Sinun äänesi. Ihminen ennen kaikkea. vaasanasan. Sitoutumaton opiskelijalehti 38. vuosikerta 2/07

Transkriptio

1 vaasanasan Sitoutumaton opiskelijalehti 38. vuosikerta 2/07 Sinun äänesi. Opiskelijat ovat tulevaisuutemme tekijöitä. Heidän osaamisensa avulla turvaamme hyvinvointiyhteiskuntamme jatkuvuuden ja kilpailukyvyn. Riittävä opintoraha ja asumislisä mahdollistavat täysipäiväisen opiskelun. Tämän vuoksi olen tehnyt useita aloitteita opintotuen korjaamiseksi. Haluan jatkaa eduskuntatyötäni opiskelijoiden hyväksi. Jutta Urpilainen Valitse Vaasan vaalipiirin nuorin kansanedustaja! 31-vuotias kansanedustaja Kasvatustieteiden maisteri 66 Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen Koulutusalan demarien puheenjohtaja Ihminen ennen kaikkea.

2 Helmikuu 2007 Vaasan ylioppilaslehti Sisällys 2/07 3 Fabriikkia louhitaan Päätoimittaja Timo Kankaanpää Epäilen, siis olen 4 Syrjintää vai ei 5 Ehdokastentti 7 Kesätöitä hakemaan 8 Läsnäolopakko utopiaa 9 Kuntsilta mielenrauhaa En ole enää pitkään aikaan pystynyt katsomaan yhtään TV-ohjelmaa, lukemaan yhtään lehtijuttua saatikka kirjaa, etteivät epäilykseni heräisi. Asiat eivät ole sitä miltä näyttävät. Jopa uutislähetykset tekevät välillä minut epävarmaksi. Susan Kurosen kohukirja ei ole mielessäni mikään ahneuden multihuipentuma. Vaan epäilykseni kohdistuvat lähinnä suureen keskustalaiseen salaliittoon, sillä koko soppa tuskin tekee Vanhaselle kovinkaan pahaa, sen verran myötätuntoisia me suomalaiset olemme. Emmeköhän jo vaalien jälkeen näe ison otsikon: Sopu! Pitkään uskoin, että joku ylempi instanssi säätelee formuloiden voimasuhteita, jotta lähes joka vuodelle saadaan eri voittaja. Kunnes alkoi erään ärsyttävän oloisen saksalaisen valtakausi, ja aloin epäillä järjestäytynyttä salaliittoa, joilla muiden autojen koneet saatiin epäluotettaviksi. Urheilussa muutenkaan en usko enää mihinkään. Mitä hienompi suoritus, sitä epäileväisempi olen. Mitähän tuokin on käyttänyt, miksi tuomarit näkevät vain toisen virheet? Suomalainen johtaa hiihdon maailman cupia? Hmm... Tosi-TV-ohjelmat näyttävät silmissäni käsikirjoitetulta hömpötykseltä. Kaikessa interaktiivisuudessakaan en luota siihen, että katsojilla olisi loppupeleissä yhtään valtaa. Tuoreella Idols-tuotantokaudella epäilykseni heräsivät viimeistään siinä vaiheessa, kun paikalle ilmestyi täysin sattumalta latvialainen kohukäkkäräpää. Epäilevällä ei ole helppoa. Mielelläni tuijottaisin amazingreissit silmät kiiluen alusta loppuun ja näpsyttelisin tekstiviestejä BB- Sarin puolesta. Raskasta on ihmisen elämä. Mutta mieleni ei anna periksi. Toisaalta, epäilyhän on vain tervettä, ainakin niin kauan kun se ei mene vainoharhaisuuden puolelle. Yritänkin perustella itselleni epäilyt sillä, että aina on hyvä käyttää maalaisjärkeä eikä ottaa vastaan kaikkea totuutena. Lisäksi epäluuloisuuteni kirvoittaa useasti monia piristäviä väittelyitä. Yksi asia kuitenkin on totta, tällä kertaa valitettavasti. Kirkan kuolema ei ollut Tanssii tähtien kanssa -tuotantoyhtiön juoni. 13 Tritoniassa taistellaan 14 Liikunta- Lissu 16 Goomailua järkevästi 17 Pitäiskö vähän loiventaa? 18 Passionworks ja Tuisku 21 Eksotiikkaa Bulgariasta 23 Colorado Avenuen kuvauksissa 24 Aloita seinäkiipeily 25 Mansikkasaaresta matkailuvaltti? Vaalit ovat mahtava juttu. Niiden alla voi vaatimaton ylioppilaskin kokea olevansa jotain tärkeää. Pari vuotta ehtikin olla tosi hiljaista, mutta yhtäkkiä me olemme kiinnostavia, ja saamme lähes kylpeä poliittisen eliitin hymyissä ja huomionosoituksissa. Kamppailun kiristyessä puolueilla ja ehdokkailla on taipumus sortua lupailemaan monin verroin enemmän kuin on mahdollista toteuttaa. Esimerkiksi nyt, kun opintotukikysymys on noussut median lempilapseksi, opiskelijoita on kohdannut lähes rikkumaton poliittinen konsensus asiassa. Kun jokainen puolue nyt julkisesti julistaa opintorahan korotusten ja/tai muiden etuuksien päivityksen puolesta, ei voi kuin ihmetellä, mikä sitten esti korjaamasta asiaa jo viime vaalikaudella. Vaalilupauksista on valitettavan pitkä matka hallitusohjelmaan, ja ehdokkaiden puheita kuuntelevan on syytä suhtautua vahvan kriittisesti päälleen vuotavaan kampanjamahlaan. Kriittisyyden ei kuitenkaan pidä tarkoittaa passivoitumista. Jos kansalainen ei kerran neljässä vuodessa vaivaudu miettimään, mihin suuntaan kansakuntaa pitäisi viedä, se on jo laiskuutta luvulta alkaneeseen äänestysinnon laskuun reagoitiin läpi 90-luvun liudalla osallisuushankkeita luvulle tultaessa jokaisella itseään kunnioittavalla tiedotusvälineellä, puolueella ja etujärjestöllä on kotisivuillaan eri asioita painottava, ehdokkaan löytämistä helpottava vaalikone. Vaalit ovat jo tulleet tarpeeksi lähelle kansalaisen arkea. Jotta äänestysaktiivisuuden pidemmälle menevä kohentaminen yhteiskunnallisin keinoin Hallituksen puheenjohtaja Lauri Vaisto Pidän vaaleista olisi mahdollista, se tarkoittaisi käytännössä yhden väliportaan, äänestäjän karsimista prosessista. Jos silti oletamme, että Suomessa kansanedustajat jatkossakin valitsisi kansa, mitä vielä voitaisiin tehdä aktiivisuuden nostamiseksi? Joissain maissa käytössä oleva äänestyspakko tuskin istuisi Suomeen, eikä ainakaan omasta mielestäni kunnioittaisi perustuslaillisen osallistumisoikeuden käsiteparia, oikeutta olla osallistumatta. Sanktioitu äänestäminen ei sitä paitsi lisäisi mielenkiintoa edustuksellista demokratiaa kohtaan, vaan päinvastoin loisi protestimielialaa koko eduskuntainstituutiota vastaan, mikä helposti johtaisi ääriliikkeiden nousuun. Entä sitten viihteellistäminen? Kun kerran euroviisu- ja Idols-karsinnoissakin päästään helposti yli valtiollisten vaalien äänestysaktiivisuuden (erityisesti nuorten ikäluokkien kohdalla), eikö eduskuntavaaleissakin voitaisi hyödyntää tuttuja formaatteja: Haluatko pääministeriksi? Arkadian Robinson. Tanssii broilerin kanssa. Kassakaappidiili. Unelmien puhemies. Valitse suosikkisi, lähetä tekstiviesti WTF EHDOKKAASI NUMERO, hinta 1,95 euroa / viesti. Eikä enää koskaan puhetta siitä, mistä opintotuen korotukseen löydetään rahat. Edellä mainittu on karrikoitu määränpää sille tielle, jolle olemme jo astuneet. Politiikka on jo ajat sitten viihteellistetty tuttujutuissa, uutisvuodoissa ja kokkisodissa. Onko päättäjien nais- ja miessuhteiden ruotimisesta tai vaalivauvojen ja lemmikkien levittelystä lööpeissä seurannut pitkällä aikavälillä mitään hyvää? Ehdokkaan persoonan ne tekevät ehkä hetkellisesti kiinnostavammaksi, mutta jättävät nopeasti poliittisen sanoman ja kunnioitettavuuden varjoihinsa. Ja eikö juuri siitä vaaleissa ole pohjimmiltaan kysymys, kunnioituksesta eduskuntaa kohtaan? Kunnioituksesta sitä kohtaan, että maassamme päätökset tehdään yhteisen tahdon, ei poliittisen eliitin tai yksinvaltiaan oikkujen mukaan. Ylioppilaskunta haluaa kannustaa jäsenistöään osallistumaan eduskuntavaaleihin. Vaasan kaupungin kanssa on neuvoteltu ennakkoäänestyspiste kampuksen sydämeen Tritoniaan. Toivon, että jokainen löytäisi vaalipuheiden viidakosta oman ehdokkaansa ja antaisi tälle luottamuksensa äänen muodossa. Tällä kertaa ainakaan äänestyspaikan etäisyys ei voi olla syynä äänestämättä jättämiseen. Sitoutumaton opiskelijalehti 38. vuosikerta Seuraava lehti ilmestyy 20. maaliskuuta Deadline Toimitus pidättää oikeuden m(u)okata saamaansa materiaalia Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Toimitus: Vaasan ylioppilaslehti Wolffintie 34, Vaasa (Päärakennus Tervahovi) puh. (06) fax. (06) lehti@uwasa.fi -> ylioppilaslehti Päätoimittaja: Timo Kankaanpää (06) (040) vyy-pt@uwasa.fi Julkaisija: Vaasan yliopiston ylioppilaskunta Ulkoasu ja taitto: Teija Luukkala (06) (0400) lehti@uwasa.fi Painatus: I-print Oy Seinäjoki Mainosmyynti: RC kustannus Oy Markku Räisänen (044) Karel Christensen (044) myynti@yolehti.fi Kansi: Juuso Haarala Valtakunnallinen mainosmyynti: Pirunnyrkki Oy (02) Toimitusharjoittelijat: Pipsa Öhman Tiina Saanio Anne Hokkanen 2 VAASAN YLIOPPILASLEHTI 2/2007

3 Fabriikin remontti vaatii joustoa ja kärsivällisyyttä Fabriikin remontin suunnitelmat ovat edenneet. Remontti toteutetaan kahdessa osassa ja nyt ensimmäisen vaiheen suunnitelmat ovat valmiina. Vaasan yliopiston kiinteistöpäällikkö Mikko Harju kertoi remontin tämänhetkisestä tilasta. KARRI LIIKKANEN Ensimmäinen vaihe on pohjakerroksen remontointi. Se aloitetaan 1.6. purkutöillä. Nimenomaan purkutöistä tulee kova meteli, joten ne tehdään kesällä, ennen opetuksen alkamista. Seuraavaksi alakerta rakennetaan uusiksi. Tänä aikana Fabriikin toinen kerros pyritään rauhoittamaan ja luennot pidetään kolmannessa ja neljännessä kerroksessa. Myös Tervahovin salit otetaan tehokkaampaan käyttöön. Tässä pyydetään ihmisiltä joustoa. Meteliä tulee, mutta ajattelemme tulevaisuutta ja hienoja tiloja, jotka meille ovat tulossa, Harju kertoo. Myös Cotton Clubin tilat siirtyvät yliopiston käyttöön. Ravintola siirtyy vanhan tehtaan tiloihin, 52 metriä itään. Fabriikki on pilariperusteinen rakennus, ja joissain luentosaleissa pilarit häiritsevät luentojen seuraamista. Cotton Clubin tiloissa pilareita on vähän, joten sinne on suunnitteilla iso luentosali. Myös ravintola Buffetin tiloihin kaavaillaan uutta luentosalia, jolloin ravintola siirtyisi Konttorin puoleiselle seinustalle pilaritäyteisemmälle vyöhykkeelle. Juuso Haarala Äänestä ennakkoon yliopistolla Tulevissa maalisvaaleissa voit äänestää nyt myös ennakkoon yliopistolla. Ennakkoäänestykseen tarvitset mukaan henkilöllisyystodistuksen; henkilöllisyystodistus, ajokortti, passi ynnä muu virallinen henkilöllisyystodistus. Ottamalla mukaan postitse kotiisi saamasi äänioikeudesta kertovan ilmoituskortin nopeutat äänestystoimitusta kortti ei kuitenkaan ole pakollinen, vaan voit äänestää myös ilman sitä. Yleisessä ennakkoäänestyspaikassa voi äänestää kuka tahansa äänioikeutettu riippumatta siitä, missä kunnassa hän asuu. Ilmoituskortista näet, missä vaalipiirissä olet äänioikeutettu, eli minkä vaalipiirin ehdokkaita voit äänestää. Vaalipaikalla ovat ehdokaslistat jokaisesta vaalipiiristä, joten voit pyytää vaalivirkailijalta nähtäväksi oman vaalipiirisi ehdokaslistan. Ennakkoäänestyksessä leimatut äänestysliput suljetaan vaalikuoreen, jotka avataan vasta vaalipäivänä. Vaalikuoren lisäksi allekirjoitetaan ilmoituskortti, tai jos äänestäjällä ei ole sitä mukana, tulostetaan tai täytetään lähetekirje, jotka molemmat suljetaan lähetekuoreen. Vaalikoneita itsellesi sopivan ehdokkaan löytämiseksi on monia, esimerkiksi Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n ja valtakunnallisten opiskelijoiden edunvalvontajärjestöjen (SAKKI, SAMOK, SYL, SLL, OSKU) vaalikone osoitteessa nuortenvaalikone.fi/. Nuorten vaalikone toimii myös ruotsiksi ja englanniksi. Lisää tietoja äänestämisestä, äänestyspaikoista ja käytännön järjestelyistä saat osoitteesta www. vaalit.fi. Tritonian ennakkoäänestyspaikka on avoinna: klo 10-18, , Tilat modernisoituvat Pohjakerroksen remontin pitäisi olla valmis kesällä 2008, jonka jälkeen alkaa toinen vaihe. Neljännen kerroksen salista 416 on tarkoitus tehdä työhuoneita, kun taas alakertaan tulee isoja luentosaleja. Fabriikki myös Kohta Fabriikissa rytisee. modernisoituu, kun sinne rakennetaan kaksi uutta hissiä. Toinen tulee vanhan tavarahissin tilalle ja toinen rappukäytävän kylkeen, jolloin kaikkiin kerroksiin pääsee hissillä. Vanhasta teollisuusrakennuksesta tehdään niin esteetön kuin mahdollista, Harju sanoo. Myös ilmastointia ja lämmitysjärjestelmää aiotaan parantaa. Kaupunginpuoleisella parkkipaikalla oleva pääsisäänkäynti katetaan ja valaistaan. Muutenkin julkisivuvalaistusta on mietitty uusiksi. Toisen vaiheen suunnitelmat ovat valmiita tämän vuoden marraskuuhun mennessä, ja sen odotettu kesto on puolesta vuodesta vuoteen. Kämpiltä Tritonian palvelimelle JAAKKO EVONEN Uusi hallitus päässyt vauhtiin ANU HIETANEN Hallituksen ensimmäinen kuukausi on takana, ja arkirutiinit alkavat löytyä. Työnjako ja vastuualueet on sovittu, jaoksille on haettu puheenjohtajat ja valiokuntatoiminta käynnistetty. Koulutuksen ja hallituksen vaihtokaronkan jälkeen valmisteltiin hallitusohjelma, jonka painoalueiksi valittiin esimerkiksi ylioppilastalo ja opintopsykologihanke. Yhteisöllisyys nousi tärkeänä asiana esiin; tähän liittyy myös alumnitoiminnan aloittaminen vuoden aikana jäsenaloitteen mukaisesti. Hallitusohjelma kokonaisuudessaan löytyy ylioppilaskunnan nettisivujen aineistopankista yleisistä asiakirjoista. Hallitus osallistui Kuopiossa helmikuun alussa pidettyyn periferia-ylioppilaskuntien tapaamiseen. Periferiaan kuuluvat Joensuun, Jyväskylän, Lapin, Kuopion ja Vaasan yliopistojen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnat; yliopistokaupungeista periferian ulkopuolelle jäävät siis Helsinki, Tampere ja Turku. Tämänkertaisen tapaamisen aiheina olivat muun muassa vaikuttamistyö sekä opiskelijakuntien ja ylioppilaskuntien välinen yhteistyö. Sektorien tapaamisissa keskusteltiin ajankohtaisista asioista, kuten opintopsykologeista, viestintästrategioista ja tuutoroinnista. Mukavaa oli myös tutustua muiden ylioppilaskuntien hallituksiin ja sihteeristöön, ja verrata ylioppilaskuntien toimintatapoja. Koulutus- ja sosiaalipoliittinen sektori aloitti vuoden perinteisillä edunvalvontakauden avajaisilla, joissa esiteltiin uusi työnjako sekä valiokunnat: koulutus- ja sosiaalipoliittinen sekä opintoasiain valiokunta. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden Degree Student Clubin toiminta aloitettiin, ja kielikaveritoiminta käynnistettiin jälleen. Sektori oli paikalla myös Pohjalaisen järjestämässä Team Vaasa-paneelissa, jossa keskusteltiin opintotuesta ja korkeakoulujen rakenteellisesta kehittämisestä. Erilaisia mahdollisuuksia opintopsykologin saamiseksi yliopistolle on myös selvitetty. Kulttuuripuolen vuosi alkoi vauhdikkaasti bilekauden avajaisilla, joista täyttyi koko Superstereo. Tapahtumaa kiiteltiin Superstereon puolelta parhaiksi avajaisiksi ikinä. Kevään tapahtumakalenterista kokoustettiin Leipiksellä, ja bilepäivät sovittiin ainejärjestöjen ja kerhojen kesken. Yhteistyössä muiden vaasalaisten korkeakoulujen ylioppilas- ja oppilaskuntien kulttuuri- ja vapaa-aikavastaavien kanssa Reko Tammi on järjestänyt Fastlaskiaista ja vuosijuhlavastaavan ominaisuudessa uurastanut ylioppilaskunnan omien vuosijuhlien eteen. Onko tullut joskus mieleen, että jokin asia jäi katsomatta yliopiston koneilta tehdessäsi tietokantahakua ja et pääsekään sinne käsiksi kotikoneelta? Ei hätää, asiaan on olemassa hyvin yksinkertainen ratkaisu. Kampukselle ei tarvitse kävellä takaisin lumisateessa, vaan suunnata selaimella osoitteeseen Kyseessä on välityspalvelimen kautta muodostettava yhteys Tritonian palvelimelle. Siihen kirjaudutaan unix-tunnuksilla eli normaalilla Uwasan sähköpostitunnuksella. Tämän jälkeen ruudulle avautuu lista Vaasan yliopiston hankkimiin resursseihin, joihin on mahdollista tarjota etäkäyttömahdollisuus. On hyvä muistaa kirjautua ulos joko tietokantasivulta tai sitten proxyn etusivulta selailun päätteeksi. Tällöin resurssit vapautuvat välittömästi muille käyttäjille. VAASAN YLIOPPILASLEHTI 2/2007 3

4 Syrjitäänkö meillä? Yliopistossamme opiskelee tällä hetkellä noin 350 vaihto- ja tutkinto-opiskelijaa useista eri kansallisuuksista. Määrä on melkoinen ja eri kulttuurien välisiä yhteenottoja ei voida aina välttää. Mistään syrjintä- tai rasismiongelmasta on silti turha puhua. Tiina Saanio TIMO KANKAANPÄÄ MARIKA MARTTUNEN Kansainvälisten asioiden päällikkö Francesca Cucinotta korostaa, että tärkeä seikka asiassa on se, puhutaanko lyhyemmän ajan vaihtooppilaista vai useamman vuoden kampuksella viihtyvästä tutkintoopiskelijasta. Vaihto-oppilaat ovat suurilta osin kotoisin Euroopan maista, kun taas tutkinto-opiskelijat tulevat ympäri maailmaa, mikä helposti aiheuttaa kulttuurieroja. Cucinottan mukaan esimerkiksi asumisessa saattaa tulla eteen asioita, jotka aiheuttavat eripuraa. Lisäksi eri kulttuureissa asiat ilmaistaan vähän suoremmin, vaikka sinänsä ei pahaa tarkoitettaisikaan. Periaatteessahan tämä on normaalia, jos vaikkapa kämppäkaverit ovat kotoisin hyvinkin eri puolelta maailmaa. Tällöin esimerkiksi siisteyskulttuureissa saattaa olla eroja. Vaihto-oppilaiden ja tutkintoopiskelijoiden asettumisessa yliopistoympyröihin iso merkitys on myös ylioppilaskunnalla. Täytyy muistaa, että esimerkiksi tutkinto-opiskelijoiden tulisi olla samalla viivalla kuin suomalaistenkin. He maksavat samat jäsenmaksut ja ovat täten oikeutettuja samoihin etuihin, Cucinotta kertoo. Vaihto-oppilaiden tuutoroinnista Ei aina yhtä suurta perhettä, mutta pienistä törmäyksistäkin huolimatta yliopistomme ulkomaalaiset viihtyvät yhteisössämme. vastaavat kv-tutorkoordinaattorit Jani Kaljunen ja Mirella Fred eivät koe yliopistolla olevan syrjintäongelmaa ulkomaalaisten opiskelijoiden keskuudessa. Ainahan eri kulttuurin kohdatessa näkemyseroja saattaa syntyä, mutta ainakaan meidän korviimme ei ole tullut mitään hälyttävää, Fred kertoo. Jos jotain syrjintää tai vastaavaa ilmenee, uskon sitä tulevan enemmän yliopistoyhteisön ulkopuolelta. Tietysti jotain asumisongelmia ja muita pieniä kärhämiä saattaa joskus ilmetä, mutta käsittääkseni nämä ongelmat ovat olleet hyvin vähäisiä, Kaljunen toteaa. En ole havainnut vihamielisyyttä Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Hong Wang Kiinasta, András Szabó Unkarista ja Menti Toe-Usansuu Liberiasta eivät tunne itseään syrjityiksi muiden ulkomaalaisten opiskelijoiden suunnalta eivätkä myöskään suomalaisten osalta. En ole havainnut vihamielisyyttä tai epäystävällisyyttä. Mielestäni se on ihan itsestäänselvyys, ettei yliopistomaailmassa sellaista esiinny, kertoo Szabó. Kaikki kolme opiskelevat kansainvälisessä maisteriohjelmassa ja aina välillä sattuu kulttuurien välisiä yhteentörmäyksiä. Niiden kanssa kuitenkin osataan elää. Aika usein kuitenkin käy niin, että parhaat ystävät tulevat samantapaisista kulttuureista kuin mistä itse tulee, sanoo Toe-Usansuu. On vaikea löytää syitä, miksi joidenkin kulttuurien välillä saattaa olla normaalia syvempi kuilu. Hong pohtii, että Kiinassa afrikkalaiset näytetään mediassa usein huonossa valossa ja se saattaa vaikuttaa negatiivisesti kiinalaisten ja afrikkalaisten kanssakäymisiin. Toe-Usansuu toivoisi yliopistolta enemmän toimia, että ulkomaalaisetkin opiskelijat pääsisivät integroitumaan opiskelijayhteisöön. Esimerkiksi tiedotus yliopiston ajankohtaisista asioista pitäisi olla myös englanniksi. Yliopiston tulisi myös tarjota mahdollisuus opiskella suomea, että meillä olisi paremmat mahdollisuudet jäädä tänne myös työelämään. Kaikki kolme korostavat, että ulkomaalaisen opiskelijan näkökulmasta tuntuu oudolta, jos heidät nähdään vain yhtenäisenä ryhmänä, vaikka he tulevat hyvinkin erilaisista maista ja kulttuureista. Kaksikielisyys on bisnestä Palstalla alueen kansanedustajat kirjoittavat päivän polttavista aiheista. ULLA-MAJ WIDEROOS RKP 2. valtiovarainministeri Sanonnan mukaan hyvä kielitaito on ihmiselle pääoma. Mielestäni se sanonta on mitä ajankohtaisin. Kielitaidon merkitys on oikeastaan vain kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana. Suomen ja muun maailman väliset yhteydet ovat lisääntyneet valtavasti vain lähimmän kymmenen vuoden aikana, eikä globalisaatiokaan osoita mitään laantumisen merkkejä. Me sulaudumme ja yhdennymme yhä enemmän ympäröivään maailmaan. Se on hyvä asia, mutta sen toteuttaminen on mahdotonta ilman hyvää kielitaitoa. Ainoastaan yhden vieraan kielen osaaminen tänä päivänä riittää hyvin harvoin. Sen, joka haluaa kilpailla maailmalla, on omattava paljon tietoa. Tieto on valtaa, sanotaan, ja se pitää aivan varmasti paikkansa globaaleilla markkinoilla toimittaessa. Uskoisin mielelläni, että osa Suomen kilpailukyvystä johtuu siitä, että me olemme tottuneet toimimaan usealla eri kielellä. Aivan varmasti se pitää paikkansa täällä etelärannikolla ja pohjanmaan rannikkoalueilla. Täällä kaksi- ja monikielisyys on luonnollista, ja vaikka monet muutkin tekijät myötävaikuttavat maan tämän osan ja tämän maailmankolkan menestykseen, uskon silti, että hyvä kielitaito ja kyky toimia ja toimittaa asioita useilla eri kielillä muodostaa erään perustan vahvalle elinkeinoelämälle. Pienemmässä, alueellisemmassa ja paikallisemmassa mittakaavassa on myös syytä vaalia kielitaitoa ja meidän osaltamme nimenomaan kaksikielisyyttä. Kaksikielisyys on nimittäin bisnestä. Jos kykenee myyjänä, kauppana tai muuna yrityksenä tarjoamaan palvelua asiakkaan omalla kielellä - meidän seuduillamme ensisijaisesti ruotsiksi tai suomeksi - tai millä tahansa asiakkaan kielellä, omaa selkeän kilpailuedun. Kaikkihan me haluamme tehdä sekä pienemmät että isommat ostokset omalla äidinkielellämme. Tällä on suuri merkitys maailmassa, jossa sekä kilpailu, mutta myös kauppaketjut kasvavat nopeasti. Liike-elämä on tämän jo ymmärtänyt ja panostaa työntekijöidensä kielitaitoon yhä enemmän. Kaksikielisyys ja kielitaito on bisnestä myös yksilötasolla. Hyvän kielitaidon omaava henkilö on paljon houkuttelevampi myös työmarkkinoilla, riippumatta siitä, onko kyse julkisesta sektorista vai yksityisestä elinkeinoelämästä. Olemme menossa kohti yhä kattavampaa palveluyhteiskuntaa. Palveluyhteiskunnassa tilaaja, eli asiakas, on kuningas. Sen vuoksi työnantaja haluaa sellaista henkilökuntaa, joka kykenee tarjoamaan asiakkaalle tämän haluamaa palvelua. Siitä seuraa, että kielitaitoisilla on selkeä etu myös työmarkkinoilla. Panostukset kielten oppimiseen kannattavat siksi monella tasolla. Sarja päättyy. 4 VAASAN YLIOPPILASLEHTI 2/2007

5 Tyrkyllä päättämään asioistasi Tänä keväänä tulee kuluneeksi 100 vuotta Suomen ensimmäisistä eduskuntavaaleista. Kansanvallan juhlavuonna äänestäjät pääsevät jälleen valitsemaan kansanedustajansa seuraavalle eduskuntakaudelle. Ylioppilaslehti tenttasi kahdeksan puolueen nuoria ehdokkaita Vaasan vaalipiiristä ja tiedusteli heidän mielipiteitään päivänpolttavissa kysymyksissä. ANNE HOKKANEN 1. Eduskuntaryhmässäsi tehdään ryhmäpäätös, jonka mukaan jokaisen kansanedustajan on äänestettävä opintorahan korottamista vastaan. Opintorahan korottaminen on kuitenkin ollut vaalikampanjasi kärkiteema, jota olet luvannut edistää keinolla millä hyvänsä. Miten toimisit äänestettäessä asiasta suuressa salissa? 2. Kansalainen ottaa sinuun yhteyttä koettuaan mielestään epäoikeudenmukaisuutta työkyvyttömyyseläkeratkaisua tehtäessä. Erityisesti vakuutusyhtiön lääkärin päätös nostaa negatiivisia reaktioita kyseisen kansalaisen mieleen. Miten toimisit asian selvittämiseksi? 3. Seuraavia hankkeita varten olisi kuvitteellisesti käytettävissä sama määrä rahaa: a) laajahkosti työllistävä ja alueen elinkeinoelämää tukeva tiehanke omassa vaalipiirissäsi, b) mielenterveyspalveluiden rahoituksen parantaminen lievästi koko valtakunnassa. Kumman asettaisit tärkeysjärjestyksessä ensimmäiseksi valtion budjetin yhteydessä tehtävissä rahapäätöksissä? 4. Kumpi on mielestäsi etusijalla: a) opiskelijoiden opintorahan korottaminen vai b) vapaan tulon rajojen kasvattaminen? Pekka Mäenpää 31 v, vasemmistoliitto 1. Etenen johdonmukaisesti oman päätökseni mukaan, vaikka se tarkoittaisikin sitä, että joutuisin äänestämään omaa ryhmääni vastaan. 2. Asia olisi totta kai selvitettävä. Lähtisin tutkimaan asiaa alusta lähtien, eli ensimmäiseksi selvittäisin vakuutusyhtiöstä miten ja kuka päätöksen on tehnyt. 3. Vaikea kysymys. Valitsisin kuitenkin tiehankkeen, koska alueellisesti tarvitaan työtä ja työpaikkoja. Tästä seuraisi myös lisärahoitusta kunnille, josta puolestaan voisi suunnata varoja mielenterveyspalveluihin. 4. Mielestäni opintorahan korottaminen on etusijalla. Opiskelijan pitäisi pystyä tulemaan toimeen opintotuella, jotta hänen ei tarvitsisi työskennellä, ja jotta hän voisi ensisijaisesti keskittyä opiskeluun. Suvi Syrjä 26 v, vihreät 1. Kyllä äänestäisin korottamisen puolesta ryhmän äänestyspäätöksestä huolimatta. 2. Ensiksi pyrkisin saamaan käsiini lääkärinlausunnon, sitten hakisin lausuntoa toiselta lääkäriltä, joka ei olisi vakuutusyhtiön palveluksessa. Selvittäisin myös, miten päätöksestä voi valittaa. 3. Valitsisin mielenterveyspalveluiden parantamisen. Niiden saatavuus on iso ja ajankohtainen ongelma, ja lisää resursseja tilanteen parantamiseksi olisi löydettävä. 4. Korottaisin ensin opintorahaa, sillä se vaikuttaisi kaikkiin opiskelijoihin. Opintotuki olisi saatava toimeentulotuen tasolle, ja tukimäärän olisi vastattava nykyisiä tarpeita. Mielestäni myös tulorajat olisi tuotava nykyajan tasolle. Mikael Viitala 26 v, kristillisdemokraatit 1. Äänestäisin ryhmäpäätöstä vastaan. Mieluummin selittäisin asian ryhmälleni, kun pettäisin äänestäjäni ja menettäisin kasvoni heidän edessään. 2. Hyvä kysymys, tällaisia tilanteita tulee kansanedustajan työssä vastaan. Kansanedustajana minun olisi vaikea lähteä ajamaan yksittäisen kansalaisen asiaa tai säätämään lakeja, mutta avustajani selvittäisi, miten päätöksestä voi valittaa ja tätä kautta voisin auttaa kansalaista saamaan apua. 3. Etusijalla olisi mielenterveyspalveluiden parantaminen. Mielenterveysongelmat ovat ajankohtainen ongelma, eivätkä vähiten nuorten ja opiskelijoiden keskuudessa, joiden asiaa olen luvannut eduskunnassa ajaa. Mielenterveyspalveluiden lieväkin parantaminen olisi mielestäni hyvä taloudellinen panostus. 4. Näistä valitsisin vapaan tulon rajojen kasvattamisen sillä perusteella, että tulorajojen korotus maksaa kymmenesosan siitä, mitä vastaava opintotuen korotus maksaisi. Totta kai myös opintotukijärjestelmään tulisi saada muutoksia. Tuomo Puumala 24 v, keskusta Sara Eklund 24 v, RKP 1. Pyrkisin tekemään töitä puolueessani sen eteen, että voisin etukäteen vaikuttaa ryhmän mielipiteeseen, eikä tällaiseen tilanteeseen edes jouduttaisi. Olisin tilanteen niin vaatiessa kuitenkin valmis äänestämään oman linjani mukaisesti, ryhmäpäätöstä vastaan. 2. Selvittäisin asian perusteellisesti. Kansanedustajana minulla ei itselläni olisi välttämättä tarpeeksi aikaa asian selvittämiseksi, mutta avustajani tulisi hankkimaan tapauksesta kaiken mahdollisen tiedon. Selvitysten perusteella ryhtyisin vaadittaviin jatkotoimenpiteisiin. Tapauksen rikastuttavana puolena ei olisi vain kansalaisen auttaminen, vaan myös arvokkaan tiedon saanti. 3. Hankkeita on vaikea priorisoida. Asia riippuisi siitä, miten paljon niitä varten olisi yleisesti varattu resursseja. Valitsisin kuitenkin tiehankkeen, sillä auttaisin omaa aluettani. Toisaalta tämä voisi toimia myös ennaltaehkäisevänä toimena. Hyvä alue- ja työllisyyspolitiikka edistäisi varmasti myös mielenterveysasioita. 4. Valitsen opintorahan korottamisen, sillä se vaikuttaisi kaikkiin tasapuolisesti. Lähes yhtä tärkeää olisi kuitenkin myös vapaan tulon rajojen korottaminen, sillä ne ovat jääneet pahasti jälkeen. 1. Äänestäisin opintorahan korottamisen puolesta, koska tämä kysymys onkin ollut yksi kampanjani kärkiteemoista, ja haluan olla uskollinen äänestäjiäni ja poliittisia tavoitteitani kohtaan. 2. Kuuntelisin kansalaista ja selvittäisin, mitä laki ja muut säännöt sanovat näistä ratkaisuista. Ottaisin yhteyttä myös juristiin, joka auttaisi kansalaista mikäli asiasta on tehty väärä päätös, ja joka voisi neuvoa kansalaista ottamaan yhteyttä toiseen vakuutusyhtiöön ja hakemaan toista päätöstä. Minulla ei ole vastauksia kaikkeen, mutta autan mielelläni ihmisiä kuuntelemalla, neuvomalla ja kannustamalla etsimään totuutta. 3. Kohdistaisin rahamäärän mielenterveyspalveluihin. Ihmisten hyvinvoinnin on aina oltava tärkein asia politiikassa. Kun ihmisten terveyttä edistetään ja he saavat tarvitsemansa avun ja tuen, he voivat myös olla töissä, ja verorahoja voisi puolestaan käyttää teiden rakentamiseen. 4. Vaikea valita haluaisin molemmat! Etusijalla olisi kuitenkin opintorahan korottaminen, koska sitä ei ole nostettu vuosiin, ja se olisi paras vaihtoehto myös niille opiskelijoille, joilla ei ole mahdollisuutta olla töissä tai saada hyväpalkkaista kesätyötä. Anu Mäntylä 27 v, perussuomalaiset 1. Äänestäisin oman päätökseni mukaan korottamisen puolesta, ja ottaisin sanktiot vastaan. 2. Ohjaisin kansalaisen hakemaan toista lausuntoa vakuutusyhtiön ulkopuoliselta lääkäriltä. Mikäli se olisi eroava vakuutusyhtiön lääkärin antaman lausunnon kanssa, lähtisin selvittämään asiaa konsultoimalla ensin vakuutusyhtiön lääkäriä. 3. Valitsisin tiehankkeen. Suomen mielenterveyspalveluiden tila on tällä hetkellä niin huono, ettei lievä parantaminen riitä, vaan asian auttamiseksi budjetista pitäisi lohkaista suurempi summa. Mielestäni tiehanke olisi tältä pohjalta kannattavampi. Se lisäisi työllistymistä vaalipiirissäni ja voisi osaltaan jopa parantaa mielenterveysongelmia. 4. Etusijalla on ehdottomasti opintorahan korottaminen. Opintorahaan ei ole tullut muutosta aikoihin, vaikka kustannukset ovat nousseet. Mitä enemmän vapaan tulon rajoja korotettaisiin, sitä enemmän opiskelijat työskentelisivät, ja tämä olisi pois heidän opinnoistaan. Linda-Maria Karhinen 27 v, kokoomus 1. Ensinnäkin pyrkisin toimimaan eduskuntaryhmässäni niin, että koko ryhmä äänestäisi korottamisen puolesta. Jos ryhmä kuitenkin äänestäisi korottamista vastaan, äänestäisin itse korottamisen puolesta, sillä asia on minulle tärkeä. 2. Juristina tiedän, etten voisi keskustella kansalaisen henkilökohtaisista asioista lääkärin kanssa tai yrittää vaikuttaa kyseisen lääkärin mielipiteeseen. Auttaisin kansalaista saamaan toisen tai jopa kolmannen lausunnon. 3. Asettaisin mielenterveyspalveluiden lievän parantamisen etusijalle. Parantamalla asiaa valtakunnallisesti auttaisin varmasti myös oman vaalipiirini kansalaisia. Parantamalla mielenterveyspalveluita voitaisiin myös edistää työkykyä. 4. Kummatkin ovat minulle tärkeitä, mutta jos näistä pitäisi valita, korottaisin ensin opintorahaa. Myös vapaan tulon rajojen korottaminen olisi tärkeää, jopa niiden poistaminen kokonaan voisi tulla kysymykseen. Niiden valvominen vie paljon rahaa. Matias Kaihovirta 23v, SDP 1. Äänestäisin ryhmäpäätöstä vastaan. Tämä on minulle tärkeä kysymys, enkä antaisi sanktioiden vaikuttaa äänestyspäätökseeni. 2. Tämä on yksittäinen tapaus ja siihen olisi vaikea paneutua ja antaa neuvoja. Tapaus on vakuutusyhtiön ja kansalaisen välinen asia. 3. Valitsisin ehdottomasti mielenterveyspalveluiden lievän parantamisen. Tiehankekin olisi tärkeä, mutta mielenterveyspalveluiden tila on suurempi ongelma valtakunnallisella tasolla. 4. Mielestäni etusijalla on opintorahan korottaminen. Opintotuki on ainutlaatuinen tukimuoto Suomessa, ja opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus elää sen varassa ilman, että joutuu tekemään palkkatyötä. VAASAN YLIOPPILASLEHTI 2/2007 5

6 KESÄTYÖT JA REKRYTOINTI GalluP gallupgallupgallupgallupgallupgallupgallupgallupgallupgallupgallupgallup g a l l u p gallupgallupgallupgallupgallupgallupgallupgallupgallupgallupgallupgallup g a l l u p Contact-messuilta kipinä työelämään IINES TOIVONEN Onko sinulla kesätyö jo tiedossa? Pakkasten vielä pistellessä persposkissa, monella opiskelijalla on jo kesä mielessä. Töihin pitäisi taas päästä, jotta ensi syksynäkin olisi makaronilaatikkoon varaa. Linda Pelkonen Viestintätieteet, 2 vsk. Minulla on ollut vakituinen työ kampaamossa marraskuusta lähtien. Suoritin lukion ohella parturikampaajan ammattitutkinnon. 6. helmikuuta jo 12. kerran järjestetty Contact-työelämätapahtuma Vaasan yliopiston Mathildan aulassa keräsi paljon yleisöä. Tällä hetkellä kesätöiden hakusesonki on kuumimmillaan ja yrityksillä on hyvä tilaisuus houkutella osaavia nuoria leipiinsä esiintyessään kampusalueen sydämessä. Toimittajamme sukelsi messutunnelmaan ja kokeili onneaan työhaastattelussa. JAAKKO EVONEN Paikalla messuilla olivat ABB, Adecco, Deloitte, TEK, Ernst & Young, Kemira, Kone, KPMG, Manpower, Osuuspankki, Patria, Pricewaterhouse Coopers, Teleca, Vacon, Vaasan kaupunki, Varamiespalvelu, Vasek ja Wärtsilä. Itse tulin paikalle vasta alkuiltapäivästä ja luulin jo kuumimman yleisöryntäyksen menneen ohi. Näin ei ollut, vaan jouduin kiltisti jonottamaan päästäkseni juttusille yritysedustajien kanssa. Mutta ennen väentungokseen menemistä päätin hyödyntää Celectuksen haastattelutilaisuutta ja menin Pitkälle pääsee se, jolla on työhön sopiva profiili, ja joka on tinkimätön sekä motivoitunut suoriutumaan kunnialla suurista paineista huolimatta. KPMG, Nina Krosius suoraan tentattavaksi. Minua ei erityisemmin jännittänyt, koska Celectuksen väki oli hyvin rentoa. Kysyin heiltä, miten voisi erottua työnhaussa. Heidän mielestään on tärkeää omata määrätietoinen asenne työntekoon. Hakijalta on syytä löytyä nöyryyttä ja kielitaitoa, varsinkin jos haluaa kansainvälisiin työtehtäviin. Lisäksi koulutuksen ja työkokemuksen on syytä linkittyä joustavasti yhteen. Mutta kaikkein eniten ratkaisee hyvin paineita sietävä persoona, joka paljastuu viimeistään hektisessä haastattelutilanteessa. Yritykset piinapenkissä Pyyhkiessäni hikeä Celectuksen haastattelun jälkeen suuntasin kohti Mathildan aulaa, jossa puolestaan oli vuoroni laittaa yritykset piinapenkkiin. Ajan rajallisuuden vuoksi valitsin Wärtsilän, Kemiran ja KMPG:n. Wärtsilän Mika Palosaari totesi kaiken lähtevän liikkeelle asianmukaisesti täytetystä nettilomakkeesta. Hakijat voidaan profiloida jo tässä vaiheessa ennen haastattelukutsujen lähettämistä varsinaisten faktatietojen perusteella. Tärkeänä piirteenä kansainvälisessä liikemaailmassa pidetään englannin kielen taitoa sekä kykyä vastata muuttuviin olosuhteisiin, Palosaari kertoi. Haastatteluvaiheessa itse persoona kertoo paljon hakijasta, kuten tämän elämänasenteesta. Kemiralla oli edustettuna naiskauneutta. Päätin kuitenkin pysyä viileänä. Kemiran Heidi Helström ja Sanna Lusa totesivat eksaktiosaamisen olevan tärkeää, koska eri tehtävissä on erilaisia profiileja. Tiedon muuttuessa nopeasti on oltava halua oppia uutta, sekä myös oltava nöyrä. Hakijalle on myös eduksi laaja kokemus yritysmaailmasta, sekä sitkeä motivaatio näyttää osaamistaan. KPMG:llä oli tarjolla paljon kaupan ja tekniikan alan tehtäviä. Helsingistä asti saapunut Nina Krosius totesi monen muun yrityksen tapaan koulutuksen ja työkokemuksen toisiaan tukevan vaikutuksen olevan tärkeää. Lisäksi persoonan esiintyminen haastattelutilanteessa on ratkaisevin tekijä silloin, kun on valittava useamman henkilön kesken. Pitkälle pääsee se, jolla on työhön sopiva profiili, ja joka on tinkimätön sekä motivoitunut suoriutumaan kunnialla suurista paineista huolimatta, Krosius arvioi. Huomasin työnantajia haastatellessani, että he arvostavat alasta ja firmasta riippumatta samoja asioita. On vain luotettava itseensä ja tiedettävä, mitä on valmis tarjoamaan yritykselle palkkauksen vastineeksi. Selvää on, että kilpailua on paljon ja ihmiset joutuvat yhä kovemmille kiristyvän markkinatalouden takia. Toivon, että tämä ei näkyisi uupumuksen räjähdysmäisenä kasvuna. Itse odotan innolla tulevaa työelämää kasvavista haasteista huolimatta. Meillä nuorilla on vastuumme tulevaisuuden Suomen rakentamisesta. Jaakko Evonen Marika Latva-Kurikka Viestintätieteet, 2.vsk On. Olen töissä toimitusavustajana Pohjalaisessa, ja olen nyt toista vuotta siellä ja Suupohjan aluetoimituksessa kesätöissä. Antti Rydman Kauppatieteet, 3. vsk Ei ole vielä. Aion hakea töitä vähän kaikkialta. 6 VAASAN YLIOPPILASLEHTI 2/2007 Messuilla riitti hälinää ja standit olivat katettu houkutteleviksi.

7 KESÄTYÖT JA REKRYTOINTI Nina Hirvonen Kesätyön saaminen vaatii kyynärpäätaktiikkaa, tuuria ja usein myös aikaisempaa kokemusta. Täydellisyyskään ei ole pahitteeksi, mutta tärkeintä on olla oma itsensä. Kesätyömetsästys käynnissä Vakuuta työnantajasi ja vältä sudenkuopat Jokaisen opiskelijan joka kevät järjestettävä kesätyöarvonta on täällä taas. Työhakemuksia ja ansioluetteloja lähetellään joka suuntaan ja siinä ohella täytetään verkosta löytyviä hakulomakkeita, jotta kesää ei tarvitsisi käyttää tenttikirjaa lukien ja opintotukikuukausia kuluttaen. Bonuksena tässä arvonnassa on koulutusta vastaavat tai edes koulutusta lähellä olevat työt. Millä tavalla voit erottautua muista hakijoista? Toisaalta, onko jotain sellaista, mitä ei ehdottomasti kannata työnhaussa tehdä? PAULUS TOROPAINEN Kesätyöpaikan saanti Vaasasta on varsin usein kiven alla. Opiskelijoita on todella paljon, mutta työpaikkoja ei riitäkään kaikille. Tämän takia kaupunki tyhjeneekin toukokuussa, kun muualta Vaasaan muuttaneet opiskelijat lähtevät kotimaisemiinsa kesätöihin. Myös ulkomaat on varteenotettava vaihtoehto kesätöitä etsittäessä, sillä kielitaidosta ei ole koskaan nykymaailmassa haittaa. Ennen työnhakua kannattaa kuitenkin valmistautua hakuun miettimällä, mitä oikein odottaa kesätyöpaikalta. Kannattaa hakea töitä, joita kuvittelee realistisesti tekevänsä ja toisaalta saavansa. Myös hakemuksia kirjoittaessa kannattaa muistaa, että samalla pohjalla tehtyä hakemusta ei kannata lähet- tää moneen paikkaan, vaan jokainen työpaikka vaatii ilmoitustaan vastaavan hakemuksen. Vaasassa tilanne parantunut Henkilöstökonsultti Hannu Ollikkala Vaasan työvoimatoimistosta kertoo opiskelijoiden kesätyötilanteen parantuneen Vaasassa verrattuna aikaisempiin vuosiin. Yritykset ja vuokrausfirmat ilmoittavat kesätyöpaikoistaan jopa sanomalehdissä, jota ei ole aikaisempina vuosina paljoakaan tapahtunut, kuvaa Ollikkala kehitystä. Yksistään Vaasassa toimivat suuret yritykset, kuten ABB, Wärtsilä ja Vacon työllistävät kesän aikana lähes 1000 työntekijää. Suuret yritykset hakevat pääosin nettihakemuksella, joten itse hakemuksen on erotuttava jollain tavalla joukosta ja oltava persoonallinen, vinkkaa Ollikkala. Pienten yritysten kohdalla puolestaan toimii usein perinteinen paperihakemus, joka kannattaakin mahdollisuuksien mukaan käydä viemässä henkilökohtaisesti paikalle. Näin on helpompi vakuuttaa työnantajalle olevansa oikea kesätyöntekijä. Tällä tavalla myös muista erottautuminen on helpompaa. Tietenkin siisti pukeutuminen ja reipas olemus ovat valtteja, sekä aito kiinnostus yritystä kohtaan, paaluttaa Ollikkala. Haku kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin Kesätyönhaku kannattaa aloittaa heti vuoden alusta tammi-helmikuun aikana vierailemalla kiinnostavien yritysten nettisivuilla. Usein suuret yritykset aloittavat rekrytointinsa heti tammikuussa ja lopettavat jo ennen kuin monet ovat havahtuneet koko kesätyönhakuun. Myös erilaiset kesätyömessut ovat hyviä paikkoja varsinkin jos sattuu pääsemään niin sanotun oikean henkilön kanssa juttusille. Suurten yritysten kohdalla voi olla vaikeampaa, johtuen nettihausta. Pitää kuitenkin olla rohkea ja yrittää vaikka sopia tapaaminen yritykseen. Tämä onnistuu paremmin pienillä yrityksillä, valaa Ollikkala uskoa opiskelijoiden kesätyönhakuun. Lisäksi myös monet suuret kaupat ottavat kesätyöntekijöitä omien hakujensa kautta. Näitä kannattaa tarkas- Lähes lottoamiseen verrattavaa toimintaa PAULUS TOROPAINEN tella liikkeiden nettisivuilta sekä käydä paikan päällä kysymässä tilannetta. Yksi mahdollisuus on lähteä kesätöihin ulkomaille, jossa palkan lisäksi saa upeita kokemuksia. KOMMENTTI Kesätöiden haku hallintotieteiden opiskelijana on välistä muistuttanut lottoamista. Oman alan töistä ei ole hajuakaan, koska julkisilla organisaatioilla ei ole rahaa palkata kesäsijaisia ja vaikka olisikin, paikat menevät yliopiston harjoittelijoille. Näin ollen ennen ja jälkeen harjoittelun on kyllä saanut keksiä yhtä ja toista hauskaa, että on saanut tehdä töitä. Työhaastatteluihin on kyllä ollut kohtalaisen helppo päästä, mutta muualta Vaasaan muuttaneena tukena ei ole ollut tuttavajoukkoa, joka olisi voinut vinkata sopivista paikoista. Tämän takia viiden opiskeluvuoden aikana on kertynyt vain kaksi Vaasassa vietettyä kesää, kun loput on vietetty sitten milloin missäkin. Muualla vietetyt kesät ovat olleet aina hieman ongelmallisia, koska asunto Vaasassa on kuitenkin ollut tärkeysjärjestyksessä yläpäässä. Joka keväistä ja syksyistä muuttorumbaa en ole halunnut, vaan olen pitänyt asuntoni, vaikka en olisi siellä asunutkaan kahteen kuukauteen. Toisinaan kesätyöpaikan saanti voi venyä varsin pitkälle kevääseen, jopa kesään. Näin kävi muun muassa vuosi sitten, jolloin toukokuun loppupuolella eräänä sunnuntaina tuli viesti, että töitä olisi tarjolla naapurimaan pääkaupungissa, ja että aikaa töiden alkamiseen olisi 3 viikkoa. Vahvasti suunniteltu kesä gradun tekemisineen sai sillä hetkellä jäädä, kun mieli halajasi hakemaan huikeita kokemuksia ja tapaamaan uusia ihmisiä. Kielitaidostakaan ei ole nykymaailmassa ainakaan haittaa, joten tätä kannattaa vakavasti harkita kesätöitä haettaessa. VAASAN YLIOPPILASLEHTI 2/2007 7

8 Läsnäolopakko ehdoton sääntö? Opintojen suoritustavat määrätään opetussuunnitelmissa, jotka vahvistetaan tiedekunnissa aina toukokuun loppuun mennessä. Joidenkin kurssien suorittamiseksi vaaditaan pakollista läsnäoloa opetustilanteissa. Mitä oikeuksia opiskelijalla on läsnäolovaatimuksen suhteen? MARIA ERONEN täviä, tarkentaa humanistisen tiedekunnan opintoneuvoja Hanna Korpela. Myös seminaari-istunnoissa vaaditaan opiskelijan läsnäoloa. Esimerkiksi kandidaatin tutkielma -kurssiin liittyy pakollisia seminaari-istuntoja. Mikäli opiskelija ei ole osallistunut seminaari-istuntoihin, suoritusta ei voi hyväksyä, Heinonen-Özdemir toteaa ja jatkaa, että istuntoihin osallistuminen ja opponointi antavat valmiuksia työelämää ajatellen. Heinonen-Özdemirin mukaan kenelläkään opettajalla ei ole valtaa päättää yhtäkkiä, että opiskelijoiden on oltava läsnä luennoilla. Jos missään ei ilmoiteta pakollisesta läsnäolosta tai aktiivisesta osallistumisesta, ei kukaan opettaja voi sitä opiskelijoilta vaatiakaan. Aina löytyy jokin ratkaisu Sairastumisesta johtuvat poissaolot ovat ensikädessä opettajan ja opiskelijan välinen asia. Opettajan tulisi joustaa sairastumistapausten kohdalla ja antaa vaikkapa korvaavia tehtäviä opiskelijalle, sanoo opintopäällikkö Heinonen-Özdemir. Sairastumisien kohdalla tulisi aina tapauskohtaisesti tarkastella tilannetta. Uskon terveen järjen käyttöön ja yhteiseen sopimiseen puolin ja toisin, toteaa humanistisen tiedekunnan hallintopäällikkö Britschgi. Uskon, että oppiminen on tehokkainta varsinaisessa opetustilanteessa. Jos joku opiskelija on joutunut olemaan paljon pois kurssilta, mielestäni on aina parempi keskustella siitä, jos hän voisi tehdä kurssin uudestaan, sanoo englannin kielen lehtori Aira Thölix. Thölix lisää, että hän voi antaa joillakin opettamillaan kursseilla lisätehtäviä, mikäli kurssin suorittaminen olisi muuten mahdotonta opiskelijan kannalta. Mutta mitä tehdä sitten, kun yhteisymmärrystä opettajan kanssa ei synny ja opiskelija joutuu mahdottomaan tilanteeseen liiallisten poissaolojen vuoksi? Jos tilanne näyttää mahdottomalta, niin opiskelijan kannattaa kääntyä laitosjohtajan tai opintopäällikön puoleen, Heinonen-Özdemir neuvoo. Hän uskoo, että korvaava suoritustapa löytyy, mikäli poissaoloon on pätevä syy. Tarjoan aina opiskelijoille mahdollisuutta tulla samalla viikolla kurssin toiseen ryhmään korvaamaan poissaoloa, Thölix kertoo. Myös Heinonen-Özdemir pitää yhtenä mahdollisuutena sitä, että poissaolon pakollisista opetustilanteista voisi korvata osallistumalla jonkin toisen ryhmän opetukseen. Jos joutuu sairastumisen vuoksi olemaan pois esimerkiksi kandidaatin tutkielman seminaari-istunnoilta, ratkaisuna voisi olla esimerkiksi osallistuminen jonkin toisen kandiryhmän istunnoille. Aina löytyy jokin ratkaisu. Yleensä luento-opetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Opintooppaassa ilmoitetaan erikseen, jos jollakin kurssilla vaaditaan pakollista läsnäoloa, sillä opiskelijoiden täytyy saada tietää siitä etukäteen, kertoo humanistisen tiedekunnan opintopäällikkö Eija Heinonen-Özdemir. Hän lisää, että opiskelijan tulisi aina katsoa, mitä opinto-oppaassa lukee kunkin kurssin kohdassa suoritustapa. Mikäli suoritustavassa lukee esimerkiksi pelkkä tentti, niin suoritukseksi riittää hyväksytty arvosana tentistä, eikä läsnäoloa luennoilla vaadita. Humanistisen tiedekunnan hallintopäällikkö Anja Britschgi toteaa, että selkeä opetussuunnitelma ja yhteisistä pelisäännöistä sopiminen jakson alussa ovat tarpeen. Opintojen suunnittelun vuoksi on tärkeää, että opiskelijalla on ajoissa tiedossa opintojakson luonne. Monet uudet opetusmuodot edellyttävät koko ryhmän sitoutumista ja yhteistä osallistumista. Pakollista läsnäoloa vaaditaan esimerkiksi joillakin kielten kursseilla, joihin sisältyy harjoituksia. Kielten kursseilla on 100 prosentin läsnäolopakko, mutta kurssista riippuen tietty määrä poissaoloja voidaan sallia, jolloin opiskelijalla on yleensä mahdollisuus tehdä lisäteh- Oppiakseen luennoilla kannattaa kuitenkin käydä - ja voihan siellä viihtyäkin. Paavo Mäkelä Naisen paikka on hellan ja gradun välissä Maisterin lähtölaskenta Juttusarjassa seurataan, kuinka gradusta tulee totta vai tuleeko. SAARA MIETTOLA Vihdoinkin näkyviä tuloksia! Viime numerossa ajatukseni olivat niin epätoivon saastuttamat, ettei uskoisi, mitä sitten tapahtui. Innostuin nääs niin paljon miehekkäästä ratkaisustani vaihtaa aihetta, että tekaisin saman tien uuden alkuraportin. Eikä edes sattunut! Olen nyt viikon päivät sulatellut tätä pientä mutta ihmeellistä saavutustani. Eipä silti, samanaikaisesti pienessä pääkallossani aivot sykkivät jo herkeämättä seuraavan koitoksen kimpussa. Herra Väliraportti on hänen nimensä ja missioni on vietellä hänet puolelleni. Siitä lisää seuraavassa numerossa, jos Jumala suo. Jotta elämä ei menisi pelkäksi gradutukseksi, olen tasapainottanut arkea erinäisillä vapaa-ajan harrastuksilla. Näihin kuuluu muun muassa kotiäitiys. Ei sillä, että minulla mitään perheenlisäystä olisi tulossa, kunhan vain harrastan. Olen tutustunut sellaisiin turhiin toimintoihin kuten pyykin silittämiseen, uusien ruokareseptien keräilyyn ja pakkomielteiseen leipomiseen. Tällä tavalla liberaali feministi voi turvallisissa olosuhteissa salaa kokeilla, miltä tuntuisi olla pehmoinen, pullantuoksuinen äityli. Ei sille mitään voi, että jollain sairaalla tavalla saan tästä arkaaisesta alter egostani kiksejä. Onneksi on olemassa vertaistukea, ettei aivan tarvitse alistua sisäisen sovinistisortajansa vaimokkeeksi. Jonkinlainen harrastus kai se ystäviin ripustautuminenkin on, ja siksi lasken sen nyt näihin vapaa-ajan toimintoihin. Viikoittain kokoonnumme tyhjäntoimittajaporukan voimin viinitonkan äärelle puimaan läpi kaikki asiat, jotka kunkin mieltä painavat. Sanoinko kaikki asiat? Tarkoitin tietysti kaikki asiat paitsi gradu. Gradusta ei kukaan halua eikä saa puhua, sillä muuten alkaa ahdistaa. Näissä tapaamisissa saattaa hyvällä onnella vierähtää kokonainen iltapäivä pienessä päiväpöhnässä, ja gradua ehtii hyvin miettiä vielä kotona, töistä väsyneenä palanneen avopuolison syyttävän silmän alla. Mikään ei motivoi niin kuin huono omatunto. Olisihan näitä terapeuttisia aktiviteetteja muitakin listata, mutta se ei nyt ollut tarkoitus. Kunpahan yritän antaa ymmärtää, että vaikka olenkin tällainen kovin tunnollinen opiskelija, niin on sitä meikäläisellä muutakin elämää kuin pelkkä gradu. Ei välttämättä kovin tervehenkistä elämää, mutta kunhan edes jotain. Toinen vaihtoehto on sitten istua rauhallisesti alas, sulkea Messenger ja ottaa elämänsä tosissaan. Aina hetkittäin sekin onnistuu. Sieltä se väliraportti sitten sutkahtaa kaikkien odottavien iloksi, kunhan taas vakavoidun. Olen sentään yltänyt jo siihen pisteeseen, että uskallan asettaa itselleni tavoitteita, vaikkeivät ne realistisia olisikaan. Ennustan vaikka, että seuraavan kerran kun kohtaamme, välirapsu on ainakin puoliksi valmis. 8 VAASAN YLIOPPILASLEHTI 2/2007

9 Tee taidetreffit Kuntsiin Helmikuun alussa avattu Kuntsin modernin taiteen museo on mukava uusi tuttavuus, jonka haluaisi esitellä heti kaikille kavereille. OUTI KORHONEN Museonjohtaja Anne-Maj Salin on iloinen. Modernin taiteen museo Kuntsi on viimein avannut ovensa, ja kävijöitä riittää. Vaikka Kuntsissa on jo käynyt kuhina, on Salin huomannut monen edelleen ajattelevan taiteen olevan yhtä kuin öljymaalaus kultakehyksissä. Kuntsissa ei juuri kultakehyksiä näe, mutta paljon muuta kyllä: Pieniä tauluja. Valtavia tauluja. Veistoksia. Videoesityksiä. Luvassa on myös konsertteja ja lähinnä lapsille, miksei myös muille, suunnattuja työpajoja. Anne-Maj Salinin mielestä nykypäivänä museot ovat mielen rauhoittamiseen sopivia keitaita. Monella elämän tempo on niin hurja, että tekisi hyvää välillä pysähtyä vaikka vain yhden taulun äärelle tutkimaan ja katselemaan, mitä siitä löytää, hän pohtii. Salin uskoo ihmisten olevan jo hieman turtuneita nähtyään ja koettuaan jokapäiväisessä elämässään niin paljon, joten välillä olisi hyvä nauttia pienistä iloista. Kaiken ympäröivän ärsyketulvan vastapainoksi tarvitaan rauhaa ja pysähtymistä. Taide pesee pois arjen pölyt, Salin toteaa lainaten Picassoa. Taide antaa ihmisille myös konkreettisen kosketuksen historiaan. Salin uskookin juuri opiskelijoiden kiinnostuvan Kuntsista, koska osa sen nykytaiteen kokoelmista on koskettanut myös heidän vanhempiaan silloin, kun he ovat olleet nuoria. Nostalgia-arvoa siis ainakin on. Tutustumalla näihin teoksiin nuoret saattavat ymmärtää omia vanhempiaankin paremmin, Salin naurahtaa. Leppoisaa oleskelua kaikille Salin toivoo Kuntsin tuntuvan kävijöistä kotoisalta. Ilokseen hän on huomannut kävijöiden viettävän museossa kaikessa rauhassa aikaa, eikä vain kiiruhtavan näyttelyn läpi. Hän painottaa, että museo ei ole mikään elitistinen pyhättö, vaan paikka missä voi vapaasti oleskella ja ruokkia mieltään. Museoiden hienostelevan maineen Salin uskoo johtuvan siitä, että taide on suoraan sanottuna kallista. Mutta elitistihän olisi se, joka miettii, miten saisi hankittua kalliin taulun itselleen, ei se, joka maksaa taulujen katselusta vähemmän kuin elokuvalipusta, hän huomauttaa. Salinin mielestä taidemuseo sopii paitsi yleiseksi olohuoneeksi, myös erinomaiseksi treffipaikaksi. Tiedän yhdenkin tapauksen, jossa ensitreffit olivat museossa, ja ne johtivat avioliittoon, hän hymyilee. Avajaisnäyttely on nimeltään Kuntsin ikonit 1. Näyttelyssä on esillä noin sata Kuntsin säätiön ja Lars Swanljungin laajoista taidekokoelmista poimittua työtä, jotka ovat ikkuna museon aarteisiin. Kuntsin säätiön kokoelmat sisältävät enimmäkseen kotimaista nykytaidetta, ja Lars Swanljungin nuoreen suomalaiseen taiteeseen keskittyneet kokoelmat karttuvat jatkuvasti uusilla teoksilla. Kotimaisten taiteilijoiden lisäksi Kuntsissa on esillä tunnettujen ulkomaisten taiteilijoiden, kuten Andy Warholin, töitä. Syksyllä on luvassa valikoiman toinen kattaus, kun Kuntsin ikonit 2 näyttely avataan. Kuntsin modernintaiteen museo nököttää hyvällä paikalla Sisäsatamassa. Vanhan talon ohi ovat useimmat kulkeneet, ja nyt on siis mahdollista myös pistää nokka oviaukosta sisään. Se on itse asiassa suositeltavaakin, sillä välillä on hyvä antaa stressaantuneen ja suorituspaineisen sielunsa ravinnoksi jotain ihan muuta. Kuvat: Susanna Manu Museonjohtaja Anne-Maj Salin on tyytyväinen Kuntsiinsa. Kantsii käydä OUTI KORHONEN Kuntsin tiloissa mieli rauhoittuu ja silmä lepää. Olen vieläkin hieman hämmästynyt siitä, miten vanha rakennus normaalin lenkkireittini varrella onkin yhtäkkiä täynnä kaikenlaisia aarteita. Kaksikerroksinen Kuntsi on sopivan avara ja vanha, mutta uusi. Ja juuri niin lähellä että sinne voi ihan vain eksyä ohikulkumatkallakin. Lisäksi siellä on kahvila, putiikki ja viehko pieni kirjasto, erikoiset vessat ja avarat ikkunat. Kuntsi on kotoisa ja hallittavan kokoinen. Ja on siellä sitä taidettakin, runsain mitoin. Osa on tuttua, ja ainakin vihreäpohjaisen Maon olen nähnyt ennenkin, ehkä jonkun tuttavan jääkaapin ovessa. Minulle silti suurin osa on uutta. Ja on siellä hyviä yllätyksiäkin, vai mitä mieltä itse olisitte seinän kokoisesta alastomasta tanssivasta miehestä? Älkää silti käsittäkö väärin. Kuntsissa ei ole mitään itsetarkoituksellista hätkähdyttämisen makua, ja se alaston tanssiva mieskin on oikeastaan aika sympaattinen. Vaasan opit eivät menneet hukkaan Valmista kauraa Kirjoittaja on opiskellut Vaasan yliopistossa kauppatieteitä ja valmistunut maisteriksi keväällä HANNA-KAISA ÖHMAN Täyttäessäni hakupapereita Vaasan yliopistoon keväällä 1999 tietoni yliopistosta olivat vielä kovin huterat ja vajavaiset. Ketään tuttuani ei opiskellut Vaasassa, enkä itsekään ollut vieraillut kaupungissa kuin kerran aikaisemmin lapsena. Ajatus Vaasasta opiskelupaikkakuntana heräsi vasta osallistuessani kauppatieteiden valmennuskurssille Helsingissä. Siellä kuulin, että jotkut kurssilaisista olivat valinneet hakukohteekseen Vaasan. Aloitin kauppatieteen opintoni Vaasassa syksyllä Vaikken etukäteen tuntenutkaan kaupungista ketään, muodostui heti ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana oma opiskelijaporukka, josta useiden kanssa pidän edelleenkin yhteyttä. Ensimmäinen opiskeluvuoteni Vaasassa on jäänyt mieleeni parhaiten. Opiskelut olivat sivuroolissa ja hauskanpito etusijalla. Ehdottoman tärkeää oli osallistua kaikkiin mahdollisiin illanviettoi- hin ja bileisiin. Jälkikäteen oikein ihmetyttää, että miten pienellä unimäärällä sitä voikaan opiskelijana tarvittaessa selvitä. Usein aamun luennoille tuli mentyä parin tunnin yöunien jälkeen. Vaikka opiskelutahti ensimmäisenä syksynä olikin vielä kovin rattoisaa, muodostui minulle selvä käsitys siitä, että haluaisin opiskella talousoikeutta pääaineenani. Toisena ja kolmantena vuonna opiskelin tiiviiseen tahtiin. Talousoikeutta opiskellessani alkoi oikeustiede kiinnostaa yhä enemmän ja mietin opintojen laajentamista myös oikeustieteellisen tiedekunnan puolelle. Keväällä 2002 pyrin opiskelemaan oikeustiedettä Lapin yliopistoon. Sain opiskelupaikan ja tiedossa oli opiskelu-urakan jatkuminen. Syksyllä 2002 aloitin oikeustieteen opinnot ja samana syksynä lähdin vaihtoon Englantiin Southamptoniin. Vaihtokokemus oli ainutlaatuinen ja ikimuistoinen. Parin vuoden ajan vietin suuren osan ajasta junassa. Valmistuin kauppatieteiden maisteriksi Vaasasta keväällä 2004, joten opiskelin puolentoista vuoden ajan samanaikaisesti Rovaniemellä ja Vaasassa. Työskentelin Hämeenlinnassa asianajotoimistossa avustavana lakimiehenä, samalla kun suorittelin viimeisiä opintojani Rovaniemellä. Vaikka työ oli lakimiehen työtä, olin useita kertoja kiitollinen Vaasasta saamistani opeista. Valmistumiseni Vaasasta ei ollut vielä muuttanut elämääni merkittävästi, koska opiskelut Rovaniemellä jatkuivat yhä. Kun valmistuin Rovaniemeltä maaliskuussa 2006, tuntui olo gradun palauttamisen jälkeen kovin tyhjältä, mutta onnelliselta. Yhtäkkiä minulla tuntuikin olevan paljon vapaa-aikaa! Täysipäiväinen töissä käyminen ja opiskelu pitkine tenttimatkoineen oli ollut kuluttavaa. Opiskeluelämän päättymisen jälkeenkin on tapahtunut jo paljon. Olen muuttanut asumaan Vantaalle ja käyn töissä Helsingissä. Työelämässä olen ehtinyt olla muutaman vuoden, pääosin lakimiestehtävissä. Nykyinen työni ei juuri liity kauppatieteisiin, mutta koen, etteivät Vaasassa saamani opit ole menneet miltään osin hukkaan. Koska olen aloittanut opintoni Vaasassa ja siellä suurimman osan opiskeluajastani asunut, on Vaasa minulle se opiskelupaikka, johon kaikki hyvät opiskelumuistot pääosin liittyvät. Vaasan vapaa-ajan tarjonta on yleisestikin ottaen hyvää verrattuna esimerkiksi Rovaniemen opiskelijaelämään. Erityisen hyvää Vaasassa on se, että bileet ovat pääosin yhteisiä koko yliopistolle. Itsestäni ei edes tunnu, että siitä on kovin kauan, kun omat opintoni aloitin, vaikka tosiasiassa aikaa on kulunut jo 7,5 vuotta. Hiukan haikeuttakin on ilmassa, kun kuuntelen Vaasassa nykyisin opiskelevan siskoni juttuja opiskelijaelämästä. Hyvin vähän on loppujen lopuksi muuttunut! VAASAN YLIOPPILASLEHTI 2/2007 9

10 10 VAASAN YLIOPPILASLEHTI 2/2007

11 Kielenkääntäjät valtaavat Vaasan Övertäjät Vaasan ylioppilastalon edustus vieraili kiinteistöseminaarissa KARI SYRJÄ Kiinteistöosakeyhtiö Vaasan ylioppilastalo ja Vaasan ylioppilaslehti vierailivat Helsinki International Real Estate Forum seminaarissa tammikuun lopulla. Vierailun tarkoituksena oli haistella kiinteistöalan viimeisiä tuulia sekä hankkia tietotaitoa koskien ylioppilastaloprojektia. Yksi seminaarin kuumista puheenaiheista oli lainsäädäntöömme paraikaa lobattava REIT-malli. Se on alalla päivän kuuma sana, ja tilastojen mukaan malli on tehnyt parempaa tulosta kuin osakkeet pitkässä juoksussa USA:n markkinoilla. Lyhyesti REIT -mallissa on kyse siitä, että vuokralaisilta pyritään saamaan parasta mahdollista tuloa, eivätkä markkinaodotukset ole aina samoja arvoja omaavaa kun niin sanotun yhteishyvän vaaliminen. Mutta minkä takia yksittäistä yliopisto-opiskelijaa pitäisi kiinnostaa kiinteistöala? Kysyntää pätevästä työvoimasta on ja palkat ainakin alalla on hyvät, asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Raklin:n johtava asiantuntija Jaakko Leinonen toteaa. Kommentti sai vierustuolilla olevan naurahtamaan ja toteamaan, että alan osaajat saavat kolmessa vuodessa jo parempaa palkkaa kuin TKK:n professorit. Työmarkkinatilanne alalla on kuitenkin kiristynyt ja koulutusta arvostetaan suuresti. On valitettavaa, kun monet hyvät nuoret tutkijat ja spesialistit viedään meiltä käsistä, Tekes:in Satu Haaparanta totesi kiinteistöjohtamisen CORESMA seminaarin yhteydessä. Yliopistokeksintöjen kaupallistamista edistettävä Loistavaa tunnelmaa ja iloisia ihmisiä - SKÄL-päivät tulevat. PAULA NIVUKOSKI Mitä tapahtuu, kun parisen sataa kieltenopiskelijaa ympäri Suomea heitetään samaan kaupunkiin ja sekoitetaan? Övertäjät järjestää maaliskuuta SKÄL-päivät Vaasassa. Luvassa on niin tiukkaa asiaa kuin ankaraa juhlintaakin. Viime vuonna kääntäjäopiskelijat kokoontuivat Turussa. Suomen kääntäjäopiskelijoiden liiton vuosikokouksen lisäksi 20 henkinen järjestelytoimikunta on kehittänyt mielenkiintoista ohjelmaa koko viikonlopulle. Vaasaan on tulossa kääntäjäopiskelijoita viidestä eri yliopistosta, Vaasasta, Tampereelta, Turusta, Helsingistä ja Joensuusta, SKÄLtoimikunnan puheenjohtaja Suvi Lehtipää kertoo. Kääntäjäopiske- lijoiden liittoon kuuluvat kaikkien näiden yliopistojen kielten ainejärjestöjen jäsenet. Palavereja ja biletystä Vuosikokouksessa tullaan pohtimaan muun muassa Helsingin yliopiston Kouvolan yksikön kohtaloa. Yksikkö on parhaillaan lakkautusuhan alla. Perjantain kokouksen jälkeen juhlitaan Superstereossa Kielari-bileissä, joihin kaikki ovat tervetulleita. Lauantaille Övertäjät ovat järjestäneet SKÄL-sitsit, joille odotetaan 200 osallistujaa, niin kieltenopiskelijoita kuin muitakin. Kielenkääntäjien sitseillä syödään ja lauletaan Fontanan tanssilattialla. Sunnuntaina yliopistolla on kolme yleisöluentoa. Professori Sirkku Aaltonen luennoi aiheesta : Kääntäjä, sinä olet tähti. Katri Karjalainen puolestaan esittelee kielikylpyä ja sen tutkimusta. Jotta vierailijat saisivat kuvan aidosta Vaasasta, pidämme heille lauantaina esittelykierroksen kaupungilla, kertoo Övertäjien puheenjohtaja Jommi Järvinen. SKÄL-päiville osallistujat majoittuvat Palosaaren koululla ja ruokailevat Mathildassa. Tapahtumaan on saatu tukea ylioppilaskunnalta ja lisäksi viikonloppua sponsoroi muutama käännösalan yritys. Vaasan yliopiston vanhin ainejärjestö toivottaa kaikki tervetulleiksi SKÄL-viikonlopun bileisiin ja luennoille. Lisätietoja tapahtumasta löytyy Övertäjien nettisivulta Yliopistojen tulisi keksintöjen markkinoinnissa ja myynnissä hyödyntää ulkopuolisia yhteistyökumppaneita ja pyrkiä kaupallistamistoiminnassa rakentamaan pitkäaikaisia strategisia kumppanuuksia välittäjäorganisaatioiden kanssa, esittää opetusministeriön työryhmä. Kaupallistettavaksi aiotun keksinnön jatkokehittelyn ja arvonnousun mahdollistavia mekanismeja on kehitettävä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimin. Tutkimustulosten hyödyntäminen yliopistoissa -raportti julkaistiin viime torstaina. Yliopistojen tulee kehittää ja yhtenäistää tutkimussopimuskäytäntöjään muun muassa laatimalla yhteiset sopimusmallit tyypillisimpiin sopimustilanteisiin. Työryhmä huomauttaa, ettei yliopistojen tule kilpailla keskenään sopimusehdoilla, vaan tutkimuksen laadulla. Mahdollisuutta perustaa korkeakoulujen keskinäinen tai muiden toimijoiden kanssa yhteinen tutkimus- ja innovaatiopalveluiden yksikkö tulisi selvittää. Lisäksi korkeakoulujen tulisi yhdenmukaistaa tutkimus- ja innovaatiopalveluiden menettelyitään sekä tarjota toisilleen erikoisosaamistaan maksupalveluna. Opetusministeriö tukee ja seuraa korkeakoulujen innovaatiopalveluiden rakenteellista kehittämistä ja organisointia, jotta parhaat käytänteet voidaan sisällyttää toimintaan. Yliopistojen tulee olla tietoisia kaupallistamiseen ja lisensointiin liittyvistä riskeistä sekä tehdä niihin liittyviä riskianalyysejä. Yliopistojen tulisi lisätä riskien arviointi- ja kantokykyään sekä muun muassa suojautua mahdollisia korvausvaateita vastaan esimerkiksi rahastojen avulla. Yliopiston ei tule tutkimussopimuksessa sitoutua rajoittamattomaan vastuuseen esimerkiksi tulosten käytön aiheuttamista vahingoista tai immateriaalioikeuksien omistuksessa ilmenevistä eituottamuksellisista ongelmista. Yliopistojen on huolehdittava siitä, etteivät ne sitoudu viranomaisten julkisesta toiminnasta annetun lain säännöksiä laajempiin ja tiukempiin salassapitovelvoitteisiin. Ainejärjestö opiskelijan edunvalvojana KäytäValta Maria Kupari Opintoasiainvastaava Vaikka riviopiskelijalle näkyvin osa ainejärjestöjen toimintaa on yleensä bileiden järjestäminen, on ainejärjestön tärkein tehtävä kuitenkin opiskelijan edunvalvonta etenkin opintoasioissa. Opintoasioiden edunvalvonnalla pyritään varmistamaan, että yliopisto järjestää opetuksen, tentit sekä tarvittavat tukipalvelut siten, että opiskelijalla on niiden osalta hyvät edellytykset suoriutua opinnoistaan kohtuullisessa ajassa. Jokaisella ainejärjestöillä onkin oma koulutuspoliittinen vastaavansa, joka puuttuu mahdollisiin epäkohtiin sekä välittää opiskelijoilta tullutta palautetta kursseista tai opetusjärjestelyistä laitoksille ja tiedekuntiin. Tämän kopon yhteystiedot löytyvät ainejärjestösi nettisivuilta. Ainejärjestöjen koulutuspoliittisilla vastaavilla on keskeinen rooli myös opintoasiain valiokunnassa, jossa valmistellaan ylioppilaskunnan kampussuuntautunutta edunvalvontaa sekä keskustellaan opintoasioihin liittyvistä kysymyksistä. Ainejärjestöjen edustajat ottavat kantaa ylioppilaskunnan ajamiin asioihin, kuten opintopsykologin hankkimiseen ja tenttiakvaario-järjestelmän käyttöönottoon oman alansa näkökulmasta. Lisäksi he tuovat valiokunnassa esille oman ainejärjestönsä osalta asioita, joihin tulisi puuttua ylioppilaskunnan tasolla. Ainejärjestötasolla edunvalvontatyötä tekevät paitsi ainejärjestöjen koulutuspoliittiset vastaavat myös ainejärjestöjen valitsemat laitosvastaavat. Useimmilla laitoksilla on vain yksi laitosvastaava, joillakin harvoilla on eri ryhmittymien, ainejärjestöjen tai kieliryhmien, edustuksesta johtuen kaksikin. Heidän kauttaan opiskelijan ääni kuuluu myös laitoksilla esimerkiksi laitoskokouksissa ja suunnittelupäivillä. Näin opiskelijoiden kannalta tärkeisiin asioihin, kuten kurssitarjontaan, voidaan vaikuttaa jo varhaisessa valmisteluvaiheessa. Eräs ainejärjestöjen edunvalvontatyön toiminnan tärkeimmistä edellytyksistä on jäsenistön oma aktiivisuus. Rivijäsenten tulisi ilmoittaa vaikkapa oman ainejärjestönsä koulutuspoliittiselle vastaavalle havaitsemistaan epäkohdista, jotta niihin tiedettäisiin puuttua. Lisäksi rivijäsenenä voi antaa oman panoksensa ainejärjestön edunvalvontatyöhön muun muassa vastaamalla ainejärjestön sähköpostikyselyihin sekä antamalla aktiivisesti kurssipalautetta. VAASAN YLIOPPILASLEHTI 2/

12 Menovinkki: Hotelliyö Berliinissä 110 Tulovinkki: OP-Visalla maksat 30 miljoonassa paikassa eri puolilla maailmaa. Voit nostaa ulkomaista valuuttaa automaateista, varata hotellihuoneen tai vuokrata auton. Ja kun otat ennen reissuun lähtöäsi Pohjolan Easyvakuutuksen, turvaat itsesi ja matkatavarasi. Katso lisää osoitteesta op.fi/nuoret. 12 VAASAN YLIOPPILASLEHTI 2/2007

13 Tritonian puoli yhden taistelu Tuukka Olli lainoillekin tuntuu olevan eniten kysyntää. Perkiömäki muistuttaa, että yölainat tuodaan esille aina Tritonian kellon näyttäessä puolta yhtä. Lähellä Tritonian ovea taistellaan siitä, kuinka hyvin lähestyvään tenttiin pystyy valmistautumaan. Tritonian rutiineihin kuuluu joka arkipäivä kello tapahtuva aamulla palautettujen yölainojen esille tuonti. Usein yölainoja on ennakkoon kyttäämässä useampikin opiskelija. Tämä on pantu merkille Tritoniassa. TUUKKA OLLI Tiistaina 13. päivänä yölainoja odotteli muutama ihminen. Kirjastosihteeri Vesa Perkiömäki kertoo, että monesti kirjoja hamuavia on liikkeellä enemmänkin. Tänään oli hiljaisempi päivä, mutta joskus ihmisiä on parveillut reilustikin odottamassa yölainoja. Joka päivä muutama tuntuu paikalla olevan, Perkiömäki kertoo. Suurta taistelua kirjoista hän ei ole nähnyt. Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan vuosijuhlakannanotto: Ulkomaalaisten opiskelijoiden suomen kielen opiskelumahdollisuuksia lisättävä Vaasan yliopiston ylioppilaskunta on huolissaan Vaasan yliopiston ulkomaisille tutkinto- ja vaihto-opiskelijoille antamasta suomen kielen opetuksesta. 39. vuosipäiväjuhlaansa 14. helmikuuta viettävän ylioppilaskunnan mielestä ulkomaisille opiskelijoille ei tarjota riittävästi suomen kielen opetusta. Yliopiston Kielipalveluissa on tarjolla tutkinto- ja vaihto-opiskelijoille vain kaksi suomen kielen kurssia, joista kumpikaan ei ole pakollinen. Tämä on liian vähän edes kielen välttävän osaamisen takaamiseksi. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden tulee voida valita enemmän suomen kieltä osaksi opintojaan. Kotimaisten kielten osaamisella on suuri merkitys opiskeluaikana Suomeen sopeutumisessa. Opiskelijan, joka osaa kotimaisia kieliä, on yksinkertaisesti helpompi hoitaa päivittäistä asiointiaan kuin kielitaidottoman. Tulevaisuuden työvoimapulaa helpottamaan tarvitaan lisää työvoimaa. Suomessa opiskelleen on helpompi löytää paikkansa suomalaisilla työmarkkinoilla kuin maahanmuuttajan. Suomessa työllistyminen vaatii kuitenkin suomen kielen taitoja. Kielitaidon puutteellisuus tulee usein esteeksi Suomeen jäämiselle, ja ainoaksi mahdollisuudeksi jää lähteä muualle. Kansainvälisen yliopiston tulee ottaa vastuu siitä, että sen opiskelijoilla on mahdollisuus työllistyä Suomen työmarkkinoille. Ylioppilaskunnan mielestä ulkomaisten opiskelijoiden työelämään siirtymistä tulisi helpottaa tutkinnon loppuvaiheeseen sijoittuvalla suomen kielen intensiivikurssilla. Opintojen loppuvaiheessa ulkomaisilla opiskelijoilla olisi näin ollen parempi mahdollisuus keskittyä kielitaidon todelliseen kehittämiseen. Lisätietoja: Lauri Vaisto Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Reetta Marttinen Hallituksen jäsen, koulutus- ja sosiaalipolitiikka Kerran on silmiini osunut kun samaan kirjaan tarttui kaksi ihmistä. Heistä toinen luovutti heti, joten käsirysyä tai repimistä ei tapahtunut, Perkiömäki naurahtaa. Yölainojen kyttäämisessä ei ole havaittavissa poikkeavan vilkasta ajanjaksoa, vaan Perkiömäen mukaan niitä odotellaan eniten silloin, kun kirjastossa on muutenkin vilkasta. Marras-joulukuu ja vuoden alku tammikuusta maaliskuuhun on meillä kiireisintä aikaa. Silloin yö- Halauksia oli jaossa ystävänpäivänä. Kattava mesta Tuotantotaloutta opiskeleva Jaakko Lehtinen ja johtamista pänttäävä Jenny Ala-Reinikka säntäsivät tiistaina yölainojen kimppuun. Neljättä vuotta opiskeleva Lehtinen oli ensimmäistä kertaa odottamassa lainoja. Olen ollut pitkään tietoinen, että tänne tuodaan aamulla palautetut yölainat esille joka päivä, mutta kellonaika on tullut tietooni vasta äskettäin. Olen ollut täällä monena aamuna oven takana odottamassa niiden aukeamista ennen kymmentä, Lehtinen virnistää. Ala-Reinikka puolestaan on muutaman kerran ehtinyt iskeä kyntensä yölainoihin. Välillä kun ihmisiä on liikkeellä, on samalle kirjalle ollut liikaa kysyntää. Joskus haluamani kirja on viety sormieni edestä. Niin kävi juuri äsken, mutta tämä tapaus ei ollut niin vakava, kolmatta vuosikurssia edustava Ala-Reinikka toteaa. Molemmat ovat pääosin tyytyväisiä Tritonian palveluihin. Kirjat löytyvät helposti ja varausjärjestelmä on hyvä, Lehtinen kiittelee. Ala-Reinikka allekirjoittaa ja kehuu myös ryhmätyötiloja. Huomautettavaakin löytyy. Joskus tenttiin lukiessa tuntuu, että olisi hyödyllistä, jos kirjasto aukeaisi vähän aiemmin, mutta hyvä näinkin, Ala-Reinikka pohtii. Lehtinen tiivistää Tritonian palvelut lyhyeen muottiin. Kattava mesta. Timo Kankaanpää Ilmaisia haleja kampusalueella VYY:n kulttuuri- ja vapaa-aikavaliokunta tempaisi ystävänpäivän kunniaksi jakamalla halauksia kampusalueella. Halaajat olivat ryhmittyneet lounasaikaan Tritonian edustalle. Idea syntyi siitä, kun näin jossakin uutisten loppukevennyksessä tai vastaavassa tällaisen halausporukan, joka jakeli ohikulkijoille halauksia, kertoo idean isä kulttuuri- ja vapaa-aikavastaava Reko Tammi. Tammen mukaan ihmiset olivat tempauksesta positiivisesti yllättyneitä ja halauksia suoritettiinkin melkoinen määrä. Juttusarja raottaa pienten mutta vaasalaisopiskelijalle merkityksellisten arvoitusten arkkua. Palstalla kysytään kysymyksiä, jotka ovat läsnä, mutta joita suuri yleisö ei halua kohdata. Totuus sijaitsee vain puhelinsoiton päässä... VAASAN YLIOPPILAS- LEHDEN TYÖRYHMÄ Mehän olemme ruotsinkielinen teatteri! Tällä kertaa Arka paikka palstalla kurkistetaan Vaasan teatterimaailman kulisseihin ja etsitään kadonnutta kaksikielisyyttä. Vaasan ylioppilaslehden työryhmää hämmästyttää ja kummastuttaa, missä on Wasa Teater på finska? Vaasan väestöstähän enemmistö puhuu kuitenkin äidinkielenään suomea, joten eikö Wasa Teater voisi julkaista esimerkiksi internet-sivujaan myös suomen kielellä, ja näin palvella koko kaksikielistä kulttuuriväestöään. Vai onko Wasa Teaterin tarkoitus korostaa imagoaan nimenomaan ruotsinkielisen väestön teatterina? Koska palstamme periaatteena on, että kaikkea voi kysyä, otimme puhelun Wasa Teaterin kansliaan ja tiedustelimme asiaa Marit Berndtsonilta. Häntä kummastutti puolestaan kysymyksemme. Asiahan on hyvin yksinkertainen, eikä kysymys ole todellakaan Wasa Teaterin imagosta. Mehän olemme ruotsinkielinen teatteri! Kaikki Suomen ruotsinkieliset teatterit toimivat samalla tavalla, eli koska esitämme ruotsinkielistä ohjelmaa, on myös informaatiomme saatavilla ruotsiksi. Vain ne teatterit, jotka esittävät ohjelmaa myös suomeksi, kuten Lilla Teater Helsingissä, julkaisevat internet-sivujaan kummallakin kielellä, valistaa Berndtson. Logiskt, tuumii myös työryhmämme ja jää pohtimaan uusia outouksia jälleen hieman viisaampana. Vaivaako sinua tai kaveriporukkaasi kysymys, jota et uskalla kysyä? Lähetä kysymysvinkki toimitukseen osoitteeseen niin arka paikka nostaa kissan pöydälle ja kurkkaa vielä hännänkin alle. VAASAN YLIOPPILASLEHTI 2/

14 Kuvat: Susanna Manu Kuka? Nimi: Liisa Kangasmäki Kotipaikka: Vaasa Työ: Liikuntasihteeri Harrastukset: Elämä 14 VAASAN YLIOPPILASLEHTI 2/2007

15 Liikunta-Lissu Henkilökuva Sarjassa tutustutaan kampuksen kuumimpiin nimiin LISSUN VIISI VALINTAA 1. Maku: Makea 2. Tuoksu: Lotus-kukka 3. Ääni: Hiljainen 4. Henkilö: Dalai Lama 5. Vuorokaudenaika: Aamu Monipuoliset harrastukset ovat Liisan elämän yksi kulmakivistä. Shamaanirummun soittaminen kuuluu liikuntasihteerin arkeen. Ylioppilaskunnan liikuntasihteerinä jo pidemmän tovin toimineen Liisa Kangasmäen veri vetää urheilun ja liikunnan pariin. Entinen kilpaurheilija jakaa tätä nykyä urheilutietouttaan ylioppilaskunnan käytävällä. Millainen on henkilö, jonka elämä pyörii päivittäin liikunnan ympärillä? PIPSA ÖHMAN Tällä hetkellä rentoutusterapeutiksi opiskelevan Kangasmäen historiaan mahtuu monenlaisia vaiheita ja yllättäviäkin uravalintoja. Lapsuuden suurin haaveeni oli tulla kaupan myyjäksi. Aikaisempi ammattini onkin lihanleikkaaja, Kangasmäki kertoo työkokemuksistaan. Koulun ja myyjän uran jälkeen Kangasmäki keskittyi perheen perustamiseen. Vaikka Kangasmäki oli jo koulussa ollut kiinnostunut liikunnasta, vasta myöhemmällä iällä mukaan tulivat varsinaiset urheilukuviot. Opiskelu urheiluopistolla ja työt squash-hallilla halliemäntänä ja valmentajana tartuttivat lopullisesti Kangasmäkeen urheilukipinän. Urheiluhullu Kangasmäki kertoo kokeilleensa elämänsä aikana lähes kaikkia urheilulajeja. Lähinnä hänen sydäntään ovat kuitenkin mailapelit, etenkin squash. Mailapeleissä kiehtovaa on niiden temperamentti, sekä se, että saa yrittää täysillä loppuun asti. Olen sitä paitsi aina rakastanut palloja, Kangasmäki kertoo. Kangasmäki on kahminut itselleen yhden naisten suomenmestaruuden squashissa sekä yhden toisen sijan SM-kisoissa samaisessa lajissa. Molemmat mitalit hän voitti vasta yli 30- vuotiaana, kun hänellä oli enemmän aikaa harjoitella. Kangasmäki kuitenkin painottaa, ettei koskaan kilpaillut liian vakavasti. Minua ajoi kilpailemaan ihmisen normaali kilpailuvietti, mutta kilpailua enemmän panostin junioreiden valmentamiseen, Kangasmäki toteaa. Nykyään verenmaku suussa hikoileminen on Kangasmäeltä jäänyt jo terveydenkin sanelemien ehtojen vuoksi. Nopeatempoiset urheilulajit ovat vaihtuneet uintiin ja joogaan. Tie liikuntasihteeriksi Kun squash-halli meni konkurssiin, oli Kangasmäen aika alkaa etsiä uusia töitä. Hän työskentelikin jonkin aikaa vanhusten parissa Tammikartanossa, kun kuuli avoinna olevasta Ylioppilaskunnan liikuntasihteerin paikasta. Liikuntasihteerin työ kiinnosti minua, koska se työllisti tuolloin vain 12 tuntia viikossa. Näin ollen liikuntasihteerin työhön oli helppo yhdistää kilpaurheilu ja valmennustyö, Kangasmäki muistelee. Liikuntasihteerinä Kangasmäki vastaa ylioppilaskunnan jäsenten ja henkilökunnan liikuntatarjonnasta. Häneltä saa tietoa muun muassa ylioppilaskunnan salivuoroista sekä Vaasassa toimivista lukuisista urheiluseuroista. Liikuntasihteeri toimii myös linkkinä Opiskelijoiden Liikuntaliittoon, liikuntavirastoon sekä liikuntaseuroihin ja muihin Vaasan opiskelijajärjestöihin. Työnkuvaan kuuluu myös avustaminen opiskelijakilpailujen ja muiden liikuntatapahtumien järjestämisessä. Kangasmäki on viihtynyt hyvin nykyisin jo kokopäivätoimisessa työssään. Pidän työtäni tärkeänä, sillä liikunta on terveyden kannalta tärkeä asia. Se on myös iloinen asia ja mielen kannalta positiivinen asia. Vanha sanonta ihminen on luotu liikkumaan pitää täysin paikkansa, Kangasmäki kertoo. Vaasassa hyvät liikuntamahdollisuudet Kangasmäki kertoo opiskelijoiden urheilullisuuden vaihtelevan vuosittain. Välillä yliopistolla on hyvinkin urheilullista porukkaa, välillä taas enemmän sohvaperunoita. Tosin opiskelijoiden todellista kuntoilun määrää Kangasmäen on vaikea arvioida. Nykyisin nuorilla on rahaa, ja monilla on jäsenyys esimerkiksi Sport Clubille. Minun tietooni tulevat vain ne opiskelijat, jotka käyttävät hyväkseen opiskelijaliikuntapalveluita, Kangasmäki selittää. Kokoonsa nähden Vaasassa on Kangasmäen mukaan hyvät liikuntamahdollisuudet. Liikuntasaleja on rajoitetusti, mutta ainakin tähän mennessä opiskelijoiden käyttöön on saatu riittävästi liikuntatiloja. Kuitenkin ylioppilaskunnan oma liikuntasali ja kuntosali olisivat Kangasmäen mielestä tarpeen. Muutenkin Vaasan yliopiston kampusalue kerää paljasjalkaiselta vaasalaiselta kehuja. Liisa hoitohuoneensa rauhassa. Alue on maailman kaunein, ja yhtenäinen kampusalue yhdistää opiskelijoita ja henkilökuntaa. Mukavaa, että saatiin humanistitkin tänne Raastuvankadulta, Kangasmäki hehkuttaa. Harrastuksena elämä Ex-kilpaurheilijan suusta pulppuaa myös elämän viisauksia. Parasta elämässä on ihmisenä oleminen. Myös vastoinkäymisiä tarvitaan, sillä niiden kautta voi löytää myös ilon elämästä. Toisinaan vastoinkäymiset taas toimivat läksynä ihmiselle. Sitä paitsi suoraviivainen elämä olisi tylsää, Kangasmäki pohtii. Liikunnallinen nainen ei koe edes tarpeelliseksi tehdä eroa harrastustensa ja muun elämänsä välille. Kaikki, mitä teen, on elämääni. Harrastan elämää. Kangasmäki suhtautuu myös tulevaisuuteen seesteisen filosofisesti. Tulevaisuutta rakennetaan joka päivä, ja omilla valinnoilla voi vaikuttaa siihen. Tärkeää on mielestäni ymmärtää kokonaisuutta ja sitä, ettei ole yksin maailmassa. Myös luonnon lakeja tulee kunnioittaa, Kangasmäki valottaa filosofiaansa. Hän havainnollistaa nykyistä elämänasennettaan vertauksella, jonka mukaan hän on muuttanut talon ensimmäisestä kerroksesta sadanteen kerrokseen, josta hän nyt katselee maailmaa uusin silmin. Lissun liikuntavinkki: Kuuntele itseäsi. Mieti, mitä juuri sinä haluat, ja mikä laji sopii juuri sinulle. Kokeile rohkeasti uusia lajeja, ja etsi niiden joukosta oma juttusi. Älä seuraa orjallisesti muiden esimerkkiä, vaan uskalla pitää kiinni omista toiveistasi. VAASAN YLIOPPILASLEHTI 2/

16 Goom-reissaajan lokikirja Kun tissi vilahtaa, niin kalja kilahtaa Kulttimaineen saavuttaneet Goom-risteilyt keräävät vuosittain yhteen valtaisan määrän humalahakuisesti juovia opiskelijoita. Tunnelma on Goomilla hillitön, eikä ihme, että henkilökunnan värvääminen kyseisille risteilyille on ollut perinteisesti hyvin hankalaa. Entä miten toimittajamme selviytyi rankasta ja viinanhöyryisestä risteilystä? Tuntematon tyttö VAASAN YLIOPPILASLEHDEN GOOM-KISSA klo Kiiruhdan pullot kilisten kohti Vaasan kaupungintalolla odottelevaa bussia. Olen tuttuun tapaani myöhässä, mutta ei hätää: kaikki ovat sen verran letkeällä tuulella, etteivät pikku myöhästelyt haittaa. klo Päätämme vaasalaisten keskuudessa virallisesti aloittaa dokaamisen klo Osa oululaisista alkaa jo saavuttaa humalatilansa huipun. Kuski on meiningissä mukana ja soittaa täysillä Eläkeläisiä ja Fröbelin palikoita. Myös riittävän tihein väliajoin pidetään pissa-, tupakka- ja lisäkaljanostamistaukoja, jotta tulevaisuuden toivot pysyvät tyytyväisinä ja humalassa. klo Satamassa tungeksii valtava määrä erivärisiin haalareihin sonnustautuneita opiskelijoita. Saan kouraani kirjekuoren, joka sisältää hyttiavaimen lisäksi ruokalippuja ja kondomin. Näillä eväillä on hyvä jatkaa. Omien juomien vieminen laivalle on kuulemma ehdottomasti kiellettyä, ja tax freemyymälä on kiinni menomatkan, joten päätän varmuuden vuoksi piilottaa pikkuhousuihini minivodkapullon. 16 VAASAN YLIOPPILASLEHTI 2/2007 klo Humalatila nousee. Hyttijuopottelu on virallisesti kielletty, mutta nokkela opiskelija kyllä keksii keinot kuljettaa juotavaa anniskelualueilta haukkana päivystävien vartioiden ohi. Goom -meininki on laivalla lähtenyt heti kunnolla käyntiin. Jotkut ovat todella panostaneet asuihinsa. Laivalta löytyy haalareiden lisäksi niin lehmäporukka, piraattiporukka kuin valtava skaala miesten pitkiin kalsareihin sonnustautunutta porukkaa. Haalareita vertaillessani huomaan ilokseni vaasalaisen punaisen univormun olevan ylivoimaisesti tyylikkäin. klo Klo esiintyy risteilyn ensimmäinen (minun kohdallani myös viimeinen) bändi Poets of the Fall. Olen haukkana paikalla, vaikka ajan tulkitseminen rannekellosta onkin jo lukuisten promillien virratessa veressä suhteellisen haastava tehtävä. Paikalla on paljon ihmisiä ja kuumuus on tukahduttava. Päätänkin hetken mielijohteessa ja ympärilläni olevien miesten iloksi kiskaista paitani pois ja näin helpottaa oloani. Saan hetkessä lukuisia uusia ystäviä. klo Muistikuvat alkavat käydä hieman sumeammiksi. Haalareiden taskusta myöhemmin löytynyt vihkitodistus kuitenkin paljastaa, että olen ilmaisen kuohuviinin ja vaahtokarkkien toivossa mennyt naimisiin Sonera Wedding Chapelissa ystäväni kanssa. Myös karaokessa tuli laulaa luikautettua jokunen biisi, todennäköisesti hieman epävireisesti. Jatkan matkaani, vastaan tulee useita ystäviä, jotka ovat jo löytäneet Goomilta elämänsä rakkauden - tai useamman sellaisen. Itsenikin kohdalle on osunut useita enemmän tai vähemmän kiinnostavia pokausyrityksiä. Muun muassa kapteeniksi pukeutunut poika koetti kovasti suostutella minua kanssaan kapteenin päivälliselle hyttiinsä. Suunnitelma kariutui ja todelliset tarkoitusperät paljastuivat, kun kapteenipoika ei edes tiennyt, missä laivan respa sijaitsee. Tuntematon poika Viimeistään bussissa hardcore-goomailijakin löytää olkapään, johon päänsä painaa. Tuore aviopari. Matkalla kohti hääyötä? klo Olen painanut tiukasti mieleeni yhden ohjelmanumeron: kalsariviuhahduksen. Kalsareissa keikkuminen ympäri laivaa muiden risteilijöiden kanssa on ehdoton must-juttu jokaisella Goomilla. Kalsariviuhahdus huipentuu Det glider in - nimisen veisun hoilaamiseen kannella Ruotsin rannikon siintäessä horisontissa. Hetki on koskettava ja kaunis. Hyisen ulkoilun jälkeen etsin kaivaten haalareitani, mutta valitettavasti niistä ei näy jälkeäkään. Vietän runsaan tunnin pyyhältämällä ympäri laivaa pikkupöksysilläni haalareitani etsien. Perässäni seuraa vannoutunut fanijoukkoni, ja ansaitsenpa tempauksestani ylimääräisen Goom-haalarimerkinkin. Saan myös lupaavan naimakauppaehdotuksen lääketieteenopiskelijapojalta: Lupaan sinulle joka päivä elämäsi loppuun asti ilmaisen mammografian, jos menet kanssani naimisiin. - klo Viuhahtelusta innostuneena päätämme kaverini kanssa tienata pari ylimääräistä kaljaa yökerhon dj:ltä. Mottona on: Kun tissi vilahtaa, niin kalja kilahtaa. Tempaus tuntuu äärimmäisen järkevältä ja jalolta: rahat säästyvät, ja muillekin tulee hyvä mieli. Noin klo Oksennan. Klo seuraavana päivänä Herään korvani juuressa löyhkäävään viinanhajuiseen hengitykseen. Vieressäni kuorsaa rakas ex-poikaystäväni. Pariutuminen Goomilla ei-niinpotentiaalisten henkilöiden kanssa on toki varsin tavallista, mutta päätän kuitenkin livistää tieheni niin pian kuin mahdollista ja ottaa ilon irti viimeisistä Goom-tunneista. Klo Helpotukseksi olooni hyttikäytävällä vastaantuleva poika tarjoaa minulle huikan fishu-pullostaan. Saisin kuulemma koko pullon, jos näyttäisin tissit, mutta viuhahtelu ei ikävä kyllä tunnu enää ollenkaan yhtä hyvältä idealta kuin edellisenä päivänä. Suunnistan siis tax free:hin ja lastaan ostoskorin krapulakarkeilla ja lonkerolla. Lonkeroita hörppiessä päivä lähtee taas mukavasti käyntiin, ja suunnistan tanssilattialle popittamaan vielä viimeiset biisit. Klo Yhä ympäripäissään olevat opiskelijat valuvat ulos laivasta. Harkitsen toista Goomia heti perään, mutta kun en saa tuekseni innokkaita kanssagoomaajia, päätän jatkaa biletystä vasta, kun bussi saapuu Vaasaan. Klo Bussi on täynnä hiljaista porukkaa. Tukahdutettu pullon henki TUUKKA OLLI Ainoastaan muutamat jaksavat edelleen remuta, mukaan lukien helsinkiläinen kauppatieteilijä, joka on vahingossa eksynyt Vaasaan menevään bussiin. Helsinkiläinen on kuolettanut Visansa, hukannut puhelimensa ja on muutenkin kuin toisessa todellisuudessa. Ainut vaasalainen tuttukaan ei ole tällä hetkellä maisemissa. Unelmoimme Hesburger-ruoasta, mutta valitettavasti bussi pysähtyy vain nuhjuiselle huoltoasemalle, jossa myydään näivettyneitä sämpylöitä. Vaasaan päästyäni olen kummasti unohtanut aikomukseni jatkaa juhlimista; oma sänky tuntuu paljon houkuttelevammalta vaihtoehdolta. Kotiteollisuus laulaa: Torju perkele pahainen piru katala piekse, tukahduta pullon henki. Toisella kokemallani Goomilla Silja Line onnistui tässä tehtävässä. Ensimmäiseen verrattuna oli muuttunut muukin kuin laiva, nimittäin alkoholipolitiikka. Jo laivalle mennessä oli tiedossa, ettei Tax Freestä myyty alkoholia ennen tulomatkaa. Kun siihen ajatukseen ehti tottua, tuli vastaan uusi yllätys: laivassa ei saanut liikkua bissen kanssa kuin rajatulla alueella. Tämän alueen muodosti käytävä, jonka varrella kaikki Silja Europan juottolat sijaitsevat. Käytävällä oli myös ylimääräisiä myyntipisteitä. Hyvä kun niitä oli, sillä kun pullon henki on tukahduttavasti ahdettu yhden käytävän varrelle, on lopputuloksena melkoinen tungos. Etenemiseen voin suositella kyynärpäitä. Ovilla, jotka johtivat muualle laivaan, oli järjestysmiehiä, jotka vahtivat, ettei juomien kanssa poistuta käytävältä. Onneksi haalareihin voi jemmata kaikenlaista Toki järkkärit tekivät vain työtään, mutta herrojen asenne jäi hieman kaivelemaan. Eräs kielsi meitä oleilemasta hyttikäytävällä. Piti kuulemma mennä joko hyttiin tai aulaan. Selvä. Tulomatkalla Tax Free avasi oluenhuuruiset ovensa. Tämä aiheutti hauskan tilanteen, kun baarikäytävällä asteli tyyppi avaamaton kaljalava mukanaan. Hänen poistuessaan järkkäri sanoi, ettei saa lähteä kaljojen kanssa. Tyyppi tiedusteli, että pitääkö hänen tosiaan latkia krapulaansa 24 tölkkiä nelosolutta ennen kuin voi poistua. Tällöin toinen järkkäri tuli ja sanoi, että avaamattoman lavan kanssa saa poistua. Harmi, sillä olisin mieluusti auttanut miestä mäessä. Että hauskaa Goomia vaan niille, jotka sinne vielä mielivät. Kotiteollisuus oli kuulemma hyvä.

17 Krapula tulee kyllä, minä määrään päivän? Sananlasku sanoo, että pärekaton kulotuksen ohella myös krapulan korjailu lähtee helposti käsistä. Krapularyyppyä pidetään usein merkkinä orastavasta alkoholiongelmasta. Monia pelkkä ajatuskin alkoholista krapulaan puistattaa ja huonoa oloa pyritään parantamaan särkylääkkeillä, rasvaisella ruualla ja jaffalla. On kuitenkin olemassa niitäkin, jotka lievittävät kohmeloaan muutamalla loiventavalla. Heikki Ruponen MIKA MAHLAMÄKI TIMO KANKAANPÄÄ Loiventelussa eli tasoittelussa tarkoituksena on ottaa sen kokoinen alkoholiannos, että pahimmat krapulan oireet häviävät, mutta juoja ei varsinaisesti humallu. Usein tämä tarkoittaa muutaman oluen nauttimista aamupalaksi jolloin saadaan krapulalta katkaistua pahin terä. Jotkut juovat loiventavansa vasta nukkumaan mennessä, tarkoituksenaan tehdä liskojen esiinmarssista hivenen siedettävämpi. Joka tapauksessa loiventaminen tulee erottaa humalahakuisesta juomisesta, sillä onnistuneella tasoittelulla pyritään vain poistamaan pahimmat krapulan oireet. Ainakin miltei jokainen festareilla päiväkausia rymynnyt tietää sen miellyttävän tunteen kun päässä jyskyttävä krapula alkaa hellittää päivän ensimmäisen oluen tai sorbuskulauksen myötä. Haasteellisinta tasoittelussa on juoda oikea määrä, jolloin krapula ei siirry seuraavalle päivälle tai tasoittelija humallu. Rukoilen teitä, antakaa minulle ja ystävälleni karva siitä koirasta, joka puraisi meitä eilisiltana.. Näin sanotaan Andrew Irvingin kirjoittamassa kirjassa Kuinka parantaa krapula. Krapulaa varten on kehitelty täysin omat juomansa, jotka parhaimmillaan ovat miltei drinkin ja aamiaisen yhdistelmiä. Krapulaa varten on kehitelty täysin omat juomansa, jotka parhaimmillaan ovat miltei drinkin ja aamiaisen yhdistelmiä. Toki krapula hellittää myös sillä edellisenä iltana pöydälle unohtuneella huoneenlämpimällä keskioluella, mikäli vatsa sen kestää. Jokaisella loiventelijalla on omat suosikkinsa. Varsin vahvana elää esimerkiksi käsitys, että perinteinen lonkero helpottaa närästystä ja etovaa oloa. Toisille muutaman keskioluen korjaussarja on ainoa krapulapäivän pelastaja. Useimmat tuntevat myös Fernet Brancan ihmeitä tekevän vaikutuksen väsyneen juhlijan rumputulella toimivalle vatsalle. Lisäksi siinä, missä loiventavansa haluaa juoda, on mielipide-eroja. Siinä missä toinen särpii oluensa kotona piilossa ja edellisillan riehakkaaksi yltynyttä kippaamista häveten, haluaa toinen ehdottomasti poiketa pubissa. Pubin ehdottomina plussapuolina ovat seura, joka piristää muuten ankeaa mielialaa sekä juomavalikoima. Ammattitaitoinen baarimikko osaa tehdä sopivan krapulapaukun ja sunnuntai-illalla puolityhjän pubin uneliaassa tunnelmassa on kieltämättä tietty viehätys. Krapula on kärsittävä? Paitsi terveydelliset vaikutukset, ovat myös moraaliset syyt osana siihen, että suurin osa juhlakansasta ei suuremmin loiventavaa suosi. Toiset katsovat, että koska krapula on itseaiheutettu tila, on se vain kärsittävä. Joillakin alkoholin nauttiminen taas aiheuttaa niin vahvan morkkiksen ja ei enää ikinä -mentaliteetin, että reipas keskikaljoittelu tuntuu varsin vastenmieliseltä, ainakin siihen saakka, kun perjantaipullo taas narahtaa auki. Jottei totuus unohtuisi Jos menee sutta pakoon, niin tulee karhu vastaan Haastattelimme aihetta koskien kahta asiantuntijaa, jotka eivät arvatenkaan suosittele loiventamista kenellekään. Minulla on tapanani kysellä potilaalta, että törmäätkö mieluummin Miniin vai rekkaan. Eli loiventaminen johtaa aina suurempiin ongelmiin, kertoo lappeenrantalainen päihdelääkäri ja psykiatri Juha Kemppinen. Kemppisen mukaan päihdeasioissa puhutaan usein niin sanotusta CAGE-kaavakkeesta, jonka perusteella opiskelijatkin voivat pohtia alkoholin käyttöään. Nuorisotyöntekijä Raimo Kivistö nuorisoasema Klaarasta korostaa krapulan ennaltaehkäisyä. Kyllä elämän pääkiksit olisi saatava jostain muualta kuin baarista ja kännäämisestä. Olisi se sitten kuntosali tai vaikkapa avantouinti, mistä niitä hankitaan, Kivistö toteaa. Kemppinen muistuttaa runsaan alkoholin käytön vaikuttavan myös opiskelumenestykseen, jo ihan fysiologisistakin syistä. Runsas alkoholi estää hippokampuksen toimintoja ja vaikeuttaa näin asioiden muistamista ja mieleenpainamista, Kemppinen kertoo. Päihdelääkärin ohjeet krapulaa potevalle ja tasoitteluryyppyä hamuavalle ovat selkeät. Istu paikallasi ja ole rauhassa. Jos sekään ei auta, niin naulaa housusi penkkiin. CAGE-kyselykaavake Kaksi tai useampi positiivinen vastaus merkitsee todennäköisiä ongelmia alkoholin käytön suhteen. C = Cut down: Oletko yrittänyt vähentää alkoholin käyttöä? A = Annoyed: Ovatko läheisesi kritisoineet juomistasi? G = Guilty: Oletko tuntenut syyllisyyttä juomisestasi? E = Eye opener: Oletko joskus aloittanut aamusi alkoholilla? Vaasan yliopiston ylioppilaskunta hakee TUUTORIVASTAAVAA/-VASTAAVIA Vaasan yliopiston ylioppilaskunta hakee tuutorivastaavaa/-vastaavia hoitamaan syksyn 2007 ja kevään 2008 tuutorointiprojekteja. Hakemukset tulee toimittaa ylioppilaskunnan pääsihteerille klo mennessä. Haastattelut pidetään keskiviikkona 28.2 kello 9 alkaen. Tuutorivastaavan/-vastaavien tehtävänä on organisoida tuutoreiden ja tuutorikouluttajien rekrytointi ja valinta, tuutoreiden koulutuksen suunnittelu ja toteutus yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa sekä tuutoroinnin käytännön asioiden järjestäminen tuutoreiden kanssa uusia opiskelijoita varten. Tuutorivastaavan/-vastaavien tehtävää voi hakea yksin tai kaksi henkilöä yhdessä. Tuutorivastaaville maksetaan palkkaa projektityöstä yhteensä 1500 euroa. Hakemukset tulee toimittaa: Vaasan yliopiston ylioppilaskunta Lisätietoja: Pääsihteeri Pääsihteeri Tatu Tanski Wolffintie / Vaasa vyy-ps@uwasa.fi tai vyy-ps@uwasa.fi VAASAN YLIOPPILASLEHTI 2/

18 Kulttuuri Apulanta: Eikä vielä ole edes ilta Levy-yhtiö Julkaistu Jakelija: Edel-Records FI Passionworks on matkalla Eurooppaan Vahvasti pohjalaistaustainen Passionworks-yhtye tähtää tosissaan Euroopan markkinoille. Yhtye on solminut merkittävän lisenssisopimuksen saksalaisen ZYX Musicin kanssa. TIMO KANKAANPÄÄ Passionworks JARKKO KANGAS Apulannan levyn pyörähtäessä ensikierroksilleen ennakkoasenne on yleensä luokkaa No niin, tämä on taas tätä. Toni Wirtasen kertosäekierrätyksiä tällä kertaa tällaisessa paketissa, eikä mitään uutta tai kiinnostavaa taaskaan. Ei kovin kiitollinen lähtökohta, vai mitä? Tosiasiassa nuivaan suhtautumiseen on myös perustelunsa. Ovathan Wirtasen sävellykset maneereineen tuttuja kaikille, eikä mitään mullistavaa ole aikoihin tapahtunut. Voin ilolla todeta, että tällä kertaa on otettu rohkeampia askelia suuntaan tuntematon. Eikä vielä ole edes ilta levyn muutoksen voi kuitata lyhyesti sanomalla, että tällä levyllä kaverit soittavat enemmän. Apulannan groove on nyt metallinen, ja Wirtasen kynäilemät riffit tukevat valittua suuntaa ilahduttavan hyvin. Levyn aloittava Viisaus ei asu meissä on paras esimerkki, ja laittaisinkin rahani likoon sen puolesta seuraavaksi radiosingleksi. Apulannan veisut ovat tälläkin kertaa hyvin kertosäeriippuvaisia, minkä lasken kiekon heikkoudeksi, sillä se vähentää levyn kestävyyttä. Levyn arvosanaa laskee myös puolivälin jälkeen tapahtuva, kolmen biisin mittainen notkahdus ennen levyn lopettavaa rohkaisevaa Ylijäämävalumaa. Suurimmaksi osaksi Toni Wirtasen hittikynä on terävässä kunnossa. Kaivo sekä kiinnostavan sointurakenteen esiin nostama Näytelmä ovat omat mielikkini. Jään kiinnostuneena odottamaan, miten sovituksellisesti harvinaisen rikas Eikä vielä ole edes ilta taipuu livesoitantoon. 3/5 Passionworks on vuonna 1998 Vaasa- Alahärmä akselilla perustettu mahtipontista pop-rockia soittava yhtye, joka on uransa aikana kokenut useita henkilöstönvaihdoksia. Nyt kokoonpano näyttää kuitenkin vakiintuneen ja yhtye tähtää Suomen rajojen ulkopuolelle. ZYX on Saksan suurimpia ns. major indie label -yhtiöitä. Sopimus kattaa yhtyeen Blue Play-levyn julkaisun Saksassa, Sveitsissä, Itävallassa, Benelux-maissa, Englannissa, Ranskassa, Venäjällä, Ukrainassa ja Puolassa. Yhtye on ruotsalaisen Christian Waltzin ohella yhtiön ainoa ulkomaalaissignaus vuoden 2007 aikana. Passion Worksin tiedotuksesta Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa vastaa saksalainen Brainstorm Music Marketing, joka on vastannut muun muassa U2:n, Rammsteinin ja Marilyn Mansonin tiedotuksista Saksassa. Muista suomalaisista yhtyeistä muun muassa Disco Ensemblen promootio Saksassa on Brainstormin hoidossa. Yhtyeen lappajärveläislähtöinen basisti Kristian Pihlaharju uhkuu tyytyväisyyttä bändin tilanteesta. Tunnelmat ovat todellakin hyvät. Euroopan sopimusten lisäksi virityksiä on ollut myös jenkkeihin sekä Japanin suuntaan, Pihlaharju kertoo. Vaikka Passionworksin reviiri on laajenemassa, ei yhtye aio unohtaa kotimaan fanejaan. Jotain festarivetoja on varmasti luvassa, mutta katsotaan, mitä kesä tuo tullessaan, kertoo Pihlajaharju, joka Maailman kiireisimmän miehen kiireisin mies Antti Tuisku ei halunnut meitä. TIMO KANKAANPÄÄ PROLOGI HMC Yritimme pyydystää helmikuun lehteen todellisen ison kalan ja Passion Worksin Blue Play pitkäsoittoa kuullaan pian ympäri Euroopan. saada Vaasassa taannoin vierailleen Antti Tuiskun puhumaan mukavia kanssamme. Käärimme hihat ja otimme yhteyden Anttia edustavaan levy-yhtiö Helsinki Music Companyyn. NÄYTÖS Toimittaja: Hyvää päivää, saisinko Pekka Niemiselle (HMC:n pr-ammattilainen ja mediastrategiggo sekä Tuiskun yhteyshenkilö levy-yhtiössä) HMC:n vaihde: Hetki pieni niin yhdistän. (Seuraa jonotusmusiikkia, jonka jälkeen nauhalta tullut ilmoitus: Numero johon soititte on varattu. Linja katkeaa. Sitkeästi Tuiskua janoava toimittaja ei tästä lannistu, vaan yrittää tunnin päästä uudelleen. Toimittaja: Yritin hetki sitten saada Niemisen Pekkaa kiinni. HMC:n vaihde: Joo, kyllä kyllä yhdistän.. (Jälleen jonotusmusiikkia ) HMC:n vaihde: Pekka ei ole näemmä paikalla, joten jos soitat iltapäivällä uudelleen. Iltapäivä koittaa ja toimittaja tarttuu luuriin. Toimittaja: Jokohan Pekka Nieminen on tullut töihin? HMC:n vaihde: Joo, Pekka asteli juuri huoneeseensa, hetki niin yhdistän. (Jonotusmusiikkia, joka katkeaa nopeasti.) HMC:n vaihde: Niin Niemisen Pekkaako tavoittelit? Sori nyt yhdistin väärään paikkaan. Hetki pieni. (Musiikki alkaa uudelleen ) HMC:n vaihde: Pekka ei nyt vastaa puhelimeen, mutta voinko jättää soittopyynnön? Toimittaja: Se olisi mukavaa HMC:n vaihde: Kiva, välitän terveiset, näkemiin. Toimittaja: Mutta, haluatte varmaan numeroni HMC:n vaihde: Ai, et tunne Pekua ennestään Mitähän asiasi koskee? Toimittaja: No tuota Antti Tuiskua olisi halu jututtaa, numeroni on se ja se. vielä 1990 luvun puolivälissä opiskeli Vaasan yliopistossa markkinointia ja viestintää. Yhtyeen Falling -single tuli viime kevään ja kesän aikana varmasti kaikille tutuksi ja se osaltaan siivitti Passionworksin lentoon, joka näyttää kantavan Eurooppaan saakka. Falling-biisi valittiin saksalaiselle 13th Street - The Sound Of Mystery Vol. 2 -kokoelmalevylle yhdessä muun muassa. Marilyn Mansonin, Placebon ja Lacuna Coilin kanssa. Lisäksi Falling-video pyöri levyn tvmainoksessa saksalaisilla tv-kanavilla tuhannen spotin voimin. Mainos on nähtävillä myös Passionworksin kotisivuilla. Passionworksin uusi single, Angels Crossing 07 Mix on juuri jaeltu radioille. Kyseessä on koneilla höystetty, kokonaan uusi miksaus Angels Crossingbiisistä, joka löytyy alunperin yhtyeen viime keväänä ( ) julkaistulta Blue Play-albumilta. Kakkosraitana on biisin lyhentämätön (ei-koneistettu) uusi miksaus. Uudesta miksauksesta vastaa Jyrki Tuovinen, joka on työskennellyt muun muassa. Egotripin, Jonna Tervomaan ja Apulannan kanssa. HMC:n vaihde: Selvä, välitän terveiset Pekalle. Kuluu yö, ja aamu. Seuraavana päivänä toimittajan hermo ei enää kestä, vaan hän pistää sähköpostilla kysymyksen Niemiselle. Ja saa ennen pitkää vastauksenkin! Pekka Nieminen: Valitettavasti Antin aikataulu on sellainen, ettei jutunteko Vaasassa onnistu. (Ihme!) EPILOGI Juttunsa menettänyt toimittaja on siirtynyt jo muihin askareisiinsa alkuillasta, kun puhelin soi. Näytössä vilkkkuu HMC:n numero. Jospa sittenkin HMC:n ystävällinen naisääni: Moi! Olette tavoitelleet Niemisen Pekkaa ja ajattelin ilmoittaa, että puhelimella voi olla vaikeaa, mutta parhaiten Pekan saa kiinni sähköpostilla. Että sikäli. Maaliskuun lehteen yritämme haastatella Madonnaa. Tietääkö joku sen sähköpostiosoitetta? 18 VAASAN YLIOPPILASLEHTI 2/2007

19 Kampuksen korisässät atleetti. Urheilu Kolmesti viikossa täyttyy Isolahden koulun sali lattiaa vasten vinkuvista tossuista ja oransseista palloista. Ja korisukka saa kyytiä. PAULA NIVUKOSKI Vaasan Salaman yliopistolaisvahvistukset Sari Hakapää, Jenni Loimukoski, Eerika Kaila ja Atte Pentikäinen ovat pelanneet korista jo ekaluokalta lähtien. Naisten treeneissä käy viikoittain noin 20 pelaajaa, ja ykkösdivisioonan karsintoja odottelevan miesten joukkueen treeneissä palloilee viitisentoista aktiivia. Seitsemisen pelaajaa opiskelee tai työskentelee yliopistolla. Salamalla on pelejä lähes joka viikonloppu. Naisten joukkue reissaa Tampere - Turku akselia, miehillä pelejä saattaa olla Savonlinnassa asti. Naisten joukkueessa pelaa vuotiaita. Iällä ei koripallossa ole niinkään merkitystä, vaan taidoilla ja yhteispelaamisella, Kaila kertoo. Pelireissut parasta Parhaana pelimuistonaan Kaila mainitsee turnaukset ulkomailla. Parasta oli ehkä saada edustaa Suomea maajoukkueessa, hän toteaa. Myös muut tytöt muistelevat ulkomaanreissuja. Norrköpingin turnauksen finaalissa oli aivan mahtavaa pelata, Loimukoski kertoo. Pelireissuissa on hauskaa itse pelaamisen lisäksi hyvä yhteishenki etenkin paluumatkoilla, kun käydään läpi peliä ja rentoudutaan. Vaikeinta koripallossa tytöt kertovat Tiesitkö tämän koripallosta? olevan yhteen pelaamisen oppiminen. Liikkuvasta tilanteesta heittäminen ja öga eli pelisilmän tarkkuus voivat myös olla aloittelevalle pelaajalle vaikeita, Hakapää jatkaa. Pelisilmän lisäksi harjoitellaan tietysti myös käden tarkkuutta heittokisoissa, kertoo Pentikäinen. Vaasan Salaman treeneihin pääsee helposti mukaan, jos on vähänkin kokemusta koripallon pelaamisesta. Yliopiston vuorolle voi mennä mukaan kuka vain. Yliopiston oma korisvuoro on tiistaisin kahdeksasta yhdeksään Merenkurkunkoululla Kirkkopuistikolla. Salaman naisten kotiotteluita pelataan Isolahdessa 4.3. kello 14 Turun RiBaa vastaan ja kello vastassa on Pirkkalan Viri. Koripallolegenda Robert Petersen toi popcornin Suomeen Miehet ja naiset pelaavat eripainoisilla palloilla Viidestä virheestä kentällä passitetaan suihkuun Hyökkäys saa kestää maksimissaan 24 sekuntia FAKTA Paula Nivukoski Nimi: Erika Uotila Ikä: 21 Asuinpaikka: Vaasa Opiskelu: Vaasan yliopistossa kolmatta vuotta. Pääaineena kansantaloustiede, sivuaineina laskentatoimi, matematiikka ja tilastotiede sekä saksa. Laji: Suunnistus Seura: Tampereen KooVee Saavutukset: Vuosina SM-kisoissa kymmenen parhaan joukossa Tavoitteet: Olla parempi vastus siskolle, joka sai nuorten MM-kisoissa hopeaa viime vuonna. PUROLA Rappiokulttuurin yhteiskuntaterroristit Sari Hakapää, Eerika Kaila, Jenni Loimukoski ja Atte Pentikäinen. Pelin jälkeen small talkia TIMO KANKAANPÄÄ Vaasalaisillekin hyvin tuttu jääkiekkopersoona Juhani Tamminen on jatkanut kirjailijan uraansa teoksella Pelin jälkeen. Kirja sisältää haastatteluja 20 suomalaisesta tähtipelaajasta neljässä sukupolvessa. Pelaajat kertovat urastaan ja sen päättymisestä. Kaukaloiden sankarit pohtivat, mikä meni pieleen ja mikä onnistui. Idea on hyvä, mutta toteutuksesta ei jää oikeastaan mitään käteen. Tammisen prinsiippejä lainatakseni, 95 prosentin keskittyminen vastaa 50 prosentin suoritusta. Haastateltavia on yksinkertaisesti liikaa ja tämän vuoksi henkilöt jäävät etäisiksi. Parin sivun jutut pelaajista ovat pintapuolisia haastateltavan ja haastattelijan kohtaamisia. Ne ovat ikään kuin nopeita sananvaihdoksia lätkäkatsomossa, eikä mihinkään syvempään analyysiin tai arviointiin päästä. Haastattelut ovat sinänsä mielenkiintoisia, mutta turruttavat lukijan hetkessä. Olkoonkin, että Tamminen koettaa analysoida haastattelijoiden vastauksia kirjan lopussa, mutta tämä jää vain kiusalliseksi kirjan uudelleen kertaamiseksi. Haastateltavien vähentäminen puoleen olisi varmasti luonut teokselle aiheen kaipaamaa syvyyttä. Pelin jälkeen 223s., Tamminen, Juhani ; Nevalainen, Petri [toimittaja], Kustantaja: Ajatus Kirjat, (Ovh:: 31,40 euroa) HANNU PUROLA Kulttuurin ja urheilun välinen vastakkainasettelu on aina haitannut yhteiskunnan kehittämistä ja kehittymistä. Mitään syytä moiselle ei ole. Toisen etu ei ole toisen haitta, jos asiat hoidettaisiin kunnolla ja oikein. Hankaluudet ovat pääasiassa kulttuuripuolen aiheuttamia. Ensinnäkin elämänalueiden yhteensovittamista on vaikeuttanut omituinen tapa antaa urheiluministerin tehtävät kulttuuriministerin vastuulle. Eipä siinä mitään, kyllä nämä elämään iloa tuovat inhimillisyyden alat sopivat saman ministerin valvottaviksi, mutta miksi pitää asettaa toinen näin räikeästi etusijalle? Urheilun kanssa tekemisissä olevien avarakatseisuus on aina mahdollistanut kulttuurille suotuisat elinolosuhteet. Urheilijoista on löytynyt taiteen ystäviä. Painija on harrastanut runonlausuntaa, keihäänheittäjä on mainio graafikko. Veikkaamalla urheilukansa tukee oopperaa. Mutta mikä on ollut vastalahja? Ilkivalta, tingin tekeminen, rappion levittäminen, haitanteko ja änkyröinti. Ruumiinkulttuurin vaalija kyllä tunnustaa henkisen vireyden tärkeyden. Urheilun ja taiteen rinnakkainelo ulottuu jo muinaisten kreikkalaisten aikoihin. Taiteilijaelämää viettävät eivät tätä tahdo saada päähänsä mahtumaan. He vieroksuvat atleettisuutta ja hyvinvointia. On surullista kuunnella ja katsella urheilua kohtaan toteutettavaa rienausta ja parjausta, varsinkin kun tätä inhottavuutta toteuttavat riepuihin ja rääsyihin pukeutuvat alkoholin pöhöttämät ja muiden narkoottisten aineiden käyttöön taipuvaiset elämäntapapummit. Nämä ovat aina aiheuttaneet hankaluuksia tieteen, taiteen ja liikunnan keskinäiselle vuorovaikutukselle. Tämä joukko on valitettavan kovaääninen. Rockmuusikot, apurahakirjailijat ja kaikenlaisten modernien veistosten ja videokollaasien tekijät ovat pahimmasta päästä. Eikä rappio ole tuntematonta klassisen musiikin edustajillekaan. Tiedä mitä tapahtuu pitkillä konserttimatkoilla! Viininhuuru ja farmasian väärinkäyttö tuskin ovat tuntemattomia. Kun urheilija ja liikunnanohjaaja antavat esimerkkiä terveen ja kasvattavan yhteiskunnan kehittämiseksi, niin tämä roskajoukko samaan aikaan rappeuttaa vaivalla rakennettua perustaa. Tällaisen toiminnan estämiseksi urheilukulttuurin edustajien on saatava kulttuuriministeriksi oma mies. Hän voi sitten opettaa ääriainesta tavoille, ja vaikka ottaa apurahat pois pahimmilta juopoilta ja tukea arvokasta kulttuuria. Näin isänmaa vahvistuu. VAASAN YLIOPPILASLEHTI 2/

20 Bühnenfieber näyttelemistä saksaksi MARIA ERONEN Tämä näytelmä on ajankohtainen edelleen, koska tässä on kyse tiedemiesten vastuusta yhteiskuntaa kohtaan, kertoo Silke Rose, Vaasan yliopiston saksankielenopettaja ja yksi Bühnenfieber- teatteriryhmän ohjaajista. Näytelmä, jota Vaasan yliopiston opiskelijoista koostuva Bühnenfieberryhmä harjoittelee, on saksankielinen komedia nimeltään Die Physiker. Näytelmän ensi-ilta on 15.3 klo ylioppilasteatteri Rampissa. Seuraavana päivänä samaan aikaan ja samassa paikassa on toinen näytös. Die Physiker kertoo kolmesta fyysikosta, jotka ovat mielisairaalassa. Vähitellen näytelmässä selviää syy, miksi fyysikot ovat sairaalassa, Rose sanoo. Maaliskuussa esitettävässä näytelmässä seikkailevat maailmankuulut tiedemiehet Newton (Siina Karbin), Einstein (Tero Selin) ja Möbius (Mika Sankari). Tärkeissä rooleissa ovat myös naiskomisariota näyttelevä Anu Immonen sekä mielisairaanjohtajan kenkiin hyppäävä Riikka Kuusisaari. Tarinassa tapahtuu yllättävä käänne, jolloin koko näytelmän juoni kääntyy päälaelleen, ylpeää mielisairaanjohtajaa esittävä Kuusisaari paljastaa. Die Physiker perustuu Friedrich Dürrenmattin vuonna 1961 tekemään käsikirjoitukseen. Joitain vaikeasti äännettäviä sanoja jätimme näytelmästämme pois. Tärkeintä on se, että yleisö ymmärtäisi näytelmän, siksi ohjelmalehtisessä on mukana muutamien sanojen selitykset, kertoo Bühnenfieber- ryhmää ohjaava saksankielenopettaja Gisela Wahl. Vapaaehtoista tiimityötä Bühnenfieber- teatteriryhmässä on tällä hetkellä mukana 15 opiskelijaa, joista suurin osa on saksankielenopiskelijoita. Gisela Wahlin ja Silke Rosen lisäksi näytelmää ohjaavat Hanna Lähde sekä saksankielenopettaja Tiina Sorvali. Bühnenfieberin tyylistä teatteriryhmää ei ole Vaasan yliopistossa aiemmin ollut. Tämä on kiva tapa oppia saksan kieltä varsinaisen opetuksen ulkopuolella. Opiskelijat ilmaisivat halua tehdä vapaaehtoista tiimityötä ja näin he saavat myös mahdollisuuden tutustua toisiinsa paremmin, Wahl ja Rose tuumivat. Die Physiker -näytelmän vuorosanoja on alettu opetella ennen joulua. Joulun jälkeen Bühnenfieber on harjoitellut näytelmää ahkerasti, kaksi tai kolme kertaa viikossa. Ryhmä on nähnyt paljon vaivaa myös roolivaatteiden sekä lavastusten hankkimiseen. Suurin osa roolivaatteista on löydetty omista kodeista, mutta osa on Die Physiker -näytelmän ensi-ilta lähestyy, ja harjoituksissa kohtaukset sujuvat jo mallikkaasti. myös saatu lainaksi, sanoo Newtonia näyttelevä Siina Karbin. Maaliskuussa esitettävään Die Physiker- näytelmään voi tulla yleisöksi kuka tahansa, mutta Wahl uskoo, et- tä näytelmä saattaisi kiinnostaa tiettyjä ihmisiä. Näytelmä voi kiinnostaa esimerkiksi saksankielenlukijoita. Myös Saksasta tulleet vaihto-oppilaat sekä muut Vaasassa asuvat saksalaiset voisivat olla yksi mahdollinen ryhmä. Bühnenfieberin kotisivut löytyvät Internetistä osoitteesta fi/~buhnenfieber. 20 VAASAN YLIOPPILASLEHTI 2/2007