Näsin kartanon rakennushistoriallinen selvitys Henrik Wager

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näsin kartanon rakennushistoriallinen selvitys Henrik Wager"

Transkriptio

1 Näsin kartanon rakennushistoriallinen selvitys Henrik Wager Porvoon museo

2 2 Sisällysluettelo Johdanto 3 Taustaksi 4 Näsin päärakennus arkkitehtuurin historiassa 6 Ajoittamisesta 20 Säilyneisyys ja suojelutavoitteet 20 Lähteet 22 Liitteet, pohjapiirustukset 24 Kansikuva. Näsin kartano. Natalia Linsén Porvoon museo.

3 3 Johdanto Selvityksen tarkoituksena on tunnistaa ja tuoda esille Näsin kartanon päärakennuksen ominaispiirteet, kerroksisuus ja säilyneisyys sekä näihin liittyvät arvot ja merkitykset. Selvityksen on tilannut Porvoon kaupungin tilakeskus. Inventointi on tehty Porvoon museossa ja se pyrkii palvelemaan sekä kaavoitusta että rakennuksen peruskorjauksen korjaussuunnittelua. Rakennuksen rakennushistoriaan liittyvää kirjallista tai piirustusaineistoa ei ole juurikaan säilynyt. Vanhin tavattu piirustus on A. Karlsin vuonna 1927 laatima pohjapiirustus. Tästä johtuen sen tarkka rakennusvuosi ei ole tiedossa. Seinäpinnoista löytyneet vanhimmat tapettifragmentit ja yhden huoneen kattomaalaus viittaavat voimakkaasti lukuun. Ulkoarkkitehtuuriltaan ja pohjakaavaltaan päärakennus noudattaa kuitenkin 1700-luvun arkkitehtuuria. Näsin kartano tuli Porvoon kaupungin omistukseen vuonna 1883, minkä jälkeen se on ollut vuokrattuna asuinkäyttöön. Korjaus- ja muutostyöt ovat koskeneet lähinnä seinä-, lattia- ja kattopintoja. Rakenteelliset muutokset ovat olleet pienehköjä. Viimeisin suurempi korjaushanke tehtiin vuonna 1992, jolloin pohjoiskuistiin rakennettiin saniteettitilat ja ullakolle johtanut porras poistettiin eteisestä. Keskeisinä kirjallisina lähteinä arkkitehtuurin osalta ovat olleet Irma Lounatvuoren ja Henrik Liliuksen tutkimukset. Tärkeä lähde on ollut Näsin kartanoa ja Johan Holmia käsittelevä, perusteelliseen arkistotutkimukseen pohjautuva Martta Hirnin kirja Näse-Jutte. Hirnin kokoamaa aineistoa, joka käsittää mm. vanhoista asiakirjoista otetut kopiot säilytetään Porvoon museossa. Rakennushistoriaa on pyritty selvittämään Kansallisarkistossa, Porvoon kaupungin arkistossa, Porvoon rakennusvalvonnan arkistossa ja maakunta-arkistossa säilytettävistä dokumenteista. Löydetty aineisto on kuitenkin ollut niukkaa. Esimerkiksi Kansallisarkistossa säilytettävässä Brandförsäkringsverketin 1700-lukua käsittävässä palovakuutusaineistossa Porvoosta on asiakirjoja ainoastaan Kiialan kartanosta. Myös Porvoon kaupungin omistusajalta on käyty läpi kunnalliskertomusten pääpiirteet, mutta rakennushistoriaan liittyvää lisätietoa ei niistäkään ole ilmennyt. Teknillisen korkeakoulun opiskelijoiden 1980-luvun alussa laatima lyhyt rakennushistoriallinen selvitys ja mittausleirillä laaditut tarkat mittapiirustukset ovat edesauttaneet tätä selvitystä. Tämän inventoinnin liitteenä on lisäksi konservaattori Katja Luoman laatima suuntaa antava analyysi päärakennuksesta löytyneiden kattomaalauksen ja varhaisen tapetin väriaineista. Historiallinen kuva- ja kartta-aineisto on Porvoon museon arkistosta ja Kansallisarkistosta sekä Maanmittauslaitokselta. Se on tarkoitettu vain tähän tutkimukseen. Kuva-aineiston julkaisemisesta ja käytöstä on pyydettävä erillistä lupaa mainituilta tahoilta. Kiinteistön rakennusvaiheet, muutokset

4 4 ja säilyneisyys on tarkennettu helmikuussa 2007 tehdyillä kenttätutkimuksilla, joiden yhteydessä otettiin mm. tapettinäytteitä. Pihapiirissä sijaitseva 1800-luvulle palautuva asuintalo sekä ulkorakennukset eivät kuuluneet inventoinnin piiriin. Tämä ei kuitenkaan vähennä niiden arvoa vaan ne tulee huomioida osana kartanon vanhempaa säilynyttä rakennettua ympäristöä tulevassa kaavoituksessa. Taustaksi Näsi mainitaan historiallisissa lähteissä ensi kerran vuonna Varhaisimmissa yleispiirteisissä Porvoon kartoissa kartanon paikka esiintyy mm. vuoden 1652 karttaluonnoksessa sekä Samuel Brotheruksen vuoden 1711 kartassa. 1 Kuva 1. Porvoo vuoden 1652 karttaluonnoksen mukaan. Panelius Panelius 1983, Taulut I ja III; Rosendahl 2003, s. 35.

5 5 Näsin varhaisemmasta rakennuskannasta ei ole tietoa. Nykyinen päärakennus lukeutuu ulkoarkkitehtuuriltaan, vuoraustavaltaan ja pohjakaavaltaan 1700-luvun puolivälissä rakennettujen kartanoiden päärakennusten tyyppiin. Se perustui lähinnä sotilasvirkatalojen tyyppipiirustuksista vaikutteita saaneeseen kartano-arkkitehtuuriin. Perustyyppinä pidetään anonyymin suunnittelijan laatimaa karoliinisten pohjakaavojen, julkisivujen suhteiden ja katon muodon muodostamaa kokonaisuutta. 2 Kuva 2. Päärakennus 1900-luvun alussa. Kuvassa näkyvät T-ikkunat muutettiin myöhemmin nykyisenkaltaisiksi kuusiruutuisiksi ikkunoiksi. Porvoon museo. Nykyistä päärakennusta edeltävien päärakennusten vaiheista tiedetään, että kartanon päärakennus poltettiin isovihan aikana vuonna Kartanon omisti kenraali Georg Johan Maidel, ja hänen kuoltuaan vuonna 1710 tämän leski Helena Creutz. Näsi oli tuolloin vuokrattuna porvoolaiselle kauppias Strömille ja sitä viljeli kaksi torpparia. Uuden päärakennuksen rakentamisesta ei ole mainintaa. Näsissä käytiin taisteluita myös vuonna Vuonna 1724 kartanon omisti majuri Stigman ja 1730-luvun lopussa majuri Johan Albrecht von Schleier. Iso- ja pikkuvihan vuoksi rakennustoiminta oli Suomessa vähäistä 1730-luvulle saakka. 3 Näsin 1750-luvulta lähtien omistanut majuri Fredrik Adolf Ramsay kiinnitti kartanon Riksens ständers bankista ottamansa lainan vakuudeksi vuonna Kartano oli raatimies ja kauppias Johan Holm vanhemman antaman lainan vakuutena vuonna 1774 ja kauppias Johan Holm 2 Lounatvuori 1996, s Allardt 1925, s. 301; Allardt 1928, s 206; Gardberg 2002, s. 135.

6 6 nuoremman antaman uuden lainan vakuutena vuonna Viimeinen maininta Ramsay suvusta Näsissä on vuodelta 1777, jolloin Fredrdik Adolf Ramsayn poika Christian Wilhelm Ramsay asui siellä. 4 Kauppias Holmin poika, varatuomari Johan Holm ( ) sai kartanon haltuunsa perintönä vuonna Vuoden 1813 perukirjassa kartanosta todettiin, että Näse säteri, därå befintlig förfallen åbyggnad samt ett därunder lydande torp jämte invid bro kullen belägen krog med åbyggnad. Näsiin varatuomari Holm muutti vaimonsa kanssa vuonna Hän oli eronnut raatimiehen virastaan vuonna 1827 ja siirtynyt päätoimiseksi liiketoiminnan ja maanviljelyksen harjoittajaksi. Johan Holm kuoli vuonna 1866 ja kartanon peri hänen poikansa Karl Magnus Holm. Porvoon kaupunki sai mahdollisuuden lunastaa Näsin sekä Holmin omistamat Hornhattulan ja Johannisbergin kartanot varatuomari Holmin pojan, pormestari Karl Magnus Holmin kuoltua vuonna Näsi siirtyi kaupungin omistukseen ja se liitettiin kaupunkialueeseen vuonna Kaupunki vuokrasi päärakennuksen kruununvouti Berndt Fröbergille vuonna Näsin päärakennus arkkitehtuurin historiassa Korkealle kiviperustukselle rakennetun mansardikattoisen ja pystylaudoituksella vuoratun hirsirunkoisen rakennuksen rakennusajankohta ei ole tiedossa. Sen rakennusajankohdaksi on esitetty 1700-luvun loppua 6 sekä lukujen välistä aikaa. Rakennuttajaksi on epäilty vahvasti varatuomari Johan Holmia ja rakennusajankohdaksi viimeksi mainittua ajanjaksoa. 7 Rakennusaikaisista vaiheista ei ole tavattu kirjallista aineistoa luvulle sijoittuva ajoitus perustuu yllä mainittuun Holmin aikaiseen vuoden 1813 perukirjaan ja A Brucen laatimaan vuoden 1747 karttaan sekä Porvoon kaupungin tonttikarttaan vuodelta 1792, joissa päärakennus on esitetty itä-länsisuuntaisena, pääty joelle päin. Nykyisen sijainnin on todettu esiintyneen karttaaineistossa ensi kerran Johan Fredrik Barckin vuoden 1833 Porvoon kaupungin mittauksessa. 8 Toisaalta Samuel Brotheruksen vuoden 1711 asemapiirroksessa Näsin päärakennus on esitetty nykyisellä paikallaan, pitkäjulkisivu joelle päin. Lisäksi lukujen vaihteen kuninkaankartastossa Näsin kartanon paikalle on ryhmitelty kolme rakennusta karoliinisen sijoittelun mukaisesti, kuten myös Kiialan ja Strömsbergin kartanoiden kohdalla. 9 4 Hartman 1907, s. 265; Allardt 1928, s ; Hirn 1982, s. 20; Rosendahl 2003, s Hirn 1982, s. 29; Kopio perukirjasta , Porvoon museo; Selén 1996, s. 307; Hartman 1907, s ; Mäkelä-Alitalo 2004, s Allardt 1928, s. 209; Selén 1996, s TKK 1982, s. 2; Hirn 1982, s Hirn 1982, s. 21; TKK 1982, s Panelius 1983, Taulu III, PMA, Brotheruksen asemakaava 1711; Alanen & Kepsu 1989, s. 99.

7 7 Kuva 3. Samuel Brotheruksen asemapiirros vuodelta Asemapiirros on käännetty pohjoisnuolen suuntaiseksi. Panelius 1983.

8 8 Kuva 4. J. F. Barckin Porvoon mittaus vuodelta Maanmittaushallitus. Karttatarkastelusta voi esittää muutaman huomion. Vuoden 1747 kartta ei ole kovinkaan tarkka. Rakennus on siinä merkitty lähes raatihuoneen torin kohdalle, torin etelänpuoleisen korttelin rajalle. Vuoden 1792 kartta on tarkempi, ja päärakennus vaikuttaisi olevan suunnilleen nykyisen piharakennuksen paikkeilla ja sen eteläpuolella on sijainnut kartanon hyötypuutarha (plantagen). Karttoja voidaan pitää kartanon sijainnin ja asemoinnin osalta varsin suuripiirteisinä. Karl Magnus Holm teetti vuonna 1867 isänsä kuoleman jälkeen arvion kartanon arvosta 10. Vuonna 1867 laaditun arviopöytäkirjan mukaan päärakennus käsitti tuolloin kuusi asuinhuonetta, keittiön, kuistin (tambur), eteisen (förstuga), kellarin ja kaksi ullakkokamaria. Lisäksi kartanoon kuului erillinen sivurakennus (flygelbyggnad), jossa oli eteinen, pakaritupa ja kolme asuinhuonetta. Kaksi suurta holvattua kivikellaria. Kaksi suurta kaksikerroksista makasiinirakennusta. Yksi kaksikerroksinen lato. Vaunu ja puuliiteri sekä jääkellari. Pienempi vaunu- ja puuliiteri. Ett hemligit hus? Talli-, tarvike- ja lampolarakennus. Talli- ja latorakennus. Uudempi navettarakennus, jossa 10 Hämeenlinnan maakunta-arkisto (HMA), Porvoon maistraatin arkisto. Rakentamista ja kaavoitusta koskevat asiakirjat: Kaupungin tontit, pellot ja rakennukset (Hc:7).

9 9 kolme osastoa. Vanhempi navettarakennus, jossa kolme osastoa. Ett kokthus? för ladugårdens behov. Kolme riihirakennusta. Sepän paja. Työväenasuinrakennus(rakennuksia?). Pesutupa. Rannassa viisi suurempaa varastorakennusta (joista neljää voi aina vuokrata kaupungin tarpeisiin). 14 (fjortan?) eri ikäistä heinälatoa, jotka kaikki hyväkuntoisia. Erilaisia rakennuksia oli siis yli kaksikymmentä. Kartanon puutarhan mainitaan olevan merkityksetön (Trädgård finnes, men är obetydlig.) Näsin päärakennuksen mitat olivat vuoden 1887 palovakuutusasiakirjan mukaan 43 kyynärää x 13 1/3 kyynärää ja korkeus 16 kyynärää (n. 25m x 8m). Mitoiltaan rakennus ei ole muuttunut. Rakennuksessa oli kahdeksan asuinhuonetta, kaksi vinttihuonetta, neljä kaakeliuunia ja keittiöuuni. Huoneluku on kasvanut yhdellä 20 vuoden takaiseen. Tämä viittaisi siihen, eteinen on jaettu tuolloin nykyisenkaltaiseksi ja muodostettu keittiön viereinen huone 109. Toinen asuinrakennus oli 47 kyynärää x 11,5 kyynärää ja 12 kyynärää korkea. Siinä oli 4(?) asuinhuonetta. Näsiin kuului lisäksi seitsemän talous- ja makasiinirakennusta. Rakennusten määrä oli pudonnut Holmien ajoista lähes puolella. Näsin kartanon rakennusten sijoittelusta ei ole mainintoja. Perusratkaisuna kartanoiden rakennusten sijoittumisessa oli, että rakennuskanta muodostui yleisesti mies- ja talouspihalle. Ensin mainittuun sijoittui päärakennus ja sen ympärille pihapiiriä reunustamaan väentuvan ja leivintiloja sisältävät sivurakennukset. Talouspiha sijaitsi erillään miespihasta ja sinne sijoittuivat mm. tallit, navetat ja kalustovajat. Kustavilaisen klassismin ajalla 1800-luvun alussa kartanoiden päärakennusten molemmille sivuille karoliinisen mallin mukaan kulmittain sijoitetut siipirakennukset katosivat lähes poikkeuksetta kartanoarkkitehtuurista. 11 Päärakennuksen arkkitehtuuri noudattaa 1700-luvun sotilasvirkatalojen mallipiirustusten muokkaamaa kartanoarkkitehtuurin perinnettä. Rakennusten vuoraaminen yleistyi Suomessa kustavilaisella ajalla. Vuorauksena käytettiin 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa lähes poikkeuksetta pystylaudoitusta. Kalleimpana tyyppinä oli piiloponttilaudalla tapahtunut vuoraus, jolla pyrittiin saamaan kivirakennuksen vaikutelma. Tästä hyvän esimerkin Porvoossa tarjoaa Kirkkotorin varrella sijaitseva Solitanderin talo 1790-luvulta. Siinä on sama vuoraus, mutta nurkkapilasterit 1800-luvun jälkipuoliskolta. 12 Kattomuotona oli 1700-luvulla usein mansardikatto, mutta myös satula- ja aumakattoja rakennettiin. Katemateriaalina oli 1740-luvulta 1700-luvun loppuun tavallisesti kaksiuurteiseksi rihlattu tervattu lauta. Uusklassismin myötä, 1810-luvulta lähtien lautakattoa pidettiin vanhentuneena. Useissa kartanoissa oli kuitenkin vielä 1800-luvun puolivälissä 11 Lounatvuori 2001, s Gardberg s.

10 10 punaiseksi maalattu lautakatto, kunnes päre- ja huopakatto syrjäyttivät sen. Seinävuorauksessa puolestaan uurteella varustettu vaakalaudoitus levisi Suomeen 1810-luvun lopussa Venäjältä uutena vuoraustyyppinä. Tyyppiä pidetään vallitsevana ja 1830-lukujen taitteessa. Kartanorakennuksen perustyypiksi muotoutui aumakattoinen, melko leveärunkoinen kuusiruutuisilla ikkunoilla varustettu rakennus. Ikkunoita ympäröivät klassistisesti, mutta varsin eri tavoin muotoillut kehyslaudat. 13 Kuva 5. Näsin kartanon ulko-oven listoitusta. Henrik Wager Itä-Uudellamaalla ainoastaan Porvoossa ja sen lähiympäristössä esiintyy lukujen vaihteessa - verrattaessa esim. Loviisan pelkistetympään tyyppiin - veistoksellisia myöhäiskustavilaisia ikkunavuorauksia. Niiden tekijänä saattaa olla lukujen vaihteessa Porvoossa vaikuttanut puuseppä Matts Sexlin. Hän työskenteli mm. Porvoon tuomiokirkossa vuosina 1791, 1794 ja Hän kuoli Samaa myöhäiskustavilaista ornamenttityyppiä esiintyy myös 1800-luvun alkupuolen Porvoolaiskotien sisäovien listoissa. Pidetään myös todennäköisenä, että Näsin, Stensbölen, Kialan ja Hedvigbergin kartanoiden ikkuna- ja ovivuoraukset olisivat saman mestarin tekemät Lilius 1985, s. 28, 35; Härö 1988, s. 228; Tomminen 1987 (teoksessa Talo kautta aikojen), s Gardberg 2000, s. 133f, 143, 147.

11 11 Kuva 6. Stensbölen kartanon ikkuna. Henrik Wager Näsin kartanon ovi- ja ikkunalistoituksessa on käytetty samaa muotokieltä, mutta kylläkin vaatimattomampana toteutuksena. Natalia Linsénin vuonna 1894 ottamassa valokuvassa päärakennuksessa on empiren mukaiset kuusiruutuiset ikkunat (kts. kansikuva), joita suosittiin 1800-luvun alusta lähtien. Pihan puolen ikkunat on vaihdettu viimeistään 1890-luvun alussa T- ikkunoiksi, jotka sittemmin on muutettu nykyisenkaltaisiksi kuusiruutuisiksi naulaamalla ikkunanpuitteet lasien päälle karmeihin kiinni. Kuva 7-8. Näsin kartanon vanhempi ikkunaruutu. Henrik Wager Päärakennuksen pihan puolella ikkunat olivat T-malliset vuonna Daniel Nyblin 1893 (detalji). Porvoon museo.

12 12 Rakennuksen vintiltä löytyi 1810-luvun mallin mukaisia empireikkunoita, joissa on kolme ruutua ikkunalehteä kohti. Lisäksi ullakolla on yksi 1700-luvun luvulle tyypillinen kahdeksanruutuinen ikkunalehti. Jälkimmäisestä ei voi varmuudella sanoa, että onko se kuulunut nykyiseen rakennukseen. Kartanon arkkitehtuuria on verrattu mm. Mietoisissa sijaitsevan, vuoden 1773 palon jälkeen vuonna 1777 rakennettuun Saaren everstin uuteen virkataloon ja huonejakoa Mustion kartanoon. Saaren suunnittelijana oli Turun kaupunginarkkitehti Christian Friedrich Schröder. Hän laati myös Mustion kartanon ensimmäiset suunnitelmat, joita muutettiin sittemmin. Saaren mansardikattoinen rokokoota edustava rakennus rakennettiin palaneen talon perustuksen päälle. Pitkäjulkisivuun sijoitettiin kolmiopäädyllä varustettu portaali, jonne johti kaksipuoleinen porrasnousu. Keittiötä ei ollut, ja se sijaitsi samanaikaisessa siipirakennuksessa. Päärakennuksen yksityiskohdat muuttuivat empiren mukaisiksi 1800-luvun alussa tehdyissä muutostöissä. 15 Kokonsa puolesta Näsin päärakennus (43 kyynärää x 13 1/3 kyynärää) on samaa kokoluokkaa kuin Saaren päärakennus (41 kyynärää x 21 kyynärää). Rakennusten yhdenmukaisuus on ilmeinen. Kuva Saaren kartanon päärakennus 1900-luvun alussa ja kopio Schröderin vuoden 1777 piirustuksesta. Originaali Museovirasto. Lounatvuori Tilaohjelmaltaan Näsin kartano noudattaa karoliinista pohjakaavaa. Pohjakaava palautuu luvulle, mutta suomessa siitä tuli suosittu kartanoissa ja varakkaan porvariston kaupunkitaloissa luvun puolivälin molemmin puolin. Perusmuodossaan se käsittää eteistilan, josta avautuu 15 Lounatvuori 1996, s. 50; Härö 1988, s. 223; TKK 1982, s. 7-8.

13 13 suuri sali, jonka molemmin puolin on kaksi huonetta. Perusmuotoa varioitiin etenkin kartanoissa, joissa perusmuotoisen pohjakaavan päätyihin lisättiin huoneita tarpeen mukaan. 16 Kuva 11. Tupa- ja karoliinisia pohjakaavoja. Lilius Itä-Uudeltamaalta tarjoaa 1760-luvun puolivälissä kenraali ja maaherra Anders Henrik Ramsayn uudelleen rakennuttama Jakkarilan kartanon päärakennus hyvän vertailukohdan 1700-luvun kartanoarkkitehtuurista. Varhaisempi päärakennus vaurioitui pahoin isovihan aikana. Uuden päärakennuksen suunnittelija ei ole tiedossa, mutta sitä pidetään rokokooklassismin hyvänä edustajana. Päärakennus rakennettiin Saaren päärakennuksen tapaan neljä holvattua kivikellaria käsittävän korkean perustuksen päälle. Rakennuksessa oli kaksi eteistä, jotka jakoivat rakennuksen kahteen osaan. Asuinhuoneita oli yhdeksän. Porvoosta Anders Henrik Ramsay sai vuonna 1763 haltuunsa Bergstan, Järnböle-Hornhattulan ja Domargårdin kartanot. Vuonna 1769 hän hankki omistukseensa vielä Johannisbergin kartanon. 17 Kuva 12. Jakkarilan päärakennus alkuperäisenkaltaisen mansardikaton palauttamisen jälkeen. Porvoon museo. 16 Lilius 1985, s. 17, Allardt 1928b, s ; Härö 1988, s. 229.

14 14 Arkkitehtuuriltaan Näsin kartanon päärakennus eroaa selkeästi 1800-luvun alusta 1830-luvulle Suomessa ja Itä-Uudellamaalla rakennetuista kartanoista. Ruotsalaisen linnoitusupseeri Pehr Granstedtin suunnittelema Porvoon Stensbölen kartanon ensimmäinen vaihe on selkeästi uusklassistinen, kuten hänen vuonna 1804 suunnittelemansa Bromarvissa sijaitseva Riilahden kartanokin. Riilahden päärakennuksen vuoraus tosin noudattaa samaa ajalleen ominaista piilopontattua pystyvuorausta kuin Näsikin, mutta on edelleen huomattava, että vaakavuoraus tuli Pietarista Suomeen vasta 1810-luvulla. 18 Kuva 13. Stensbölen kartanon päärakennus. Henrik Wager Kuva 14. Riilahden kartano. Gardberg & Dahl Koska Näsin kartanosta ei ole säilynyt sen rakennusaikaisia eikä myöhempiä korjauksia koskevaa materiaalia muodostuu sen iän määrittely rakennusosien ja rakennustekniikan analysointiin. 18 Gardberg & Dahl 1989, s. 116, 139; Lilius 1985, s. 28.

15 15 Näsin päärakennuksen katon nykyisenä aluskatteena on käytetty osittain vanhaa kaksiuurteiseksi rihlattua lautaa. Kattotuoleissa on jäljellä ruodelautojen tapaiset puurakenteet, jotka viittaavat puukaton kiinnittämiseen. Tämä viittaa siihen, että rakennuksessa on alkujaan ollut puukatto. Nykyistä peltikattoa on edeltänyt ainakin 1880-luvulta lähtien huopakatto. 19 Kattorakenteet on tehty muualta puretusta rakennuksesta, mihin viittaavat hirsissä olevat lovet ja liitoskohdat. Vintillä on massiivinen ansasrakenne. Ansas on mahdollisesti tehty jälkeenpäin luvun tienoilla 20. Kattorakenteesta ei pysty sanomaan, onko nykyinen katto tehty korvaamaan varhaisempi katto vai onko kyseessä rakennusrungon alkuperäinen osa. Kuva 15. Vanhan puukaton lauta. Henrik Wager Kuva 16. Kattorakenteita ja ansas. Henrik Wager Rakennuksen varhaisista pintamateriaaleista on tavattu fragmentaarisia tapetin osia, josta vanhin on kirkkaan vihreä lumppupaperille painettu tapetti. Tapetti on ollut naulattuna suoraan hirteen, eikä sen alla ole havaittavissa taustapaperia tai pahvia. Vihreän tapetin päällä oli kuvioitu sininen tapetti, jossa on jäljellä lankoja. Langat liittyvät tapetin seinään kiinnittämiseen. Tapetti on ollut 19 KA, Palovakuutusasiakirja Valokuvaan perustuva suullinen tieto, Yliarkkitehti Erkki Mäkiö, Museovirasto / RHO

16 16 kiinnitettynä seinässä oleviin nauloihin lankojen avulla. Tämä mahdollisti niiden siirtämisen pois ehjänä. Kuva 17. Varhaisimmat tapettikerrokset. Henrik Wager Tapetin kiinnittäminen naulaamalla seinään oli tyypillistä 1700-luvulla, mutta harvinaista luvulla. Tosin esimerkiksi Porvoossa Runebergin kodissa käytettiin samaa menetelmää luvulla. 21 Sinisen tapetin reunoissa on säilynyt valkoista paperinauhaa, jossa on sekä keltaista että viininpunaista viivaa. Museoviraston tapettiasiantuntijan Maire Heikkisen mukaan viivat ovat todennäköisesti painolaatan merkkiviivoja. Tämä viittaa siihen, että joko sinisen ja vihreän tapetin välissä on ollut tapetti tai reunanauha on leikatu jossain muualla olleesta tapetista ja sitä on hyödynnetty sinisen tapetin saumojen tukena. Huoneen 105 katosta löytynyt kattomaalaus on valokuvien perusteella Museoviraston ylikonservaattori Pentti Pietarilan mukaan todennäköisesti 1830-luvulta. Heikkinen arvioi valokuvien perusteella, että vihreä tapetti on mahdollisesti samanikäinen kattomaalauksen kanssa ja sininen tapetti todennäköisesti 1860-luvulta Flink 2006, s Heikkinen 2007, sähköpostiviesti

17 17 Kuva 18. Huoneen 105 kattomaalausta. Henrik Wager Rakennuksen uusklassistiset ovet ovilistat on mahdollisesti siirretty rakennukseen muualta. Tähän viittaa se, että ovilistoja on kasvatettu vaakapuitteesta liitospaloilla. Ehjien rakennusosien siirtäminen vanhasta rakennuksesta uuteen oli tavallista luvulla. Erityisesti lukujen korjaus- ja muutostöissä esimerkiksi ovia ja ikkunoita listoineen sekä katto- ja jalkalistoja uusittiin. 23 Oletettavasti vanhimpia ovia on huoneiden 105 ja 106 välinen vintiltä löytynyt puolipeiliovi. Myös sen lukko lienee alkuperäinen. Vintin kesähuoneiden puolipeiliovet lukkoineen ja klassistisvaikutteisine listoineen ovat myös alkuperäiset. Malliltaan ne viittaavat 1800-luvun alkupuoleen. Pelkistetympi yläpuite eroaa asuinkerroksen listoista. Myös huoneiden 102 ja 109 sekä 106 ja 107 välisten ovien lukot lienevät alkuperäiset. Suurimmassa osassa ovia on massiivinen messinkilukko, joka lienee 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. 23 Jaatinen 1989, s (teoksessa Talo kautta aikojen)

18 18 Kuva 19. Asuinkerroksen ovi listoineen. Henrik Wager Kuva 20. Vintin ovi listoineen. Henrik Wager 2007.

19 19 Kaakeliuunit ovat todennäköisesti 1900-luvun alusta. Esimerkiksi Ruoholahti valmisti suuressa salissa olevan kaltaisia uuneja 1910-luvulla 24. Vintiltä löytyi malliltaan 1700-luvulle palautuvat kustavilaistyyliset uuninluukut kehikkoineen. Todennäköisesti ne ovat kuuluneet rakennuksesta purettuun uuniin. Sitä seikkaa, onko uuni kuulunut rakennukseen alun perin, vai oliko se siirretty sinne ei voida varmistaa. Rakennuksen pohjoiskuistin eikä pääsisäänkäynnin kuistin rakentamisajankohta ei ole tiedossa. Ne vaikuttavat kuitenkin myöhemmin, mahdollisesti 1800-luvun lopulla tehdyiltä. Kuva 21. Suuren salin uuni. Henrik Wager Kuva 22. Ruokolahden kaakelitehtaan 1910-luvun hinnaston uuni. 24 Ruoholahti 1910, Hinnasto.

20 20 Ajoittamisesta Rakennuksen 1700-luvun arkkitehtoninen ulkoasu ja pohjakaava sekä empireä noudattavat tapettilöydöt sekä löydetyt varhaisemmat 1800-luvun ikkunat ovat ristiriidassa toistensa kanssa. Tämä saattaa yhtäältä viitata siihen, että Johan Holm kunnosti vanhan ränsistyneen rakennuksen rungon käyttäen lukujen vaihteelle tyypillisiä ikkunoita ja tapetteja. Huoneen 103 katon lyhyet ja leveät kattolaudat on tyypillinen 1700-luvun ratkaisu, vaikka kattomaalaus todennäköisesti onkin myöhempi. Mutta mainitut seikat eivät myöskään sulje pois vaihtoehtoa, että rakennus valmistui kokonaisuudessaan vasta Holmin muuttaessa sinne vuonna Holm rakennutti ulkoasultaan 1700-luku -vaikutteisen rakennuksen, jonka interiööri oli 1830-luvun mieltymysten mukainen. Perustellusti voi toisaalta kysyä, että mikäli klassistisvaikutteiset ovet listoineen ovat Johan Holmin aikaisia, miksi oviaukkoja ei alkujaan tehty listoihin sopiviksi. Jos ne ovat Holmin hänen Näsiin muuttaessaan sinne siirrättämät viittaisi se siihen, että rakennus oli olemassa ennen listoja. On toki mahdollista, että ne on siirretty sinne muualta myöhemmin. Mutta kuka sen olisi tehnyt? Johan Holmin kuoleman ja kaupungille siirtymisen välisellä ajalla kartano oli toissijaisessa käytössä. Tuntuu vieraalta, että kaupunki tai joku muu olisi siirtänyt ne rakennukseen. Listoituksen myöhempää siirtämistä tukee myös se, mikäli eteinen olisi jaettu nykyisenkaltaiseksi myöhemmin. Kevytrakenteisessa väliseinässä olevan oven listoitus on samaa mallia kuin muissakin ovissa. Vintin puhtaammin uusklassistiset ovilistat on tehty olemassa oleviin oviaukkoihin. Vintiltä löytyneet 1700-luvulle tyypilliset uuninluukut ja pieniruutuiset ikkunat ovat saattaneet kuulua nykyiseen rakennukseen tai sitten ne on otettu talteen paikalla puretusta rakennuksesta. Katon rakenteen materiaali on selkeästi otettu muualta puretusta rakennuksesta. Kattotuoleja kannattava ansasrakenne vaikuttaa olevan pikemminkin 1800-luvulta kuin 1700-luvulta, mutta rakenteen ajoitusta ei pysty vahvistamaan aukottomasti. Säilyneisyys ja suojelutavoitteet Huolimatta siitä, että päärakennuksen valmistumisajankohtaa ei aukottomasti pysty vahvistamaan on rakennuksella kiistattomia hyvin säilyneitä arkkitehtonisia arvoja. Rakennuksen pystyvuoraus ja mansardikatto kattolyhtyineen noudattavat 1700-luvun kartanoarkkitehtuurille tyypillisiä piirteitä. Mikäli rakennus on nuorempi ovat nämä piirteet erittäin poikkeuksellisia rakennusajankohdalle maanlaajuisestikin. Vuoraus tulee ehdottomasti säilyttää eikä sitä saa peittää tai muuttaa. Katon muotoa, korkeutta eikä kattolyhtyjä saa muuttaa.

21 21 Rakennuksen huonejakoa ja oviaukotusta ei ole muutettu uusia ovia tekemällä eteistilaa mahdollisesti lukuun ottamatta. Eteinen (108) ja huone (109) ovat todennäköisesti muodostaneet vanhemman eteistilan. Niiden väliseinä vaikuttaa rankorakenteiselta. Huonetilan palauttaminen on mahdollista. Muilta osin rakennuksen pohjakaava noudattaa karoliinista pohjakaavaa, eikä huonejakoa tule muuttaa väliseiniä rakentamalla tai olemassa olevia seiniä purkamalla. Vintille eteisestä johtaneen portaan palauttaminen vanhalle paikalleen on mahdollista, ja jopa suotavaa. Huoneiden 104 ja 107 sekä huoneen 107 ja eteisen (108) väliset ovet on ummistettu myöhemmin. Mikäli ovet ovilistoineen ovat peitettyjen seinäpintojen alla tulee ne säilyttää. Sisäpinnat ovat lateksilla päälle maalattuja ja tapetoituja pahvi- ja kuitulevypintoja viimeiseltä vuokralaisajalta. Seinissä on kuitenkin säilynyt vanhempia tapettipintakerrostumia. Lattioissa oleva vanhempi linoleummatto on pääosin luvulta. Matoista ja tapettikerroksista tulisi pyrkiä säilyttämään fragmenttikerroskaistaleet kussakin huoneessa, esimerkiksi niiden kulmissa. Vähintään ne tulee dokumentoida ja toimittaa näytteet Porvoon museoon. Huoneesta 104 löytynyt hyväkuntoinen, todennäköisesti 1830-luvulta oleva kattomaalaus tulee säilyttää. Sen mahdollisen konservoinnin ja restauroinnin yhteydessä tulee olla yhteydessä Porvoon museoon. Mikäli muista huoneista tavataan kattomaalauksia tulee niiden osalta menetellä samalla tavoin. Kaikkien huoneiden kattolistat vaikuttavat rakennuksen varhaiseen vaiheeseen kuuluvilta ja ne tulee säilyttää. Listat on paperoitu ja mikäli niitä otetaan esiin, tulee esille otto ja listojen kunnostaminen tehdä asiantuntevasti. Jalkalistojen malli vaihtelee huonetiloissa. Ne vaikuttavat olevan 1900-luvulta. Profiloinneiltaan vaatimattomien listojen arvo interiöörille on vähäinen. Ikkunalistat lienevät 1920-luvulta ja sen jälkeiseltä ajalta. Ikkunalistat tulee säilyttää osana rakennuksen historiallista kerrostumaa ja interiööriin soveltuvina. Hyväkuntoisilta vaikuttavat ikkunat ovat puitejaoltaan rakennukseen sopivat. Nykyiset kaakeliuunit ovat kuuluneet rakennuksen sisustukseen satakunta vuotta, eikä niitä saa hävittää. Rakennuksen iän mahdolliseen tarkentumiseen liittyen on tärkeää, että mahdollisissa laajojen seinä-, katto- tai lattiapintojen esille otoissa tai avaamisissa ollaan yhteydessä Porvoon museoon. Seinistä voi esimerkiksi löytyä vanhoja pintoja tai viitteitä esimerkiksi varhaisemmista pahvi- tai tapettikiinnityksistä.

22 22 Pihapiirissä sijaitseva 1800-luvulle palautuva asuintalo sekä ulkorakennukset eivät kuuluneet inventoinnin piiriin. Tämä ei kuitenkaan vähennä niiden arvoa vaan ne tulee huomioida osana kartanon vanhempaa säilynyttä rakennettua ympäristöä tulevassa kaavoituksessa. Lähteet Arkistot Kansallisarkisto (KA) Tarmon arkisto Brandförsäkringsverket Maakunta-arkisto (MA) Porvoon maistraatin arkisto, Rakentamista ja kaavoitusta koskevat asiakirjat Porvoon museon arkisto Martta Hirnin aineisto Porvoon kaupunki, Rakennusvalvonta Planritning av karaktärsbyggnaden på Näse gård. A. Karls 1927 Porvoon kaupunki, Tilakeskus Näsin kartano. Päärakennus. Talo-osasto. Työpiirustus Baarman, S., Lindh T., Lohikoski, E., Lonka, H., Mentu, S., Mikkola, M., Schildt, H Mittapiirustukset (julkisivu, pohja, leikkaus 1/50). TKK, harjoitustyö Painamattomat lähteet Baarman, S., Lindh T., Lohikoski, E., Lonka, H., Mentu, S., Mikkola, M., Schildt, H Näsin kartano, Porvoo. Rakennushistoriallinen selvitys. TKK, Harjoitustyö Rosendahl, Ulrika Nyländska sätes- och kungsgårdar från medeltid och 1500-tal. Grundutredning och inventering. Museiverket / Byggnadshistoriska avdelningen Ruoholahden kaakelitehtaan osakeyhtiön hinnasto Heikkinen, Maire, Museovirasto. Sähköpostiviesti Mäkiö, Erkki, Museovirasto. Suullinen tieto Painetut lähteet Alanen, Timo & Kepsu, Saulo Kuninkaan kartasto Suomesta SKS:n toimituksia 505. Allardt, Anders Borgå sockens historia I. Flink, Selja Runebergin koti. Rakentamisesta restaurointiin. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 15. Gardberg, Carl-Jacob 2002, Gamla staden i Borgå. Bebyggelse och sociala miljöer intill mitten av 1800-talet. Gardberg, Carl-Jacob & Dahl, Kaj Finländska herrgårdar.

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Urajärven kartano ja kulttuuripuisto. Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013

Urajärven kartano ja kulttuuripuisto. Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013 Urajärven kartano ja kulttuuripuisto Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013 Päärakennus, Keittiö Keittiö ennen restaurointia Seinältä löytyneitä fragmentteja vanhasta tapetoinnista Konservaattori

Lisätiedot

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus 5 2015 Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus Historiaa Tammelan korjausrakentamiskeskuksen nykyinen päärakennus on alunperin rakennettu useita huoneistoja käsittäväksi asuinrakennukseksi.

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 3A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Kaupunginmuseon huomioita Forenom Oy:n vuokratarjouksesta

Kaupunginmuseon huomioita Forenom Oy:n vuokratarjouksesta LAUSUNTO 9.10.2015 Tilakeskus-liikelaitos Isännöitsijä Sara Welling PL 6200 02070 ESPOON KAUPUNKI Lausuntopyyntönne 8.10.2015 TRÄSKÄNDAN KARTANON VUOKRAKILPAILUTUS Tilakeskus -liikelaitos on pyytänyt kaupunginmuseon

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 8 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja . Kaavoitusyksikkö 7.1.2003 Korjattu Tampereen kaupungin tilakeskuksen lausunnon, Museoviraston ja pelastuslaitoksen edustajien kanssa 16.10.2002 pidetyn neuvottelun ja ehdotuksesta saatujen muistutusten

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

Näsin kartanon pintakerroskartoitus

Näsin kartanon pintakerroskartoitus Näsin kartanon pintakerroskartoitus Aino Aropaltio 29.1.2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 3 HUONE 101... 4 SEINÄT... 4 KATTO... 7 LATTIA... 8 OVET JA OVILISTAT, IKKUNOIDEN VUORILISTAT... 8 HUONE 102... 9 SEINÄT...

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla.

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. 15 Toinen suuri linja: pohjoismainen puukaupunkiperinne Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. Kuvat 11-12. Porvoon

Lisätiedot

RAAHE TOKOLA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

RAAHE TOKOLA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS RAAHE TOKOLA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Asemakaava-alueella on 11 asuttua pihapiiriä, jotka ovat tyypiltään seuraavia: 1 kpl Maatilakeskus, rakennukset 1940-60 -luvulta

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN I -VAIHE, KAAVAT 8256 JA 8257. LUONNOS. KOHDELUETTELO KAAVAN 8256 KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAISTA ALUEISTA, PIHAPIIREISTÄ, RAKENTEISTA

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN I -VAIHE, KAAVAT 8256 JA 8257. LUONNOS. KOHDELUETTELO KAAVAN 8257 KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAISTA ALUEISTA, PIHAPIIREISTÄ JA RAKENNUKSISTA

Lisätiedot

RAAHE TOKOLA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

RAAHE TOKOLA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS RAAHE TOKOLA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Asemakaava-alueella on 11 asuttua pihapiiriä, jotka ovat tyypiltään seuraavia: 1 kpl Maatilakeskus, rakennukset 1940-60 -luvulta

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

RAAHE 5. kaupunginosan korttelin 17 rakennushistoriallinen selvitys. rakentaminen

RAAHE 5. kaupunginosan korttelin 17 rakennushistoriallinen selvitys. rakentaminen RAAHE 5. kaupunginosan korttelin 17 rakennushistoriallinen selvitys Koulukatua 1950-luvulla rakentaminen Raahen kaupunki Rakennus Fors Oy 20.11.2007 Raahen 5. kaupunginosan korttelin 17 rakennushistoriallinen

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

TANHUA OY Arkistoluettelo

TANHUA OY Arkistoluettelo TANHUA OY Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Yhtiökokousten pöytäkirjat 1 B Johtokunnan pöytäkirjat 2 C Kiinteistöä koskevat asiakirjat ennen Tanhua Oy:n perustamista 3 D Kiinteistöä koskevat asiakirjat

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS 2504 OSA D: RAKENNUSIKÄKARTTA JA RUUTUKAAVAN KEHITYS 1778-1887

Hämeenlinnan kaupunki HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS 2504 OSA D: RAKENNUSIKÄKARTTA JA RUUTUKAAVAN KEHITYS 1778-1887 HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Kaupunkisuunnittelu ja -rakentaminen keskustassa ja Keinusaaressa 1778-2014 2504 OSA D: RAKENNUSIKÄKARTTA JA RUUTUKAAVAN KEHITYS 1778-1887 OSA D: TEEMAKARTAT

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009.

Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009. SELVITYS RAKENNUKSISTA JA PIHAPUISTOSTA 444 Villa Wilhelmsberg PORVOO KAUPUNGINOSA 12 Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009. Nykyisen huvilan ja sivurakennusten rakentamisvuodet

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

E K O R E X H I R S I T A L O T

E K O R E X H I R S I T A L O T EKOREX HIRSITALOT 1. SUUNNITELMAT JA OHJEET - pääpiirustukset (pohjat, julkisivut ja leikkaus) rakennuslupaa varten - viranomaisten vaatimat u-arvo- ja lujuuslaskelmat toimitettavista puuosista - hirsikaaviot

Lisätiedot

Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014

Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot... 5 Tulos...

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY 2/31 HELSINKI-PIENTALO Pientalorakentaminen Helsingissä tapahtuu entistä pienemmille tonteille. Kaupungin tietoisena politiikkana on tiivistää kaupunkirakennetta,

Lisätiedot

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 1 Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4 Maastokartat...

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

2/9 3/9 4/9 5/9 6/9 7/9 8/9 9/9 LIITE 1 Seuraavat tiedot ovat suoria lainauksia Länsi-Pakkalan yleissuunnitelmasta 17.10.2012, jonka ovat laatineet Serum arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Rakennuksen kuntotarkastus

Rakennuksen kuntotarkastus Rakennuksen kuntotarkastus Kohde: Laatija: Tonttula, Tonttulantie 15, 92180 Lapaluoto Jyrki Määttä, tarkastusarkkitehti Raahen kaupunki, Rakennusvalvonta Ruskatie 1, 90240 Pattijoki puh. 040-830 3153 jyrki.maatta@raahe.fi

Lisätiedot

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla. RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.

Lisätiedot

Verkkovajan restaurointi

Verkkovajan restaurointi Riihen restaurointi Pahoin vuotanut, tiensä päähän tullut vanha pärekatto uusittiin. Vuotavan katon aiheuttamat lahovauriot vesikaton ja välikaton rakenteissa korjattiin entisen kaltaiseksi. Päätyseiniä

Lisätiedot

KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA

KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä - Suomi 3. Kohde 2. Kunta Kiuruvesi KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA 4. Kylä/rekisterinumero 263-871-0002-0001 Kiuruveden

Lisätiedot

ESITYS PERINTEISEN RAKENTAMISTAVAN KUNNIAKILVEN / KUNNIAKIRJAN MYÖNTÄMISEKSI JA MYÖNTÄMISPERUSTEET

ESITYS PERINTEISEN RAKENTAMISTAVAN KUNNIAKILVEN / KUNNIAKIRJAN MYÖNTÄMISEKSI JA MYÖNTÄMISPERUSTEET 1 ESITYS PERINTEISEN RAKENTAMISTAVAN KUNNIAKILVEN / KUNNIAKIRJAN MYÖNTÄMISEKSI JA MYÖNTÄMISPERUSTEET Esitys Esitämme, että Talonpoikaiskulttuurisäätiö myöntäisi jäljempänä mainitulle kohteelle [ ] Perinteisen

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO Infotilaisuus tontinsaajille 31.8.2010 Lisäys 3.9.2010 Aila Virtanen RAKENTAMISTAPAOHJEET selittävät ja täydentävät asemakaavaa erityisesti tontin

Lisätiedot

1.6-15.8. ke su klo 11 17 Juhannusaattona suljettu Toukokuussa, elokuun lopussa ja syyskuussa ryhmät sopimuksen mukaan.

1.6-15.8. ke su klo 11 17 Juhannusaattona suljettu Toukokuussa, elokuun lopussa ja syyskuussa ryhmät sopimuksen mukaan. Pukkilan kartanomuseo, Pukkila herrgård Sijainti: Piikkiö Omistaja: Museovirasto Aukioloajat: 1.6-15.8. ke su klo 11 17 Juhannusaattona suljettu Toukokuussa, elokuun lopussa ja syyskuussa ryhmät sopimuksen

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokrauskohde sijaitsee ensimmäisessä kerroksen huoneistossa, ja kuvassa sen ikkuna on vasemmanpuoleinen ensimmäisenä oikealla olevasta eteläpäädyn parvekkeen

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 60 Kaupunginmun johtokunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta Kluuvi Kameeli b-kortteli Lausunto Kaupunginmun johtokunta antoi seuraavan

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI. NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa . 1 (20) 1920540 Ari Kuusisto 5.5.2009. Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009.

VANTAAN KAUPUNKI. NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa . 1 (20) 1920540 Ari Kuusisto 5.5.2009. Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009. . 1 (20) Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009 Projekti VANTAAN KAUPUNKI NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa Rev. Päiväys Muuttanut Hyväksynyt Muutos P:\\Kuntoarvio_.doc Aaro Kohonen Oy www.aarokohonen.com

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN. INERT OY Toinen Linja 3 00530 HELSINKI

28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN. INERT OY Toinen Linja 3 00530 HELSINKI 28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN INERT OY 00530 HELSINKI Sivu 1 5 1 YLEISTÄ 2 1.1 KOHTEEN TUNNISTETIEDOT 2 1.1.1 LAUSUNNON TARKOITUS 2 1.1.2 LAUSUNNON KATTAVUUS

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLLIETIELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni 1. 1.or 1 on 3. Kohde 2. Kunta Var kaus F28yiosti 4. Kylä/Rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi

Lisätiedot

HAAPAJOEN ENTISEN VAHTITUVAN PIHAPIIRIN RAKENNUSINVENTOINTI

HAAPAJOEN ENTISEN VAHTITUVAN PIHAPIIRIN RAKENNUSINVENTOINTI HAAPAJOEN ENTISEN VAHTITUVAN PIHAPIIRIN RAKENNUSINVENTOINTI Pekka Piiparinen 2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen 2 SISÄLLYS JOHDANTO 2 KUVAUS, ARVOT JA LAUSUNTO MAISEMALLISISTA ARVOISTA 3 PIHAPIIRIN

Lisätiedot

VILLILÄ. Kuvia kartanosta vuodelta 1938

VILLILÄ. Kuvia kartanosta vuodelta 1938 VILLILÄ Kuvia kartanosta vuodelta 1938 Villilän kartanolla on ollut huomattava merkitys paikkakunnan elämälle. Kartano on muun muassa lahjoittanut Nakkilan kunnalle Arantilan ja Lattomeren kansakoulujen

Lisätiedot

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Antti Bilund Tilaaja: Teiskon vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun

Lisätiedot

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Munsala

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

KOIRANKOPPI ARK. Tietomalliseloste. Havainnollistuskuva kohteesta. Heidi Sumkin. Mallintaja. Kohde

KOIRANKOPPI ARK. Tietomalliseloste. Havainnollistuskuva kohteesta. Heidi Sumkin. Mallintaja. Kohde Tietomalliseloste Havainnollistuskuva kohteesta KOIRANKOPPI ARK Aloituspvm Mallintaja Kohde Mallinnustarkoitus Käytettävät ohjelmistot, tiedonsiirto Lisätietoja, huomioita yms. 15.5.2009 Nimi Heidi Sumkin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010. Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422.

Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010. Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422. LÖYTÄNEENTIEN JA LADVONTIEN YMPÄRISTÖN RAKENNUSTEN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010 LÖYTÄNE Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä

Lisätiedot

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O M A A S E U D U N A S U T U S - J A E L I N K E I N O H I S T O R I A L L I S E T M U I N A I S J Ä Ä N

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10

TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10 TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10 NNISSÄ HISTORIALLINEN MAAHERRAN MAKASIINI PERUSTIETOA KOHTEESTA Myynnin kohteena Turun keskustassa sijaitseva historiallinen kiinteistö Maaherran makasiini Osoite: Henrikinkatu

Lisätiedot

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde 2. Kunta Kristiinankaupunki Tila 1:93 4. Kylä/rekisterinumero Dagsmark / 1:93 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ KORTTELIT 158, 159, 161, 162, 169,170 JA OSA KORTTELISTA 160 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI / SUUNNITTELUTOIMISTO 28.1.2013 - 1 - RAKENTAMISOHJE KÄPYLÄ KORTTELIT 158, 159, 161, 162, 169,170

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO VANTAAN KAUPUNGINMUSEO Vanda stadsmuseum Vantaa City Museum Stadtmuseum Vantaa Vantaa Linnamuuseum 21.3.2005 Asematie 1:n ns. Kassan talon rakennushistoriallisesta arvosta Asema kaupunkirakenteessa Tikkurilan

Lisätiedot

Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Ilmakuva... 3 Yleiskartta... 4 Vanha asutus...

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja Jyväskylän Tilapalvelu Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman lähtökohdat Rakennuksen tekninen

Lisätiedot