MEIDÄN PITI TULLA TÄNNE VAIN PARIKSI VUODEKSI...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MEIDÄN PITI TULLA TÄNNE VAIN PARIKSI VUODEKSI..."

Transkriptio

1 Päivi Suutarinen MEIDÄN PITI TULLA TÄNNE VAIN PARIKSI VUODEKSI... Suomalaisten naisten kokemuksia elämästä Brysselissä ja lähialueilla Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma Toukokuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Päivi Suutarinen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Matkailun koulutusohjelma Savonlinna Meidän piti tulla tänne vain pariksi vuodeksi Suomalaisten naisten kokemuksia elämästä Brysselissä ja lähialueilla. Tiivistelmä Opinnäytetyöni tavoitteena on kartoittaa suomalaisten naisten kokemuksia elämästä ja sopeutumisesta Brysselin alueella sekä heidän näkemyksiään viihtymistä edesauttavista ja estävistä tekijöistä. Brysselissä asuu noin kolme tuhatta suomalaista, joista valtaosa on jollain lailla tekemisissä Euroopan Unionin kanssa. Suomalaisten siirtolaisuutta ja muuttoliikkeitä on tutkittu enimmäkseen amerikan- ja ruotsinsuomalaisten osalta, ja näkökulma näissä tutkimuksissa on ollut lähinnä taloustieteellinen tai historiallinen. Uudempia, nykyajan ekspatriaatteja koskevia 2000-luvulla julkaistuja tutkimuksia ja kirjoja alkaa olla saatavilla enenevässä määrin. Olen työssäni käyttänyt lähdeaineistona esimerkiksi Henriikka Hoffrénin ranskansuomalaisia käsittelevää pro gradu-tutkielmaa sekä Jarmo Karjalaisen Benelux-maihin perheen mukana muuttavia nuoria käsittelevää tutkielmaa. Opinnäytetyöni teoreettisessa osassa käsittelen siirtolaistutkimusta yleensä, siihen liittyvää kirjallisuutta ja käsitteistöä sekä yleisimpiä ulkomaille muuton syitä. Teorian toinen osa käsittelee sopeutumista akkulturaatioteorian mukaan sekä kulttuurisokkia ja sopeutumista edistäviä ja haittaavia tekijöitä. Työni on kvalitatiivinen tutkimus, jossa käsittelin teemahaastatteluiden avulla hankittua aineistoa vaiheittain etenevänä prosessina. Prosessi etenee muuttoon valmistautumisesta asettumisen ja sopeutumisen kautta nykytilanteeseen ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Tutkimuksen tulokset - osassa käyn läpi haastattelun pääteemat ja esille tulleet asiat käyttäen esimerkkeinä lainauksia haastateltavien kertomuksista. Työn aikana nousi toistuvasti esille asioita, joihin minulla ei kuitenkaan ollut opinnäytetyöni puitteissa mahdollisuutta laajemmin keskittyä. Useat haastatteluun osallistuneet naiset toivoivat voivansa palata työelämään vuosien tauon jälkeen. Jonkinlainen verkottuminen Brysselin alueella ja yhteyksien pitäminen Suomeen voisivat olla käyttökelpoisia keinoja asian eteenpäin viemisessä. Brysselissä on myös paljon suomalaisia koti-isiä. Tähän on kiinnitetty huomiota myös alueella ilmestyvässä englanninkielisessä The Bulletinlehdessä, joka esittelee ilmiön suomalaisten lanseeraamana toimintamallina. Nämä kysymykset kaipaisivat selvittämistä ja sopisivat hyvin opinnäytetyön aiheiksi. Asiasanat (avainsanat) Akkulturaatio, ekspatriaatti, kulttuurisokki, siirtolaisuus, sopeutuminen, viihtyminen Sivumäärä Kieli URN 40 s. + liitteet 4 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Eeva-Riitta Niinimäki Opinnäytetyön toimeksiantaja

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Päivi Suutarinen Degree programme and option Degree Programme in Tourism Savonlinna Name of the bachelor's thesis We Were Supposed to Come Here Only for a Couple of Years Finnish Women s Experiences of Living in Brussels and its Surroundings Abstract The aim in my bachelor s thesis is to survey Finnish women s experiences of living in and adapting to new circumstances in the Brussels area. I also survey their views about things promoting and preventing adaptation. There are about three thousand Finnish people living in Brussels and its surroundings, the European Union is the connecting factor in most cases. Finnish migration has been studied mostly concerning the emigration to America and Sweden, and the point of view has often been historical or economic. New studies and books concerning modern expatriates of the 2000s are increasingly published nowadays. In my bachelor s thesis I have used as background material for example Henriikka Hoffrén s study about Finnish people living in France and Jarmo Karjalainen s study concerning Finnish youngsters who moved to Benelux-countries with their families. In the theoretical part of my thesis I deal with the migration in general and literature and concepts related to it. Moreover I deal with the most common reasons for moving abroad. The second part of the theory deals with adaptation according to acculturation theory, cultural shock and things promoting and preventing adaptation. My bachelor s thesis is a qualitative study. I treat the material collected by theme interviews as a process. The process proceeds from preparing for the move via settling down in Brussels and adaptation towards the situation today and finally to plans for the future. In the results part of the thesis I go through the main themes of the interviews and things that have come out from the material by using some examples from the stories of the interviewees. There were some issues arising repeatedly from the material collected by the interviews. However, I did not have the opportunity or resources to concentrate on these issues. Many women s hopes for going back to work after many years spent at home could be promoted by networking in the Brussels area and maintaining contacts to Finland. There are also many Finnish men who have stayed home with the children in Brussels. This has been recognized also by the Bulletin, a magazine published once a week in Brussels area, in which it is introduced as a phenomenon launched by Finnish expatriates. I think these issues would be excellent subjects for bachelor s thesis. Subject headings, (keywords) Acculturation, expatriate, cultural shock, emigration, adaption, satisfaction Pages Language URN 40 p. + app. 4 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Eeva-Riitta Niinimäki Bachelor s thesis assigned by

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO SUOMALAISTEN SIIRTOLAISUUS Suomalaisten siirtolaisuutta koskevia tutkimuksia Suomalaiset Brysselissä Ulkomaille lähdön syyt SOPEUTUMINEN UUTEEN KULTTUURIIN Sopeutuminen akkulturaatioteorian mukaan Kulttuurisokki Sopeutumista edistäviä ja haittaavia tekijöitä TUTKIMUS SUOMALAISTEN NAISTEN ELÄMÄSTÄ JA SOPEUTUMISESTA BRYSSELIN SEUDULLA Käytännön toteutus Haastateltavien taustatiedot Valmistautuminen muuttoon Asettuminen uuteen ympäristöön Nykyinen elämäntilanne Brysselissä Viihtyminen Kulttuurishokki ja negatiiviseksi koettuja asioita Sopeutuminen Suomi haastateltavien mielessä POHDINTAA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Haastattelun teemat ja apukysymykset Liite 2. Neuvoja muille muuttajille

5 1 JOHDANTO 1 Aiheen valinta Opinnäytetyöni käsittelee suomalaisten naisten elämää Brysselissä ja sen lähialueilla sekä sopeutumista paikalliseen kulttuuriin. Muutin perheeni kanssa Brysselin naapurikuntaan vuonna 2001 mieheni työn perässä, ja asuimme Belgiassa viisi vuotta. Olin itse Brysselissä viisi vuotta kotiäitinä, tapasin muita suomalaisia naisia kouluun liittyvissä tilaisuuksissa ja kuljettaessani nuorinta lastani Merimieskirkon päiväkerhossa sekä myöhemmin Eurooppa-koulun vanhempainyhdistystoiminnan puitteissa. Puheet kääntyivät useimmiten samaan suuntaan; ulkomailla elämisen iloihin ja suruihin. Kun sitten pari vuotta ennen Suomeen paluuta aloin suorittaa opintojani loppuun, tuntui luontevalta käyttää omia Brysselin vuosien kokemuksia opinnäytetyön toteuttamiseen. Olen puhunut paljon Belgiassa asuvien suomalaisten sekä suomalaisten parissa työskentelevien ihmisten kanssa, ja ystävieni kanssa olen käynyt loputtomia keskusteluja elämisestä ja olemisesta ulkomailla, perheen kanssa tai ilman. Vaikka olen keskustellut ja kuunnellut muiden keskusteluja tuntosarvet pystyssä useamman vuoden ajan, se on palvellut lähinnä näkökulman hakemisessa ja selkiintymisessä. Opinnäytetyön tavoitteet ja tutkimusmenetelmät Opinnäytetyöni pääasiallisena tavoitteena on selvittää, millaisena Brysselin alueella ja lähiympäristössä asuvat suomalaiset naiset kokevat elämäntilanteensa; ovatko he sopeutuneet uuteen ympäristöön ja viihtyvätkö he Brysselissä. Lisäksi tarkoitus on kartoittaa viihtymistä ja sopeutumista edesauttavia asioita Brysselin suomalaisten naisten elämässä. Toisaalta olen halunnut selvittää, kokevatko ihmiset sopeutumisen tarpeelliseksi. Brysseliinhän tullaan usein määräajaksi tai oleskelu koetaan muuten väliaikaiseksi. Opinnäytetyössäni olen myös selvittänyt, mitkä asiat vastaajat ovat kokeneet vaikeiksi ja voiko niihin varautua etukäteen sekä onko tarpeen tullen apua saatavilla ja osataanko sitä hakea. Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät tuottavat kuvailevaa, laadullista aineistoa verrattuna kvantitatiivisten menetelmien tuottamaan määrälliseen aineistoon (Solatie 1997, 11). Kvalitatiivisen tutkimuksen rikkaus on sen moniulotteisuudessa, strukturoimattomuudessa ja joustavuu-

6 2 dessa (mts. 13). Opinnäytetyössäni on havaittavissa Hirsjärven ym. (2002, 155) luettelemia kvalitatiivisen tutkimuksen tyypillisiä piirteitä, joita ovat seuraavat: - Tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedon hankintaa, ja aineisto kootaan luonnollisissa, todellisissa tilanteissa. - Suositaan ihmistä tiedon keruun instrumenttina. - Lähtökohtana ei ole teorian tai hypoteesien testaaminen vaan aineiston monitahoinen ja yksityiskohtainen tarkastelu. - Laadullisten metodien käyttö aineiston hankinnassa, esimerkiksi teemahaastattelu tai osallistuva havainnointi. - Valitaan kohdejoukko tarkoituksenmukaisesti, ei satunnaisotoksen menetelmää käyttäen. - Tutkimussuunnitelma muotoutuu tutkimuksen edetessä. - Tapauksia käsitellään ainutlaatuisina ja tulkitaan aineistoa sen mukaisesti. Opinnäytetyön rakenne Opinnäytetyöni teoriaosassa luvussa kaksi käsittelen suomalaista siirtolaisuutta koskevaa tutkimusta sekä suomalaisia Brysselissä ja yleisimpiä ulkomaille muuton syitä. Luku kolme käsittelee sopeutumista ja kulttuurisokkia. Luvussa neljä käyn läpi tutkimustulokset käyttäen esimerkkeinä haastatteluista poimittuja lainauksia. Luvussa viisi pohdin kohtasivatko opinnäytetyön tavoite ja tulokset ja toisaalta olisiko jotakin voinut tehdä toisin. Otan kantaa myös tutkimustuloksista esille nousseisiin kysymyksiin. Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä Siirtolaisuudella tarkoitetaan henkilöiden tai henkilöryhmien vapaaehtoista muuttamista asuinmaasta toiseen maahan (Mikkola 2001, 6). Maastamuuttaja on henkilö, joka muuttaa toiseen maahan asettuakseen sinne pysyvästi. Tähän ryhmään lasketaan kuuluvaksi kaikki maastamuuttoilmoituksen tehneet henkilöt, eli kaikki, jotka aikovat asua ulkomailla vähintään vuoden verran. (Wilkman 2005, 12) Opiskelijoita ja kausityöntekijöitä ei periaatteessa lasketa kuuluviksi siirtolaisiin, mutta käytännössä erottelu on vaikeaa. Maahanmuuttaja on maahan saapuva syntyperäinen ulkomaan kansalainen; tilastoissa myös paluumuuttajat lasketaan kuuluviksi maahanmuuttajiin (Mikkola 2001, 6).

7 3 Ulkosuomalainen on ulkomailla asuva entinen tai nykyinen Suomen kansalainen tai heidän jälkeläisensä. Ensimmäisen polven ulkosuomalainen on Suomessa syntynyt ulkomailla asuva suomalainen, toisen polven ulkosuomalaisen vanhemmista ainakin toinen on syntynyt Suomessa (Mikkola 2001, 7). Ekspatriaatti on lähinnä uussiirtolaisuuden termi, isänmaasta muuttanut, ja sitä käytetään vapaaehtoisesti työn takia ulkomaille muuttaneista henkilöistä. Ekspatriaattikäsitteeseen liitetään usein määräaikaisuus, erona perinteiseen siirtolaisuuteen, jolloin uuteen maahan asetuttiin pysyvästi. (Junkkari & Junkkari 2003, 11; Karjalainen 2005, 13.) Tuntuu luontevimmalta käyttää Brysselin suomalaisista ekspatriaatti-käsitettä juuri suuren liikkuvuuden ja määräaikaisuuden vuoksi. Monikulttuurisuus on nykyaikana yleistä useissa maissa ja suurkaupungeissa. Ei ole välttämättä olemassa yhtä valtakulttuuria, vaan ihmiset edustavat yhtä aikaa useampia kulttuureja (esim. toisen tai kolmannen polven siirtolaiset). Monikulttuurisuus on usein myös monikielisyyttä (Tikka 2004, 25). Opinnäytetyöni keskeiset käsitteet, akkulturaatio, kulttuurisokki ja sopeutuminen, käsittelen laajemmin erikseen. 2 SUOMALAISTEN SIIRTOLAISUUS 2.1 Suomalaisten siirtolaisuutta koskevia tutkimuksia Suomalaisten muuttamisesta ulkomaille eri syistä johtuen on kirjoitettu paljon, tietoa löytyy alkaen muuttoliikkeistä satoja vuosia sitten, Amerikan siirtolaisuudesta luvun lopulta 1900-luvun alkupuolelle ja Ruotsiin muutosta etenkin 1960-luvulla. Siirtolaisuusinstituutin asiantuntija Jouni Korkiasaari jakaa artikkelissaan Suomalaiset maailmalla (2003a) siirtolaisuuden kahteen päävirtaan: ennen toista maailmansotaa maastamuutto suuntautui etupäässä Pohjois-Amerikkaan ja sodan jälkeen 80 % lähteneistä on muuttanut Ruotsiin. Suuri osa Siirtolaisuusinstituutin julkaisuista käsitteleekin tavalla tai toisella amerikan- ja ruotsinsuomalaisia. Korkalaisen (2000, 4) mukaan tämän hetkiset siirtolaisuusvirrat Suomesta ulkomaille ovat hajaantuneet yhä useampaan kohdemaahan ja nykyään suomalaisia lähtee myös eksoottisempiin maihin. Pohjoismaiden ulkopuoliseen Eurooppaan suuntautunutta maastamuuttoa on tutkittu vähemmän, ja täsmällisiä maakohtaisia lukuja on vaikea löytää. Suomalaisten muutto-

8 4 virrat alkoivat suuntautua Keski- ja Länsi-Eurooppaan 1960-luvulta alkaen (Koivukangas 2003, 5). Hoffrénin (2000) mukaan Keski-Eurooppaan muuttaneiden osuus muusta siirtolaisuudesta on suhteellisen pieni; kun Amerikkaan ja Ruotsiin muuttaneita on satoja tuhansia, Keski-Euroopan maihin muuttaneet voidaan laskea tuhansissa. Korkiasaari (2003a, 1-2) arvioi artikkelissaan Amerikkaan muuttaneen yli suomalaista ennen toista maailmansotaa, Yhdysvaltain aloittamien maahanpääsyrajoitusten vuoksi muuttoaalto suuntautui 1920-luvulta lähtien Kanadaan. Ruotsiin luvulta 1970-luvun alkupuolelle suuntautunut maastamuutto laski jopa Suomen väkilukua. Vaikka moni maastamuuttaja on palannut takaisin Suomeen, moni on myös jäänyt; arvioiden mukaan ilman maastamuuttoa Suomen väkiluku olisi 6-7 miljoonaa. (Korkiasaari 2003a, 1; Koivukangas 2003, 5; Korkalainen 2004, 4.) Tuomi-Nikulan tutkielma saksansuomalaisista oli uraauurtava, sillä suomalaisten siirtolaisuudesta Keski-Eurooppaan ei ollut juurikaan olemassa tutkimustietoa. Tutkimuksen ajankohtana Länsi-Saksan yli neljästä miljoonasta ulkomaalaisesta 0,2 % oli suomalaisia, heistä 80 % oli naisia, joista suurin osa oli avioitunut saksalaisen miehen kanssa. Tuomi-Nikula keskittyi tutkimuksessaan saksansuomalaisten sopeutumiseen maan sosiaaliseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen elämään (Tuomi-Nikula 1989, 9). Kun aikaisemmin ulkosuomalaistutkimusta oli tehty lähinnä historiantutkijoiden ja taloustieteilijöiden toimesta, Tuomi-Nikulan tutkimus oli tässäkin mielessä perustutkimuksen asemassa. Hoffrén (2000) on tutkinut Ranskassa asuvien suomalaisten elämää, aineisto on kerätty Grenoblen alueen suomalaisten keskuudesta. Myös Hoffrénin tutkimuksen vastaajista valtaosa oli naisia, heistä suurin osa naimisissa ranskalaisen miehen kanssa. Tutkimuksessaan hän keskittyy tietyn alueen suomalaispopulaatioon tarkoituksenaan selvittää siellä asuvien suomalaisten yleispiirteitä kolmen eri teema-alueen avulla: - Akkulturaatio eli sopeutumisprosessi vieraaseen kulttuuriin - Suomalaisen identiteetin näkyminen ja esille tuominen - Siirtolaisten naisvaltaisuus ja kulttuurien erilaisuus naisen aseman suhteen. Tutkielmassa Globaali nomadi vai tavallinen nuori (Karjalainen 2005) kartoitetaan vuotiaiden suomalaisnuorten kokemuksia perheen mukana muuttamisesta Benelux-maihin. Suomalaisten lasten ja nuorten määrä ulkomailla kasvaa perheiden muuttaessa yhdessä pois Suomesta. Karjalainen keskittyy tarkastelemaan erityisesti

9 5 kulttuuriin sopeutumiseen ja nuorten elämään liittyviin kysymyksiin nuorten ajatuksien ja omien kokemusten kautta. Hän tarkentaa myös tutkimuksessaan ulkomailla asuneista lapsista ja nuorista käytettyjä käsitteitä matkalaukkulapsi (Marttinen 1992, 6) ja kolmannen kulttuurin kasvatti (third culture kid, tck) (Tikka 2004,6). Matkalaukkulapsi on vanhempiensa työn takia asunut useita vuosia tai jopa koko lapsuutensa ulkomailla (Marttinen 1992, 6). Matkalaukkulapsia ovat myös maahanmuuttaja- ja pakolaislapset sekä ulkomailta adoptoidut lapset. Toki täytyy muistaa, että pakolaislapsen ja perheen mukana vapaaehtoisesti muuttaneen lapsen lähtökohdat ja elämäntarinat eroavat suuresti toisistaan. Monissa aikaisemmissa siirtolaistutkimuksissa nuorten elämää on tulkittu aikuisperspektiivistä. Karjalaisen mukaan toiseksi yleisin syy ulkomaan komennuksen keskeytymiseen on perheen teini-ikäisen nuoren viihtymättömyys kohdemaassa. Tämä uusi tieto aiheesta hyödyttää monia tahoja: perheitä, suomalaisten parissa työskenteleviä sekä ulkomaille lähettäviä organisaatioita. (Karjalainen 2005, 7.) Junkkari & Junkkari (2003, 9) pitävät tärkeänä keskittyä lähtö- ja paluuvalmennuksessa ekspatriaattiperheiden jaksamiseen erilaisissa muutosvaiheissa, perheen ja parisuhteen hyvinvointiin sekä elämän mielekkyyteen niin lähtiessä kuin palatessakin. He ovat haastatelleet eri puolilla maailmaa asuvia suomalaisia (mukana myös muutamia Brysselin suomalaisia) liittyen työhön, perheeseen ja sopeutumiseen. Junkkarit ovat itsekin lähteneet työn perässä maailmalle ja viettäneet perheineen yli kaksitoista vuotta kolmessa eri maassa, näistä vuosista he kertovat omia kokemuksiaan muiden ulkosuomalaisten tarinoiden ohessa. Ruckensteinin (2004) toimittamassa kirjassa Työpaikkana maailma ja Wilkmanin (2005) pro gradu-tutkielmassa Siirtolaiset Suomen voimavarana maailmalla käsitellään lähinnä 2000-luvun suomalaisia ekspatriaatteja. Kummassakin teoksessa keskitytään globaalitalouden ilmiöihin, kansainväliseen osaamiseen ja asiantuntijuuteen suomalaisesta näkökulmasta. Ruckenstein (2004, 10) käsittelee lähinnä globaalin talouden etuoikeutettua ryhmää, koulutettuja ja kielitaitoisia osaajia. Hän kuvailee uuden ajan osaajia menestyjiksi, jotka tulevat toimeen erilaisissa paikoissa erilaisten ihmisten kanssa ja korostaa eroa entisaikojen kosmopoliitteihin (mts. 13). Kuitenkin mukana on myös kuvauksia eri puolilla maailmaa asuvien suomalaisperheiden arjesta. Kirjan artikkeleissa ei juurikaan puhuta ongelmista ja ristiriidoista, haastateltavat esiintyvät artikkeleissa omalla nimellään. Ruckensteinin (mts. 15) mukaan parhaimmillaan arki

10 ulkomailla on oppimiskokemus koko perheelle. Kun itsestään selvät asiat eivät enää toimi, perheen jäsenten on laajennettava näkökulmaansa luvulle tultaessa kansainvälinen muuttoliike on saanut uusia piirteitä, kun globaalitaloudessa työvoimasta on tullut yritysten helposti liikuteltavissa oleva tuotannontekijä. Työmarkkinoiden erikoistuminen suuntaa kysyntää tietynlaista osaamista omaaviin työntekijöihin. Tiettyjen maiden, mm. Saksan ja Yhdysvaltojen harjoittama aktiivinen rekrytointi ulkomailta on aiheuttanut maailmanlaajuisen työpaikkakilpailun. Tässä kilpailussa myös suomalaista työvoimaa houkutellaan maailmalle. (Wilkman 2005, 9.) Pohtiessaan suomalaisten muuttoa 2000-luvulla Saksaan ja Yhdysvaltoihin Wilkman (mts. 11) pyrkii löytämään niitä ulkosuomalaisten osaamisen keskeisiä vahvuuksia, joita suomalainen yhteiskunta ja erityisesti elinkeinoelämä voisi hyödyntää sekä käynnistää keskustelua ulkosuomalaisten roolista Suomen voimavarana maailmalla. 2.2 Suomalaiset Brysselissä Belgia on vastakohtaisuuksien maa jo historiallisista syistä, sen olemassaolo ei perustu kansan, kulttuurin, kielen tai maantieteelliseen yhtenäisyyteen. Se on liittovaltio, jonka ihmiset ovat aina olleet hajallaan. Sitä ovat hallinneet vuoroin roomalaiset, frankit, Burgundin herttuat ja pikkuruhtinaat, espanjalaiset, hollantilaiset ja saksalaiset. Keskeisen sijaintinsa ansiosta sen alue on ollut sotatantereena niin Napoleonin aikana kuin molemmissa maailmansodissakin. (Eronen & Kemppinen 2000, ) Belgiassa on kolme virallista kieltä: ranska, flaami ja saksa; etenkin Brysselissä ja flaaminkielisillä alueilla myös englannilla selviää aika hyvin. Bryssel on Euroopan kansainvälinen pääkaupunki. Noin kolmannes kaupungin asukkaista on ulkomaalaisia. (Suomi-Klubi 2006.) Brysselin asema Euroopan pääkaupunkina on osaltaan lisännyt kulttuurien kirjoa alueella. Belgian ulkoasianministeriön (2007) mukaan koko Belgian väestöstä yli 8 % on ulkomaalaisia. Marttisen ja Pentinpuron (Ruckenstein 2004, 87) arvion mukaan Brysselissä asuu vähän yli kolme tuhatta suomalaista. Väestörekisterikeskuksen mukaan Belgiassa vakinaisesti asuvia suomalaisia äänioikeutettuja on 1407 (Belgiassa presidentinvaalien 1. kierroksella 2006). Saksassa asuu nykyään noin ja Espanjassa yli suomalaista (Wilkman 2005, 33 34). Tähän verrattuna Belgian suomalaisia on suhteellisen vähän, joskin he

11 7 ovat asettuneet maantieteellisesti melko suppealle alueelle. Belgia on pinta-alaltaan noin 10 % Suomen pinta-alasta; valtaosa suomalaisista on asettunut Brysseliin ja lähialueille. Tilanne elää koko ajan, tyypillistä on, että ihmisiä tulee ja menee. Tilastokeskuksen muuttoliiketilastoista (2007) suodattamalla tietoja sain Suomesta Belgiaan muuttaneiden lukumääräksi 2672 henkilöä, samalla aikavälillä Belgiasta Suomeen muutti 1482 henkilöä. Brysseliin ovat sijoittuneet Euroopan unionin toimielimistä mm. Euroopan Unionin parlamentti, neuvosto ja komissio. EU:n työntekijöitä on noin , joista kolme neljäsosaa ulkomaalaisia. Useimmilla unionin jäsenmailla on Brysselissä omat EUedustustonsa, kaupunkiin on asettunut suuri joukko toimittajia sekä eri alojen, alueiden ja kaupunkien etuja ajavia järjestöjä. Brysselissä on myös Naton päämaja, kansainvälisiä yrityksiä ja pankkeja. Marttisen ja Pentinpuron (Ruckenstein 2004, 87) mukaan suurinta osaa Brysselissä työskentelevistä suomalaisista yhdistää tavalla tai toisella Euroopan Unioni. Suomalaisia työskentelee myös suurlähetystön ja Suomen pysyvän edustuston tehtävissä ulkoministeriön lähettäminä tai Brysselistä palkattuina työntekijöinä. Nato, suomalaiset suuryritykset kuten esimerkiksi TietoEnator, Kemira tai Stora Enso sekä erilaiset lobbaustoimistot työllistävät myös suomalaisia ja moni on hakeutunut muihin Brysselin alueella toimiviin kansainvälisiin yrityksiin. Huomattava osa Belgian suomalaisista kuuluu Suomi-Klubiin, Belgiassa toimivaan yhdistykseen. Yhdistyksen jäseniksi liitytään talouksittain, perhe ja lapset mukaan lukien; vuonna 2005 jäsentalouksia oli 762. Suomi-Klubi järjestää jäsenilleen tapahtumia ja toimii myös edunvalvontajärjestönä. Suomi-Klubilaiset viettävät yhdessä puurojuhlaa ennen joulua, juhlivat itsenäisyyspäivää, harrastavat urheilua laidasta laitaan säännöllisesti kokoontuvissa urheilukerhoissa ja tekevät tutustumisretkiä lähiympäristöön ja välillä vähän kauemmaksikin, tässä vain muutamia esimerkkejä vireästä vapaaehtoisvoimin organisoidusta toiminnasta. Klubin jäsenlehti Parlööri ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. (Suomi-Klubi 2006.) Brysselissä ja Antwerpenissa on molemmissa Suomen merimieskirkon toimipisteet, jotka toimivat tavallaan suomalaisten olohuoneina, niissä voi katsoa suomalaisia tvohjelmia, lukea suomalaisia lehtiä, käyttää kirjastoa sekä ostaa suomalaisia elintarvikkeita. Brysselin pappilassa järjestetään mm. nuorteniltoja, pyhäkoulu- ja kerhotoimintaa lapsille ja kerran kuussa kokoontuu naisten keskustelupiiri Eevan sauna. (Meri-

12 8 mieskirkko 2007.) Sekä Suomi-Klubi että merimieskirkko tarjoavat apua ja järjestävät infotapahtumia uusille tulijoille, merimieskirkolla on myös tarjolla luottamuksellista keskustelu- ja kuunteluapua elämän kriisitilanteisiin. Marttisen ja Pentinpuron (Ruckenstein 2004, 87) mukaan Brysseliin ei ole syntynyt varsinaista ekspatriaattiyhteisöä, vaikkakin suomalaiset ovat yhteyksissä keskenään. Oma kokemukseni on, että etenkin lapsiperheiden kanssakäyminen on tiivistä, koulun kautta löytyvät suomenkieliset ystävät niin lapsille kuin vanhemmillekin. Myös Suomi-Klubin vapaa-ajan toiminta ja juhlapäivien viettäminen sekä Merimieskirkon tarjonta ovat luoneet suomalaisverkostoja, joihin on halutessaan helppo päästä mukaan. 2.3 Ulkomaille lähdön syyt Siirtolaisuuden syyt ovat vuosien ja vuosisatojen kuluessa muuttuneet. Perinteisesti siirtolaisuus on ollut taloudellisten syiden sanelema ratkaisu, on lähdetty hakemaan parempaa elämää ulkomailta. Tyypilliset muuttajat olivat vähän koulutettuja ja usein myös uudessa maassaan kielitaidottomia, uuteen maahan asetuttiin tyypillisesti pysyvästi. Nykyään lähtijät ovat tyypillisesti joko ulkomaille avioitujia tai tavoitetietoisia määräaikaismuuttajia. Ulkomailla asuminen koetaan yhtenä, mielenkiintoisena elämänvaiheena. (Korkiasaari 2003a.) Tuomi-Nikulan (1989, 53 57) saksansuomalaisia käsittelevässä tutkimuksessa yleisin syy muuttoon oli suomalaisen naisen avioituminen saksalaisen miehen kanssa, muita yleisiä syitä olivat korkeakouluopiskelu Saksassa, ja perheen kanssa muuttaneet olivat lähteneet Saksaan työn perässä. Nykyään lähdön motiivina on usein mielenkiintoinen ja haastava työ, mutta myös seikkailunhalu ja kaukokaipuu (Korkalainen 2004, 6-7). Myös Junkkari (Nurmi-Rättö 2005, 27) mainitsee lähtömotiivina työ-, yksilö- tai perhesyiden lisäksi halun nähdä maailmaa ja saada kokemuksia. Hoffrenin (2000, 4) mukaan Keski-Eurooppaan muutto on ollut vetopainotteista eli tavoitemuuttoa. Lähdön syyt eivät ole kotimaassa, vaan ulkomaa houkuttelee muuttamaan. Siirtolaisuuden syyt ovat muuttuneet niin olennaisesti, että useimpia ulkomaille muuttajia ei voi enää kutsua siirtolaisiksi; puhutaan maasta- tai maahanmuuttajista. Nykyään yhä useammin maahan- ja maastamuuttajista käytetään nimitystä ekspatriaatti (Karjalainen 2005, 13; Tikka 2004, 7; Junkkari & Junkkari 2003, 11; Rucken-

13 9 stein 2004, 14). Junkkari ja Junkkari (2003, 11) määrittelevät ekspatriaatin nykyajan paimentolaiseksi, tavoitesiirtolaiseksi, joka on useimmiten korkeasti koulutettu ja kielitaitoinen sekä suhteellisen nuori henkilö. Tyypillistä on myös, että ulkomailla ollaan muutama vuosi ja palataan Suomeen, jonne jäädään tai sitten lähdetään uudelle ulkomaan jaksolle (Junkkari & Junkkari 2003, 11; Ruckenstein 2004, 14). Korkiasaaren (2003b) mukaan nykyajan maastamuuttajat ovat tyypillisesti pitkälle koulutettuja ja lähtevät ulkomaille määräajaksi. Opiskelu, urakehitys, uusien elämänkokemusten hankkiminen ja ihmissuhteet ovat tärkeämpiä muuton motiiveja kuin paremman toimeentulon tavoittelu. Perinteinen, leveämmän leivän perässä lähtevä duunari on nykysiirtolaisten joukossa jo lähes harvinaisuus, koska vähäisellä koulutuksella ja kielitaidolla on lähes olemattomat mahdollisuudet työllistyä ulkomailla. Pakkosiirtolaisuudesta on tullut tavoite- tai määräaikaissiirtolaisuutta; lähdön syyt eivät ole kotimaassa, vaan ulkomaille lähtö houkuttaa. Yhä useammin lähdetään perheen kanssa ja Keski-Euroopan osuus kohdealueena on kasvussa. 3 SOPEUTUMINEN UUTEEN KULTTUURIIN 3.1 Sopeutuminen akkulturaatioteorian mukaan Akkulturaatio on keskeinen käsite siirtolaistutkimuksessa ja vaikka se on periaatteessa kaksisuuntainen prosessi, sitä käsitellään useimmiten nimenomaan tarkasteltaessa maahanmuuttajia (Hoffren 2000). Akkulturaatio tarkoittaa ryhmän tai yksilön kulttuurin ilmiöiden ja vaikutteiden leviämistä kulttuurista toiseen. Sen tutkimuksen näkökulma on usein vastaanottavan, vaikka se on periaatteessa kaksisuuntainen prosessi. Akkulturaatio ei ole kuitenkaan suoraviivaista sulautumista hallitsevaan kulttuuriin vaan se etenee vaiheittain. Berryn yksilötason akkulturaatioteorian (nelikenttämallin) mukaan prosessi etenee kolmessa vaiheessa kontaktin, konfliktin ja adaptaation kautta (kuvio 1). Vaiheita ei voi yksilötasolla selvästi havaittavissa, vaan ne saatetaan kokea erilaisina, eri järjestyksessä ja niiden kesto voi vaihdella paljonkin. Kuitenkin lähes kaikki maahanmuuttajat käyvät jossakin määrin vaiheet läpi. Sopeutumisprosessiin vaikuttavat esimerkiksi kielitaito ja muuton motiivi. Akkulturaatio voi alkaa vasta, kun yksilö on asettunut uuteen kulttuuriin. Tuomi-Nikula (1989,167) käyttää ensimmäisistä kuukausista nimitystä kritiikittömän ihastelun kausi.

14 10 Muuttaja pyrkii tässä tutustumisvaiheessa suhtautumaan kaikkeen positiivisesti, hän havainnoi ja pyrkii oppimaan ja omaksumaan ulkoiset käyttäytymiskoodit (mts. 167). Seuraava vaihe, aktiivisen sopeutumisen kausi, voi kestää useita vuosia. Tällöin opiskellaan kieltä ja maan tapoja ja etsitään uusia harrastuksia ja ystäviä myös valtakulttuurista. Uutuuden viehätys häviää ja muuttaja alkaa nähdä myös epäkohtia ja kritisoida uutta maataan. Usein tässä vaiheessa koti-ikävä alkaa vaivata. Akkulturaation keskeinen vaihe on konflikti eli identiteettikriisin kausi, jolloin koetaan pelkoa oman identiteetin menettämisestä, juurettomuutta ja irrallisuutta. Tämä vaihe ratkaisee lopullisen sopeutumisen suunnan, siitä riippuu eteneekö sopeutumisprosessi kohti integraatiota vai separaatiota. Mikäli konfliktia seuraa integraatio, seuraa objektiivisen sopeutumisen kausi. Tässä vaiheessa yksilö tunnustaa erilaisuuden ja käsittää vertailun hyödyttömyyden. Hoffrénin (2000) mukaan elämä kahden kulttuurin välissä nähdään arvokkaana ja rikastuttavana kokemuksena. Täydellisesti sopeuduttuaan siirtolainen on sulautunut valtakulttuuriin, tullut näkymättömäksi (Tuomi- Nikula 1989, 10). Arvostetaanko oman ryhmän kulttuuripiirteitä ja identiteettiä Kyllä Ei Arvostetaanko vuorovaikutussuhteita muihin ryhmiin Kyllä Integraatio Assimilaatio Ei Separaatio Marginalisaatio KUVIO 1. Berryn nelikenttämalli (Hoffrén 2000; Karjalainen 2005, 37) Berryn nelikenttämallissa sopeutumista tarkastellaan erityisesti yksilön sopeutumisen kannalta. Ratkaisevaa on, koetaanko oman ryhmän kulttuuripiirteet ja identiteetti tärkeiksi ja toisaalta arvostetaanko vuorovaikutussuhteita muihin ryhmiin. Integroitunut maahanmuuttaja haluaa kuulua omaan vähemmistöryhmäänsä, mutta myös pitää yllä vuorovaikutussuhteita valtakulttuuriin ja muihin ryhmiin. Assimiloitunut maahanmuuttaja menettää omankulttuurisen identiteettinsä ja sulautuu valtaväestöön. Sepa-

15 11 raatio tarkoittaa maahanmuuttajan eristäytymistä muusta yhteiskunnasta säilyttäen näin oman kulttuurinsa välttämällä vuorovaikutusta valtaväestön kanssa. Marginalisoitunut maahanmuuttaja syrjäytyy eristäytyen sekä valtakulttuurista että omasta etnisestä ryhmästään. (Hoffrén 2000, 10; Karjalainen 2005, ) Tuomi-Nikula (1989, 15) määrittelee integroituneen siirtolaisen osallistuvan valtakulttuurin yhteiskunta- ja kulttuurielämään ongelmitta, kuitenkin kuuluen omaan etniseen ryhmäänsä tuntematta ristiriitoja. Akkulturaatioteorian mukainen sopeutuminen ei sellaisenaan toimi Brysselin kaltaisessa monikulttuurisessa ympäristössä, jossa ei ole mitään selkeästi erotettavaa valtakulttuuria. Karjalaisen (2005, 31 32, 41) mukaan Brysselissä on omanalaisensa kulttuuri tai lähes poikkeuksetta monien kulttuurien sekaannus, eri etnisiä ryhmiä voi olla kymmeniä tai satoja. Lisäksi monien käytettävien kielien takia alueelliset erot voivat olla suuria. On vaikea määritellä integroitumisen astetta tällaisessa monikulttuurisessa ympäristössä, toisaalta asiaan vaikuttaa myös, onko tarkoitus asettua uuteen maahan pysyvästi vai onko oleskelu tilapäistä, jolloin sopeutuminen jää helposti pinnalliseksi. Vaikka yhteiskuntarakenteet olisivat periaatteessa samankaltaiset kuin omassa ympäristössä, tietynlainen vierauden tunne on odotettavissa, kun muutetaan maasta ja kulttuuriympäristöstä toiseen. Julia Kristeva (1992, 16) vertaa muukalaista, ammatillisen, älyllisen tai tunneperäisen päämäärän vuoksi vieraaseen maahan muuttanutta henkilöä äitinsä väärin ymmärtämään ja isänsä hylkäämään lapseen. Toisaalla on hylkääminen ja toisaalla saavuttamattomuus; näistä molemmista on löydettävä tie ulos. Hänen mukaansa muukalainen on aina muualla, ei kotoisin mistään. Joitakin kuluttaa loppuun tempoilu kahden maailman välillä, sen mitä ei enää ole, ja sen, mitä ei koskaan tule. Toiset taas haluavat johonkin entisen ja nykyisen tuolle puolen. (Kristeva 1992, 21.) Kristeva (1992, 24 26) puhuu myös monikielisten hiljaisuudesta; uudella, opitulla kielellä ei pysty ilmaisemaan itseään rikkaasti ja vivahteikkaasti, ei ole mitään sanottavaa. Äidinkieli on tunnekieli, sillä voi parhaiten välittää tunteensa (Tikka 2004, 25 26).

16 3.2 Kulttuurisokki 12 Kulttuurisokki on eräänlainen kehityskriisi sopeuduttaessa vieraaseen kulttuuriin; se on psyykkistä reagointia, kun oma ja vieras kulttuuri törmäävät toisiinsa. Se on tyypillinen reaktio muutettaessa ulkomaille. Kulttuurisokki on sitä todennäköisempiä mitä suurempi maantieteellinen ja kulttuurinen välimatka lähtö- ja tulomaan välillä on (Hoffrén, 2000). Kulttuurisokkia aiheuttavat uuden kulttuurin näkymättömät piirteet, esimerkiksi uskomukset, arvot ja ajatusmallit. Myös vieras kieli, tapakulttuuri ja erilainen maailmankatsomus aiheuttavat ongelmia. (Haunia ym. 2005, 9.) Kulttuurisokki etenee vaiheittain, ja näitä vaiheita ovat kuherruskuukausi, sokkivaihe, reaktiovaihe ja tasaantuminen. Kuherruskuukausi kestää korkeintaan puoli vuotta, sen aikana uudet asiat tuntuvat viehättäviltä ja kiinnostavilta. Muutenkin uudessa ympäristössä suurin osa asioista näyttää hyvältä. Sokkivaihe alkaa yleensä ensimmäisen parin vuoden aikana. Se kehittyy vähitellen ja henkilö ei välttämättä havaitse sitä itse. Tyypillisiä sokkivaiheen tunteita ovat huoli tulevaisuudesta, surullisuus ja alakuloisuus; myös ystävien, harrastusten ja suomalaiskontaktien puute rasittavat. Reaktiovaiheessa uusi maa ei enää viehätä, paikallinen kulttuuri ärsyttää ja asioihin suhtaudutaan kielteisesti. Tyypillisiä tunteita ovat vihamielisyys, suru, epätoivo ja tyhjyys, myös fyysisiä oireita voi ilmaantua, esimerkiksi päänsärky ja unettomuus. Lapsilla ja nuorilla voi esiintyä huonoa käyttäytymistä ja haluttomuutta koulunkäyntiin. Tasaantumisvaiheessa hyväksytään uusi elämäntilanne ja aletaan taas nähdä myönteisiä asioita uudessakin kulttuurissa. (Haunia ym. 2005, 10.) Kulttuurisokkia ei Haunian ym. (2005, 9) mukaan voi välttää, mutta siihen voi valmistautua opiskelemalla kieltä ja kulttuuria jo Suomessa. Kannattaa myös selvittää etukäteen esimerkiksi asuntoon, työsopimuksiin, harrastuksiin ja suomalaiskontakteihin liittyviä asioita. Ennen lähtöä kotimaasta kannattaa miettiä lähtemisensä syitä. Muutto ulkomaille ei ole ratkaisu ongelmiin kotimaassa; ongelmat eivät häviä mihinkään muutettaessa maasta toiseen. Ihmissuhteet ja muut asiat kannattaa hoitaa kuntoon ennen lähtöä. Myös lähtöjuhlilla voi konkretisoida lähtemistä, se voi helpottaa asioiden käsittelemistä uudessa kulttuurissa.

17 13 Junkkari & Junkkari (2003, 51) korostavat tunneälyn merkitystä kulttuurisokin käsittelemisessä. He neuvovat ulkomaille muuttajaa tunnistamaan omat todennäköisimmät tapansa reagoida henkisesti vaativissa tilanteissa. Se auttaa valmistautumaan mahdolliseen kulttuurisokkiin ja ehkä antaa viitteitä siitä, kuinka kovasti se voi vaikuttaa elämään. 3.3 Sopeutumista edistäviä ja haittaavia tekijöitä Keskeinen sopeutumiseen vaikuttava tekijä on siirtolaisuuden syy, tavoitemuuttajalla on paremmat edellytykset sopeutua kuin pakkomuuttajalla. Myös yksilön ikä vaikuttaa siten, että lapset sopeutuvat nopeammin kuin aikuiset. Sopeutumista helpottaa myös valtakulttuurin kielen hallitseminen, mikä helpottaa yksilön osallistumista sosiaaliseen elämään. Yksilön ja valtaväestön mahdollisimman pieni etninen etäisyys edistää sopeutumista, käytännössä se tarkoittaa, että sama uskonto, ihonväri ja keskeiset elämänarvot ovat samoja tai lähellä toisiaan. Tarvitaan myös identiteettikanavia oman alkuperäisen kulttuuri-identiteetin säilyttämiseen. (Tuomi-Nikula 1989, 17 18). Hoffrénin (2000) mukaan kielitaidon lisäksi on tunnettava myös kieleen ja käyttäytymiseen liittyvät näkymättömät koodit. Kaikissa kielissä on kulttuuris-kielellisiä nyansseja, jotka voi oppia vain elämällä kielen kulttuurissa. Hoffrénin tutkimustulosten perusteella Ranskaan muuttaneet suomalaisnaiset tunsivat menettäneensä itsenäisyytensä, kun jäivät kotiin vapaaehtoisesti tai pakon sanelemana. Suomalaiset naiset ovat tottuneet käymään töissä paitsi rahan myös työn tuoman aseman vuoksi. Vieraaseen kulttuuriin sopeutuessa työ takaa toimeentulon ja myös auttaa luomaan sosiaalisia kontakteja. (2000.) Ekspatriaatin on riittävän kauan ulkomailla asuttuaan tehtävä valinta haluaako hän sopeutua uuteen maahan ja kuinka kiinteästi. Junkkarin & Junkkarin (2003, 78) mukaan ulkomailla voi asua jopa vuosikymmeniä jättämättä koskaan kotimaataan. Ekspatriaattiyhteisöstä saattaa tulla pakopaikka, jonne mennään karkuun paikallisen kulttuurin raskautta. Jos ekspatriaatti toimii vain omassa alakulttuurissaan, hän tulee helposti yhä kriittisemmäksi paikallisia oloja kohtaan eikä enää tunnista omaa osuuttaan sopeutumisvaikeuksissa, vaan syyttää kaikista ongelmista paikalliskulttuuria. Aito selviytyminen alkaa, kun hyväksytään se tosiasia, että ympäristö ei tule omien toiveiden mukaiseksi, vaan on itse muututtava (mts. 79).

18 14 Lapsiperheissä eletään paljolti lasten hyvinvoinnin mukaan. Muutto ja vieraassa maassa asuminen ovat lapselle ja nuorelle vähintään yhtä rankkoja kokemuksia kuin aikuisellekin, varsinkin murrosiässä koulun vaihtaminen ja uusien kaverien etsiminen voi olla erityisen vaikeata. Karjalaisen (2005, 54) mukaan yksi selitys asiaan on, se että teini-ikäisille ystävillä ja sosiaalisella verkostolla on suurempi merkitys hyvinvoinnin kannalta kuin nuoremmille lapsille tai aikuisille. Vanhempien olisi jaksettava muuttokiireiden keskellä olla kuulolla ja valmiina auttamaan, vaikka omakin mieli olisi myllerryksessä. Ongelmia jäädään helposti miettimään yksin, kummit ja mummit kun ovat kaukana Suomessa eikä vieraille ihmisille ole helppo puhua ongelmistaan. Mitä kauemmin yksin itsekseen miettii, sitä suuremmilta ongelmat alkavat näyttää, eikä enää tule mieleenkään, että joku muu voi kamppailla samanlaisten asioiden kanssa. 4 TUTKIMUS SUOMALAISTEN NAISTEN ELÄMÄSTÄ JA SOPEUTUMI- SESTA BRYSSELIN SEUDULLA 4.1 Käytännön toteutus Aloitin opinnäytetyön vuoden 2006 alussa, haastattelut on tehty kevään ja kesän 2006 aikana. Varsinainen kirjoitustyö on tehty syksyllä 2006 ja keväällä Päädyin käyttämään tiedonkeruumenetelmänä haastattelua, koska se on joustava aineistonkeruumuoto, ja siinä saa suoran kontaktin haastateltaviin (Hirsjärvi ym. 2002, 191). Eskola ja Vastamäki kuvailevat artikkelissaan haastattelua eräänlaiseksi keskusteluksi, joka tapahtuu tutkijan aloitteesta ja usein hänen ehdoillaan, mutta jossa tutkija pyrkii vuorovaikutuksessa saamaan selville häntä kiinnostavat asiat (Aaltola & Valli 2001, 24). Valitsin teemahaastattelun sen joustavuuden vuoksi, en halunnut pitäytyä tarkasti ennalta määritellyssä kysymyslomakkeessa. Teemahaastattelussa aihepiirit on etukäteen valittu, haastattelija varmistaa, että kaikki teema-alueet käydään läpi, järjestys ja laajuus voivat vaihdella (mts ).

19 Tutkimuksen kohdejoukon valinta 15 Alun perin aioin haastatella kahtakymmentä erilaisia perhetaustoja edustavaa naista, työn edetessä pudotin haastateltavien määrää kahteentoista, osittain siksi, että vastauksissa alkoi olla yhtäläisyyksiä, osittain siksi, että haastatteluista kertyvä puhtaaksikirjoitettu aineisto kasvoi todella suureksi. Koska kvalitatiivisessa tutkimuksessa tarkoituksena ei ole etsiä keskimääräisiä yhteyksiä eikä tilastollisia säännönmukaisuuksia, aineiston koko voi olla vaikkapa yksi haastattelu (Hirsjärvi ym. 2002, 168). Aineiston kyllääntyminen eli saturaatio tarkoittaa sitä, että tutkija kerää aineistoa niin kauan kuin haastattelut tuovat tutkimusongelman kannalta uutta tietoa. Kun samat asiat alkavat kertautua, aineisto on riittävä. (mts. 169.) Toisaalta kvalitatiivisessa tutkimuksessa, kuten tässäkin, jokainen haastattelu on ainutlaatuinen. Johonkin raja on kuitenkin vedettävä ja siksi lopetin aineiston keräämisen, kun asiat alkoivat yleisellä tasolla kertautua. Kvalitatiivisen tutkimuksen kohdejoukko voidaan valita tarkoituksenmukaisesti eikä satunnaisotantaa käyttäen. Saadakseni aineistoon erilaisia näkökulmia ja kokemuksia halusin haastateltavikseni erilaisissa elämäntilanteissa olevia naisia. Hankin siis tietoisesti erilaisia haastateltavia: joukossa on perheellisiä ja sinkkuja, työssäkäyviä ja kotona olevia, osa on asettunut Belgiaan tarkoituksenaan jäädä pysyvästi, osa on määrämittaisella komennuksella. Jotkut haastateltavista ovat asuneet Belgiassa lähes kymmenen vuotta ja jotkut vuoden. Kaikki joko asuvat tai käyvät kauempaa työssä Brysselin alueella. Haastateltujen naisten joukossa on sekä oman työn takia että puolisona Belgiaan muuttaneita. Teemahaastattelulomake Kokemuksesta tiedän, että ulkomaille muutto ja siellä eläminen ja sopeutuminen muodostavat monivaiheisen tapahtumaketjun, johon voi myös liittyä monia ennalta arvaamattomia tilanteita. Käsittelenkin opinnäytetyössäni asiaa prosessina, joka etenee valmistautumisesta lähtömaassa eri vaiheiden kautta nykytilanteeseen ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Tikka (2004, 49) käyttää myös eräänlaista prosessimallia, viisivaiheista muuttosykliä, selittäessään ulkomaille muuton tai kotimaahan palaamisen vaiheita lähtijöiden elämässä. Syklin vaiheet ovat sitoutuminen, lähtö, siirtyminen, saapuminen ja uudelleen sitoutuminen. Prosessi on usein tiedostamaton ja voi kestää jopa vuosia.

20 16 Prosessiajattelun pohjalta olen jakanut haastattelun teemoihin, jotka oli omakohtaisten kokemusten kautta melko helppoa rajata. Liitteessä 1. esittelen nämä teemat. Jokaiseen teemaan liittyen olen kirjannut ylös apukysymyksiä, joita en kuitenkaan ole orjallisesti noudattanut. Ne ovat olemassa lähinnä sen varalta, että haastattelu ei syystä tai toisesta oikein lähde käyntiin. Vuosien ajan näitä samoja asioita oli pohdittu yksin ja yhdessä, missä suomalaiset vain tapasivat toisiaan. Teemat ovat seuraavat: - Taustamuuttujat - Valmistautuminen - Asettuminen Brysseliin - Tämänhetkinen tilanne - Kulttuurisokki ja muita ongelmia - Sopeutuminen - Paluu Suomeen - Ohjeita ja neuvoja muille muuttajille - Jotain muuta? Haastattelun kuluessa olen ottanut esille kaikki nämä teemat, mutta antanut haastateltavien kuitenkin johdatella puhetta itselleen tärkeisiin ja merkittäviin osa-alueisiin. Olen nauhoittanut ja litteroinut kaikki keskustelut. Litterointi tarkoittaa aineiston kirjoittamista puhtaaksi sellaisenaan merkiten mukaan myös tauot ja painotukset (Aaltola & Valli 2001, 40-41). Olen kysynyt haastateltavilta henkilöiltä luvan sekä haastatteluun että haastattelun nauhoittamiseen, olen myös sitoutunut käsittelemään kaikkea käytössäni olevaa aineistoa luottamuksellisesti. En mainitse missään vaiheessa nimiä enkä paljasta ihmisten henkilöllisyyksiä, niin että ulkopuolisten olisi helppo päätellä ne asiayhteyksistä. 4.2 Haastateltavien taustatiedot Haastattelin kahtatoista iältään vuotiasta naista, joista kymmenellä oli puoliso ja lapsia, kaksi oli sinkkuja. Viisi naista oli kotiäitinä, loput seitsemän työelämässä, joista kaksi työskenteli osa-aikaisesti tai satunnaisesti. Kahdeksan tutkimukseen osallistuneista naisista oli viettänyt vähintään muutaman kuukauden jaksoja ulkomailla esimerkiksi opiskeluaikana työharjoittelussa, kuudella oli kokemusta useamman vuoden työskentelystä ulkomailla, kaksi heistä oli nyt mukana puolisona. Tämä näyttäisi

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Maastamuuttomaasta maahanmuuttomaaksi?

Maastamuuttomaasta maahanmuuttomaaksi? Jouni Korkiasaari Maastamuuttomaasta maahanmuuttomaaksi? Suomen siirtolaisuuden kehityspiirteistä viime vuosikymmeninä Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Turku Åbo 2003 http://www.migrationinstitute.fi

Lisätiedot

Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa

Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tutkijanliikkuvuus avain kansainvälisyyteen -seminaari Karoliina Kokko Fulbright Center 28.5.2013 Fulbright Center Tehtävänä on edistää kansainvälistä

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio:

Lisätiedot

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Dynaaminen ruotsinsuomalaisuus -seminaari Turun Kansainväliset Kirjamessut 4.10.2015 1 Muuttovirrat

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ tyypillinen muuttaja ja muuttosyyt Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447

Lisätiedot

Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015. Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta

Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015. Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015 Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta Mitä tarkasteltiin? Mitä tekijöitä pitkäaikaistyöttömät itse kokevat oman työllistymisensä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Eurooppalainen opintopolku verkosto http://eurooppalainenopintopolku.fi/index.php Leonardo kesäpäivät 2014 3.6.2014 Anne Mari Behm Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto

Lisätiedot

Maailmalle lähtijän muistilista

Maailmalle lähtijän muistilista Maailmalle lähtijän muistilista Ulkomaille lähtöön tarvitaan rohkeutta ja sisukkuutta. Arki rullaa ulkomailla helpommin, kun lähtöä suunnittelee jo ennakkoon. Muistilista auttaa ulkomaille opiskelemaan

Lisätiedot

Taloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä. Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari

Taloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä. Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari Taloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2013-2015 Sisäilmasta sairastuneiden selviytymisen ja syrjäytymisen kokemuksia -selvitys Tavoitteena

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Siirtolaisia ja vierailijoita

Siirtolaisia ja vierailijoita Juha Mikkola Siirtolaisia ja vierailijoita Suomalaisten siirtolaisten akkulturaatio ja identiteetti Espanjassa, Isossa-Britanniassa, Kreikassa, Ranskassa ja Saksassa. Turun yliopisto Yhteiskuntatieteellinen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey Suomi Svenska English Hyvä opiskelija, Suomalaissa yliopistoissa toteutetaan valtakunnallinen opiskelijapalautekysely Kandipalaute. Kysely

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Kriisit ja niiden kohtaaminen

Kriisit ja niiden kohtaaminen Kriisit ja niiden kohtaaminen Maahanmuuttaja kriisiasiakkaana 19.3.2014 Arja Riipinen Mikä kriisi on? Psyykkisessä kriisitilanteessa on kyse siitä, että ihminen (perhe/yhteisö/ryhmä) on joutunut elämäntilanteeseen,

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς;

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Keski-Suomen TE-toimiston EURES-palvelut 2013 EURES European Employment Services 850 EURES-neuvojaa 32 EU/ETA-maassa, Suomessa 33. Keski-Suomen

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 1. Oppilaan (hakijan) nimi (sukunimi, etunimet) 2. Kenen idea vaihto-oppilaaksi lähteminen on? Oppilas itse Äiti Isä Joku muu, kuka 3. Onko vaihto-oppilaaksi lähtö

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot