MEIDÄN PITI TULLA TÄNNE VAIN PARIKSI VUODEKSI...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MEIDÄN PITI TULLA TÄNNE VAIN PARIKSI VUODEKSI..."

Transkriptio

1 Päivi Suutarinen MEIDÄN PITI TULLA TÄNNE VAIN PARIKSI VUODEKSI... Suomalaisten naisten kokemuksia elämästä Brysselissä ja lähialueilla Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma Toukokuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Päivi Suutarinen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Matkailun koulutusohjelma Savonlinna Meidän piti tulla tänne vain pariksi vuodeksi Suomalaisten naisten kokemuksia elämästä Brysselissä ja lähialueilla. Tiivistelmä Opinnäytetyöni tavoitteena on kartoittaa suomalaisten naisten kokemuksia elämästä ja sopeutumisesta Brysselin alueella sekä heidän näkemyksiään viihtymistä edesauttavista ja estävistä tekijöistä. Brysselissä asuu noin kolme tuhatta suomalaista, joista valtaosa on jollain lailla tekemisissä Euroopan Unionin kanssa. Suomalaisten siirtolaisuutta ja muuttoliikkeitä on tutkittu enimmäkseen amerikan- ja ruotsinsuomalaisten osalta, ja näkökulma näissä tutkimuksissa on ollut lähinnä taloustieteellinen tai historiallinen. Uudempia, nykyajan ekspatriaatteja koskevia 2000-luvulla julkaistuja tutkimuksia ja kirjoja alkaa olla saatavilla enenevässä määrin. Olen työssäni käyttänyt lähdeaineistona esimerkiksi Henriikka Hoffrénin ranskansuomalaisia käsittelevää pro gradu-tutkielmaa sekä Jarmo Karjalaisen Benelux-maihin perheen mukana muuttavia nuoria käsittelevää tutkielmaa. Opinnäytetyöni teoreettisessa osassa käsittelen siirtolaistutkimusta yleensä, siihen liittyvää kirjallisuutta ja käsitteistöä sekä yleisimpiä ulkomaille muuton syitä. Teorian toinen osa käsittelee sopeutumista akkulturaatioteorian mukaan sekä kulttuurisokkia ja sopeutumista edistäviä ja haittaavia tekijöitä. Työni on kvalitatiivinen tutkimus, jossa käsittelin teemahaastatteluiden avulla hankittua aineistoa vaiheittain etenevänä prosessina. Prosessi etenee muuttoon valmistautumisesta asettumisen ja sopeutumisen kautta nykytilanteeseen ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Tutkimuksen tulokset - osassa käyn läpi haastattelun pääteemat ja esille tulleet asiat käyttäen esimerkkeinä lainauksia haastateltavien kertomuksista. Työn aikana nousi toistuvasti esille asioita, joihin minulla ei kuitenkaan ollut opinnäytetyöni puitteissa mahdollisuutta laajemmin keskittyä. Useat haastatteluun osallistuneet naiset toivoivat voivansa palata työelämään vuosien tauon jälkeen. Jonkinlainen verkottuminen Brysselin alueella ja yhteyksien pitäminen Suomeen voisivat olla käyttökelpoisia keinoja asian eteenpäin viemisessä. Brysselissä on myös paljon suomalaisia koti-isiä. Tähän on kiinnitetty huomiota myös alueella ilmestyvässä englanninkielisessä The Bulletinlehdessä, joka esittelee ilmiön suomalaisten lanseeraamana toimintamallina. Nämä kysymykset kaipaisivat selvittämistä ja sopisivat hyvin opinnäytetyön aiheiksi. Asiasanat (avainsanat) Akkulturaatio, ekspatriaatti, kulttuurisokki, siirtolaisuus, sopeutuminen, viihtyminen Sivumäärä Kieli URN 40 s. + liitteet 4 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Eeva-Riitta Niinimäki Opinnäytetyön toimeksiantaja

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Päivi Suutarinen Degree programme and option Degree Programme in Tourism Savonlinna Name of the bachelor's thesis We Were Supposed to Come Here Only for a Couple of Years Finnish Women s Experiences of Living in Brussels and its Surroundings Abstract The aim in my bachelor s thesis is to survey Finnish women s experiences of living in and adapting to new circumstances in the Brussels area. I also survey their views about things promoting and preventing adaptation. There are about three thousand Finnish people living in Brussels and its surroundings, the European Union is the connecting factor in most cases. Finnish migration has been studied mostly concerning the emigration to America and Sweden, and the point of view has often been historical or economic. New studies and books concerning modern expatriates of the 2000s are increasingly published nowadays. In my bachelor s thesis I have used as background material for example Henriikka Hoffrén s study about Finnish people living in France and Jarmo Karjalainen s study concerning Finnish youngsters who moved to Benelux-countries with their families. In the theoretical part of my thesis I deal with the migration in general and literature and concepts related to it. Moreover I deal with the most common reasons for moving abroad. The second part of the theory deals with adaptation according to acculturation theory, cultural shock and things promoting and preventing adaptation. My bachelor s thesis is a qualitative study. I treat the material collected by theme interviews as a process. The process proceeds from preparing for the move via settling down in Brussels and adaptation towards the situation today and finally to plans for the future. In the results part of the thesis I go through the main themes of the interviews and things that have come out from the material by using some examples from the stories of the interviewees. There were some issues arising repeatedly from the material collected by the interviews. However, I did not have the opportunity or resources to concentrate on these issues. Many women s hopes for going back to work after many years spent at home could be promoted by networking in the Brussels area and maintaining contacts to Finland. There are also many Finnish men who have stayed home with the children in Brussels. This has been recognized also by the Bulletin, a magazine published once a week in Brussels area, in which it is introduced as a phenomenon launched by Finnish expatriates. I think these issues would be excellent subjects for bachelor s thesis. Subject headings, (keywords) Acculturation, expatriate, cultural shock, emigration, adaption, satisfaction Pages Language URN 40 p. + app. 4 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Eeva-Riitta Niinimäki Bachelor s thesis assigned by

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO SUOMALAISTEN SIIRTOLAISUUS Suomalaisten siirtolaisuutta koskevia tutkimuksia Suomalaiset Brysselissä Ulkomaille lähdön syyt SOPEUTUMINEN UUTEEN KULTTUURIIN Sopeutuminen akkulturaatioteorian mukaan Kulttuurisokki Sopeutumista edistäviä ja haittaavia tekijöitä TUTKIMUS SUOMALAISTEN NAISTEN ELÄMÄSTÄ JA SOPEUTUMISESTA BRYSSELIN SEUDULLA Käytännön toteutus Haastateltavien taustatiedot Valmistautuminen muuttoon Asettuminen uuteen ympäristöön Nykyinen elämäntilanne Brysselissä Viihtyminen Kulttuurishokki ja negatiiviseksi koettuja asioita Sopeutuminen Suomi haastateltavien mielessä POHDINTAA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Haastattelun teemat ja apukysymykset Liite 2. Neuvoja muille muuttajille

5 1 JOHDANTO 1 Aiheen valinta Opinnäytetyöni käsittelee suomalaisten naisten elämää Brysselissä ja sen lähialueilla sekä sopeutumista paikalliseen kulttuuriin. Muutin perheeni kanssa Brysselin naapurikuntaan vuonna 2001 mieheni työn perässä, ja asuimme Belgiassa viisi vuotta. Olin itse Brysselissä viisi vuotta kotiäitinä, tapasin muita suomalaisia naisia kouluun liittyvissä tilaisuuksissa ja kuljettaessani nuorinta lastani Merimieskirkon päiväkerhossa sekä myöhemmin Eurooppa-koulun vanhempainyhdistystoiminnan puitteissa. Puheet kääntyivät useimmiten samaan suuntaan; ulkomailla elämisen iloihin ja suruihin. Kun sitten pari vuotta ennen Suomeen paluuta aloin suorittaa opintojani loppuun, tuntui luontevalta käyttää omia Brysselin vuosien kokemuksia opinnäytetyön toteuttamiseen. Olen puhunut paljon Belgiassa asuvien suomalaisten sekä suomalaisten parissa työskentelevien ihmisten kanssa, ja ystävieni kanssa olen käynyt loputtomia keskusteluja elämisestä ja olemisesta ulkomailla, perheen kanssa tai ilman. Vaikka olen keskustellut ja kuunnellut muiden keskusteluja tuntosarvet pystyssä useamman vuoden ajan, se on palvellut lähinnä näkökulman hakemisessa ja selkiintymisessä. Opinnäytetyön tavoitteet ja tutkimusmenetelmät Opinnäytetyöni pääasiallisena tavoitteena on selvittää, millaisena Brysselin alueella ja lähiympäristössä asuvat suomalaiset naiset kokevat elämäntilanteensa; ovatko he sopeutuneet uuteen ympäristöön ja viihtyvätkö he Brysselissä. Lisäksi tarkoitus on kartoittaa viihtymistä ja sopeutumista edesauttavia asioita Brysselin suomalaisten naisten elämässä. Toisaalta olen halunnut selvittää, kokevatko ihmiset sopeutumisen tarpeelliseksi. Brysseliinhän tullaan usein määräajaksi tai oleskelu koetaan muuten väliaikaiseksi. Opinnäytetyössäni olen myös selvittänyt, mitkä asiat vastaajat ovat kokeneet vaikeiksi ja voiko niihin varautua etukäteen sekä onko tarpeen tullen apua saatavilla ja osataanko sitä hakea. Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät tuottavat kuvailevaa, laadullista aineistoa verrattuna kvantitatiivisten menetelmien tuottamaan määrälliseen aineistoon (Solatie 1997, 11). Kvalitatiivisen tutkimuksen rikkaus on sen moniulotteisuudessa, strukturoimattomuudessa ja joustavuu-

6 2 dessa (mts. 13). Opinnäytetyössäni on havaittavissa Hirsjärven ym. (2002, 155) luettelemia kvalitatiivisen tutkimuksen tyypillisiä piirteitä, joita ovat seuraavat: - Tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedon hankintaa, ja aineisto kootaan luonnollisissa, todellisissa tilanteissa. - Suositaan ihmistä tiedon keruun instrumenttina. - Lähtökohtana ei ole teorian tai hypoteesien testaaminen vaan aineiston monitahoinen ja yksityiskohtainen tarkastelu. - Laadullisten metodien käyttö aineiston hankinnassa, esimerkiksi teemahaastattelu tai osallistuva havainnointi. - Valitaan kohdejoukko tarkoituksenmukaisesti, ei satunnaisotoksen menetelmää käyttäen. - Tutkimussuunnitelma muotoutuu tutkimuksen edetessä. - Tapauksia käsitellään ainutlaatuisina ja tulkitaan aineistoa sen mukaisesti. Opinnäytetyön rakenne Opinnäytetyöni teoriaosassa luvussa kaksi käsittelen suomalaista siirtolaisuutta koskevaa tutkimusta sekä suomalaisia Brysselissä ja yleisimpiä ulkomaille muuton syitä. Luku kolme käsittelee sopeutumista ja kulttuurisokkia. Luvussa neljä käyn läpi tutkimustulokset käyttäen esimerkkeinä haastatteluista poimittuja lainauksia. Luvussa viisi pohdin kohtasivatko opinnäytetyön tavoite ja tulokset ja toisaalta olisiko jotakin voinut tehdä toisin. Otan kantaa myös tutkimustuloksista esille nousseisiin kysymyksiin. Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä Siirtolaisuudella tarkoitetaan henkilöiden tai henkilöryhmien vapaaehtoista muuttamista asuinmaasta toiseen maahan (Mikkola 2001, 6). Maastamuuttaja on henkilö, joka muuttaa toiseen maahan asettuakseen sinne pysyvästi. Tähän ryhmään lasketaan kuuluvaksi kaikki maastamuuttoilmoituksen tehneet henkilöt, eli kaikki, jotka aikovat asua ulkomailla vähintään vuoden verran. (Wilkman 2005, 12) Opiskelijoita ja kausityöntekijöitä ei periaatteessa lasketa kuuluviksi siirtolaisiin, mutta käytännössä erottelu on vaikeaa. Maahanmuuttaja on maahan saapuva syntyperäinen ulkomaan kansalainen; tilastoissa myös paluumuuttajat lasketaan kuuluviksi maahanmuuttajiin (Mikkola 2001, 6).

7 3 Ulkosuomalainen on ulkomailla asuva entinen tai nykyinen Suomen kansalainen tai heidän jälkeläisensä. Ensimmäisen polven ulkosuomalainen on Suomessa syntynyt ulkomailla asuva suomalainen, toisen polven ulkosuomalaisen vanhemmista ainakin toinen on syntynyt Suomessa (Mikkola 2001, 7). Ekspatriaatti on lähinnä uussiirtolaisuuden termi, isänmaasta muuttanut, ja sitä käytetään vapaaehtoisesti työn takia ulkomaille muuttaneista henkilöistä. Ekspatriaattikäsitteeseen liitetään usein määräaikaisuus, erona perinteiseen siirtolaisuuteen, jolloin uuteen maahan asetuttiin pysyvästi. (Junkkari & Junkkari 2003, 11; Karjalainen 2005, 13.) Tuntuu luontevimmalta käyttää Brysselin suomalaisista ekspatriaatti-käsitettä juuri suuren liikkuvuuden ja määräaikaisuuden vuoksi. Monikulttuurisuus on nykyaikana yleistä useissa maissa ja suurkaupungeissa. Ei ole välttämättä olemassa yhtä valtakulttuuria, vaan ihmiset edustavat yhtä aikaa useampia kulttuureja (esim. toisen tai kolmannen polven siirtolaiset). Monikulttuurisuus on usein myös monikielisyyttä (Tikka 2004, 25). Opinnäytetyöni keskeiset käsitteet, akkulturaatio, kulttuurisokki ja sopeutuminen, käsittelen laajemmin erikseen. 2 SUOMALAISTEN SIIRTOLAISUUS 2.1 Suomalaisten siirtolaisuutta koskevia tutkimuksia Suomalaisten muuttamisesta ulkomaille eri syistä johtuen on kirjoitettu paljon, tietoa löytyy alkaen muuttoliikkeistä satoja vuosia sitten, Amerikan siirtolaisuudesta luvun lopulta 1900-luvun alkupuolelle ja Ruotsiin muutosta etenkin 1960-luvulla. Siirtolaisuusinstituutin asiantuntija Jouni Korkiasaari jakaa artikkelissaan Suomalaiset maailmalla (2003a) siirtolaisuuden kahteen päävirtaan: ennen toista maailmansotaa maastamuutto suuntautui etupäässä Pohjois-Amerikkaan ja sodan jälkeen 80 % lähteneistä on muuttanut Ruotsiin. Suuri osa Siirtolaisuusinstituutin julkaisuista käsitteleekin tavalla tai toisella amerikan- ja ruotsinsuomalaisia. Korkalaisen (2000, 4) mukaan tämän hetkiset siirtolaisuusvirrat Suomesta ulkomaille ovat hajaantuneet yhä useampaan kohdemaahan ja nykyään suomalaisia lähtee myös eksoottisempiin maihin. Pohjoismaiden ulkopuoliseen Eurooppaan suuntautunutta maastamuuttoa on tutkittu vähemmän, ja täsmällisiä maakohtaisia lukuja on vaikea löytää. Suomalaisten muutto-

8 4 virrat alkoivat suuntautua Keski- ja Länsi-Eurooppaan 1960-luvulta alkaen (Koivukangas 2003, 5). Hoffrénin (2000) mukaan Keski-Eurooppaan muuttaneiden osuus muusta siirtolaisuudesta on suhteellisen pieni; kun Amerikkaan ja Ruotsiin muuttaneita on satoja tuhansia, Keski-Euroopan maihin muuttaneet voidaan laskea tuhansissa. Korkiasaari (2003a, 1-2) arvioi artikkelissaan Amerikkaan muuttaneen yli suomalaista ennen toista maailmansotaa, Yhdysvaltain aloittamien maahanpääsyrajoitusten vuoksi muuttoaalto suuntautui 1920-luvulta lähtien Kanadaan. Ruotsiin luvulta 1970-luvun alkupuolelle suuntautunut maastamuutto laski jopa Suomen väkilukua. Vaikka moni maastamuuttaja on palannut takaisin Suomeen, moni on myös jäänyt; arvioiden mukaan ilman maastamuuttoa Suomen väkiluku olisi 6-7 miljoonaa. (Korkiasaari 2003a, 1; Koivukangas 2003, 5; Korkalainen 2004, 4.) Tuomi-Nikulan tutkielma saksansuomalaisista oli uraauurtava, sillä suomalaisten siirtolaisuudesta Keski-Eurooppaan ei ollut juurikaan olemassa tutkimustietoa. Tutkimuksen ajankohtana Länsi-Saksan yli neljästä miljoonasta ulkomaalaisesta 0,2 % oli suomalaisia, heistä 80 % oli naisia, joista suurin osa oli avioitunut saksalaisen miehen kanssa. Tuomi-Nikula keskittyi tutkimuksessaan saksansuomalaisten sopeutumiseen maan sosiaaliseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen elämään (Tuomi-Nikula 1989, 9). Kun aikaisemmin ulkosuomalaistutkimusta oli tehty lähinnä historiantutkijoiden ja taloustieteilijöiden toimesta, Tuomi-Nikulan tutkimus oli tässäkin mielessä perustutkimuksen asemassa. Hoffrén (2000) on tutkinut Ranskassa asuvien suomalaisten elämää, aineisto on kerätty Grenoblen alueen suomalaisten keskuudesta. Myös Hoffrénin tutkimuksen vastaajista valtaosa oli naisia, heistä suurin osa naimisissa ranskalaisen miehen kanssa. Tutkimuksessaan hän keskittyy tietyn alueen suomalaispopulaatioon tarkoituksenaan selvittää siellä asuvien suomalaisten yleispiirteitä kolmen eri teema-alueen avulla: - Akkulturaatio eli sopeutumisprosessi vieraaseen kulttuuriin - Suomalaisen identiteetin näkyminen ja esille tuominen - Siirtolaisten naisvaltaisuus ja kulttuurien erilaisuus naisen aseman suhteen. Tutkielmassa Globaali nomadi vai tavallinen nuori (Karjalainen 2005) kartoitetaan vuotiaiden suomalaisnuorten kokemuksia perheen mukana muuttamisesta Benelux-maihin. Suomalaisten lasten ja nuorten määrä ulkomailla kasvaa perheiden muuttaessa yhdessä pois Suomesta. Karjalainen keskittyy tarkastelemaan erityisesti

9 5 kulttuuriin sopeutumiseen ja nuorten elämään liittyviin kysymyksiin nuorten ajatuksien ja omien kokemusten kautta. Hän tarkentaa myös tutkimuksessaan ulkomailla asuneista lapsista ja nuorista käytettyjä käsitteitä matkalaukkulapsi (Marttinen 1992, 6) ja kolmannen kulttuurin kasvatti (third culture kid, tck) (Tikka 2004,6). Matkalaukkulapsi on vanhempiensa työn takia asunut useita vuosia tai jopa koko lapsuutensa ulkomailla (Marttinen 1992, 6). Matkalaukkulapsia ovat myös maahanmuuttaja- ja pakolaislapset sekä ulkomailta adoptoidut lapset. Toki täytyy muistaa, että pakolaislapsen ja perheen mukana vapaaehtoisesti muuttaneen lapsen lähtökohdat ja elämäntarinat eroavat suuresti toisistaan. Monissa aikaisemmissa siirtolaistutkimuksissa nuorten elämää on tulkittu aikuisperspektiivistä. Karjalaisen mukaan toiseksi yleisin syy ulkomaan komennuksen keskeytymiseen on perheen teini-ikäisen nuoren viihtymättömyys kohdemaassa. Tämä uusi tieto aiheesta hyödyttää monia tahoja: perheitä, suomalaisten parissa työskenteleviä sekä ulkomaille lähettäviä organisaatioita. (Karjalainen 2005, 7.) Junkkari & Junkkari (2003, 9) pitävät tärkeänä keskittyä lähtö- ja paluuvalmennuksessa ekspatriaattiperheiden jaksamiseen erilaisissa muutosvaiheissa, perheen ja parisuhteen hyvinvointiin sekä elämän mielekkyyteen niin lähtiessä kuin palatessakin. He ovat haastatelleet eri puolilla maailmaa asuvia suomalaisia (mukana myös muutamia Brysselin suomalaisia) liittyen työhön, perheeseen ja sopeutumiseen. Junkkarit ovat itsekin lähteneet työn perässä maailmalle ja viettäneet perheineen yli kaksitoista vuotta kolmessa eri maassa, näistä vuosista he kertovat omia kokemuksiaan muiden ulkosuomalaisten tarinoiden ohessa. Ruckensteinin (2004) toimittamassa kirjassa Työpaikkana maailma ja Wilkmanin (2005) pro gradu-tutkielmassa Siirtolaiset Suomen voimavarana maailmalla käsitellään lähinnä 2000-luvun suomalaisia ekspatriaatteja. Kummassakin teoksessa keskitytään globaalitalouden ilmiöihin, kansainväliseen osaamiseen ja asiantuntijuuteen suomalaisesta näkökulmasta. Ruckenstein (2004, 10) käsittelee lähinnä globaalin talouden etuoikeutettua ryhmää, koulutettuja ja kielitaitoisia osaajia. Hän kuvailee uuden ajan osaajia menestyjiksi, jotka tulevat toimeen erilaisissa paikoissa erilaisten ihmisten kanssa ja korostaa eroa entisaikojen kosmopoliitteihin (mts. 13). Kuitenkin mukana on myös kuvauksia eri puolilla maailmaa asuvien suomalaisperheiden arjesta. Kirjan artikkeleissa ei juurikaan puhuta ongelmista ja ristiriidoista, haastateltavat esiintyvät artikkeleissa omalla nimellään. Ruckensteinin (mts. 15) mukaan parhaimmillaan arki

10 ulkomailla on oppimiskokemus koko perheelle. Kun itsestään selvät asiat eivät enää toimi, perheen jäsenten on laajennettava näkökulmaansa luvulle tultaessa kansainvälinen muuttoliike on saanut uusia piirteitä, kun globaalitaloudessa työvoimasta on tullut yritysten helposti liikuteltavissa oleva tuotannontekijä. Työmarkkinoiden erikoistuminen suuntaa kysyntää tietynlaista osaamista omaaviin työntekijöihin. Tiettyjen maiden, mm. Saksan ja Yhdysvaltojen harjoittama aktiivinen rekrytointi ulkomailta on aiheuttanut maailmanlaajuisen työpaikkakilpailun. Tässä kilpailussa myös suomalaista työvoimaa houkutellaan maailmalle. (Wilkman 2005, 9.) Pohtiessaan suomalaisten muuttoa 2000-luvulla Saksaan ja Yhdysvaltoihin Wilkman (mts. 11) pyrkii löytämään niitä ulkosuomalaisten osaamisen keskeisiä vahvuuksia, joita suomalainen yhteiskunta ja erityisesti elinkeinoelämä voisi hyödyntää sekä käynnistää keskustelua ulkosuomalaisten roolista Suomen voimavarana maailmalla. 2.2 Suomalaiset Brysselissä Belgia on vastakohtaisuuksien maa jo historiallisista syistä, sen olemassaolo ei perustu kansan, kulttuurin, kielen tai maantieteelliseen yhtenäisyyteen. Se on liittovaltio, jonka ihmiset ovat aina olleet hajallaan. Sitä ovat hallinneet vuoroin roomalaiset, frankit, Burgundin herttuat ja pikkuruhtinaat, espanjalaiset, hollantilaiset ja saksalaiset. Keskeisen sijaintinsa ansiosta sen alue on ollut sotatantereena niin Napoleonin aikana kuin molemmissa maailmansodissakin. (Eronen & Kemppinen 2000, ) Belgiassa on kolme virallista kieltä: ranska, flaami ja saksa; etenkin Brysselissä ja flaaminkielisillä alueilla myös englannilla selviää aika hyvin. Bryssel on Euroopan kansainvälinen pääkaupunki. Noin kolmannes kaupungin asukkaista on ulkomaalaisia. (Suomi-Klubi 2006.) Brysselin asema Euroopan pääkaupunkina on osaltaan lisännyt kulttuurien kirjoa alueella. Belgian ulkoasianministeriön (2007) mukaan koko Belgian väestöstä yli 8 % on ulkomaalaisia. Marttisen ja Pentinpuron (Ruckenstein 2004, 87) arvion mukaan Brysselissä asuu vähän yli kolme tuhatta suomalaista. Väestörekisterikeskuksen mukaan Belgiassa vakinaisesti asuvia suomalaisia äänioikeutettuja on 1407 (Belgiassa presidentinvaalien 1. kierroksella 2006). Saksassa asuu nykyään noin ja Espanjassa yli suomalaista (Wilkman 2005, 33 34). Tähän verrattuna Belgian suomalaisia on suhteellisen vähän, joskin he

11 7 ovat asettuneet maantieteellisesti melko suppealle alueelle. Belgia on pinta-alaltaan noin 10 % Suomen pinta-alasta; valtaosa suomalaisista on asettunut Brysseliin ja lähialueille. Tilanne elää koko ajan, tyypillistä on, että ihmisiä tulee ja menee. Tilastokeskuksen muuttoliiketilastoista (2007) suodattamalla tietoja sain Suomesta Belgiaan muuttaneiden lukumääräksi 2672 henkilöä, samalla aikavälillä Belgiasta Suomeen muutti 1482 henkilöä. Brysseliin ovat sijoittuneet Euroopan unionin toimielimistä mm. Euroopan Unionin parlamentti, neuvosto ja komissio. EU:n työntekijöitä on noin , joista kolme neljäsosaa ulkomaalaisia. Useimmilla unionin jäsenmailla on Brysselissä omat EUedustustonsa, kaupunkiin on asettunut suuri joukko toimittajia sekä eri alojen, alueiden ja kaupunkien etuja ajavia järjestöjä. Brysselissä on myös Naton päämaja, kansainvälisiä yrityksiä ja pankkeja. Marttisen ja Pentinpuron (Ruckenstein 2004, 87) mukaan suurinta osaa Brysselissä työskentelevistä suomalaisista yhdistää tavalla tai toisella Euroopan Unioni. Suomalaisia työskentelee myös suurlähetystön ja Suomen pysyvän edustuston tehtävissä ulkoministeriön lähettäminä tai Brysselistä palkattuina työntekijöinä. Nato, suomalaiset suuryritykset kuten esimerkiksi TietoEnator, Kemira tai Stora Enso sekä erilaiset lobbaustoimistot työllistävät myös suomalaisia ja moni on hakeutunut muihin Brysselin alueella toimiviin kansainvälisiin yrityksiin. Huomattava osa Belgian suomalaisista kuuluu Suomi-Klubiin, Belgiassa toimivaan yhdistykseen. Yhdistyksen jäseniksi liitytään talouksittain, perhe ja lapset mukaan lukien; vuonna 2005 jäsentalouksia oli 762. Suomi-Klubi järjestää jäsenilleen tapahtumia ja toimii myös edunvalvontajärjestönä. Suomi-Klubilaiset viettävät yhdessä puurojuhlaa ennen joulua, juhlivat itsenäisyyspäivää, harrastavat urheilua laidasta laitaan säännöllisesti kokoontuvissa urheilukerhoissa ja tekevät tutustumisretkiä lähiympäristöön ja välillä vähän kauemmaksikin, tässä vain muutamia esimerkkejä vireästä vapaaehtoisvoimin organisoidusta toiminnasta. Klubin jäsenlehti Parlööri ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. (Suomi-Klubi 2006.) Brysselissä ja Antwerpenissa on molemmissa Suomen merimieskirkon toimipisteet, jotka toimivat tavallaan suomalaisten olohuoneina, niissä voi katsoa suomalaisia tvohjelmia, lukea suomalaisia lehtiä, käyttää kirjastoa sekä ostaa suomalaisia elintarvikkeita. Brysselin pappilassa järjestetään mm. nuorteniltoja, pyhäkoulu- ja kerhotoimintaa lapsille ja kerran kuussa kokoontuu naisten keskustelupiiri Eevan sauna. (Meri-

12 8 mieskirkko 2007.) Sekä Suomi-Klubi että merimieskirkko tarjoavat apua ja järjestävät infotapahtumia uusille tulijoille, merimieskirkolla on myös tarjolla luottamuksellista keskustelu- ja kuunteluapua elämän kriisitilanteisiin. Marttisen ja Pentinpuron (Ruckenstein 2004, 87) mukaan Brysseliin ei ole syntynyt varsinaista ekspatriaattiyhteisöä, vaikkakin suomalaiset ovat yhteyksissä keskenään. Oma kokemukseni on, että etenkin lapsiperheiden kanssakäyminen on tiivistä, koulun kautta löytyvät suomenkieliset ystävät niin lapsille kuin vanhemmillekin. Myös Suomi-Klubin vapaa-ajan toiminta ja juhlapäivien viettäminen sekä Merimieskirkon tarjonta ovat luoneet suomalaisverkostoja, joihin on halutessaan helppo päästä mukaan. 2.3 Ulkomaille lähdön syyt Siirtolaisuuden syyt ovat vuosien ja vuosisatojen kuluessa muuttuneet. Perinteisesti siirtolaisuus on ollut taloudellisten syiden sanelema ratkaisu, on lähdetty hakemaan parempaa elämää ulkomailta. Tyypilliset muuttajat olivat vähän koulutettuja ja usein myös uudessa maassaan kielitaidottomia, uuteen maahan asetuttiin tyypillisesti pysyvästi. Nykyään lähtijät ovat tyypillisesti joko ulkomaille avioitujia tai tavoitetietoisia määräaikaismuuttajia. Ulkomailla asuminen koetaan yhtenä, mielenkiintoisena elämänvaiheena. (Korkiasaari 2003a.) Tuomi-Nikulan (1989, 53 57) saksansuomalaisia käsittelevässä tutkimuksessa yleisin syy muuttoon oli suomalaisen naisen avioituminen saksalaisen miehen kanssa, muita yleisiä syitä olivat korkeakouluopiskelu Saksassa, ja perheen kanssa muuttaneet olivat lähteneet Saksaan työn perässä. Nykyään lähdön motiivina on usein mielenkiintoinen ja haastava työ, mutta myös seikkailunhalu ja kaukokaipuu (Korkalainen 2004, 6-7). Myös Junkkari (Nurmi-Rättö 2005, 27) mainitsee lähtömotiivina työ-, yksilö- tai perhesyiden lisäksi halun nähdä maailmaa ja saada kokemuksia. Hoffrenin (2000, 4) mukaan Keski-Eurooppaan muutto on ollut vetopainotteista eli tavoitemuuttoa. Lähdön syyt eivät ole kotimaassa, vaan ulkomaa houkuttelee muuttamaan. Siirtolaisuuden syyt ovat muuttuneet niin olennaisesti, että useimpia ulkomaille muuttajia ei voi enää kutsua siirtolaisiksi; puhutaan maasta- tai maahanmuuttajista. Nykyään yhä useammin maahan- ja maastamuuttajista käytetään nimitystä ekspatriaatti (Karjalainen 2005, 13; Tikka 2004, 7; Junkkari & Junkkari 2003, 11; Rucken-

13 9 stein 2004, 14). Junkkari ja Junkkari (2003, 11) määrittelevät ekspatriaatin nykyajan paimentolaiseksi, tavoitesiirtolaiseksi, joka on useimmiten korkeasti koulutettu ja kielitaitoinen sekä suhteellisen nuori henkilö. Tyypillistä on myös, että ulkomailla ollaan muutama vuosi ja palataan Suomeen, jonne jäädään tai sitten lähdetään uudelle ulkomaan jaksolle (Junkkari & Junkkari 2003, 11; Ruckenstein 2004, 14). Korkiasaaren (2003b) mukaan nykyajan maastamuuttajat ovat tyypillisesti pitkälle koulutettuja ja lähtevät ulkomaille määräajaksi. Opiskelu, urakehitys, uusien elämänkokemusten hankkiminen ja ihmissuhteet ovat tärkeämpiä muuton motiiveja kuin paremman toimeentulon tavoittelu. Perinteinen, leveämmän leivän perässä lähtevä duunari on nykysiirtolaisten joukossa jo lähes harvinaisuus, koska vähäisellä koulutuksella ja kielitaidolla on lähes olemattomat mahdollisuudet työllistyä ulkomailla. Pakkosiirtolaisuudesta on tullut tavoite- tai määräaikaissiirtolaisuutta; lähdön syyt eivät ole kotimaassa, vaan ulkomaille lähtö houkuttaa. Yhä useammin lähdetään perheen kanssa ja Keski-Euroopan osuus kohdealueena on kasvussa. 3 SOPEUTUMINEN UUTEEN KULTTUURIIN 3.1 Sopeutuminen akkulturaatioteorian mukaan Akkulturaatio on keskeinen käsite siirtolaistutkimuksessa ja vaikka se on periaatteessa kaksisuuntainen prosessi, sitä käsitellään useimmiten nimenomaan tarkasteltaessa maahanmuuttajia (Hoffren 2000). Akkulturaatio tarkoittaa ryhmän tai yksilön kulttuurin ilmiöiden ja vaikutteiden leviämistä kulttuurista toiseen. Sen tutkimuksen näkökulma on usein vastaanottavan, vaikka se on periaatteessa kaksisuuntainen prosessi. Akkulturaatio ei ole kuitenkaan suoraviivaista sulautumista hallitsevaan kulttuuriin vaan se etenee vaiheittain. Berryn yksilötason akkulturaatioteorian (nelikenttämallin) mukaan prosessi etenee kolmessa vaiheessa kontaktin, konfliktin ja adaptaation kautta (kuvio 1). Vaiheita ei voi yksilötasolla selvästi havaittavissa, vaan ne saatetaan kokea erilaisina, eri järjestyksessä ja niiden kesto voi vaihdella paljonkin. Kuitenkin lähes kaikki maahanmuuttajat käyvät jossakin määrin vaiheet läpi. Sopeutumisprosessiin vaikuttavat esimerkiksi kielitaito ja muuton motiivi. Akkulturaatio voi alkaa vasta, kun yksilö on asettunut uuteen kulttuuriin. Tuomi-Nikula (1989,167) käyttää ensimmäisistä kuukausista nimitystä kritiikittömän ihastelun kausi.

14 10 Muuttaja pyrkii tässä tutustumisvaiheessa suhtautumaan kaikkeen positiivisesti, hän havainnoi ja pyrkii oppimaan ja omaksumaan ulkoiset käyttäytymiskoodit (mts. 167). Seuraava vaihe, aktiivisen sopeutumisen kausi, voi kestää useita vuosia. Tällöin opiskellaan kieltä ja maan tapoja ja etsitään uusia harrastuksia ja ystäviä myös valtakulttuurista. Uutuuden viehätys häviää ja muuttaja alkaa nähdä myös epäkohtia ja kritisoida uutta maataan. Usein tässä vaiheessa koti-ikävä alkaa vaivata. Akkulturaation keskeinen vaihe on konflikti eli identiteettikriisin kausi, jolloin koetaan pelkoa oman identiteetin menettämisestä, juurettomuutta ja irrallisuutta. Tämä vaihe ratkaisee lopullisen sopeutumisen suunnan, siitä riippuu eteneekö sopeutumisprosessi kohti integraatiota vai separaatiota. Mikäli konfliktia seuraa integraatio, seuraa objektiivisen sopeutumisen kausi. Tässä vaiheessa yksilö tunnustaa erilaisuuden ja käsittää vertailun hyödyttömyyden. Hoffrénin (2000) mukaan elämä kahden kulttuurin välissä nähdään arvokkaana ja rikastuttavana kokemuksena. Täydellisesti sopeuduttuaan siirtolainen on sulautunut valtakulttuuriin, tullut näkymättömäksi (Tuomi- Nikula 1989, 10). Arvostetaanko oman ryhmän kulttuuripiirteitä ja identiteettiä Kyllä Ei Arvostetaanko vuorovaikutussuhteita muihin ryhmiin Kyllä Integraatio Assimilaatio Ei Separaatio Marginalisaatio KUVIO 1. Berryn nelikenttämalli (Hoffrén 2000; Karjalainen 2005, 37) Berryn nelikenttämallissa sopeutumista tarkastellaan erityisesti yksilön sopeutumisen kannalta. Ratkaisevaa on, koetaanko oman ryhmän kulttuuripiirteet ja identiteetti tärkeiksi ja toisaalta arvostetaanko vuorovaikutussuhteita muihin ryhmiin. Integroitunut maahanmuuttaja haluaa kuulua omaan vähemmistöryhmäänsä, mutta myös pitää yllä vuorovaikutussuhteita valtakulttuuriin ja muihin ryhmiin. Assimiloitunut maahanmuuttaja menettää omankulttuurisen identiteettinsä ja sulautuu valtaväestöön. Sepa-

15 11 raatio tarkoittaa maahanmuuttajan eristäytymistä muusta yhteiskunnasta säilyttäen näin oman kulttuurinsa välttämällä vuorovaikutusta valtaväestön kanssa. Marginalisoitunut maahanmuuttaja syrjäytyy eristäytyen sekä valtakulttuurista että omasta etnisestä ryhmästään. (Hoffrén 2000, 10; Karjalainen 2005, ) Tuomi-Nikula (1989, 15) määrittelee integroituneen siirtolaisen osallistuvan valtakulttuurin yhteiskunta- ja kulttuurielämään ongelmitta, kuitenkin kuuluen omaan etniseen ryhmäänsä tuntematta ristiriitoja. Akkulturaatioteorian mukainen sopeutuminen ei sellaisenaan toimi Brysselin kaltaisessa monikulttuurisessa ympäristössä, jossa ei ole mitään selkeästi erotettavaa valtakulttuuria. Karjalaisen (2005, 31 32, 41) mukaan Brysselissä on omanalaisensa kulttuuri tai lähes poikkeuksetta monien kulttuurien sekaannus, eri etnisiä ryhmiä voi olla kymmeniä tai satoja. Lisäksi monien käytettävien kielien takia alueelliset erot voivat olla suuria. On vaikea määritellä integroitumisen astetta tällaisessa monikulttuurisessa ympäristössä, toisaalta asiaan vaikuttaa myös, onko tarkoitus asettua uuteen maahan pysyvästi vai onko oleskelu tilapäistä, jolloin sopeutuminen jää helposti pinnalliseksi. Vaikka yhteiskuntarakenteet olisivat periaatteessa samankaltaiset kuin omassa ympäristössä, tietynlainen vierauden tunne on odotettavissa, kun muutetaan maasta ja kulttuuriympäristöstä toiseen. Julia Kristeva (1992, 16) vertaa muukalaista, ammatillisen, älyllisen tai tunneperäisen päämäärän vuoksi vieraaseen maahan muuttanutta henkilöä äitinsä väärin ymmärtämään ja isänsä hylkäämään lapseen. Toisaalla on hylkääminen ja toisaalla saavuttamattomuus; näistä molemmista on löydettävä tie ulos. Hänen mukaansa muukalainen on aina muualla, ei kotoisin mistään. Joitakin kuluttaa loppuun tempoilu kahden maailman välillä, sen mitä ei enää ole, ja sen, mitä ei koskaan tule. Toiset taas haluavat johonkin entisen ja nykyisen tuolle puolen. (Kristeva 1992, 21.) Kristeva (1992, 24 26) puhuu myös monikielisten hiljaisuudesta; uudella, opitulla kielellä ei pysty ilmaisemaan itseään rikkaasti ja vivahteikkaasti, ei ole mitään sanottavaa. Äidinkieli on tunnekieli, sillä voi parhaiten välittää tunteensa (Tikka 2004, 25 26).

16 3.2 Kulttuurisokki 12 Kulttuurisokki on eräänlainen kehityskriisi sopeuduttaessa vieraaseen kulttuuriin; se on psyykkistä reagointia, kun oma ja vieras kulttuuri törmäävät toisiinsa. Se on tyypillinen reaktio muutettaessa ulkomaille. Kulttuurisokki on sitä todennäköisempiä mitä suurempi maantieteellinen ja kulttuurinen välimatka lähtö- ja tulomaan välillä on (Hoffrén, 2000). Kulttuurisokkia aiheuttavat uuden kulttuurin näkymättömät piirteet, esimerkiksi uskomukset, arvot ja ajatusmallit. Myös vieras kieli, tapakulttuuri ja erilainen maailmankatsomus aiheuttavat ongelmia. (Haunia ym. 2005, 9.) Kulttuurisokki etenee vaiheittain, ja näitä vaiheita ovat kuherruskuukausi, sokkivaihe, reaktiovaihe ja tasaantuminen. Kuherruskuukausi kestää korkeintaan puoli vuotta, sen aikana uudet asiat tuntuvat viehättäviltä ja kiinnostavilta. Muutenkin uudessa ympäristössä suurin osa asioista näyttää hyvältä. Sokkivaihe alkaa yleensä ensimmäisen parin vuoden aikana. Se kehittyy vähitellen ja henkilö ei välttämättä havaitse sitä itse. Tyypillisiä sokkivaiheen tunteita ovat huoli tulevaisuudesta, surullisuus ja alakuloisuus; myös ystävien, harrastusten ja suomalaiskontaktien puute rasittavat. Reaktiovaiheessa uusi maa ei enää viehätä, paikallinen kulttuuri ärsyttää ja asioihin suhtaudutaan kielteisesti. Tyypillisiä tunteita ovat vihamielisyys, suru, epätoivo ja tyhjyys, myös fyysisiä oireita voi ilmaantua, esimerkiksi päänsärky ja unettomuus. Lapsilla ja nuorilla voi esiintyä huonoa käyttäytymistä ja haluttomuutta koulunkäyntiin. Tasaantumisvaiheessa hyväksytään uusi elämäntilanne ja aletaan taas nähdä myönteisiä asioita uudessakin kulttuurissa. (Haunia ym. 2005, 10.) Kulttuurisokkia ei Haunian ym. (2005, 9) mukaan voi välttää, mutta siihen voi valmistautua opiskelemalla kieltä ja kulttuuria jo Suomessa. Kannattaa myös selvittää etukäteen esimerkiksi asuntoon, työsopimuksiin, harrastuksiin ja suomalaiskontakteihin liittyviä asioita. Ennen lähtöä kotimaasta kannattaa miettiä lähtemisensä syitä. Muutto ulkomaille ei ole ratkaisu ongelmiin kotimaassa; ongelmat eivät häviä mihinkään muutettaessa maasta toiseen. Ihmissuhteet ja muut asiat kannattaa hoitaa kuntoon ennen lähtöä. Myös lähtöjuhlilla voi konkretisoida lähtemistä, se voi helpottaa asioiden käsittelemistä uudessa kulttuurissa.

17 13 Junkkari & Junkkari (2003, 51) korostavat tunneälyn merkitystä kulttuurisokin käsittelemisessä. He neuvovat ulkomaille muuttajaa tunnistamaan omat todennäköisimmät tapansa reagoida henkisesti vaativissa tilanteissa. Se auttaa valmistautumaan mahdolliseen kulttuurisokkiin ja ehkä antaa viitteitä siitä, kuinka kovasti se voi vaikuttaa elämään. 3.3 Sopeutumista edistäviä ja haittaavia tekijöitä Keskeinen sopeutumiseen vaikuttava tekijä on siirtolaisuuden syy, tavoitemuuttajalla on paremmat edellytykset sopeutua kuin pakkomuuttajalla. Myös yksilön ikä vaikuttaa siten, että lapset sopeutuvat nopeammin kuin aikuiset. Sopeutumista helpottaa myös valtakulttuurin kielen hallitseminen, mikä helpottaa yksilön osallistumista sosiaaliseen elämään. Yksilön ja valtaväestön mahdollisimman pieni etninen etäisyys edistää sopeutumista, käytännössä se tarkoittaa, että sama uskonto, ihonväri ja keskeiset elämänarvot ovat samoja tai lähellä toisiaan. Tarvitaan myös identiteettikanavia oman alkuperäisen kulttuuri-identiteetin säilyttämiseen. (Tuomi-Nikula 1989, 17 18). Hoffrénin (2000) mukaan kielitaidon lisäksi on tunnettava myös kieleen ja käyttäytymiseen liittyvät näkymättömät koodit. Kaikissa kielissä on kulttuuris-kielellisiä nyansseja, jotka voi oppia vain elämällä kielen kulttuurissa. Hoffrénin tutkimustulosten perusteella Ranskaan muuttaneet suomalaisnaiset tunsivat menettäneensä itsenäisyytensä, kun jäivät kotiin vapaaehtoisesti tai pakon sanelemana. Suomalaiset naiset ovat tottuneet käymään töissä paitsi rahan myös työn tuoman aseman vuoksi. Vieraaseen kulttuuriin sopeutuessa työ takaa toimeentulon ja myös auttaa luomaan sosiaalisia kontakteja. (2000.) Ekspatriaatin on riittävän kauan ulkomailla asuttuaan tehtävä valinta haluaako hän sopeutua uuteen maahan ja kuinka kiinteästi. Junkkarin & Junkkarin (2003, 78) mukaan ulkomailla voi asua jopa vuosikymmeniä jättämättä koskaan kotimaataan. Ekspatriaattiyhteisöstä saattaa tulla pakopaikka, jonne mennään karkuun paikallisen kulttuurin raskautta. Jos ekspatriaatti toimii vain omassa alakulttuurissaan, hän tulee helposti yhä kriittisemmäksi paikallisia oloja kohtaan eikä enää tunnista omaa osuuttaan sopeutumisvaikeuksissa, vaan syyttää kaikista ongelmista paikalliskulttuuria. Aito selviytyminen alkaa, kun hyväksytään se tosiasia, että ympäristö ei tule omien toiveiden mukaiseksi, vaan on itse muututtava (mts. 79).

18 14 Lapsiperheissä eletään paljolti lasten hyvinvoinnin mukaan. Muutto ja vieraassa maassa asuminen ovat lapselle ja nuorelle vähintään yhtä rankkoja kokemuksia kuin aikuisellekin, varsinkin murrosiässä koulun vaihtaminen ja uusien kaverien etsiminen voi olla erityisen vaikeata. Karjalaisen (2005, 54) mukaan yksi selitys asiaan on, se että teini-ikäisille ystävillä ja sosiaalisella verkostolla on suurempi merkitys hyvinvoinnin kannalta kuin nuoremmille lapsille tai aikuisille. Vanhempien olisi jaksettava muuttokiireiden keskellä olla kuulolla ja valmiina auttamaan, vaikka omakin mieli olisi myllerryksessä. Ongelmia jäädään helposti miettimään yksin, kummit ja mummit kun ovat kaukana Suomessa eikä vieraille ihmisille ole helppo puhua ongelmistaan. Mitä kauemmin yksin itsekseen miettii, sitä suuremmilta ongelmat alkavat näyttää, eikä enää tule mieleenkään, että joku muu voi kamppailla samanlaisten asioiden kanssa. 4 TUTKIMUS SUOMALAISTEN NAISTEN ELÄMÄSTÄ JA SOPEUTUMI- SESTA BRYSSELIN SEUDULLA 4.1 Käytännön toteutus Aloitin opinnäytetyön vuoden 2006 alussa, haastattelut on tehty kevään ja kesän 2006 aikana. Varsinainen kirjoitustyö on tehty syksyllä 2006 ja keväällä Päädyin käyttämään tiedonkeruumenetelmänä haastattelua, koska se on joustava aineistonkeruumuoto, ja siinä saa suoran kontaktin haastateltaviin (Hirsjärvi ym. 2002, 191). Eskola ja Vastamäki kuvailevat artikkelissaan haastattelua eräänlaiseksi keskusteluksi, joka tapahtuu tutkijan aloitteesta ja usein hänen ehdoillaan, mutta jossa tutkija pyrkii vuorovaikutuksessa saamaan selville häntä kiinnostavat asiat (Aaltola & Valli 2001, 24). Valitsin teemahaastattelun sen joustavuuden vuoksi, en halunnut pitäytyä tarkasti ennalta määritellyssä kysymyslomakkeessa. Teemahaastattelussa aihepiirit on etukäteen valittu, haastattelija varmistaa, että kaikki teema-alueet käydään läpi, järjestys ja laajuus voivat vaihdella (mts ).

19 Tutkimuksen kohdejoukon valinta 15 Alun perin aioin haastatella kahtakymmentä erilaisia perhetaustoja edustavaa naista, työn edetessä pudotin haastateltavien määrää kahteentoista, osittain siksi, että vastauksissa alkoi olla yhtäläisyyksiä, osittain siksi, että haastatteluista kertyvä puhtaaksikirjoitettu aineisto kasvoi todella suureksi. Koska kvalitatiivisessa tutkimuksessa tarkoituksena ei ole etsiä keskimääräisiä yhteyksiä eikä tilastollisia säännönmukaisuuksia, aineiston koko voi olla vaikkapa yksi haastattelu (Hirsjärvi ym. 2002, 168). Aineiston kyllääntyminen eli saturaatio tarkoittaa sitä, että tutkija kerää aineistoa niin kauan kuin haastattelut tuovat tutkimusongelman kannalta uutta tietoa. Kun samat asiat alkavat kertautua, aineisto on riittävä. (mts. 169.) Toisaalta kvalitatiivisessa tutkimuksessa, kuten tässäkin, jokainen haastattelu on ainutlaatuinen. Johonkin raja on kuitenkin vedettävä ja siksi lopetin aineiston keräämisen, kun asiat alkoivat yleisellä tasolla kertautua. Kvalitatiivisen tutkimuksen kohdejoukko voidaan valita tarkoituksenmukaisesti eikä satunnaisotantaa käyttäen. Saadakseni aineistoon erilaisia näkökulmia ja kokemuksia halusin haastateltavikseni erilaisissa elämäntilanteissa olevia naisia. Hankin siis tietoisesti erilaisia haastateltavia: joukossa on perheellisiä ja sinkkuja, työssäkäyviä ja kotona olevia, osa on asettunut Belgiaan tarkoituksenaan jäädä pysyvästi, osa on määrämittaisella komennuksella. Jotkut haastateltavista ovat asuneet Belgiassa lähes kymmenen vuotta ja jotkut vuoden. Kaikki joko asuvat tai käyvät kauempaa työssä Brysselin alueella. Haastateltujen naisten joukossa on sekä oman työn takia että puolisona Belgiaan muuttaneita. Teemahaastattelulomake Kokemuksesta tiedän, että ulkomaille muutto ja siellä eläminen ja sopeutuminen muodostavat monivaiheisen tapahtumaketjun, johon voi myös liittyä monia ennalta arvaamattomia tilanteita. Käsittelenkin opinnäytetyössäni asiaa prosessina, joka etenee valmistautumisesta lähtömaassa eri vaiheiden kautta nykytilanteeseen ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Tikka (2004, 49) käyttää myös eräänlaista prosessimallia, viisivaiheista muuttosykliä, selittäessään ulkomaille muuton tai kotimaahan palaamisen vaiheita lähtijöiden elämässä. Syklin vaiheet ovat sitoutuminen, lähtö, siirtyminen, saapuminen ja uudelleen sitoutuminen. Prosessi on usein tiedostamaton ja voi kestää jopa vuosia.

20 16 Prosessiajattelun pohjalta olen jakanut haastattelun teemoihin, jotka oli omakohtaisten kokemusten kautta melko helppoa rajata. Liitteessä 1. esittelen nämä teemat. Jokaiseen teemaan liittyen olen kirjannut ylös apukysymyksiä, joita en kuitenkaan ole orjallisesti noudattanut. Ne ovat olemassa lähinnä sen varalta, että haastattelu ei syystä tai toisesta oikein lähde käyntiin. Vuosien ajan näitä samoja asioita oli pohdittu yksin ja yhdessä, missä suomalaiset vain tapasivat toisiaan. Teemat ovat seuraavat: - Taustamuuttujat - Valmistautuminen - Asettuminen Brysseliin - Tämänhetkinen tilanne - Kulttuurisokki ja muita ongelmia - Sopeutuminen - Paluu Suomeen - Ohjeita ja neuvoja muille muuttajille - Jotain muuta? Haastattelun kuluessa olen ottanut esille kaikki nämä teemat, mutta antanut haastateltavien kuitenkin johdatella puhetta itselleen tärkeisiin ja merkittäviin osa-alueisiin. Olen nauhoittanut ja litteroinut kaikki keskustelut. Litterointi tarkoittaa aineiston kirjoittamista puhtaaksi sellaisenaan merkiten mukaan myös tauot ja painotukset (Aaltola & Valli 2001, 40-41). Olen kysynyt haastateltavilta henkilöiltä luvan sekä haastatteluun että haastattelun nauhoittamiseen, olen myös sitoutunut käsittelemään kaikkea käytössäni olevaa aineistoa luottamuksellisesti. En mainitse missään vaiheessa nimiä enkä paljasta ihmisten henkilöllisyyksiä, niin että ulkopuolisten olisi helppo päätellä ne asiayhteyksistä. 4.2 Haastateltavien taustatiedot Haastattelin kahtatoista iältään vuotiasta naista, joista kymmenellä oli puoliso ja lapsia, kaksi oli sinkkuja. Viisi naista oli kotiäitinä, loput seitsemän työelämässä, joista kaksi työskenteli osa-aikaisesti tai satunnaisesti. Kahdeksan tutkimukseen osallistuneista naisista oli viettänyt vähintään muutaman kuukauden jaksoja ulkomailla esimerkiksi opiskeluaikana työharjoittelussa, kuudella oli kokemusta useamman vuoden työskentelystä ulkomailla, kaksi heistä oli nyt mukana puolisona. Tämä näyttäisi

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO Opiskelu ulkomailla Maailmalle! 15.11.2016 Linda Tuominen, CIMO Opiskelu Työharjoittelu Nuorisotoiminta Vaihtoehtoja kansainvälistymiseen Tutkintoopiskelu Ammatillinen koulutus Vapaaehtoistyö Vaihtoopiskelu

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015. Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta

Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015. Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015 Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta Mitä tarkasteltiin? Mitä tekijöitä pitkäaikaistyöttömät itse kokevat oman työllistymisensä

Lisätiedot

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ tyypillinen muuttaja ja muuttosyyt Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen. Alkutapaaminen to

Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen. Alkutapaaminen to Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen Alkutapaaminen to 20.10.2016 Esittelykierros Etu- ja sukunimi Koulutus ja ammatti Äidinkieli ja muu kielitaito Aktori ja mentori Aktori Maahanmuuttajataustainen

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA Tietoisesti pyrkien vai sattumalta edeten? LitM, KK Väitös 19.2.2016 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Golfliiton liittokokousseminaari 13.2.2016 LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Suora sitaatti niinkö tosiaan?

Suora sitaatti niinkö tosiaan? @MagSymp16 Suora sitaatti niinkö tosiaan? Lauri Haapanen viittä vaille tohtori toimittaja lauri.haapanen@helsinki.fi www.laurihaapanen.fi Twitter: @LauriHaapanen Esimerkki 1: Kulutusvalinnat Kulttuurilehti,

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat

OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat ASIO OHJEET Ohjeen sisällys 1. Hakemuksen sijainti... 1 2. Hakemuksen täyttäminen...1 3. Hakemuksen lähettäminen... 4 4. Hakemuksen käsittely ja päätös... 4 4.1 Hakemuksen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς;

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Keski-Suomen TE-toimiston EURES-palvelut 2013 EURES European Employment Services 850 EURES-neuvojaa 32 EU/ETA-maassa, Suomessa 33. Keski-Suomen

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Oppimispolku. Kesto: 2x75 min tai 3 x 75 min. Tavoitteet. Toteutus

Oppimispolku. Kesto: 2x75 min tai 3 x 75 min. Tavoitteet. Toteutus Kesto: 2x75 min tai 3 x 75 min Tavoitteet Tietotavoitteet - hahmottaa Suomen väestörakenteen isot muutokset ennen ja tulevaisuudessa - ymmärtää väestön ikääntymisestä aiheutuvat seuraukset - ymmärtää maan

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen / Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Aamukahvit à la Moniheli. to klo

Aamukahvit à la Moniheli. to klo Aamukahvit à la Moniheli to 6.3. 14 klo 9.00 11.30 Kerro minulle ja minä unohdan, opeta minulle ja minä muistan, osallista minua ja minä opin. Benjamin Franklin OTA MUT MUKAAN! KUUNTELETKO? Eurovaaleissa

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella)

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella) VALMISTAUTUMINEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄN ENNEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄ Kriisinhallintatehtävään lähdöstä kannattaa keskustella oman lähiverkoston kanssa. Pohdi millaisia asioita käyt läpi puolison, kumppanin,

Lisätiedot

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon.

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna Lepola: GUE/NGL-ryhmä on konfederaalinen Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna omasta puolestaan

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka.

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. Salmi Sirpa ja Jurmu Tiina Opinnäytetyö, syksy 2012 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoite

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the official opinion of the European Union. TYÖMATKAPYÖRÄILYN

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

* * A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

* * A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot