Aurora-mitalisti Michael Monroe: Turusta tulee hyvät vibat Auroramedaljör Michael Monroe: Åbo är min favoritstad

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aurora-mitalisti Michael Monroe: Turusta tulee hyvät vibat Auroramedaljör Michael Monroe: Åbo är min favoritstad"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen liiton tiedotuslehti Egentliga Finlands förbunds infotidning Logomo on loistava areena huipputapahtumille Aurora-mitalisti Michael Monroe: Turusta tulee hyvät vibat Auroramedaljör Michael Monroe: Åbo är min favoritstad Varsinais-Suomen liitto avaa EU tietopisteen

2 SISÄLTÖ INNEHÅLL Pääkirjoitus Jessica Ålgars-Åkerholm viiri Julkaisija Varsinais-Suomen liitto PL 273 Ratapihankatu Turku Painosmäärä: 900 kpl Päätoimittaja: Jessica Ålgars-Åkerholm Ulkoasu: Antti Vaalikivi Kansikuva: Antti Vaalikivi ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 4 Loistava live-esiintyjä palkittiin Aurora-mitalilla 6 Nuorisotakuu auttaa nuoria opiskelemaan ja töihin 7 Juho Savo: Ministeriöt jyräävät maakunnat sanelupolitiikalla 9 salo - lohja -ratalinja etenee 10 logomossa on m 2 luovuudelle 12 europe direct -tiedotuspiste avaa tammikuussa 14 ulkomaalaiset turussa kaipaavat kohtaamispaikkaa 16 ravita-hanke kierrättää lantaa ja ravinteita 18 5 parasta Varsinais-Suomessa juuri nyt Tämä ole ollut vain murheiden vuosi, eikä sitä tule olemaan myöskään vuosi Inhimillistä uutta vuotta Vuosi 2012 on ollut Varsinais-Suomelle haasteita täynnä. Suurin takaisku oli Nokian alkukesän päätös lopettaa puhelintuotantonsa Salossa. Tuhannen ihmisen irtisanominen vaikeuttaa Salon seudun tilannetta moneksi vuodeksi. FM Steelin päätös sulkea Taalintehtaan tehdas synkentää Kemiönsaaren työllisyystilannetta. Molemmat seudut ovat nyt äkillisen rakennemuutoksen alueita, mikä tuo valtion tukea ja auttaa luomaan uusia työpaikkoja. Myös valtion rahoitus kasitien parantamiselle on ollut mutkia täynnä, eikä maaliin ole vieläkään päästy. Edunvalvontatyö ruuhkaiselle ja vaaralliselle kasitielle jatkuu - alueen ykköshankkeen puolesta tehdään hienosti työtä eri tahojen yhteistyönä. Myös nuorisotyöttömyys huolestuttaa ja pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, varsinkin Salon seudulla. Toivoa saattaa, että maan hallituksen lanseeraama nuorisotakuu tuottaa tuloksia, jotta nuoret pääsevät opiskelemaan ja tekemään työtä. Tämä ole ollut vain murheiden vuosi, eikä sitä tule olemaan myöskään vuosi STX:n Turun telakalla on jälleen mukavasti tilauksia, vaikka jättiristeilijän tilaus vielä puuttuukin. Näinä päivinä ratkeaa, jos valtio lainaa STX:lle tarvittavat 50 miljoonaa euroa, jotta Royal Caribbean voi tilata Turun telakalta miljardiluokan jättiristeilijän. Valtion päätös on elintärkeä maamme telakkateollisuudelle, Turun talousalueelle ja ratkaiseva myös Suomen takkuilevalle viennille. Turussa rakennettu Viking Grace lähtee ensimmäiselle matkalleen Turusta Tukholmaan 15. tammikuuta. Moderni, ympäristöystävällinen alus houkuttelee varmasti ihmisiä risteilylle läheltä ja kaukaa. Seuraamme kiinnostuksella, miten Gracen ympäristöystävälliset innovaatiot leviävät lähivuosina myös muihin laivoihin esimerkiksi EU:n rikkipäästörajoitusten myötä. Imagorintamalla maakuntamme maine kasvaa. Asumisen, matkailun ja yrittämisen alueena Varsinais-Suomi on eri tutkimusten valossa jopa Suomen ykkönen. Logomo tunnetaan jo koko maassa huipputapahtumien areenana ja artistit ylistävät tekniikkaa maan parhaaksi. Seuraavaksi pitää kehittää kevyen liikenteen yhteyksiä ja pysäköintitiloja, jotta VR:n vanhan konepajan menestys kasvaisi edelleen. Voimme kaikki kantaa kortemme kekoon, jotta vuodesta 2013 tulee valoisa vuosi edes jollekulle. Tee hiihtolenkki Alastaron harjureitillä ja kehu pikku-lappia tutuille. Mene Salon Astrumkeskuksen konserttiin tai osta saaristolaisen tekemää leipää jouluksi. Käy teatterissa tai taidenäyttelyssä, osta paikallista designia joululahjaksi tai jääkiekkojunioreiden piparkakkuja. Voisiko työpaikkasi palkata ensi vuonna nuoren harjoittelijan tai pari? Ryhtyisitkö itse SPR:n vapaaehtoiseksi? Näin alueemme kehittyy - askel kerrallaan. Ehkä tärkein uuden vuoden lupaus olisi kuitenkin: Olen ensi vuonna ihminen. Ihan kaikille, jotka tapaan. Medmänskligt nytt år År 2012 har varit fyllt av utmaningar för Egentliga Finland. Det största bakslaget var Nokias beslut under försommaren att sluta sin mobiltelefontillverkning i Salo. Tusen människor avskedades, vilket försvårar Salos sits för flera år framöver. FM Steels beslut att stänga sin fabrik i Dalsbruk gör sysselsättningsläget på Kimitoön svårt. Båda regionerna är nu områden utsatta för plötslig strukturomvandling, vilket hämtar statligt stöd och möjliggör nya arbetsplatser. Även statens finansiering för riksväg 8 har varit en krokig färd, där målet ännu inte är nått. Intressebevakningen för den stockade och farliga vägen fortsätter, i glädjande gott samarbete mellan olika parter. Också ungdomsarbetslösheten oroar och långtidsarbetslösheten växer, speciellt i Saloregionen. Man får hoppas att regeringens ungdomsgaranti ger resultat, så att unga får studera och hittar arbete. Men detta har inte bara varit ett bekymrens år, och det blir inte heller år STX varv i Åbo har rätt många beställningar nu, också om lyxkryssarbeställningen ännu fattas. I dessa dagar avgörs om finska staten lånar behövliga 50 miljoner euro till STX, så att Royal Caribbean kan beställa en kryssare i miljardklassen från Åbovarvet. Statens beslut är livsviktigt för vårt lands varvsindustri, Åbo ekonomiområde och hela Finlands darriga exportindustri. I Åbo byggda Viking Grace åker på sin första tur från Åbo till Stockholm den 15 januari. Det moderna, miljövänliga fartyget lockar säkert människor från nära och fjärran på kryssning. Vi följer intresserat med hur Grace miljövänliga innovationer de närmaste åren sprider sig till övriga fartyg, exempelvis tack vare EU:s begränsning av svavelutsläppen. På imagefronten växer vårt landskaps anseende. Enligt olika undersökningar är Egentliga Finland rentav etta i Finland vad gäller boende, företagande och turism. Logomo är nu känd i hela landet som en arena för toppevenemang och artister höjer tekniken till skyarna. Härnäst måste förbindelserna för lätt trafik från centrum förbättras, liksom parkeringsarrangemangen. Så växer framgången för VR:s forna maskinverkstad. Vi kan alla dra vårt strå till stacken så att år 2013 blir ett ljust år åtminstone för någon. Skida på Alastaros åsar och beröm lilla Lappland för dina bekanta. Besök en konsert i Salos Astrum-center eller köp bröd bakat av en skärgårdsbo till jul. Gå på teater eller besök en konstutställning, köp lokal design till julklapp eller hockeyjuniorernas pepparkakor. Kan din arbetsplats nästa år anställa en ung praktikant eller två? Vill du själv bli FRK-frivillig? Så utvecklas vår region, ett steg i taget. Det kanske viktigaste nyårslöftet vore ändå: Nästa år är jag en människa. Gentemot alla som jag möter. 2 viiri viiri 3

3 teksti ja kuva Jessica Ålgars-Åkerholm Ikinuori rokkilegenda sai Aurora-mitalin Turun pitkätukkaisin rokkimies, esiintyvä taiteilija ja värikäs Turun keulakuva Michael Monroe (Matti Fagerholm s. 1962) palkittiin tämän vuoden Aurora-mitalilla. Maakuntavaltuuston lavalle noussut entinen Hanoi Rocks tähti oli otettu saamastaan huomiosta. - Olen asunut monessa suurkaupungissa kuten Lontoo, Tukholma ja New York. Turkua kuitenkin mainostan mieluiten, Monroe totesi valtuustolle. Monroe on asunut Turussa vuodesta 2000 eikä aio lähteä täältä minnekään. - Minulle tulee Turusta ja jokirannasta hyvät vibat. Turkulaiset ovat positiivisia ja mukavia. Kun tapaamme kaduilla, pyytävät ehkä nimmarin ja juttelevat pari sanaa. Mikä on lempipaikkasi Turussa ja Varsinais-Suomessa? - Aurajokiranta on mielettömän hieno, siellä viihdyn. Minut näkee usein pyörän selässä, kun asunkin Turun keskustassa. Ketään laulajaa ei saa dissata Turku on Mike Monroen mielestä hyvä musiikkikaupunki, jengi arvostaa hyvää musaa. Hän on itsekin auttanut nuoria bändejä pääsemään eteenpäin. Tv-ohjelma Voice of Finlandin tähtivalmentajanakin Monroe korostaa valmentajan tehtäväänsä. - Olen valmentaja, en tuomari. Yritän antaa laulajille hyödyllisiä neuvoja - ketään ei saa dissata. Aina voi löytyä joku, joka diggaa juuri sitä musiikkia. Olisikohan Bob Dylan tai MA Numminen ikinä pärjännyt Idols-kilpailuissa? Monroe kysyy. Voice of Finlandin lähetykset nauhoitetaan Turun Logomossa, jota Monroe kehuu erinomaiseksi. - Minulla oli äsken keikka Logomossa ja olen ylpeä, että Turussa on niin hieno, oma esiintymispaikka. Voice of Finlandin loppunäytökset Logomossa näyttivät ihan suuren maailman näyttämöltä. Voice of Finland näkyy taas ruuduissa tammikuun alusta lähtien. Tällä kertaa kaikki jaksot alusta loppuun tehdään Logomossa. Michael Monroe kuten muutkin edelliset valmentajat näkyvät ruudussa myös tällä tuotantokaudella. Monroe elää livekeikoista Michael Monroen muusikon ura alkoi 8-vuotiaana. Vuonna 1979 hän ja Andy McCoy perustivat Hanoi Rocksin, joka seuraavan kuuden vuoden aikana valloitti maailmaa. Hanoi Rocks heräsi uuteen eloon vuosina , sen jälkeen Monroe on luonut menestyksekästä kansainvälistä soolouraa. Levyjä on kertynyt 19 ja seuraava ilmestyy huhtikuussa. Nuorena Monroe oli mm. jalkapallomaalivahti ja harrasti mäkihyppyä, kunnes polvet eivät enää kestäneet. - Nykyään rokkaaminen on parasta urheilua minulle, hän naurahtaa. Olet tehnyt todella pitkän rokkimuusikon uran. Miten sinulla riittää intoa ja energiaa? - Haluan jatkuvasti kehittyä - joka kerta minua jännittää ennen esiintymistä, siis hyvällä tavalla. Minulla on nyt hauskempaa kuin koskaan. Monelle artistille nettimaailma ja sen kautta vähentynyt levymyynti ovat lähes katastrofi. Michael Monroe sen sijaan on ensisijaisesti live-esiintyjä, jonka maine rakentuu konserttien kautta. - Rakastan live-esiintymistä ja yleisön kohtaamista. Internetissä mitä vain voi monistaa ja kopioida, mutta livekonserttia ei voi. Siihen tarvitaan aito minä. Varsinais-Suomen liitto on myöntänyt Aurora-mitaleita vuodesta 1977 tunnustuksena maakunnan hyväksi tieteen, taiteen tai muun kulttuurityön alalla toimineelle henkilölle tai yhteisölle. Haluan jatkuvasti kehittyä. Minulla on nyt hauskempaa kuin koskaan. Evigt ung rocklegend fick Auroramedaljen Rockmusikern och den positiva galjonsfiguren för Åbo Michael Monroe (f. 1962) belönades med årets Auroramedalj. Den forna Hanoi Rocks -stjärnan som steg upp på scenen i landskapsfullmäktige var tagen av uppmärksamheten. - Jag har bott i många storstäder, men Åbo gör jag helst reklam för, säger Monroe, vars favoritplats i Åbo är Aura åstranden, där han gärna cyklar omkring. Monroe är känd som stjärntränare i tv-programmet Voice of Finland. Han poängterar att han är tränare, inte domare. - Jag vill inte såga en enda sångare utan ge konstruktiva råd. Det kan alltid finnas någon som gillar just den typen av musik. Voice of Finland filmas i Logomo i Åbo, som enligt Michael Monroe är en jättefin plats. Tänk att Åbo har en sådan här konsertplats. Voice of Finland börjar synas i tv igen från början av januari, även denna gång med Michael Monroe som en av tränarna. Du har varit musiker sedan du var åtta år. Hur räcker din energi? - Det är roligare än någonsin! Jag vill alltid utvecklas och är nervös inför varje konsert. På ett bra sätt. Monroe är framför allt en liveartist. - Med dagens internetvärld kan allt kopieras utom livekonserter. Där behövs mitt riktiga jag. 4 viiri viiri 5

4 teksti Veli-Matti Kauppinen Maakuntastrategiatyö on käynnistynyt Varsinais-Suomen liiton johdolla on käynnistetty maakuntastrategian päivitystyö. Tämä työ pitää sisällään sekä maakuntasuunnitelman että -ohjelman. Työ käynnistyi lakisääteisellä maakuntaohjelman arvioinnilla, jonka Varsinais- Suomessa toteutti Ramboll Management Consulting. Nykyisen ohjelman arviointi- ja uuden strategian käynnistämistilaisuudessa paikalla oli runsaasti sidosryhmien edustajia. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) nimeää henkilöt teemaryhmiin helmikuussa Strategiatyötä tehdään muun Nykyisen hallitusohjelmaan perustuen voimaan astuva nuorisotakuu tarjoaa alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Varsinais-Suomessa mm. maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaoston nimeämät työryhmät ovat valmistelleet nuorisotakuun toteuttamista maakunnassa. Valtakunnallinen Road-Show tilaisuus järjestettiin Hansatorilla Miten autetaan ja millä rahalla? Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan. Nuorten yhteiskuntatakuu astuu voimaan vuoden 2013 alusta. Uusia elementtejä on kirjattu lakiin, mutta iso osa näistä on jo konkreettisesti monessa organisaatiossa käytössä. Työpajatoiminta, etsivä työ, uraohjaus ovat näistä päällimmäisiä. Yhteiskuntatakuun isona tavoitteena on huomion kiinnittäminen niihin resursseihin ja työtapoihin, joilla edesautetaan nuorten kiinnittymistä työelämään ja koulutukseen, toisilla jopa kiinnittymistä omaan elämäänsä. Hyvin huolestuttava piirre on koulutuksen ja työpaikan ulkopuolelle jääneiden nuorten tasaisesti kasvanut joukko, jolla ei ole mitään kiinnekohtaa yhteiskuntaan. Lisää ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoja Keskeisimpiä toimia koulutustakuun toteuttamiseksi ovat lisäykset nuorten ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoihin (1200 opiskelupaikkaa alkaen ja vielä 500 opiskelupaikkaa alkaen). Opiskelupaikat lisättiin niille alueille, joilla opiskelupaikkoja nuorisoikäluokkaan nähden on muita vähemmän. Tällä helpotetaan nuorten siirtymistä toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja vähennetään koulutuksen ulkopuolelle jäävien määrää. Nuorisotakuun toteuttamiseksi uudistetaan myös ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinta. Perusopetuksen oppilaanohjaus päättyy perusopetuksen jälkeen ja sen jälkeen nuoren olisi muassa työpajatyöskentelynä sekä siitä tullaan käymään laaja kuulemiskierros. Maakuntien liittojen välillä on sovittu, että työ tapahtuu samalla aikataululla siten, että luottamushenkilöt päättävät maakuntasuunnitelmista ja -ohjelmista vuoden 2014 kesällä. Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma ja -ohjelma astuvat voimaan vuonna teksti Esa Högblom Nuoret mukaan työelämään tai koulutukseen osattava itse etsiä tarvitsemaansa palvelu, mikäli hän ei ole saanut opiskelupaikkaa heti kevään yhteishaussa. Tavoitteena on, että kunnille säädetään vastuu perusopetuksen päättävien ohjauksesta. Työllistymissuunnitelma tehdään heti Nuorille jotka työttömänä työnhakijana hakeutuvat TE -toimistojen asiakkaiksi laaditaan TE -toimiston ja työnhakijan yhteistyönä työllistymissuunnitelma. Sen laatiminen on aloitettava kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta, ja sen laadintaan ja siinä sovittuihin työvoimapalveluihin osallistuminen on sekä työnhakijaa että TE -toimistoa velvoittava. Lisäksi ammatinvalinta- ja uraohjauspalveluja vahvistetaan. Myös työnhakuvalmiuksia edistäviä kursseja sekä yrittäjyyskoulutusta lisätään. Myös peruskoulutuksesta toiselle asteelle liittyvään ohjaukseen panostetaan lisää. Työvoimapoliittista koulutusta lisätään myös maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksien kehittämiseksi ja kielitaidon parantamiseksi. Nuorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa ilman perusopetuksen jälkeistä koulututusta oleville alle 30-vuotiaille nuorille mahdollisuuden ammatillisen tutkinnon tai sen osan suorittamiseen. Koulutuksen voi suorittaa oppilaitoksissa tai sen voi tehdä oppisopimuksena. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan kuuluvia koulutuksia järjestetään vuosina Ensimmäiset koulutukset alkavat joustavasti vuoden 2013 aikana. Lisätietoa: savo suoraan sanoen Juho Savo maakuntajohtaja Keskushallinto vie ja alueet vikisevät? Alueiden Eurooppa on moninaisuuden Eurooppa: paikallisia juustoja, jännittäviä matkailukohteita, erilaisia yliopistoja. Tunnustamme erilaisuuden ja omaehtoisuuden, joka myös on ollut EU:n aluepolitiikan avain. Suomi siirtyi alueiden Eurooppaan EU-jäsenyyden myötä Karvalakkilähetystöjen ja anelujen aika vaihtui omaehtoiseen vahvuuksien kehittämiseen. Maakunnat itse valitsivat omat ajatuksensa kehittämistyön painopisteiksi. Nyt ollaan siirtymässä uuteen aikaan, ohjelmakauteen EU korostaa alueiden merkitystä ja moninaisuutta edelleen. Se ei ole kadonnut minnekään. Komissio on antanut jäsenmaille ohjenuoraksi kolme teemaa, joiden tulee kattaa 80 % rahoituksesta. Teemat ovat innovatiivisuus, pk-yritykset ja vähähiilinen talous. Kokonaisuudet ovat laajoja eivätkä sinänsä hylkää omaehtoisuutta, vaikka suunnan sille antavatkin. Tästä suunnan antamisesta ollaan Suomessa siirtymässä täydelliseen suunnanmuutokseen. Omaa ajattelua kunnioittava alhaalta-ylös -lähestymistapa on vaihtumassa ylhäältä-alas -sanelupolitiikkaan. Omaehtoisuus ja omien vahvuuksien korostaminen ovat jäämässä historiaan. Tämä uusi linja, joka korostaa alueiden sijaan valtakunnallisuutta, on Suomen oma valinta. Ministeriöt ovat ristiretkellä maakunnissa: valta halutaan siirtää itselle. Se takaa kaikille samaa, koordinoidusti ministeriön valvovan silmän alla. Maakuntien omat painopisteet sulautetaan valtakunnallisten teemojen alle, omat vahvuudet tulevat osaksi suurempaa kokonaisuutta, jos ylipäätään säilyvät. Maakuntien omat rahoituskehykset on siirretty liitteisiin. Vallansiirtoa keskushallinto perustelee mm. säästöillä: valtakunnallisuus tarkoittaa suurempia projekteja ja parempaa koordinointia. Unohtuiko kertoa, että vallan keskittäminen antaa ministeriöille mahdollisuuden aluekehitysrahojen leikkauksiin ja myös siirtelyyn alueelta toiselle, ehkä myös painopistealueelta toiselle? En näe tämän tehostavan toimintaa eikä koordinointi suinkaan ole ilmaista. Mitä varmasti tapahtuu on uusien ajatusten jääminen tasapaksun byrokratian marginaaliin. Samalla maakuntien omintakeisuus kadotetaan. Moninaisuudesta kumpuavan motivaation ja laajemman kilpailukyvyn ohella voidaan suunnanmuutoksessa menettää muutakin. Talouskriisi merkitsee säästöjä EU:n budjetissa, velkakriisi puolestaan sitä, että aluekehitysrahaa tullaan lähivuosina ohjaamaan vielä entistäkin enemmän pahiten velkaantuneisiin maihin. Suomen paras - ja ehkä ainoa - pitävä perustelu EU:n aluekehitysrahoitukselle on harva asutus. Harva asutus on ja pysyy jatkossakin Suomen erityisenä piirteenä. EU-rahoituksen perusteluna se menetetään, kun aluekehitysohjelmat korostavat valtakunnallisuutta ja ministeriöiden ohjausta. Juuri, kun alamme itse tunnistaa Suomen eri alueiden kautta, juuri, kun olemme oppimassa sen markkinoimisen muille, keskushallinto häivyttää maakuntien luonteen ja vannoo yksitoikkoisuuden nimeen. Suomen monipuolisuus katoaa Euroopan alueiden kartalta. Tunnistettavaksi jää ehkä enää vain pääkaupunki ja Lappi. Ohjelmavalmistelu on vielä käynnissä. Päätökset ovat vielä tekemättä. Suunta voi vielä muuttua. Toivoa voi ainakin. Vaikuttaakin me kaikki vielä voimme. Keskushallinto häivyttää maakuntien luonteen ja vannoo yksitoikkoisuuden nimeen. 6 viiri viiri 7

5 Tuulivoimakaava on edennyt ehdotusvaiheeseen Salo - Lohja -ratalinjan vaihemaakuntakaava vahvistettu Aineistot tulevat nähtäville alkuvuodesta 2013 Tuulivoimavaihemaakuntakaavaluonnos oli nähtävillä alkukesällä 2012 ja siitä saatiin 44 lausuntoa ja 26 mielipidettä. Luonnosvaiheen palautteeseen laaditut vastineet hyväksyttiin maakuntahallituksen kokouksessa. Kaavatyötä on jatkettu saadun palautteen ja eri tahojen kanssa käytyjen neuvotteluiden perusteella. Viimeiset selvitykset ovat valmistuneet, mm. linnustoselvitys Varsinais-Suomen tärkeistä linnustoalueista valmistui kesällä Tuulivoimavaihemaakuntakaavan ehdotus käsiteltiin joulukuun maakuntahallituksessa ja ehdotusvaiheen aineistot on tarkoitus saada nähtäville tammi-helmikuussa Tällöin viranomaisilla ja muilla osallisilla on mahdollisuus antaa lausuntonsa ja muistutuksensa aineistosta. Alkuperäisen aikataulun mukaisesti tuulivoimavaihemaakuntakaava on tarkoitus hyväksyä kesän 2013 maakuntavaltuustossa. Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru vahvisti vaihemaakuntakaavan, jossa on osoitettu yleispiirteinen aluevaraus uudelle Salon ja Lohjan väliselle rautatielinjaukselle. Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihemaakuntakaavan , joka nyt samassa muodossa vahvistettiin. Maakuntavaltuuston päätöksestä tehtiin yhteensä kuusi valitusta, jotka hylättiin tässä vahvistamispäätöksessä. Oikoradan kaltaisia uusia valtakunnallisia yhteyksiä suunniteltaessa asettuvat aina vastakkain yhteinen ja yksityinen etu. Suunnitteluprosessi eri vaiheissaan on ollut vuorovaikutteinen. Osallisten mielipiteet ovat tulleet esille, mutta valitettavasti kaikkia täydellisesti tyydyttävä lopputulos ei ole ollut saavutettavissa. ESA-radan Uudenmaan puolella oleva osa tulee vuoden 2013 aikana maakuntakaavan muodossa hyväksymis- ja vahvistamisvaiheeseen. - Jatkossa maakunnan liiton suurimmat panokset ESA-radan eteen ovat kuntakaavoituksen ohjaukseen osallistuminen sekä edunvalvonta radan jatkosuunnittelusta ja radan saamiseksi valtakunnallisiin toteuttamisohjelmiin, arvioi vs. edunvalvontajohtaja Janne Virtanen. FAKTA Suunnitteluvaiheita Esa-radan tarpeellisuutta ja mahdollisia linjausvaihtoehtoja pohtinut liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä Valtioneuvoston hyväksymät, tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joissa mukana on uuden rautatieyhteyden osoittaminen Turun ja Helsingin välillä Alustava yleissuunnitelma Ympäristövaikutusten arviointi Vaihemaakuntakaava maakuntavaltuuston käynnistämispäätös kaavaluonnos julkisesti nähtävillä kaavaehdotus julkisesti nähtävillä maakuntavaltuuston hyväksyminen ympäristöministeriön vahvistaminen teksti Faris Alsuhail LOUSPIRE parantaa paikkatietoaineistojen saatavuutta Liitto tukee nuorten ja eläkeläisten yhteistyötä Vuonna 2007 voimaan tullut INSPIRE-direktiivi (Infrastructure for Spatial Information in Europe) ja Suomen oma laki sekä asetus paikkatietoinfrastruktuurista tähtäävät paikkatietoaineistojen saatavuuden ja käytön parantamiseen. Useat viranomaiset, mukaan lukien maakuntien liitot, ovat velvoitettuja kuvailemaan direktiivin piiriin kuuluvat paikkatietoaineistot ja saattamaan ne paremmin yhteiskäyttöön. Tätä silmälläpitäen lounaisen Suomen alueellinen paikkatietokeskus Lounaispaikka on vuoden 2012 aikana käynnistänyt LOUSPIRE-hankkeen, johon osallistuu kaikkiaan 17 maakunnan liittoa. Hankkeessa täytetään asetetut velvoitteet maakuntakaavojen metatietojen kuvaamisesta sekä lataus- ja rajapintapalvelujen toteuttamisesta yhteistyön voimin. Kunkin maakunnan liiton vahvistettujen maakuntakaava-aineiston metatiedot eli tiedot maakuntakaava-aineiston tekijästä, julkaisuajankohdasta, saatavuudesta jne., kuvataan Maanmittauslaitoksen ylläpitämään Paikkatietohakemistoon. Metatietojen kautta tulee olemaan pääsy kaava-aineistojen latauspalveluun, joka tuotetaan ATOM-syötteenä. Syötteen avulla aineistot voi ladata niiden alkuperäisessä muodossa omalle kiintolevylle. Kaava-aineistoista tuotetaan myös WMS-rajapinnat (Web Map Service), jotka mahdollistavat maakuntakaavojen tuomisen esimerkiksi omalle työpisteelle asennetulle GIS-ohjelmistolle, ilman aineiston lataamista ja purkamista. Lisäksi kaavat tulevat saman rajapintatekniikan avulla aikanaan näkyviin Lounaispaikan karttapalveluun ja Maanmittauslaitoksen ylläpitämään Paikkatietoikkunaan. Paikkatietoikkuna on karttapalvelu, joka mahdollistaa aineistojen katselun lisäksi myös karttaikkunan upottamisen omalle nettisivulle. Näin esimerkiksi kukin projektiin osallistuva maakunnan liitto voi julkaista omat (ja vaikkapa ympäröivien maakuntien!) kaava-aineistot omalla nettisivullaan. LOUSPIRE-hanke on osa maakunnanliittojen välisen paikkatietoyhteistyön konkretisointia. Lounaispaikka valittiin yhteistyöprojektin toteuttajaksi, sillä paikkatietokeskuksella on vahva kokemus avoimen datan jakamiseen tarkoitettujen rajapintamekanismien toteuttamisesta. Projektin on määrä valmistua mennessä. Tähän asti tuotettuja maakuntakaavaaineistojen rajapintoja voi käydä katsomassa osoitteessa Varsinais-Suomen liiton asettama nuorisojärjestöjen neuvottelukunta on Varsinais-Suomen alueella toimivien nuorisojärjestöjen epävirallinen yhteistyöelin, joka kokoontuu liiton koolle kutsumana kaksi kertaa vuodessa. Tapaamisiin kutsutaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulun ylioppilaskunnat, partiojärjestö, poliittiset nuorisojärjestöt, yrittäjäjärjestön ja SPR:n nuorisotyö, sekä mahdolliset muut maakunnalliset nuorisojärjestöt sekä edustus kuntatason nuorisotyöstä. - Tavoitteena on nuorisojärjestöjen yhteistyön edistäminen sekä nuorisojärjestöjen mielipiteen esille tuominen päätöksenteossa, kertoo liiton erikoissuunnittelija Laura Leppänen. Tärkeää on myös nuorisoa koskevien maakunnallisten hankkeiden seuranta, kuntatason nuorisotoiminnan edistäminen ja mahdollisten maakunnallisten tilaisuuksien järjestäminen. Nuorisojärjestöjen neuvottelukunnan toiminnan kautta maakunnan liitolla on mahdollisuus kuulla nuorisojärjestöjä omassa ohjelmatyössään. Eläkeläisillä oma neuvottelukunta Varsinais-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta on maakunnan alueella toimivien eläkeläisjärjestöjen ja asiantuntijatahojen epävirallinen yhteistyöelin. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina keskeiset maakunnassa toimivat eläkeläisjärjestöt, kuntatasolla toimivat vanhusneuvostot sekä asiantuntijatahoina Turun ammattikorkeakoulun ja evankelisluterilaisen kirkon vanhustyöntekijöitä. Neuvottelukunnan tehtävinä ovat muun muassa eläkeläisjärjestöjen yhteistyön edistäminen, ikääntyvän väen mielipiteen esille tuominen päätöksenteossa, vanhuksia koskevien maakunnallisten hankkeiden seuranta, kuntatason vanhus- ja eläkeläistoiminnan edistäminen ja kuntiin perustettavien vanhusneuvostojen toiminnan koordinointi ja tukeminen. Lisäksi tehtäviin kuuluu myös mahdollisten maakunnallisten yhteistilaisuuksien järjestäminen ja maakunnallisesta yhteisesiintymisestä sopiminen. Lisätietoja: erikoissuunnittelijat Laura Leppänen p , Veli-Matti Kauppinen p viiri viiri 9

6 Missä sijaitsee: Köydenpunojakatu 14, Turku (lähellä Turun rautatieasemaa) Avoinna: Logomo avaa ovensa viimeistään tuntia ennen esityksiä. Ruoka, juoma: ravintola Kitchen lounas ma - pe klo , brunssi la klo Kitchen on myös avoinna useimpien tapahtumien yhteydessä. Tilat: Syksyllä 2012 Logomoon valmistuivat pienemmät auditoriot ja ravintola. Vuokrattavien tapahtumatilojen lisäksi vuonna 2013 valmistuu työtiloja luoville yrityksille. Omistus: Hartela Oy omistaa Logomosta 61 %, Turun kaupunki 39 % Huomaa myös tämä: Konsertteihin pääsee Logomo-bussilla Turun ortodoksisen kirkon edestä, Yliopistonkatu 19. Alennuksen saa näyttämällä P-Louhen pysäköintilippua. LOGOMO teksti Jessica Ålgars-Åkerholm kuva antti vaalikivi maakunnan mansikkapaikka Logomosssa on tilaa luovuudelle Logomo ei halua olla elitistipaikka vaan dynaaminen tapahtumakeskus, jonne on helppo tulla. Tänä vuonna Logomossa on jo järjestetty 361 tapahtumaa oopperasta rokkiin, ja tiloja rakennetaan koko ajan lisää. VR:n entisen konepajan tiloihin on tänä syksynä valmistunut hienoja juhla-, konsertti- ja kongressitiloja, joissa teollisen menneisyyden näkee ja aistii. Logomossa on kaikkiaan neliömetriä tilaa luovuudelle. Jalkapallokentän kokoiseen Logomo-saliin mahtuu 3500 ihmistä, kun taas juhlatilassa VR:n konepajassa vuodelta 1868 on erityisen juhlava tunnelma vaikka häitä ajatellen. Kiinnostava on myös Black Box, musta huone, jossa voi järjestää tapahtumia jazzklubeista Halloween-pippaloihin. Myös Turun elokuvakerhoilla on nyt Logomossa oma tilansa. Logomo toivoo vielä lisää pysäköintipaikkoja ja uutta kevyen liikenteen yhteyttä Turun keskustasta Logomoon. Tekniset puitteet ovat Logomossa kiitettävät. Katsomoita ja lavoja voi siirtää ja muunnella melkein miten vain. Myös valo- ja äänitekniikka ovat huippulaatua. - Moni täällä esiintynyt huippuartisti on kehunut äänentoistoamme, Logomon toimitusjohtaja Päivi Rytsä kertoo. Myös kongressijärjestäjät muualla Suomessa ovat kiinnostuneet Turusta Logomon uusien tilojen myötä, Rytsä sanoo. Vielä enemmän kuhinaa syntyy ensi vuonna, kun luovien yritysten työtilat Logomoon valmistuvat. Tulossa on yrityksiä peli- ja mainosalalta kuvataiteeseen ja muotoiluun. Joku yritys työllistää 40 henkeä, jotkut taas ovat yhden hengen työpisteen vuokraavia yrityksiä. - Haluamme tuoda eri alojen ihmisiä yhteen. Erilaisuudesta syntyy ihan uutta myös uutta bisnestä, Rytsä toteaa. I Logomo finns plats för kreativitet Logomo vill inte vara elitistisk, utan ett dynamiskt centrum för evenemang, dit det är lätt att komma. I år har 361 evenemang ordnats i Logomo, från opera till rockkonserter. Nya lokaler renoveras hela tiden. I VR:s gamla maskinverkstäder har man renoverat fina fest-, konsert- och kongresslokaler, där byggnadernas industriella förflutna syns och känns. I Logomosalen, stor som en fotbollsplan, ryms 3500 personer, medan stämningen i festsalen i VR:s maskinverkstad från år 1868 är speciellt festlig, med tanke på exempelvis bröllop. Ett intressant rum är Black Box, där man kan ordna allt från jazzklubbar till Halloween-fester. Också Åbos filmklubbar har fått en lokal i Logomo. På önskelistan finns ännu fler parkeringsplatser och en ny bro för lätt trafik över bangården. Logomos ljud- och ljusteknik har fått beröm av många artister, som uppträtt där. Läktare och scener kan flyttas och varieras nästan hur som helst. - Finlands kongressarrangörer har fått upp ögonen för Åbo tack vare Logomos nya lokaler, säger verksamhetsledare Päivi Rytsä. Nästa år får Logomo arbetslokaler för kreativa företag, från reklam- till spelbranschen. Både stora företag och enpersonsföretag hittar arbetsrum här. Enligt Rytsä föds mycket nytt när man förenar olikheter också ny business. 10 viiri viiri 11

7 tiedotus.varsinais-suomi Bryssel bonjour Krista Taipale Varsinais-Suomen ja Turun EU-toimiston päällikkö Talous pääroolissa myös ensi vuonna Europe Direct tiedotuspiste tulee liittoon Ulkoasiainministeriö lakkauttaa lähes kaikki Eurooppatiedotuksen maakunnalliset tiedotuspisteensä vuoden 2013 alkuun mennessä. Turvatakseen alueellisen Eurooppatiedon saannin jatkossa on Euroopan komissio julkaissut ehdotuspyynnön valitakseen organisaatiot, jotka voisivat jatkossa toimia alueellisena Europe Direct -tietopisteenä. Varsinais-Suomen liitto on hakenut itselleen tällaista tietopistettä ja saanut asialle vihreää valoa. Viralliset sopimukset allekirjoitetaan joulukuun aikana. Europe Direct tiedotustoiminta sopii erinomaisesti liiton profiiliin aktiivisena EU-toimijana. Toimimisen osana Euroopan laajuista tietopisteverkostoa uskotaan tuovan liitolle myös uutta näkyvyyttä ja uusia yhteistyömahdollisuuksia. Tiedotuspiste avaa talvella 2013 Europe Direct tiedotuspisteet ovat yksi tärkeimmistä välineistä, joilla Euroopan unioni tarjoaa tietoa Euroopan kansalaisille unionista ja erityisesti EU-kansalaisten oikeuksista sekä EU:n painopisteistä kuten Eurooppa 2020 kasvustrategiasta. Tehtäviin kuuluvat EU-kansalaisille suunnattu tiedottaminen alue- ja paikallistasolla sekä kansalaisten osallistumisen edistäminen järjestämällä erilaisia tapahtumia. Tiedotuspiste tulee sijaitsemaan Varsinais-Suomen liiton ensimmäisessä kerroksessa näkyvästi sisääntuloaulassa (Ratapihankatu 36, päärautatieaseman läheisyydessä). Sinne voi tulla vapaasti viraston aukioloaikoina, klo noutamaan tiedotusmateriaalia ja hakemaan tietoa yleisöpäätteeltä tai verkoston työntekijältä. Tiedotuspisteen toiminta hoidetaan liiton sisäisin tehtäväjärjestelyin. Toiminnan on tarkoitus alkaa tammi-helmikuussa Lisätietoja: erikoissuunnittelija Kirsi Stjernberg Europe Direct - infoplats till förbundet Utrikesministeriet stänger sin regionala Europainformation före början av år För att trygga tillgången till information om EU har Europeiska kommissionen låtit organisationer ansöka om tillstånd att börja sköta arbetet, genom att grunda regionala Europe Direct infoplatser. Egentliga Finlands förbund har ansökt och fått grönt ljus. Avtalen undertecknas i december. Sådan här informationsverksamhet passar i förbundets profil som en aktiv EU-aktör. Att verka som en del av ett nätverk på europeisk nivå ger synlighet och nya samarbetsmöjligheter. Via Europe Direct infoplatserna erbjuder EU information om unionen och medborgarnas rättigheter samt om EU:s tyngdpunkter till medborgarna. Infoplatsen öppnar i januari-februari 2013 i Egentliga Finlands förbunds aula (Bangårdsg. 36, Åbo, nära järnvägsstationen). Dit kan man fritt komma under ämbetsverkets öppethållningstider vardagar kl och hämta infomaterial, surfa på internet eller fråga någon av nätverkets arbetare. Infoverksamheten sköts med förbundets interna personalarrangemang. Tilläggsuppgifter: erikoissuunnittelija Kirsi Stjernberg Vuosi vaihtuu Brysselissä jo viidettä kertaa taloudellisesti epävarmoissa tunnelmissa, sillä myös vuoden 2012 päähuolenaihe oli EU: taloudellinen epävarmuus. Ajoittain on jopa tuntunut siltä, että EU:n huippukokousten päätehtävänä on ollut aina uuden, orastavan tulipalon sammuttaminen ja suurpalon ehkäiseminen. Onneksi palokunta on selviytynyt tehtävässään ja toistaiseksi on vältytty koko EU:n kattavan suurpalon syttymiseltä. Mutta ei koskaan niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. EU:n talouskriisi on pakottanut myös unionin ja sen jäsenvaltiot arvioimaan omaa toimintaansa ja rakenteitaan kriittisesti: monia rakenteellisia valuvikoja on kyetty korjaamaan ja unionin rakenne on nyt huomattavasti parempi estämään ja kestämään vastaavat ikävät yllätykset ja reagoimaan niihin ajoissa. On ennustettu, että vuoden 2013 lopulla Euroopan kansantalous lähtisi taas nousuun. On hyvin tärkeää, että myös myönteisiä viestejä taloudellisen tilanteen paranemisesta esitetään. Unionilla on tosin vielä haasteita ratkaistavanaan ennen paluuta vakaalle nousu-uralle. Yksi suurimmista kasvun ongelmista ja inhimillisistä tragedioista on joissain maissa hallinnasta karannut nuorisotyöttömyys. Espanjassa ja Kreikassa nuorisotyöttömyyden taso on yli 50 %. Myös Italiassa ja Irlannissa mitataan korkeita nuorisotyöttömyyslukuja. Tilanne on huolestuttava, koska näin korkea nuorisotyöttömyyden taso on kuin tikittävä aikapommi: nuorten - ja toki myös vanhempien - ihmisten tulevaisuusperspektiivin murtuminen on aina otollinen kasvualusta yhteiskunnallisille ongelmille. Tästä syystä nuorisotyöttömyys tulee olemaan tulevina vuosina koko EU:n huolen aihe ja erityistoimenpiteiden kohde. Myös huoltosuhde tulee olemaan suuri haaste. Suomi kohtaa tämän ikääntymishaasteen EU-jäsenmaista ensimmäisenä. Vuosi 2013 tulee olemaan Euroopan unionissa erityisen tärkeä, sillä kyky yhteiseen päätöksentekoon on rahoituskehysten myötä testissä. Päätös EU:n rahoituskehyksistä vuosille tulisi saada aikaan vuoden alkupuolella, jotta EU:n rakennerahasto- ja muut rahoitusohjelmat ehtivät alkaa ajallaan. Sopimus rahoituskehyksistä viestisi myös EU:n kyvystä saada aikaan yhteisiä päätöksiä. Jos erittäin suuria leikkauksia ei EU-komission rahoituskehysesitykseen tehdä, rahoitusohjelmien painopisteet ja rakenne vuosille näyttävät Varsinais-Suomen osalta varsin hyvältä. Painopisteinä ovat edelleen esimerkiksi Itämeren alueen monialainen kehittäminen, tutkimus- ja kehitystyö sekä alueellisen innovaatiojärjestelmän vahvistaminen, osaavan työvoiman ja pk-yritysten kilpailukyvyn edistäminen, meriteollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen, elinvoimainen maaseutu, yliopistojen ja korkeakoulujen kansainvälistyminen. EU:n kilpailukyky suhteessa nouseviin talousalueisiin esim. Kiinaan, Vietnamiin ja Brasiliaan halutaan turvata. Käytännössä tämä ilmenee esimerkiksi EU-rahoitteisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden suurempana avaamisena myös EU:n ulkopuolisille hankekumppaneille. Parhaassa tapauksessa tuleva rahoituskausi tuo mukanaan uusia, myös Varsinais-Suomelle hyvin tärkeitä, hankerahoitusmahdollisuuksia Venäjän kanssa tehtävään yhteistyöhön. Ennen tulevan vuoden töitä haasteita on kuitenkin tärkeää levähtää ja kerätä voimia. Toivokaamme, että vuosi 2013 tuo tullessaan hyvää sekä viisautta navigoida EU-laivamme taloudellisesti tyynemmille vesille ja oikealle kurssille. Eurooppa-toimisto kiittää kuluneen vuoden yhteistyöstä ja toivottaa hyvää uutta vuotta tällä kertaa kaikilla kolmella Belgian virallisella kielellä: Bonne année! Gelukkig Nieuwjaar! Ein Frohes Neues Jahr! huoltosuhde tulee olemaan suuri haaste. Suomi kohtaa ikääntymishaasteen EU-jäsenmaista ensimmäisenä. 12 viiri viiri 13

8 teksti ja kuva Ville Santalahti Pitää olla sosiaalinen, jotta pärjää ulkomaalaisena Turussa Expat-projekti on EU:n interreg-rahoitteinen kaksi vuotta kestävä hanke. Tässä artikkelissa esittelemme yhden Varsinais-Suomen liiton omista kansainvälisistä kyvyistä: Roberts Jansons. Pidätkö Janssonin kiusauksesta? Pidän, enkä puhu siitä työilmapiiriselvityksessä! Missä synnyit, milloin? Riikassa vuonna 1983 huhtikuussa. Oliko hankalaa hoitaa vakuutuksia? Itse asiassa minulla ei ole mitään hajua mitä tapahtuu, jos esimerkiksi sairastun viikonloppuna. Tiedän, että työpaikkani tarjoaa jonkinlaisen vakuutuksen, mutta pitääkö minun maksaa esimerkiksi ambulanssi, jos kaadun? Expat-projektin tarkoituksena on pilotoida vuonna 2013 uutta expat-foorumia, jonka sisällöstä neuvotellaan edelleen. Vähimmäisvaatimuksena on kerätä yhteen jo olemassa olevat kv-palvelut ja tarjota expateille areena parempaan vuorovaikutukseen kansainvälismielisten suomalaisten ja ulkomaalaisten kesken. Asutko yksin vain perheen kanssa? Yksin. Muutin 12-vuotiaana asumaan isoveljen kanssa kahdestaan, koska kotipaikkakunnallani ei pelattu koripalloa ja minä taas rakastin sitä. 16-vuotiaasta asti olen asunut yksin eri puolilla Latviaa opiskellen ja koripalloa pelaten. 21-vuotiaana muutin jenkkeihin opiskelemaan kahdeksi vuodeksi. Sveitsissä business schoolissa opiskelin sitten maisteriksi. Kauanko olet asunut Turussa? Vuoden. Miten sait päähäsi muuttaa Turkuun? Työskentelin Riikassa sisäisessä tarkastuksessa ja osa työtäni oli tarkastaa Interreg-projekteja, joten oikeastaan minulle soitettiin ja pyydettiin tarkastajan sairasloman sijaiseksi. Puhutko Suomea ja onko mielestäsi tärkeää, että expatit osaavat myös Suomea? Itse en puhu, mutta pidän sitä integroitumisen kannalta tärkeänä. Se on ainoa tapa todella ymmärtää kulttuuria. Toisaalta ihmiset Turussa puhuvat todella hyvää englantia. Englantia puhuvana tuntee kuitenkin itsensä kulttuurien keskellä seisovaksi outolinnuksi. Kaipaatko kotia ja perhettäsi? Kyllä ja ei. Koti on onneksi lähellä ja vierailen siellä usein. Skype on mahtava keksintö expateille. Kaipaan ympäristöä, jossa olen kasvanut. Ulkomailla ollessaan huomaa kotimaansa hyvät ja huonot asiat paremmin. Latviassa raha ratkaisee todella paljon. Latviassa rahalla pystyy ostamaan mitä tahansa. Suomessa asia on toisin. Nopea raha Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen todella sekoitti pakkaa. Pikku hiljaa asia on onneksi muuttumassa. Poliisi on monille muille kulttuureille pelottava instituutio, eikä jonottaminen poliisiasemalla helpota jännitystä. Oliko helppoa löytää tietoa Turusta/Suomesta? Asiat hoidettiin aika hyvin Turun puolesta; en oikeastaan osannut hakea tietoa netistä. Perjantaina, kun oli ensimmäinen työpäiväni toimistossa, oli Niina Hedborgin läksiäiset ja toimistolaiset veivät minut baariin - välittömästi siis luulot pois! Noin muuten sanoisin, että oli hankalaa tietää, minne mennä ja koska. Olisi esimerkiksi hyvä tietää, että poliisiasemalle tulisi mennä jo aamulla, koska muuten siellä on hirveät ruuhkat. Odotin neljä tuntia poliisiasemalla päästäkseni täyttämään papereita. Poliisi on myös monille muille kulttuureille pelottava instituutio, eikä jonottaminen poliisiasemalla helpota jännitystä. Toisaalta tilanne lähinnä naurattaa jälkeenpäin. Oliko hankalaa saada viisumi tai työlupa? Ei ollut. Vaikeaa oli ainoastaan tietää mihin mennä ja koska. Olisi ehkä hyvä olla olemassa selkeä ohjeistus, miten prosessi etenee. projekti-huomio: Expat-projekti aikoo viedä eteenpäin ehdotusta Poliisi-Maistraatti-Kela-Vero prosessin ohjeistuksesta. Onko sinulla tulevaisuuden suunnitelmia? Turku avasi uuden sivun elämässäni. Nyt vain nautin tästä tilaisuudesta, enkä odota suuria muutoksia lähitulevaisuudessa. Unelmoin omasta yrityksestä, mutta se saa odottaa. Onko Turussa mielestäsi kallista asua? On, verrattuna Latviaan. On hankalaa tehdä ostopäätöstä asunnosta, kun en tiedä kuinka kauan asun Turussa. On myös vaikeaa löytää tietoa mitä kannattaa maksaa mistäkin asunnosta. Mitä mieltä olet paikallisista ihmisistä? He ovat sisäänpäin kääntyneitä. Täältä on todella hankalaa löytää samanhenkisiä ihmisiä. Opiskelijana on helpompaa löytää kavereita ulkomailtakin. Mitä vinkkejä antaisit tänne tulevalle expatille? Kaikki on itsestä kiinni. Ei saa jäädä kotiin makaamaan. Kaikkiin tapahtumiin kannattaa mennä. Aina. Onko sinulla jotain suosikkinettisivustoja tai blogeja Turusta/Suomesta? Ei. En osaa etsiä netistä mitään minulle tarpeellista. Tai sitten sitä ei ole. Kaikki info tulee kasvotusten ihmisiä tavatessa. Mikä on parasta Turussa expatin silmin? Uutuuden viehätys. Vaikeaa sanoa. Kulttuuria on vaikea oppia. Kestää kauan tietää, pitääkö oikeasti uudesta maasta oikeasti vai ei. Suomessa on kuitenkin todella helppo elää. Perusasiat rullaavat täällä hienosti, kunhan kunnioittaa lakeja ja sääntöjä. Mikä on ikävintä? Kavereiden puute. Sosiaalista luonnettani on vaikea toteuttaa Turussa. Mistä sitten löydät uusia ihmisiä ja integroidut turkulaiseksi? Käyn mahdollisimman paljon ulkona. Joku peruskirja integraatiosta olisi ehkä hyvä olla Toisaalta, jos ei ole itse sosiaalinen taikatemppuja integraatioon ei ole. En myöskään ole löytänyt paikkaa, jossa kansainväliset kävisivät. Kv-opiskelijoilla on omat menonsa ja he ovat erossa kaupungista omalla kampuksellaan. Mitä hassuja tapoja suomalaisilla on? Ryyppäämisen lisäksi?! Ei oikeastaan mitään. Suomalainen ruoka tosin tuntuu olevan vain hampurilaisia ja pitsoja. Buffeita on joka puolella ja tällaista ei Latviassa tapahdu. Meillä ehkä ruokaa ja kulttuuria arvostetaan enemmän. Suomalaiset kohtaavat pian ikävän paino-ongelman, ellei tätä asiaa mietitä. Mikä on myytti suomalaisista, entä latvialaisista? Ryyppääminen. Eivät suomalaiset itse asiassa juo niin paljon. Suomalaiset eivät oikeasti elä niin loistokkaasti kuin ulkomailla ajatellaan. Suomalaiset vaikuttavat hieman tylsistyneiltä kaikki on saatavilla ja tuntuu, ettei heidän tarvitse enää yrittää. Kerro yhdestä palvelusta tai ideasta, jota pitäisi parantaa tai jollainen pitäisi luoda expateille Turkuun. Yksi normaali paikka, jossa kansainväliset tapaavat säännöllisesti. Jokin kanava, josta löytää vastauksen arkisiin kysymyksiin. 14 viiri viiri 15

9 teksti ja kuva Sanna Söderlund Lannan ja jätevesien ravinteet laitetaan kiertoon Ravita-hankkeessa luodaan ravinnepörssi, jossa viljelijät voivat vaihtaa lantaa RAVITA-hanke on Paimionjoen valuma-alueella operoiva hanke, jonka päätavoitteena on auttaa alueen viljelijöitä karjanlantaan liittyvien solmukohtien kanssa. Paimionjoen alue on laskelmien mukaan omavarainen eläinperäisen fosforin suhteen tärkeä asia pohdittaessa keinolannoitteiden hupenevia varantoja ja nousevia hintoja. Lannassa on toki muitakin ravinteita kuten typpeä, kaliumia ja hivenravinteita, eikä sen maanparannusominaisuuksiakaan parane unohtaa. Lannan logistiikka on ongelma Tarkoituksena on saada lanta jakautumaan tasaisemmin peltoalueille samalla helpottaen viljelijöiden verkostoitumista ja tehdä vesiensuojelutyötä. Eräänä suurena ongelmana on lannan logistiikka, jota pyritään helpottamaan hankkeen tuotoksena syntyvän Internet-sovellus Ravinnepörssin kautta. Ravinnepörssi toteutetaan yhteistyössä liete- ja lannoitealan yrityksen Koneta Agriculture Oy:n kanssa. Se valmistunee jo kevätlevityksille Ravinnepörssin toiminta-ajatus perustuu viljelijöiden verkostoitumiseen lannanvaihdon tiimoilta. Ne, joilla on ylimääräistä lantaa, voivat löytää pörssin kautta mahdollisen lannan vastaanottajan, ja taas lantaa vailla olevat tilalliset mahdollisen luovuttavan eläintilan. Pörssistä on tarkoitus tehdä viljelijöitä helpottava työkalu, jolloin sieltä löytyy myös viljelijän tarvitsemia muita palveluita, kuten urakoitsijoita ja kuljetusyrittäjiä. Ravinnepörssi toimii aluksi Paimionjoen valuma-alueella, mutta sen tarkoituksena on laajentua kattamaan koko maa ja muutkin ravinteet kuin karjanlanta. Pörssi toimii karttapalveluna Pörssi toteutetaan karttapalveluna, johon liitetään erilaisia toimintoja ja työkaluja. Sovelluksesta pyritään tekemään käyttäjäystävällinen ja huomiota kiinnitetään erityisesti palvelun helppouteen, toimivuuteen sekä visuaaliseen ilmeeseen. Ravinnepörssin ominaisuuksia ja haasteita pohditaan tarkoin, jotta kaikki lainsäädännölliset ja käytännön ongelmat tulevat huomioiduksi. Apuna suunnittelussa käytetään työpajoista saatuja ideoita ja huomioita. Ensimmäinen työpaja toteutettiin ja toinen on tulossa tammikuussa Ravinnepörssin lisäksi hankkeen tavoitteisiin kuuluu mm. viljelijäverkostojen luominen ja tilaisuuksien pitäminen lannan sekä viljelijäyhteistyön tiimoilta. Suunnitelmaan on merkitty myös kuivakäymälätietoisuuden lisääminen. Ensimmäinen tapahtuma vaihtoehtoisten käymälöiden tiimoilta järjestettiin lokakuussa Tapahtumaan kutsuttiin kuntien viranhaltijoita ja suunnittelijoita, jotka ovat työssään tekemisissä jätevesien tai käymälöiden kanssa. Toiveena oli, että osallistujat pystyisivät paremmin neuvomaan asiakkaitaan käymälöiden valinnassa ja suunnittelussa. Kuivakäymälä hyvä vaihtoehto monelle Tietoisuus vaihtoehtoisista käymäläratkaisuista on vähäistä. Liian usein kuivakäymälä - jonka voi asentaa kaikkein moderneimpaankin uudisrakennukseen - mielletään edelleen pihan perällä kököttäväksi haisevaksi huussiksi. Todellisuudessa kuivakäymälä ja harmaavesisuodatin ovat realistinen vaihtoehto haja-asutusalueen jätevesijärjestelmiä mietittäessä. Unohtamatta kuitenkaan vähävetisiä käymälöitä, jotka muistuttavat vesivessoja, mutta vähentävät vedenkulutusta ja säästävät luontoa. Ravinnepörssin riemusanoma Juu, tänne päin vain, Simo huusi ja viittoi tyytyväisenä kuskille, joka peruutti kohti lietesäiliötä. Simo Sikatilallinen oli rekisteröitynyt Ravinnepörssiin, ja saanut sitä kautta lietelannalleen vastaanottajan alta aikayksikön. Ravinnepörssin kautta oli näppärästi järjestynyt myös Keijo Kuljettaja siirtämään lietettä, ja Uolevi Urakoitsija levittämään sitä. Keijo imaisi lietteen kuljetusauton säiliöön varmoin ottein ja kiipesi autonsa ohjaamoon, juuri sovitussa aikataulussa. Leila Luomutilallista jännitti hieman, sillä hän ei ollut aiemmin ottanut vastaan lantaa. Leilan tila eli siirtymisvaihetta luomuun, ja aiemmin tavanomaisessa viljelyssä olleeseen peltoon ei oltu laitettu ainoatakaan lannanlirua vuosikymmeniin. Leila näki ikkunasta kuinka Keijo ajoi ensimmäisen peltolohkon viereen Uolevi vanavedessään, ja huokaisi helpotuksesta kun miehet tulivat ajallaan. Leila juoksi pellonlaidalle ja kätteli remakanoloisen Uolevin ja hillitymmän Keijon. Leila alkoi selittää, mille lohkoille levitetään, mutta Uolevi nauroi: Kyllähän me Ravinnepörssin kautta jo katsottiin sinun peltolohkosi, muistatkos. Leila oli hieman hämillään, niin tottahan se oli; hän oli jo Ravinnepörssin välityksellä käydyn keskustelun aikana merkinnyt kartalle peltolohkot joihin lantaa tulisi, ja peltotiet joita pitkin ajettaisiin. Ei hän ollut ymmärtänyt että se voisi olla näin helppoa! Miehet alkoivat rivakasti töihin ja Leila katseli kuinka peltoon laitettiin edullista lannoitetta, joka samalla toimi maanparannusaineena. Ennen iltaa olivat Simon säiliöt tyhjinä ja Leilan lohkot lannoitettuna. Uolevi ja Keijo suuntasivat ajokkinsa kohti seuraavia levitysmantuja. Leila päätti kiitollisuudenpuuskassa kutsua Simon iltakahville luokseen. Simo suostui, mitäpä muuta tekemistä poikamiehellä kevätiltana olisi, varsinkin kun lannanlevityskin oli niin kätevästi sujunut ilman omia panostuksia. Leila keitti kahvia ja pohti pitäisikö Simo enemmän suolaisesta vai makeasta tarjottavasta. Silloin ovikello soi ja Simo oli oven takana keltainen kevätesikko tuliaisina, mutta se onkin sitten jo toinen tarina ravita.vuodatus.net Lisätietoja: Sanna Söderlund p , RAVITA lannan ja jätevesien ravinteet kiertoon hanke on toteutettava EU:n EAKR -osarahoitteinen hanke, jossa 70 % rahoituksesta tulee Varsinais-Suomen liiton Euroopan aluekehitysrahastosta ja 30 % Paimionjoki-yhdistys ry:ltä. Hanketta hallinnoi Someron kaupunki ja sitä koordinoi agrologi (AMK) Sanna Söderlund. 16 viiri viiri 17

10 Salo - Lohja oikoratakaava vahvistettiin ministeriössä. Taas otettiin askel kohti toimivampaa ja kilpailukykyisempää Etelä-Suomea. Varsinais-Suomi saa ministeriön esityksen mukaan vajaat 200 uutta koulutuspaikkaa vuoteen 2016 mennessä. Silloin paikkoja olisi yhteensä Hyvä koulutusmaakunta! Varsinais-Suomen imago kasvaa kohisten. Turku on noussut Tampereen ohi maan kiinnostavimpana asuinpaikkana. Maakuntamme kiinnostaa myös yritysten sijoituspaikkana. Suvi Tanhuanpää on uusi EU-taloussihteeri Suvi Tanhuanpää aloitti uutena EU-taloussihteerinä lokakuussa Elena Pekosen siirryttyä talouspäällikön tehtäviin. Varsinais-Suomen liitossa Suvin löytää hallinnon yksiköstä. Suvi on valmistunut tradenomiksi ammattikorkeakoulusta vuonna 2000 ja kauppatieteiden maisteriksi vuonna Hänen edellinen työnantajansa oli Satakunnan ammattikorkeakoulu, jossa hän työskenteli taloushallinnon opettajana. Tanhuanpään työtehtäviin kuuluvat taloushallintoon liittyvät tehtävät, mm. luottamushenkilöiden palkkiohallinto sekä EU-ohjelmien maksuliikenne. Suvi on viihtynyt liitossa hyvin johtuen haasteellisista ja mielenkiintoisista työtehtävistä sekä mukavista työtovereista. Suvi asuu Liedossa perheensä kanssa. Harrastuksiin kuuluvat puutarhanhoito sekä legojen rakentelu ja lenkkeily yhdessä aviomiehen sekä 3 ja 1,5 -vuotiaiden poikien kanssa. Åbolands skärgård får äntligen en nybyggd, modern landsvägsfärja. Stella börjar trafikera mellan Korpo och Houtskär i början av år Neulo omat Varsinais-Suomen lapaset Varsinais-Suomella on nyt omat maakuntalapaset. Käsi- ja taideteollisuusjärjestö kokosi suomalaiset lapaset mallistoksi tämän päivän tumpuntekijöille. Mallisto koostuu Suomen eri maakunnista kootuista lapasista, jotka kutsuvat neulomaan ja kokeilemaan perinteisiä kuvioaiheita. Michael Monroe tuo Turulle hienoa julkisuutta. Voice of Finland -valmentaja kehuu turkulaisten positiviisuutta ja Logomoa. Aurora-mitalilla palkittu Mike säväytti myös maakuntavaltuustossa värikkäällä ja ystävällisellä olemuksellaan. Varsinaissuomalainen lapasmalli on suunniteltu Kansallismuseon kokoelmien kauneimman tunnetun suomalaisen lautanauhan kuvion ja värityksen mukaan. Nauhan jäännökset on löydetty varsinaissuomalaisen Maskun pitäjän Humikkalasta 1000-luvulle tai 1100-luvun alkuun ajoittuvasta muinaiskalmistosta, jonka tekstiilijäännökset ovat monipuoliset ja runsaat. Maskun lautanauha osoittaa ristiretkien ajan suomalaisnaisten seuranneen asusteissaan tuon ajan muotivirtauksia ja käsityötaitoja. Varsinais-Suomen lapaspakettia myydään Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry:n kautta 18 viiri viiri 19

11 Varsinais-suomen liitto egentliga Finlands förbund regional council of southwest Finland

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö

Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö Sanna Jokela Paikkatietoyhteistyön koordinaattori LOUNAISPAIKKA Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus ja yhteistyöverkosto. Ajatuksena syntyi jo vuonna

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto En samkommun för de 15 Pohjanmaan maakuntaan kommunerna i landskapet kuuluvien 15 kunnan Österbotten muodostama kuntayhtymä

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Maakuntahallitus 27.5.2013

Maakuntahallitus 27.5.2013 Maakuntahallitus 27.5.2013 1. EU:n uuden ohjelmakauden rahoituksen alueellisesta jaosta Etelä ja Pohjois Suomen kesken saatiin aikaan neuvotteluratkaisu Kuten huhtikuun maakuntahallituksen ajankohtaisissa

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 MAAKUNTAKAAVOITUS on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Aineistojen avoimuus alueellisesta näkökulmasta. Faris Alsuhail 15.10.2013

Aineistojen avoimuus alueellisesta näkökulmasta. Faris Alsuhail 15.10.2013 Aineistojen avoimuus alueellisesta näkökulmasta Faris Alsuhail 15.10.2013 Lounaispaikka? (paikkatietokeskus.lounaispaikka.fi) Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus Kokoaa yhteen lounaisen Suomen

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen

Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen Sanna Jokela Aiheet tänään Lounaispaikka ja sen tavoitteet lyhyesti Mitä karttapalvelun suunnittelu vaatii? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

Saaristomeren biosfäärialue

Saaristomeren biosfäärialue Suojelu- ja kehittämistoiminta yhteensovitettuna! Saaristomeren biosfäärialue 25.5.2012 Korpoström Katja Bonnevier, koordinaattori www.saaristomerenbiosfaarialue.fi Mitä tarkoittaa biosfäärialue? Mikael

Lisätiedot

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Maakunnallisen yhteistyön foorumi Satakuntaliiton alaisuuteen

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 132-AK1302c NAKKILAN KUNTA SÄKKIMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.6.2013 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 205 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.6.2013 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (6) Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 167-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Miljö,, samarbete, teknologi

Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Kulttuuri, yhteydet, luovuus Kultur, samband, kreativitet Motto:

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

GREPPA MARKNADEN tunne markkinat

GREPPA MARKNADEN tunne markkinat GREPPA MARKNADEN tunne markkinat Viljelijän kommenttipuheenvuoro Sebastian Sohlberg Malmgård Sjundeå www.malmgardsjundea.fi Facebook: Malmgård Sjundeå Instagram: MALMGARDSJUNDEA GREPPA MARKNADEN? Greppa

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

http://eksamensarkiv.net/

http://eksamensarkiv.net/ Musiikki Oppgåve 1 Svar på spørsmåla under ved å skrive ein kort, samanhengande tekst på 3 5 setningar på finsk. Kuinka usein kuuntelet musiikkia? Milloin kuuntelet musiikkia? Oppgåve 2 Les tekstane i

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma

Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma (KSH) Perustietoa yhdistyksestä riippumaton kansalaisjärjestö (KSH) perustettu v. 2002 jäseniä lähes 400 yritysjäseniä 18 liikevaihto n. 350 000,

Lisätiedot

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto PÖYTÄKIRJA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ OHJAUSRYHMÄ aika: torstai 7.11.2013 klo 9.15 11.00 paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, kokoushuone Tammi kutsutut: Jarkko Virtanen,

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA

PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ AINO-MARJA KONTIO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Liisa Lind Mediakeskuksen johtaja Helsingin opetusvirasto JOTIn projektipäällikkönä 10/2013 06/2014 Essi Ryymin Tavoitteet 1. kehittää joustavia ja välittäviä

Lisätiedot

Lounais-Suomen Aluetietopalvelu -Koulutuksen ennakointiverkoston käyttöön

Lounais-Suomen Aluetietopalvelu -Koulutuksen ennakointiverkoston käyttöön Lounais-Suomen Aluetietopalvelu -n käyttöön ALUEELLISEN TIEDON HAASTEET Kuka hallinnoi Mistä löytää Palveluja runsaasti, toimijoita vielä enemmän Tietoa runsaasti, yhteistä paikkaa tiedon hakuun ei olemassa

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Laitilan kaupungin Tuunan alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot