Näsin kartanon rakennushistoriallinen selvitys Henrik Wager
|
|
- Lotta Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Näsin kartanon rakennushistoriallinen selvitys Henrik Wager Porvoon museo
2 2 Sisällysluettelo Johdanto 3 Taustaksi 4 Näsin päärakennus arkkitehtuurin historiassa 6 Ajoittamisesta 20 Säilyneisyys ja suojelutavoitteet 20 Lähteet 22 Liitteet, pohjapiirustukset 24 Kansikuva. Näsin kartano. Natalia Linsén Porvoon museo.
3 3 Johdanto Selvityksen tarkoituksena on tunnistaa ja tuoda esille Näsin kartanon päärakennuksen ominaispiirteet, kerroksisuus ja säilyneisyys sekä näihin liittyvät arvot ja merkitykset. Selvityksen on tilannut Porvoon kaupungin tilakeskus. Inventointi on tehty Porvoon museossa ja se pyrkii palvelemaan sekä kaavoitusta että rakennuksen peruskorjauksen korjaussuunnittelua. Rakennuksen rakennushistoriaan liittyvää kirjallista tai piirustusaineistoa ei ole juurikaan säilynyt. Vanhin tavattu piirustus on A. Karlsin vuonna 1927 laatima pohjapiirustus. Tästä johtuen sen tarkka rakennusvuosi ei ole tiedossa. Seinäpinnoista löytyneet vanhimmat tapettifragmentit ja yhden huoneen kattomaalaus viittaavat voimakkaasti lukuun. Ulkoarkkitehtuuriltaan ja pohjakaavaltaan päärakennus noudattaa kuitenkin 1700-luvun arkkitehtuuria. Näsin kartano tuli Porvoon kaupungin omistukseen vuonna 1883, minkä jälkeen se on ollut vuokrattuna asuinkäyttöön. Korjaus- ja muutostyöt ovat koskeneet lähinnä seinä-, lattia- ja kattopintoja. Rakenteelliset muutokset ovat olleet pienehköjä. Viimeisin suurempi korjaushanke tehtiin vuonna 1992, jolloin pohjoiskuistiin rakennettiin saniteettitilat ja ullakolle johtanut porras poistettiin eteisestä. Keskeisinä kirjallisina lähteinä arkkitehtuurin osalta ovat olleet Irma Lounatvuoren ja Henrik Liliuksen tutkimukset. Tärkeä lähde on ollut Näsin kartanoa ja Johan Holmia käsittelevä, perusteelliseen arkistotutkimukseen pohjautuva Martta Hirnin kirja Näse-Jutte. Hirnin kokoamaa aineistoa, joka käsittää mm. vanhoista asiakirjoista otetut kopiot säilytetään Porvoon museossa. Rakennushistoriaa on pyritty selvittämään Kansallisarkistossa, Porvoon kaupungin arkistossa, Porvoon rakennusvalvonnan arkistossa ja maakunta-arkistossa säilytettävistä dokumenteista. Löydetty aineisto on kuitenkin ollut niukkaa. Esimerkiksi Kansallisarkistossa säilytettävässä Brandförsäkringsverketin 1700-lukua käsittävässä palovakuutusaineistossa Porvoosta on asiakirjoja ainoastaan Kiialan kartanosta. Myös Porvoon kaupungin omistusajalta on käyty läpi kunnalliskertomusten pääpiirteet, mutta rakennushistoriaan liittyvää lisätietoa ei niistäkään ole ilmennyt. Teknillisen korkeakoulun opiskelijoiden 1980-luvun alussa laatima lyhyt rakennushistoriallinen selvitys ja mittausleirillä laaditut tarkat mittapiirustukset ovat edesauttaneet tätä selvitystä. Tämän inventoinnin liitteenä on lisäksi konservaattori Katja Luoman laatima suuntaa antava analyysi päärakennuksesta löytyneiden kattomaalauksen ja varhaisen tapetin väriaineista. Historiallinen kuva- ja kartta-aineisto on Porvoon museon arkistosta ja Kansallisarkistosta sekä Maanmittauslaitokselta. Se on tarkoitettu vain tähän tutkimukseen. Kuva-aineiston julkaisemisesta ja käytöstä on pyydettävä erillistä lupaa mainituilta tahoilta. Kiinteistön rakennusvaiheet, muutokset
4 4 ja säilyneisyys on tarkennettu helmikuussa 2007 tehdyillä kenttätutkimuksilla, joiden yhteydessä otettiin mm. tapettinäytteitä. Pihapiirissä sijaitseva 1800-luvulle palautuva asuintalo sekä ulkorakennukset eivät kuuluneet inventoinnin piiriin. Tämä ei kuitenkaan vähennä niiden arvoa vaan ne tulee huomioida osana kartanon vanhempaa säilynyttä rakennettua ympäristöä tulevassa kaavoituksessa. Taustaksi Näsi mainitaan historiallisissa lähteissä ensi kerran vuonna Varhaisimmissa yleispiirteisissä Porvoon kartoissa kartanon paikka esiintyy mm. vuoden 1652 karttaluonnoksessa sekä Samuel Brotheruksen vuoden 1711 kartassa. 1 Kuva 1. Porvoo vuoden 1652 karttaluonnoksen mukaan. Panelius Panelius 1983, Taulut I ja III; Rosendahl 2003, s. 35.
5 5 Näsin varhaisemmasta rakennuskannasta ei ole tietoa. Nykyinen päärakennus lukeutuu ulkoarkkitehtuuriltaan, vuoraustavaltaan ja pohjakaavaltaan 1700-luvun puolivälissä rakennettujen kartanoiden päärakennusten tyyppiin. Se perustui lähinnä sotilasvirkatalojen tyyppipiirustuksista vaikutteita saaneeseen kartano-arkkitehtuuriin. Perustyyppinä pidetään anonyymin suunnittelijan laatimaa karoliinisten pohjakaavojen, julkisivujen suhteiden ja katon muodon muodostamaa kokonaisuutta. 2 Kuva 2. Päärakennus 1900-luvun alussa. Kuvassa näkyvät T-ikkunat muutettiin myöhemmin nykyisenkaltaisiksi kuusiruutuisiksi ikkunoiksi. Porvoon museo. Nykyistä päärakennusta edeltävien päärakennusten vaiheista tiedetään, että kartanon päärakennus poltettiin isovihan aikana vuonna Kartanon omisti kenraali Georg Johan Maidel, ja hänen kuoltuaan vuonna 1710 tämän leski Helena Creutz. Näsi oli tuolloin vuokrattuna porvoolaiselle kauppias Strömille ja sitä viljeli kaksi torpparia. Uuden päärakennuksen rakentamisesta ei ole mainintaa. Näsissä käytiin taisteluita myös vuonna Vuonna 1724 kartanon omisti majuri Stigman ja 1730-luvun lopussa majuri Johan Albrecht von Schleier. Iso- ja pikkuvihan vuoksi rakennustoiminta oli Suomessa vähäistä 1730-luvulle saakka. 3 Näsin 1750-luvulta lähtien omistanut majuri Fredrik Adolf Ramsay kiinnitti kartanon Riksens ständers bankista ottamansa lainan vakuudeksi vuonna Kartano oli raatimies ja kauppias Johan Holm vanhemman antaman lainan vakuutena vuonna 1774 ja kauppias Johan Holm 2 Lounatvuori 1996, s Allardt 1925, s. 301; Allardt 1928, s 206; Gardberg 2002, s. 135.
6 6 nuoremman antaman uuden lainan vakuutena vuonna Viimeinen maininta Ramsay suvusta Näsissä on vuodelta 1777, jolloin Fredrdik Adolf Ramsayn poika Christian Wilhelm Ramsay asui siellä. 4 Kauppias Holmin poika, varatuomari Johan Holm ( ) sai kartanon haltuunsa perintönä vuonna Vuoden 1813 perukirjassa kartanosta todettiin, että Näse säteri, därå befintlig förfallen åbyggnad samt ett därunder lydande torp jämte invid bro kullen belägen krog med åbyggnad. Näsiin varatuomari Holm muutti vaimonsa kanssa vuonna Hän oli eronnut raatimiehen virastaan vuonna 1827 ja siirtynyt päätoimiseksi liiketoiminnan ja maanviljelyksen harjoittajaksi. Johan Holm kuoli vuonna 1866 ja kartanon peri hänen poikansa Karl Magnus Holm. Porvoon kaupunki sai mahdollisuuden lunastaa Näsin sekä Holmin omistamat Hornhattulan ja Johannisbergin kartanot varatuomari Holmin pojan, pormestari Karl Magnus Holmin kuoltua vuonna Näsi siirtyi kaupungin omistukseen ja se liitettiin kaupunkialueeseen vuonna Kaupunki vuokrasi päärakennuksen kruununvouti Berndt Fröbergille vuonna Näsin päärakennus arkkitehtuurin historiassa Korkealle kiviperustukselle rakennetun mansardikattoisen ja pystylaudoituksella vuoratun hirsirunkoisen rakennuksen rakennusajankohta ei ole tiedossa. Sen rakennusajankohdaksi on esitetty 1700-luvun loppua 6 sekä lukujen välistä aikaa. Rakennuttajaksi on epäilty vahvasti varatuomari Johan Holmia ja rakennusajankohdaksi viimeksi mainittua ajanjaksoa. 7 Rakennusaikaisista vaiheista ei ole tavattu kirjallista aineistoa luvulle sijoittuva ajoitus perustuu yllä mainittuun Holmin aikaiseen vuoden 1813 perukirjaan ja A Brucen laatimaan vuoden 1747 karttaan sekä Porvoon kaupungin tonttikarttaan vuodelta 1792, joissa päärakennus on esitetty itä-länsisuuntaisena, pääty joelle päin. Nykyisen sijainnin on todettu esiintyneen karttaaineistossa ensi kerran Johan Fredrik Barckin vuoden 1833 Porvoon kaupungin mittauksessa. 8 Toisaalta Samuel Brotheruksen vuoden 1711 asemapiirroksessa Näsin päärakennus on esitetty nykyisellä paikallaan, pitkäjulkisivu joelle päin. Lisäksi lukujen vaihteen kuninkaankartastossa Näsin kartanon paikalle on ryhmitelty kolme rakennusta karoliinisen sijoittelun mukaisesti, kuten myös Kiialan ja Strömsbergin kartanoiden kohdalla. 9 4 Hartman 1907, s. 265; Allardt 1928, s ; Hirn 1982, s. 20; Rosendahl 2003, s Hirn 1982, s. 29; Kopio perukirjasta , Porvoon museo; Selén 1996, s. 307; Hartman 1907, s ; Mäkelä-Alitalo 2004, s Allardt 1928, s. 209; Selén 1996, s TKK 1982, s. 2; Hirn 1982, s Hirn 1982, s. 21; TKK 1982, s Panelius 1983, Taulu III, PMA, Brotheruksen asemakaava 1711; Alanen & Kepsu 1989, s. 99.
7 7 Kuva 3. Samuel Brotheruksen asemapiirros vuodelta Asemapiirros on käännetty pohjoisnuolen suuntaiseksi. Panelius 1983.
8 8 Kuva 4. J. F. Barckin Porvoon mittaus vuodelta Maanmittaushallitus. Karttatarkastelusta voi esittää muutaman huomion. Vuoden 1747 kartta ei ole kovinkaan tarkka. Rakennus on siinä merkitty lähes raatihuoneen torin kohdalle, torin etelänpuoleisen korttelin rajalle. Vuoden 1792 kartta on tarkempi, ja päärakennus vaikuttaisi olevan suunnilleen nykyisen piharakennuksen paikkeilla ja sen eteläpuolella on sijainnut kartanon hyötypuutarha (plantagen). Karttoja voidaan pitää kartanon sijainnin ja asemoinnin osalta varsin suuripiirteisinä. Karl Magnus Holm teetti vuonna 1867 isänsä kuoleman jälkeen arvion kartanon arvosta 10. Vuonna 1867 laaditun arviopöytäkirjan mukaan päärakennus käsitti tuolloin kuusi asuinhuonetta, keittiön, kuistin (tambur), eteisen (förstuga), kellarin ja kaksi ullakkokamaria. Lisäksi kartanoon kuului erillinen sivurakennus (flygelbyggnad), jossa oli eteinen, pakaritupa ja kolme asuinhuonetta. Kaksi suurta holvattua kivikellaria. Kaksi suurta kaksikerroksista makasiinirakennusta. Yksi kaksikerroksinen lato. Vaunu ja puuliiteri sekä jääkellari. Pienempi vaunu- ja puuliiteri. Ett hemligit hus? Talli-, tarvike- ja lampolarakennus. Talli- ja latorakennus. Uudempi navettarakennus, jossa 10 Hämeenlinnan maakunta-arkisto (HMA), Porvoon maistraatin arkisto. Rakentamista ja kaavoitusta koskevat asiakirjat: Kaupungin tontit, pellot ja rakennukset (Hc:7).
9 9 kolme osastoa. Vanhempi navettarakennus, jossa kolme osastoa. Ett kokthus? för ladugårdens behov. Kolme riihirakennusta. Sepän paja. Työväenasuinrakennus(rakennuksia?). Pesutupa. Rannassa viisi suurempaa varastorakennusta (joista neljää voi aina vuokrata kaupungin tarpeisiin). 14 (fjortan?) eri ikäistä heinälatoa, jotka kaikki hyväkuntoisia. Erilaisia rakennuksia oli siis yli kaksikymmentä. Kartanon puutarhan mainitaan olevan merkityksetön (Trädgård finnes, men är obetydlig.) Näsin päärakennuksen mitat olivat vuoden 1887 palovakuutusasiakirjan mukaan 43 kyynärää x 13 1/3 kyynärää ja korkeus 16 kyynärää (n. 25m x 8m). Mitoiltaan rakennus ei ole muuttunut. Rakennuksessa oli kahdeksan asuinhuonetta, kaksi vinttihuonetta, neljä kaakeliuunia ja keittiöuuni. Huoneluku on kasvanut yhdellä 20 vuoden takaiseen. Tämä viittaisi siihen, eteinen on jaettu tuolloin nykyisenkaltaiseksi ja muodostettu keittiön viereinen huone 109. Toinen asuinrakennus oli 47 kyynärää x 11,5 kyynärää ja 12 kyynärää korkea. Siinä oli 4(?) asuinhuonetta. Näsiin kuului lisäksi seitsemän talous- ja makasiinirakennusta. Rakennusten määrä oli pudonnut Holmien ajoista lähes puolella. Näsin kartanon rakennusten sijoittelusta ei ole mainintoja. Perusratkaisuna kartanoiden rakennusten sijoittumisessa oli, että rakennuskanta muodostui yleisesti mies- ja talouspihalle. Ensin mainittuun sijoittui päärakennus ja sen ympärille pihapiiriä reunustamaan väentuvan ja leivintiloja sisältävät sivurakennukset. Talouspiha sijaitsi erillään miespihasta ja sinne sijoittuivat mm. tallit, navetat ja kalustovajat. Kustavilaisen klassismin ajalla 1800-luvun alussa kartanoiden päärakennusten molemmille sivuille karoliinisen mallin mukaan kulmittain sijoitetut siipirakennukset katosivat lähes poikkeuksetta kartanoarkkitehtuurista. 11 Päärakennuksen arkkitehtuuri noudattaa 1700-luvun sotilasvirkatalojen mallipiirustusten muokkaamaa kartanoarkkitehtuurin perinnettä. Rakennusten vuoraaminen yleistyi Suomessa kustavilaisella ajalla. Vuorauksena käytettiin 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa lähes poikkeuksetta pystylaudoitusta. Kalleimpana tyyppinä oli piiloponttilaudalla tapahtunut vuoraus, jolla pyrittiin saamaan kivirakennuksen vaikutelma. Tästä hyvän esimerkin Porvoossa tarjoaa Kirkkotorin varrella sijaitseva Solitanderin talo 1790-luvulta. Siinä on sama vuoraus, mutta nurkkapilasterit 1800-luvun jälkipuoliskolta. 12 Kattomuotona oli 1700-luvulla usein mansardikatto, mutta myös satula- ja aumakattoja rakennettiin. Katemateriaalina oli 1740-luvulta 1700-luvun loppuun tavallisesti kaksiuurteiseksi rihlattu tervattu lauta. Uusklassismin myötä, 1810-luvulta lähtien lautakattoa pidettiin vanhentuneena. Useissa kartanoissa oli kuitenkin vielä 1800-luvun puolivälissä 11 Lounatvuori 2001, s Gardberg s.
10 10 punaiseksi maalattu lautakatto, kunnes päre- ja huopakatto syrjäyttivät sen. Seinävuorauksessa puolestaan uurteella varustettu vaakalaudoitus levisi Suomeen 1810-luvun lopussa Venäjältä uutena vuoraustyyppinä. Tyyppiä pidetään vallitsevana ja 1830-lukujen taitteessa. Kartanorakennuksen perustyypiksi muotoutui aumakattoinen, melko leveärunkoinen kuusiruutuisilla ikkunoilla varustettu rakennus. Ikkunoita ympäröivät klassistisesti, mutta varsin eri tavoin muotoillut kehyslaudat. 13 Kuva 5. Näsin kartanon ulko-oven listoitusta. Henrik Wager Itä-Uudellamaalla ainoastaan Porvoossa ja sen lähiympäristössä esiintyy lukujen vaihteessa - verrattaessa esim. Loviisan pelkistetympään tyyppiin - veistoksellisia myöhäiskustavilaisia ikkunavuorauksia. Niiden tekijänä saattaa olla lukujen vaihteessa Porvoossa vaikuttanut puuseppä Matts Sexlin. Hän työskenteli mm. Porvoon tuomiokirkossa vuosina 1791, 1794 ja Hän kuoli Samaa myöhäiskustavilaista ornamenttityyppiä esiintyy myös 1800-luvun alkupuolen Porvoolaiskotien sisäovien listoissa. Pidetään myös todennäköisenä, että Näsin, Stensbölen, Kialan ja Hedvigbergin kartanoiden ikkuna- ja ovivuoraukset olisivat saman mestarin tekemät Lilius 1985, s. 28, 35; Härö 1988, s. 228; Tomminen 1987 (teoksessa Talo kautta aikojen), s Gardberg 2000, s. 133f, 143, 147.
11 11 Kuva 6. Stensbölen kartanon ikkuna. Henrik Wager Näsin kartanon ovi- ja ikkunalistoituksessa on käytetty samaa muotokieltä, mutta kylläkin vaatimattomampana toteutuksena. Natalia Linsénin vuonna 1894 ottamassa valokuvassa päärakennuksessa on empiren mukaiset kuusiruutuiset ikkunat (kts. kansikuva), joita suosittiin 1800-luvun alusta lähtien. Pihan puolen ikkunat on vaihdettu viimeistään 1890-luvun alussa T- ikkunoiksi, jotka sittemmin on muutettu nykyisenkaltaisiksi kuusiruutuisiksi naulaamalla ikkunanpuitteet lasien päälle karmeihin kiinni. Kuva 7-8. Näsin kartanon vanhempi ikkunaruutu. Henrik Wager Päärakennuksen pihan puolella ikkunat olivat T-malliset vuonna Daniel Nyblin 1893 (detalji). Porvoon museo.
12 12 Rakennuksen vintiltä löytyi 1810-luvun mallin mukaisia empireikkunoita, joissa on kolme ruutua ikkunalehteä kohti. Lisäksi ullakolla on yksi 1700-luvun luvulle tyypillinen kahdeksanruutuinen ikkunalehti. Jälkimmäisestä ei voi varmuudella sanoa, että onko se kuulunut nykyiseen rakennukseen. Kartanon arkkitehtuuria on verrattu mm. Mietoisissa sijaitsevan, vuoden 1773 palon jälkeen vuonna 1777 rakennettuun Saaren everstin uuteen virkataloon ja huonejakoa Mustion kartanoon. Saaren suunnittelijana oli Turun kaupunginarkkitehti Christian Friedrich Schröder. Hän laati myös Mustion kartanon ensimmäiset suunnitelmat, joita muutettiin sittemmin. Saaren mansardikattoinen rokokoota edustava rakennus rakennettiin palaneen talon perustuksen päälle. Pitkäjulkisivuun sijoitettiin kolmiopäädyllä varustettu portaali, jonne johti kaksipuoleinen porrasnousu. Keittiötä ei ollut, ja se sijaitsi samanaikaisessa siipirakennuksessa. Päärakennuksen yksityiskohdat muuttuivat empiren mukaisiksi 1800-luvun alussa tehdyissä muutostöissä. 15 Kokonsa puolesta Näsin päärakennus (43 kyynärää x 13 1/3 kyynärää) on samaa kokoluokkaa kuin Saaren päärakennus (41 kyynärää x 21 kyynärää). Rakennusten yhdenmukaisuus on ilmeinen. Kuva Saaren kartanon päärakennus 1900-luvun alussa ja kopio Schröderin vuoden 1777 piirustuksesta. Originaali Museovirasto. Lounatvuori Tilaohjelmaltaan Näsin kartano noudattaa karoliinista pohjakaavaa. Pohjakaava palautuu luvulle, mutta suomessa siitä tuli suosittu kartanoissa ja varakkaan porvariston kaupunkitaloissa luvun puolivälin molemmin puolin. Perusmuodossaan se käsittää eteistilan, josta avautuu 15 Lounatvuori 1996, s. 50; Härö 1988, s. 223; TKK 1982, s. 7-8.
13 13 suuri sali, jonka molemmin puolin on kaksi huonetta. Perusmuotoa varioitiin etenkin kartanoissa, joissa perusmuotoisen pohjakaavan päätyihin lisättiin huoneita tarpeen mukaan. 16 Kuva 11. Tupa- ja karoliinisia pohjakaavoja. Lilius Itä-Uudeltamaalta tarjoaa 1760-luvun puolivälissä kenraali ja maaherra Anders Henrik Ramsayn uudelleen rakennuttama Jakkarilan kartanon päärakennus hyvän vertailukohdan 1700-luvun kartanoarkkitehtuurista. Varhaisempi päärakennus vaurioitui pahoin isovihan aikana. Uuden päärakennuksen suunnittelija ei ole tiedossa, mutta sitä pidetään rokokooklassismin hyvänä edustajana. Päärakennus rakennettiin Saaren päärakennuksen tapaan neljä holvattua kivikellaria käsittävän korkean perustuksen päälle. Rakennuksessa oli kaksi eteistä, jotka jakoivat rakennuksen kahteen osaan. Asuinhuoneita oli yhdeksän. Porvoosta Anders Henrik Ramsay sai vuonna 1763 haltuunsa Bergstan, Järnböle-Hornhattulan ja Domargårdin kartanot. Vuonna 1769 hän hankki omistukseensa vielä Johannisbergin kartanon. 17 Kuva 12. Jakkarilan päärakennus alkuperäisenkaltaisen mansardikaton palauttamisen jälkeen. Porvoon museo. 16 Lilius 1985, s. 17, Allardt 1928b, s ; Härö 1988, s. 229.
14 14 Arkkitehtuuriltaan Näsin kartanon päärakennus eroaa selkeästi 1800-luvun alusta 1830-luvulle Suomessa ja Itä-Uudellamaalla rakennetuista kartanoista. Ruotsalaisen linnoitusupseeri Pehr Granstedtin suunnittelema Porvoon Stensbölen kartanon ensimmäinen vaihe on selkeästi uusklassistinen, kuten hänen vuonna 1804 suunnittelemansa Bromarvissa sijaitseva Riilahden kartanokin. Riilahden päärakennuksen vuoraus tosin noudattaa samaa ajalleen ominaista piilopontattua pystyvuorausta kuin Näsikin, mutta on edelleen huomattava, että vaakavuoraus tuli Pietarista Suomeen vasta 1810-luvulla. 18 Kuva 13. Stensbölen kartanon päärakennus. Henrik Wager Kuva 14. Riilahden kartano. Gardberg & Dahl Koska Näsin kartanosta ei ole säilynyt sen rakennusaikaisia eikä myöhempiä korjauksia koskevaa materiaalia muodostuu sen iän määrittely rakennusosien ja rakennustekniikan analysointiin. 18 Gardberg & Dahl 1989, s. 116, 139; Lilius 1985, s. 28.
15 15 Näsin päärakennuksen katon nykyisenä aluskatteena on käytetty osittain vanhaa kaksiuurteiseksi rihlattua lautaa. Kattotuoleissa on jäljellä ruodelautojen tapaiset puurakenteet, jotka viittaavat puukaton kiinnittämiseen. Tämä viittaa siihen, että rakennuksessa on alkujaan ollut puukatto. Nykyistä peltikattoa on edeltänyt ainakin 1880-luvulta lähtien huopakatto. 19 Kattorakenteet on tehty muualta puretusta rakennuksesta, mihin viittaavat hirsissä olevat lovet ja liitoskohdat. Vintillä on massiivinen ansasrakenne. Ansas on mahdollisesti tehty jälkeenpäin luvun tienoilla 20. Kattorakenteesta ei pysty sanomaan, onko nykyinen katto tehty korvaamaan varhaisempi katto vai onko kyseessä rakennusrungon alkuperäinen osa. Kuva 15. Vanhan puukaton lauta. Henrik Wager Kuva 16. Kattorakenteita ja ansas. Henrik Wager Rakennuksen varhaisista pintamateriaaleista on tavattu fragmentaarisia tapetin osia, josta vanhin on kirkkaan vihreä lumppupaperille painettu tapetti. Tapetti on ollut naulattuna suoraan hirteen, eikä sen alla ole havaittavissa taustapaperia tai pahvia. Vihreän tapetin päällä oli kuvioitu sininen tapetti, jossa on jäljellä lankoja. Langat liittyvät tapetin seinään kiinnittämiseen. Tapetti on ollut 19 KA, Palovakuutusasiakirja Valokuvaan perustuva suullinen tieto, Yliarkkitehti Erkki Mäkiö, Museovirasto / RHO
16 16 kiinnitettynä seinässä oleviin nauloihin lankojen avulla. Tämä mahdollisti niiden siirtämisen pois ehjänä. Kuva 17. Varhaisimmat tapettikerrokset. Henrik Wager Tapetin kiinnittäminen naulaamalla seinään oli tyypillistä 1700-luvulla, mutta harvinaista luvulla. Tosin esimerkiksi Porvoossa Runebergin kodissa käytettiin samaa menetelmää luvulla. 21 Sinisen tapetin reunoissa on säilynyt valkoista paperinauhaa, jossa on sekä keltaista että viininpunaista viivaa. Museoviraston tapettiasiantuntijan Maire Heikkisen mukaan viivat ovat todennäköisesti painolaatan merkkiviivoja. Tämä viittaa siihen, että joko sinisen ja vihreän tapetin välissä on ollut tapetti tai reunanauha on leikatu jossain muualla olleesta tapetista ja sitä on hyödynnetty sinisen tapetin saumojen tukena. Huoneen 105 katosta löytynyt kattomaalaus on valokuvien perusteella Museoviraston ylikonservaattori Pentti Pietarilan mukaan todennäköisesti 1830-luvulta. Heikkinen arvioi valokuvien perusteella, että vihreä tapetti on mahdollisesti samanikäinen kattomaalauksen kanssa ja sininen tapetti todennäköisesti 1860-luvulta Flink 2006, s Heikkinen 2007, sähköpostiviesti
17 17 Kuva 18. Huoneen 105 kattomaalausta. Henrik Wager Rakennuksen uusklassistiset ovet ovilistat on mahdollisesti siirretty rakennukseen muualta. Tähän viittaa se, että ovilistoja on kasvatettu vaakapuitteesta liitospaloilla. Ehjien rakennusosien siirtäminen vanhasta rakennuksesta uuteen oli tavallista luvulla. Erityisesti lukujen korjaus- ja muutostöissä esimerkiksi ovia ja ikkunoita listoineen sekä katto- ja jalkalistoja uusittiin. 23 Oletettavasti vanhimpia ovia on huoneiden 105 ja 106 välinen vintiltä löytynyt puolipeiliovi. Myös sen lukko lienee alkuperäinen. Vintin kesähuoneiden puolipeiliovet lukkoineen ja klassistisvaikutteisine listoineen ovat myös alkuperäiset. Malliltaan ne viittaavat 1800-luvun alkupuoleen. Pelkistetympi yläpuite eroaa asuinkerroksen listoista. Myös huoneiden 102 ja 109 sekä 106 ja 107 välisten ovien lukot lienevät alkuperäiset. Suurimmassa osassa ovia on massiivinen messinkilukko, joka lienee 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. 23 Jaatinen 1989, s (teoksessa Talo kautta aikojen)
18 18 Kuva 19. Asuinkerroksen ovi listoineen. Henrik Wager Kuva 20. Vintin ovi listoineen. Henrik Wager 2007.
19 19 Kaakeliuunit ovat todennäköisesti 1900-luvun alusta. Esimerkiksi Ruoholahti valmisti suuressa salissa olevan kaltaisia uuneja 1910-luvulla 24. Vintiltä löytyi malliltaan 1700-luvulle palautuvat kustavilaistyyliset uuninluukut kehikkoineen. Todennäköisesti ne ovat kuuluneet rakennuksesta purettuun uuniin. Sitä seikkaa, onko uuni kuulunut rakennukseen alun perin, vai oliko se siirretty sinne ei voida varmistaa. Rakennuksen pohjoiskuistin eikä pääsisäänkäynnin kuistin rakentamisajankohta ei ole tiedossa. Ne vaikuttavat kuitenkin myöhemmin, mahdollisesti 1800-luvun lopulla tehdyiltä. Kuva 21. Suuren salin uuni. Henrik Wager Kuva 22. Ruokolahden kaakelitehtaan 1910-luvun hinnaston uuni. 24 Ruoholahti 1910, Hinnasto.
20 20 Ajoittamisesta Rakennuksen 1700-luvun arkkitehtoninen ulkoasu ja pohjakaava sekä empireä noudattavat tapettilöydöt sekä löydetyt varhaisemmat 1800-luvun ikkunat ovat ristiriidassa toistensa kanssa. Tämä saattaa yhtäältä viitata siihen, että Johan Holm kunnosti vanhan ränsistyneen rakennuksen rungon käyttäen lukujen vaihteelle tyypillisiä ikkunoita ja tapetteja. Huoneen 103 katon lyhyet ja leveät kattolaudat on tyypillinen 1700-luvun ratkaisu, vaikka kattomaalaus todennäköisesti onkin myöhempi. Mutta mainitut seikat eivät myöskään sulje pois vaihtoehtoa, että rakennus valmistui kokonaisuudessaan vasta Holmin muuttaessa sinne vuonna Holm rakennutti ulkoasultaan 1700-luku -vaikutteisen rakennuksen, jonka interiööri oli 1830-luvun mieltymysten mukainen. Perustellusti voi toisaalta kysyä, että mikäli klassistisvaikutteiset ovet listoineen ovat Johan Holmin aikaisia, miksi oviaukkoja ei alkujaan tehty listoihin sopiviksi. Jos ne ovat Holmin hänen Näsiin muuttaessaan sinne siirrättämät viittaisi se siihen, että rakennus oli olemassa ennen listoja. On toki mahdollista, että ne on siirretty sinne muualta myöhemmin. Mutta kuka sen olisi tehnyt? Johan Holmin kuoleman ja kaupungille siirtymisen välisellä ajalla kartano oli toissijaisessa käytössä. Tuntuu vieraalta, että kaupunki tai joku muu olisi siirtänyt ne rakennukseen. Listoituksen myöhempää siirtämistä tukee myös se, mikäli eteinen olisi jaettu nykyisenkaltaiseksi myöhemmin. Kevytrakenteisessa väliseinässä olevan oven listoitus on samaa mallia kuin muissakin ovissa. Vintin puhtaammin uusklassistiset ovilistat on tehty olemassa oleviin oviaukkoihin. Vintiltä löytyneet 1700-luvulle tyypilliset uuninluukut ja pieniruutuiset ikkunat ovat saattaneet kuulua nykyiseen rakennukseen tai sitten ne on otettu talteen paikalla puretusta rakennuksesta. Katon rakenteen materiaali on selkeästi otettu muualta puretusta rakennuksesta. Kattotuoleja kannattava ansasrakenne vaikuttaa olevan pikemminkin 1800-luvulta kuin 1700-luvulta, mutta rakenteen ajoitusta ei pysty vahvistamaan aukottomasti. Säilyneisyys ja suojelutavoitteet Huolimatta siitä, että päärakennuksen valmistumisajankohtaa ei aukottomasti pysty vahvistamaan on rakennuksella kiistattomia hyvin säilyneitä arkkitehtonisia arvoja. Rakennuksen pystyvuoraus ja mansardikatto kattolyhtyineen noudattavat 1700-luvun kartanoarkkitehtuurille tyypillisiä piirteitä. Mikäli rakennus on nuorempi ovat nämä piirteet erittäin poikkeuksellisia rakennusajankohdalle maanlaajuisestikin. Vuoraus tulee ehdottomasti säilyttää eikä sitä saa peittää tai muuttaa. Katon muotoa, korkeutta eikä kattolyhtyjä saa muuttaa.
21 21 Rakennuksen huonejakoa ja oviaukotusta ei ole muutettu uusia ovia tekemällä eteistilaa mahdollisesti lukuun ottamatta. Eteinen (108) ja huone (109) ovat todennäköisesti muodostaneet vanhemman eteistilan. Niiden väliseinä vaikuttaa rankorakenteiselta. Huonetilan palauttaminen on mahdollista. Muilta osin rakennuksen pohjakaava noudattaa karoliinista pohjakaavaa, eikä huonejakoa tule muuttaa väliseiniä rakentamalla tai olemassa olevia seiniä purkamalla. Vintille eteisestä johtaneen portaan palauttaminen vanhalle paikalleen on mahdollista, ja jopa suotavaa. Huoneiden 104 ja 107 sekä huoneen 107 ja eteisen (108) väliset ovet on ummistettu myöhemmin. Mikäli ovet ovilistoineen ovat peitettyjen seinäpintojen alla tulee ne säilyttää. Sisäpinnat ovat lateksilla päälle maalattuja ja tapetoituja pahvi- ja kuitulevypintoja viimeiseltä vuokralaisajalta. Seinissä on kuitenkin säilynyt vanhempia tapettipintakerrostumia. Lattioissa oleva vanhempi linoleummatto on pääosin luvulta. Matoista ja tapettikerroksista tulisi pyrkiä säilyttämään fragmenttikerroskaistaleet kussakin huoneessa, esimerkiksi niiden kulmissa. Vähintään ne tulee dokumentoida ja toimittaa näytteet Porvoon museoon. Huoneesta 104 löytynyt hyväkuntoinen, todennäköisesti 1830-luvulta oleva kattomaalaus tulee säilyttää. Sen mahdollisen konservoinnin ja restauroinnin yhteydessä tulee olla yhteydessä Porvoon museoon. Mikäli muista huoneista tavataan kattomaalauksia tulee niiden osalta menetellä samalla tavoin. Kaikkien huoneiden kattolistat vaikuttavat rakennuksen varhaiseen vaiheeseen kuuluvilta ja ne tulee säilyttää. Listat on paperoitu ja mikäli niitä otetaan esiin, tulee esille otto ja listojen kunnostaminen tehdä asiantuntevasti. Jalkalistojen malli vaihtelee huonetiloissa. Ne vaikuttavat olevan 1900-luvulta. Profiloinneiltaan vaatimattomien listojen arvo interiöörille on vähäinen. Ikkunalistat lienevät 1920-luvulta ja sen jälkeiseltä ajalta. Ikkunalistat tulee säilyttää osana rakennuksen historiallista kerrostumaa ja interiööriin soveltuvina. Hyväkuntoisilta vaikuttavat ikkunat ovat puitejaoltaan rakennukseen sopivat. Nykyiset kaakeliuunit ovat kuuluneet rakennuksen sisustukseen satakunta vuotta, eikä niitä saa hävittää. Rakennuksen iän mahdolliseen tarkentumiseen liittyen on tärkeää, että mahdollisissa laajojen seinä-, katto- tai lattiapintojen esille otoissa tai avaamisissa ollaan yhteydessä Porvoon museoon. Seinistä voi esimerkiksi löytyä vanhoja pintoja tai viitteitä esimerkiksi varhaisemmista pahvi- tai tapettikiinnityksistä.
22 22 Pihapiirissä sijaitseva 1800-luvulle palautuva asuintalo sekä ulkorakennukset eivät kuuluneet inventoinnin piiriin. Tämä ei kuitenkaan vähennä niiden arvoa vaan ne tulee huomioida osana kartanon vanhempaa säilynyttä rakennettua ympäristöä tulevassa kaavoituksessa. Lähteet Arkistot Kansallisarkisto (KA) Tarmon arkisto Brandförsäkringsverket Maakunta-arkisto (MA) Porvoon maistraatin arkisto, Rakentamista ja kaavoitusta koskevat asiakirjat Porvoon museon arkisto Martta Hirnin aineisto Porvoon kaupunki, Rakennusvalvonta Planritning av karaktärsbyggnaden på Näse gård. A. Karls 1927 Porvoon kaupunki, Tilakeskus Näsin kartano. Päärakennus. Talo-osasto. Työpiirustus Baarman, S., Lindh T., Lohikoski, E., Lonka, H., Mentu, S., Mikkola, M., Schildt, H Mittapiirustukset (julkisivu, pohja, leikkaus 1/50). TKK, harjoitustyö Painamattomat lähteet Baarman, S., Lindh T., Lohikoski, E., Lonka, H., Mentu, S., Mikkola, M., Schildt, H Näsin kartano, Porvoo. Rakennushistoriallinen selvitys. TKK, Harjoitustyö Rosendahl, Ulrika Nyländska sätes- och kungsgårdar från medeltid och 1500-tal. Grundutredning och inventering. Museiverket / Byggnadshistoriska avdelningen Ruoholahden kaakelitehtaan osakeyhtiön hinnasto Heikkinen, Maire, Museovirasto. Sähköpostiviesti Mäkiö, Erkki, Museovirasto. Suullinen tieto Painetut lähteet Alanen, Timo & Kepsu, Saulo Kuninkaan kartasto Suomesta SKS:n toimituksia 505. Allardt, Anders Borgå sockens historia I. Flink, Selja Runebergin koti. Rakentamisesta restaurointiin. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 15. Gardberg, Carl-Jacob 2002, Gamla staden i Borgå. Bebyggelse och sociala miljöer intill mitten av 1800-talet. Gardberg, Carl-Jacob & Dahl, Kaj Finländska herrgårdar.
1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo
LisätiedotKorjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus
5 2015 Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus Historiaa Tammelan korjausrakentamiskeskuksen nykyinen päärakennus on alunperin rakennettu useita huoneistoja käsittäväksi asuinrakennukseksi.
LisätiedotUrajärven kartano ja kulttuuripuisto. Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013
Urajärven kartano ja kulttuuripuisto Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013 Päärakennus, Keittiö Keittiö ennen restaurointia Seinältä löytyneitä fragmentteja vanhasta tapetoinnista Konservaattori
LisätiedotKylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola
Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi
LisätiedotHUOPALAHDEN ASEMAN VAHTITUVAN (ratu 35013) RAKENNUSVAIHEET
HUOPALAHDEN ASEMAN VAHTITUVAN (ratu 35013) RAKENNUSVAIHEET 25.3.2014 Juulia Mikkola, arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto Livady Hämeentie 4 C 25, 00530 Helsinki p. 09-348 70 501 juulia@livady.fi ASEMA VAJA
LisätiedotRAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo
LisätiedotRAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 3A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo
LisätiedotSäilyneisyys ja arvottaminen
RAAHE 5. kaupunginosan korttelin 17 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 20.11.2007 FG Suunnittelukeskus Oy Raahen 5. kaupunginosan korttelin 17 rakennushistoriallinen selvitys 1 Säilyneisyyden
LisätiedotJyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava
Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen
Lisätiedot1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.
LisätiedotTurtosen alueen säilynyt rakennuskanta
Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja
LisätiedotLänsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi
Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen
Lisätiedotkoivuranta-895-472-0007-0003 1/13
koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia
LisätiedotLIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22
LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,
LisätiedotPIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA
PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA PAIKALLISESTI ARVOKKAIDEN RAKENNUSKOHTEIDEN TARKISTUSINVENTOINTI 2018 Arvoluokitus Suositusten värikoodit R = rakennushistoriallinen = Suositellaan suojeltavan kaavassa
LisätiedotJanakkala, Sauvala, RATALAHTI
!jo / '1/2. 20/2.. Janakkala, Sauvala, RATALAHTI 26.9.2007, Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Anu Laurila Yleiskuva Ratalahden torpasta 26.9.2007. Ratalahden sijainti Renko ja Janakkalan rajan tuntumassa. Kohde:
LisätiedotErityispiirteet säilytetty alkuperäisasussaan, kansallisromanttisessa tyylissä 8. Kuvat
1 Meijeri 7. Rakennuksen kuvaus Vanha meijeri Nykyinen käyttö Ei käytössä Alkuperäinen käyttö Meijeri Rakentamisaika 1907 Kerrosluku 2 Kivijalka luonnonkivi/betoni Runko luonnonkivi Katemateriaali pelti
Lisätiedotkesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri
1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan
LisätiedotPORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015
Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi
LisätiedotKaupunginmuseon huomioita Forenom Oy:n vuokratarjouksesta
LAUSUNTO 9.10.2015 Tilakeskus-liikelaitos Isännöitsijä Sara Welling PL 6200 02070 ESPOON KAUPUNKI Lausuntopyyntönne 8.10.2015 TRÄSKÄNDAN KARTANON VUOKRAKILPAILUTUS Tilakeskus -liikelaitos on pyytänyt kaupunginmuseon
LisätiedotLIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI
LIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI RANTATIE 68 (RNr 7:116) Hirsirunkoinen kesämökki on rakennettu 1930-luvun lopulla, todennäköisesti vuonna
Lisätiedot2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 4. Kiinteistötunnus 140-1-36-1-3 6. Koordinaatit 7. Osoite 9. RAKENNUKSEN KUVAUS Riistakatu 23 2. Kohde Iisalmen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:
LisätiedotSUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 8 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo
LisätiedotIkaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...
LisätiedotKalliola /10
Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia
LisätiedotEriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna
Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt
LisätiedotLIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä
1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon
Lisätiedotm kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,
LisätiedotRAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE
LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä
LisätiedotOSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ
OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7
Lisätiedot2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO. 5. Kohdetyyppi
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO 3. Numero 204 4. Kiinteistötunnus 140-407-18-339
LisätiedotPielavesi Kirkonkylän ranta-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi 2017 Arkistoinventointi
1 Pielavesi Kirkonkylän ranta-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi 2017 Arkistoinventointi Timo Jussila Tilaaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Lähteet...
LisätiedotINVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014
INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa
Lisätiedot*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja
. Kaavoitusyksikkö 7.1.2003 Korjattu Tampereen kaupungin tilakeskuksen lausunnon, Museoviraston ja pelastuslaitoksen edustajien kanssa 16.10.2002 pidetyn neuvottelun ja ehdotuksesta saatujen muistutusten
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442 Page 1 of 3 Rauman Lyseo, 684-2-203-1 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442
Lisätiedotlaaja kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto RAAHE 17. KAUPUNGINOSA HAKALAN KORJAAMO
12/4/2018 Pohjois-Pohjanmaan liitto laaja kohderaportti laaja kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto RAAHE 17. KAUPUNGINOSA HAKALAN KORJAAMO Idän puoleinen pääty ja julkisivu Ouluntielle. (Kuva: Kaisa
LisätiedotTVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014
TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.
LisätiedotLAUKON KARTANON ALUE. KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA RAKENNUSPERINNÖN HOIDON SEMINAARI VAPRIIKKI Leena Lahtinen aluearkkitehti Vesilahden kunta
LAUKON KARTANON ALUE Laukon rakennuksia 1840-luvulta. Osasuurennos J.Knutsonin piirroksesta kirjasta 'Finland framstäldt i teckningar' vuodelta 1845-52 KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA RAKENNUSPERINNÖN HOIDON SEMINAARI
LisätiedotVarkauden rakennettu kulttuuriperintö
Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari
LisätiedotRakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.
Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden
LisätiedotAS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5
1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni
LisätiedotRAAHE TOKOLA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS
RAAHE TOKOLA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Asemakaava-alueella on 11 asuttua pihapiiriä, jotka ovat tyypiltään seuraavia: 1 kpl Maatilakeskus, rakennukset 1940-60 -luvulta
LisätiedotTEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE
T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS
LisätiedotHakija vastaa asemakaavoituksen esittämiin perusteluihin ja selvittää punaisen tukkitien sijaintia sekä leveyttä korttelissa 1088.
YHDEN ASUNNON TALON JA TALOUSRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN PULKKASAARENKATU 14, ALA-PISPALA 837-218-1088-0014 POIKKEAMISPÄÄTÖSHAKEMUKSEN PERUSTELUT ASUINRAKENNUKSEN JA TALOUSRAKENNUKSEN SIJOITTELUUN TONTILLA
LisätiedotNäsin kartanon pintakerroskartoitus
Näsin kartanon pintakerroskartoitus Aino Aropaltio 29.1.2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 3 HUONE 101... 4 SEINÄT... 4 KATTO... 7 LATTIA... 8 OVET JA OVILISTAT, IKKUNOIDEN VUORILISTAT... 8 HUONE 102... 9 SEINÄT...
LisätiedotASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013
Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009
HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut
LisätiedotSäilyneisyys ja arvottaminen
Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
LisätiedotSivu 1/6 TARKASTUSRAPORTTI Tampere, Pursikatu 4, Pursikatu 4, rakennetun ympäristön kohde Pursikatu 4 kadulta. Käynnin päivämäärä 17.07.2014 Kävijän nimi Käynnin tyyppi Miinu Mäkelä neuvonta Muistioteksti
LisätiedotMäärlahden historiallinen käyttö
Ulrika Rosendahl, Loviisan kaupungin museo 27.5.2019 Määrlahden historiallinen käyttö Loviisan Määrlahden kaupunginosa, eli Loviisan lahden itäpuoli, näyttäytyy historiallisessa kartta-aineistossa asumattomana
LisätiedotPohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla.
15 Toinen suuri linja: pohjoismainen puukaupunkiperinne Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. Kuvat 11-12. Porvoon
LisätiedotJuankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011
Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa
LisätiedotLiperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.
Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri
LisätiedotKittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos
Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA
LisätiedotSastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010
1 Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4 Maastokartat...
LisätiedotSEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO
SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT
LisätiedotKOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola
KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä
LisätiedotYLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET DO :43
YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET 31.1.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEET... 2 3 TEOLLISUUSALUE... 6 4 LOPUKSI... 7 1 1 JOHDANTO Nämä rakentamistapaohjeet
LisätiedotAnjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia
Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun
LisätiedotUusikaupunki (895) Kukkainen (483) Koivuniem
Uusikaupunki (895) Kukkainen (483) Koivuniem 895-483-0001-0051 1 001 Torppa 002 Vaja Postinumero: Postitoimipaikka: Historia ja ympäristö Aluetyyppi: Historiallinen tilatyyppi: Asutushistoria: Lähiympäristö:
LisätiedotTalo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio
LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:
LisätiedotKOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET
KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET
LisätiedotKANGASALA HERTTUALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE ARKEOLOGISEN INVENTOINNIN TÄYDENNYS 2016
KANGASALA HERTTUALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE ARKEOLOGISEN INVENTOINNIN TÄYDENNYS 2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 2 2 Lähteet... 3 Arkeologinen kulttuuriperintökohde 1. Herttuala (Herttuala).5 Taustakartat:
LisätiedotLEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila
1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...
LisätiedotLausunto. Yhteenveto sisältää mennessä jätetyt lausunnot ja muistutukset. Maankäyttöosasto on laatinut vastineet. Palautteen antaja ja pvm
Sivu 1 (6) Lausunnot Palautteen antaja ja pvm Uudenmaan ELY-keskus 30.1.2017 Yhteenveto sisältää 24.2.2017 mennessä jätetyt lausunnot ja muistutukset. Maankäyttöosasto on laatinut vastineet. Lausunto Vastine
LisätiedotSELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA
SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän
LisätiedotRAAHE TOKOLA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS
RAAHE TOKOLA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Asemakaava-alueella on 11 asuttua pihapiiriä, jotka ovat tyypiltään seuraavia: 1 kpl Maatilakeskus, rakennukset 1940-60 -luvulta
LisätiedotVarkauden rakennettu kulttuuriperintö
Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo
LisätiedotYLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN
YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN I -VAIHE, KAAVAT 8256 JA 8257. LUONNOS. KOHDELUETTELO KAAVAN 8256 KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAISTA ALUEISTA, PIHAPIIREISTÄ, RAKENTEISTA
LisätiedotSoturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²
Lisätiedotkohde sijainti kiinteistötunnus kerrosala kaavatilanne suojelutilanne
kohde sijainti Arkkitehtuurimuseon näyttelytoimisto Puistokatu 4, 00140 Helsinki omistajat C. H. Nummelin 1881 1888; Lauri Kivekäs ja Ida Aalberg sekä Josef Stenbäck 1888 1900; Frithiof Qvickström (Pohjanheimo)
LisätiedotLIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET
LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien
LisätiedotVALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet
Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus
LisätiedotPAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009
PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu
LisätiedotRAAHE 5. kaupunginosan korttelin 17 rakennushistoriallinen selvitys. rakentaminen
RAAHE 5. kaupunginosan korttelin 17 rakennushistoriallinen selvitys Koulukatua 1950-luvulla rakentaminen Raahen kaupunki Rakennus Fors Oy 20.11.2007 Raahen 5. kaupunginosan korttelin 17 rakennushistoriallinen
LisätiedotHennalan kasarmialueen korjaustapaohje
Hennalan kasarmialueen korjaustapaohje Asukastilaisuus 20.4.2016 Tutkija Riitta Niskanen, Lahden kaupunginmuseo Korjaustapaohjeen tarkoitus Hennalan kasarmialue on merkittävä rakennus- ja kulttuurihistoriallinen
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS 2504 OSA D: RAKENNUSIKÄKARTTA JA RUUTUKAAVAN KEHITYS 1778-1887
HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Kaupunkisuunnittelu ja -rakentaminen keskustassa ja Keinusaaressa 1778-2014 2504 OSA D: RAKENNUSIKÄKARTTA JA RUUTUKAAVAN KEHITYS 1778-1887 OSA D: TEEMAKARTAT
LisätiedotKULTTUURI JA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS
1 KULTTUURI JA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS (LYHENNELMÄ) SELVITYKSEN RAKENNUS JA MILJÖÖKOHTEET Pekka Piiparinen 2011 SISÄLLYSLUETTELO: Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat rakennuskohteet
LisätiedotVUOROVAIKUTUSRAPORTTI. Wäinö Aaltosen tie 7 asemakaavan muutos (nro 12459) Vuorovaikutusraportin sisältö
Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus Kaavakartta nro 12459 1 (5) Hankenro 5344_2 HEL 2016-013448 11.4.2017, täydennetty 1.12.2017 VUOROVAIKUTUSRAPORTTI Wäinö Aaltosen tie 7 asemakaavan muutos (nro
LisätiedotRAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI
RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa
LisätiedotPAIHOLAN SAIRAALA-ALUE
Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS
LisätiedotRakennusta alkuperäisasussaan
Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen
LisätiedotESITYS PERINTEISEN RAKENTAMISTAVAN KUNNIAKILVEN / KUNNIAKIRJAN MYÖNTÄMISEKSI JA MYÖNTÄMISPERUSTEET
1 ESITYS PERINTEISEN RAKENTAMISTAVAN KUNNIAKILVEN / KUNNIAKIRJAN MYÖNTÄMISEKSI JA MYÖNTÄMISPERUSTEET Esitys Esitämme, että Talonpoikaiskulttuurisäätiö myöntäisi jäljempänä mainitulle kohteelle [ ] Perinteisen
LisätiedotPernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009
Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Johanna Enqvist/V.-P. Suhonen Museovirasto/RHO Kuva 1: Edesby kuvattuna idästä. Museoviraston
LisätiedotHATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT
HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun
LisätiedotTANHUA OY Arkistoluettelo
TANHUA OY Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Yhtiökokousten pöytäkirjat 1 B Johtokunnan pöytäkirjat 2 C Kiinteistöä koskevat asiakirjat ennen Tanhua Oy:n perustamista 3 D Kiinteistöä koskevat asiakirjat
LisätiedotGulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009.
SELVITYS RAKENNUKSISTA JA PIHAPUISTOSTA 444 Villa Wilhelmsberg PORVOO KAUPUNGINOSA 12 Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009. Nykyisen huvilan ja sivurakennusten rakentamisvuodet
LisätiedotTUUSULAN PERHETUKIKESKUS
TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus
LisätiedotPunkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014
1 Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot... 5 Tulos...
LisätiedotASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI
ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 1.046 4.041 5.011 Erillispientalojen korttelialue. Asuinrakennuksen
LisätiedotAlavus Tusanranta muinaisjäännösinventointi 2018
1 Alavus Tusanranta muinaisjäännösinventointi 2018 Teemu Tiainen Timo Jussila Tilaaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhoja karttoja... 4 Inventointi... 5 Tulos... 5 Lähteet...
LisätiedotE K O R E X H I R S I T A L O T
EKOREX HIRSITALOT 1. SUUNNITELMAT JA OHJEET - pääpiirustukset (pohjat, julkisivut ja leikkaus) rakennuslupaa varten - viranomaisten vaatimat u-arvo- ja lujuuslaskelmat toimitettavista puuosista - hirsikaaviot
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
LisätiedotRAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.
RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.
LisätiedotPUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET
INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut
LisätiedotYLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN
YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN I -VAIHE, KAAVAT 8256 JA 8257. LUONNOS. KOHDELUETTELO KAAVAN 8257 KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAISTA ALUEISTA, PIHAPIIREISTÄ JA RAKENNUKSISTA
LisätiedotVerkkovajan restaurointi
Riihen restaurointi Pahoin vuotanut, tiensä päähän tullut vanha pärekatto uusittiin. Vuotavan katon aiheuttamat lahovauriot vesikaton ja välikaton rakenteissa korjattiin entisen kaltaiseksi. Päätyseiniä
LisätiedotRakennuksen kuntotarkastus
Rakennuksen kuntotarkastus Kohde: Laatija: Tonttula, Tonttulantie 15, 92180 Lapaluoto Jyrki Määttä, tarkastusarkkitehti Raahen kaupunki, Rakennusvalvonta Ruskatie 1, 90240 Pattijoki puh. 040-830 3153 jyrki.maatta@raahe.fi
Lisätiedot