Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen"

Transkriptio

1

2 Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen Sinikka Mikola, Juha Kesänen Suomen Kuntaliitto Helsinki 2007

3 Tekijät Sinikka Mikola Juha Kesänen Taitto Pramedia Oy Piirrokset Leena Itkonen Kansi Futureimagebank Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL 200, Helsinki Puhelin (09) 7711 Telefax (02)

4 ALKUSANAT OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE OHJELMAJOHTAMISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTIA Miksi kuntien ohjelmajohtamista pitää kehittää? Ohjas-malli syntyi yhteistyössä käytännön kokemusten pohjalta Mitä ohjelmalla tarkoitetaan? Mitä ohjelmajohtamisella tarkoitetaan? OHJAS OHJELMAJOHTAMISEN MALLI Ohjelmien strateginen ohjaus ja ohjelmat strategian uudistamisen välineinä Milloin ohjelmia ohjelmien valinta Strategiasta toteutukseen Yksittäisen ohjelman kolme vaihetta Muodostamisvaiheessa luodaan ohjelman perusta Toteuttamisvaiheessa varmistetaan ohjelman tulos Päättämisvaiheessa varmistetaan ohjelman tulosten hyödyntäminen OHJELMAJOHTAMISEN PERIAATTEEET OHJAKSINA KÄYTÄNTÖÖN Ohjelman organisointi Kumppanuus ohjelmissa Ohjelmat ja henkilöstöjohtaminen Ohjelmien toiminnan ja talouden ohjaus Ohjelman seuranta ja arviointi Ohjelmat ja tiedonhallinta Viestintä ohjelmissa Innovatiivisuus ohjelmatyössä PROJEKTISALKUN HALLINTA OHJELMAN PROJEKTIJOUKON OHJAUSKEINONA Mitä projektisalkun hallinnalla tarkoitetaan? Projektisalkun hallinnan tehtäväkokonaisuudet Projektisalkun tavoitteista ja toimintatavoista sopiminen Projektisalkun muodostaminen Seuranta ja arviointi salkun katselmukset Projektisalkun tiedonhallinta LIITTEET Liite 1 Ohjelmajohtamiseen liittyviä käsitteitä Liite 2 Työskentelypohjia ohjelmien johtamiseen Liite 3 Kiitos Ohjas-työskentelyyn osallistuneille kumppaneille Liite 4 Lähteitä

5 KUVALUETTELO Kuva 1. Strategian, ohjelman, projektisalkun ja projektin yhteydet Kuva 2. Tavoiteltavan muutoksen voimakkuus ja laajuus vaikuttavat ohjelman luonteeseen Kuva 3. Strategia ohjaa ohjelmien valintaa, muodostamista ja toteutusta Kuva 4. Kuopion kaupungin strategiset ohjelmat vuonna 2006 Kuva 5. Kouvolan seudun aluekeskusohjelma kansallisten ja EU-ohjelmien kentässä KUVA 6. Ohjelmassa tarvitaan selkeitä tavoitteita Kuva 7. Strategisen ohjauksen tehtäviä ohjelman eri vaiheissa KUVA 8. Ohjelman vaiheet osaksi muita johtamisprosesseja Kuva 9. Ohjelman johtamisprosessit Kuva 10. Ohjelman vaiheet ja tehtäväkokonaisuudet Kuva 11. Organisoinnin tehtäviä ohjelman eri vaiheissa Kuva 12. Esimerkki ohjelman kumppanuusverkostosta Kuva 13. Kumppanuuden johtamisen tehtäviä ohjelman eri vaiheissa Kuva 14. Henkilöstöjohtamisen tehtäviä ohjelman eri vaiheissa Kuva 15. Toiminnan ja talouden ohjauksen tehtäviä ohjelman eri vaiheissa Kuva 16. Ohjelman seuranta ja arviointi ohjelman eri johtamistasoilla Kuva 17. Seurannan ja arvioinnin tehtäviä ohjelman eri vaiheissa Kuva 18. Tiedonhallinnan tehtäviä ohjelman eri vaiheissa Kuva 19. Kaupunginosien kehittämisverkoston kommunikaatioapparaatti eli kotisivut, seminaarit, lehti ja kirja Kuva 20. Viestintä ohjelman eri vaiheissa Kuva 21. Innovatiivisuuden huomioonottaminen ohjelman eri vaiheissa Kuva 22. Projektijoukon hallinta salkkuna ohjelman eri vaiheissa Kuva 23. Esimerkki suunnitelmasta kaupungin johtoryhmän salkunhallinnan prosessiksi Kuva 24. Esimerkki suunnitelmasta kaupungin johdon projektisalkun vuosirytmiksi 6

6 ALKUSANAT Kunnissa ja seuduilla kehittäminen on usein organisoitu projekteiksi ja projekteja laajemmiksi ohjelmiksi. Kun maailma muuttuu entistä monimutkaisemmaksi ja vaikeammin ennustettavaksi, kunnat kohtaavat uusia haasteita ja mahdollisuuksia kuntalaisten palvelemisessa ja kunnan elinvoiman kehittämisessä. Jotta näihin vaativiin haasteisiin pystytään vastaamaan, tarvitaan aiempaa monipuolisempaa yhteistyötä eri toimialojen, toisten kuntien, yritysten, järjestöjen sekä yliopistojen kanssa. Kuntaliiton Ohjas-projektissa Ohjelmajohtamisen kehittäminen kuntien projektitoimintaan on kehitetty ohjelmajohtamisen mallia kunnille ja kuntien seutuyhteistyölle. Mallissa tarkastellaan ohjelmien strategista ohjausta ja yksittäisen ohjelman johtamista. Tässä työn tuloksena syntyneessä kuntien ohjelmajohtamisen oppaassa luodaan yleiskuvaa ohjelmajohtamisesta, sen käsitteistä ja johtamisen eri näkökulmista. Ohjelmien johtamista koskevat päätulokset on tiivistetty ohjaksiksi kutsuttuihin periaatteisiin. Ohjakset selkeyttävät ja helpottavat ohjelmiin liittyvää päätöksentekoa ja käytännön johtamista. Opas on tarkoitettu kunnan ja kuntien yhteistyön toimialajohdolle, kehitys- ja suunnittelujohtajille sekä ohjelmien toteutuksesta vastaaville ohjelmajohtajille. Oppaasta on myös hyötyä luottamushenkilöille ohjelmia koskevan päätöksen teon tukena. Lähtökohtana on ohjelmapohjaisen kehittämismallin tuominen kuntien strategiseen kehittämistyöhön, olennaiseksi osaksi nykypäivän kuntajohtamista. Ollakseen tuloksellista kuntien johtamisessa on kyettävä koordinoimaan poikkisektoriaalista, toimialarajat ylittävää kehittämistyötä monitoimijaisessa kentässä. Tällöin tulosten saavuttamien edellyttää yhteistyötä sellaisten toimijoiden kanssa, joihin kunnan johtamisen käskyvalta ei ulotu. Ohjelmajohtamisella pyritään vastaamaan näihin koordinaatiohaasteisiin. Ohjelmissa kootaan yhteen myös eri toimijoiden näkökulmia, osaamista ja resursseja. Ohjelmajohtamisella voidaan lisätä kehittämisprojektien vaikuttavuutta tehostamalla projektitoiminnan ohjausta ja tulosten hyödyntämistä. Suunnitelmallisella henkilöstöresurssien käytöllä voidaan edistää organisaation kyvykkyyksien syntymistä ja luoda uutta osaamista. Ohjelmajohtamisessa onkin tärkeää edistää projekteista ja ohjelmista oppimista sekä tulosten hyödyntämistä ja niiden juurruttamista perustoimintaan. Ohjelmajohtamisen arvoilla, luottamuksella, kunnioituksella ja avoimuudella tuetaan yhteisen kehittämisen toimintakulttuuria. Ohjelmajohtaminen antaa myös puitteet kunta- ja palvelurakenteen uudistuksen toteuttamisvaiheen useiden samanaikaisten ja peräkkäisten projektien hallitsemiseen. Ohjas-ohjelmajohtamisen malli kehitettiin yhteistyössä Ohjas-projektin kumppaneiden Helsingin ja Kuopion kaupunkien, Kouvolan seudun kuntayhtymän sekä Keski- Uudenmaan kuntien Kuuma-kumppanuuden kanssa. Kumppaneiden lisäksi projektia rahoitti Työelämän kehittämisrahasto , Tykes. Ohjelmajohtamisen näkökulmia syvennetään eri asiantuntija-artikkeleiden avulla Kuntaliiton julkaisussa Kuntien ohjelmajohtaminen näkemyksiä ja arvioita. Tähän ohjelmajohtamisen oppaaseen on tiivistetty yhteisen työskentelyprosessin tulos. Suurin kiitos kuuluu kaikille Ohjas-projektin osanottajille. Ilman yhdessä jaettuja ajatuksia työ ei olisi ollut mahdollista. Yhteisen työn näkyväksi saattamisesta vastasivat projektin projektipäällikkö, Kuntaliiton erityisasiantuntija Sinikka Mikola, projektissa ja Helsingin työllisyysohjelmassa erityissuunnittelijana toiminut Helsingin sosiaaliviraston 7

7 kehittämiskonsultti Juha Kesänen ja konsultti Paavo Viirkorpi. Juha Kesänen tuotti luvut 4.1, 4.2 ja 4.7. Ohjelman vaiheita käsittelevä osuus toteutettiin yhdessä. Sinikka Mikola vastasi oppaan kokonaisuudesta ja muista luvuista. Mallin arvioijana toiminut Paavo Viirkorpi syvensi arvokkailla kommenteillaan kaikkia ohjelmajohtamisen näkökulmia. Kuntaliiton kehityspäällikkö Oiva Myllyntaus kirjoitti toiminnan ja talouden ohjausta koskevan osuuden. Henkilöstöjohtamisen näkökulma perustuu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen henkilöstön kehittämisen asiantuntijan Terttu Pakarisen asiantuntemukseen. Erityissuunnittelija Hannu Kurki Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksesta on avannut yhteisen oppimisen ja tiedon muodostuksen näkökulmaa paikallisessa kehittämisessä. Projektin kumppaneiden lisäksi monet Kuntaliiton ja muut asiantuntijat ovat kommentoineet opasta. Haluan kiittää kaikkia kirjoittajia ja kommentoijia ajankohtaisesta ja johtamisen eri näkökulmia yhdistävästä työstä. Kaija Majoinen kehitysjohtaja, HTT Suomen Kuntaliitto 8 Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen

8 OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE 1 Haasteiden keskellä tarvitaan suuntaa Kunnan ja seutuyhteistyön poliittisille päättäjille ja viranhaltijajohdolle opas antaa taustaa tehdä ohjelmia koskevia päätöksiä. Opas tarjoaa pohjaa arvioida ohjelmallisen kehittämisen mahdollisuuksia ja edellytyksiä. Strategisesta suunnittelusta ja kehittämisestä vastaaville asiantuntijoille sekä ohjelmajohtajille opas antaa tukea ohjelmien käytännön johtamiseen. Henkilöstöjohtamisen näkökulmasta opas selventää ohjelmallisen kehittämisen vastuita ja rooleja, ohjelmiin osallistumista ja osaamisen kehittämistä. Ohjelmajohtaminen on laaja ja monipuolinen kokonaisuus. Ohjelmajohtaminen esitetään tässä ohjelmien johtamisen eri näkökulmia kokoavana tavoitteellisena toimintamallina. Monissa ohjelmissa kaikkea ei ole mahdollista ottaa huomioon, mutta eri näkökulmista on hyötyä yksittäisenkin osa-alueen johtamisessa. Ohjelman laajuuden ja luonteen mukaan on syytä tarkastella mitkä tässä esitetyt tehtävät ovat kyseiselle ohjelmalle tarpeellisia. Opasta kannattaakin hyödyntää käsikirjan tyyppisesti sopivina paloina aihe kerrallaan. Ohjelmajohtamisen periaatteet, ohjakset, esitetään eri osa-alueita käsittelevien lukujen alussa. Ohjakset ovat tiivistelmä ohjelmien johtamisen kustakin näkökulmasta. Soveltamalla ohjelmajohtamisen periaatteita ja yhdenmukaistamalla ohjelmien johtamista oman kunnan ja seudun toimintaympäristössä on mahdollista lisätä ohjelmien laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Ohjelmajohtamisen on hyvä perustua yhteiseen ymmärrykseen siitä, mitä ohjelmajohtamisen keskeisillä käsitteillä ja periaatteilla sekä arvoilla tarkoitetaan. Yhteistä näkemystä voidaan edistää muun muassa yhteistä keskustelua edistävillä foorumeilla, koulutuksella, omilla oppailla, viestinnällä ja toimintatapaohjeilla osana muuta johtamista. Toivomme, että ohjelmajohtamisen käsitteiden määrittely oppaassa antaa pohjaa projektin, projektisalkun ja ohjelman välisten erojen selventämiseksi ja niiden paremmaksi hallitsemiseksi. Vaiheittaisen mallin avulla voidaan selkeyttää ohjelmiin liittyvää päätöksentekoa sekä ennakoida jo ennen ohjelman käynnistämistä ohjelman johtamisen ja toteuttamisen tarpeita sekä aikatauluja. Oppaan eri näkökulmat toimivat myös muistilistana ohjelmien eri vaiheissa. Oppaassa halutaan korostaa tulosten hyödyntämisen näkökulmaa jo ohjelman alkuvaiheista alkaen. Henkilöstön resursoinnin, urakehityksen, osallistumisen ja osaamisen kehittymisen varmistaminen ovat tulosten hyödyntämisen kannalta keskeisiä tekijöitä koko ohjelman ajan. Opas toimii myös viestinnän välineenä. Sen pohjalta voidaan miettiä ohjelmajohtamisen soveltamista omaan kuntaan ja seutuyhteistyöhön. Mahdollisten kumppaneiden suuntaan opas voi toimia keskustelun avaajana jo ennen kuin kumppanuuksia solmitaan. Oppaan avulla voidaan myös selkeyttää ohjelmien johtamisen toimintatapoja ja prosesseja kumppaneiden erilaisissa toimintakulttuureissa. Ohjelmajohtamisen eri näkökulmien käsittelyn pohjaksi liitteessä 2 on muutamia työskentelypohjia ja kokoavia taulukoita. Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen 9

9 2 KEHITTÄMISEN OHJELMAJOHTAMISEN LÄHTÖKOHTIA 2.1 Miksi kuntien ohjelma - johtamista pitää kehittää? Kunnat toimivat useiden valtakunnallisten ja EU:n laajuisten ohjelmien kentässä, jossa kunnan ja seudun omien tavoitteiden lisäksi ulkopuolinen rahoitus ja yhteistyökumppanit ohjaavat kuntien ohjelmien ja projektien aloittamista, tavoitteiden asettamista, toteutusta ja hallinnointia. Ohjelmien ja projektien ongelmana on, että niitä ei tarkastella osana kunnan ja seudun oman strategian toteuttamista ja osana henkilöstöjohtamista. Ohjelmat ja projektit ovat helposti irrallaan kuntien perustoiminnasta ja sen tarpeista. Ohjelmajohtamisessa on tärkeää edistää ohjelmista oppimista, niiden tulosten hyödyntämistä ja juurruttamista perustoimintaan. Vastuut ohjelmien ja perustoiminnan välillä sekä seutuyhteistyössä ovat epäselviä. Seudun elinvoimaan liittyvän strategisen kehittämisen näkökulmasta seutujohtaminen on nykyisin liian kuntakeskeistä. Strateginen linjaaminen ja ohjelmien painotuksista sopiminen edellyttää entistä enemmän ymmärrystä jaetusta johtamisesta. Verkostoissa ja kumppanuuksissa toimimisen valmiuksia on syytä edellyttää myös monilta kuntien sidosryhmiltä. Tavallisten johtamisnäkökulmien lisäksi ohjelmien johtamisessa on omat erityispiirteensä. Yhteistyön johtaminen eri kumppaneiden kanssa on keskeistä. Poikkihallinnollisuuden ja useiden eri kumppaneiden vuoksi ohjelmissa korostuu prosessimaisuus ja useiden samanaikaisten prosessien johtaminen. Ohjelmilla etsitään ja luodaan uusia toimintatapoja. Johtamisen kannalta on keskeistä miten eri toimijoiden, yhteistyökumppaneiden ja henkilöstön näkemykset otetaan huomioon uusien ratkaisujen löytämiseksi ja miten yhteistyön avulla luodaan uutta. Miten jaettu johtajuus, sitoutuminen ja resurssien jako eri toimijoiden, ohjelmien ja perustoiminnan välillä saadaan toimimaan. Miten johdetaan monien projektien joukkoa niin, että tämä käytännössä toteutuu. Ohjelmien vetäjät ja ohjelmien projektipäälliköt ovat usein yksin. Miten heitä tuetaan. Suunnitelmallisella ohjelmajohtamisella voidaan kunnissa ja seuduilla parantaa kehittämistoiminnan strategiayhteyttä, toisaalta strategista ohjausta ja toisaalta strategian uudistamista. Selkeillä käytännöillä voidaan edistää demokraattisia toimintatapoja. Myös omia ja ulkopuolisia kehittämisresursseja voidaan hyödyntää paremmin. Ohjelmilla voidaan lisätä poikkihallinnollisuutta eri toimialojen välillä esimerkiksi saumattomien palveluketjujen kehittämisessä. Ohjelmien johtamisessa tarvitaan yhteistä näkemystä, jonka avulla monien toimijoiden ja rahoittajien kentässä toteutetaan ja uudistetaan kunnan ja seudun omaa strategiaa. Yhteistä näkemystä luodaan yhteisesti ymmärrettävien ohjausvälineiden ja käsitteiden avulla sekä nykyisten käytäntöjen näkyväksi tekemisellä ja suunnitelmallisella viestinnällä. Oleellista on luoda vakiintuneita, selkeitä ja avoimia käytäntöjä. 10 Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen

10 2.2 Ohjas-malli syntyi yhteistyössä käytännön kokemusten pohjalta Ohjas-projekti toteutettiin kumppaneiden esimerkkiohjelmien pohjalta yhteisenä työskentelyprosessina. Monet kumppaneiden asiantuntijat toivat mukaan yhteiseen käsittelyyn tietämyksensä ja kokemuksensa. Yhteiseen työskentelyyn osallistuneet on mainittu liitteessä 3. Helsingin työllisyysohjelmassa tarkasteltiin miten kaupungin monitoimijainen, eri hallintokuntien, työvoimahallinnon ja järjestöjen yhteistyöohjelma toimii. Kuopion kaupungin Terve Kuopio ohjelma oli esimerkkinä kaupungin ja seudun eri toimijoiden, yliopiston, ammattikorkeakoulun ja yritysten yhteistyöohjelmasta, jossa kehitetään sekä palveluja että alueen elinvoimaa. Kouvolan seudun näkökulmana oli aluekeskusohjelman rooli ohjelmien ohjaamisessa seudun strategisessa kehittämisessä. Mukana oli myös Kouvolan seudun Kasarminmäen osaamiskeskus hanketoimintaa ylläpitävänä ja koordinoivana yksikkönä. Keski-Uudenmaan kuntien Kuuma-ohjelmassa lähtökohtana oli kuntien yhteistyön johtaminen ohjelmallisesti. Kehittämisen taustaksi tutustuttiin eri toimijoiden, etenkin Espoon kaupungin ja valtionhallinnon politiikkaohjelmien toimintatapoihin. Myös yritysten projektisalkun hallintamalleja on tarkasteltu. Työssä hyödynnettiin myös muiden kuin kumppaneiden asiantuntijoiden näkemyksiä. Ohjas-projektissa ohjelmien johtamista käsiteltiin sekä yksittäisen kunnan että seudun näkökulmasta. Pääpaino oli strategialähtöisissä, monen toimijan yhteistyöohjelmissa. Tavoitteena oli kuitenkin yleinen malli. Huolimatta erilaisista ohjelmista ja toimintaympäristöistä kysymykset olivat yhteisiä. Työn aikana kuntien ja seutujen ohjelmien johtamisen menestystekijöiksi kiteytyivät seuraavat: ohjelmien ja projektien strateginen ohjaus ohjelmastrategian pohjalta muodostetut realistiset tavoitteet ohjelmien tulosten suunnitelmallinen hyödyntäminen ja juurruttaminen ohjelmastrategian pohjalta valitut sopivat ja yhteiseen tulokseen sitoutuneet kumppanit luottamuksen tietoinen kasvattaminen eri toimijoiden välillä tietoinen henkilöstönäkökulma selkeät roolit ja vastuunjaot sekä riittävä valta oikealla päätöksenteon tasolla selkeät ohjauksen ja päätöksenteon prosessit avoin viestintä koordinoitu tiedonhallinta ohjelman toteutukseen ja hallinnointiin varatut riittävät resurssit ohjelmien johtamisen kytkeminen osaksi muuta johtamista ohjelmien ja perustoiminnan vuorovaikutus Ohjas-projektissa tärkeimmiksi ohjelmajoh tami sen arvoiksi nousivat luottamus, kunnioi tus ja avoimuus. Laajemmin ohjelmajohta mi sen arvot perus tuvat kunnan tai seu dun arvoihin. Arvot an tavat pohjaa ohjelma johtamisen toimintakulttuurin eteen päin viemiselle. 2.3 Mitä ohjelmalla tarkoitetaan? Ohjelma on strateginen ohjauskeino ja strategian uudistamisen väline. Se on tapa koordinoida useiden eri toimijoiden visioita ja tavoitteita, resursseja ja osaamista yhteiseksi toteutukseksi yhteisesti valitulla aihealueella uusien ratkaisujen ja mahdollisuuksien löytämiseksi. Toteutuksen tarkoituksena on saada aikaan konkreettisia tuloksia, joita käytetään muutoksen toteuttamisessa. Tulokset ja niistä saatavat hyödyt eivät olisi mahdollisia ilman yhteistyötä. Ideat ohjelmiksi syntyvät kuntien toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista, poliittisista tahdonilmauksista ja kuntalaisten konkreettisista tarpeista. Lainsäädännön muutos voi olla myös ohjelman alullepanija. Perustoiminnan tehtäviin verrattuna ohjelma on väliaikainen organisaatio, jossa aktivoidaan ja kootaan resursseja monelta taholta, useimmiten suurelta joukolta toimijoita. Se ei voi kuitenkaan olla irrallaan perustoiminnasta. Ohjelman yhtenä keskeisenä tehtävänä on sen projektien ja eri toimenpiteiden tulosten hyödyntämisen ja juurruttamisen edistäminen. Ohjelmaa voidaan myös luonnehtia koordinoiduksi yhteisen oppimisen foorumiksi, jossa kumppaneiden poliittisen ja viranhaltijajohdon, henkilöstön ja kuntalaisten strategiset puheet kohtaavat saaden aikaan yhteistä ymmärrystä, muutosta mielissä ja käytännössä. Ohjelma kokoaa Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen 11

11 ja synnyttää sosiaalista pääomaa. Ohjelmallinen toteutus on myös tapa oppia eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja edistää sitä. Yhteisten tulosten ja niiden hyödyntämisen lisäksi ohjelmilla tuotetaan uutta tietoa ja vaikutetaan myös asenteisiin. Ohjelman toteutus organisoidaan usein samanaikaisiksi tai ajallisesti peräkkäisiksi projekteiksi. Yksittäiseen projektiin verrattuna ohjelmalla koordinoidaan laajaa toimenpiteiden kokonaisuutta. Projekti on ohjelmaa suppeampi ja ennalta rajatumpi kokonaisuus tietyn tehtäväkokonaisuuden toteuttamiseksi. Ohjelmaa voidaan myös toteuttaa muulla tavoin organisoiduilla toimenpiteillä. Myös ohjelman projektit ovat usein monitoimijaisia yhteistyöprojekteja. Onnistuneen ohjelma- ja projektitoiminnan kannalta on tärkeää, että projekteissa keskitytään ohjelman haasteiden ja mahdollisuuksien kannalta oleellisiin tuloksiin. Ohjelman, projektin ja projektisalkun eroja Ohjelman, projektin ja projektisalkun käsitteiden määrittelyssä on kirjavuutta. Näiden keskeisiä eroja on koottu sivun 14 taulukkoon 1. Projektijoukon hallintaa projektisalkkuna on käsitelty lähemmin kappaleessa 5. Joskus ohjelmalla ja laajalla projektilla tarkoitetaan samaa asiaa. Samoin ohjelma- ja projektisalkku-käsitteillä voi olla sama sisältö. Tässä Ohjas-oppaassa ohjelma-käsitteellä tarkoitetaan strategisen ohjauksen ja uudistamisen välinettä, jota käytetään muun strategisen toteutuksen ohessa kehittämistoiminnan johtamisessa. Kunnan tai seutuyhteistyön strategisia tavoitteita voidaan toteuttaa usean ohjelman avulla (Kuva 1). Ohjelmat ja sen projektit haastavat strategiat myös uudistumaan. Projektimaailmassa käytetään myös hanke-käsitettä. Joskus hankkeella tarkoitetaan yksittäistä projektia, joskus laajaa projektia, joka koostuu useasta alaprojektista. Hanke-käsitteellä voidaan tarkoittaa myös ohjelmaa. Selvyyden vuoksi tässä oppaassa ei käytetä hanke-käsitettä. Ohjelmaa toteutetaan yleensä projekteilla, jotka muodostavat kaikki yhdessä projektijoukon. Ohjelman projektijoukon hallinnassa voidaan käyttää projektisalkun hallinnan menettelytapoja. Projektisalkun hallinnalla varmistetaan ohjelman projektien strategian mukaisuus sekä ohjataan projekteja ja niiden resursseja osana ohjelmakokonaisuutta. Projektijoukon hallinnassa on tärkeää projekteista tulevien näkemysten ja ideoiden kerääminen ja niiden välittäminen ohjelman ja sen strategian uudistamiseksi. Ohjelman projektien hallinnassa voidaan käyttää yhtä tai useampaa projektisalkkua. Ohjelmat ovat erilaisia Käytännössä ohjelma-nimitystä käytetään kirjavasti alkaen ohjelmajulistuksista toimenpidesuunnitelmiin. Hyvin erityyppinen työ voidaan organisoida ohjelman muotoon. Useimmiten on kuitenkin kyse Kuva 1. Strategian, ohjelman, projektisalkun ja projektin yhteydet STRATEGIA OHJELMA 1 OHJELMA 2 OHJELMA 3 PROJEKTI- SALKKU PROJEKTI- SALKKU PROJEKTI- SALKKU PROJEKTI- SALKKU PROJEKTI PROJEKTI PROJEKTI PROJEKTI PROJEKTI PROJEKTI PROJEKTI PROJEKTI PROJEKTI PROJEKTI PROJEKTI PROJEKTI PROJEKTI PROJEKTI PROJEKTI 12 Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen

12 Kuva 2. Tavoiteltavan muutoksen voimakkuus ja laajuus vaikuttavat ohjelman luonteeseen vahva MUUTOKSEN VOIMAKKUUS vähäinen Organisaation, sen toiminnan ja rakenteiden kehittämisohjelma Yhden toimialan kehittämisohjelma Asteittainen kehittäminen Suunnitelman toimeenpano-ohjelma Palveluja ja elinvoimaa kehittävä poikkihallinnollinen strateginen ohjelma Yhteistä näkemystä ja imagoa, tiedon vaihtoa ja osaamisen jakamista kehittävä ohjelma kohdennettu MUUTOKSEN LAAJUS laaja vaativan kehittämistehtävän organisoinnista ohjelmaksi eri tahojen yhteistyönä. Ohjelma on monipuolinen kokonaisuus. Monet tekijät vaikuttavat ohjelman luonteeseen. Keskeisiä ovat ohjelmalla tavoiteltavan muutoksen luonne, sisällön ja yhteistyön laajuus (Kuva 2), sekä ohjelman resurssit ja valta. Monissa kuntien ohjelmissa koordinoidaan eri toimialojen ja kumppaneiden yhteistyötä, tuotetaan uusia näkemyksiä sekä luodaan uusia toimintatapoja. Ohjelman tuloksia hyödynnetään sekä asteittaisessa että uusien toimintatapojen kehittämisessä esimerkiksi kehittämällä poikkihallinnollisesti saumattomia palveluketjuja. Ohjelmilla voi olla myös vipuvaikutuksia isojen muutosten aikaansaamiseksi. Ohjelman luonnetta kuvaa se, onko kyse sisäisestä kehittämisestä ja muutoksen aikaansaamisesta vai kohdistuvatko ohjelman tavoitteet myös kunnan organisaation ulkopuolisiin toimijoihin. Tavoiteltava muutos kuntien ja seutuyhteistyön ohjelmissa liittyy useimmiten palvelujen ja elinvoiman kehittämiseen. Ohjelmilla voi olla laajoja poikkihallinnollisia, valtuustotasolla päätettäviä strategisia tavoitteita, jolloin niitä kutsutaan strategisiksi tai myös politiikkaohjelmiksi. Sisäisissä kehittämisohjelmissa tavoitteena on organisaation, sen rakenteiden ja toiminnan kehittäminen. Sisäiset kehittämisohjelmat voivat koskea myös useita toimialoja. Yhden toimialan ohjelmat voivat olla toimialakohtaisia kehittämisohjelmia tai myös perustoiminnan toimeenpano-ohjelmia. Koska ohjelmissa on useimmiten kyse uusien asioiden kehittämisestä, niihin liittyy aina epävarmuutta. Tavoitteen tulevaisuussuuntautuneisuus ja innovatiivisuus sekä samalla epävarmuus määrittävät myös ohjelman luonnetta ja tarvetta riskien ennakointiin. Ohjelman tärkeä ominaisuus on monitahoinen yhteistyö. Yhteistyöorganisaatioiden määrä, luonne ja niiden erilaiset toimintakulttuurit vaikuttavat ohjelmaan ja sen johtamiseen. Yhteistyön laajuus ja tiiviys ovat eri ohjelmissa erilaisia. Yhteistyön tiiviys voi vaihdella esimerkiksi erillisten toimenpiteiden viestinnän koordinoinnista ja verkostoyhteistyöstä sitoutuneeseen kumppanuusyhteistyöhön. Kunnan sisäisessä kehittämisohjelmassa yhteistyötahoina ovat pääosin kunnan eri toimialojen edustajat. Palvelujen ja elinvoiman kehittämisessä yhteistyökumppaneina on muita kuntia ja seutuja, yliopistoja ja korkeakouluja, tutkimuslaitoksia, eri hallinnon alojen edustajia, yrittäjäjärjestöjä ja kansalaisjärjestöjä. Kuntien toimintakulttuurit voivat olla hyvinkin erilaisia, mikä pitää ottaa yhteistyön johtamisessa huomioon. Valta, resurssit ja rahoitustapa vaikuttavat ohjelman mahdollisuuksiin, sen luonteeseen ja toteutustapaan. Esimerkiksi, jos ohjelmalle on varattu vain vähäiset resurssit ja vähän valtaa, se ei voi toteuttaa muuta kuin kevyttä koordinointia. Useimmat kuntien ja seutuyhteistyön ohjelmat toimivat Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen 13

13 Taulukko 1. Ohjelman, projektisalkun ja projektin eroja ohjelman näkökulmasta NÄKÖKULMA OHJELMA PROJEKTIJOUKON HALLINTA SALKKUNA PROJEKTI TAVOITE Kunnan ja seudun eri tahojen yhteistyötä vaativan aihealueen kehittäminen niin, että kehittämiskohteesta on yhteinen näkemys ja tahtotila. Tavoite voi alussa olla epämääräinen ja tarkentua ohjelman aikana. Ohjelman projektien valinta ja projektijoukon johtaminen sekä projekti-ideoiden käsittely niin, että projektit tuottavat yhdessä ohjelman tavoitteiden mukaiset tulokset sovituilla resursseilla. Ohjelmassa suunniteltu rajattu tehtäväjoukko, joka toteuttaa ennalta sovitut tavoitteet ja tuottaa sovitut tulokset sovituilla resursseilla ja rahoituksella sekä sovitulla aikataululla ja laatuvaatimuksin. STRATEGINEN LÄHTÖKOHTA Kunnan tai seudun strategiat ovat ohjelman lähtökohtina Uudistaa kunnan tai seudun strategiaa Muuttaa ohjelman omaa strategiaa toimintaympäristön muutosten sekä projekteista tulevien ideoiden ja näkemysten pohjalta. Ohjaa ohjelman projektitoimintaa kokonaisuudessaan ohjelman strategian ja resurssien pohjalta. Projektisalkku muodostetaan ohjelman strategisten painopisteiden mukaisesti. Salkun projektien joukkoa muutetaan strategian muutosten mukaan. Tuottaa sovitut tulokset, jotka omalta osaltaan edistävät ohjelman osastrategian, painopisteen toteutumista. MÄÄRÄ Kunnassa ja seudulla voi olla useita ohjelmia. Ohjelman projektijoukkoa voidaan ohjata yhden tai useamman projektisalkun avulla. Ohjelmaa toteutetaan useilla samanaikaisilla ja peräkkäisillä projekteilla HYÖDYT JA RISKIT Ohjelman tulosten hyödyntäminen ja riskien ennakointi suunnitellaan omistajaorganisaation ja kumppaniorganisaatioiden tasolla Projektisalkkutasolla tarkastellaan projektien yhteishyötyjä ja riskejä ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa Yksittäisen projektin tulosten hyödyntäminen ja riskien tarkastelu tehdään osana salkkutason tarkastelua PÄÄTÖKSEN- TEON TASO Poliittinen toimielin, ohjelmasta riippuen kunnanvaltuusto tai seutuvaltuusto, kunnanhallitus tai seutuhallitus, lautakunta tai vastaava poliittinen toimielin ovat ylimpiä ohjelmasta päättäviä tahoja. Viranhaltijajohto, ohjelman ohjausryhmä tai johtoryhmä toimivat salkun johtoryhmänä Projektin ohjausryhmä tai salkun ohjausryhmä päättävät projektista ellei erillistä projektin ohjausryhmä ole tarkoituksenmukainen ARVIOINTI Ohjelmaa arvioidaan suhteessa kunnan ja seudun strategiaan mm. osana valtuustotason arviointia; miten ohjelma toteuttaa strategiaa ja mitä uutta se tuo strategiaan Salkkua arvioidaan suhteessa ohjelman tavoitteisiin ja resursseihin Projektia arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, varattuihin resursseihin ja laatuvaatimuksiin AIKA Ohjelman kesto on pidempi kuin yksittäisen projektin. Yleensä kunnan tai seudun ohjelman kesto on 2 4 vuotta Projektisalkku kestää ohjelman ajan. Sitä muutetaan ohjelman eri vaiheissa ohjelman toimintaympäristön muutosten ja tarpeiden mukaan Projektisalkussa suunnitellaan projektien sijoittuminen ajallisesti ohjelman eri vaiheissa Projekti kestää lyhyemmän ajan kuin ohjelma. Projektin ajalliseen toteutukseen vaikuttavat muut projektit 14 Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen

14 pienen alkurahoituksen turvin niin, että toteutukseen tarvittava rahoitus haetaan ulkopuolisista lähteistä ja kuntien sisäisistä työpanoksista. Tällöin resurssit ja niihin liittyvät valtasuhteet voivat olla hyvinkin hajallaan. Lisäksi ulkopuolisten rahoittajien vaatimukset vaikuttavat ohjelman johtamiseen. Liitteen 2 taulukkoon 1 on koottu ohjelman eri ominaisuuksia. Taulukkoa voi käyttää apuna ohjelman luonteen analysoinnissa. 2.4 Mitä ohjelmajohtamisella tarkoitetaan? Ohjelmien johtamisessa on kaksi tasoa; toisaalta kunnan ja seudun koko ohjelmajoukon johtaminen ja toisaalta yksittäisen ohjelman johtaminen. Ohjelmajoukon johtaminen Koko organisaation ohjelmajohtamisella varmistetaan johtotasolla tärkeiden ohjelmien valinta ja ohjaus suhteessa resursseihin, ohjelman odotettavissa oleviin tuloksiin ja niiden hyödyntämiseen. Lisäksi edistetään ohjelmajohtamisen toimintatapoja ja kulttuuria. Koko kunnan tai seudun tasolla sovitaan ohjelmia koskevasta päätöksenteosta sekä johtamisen periaatteista ja käytännöistä. Kun kunnan ja seudun eri ohjelmien johtamisessa noudatetaan yhteisesti sovittuja periaatteita, toimintatapoja ja prosesseja, voidaan lisätä päätöksen teon tehokkuutta ja avoimuutta. Kehittämiseen käytettäviä resursseja voidaan ohjata entistä tehokkaammin, kun valitaan ja priorisoidaan ohjelmia strategian ja toimintaympäristön muutosten sekä strategian uudistamistarpeiden pohjalta. Kaikkien ohjelmien johtamisessa on tärkeää luoda päätöksenteon pohjaksi kokonaiskuva ohjelmista ja niiden merkityksestä strategian toteuttamisessa ja uudistamisessa. Tämän lisäksi kunta- ja seututasolla koordinoidaan eri ohjelmien välistä yhteistyötä. Kunnan ja seudun omien ohjelmien lisäksi otetaan huomioon ne ohjelmat, joihin kunta tai seutu osallistuu. Kunnan ja seudun ohjelmajoukon johtamisessa voidaan hyödyntää salkunhallinta-ajattelua. Yksittäisen ohjelman projektijoukon hallintaa salkkuna on käsitelty kappaleessa 5. Yksittäisen ohjelman johtaminen Yksittäisen ohjelman johtamisella tarkoitetaan projektien ja muiden toimenpiteiden organisoinnin, ohjaamisen ja toteutuksen koordinointia niin, että ne tuottavat strategian kannalta tärkeitä tuloksia ja hyötyjä ohjelmatasolla. Ohjelman johtamisessa kiinnitetään huomiota projektien ja muiden toimenpiteiden yhteisvaikutuksiin ja asteittaisten hyötyjen aikaan saamiseen kumppaneiden yhteistyössä. Ohjelman aloittamiseksi, toteuttamiseksi ja päättämiseksi on hallittava useita samanaikaisia prosesseja ja niiden toimintatapoja. Nämä liittyvät ohjelman sisällölliseen ja strategiseen ohjaukseen, organisointiin ja yhteistyön johtamiseen, päätöksentekoon, toteutuksen ohjaukseen ja tulosten varmistamiseen, talouteen, henkilöstöjohtamiseen, viestintään sekä tiedonhallintaan. Tärkeitä prosesseja ovat ohjelman omistajatahojen intressien ja odotusten esille saaminen sekä ohjelman asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen ja huomioon ottaminen. Ohjelman toteuttamiseen liittyy monia epävarmuuksia. Riskien hallinta on myös tärkeä puoli ohjelmajohtamista. Kumppanuus- ja verkostojohtaminen eivät perustu kumppaneiden välisiin käskyvaltasuhteisiin, vaan haluun toimia ja saada aikaan vaikutuksia yhdessä. Johtamiskysymyksenä on miten luodaan yhteisiä visioita ja yhdistetään resursseja sekä osaamista niin, että saadaan aikaan yhteisesti haluttuja tuloksia ja muutoksia? Johtamisen kannalta tämä on erityisen haasteellista ja vaatii erilaisia toimintatapoja kuin perinteisessä kunnallisessa johtamisessa. Johtamisessa on varmistettava, että ohjelma sopii yhteen omistajaorganisaation ja yhteistyökumppaneiden strategioiden, toiminnan, talouden ja toimintatapojen kanssa. Myös kunnan sisällä ohjelman johtaminen on haasteellista. Miten esimerkiksi ratkaistaan perustoiminnan ja ohjelmaan tarvittavien resurssien jaosta johtuvat ristiriidat? Mitkä ovat ohjelmajohtajan ja ohjelman projektipäälliköiden valtuudet henkilöjohtamisessa? Miten nämä integroidaan osaksi johtamiskäytäntöjä ja henkilöstöjohtamista? Ohjelmien johtamisessa on myös otettava huomioon erilaiset kunnan asukkaiden ja yhteisöjen osallistumisen toimintatavat. Ohjelman hallinnan lisäksi johtamisessa korostuu johtajuus leadership. Ohjelman johtamisessa tarvitaan näkemyksellisyyttä, yhteistyötaitoja, innostavuutta, motivoimista ja innovatiivisuuden tukemista. Britannian valtion hallinnon ohjelmajohtamisen oppaassa tehokkaan johtajuuden pääperi- Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen 15

15 aatteita ovat valtuutettu päätöksenteko eri tasoilla, näkyvä sitoutuminen, tarvittavat taidot ja kokemus hallita kulttuurisia ja henkilöiden välisiä ristiriitoja, ohjelman taloutta ja ristiriitaisia resurssivaatimuksia, projektien koordinointia ja niiden tulosten hyödyntämistä sekä riskien hallinta (Office of Government Commerce 2005). Ohjelmien johtamisessa on tärkeää, että yhteistyö perustuu yhteisille arvoille. Tärkeimpiä yhteistyön arvoja ovat luottamus, kunnioitus ja avoimuus. Luottamus mahdollistaa tehokkaan verkostoyhteistyön. Tähänastisen luottamusta käsitelleen monitieteisen tutkimuksen mukaan luottamus on eräs tärkeimmistä tehokasta kommunikaatiota ja yhteistyön onnistumista selittävistä tekijöistä. Luottamusta tarvitaan kaikissa toiminnoissa ja kaikilla tasoilla, missä toimijoiden yhteistyö on tärkeää. Luottamus on sitä tärkeämpää, mitä suurempi merkitys on työyhteisön tehokkaalla tiedon vaihdannalla, sitoutumisella, oppimisella ja yhteistyöllä; sekä mitä suurempi on toimijan riski ja riippuvuus. Luottamus korostuu erityisesti tilanteissa, mihin sisältyy epävarmuutta ja haavoittuvaisuutta. (Blomqvist 2007) Yksittäisen ohjelman johtamista voidaan selkeyttää ohjelman kolmen vaiheen ja vaiheittaisen päätöksenteon avulla. Yksittäisen ohjelman vaiheita käsitellään yksityiskohtaisemmin kappaleessa 3.2. Ohjelman johtamisen haasteita Ohjelman ominaispiirteet, ohjelman luonne heijastuu sen johtamistarpeisiin. Esimerkiksi seudun elinvoimaa kehittävässä ohjelmassa tarpeet henkilöstön osallistumiseksi ovat toisenlaisia kuin kunnan sisäisen organisaation kehittämisohjelmassa. Liitteen 2 taulukkoa 1 voidaan käyttää apuna arvioitaessa myös ohjelman johtamistarpeita ja haasteita. Ohjelman monipuolisuus voi tehdä siitä jähmeän. Muuttuvassa maailmassa on haasteellista ottaa huomioon muutokset ja asioiden kiireellisyys sekä saada ketteryyttä ohjelman johtamiseen ja toteutukseen. vastuunjaot, ohjelman katselmus- ja arviointimenettelyt, ohjelman, projektijoukon ja projektitason raportointimenettelyt, erilaiset yhteistyön organisoinnin muodot, toiminnan ja talouden suunnitteluprosessit, sopimukset, tiedonhallinnan välineet, riskien hallintamenettelyt. Strategisen suunnittelun ja toimintaympäristön analyysin välineet ovat johtamisen apuna ohjelman kaikissa vaiheissa. Tietotekniset verkkoratkaisut helpottavat eri kumppaneiden strategista ja käytännön yhteistyötä sekä tiedon jakamista ja yhteisöllistä tiedon muodostusta. Ohjelman muutosten ja ongelmien käsittelyn sekä kokemuksista oppimisen toimintatavat ovat myös tärkeitä ohjelman johtamisessa. Ohjelman eri vaiheissa käytetään hyväksi erilaisia yhteistyökäytäntöjä, yhteissuunnittelua, innopajoja, yhteisseminaareja ja sähköisiä foorumeita. Vuorovaikutuksen edistämisessä on erilaisia toimintatapoja, kuten erilaiset yhteistyön ohjaamismenetelmät, työskentelyn visualisointi, learning café, työfoorumi jne. Kouvolan seudun aluekeskusohjelman johtamisessa on havaittu, että verkostoissa toimittaessa on välttämätöntä liittää ja määritellä niin sanottu jaettu johtajuus yhdeksi ohjelmajohtamisen ulottuvuuksista. On pystyttävä ottamaan huomioon, että verkostoympäristössä ei välttämättä edes strategian tasolla ole yhtä, lopullista totuutta määrittelevää toimijaa, vaan tämäkin on yhteensovittamisen tulosta. Operatiiviselle tasolle muodostuvat haasteet tämän jälkeen siitä, että johtamisen prosesseissa yhdistyvät sekä monitoimialaisuus, monitasoisuus että monitoimijaisuus. Yhteiseen strategiseen näkemykseen, määriteltyyn ohjelmakehykseen ja sitoutuvaan yhteistyöhön perustuva ohjelmajohtaminen toimii hyvänä apuna tämän haasteen jäsentämisessä ja pitkäjänteisyyttä vaativassa käsittelyssä. Ohjelman johtamisen välineitä Ohjelman johtamisen välineitä ovat muun muassa ohjelmasuunnitelma, roolien määrittelyt ja 16 Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen

16 OHJAS OHJELMAJOHTAMISEN MALLI 3 Yksittäisen ohjelman johtaminen vaihemallin mukaisesti Yksittäisen ohjelman vaiheittaisella johtamisella korostetaan ohjelman muodostamisen, toteuttamisen ja päättämisen kannalta tärkeitä tehtäviä. Käytännössä ohjelman johtaminen on kuitenkin dynaaminen, koko ajan itseään täydentävä ja korjaava prosessi, jossa ajallisesti eri vaiheet limittyvät. Ohjelman jokaisessa vaiheessa huolehditaan kaksisuuntaisesta strategiayhteydestä ja noudatetaan sovittuja periaatteita. Ohjas ohjelmajohtamisen malli voidaan jakaa johtamisen kannalta kolmeen näkökulmaan: Ohjelmien strateginen ohjaus ja ohjelmat strategian uudistamisen välineinä Ohjelmien strategisen ohjauksen tavoitteena on ohjelmien valinnan, ohjauksen ja koordinoinnin jäntevöittäminen sekä strategian jalkauttaminen. Ohjelmien strateginen ohjaus on osa kehitystoiminnan johtamista. Ohjelmien johtamisella varmistetaan, että ohjelmat toteuttavat ja myös uudistavat strategiaa. Ohjelmilla ohjataan projektien strategian mukaisuutta ja niiden tulosten hyödyntämistä. Strategisessa ohjauksessa hyödynnetään ohjelman vaiheittaista johtamista. Strateginen ohjaus perustuu sovittuihin ohjelmajohtamisen periaatteisiin. Ohjelmien hyvää johtamista tukevien periaatteiden noudattaminen ja edistäminen Kuntien ja seutuyhteistyön ohjelmajohtamisen periaatteilla ohjaksilla tarkoitetaan johtamisperiaatteita, käytäntöjä ja toimintakulttuuria, joita noudatetaan kunnan tai seudun kaikkien ohjelmien johtamisessa yksittäisen ohjelman johtamisessa. Ohjelmajohtamisen periaatteilla, ohjaksilla, selkeytetään ohjelmien valintaan, muodostamiseen, toteutukseen, arviointiin ja päätöksentekoon liittyviä toimintatapoja. Periaatteissa otetaan myös huomioon miten ohjelmien johtaminen on osa muuta johtamista. Periaatteista on hyvä sopia myös kumppaneiden kanssa. Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen 17

17 Yhteisesti sovitut periaatteet ja niistä sopiminen helpottavat ohjelmien johtamista. Ne säästävät aikaa, kun jokaisen ohjelman kohdalla ei tarvitse lähteä selvittämään asioita alusta lähtien. Yhteiset periaatteet luovat pohjaa myös ohjelmien laadun kehittämiselle. Selkeät ohjelmien johtamisen toimintatavat luovat pohjan hyvälle sisäiselle ja ulkoiselle yhteistyölle, jossa keskeistä ovat eri toimijoiden välinen luottamus ja sen tietoinen kasvattaminen, sitoutuminen ja resurssien varaaminen yhteiseen johtamiseen ja toteutukseen. Kuntien ohjelmajohtamisen periaatteet - ohjakset - koskevat seuraavia asioita ohjelmien strateginen ohjaus ohjelman vaiheittainen ohjaus ohjelman organisointi kumppanuus ohjelmissa ohjelmat ja henkilöstöjohtaminen ohjelmien toiminnan ja talouden ohjaus ohjelmien seuranta ja arviointi sekä riskien ja muutosten hallinta ohjelmat ja tiedonhallinta viestintä ohjelmissa innovatiivisuus ohjelmatyössä projektisalkun hallinta ohjelman ohjauskeinona Ohjelmien strategista ohjausta ja ohjelman vaiheittaista johtamista ja niiden periaatteita käsitellään luvuissa 3.1 ja 3.2. Muut ohjelmajohtamisen periaatteet on esitetty ohjelmajohtamisen eri näkökulmien yhteydessä luvussa Ohjelmien strateginen ohjaus ja ohjelmat strategian uudistamisen välineinä OHJELMIEN STRATEGISEN OHJAUKSEN OHJAKSET Ohjelmat perustuvat kunnan ja seudun strategiaan. Ohjelmia hyödynnetään kunnan ja seudun strategioiden toteuttamisessa ja uudistamisessa. Ohjelman strategisesta tarpeesta kumppaneilla on yhteinen näkemys ja poliittinen tahtotila. Ohjelman strategisesta tarpeesta on olemassa perusteltua tietoa, muun muassa ohjelman toimialojen tai aihealueen toimintaympäristöanalyysit. Kunkin ohjelman muodostamisvaiheessa rajataan ohjelman tehtävä kunnan ja seudun strategian toteuttamisessa ja otetaan huomioon mahdollisuudet uudistaa strategiaa ohjelman avulla. Kukin ohjelma rajataan suhteessa perustehtävässä tapahtuvaan työhön henkilöstön, taloudellisten resurssien ja johtamisvastuiden kannalta. Kukin ohjelma rajataan suhteessa muihin ohjelmiin ja muuhun kehittämistoimintaan niin, että vältetään päällekkäisyyksiä ja hyödynnetään yhteistyötä. Rajausten pohjalta laaditaan ohjelman oma visio ennakoiduista hyödyistä ja strategia niiden saavuttamiseksi, strategiset painopisteet ja pääasialliset toteutustavat. Ohjelman strategiassa määritellään mitä vaikutuksia ohjelmalla on henkilöstöresursseihin ja osaamisen kehittämiseen. 18 Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen

18 3.1.1 Milloin ohjelmia ohjelmien valinta Ohjelmien tarkoituksena on löytää yhdessä ratkaisuja eri haasteisiin ja uusia mahdollisuuksia. Tavoitteina on muun muassa uusien palvelukonseptien, toimialarajat ylittävien saumattomien palveluketjujen tai elinkeinorakenteen kehittäminen. Usein ohjelmat toteuttavat kunnan poikkihallinnollista tai seudun yhteistyöstrategiaa. Strategian pohjalta arvioidaan, onko ohjelmallinen kehittäminen tarkoituksenmukaista ja tuoko se panostusta vastaavaa lisäarvoa tarvittavien ratkaisujen kannalta. Eri toimijoiden johdon ja toteuttajatason yhteistyö voi tuoda myös suunnittelemattomia hyötyjä ja näkemyksiä kunnan ja seudun strategian kannalta. Ohjelma voidaan myös tietoisesti perustaa uusien ja eri toimijoiden näkökulmien tuomiseksi strategian uudistamiseen. Ohjelmajohtamisen rakenteilla ja kulttuurilla tuetaan näiden näkemysten esiintuloa ja herkkyyttä havaita ne. Ohjelmia valittaessa ja priorisoitaessa arvioidaan, milloin kannattaa perustaa ohjelma sen sijaan, että kehittäminen tehdään yksittäisinä toimenpiteinä, asteittaisena kehittämisenä tai organisoidaan muulla tavoin. Ohjelmien valinnassa olisi hyvä käyttää yhtenäisiä perusteita perustoiminnan tavoitteiden ja tunnuslukujen pohjalta. Ohjelmallista kehittämistä kannattaa harkita, kun aihealue on laaja ja strategisen tavoitteen toteuttaminen edellyttää monen toimialan ja toimijatahon yhteistyötä. Lisäksi tarvitaan yhteisten tavoitteiden omaksumista ratkaistavalla aihealueella. Asiaa ei myöskään pystytä hoitamaan yhden organisaation toimenpitein ja resurssein. Ohjas-kumppaneiden mukaan ohjelma on perusteltu, kun kehittämishaaste on niin laaja, ettei sitä pystytä ratkaisemaan omalla organisaatiolla. On kyse niin merkittävästä tai vaikeasta asiasta, että tarvitaan erityistä ponnistusta ja yli rajojen menevää väliaikaista organisaatiota eli vastuiden ja valtuuksien uudenlaista rakennetta. Lisäksi yhteistyö on niin monitahoista, että yhteistyön hoitamiseen täytyy erikseen varata resursseja. Ohjelmallisessa kehittämisessä kiinnitetään huomiota pitkäaikaiseen hyötyyn ja hyödyntämiseen. Ohjas-kumppanit: Mikä on se pitkäaikainen hyöty, joka ohjelmasta seuraa. Täytyy olla joku, joka hyödyntää sen. Ei hyödynny automaattisesti, vaan tarvitaan jotain, että se tapahtuu. Strategian toteuttamiseksi ohjelman johtamiskäytäntöihin on sisällytettävä tulosten hyödyntämisen varmistaminen. Ohjelman valinnassa ja aloittamisessa on otettava huomioon mahdollisuudet toteuttaa se. Vaikka ohjelman tarve on yhdessä kumppaneiden kanssa tunnistettu ja todettu, edellytykset ohjelman toteuttamiseksi voivat puuttua. Ohjelmasta päätettäessä olisi hyvä olla selvillä, onko päättäjillä ja johdolla halua sitoutua, varata resursseja ja tukea ohjelman toteuttajia. Pysyvien hyötyjen aikaansaamiseksi olisi myös arvioitava, onko ohjelman toteuttamiseen osallistuvilla yhteistyökumppaneilla kykyä ja halua hyödyntää ohjelman tuloksia. Ohjelman toteuttaminen saattaa vaikeutua, jos organisaatiossa on menossa isoja muutoksia. Näissä muutoksissa pitäisi myös ottaa huomioon ohjelmajohtamisen periaatteet ja sovitut pelisäännöt. Muutosten vaikutukset yksittäisiin ohjelmiin tulisi käsitellä avoimesti ja ottaa huomioon olemassa olevat sitoumukset. Ohjelman valintaa käsitellään myös kappaleessa 3.2 Yksittäistä ohjelmaa johdetaan ja toteutetaan kolmessa vaiheessa Strategiasta toteutukseen Ohjelmat toimivat siltana strategian ja kehittämistoiminnan toteutuksen välillä. Ohjelman strategisen ohjauksen välineitä ovat: ohjelman määrittely kunnan strategisten painotusten tai strategian uudistamistarpeiden pohjalta ohjelman rajaus suhteessa strategiaan kumppaneiden valinta strategian ja ratkaistavan kehittämistarpeen perusteella Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen 19

19 kumppaneiden yhteisesti muodostama ohjelman visio ja yhteisesti laadittu strategia ohjelman hyödyntämissuunnitelma ohjelman tulosten ja vaikutusten sekä toimenpidekokonaisuuksien määrittely oh jel man strategian ja tavoitteiden pohjalta muodostamisvaiheessa suunnitellut kärkiprojektit ja projektiaihiot ohjelman projektijoukon hallinta strategian pohjalta henkilöstöstrategian huomioonottaminen ohjelmien strategisessa ohjauksessa ohjelman sisällyttäminen osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua ohjelman strategiasta johdetut ja toteutusta ohjaavat seuranta- ja arviointikriteerit ohjelman seuranta ja arviointi osana kunnan strategian, toiminnan ja talouden seurantaa ja arviointia vuorovaikutteinen viestintä ja tiedonhallinta Ohjelmien strategisina lähtökohtina ovat kunnan yleisstrategia, palvelustrategiat ja henkilöstöstrategiat sekä seutustrategiat. Lisäksi otetaan toimialakohtaiset strategiat huomioon. Ohjelmien strategista ohjausta toteutetaan strategia-, ohjelma- ja projektitasoilla (Kuva 3). Ohjelmat rikastuttavat strategiaa Ohjelmia voidaan muodostaa olemassa olevan strategian painopisteiden ja poikkihallinnollisten tavoitteiden pohjalta. Ohjelmat voivat olla myös suoraan kirjattuina strategiaan. Esimerkiksi Kuopion kaupungin strategiassa on määritelty keskeiset strategiset ohjelmat (Kuva 4). Samoin on tehty Helsingin kaupungin strategiassa. Kouvolan seudulla on määritelty uudet strategisten painopisteiden mukaiset ohjelmat. Kuuma-ohjelmassa on toteutettu kuntien yhteinen strategiaprosessi. Se, miten täsmällisesti ohjelma tai sen tarve on strategiaan kirjattu, kertoo usein siitä, onko ohjelmaa tai sen esiastetta aikaisemmin toteutettu. Alun perin ohjelma on voinut syntyä uudesta strategisesta tarpeesta, jota ei vielä tuolloin ole kirjattu. Ohjelmia voidaan hyödyntää koko kunnan tai seudun strategian tarkistamisessa ja uudistamisessa. Strategisessa johtamisessa pitäisi olla myös valmiutta havaita sellaisten ohjelmien tarve, jotka Kuva 3. Strategia ohjaa ohjelmien valintaa, muodostamista ja toteutusta HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA VISIO TALOUS STRATEGIA OHJELMA PROJEKTIT JA MUUT TOIMENPITEET Ohjelmien valinta ja muodostaminen Ohjelman prosessien johtaminen Projektijoukon hallinta salkkuna KUNTALAINEN 20 Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen

20 Kuva 4. Kuopion kaupungin strategiset ohjelmat vuonna 2006 (Kuopion kaupunki 2005) KAUPUNKISTRATEGIA / OHJELMAT Uudelle avoin kansainvälinen hyvinvointiosaamisen keskus Visiota toteuttavat ohjelmat Elinkeinoelämän monipuolistaminen ja kansainvälistäminen Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Kasvua tukeva maankäyttö Kuopion seudun hyvinvointiosaamiskeskus lääkekehitys agrobiotekniikka terveydenhuollon teknologia Terve Kuopio -ohjelma hyvinvointiteknologia ja hyvinvointi-it (WellTeknia) terveellinen asuminen (TERRA hanke) terveysmatkailu ikääntyvät terveyden edistäminen Kansainvälistymisstrategia elinkeinoelämän kvtoimintaympäristön kehittäminen Aluekeskusohjelma / kaupunkiseudun seutukokeilu imagon kehittäminen /OHJAS seudun yhteistyö Kuopion palvelutuotannon kv-valmiuden parantaminen seudullisten hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansainvälisesti vetovoimainen kaupunkikulttuuri/kaupunkiympäristö seudullinen maankäytön suunnittelu eivät vielä voi perustua olemassa olevaan strategiaan. Ohjauksessa pitäisikin jättää tilaa myös uudelle ja ennalta arvaamattomalle. Ohjelmassa luodaan uutta strategista näkemystä ohjelman aihealueella. Uudet näkemykset voivat syntyä esimerkiksi toimintaympäristön nopeista muutoksista, ohjelmassa ja sen projekteissa syntyvistä uusista oivalluksista ja yhteistyösuhteista. Ohjelma voi rikastuttaa strategiaa alhaaltapäin ja horisontaalisesta yhteistyöstä tulevien ideoiden avulla. Ohjelman rajaus antaa hyvän pohjan toteutukselle Yhdellä ohjelmalla ei voida etsiä vastauksia kaikkeen. On rajattava, mihin kehittämistarpeeseen ohjelmalla etsitään vastauksia ja mitä strategisten painopisteiden toteutumista ohjelma tukee. Mitä selvemmin ohjelman tehtävät strategian toteuttamisessa on rajattu, sitä helpompi on määritellä ne konkreettiset tulokset ja vaikutukset, joihin ohjelmalla pyritään. Ohjelman rajaus on pohjana muun muassa yhteistyökumppanuuksien, organisoinnin ja ohjelman toteuttamistavan muodostamisessa. On tärkeää tehdä rajaus myös käytössä olevien resurssien mukaan, jotta vältettäisiin tilanne, jossa ohjelmalla on laajat, maailmoja syleilevät tavoitteet, mutta resursseja sille on varattu vain vähän. Ohjelmien rajaamisella vältetään päällekkäisyyksiä ja määritellään yhteiset alueet perustoiminnan tehtävien ja muiden ohjelmien kanssa. Ohjelma on rajattava myös ajallisesti. Usein ohjelmien kesto on 2 4 vuotta ja se on sidottu valtuustokauteen. Kumppaneiden valinta perustuu strategiaan Ohjelman kumppanuudet muodostetaan strategian, ohjelman kehittämistarpeen ja toimialojen sekä yhteisten intressien ja sitoutumisen pohjalta. Ohjelmallisessa kehittämisessä sekä vahvat että heikot linkit yhteistyösuhteissa ovat tärkeitä. Vahvoja linkkejä tarvitaan, että toteuttaminen ylipäätään on mahdollista. Heikot linkit voivat tuoda mukaan uusia näkemyksiä ja edistää innovaatioita. Ohjelman haasteiden ja niiden ratkaisujen edellyt- Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen 21

21 tämä yhteistyö tai yhteistyökumppanit voivat olla myös totutusta poikkeavia. Ohjas-kumppaneiden mukaan yhteistyöohjelmissa on oleellista, että ohjelman strateginen perusta on tunnistettu useilla tahoilla ja että kumppaneiden intressit ovat pohjana yhteisen näkemyksen syntymiselle ratkaistavasta asiasta. Strateginen valinta koskee myös kunnan tai seudun roolia ohjelmatyössä. Strategisten tavoitteiden ja resurssien riittävyyden pohjalta päätetään, halutaanko olla ohjelman omistaja vai toimia jonkin muun toimijan yhteistyökumppanina. Pelkästään ohjelman seuraajana oleminen laajan ohjelman verkostossa voi jo tuoda riittäviä hyötyjä valitulla aihealueella. Esimerkiksi Kouvolan seudulla on arvioitu osaamiskeskusohjelman osaamisklustereita tältä kannalta (Kuva 5). Eri tahojen yhteistyötä ohjelmassa on käsitelty tarkemmin kappaleessa 4.2 Kumppanuus ohjelmissa. Ohjelmien suunnittelun ja toteutuksen pohjana on yhteinen visio ja strategia Yksittäisessä ohjelmassa kunnan tai seudun strategian toteutumista ohjataan ohjelman oman vision ja strategian sekä tavoitteiden ja tulosten määrittelyllä. Tämä tehdään yhdessä kumppaneiden kanssa. Samalla otetaan strategian uudistamistarpeet huomioon. Ohjelman kumppaneiden yhteinen visio ja strategia ohjelman aihealueella eivät kuitenkaan edellytä, että kumppaneilla on kokonaisuudessaan yhteiset strategiset tavoitteet. Ohjelman strategia on joustava ja siinä otetaan epävarmuudet huomioon. Koska ohjelmalla hallitaan laajaa kokonaisuutta, sen johtamisessa ennakoidaan strategisia muutoksia. Ohjelman tavoitteita ja suunniteltuja tuloksia voidaan muuttaa myös ohjelman tehtävän tarkentuessa, toimintaedellytysten muuttuessa tai riskien toteutuessa. Haasteena on muodostaa tavoitteet, jotka on Kuva 5. Kouvolan seudun aluekeskusohjelma kansallisten ja EU-ohjelmien kentässä (Kivelä 2006) EU/Lissabon: - kasvua osaamisesta - innovaatiot - investoinnit - uudet ja paremmat työpaikat Maakunta - suunnitelma - ohjelma/totsu Seutustrategia - seudun elinvoima - seutuyhteisö Elinkeinostrategia - painopisteet - kehittämisjärjestelmä ESR ; kilpailukyky/työllisyys - työvoima - työrganisaatiot - työmarkkinat EAKR ; kilpailukykyja työllisyystavoite: - kv-kilpailukyky - vahvat verkostot ja keskukset - erikoistunutta osaamista - tehokas ja toimiva yhdyskuntarakenne ALUEKESKUS- OHJELMA: - innovaatioympäristö - osaaminen - elinkeinopolitiikka - sosiaalinen pääoma OSAAMIS- KESKUKSET - kärkiklusterit - verkostot OHJELMAJOHTAMINEN - painotukset/strategian mukaisuus - resurssit - yhteistyö - projektiosaaminen, projektien johtaminen Toteutus/ Projektit 22 Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

- Committed to Excellence

- Committed to Excellence Turun kehittämismallin 1.5.17 kulmakivet Sari Hannila, kehittämispäällikkö - Committed to Excellence Kesäkuu 17 Sari Hannila, kehittämispäällikkö Taustalla strategia ja visio Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

KAUPUNGIN STRATEGIATYÖ JA OPPIMISYMPÄRISTÖUUDISTUS

KAUPUNGIN STRATEGIATYÖ JA OPPIMISYMPÄRISTÖUUDISTUS KAUPUNGIN STRATEGIATYÖ JA OPPIMISYMPÄRISTÖUUDISTUS Jari Niemelä 5.3.2018 www.sijoitusaloon.fi SALO JOKA PÄIVÄ PAREMPI Asiakaslähtöisyys Rohkeus Vastuullisuus Oikeudenmukaisuus Salon kaupunki kehittää alueensa

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Kehittämismalli yhteistyön

Kehittämismalli yhteistyön CASE Turku 18.5.2017 Kehittämismalli yhteistyön Sari Hannila, kehittämispäällikkö voimalla tuloksiin 18. toukokuuta 2017 Sari Hannila, kehittämispäällikkö Kaupunkikonserni KONSERNIHALLINTO Hallintoryhmä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt

MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt Työpajatyöskentely MAL-suunnittelun ulottuvuuksien kriittinen arviointi MAL strategisena tavoitteenasetteluna Mikä on MAL-suunnittelun asema osana strategisen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa?

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sakari Möttönen Strategiajohtaja, dosentti Jyväskylän kaupunki Itsehallinnollinen lähtökohta Kunnallinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen Vesa-Pekka Tervo Valmius- ja varautumistehtävien organisoinnin valmisteluryhmä Tehtävät:» laatia ehdotukset yhteiskunnan

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Arvioijan kolme huoneentaulua Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Henkilöstöön kuuluvat arvioinnin kannalta Organisaation toiminnan ylläpitäjää (valtio, kunta, kuntayhtymä,

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Presentaation nimi Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Presentaation nimi 2 Haaste - Muuttumattomuudesta voimaa? - Ihmisten taipumus puolustaa olemassa olevaa

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

Yhteistä voimaa sektorirajat rikkomalla

Yhteistä voimaa sektorirajat rikkomalla EHKÄISEVÄN TYÖN KÄRKIHANKE OULUSSA Yhteistä voimaa sektorirajat rikkomalla Sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Olli, Oulun kaupunki Hankekoordinaattori Katja Häkkilä, SOSTE Lyhyesti ESKO- Ehkäisevän työn kärkihankkeesta

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Rakennetaan asiakaslähtöinen, digitaalinen kunta case Tyrskylä

Rakennetaan asiakaslähtöinen, digitaalinen kunta case Tyrskylä Rakennetaan asiakaslähtöinen, digitaalinen kunta case Tyrskylä Tom Holmroos, erityisasiantuntija Merja Lang, palvelumuotoilija Elisa Kettunen, projektipäällikkö 11.9.2019 Tulevaisuuden kunnan digitalisointi

Lisätiedot

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin

Lisätiedot

Demokratiapäivä 17.10.2013 Kuntaliitto

Demokratiapäivä 17.10.2013 Kuntaliitto Kuntayhteisön johtajuus ja poliittiset prosessit osaaikaisen varapuheenjohtajan silmin Demokratiapäivä 17.10.2013 Kuntaliitto Tiina Elo kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Espoo Luottamushenkilöjohtamisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Kaupunginhallitus Asia/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Kaupunginhallitus Asia/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2018 1 (5) 305 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen ja koordinointi Helsingissä HEL 2018-004236 T 06 01 02 Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle. Pöydällepanoehdotus:

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä

Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi

Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi Miksi elinikäistä ohjausta perustelut päättäjille 1/3 Prosessi alkoi 2010 UBE:n ohjausryhmässä Perustelut: Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen käyttöönotto yrityksissä STRAP PPO-tutkimusprojektin loppuseminaari

Ohjelmajohtamisen käyttöönotto yrityksissä STRAP PPO-tutkimusprojektin loppuseminaari Ohjelmajohtamisen käyttöönotto yrityksissä 20.5.2008 STRAP PPO-tutkimusprojektin loppuseminaari 20.5.2008 Lassi Lindblom, Projektijohtamisen konsultti, Suomen Projekti-Instituutti Sisältö Suomen Projekti-instituutti

Lisätiedot

kehittämismallilla tuloksia

kehittämismallilla tuloksia Toimialat ylittävällä 18.5.2017 kehittämismallilla tuloksia Sari Hannila, kehittämispäällikkö - EFQM Committed to Excellence 2 star 13. joulukuuta 2017 Sari Hannila, kehittämispäällikkö Turun kaupunki

Lisätiedot

koordinaattoreina Kommenttipuheenvuoro Teija Feltin puheenvuoroon

koordinaattoreina Kommenttipuheenvuoro Teija Feltin puheenvuoroon Elinikäinen ohjaus ja ELYkeskukset alueellisina koordinaattoreina Kommenttipuheenvuoro Teija Feltin puheenvuoroon Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 seminaari Tampere-talo 7.- 8.10.2013 Marja Pudas, Keski-Suomen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 44/2012 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/2 10.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 44/2012 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/2 10.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 44/2012 1 (6) 1420 Virastopäälliköiden ja osastopäälliköiden kokonaispalkkajärjestelmä 1.1.2013 alkaen HEL 2012-014362 T 01 02 00 00 Päätös Käsittely Korjattu 25.1.2013 AV

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi CAF mallin rakenne ja sisältö 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi Toimintatapojen ja tulosten arviointi TOIMINTA TULOKSET Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Strategiat ja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot