Oma paikka maailmassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oma paikka maailmassa"

Transkriptio

1 NUORTEN LEHTI NUORILLE #45 2/ VUOSIKERTA ISSN Grein Anatomia Ensiapulaukussa Vapaaehtoistyössä Kiovassa Yhteisen hyvän puolesta Kansainvälisyyttä ja kulttuureja Oma paikka maailmassa 2/2009 CURLY 1

2 Sisällys CURLY #45 Lehden teemana on kansainvälisyys. Tunnistat teemajutut tästä logosta. kuuluisuus antaa hyvän tilaisuuden puhua hyvien asioiden puolesta & 19 3 Pääkirjoitus 4 Silppurissa järjestöjä ja opiskelua 5 Kolumni; Nyrpeys ja Ennakkoluulo 6 Taksvärkki nuorelta nuorelle 7 Saako rikoksen uhri oikeutta kambozhalaisen nuoren tarina 8 Vapaaehtoistyössä Kiovassa: Henkistä kasvua ja kulttuurishokkeja 10 Demobändi: Koalia 11 Vapaaehtoisena yhteisen hyvän puolesta Mitä tekee kv-kouluttaja? 12 Ääni kuuluviin sarjakuvilla suomalaiset ja nepalilaiset nuoret yhdessä ympäristön asialla 14 Unelma täydellisestä maailmasta Taksvärkin projekti Guatemalassa 15 Julian aakkoset vaihto-opiskelijana Madagasgarilla 16 Rockia, recciä ja railakasta menoa! 19 Ensiapulaukkuja ja Päihteetöntä elämää: Grein Anatomia Ensiapulaukussa 20 Ogelin nuorten silmin 22 Mediafestarit + kolumni: Miksi kirjoitan 24 Haluan tulla joksikin Boliviassa tulevaisuutta tekemässä 25 Toimituksen sadepäiväleffasuosikit + DVD-arvostelu 26 Kiseleffin talo pala historiaa keskellä Helsinkiä 27 Tanssien tavallista arkea eroaako suomalaisen nuoren arki kenialaisen nuoren arjesta? 28 Tyylikästä ekomuotia ympäri maailmaa vierailimme Jani Toivolan The Greendress-liikkeessä 30 Toiminnanjohtajan terveiset ja visaisia kysymyksiä Taksvärkki ry:stä 31 Kysy nuorelta, nuori vastaa + Kolumni: Rakkauskirje Barrack Obamalle 2 CURLY 2/2009

3 Pääkirjoitus vuosikerta ISSN Nuorten lehti nuorille Ilmaisjakelulehti Tätä numeroa jaetaan suorapostituksena lehden tilaajille, nuorisotaloille sekä Helsingin kaupungin kirjastoihin. Lisäksi Taksvärkki ry jakaa lehteä kouluilla ympäri Suomen. Curly on Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ja Mediakasvatusseura ry:n jäsen. Päätoimittaja: Peppi Tervo Toimitus numerossa 2/09: Veera Bloomster Paula Fincke Anna-Kaisa Hiltunen Tiina Honkanen Linda Jakobsson Kimi Kekkonen Pauliina Koponen Mira Kotamäki Leena Kuoppa-aho Enni Lehtovaara Inka Manninen Pauliina Marjanen Paula Niemikaija Kinja Pakarinen Saija Puumalainen Sanna Raita-aho Lilja Rintamäki Rosa Suominen Lehden ulkoasu: Topias Rajajärvi Kannen kuva: Liisa Takala Toimituksen osoite: Larin Kyöstin tie 7, Helsinki Toiminnanjohtaja: Ira Kinnunen Ja parhaan ystävän palkinnon saa... Haluan omistaa tämän kirjoituksen kaikille ystävilleni; Niille jotka ovat lähellä ja niille, jotka ovat kaukana. Minulle on tärkeää olla kaikkien kaveri. Haluan, että kaikilla on kavereita, ja että kaikki tulevat kohdelluksi reilusti. Jokainen yksinäiseltä näyttänyt, tai yksinäisyyttään valittanut, on aina päässyt minun ja ystävieni kaveriporukkaan. Ehkä juuri siksi olen ollut onnekas. Minulla on aina ollut kavereita, ja jos olenkin jäänyt yksin, olen pyrkinyt tutustumaan uusiin tyyppeihin. Osasta olen saanut elinikäisiä ystäviä, toisista tuttuja tervehdittäväksi kadulla ja netissä. Toiset ovat vierailleet elämässäni, toiset jääneet kiintotähdiksi. Ystäviäni asuu lähellä ja kaukana, Suomessa ja ulkomailla, ja he kaikki ovat minulle todella tärkeitä. Puolustan ystäviäni aina, kun he tuntevat kokevansa vääryyttä ja pyrin auttamaan heitä. Puolustan heitä silloinkin, kun tiedän heidän olevan väärässä ja joskus tungen nenääni liiankin hanakasti heidän elämäänsä halutessani auttaa. Oikea ystävyys ei katso etäisyyttä tai aikaa, ei väriä tai ikää, vaan lämmittää ja on läsnä kun tarve ystävälle on suurin. Mennessäni yläasteelle kohtasin ensimmäiset nuoret, joilla on erilainen kulttuuritausta kuin omani. Ihailin heistä monia, esimerkiksi venäläistä tyttöä hänen palavasta halustaan oppia suomen kieli lukemalla Kalevalaa. Tutustuin moniin maahanmuuttajiin ja vaihto-oppilaisiin, ja opin uusia asioita kulttuureista, jotka olivat minulle vieraita. Meitä kaikkia yhdisti kuitenkin mm. ikä ja koulu, asiat, jotka kuuluvat jokaisen nuoren elämään. Yläasteen viimeisestä päivästä muistan, kun kevätjuhlassa jaettiin stipendejä. Erästä stipendiä perusteltiin mielestäni uskomattomin sanakääntein: stipendi myönnettäisiin henkilölle, joka on suvaitsevainen, rohkea ja luova. Lopuksi rehtori sanoi minun nimeni. Se tuntui hassulta. Olin vain halunnut olla kaikille kaveri. Tämän lehden teema on kansainvälisyys ja lehti on tehty yhteistyössä Taksvärkki ry:n kanssa. Taksvärkki haluaa, että kaikki tulevat kohdelluksi reilusti, ja että nuorten elämää voidaan helpottaa. Nämä asiat yhdistävät minua ja Taksvärkkiä. Ystävyydestä ei jaeta pokaaleja, mutta kuka niitä kaipaisikaan, kun on ystäviä lähellä? Peppi Tervo Päätoimittaja Puheenjohtaja: Jorma Pilke Painopaikka: Hämeen Paino Oy, Forssa Mikä Curly? Curly-lehteä julkaisee valtakunnallinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly ry tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa median keinoin. Samalla yhdistys edistää nuorten kulttuuria ja kannattaa terveitä elämäntapoja. Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä, eikä palauttamisesta, ellei erikseen toisin sovita. Kaikki Curly Mediaan tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja julkaista uudelleen toteutus- ja jakelutavasta riippumatta. Curly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää harrastustoimintaa, esimerkiksi viikoittain kokoontuvia mediakerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä. Curlyn toiminnassa nuoret tekevät Curly-lehteä ja lyhytelokuvia. Samalla he oppivat mediataitoja, esimerkiksi valokuvaamista, internetin käyttöä ja elokuvanäyttelemistä. Toiminnan vetäjinä työskentelee nuorisotyön ja viestinnän ammattilaisia. Lisätietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta löytyy internetistä osoitteesta 2/2009 CURLY 3

4 silppuri... Tekstit: Linda Jakobsson, ROSA SUOMINEN ja Curlyn lehtiryhmä Nuorisoyhteistyö Seitti on toimintaa ilman rajoja TYÖPAJAT OVAT Helsingin opetusviraston työpajat tarjoavat työharjoittelupaikkoja helsinkiläisille, ensisijaisesti vuotiaille nuorille. Työpajoille haetaan työvoimatoimiston kautta. Viiden kuukauden työharjoittelun aikana tehdään harjoitus- ja tilaustöitä, opetellaan työelämän sääntöjä ja mietitään omia tulevaisuuden suunnitelmia. Nuori voi ottaa yhteyttä työvoimatoimiston nuorten neuvojiin tai opettajaansa ja kysyä lisää työharjoittelusta työpajoilla. Positiiviset kokemukset työpajoilla ovat auttaneet monia nuoria löytämään omat vahvuutensa ja sitä kautta tien ammatilliseen koulutukseen. MEDIAKYLPYLÄ METALLICA-PAJA SININEN VERSTAS WOODOO-WERSTAS Nuorisoyhteistyö Seitti järjestää toimintaa liikuntavammaisille ja pitkäaikaissairaille nuorille. Seittiä pyöritetään viiden eri vammaisjärjestön voimin. Seitin toiminta voidaan jakaa kolmeen eri osa-alueeseen: paikalliseen, valtakunnalliseen ja kansainväliseen toimintaan. Paikallisryhmiä on kaiken kaikkiaan 13. Ryhmät toimivat itsenäisen löyhästi ympäri Suomen ja toiminta pitää sisällään kaikenlaista mukavaa aina keikoista kesäpäivän viettoihin. Valtakunnallisella puolella Seitti järjestää erilaisia tapahtumia, seminaareja ja koulutuksia. Joka syksy järjestetään iso valtakunnallinen tapahtuma. Kansainvälinen toiminta käsittää nuorisovaihtoja, joissa keskitytään hauskanpitoon, sekä asiaankin eri teemojen tiimoilta. Miten pääset mukaan toimintaan? No, se on tehty helpoksi: Lähetä sähköpostia Seitin nuorisotyön suunnittelijalle Kallelle ( ), tai käy Seitin netissä Nettisivuilta löydät aina uusimpien tapahtumien tiedot. Seitillä on myös oma ryhmä Facebookissa sekä IRC-galleriassa (ryhmän nimi on Seitti). Kannattaa siis liittyä ryhmään ja osallistua keskusteluun. Seitin toiminta on hauskaa ja Seitin slogan kuvaa sitä hyvin ei mitään ihmeellistä, mutta aika paljon energiaa. Tervetuloa mukaan! graafinen suunnittelu-, multimedia-, video- ja ääniryhmät auto- ja metalliosastot lounaskahvila, kankaanpainanta- ja värjäys sekä puvustusja ompelu puu- ja rakennusala Kalle Jokinen Nuorisotyön suunnittelija . puh LISÄTIETOJA JA SÄHKÖINEN HAKULOMAKE Lasten oikeudet kuuluvat kaikille alle 18-vuotiaille! Lataa puhelimeesi ilmainen* Nyt kuuntele mua! -soittoääni ja juhlista sillä YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotisjuhlaa. Lähetä tekstiviesti numeroon Ja kirjoita viestiin: kuuntele *Huomaathan, että soittoääni on ilmainen, mutta oman operaattorisi mahdolliset tekstiviesti- ja WAP-yhteysmaksut tulevat maksettavaksesi. Nämä kulut ovat 0,10-0,40 keskimäärin. Jotta voit ladata soittoäänen, pitää puhelimessasi olla WAP-yhteys toiminnassa. Soittoäänen tilaaminen ei sido tilaajaa mihinkään, eikä tietoja käytetä markkinoinnissa. Koulutuksen perässä Kiinasta Suomeen James Zhu on asunut vuoden vaihteesta asti Suomessa ja opiskelee Tikkurilan lukion kansainvälisellä luokalla. Hän asuu 16-vuotias Kannelmäessä ja on tullut hyvin toimeen uusien luokkalaistensa kanssa. Etelä-Kiinan lämpimistä Suomen kylmään talveen muuttanut James onkin heti saanut kokea maamme kylmät olot! James muutti Suomeen, koska oli kuullut koulutuksen olevan hyvää. Koulunkäynnissä on selvä ero Kiinaan verrattuna, ja koulu Suomessa tuntuu suorastaan helpolta. Kiinassa oppilaat saivat tehdä koko ajan koulutöitä ja opiskella ahkerasti. Suomessa ei aina anneta edes kotitehtäviä ja viikonloput ovat vapaina. Vuodenaikojen ja koulunkäynnin lisäksi James on havainnut myös muita eroja, kuten ihmismäärän. Suomessa on paljon vähemmän ihmisiä Kiinaan verrattuna. Kiinassa ihmisten suuri lukumäärä vaikuttaa myös siihen, ettei perheellä saa olla kuin yksi lapsi. James muutti Suomeen äitinsä kanssa, ja on viihtynyt hyvin. Hän aikoo elää Suomessa näillä näkymin vielä ainakin kolme vuotta. Siitä eteenpäin tulevaisuus on vielä hieman epävarmaa ja avoinna. NUORTEN LEHTI NUORILLE #44 1/ VUOSIKERTA ISSN TILAA ILMAINEN CURLY-LEHTI Curly on 4 x vuodessa ilmestyvä nuorten tekemä lehti nuorille. Tutustu ja ihastu! Kirje- posti- merkki ITSETUNNON LAMA POLTTAVIA KYSYMYKSIÄ TUPAKOINNISTA HAASTATTELIJAT HAASTATTELUSSA Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehdet veloituksetta suoraan kotiin. Sukunimi Etunimi Lähiosoite Curly ry Larin Kyöstin tie Helsinki TERVEYS ON PORKKANA! Postinumero Syntymävuosi Postitoimipaikka Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin. Tarjous koskee Suomea. Aiemmat tilaukset yhä voimassa. 1/2009 CURLY 1 CURLYN VOI TILATA ILMAISEKSI MYÖS NETISTÄ OSOITTEESTA: 4 CURLY 2/2009

5 ...silppuri Nyrpeys ja ennakkoluulo Mikä ihmeen Infopankki? Oletko koskaan miettinyt, miten Suomeen juuri muuttanut, tai tänne muuttoa suunnitteleva, löytää kaikki ne tarpeelliset tiedot, osoitteet ja viranomaiset, joiden palvelut ovat tuttuja Suomessa syntyneille? Keneltä vieraskielinen voi kysyä neuvoa? Vastauksia kysymyksiin antaa Infopankki, joka ei ole nimestään huolimatta pankki, johon voi tallettaa rahaa tai josta pyydetään lainaa. Infopankki on verkkosivusto, joka jakaa tietoa Suomesta 15 eri kielellä. Valtakunnallinen palvelu kokoaa perustiedon muun muassa lupa-asioista, asumisesta ja sosiaalipalveluista, yhteiskunnasta, kulttuurista sekä vapaa-ajasta. Infopankki on suosittu palvelu: joka kuukausi sivustolla vierailee noin erillistä kävijää. Eniten kävijöitä on suomenkielisillä sivuilla, mutta myös arabian ja turkinkieliset sivut ovat suosittuja, samoin kuten englanti, venäjä ja persia. Tällä hetkellä palvelun kielet ovat suomi, ruotsi, englanti, viro, ranska, venäjä, somali, serbokroatia, turkki, arabia, persia, kiina, espanja, albania ja kurdi. Palvelua käyttävät maahanmuuttajat, ulkomaalaistaustaiset ja heidän läheisensä, viranomaiset sekä Suomeen muuttoa harkitsevat. Miksi Infopankki? Tasa-arvo edellyttää, että kaikilla ryhmillä on pääsy heille tärkeisiin verkkopalveluihin. Kun puhutaan julkishallinnon kuten Kelan, työvoimaviranomaisten tai kunnan palveluista, ei niitä yleensä tarjota suomen lisäksi kuin ruotsiksi ja englanniksi. Maahanmuuttajille kyllä on tarjolla tietoa, mutta sitä on usein vaikea löytää, koska sitä tuotetaan eri viranomaisten toimesta ja lukuisissa projekteissa. Ja valitettavan usein teksti on vaikeaselkoista, koska se on kirjoitettu viranomaiskielellä. Infopankki toimii tiedonvälityskanavana eri viranomaisten tuottamalle tiedolle ja pyrkii esittämään sen selkeästi ja maahanmuuttajalle ymmärrettävässä muodossa. Ajatus Infopankin taustalla on, että sieltä voi hakea tietoa tilanteessa, kun ei tiedä kenen puoleen kääntyä, kertoo erityissuunnittelija Elina Huhta. Ei haittaa, vaikka et tietäisikään oikeaa virastoa, josta hakea apua ongelmaasi, sillä Infopankissa tieto on järjestetty teeman mukaan. Taustalla on myös ajatus siitä, että vaikka maahanmuuttaja ei vielä osaisi Suomen kieltä, on hänellä mahdollisuus tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan omalla äidinkielellään ja sitä kautta helpommin ymmärtää miten elämän saa täällä järjestettyä. Suomessa asuu noin maahanmuuttajaa ja lähes puolet heistä asuu pääkaupunkiseudulla. Vuoden 2008 tilaston mukaan maahanmuuttajanuoria pääkaupunkiseudulla on henkilöä. Usein perheissä nuoret osaavat suomen kielen paremmin kuin vanhemmat, ja joissakin tapauksissa koulua käyvä nuori on perheen ainoa lukutaitoinen. Nuori joutuu välittämään vanhemmilleen hyvinkin monimutkaista tietoa tärkeissä koko perhettä koskevissa asioissa. Maahanmuuttajakäsitteen alle mahtuu valtava kirjo erilaisia ihmisiä erilaisista taustoista. Suomeen muutetaan turvapaikanhakijoina, pakolaisina, perhesyistä ja työn perässä. Jotkut ovat luku- ja kirjoitustaidottomia ja heidän on vaikea löytää työtä, toisilla taas on huippututkinnot ja työkokemusta. Tiedontarpeet vaihtelevat paljon. Infopankin valtakunnallisen palvelun lisäksi Kainuulla, Kuopiolla, Rovaniemellä, Tampereella ja Turulla on omat kuntakohtaiset sivunsa. Uusi Helsingin seutu sivusto on valmistumassa. huomannut, että nuoriso ei syö enää perunoita. Olemme ravintolassa syömässä siskoni ja nuorempien serkkujeni kanssa. Viereisessä eläkeläisten valloittamassa pöydässä mummo Olen käsittelee lautasellaan makaavia kolmea keitinperunaa varovasti kuin ne olisivat lasia, paloittelee ne huolellisesti ja vie puolikkaan perunan suuhunsa kuorineen. Sitten hän jatkaa. Niin, nuorisolle maistuu enää vain ne ranskanperunat, rasvassa paistetut. Kukaan ei osaa enää kunnon perunoita arvostaa. Pikkusiskoni, nuoremmat serkkumme ja minä istumme oman pöytämme ympärillä vilkuillen ymmällämme vuorotellen lautasellamme makaavia perunoita ja sitten toisiamme. Ennen kuin ehdin edes kummastella, mihin nämä päättömät väitteet perustuivat, mummo pääsi vauhtiin. Muutenkin sitä juodaan vain limua ja ollaan nyrpeitä. Graffitteja on täynnä jokainen bussipysäkki. Eikä koulussakaan käydä. Pelataan ja luuhataan vaan siellä internetissä. Joutilasta laiskottelua. Tarpeeton koko internet. Ennakkoluulo on mielenkiintoinen ilmiö. Sillä tarkoitetaan perusteetonta ja torjuvaa käsitystä kohteesta, ennen kuin siihen on tutustuttu. Ennakkoluulo on käsitys, joka on usein ristiriidassa todellisuuden kanssa. Vanhuksilla usein tuntuu olemaan ennakkoluuloja nuorisoa kohtaan. Olemme housuja roikottavia pihistelijöitä. Viemme sekä viimeiset istumapaikat raitiovaunussa, että maaltamme arvokkuuden. Emme istu suorassa, katso silmiin tai kunnioita vanhempiamme. Pahinta kaikista on, että me emme syö perunoita. Kolikolla on kääntöpuolensa. Vanhuksistakin on nuorison keskuudessa huvittavia ennakkoluuloja. Yleinen käsitys on, että eläkeläiset syövät vain pullaa ja juovat kahvia, jaarittelevat mielellään tuntikausia sodasta, alennuslipukkeista ja sairauksista. Pahinta kai on, että vanhukset eivät ymmärrä internetin valovoimaisia käyttömahdollisuuksia. Ennakkoluulot ovat yleisiä ja lähes jokainen tuntee ennakkoluuloja jotakin asiaa, ilmiötä tai henkilöä kohtaan. Itse en ikinä sortuisi muiden tapaan ennakkoluulon vietäväksi. En koskaan leimaisi kokonaista ryhmää ihmisiä vain yhden esimerkin varjolla. On naurettavaa väittää, että nuoriso vain luuhaa internetissä. Tai että internet on tarpeeton! Kummallisia uskomuksia. Höperöitä perunan mussuttajia nuo vanhukset. Linda Jakobsson Kirjoittaja on elämännälkäinen nuori nainen, ylioppilas ja kulttuurituotannon opiskelija. logrus avaa näkökulmia venäläiseen kulttuuriin Logrus ry edustaa venäjänkielisiä nuoria Suomessa. Arvostamme omaa venäläistä kulttuuriamme ja kieltämme, ja haluamme luoda mahdollisuuden yhteiseen kulttuuritilaan, yhdistettyyn Eurooppaan. Vastustamme rasismia. Logrus ry on järjestö, joka kannustaa nuoria eri aloitteissa; Pyrimme auttamaan nuoria tekemään oman elämänsä kiinnostavammaksi. Annamme perspektiiviä ja avaamme uusia näkökulmia venäläisen ja suomalaisen kulttuurin yhdistämiseen. Toiminta Logrus ry:ssä on monipuolista. Olemme perustaneet esimerkiksi oman nuorten verkkolehden Urbanlifen (www.urbanlife.fi), osallistumme erilaisiin festivaaleihin, järjestämme seminaareja, kisoja, kerhoja ja leirejä. Toimintaamme kuuluu myös nuorten taideryhmiä, matkoja ja konsertteja. Videoimme toimintaamme ja unelmana olisikin perustaa oma nuorison TV-ohjelma. Lisää tietoa järjestöstä ja sen projekteista saat nettilehden artikkeleista. Toistaiseksi verkkolehti on kuitenkin vielä enemmän venäjäksi kuin suomeksi. Siksi Logrus ry kaipaa toimintaansa niitä nuoria, jotka haluavat kirjoittaa verkkolehteen oman kaupunkinsa elämästä sekä venäjäksi että suomeksi. Lähitulevaisuuden projektimme on suomalais-venäläinen näytelmä. Näytelmä juhlistaa Suomen 200-vuotista autonomian taivalta, ja kertoo suomalaisen pojan ja venäläisen tytön rakkaudesta. Kaipaamme näyttelijöihimme lisää suomea puhuvia nuoria! Jos haluat osallistua toimintaamme tai olet innostunut ja halukas kokeilemaan jotakin uutta, ota yhteyttä tai soita /2009 CURLY 5

6 Nuorelta nuorelle! Miten ikätoverisi kehitysmaissa elävät? Millaisista asioista he haaveilevat, mikä tekee heidät onnellisiksi? Tiedätkö Taksvärkki-keräyksen? Oletko joskus koulupäivän sijaan ollut Taksvärkki-töissä ja lahjoittanut palkkiosi hyvään tarkoitukseen? Taksvärkki-keräys on nuorten oma tapa tehdä kehitysyhteistyötä. Vaikka Taksvärkki-työ on vain päivän mittainen, yhden päivän työllä saa paljon aikaan, kun tekijöitä on vuosittain reilut Kouluvuoden aikana kerätyt rahat käytetään useita vuosia kestäviin kehitysyhteistyöhankkeisiin, joilla parannetaan lasten ja nuorten ihmisoikeuksien toteutumista. Tälläkin hetkellä Taksvärkki-rahoilla opetetaan lukemaan, tuetaan lapsikaupan uhreja, parannetaan kouluympäristöjä, autetaan väkivallan uhreiksi joutuneita nuoria ja koulutetaan kaduilla asuville nuorille ammattitaitoja. Taksvärkki-keräys on myös mahdollisuus oppia saman ikäisten nuorten elämästä erilaisissa maissa ja olosuhteissa. Lue vaikka tästä lehdestä, mitä kenialaiset katunuoret ajattelevat, mistä asioista nepalilaiset nuoret haluaisivat kylänsä aikuisten tietävän ja miltä tuntuu muuttaa 15-vuotiaana pois kotoa etsimään töitä suurkaupungista. Monia näistä nuorista kannustaa toivo siitä, että vaikeitakin olosuhteita voi yhdessä toimimalla muuttaa. Taksvärkki-keräyksen avulla nämä nuoret ovat saaneet tilaisuuden tehdä muutoksen omassa yhteisössään. Taksvärkkikeräys on myös mahdollisuus oppia saman ikäisten nuorten elämästä erilaisissa maissa Lue lisää: 6 CURLY 2/2009

7 Saako rikoksen uhri oikeutta Kambodzhassa? Kambodzhalainen Khunthy osallistuu koulullaan toimivaan nuorille tarkoitettuun ihmisoikeusryhmään. Vaikka hänen tarkoituksenaan oli oppia auttamaan muita, ryhmästä saaduille taidoille tuli yllättäen käyttöä omassakin perheessä. Teksti ja kuvat: Pauliina Koponen Khunthy on iloisen näköinen 16-vuotias kambodzhalainen tyttö. Hän tervehtii reippaasti ja istahtaa mutkattomasti kertomaan omaa tarinaansa. Khunthyn koulussa toimii ihmisoikeusryhmä, johon oppilailla on mahdollisuus kouluajan jälkeen osallistua. Myös Khunthy on yhdessä 30 muun nuoren kanssa käynyt ryhmässä ja oppinut, mitä oikeuksia kaikilla maailman alle 18-vuotiaalla on ja miten niitä voisi puolustaa, vaikka ne eivät omassa kylässä tai maassa vielä toteutuisikaan. Yllättäen hän joutui soveltamaan oppimaansa myös omassa elämässään. Khunthy asuu pienessä kylässä Prek Engin kylässä, Kambodzhan pääkaupungin Phnom Penhin liepeillä. Hänen kotikylänsä on vehreällä alueella lähellä valtavaa, koko Aasian läpi virtaavaa Mekong-jokea. Joen ranta on suosittua piknik-aluetta, jonne kaupunkilaiset tulevat viikonloppuisin rentoutumaan, tapaamaan ystäviään ja syömään herkkujaan. Reilu vuosi sitten eräs kylän miehistä tunkeutui aamuyöllä Khunthyn kotiin ja yritti raiskata Khunthyn nuoremman sisaren, Kunthean. Tyttöjen äiti kuitenkin heräsi ja näki, mitä oli tapahtumassa. Tultuaan yllätetyksi, raiskaaja juoksi pois. Äiti tunnisti tekijän, joka oli samassa kylässä vanhempiensa luona yhä asuva kolmikymppinen mies. Miestä ei seuraavana aamuna enää löydetty kylästä. Hän oli yön aikana häipynyt kertomatta kenellekään, mistä olisi tavoitettavissa. Reilu vuosi sitten eräs kylän miehistä tunkeutui aamuyöllä Khunthyn kotiin ja yritti raiskata Khunthyn nuoremman sisaren. Khunthy kertoi tapahtuneesta koulunsa ihmisoikeusryhmässä. Yhdessä ryhmäläiset raportoivat asiasta ryhmää ylläpitävän ihmisoikeusjärjestön, Licadhon, työntekijälle. Työntekijä avusti tyttöjen vanhempia tekemään rikosilmoituksen. Alkoi pitkä odottaminen. Kambodzhassa ei ole varmaa, miten rikosilmoituksien käsittely etenee. Poliisi ja oikeuslaitos ovat korruptoituneita, eikä lakeja sovelleta samalla tavoin rikkaiden ja köyhien kohdalla. Lain mukaan raiskauksen yrityksestä voi saada kymmenen vuotta vankeutta. Uhrin tulee myös saada tekijältä korvauksia. Tuomari päättää korvauksien suuruudesta. Nyt perhe ei kuitenkaan voi tietää, tuleeko heidän tapauksensa koskaan tuomioistuimen käsittelyyn. Köyhien ja vähemmistöihin kuuluvien ihmisten asiat jäävät monesti käsittelemättä. Rikkaiden ja vaikutusvaltaisten ihmisten nostamat asiat käsitellään ensisijaisina ja usein myös heidän hyväkseen. Monet rikosilmoitukset jäävät tutkimatta ja oikeuskäsittelyt viivästyvät. Myös monet rikoksen tekijät tietävät tämän ja käyttävät sitä hyväkseen. Myös Kunthean raiskausyrityksestä epäilty mies palasi vuoden piileskelyn jälkeen kotikyläänsä. Hän todennäköisesti toivoi, että teko olisi jo unohtunut ja uskoi jäävänsä ilman rangaistusta. Mutta niin Kunthean kuin miehenkin vanhemmat uskovat vuorenvarmasti miehen syyllisyyteen. Siksi tyttöjen koululla toimivan ihmisoikeusjärjestö Licadho auttaa perheen vanhempia kirjoittamalla eri viranomaisille kirjeitä, joissa kiirehtii rikoksen tutkintaa ja oikeuskäsittelyä ja kehottaa rankaisemaan tekijää. Ilman näitä kirjeitä tapausta oikeuskäsittelyä ei ehkä koskaan tulisi. Tyttöjen perhe on saanut Licadholta myös avustuspaketin, joka sisältää pienen määrän ruokatarvikkeita mutta etenkin koulutarvikkeita, kuten vihkoja ja uuden koulupuvun. Perhe on iloinen, sillä he haluavat tyttöjen käyvän mahdollisimman pitkään koulua. Khunthy haaveilee, että hänellä olisi mahdollisuus opiskella joskus myös ulkomailla. Jouduttuaan nyt käytännössä soveltamaan ryhmässä oppimiaan asioita Khunthy on saanut aimo annoksen lisää rohkeutta. - Aina kun kylässä tapahtuu jotakin, jossa lapset tai nuoret joutuvat kärsimään, menen vierailemaan heidän luonaan ja kerron heille heidän oikeuksistaan. Aikaisemmin en tiennyt, mitä lasten oikeuksilla tarkoitetaan, mutta nyt voin kertoa niistä muille, kertoo Khunthy. Ryhmä, johon Khunthy kuuluu, on Kambodzhan suurimman ihmisoikeusjärjestön, Licadhon järjestämää nuorten toimintaa. Ryhmäläiset levittävät tietoa lasten oikeuksista sekä lapsikaupan ja lapsityön vaaroista alueella asuville lapsille ja nuorille. Ryhmät myös keräävät tietoa oman alueensa lapsiin ja nuoriin kohdistuvista ongelmista ja raportoivat niistä eteenpäin viranomaisille ja Licadholle. Työtä tehdään Taksvärkkikeräyksellä lukuvuonna kootuilla varoilla sekä Ulkoministeriön kehitysyhteistyömäärärahoilla. 2/2009 CURLY 7

8 Vapaaehtoistyössä Kiovassa: Henkistä kasvua ja kulttuurishokkeja Kevät Monen kuukauden puurtamisen jälkeen kirjoitukset ovat viimein ohi. Saatan viimein paiskata nurkkaan oppikirjat, jotka ovat jo viikkoja mulkoilleet minua syyllistävästi pöydältä aina yrittäessäni pitää hauskaa tai rentoutua. teksti: Sanna Raita-aho I Kuvat: Sanna Raita-aho, Sirpa Ala-rämi Olen onnellinen lakistani, surullinen lukion päättymisestä, mutta ikionnellinen olen tiedosta, että minun ei tarvitse ainakaan vuoteen opiskella yhtään mitään. Paitsi elämänkoulua. Olen lähdössä puoleksi vuodeksi ulkomaille vapaaehtoistyöhön Maailmanvaihto ry:n kautta. Olen osallistumassa EVS-ohjelmaan eli European voluntary serviceen. Ohjelman idea on lyhyesti ja ytimekkäästi lähettää nuori vapaaehtoistyöhön johonkin Euroopan maahan. EU maksaa kulut asumisesta lentoihin, ja nuori saa tällä rahalla tehdä jotain eurooppalaista yhteisöä hyödyttävää työtä, sekä hankkia siinä sivussa elämänkokemusta ja vieraan kulttuurin tuntemusta. Näin ainakin ohjelman sivut mainostavat. Kuulostaa hyvältä irtiotolta rankan abivuoden jälkeen. Kesäkuussa tapahtuu kuitenkin kummia. Alun perin suunniteltu projektini Englannissa asunnottomien keskuksessa on peruttu. Olen kauhuissani, sillä edessä on välivuosi ilman mitään suunnitelmia. Ja minä todella haluan sinne ulkomaille. Vapaaehtoisjärjestöni Maailmanvaihdon projektisihteeri ehdottaa minulle uutta paikkaa Ukrainassa, maan pääkaupungissa Kiovassa. Työ on töitä kehitysvammaisten nuorten hostellissa. Maa on vähän eri suunnalla kuin ajattelit, mutta.. Itseäni mietityttää lähinnä eniten kysymys, että missä se maa edes on? Ukrainasta mieleeni tulee vain Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus. Ei mikään mairea ensivaikutelma. Tunnin Internetissä surffailun jälkeen totean, että Ukraina sijaitsee Puolan ja Venäjän välissä ja että se on oikeastaan aika mielenkiintoinen maa. Valokuvissa välähtelee niin ortodoksikirkkoja kuin vuoristoisia maisemia. Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa asuu viisi miljoonaa ihmistä. Kiova on matkailijalle positiivinen yllätys!, hihkuu eräs lehtijuttu. Selvä. Olen tehnyt päätökseni. Soitan innoissani vapaaehtoistyöjärjestööni: Minä haluan sinne Ukrainaan! Sillä hetkellä ei häiritse edes tieto, että en osaa sanaakaan venäjää, ja Ukrainassa taas ihmiset puhuvat huonosti englantia. Alku kielimuureja, innostusta ja itkua Alussa Kiova häikäisee. Kaupunki, ja kuten minulle myöhemmin selviää, koko maa, ovat täynnä vastakohtia. Jylhien ortodoksikirkkojen rinnalla kohoavat rumat Neuvostoliiton aikaiset betonilähiöt, McDonald sin vieressä seisovat babushkat (venäläinen nimitys vanhoille naisille) kaupittelevat kaikkea pesuaineista vihanneksiin tienatakseen elantonsa. Rämisevien keltaisten minibussien rinnalla ajelevat jättikokoiset hummerit. Kaupunki on iso ja eksyn alussa useita kertoja seikkaillessani Kiovan monimutkaisessa joukkoliikennejärjestelmässä. Asun isäntäperheessä jaksoni aikana. Kolmen vuoden yksin asumisen jälkeen se ottaa oman aikaansa totutella. Alussa tunnen oloni lähinnä sekavaksi. Kiovassa ihmiset eivät todellakaan juuri osaa puhua englantia ja yhteisen kielen puute turhauttaa. Tajuan ensimmäistä kertaa, miten tärkeä merkitys kielellä ihmiselle on. Sellainenkin asia piti tulla Ukrainaan asti toteamaan. Maan tapa on, että ihmiset ottavat eväitä mukaan junaan ja jakavat ne kanssamatkustajien kanssa. Päätän kuitenkin opetella kielen vaikka väkisin. Ja muutenkin sinnitellä, vaikka sillä kuuluisalla suomalaisella sisulla. Ja onneksi ihmiset ovat auttavaisen oloisia ja ystävällisiä. Saan vapaaehtoisjärjestöstäni paikallisen menthorin eli vapaaehtoisen tukihenkilön, Lesian. Töissä vaikeuksien kautta voittoon Työni on kehitysvammaisten lasten- ja nuorten hostellissa, organisaatiossa, jota kutsutaan Djerelaksi. Hostelli on tarkoitettu vuotiaille nuorille, joilla on erilaisia tunteiden hallintaan ja oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Suurinosa työntekijöistä on lasten omia äitejä. Hostellissa minun työtehtäviini kuuluu auttaminen erilaisten työpajojen järjestämisessä, pitää silmällä lapsia, auttaa siivouksessa ja ruoanlaitossa. Alussa työhön sisään pääsy tuntuu vaikealta ilman yhteistä kieltä. Lapset ovat kuitenkin iloisia ja ottavat minut aurinkoisesti vastaan. Muihin työntekijöihin kontaktinotto tuntuu vaikealta, ja pelkään olevani lähellä vain tiellä. Vaikka lasten kanssa leikkimiseen ei tarvita yhteistä kieltä, mietin, että teinkö oikean ratkaisun. Mitä jos minusta ei olekaan mitään hyötyä? Näistä hieman synkistä alkuajatuksista huolimatta asiat lähtevät kuitenkin rullaamaan eteenpäin. Opin kieltä väkisinkin töissä ja pääsen sisälle työhöni. Vastuuni töissä lisääntyy koko ajan, ja on mahtavaa huomata, että muut työntekijät oikeasti luottavat minuun ja saan tehdä jotain hyödyllistä. Hostellin toiminta on kokonaisuudessaan erittäin hyvin organisoitu. Lapset tekevät kynttilöitä ja heille järjestetään erilaisia oppitunteja maantiedosta tanssitunteihin. Hostellin ilmapiiri on lämmin huolimatta siitä, että lapset eivät aina ole hyväntuulisia ja aurinkoisia. Äidit jakavat vastuuta töistä ja pyörittävät toimintaansa omin voimin. He ovat loistava esimerkki positiivisen ajattelun voimasta, mikä onkin ensimmäisiä oppimiani asioita Ukrainassa. Ajattele positiivisesti, niin asiat rullaavat eteenpäin. 8 CURLY 2/2009

9 Uusi kieli, kulttuuri ja tavat opeteltava Kielen opiskeluni etenee vaiheittain. Parin kuukauden maassa olon jälkeen osaan jo sen verran, että pystyn selviytymään. Välillä tulee kyllä hetkiä, jolloin tuntuu, että en ikinä opi. Kaupan kassalla saan toistella lauseita selvittääkseni mitä oikeasti haluan, ja ymmärrän välillä asioita väärin. Oppiminen on kuitenkin palkitsevaa. Minulla on mahtava kielenopettaja Inna, jonka kanssa ystävystymme. Inna on minulle enemmän ystävä kuin opettaja. Ennen tuloani ukrainalainen kulttuuri oli minulle täysin tuntematon, mutta huomaan monia eroja sekä yhtäläisyyksiä suomalaisten ja ukrainalaisten välillä. Yhteistä meille on se, että rakastamme saunomista. Eroja löytyy taas muun muassa siinä, että ukrainalaisessa kulttuurissa perhe ja ystävyyssuhteet ovat suuremmassa asemassa kuin Suomessa. Lapset voivat asua kotona yli kolmekymppisiksikin, jos he eivät mene naimisiin. Naisten asema ukrainalaisessa kulttuurissa on vanhoillisempi kuin Suomessa naisia neiditellään ja rouvitellaan yhä, heille auotaan ovia, ja miehet maksavat aina laskun ravintolassa. Naisten odotetaan näyttäytyvän ja käyttäytyvän naisellisesti. Ihmiset ovat avoimempia kuin suomalaiset, ja kutsuvat minua vierailuille koteihinsa jopa ensimmäisen tapaamiskerran jälkeen. Toisaalta, vaikka tavalliset ihmiset ovat ystävällisiä, virkavallan ja asiakaspalvelijoiden kanssa asioidessa pitää varautua tylyyn asiakaspalveluun ja pitkiin odotusaikoihin. Juhlat näyttelevät tärkeää osaa ukrainalaisten elämässä. Kesken työpäivän saatetaan juhlia syntymäpäiviä konjakin ja kakun kera. Ystävykset tuovat kyläillessään aina pieniä lahjoja ja ukrainalaisilla on monia eri juhlapäiviä. He juhlivat muun muassa vanhaa uutta vuotta, ja esimerkiksi naistenpäivän juhlinta on Ukrainassa erittäin suureellista, se on jopa virallinen vapaapäivä. Hostellin äidit ovat loistava esimerkki positiivisen ajattelun voimasta, mikä onkin ensimmäisiä oppimiani asioita Ukrainassa. Ajattele positiivisesti, niin asiat rullaavat eteenpäin. Jopa junamatkat ovat Ukrainassa sosiaalisia tapahtumia! Maan tapa on, että ihmiset ottavat eväitä mukaan junaan ja jakavat ne kanssamatkustajien kanssa. Junat ovat vanhoja, ihmiset nukkuvat tiiviisti neljän hengen hyteissä, ja tunnelma on katossa. Vaikka ukrainalaiset vaikuttavat hyvin positiivisilta, heidän elämäänsä varjostavat monet ongelmat. Tajuan tämän elettyäni maassa pitemmän aikaa. Maan hallituksen vahva korruptuneisuus ja huono taloudellinen tilanne ovat jatkuvasti puheena kahvipöydissä. Osa kansasta haikailee Neuvostoliittoon, osa taas toivoo ongelmien selviävän EU:hun liityttyä. Yhtä mieltä ukrainalaiset ovat siitä, että tämän hetkinen hallitus on epäonnistunut. Uuteen kulttuuriin sopeutuminen ei aina ole helppoa. Turhaudun välillä pahasti kielitaidon puutteestani, ja tunnen antavani itsestäni typerän vaikutelman sopertaessani ja ääntäessäni sanoja väärin. Isäntäperheen kanssa ei aina ole helppoa, ja tunnen väsymystä haastavasta työstä. Tiettyjen rankkojen päivien jälkeen haaveilen kotiinpaluusta ja helposta elämästä Suomessa. Näinä hetkinä Suomen huonot puolet, kuten ihmisten hiljaisuus ja kylmä sää, ovat vaipuneet unholaan. Vaikeina päivinä Suomi vaikuttaa paratiisilta, jossa kaikki on täydellistä, ja Ukraina ärsyttävältä paikalta, jossa kaikki on pielessä. Onneksi tukihenkilöni lohduttaa, että käyn läpi normaalia kulttuurishokkia. Eikä vapaaehtoistyö ole vain pelkkää työtä ja uuteen kulttuuriin sopeutumista. Meille EVS-vapaaehtoisille järjestetään säännöllisesti erilaisia juhlia ja retkiä. Saamme myös erilaisia valmennuskoulutuksia sopeutuessamme uuteen maahan ja kulttuuriin. Minun ja toisen, Saksasta tulleen pojan, synttäreitä juhlistamme yhdessä porukalla, ukrainalaiseen tapaan. Matkustelemme yhdessä ympäri Ukrainaa ja meistä muodostuu tiivis ystäväporukka. Jaamme yhdessä kokemuksiamme, niin hyviä kuin huonojakin. Kaikki loppuu aikanaan Viimeiset viikot Ukrainassa ovat parhaimpia viikkoja. Olen oppinut kielen keskimääräisen hyvin ja tunnen olevani sopusoinnussa maan kanssa. Vaikeat kulttuurishokit ovat ohi, ja elämä jo tietyllä tapaa rutinoitunutta. Olen tajunnut, että kaikissa maissa ja kulttuureissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Viimeisinä päivinä hyvästelen hostellini lapsia ja työntekijöitä, ja vietämme aikaa ukrainalaisten ja saksalaisten ystävieni kanssa. Kyyneleet ovat silmissäni, mutta toisaalta odotan innoissani kotiinpaluuta. Tiedän, että Suomeen sopeutuminen ottaa taas aikansa, mutta toisaalta tunnen seisovani enemmän omilla jaloillani kuin puoli vuotta sitten. Mahtavinta on kuitenkin tajuta, että todellakin selviydyin. Solmin suhteet hostellin työntekijöihin ja lapsiin, vaikka aluksi kaikki tuntui toivottamalta. Opin lisää itsestäni ja ukrainalaisesta kulttuurista. Ennen kaikkea tajusin, että kulttuurit ovat erilaisia, mutta ihmiset eivät. Minulla on yhtä paljon yhteistä ukrainalaisten ystävieni kanssa kuin suomalaistenkin, erilaisista taustoista huolimatta. Kasvoin henkisesti Ukrainassa ollessani. Huomaan, että Suomessa en jaksa enää hermostua asioista niin paljon, ja pystyn rentoutumaan paremmin. Olen saanut itseluottamusta ja olen aavistuksen verran enemmän sinut itseni kanssa kuin puoli vuotta sitten. Voin suositella vapaaehtoistyöjaksoa ulkomailla kaikille tai ylipäätään ulkomailla asumista. Huolimatta vaikeista päivistä voin todeta, että oma aikani Ukrainassa oli ikimuistoista, ja ennen kaikkea kasvattavaa. Voinenkin jaksoni lopuksi todetan, että veni vidi vici tulin, näin ja voitin! Olen onnellinen, että minun ei tarvitse ainakaan vuoteen opiskella yhtään mitään. Paitsi elämänkoulua. Lisää tietoa EVS-vapaaehtoispalvelusta: 2/2009 CURLY 9

10 Demobändi Koalia Monivivahteista poprockia takova Koalia tulee Oulusta. Bändi koostuu neljästä nuoresta miehestä. tekst: Enni Lehtovaara i kuva: Koalia Mistä nimi Koalia tulee? Kuka sen keksi? Koalia tarkoittaa asiaa, jota ei voi nimetä tieteen keinoin. Vaikka Koalian kuvituspuolella pyörii salaperäinen koala, ei sillä ole bändin nimen kanssa mitään tekemistä. Se auttaa ihmisiä muistamaan bändin nimen. Kitaristimme Mikko Logren keksi nimen aikoinaan. Kauanko bändinne on ollut kasassa? Nykyisellä kokoonpanolla olemme olleet kasassa vuodesta Rumpali Kimmo ja kitaristi Mikko ovat olleet aiemmin useammassa yhteisessä projektissa. Jussi ja Samu liittyivät porukkaan muusikoiden.net (www.muusikoiden. net) haun kautta. Jussi oli entuudestaan tuttu laulaja ja pääsi bändiin suoraan mukaan. Samulla oli niin kauniit hiukset,että oli heti selvää, että hänestä tulisi täydellinen liima kokoamaan bändin palaset kasaan. Bassonsoittotaidoilla ei ollut mitään tekemistä asian kanssa. Miten kuvailisitte musiikkianne? Musiikkimme on monivivahteista poprockia. Tuoretta, modernia ja ajatonta. Biisimme vaihtelevat svengaavista menokappaleista aina surullisiin balladeihin. Lähimmät kiinnekohdat meihin löytyvät Musesta, Coldplaystä ja Jamiroquaista. Kenelle musiikkinne on suunnattu? Ihan kaikille ilman mitään rajoitteita! Musiikilliset esikuvanne? Yksi vahvuutemme on siinä, että kuuntelemme kaikki erilaista musiikkia. Jussin vaikute tulee suoraan Britannian poprockbändeistä kuten Oasisksesta, Robbie Williamsista ja Beatlesista. Mikko taas kuuntelee musiikkia aina rankimmasta kevyimpään, mutta vaikutteet Koaliaan tulevat enimmäkseen Incubukselta, Jamiroquailta sekä lukuisista Mike Pattonin projekteista, kuten Faith No Moresta. Samun vaikutteena on vintagepuoli, eli luvun rock sekä proge, kuten Black Sabbath, The Who ja monet muut legendat. Kimmolla taas on paljon jazz-taustaa. Esikuvakseen hän luettelee Howardin Domin, Nykäsen Anssin, Niemisen Jupen ja Räsäsen Tanen... älä kysy miksi! Kuinka biisinne syntyvät? Kaikki lähtee jammailusta. Yleensä tapailaan jotain riffinpätkää, josta sitten kehittyy joku toinen riffi, johon taas tulee lisää jatkoa ja niin edelleen. Yleensä se ensimmäinen versio kappaleesta muuttuu lopulta joksikin aivan muuksi, ajatustemme ja tajunnanvirtamme sulautuessa yhteen. Yleisestä ajatellaan, että bändit säveltävät biisinsä humalassa. Tästä poiketen me sävellämme kappaleemme selvinpäin! Oletteko itseoppineita soittajia vai oletteko opiskelleet musiikkia? Basisti Samu on ainut, jolla ei ole musiikillista koulutusta, eli hän on luonnonlahjakkuus. Muut ovat tarvinneet pientä opastusta esimerkiksi konservatoriosta, musiikkikoulusta ja -lukiosta. Myös Guitar Hero 2 -pelistä on ollut suurta apua Mikon taitojen kehittämisessä! Vaikka Koalian kuvituspuolella pyörii salaperäinen koala, ei sillä ole bändin nimen kanssa mitään tekemistä Jussi Oskari Laulu Kimmo Juntunen Rummut Mikko Logren Kitara Samu Niemelä - Basso Me sävellämme kappaleemme selvinpäin! Haluaisitteko elättää itsenne soittamalla? Kyllä se kaikkien unelma on ja sitä tässä tavoitellaan. Suurin saavutuksenne? Keikoista puhuttaessa suurin saavutuksemme on Tampereen Glorian keikka maaliskuussa -09. Tulevat musiikkivideon nauhoitukset ovat toistaiseksi suurin saavutuksemme ja tulevaisuudessa saamme toivottavasti levysopparin! Mihin haluaisitte päästä soittamaan? Wembley ois jees, mutta jos realistisia ollaan niin Nosturiin tai Tavastialle. Mutta pääasia ei ole se paikka, vaan se meininki. Monesti pienissä paikoissa meno on jotain aivan mieletöntä. Koalian kesä 2009? Keikkaa hommataan ja pientä Suomen "kiertuetta" kasaillaan. Musiikkivideon nauhoitukset alkavat toukokuussa ja niiden editointi vie koko kevään. Nauhoitamme myös uutta materiaalia omassa Union Jack-studiossa Oulun Hiukkavaarassa. Aktiivisia ollaan kuin pienet oravat. Kesäterveiset lukijoille? Rakastakaa itseänne, toisianne ja meitä! Niin ja käykää kuuntelemassa 10 CURLY 2/2009

11 Vapaaehtoisena yhteisen hyvän puolesta 29-vuotias Maarit Pulju työskentelee vapaaehtoisena kansainvälisyyskouluttajana Taksvärkki ry:lle. Teksti: Kinja Pakarinen I Kuvat: Kinja Pakarinen, Liisa Takala Maarit opiskelee Helsingin Yliopistossa opettajaksi ja on kiinnostunut monikulttuurisuudesta sekä kansainvälisistä asioista. Näiden kiinnostustensa kautta hän päätyi kansainvälisyyskouluttajaksi. Mitä koko termi oikeastaan tarkoittaa? - Kansainvälisyyskouluttaja käy eri oppilaitoksissa kertomassa kehitysmaista, niiden nuorten elämästä ja oloista. Lukioissa ja yläkouluilla voin pitää vaikkapa powerpoint-esityksen, kerron Taksvärkin toiminnasta ja heidän kumppanijärjestöistä kehitysmaissa ja Taksvärkki ry:n tavoitteesta parantaa maan oloja. Viimeksi puhuin Madagaskarista ja nuorten lukutaidottomuudesta, joka on suuri ongelma maassa. Koska työ on vapaaehtoista, eli palkatonta, niin saako tästä paljon irti? - Ehdottomasti! Tämä on hauskaa ja koska valmistun opettajaksi, niin saan tästä hyvää kokemusta ja saan työskennellä nuorten kanssa. Kansainvälisyyskouluttajiksi on valikoitunut monen eri alan opiskelijoita, mutta kaikkia yhdistää kiinnostus maailmalla tapahtuviin asioihin ja halu vaikuttaa niihin omalla toiminnalla. Tässä sekoittuu juuri nuo kaikki. Minkä takia koulut ylipäätänsä tilaavat kansainvälisyyskouluttajia? - Kansainvälisyyskasvatus sisältyy koulujen opetussuunnitelmiin, mutta usein opettajilla ei ole aikaa selvittää, mitä se voisi olla heidän oman oppiaineensa kohdalla. Me kouluttajat tulemme avuksi ja pääsemme samalla työskentelemään nuorten kanssa. Rahat, jotka oppilaat keräävät Taksvärkkipäivänä kouluissaan menevät siis Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhankkeeseen, joka vuosi eri maahan. Mikä maa on nyt kohteena ja mitä sinne hankitaan? - Lukuvuoden kohteena on Bolivia Etelä- Amerikassa. Alkuperäiskansoihin kuuluvien nuorten työnsaanti ja kouluttautuminen on vaikeaa ja kaupungissa heitä syrjitään. Käytännössä siellä pyrimme mm. antamaan heille koulutusta siitä, kuinka kotikylien elinkeinoja voisi kehittää niin että niistä riittäisi tuloja useammalle. Maaritin puheista ymmärtää, että kansainvälisyyskasvatusta käydään opettamassa kouluilla, koska on erityisen tärkeää, että nuoret ymmärtäisivät, millaisissa oloissa muissa maissa eletään. - Ilman tätä työtä moni nuoria ei edes tietäisi, missä Bolivia on saati sitten tietäisi millaista nuorten elämä siellä on tai millaisia ongelmia nuoret joutuvat kohtaamaan joka päivä. Kansainvälisyyskouluttajan päivä Kouluttaja voi pitää oppituntia yhdelle luokalle. Vierailut ovat kouluille maksuttomia. Kouluttajan pitämän alustuksen jälkeen oppilaat keskustelevat aiheesta ja osallistuvat toiminnallisiin harjoituksiin. Kuulostaako Samaa mieltä, eri mieltä -arvoleikki tutulta? Kansainvälisyyskasvatus sisältyy koulujen opetussuunnitelmiin. 2/2009 CURLY 11

12 Sarjakuvissa käytetty huumori keventää vaikeitakin asioita. Hauskalla kuvituksella ne saadaan osaksi tavallista arkipäivää. Ääni kuuluviin sarjakuvilla Nuoret Nepalissa ja Suomessa ovat tuoneet oman maansa ympäristöongelmia esiin seinäsarjakuvilla. Niistä kuka tahansa voi ymmärtää, mitä tekijä haluaa sanoa. Teksti: Lilja Rintamäki I Kuva: Taksvärkki ry I SarjakuvAT: Anne Holmberg, anna neva, veera penttinen, gopal tolangi Sarjakuvien sanoman ymmärtävät myös lukutaidottomat ja niitä käytetäänkin maissa, jossa kaikki eivät osaa lukea. Nyt myös suomalaiset nuoret ovat tehneet seinäsarjakuvia yhdessä nepalilaisten ikätovereidensa kanssa. Seinäsarjakuvia on piirretty Helsingin kuvataidelukiossa ja Nepalissa Taksvärkki ry:n järjestämissä pajoissa. Idea yhteistyöhön tuli lukiolta. Sarjakuvista on koottu Ruutuja yli rajojen -niminen näyttely ja kirja. Uutisia, joita kaikki voivat ymmärtää Nepalilaiset luontokerhoissa toimivat nuoret ovat käyttäneet seinäsarjakuvia aiemminkin tiedotusmuotonaan ja levittäneet tekemiänsä sarjakuvia julkisille paikoille ympäri kylää tai kaupunkia. Sarjakuvissa on kerrottu mm. ympäristöongelmien laajuudesta ja seurauksista. Sarjakuvissa käytetty huumori keventää vaikeitakin asioita ja hauskalla kuvituksella ne saadaan osaksi tavallista arkipäivää. Myös Suomessa lukiessamme näitä sarjakuvia muistamme, että nämä ongelmat koskevat todella meidänkin elämäämme. Ilman yhteistä kieltä kuvia on huomattavasti helpompi ymmärtää kuin tekstiä. Mitä Nepalissa on oikein tehty? Taksvärkki ry toteuttaa Nepalissa kehitysyhteistyöprojektia, jossa annetaan ympäristökasvatusta kerhojen ohjaajille ja sadoille luontokerhoihin osallistuville nuorille, joiden tehtävänä on viedä oppia eteenpäin omissa kouluissaan ja kylissään. Työ rahoitetaan lukuvuoden Taksvärkkikeräyksen varoilla ja se kestää viisi vuotta. Projektin eri vaiheista sekä sen onnistumisesta tiedotetaan keräykseen osallistuneille koululaisille. Taksvärkki ry:ssä työskentelevä hankesuunnittelija Mari Luosujärvi vastaa Nepalissa tehtävästä kehitystyöprojektista ja vierailee Nepalissa säännöllisesti seuraamassa työn edistymistä. Paikallinen järjestö ECCA (Environmental Camps Mikä ihmeen seinäsarjakuva? Seinäsarjakuva koostuu neljästä ruudusta ja tehdään yleensä A3-kokoiselle paperille. Valmis teos kopioidaan, ja kopioita viedään esimerkiksi koulujen seinille, bussipysäkeille ja sairaaloille. Seinäsarjakuvilla halutaan viestiä ajankohtaisista aiheista tai ottaa kantaa. Tilaa Ruutuja yli rajojen -sarjakuvakirja! Nepalilaisten ja suomalaisten nuorten ympäristö- ja ihmisoikeusaiheiset sarjakuvat on koottu Ruutuja yli rajojen -sarjakuvakirjaan, jota voi tilata ilmaiseksi Taksvärkki ry:stä sähköpostilla osoitteesta Sarjakuvakirja on tarkoitettu kouluille virikkeeksi ihmisoikeuskeskusteluihin sekä innostajaksi omien seinäsarjakuvien piirtämiselle. for Conservation Awareness) tekee käytännön työn Nepalissa. Uusia kokemuksia Mari Luosujärvelle yksi sarjakuvayhteistyön hienoimmista kokemuksista oli, kun nepalilaiset nuoret saivat tarkastella suomalaisten tekemiä sarjakuvia. Vaikka sarjakuvat olivat suomeksi, nuoret olivat olleet todella kiinnostuneita niistä. Innokas ilmapiiri paljasti, miten paljon voi kuvilla kertoa, ja miten jokainen ymmärtää ne omalla tavallaan, vaikka olisi toiselta puolen maapalloa. Mari Luosujärvi muistuttaa kuitenkin, että jos seinäsarjakuvilla haluaa vaikuttaa asioihin ja saada niihin muutoksia, ne toimivat parhaiten vain paikallisessa käytössä eli siinä yhteisössä missä ne on piirretty. Muualla sarjakuvan ideaa ei aina ymmärretä tekijän haluamalla tavalla. Nuorten tekemiä ja näköisiä sarjakuvia Nepalilaisten ja suomalaisten nuorten seinäsarjakuvat olivat keväällä 2009 koottuina näyttelyyn Helsingissä sijaitsevaan Sarjakuvakeskukseen. Näyttely oli sarjakuvakaupan yhteydessä pienessä huoneessa. Kaupan hyvää tunnelmaa ei tosin oltu näyttelyyn saatu, vaan tila näytti steriililtä ja hieman tylsältä. Aluksi petyin, koska olin odottanut jotakin suurempaa. Monet sarjakuvat osoittautuivat kuitenkin hienoiksi, ja oli kiva huomata ero nepalilaisten ja suomalaisten töiden välillä. Joissain tapauksissa aiheet olivat todella lähellä toisiaan, mutta kulttuurien ja elinolosuhteiden välinen ero oli kuitenkin nähtävissä. Nepalilaiset piirsivät muun muassa siitä, että kaikki pääsisivät kouluun, kun taas suomalaisten vastine sille oli sarjakuva opiskelija-asumisen kalleudesta. Sarjakuvista näkyi kriittisyyttä ja kannanottoa. Silti ne olivat selvästi nuorten tekemiä ja näköisiä. Ihmisoikeus- ja ympäristöteema oli tuotu hyvin esille ja ongelmat olivat todellisia. Osa ongelmista koski selvästi nuoria, osa kaikkia ihmisiä. 12 CURLY 2/2009

13 NIMETÖN ANNE HOLMBERG NIMETÖN ANNA NEVA RUUTUJA YLI RAJOJEN RUUTUJA YLI RAJOJEN BROKEN IMAGE VEERA PENTTINEN FREEDOM GOPAL TOLANGI RUUTUJA YLI RAJOJEN RUUTUJA YLI RAJOJEN 2/2009 CURLY 13

14 Julian madagaskarilaiset aakkoset teksti: Pauliina Koponen I kuva: Julia Stenlundin kotialbumi Kaikkien vaihto-opiskelijoiden tiet eivät vie aina länsimaihin. Julia valitsi vaihto-opiskelijakohteekseen Madagaskarin. Siellä Julia oppi, millaista on luku- ja kirjoitustaidottoman nuoren elämä. Julia Stenlund on juuri kotiutunut Madagaskarilta, Itä-Afrikan kyljessä olevalta saarelta, jossa hän vietti vuoden tekemässä kasvatustie- 24-vuotias teen opintoihinsa liittyvää kandidaatintutkielmaa. Vuoden aikana Julia haastatteli sellaisia nuoria aikuisia, jotka eivät osanneet lukea tai kirjoittaa, mutta nyt opiskelivat lukutaitokursseilla. Madagaskar, yksi maailman köyhimmistä maista, ei ole vaihto-opiskelijoiden tavallisin kohdemaa. - Afrikka on aina kiehtonut minua ja tultuani opiskeluvaihdosta Ranskasta, kuulin uudesta vaihtopaikasta, Madagaskarista. Se on oma sekoituksensa Afrikkaa, Intiaa ja Indonesiaa. Ihmiset ovat ystävällisiä ja luonto kaunista. Myös madagaskarilaiset tanssit ja musiikki kiinnostivat minua. Kunpa voisin olla kuin muut Tutkimusaiheensa pariin Julia päätyi kuultuaan Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhankkeesta. Lukuvuonna Taksvärkki-kampanjalla kerättiin varoja nuoren luku- ja kirjoitustaito-opetukseen. Monen nuoren koulutie katkeaa perheen köyhyyden takia. Suurilla perheillä ei ole varaa kouluttaa kaikkia lapsia. Kouluja ei vieläkään ole kaikkein köyhimmillä alueilla. - Se, että ei osaa lukea tai kirjoittaa tarkoitti monille nuorille riippuvuutta toisten ihmisten avusta sekä työ- että arkielämässä. Kun osaa lukea ja laskea, esimerkiksi toriostoksilla asioiminen helpottuu kun hinnat ja painot voi laskea itse. Enää ei tarvitse muiden apua rahojen laskemisessa eikä tule huijatuksi, muistelee Julia haastateltaviensa kertomuksia. Nyt Malagasy Mahomby, opettajien perustama järjestö, järjestää lukutaito-opetusta koulun ulkopuolelle jääneille nuorille. Kursseille voi osallistua työn ohella ja ilmaiseksi. Kursseilla käytetään tehokkaita opetusmenetelmiä ja uudet taidot voi oppia jo kahdeksassa kuukaudessa. - Nuoret toivoivat, että he voisivat elää niin kuin muut. Luku- ja kirjoitustaidottomana tuntuu, kuin ei osaisi mitään mistään, muistelee Julia. Uusien taitojen myötä monille avautuu työmahdollisuuksia esimerkiksi ravintolassa tai kampaajana. Yksittäisten ihmisten kouluttaminen on avain myös koko yhteiskunnan kehittymiseen. - Monet haastateltavistani kertoivat, että tärkeää osata lukea, jos saa lapsia. Silloin kehtaa myös lähettää omat lapsensa kouluun. Julian vaihto-opiskelijavuosi Madagaskarilla vierähti nopeasti. - Vuosi oli todellinen elämys! Alkuaika meni totutellessa erilaiseen maailmaan. Olin ensimmäistä kertaa kehitysmaassa joten se oli todella jännittävää. Eksottiseenkin kyllä tottui nopeasti, Julia kertoo. Julian suunnitelmissa on palata Madagaskarille uudestaan. Tämän tutkimuksensa hän teki kaupungeissa, ja toiveissa olisi tehdä vastaava tutkimus maaseuduilla. - Vuoden aikana ehti nähdä ja ymmärtää, millaista madagaskarilaisten arkielämää oikeasti on. Oma avoimuus auttaa tutustumaan ihmisiin. Silloin pääsee näkemään ja oppimaan koko ajan uutta. Luku- ja kirjoitustaidottomana tuntuu, kuin ei osaisi mitään mistään 14 CURLY 2/2009

15 Kirjoittaja: Tiina Honkanen, 23-vuotias Etvo-vapaaehtoinen, Täksvärkki-keräyksen rahoittamassa nuorisoverkostohankkeessa guatemalalaisessa Pami-kansalaisjarjestössä. Unelma täydellisestä maailmasta Suomalainen nuori opetetaan usein ajattelemaan, ettei hänellä ole mahdollisuuksia muuttaa maailmaa, ja uskomaan, että maailma on valmis ja hyvä sellaisenaan. Mitä meillä on opittavana guatemalalaiselta nuorelta, joka elää epätäydellisessä, usein hengenvaarallisessa maassa, jossa perusasiat ovat retuperällä? Suomalaista ja guatemalalaista nuorta yhdistää se, että he molemmat tarvitsevat samoja asioita elääkseen ihmisarvoista elämää. Olen Guatemalan nuorilta oppinut, ettei meidän missään nimessä tule luulla, että maailma on valmis, koska meillä Suomessa on kaikkea. Katsahdapas Keski- Amerikkaan. Guatemalassa lapsi syntyy yleisimmin perheeseen, joka elää köyhyydessä, jollaista Suomessa ei ole koettu 50 vuoteen, syö pääasiassa maissitortilloita papujen ja suolan kanssa ja juo vettä saastuneesta joesta. Tässä perheessä lapsi lähetetään mieluummin töihin kuin kouluun. Hän kasvaa naapurustossa, jonka katuja värittävät väkivaltaisten nuorisojengien graffitit ja tatuoinnit eikä leikkivien lasten nauru, ja jossa kotipihalta poistuminen on oikeasti vaarallista. Kotonakaan ei aina saa kasvaa rauhassa. Useimmat lapset kokevat perheväkivaltaa. Myös seksuaalinen hyväksikäyttö perhepiirissä on yleistä. Tällaisessa ympäristössä kasvaa pelokkaita, turhautuneita ja arkoja nuoria. Ja se, että näiden nuorten unelmien siivet katkotaan liian aikaisin, saa minutkin turhautumaan. Maailmaa muuttava lahja Ylpeänä kuitenkin kerron ihmisille siitä, että suomalaiset nuoret, joiden maailma on lähes täydellinen, ovat ojentaneet kätensä Guatemalaan saakka Taksvärkki-keräyksen välityksellä. Nuorisoverkostoissa, joissa työskentelen, autetaan Guatemalan nuoria ymmärtämään sitä vääryyksien, epäoikeudenmukaisuuksien ja epätasa-arvon värittämää todellisuutta, jossa he elävät. Nuorten turhautumiselle annetaan selitys. Siitä myös tarjotaan ulospääsyä. Väkivallan, kuten jengien, ryöstöjen, seksuaalisen hyväksikäytön ja perheväkivallan yleisyydestä keskustellaan. Näin nuorille annetaan maailmaa muuttava lahja. Heille kerrotaan, että jokaisella meistä on oikeus niihin asioihin, mitä suomalaisilla jo on: turvalliseen arkeen, koulutukseen, huolenpitoon, tulevaisuuteen. Heille kerrotaan, että nykytilannetta on mahdollista muuttaa. Tämä viesti antaa nuorille voimaa ja toivoa. On kuin heittäisi bensaa kyteville hiilille. Kuuden guatemalalaisen pikkukaupungin kaduille purkautuvat nyt jengien ja mainoskylttien sijaan nuorten seinämaalaukset, joissa muistutetaan lasten oikeuksista sekä nuorten äänekkäät ja iloiset marssit ja katuteatteriesitykset, joissa käsitellään nuorten oikeuksia, unelmia ja arjen arkoja kohtia. Pamin aktiivinuoret uskaltavat antaa mielensä lentää uusiin korkeuksiin ja unelmoida paremmasta Guatemalasta, josta harvat ovat tähän asti uskaltaneet unelmoida. Ja näille unelmille Pami antaa siivet suomalaisten nuorten tuella. Minun ei ole kertaakaan tarvinnut selittää kenellekään, miksi suomalaiset nuoret haluavat auttaa guatemalalaisia ikätovereitaan. Vastaus on itsestään selvä: nuoria kautta maailman yhdistää heidän kykynsä unelmoida täydellisestä maailmasta. Ja sellainen voidaan rakentaa vain tekemällä yhteistyötä yli rajojen. Nykytilannetta on mahdollista muuttaa. Tämä viesti antaa voimaa ja toivoa. On kuin heittäisi bensaa kyteville hiilille. 2/2009 CURLY 15

16 TEKSTI: Kimi Kekkonen Tanja Mäki Kuvat: Curlyn mediaryhmä Rokkia, recciä ja railakasta menoa Millaista on olla tekemässä musiikkivideota? Miltä se tuntuu? Curly-nuoret haastattelivat kolmea Grein Anatoimian Päihteetöntä Elämää -musiikkivideon tekijää. Curlyn ja Vantaan kaupungin nuorisopalveluiden yhteisessä nuorten mediaryhmässä alettiin vuoden 2009 helmikuun alussa työstämään päihteidenvastaista musiikkivideota. Videon tekemiseen osallistui parikymmentä nuorta. Nuoret tekivät musavideon alusta loppuun asti itse. He käsikirjoittivat musiikkivideon tarinan, kuvasivat ja editoivat. Lopuksi nuoret järjestävät musiikkivideon ensi-illan Vantaan Vernissalla Aluksi videolle täytyi löytää bändi, jonka tavoitteet ja arvot sopisivat yhteen Curlyn ja Vantaan kaupungin nuorisopalveluiden mediakasvatushankkeen kanssa. Lisäksi piti löytää sopiva biisi, mieluiten bändin oma ja tätä varten sävelletty. Onni suosi hanketta ja bändiksi löydettiin punkpoikabändi Grein Anatomia (jutun Grein Anatomiasta voit lukea seuraavalta aukeamalta). Säät eivät suosineet kuvauksia, mutta sen ei annettu häiritä. Välillä taivaalta tuli räntää, lunta ja vettä. Kuvauksien loppuun mennessä kaikki lumi suli kuitenkin pois. Yhteen hiileen puhaltaminen mahdollisti videon onnistumisen ja loistavan lopputuloksen. Tästä videosta kaikki tekijät voivat olla ylpeitä! Lopullisen videon voit katsastaa esimerkiksi Curlyn nettisivuilta (www.curly.fi). Video on nähtävillä kesäkuun 2009 alusta alkaen. Miriam Mirkku Hänninen Nuorista mukana oleva Mirjam Mirkku` Hänninen kertoo meille kokemuksistaan musiikkivideon tekemisestä. Mirkku löysi tiensä Curlyn mediaryhmään vuonna 2007, kun Curlystä tultiin kertomaan tulevasta mediapäiväleiristä. Mediapäiväleirin myötä Mirkku osallistui mediaryhmän projekteihin, kuten lyhytelokuviin, ja on siitä lähtien ollut mukana toiminnassa. Mirkku näyttelee musavideossa Marianne-nimistä päihtyvää nuorta. Mirkun mielestä rooli oli mielenkiintoinen ja hauska. Lisäksi rooli oli helppo sisäistää, sillä muiden nuorten käyttäytymisestä pystyi poimimaan paljon keskeisiä asioita tähän rooliin. Mirkku kuvailee roolihahmoaan huomionhaluiseksi ja iloiseksi nuoreksi, joka osaa pitää hauskaa. Mirkun mukaan Marianne-roolihahmo ei osaa hallita tilanteita kovinkaan hyvin, tai harkita asioita aivan loppuun asti ennen kuin on liian myöhäistä. Mirkku halusi tämän roolin, koska ajatteli sen olevan jännittävä kokemus. Lisäksi Mariannen rooli on tärkeä osa musiikkivideota. Mirkkua kiinnosti myös osittain päärooli, mutta niin sanotun pahan tytön - rooli kuulosti mieluisammalta. Näin Mirkku pääsi kokeilemaan jotakin hänen omasta elämästään poikkeavaa. Mirkku kertoi onnistuneensa roolisuorituksessaan hyvin. Nuorten näyttelemistä hahmoista haluttiin tehdä mahdollisimman aidon oloisia. Siksi heille annettiin mahdollisuus muokata omia hahmojaan. Mirkku ei muokannut kuitenkaan hahmoaan kovinkaan paljon, vain sen verran, että rooli tuntui omalta. Hän muutti esimerkiksi vuorosanoja itselleen sopivimmiksi, koska koki alkuperäisten vuorosanojen olleen liian jäykkiä. Mirkku kokee, että musiikkivideon tarina yrittää olla opettavainen, mutta ei välttämättä onnistu siinä. Hän pelkää, että video voi olla epäselvä niille, jotka eivät ole nähneet käsikirjoitusta. Mirkun mielestä tarina olisi voinut olla paremmin toteutettu, jos se olisi ollut selkeämpi ja tapahtumarikkaampi sekä realistisempi. Yksityiskohtia olisi voinut olla vähemmän. Mirkku uskoo musiikkivideon sanoman vaikuttavan ihmisiin, jotka ottavat asiat joskus vähän liiankin vakavasti. Mirkun mielestä asiat eivät aina mene ihan niin, kuin videossa on kuvattu. Mirkku kuvailee mediaryhmää kivaksi ja ilmaiseksi harrastukseksi. Hän kertoo mediaryhmään kuuluvien nuorten olevan erilaisia, mutta tulevat siitä huolimatta hyvin toimeen keskenään. Ilmapiiri on Mirkun mielestä rento ja muutenkin kaikin puolin hyvä. Mirkku haluaa kiittää mediaryhmän ohjaajia. He ovat olleet sitkeitä alusta loppuun asti, eivätkä ole luovuttaneet, vaikka välillä nuorten huomio onkin saattanut olla muualla. Nuoret eivät ole aina jaksaneet keskittyä olennaiseen. 16 CURLY 2/2009

17 Joona Niemi (valokuvauksen ohjaaja / portsari videolla) Joona päätyi mediakasvatushankkeeseen ryhmän toisen ohjaajan kautta. Tavoitteena hänellä oli opettaa nuorille valokuvaamista ja perehdyttää heidät still-kuvan maailmaan. Joona sai ensimmäisen oman kameransa jo yhdeksänvuotiaana ja on siitä lähtien kuvannut mm. isänsä opastuksella. Tämän lisäksi hän on käynyt puolen vuoden mittaisen valokuvauskurssin kansanopistossa. Joona on koulutukseltaan erityisnuorisotyöntekijä ja työskentelee Länsi-Vantaalla. Joona tekee työkseen (mediaryhmän ulkopuolella) pienryhmätoimintaa erityisnuorten kanssa ja hän toimii myös Ankkapartiossa. Ankkapartio on katupartiointia, jota järjestetään esimerkiksi viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Lisäksi Joona työskentelee iltaisin nuorisotilalla, jossa valokuvaus on osana työmenetelmää. Joona kertoo tekevänsä pitkiä päiviä, mutta kokee työnsä palkitsevaksi. Hän näkee työnsä mielenkiintoisena, koska työssä pääsee uusiin paikkoihin. Lisäksi erityisnuoriso-ohjaajana pääsee tekemään asioita, joita ei muuten pääsisi kokeilemaan. Joona näyttelee musiikkivideossa järjestyksenvalvojaa, joka käännyttää päihtyneet nuoret keikkapaikan ovelta. Rooli sopi Joonalle kuin nenä päähän, sillä hänellä itsellään on järjestyksenvalvojakortti. Joona kuitenkin kertoo, ettei erityisemmin pidä järjestyksenvalvojan tehtävistä. Hän suoritti kortin, koska erilaisissa nuorten tapahtumissa tarvitaan järjestyksenvalvojaa. On helpompaa, että järjestyksenvalvoja löytyy suoraan, eikä järjestyksenvalvojaa tarvitse erikseen tilata. Joonan on tyytyväinen nuorten suorituksiin. Nuoret ovat Joonan mukaan olleet kiinnostuneita kaikista ryhmässä tehtävistä asioista. Kaiken kaikkiaan hyvä projekti, Joona kehuu. Outi Pakkala (oppisopimusopiskelija) Outi Pakkala on mukana mediakasvatushankkeessa oppisopimusopiskelijana. Outi on opiskellut nuorisotyöalaa kohta kolme vuotta ja valmistuu kevään lopussa nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi. Mediaryhmässä Outin tehtävänä on ollut vastata erilaisista ryhmäleikeistä. Outi toimii myös Pakkalan nuorisotilalla ja kuntosaliohjaajana. Pakkalan nuorisotilalla Outi sai mahdollisuuden mennä johonkin muuhunkin paikkaan harjoittelijaksi ja Outi päätti valita Vantaan kaupungin nuorisopalveluiden mediakasvatushankkeen. Outin mielestä mediaryhmä on loistoryhmä ja yhteishenki on hyvä, eikä ryhmässä tapahdu kiusaamista. 2/2009 CURLY 17

18 Hubu -ehkaisevan paihdetyon menetelmana koulussa - vuorovaikutteinen toimintatapa lasten ja nuorten, heidän vanhempiensa sekä muiden lasten kasvatustyössä mukana olevien aikuisten kanssa Kiva kun otit taas yhteyttä. Voidaan suunnitella yhdessä lisää kun tavataan! ope Hubuman Mistä haluaisit keskustella tällä tunnilla? 1. Alkoholi 2. Tupakka 3. Ihmissuhteet (kaverit, perhe) 4. Vapaa-aika koulutunti Nyt voitte äänestää anonyymisti haluamaanne vaihtoehtoa. Illan aikana käymme läpi teidän lastenne vastauksia. Toivottavasti nämä herättävät paljon kysymyksiä ja keskustelua! vanhempainilta Hei, hei! Nähdään taas ensi vuonna. Hubukarry ope tyytyvaisena 18 CURLY 2/2009

19 Grein anatomia ensiapulaukussa Vantaalainen punk-bändi Grein anatomia repii inspiraatiota sairaalaaiheista. teksti: paula niemikaija i kuvat: joona niemi Grein anatomian jäsenet määrittelevät musiikkinsa väljästi suomipunkiksi, mutta toteavat samaan hengenvetoon, etteivät heidän sanoituksensa ole yhtä radikaaleja kuin genressä yleensä. Bändin muodostavat kolme vuonna 92-syntynyttä nuorta: kitaristi-laulaja Jami, rumpali Otto sekä Santtu, joka toimii basistina. Bändi sai alkunsa joulukuussa 2007, kun pojat olivat vielä samalla yläasteella. Nimi syntyi alun perin aivan sattumalta, Jamin isän päähänpistosta: - Kun ensin ehdotettiin jotain Teho-osastoa, niin faija heitti siihen, että Miksei saman tien vaikka Greyn anatomia? Sairaalateema jatkuu myös biisissä nimeltä Ensiapulaukusta. Nykyään bändi harjoittelee niin usein kuin ehtii, yleensä kerran viikossa. Tulevaisuudesta on vaikea sanoa, mutta he eivät valittaisi, jos saisivat musiikista ammatin. Toistaiseksi jokaisella on silti muitakin suunnitelmia. Biisit on tehty alusta loppuun itse. Jami ja Otto kuvailevat prosessia suhteellisen nopeaksi. He laittavat ajatuksensa paperille, eivätkä jää miettimään sanamuotoja liian pitkäksi aikaa. Meidän biiseissä on tuskan parahduksia, Jami luonnehtii. Suurimmaksi saavutuksekseen bändiläiset lukevat faninsa. Ikähaarukka on 5-80 vuotta, mikä on todella hienoa. Tänä keväänä Grein anatomia oli mukana Vantaan kaupungin ja Curly ry:n päihteidenvastaisessa projektissa, jota varten he kuvasivat musiikkivideon biisiinsä Päihteetöntä elämää. Poikien oma suhtautuminen päihteisiin ei ole yhtä tuomitseva. Jos täytyy käyttää päihteitä, niin käyttää sitten ainakin vähän järkevämmin, he summaavat, Ei mitään teinikännejä niin, että herätään aamulla ojasta. Grein anatomian musiikkia voi käydä kuuntelemassa osoitteesta: Sieltä löytyy myös tietoa tulevista keikoista. 2/2009 CURLY 19

20 KUVAT: Mira Kotamäki, Leena Kuoppa-Aho, Paula Fincke, Peppi Tervo Ogeli nuorten silmin Curly ry:n toimisto sijaitsee Oulunkylässä, pohjois-helsingissä. Tämä kuvareportaasi on koottu Curlyn lehtiryhmän ottamista kuvista, jotka kaikki näyttävät Oulunkylän, eli Ogelin, niin kuin nuoret sen näkevät. Valokuvista järjestetään näyttely Oulunkylän Seurahuoneella. Valokuvanäyttelyn avajaiset ovat Näyttely on osa Taiteiden yötä, joka järjestetään perjantaina Näistä kuvista löydät kevään merkkejä, vauhtia ja kaunista luontoa! 20 CURLY 2/2009

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Infopankki.fi neuvonnan työkaluna

Infopankki.fi neuvonnan työkaluna Infopankki.fi neuvonnan työkaluna ALPO Oikeilla neuvoilla, oikeaan paikkaan 28.4.2014 Eija Kyllönen-Saarnio Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language Финляндия на твоём языке www.infopankki.fi

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Valmis viestintämalli monikieliseen kuntatiedotukseen

Valmis viestintämalli monikieliseen kuntatiedotukseen Valmis viestintämalli monikieliseen kuntatiedotukseen Kuntamarkkinat 9.9.2015 Eija Kyllönen-Saarnio, päätoimittaja Helsingin kaupunki Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language Финляндия на твоём

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Loppuraportti OPET-projekti

Loppuraportti OPET-projekti Loppuraportti OPET-projekti HENKILÖTIEDOT Johanna Jussila Omnia, Lakelan toimipiste Tel: 046-8515142 email: johanna.jussila(a)omnia.fi TYÖYKSIKKÖ Hotelli Libyan Princess Main Street, Paleochora 73001,

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013

Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013 Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön tilastointiohjelma Miksi tilastoida? - Asiakasmäärät, kysytyimmät aihealueet, asiointitapa, ikäryhmät jne. - Apuna nuorten tiedontarpeita

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen.

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen. Rakkaat ystävät, On ilo kirjoittaa teille kaikille taas. Haluan käyttää tämän tilaisuuden jakaakseni kanssanne iloni siitä että lapset ovat viimeinkin päässet vierailulle. (Niin kuin yllä olevasta kuvasta

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILAS- JA OPISKELIJAKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILAS- JA OPISKELIJAKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILAS- JA OPISKELIJAKUNNILLE Nuorelta nuorelle Taksvärkki-päivänä nuoret toimivat aktiivisina kansalaisina ja edistävät globaalia oikeudenmukaisuutta. Vuosittain 25 000 suomalaista

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Eija Kyllönen-Saarnio 28.1.2016 Viestintä turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja maahanmuuttajien kotouttamisesta -seminaari

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 100-prosenttisesti suositeltu KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 1 www.kuntarekry.fi Kunta-alan työpaikkailmoitukset www.kuntarekry.fi Joka puolelta Suomea Organisaatiomuodosta riippumatta Eri asematasoilta

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Infopankin verkkopalvelu-uudistus Syvällisempää tietoa, käyttäjälähtöisesti

Infopankin verkkopalvelu-uudistus Syvällisempää tietoa, käyttäjälähtöisesti Infopankin verkkopalvelu-uudistus Syvällisempää tietoa, käyttäjälähtöisesti Oulussa 18.3.2010 Henni Ahvenlampi Helsingin kulttuurikeskus Infopankki-toimitus Mikä onkaan Infopankki? Infopankki on vuonna

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 1. Oppilaan (hakijan) nimi (sukunimi, etunimet) 2. Kenen idea vaihto-oppilaaksi lähteminen on? Oppilas itse Äiti Isä Joku muu, kuka 3. Onko vaihto-oppilaaksi lähtö

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5. ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.2014 ALPO-rekisterin käyttäjät 2011 yhteensä 10 hanketta (ALIPI,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi?

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Veera Hämäläinen 7.11.213 2 Tunnettuudesta brändiin Jotta voi rakentaa brändiä, järjestö pitää tuntea. Paranna siis järjestösi tunnettuutta. Rakenna

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Kaveritoimintaa on montaa erilaista!

Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kamwene. käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska. miten ihmiset ilostuvat kun tervehdimme heitä heidän omalla

Kamwene. käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska. miten ihmiset ilostuvat kun tervehdimme heitä heidän omalla Tikkasten nimikkokirje maaliskuu 2013 Kamwene! Kamwene on Maaliskuu 2013 bena-heimon kibenankielinen tervehdys, jota käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska miten ihmiset ilostuvat

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Elinikäisten oppijoiden & osaajien sekä palveluntarjoajien tavoitteellinen kohtaamispaikka. Kuudes Kerros

Elinikäisten oppijoiden & osaajien sekä palveluntarjoajien tavoitteellinen kohtaamispaikka. Kuudes Kerros Elinikäisten oppijoiden & osaajien sekä palveluntarjoajien tavoitteellinen kohtaamispaikka. Ilmiö & ongelma Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle parempikuntoisina kuin koskaan aiemmin. Myös muut aktiivisen

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot