Haastatteluissa mm. Jari sillanpää. Ketola & witikainen Marko Maunuksela paula koivuniemi varjokuva

Transkriptio

1 Kotimaisen viihteen puolesta! TANSSIViihde SUOMALAISEN MUSIIKIN JA TANSSIKULTTUURIN ERIKOISLEHTI 3/ vsk tanssii tähtien kanssa upeaa tanssiparia satumaa tango Unto Monosen tarina Pääyhteistyökumppanit: pirkko mannola KOKO SUOMI TANSSII -PALSTALLA Haastatteluissa mm. Irina MILANA Jari sillanpää Charles Plogman Ketola & witikainen Marko Maunuksela paula koivuniemi varjokuva Souvarit Tanssileireiltä virtaa arkeen lapintaian lähettiläät tanssipaikkaliitteessä: Helsinki-Pavi, Vantaa Hirvensuuli, Huittinen Hotelli IsoValkeinen, Kuopio Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka Hyvinkään järjestötalo Ikaalisten Kylpylä Kankaanpään Kuntoutuskeskus Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi Puistokulma, Vantaa Ravintola Morgan Kane, Mänttä Scandic Kiannon Kuohut, omussalmi Shamrock Tikkurila, Vantaa Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sokos Hotel Vantaa, Tulisuudelma Tyrnävän seurojentalo Wanhan tanssikellari, Helsinki Vuoksenniskan työväentalo, Imatra Kevätkauden pakinassa Aarne Vesterinen Positiivarit-palsta Ikaalisten kylpylän uudistunut Iskelmäparatiisi Tanssi- ja liiketerapiasta apua moneen vaivaan Meidän tarinamme Matti Heikkilä ja Sanna-Maria Nissinen: Palkintorahoilla Japaniin Onnen Maa Miikkulassa - Tenhon tangoseikkailut

2 Päätoimittajan sananen kuva: tuomas marttila miauuu... miauuu... älä jätä kesäkissaa Syksyn tullen alkaa monella taas uudenlainen arki. Koulujen ja työn aloittaminen tuovat jälleen selkeämmän rutiinin kunkin elämään kesälomien jälkeen. Jostain syystä kissoilla asiat tuntuvat olevan aivan toisin päin. Niitä jätetään paljon heitteille luontoon, kun lomat loppuvat ja ihmiset palailevat kesäpaikoiltaan koteihinsa. Mikä meitä ihmisiä oikein vaivaa, sillä eihän kissa ole mikään luonnossa vapaana elävä eläin? Ei ainakaan omen leveysasteilla! Luulisi nykypäivänä meidän ihmisten olevan jo niin valveutuneita, että tajuaisimme huolehtia eläimistänne paremmin. Olen toiminut alkukeväästä alkaen Kissojen katastrofiyhdistyksen ensikotina ja nyt syksyä kohden olen ollut aivan ylibuukattu. Luonani asustaa kirjoittamishetkellä viisi aikuista kissaa, joista tosin kaksi on omia. Älä ota kesäkissaa, jos et pysty pitämään siitä huolta myös syksyn tullessa. Kissa voi elää jopa 20 vuotiaaksi asti eli kissan ottaminen on pitkän ajan projekti. Kodittomia kattimatteja on nytkin aivan pilvin pimein. Jos haluat auttaa ja ottaa kissan omaksesi, katso esimerkiksi kissojenkatastrofiyhdistys.net ja sieltä kissapörssi tai kodittomat.fi, josta löytyy myös muitakin kodittomia eläimiä kissojen lisäksi. Omaa kesääni on kissojen ohella värittänyt ahkera matkailu ympäri omea eri tapahtumissa ja kesäisillä tanssilavoilla. Ilmastoitu auto olikin ehkä kesän viilein paikka olla. En koe olevani mikään helleihminen ja viime kesänä se tuli todistettua. Oli mielenkiintoista huomata esimerkiksi hiuksia kuivatessaan niiden kostuvan uudestaan lähes saman tien. Hiuksia ei kannattanut laittaa meikistä puhumattakaan ennen kuin vasta autossa, jossa oli paljon viileämpää. Tansseissa ei tarvinnut edes tanssia, kun oli taas jo aivan hiostunut. Uimaan en silti ehtinyt, mikä hieman harmittaakin. Olen niin vilukissa, että veden pitää olla todella lämmintä, ennen kuin pystyn menemään järveen. Tosin tänä kesänä sekään ei voinut olla syynä, koska vedet olivat huippulämpimiä. Ikimuistoisia hetkiä on ollut muitakin. Nimittäin ensimmäistä kertaa elämässäni ajokorttini uhkasi joutua hyllylle kuivumaan. Kun paljon ajaa, niin paljon myös sattuu ja tapahtuu. Joskus voi olla vain niin ajatuksissaan tai puutunut pitkään suoraan tiehen, että ei huomaa nopeusrajoitusalueen vaihtumista, ja valvontakameroita on hyvin paljon. Kuluneen vuoden aikana on jo kolme kertaa räpsähtänyt, joista viimeisimmästä ei onneksi tullu kuitenkaan mitään postia! Muutoin ajokorttini olisi todennäköisesti otettu määräajaksi pois. KÄÄK! Aina ei voi kuitenkaan tuijottaa pelkästään ajonopeuteen, vaan pitää yrittää ajaa myös joustavasti tilanteen mukaan. Olen varsin useasti joutunut todistamaan, kun jotkut ihmiset ohittelevat aivan päättömästi täysin pimeässä paikassa, jossa näkyvyyttä ei ole nimeksikään eteenpäin. Ihmettelen syvästi, että kolareita tapahtuu niinkin vähän kuin tapahtuu. omalainen liikennekäyttäytyminen on toisinaan aika mielenkiintoisen itsetuhoista. Vaikka kuinka ajaisit itse liikennesääntöjen mukaan, ei tarvita kuin yksi pelle joukkoon, joka vaarantaa hetkessä muidenkin hengen. Reissaamisen välillä olen ollut myös keikkamyyjäkoulutuksessa Ikaalisten aikuiskoulutuskeskuksessa. Koulutus jatkuu aina tämän vuoden loppuun asti. Olen ollut lähes koko ikäni asiakaspalveluammatissa ja tehnyt myyntityötäkin vuosia sekä tunnen kentän suhteellisen hyvin, joten vahva pohja keikkamyyntiin on olemassa. Uskon, että keikkamyyjänä toimiminen vahvistaa yhteistyötä tanssin- ja tapahtumajärjestäjien kanssa entisestään ja on siten parempi lisäammatti minulle kuin ehkä taksin ajaminen. Vielä sopivaa myytävää kohdetta tai kohteita ei ole löytynyt, mutta asioilla on taipumus aina järjestyä. Myytävän kokoonpanon tulisi olla ehdottomasti tanssi- ja iskelmäpuolen edustaja. No, katsotaan mitä loppuvuosi tuo asian suhteen tullessaan! Aurinkoisin syysterkuin, Jaana Jande Vuorenpää :), Päätoimittaja PS. Terkkuja Tapsalle Hämeenlinnaan! ;D OSALLISTU SYYSKAUDEN KILPAILUUN - upeat palkinnot! Rakastettava uutuus! Laadukas tyyny- ja peitevalikoima koko perheelle. Quadfill ja Blowfill -kuidut pitävät tyynyt ja peitteet kuohkeina ja kimmoisina. Soveltuu herkille ja allergisille. omalaisen unen hyväksi jo 20 vuotta! JULKAISUTIEDOT Julkaisija ja Kustantaja JAAMEDIA PL 57, Tampere Lehden toimitus Päätoimittaja/taitto:Jaana Vuorenpää, GSM paatoimittaja@tanssiviihde.fi Toimittajat: Juha Lahti juha@tanssiviihde.fi Christina Lokkinen christina@tanssiviihde.fi Toimitusneuvosto: Päivi Honkanen SUSEL ry, Pentti Teräväinen Discopress Oy, omen Huvijärjestäjien Keskusliiton ja omen Ohjelmatoimistojen liiton sekä Muusikkojen liiton edustajat, Erkki Puumalainen Poptori Oy, Lasse Finska, Jaana Vuorenpää Kerro TANSSIVIIHDE.FI -sivuston palaute-lomakkeella tai lehden palvelukortilla, mikä on mielestäsi Tanssiviihde lehden 3/2010 numeron parhain juttu. Kilpailuaika asti! Palkintoina arvotaan kaikkien kilpailykysymykseen vastannaiden kesken Matkapojat Oy Vikingline lahjakortti Hki-Tukholma (arvo n. 170 eur), lippupaketti (2 kpl) vapaavalintaiseen EASTWAY:n järjestämään konserttiin, Univisionin Olivia -uutuustyynyt 2 kpl (arvo 60 eur), Magnum Iskelmä kotikaraoke 2 kpl, Pan Visionin julkaisema vi Teräsniska -DVD 5 kpl, Laura Voutilaisen -uutuuskokoelmalevy 3 kpl (Warner), Charles Plogman: Herätä minut ja Milana: Jos itken, jos nauran uutuslevyt kpl (Sony) sekä Jari Grek: Sydänten liekki uutuuslevy 3 kpl (Finrila). Painopaikka Hämeen Paino Oy, Forssa Painosmäärä kpl Kannen pääkuva Jaana Vuorenpää Kuvassa Souvarit yhtye Ilmoitusmyynti ja lehden tilaukset: Jaana Vuorenpää GSM (soitot mielellään arkisin klo 10-18) tanssiviihde@tanssiviihde.fi Aineiston toimitus postiosoite; Jaamedia/Tanssiviihde lehti PL 57, Tampere ; aineisto@tanssiviihde.fi Ilmestymisajankohdat 2010: 1/ helmikuu vko / toukokuu vko / syyskuu vko / marraskuu vko Lehden 4/2010 aineistopäivä on (Valmiit ilmoitukset mennessä) Jakelu: Julkaisua jaetaan ilmaisjakelulehtenä mm. liikennemyymälöissä, kauppakeskuksissa, hotelleissa, kylpylöissä, kuntokeskuksissa ja tanssipaikoilla eri puolilla omea sekä sopimuksen mukaan SUSEL ry:n jäsenille. Lehti on myös tilattavissa kotiin ja luettavissa sähköisesssä muodossa sivustolla tanssiviihde.fi. Katso lehden ilmoitushinnasto: ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen YHTEISTYÖSSÄ mm.; omen Seuratanssiliitto SUSEL ry Oy Matkahuolto Ab omen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry Ohjelmatoimistojen Liitto ry omen Tanssinopettajien Liitto ry Discopress Oy ja Eastway Oy Lehden 3/2010 jakelupaikat SUSEL jäsenistö (kts. yhteystiedot s. 23). Lehtiä on saatavilla SUSEL jäsenten toimesta myös pienempiä määriä satunnaisissa kohteissa. Jakelupaikkojen tarkemmat yhteystiedot ovat luettavissa verkkosivustolla; ABC Amiraali, Kotka K-permarket Mainio Ähtäri ABC Anjalankoski K-permarket, Kankaanpää ABC Haapajärvi Kukonhiekka, Saarijärvi ABC Hiekkasärkät Kalajoki Kuopion linja-autoasema ABC Härkähovi Somero Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi ABC Iisalmi Kylpylähotelli Keurusselkä, Keuruu ABC Kajaani Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa ABC Karjaa Kylpylähotelli Päiväkumpu, ABC Kemijärvi Karjalohja ABC Kiikoinen Kylpylähotelli mmassaari, ABC Kiiminki Saarijärvi ABC Kippari, Hamina Kyläkauppa Veljekset Keskinen, ABC Kiuruvesi Tuuri ABC Kokkola Käenkoski, Parkano ABC Koria Lahden linja-autoasema ABC Kortela Rauma Lahden Pesäkallio, Lahti ABC Kuortti Lomahotelli Jämi, Jämijärvi ABC Laitila Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi ABC Lieksa Maalaispuoti Niemelä Lavia ABC Majakka Pyhtää Malmin työväentalo, Helsinki ABC Masuuni Karkkila Martin Kievari, Hietama ABC Mikkeli Matin ja Liisan asema / ABC Nurmes Neste Lapinlahti ABC Pulkkila Merihelmen matkailualue, ABC Pyhäjärvi Kuivaniemi ABC Savonlinna Merikievari, Tuorila ABC Tikkula Pori Mikkelin linja-autoasema ABC Tornio Neste Aapiskukko, Pälkäne ABC Tupos Neste Häijää ABC Tuulos / S-Hotel Tuulonen Neste Iitti / Matkakeidas, Kausala ABC Utti Neste Imatra Korvenkangas ABC Vaasa Neste Jämsän Portti ABC Valkeala Neste Karisto Lahti ABC Varkaus Neste Kuhmoinen ABC Viipurinportti Lappeenranta Neste Leppävirta Anttilan tavaratalo Seinäjoki Neste Linnatuuli, Tervakoski Autokeidas Forssa Neste Länsituuli, Noormarkku Autokeidas Ii Neste Napapiiri, Rovaniemi Esakallio Somero Neste Paanulinna, Kärsämäki Hartola Golf / Linna-Hotelli Neste Pentinkulma, Urjala Helsingin Linja-autoasema Kamppi Night Club Tähti, Oulu Helsinki-Pavi, Vantaa Oulun Linja-autoasema Hesestoppi, Parkano Pajarinhovi, Kitee Hietasaaren Tanssimajakka, Oulu Pieksamäen linja-autoasema Hirvensuuli Huittinen Piruetti, Tampere Hotelli Aquarius, Uusikaupunki Porin linja-autoasema Hotelli Hiittenharju, Harjavalta Rantacafe Sammi, Ikaalinen Hotelli Iso-Valkeinen, Kuopio Ravintola Galax, Turku Hotelli Kalliohovi, Rauma Ravintola Morgan Kane, Mänttä Hotelli Levitunturi, Sirkka Rokuan Kuntokeskus, Rokua Hotelli Luostotunturi, Sodankylä Saariselän Kuukkeli Hotelli Sommelo, Kuusankoski Salon VPK talo Hotelli Ylläs Saaga, Ylläsjärvi Satulinna, Hattula Hotelli-Ravintola Karelia, Joensuu Scandic Kiannon Kuohut, Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka omussalmi Humppilan lasi, Humppila Scandic, Luosto Hyvinkään Järjestötalo Seinäjoen Matkakeskus Hämeenlinna kaupunginkirjasto S-Market Eura Hämeenlinna linja-autoasema S-Market Jalasjärvi Härkäpakari Oy, Huittinen S-Market Kauhajoki Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä S-Market Levi Ideapark, Lempäälä S-Market Nokia Imatran Kylpylä, Imatra S-Market Pihtipudas Joensuun linja-autoasema S-Market Sotkamo Jounin Kauppa, Äkäslompolo S-Market Urjala Jyväskylän Matkakeskus S-Market Vakka-omenkatu, Järvenpään linja-autoasema Uusikaupunki Kahvila-Ravintola Taukotupa, Hartola S-Market Vuokatti Kankaanpään Kuntoutuskeskus S-Market, Hämeenkyrö Kauppakeskus Elo, Ylöjärvi S-Market, Ikaalinen Kauppakeskus Iso Myy, Joensuu Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Kauppakeskus Kärkkäinen, Ylivieska Sokos Hotel Vantaa Kauppakeskus Tuulonen/S-Market ST1 Kukonlinna, Hollola Tuulos omen Tanssitarvike Oy, (Hki, Oulu, K-Citymarket Imatra Lahti, Kuopio, Turku) K-Citymarket Kivihaka Vaasa Tampereen linja-autoasema K-Citymarket Kuusamo Tanhuhovi, Lohja K-Citymarket Lappeenranta Tanssikoulu lava, Oulu K-Citymarket Lielahti Tampere Tanssiravintola Jyväshovi K-Citymarket Linnainmaa Tampere Tanssiravintola Lyhty, Seinäjoki K-Citymarket Mikkeli Teboil Pirkanhovi, Lempäälä K-Citymarket Pirkkala Teboil Tähtihovi, Heinola K-Citymarket Päiväranta Kuopio Teeriharju, Somero K-Citymarket Raahe Tulenliekki, Heinävesi K-Citymarket Riihimäki Turun Linja-autoasema K-Citymarket Turtola Tampere Tyrnävän seurojentalo K-Citymarket Salo Urjanlinna, Sievi Kemin Kulttuurikeskus / Iris Café Valkeakosken Matkailutoimisto Kisaranta Kangasala Valtatie 2, Harjavalta Kokkolan linja-autoasema Wanhan Tanssikellari, Helsinki Koskikartano, Hämeenkoski Viihdekeskus Hojo-hojo, Tuusniemi Kouvola Matkakeskus Viihdekeskus Kalliojärvi, Orismala Kruunupuisto, Punkaharju Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki K-permarket Apiantori, Valkeakoski Vuoksenniskan Työväentalo, Imatra K-permarket Linkki, Ylöjärvi Vuoksenniskan työväentalo, Imatra K-permarket Loimaa Ylläksen Kaivohuone, Äkäslompolo 2 TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2010

3 Tyyne & Martta ja lavatanssit parempaa kuin U2? Viihdettä pidetään hömppänä, jota tekevät vain taiteeseen hurahtaneet. Silti U2 synnytti kymmenien miljoonien eurojen välittömän ja välillisen bisneksen Helsingin konsertillaan. Samanaikaisesti maata kiertävälle radalle valmistunut duo Tyyne & Martta virkistää suomalaisille mittatilauksena tehdyllä materiaalillaan paljon laajempaa yleisöä vuosittain kuin U2 yhdellä keikallaan. Mikä parasta, jokainen Euro jää omeen! omen tulee kiireesti ja aktiivisesti vastata muuttuneeseen maailmaan. Viihde ja siihen liittyvät investoinnit tarvitsevat kansakunnan, joka seisoo osaajiensa takana. Tyynen & Martan tuotekehitykseen on kulunut 3 vuotta ja kymmeniä tuhansia työtunteja. Biotekniikassa tällaiselle kehitystyölle olisi osoitettu usean miljoonan euron rahoituspanos. Viihdetuotannolle ei saa edes lainaa, ja kehitys polkee paikallaan. ABBA: n kehittäminen kesti 10 vuotta, mutta se on luonut Ruotsille kosolti vaurautta ja uskottavuuden musiikkimaana. Jarkko o työsti tuotettaan vuosia, ennen kuin siitä tuli Lauri Tähkä. Valitettavasti tämä kehitystyö synnyttää levyn tuotot ulkomaiseen levy-yhtiöön. omen kannattaisi vauhdittaa viihteen kehitystyötä, sillä artistin tulee voida levyttää suomalaisessa yhtiössä. Kun artisti levyttää ulkomaiseen yhtiöön, omi jää omien kulttuuritallenteiden käytöstä 70 vuoden velkavankeuteen ylipitkiksi säädettyjen suoja-aikojen takia. Menestystuotteet pumppaavat ostovoimaamme maasta ulos, kun niiden tulisi ylläpitää toiminnan jatkumista omassa maassamme. omalaisilla levy-yhtiöillä ei ole menestystuotteiden markkinointiin riittävästi resursseja. Toimiala riutuu, kun aineettomia tekijänoikeuksia ja niihin liittyvää työtä ei arvosteta rahoituspäätöksiä tehtäessä. Telakkateollisuuteen panostus oli aikansa vastaus osaamispääoman ja kilpailukykymme kehittämiselle. Jos, kuten alkaa näyttää, se ei enää ole omelle kilpailukykyistä liiketoimintaa, on katsottava eteenpäin. Nuorilla on luontainen kyky ja halu erilaisten luovan alan töiden oppimiseen. Olisi synti tukahduttaa nämä virtuoosit laivahitsauksen pakkokursseilla. Luova talous synnyttää tulevaisuuden kasvuvoiman. Laivanrakennukseen sitoutuneilla resursseilla maahamme saadaan yli luontokuormatonta luovan alan työpaikkaa. Riskit ovat pieniä, sillä luovan alan investointi tuottaa usein tekijänoikeustuloja vielä 50 vuoden jälkeenkin. Niinpä onkin yhteiskunnallisesti tärkeää huolehtia siitä, että raha jää omeen, eli työ tehdään suomalaiseen omistukseen ja suomalaisessa omistuksessa. Avainlippu levyssä takaa tuoton jäämisen kotimaisen teollisuuden hyväksi. Pahinta on, että meillä jää huomisen karitapiot syntymättä, sillä vain harvalla taiteilijalla on mahdollisuutta itse kehittää tuotettaan. Kapea ja usein ylihinnoiteltu kertakäyttöviihde syö elinvoiman enemmistöltä huvipaikkoja. omalaisten tulee ajatella suomalaisuuttaan vaikka ihan vaan huvikseen Poptori Oy Erkki Puumalainen toimitusjohtaja TANSSIKOULU Happy Dance Tanssin iloa kaikille! SisÄllysluettelo Tässä numerossa mm. 4 Kauden pakina - Aarne Vesterinen 5 Unto Monosen tarina Satumaa Tango Uusia jakelupaikkoja Nrosta 3/2010 alkaen; Porin linja-autoasema, Hämeenlinnan linja-autoasema, Joensuun linja-autoasema, Järvenpään linjaautoasema, Kokkolan linja-autoasema, Kuopion linja-autoasema, Lahden linja-autoasema, Mikkelin Linja-autoasema ja Pieksamäen linja-autoasema. ASENNE RATKAISEE. AINA. -PALSTA sellainen KUVA, MILLAINEN FILMI Sanotaan vaikka että sinulla on ollut kurja päivä töissä ja tulet sitten kotiin vain nähdäksesi lapsesi sotkuisen huoneen. Räjähdät välittömästi ja alat huutaa, purkaen negatiivista tunnelatausta, jota olet pidätellyt sisälläsi kaiken päivää. Muutetaanpa nyt hieman asetelmaa. Sinä päivänä sait töissä ylennyksen ja palkkasi tuplaantui! Palaat taas kotiin ja näet mullin mallin olevan huoneen. Tällä kertaa kuitenkin hymyilet ja hyräilet etkä edes huomaa lapsesi sotkuja. Sen sijaan huudahdat hilpeästi: Nyt lähdetään ulos syömään ja juhlimaan! Kummassakin tapauksessa huone oli tasan yhtä sotkuinen...mutta jälkimmäisessä esimerkissä reaktiosi oli varsin erilainen. Se johtui siitä, että molemmissa tapauksissa käyttäytymisesi heijasti sisäistä tilaasi. Toinen henkilö tai tapahtuma pelkästään toi näkyviin sen, mitä oli jo sisälläsi. - Jeff Keller HILJENNÄ HIEMAN VAUHTIA Oletko koskaan katsellut karusellissa pyöriviä lapsia tai kuunnellut sateen piiskaavan maata? Oletko koskaan seurannut perhosen polveilevaa lentoa tai auringon haipumista yön syliin? Juoksetko päivän läpi jalat ilmassa? Kun sinä kysyt Miten voit?, kuuletko edes vastauksen? Kun päivän työt on tehty, makaatko vuoteellasi seuraavien satojen velvollisuuksien humistessa pääsi läpi? Oletko sanonut lapsillesi, että se asia tehtäisiin huomenna, ja kiireissäsi jättänyt huomaamatta hänen mielipahansa? Oletko menettänyt kosketuksen, antanut hyvän ystävyyden kuolla, koska sinulla ei koskaan ollut aikaa soittaa ja sanoa hei? Parempi hiljentää vauhtia. Älä tanssi niin vauhdikkaasti, aika on lyhyt, musiikki ei riitä. Kun juokset niin kovaa päästäksesi jonnekin, menetät puolet sinne saapumisen ilosta. Kun hätäilet ja hosut kaiken päivää, on se sama kuin heittäisit avaamattoman lahjan pois. Elämä ei ole ravia. Ota se siis tyynemmin, kuule musiikki ennen kuin laulu on lopussa. Positiivari Plussa 11/1998 OTA KÄYTTÖÖSI MESTARIN TYÖKALUT Koska harjoitus tekee mestarin missä tahansa asiassa, niin tarkkaile sinä itseäsi. Missä olet tulossa koko ajan paremmaksi? Onko sinun ympärilläsi ihmisiä, jotka saavat sinut päivittäin tietoiseksi siitä missä olet epäonnistunut tai mitä et osaa? Oletko heidän kanssaan samaa mieltä? Ole varovainen. Mitä enemmän ajatuksesi pyörivät kielteisissä asioissa, sitä paremmaksi niissä tulet. Missä olet hyvä? Mikä on vahvin ominaisuutesi? Mitä enemmän keskityt vahvuuksiisi, sitä paremmaksi myös niissä tulet ja sitä vähemmän sinulle jää aikaa miettiä heikkouksiasi. Anna ajatuksillesi oikeita raaka-aineita. Missä haluat mestariksi, sitä sinun on harjoiteltava. Itseluottamus ja myönteinen asenne ovat jokaisen mestarin tärkeimmät työkalut, eivätkä ne synny vahingossa Ikaalisten kylpylän Uudistunut Iskelmäparatiisi Charles Plogman Kaikki kohdallaan Marko Maunuksela Monipuolinen mies Irinan polku Huippuartistiksi Laura Voutilaiselle Iskelmä-Finlandia Mitä sulle kuuluu? -palstalla; Pasi Vainionperä, Rainer Bollström ja In The Mood Tanssi- ja liiketerapiasta Apua moneen vaivaan ARTIKKELIT ERIKOISARTIKKELIT ARTISTIT JA MUSIIKKI TANSSI joka lehdessä MM. TAPAHTUMAKALENTERI SUSEL JÄSENSEURATIEDOT SUSEL YHTEISTYÖJÄSENET SUSEL JÄSENETUPAIKAT TANSSIPAIKKALIITE aihealueittain 3

4 SYYSKAUDEN PAKINA - AARNE VESTERINEN, MUUSIKKO KESÄ MENI JO Tuttavia tavatessaan joutuu taas miettimään keskustelun avausta. Ilmoista ei voi aloittaa kun ei ole enää niin kuuma, eikä vielä niin kylmäkään. Onhan tietenkin aiheita, joista jokaisella on mielipide, esimerkiksi urheilu. Erikoisempia lajeja mainitakseni akankanto, saappaanheitto, kusiaispesässä perse paljaana istuminen ja niin pois päin - löylystä nyt puhumattakaan. Tietysti myös musiikki, kuninkaat, prinsessat, idolit, talentit ja x-factorit. Näitä aiheita kuitenkin kannattaa välttää, jos ei halua riidellä. Aiheita, joista ei tule riitaa voi olla esimerkiksi radio. Radioiden soittama musiikki antaa keskustelun aihetta vuodesta toiseen, ainakin muusikoille. Monen, liian monen tuttavani näkemys on, että kaikilta kanavilta tulee samaa mössöä. Sama tempo, samat asiat, sanat ehkä eri järjestyksessä. Moni kaveri on sanonut, että meillä pannaan radio pannaan. Täytyy myöntää, että itsekin useimmiten valitsen kanavan, josta tulee puheohjelmaa. Musiikkia kuuntelen mieluiten levyltä, mielimusiikkiani kuulen harvemmin radiosta. Haluaisin joskus keskustella sen musiikkitietäjän kanssa, joka soittolistat kokoaa. Haluaisin myös tietää millä perusteilla hän päättää, mitä minä radiostani kuulen. Iltapäivälehtien lööpeissä on viimeaikoina esiintynyt iäkkäitä taiteilijoita, useasti myös muista kuin musiikillisista syistä. Ovatkohan artistit ottaneet liian vakavasti Matti Vanhasen ajatukset työurien pidentämisestä. Alahan on nuorten, tai ainakin media niin julistaa. Tässä on ristiriita. Kuitenkin suuri osa niistä artisteista, jotka vetävät tanssisalit täyteen, ovat kuusikymppisiään jo juhlineet. Olisikohan sillä merkitystä, että nämä, jotka vuosikymmenestä toiseen ovat tanssijoiden suosiossa, tulevat nimenomaan tanssittamaan paikalle saapunutta yleisöä. Eivätkä esimerkiksi tekemään sirkustemppuja savukoneen säestyksellä. Vielä yksi tärkeä huomio, lavakarismaa ei myydä pullotettuna Minun muusikonurani alkoi v 1965 ja jatkuu niin kauan kuin jatkuu. Olen nähnyt monen tähden nousevan ja laskevan. Rumpujen takaa voi seurata artistin esiintymistä kuin aitiopaikalta. Minulla on suuri määrä ystäviä joihin olen tutustunut takaapäin. Taidoillaan ja karismallaan vaikutuksen minuun ovat tehneet tangonkuningas Olavi Virta ja tarinankertoja Tapio Rautavaara, lyöjistä Gene Krupa ja Muhammad Ali, tosin kahden viimeksi mainitun herran kanssa en ole esiintynyt. Kesätapahtumia kierrellessäni tuli kyllä selväksi, että meillä omessa on valtava määrä tasokkaita tanssipaikkoja, festareita, klubeja, konsertteja ja kesäteattereita ym. Meillä on myös paljon nuoria huippumuusikoita ja hyviä orkestereita, joiden toivoisin rikastuttavan tanssimusiikinkin kenttää, kansainvälisten tehtäviensä ohella. Haluan mainita Riku Niemen, koska hän saapuu yleensä keikkapaikalle kokonaisen orkesterin kanssa. Liian suuri osa artisteistahan esiintyy vain pelkän kompin kanssa. Imatran kesäteatteri oli minulle tämän kesän huippu (eikä se johdu pelkästään siitä, että se kertoi Vesterisestä). Ismo Sajakorven kirjoittama ja ohjaama Säkkijärven Polkka löi kyllä ällikällä, tosin ei minua kukaan lyönyt, enkä edes tiedä mikä on ällikkä. Esitys oli historiallisesti mielenkiintoinen ja siinä oli hyvä rytmi, muutenkin kuin musiikissa. uria tunteita laidasta laitaan, onneksi oli nenäliina mukana. Kiitos kaikille esityksessä mukana olleille! Päällimmäisenä jäi mieleeni Hyttisen Kuju, Vili, seitsemän hullua ja seinä. Ken tuntee kappaleen Heili Karjalasta syntyhistorian, ymmärtää koko paritanssikulttuurin perimmäisen tarkoituksen. Se on rakkaus tsumba. 4 TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2010

5 teksti: juha lahti / kuvat: jaana vuorenpää unto monosen tarina satumaa tango Heikki Paavilaisen ja Heikki Salon käsikirjoitustyönä syntynyt Unto Monosen elämäntarinamusikaali Satumaa Tango sai itselleen otollisen kesäpäivän muhkeissa kolmenkympin helteissä. Karjalan kannaksen sotatilasta hilpeisiin poikavuosiin edennyt tarina oli pääosanäyttelijä Paavo Honkimäen ja Ritva Oksasen mielestä koskettava ja surullinen, mutta Satumaan soidessa naamat kääntyivät iloiselle virneelle. Unton kohtalo pelottaa Unto Monosta itseään näyttelevä Paavo Honkimäki istuu katsomossa vain hetkeä ennen näytöksen alkua. Hän pyrkii välttämään rutiineja ennen suurta koitosta si len viileää juotavaa ja hengitellen omaa ilmaansa vartin verran ilman pingotusta. - Harjoituskaudella pääsin Unton hahmoon sisälle ohjaajan avulla. En todellisuudessa tiennyt Untosta mitään ennen tätä. Minulle oli ensinnäkin suuri yllätys, että hän kuoli nuorena ja hänellä oli surullinen kohtalo. Omana aikanaan häntä ei ymmärretty, Honkimäki huokaa. Harjoituskaudella pääsin Unton hahmoon sisälle ohjaajan avulla. En todellisuudessa tiennyt Untosta mitään ennen tätä. Laulaja - näyttelijä Ritva Oksanen esitti Satumaa Tango -musikaalissa Unto Monosen Helena-äitiä ansioituneesti. Honkimäki on saanut hyvää palautetta roolityöstään. Hän nauttii suunnattomasti näyttelijäpoppoon hyvästä yhteishengestä ja kokee jokaisen näytöksen uudeksi. Mukava meno auttaa hänet läpi vaikean roolisuorituksen, joka herättää iloa, surua ja pelkoakin. - Minulla tulee tunteet pintaan näytellessä, erityisesti näytöksen loppupuolella. Untolla oli hyvä nuoruus, mutta surkea loppu. Olemme lähes samanikäisiä, minä ja nuori Unto, en todellakaan soisi itselleni samaa kohtaloa! Minussa ja Untossa on yhdistäviä tekijöitä, juurikin tuo hyvä nuoruus. Muistan itsekin sen nuoruuden palon, kun harrastajateatterissa unelmoin näyttelijän työstä, ihan kuin Unto unelmoi säveltäjän urasta, Honkimäki pohtii. Äiti tukee heikointaan Unton äitiä Helena Monosta näyttelevä Ritva Oksanen päätyi rooliin toisen tunnetun roolinsa kautta. Näytellessään Niskavuoren Loviisaa hän sai ehdotuksen tulla Satumaa Tangoon ja sai luvan lähteä projektiin mukaan. Laulamisessa pitkää uraa uurtanut Oksanen tekee kipeän osan syöpää sairastavan ja Untolle kummittelevan hyväuskoisen äidin roolissa. - Uunon äiti on tyypillinen poikaansa uskova äiti. Hän antaa kaikki virheet anteeksi, totta kai kun kyseessä on oma rakas kuopus. Ainahan äiti heikointaan tukee, Oksanen tietää. Uunon äiti on tyypillinen poikaansa uskova äiti. Hän antaa kaikki virheet anteeksi, totta kai kun kyseessä on oma rakas kuopus. - Unto Mononen oli hyvin aliarvostettu taiteilija, samantapainen kohtalo kuin Olavi Virralla. Minulla on näytellessä nousseet tunteet pintaan useasti, tämä on niin lämmöllä tehty ja toteutettu musikaali, Oksanen jatkaa. Sappeen kesäteatterilavan vieressä on Oksaselle oivallinen paikka rentoutua ennen esitystä. Hän kirjaimellisesti asuu pukuhuoneessaan. Esitystä edeltää vilvoittava uintireissu, herkullinen ateria ja äänenavaukset. - Löysin Unton tämän näytelmän kautta. Kun olin nuori, ei meitä päästetty konsertteihin. Baarimusiikkiahan tuo Unton musiikkikin silloin oli. Reijo Taipaleen Satumaa-tulkinnastahan tämä viimein lähti tämä Unto-buumi. Ilolla ja tosissaan tätä näytelmää tehdään, Oksanen naurahtaa. Kiertomatkalla Unton kotimaisemissa Käsikirjoituksesta vastannut Heikki Paavilainen on tehnyt kovasti töitä Monosen musikaalin eteen. Hän jopa pakkasi kimpsunsa ja kampsunsa suunnaten kohti Monosen kotimaisemia, kuten Someroa. - Tutustuin Unton teoksiin sen seurauksena, kun teimme Arja Korisevan kanssa Tangoiltaa ja tango kolahti minuun. Luin kirjan Untosta ja ajattelin, että tästäpäs on tehtävä musikaali. Untolla on kyllä hienoimpia suomalaisia sävellyksiä! Paavilainen hehkuttaa. - Kiersin siinä sitten Monosen kotimaisemat, muun muassa Somerolla ja Helsingissä. Tapasin siinä samalla ihmisiä, jotka tunsivat Unton, Paavilainen kertoo. Paavilaiselle nykyinen näyttelijäkaarti ei ole tuttu, mutta musikaali on hänen käsissään muhinut jo vuosia. Hän muun muassa ohjasi samaisen näytelmän vuonna 2001 Raumalla. - Olen saanut hyvää palautetta työstäni Satumaa Tangon parissa. Unto Monosella oli hyvin pirskahteleva elämä. Hän oli kiintoisa taiteilijasielu, Paavilainen ylistää. Vaikka Satumaa Tango pyörii täyttä häkää, on Paavilainen kääntynyt jo haistelemaan uusia tuulia. Hänen rakkautensa elämänkertatarinoihin ei suinkaan pääty tähän. - Pirkko Mannolan ja Åke Lindmanin elämästä olen nyt ohjannut näytelmän Valkeakoskelle. Tekeillä on vielä elokuvakäsikirjoitus Anna-Leena Härkösen kirjasta Ei Kiitos, Paavilainen kertoo. 5

6 Nasima Razmyar ja Jani Rasimus Jukka Rasila ja Saana Akiola Laura Voutilainen ja Marko Keränen Antti Tuisku ja Anna-Liisa Bergström Maria Jungner ja Aleksi Seppänen Satu Silvo ja Sami Helenius teksti ja Kuvat: MTV3 tanssii tähtien kanssa upeaa tanssiparia omen suosituin viihdeohjelma Tanssii Tähtien Kanssa aloittaa viidennen kautensa sunnuntaina klo MTV3-kanavalla. Syksyn pimenevissä illoissa tähtioppilaat loistavat tanssiparketilla aina nähtävään suureen finaaliin saakka. Juha Veijonen ja Sanna Hirvaskari Anna Perho ja Janne Talasma Joona Puhakka ja Sanni Siurua Jethro Rostedt ja sanne Matson Kymmenen tanssiparin joukossa on niin musiikin, viihteen, teatterin, urheilun kuin musiikin edustajia. He harjoittelevat kymppitanssit rumbasta valssiin ja foxtrotista jiveen, opettajinaan maamme ehdottomasti parhaat tanssiammattilaiset! Tanssiparit esittäytyivät medialle Jukka Rintalan uniikkiasuissa. Tuomariston uutena vahvistuksena nähdään Jone Nikula yhdessä Helena Ahti-Hallbergin, Jorma Uotisen ja tuomariston puheenjohtajan Jukka Haapalaisen kanssa. Ohjelman juontavat Vappu Pimiä ja Mikko Leppilampi. Musiikista vastaa jälleen Sami Pitkämön ensiluokkainen orkesteri solistinaan Johanna Försti, pianossa Lenni-Kalle Taipale. Tanssii Tähtien Kanssa laajenee tällä kaudella kahteen viikoittaiseen ohjelmaan. Glamourintäyteisen, suoran Tanssii Tähtien Kanssa -lähetyksen lisäksi MTV3-kanavalla nähdään kansainväliseen malliin talkshow, joka on rakennettu Vappu Pimiän ja tanssin ympärille. Tähtioppilaat ja tanssinopettajat Vuodesta 1998 tv-ohjelmien kuuluttajana työskennellyt Maria Jungner aloitti tv-työt lasten ja nuorten tv-toimituksessa, mutta siirtyi sitten pysyvästi ruudun eteen. Päivätyön lisäksi Maria vaikuttaa Espoon kaupunginvaltuustossa, missä hänellä on lukuisia luottamustoimia. Työ on Marialle rakasta, mutta perhe ja lasten hyvinvointi menevät kaiken muun etusijalle. Marialla onkin tapana ottaa lapset mukaan lähes kaikkeen mitä hän tekee. Nyt Maria lähtee kuitenkin Ohjelman juontavat Vappu Pimiä ja Mikko Leppilampi. Vapulla on myös oma talkshow, jossa esiintyi aina viimeisimmästä jaksosta pudonnut tanssipari ja nähdään muuta esittämätöntä materiaalia ohjelmasta. yksin opettelemaan taitoa, jota hänellä ei entuudestaan ole. Aluksi Mariaa pelotti ottaa haaste vastaan, mutta hän totesi, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä rohkeammin on uskallettava heittäytyä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Marian tanssiparina on Aleksi Seppänen, joka on niittänyt mainetta tanssin parissa laajasti niin kotimaassa kuin ammattilaistasollakin sekä vienyt aiemminkin ohjelmassa yhden tähtioppilaan aivan voittoon asti. Tämän vuoden Iskelmä-Finlandian voittaja, laulaja ja viihdetaiteilija Laura Voutilainen on tänä syksynä kiireinen nainen. Tanssii Tähtien Kanssa ohjelman lisäksi Laura keikkailee ja häneltä ilmestyy uusi kokoelma, jolla kuullaan Lauran koko ura 16 vuoden ajalta. Kansainvälistä tunnustusta saanut Laura on uransa aikana ehtinyt edustaa omea Euroviisuissa, esiintynyt musikaaleissa, lainannut äänensä animaatiohahmoille, kokeillut ilma-akrobatiaa Sirkusohjelmassa sekä esiintynyt musikaali-showssa Englannissa, missä hän sai huippuarvostelut. Lauraa työllistävät myös huikeat klubi-show t, joissa Laura yhdistää laulun, tanssin, akrobatian ja upeat asut. Hektisen elämän keskellä Laura hakee sielunrauhaa perheen parista ja metsälenkeiltä. Jatkuvasti uusia haasteita etsivä Laura aikoo heittäytyä tanssinopettelussa hetkeen ja katsoa, mihin se hänet vie. Lauran tanssiparina on aiemmista kausistakin tuttu Marko Keränen, joka siivittää tähtioppilaansa varmasti syvään tanssin hurmaan. City-lehden suorasanaisena kolumnistina tunnetuksi tullut Anna Perho on konkari toimit- 6 TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2010

7 tamisen ja kirjoittamisen saralla. Hevoshulluksi blondiksi itseään kuvaileva Anna on myös kirjoittanut hevosihmisistä kertovat Tallin tyypit -kirjat. Kilpatasollakin ratsastanut, maalta kotoisin oleva Anna rakastaa edelleen heppoja, mutta kertoo vaihtaneensa jo nuorena talikon kynään. Nasevien tekstiensä lisäksi Anna muistetaan G-piste keskusteluohjelman vetäjänä ja MTV3-kanavan suositun Perho tuli taloon -ohjelman yövieraana, joissa kummassakin Annan tavaramerkiksi muodostui kysyä asioita, joita muut eivät uskalla kysyä. Tällä kertaa haastetta riittää, sillä vakiotanssit ja lattarit eivät ole Annalle tuttuja. Hän uskoo olevansa omen koordinaatiokyvyttömin ihminen, jolle on jäänyt traumoja nuoruuden tanssikokemuksista. Annan tanssiparina on Janne Talasma, joka voitti kilpailun yhdessä parinsa kanssa viime vuonna. Afganistanin Kabulista kotoisin oleva Nasima Razmyar valittiin tämän vuoden pakolaisnaiseksi. omen pakolaisavun hallitus antoi kannustuspalkinnon Nasimalle, joka on sitkeästi parantanut työllään maahanmuuttajanaisten ja -tyttöjen asemaa mm. tuomalla esiin heihin kohdistuvaa väkivaltaa tai auttamalla heitä sopeutumaan omessa asumiseen. Vuodesta 1992 lähtien omessa asunut Nasima pitää itseään yhtä lailla afgaanina kuin suomalaisena ja hän haluaa vaalia kumpaakin kulttuuria. juvaa suomea puhuvan Nasiman mukaan maahan sopeutuminen riippuu paljon siitä, mitä haluaa itse saavuttaa. Ikinä ei saa tyytyä vähempään kuin mistä on haaveillut, ainakaan jos ei ole koskaan yrittänyt, Nasima toteaa. Päätös lähteä mukaan tanssin pyörteisiin oli suuri, sillä Afganistanissa tanssiminen ei ole naisille sallittua, etenkään miehen kanssa. Rohkea Nasima haluaa omalla esimerkillään näyttää, että tanssi on kaikille sallittu, iloinen ja kaikella tavalla kaunis asia, jota ei ole syytä tuomita. Nasimaa tanssittaa rokkihenkinen ja palavasilmäinen Jani Rasimus, joka on opettanut tanssia ja kilpaillut menestyksekkäästi niin omessa kuin ulkomailla. Valovoimainen Satu Silvo on tunnettu näyttelijä, joka on nähty niin elokuvissa, televisiossa kuin teatterissa, joista areenana jälkimmäinen on Satulle rakkain. Tänä syksynä Satu nähdään Big Maman roolissa Chicago-musikaalissa. Upeannäköinen Satu tietää, että näyttelijälle kroppa on työväline, josta on pidettävä huolta. Satun mielestä fyysisen ja henkisen jaksamisen perusta ovat puhdas ravinto ja säännöllinen liikunta. Hyvän luomu- ja kasvisravintolan puutteessa Satu perusti sellaisen itse Helsingin Hakaniemeen. Ravintolasta tuli menestys, mikä on vain lisännyt Satun intoa lähteä mukaan uusiin ja tuntemattomiin hankkeisiin. Satun käsivarsilleen saa vakiotansseihin erikoistunut Sami Helenius, joka omaa pitkän kokemukseni tanssin ammattilaisena ja menestystä myös aiempien ohjelmien kausilla. Jussi-patsaalla palkittu Juha Veijonen on yksi omen eturivin näyttelijöistä, joka on tuttu niin valkokankaalta, teatterista kuin televisiosta. Oli kyseessä sitten tiukan komisarion rooli Marja Kalliossa, oman käden oikeutta harjoittava yksityisetsivä Vareksessa, sukkelasanainen ministeri Ministerin tyttäressä tai komediahahmo Vintiöissä, Veijonen vetää aina yhtä uskottavalla varmuudella. Kuluneena kesänä Juha on treenannut itsensä tanssikuntoon kuntosalilla, pyöräilemällä ja uimalla. Hän on ylipäätään nauttinut kesästä, joka kerrankin on ollut suotuisa lämpöä rakastavalle miehelle. Valoa, sykettä ja säihkettä harmaan syksyn keskelle hän saa ryhtymällä tämän vuoden tähtioppilaaksi. Ujoksi ja lammasmaisen herkäksi itseään kuvailevaa Juhaa kuitenkin jännittää astella estradille ihan omana itsenään. Juhan tanssiparina on upea Sanna Hirvaskari, joka on myös jo kahdelta aiemmalta kaudelta tuttu opettaja. Toimitusjohtaja, kiinteistövälittäjä ja kolmen lapsen isä Jethro Rostedt ponnahti suuren yleisön tietoisuuteen MTV 3:n Diili-ohjelmassa, jossa hän säväytti värikkäällä bisneksen tekotyylillään ja suorilla puheillaan. Vuoden turkulaiseksi ja julkkikseksi tänä vuonna äänestetty Jethro listaa vahvuuksikseen ahkeruuden ja sosiaalisuuden. Sakkia harrastavan Jethron pitkäaikaisiin haaveisiin on kuulunut painonpudotus, ja Jethro toivoo saavansa siihen pontta tähtioppilaana ollessaan. Kuten työnsä, myös Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmaan osallistumisen hän ottaa tosissaan. Jethro on valmistautunut kahden personal trainerin avulla lenkkeillen kaksi kertaa päivässä ja käymällä salilla kolme kertaa viikossa. Jethro toivoo olevansa tarpeeksi hyvässä kunnossa siinä vaiheessa, kun hän astelee ensimmäistä kertaa suoran lähetyksen parrasvaloihin. Jethron mukaansa tanssin kiemuroihin vie sähäkkää seksikkyyttä pursuava sanne sa Matson, joka on tanssinut kilpaa yli 20 vuotta ja on kilpatanssin rautainen ammattilainen. Näyttelijä Jukka Rasila on nähty useassa televisiosarjassa, elokuvassa ja teatterissa, mutta kansan sydämiin mies on päässyt varsinkin komediarooleillaan. Studio Julmahuvi, Läpiveto, Ihmebantu ja suureksi hitiksi noussut MTV3-kanavan Putous tarjosivat mitä kummallisimpia hahmoja, joissa Jukka loisti unohtumattomalla tavalla. Viime aikoina Jukka on kertonut kärsineensä kolmenkympin kriisistä kymmenen vuotta liian myöhään. Aamulla joka paikka natisee, minkä takia Jukka on yrittänyt liikkua säännöllisesti mm. lätkää pelaamalla. Jukan tanssiparina nähdään pitkänhuiskea ja Tanssii tähtien kanssa ensikertalainen Saana Akiola, joka on entinen maajoukkuetason kilpatanssija, joka on voittanut sekä vakio- että 10-tanssin omenmestaruuden nuorisoluokassa. Joona Puhakka on entinen uimahyppääjä ja ainoa suomalainen uimahyppyjen MM-mitalisti. Sen lisäksi Joona on voittanut omelle seitsemän EM-mitalia, joista kaksi on kultaa. Yhdysvalloissa kauppatieteiden kandidaatiksi valmistunut Joona treenasi hyppäämistä opiskelun ohella. Kisakuntoon pääsy vaati urheilijalta täydellistä antautumista ja todella tiukkaa treeniohjelmaa. Kilpahyppäämisen jätettyään Joona on ottanut hiukan rauhallisemmin ja keskittynyt golfaamiseen, jonka parissa mies myös työskentelee myyntipäällikkönä. Tanssi on täysin vieras laji Joonalle, mutta impulsiivinen ja rento mies ei ole jännittäjätyyppiä. Joonan mielestä liika yrittäminen johtaa vain epäonnistumiseen. Tanssiharjoitusten lisäksi Joonan syksy vierähtää tämän vuoden keväällä syntyneen poikalapsen kanssa. Joona pääsee kuuman tulisella tanssityylillään hurmaavan Sanni Siuruan oppiin, jolla on vahvaa meriittiä niin kotimaisissa kuin kansainvälisissä tanssikilpailuissa. Rovaniemeltä kotoisin oleva Antti Tuisku on omen tunnetuin ja rakastetuin Idols-tähti. Kolmanneksi sijoittunut Antti lauloi tiensä nopeasti nuorten ja vanhempienkin naisten sydämiin ja on pysynyt kestosuosikkina siitä lähtien. Antti on tuonut lavaesityksillään suuren maailman tuntua suomalaiseen poppiareenaan ja onnistunut tekemään listahistoriaa julkaisemalla samanaikaisesti kaksi listojen kärkiin singahtanutta levyä. Kolme kertaa omen komeimmaksi pop-tähdeksi valittu Antti vietti kesän keikkaillen ja uutta levyä työstäen. Kesällä on löytynyt aikaa myös urheiluun. Varsinkin rullaluistinhiihto on muodostunut Antille intohimoksi. Tämän lisäksi Antti rakastaa kokata kavereilleen sekä viettää aikaa mökillä äiskän kanssa. Halkojen hakkuu, marjastaminen ja sienestäminen toimivat vastapainona hektiselle keikkaelämälle. Mökilla ovat tulleet tutuksi myös lähitienoon lavatanssit. Muutenkaan tanssi ei ole vierasta Antille, joka on nopea oppimaan vaikeatkin askelkuviot. Parintanssin saloihin Antin ohjaa amatööri- ja ammattilaistasolla kilpaillut ja menestynyt Anna-Liisa Bergström, joka on Tanssii tähtien kanssa -opettajana ensimmäistä kertaa. Tanssin taikaa Silja Europalla! Meritansseissa lauantaista keskiviikkoon pyörähdellään omen suosituimpien tanssiartistien tahdeissa. Esiintymässä esim Antti Raiski & Sesam Meritanssit Tangokuningas Marko Maunuksela Meritanssit Anne Mattila & Mistral Iskelmäkeskiviikko Seitsemän Seinähullua Meritanssit Neljänsuora Meritanssit Mikael Konttinen yhtyeineen Meritanssit Tommi Soidinmäki yhtyeineen Meritanssit Varaukset puh puhelut 1,74 /vastattu /vastattu puhelu + aina pvm/mpm, satamista lunastettaviin varauksiin lisätään 8 palvelumaksu. Oikeudet muutoksiin pidätetään. 7

8 ARTISTIT JA MUSIIKKI teksti: petri tuunainen / Kuvat: jaana Vuorenpää ikaalisten kylpylän uudistunut iskelmäparatiisi Ikaalisten kylpylässä kahdeksatta kertaa järjestetty kevyen musiikin festivaali IskelmäParatiisi tulvi suomalaisten huippuartistien tähtisadetta sekä todellista sävelten tenhovoimaa. Uudistuneessa ja laajentuneessa festi- säästä huolimatta. vaalitapahtumassa Energinen nähtiin monipuolinen kattaus Neljänsuora maamme ykkösartisteja Jenni IskelmäParatiisin ensimmäisiä esiintyjiä oli 10-vuotis- Vartiaisesta Paula Koivuniemeen. Myös yleisö löysi tiensä juhlavuottaan viettävä yhtye paikalle sateisesta alkukesän Neljänsuora. Tänä aikana 8 TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2010 Kuva: minna annola Neljänsuorasta on kasvanut yksi maamme suosituimmista iskelmäyhtyeistä. Lähdin kasaamaan Neljänsuoraa kokoonpanosta, joka oli alun perin heavy-bändi. Olo tuntui ennen pitkää hieman tyhjältä, jolloin pestasimme basistin viidenneksi. Tänä päivänä matkassamme kulkee peräti seitsemän henkeä sisältäen oman miksaajan sekä henkilön, joka vastaa valoista, kertoo laulaja Antti Ketonen. Neljänsuoran uraa on siivittänyt viime aikojen singlemenestykset, kuten Tuulikki, pidä huivistasi kii laulun valinta viime kesän parhaaksi tanssihitiksi. Yksi vahvuutemme on tietynlainen rohkeus ottaa ennakkoluulottomasti lauluja eri suunnilta. Olemme pyrkineet laajentamaan repertuaariamme tekemällä reipasta, nuorekasta iskelmää kuitenkin tuoden siihen jotain ulkopuolelta, rumpali Esko Mäki täydentää. Tanssilavojen lisäksi Neljänsuora esiintyy nykyään paljon eri iskelmäfestivaaleilla. Vaikka pidämme valtavasti tanssilavojen tunnelmasta, niin on mahtavaa saada esiintyä myös suuria ihmismassoja keräävillä festareilla. Juuri tämän takia haluamme panostaa show-puoleen ja pyrimme energisyyteen, kosketinsoittaja Jarkko Pietilä lisää. Perinteitä kunnioittava Varjokuva Perinteisen tanssimusiikin nimeen vannova Varjokuva 15-vuotisjuhlavuottaan viettävä Jari Sillanpää (ylh.vas.) on rajoittanut kesän esiintymiset ainoastaan viikonloppuihin. Tätä nykyä myös laulupedagogina toimiva Tommi Soidinmäki (vas.) villitsi yleisöä IskelmäParatiisissa ravintolan puolella. Festareiden yhteydessä tapaa paljon kollegoita. Täällä eri genrejen artistit sekä yleisö sekoittuvat sopivassa suhteessa. julkaisi IskelmäParatiisin yhteydessä kolmannen pitkäsoittonsa. Uunituore levy Monta polkua ehti tilaisuuteen parahiksi painosta ulkomailta. Levyn ensimmäinen single, Marko Haaviston säveltämä ja sanoittama Tanssit talolla onkin soinut kesän mittaan paljon radiossa. Varjokuvan musiikissa yhdistyvät niin tanssi, iskelmä kuin rautalankamusiikki. Myös solisti Kyösti Mäki-Mattilan oma kädenjälki näkyy levyllä kolmen laulun sanoittajana. Ennen kaikkea haluamme kunnioittaa vanhoja lauluntekijöitä. Todellisia mestareita, kuten Unto Monosta, Toivo Kärkeä, Reino Helismaata ja Kaarlo Valkamaa. Iskelmäfestivaalit Kyösti Mäki-Mattila näkee niin kevyen musiikin kuin orkesterinsa kannalta hyvin tärkeinä. Näissä tapahtumissa olemme saaneet uutta yleisöä sellaisista ihmisistä, jotka eivät yleensä käy lavatansseissa. Tämän jälkeen mieli saattaa kuitenkin muuttua, ja he saattavat tulla katsomaan meitä tanssilavallekin. Monipuolinen ja kansainvälinen Yksi IskelmäParatiisin pääesiintyjistä oli Jari Sillanpää. Tänä kesänä tuli kuluneeksi 15 vuotta siitä, kun Jari valittiin Seinäjoella tangokuninkaaksi. Laulajan kesä on kulunut omien sanojensa mukaan aivan mahtavasti. Siihen on kuulunut esiintymisiä kesälavoilla viikonloppuisin sekä muutama ravintolaesiintyminenkin on mukaan mahtunut. Tämän kesän ohjelmistoon olen valinnut vain ja ainoastaan omia kappaleita, joita olen näiden viidentoista vuoden aikana levyttänyt. 15-vuotinen taiteilija-ura näkyy ja kuuluu monella tapaa etenkin loppuvuodesta. Syksyllä Jari esiintyy Helsingin Grand Casinolla show ssa nimeltä The man and the voice. Kansainväliset puitteet kattavassa show ssa Jari tulkitsee muun muassa lattareita, Frank Sinatraa ja Nat King Energiseen lavaesiintymiseen panostava Neljänsuora työstää parhaillaan kuudetta levyään, jonka julkaisu ajoittuu maaliskuulle Colea. Kansainvälisen imagon vuoksi myös välispiikit tapahtuvat englanniksi. Se minusta tuntuu vähän hassulta, koska luulen, että suurin osa yleisöstä on kuitenkin suomalaisia. Ei kai minua hirtetä, vaikka tekisin tästä jonkin välimuodon? Jari naurahtaa. Syyskuun lopussa Jari aloittaa kiertueen Hitit ja Hutut yhdessä Esa Niemisen ja kvartetin kanssa. Uudentyyppinen konserttitalkshow kiertää seitsemällätoista eri paikkakunnalla. Uusi asia, jonka Jari on halunnut konsertteihin mukaan, on leikkimielinen kilpailu yleisön kanssa. Tähän hän sai vaikutteita seurattuaan The Ellen DeGeneres Show ta Liv-kanavalta. Ellen jakelee ohjelmassaan autoja, luksus-matkoja ja vaikka mitä. Mietin voisiko tällaista tehdä pienimuotoisesti omessakin? Niinpä konserttiini sisältyy osio, jossa kutsun ihmisiä lavalle mukaan leikkimieliseen kilpailuun. Palkintoina on kännyköitä, risteilyitä, kuntosalikortteja ja kelloja. Lisäksi konserttikiertue huipentuu kaikkien syksyn konserttivieraiden kesken arvottavaan omaan tuulivoimalaan. Syytä siihen, kuinka Jarin suosio on säilynyt kuluneiden viidentoista vuoden ajan, ei hän osaa oikein itsekään sanoa. - Kiitokset kuuluvat ennen kaikkea lauluntekijöille. Minulle on kirjoitettu hirveästi hyviä lauluja laidasta laitaan. Niihin sisältyy niin tarinoita, balladeja, reipasta menoa kuin hömppääkin. Monipuolisuus on varmasti yksi tekijä, että ihmiset ovat jaksaneet minua kuunnella. Konserttien mukaan tulo työssäni on antanut sellaisen piristyksen, joiden myötä ihmiset saattavat ajatella, että mitähän uutta se Jari on tällä kertaa keksinyt. Vaihdan teemaa aika useasti ja yleensä se on toiminut. Mitä tekisit jos et olisi löytänyt musiikkia? En osaa ajatellakaan. Uskon, että elämä on vienyt minut tähän. En usko sellaisiin sattumiin, että jostakin ihmisestä tehtäisiin tangolaulaja. Muutama kuukausi ennen tangovoittoani minulla oli sellainen kauhistuttava tunne, että entä jos en voitakaan tätä kilpailua? En nähnyt mitään muuta vaihtoehtoa kuin mustaa. Se visio vaikutti suorastaan pelottavalta. Tuntui kuin jokin korkeammalta taholta olisi halunnut näyttää, että tämä on nyt sinun juttusi, satsaa siihen täysillä! Kunnianhimoinen mutta nöyrä! Nykyään myös laulupedagogina työskentelevän Tommi Soidinmäen kesä on täyttynyt esiintymisistä eri iskelmäfestivaaleilla, yksityistilaisuuksissa, kesäkonserteissa sekä tietysti tanssilavoilla. Festarit ovat siitä mukavia, että niiden yhteydessä tapaa paljon kollegoita. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että vastaavia tapahtumia saisi olla enemmän eri puolilla omea. Näillä on suuri merkitys kevyelle musiikille. Näin eri genrejen sekä artistit sekä yleisö sekoittuvat sopivassa suhteessa. Tommilta on juuri ilmestymässä uran neljäs pitkäsoitto, jota on työstetty huolella kuluneiden kahden vuoden ajan. Lopulta yli kahdensadan laulun joukosta 12 päätyi levylle. Tietysti kun tässä itsekin aikuistuu, niin kyseessä on vähän erityyppinen ja syvällisempi levy aiempiin verrattuna. Koska olen itsekin musiikkia opiskellut, niin melodiat ovat minulle äärimmäisen tärkeitä. Tommi tuli julkisuuteen vielä hyvin nuorena ja ehtinyt saavuttaa urallaan melko paljon. Kuitenkin vasta muutaman vuoden ajan hän tuntee oppineensa toimimaan esimerkiksi median kanssa. Yksi valttini on ollut alusta asti se, että olen ollut oma itseni vetämättä mitään roolia.

9 Olen aina pitänyt tärkeänä olla kunnianhimoinen, mutta nöyrä. Uskon että tällä asenteella saavuttaa arvostusta ei pelkästään muusikoiden ja kollegoiden, vaan myös yleisön silmissä. Laulua sydämen äänellä Iskelmäparatiisi tapahtuman viimeisenä ikään kuin sokerina pohjalla esiintyi suomalaisen iskelmän kestotähti Paula Koivuniemi. Liki puolentoista tunnin pituinen nopeatempoinen esitys 9-miehisen bändin kanssa kirjaimellisesti räjäytti pakan. Aikuisen naisen kohdalla yleisö lauloi jo sellaisella volyymillä mukana, että Paula pystyi kääntämään mikrofoninsa pois ja antaa yleisön äänten raikaa. Paulalla on meneillään viides kesä vastaavanlaisia isoja festarikeikkoja tehdessä. Tämänhetkinen oma pakettini koottu nimenomaan tällaiseksi isoksi jutuksi sekä suunnattu massiiviselle ihmismassalle. Tanssipaikalla tämä ei toimisi. Myös Paulan mielestä iskelmä-festivaalit kohottavat erinomaisesti suomalaisen kevyen musiikin tunnettavuutta. Tällaisissa tapahtumissa artistit pääsevät paremmin esittämään omaa tuotantoaan ja osaamistaan isommalle massalle. Meillä ei ole omessa aiemmin tällaista kulttuuria ollut, joten tämä kehittää meitä etenkin artisteina. Festarit poikkeavat tanssikeikoista eniten siinä, että täällä tuhannet ihmiset keskittyvät tuijottamaan ainoastaan esiintyjää. Se vaatii artistilta todella suurta tsemppausta sekä äärimmäistä tilanteen hallintaa. Vaikka Paula on jatkanut esiintymistä jo yli 40 vuoden ajan, hän tunnustaa, että yhä edelleen saattaa joskus lavalle Varjokuvan musiikissa yhdistyvät niin tanssi, iskelmä kuin rautalankamusiikki. Myös solistin oma kädenjälki näkyy levyllä kolmen laulun sanoittajana. nousua tuntevansa pienet perhoset vatsassaan. Joskus kieltämättä tulee heikkoja hetkiä. Huoli siitä, kuinkahan esitys tällä kertaa menee. Asiassa on silti hyvät puolensa, sillä pienen jännityksen voimalla tulee yleensä latautuneempi esitys. Kesän ja syksyn erittäin aktiivisesti esiintyvä laulaja rentoutuu matkustamalla ulkomaille sekä kokonaan pois tutuista maisemista. Haluan lähteä kokonaan pois ja puhua eri kieltä. Näin unohdan parhaiten tämän kaiken. Pyrin siihen, että saan olla täysin rauhassa. Minut tavoittaa tänä aikana korkeintaan tekstiviestillä, Paula sanoo ja kertoo olevansa lähdössä pian Las Vegasiin. Silti työasiatkaan eivät täysin katoa tänä aikana mielestä. Paulaa sanoo viihdealan olevan hyvin vaativa ala sekä hän itse työssään tinkimätön ihminen, joka haluaa antaa yleisölleen vain ja ainoastaan parastaan. Ulkomailta saan usein pientä maustetta esityksiini. Olen käynyt kuuntelemassa muun muassa Bette Midleriä, Cheriä, Tom Jonesia ja Tina Turneria. Mieluiten seuraan naisartisteja, kuinka he tekevät oman juttunsa. Yksi, jonka haluaisin mielelläni nähdä on Shirley Bassey. Kuuntelin häntä nuorena tyttönä paljon, mutta en ole koskaan kuullut livenä. Levytysrintamalla Paulan tuorein albumi Rakkaudesta on juuri ylittämässä platinarajan. unnitteilla on myös vauhdikasta iskelmää sisältävä uusi levy ensi kevääksi. Myös oma joululevy on ollut pitkäaikainen haave. Kun puheeksi tulee sana eläkkeelle jääminen, se saa hymyn Paulan huulille. Sana eläke ei lukeudu lainkaan sanavarastooni. Haluan olla vielä joitakin vuosia tässä mukana, ainakin 70-kymppiseksi jos vain pystyn. Tämä on minun elämäntapani ja elämäni. Tämän vaiheen jälkeen voisin nähdä itseni joidenkin vuosien päästä jossain hämyisessä klubissa laulamassa jazztyyppistä musiikkia, Paula sanoo Lullaby of birdlandin sointuja tapaillen. Kuva: Paula koivuniemi kuvapankki jarin joulukonsertit kirkoissa: Espoo Tapiolasali La klo mikaelinkirkko, turku to klo jalasjärven kirkko pe klo oulun tuomiokirkko la klo kemin kirkko klo kallion kirkko, helsinki ti klo ristikirkko, lahti ke klo hämeenlinnan kirkko pe klo pyhän ristin kirkko, Rauma la klo forssan kirkko ke klo kouvolan keskuskirkko la klo aleksanterin kirkko, Tampere liput: 25 + toim.maksu 29.9 klo Espoo Tapiolasali 1.10 klo Lohja laurentius-sali - täynnä 2.10 klo oulu madetojan sali 3.10 klo 15 jyväskylä paviljonki 7.10 klo vantaa martinus-sali - täynnä 8.10 klo kotka konserttitalo 9.10 klo hämeenlinna verkatehdas klo lahti sibelius-talo klo imatra kulttuurikeskus klo mikkeli mikaeli 3.11 klo tampere tampere-talo 4.11 klo hyvinkää hyvinkää-sali 5.11 klo turku Caribia-halli klo järvenpää järvenpää-talo klo kuusankoski kuusaasali klo helsinki finlandia-talo liput: norm.hinta: 37 / s-etukortilla 32 (+ toim.maksu) Vaikka Paula Koivuniemi on esiintynyt jo yli 40 vuoden ajan, hän tunnustaa, että yhä edelleen saattaa tuntea pienet perhoset vatsassaan ennen lavalle nousua. 9

10 ARTISTIT JA MUSIIKKI teksti: juha lahti / Kuva:harri hinkka charles plogmanilla kaikki kohdallaan Yli vuoden päivät on kulunut Charles Plogmanin Iskelmä Finlandia- tunnustuksesta. Artisti nauttii sen tuomista hedelmistä nyt täysin sydämin. Lopullinen vakiintuminen tanssittajiemme kärkikaartiin on tapahtunut ja töitä riittää, mutta Plogman tekee niitä kuitenkin viisaasti ja maltillisin mielin. urta arvostusta nauttivan tunnustuksen osuminen kohdalle voisi tuoda muassaan motivaatioongelmia. Voiko tästä olla enää suunta ylöspäin vai onko kaikki jo saavutettu? Charles Plogmanille näin ei ole tapahtunut. - Päinvastoin, olen saanut tunnustuksesta rutkasti lisää motivaatiota. Iskelmä Finladia nosti minut seuraavaan sarjaan. Tajusin, että olen yksi heistä, olen osa historiaa ja todella hyvässä seurassa, Plogman kertoo. Laulajantöitä miehelle olisi tarjolla vaikka kuinka, mutta Plogman ei aio polttaa itseään nyt loppuun. Itse asiassa hän on tehnyt varsin viisaan ja kauaskantoisen ratkaisun: - Vielä viime vuonna tein 150 keikkaa, mutta tänä vuonna teen niitä ainoastaan 120. Olen myös pyrkinyt siihen, että keikkailen aina viikon, ja olen sitten viikon vapaalla. Jatkuvuutta laulajana tuntuisi myös olevan, sillä vuosi 2011 on jo buukattu. Kenttätyö keikkailu tanssipaikoilla tulee olemaan Charles Plogmanin leipäpuu ainakin lähivuosina, sillä mitään mullistavaa ei suunnitelmissa ole. Tai ehkä jotain kuitenkin. - Esimerkiksi konserttijuttuja ei ole suunnitelmissa. Mutta esimerkiksi euroviisut kiinnostaisivat kyllä. Vaikka nyt teenkin perusduunia tanssilavoilla ja ravintoloissa, niin kyllähän historia kertoo, että aina tulee jotain muutakin. Studiotyötä Charles Plogman on musiikillisesti erittäin lahjakas henkilö. Hänellä on klassisen musiikin koulutus ja monet erilaiset instrumentit ovat hyvin miehen hallinnassa. Siitä onkin ollut suunnaton apu niin sävellystyössä kuin studioäänityksissäkin. Myös Plogmanin lokakuussa ilmestyvällä uutuusalbumillakin päästään nauttimaan miehen osaamisesta. - Soitan levyllä rummut, basson ja kitarat sekä tietenkin laulan kaikki kappaleet. Olen myös säveltänyt paljon kappaleita levylle, Plogman mainitsee. On vaikea kuvitella sitä, miten yksi mies voi soittaa kappaleisiin kaikki nuo instrumentit. Tähän antaa kuitenkin nykytekniikka mahdollisuuden. - Ensimmäiset demoversiot kappaleista soitetaan olemassa olevien sovitusten mukaisesti toisessa studiossa. Esimerkiksi rummut on silloin vielä tehty koneella. Kun käytämme eri studioissa samaa ohjelmistoa, voin sitten omassa studiossani poistaa konerummut ja soittaa ne itse uudestaan. Näin se toimii, Plogman valaisee levynteon teknistä puolta. Studiotyöskentely on muutenkin saanut entistä enemmän jalansijaa Plogmanin tekemisissä. Aikaisemmin hänen studiossaan on vieraillut satunnaisesti joitakin artisteja, kuten Sami Keskitalo ja T.T. Purontaka. Nyt on kuitenkin tekeillä suurempi kokonaisuus. - Teemme Hanna Talikaiselle joka hänkin on Sony Musicin artisteja uutta albumia. Yksi tärkeimmistä tehtävistäni projektissa on kappaleiden valinta Hannalle. Albumi äänitetään studiollani ja soitan myös kappaleissa rumpuja, Plogman kertoo. Kotiasiat kunnossa Kun artisti tekee keikkoja joka toinen viikko, jää silloin myös mukavasti vapaa-aikaa. Vai jääkö? Mihin Charles Plogman käyttää kaiken ylimääräisen ajan? - No kun se tahtoo mennä musiikin parissa sekin, koska musiikki on minulle myös harrastus. Asun omakotitalossa, ja studioni sijaitsee pihapiirissä olevassa ulkorakennuksessa, eli kyllä ne jäljet sinne aika usein johtavat. Omakotitalo, sen pikku puuhat, sekä kaksi teini-ikäistä lasta tuovat omalta osaltaan Plogmanin elämään sisältöä. Nämä ovat hänelle myös henkisesti tärkeitä asioita. - Olen kotona paljon, eikä kalenteristani löydy kovinkaan paljon varauksia. Puutarhassa viihdyn hyvin puuhastelemassa kaikenlaista. Yritän myös pitää kunnostani huolta sauvakävelemällä. Omakotitalon nikkaroinnilla pyrin pitämään huolta omaisuudestani. Koti on minulle se tärkeä paikka, josta ammennan voimaa. Charles Plogman myös osaa ottaa työn työnä, ja hän on esimerkiksi tehnyt päätöksen, että ei tanssi keikoilla tauoilla eikä esiintymisensä jälkeen. Tanssitaidosta se ei kuitenkaan jää kiinni. - Osaan tanssia perustanneja, kuten valssia ja tangoa, ja jenkankin askeleet ovat tutut. Ja taittuupa minulta myös chacha, rumba ja bugg, Plogman paljastaa. Voisimmeko siis nähdä jossain vaiheessa Charles Plogmanin Tanssii Tähtien Kanssa- ohjelmassa parkettien partaveitsenä? - Eipä taida taidot sinne riittää. Mutta olisin kyllä otettu, jos pyydettäisiin. teksti: juha lahti / Kuva: sony music milana tyylitietoinen Milana on aiemmin tallentanut levyille äitinsä, Laila Kinnusen, materiaalia. Nyt hänen äiti-teemansa on ainakin tältä erää lopussa, mutta tyylillisesti myös artistin uutukainen noudattelee aikaisempien äänitteiden tunnelmia. Milanan uusi albumi julkaistiin syyskuun alussa. Levyn kappaleet ovat saman aikakauden tuotantoa kuin mitä hänen aikaisemmatkin pitkäsoittonsa ovat olleet. - Mukana on sellaisia vähän jo unholaan jääneitä kappaleita. Levyn teemana on tunteet, joita meillä kaikilla on. Itse asiassa kaikki uuden albumin kappaleet ovat olleet valmiita jo jonkin aikaa, ja Milana onkin päässyt testaamaan niitä kentällä jo ennen uutukaisen julkaisua. - Esitimme albumin kappaleita kesän keikoilla, ja ihmisten reaktio oli itse asiassa aika mielenkiintoinen. Monet ovat tulleet sanomaan, että olipa mukavaa taas pitkästä aikaa kuulla tuokin kappale. Myös paljon tanssia harrastaneet ovat kiitelleet sitä, että kappaleet ovat rytmisesti varsin monipuolisia. Milanan uudella albumilla soitosta vastaavat samat muusikot, jotka muodostavat myös artistin keikkabändin. Ja kun mukana ovat sellaiset muusikot kuin Juha Tikka, Vesa Aaltonen, Jarmo Nikku ja Tuomas Kesälä, ei homma kaadu ainakaan soitannolliseen puoleen. Kyllä minulle laulaminen on aina ollut numero yksi. Optikon ammatissa olen aina ollut sellainen vakituinen osa-aikainen työntekijä. - Pyrimme keikoilla kuulostamaan samalta kuin levyilläkin. Onhan minulta joskus kysytty, miksi soitan aina samojen muusikoiden kanssa. Mutta kun bändi koostuu noin kovista nimistä, niin monet tulevat keikoillemme jo pelkästään bändin takia. Vakituinen osa-aikainen Milana ei pelkästään laula, vaan hänen siviiliammattinsa on optikon työ. Sitä työtä hän onkin tehnyt jo pitkään, mutta päätyön nimeäminen ei kuitenkaan ole mikään itsestään selvyys. - Kyllä minulle laulaminen on aina ollut numero yksi. Optikon ammatissa olen aina ollut sellainen vakituinen osaaikainen työntekijä. Esiintymisiä Milanalle kertyy varsin monipuolisesti. Perinteisiä tanssilavakeikkoja hän ei kuitenkaan kovin paljoa tee, ja siihenkin on syynsä. Eme ole ehkä ihan perinteistä tanssimusaa soittava kokoonpano. Esiinnymme 90 minuuttia illan aikana. Aika paljon yritykset tilaavat meitä keikoille ja ravintoloissa esiinnymme myös. Musiikkiteatteri on jo pitkään ollut mukana Milanan kuvioissa, ja sen tiimoilta hän tekee edelleen esiintymisiä. - Esitys nimeltään Laulumme - sai ensi-iltansa vuonna Siinä on sanna Haaviston käsikirjoitus, ja se kertoo äidin ja minun elämästä. Musiikkinäytelmä on jaettu kahteen osaan siten, että ensimmäisellä jaksolla on monologi äidin elämästä minun suullani kerrottuna. Toinen jakso taas kertoo äidin ja minun yhteisestä elämästä. Urheilemisen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen lisäksi Milana viettää vapaa-aikaansa lukemalla. Dekkarit ovat lähellä hänen sydäntään. - Norjalainen Jo Nesbo on yksi suosikeistani. Kun saan käsiini hyvän kirja, niin sen lukemista ei oikein malta lopettaa. Luinkin juuri yhden Nesbon 700-sivuisen kirjan neljässä päivässä. Sellaiset kirjat, joiden tarinalla ei ole välttämättä mitään tekemistä todellisuuden kanssa, ovat todella rentouttavia ja vievät mukavasti ajatukset pois arjesta. Milana raottaa myös tulevaisuuden verhoa, mutta on asian kanssa itsekin hieman hämillään. - Tuottajallani Juha Tikalla on jo kuulemma jokin uusi idea olemassa, mutta hän ei ole kertonut siitä vielä edes minulle. Katsomme ensin, miten uusi levy alkaa potkia, ja alamme sitten pureskella uusia ideoita vuoden vaihteen tienoilla. 10 TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2010

11 teksti: JUHA LAHTI / Kuva: j-p virtanen marko Maunuksela monipuolinen mies Kuluvan kauden tangokuninkaallinen Marko Maunuksela yllättää monipuolisuudellaan. Upeaääninen artisti on ollut musikaaliroolissa, omaa myös näyttelijän kykyjä, ja mikä hienointa, osaa leipoa hyvää pullaa. Marko Maunukselan perheessä ei ole hypätty suureen tuntemattomaan 36-vuotiaan Markon tangokuninkuuden myötä. Kolmen kouluikäisen lapsen isälle voisi valinnan normaalin päivätyön ja ammattilaulajan välillä olevan vaikeaa, mutta näin se ei kuitenkaan ole ollut. - Tämä asia on puhuttu niin moneen kertaan läpi kotona vaimon ja lasten kanssa, ettei sen puolesta ole ollut mitään epäselvyyttä asiassa. Perhe on lisäksi tyytyväinen tilanteeseen ja varsin onnellinen puolestani, Maunuksela kertoo. Vapaapäivät Maunukselalla vierähtävät lähinnä kotona oleskellessa. Puuhastelu lasten kanssa on mieluisaa ja henkisesti lataavaa vapaa-ajan viettoa. - Kotona hengailuksi se menee ja joskus käydään mökillä. Tykkään sellaisista arkisista asioista, kuten esimerkiksi pullan leipomisesta. Levy pikavauhdilla Usein on uusien tangokuninkaallisten ensilevyä saatu odotella kyllästymiseen asti. Tällöin on myös pelko siitä, että paras huuma voiton myötä on jo haihtunut, eikä äänite myy enää toivotulla tavalla. Marko Maunukselan kohdalla toimitaan nyt toisin. - Uutuusalbumi julkaistaan vielä syksyn aikana. Jopa lokakuuta on suunniteltu, mutta saattaa se mennä marraskuullekin. Single tulee vielä sitä ennen ulos. Maunuksela on muutenkin ottanut tosissaan voiton suomat mahdollisuudet. Mitään pilvilinnoja ei mies rakentele, vaan antaa nyt kaikkensa uran eteen. - Olen luonteeltani mietiskelijä ja suunnittelija. Olenkin paljon pohtinut sitä, miten saada tästä pitkälle kantava juttu. Jos voittaa jonkin kilpailun, niin ei se vielä takaa yhtään mitään. Kilpailu on eräänlainen työpaikkahaastattelu, ja minä tulin nyt valituksi yleisön ja tuomariston taholta tähän tehtävään. Nyt pitää näyttää, että osaan työni tehdä ja että olen valinnan arvoinen. Olisi aika pöljää olla käyttämättä tilaisuutta hyväkseen. Marko Maunuksela myöntää myös sen, että mahdollisuus epäonnistumiseen on aina olemassa. Mutta tosissaan asiaan paneutumalla homma hoitunee kotiin. - Kyllähän tämän jutun voi tyriäkin, jos antaa kaiken vain mennä omalla painollaan, eikä ota juttua tosissaan. Tämä ala on niin kovin kilpailtu, että sinne on tulossa aina joku toinen tilalle, jos itse ei onnistu. Ja suomalaiset tanssipaikat on äkkiä kertaalleen kierretty. Työ pitää siellä hoitaa niin, että sinne pääsee vielä uudelleenkin. Silloin duunia löytyy jatkossakin. Monessa mukana Marko Maunukselan taival yhden maamme arvostetuimman ja tavoitelluimman tittelin haltijaksi on ollut pitkä. Musikaalikokeilut Maija Poppasessa laulavana isänä, kuoroharrastus ja näyttelijätyöt harrasteteatterissa ovat antaneet oman suolansa miehen monipuoliseen osaamiseen. - Marit ja Mikot- ryhmään minua värvättiin pitkään, ja lopulta sitten suostuinkin. Ja löysinpä itseni jossain vaiheessa vielä Ilmajoen Musiikkijuhlilta solistina. Mitään vastenmielisiä asioita nämä erilaiset projektit eivät Maunukselalle kuitenkaan missään vaiheessa olleet. - Itse asiassa olen aina hakeutunut kaikenlaisiin musiikkijuttuihin mukaan. Otin niitä mielelläni vastaan. Haastoin sillä tavalla itseni. Silloin ei leipäänny ja pysyy skarppina. Tanssimusiikki astui miehen kuvioihin mukaan joskus 2000-luvun alussa, jolloin hän perusti kaverinsa kanssa duon. - Kaverini kuitenkin kyllästyi ja lopetti. No, en jäänyt asiaa sen enempää suremaan, vaan ostin itselleni vastaavanlaiset laitteet ja aloin tehdä tanssimusiikkia yhden miehen bändinä. Olen sitä tehnyt itse asiassa viitisen vuotta, ja viimeisen keikkani tein vain pari viikkoa ennen Tangomarkkinoita. Tanssiorkesterin kanssa Maunuksela on myös tehnyt esiintymisiä jo muutaman vuoden. Kokemusta erilaisista kokoonpanoista on siis paljon, ja juuri se onkin antanut miehen esiintymisiin tietynlaista rentoutta. - Ehkä lavaolemus ja läsnäolo ovat vahvimpia ominaisuuksiani. Pystyn ottamaan lavalta kontaktin ihmisiin. Ei minulla ole mitään valmiita, ulkoa opeteltuja spiikkejä keikoilla, vaan kaikki tulee spontaanisti myös ne huonot puujalkavitsit. 11

12 ARTISTIT JA MUSIIKKI ARTISTIT JA MUSIIKKI teksti: JUHA LAHTI / Kuva: jaana vuorenpää souvarit lapintaian lähettiläät Kun Lasse Hoikka oli 32 vuotta sitten perustamassa Souvarit-yhtyettä, oli lappilaisuus uuden kokoonpanon yhtenä peruselementtinä vahvasti läsnä. Idea antoikin Souvareille leiman lappilaisten omana orkesterina, ja Lapin eksoottisuus on sittemmin purrut hyvin myös etelä-suomalaisiin. - Aluksihan meitä kyllä irvailtiin tämän Lappi-imagon takia nimiteltiin poronpurijoiksi ja ties miksi. Mutta me onnistuimme kääntämään ajan myötä asian positiiviseksi, ja vuosikymmeniä on teema jo kantanut hienosti, Lasse Hoikka kertoo. Souvareiden monet kappaleetkin liittyvät Lappiin. Ja juuri näitä kappaleita pyydetään paljon myös keikoilla. Ja mikäpä on omia biisejä soittaessa niitä kun on kertynyt levytettyinä jo lähes neljäsataa kappaletta vuosien varrella. Yksin Lappi-teemalla ei kuitenkaan Souvarit ole tietään kulkeneet, vaan suurimpana motivaattorina vuosien saatossa on ollut intohimo tanssimusiikin esittämiseen. Ja ilo soittamiseen on säilynyt sillä, että orkesteri ei ole polttanut itseään loppuun, vaan latausta haetaan säännöllisillä vapailla. - Meillä on harvinaisen pitkä kesäloma, yhteensä kahdeksan viikkoa. Teemme kesällä keikkoja ainoastaan juhannuksesta alkaen elokuun puoliväliin asti, koska se on aktiivisinta kesälava-aikaa, Hoikka paljastaa. Souvarit-yhtyeen kovasta suosiosta kertoo se, että kesän keikkarundilla löytyy aina paljon faneja, jotka kiertävät maata bändin mukana. - Roudareita löytyy aina avuksi. He ovat vapaaehtoisia, jotka auttavat kamojen kantamisessa, mutta ostavat yleensä myös tanssilipun ja tanssivat koko illan. Se on eräänlainen Souvari-karavaani, joka kulkee ympäri omea kesäisin. Läpileikkaus jouluksi Kun ura kestää vuosikymmeniä, ehtii sen aikana myös tapahtua paljon. Souvarityhtyeen tekemisistä ollaankin nyt toteuttamassa dokumenttia kirjan muodossa. Sen julkaisu tapahtunee vielä tämän vuoden marraskuussa. - Kirjasta voidaan lukea kaikista sattumuksistamme vuosien varrelta, sinne tulee jokaisen soittajan elämäntarinaa sekä fanien ja huvijärjestäjien kommentteja. Siitä tulee todenperäinen kirja ilman mitään sensaatiohakuisuutta, Hoikka analysoi tulevaa julkaisua. Kirjan kirjoittajaksi Souvarit on valinnut kemijärveläisen Unto Viitamäen. Lasse Hoikan mukaan julkaisuun on haluttu ottaa mukaan myös soittajan ammatin hyvät ja huonot puolet. Myös ammattiin usein liitetyt alkoholin kirot ovat avoimesti kirjassa mukana. Roudareita löytyy aina avuksi. He ovat vapaaehtoisia, jotka auttavat kamojen kantamisessa, mutta ostavat yleensä myös tanssilipun ja tanssivat koko illan. - Niin, onhan minulla omakohtaista kokemusta asiasta, ja siitäkin kerrotaan kirjassa ihan avoimesti. Minulla tilanne meni jossain vaiheessa jo siihen pisteeseen, että oli pakko pistää korkki kerralla kiinni. Ei siis mitään loivennuksia, vaan homma poikki. Nyt olen ollut kolme vuotta ilman ryyppyä, eikä ole tarvinnut katua, Lasse Hoikka paljastaa. Paine töiden riittävyydestä onkin tänä päivänä ammattimuusikoille kova paikka. Tanssipaikat vähenevät edelleen Lasse Hoikan mukaan koko ajan, ja toisaalta tarjonta esiintyjistä lisääntyy. - Se on kova paikka monelle. Pitää osata tarjota yleisölle oikeanlaista ohjelmaa. Ei vaihtoaskel-beat kanna kauas enää nykyään. Se on kylmä totuus, että jos ei käy kuhina teksti: juha lahti / kuvat: iskelmä niityt, vihreät niiyt ja warner music kesän laulukilpailusta uusia artisteja 12 TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2010 Kiuruvedellä järjestettävän Iskelmäniityt- tapahtuman yhteydessä toteutetaan omi Iskelmän SM-laulukilpailun nimellä kulkeva mittelö. Kilpailussa valitaan voittajat erikseen naisten ja miesten sarjassa. Kilpailun kautta voittajille tarjoutuu mahdollisuus levytyssopimukseen Magnum Music- levy-yhtiön kanssa sekä artistisopimukseen ExtraViihde- ohjelmatoiston kanssa. Tämän vuoden voittajiksi omi Iskelmän SM-laulukilpailussa selviytyivät joensuulainen Anne Härkönen ja kajaanilainen Heikki Koskelo. Jo pienestä tytöstä asti musiikin Jokioisista kotoisin oleva Jouni Apajainen pokkasi Iskelmäartisti 2010 kilpailussa ensimmäisen sijan. Joensuulainen Anne Härkönen ja kajaanilainen Heikki Koskelo selvittävät tiensä Iskelmä SM-laulukilpailun voittoon. parissa puuhastellut Anne Härkönen on myös varsin kokenut kilpailija. Viulun- ja pianonsoittoa sekä muun muassa klassista laulua opiskellut Härkönen on osallistunut aikaisemmin muun muassa Tangomarkkinoille sekä jo aikaisemmin juuri omi Iskelmän SM- kisaan vuonna Tämä Karjalan Neidoksikin kruunattu artisti on tehnyt myös juontokeikkoja, joten laulamisen ohella niin tärkeä puhumisen taito esiintymisissä on myös olemassa. Myös miesten sarjan voittanut Heikki Koskelo on monissa kilpailuissa rutinoitunut artisti. Tämä kajaanilainen on Härkösen tavoin osallistunut myös Tangomarkkinoille ja viime vuodelta on kokemuksena osallistuminen nyt voitettuun kisaan. Kilpailukokemus siis oli ainakin tänä vuonna valttia Kiuruvedellä. Kuusipäiväinen Vihreät Niityt- tapahtuma järjestettiin heinäkuun puolivälin aikaan Kajaanissa. Iskelmäviikon yhtenä päätapahtumana oli Toivo Kärki- laulukilpailu. Alkukilpailut mukaan lukien osallistujia kilpailussa on lähes 700. Kilpailussa oli kolme eri sarjaa naisten, miesten ja seniorien sarjat. Kahteen ensimmäiseen oli alaikärajana 15 vuotta, ja seniorisarjan ikävaatimuksena oli vähintään 50 vuoden ikä. Naisten sarjan voittoon ylsi tänä vuonna lahtelainen Katariina Keinänen. Miesten sarjan mestaruuden nappasi itselleen helsinkiläinen Rami Välimäki. Kilpailukokemusta on hänellekin kertynyt muun muassa Lavatähti- kisasta sekä kahteen otteeseen Tangomarkkinoiden semifinaalista. Ensimmäistä kertaa kisatun seniorisarjan voittajaksi kruunattiin Iira Virtanen Turusta. Himoksen Iskelmäfestivaaleilla valittiin toista kertaa Iskelmäartisti-tittelin voittaja. Iskelmäartisti-kilpailua järjestävät

13 lippuluukulla, niin ei niitä uusintatilauksia tanssipaikkaan helposti saa. Vuosia jäljellä Souvarit ei ole koskaan halunnut saada julkisuutta sensaatiohakuisilla asioilla, vaan bändi on puurtanut töitä matalalla profiililla. Muutenkin he ovat varsin tyytyväisiä olemassa olevaan tilanteeseen. Levytyksiä on ilmestynyt tasaisesti, ja ensi keväänä pääsemme jälleen tutustumaan uuteen Souvaritalbumiin. - Emme havittele mitään palkintoja tai kunniamainintoja. Eikä meillä muutenkaan ole enää mitään suuria tavoitteita. Olemme jo saavuttaneet kaiken sen, mitä olemme halunneetkin. Olemme tanssibändi, ja sitä haluamme olla jatkossakin. Olemme jo saavuttaneet kaiken sen, mitä olemme halunneetkin. Olemme tanssibändi, ja sitä haluamme olla jatkossakin. Jatkossa siis Souvarit etenee kuten tähänkin asti. Mutta kuinka kauan? - Jos viisi vuotta saisi tätä työtä vielä tehdä. Sitten voisi alkaa miettiä Souvareiden siirtämistä telakalle, Hoikka kertoo. Ainutlaatuisen suomalaisen tanssilavakulttuurin taivaalla Lasse Hoikka näkee myös synkähköjä pilviä. Paikat vähenevät, mutta muitakin uhkakuvia on olemassa. Nuoria pitää saada enemmän tansseihin. Jo kouluissa pitäisi olla opetusta paritanssiin liikunnan yhteydessä. Sen pitää tietenkin olla vapaaehtoista, koska eihän ketään siihen pakottaa voi. - Nuoria pitää saada enemmän tansseihin. Jo kouluissa pitäisi olla opetusta paritanssiin liikunnan yhteydessä. Sen pitää tietenkin olla vapaaehtoista, koska eihän ketään siihen pakottaa voi. Mutta sitä kautta saataisiin ehkä lisää nuorta porukkaa innostumaan asiasta. Souvareiden sooloilua Souvarit-orkesterin jäsenet Lasse Hoikka ja Jukka Lampela ovat bänditöiden ohella kunnostautuneet myös soololevyjen julkaisijoina. Keväällä ilmestyikin lisää materiaalia miehiltä, sillä Lampela julkaisi toisen soololevynsä n luo, ja Lasse Hoikan levy Jos sinäkin tahdot on jo miehen neljäs soolo. - Olen jo kauan laulanut sooloa keikoillamme, ja tanssiyleisöltä tuli sellainen idea, että miksi en levyttäisi näitä kappaleita. Kun Lasse teki 2007 ensimmäisen soololevynsä, oli se myös minulle liipaiseva tekijä ensimmäiseen omaan levyyni, Lampela kertoo historiaa soolourastaan. Lampelan uusi levy on tanssittavaa iskelmämusiikkia. Itse hän laulaa kappaleet ja soittaa lisäksi harmonikkaa sekä joissakin kappaleissa kosketinsoittimia. Muuten homma on annettu studiomuusikoiden toteutettavaksi. Lasse Hoikka on viimeisimmälle soololevylleen ottanut mukaan muutamia kappaleita, jotka on tehty jo 80-luvulla. - Löysin kappaleet vanhoista arkistoista. Nyt sain ne mukaan levylle. Kokonaisuutena tämä albumi on vähän erilainen, mutta onhan siellä mukana ripaus Souvari-meininkiäkin valssien ja foksien muodossa, Hoikka kertoo. Lasse Hoikan levylle on säveltänyt myös hänen vävypoikansa, itsekin ammattilaulajana toimiva Jarkko Honkanen. Sekä Hoikan että Lampelan jatkosuunnitelmat sooloprojektien jatkuvuuden suhteen ovat vielä hämärän peitossa. - Jos sopivia kappaleita löytyy, niin mikä ettei. Tarjontaahan on paljon, mutta biisit pitää omaksua, muuten ne eivät toimi, Lampela kertoo. Lasse Hoikka taas aikoo pitää ainakin näillä näkymin taukoa soololevyjen suhteen. Mutta tähänastisista tuotoksista pääsemme toki nauttimaan pitkään, sillä miesten soolokappaleita kuullaan aina myös Souvarit-keikoilla. LEVYLAULAJAKSI? Äänitysstudio ja musiikkituotanto: Beeduuri Oy Tampere Masi Luoma masi@beeduuri.fi Älä jää odottelemaan, toteuta haaveesi itse! Tuotamme valmiit taustat oikeiden soittajien kanssa toiveidesi mukaan. Kaikki tyylilajit pitkällä ammattimuusikon kokemuksella. Myös CD-monistus ja kannen suunnittelu sekä paperityöt julkaisua varten hoituvat kauttamme. Kyllä se vaan on ihan mahdollista! Kerro suunnitelmistasi ja pyydä näyte radiolistoillakin keikkuneista jo toteutuneista töistämme. SOUVAREIDEN LEVYT KOTIPOSTIISI HELPOSTI JA NOPEASTI NETISTÄ LASSE HOIKAN UUSIN JOS SINÄKIN TAHDOT SOUVAREITTEN LAMPELAN JUKAN UUSI SUN LUO UUDEN SUOSITUN LAPPILAISEN JARKKO HONKASEN CD ILLAKSI KOTIIN PUH.TILAUKSET Souvareista ilmestyy kirja vuoden lopulla. Etu ennakkotilaajille - TILAA JO NYT. Joe Lunnas Ltd Oy Ohjelmamyynti tiedotus konserttituotannot Ohjelmamyynti mm. RIKU NIEMI ORCHESTRA & JORMA KÄÄRIÄINEN RIKU NIEMI ORCHESTRA TIJUANA TAXI & M.A. NUMMINEN JOHANNA IIVANAINEN MR. BREATHLESS BIG BAND RIKU NIEMI COOL MAMBO Joe Lunnas Ltd Oy jlunnas@gmail.com Warner Music, Warner Music Live, omen Musiikkitapahtumat ja Iskelmä-radio. Iskelmäartisti tittelin voitti itselleen jokioislainen Jouni Apajainen. Alkukarsintojen kautta Iskelmäfestivaaleille finaaliin olivat selvittäneet tiensä myös superfinaaliin edenneet tamperelainen Benjamin Enroth ja vaajakoskelainen Milla Pienimäki. Heidän lisäkseen finaalissa kilpailivat Timo Turunen, Petra Haapamäki ja Holger Nelin. Palkinnoksi voittaja Jouni Apajainen sai palkinnokseen levytys- ja keikkamyyntisopimuksen Warner Music:n kanssa. Iira Virtanen, Rami Välimäki ja Katariina Keinänen lauloivat itsensä Toivo Kärki -laulukilpailun voittoon kukin omassa sarjassaan. 13

14 ARTISTIT JA MUSIIKKI teksti: juha lahti / Kuva: kaisaesteri alatalo irinan polku huippuartistiksi Monet menestystarinat ovat syntyneet sattumalta täysin ilman ennakkosuunnitelmia. Näin on käynyt myös Irinan kohdalla. Cover-biisien tulkitsijan kohtaloon tyytynyt laulajatar oli vuonna 2002 bussissa matkalla keikalle, kun Toni Wirtanen soitti hänelle kappaleen Juulian totuudet. Samalla Wirtanen pyysi Irinaa laulajaksi kappaleeseen. Irina suostui, ja biisi toi molemmille niin hyviä tuntemuksia, että yhteistyötä päätettiin jatkaa. - Teimmekin sitten koko albumillisen uutta musiikkia. Vahva- niminen esikoinen julkaistiin vuonna 2004, ja se myi kaikkien yllätykseksi hetkessä kultalevyyn oikeuttavan määrän, Irina muistelee. Ensilevystään Irina sai myöhemmin myös platinalevyn. Sittemmin artisti on vierraillut säännöllisesti studiossa ja julkaistuna on kaikkiaan neljä albumia. Niiltä on jäänyt klassikoiksi soimaan useampiakin kappaleita. - Olimme kerran Anna Erikssonin kanssa samalla keikalla. Esiintymispaikkamme alakerrassa oli karaoke-baari. Sieltä kuului hyvin, kuinka ihmiset lauloivat vuoron perään minun ja Annan biisejä, Irina kertoo. Tyylillisesti Irinan musiikki lienee pop-/rock- kenttään istuvaa, vaikka artisti itse ei ole asiaa koskaan niin ajatellutkaan. - En tiedä, mitä musiikkini on. Ehkä se sitten on pop-musiikkia, mutta en ole sitä kategorioinut. Se jääköön muiden tehtäväksi. Viideskin albumi on Irinalta tulossa jo syksyllä. Kyseessä on kuitenkin kokoelmalevy, eli kahta kappaletta lukuunottamatta uutta materiaalia se ei sisällä. Toisaalta levystä tehdään myös toinen painos, joka sisältää enemmänkin uutta materiaalia, kuten aikaisemmilta levyiltä pois jääneitä biisejä sekä live-osuuden. - Olin aika yllättynyt, että kokoelma tehdään jo nyt. Onhan minulla tehtynä vasta neljä albumia. Mutta tämä näyttää olevan trendi tänä päivänä. Uuttakin materiaalia olisi jo kova halu päästä tekemään, Irina mainitsee. Muusikkoperheen kasvatti Viisivuotiaana viulunsoitolla muusikonuraansa aloitellut Irina on saanut musiikkilahjansa verenperintönä. Isä oli muusikko ja heillä oli myös oma musiikkileikkikoulu. - Harrastin viulunsoittoa aina 14-vuotiaaksi asti. Silloin aloittelin bändihommia eikä viulu ollut niissä kuvioissa kovinkaan trendikäs soitin, joten se sai jäädä. En tiedä, mitä musiikkini on. Ehkä se sitten on pop-musiikkia, mutta en ole sitä kategorioinut. Se jääköön muiden tehtäväksi. Pohjanmaan lakeuksilla artisti siis otti ensi askeleensa bändisolistina. Mainitsemisen arvoisia kokoonpanoja oli muun muassa lukioaikojen Steel Town, jossa Irina toimi taustalaulajana. Bändin hajottua muutamat sen jäsenistä perustivat Groovetandem- nimisen, soul-/funk-painotteista musiikkia esittäneen kokoonpanon, jonka solistina Irina toimi. - Vuonna 97 perustettiin minun ja kahden tanssijan ympärille Playa- niminen kokoonpano. Esitimme omia kappaleita, ja valmiiksi asti oli levytettynä koko albumillinen materiaalia. Levyä ei kuitenkaan koskaan julkaistu, koska single-biisit eivät oikein lähteneet liitoon. Siirryimmekin sitten varsin pian cover-bändiksi, ja teimme vuosien saatossa paljonkin keikkoja. Irina on musiikkiuransa alusta lähtien tehnyt tietyntyyppistä musiikkia. Pop- ja rock- henkinen materiaali on myös sitä, mitä hän haluaa vapaa-aikanaankin kuunnella. - En voisi kuvitella itseäni esimerkiksi iskelmäartistina. En vain osaisi esiintyä, kuten iskelmälaulajan kuuluu esiintyä. Olen myös sitä mieltä, että nykyään ei enää tehdä kovinkaan paljon hyvää iskelmämusiikkia. Aikoinaanhan sitä tehtiin isoilla orkestereilla oikeilla puhaltimilla ja jousilla, ja vaikka sanoitukset olivatkin usein varsin naiiveja, niin musiikki toimi ja toimii edelleen erinomaisesti. Konserttisaleihin Irinan taustalla on soittanut jo pitkään kvintetti muuttumattomalla kokoonpanolla. Keikkapaikat ovat aika perinteisiä kesällä festarit työllistävät paljon ja talvella esiintymisareenoina toimivat klubit ja ravintolat. - Soitamme siellä, missä on ihmisiä, ei se sen kummalllisempaa ole. Teemme nykyisin keskimäärin sata keikkaa levyä kohden. Irinalle keikkailu ja levyjen julkaiseminen ovat tasa-arvoia, toisiaan tukevia asioita. - Kai se on niin, että jotkut haluavat levyn kuunneltuaan tulla katsomaan minua myös livenä. Toisaalta monet keikalla olleet haluavat taas ostaa levyn juuri live-esiintymisen perusteella. Perinteisten keikkapaikkojen lisäksi Irina on astumassa uusille estradeille jo syksyn mittaan. Lokakuun aikan hän tekee Yhdeksan hyvää ja kymmenen kaunista - nimisen konserttikiertueen. Kai se on niin, että jotkut haluavat levyn kuunneltuaan tulla katsomaan minua myös livenä. - Esiinnymme kahdessatoista konserttisalissa kolmentoista päivän aikana. En itsekään vielä ihan tarkkaan tiedä, mitä konsertit tulevat sisällään pitämään, mutta ainakin täysin uudenlaisia versioita tutuista biiseistä tullaan kuulemaan, Irina lupailee. Musiikin lisäksi Irinan elämän täyttää puuhastelu kaksivuotiaan tyttären kanssa. Vapaa-ajallaan hän viettääkin kotiäidin peruselämää, kuntoilee ja pitää yllä ystävyyssuhteitaan. - Lapsi kulkee joko keikoillani mukana tai on mummolassa hoidossa. Se ei ole mikään ongelma laulajan ammatissani. Enemmänkin oman rauhan saaminen esimerkiksi tekstien kirjoittamisen yhteydessä voikin olla jo sitten vaikeampaa, Irina kertoo. teksti: juha lahti / KuvaT: lauran kuvapankki laura voutilaiselle iskelmä-finlandia Vuosittain Tapsan Tahtien yhteydessä myönnettävä Iskelmä-Finlandia- tunnustuksen valinta oli tänä vuonna annettu Pirkko Mannolan päätettäväksi. Ehdokkaina tänä vuonna olivat Laura Voutilainen, Juha Tapio, Jussi Raittinen, Mikko Alatalo ja Jean S. - yhtye. Vuoden 2010 Iskelmä-Finlandia- tunnustus myönnettiin Laura Voutilaiselle. Artistin monipuolisuus oli Mannolan mukaan yksi ratkaisun avaimista. Laura Voutilainen omaa myös kyvyn tuottaa korkeatasoisen musiikin lisäksi myös hienot visuaaliset raamit esitystensä ympärille. Artisti 14 TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2010 onkin uransa aikana tullut tunnetuksi lukuisista konsertti- ja show-kiertueista, joita hänelle on kertynyt kymmenkunta. Voutilainen omaa musikaalisuutensa lisäksi myös näyttelijän kykyjä. Hän on ollut mukana UIT:n musiikki-iloittelussa vuosina 1996 ja 2006, sekä esiintynyt englantilaisen musikaalishown tähtenä. Myös musikaalit ovat tulleet Voutilaiselle tutuiksi. Laura Voutilainen aloitti musiikkiopintonsa jo kuusivuotiaana Päijät-Hämeen konservatorion muusikkolinjalla. Instrumenttina oli sello. Varsinaisesti hänen laulajanuransa alkoi vuonna singlejulkaisulla Muuttanut oot maailmain. Sitä seurasi suuri hitti Kerran. Vuonna 1994 Laura Voutilainen- nimellä julkaistu ensialbumi on myynyt jo kappaletta. Voutilaisella on myös muita kultalevyrajan ylittäneitä albumeja, hänelle on myönnetty kaksi kertaa Emmapalkinto ja Voutilainen edusti omea euroviisuissa vuonna 2002 kappaleella Addicted to you. Valinnan vaikeus Pirkko Mannolakin myönsi edellisvuosien valitsijoiden tapaan, että tehtävä Iskelmä- Finlandian valinnasta ei ollut helppo. - Esimerkiksi Jussi Raittiselle kuuluisi mielestäni Elämäntapa-Finlandia, kun ajattelee hänen paneutumistaan asiaan. Ja kaikkihan Iskelmä-Finlandia- tunnustuksen olisivat ansainneet, mutta vain yhdelle se voidaan myöntää. Voutilaisen kansainvälinen taso ja kyky kehittyä olivat ratkaisevassa asemassa nyt, Mannola kertoo. Myös yleisö sai äänestää omaa suosikkiaan tunnustuksen saajaksi. Ei ollut varmaankaan kenellekään yllätys, että suurimman äänimäärän keräsi Juha Tapio. Gospel-musiikilla uransa aloittanut taiteilija onkin noussut viime vuosina kovaan suosioon onnistuttuaan musiikissaan yhdistelemään hienolla tavalla pop- ja iskelmämusiikin vaikutteita. Myös hänen laulujensa lyriikat ovat hienoja ja puhuttelevia. Juha Tapion suosiosta kertoo muun muassa se, että hänen levymyyntinsä on tuottanut jo kolme platinalevyä sekä yhden kultalevyn. Hänelle myönnettiin myös viime vuonna Emma-gaalassa vuoden parhaan miessolistin palkinto.

15 teksti: juha lahti / Kuva: ketola&witikainen kuvapankki solistiyhtye ketola & Witikainen kokemuksen syvä ääni Pystyn seisomaan sataprosenttisesti otsikkoni sanojen takana. Kun Solistiyhtye Ketola & Witikaisen kantavat voimat omaavat yhtäältä menestystä useammistakin huipputason solistikilpailuista ja toisaalta neljänkymmenen vuoden soittajataustan, ei väite voi juuri metsään mennäkään. M arkku Ketola tunnetaan muun muassa siitä, että hän on käynyt pokkaamassa tangoprinssin tittelin Seinäjoelta. Sittemmin hän kiersi maata Taikakuu- nimisen orkesterin kanssa. Syli täynnä rentukoita- niminen kappale soi myös varsin tiuhaan tahtiin eri radiokanavilla. Myös Syksyn Sävel- kokemusta löytyy. Erkki Witikainen puolestaan omaa kokemusta muusikon ammatista enemmän kuin moni muu tässä maassa, sillä 14-vuotiaasta lähtien hän on jo tanssikansaa viihdyttänyt. - Minullahan oli aikaisemmin Witikaisen Ruletti- niminen orkesteri, joka kiersi keikoilla ahkerasti ja töitä riitti. Mutta bändi polki musiikillisesti paikoillaan, ja se puudutti. Siksi laitoin sen kanssa pillit pussiin, Erkki Witikainen kertoo. Sittemmin Witikainen lähti Rukalle töihin toimien karaokeisäntänä, matkaoppaana ja yleismies Jantusena. Idea uuden bändin perustamisesta kuitenkin kaiversi miehen mieltä. - Olen tuntenut Ketolan jo 90-luvun alkupuolelta lähtien. Aloin hänelle jossain vaiheessa puhumaan, että laitetaaan bändi pystyyn, koska sellaiselle olisi nyt tilausta. Solistivetoisuus alkoi olla pois muodista, ja tanssiorkestereille löytyi kysyntää, Witikainen muistelee. Miehet löivätkin hynttyyt yhteen vuonna 2004 tehden trio-kokoonpanolla muutaman kokeilukeikan tunnustellen, miltä homma maistuu. Ja maistuihan se. - Jokin siinä viehätti kovasti. Eräällä keikalla oli vanha soittajakaveri kuuntelemassa musisointiamme. Hän tuli sanomaan meille, että pojat, nyt on menestyksen siemen kylvetty. Sellainen valoi uskoa juttuumme, ja Solistiyhtye Ketola & Witikainen oli syntynyt. ohjelmisto on tällä kokoonpanolla popimpaa ja keikkapaikat pääasiassa pubeja. Vankan soittokokemuksen lisäksi orkesterin jäseniltä löytyy näyttöä myös studiotyöskentelystä. Ketola on tehnyt omiin nimiinsä kolme pitkäsoittoa, Witikainen kuusi, ja yhteisiä albumeja on syntynyt kaksi kappaletta. Viimeisin, Hei, tämä maa koki syntymänsä keväällä. Huvikeskuksista pubeihin - Meiltä on jo pitkään pyydetty Lappi-henkistä albumia ja tämä uusin on nyt sellainen. Onhan siellä toki muunkinlaista musiikkia mukana, ja tunnistettavalla Ketola & Witikainensoundilla soitettuna. Ja niin sen pitää ollakin, koska miksikään Souvarit-kopioksi emme missään nimessä haluakaan, Witikainen sanoo. Uutuusalbumin kappaleet ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta uusia. Sovitukset ovat pääosin Witikaisen Solistiyhtye Ketola & Witikainen on nimenomaan tanssiorkesteri, ja osaava sellainen. Sen lisäksi, että bändi on ohjelmistoltaan monipuolinen ja soitoltaan ammattitaitoinen, pystyy se edellä manittujen lisäksi myös muuntautumaan vaivattomasti erilaisiin tilanteisiin. - Meillä on orkesterista myös akustinen versio. Silloin keikalla on kahdesta neljään ukkoa tilanteesta riippuen. Myös Meillä on orkesterista myös akustinen versio. Silloin keikalla on kahdesta neljään ukkoa tilanteesta riippuen. ja orkesterin entisen kitaristin, Mikko Nuoralan käsialaa. Kaikille bändin jäsenille musiikki on se pääasiallinen leipätyö. Toki muitakin hommia muusikot tekevät aina ajan antaessa myöden. Witikaisella on linja-autokortti ja Ketola puolestaan omaa kuntohoitajan ammatin. Rumpali Antti Ruuskanen tekee bändikeikkojen ohessa karaokeisännöintiä Porissa. Torniolainen kitaristi Elias Kauppinen opiskelee soittamisen ohessa äänentoistoa. Hänellä on musiikin lahja tullut kaiketi äidinmaidon mukana, sillä Taiska on hänen äitinsä. Vaikka harrastuksillakin on oma sijansa muusikoiden arkielämässä, niin musiikki vie pääosan ajasta. Mukaan on tullut kuitenkin myös säännöllisten lomien pitäminen ja ajan pyhittäminen perheelle, vaikka työasiat tahtovatkin pyöriä päässä myös vapaalla ollessa. - Pitää aina miettiä asioita, joilla saadaan bändi pysymään hyvässä kuosissa. Meillä on vahva usko siihen, että vaikka populäärimusa nyt elääkin murrosta, niin se sieltä jälleen kerran nousee. Ja kun esiintyjiltä vaaditaan jatkossa entistä monipuolisempaa osaamista, niin haluamme olla tulevaisuudessa vastaamassa tähän haasteeseen. 15

16 ARTISTIT JA MUSIIKKI Matkalla tanssitaan ja lauletaan ja opetellaan eri tanssilajeja. Matkalla on myös leikkimielinen TANSSI TÄHTESI KANSSA -kilpailu, tanssikoulun järjestämänä. Matkan hinta/hlö, 2 hengen huoneessa: 279 Matkan hinta/hlö, 1 hengen huoneessa: 319 HINTAAN SISÄLTYY: (3 aamiaista, 3 päivällistä, 2 lounasta) Lisämaksusta kuljetukset satamaan. palvelut kohteessa Dipl. tanssinopettaja Veli-Matti Keikkala ja assari Pirjo Jokiranta Myyntipalvelu: p Lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 2snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 14,9 snt/min. Varaukset 24h: matkapojat.fi /teemamatkat Palvelumaksu 10 /varaus KUVI4808/04a/MjMvU SMAL Tätä omi tanssii Musiikkijuontajien lista maan tanssituimmista iskelmistä syyskuun alkupuolella Uusi lista ilmestyy kahdesti kuussa netissä ed vk Kappale Artisti Levymerkki Tuu aurinkoon Matti & Teppo MTR Herätä minut Charles Plogman Bluebird Työlki ellää (humppa) Pekkaniskan Pojat Magnum 4 * * Vahanukke, laulava nukke In The Mood Spiral Kun sinä saavuit Jari Grek Finrila Tanssit talolla Varjokuva Mediamusiikki Valon toit Finlanders MTG Jälleen soittaa Dallapé Dallapé EMI 9 * * Sirkusprinsessa In The Mood Spiral Viimeinen Myrskytuuli Magnum Liian tyly Jani & Jetsetters Universal Eihän sitä koskaan tiedä Charles Plogman Bluebird Rotunainen Kirsi Ranto Ronkeli Empimättä sinun sanna Heikki Magnum Vaikka oot, mitä oot Tarja Lunnas Bluebird Mustat silmät Paula Koivuniemi Warner Et voi lähteä näin Antti Toivola & Tulinen Trumpetti Motley Sellaista kesää Ässät Silturecords 19 * * Herrajee häikäisee Rainer Bollström pienk Kiertokuu Charlotte Kero IVK Music Silmät niin kuin mantelit Lasse Laakso Finrila Pommi oon (remix) Meiju vas Warner Orja kuuman rakkauden Saija Varjus Magnum Kesämacho Mika Peltoniemi BeeDuuri Alle mun sateenvarjon Sinitaivas Magnum Pigalle Tippavaaran Isäntä Finrila Mä tahdon pojan In The Mood Spiral Piha ilman sadettajaa Rat Cats Provisual Pieni polku Tippavaaran isäntä Finrila 30 * * Vapaa ja huoleton Erkki Kivelä pienk. Discopress Oy Musiikkia ja romurautaa! KOTIMAISTA VIIHDETTA VAIVATTA! Tekee tehtävänsä rakentavasti välillä keräten ja kierrättäen! GSM tai (02) Sähköposti: ohjelmasuomi@gmail.com ohjelmasuomi2000.fi 16 TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2010

17 mitä sulle kuuluu? teksti: juha lahti PASI VAINIONPERÄ - Kestoura tähtäimessä Iskelmäartisti 2009 Pasi Vainionperä on saanut tittelin myötä melkoisen hienon alun laulajan uralleen. Rakkaudessa suuria- niminen ensisingle ponnahti heti soittolistojen käytetyimmäksi biisiksi ja viime keväänä julkaistu albumi teki myös vakuuttavan vaikutuksen. - Levy on hyvä coctail musiikkityylejä jostain popin ja iskelmän rajamailta. Tekstit ja äänimaailma ovat aika nuorekkaalla otteella toteutettuja, mutta levyn kappaleet toimivat kuitenkin hienosti myös tanssilavoilla. Kappaleiden sanoitukset pyörivät kauttaaltaan tutun turvallisesti rakkauden ympärillä. Albumi on saanut myös asiantuntijoiden tunnustuksen, sillä se on valittu muun muassa paikallisradioiden kuukauden levyksi. Pasi Vainionperän musiikkielämä on muutenkin mallillaan, sillä miehen suuren haaveen toteuttaneen ensialbumin lisäksi myös keikkailu on artistilla kuosissaan. - Nyt on ensimmäinen ihan oikea keikkakesä takana. Ja mikä on keikkaillessa, kun takanani on ammattitason bändi, joka on ansainnut kannuksensa muun muassa Elina Vettenrannan taustalla, Vainionperä iloitsee. Oman mausteensa orkesterinsa soittoon tuo kosketinsoittajan vahva jazz-tausta. - Kaverilla on taitoa vaikka muille jakaa. Ja kun mies päästetään irti, niin silloin lähtee! Pasi Vainionperällä on vahva näkemys siitä, miten Iskelmäartisti-tittelin myötä hyvän ponnahduslaudan saanut ura saadaan vielä vahvempaan nousuun. - Uusi Iskelmäartisti on jo valittu, ja olin itsekin tapahtumassa mukana. Fiilis oli siellä samalla hieno ja haikea. Mutta kyllä itselläni on nyt selvä näkemys siitä, miten tästä mennään eteenpäin. Tavoitteenani on saada aikaan pitkä ura, ja levy-yhtiöni kanssa olemme asian kanssa samoilla linjoilla. Tulen tekemään asioita harkiten. Pasi Vainionperän arki kuluu paljolti perheen parissa touhutessa. Uusioperheen kaksi lasta pitävät siitä huolen. Mutta aina kun aikaa jää, rullaluistelu vie miehen mukanaan. Lisäksi artistin sävelkynä toimii myös aina inspiraation osuessa kohdalle. - Katsotaan, jos vaikka jo seuraavalle levylle saisi omankin kappaleen mukaan. En tule biisejäni kuitenkaan tyrkyttämään, koska omesta löytyy kyllä paljon hyviä säveltäjiä. RAINER BOLLSTRÖM- Lavakultuurin tila huolettaa Rainer Bollströmillä on takanaan kokemusta ja näkemystä suomalaisesta tanssilavakulttuurista, sillä mies viettää ensi vuonna 20-vuotistaiteilijajuhlaa. Bollström on huolissaan kulttuurin tilasta. Asian eteen pitäisi nyt tehdä työtä. Kun vanhempi polvi lähtee, niin lavat kuolevat. Pitää keksiä jotain, millä saadaan nuoria tansseihin. Muuten meiltä lähtee työ. Mitään taikakeinoa ei Bollströmillä itselläänkään ole esittää asian tilan parantamiseksi. Hän on kuitenkin lähtenyt omalta osaltaan tekemään työtä sen eteen. - Nyt pitäisi meidän musiikin esittäjienkin löytää jokin uusi keino lavakulttuurin piristämiseksi. Itse olen alkanut etsiä massasta erottuvaa musiikkia, esimerkiksi uutta mustalaismusiikkia, jota minulta jatkuvasti pyydetään keikoillakin. Mutta sellaisen löytäminen on suunnattoman vaikeaa. Juuri erilaisen musiikin erilaisten ilmiöiden tuominen lavoille voisikin Bollströmin mukaan olla yksi piristysruiske koko kulttuurille. - Topi Sorsakoski & Agents on tästä hyvä esimerkki. He piristivät lavakulttuuria kummasti, koska idea oli niin hyvä. Mutta sen aika on jo mennyt, eivätkä Agents-kopiot enää toimi. Tämän päivän musiikkihomma on mennyt sellaiseksi, että jos joku keksii Ukko Nooan, niin kaikki kopioivat sitä. Rainer Bollström julkaisi elokuussa kuudennen albuminsa. Sen sisältöön mies on varsin tyytyväisen oloinen. - Viisi vuotta tähän on materiaalia kerätty, joten onhan sen oltava hyvä levy. Tyylillisesti se on tanssi-iskelmää laidasta laitaan. Keikkojen määrän Rainer Bollström on saanut pysymään kohtuullisen hyvänä pitämällä hinta/laatu- suhteen oikeanlaisena. Esiintymisiä hän tekee erilaisilla kokoonpanoilla triosta kvintettiin riippuen tilaisuuden luonteesta ja koosta. Keikkailun välillä tekemistä riittää vasta ostetussa omakotitalossa lähellä Jyväskylää. - Se on hirsitalo järven rannalla. Itse päärakennukselle ei ole vielä tehty mitään, mutta rantasaunaa korjailen parhaillaan. Myös harrastustoiminta Bollströmillä on sitä luokkaa, että ajankäytön hallintaa tarvitaan kaiken pyörittämiseen. - Minulla on neljä ravihevosta. Aamukuudelta alkaa normaalisti tallityöt ja loppuvat iltaseitsemältä. Poikani Henri Bollström on myös kovan luokan raviohjastaja. Ensi vuodelle Rainer Bollström lupailee ainakin juhlakiertuetta 20-vuotistaiteilijajuhlansa kunniaksi. Mitä muuta vuosi tuo muassaan, jää nähtäväksi. IN THE MOOD - Piristysruiske Aikamatka 50- ja 60- lukujen hienoon iskelmämaailmaan onnistuu varsin hyvin In The Mood- yhtyeen matkassa. Asiaan on orkesterin taholta tosissaan paneuduttu, ja se näkyy ja kuuluu myös esiintymisissä. - Tyylillisesti olemme sen ajan hengessä, niin musiikillisesti kuin visuaalisestikin. Kontrabasso ja akustiset kitarat tuovat oman tunnelmansa musiikkiin. Visuaalisella puolella taas vaatetus on esimerkiksi harkittu varsin tarkkaan, kertoo yhtyeen laulusolisti Maija Tenkanen. Tenkanen ei ole orkesterin alkuperäisjäseniä, vaan on astunut kuvioihin mukaan noin puolitoista vuotta sitten. - Olin joskus tuurauskeikalla In The Mood- orkesterin kanssa. Kun sitten tuli solistivaihdos ajankohtaiseksi, niin pojat ottivat yhteyttä ja kysyivät, haluaisinko lähteä vakituiseksi solistiksi. Eikä minulla tosiaankaan ollut mitään sitä vastaan, sillä olen aina halunnut tehdä paljon esiintymisiä, ja bändikin on aivan erinomainen. In The Mood on nyt saanut myös ensimmäisen albuminsa julkaistua ja myyntiin. Rytmillisesti paketti on taattua In The Mood- materiaalia. - Levy sisältää yksinkertaisesti vanhaa tanssimusiikkia. Pääosin materiaali on covereita lukuunottamatta kahta kappaletta, joiden tekijöinä ovat Ilari Haavisto ja Marko Haavisto. Muut kappaleet ovat vanhoja, ehkä vähemmän soitettuja, mutta hienoja sävellyksiä. Rytmipuolelta löytyy ainakin twistiä, foksia, rumbaa ja hitaita, Tenkanen kertoo. Ehkä tällaisen erilaisuuden ja tietynlaisen kokonaisuuden ideoiminen ja kehittäminen onkin juuri yksi mainio piristysruiske tanssilavojemme valtaisaan ohjelmatarjontaan. Erilaisuus huomataan, se jää yleisön mieliin ja hyvin tehtynä se on myös uskottavaa. - Yleisön palaute juuri tyyliasioista ja ajan hengen ylläpitämisestä on ollut hienoa. Kun minä itse vielä soitan kitaraa, niin sekin on aika poikkeuksellista naisartistilta tanssibändissä. Tanssilavoilla soitamme myös varsin monipuolista musiikkia. Ravintolakeikoille mukaudumme sitten taas tarvittaessa hieman erilaisella ohjelmistolla. Maija Tenkasen mukaan In The Mood:n keikkakesä oli melko kiireinen heinäkuussa kokoonpano teki neljätoista keikkaa. Syksyn tullen tahti hieman hiljenee, ja talven yli orkesteri menee noin kymmenen keikan kuukausivauhdilla. UUTUUSLEVYT AMMATTILAISRAADISSA iskelmä- ja Tanssimusiikkia uusilla äänilevyillä Tätä omi tanssii listan laatijat arvostelevat kotimaisia uutuusalbumeja. Matti & Teppo - Peruskallio - Kun veljekset ovat asialla, ei voi syntyä kuin laadukasta kotimaista hyvää iskelmää. Löytöinä mm. Peruskallio, Olen valmis kun tulet, Tuu aurinkoon, Miehen sydän yksinäinen ja Tien päällä taas. Lasse - Vankalla ammattitaidolla tehty levy. Tarttuvia melodioita hyvin esitettynä. Nimikappale lienee se ykköshitti, mutta monta muutakin soitettavaa löytyy. Rami In The Mood Ajatustenlukija - Hyvä levy! Tyylikkäällä otteella ja tunnelmalla klassikoita ja uusia, samaan linjaan sopivia kappaleita. juvaa esitystä alusta loppuun. Rami - In the Mood erottuu positiivisesti rautalankavaikutteisella, 1960-luvun iskelmää kunnioittavalla musiikilla monista muista tanssiyhtyeistä. Minna Isotalo / Radio Manta - Tätä levyä kannatti odottaa. Kestää useammankin kuuntelun. Päivi Karppinen / Radio Kajaus Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty - Tuhkaa jää - Hyvin tehty levy, mukavaa iskelmämusiikkia kuunteluun ja tanssiin. Parhaiten jäi mieleen Meren musta laulu ja Uutta matoa koukkuun. Pari klassikkoa, Kurki ja Odota en, sujuivat myös mallikkaasti. Rami - 10-vuotistaivaltaan juhliva herra julkaisee uutta materiaalia cd:n verran. Varsin toimiva kokonaisuus. Taustatkin pelittää vallan mainiosti. Kappalevalinnat onnistuneita ja sovitukset kohdallaan. Juke Ketola & Witikainen - Hei, tämä maa - Saariselkä & Lappi -meininkiä tarjoilee rovaniemeläisparivaljakko. Lisämausteen cd:lle tuo Alatalo tuolla hiukan pornahtavalla, mutta hyvinkin todenperäisellä kipaleella... Taustat ovat kohtalaisen toimivat ja kappaleethan ovat tietysti Lappi-aiheisia. Juke - Kokonaisuus kohdallaan, kyllä pojat homman osaa. Bonus Alatalolta, joka osaa tämäntyyppiset huumorikappaleet. Näin se homma pitää tehdä. Löytöjä; Hei, tämä maa, Revontulten nauha, Mä Lapin jätkä oon sekä Aika on kultaa. Lasse Seppo Tammilehto - Tuuleen kuiskattuja tarinoita -Semmoinen Tammilehdon näköinen levy. Mukavia sävellyksiä, helppoa kuunneltavaa. Parhaiten korvaan tarttuivat Puuttuva kuningatar, Seinäjoen kautta ja Juo jos janottaa. Rami - Pitkänlinjan soittaja ja legendaarista Tammilehtojen soittajasukua. Kun kuuntelemme tulkintoja, tiedämme miksi tämä on radioiden kuukauden levy. Jarkki Rintala / Radio 967 Rainer Bollström - Paras mies, 20 v. taiteilijajuhlalevy - Tanssittavaa musiikkia kaikki tyynni. Kokonaisuus istuu mukavasti aikuisille. Paras kappale levyllä on Oltais taas kuin silloin. Lasse. - Menevää tanssimusiikkia tarjolla, joskin olisin kaivannut hiukan monipuolisempaa tanssilajikirjoa... Taustat ovat kohtuulliset ja muutenkin kokonaisuus on toimiva. Juke - Asiallinen levy, hyvin esitettyä iskelmää. Sovitukset toivolamaiseen tyyliin, vähän samalla nuotilla. Työkaluna varsin käyttökelpoinen. Rami

18 TANSSI koko suomi tanssii teksti: juha lahti / Kuva: jouni harala Pirkko mannola ikinuori kaunotar Vaikka Pirkko Mannolan uusi nousu suuren yleisön tietoisuuteen tapahtuikin Tanssii Tähtien Kanssa- kisailun myötä, ei hän ole ehtinyt laakereillaan lepäilemään ennen sitäkään. Ja tämän viihteen monitaiturin kalenteri näyttään hurjan täydeltä myös tulevaisuudessa. Mitä kuuluu? Olen viettänyt lomaa (haastattelu tehtiin heinäkuun lopulla). Sellaista normaalia mökkielämää ja sukulaisissa käyntiä. Kohta työt kuitenkin taas alkavat. Lähden kiertämään Kunnossa Kaiken Ikää- ohjelman tiimoilta ympäri omea. Se on ministeriöiden tukema toimintaohjelma, jonka tarkoituksena on saada yli 40-vuotiaita aktiivisen liikunnan pariin. Itse olen mukana Sykettä Seniorit- tapahtumissa, jotka on suunnattu yli 60- vuotiaille. Syyskuussa olen lähdössä hanuristin kanssa Tonavan risteilylle esiintymään. Marjatta Leppäsen ja Vieno Kekkosen kanssa olemme lokakuussa tähtivieraina Korsuorkesterin juhlakiertueella. Marjatan ja Vienon kanssa esiinnymme myös Punaisen meren risteilyllä joulukuussa. Lisäksi vielä Little Night Music- musikaalin harjoitukset alkavat syksyllä Turun Kaupunginteatterissa. Sinulla on hieno ura sekä laulajana että näyttelijänä. Kumman niistä nostaisit etusijalle? En kumpaakaan. Olen tosin viime aikoina näytellyt enemmä, ja laulaminen on jäänyt vähemmälle. Mutta minulla oli esimerkiksi rooli Turun Ruotsalaisessa Teatterissa, jossa sekä näyttelin että lauloin. Esitin Florence Foster Jenkins- nimistä sopraanoa, joka aikoinaan tuli tunnetuksi laulutaidon puutteesta. Se olikin muuten vaikea rooli, koska ensin minun piti opetella laulamaan oopperaa, ja sitten kun oli sen oppinut, niin piti vielä opetella laulamaan luontevasti väärin. Teit ensimmäisen albumin vuonna Miksi vasta silloin ja voidaanko odottaa vielä lisää uusia julkaisuja? Silloin aikaisemminhan tehtiin pääasiassa single- ja EP- levyjä. Esa Pulliainen oli kuitenkin ottanut yhteyttä Jake Nymaniin ja kertonut, että Agents haluaisi tehdä levyn kanssani. Jake sitten soitti minulle, ja kysyi, josko levy tehtäisiin. Ja niinhän se sitten toteutuikin ja Esa Pullianen sovitti kappaleet. Minulle tosin sanottiin, että nämä kappaleet olisi pitänyt tehdä jo 60-luvulla. Uuudestakin levystä on ollut puhetta, mutta ei sitä ihan kevyin perustein tulla tekemään. Jos löytyy jokin hyvä kappale, niin senhän toki voisi levyttää. No, katsotaan nyt jatkossa, mitä tapahtuu. Tanssijalkasi toimivat edelleen myös hienosti. Kerro kokemuksistasi Tanssii Tähtien Kanssa- kokemuksestasi? Se oli sekä fyysisesti että henkisesti rankempi kokemus, kuin mitä odotin. Treenasimme kolme tuntia joka päivä, ja sitten oli vielä TV-ohjelmat päälle, joita katsoi melkein puolet suomalaisista. Siinä piti olla skarppina koko ajan. Kunto tosin nousi kohisten ohjelman, mutta rankkaa se tosiaan oli. Mutta vaikka se oli raskasta, niin aivan ihana kokemus se oli Pirkko Mannola valittiin alkuvuodesta Vuoden Eevaksi Eeva-lehden äänestyksessä. Mannolan voitto oli ylivoimainen. Tällä palstalla haastattelemme suomalaisia julkisuuden henkilöitä; miten tanssi ja musiikki kuuluvat heidän elämäänsä sekä miten he kokevat sen merkityksen. silti. Näytin, että vanhemmallakin iällä voi vielä pärjätä. Ja meitähän oli muuten finaalissa kaksi missiä tosin tittelien väliin mahtuu viisikymmentä vuotta aikaa. Yhteishenki kilpailussa oli mahtava. Kaikki tsemppasivat toisiaan. Itsensä voittaminen oli yksi asia, jonka koin saavuttaneeni. Onko laulajanurallasi kohokohtia, joita haluaisit mainita? Laulajanuranihan oli aika lyhyt. Vuonna 1958 levytin ensimmäisen singlen. Hyvin pian minusta alettiin tehdä sellaista naispuolista Lasse Liemola- tyyppistä tuotetta. Eikä siinä mitään, se sopi henkilökuvaani varsin hyvin. Teimme sellaisia pirteitä iskelmiä, joilla saatiin aikaan tietynlainen imago. Mainitsemisen arvoista laulajan urallani on ainakin Saksan euroviisukarsintoihin osallistuminen vuonna Sijoitus oli neljäs. Hienoa oli myös päästä tekemään keikkoja sellaisten nimien kuin Kullervo Linna ja Herbert Katz kanssa. Entä näyttelijänurasi kohokohtia? Tein alussa näyttelijänä uraa sekä omessa että Ruotsissa. Iskelmäfilmit astuivat kuvaan heti 60-luvun alussa. Komediamusiikkinäytelmät astuivat kuvaan mukaan ja tein esiintymisiä muun muassa Tukholmassa ja Tampereella. Rillumarei -aikoina tehtiin elokuvia yötä päivää. Neljän vuoden aikana olin mukana noin 30:ssa elokuvassa. Olin töissä kuukausipalkalla, ja niinpä minua käytettiin joka filmissä. Se oli edullista. Olit tämän vuoden Iskelmä Finlndian valitsija. Kerro tästä tehtävastä. No tunnustuksen saajan valitseminen oli tänäkin vuonna varsin haastava tehtävä, koska kaikki ehdokkaathan sen olisivat ansainneet. Mutta Laura Voutilainen nyt vaan säväytti, koska mielestäni hän on selvästi myös tulevaisuuden artisti. Hän on monipuolinen ja karismaattinen laulaja, joka taitaa myös show:n hyvin. Täysin kansainvälistä tasoa. Minullehan soitettiin jossain vaiheessa toimikunnasta, ja kysyttiin, lähtisinkö Iskelmä Finlandia- tunnustuksen valitsijaksi. Ei se ollut minulle mikään itsestään selvyys, että joo, kyllä tulen. Ei, se pisti oikeasti miettimään, koska ei siihen tehtävään voi lähteä Iskelmä Finlandia-valintaa tekemään fiilispohjalta. Se vaatii paljon työtä ja tutustumista eri ehdokkaiden uraan ja tekemisiin, ja niiden pohajlta sitten tämä minunkin ratkaisuni syntyi. Käytkö itse tansseissa? En käy tansseissa. Edesmennyt mieheni ei itse pitänyt tanssimisesta, ja hän aina sanoi, että mene sinä tanssimaan muiden kanssa, minä voin istua ja katsella. Niinpä se tanssiminen sitten minultakin jäi. Ja sain kyllä ihan tarpeeksi tanssia Tanssii Tähtien Kanssa- ohjelmassa. Millaisena näet suomalaisen tanssilavakulttuurin tilan? Nousussahan se on ja iskelmä voi tänään paremmin kuin koskaan. Keikoillani olen huomannut, että ihmiset osaavat tanssia erittäin monipuolisesti. Ehkä juuri Tanssii Tähtien Kanssa on vahvistanut paritanssin tilaa. SYKSY 2010 Oulu Tornio Rovaniemi Raahe Pulkkila Etelä-omi Varkaus Joensuu Kokkola Baile Retro, Espanja Jatkotanssileiri SyysRieha Oulu TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2010

19 käy tanssimaan Käy Tanssimaan -palsta esittelee paritanssia tanssinopettajien ja tanssinohjaajien näkökulmasta. Artikkelien kirjoittajina tulevat toimimaan pitkän linjan tanssinammattilaiset ja ohjaajat omen Tanssinopettajain liiton opettajien, omen Seuratanssiliiton ohjaajien sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kasvattien tanssinopettajien joukosta. Artikkelit lähestyvät seuratanssia eri lähtökohdista ja luvassa on mielenkiintoisia juttuja tanssinopetuksellisista asioista, tanssista kuntoilumuotona, tanssilajien kehittymisestä jne. Lukijat saavat lisäksi tutustua artikkelien kirjoittajiin, sillä jokaista kirjoittajaa on pyydetty lyhyesti esittelemään itsensä ja omaa toimintaansa seuratanssin parissa. Palstan koordinaattorina toimii Liisa Kontturi. teksti: NIINA HUHTALA / KUVA: KAUKO PALTTA VAUHTIA VARPAISIIN JA KOKO KEHOON TANSSILEIREILTÄ VIRTAA ARKEEN Tanssileirit ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan tasaisen varmasti. Yhä useampi viettää vapaa-aikaansa tanssien. Leirejä järjestetään joka lähtöön, ympäri omen ja vuoden. Jokaiselle löytyy ihan varmasti sopiva leiri, oli sitten tanssia aloitteleva keltanokka, parkettien partaveitsi tai yhden lajin harrastaja. tanssiin. Samalla kun opit tanssimaan, opit oppimaan. Motoriikka, ryhti, rytmitaju ja koordinaatio saavat uusia virikkeitä ja taidot kehittyvät kohisten intensiivisessä ryhmässä. Samalla kun menevä musiikki soi, tulee liikuttua ihan huomaamatta ja kilot karisevat. Pitkäaikaishyödyt terveydelle vaikuttavat arjessa pitkään leirien jälkeenkin. Liikunnan hioessa kroppaa uuteen uskoon matkaan tarttuu myös muunlaisia oppeja: Sosiaalisuutta, käytöstapoja, suvaitsevaisuutta, lavaetikettiä jne. Lista on pitkä ja mittava. Tanssileirit yhdistävät kaikkia teini-ikäisistä eläkeikäisiin ja kaikki tanssivat yhdessä sulassa sovussa toista kunnioittaen ja arvostaen. Eräs nuori nainen kirjoitti seuraavasti: Leireillä on aivan mahtavia ihmisiä ja itse olen ainakin huomannut että siellä ei ikään ole katsomista. Ja parasta on leireillä syntyneet jutut ja pelleilyt toisten kanssa. KUVA: rajalan CAMERA PAIMIO Henkilökuva NIINA HUHTALA TANSSI Niina on seuratanssin monitoiminainen Turun suunnalta. Rippikouluikäisenä hän eksyi tanssilavalle ja harrastus vei saman tien mennessään. Pikkuhiljaa vuosien saatossa tanssista tuli hänelle harrastuksen lisäksi myös työ, ammatti ja intohimo. Nykyisin hän järjestää seuratanssileirejä ja -tapahtumia ympäri Etelä-omen tiiviissä yhteistyössä useiden tanssipaikkojen, -koulujen ja muiden alan toimijoiden kanssa. Hänen mielestään työn parhaita puolia ovat ihanat ihmiset, vauhdikkaasti vaihtelevat tilanteet, musiikki ja tanssi. Tanssikoulu Jari Aaltonen JATKO- KURSSIT Kokkola pentti.anias@anias.inet.fi Tätä juttua kirjoittaessa kysyin modernisti Facebookin tanssiharrastajilta miksi leireillä on kivaa. Sain todella paljon vastauksia. Eräs nuorimies kiteytti mielestäni hienosti koko tanssileiriidean sanomalla: Kaikki samalla lailla vinksahtaneet (siis positiivisesti) on saman katon alla. Eihän siitä voi tulla muutaku hauskaa! Toinen mieshenkilö kirjoitti näin: Tanssileiri on paketoitu kokonaisuus, jossa osallistujalle on jätetty mahdollisuus keskittyä olennaiseen. Hyvällä tanssileirillä on mainiot vetäjät, riittävät laji- ja tasovaihtoehdot sekä majoitus- ja ruokailupalvelut. Tanssileiri on kuin kupla. Koko ympäröivä todellisuus kaikkoaa, arkihuolet voi jättää tanssialueen ulkopuolelle ja vain nauttia. Monilla leireillä tanssi on tauotonta: Aamusta iltaan on tanssitunteja, tauoilla soi tanssimusiikki, illalla painellaan parketeilla, ehkä jopa iskelmätaivaan tähtiartistien tahtiin. Joskus voidaan tanssia jopa järvessä, hiekalla tai muilla ei niin tyypillisillä alustoilla. Tanssileiri on kuin kupla. Koko ympäröivä todellisuus kaikkoaa, arkihuolet voi jättää tanssialueen ulkopuolelle ja vain nauttia. Leireillä tanssiin uppoudutaan koko keholla ja mielellä. Parhaimmillaan voi saavuttaa flow-ilmiön, jonka voimalla jaksaa tanssia vaikka viikon putkeen. Mikä saa ihmiset lähtemään leireille? Tärkein motivaatio on selvä: siellä oppii tanssimaan. Sosiaalinen aspekti on seuratanssissa vahva: Isolla leirillä voi tanssia parinvaihdon ansiosta päivittäin kymmenien ihmisten kanssa. Nuorehko nainen kirjoittaa saavansa iloa jo siitä, kun uskaltautuu lähtemään mukaan, usein tuntemattomien joukkoon. Hänen mielestään on mahtavaa huomata kuuluvansa porukkaan ja oppivansa hallitsemaan kehoa musiikin tahtiin. Samanhenkisten joukosta löytää helposti ystäviä ja oppii uusia puolia myös itsestään. Monen mielestä tanssileirit voivatkin madaltaa aloittelijan kynnystä lähteä perinteisille tanssilavoille: kun on ennestään vähän tanssituttuja, ei hakurivi olekaan niin pelottava ja uusi juttu. Mitä tanssileirillä oppii? Ihaninta on, että oppiminen ei todellakaan rajoitu pelkkään Leireillä on aivan mahtavia ihmisiä ja itse olen ainakin huomannut että siellä ei ikään ole katsomista. Leirijärjestäjänä on upea seurata läheltä kuinka suomalainen lavatanssiperinne siirtyy sukupolvelta toiselle. Seuratanssi on tärkeä osa suomalaista sielunmaisemaa ja kansankulttuuria, jota on ilo edistää ja vaalia. Kuten kaikki kulttuuri ajan saatossa tanssikin muuttaa muotoaan ja sopeutuu omaan aikaansa tanssileirit ovat yksi ilmentymä juuri tämän ajan hengestä. Erityisen ihanaa on nähdä tanssinriemun paistavan ja loistavan ihmisten kasvoilta. Toivon, että mahdollisimman monet löytäisivät tanssin parista virkeyttä ja vauhtia elämään. Tanssimisiin! Pitkäkatu 35, Äänekoski GSM dancestopoy@pp.inet.fi Tanssikengät ja tarvikkeet! Nyt uutuutena tanssivaatteet ja harjoitusasut suoraan nettikaupasta! Liikkeemme myös Helsingissä osoitteessa Koroistentie 8! TERVETULOA TUTUSTUMAAN!

20 TANSSI teksti: christina lokkinen / kuvat: jaana vuorenpää Merja Kormano tekee tanssi- ja liiketerapiaa sydämellään ja antaa mielellään myös lisätietoja asiasta kiinnostuneille. tanssi- ja liiketerapiasta apua moneen vaivaan Tiesitkö, että fyysisen tai psyykkisen sairauden oireita voidaan lieventää tai koko ongelma kokonaan parantaa tanssi- ja liiketerapialla? Seinäjoen sairaanhoitopiirin potilaat ovat saaneet suunnatonta tukea lavatanssiohjaaja ja mielenterveyshoitaja Merja Kormanon tanssiterapia- ja terapeuttinen lavatanssi-ryhmistä. Merja Kormano ohjaa 10 tanssikerran erissä potilaita eri taustoilta. Hän kuntouttaa ihmisiä terapeuttisessa lavatanssi- ja tanssiterapia-ryhmissä. Hoitomuoto on nimeltään tanssi- ja liiketerapia, jossa yksilöllisesti suunnitellussa ohjelmassa kutakin potilasta hoidetaan ja aktivoidaan luovalla ilmaisulla, kehotietoisuuden herättelyllä, liikkumisella, leikillä, musiikilla, kuvalla ja tanssilla. Eräs ryhmääni tanssimaan tullut oli juuri menettänyt läheisensä. Hän sai ryhmän kautta apua lähteäkseen uuteen nousuun pikkuhiljaa. - Miehistä on tullut lavatanssiryhmässä ruuhkaa. Tanssitan ihmisiä joka päivä eri puolilla maakuntaa akselilla Alavus-Alajärvi-Ilmajoki-Kauhajoki-Seinäjoki hengen ryhmissä hoidan 68 ihmistä tanssilla viikossa, Kormano listaa. Kormano itse keksi lähteä pyörittämään ryhmiä kotiseudullaan. Jonkin aikaa hän kuitenkin sai taivutella Seinäjoen sairaanhoitopiiriä puolelleen. - Luin sairaanhoitopiirissä toimiessani itseni tanssinohjaajaksi. Kuulin tanssi- ja liiketerapiasta ja lähdin koulutukseen. Kysyin ylemmältä taholta lupaa lähteä tällaisen ryhmän ohjaajaksi ja sillä tiellä olen ollut 5 vuotta. Kauan aikaa siinä sai todistella. Potilaiden antama palaute on tärkeää jatkuvuuden kannalta, Kormano toteaa. KEN TANSSIIN RYHTYY Osalla ihmisistä terapian tarve johtuu fyysisestä ongelmasta, kuten syömishäiriöstä tai sairaudesta. Osa taas tulee paikalle mielenterveydellisistä syistä. - Eräs ryhmääni tanssimaan tullut oli juuri menettänyt läheisensä. Hän sai ryhmän kautta apua lähteäkseen uuteen nousuun pikkuhiljaa. Nyt hän voi hyvin ja elää hyvää elämää, Kormano ylistää. - Eräs potilas kysyy, että miksi hänelle ei ole kerrottu tästä jo kolme vuotta sitten, kun hän sairastui masennukseen. Eräs yksilöterapiapotilas koki, että ei saanut puhumisesta apua, joten hän tuli ryhmääni ja sai apua fyysisestä itseilmaisusta, Kormano kertoo. Siinä löytää itsensä, oppii tuntemaan. Kun mikään ei tunnu miltään ja on rauhaton olo, on tanssi eräänlainen tunteiden purkamiskeino. Omaa kehoaan vierastavat löytävät taas naiseutensa ja miehuutensa. Kormano itsekin on hyötynyt tanssista. Vaikka hän ryhmissä pyrkiikin ohjaamaan ja seuraamaan potilaidensa liikkeitä, myös hän itse saa tanssimisesta tukea arkeen. - Minullakaan ei mikään suuruinen taival ole takana. Kun rupesin tanssimaan työkseni, olen muuttunut täysin. Tiedän miten tanssi voi ihmistä auttaa. Jännitystilani ovat poissa. Voisin tanssia vaikka presidentille, Kormano hihkaisee. APUA JA APUKEINOJA Potilaat ovat saaneet Merja Kormanon ryhmissä apua muun muassa huonoon itsetuntoon, saamattomuuteen, masennukseen, ahdistukseen, jännitykseen, tunteiden hillitsemiseen ja mielen ongelmiin. Ihmiset ovat joutuneet pysähtymään kuunnellakseen omaa kehoaan. - Siinä löytää itsensä, oppii tuntemaan. Kun mikään ei tunnu miltään ja on rauhaton olo, on tanssi eräänlainen tunteiden purkamiskeino. Omaa kehoaan vierastavat löytävät taas naiseutensa ja miehuutensa. Tämä on pääsytie omaan sisimpään. Tapa pohtia ja purkaa esimerkiksi parisuhdeongelmia, Kormano kuvailee. 1,5 tuntia kestävä kerta sisältää paljon yhdessäoloa, mutta myös yksikseen itseensä tutustumista. Kormano suunnittelee ohjelman tarkoin viimeistä piirtoa myöten. - Kaikki on pilkulleen suunniteltua. Päätän etukäteen milloin kukakin tekee mitäkin. Kenenkään ei ole pakko tehdä mitään, voi ihan seistä sivummalla ja katsella ja mietiskellä, Kormano rohkaisee. - Musiikki saa ihmiset liikkeelle. Soitan hyvin tunteikasta musiikkia. Piano on ilo ja viulu suru. Musiikki on sanatonta ja vaikuttavaa, se itkettää ja naurattaa. Yhdessä ilmaisemme pelokkuutta, hillintää, rohkeutta, ärtymystä, koomisuutta, ujoutta ja muita tunteita, Kormano jatkaa. PALAUTE TÄRKEÄÄ Jännitys yleensä laukeaa ja pelot pienenevät, kun kaikki ottavat toisistaan ja ohjaajastaan Kormanosta mallia. - Melkein järjestäen jokaisen liike muuttuu ryhmän edetessä. Alkuhaastattelussa teen selväksi mistä on kyse ja loppuhaastattelussa kyselen potilaan kokemuksesta. Muutokset ovat huomattavia, Kormano huokaa. - Potilaat voivat palauttaa nimettömänä palautelomakkeen, jonka palaute on ryhmälle tärkeää. Itse teen työtä omalla persoonallani ja uskon tähän täysin, hän lisää. 99 % jatkaa ryhmän toiminnassa ensimmäisen jakson jälkeen. Keskeyttäneitä on Kormanon muistissa vain pari. - Eräs ei kokenut tällaista ryhmää laisinkaan omakseen. Toinen taas sai töitä, mutta palasi pian takaisin ryhmään koettuaan, ettei pärjää työelämässä. Jotkut keskeyttävät siinä vaiheessa, kun saavat terapian avulla elämästä kiinni ja eivät tarvitse apua enää, Kormano muistelee. Ryhmä pyrkii ennen kaikkea sosiaalisten taitojen harjaantumiseen, jännityksen voittamiseen, onnistumisen tunteeseen ja kokemusten saamiseen, itsetunnon kohottamiseen ja keskittymiskyvyn paranemiseen. Terapia on selvästi lisännyt tanssin suosiota harrastuksena ja rohkaissut ihmisiä yksityiselämässään, muun muassa työnhaussa. Ryhmissä tanssii eri ikäluokkien ihmisiä aina 20:sta reiluun 60:een ikävuoteen. 20 TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2010