Mustonen. Kohta valtaan päästyään aloittivat bolshevikit kiivaan taistelun uskontoa vastaan. Ensimmäisenä tehtävänä tässä taistelussa oli kirkon erottaminen

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet

SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet Taina Saarinen (Bokseri 4/2005) Suomen Bokseriyhdistys toimi ensimmäiset pari vuosikymmentään pääyhdistyksen kautta,

Lisätiedot

KARTANON TARINAT Anjalan kartano 1900-luvulla

KARTANON TARINAT Anjalan kartano 1900-luvulla KARTANON TARINAT Anjalan kartano 1900-luvulla Toim. Kirsi Sali Kannen kuva: Jarmo Liikkanen 1992. Sisäsivut: Vivid Stora Enso 90 g/m 2 Kannet: Ensocoat 190 g/m 2 Paperit on valmistettu Inkeroisissa. ISBN

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

On hyvä olla yhdessä omiensa kanssa

On hyvä olla yhdessä omiensa kanssa 1 On hyvä olla yhdessä omiensa kanssa Evakkolasten yhdistyksen Karjalan matka suuntautui tänä vuonna Itä Karjalaan, ensin Harluun, Sortavalaan sitten Suistamoon, Suojärvelle, Kollaalle, Näätäojalle, Äänislinnaan

Lisätiedot

Matkaraportti: Italia

Matkaraportti: Italia Matkaraportti: Italia Noora Heikkonen Vietimme Italiassa neljä viikkoa ja viisi päivää. Tässä ajassa ehdimme tutustua sekä asuinkaupunkiimme Padovaan että muihinkin Pohjois- Italian tunnetuimpiin kaupunkeihin.

Lisätiedot

Tehtävät laatinut Harjun kotiseutukasvatuksen työryhmä (2003-2004)

Tehtävät laatinut Harjun kotiseutukasvatuksen työryhmä (2003-2004) PATSASKÄVELY PIEKSÄMÄELLÄ Tehtävät laatinut Harjun kotiseutukasvatuksen työryhmä (2003-2004) Taustatietoa 1. Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki, Vesitorninmäki Patsaassa on teksti: Vakaumuksensa

Lisätiedot

Kuolemajärven kirkko. Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015. Kuolemajärven kirkko 1931

Kuolemajärven kirkko. Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015. Kuolemajärven kirkko 1931 Kuolemajärven kirkko Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015 Kuolemajärven kirkko 1931 2 Kuolemajärven kirkot Varhaisimpina aikoina Äyräpään kihlakunta muodostui Heinjoen, Kanneljärven, Kivennavan, Kuolemajärven

Lisätiedot

Pöytäkirja on ollut nähtävänä Ylivieskan seurakunnan kirkkoherranvirastossa 4.12.2014 klo 9-12

Pöytäkirja on ollut nähtävänä Ylivieskan seurakunnan kirkkoherranvirastossa 4.12.2014 klo 9-12 YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKKIRJA 12/2014 59 Aika Keskiviikko 26.11.2014 klo 18-20.05 Paikka Läsnä Kokoushuone Lagus Timo Määttä, puheenjohtaja Tuomo Haikola, poissa tilalla Juhani Isotalo Marja

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

Ateljeet ja taiteilijakodit: Asunta-ateljee (Heikki Asunnan taiteilija-ateljee), Kalela (Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljee)

Ateljeet ja taiteilijakodit: Asunta-ateljee (Heikki Asunnan taiteilija-ateljee), Kalela (Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljee) Ruoveden kunnan kulttuurikasvatussuunnitelma 2016 Dokumentti on luotu Kulttuurikasvatussuunnitelma. fi-palvelussa: http://kulttuurikasvatussuunnitelma.fi/suunnitelma/ruoveden-kunta-2/ Kulttuurikasvatussuunnitelma

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj.

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015 AIKA Maanantaina 31. elokuuta 2015 klo 15 17.25 PAIKKA Längelmäen seurakuntatalo LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. HAIKKA Juha KOPPANEN Elina

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Nehemia rakentaa muurin

Nehemia rakentaa muurin Nettiraamattu lapsille Nehemia rakentaa muurin Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10. Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.2013 Osallistuin Tohokun yliopiston järjestämälle TESP-kurssille (Tohoku

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Kesäajan 2016 jumalanpalvelukset pyhäpäivisin Tuusniemen alueseurakunnassa Kesäajan tapahtumat Tuusniemen alueseurakunnassa kesä-syyskuu 2016 www.kuopionseurakunnat.fi

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Perinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro

Perinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro Perinnöstä ja sen verotuksesta Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro Illan aiheita Perintöverosuunnittelu Verottomat lahjat Kesämökin lahjoitus Testamentti

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

VIROLAHDEN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kappelineuvosto 22.9.2014

VIROLAHDEN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kappelineuvosto 22.9.2014 1 KAPPELINEUVOSTON KOKOUS AIKA maanantai 22.9.2014 klo 19.00 20.30 PAIKKA Lähivakuutuksen kokoustila, Kiputie 2, 2. krs., Virojoki läsnä/poissa OSALLISTUJAT Silander, Outi varapuheenjohtaja, kirkkoneuvoston

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2005 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2005 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 121. HALLITUS Alho Maritta Lehtonen Erkki Malin Arvo Mäntylä Taimi

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Sisältö 2011. Pukkilansaari- Kyrönjoen helmi Isonkyrön keskustassa 3. Saaren historia 3. Kaikki elämäsi juhlat samassa paikassa 3. Taattua viihdettä 3

Sisältö 2011. Pukkilansaari- Kyrönjoen helmi Isonkyrön keskustassa 3. Saaren historia 3. Kaikki elämäsi juhlat samassa paikassa 3. Taattua viihdettä 3 1 PUKKILAN- SAARI Sisältö 2011 Pukkilansaari- Kyrönjoen helmi Isonkyrön keskustassa 3 Saaren historia 3 Kaikki elämäsi juhlat samassa paikassa 3 Taattua viihdettä 3 Kaiken kansan Pukkila 4 Kesän 2011 ohjelma

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää TURKU Näköala tuomiokirkon tornista. Valok. c;. Wdin. Suomen vanhaan pääkaupunkiin Turkuun ja sitä ympäröivään maakuntaan, Varsinais-Suomeen, liittyvät maamme Ruotsinvallan ajan keskeisimmät muistot. Siksi

Lisätiedot

HISTORIALLISEN KOHTEEN TARKASTUS

HISTORIALLISEN KOHTEEN TARKASTUS .. I ' HISTORIALLISEN KOHTEEN TARKASTUS Arkisto ja rekisteritiedot Kunta: Kylä: Tila: Omistaja: Perniö (586) Viipuri (494), Viipurinkartano Alitalo Rnro1:19 Kiinteistö tunnus 58649400010019 Matti Juhani

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

EEVA JA AADAM EDENISSÄ

EEVA JA AADAM EDENISSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EEVA JA AADAM EDENISSÄ Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jumalan istuttamassa paratiisissa, joka

Lisätiedot

1. Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan. Intro: C I Em7 I F I F I C I C I G I G C I E/G# I Am Am/G I F I C I F/G I C I C

1. Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan. Intro: C I Em7 I F I F I C I C I G I G C I E/G# I Am Am/G I F I C I F/G I C I C Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan Intro: C I Em7 I F I F I C I C I G I G C I E/G# I Am Am/G I F I C I F/G I C I C C E F G C Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan C G C G Kuinka kauniisti kaiken teki

Lisätiedot

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti.

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. VII. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin kertomus vuodelta 191 oli seuraavaa sisällystä: Eräiden yhteensattuneiden asianhaarain

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot