Urbaani arki Kauhajoella. Lasten arkiliikkumista ja tervey ä koskevan tutkimuksen hyödyntäminen Kauhajoella

Transkriptio

1 Urbaani arki Kauhajoella Lasten arkiliikkumista ja tervey ä koskevan tutkimuksen hyödyntäminen Kauhajoella Marke a Nummijärvi Hankkeen etopake

2 Urbaani arki Kauhajoella -hankkeessa koo u etopake Aalto yliopiston Urbaani arki -hankkeen Kauhajokea koskevista tutkimustuloksista. Teks ja tai o: Marke a Nummijärvi Kuvat: Kauhajoen Kameraseura ry sekä Marke a Nummijärvi Kauhajoki Urbaani arki Kauhajoella

3 Sisällys Johdanto Lapsiystävällinen ympäristö tutkimuksen valossa Lapsia ja nuoria koskevat suunnitelmat ja ohjelmat Lasten hyvinvoin ja liikunta valtakunnallisten lastojen valossa Lasten ja nuorten hyvinvoin suunnitelma Kauhajoen kaupungin liikunnan kehi ämissuunnitelma Muut ohjelmat ja suunnitelmat Urbaani arki Kauhajoella -hankkeen tutkimustulokset Hyvinvoin ja liikkumisvapaudet Lasten liikkumisto umusten ja elämäntapojen terveysvaikutukset Lapsille tärkeät ympäristöt Koulumatkat Lapsiystävällinen ympäristö, kokemuksia Bendigosta Liikkuva elämäntapa kehi ämistarpeet Kauhajoella...29 Urbaani arki Kauhajoella 3

4 4 Urbaani arki Kauhajoella Tatu Siltanen / KKS

5 Urbaani arki Kauhajoella - lasten liikkumista ja terveyttä koskevan tutkimuksen hyödyntäminen Kauhajoella Johdanto Kauhajoki on ollut tutkimuskohteena kansainvälisen ulo uvuuden omaavassa Urbaani arki -nimisessä Aalto-yliopiston tutkimushankkeessa, jonka kolmesta teemasta yhdessä tutki in paikka etolähtöises lasten ja nuorten arkiliikkumista, hyvinvoin a ja ympäristökokemuksia sekä niiden vaikutusta toisiinsa. Samalla saa in etoa ympäristön arvokkaista ja ongelmallisista paikoista lasten näkökulmasta. Tutkimuksen avulla etsi in ympäristöstä sellaisia tekijöitä, jotka lisäävät lasten arkiliikkumista tai vastaavas vähentävät sitä. Kauhajoella aloite in paikallinen hanke, jonka tavoi eeksi asete in em. tutkimuksen tulosten hyödyntäminen Kauhajoen ympäristön ja palveluiden kehi ämisessä arkiliikuntaa ja hyvinvoin a tukevaksi. Tämä etopake on koo u tuon hankkeen tuloksena. Tutkimustulosten perustella tunniste in kehi ämistarpeita, joihin vastaaminen koskee julkisyhteisöjen ohella myös vapaa-ajan yhteisöjä, vanhempia ja muita kuntalaisia. Tietopake n avulla välitetään etoa kehi ämistarpeista eri toimijoille. Paikallista hanke a hallinnoi Kauhajoki-Seura ry, ja se on rahoite u Manner-Suomen maaseudun kehi ämisohjelmarahoituksella sekä Lions-club Kauhajoen tuella. Hankkeen tavoite on ollut tuoda Urbaani arki -tutkimuksessa tuote ava eto osaksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävää toimintaa Kauhajoella. Hanke a varten palka in paikallinen koordinaa ori sekä peruste in yhteistyöryhmä, jossa oli edustajat lasten ja nuorten parissa työskenteleviltä tahoilta. Yhteistyöryhmän tehtävänä oli tunnistaa tutkimuksen tuo aman edon pohjalta palvelujen ja ympäristön kehi ämistarpeita ja jalostaa tutkimuksessa kerä ävää etoa selkeiksi kehi ämisehdotuksiksi. Ehdotuksia työste in toteute avaksi sopiville toimijatahoille, mm. yhteistyöryhmässä edustetuille organisaa oille. Tutkimuksessa kerä ävään etoon kohdistuvat paikalliset tarpeet saa in huomioiduksi jo kyselyn sisällön suunni elussa. Urbaani arki Kauhajoella -hanke pureutui seuraavanlaisten tutkimuskysymysten tuo aman edon konkree seen hyödyntämiseen: Mitä ovat lapsille kokemuksellises merkityksellisiä paikkoja ja missä ne sijaitsevat? Mitkä yhdyskunnan rakenteelliset piirteet edistävät/estävät lasten liikkumista? Mitä terveydellisiä vaikutuksia lasten liikkumisella ja ympäristökokemuksilla on? Tutkimukseen osallistui yhteensä vuo asta kauhajokista yhdeksästä eri koulusta. Tämä on n. 73 % ikäluokasta. Vastaajista 51 % oli ty öjä ja 49 % poikia. Kyselyyn vastasi koululaisia seuraavista kouluista: Koulukeskus (5. lk), yhteiskoulu (8. lk.), Hyypän, Aron, Nummijärven, Päntäneen, Kainaston, Pukkilan ja Sahan koulu (5. lk). Yhteistyöryhmä osallistui kyselyn muokkaamiseen Kauhajoen oloihin sopivaksi vuoden 2011 aikana. Kyselyt toteute in kouluissa marraskuussa Tulokset työste in käy ökelpoiseksi aineistoksi ja rapor ksi vuosien 2012 ja 2013 aikana. Hanketyöntekijä on osallistunut Aalto yliopiston emohankkeen johtoryhmän kokouksiin sekä seminaareihin. Hanketyöntekijänä on toiminut Marke a Nummijärvi, joka myös kokosi hankkeen etopake n. Hankkeen hallinnolliset tehtävät hoi Mari Taimisto. Valokuvat ovat Kauhajoen Kameraseuran (Tatu Siltanen, Tuomo Havunen, Satu Viitamäki) sekä Marke a Nummijärven tuo amia, graafit ja piirrokset Aalto yliopiston tutkimusaineistosta. Yhteistyöryhmään kuuluivat Merja Alapiha (ev.lut.srk./nuorisotyö), Päivi Ojala (kaupunki/nuorisotyö), Nina Lauhaluoma (4-H); Kaarina Vainionkulma (LLKY/terveydenhoitaja), Paula Kallionpää (kaupunki/liikunta), Susanna Paakkanen ja Pekka Soini (Kauhajoen karhu) sekä Sari Tumelius, Minna Puisto, Sauli Pihlajakangas, Maarit Kaari, Keijo Poola (Poliisi), J-P Mäkiranta. Elämäntapasairauksiin lii yvät terveysongelmat lisääntyvät jatkuvas, eivätkä perinteiset kansanterveydelliset keinot esimerkiksi ruokavalion tervehdy ämiseksi ja harrastusliikunnan lisäämiseksi näytä rii ävän. Liikkumaton elämäntapa voi johtaa kansansairauksien, kuten sydänsairauksien ja 2-tyypin diabeteksen yleistymiseen. Urbaani arki -tutkimuksen tulosten avulla pyritään tunnistamaan liikkuvan elämäntavan trendejä siten, e ä voidaan lisätä liikkumiseen kannustavia tekijöitä ympäristössä. Urbaani arki Kauhajoella 5

6 Lapsiperheet arvostavat asuinympäristössä sosiaalista turvallisuu a ja asukkaiden väli ämistä toisistaan. Kaavio Marke a Ky ä, Children in Ourdoor Contexts, Lapsiystävällinen ympäristö tutkimuksen valossa Ympäristön lapsiystävällisyy ä on tutki u lukuisissa tutkimuksissa ympäri maailman (Broberg, Ky ä, Fagerholm 2013). Tulosten mukaan lapselle hyvä ympäristö yleisellä tasolla on terveellinen, huoleh- va, suojeleva, ope avainen, inspiroiva, avoin ja kul uurises rikas. Lasten mielestä tärkeitä asioita on osoite u olevan ympäristössä mm. hyvät peruspalvelut ja harrastusmahdollisuudet, turvallisuus, viheralueet, vapaus liikkua sekä paikat, joissa voi tavata ystäviä. Monessa tutkimuksessa yhteiseksi tärkeäksi tekijäksi nousee turvallisuus. Myös Aalto yliopiston tutkimushankkeessa Urbaani arki tutki in ympäristön vaikutusta hyvinvoin in. Tutkimuksessa tarkastel in, millä tavalla erityyppiset ympäristöt voivat vahvistaa terveellistä elämäntapaa. Tutkimuksen lähtökohtana oli oletus, e ä arjen sujuvuus ja hyvinvoin lii yvät toisiinsa. Esimerkiksi asukkaiden hyvinvoinnin kannalta kevyen liikenteen verkostot ovat keskeisiä, koska kävely on ylivoimaises suosituin liikuntaharrastus. Myös arjen palvelujen laadulla, niiden sijainnilla sekä ympäristökokemuksilla voi olla tärkeitä hyvinvoin vaikutuksia. Seuraavat ympäristön ja yhteisön tekijät näy äisivät tukevan lasten hyvinvoin a useiden eri tutkimusten valossa: Mahdollisuus itsenäiseen liikkumiseen. Lasten ak ivista elämäntapaa ja itsenäistä liikkumista tukee ympäristö, jossa asutus on melko ivistä, viherympäristöjä on rii äväs, liikenneympäristö mahdollistaa jalankulun ja pyöräilyn ja virkistysalueisiin ja harrastuspaikkoihin on hyvät yhteydet. Lasten vapaata ja ak ivista liikkuvuu a vastaavas rajoi avat vilkas liikenne, vaikeat risteykset ja pitkä koulumatka. Tarjoumien määrä; ympäristö on lapsen mielestä kiinnostava, ja urbaanin ympäristön ominaisuudet tukevat lasten kasvua ja kehitystä. Ympäristön käy ömahdollisuudet ovat hyvät, ts. ympäristö sallii ja mahdollistaa monenlaista omaehtoista toimintaa. Lapsilla on innostavia harrastusmahdollisuuksia. Turvallinen yhteisö, johon kuuluu perhe, ikätoverit ja muu yhteisö. Sosiaalinen ympäristö on avointa ja lapsilla on mahdollisuus osallistua yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Ympäristö koetaan turvalliseksi ja viihtyisäksi. Syntyy paikkaan kuuluvuuden tunne ja tunne jatkuvuudesta. Lapsilla on hyvät peruspalvelut.

7 Yhdyskuntarakenteen on osoite u vaiku avan fyysiseen terveyteen ja arkiliikkumisen määrään. Yleistulos näy ää olevan, e ä yhdyskuntarakenteen hajanaisuuden aste seli ää vähäistä kävelemistä ja arkiliikkumista sekä on omiaan lisäämään ylipainoisuu a ja korkeaa verenpaine a. Kompak n, eri toimintoja yhdistävän yhdyskuntarakenteen on puolestaan osoite u edistävän arkiliikkumista töihin, kouluun, ostoksille ym. ja sitä kau a edistävän fyysistä tervey ä. Kaupunkirakenne näy ää vaikuttavan erityises kevyellä rasitustasolla tapahtuvan liikkumisen määrään eli arkiliikkumiseen, kun kokonaisliikkumisen määrään vaiku avat merki ävämmin sosio-demografiset tekijät. Hyvinvoiva Melukylä Urbaani arki tutkimushankkeen johtava tutkija, ympäristöpsykologi, FT Marke a Ky ä on tutkinut lasten hyvinvoin in vaiku avia ympäristötekijöitä lukuisissa tutkimushankkeissa. Hänen tutkimuksensa ovat ulo uneet myös Kauhajoelle. Kytän mukaan tärkeimpiä lapsiystävällisyyden kriteereitä ympäristössä ovat lasten itsenäisen liikkumisen mahdollisuudet omassa lähiympäristössään sekä lasten ympäristöstä löytämät tarjoumat eli toimintamahdollisuudet. Kytän mukaan näistä kahdesta tekijästä liikkumismahdollisuudet ovat avainasemassa, koska ilman niitä lapsi ei voi tehdä havaintoja ympäristöstä ja ympäristön kiehtovien mahdollisuuksien löytäminen on mahdotonta. Ky ä kitey ää löydöksensä ns. Melukylämallissa, jossa erilaiset ympäristöt on jae u neljään eri tyyppiin sen mukaan, kuinka paljon ne tarjoavat lapsille liikkumisvapauksia ja monipuolisia tarjoumia (Ky ä 2003). Mallin neljästä eri ympäristötyyppistä, aavikosta, melukylästä, sellistä ja akvaariosta, ainoastaan melukylä edustaa varsinaises lapsiystävällistä ympäristöä, jossa rii ävän suuret mahdollisuudet itsenäiseen liikkumiseen au avat lasta löytämään itseään kiehtovia toiminnan mahdollisuuksia. Melukylässä ympäristö houku elee lasta toimimaan ja liikkumaan ulkona, mikä puolestaan vahvistaa yhä uusien, lasta kiinnostavien toimintamahdollisuuksien löytymistä. Muissa tapauksissa joko monipuolisten tarjoumien puute tai liikkumisen rajoitukset vaikeu avat lapsen omaehtoisen ympäristösuhteen rakentamista. Kytän mukaan liikkumisvapaudet vahvistavat lasten kykyä arvioida ympäristön riskejä ja vaaroja. Liian suoja ua elämää vie äneellä lapsella tai nuorella tämä kyky ei kehity. Toiminnallises ak ivinen lapsi oppii tunnistamaan vaarat, mu a pelko ei rajoita hänen elämäänsä. On mahdotonta puhdistaa lasten ympäristöjä kokonaan riskeistä, mu a lasta suojelee se, e ä hän oppii elämään riskien keskellä, väl ämään vaaroja ja oppimaan turvallisen toiminnan rajat. Kaavio Marke a Kytän ns. Melukylämallista. h p://ytk.aalto.fi/fi/ etopalvelu/pehmogis_ja_lapset/ Lasten tulisi päästä liikkumaan ympäristössään vapaas ja ikäluokalleen ominaisella tavalla. Keskeisessä asemassa ovat tällöin lasten turvallisen liikkumisen mahdollistavat liikennejärjestelyt sekä turvallisuuden tunne. Muun muassa onnistuneet pyöräilyverkostot antavat isommille lapsille mahdollisuuden laajentaa reviiriään. Liikkumisen vapau a tukee myös yhteisöllisyys, sillä aikuisten luo amus alueen turvallisuuteen ja jae uun vastuuntunteeseen tukee lasten liikkumisvapau a. On siis eduksi, jos edetään myös muiden aikuisten pitävän lapsia silmällä ja puu uvan asiaan, jos jotakin huolestuttavaa on meneillään.

8 Kytän mukaan lasten liikkumisrajoitusten lisääntymisellä on tode u olevan kielteisiä vaikutuksia lasten fyysiseen kuntoon ja motoriseen, sosiaaliseen ja kogni iviseen kehitykseen. Myös lasten emo onaalisten siteiden kehi yminen ympäristöön voi vaarantua ilman mahdollisuu a löytöretkeillä vapaas ympäristössä. Vaikka lasten organisoitu liikkuminen urheiluseuroissa on viime vuosina lisääntynyt, lasten arkiliikunta näy ää jatkuvas vähentyvän. Kytän mukaan kyse on muutoksista elämäntavoissa ja fyysisessä ympäristössä. Sekä lasten e ä aikuisten elämäntapasairauksiin lii yvät terveysongelmat ovat lisääntyneet jatkuvas eivätkä perinteiset keinot esim. ruokavalion tervehdy ämiseksi ja harrastusliikunnan lisäämiseksi näytä rii ävän. Arkinen liikkuminen, kuten lasten kävellen kulkemat koulumatkat ja organisoima omat ulkoleikit ovat tärkeitä sekä terveellisten elämäntapojen omaksumisen e ä terveyden ylläpidon ja sairauksien ennaltaehkäisemisen kannalta. Turvallisten liikkumisväylien ohella kaupunkiympäristöissä tulisi olla lapsia kiinnostavia viheralueita. Lasten tulee voida löytää kiehtovia toimintamahdollisuuksia kor elipihoilta ja -puistoista. Isommilla lapsilla suuri liikkumisreviiri mahdollistaa myös lähialueiden mahdollisuuksien hyödyntämisen. Kytän tutkimuksissa tarkastellaan myös kaupunkija maalaisympäristöjen eroja. Molemmilla ympäristöillä näy äisi olevan vahvuutensa. Maalaisympäristöissä on useammin melukyliä, mu a arkiliikkumista vähentävän pitkät välimatkat kaupunkiympäristöjä enemmän. Lapsillemme paras fyysinen ympäristö voi olla monenlainen; lasten melukylä voi löytyä maaseudulta, pikkukaupungista tai vaikka läheltä Helsingin keskustaa. Melukylämalli ei kuitenkaan ole ka ava tapa arvioida ympäristön lapsiystävällisyy ä. Esimerkkejä muista tärkeistä lapsiystävällisen ympäristön kriteereistä ovat muun muassa peruspalvelujen saatavuus, ympäristön puhtaus ja turvallisuus, asumisen pysyvyys ja jatkuvuus sekä lasten ja nuorten osallistumismahdollisuudet (mm. Horelli, 2007). Tutkimusten avulla, mm. Urbaani arki -tutkimushankkeessa, pyritään arvioimaan lasten toteutunu a tervey ä ja hyvinvoin a erilaisissa ympäristöissä. Lapsia kuskataan aikaisempaa enemmän kouluun ja harrastuksiin. Kaavio Marke a Ky ä Urbaani arki Kauhajoella

9 Tatu Siltanen / KKS 2. Lapsia ja nuoria koskevat suunnitelmat ja ohjelmat Osalle Urbaani arki tutkimuksen tuloksista on tarjolla vertailukohdaksi muita Kauhajoen lapsia koskevia lähdeaineistoja. Tärkein näistä on joka toinen vuosi koko maassa toteute ava ns. kouluterveyskysely. Lisäksi kun en on laadi ava monia lakisääteisiä, teemallisia suunnitelmia, joissa tulee o aa huomioon lasten ja nuorten elämänlaatu ja terveys. Lasten ja nuorten hyvinvoin a edistäviä suunnitelmia ja ohjelmia Kauhajoella ovat mm. Kauhajoen kaupungin hyvinvoin kertomus Kauhajoen kaupungin liikunnan kehi ämissuunnitelma Kauhajoen kaupungin kul uurin kehi ämisohjelma Lasten ja nuorten hyvinvoin suunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvoin suunnitelman seurantarapor 2012 Lastensuojelun avohuollon ja perhetyön kehi ämisyksikköhankkeen loppurapor Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän mielenterveys- ja päihdestrategia Suupohjan alueen ehkäisevän päihdetyön strategia koulu- ja nuorisotyöhön vuosille Hyvinvoin a kaikille - oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelma esikoulusta lukiokoulutukseen Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma Neuvolan, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon ja ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma vuosille Tulosten paikallisessa hyödyntämisessä on syytä tutustua kunnassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tehtyihin suunnitelmiin ja ohjelmiin, jo a kehi ämisehdotusten pohjana olisi ka ava kokonaiskuva ajankohtaisista tarpeista. Tässä luvussa tuodaan esiin keskeisimpiä edellä luetelluissa suunnitelmissa ja ohjelmissa raportoituja liikuntaan ja hyvinvoin in lii yviä etoja ja tavoitteita ja vertaillaan niitä Urbaani arki -tutkimuksen tuloksiin Lasten hyvinvointi ja liikunta valtakunnallisten tilastojen valossa Suuri osa kunnissa kerä ävästä lasten ja nuorten kuten muidenkin ikäryhmien hyvinvoin a koskevasta edosta kootaan valtakunnallisiin lastoihin. Tilastot tarjoavat mahdollisuuden muodostaa käsityksen paikallisesta hyvinvoinnista suhteessa muiden alueiden hyvinvoin in, sillä eri kaupunkien ja koko maan etoja voidaan vertailla keskenään. Valtakunnallisia lastoja käytetään muun muassa ns. kuntakohtaisen hyvinvoin kertomuksen laadinnassa. Hyvinvoin kertomus on lakisääteinen, valtuustokausi ain laadi ava rapor kuntalaisten hyvinvoinnin tasosta ja sen parantamisen tarpeista. Kauhajoen ensimmäinen hyvinvoin kertomus on valmistunut vuoden 2014 alussa. Hyvinvoin kertomuksessa tarkastellaan mm. sairastavuus lastoja, väestörakenne a, pienituloisuuden määrää, terveydenhoidon palvelujen käy öä ja lasten ja nuorten omaa näkemystä terveydestään. Lapsia, nuoria ja nuoria aikuisia koskevissa tarkasteluissa on käyte y kouluterveyskyselyn tuloksia Urbaani arki Kauhajoella 9

10 (perustuvat vastaajan omiin arvioihin) sekä monenlaisia terveyspalveluiden käy öön lii yviä lastoja (palveluiden tuo ajien ylläpitämät lastorekisterit). Kauhajoen lastoja voidaan verrata vali uihin verrokkikun in, joiksi on ote u Kauhajoen kertomuksessa vastaavan kokoiset kaupungit Suomessa ( asukasta), Etelä-Pohjanmaan kunnat keskimäärin, sekä Etelä-Pohjanmaan kunnista Lapua, Kurikka ja Kauhava. Vertailutaulukkoon vali uja lastoteemoja kutsutaan hyvinvoin -indikaa oreiksi. Niiden tarkastelu osoi aa, e ä lasten ja nuorten päivi äisessä liikunnan määrässä on toivomisen varaa. Huolestu avimpina asioina lastoista nousevat kuitenkin mielenterveys ja alkoholin käy ö. Tilastoissa näkyy myös lapsiperheiden pienituloisuus; pienituloisissa perheissä asuvia alle 18-vuo aita lapsia on Kauhajoella selkeäs yli maan keskiarvon. Nämä huolenaiheet raportoidaan myös sekä Hyvinvoin kertomuksessa e ä Lasten ja nuorten hyvinvoin suunnitelmassa. Koe u terveys Työryhmän työskentelyn aikana oli käyte ävissä vuoden 2011 valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulokset, joissa lasten ja nuorten kokemukset omasta terveydestä näy äytyivät hieman synkempinä kuin Urbaani arki -tutkimuksen tuloksissa. Valtakunnallisen kyselyn (2011) mukaan Kauhajoen luokkien oppilaista 18 % kokee terveyden lansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, ja kaikista peruskoulun oppilaista 16 % (sama määrä kuin Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin) 2. Kauhajoen lukiossa vastaava luku oli 21 %. Urbaani arki -tutkimukseen vastanneista 5. -luokkalaisista terveyden lansa arvioi keskinkertaiseksi tai huonoksi 12 %. 8.-luokkalaisista arvioi terveyden lansa keskinkertaiseksi 14 %, huonoksi ei kukaan. Kutakuinkin kaikki Hyvinvoin kertomuksen tarkastelussa käytetyt mielenterveydestä kertovat indikaa orit osoi vat huolestumisen aihe a. Urbaani arki -tutkimuksen tulokset eivät luo aivan yhtä synkkää kuvaa, sillä vastanneista vain 2 % kertoi, e ei ole yhtään onnellinen ja 5 % ei ole kovin onnellisia, ts. 93 % ilmoi olevansa melko tai hyvin onnellinen. Kysely ei kuitenkaan saavu anut koko 5.- ja 8.-luokkalaisten ikäluokkaa, sillä 27 % ikäluokasta ei osallistunut kyselyyn. Vuonna luokkalaisille toteutetun kouluterveyskyselyn vastaajista 77 % ei ollut huolissaan mistään. 3 Toisaalta vain noin puolet (54 %) lapsista kertoi kaikkien asioidensa olevan hyvin. Tietopake a laadi aessa valmistuivat vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset, ja niistä on poimi u tunnuslukuja viereisiin taulukoihin. Mielenterveys vuoden 2013 valtakunnallisissa hyvinvoin lastoissa: 14,3 % Kauhajoen lk:n oppilaista kärsii keskivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta (2011) (koko maa 12,8; vastaavankokoiset kunnat 13,0). Masentuneiden määrä on huoma avas pienempi yli 16-vuo aiden opiskelijoiden keskuudessa (lukio 7,8 %, amma lliset oppilaitokset 7,9%). Mielenterveyden ja käy äytymisen häiriöiden vuoksi työkyvy ömyyseläke ä saavien vuo aiden määrä suhteessa ikäluokan suuruuteen on hieman korkeampi Kauhajoella verra una muuhun maahan (Kauhajoki 1,1 %, muu maa 0,9 %). Erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrian avohoitokäyntejä on Kauhajoella 190 jokaista 1000:ta korkeintaan 12-vuo asta lasta koh (koko maa 220; vastaavankokoiset kunnat 200). Erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian avohoitokäyntejä on Kauhajoella 814 jokaista tuha a vuo asta lasta koh (koko maa 797; vastaavankokoiset kunnat 572). Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä on 0 17-vuo aita 8,4 % vastaavanikäisestä väestöstä (koko maa 6,9 %; vastaavankokoiset kunnat 6,1 %) Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneita vuo aita on Kauhajoella 12 jokaista tuha a vuo asta nuorta aikuista koh (koko maa 8,2; vastaavankokoiset kunnat 9,2) Suurin yksi äinen lastoitu lastensuojeluilmoitusten syy vuonna 2010 oli vanhemman mielenterveysongelmat, 14 % ilmoituksista. Aikuisten psykiatrian avohoitokäynnit ovat Kauhajoella lähes kaksinkertaiset koko maan lukuihin verrattuna, psykiatrian laitoshoidon po lasmäärät ovat Kauhajoella maan keskiarvoa korkeammat (lasten ja nuorten hyvinvoin suunnitelma). Sairastavuusindeksi oli Kauhajoella 114. Sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten terve ä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100) (Lasten ja nuorten hyvinvoin- suunnitelma). Liikunta vuoden 2013 lastoissa: 29% lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijoista harrastaa hengästy ävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1h viikossa, loput enemmän (suositus 2h/päivä!) 50 % amma oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista harrastaa hengästy ävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, ts. vähintään puolet liikkuu vähemmän kuin suositellaan Nuorista % harrastaa liian vähän liikuntaa ja ylipainoa on %:lla. 10 Urbaani arki Kauhajoella

11 Päihteet vuoden 2013 lastoissa: 25 % Kauhajoen 8. ja 9. -luokkalaisista on tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa (koko maa 14,5 %; vastaavankokoiset kunnat 15,7 %) Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista on tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 26 %, amma koululaisista 44 %. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista tupakoi päivi äin 5,4 %, amma koululaisista 35,7%. Nuorten tupakoin on viime vuosina lisääntynyt. 11 % amma koululaisista on kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, lukiolaisista 1-4 %, peruskoululaisista 3-7 %.* Lapsen päihteiden käy ö oli lastensuojeluilmoituksen syynä 7 %:ssa ja vanhempien päihteiden käy ö 8 %:ssa ilmoituksista.* Alkoholin kulutus asukasta kohden on Suupohjassa alle maan keskiarvon, Kauhajoella melko lähellä maan keskiarvoa.* Liikunta * Tieto lasten hyvinvoin suunnitelmasta. Yläasteen jälkeen liikunta vähenee huoma avas. Urbaani arki tutkimukseen vastanneista 5.-luokkalaisista harras reipasta liikuntaa alle tunnin viikossa 5 % ja 8.-luokkalaisista 8 %. Kaikista vastanneista n. 28 % liikkui keskimäärin vähintään tunnin päivässä, loput vähemmän, eli suositeltu kaksi tun a päivässä ei useimmilla täyty. Lukiolaisista joka kolmas ja amma koululaisista noin puolet liikkuu häthätää tunnin viikossa, kun suositusten mukaan tämän ikäisten pitäisi liikkua tun päivi äin. Päihteet Korostuneesta alkoholin käytöstä kertoo se, e ä viimeisimmässä kouluterveyskyselyssä (2013) noin neljäsosa Kauhajoen 8. ja 9. -luokkalaisista ilmoi aa olevansa tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, mikä on n. 10 % suurempi määrä kuin koko maan tai vastaavankokoisten kun en ikäryhmissä. Luku on kuitenkin pienempi kuin kaksi vuo a aiemmin toteutetussa kyselyssä. Lukiossa ja ammat- koulussa juopo elu jatkuu, mu a ei nouse lastoissa muuta maata huomiota herä ävän korkealle. Lukiolaisista vähintään kuukausi ain juopo elee joka neljäs, amma koululaisista lähes joka toinen. Elämäntapaohjauksessa amma koululaiset osoi autuvat tärkeäksi kohderyhmäksi, sillä myös tupakoinnissa ja liikunnan määrässä amma koululaisten elämäntavat ovat lukiolaisia huoma avas epäterveemmät Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvoin etoja tarkastellaan myös Lasten ja nuorten hyvinvoin suunnitelmassa, joka laadi in ensimmäisen kerran Kauhajoella vuonna Lasten ja nuorten hyvinvoin suunnitelmassa on käyte y osi ain samoja lastoja kuin edellä kuvaillussa Hyvinvoin kertomuksessa. Lasten ja nuorten hyvinvoin a käsitellään siinä kuitenkin laajemmin, ja se sisältää monialaisen työryhmän pohdintaa ja kokemusperäistä etoa. Suunnitelman keskeinen osa on koostetaulukko kehi ämistarpeista. Suunnitelman strategiset painopistealueet ovat: 1. Ympäristö on turvallinen sekä sosiaalises e ä fyysises, ja lasten ja nuorten tarpeet otetaan huomioon ympäristön suunni elussa. 2. Vahvistetaan lasten ja nuorten osallisuu a ja yhteisöllisyy ä ikätasoises. 3. Lasten ja nuorten kasvusta ja kehityksestä vastaavat vanhemmat ja heitä tuetaan kasvatustehtävässään. 4. Palvelut ja palvelujärjestelmä edistävät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoin a ja tervey ä ja ennaltaehkäisevät ongelmia. 5. Lasten ja nuorten tervey ä ja hyvinvoin a korjaavat palvelut ovat rii äviä, vaiku avia ja laadukkaita. Myös lasten ja nuorten hyvinvoin suunnitelmassa nostetaan esiin mielenterveysongelmien suuret luvut, nuorison ja koululaisten vanhempien työttömyys sekä pienituloisuus Kauhajoella. Asiantun- jatyöryhmät esi ävät parannusehdotuksina mm. lääkäri- ja psykologipalvelujen lisäämistä. Tatu Siltanen / KKS Urbaani arki Kauhajoella 11

12 Keskeisiä kehi ämistarpeita ovat suunnitelman mukaan palvelujen ehjä kokonaisuus, joka toimii yli sektori- ja aluerajojen; toimiva yhteistyörakenne ja lapsiperheiden voimavarojen ja osallisuuden vahvistaminen. Kaikkien toimien tavoi eeksi on asete u lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymisen ehkäiseminen. Hyvinvoin suunnitelmassa on asete u tavoi eeksi myös hyötyliikunnan lisääminen koulumatkoilla sekä liikuntakerhot kouluissa. Suunnitelmassa viitataan liikunnan kehi ämissuunnitelmaan, jossa lasten liikunnan nähdään lisääntyvän seuraavilla toimenpiteillä: koulumatkojen kulkeminen pyörällä, koulujen välitun liikunnan ak voin myös yläkoulussa, koululiikunnan määrän lisääminen ja koulujen kerhotoiminnan tehostaminen ja ak voiminen. Lasten ja nuorten hyvinvoin suunnitelmassa eräs keskeisistä käytetyistä hyvinvoin lastoista on neljäsluokkalaisten keskuudessa toteute u kouluterveyskysely. Sen mukaan 4-luokkalaisille lapsille tärkeimpiä palveluja ovat harrastukset, kouluterveydenhoitaja ja kirjasto. Lasten, vanhempien ja asiantun joiden toiveet lasten ja nuorten hyvinvoin suunnitelmassa: Lapset toivovat lisää liikunta- ja urheilupaikkoja ja mahdollisuuksia sekä kauppoja, huvipuistoja ja hotelleja. Vanhemmat toivovat lapsiperheiden ko apua, koulujen kerhotoimintaa iltapäiviin, neuvola-aikojen pidentämistä ja vanhempien jaksamisen huomioimista, kuraa orija psykologipalveluja kouluihin, puheterapeu a, lisää leikkiken ä ja leikkipuistoja, joissa olisi koko perheelle tekemistä. Asiantun jat toivovat varhaisen tuen ja varhaisen puu umisen näkökulmaa, laajennetun perhevalmennuksen toteu amista kaikissa kunnissa, perhepäivähoidon saatavuuden turvaamista, perhekeskustoiminnan kehi ämistä, perhetyön turvaamista kaikissa kunnissa ja vertaistuen järjestämistä; lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden rii ävää määrää, puheterapian palveluja ja lasten ja nuorten psykiatrian palvelujen rii ävyy ä ja jalkautumista peruspalveluihin; koululääkäripalvelujen turvaamista, koulupsykologin palvelujen saatavuu a ja psykiatrisen erityisosaamisen tuomista kouluihin; matalan kynnyksen toimipisteen perustamista ja koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten löytämistä; varhaista tukea neuvolasta ja avoimia varhaiskasvatuspalveluja Kauhajoen kaupungin liikunnan kehittämissuunnitelma Lasten liikkuvan elämäntavan tukemisessa tärkeässä roolissa ovat tarjolla olevat liikuntapalvelut. Liikuntapalveluiden taso ja kehi ämisen tarpeet on kiteyte y Kauhajoen kaupungin liikunnan kehi ämissuunnitelmassa, joka on laadi u vuosille Siinä on esite y tärkeimmät tavoi eet tervey ä edistävälle liikunnalle, liikuntaympäristöille sekä nuoriso- ja kilpaurheilulle. Liikuntapalveluja tuo avat erityises kunnat, kolmas sektori sekä kaupalliset yritykset. Suunnitelmassa on asete u tavoi eeksi liikkuva ja hyvinvoiva Kauhajoki vuonna Suunnitelman painopistealueet ovat terveellinen ja liikunnallinen elämäntapa arkiliikunta ja elämänhallinta hyvät liikuntamahdollisuudet sekä liikuntapalveluiden ja liikuntapaikkojen kestävän kehityksen mukainen resursoin kolmannen sektorin tukeminen suvaitsevaisuus, kansainvälisyys ja yhteisöllisyys Kuten edellä on tuotu esille, tulisi lasten liikkua Suomen suositusten mukaan monipuolises päivi äin vähintään kaksi tun a päivässä ja yli kahden tunnin pituisia istumajaksoja tulisi väl ää (lasten ja nuorten liikunnan asiantun jaryhmä 2008). Suositusten avulla pyritään vähentämään liikkuma omuuden aiheu amia terveyshai oja. Liikuntasuositukset toteutuvat parhaiten, kun ru ineihin kuuluu sekä arki- e ä harrastusliikuntaa. Liikunnan kehi ämissuunnitelmassa liikuntatavoitteet on jäsennelty seuraavalla tavalla: Tervey ä edistävä liikunta Tervey ä edistävän liikunnan lisäämisessä nostetaan pyöräily keskeiseen asemaan. Liikunnan kehi ämissuunnitelma nostaa koulumatkojen kulkemisen ak ivises pyörällä tai kävellen ensisijaiseksi tavoi eeksi. Arkiliikunnassa perheiden merkitys korostuu. Myös kevyenliikenteen väylät ja turvalliset koulurei t nähdään tärkeinä. Kouluilla on mahdollisuus ak voida liikkumaan lisäämällä koululiikuntaa ja kerhotoimintaa. Liikuntaympäristöt ja -olosuhteet Kehi ämissuunnitelmassa nähdään tärkeäksi, e ä käy äjät etävät liikuntapaikkojen tarjonnasta riittäväs. Keinoja ovat mm. rei merkinnät, kartat, edotus ja kampanjat. Kaupungin ylläpitämissä liikuntapaikoissa painopistealueita ovat Vapaa-aikakeskus ja Sotkan ulkoilu- ja urheilukeskus. Kou- 12 Urbaani arki Kauhajoella

13 lukeskuksen ympäristön kehi ämistä liikuntaan kannustavana tuodaan korostetus esiin. Nuoriso- ja kilpaurheilu Nuoriso- ja kilpaurheilun toimenpiteet tähtäävät tavoitteellisen ja määrä etoisen valmennuksen tarjonnan parantamiseen ja yhteistyöhön oppilaitosten kanssa Muut ohjelmat ja suunnitelmat Lasten hyvinvoin on esillä useissa muissakin Kauhajoella laadituissa suunnitelmissa. Sitä vastoin arkiliikunta on suunnitelmissa vähäisessä roolissa. Suunnitelmissa esitetään yleisiä tavoi eita hyvinvoinnin parantamiselle ja ongelmien vähentämiselle, joissakin konkree sia toimenpide-ehdotuksiakin. Suunnitelmissa on käyte y paljol vastaavia valtakunnallisia lastoja, joita on esitelty edellä. Muita Kauhajoella laadi uja ohjelmia tai suunnitelmia, jotka koskevat lapsia: Lastensuojelun avohuollon ja perhetyön kehi ämisyksikköhankkeen loppurapor Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän mielenterveys- ja päihdestrategia: Nuorten alkoholinkäytön ja masentuneisuuden taso vuonna 2007 ja 2009 on ollut tuolloin samalla tasolla kuin Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin; vuoden 2011 lastojen valossa lanne on oleellises huonontunut. Lasten avohuoltoon ja sijoituksiin lii yvät lastot 2005 vuodesta läh en osoi avat ongelmien lisääntyneen. Lasten ja nuorten mielenterveystyön kehi ämiselle on asete u tavoi eeksi, e ä lapsille ja nuorille on tarjolla rii äväs palveluita, ne ovat oikea-aikaisia ja laadukkaita eikä palveluissa ole päällekkäisyyttä. Matalan kynnyksen toimintapiste ä kaivataan nuorille. Vanhempia muistutetaan roolistaan ja vastuustaan kasva ajina. Toteute uina toimenpiteinä päihteiden käytön ja mielenterveyden ongelmien vähentämiseksi luetellaan nuorten päihdestrategia, pienryhmien kokoukset, lasten ja nuorten hyvinvoin suunnitelma, perheneuvolan palvelut, nuorisopsykiatrisen poliklinikan perustamisen Kauhajoelle sekä perhekahvilan perustamisen. 7.-luokkalaisten perheille järjestetään yhteinen terveystarkastus. Suupohjan alueen ehkäisevän päihdetyön strategia koulu- ja nuorisotyöhön vuosille ase aa tavoi eita, mu a ei konkree sia toimenpiteitä Hyvinvoin a kaikille oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelma esikoulusta lukiokoulutukseen Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma Neuvolan, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma vuosille Tatu Siltanen / KKS Urbaani arki Kauhajoella 13

14 3. Urbaani arki Kauhajoella -hankkeen tutkimustulokset 3.1. Hyvinvointi ja liikkumisvapaudet Lasten hyvinvoin Urbaani arki -tutkimushankkeen tulosten mukaan Kauhajoen lapset voivat verra ain hyvin. Kyselyyn vastanneesta 249:stä viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaasta yli 90 % on onnellisia ja harrastaa liikuntaa vähintään kaksi tun a viikossa, ja n. 80% osallistuu viikoi ain ohja uihin harrastuksiin. Suositukseen kahden tunnin päivi äisestä liikunnasta yltää kuitenkin vain harva. Heikompia elämänlaadun tuloksia (onneton, huono terveyden la, liikuntaa alle 1 h/vk) lii yi 5-8 %:iin vastaajista. Tulosten perusteella 7 % ei ole onnellisia, 73 % ei yllä kansalliseen suositukseen päivi äisestä liikunnasta, ja noin 20 % lapsista ei harrasta ohjatus mitään. Pojat liikkuvat vastausten mukaan vähemmän kuin tytöt. Noin puolet vastaajista vie ää päivi äin ruutuaikaa viihdemedioiden ääressä enemmän kuin suositellut kaksi tun a (kansallinen suositus 7 18-vuo aille). Kahdeksasluokkalaisista vain 2 % ei käytä päivi äin aikaa sosiaalisen median parissa. Liikkuminen ja liikkumislisenssit Tutkimus osoi aa selväs, e ä pyöräily on tärkeä liikkumisen keino lapsille. Suurin osa Kauhajoen lapsista kulkee ak ivises ainakin osan koulumatkoistaan, sillä n. 60 % ilmoi kulkevansa jalan tai pyörällä ainakin osan koulumatkoista. Myös suuri Kauhajoen ja Bendigon lapset voivat verra ain hyvin. 14 Urbaani arki Kauhajoella

15 osa kuljetusoppilaista kulkee osan matkasta jalan tai pyörällä. Autokyydillä kulkee kouluun vastaajista reilu kolmannes eli 38 %. Pyöräilevien määrä on 8.- uokkalaisten keskuudessa pienempi kuin 5.-luokkalaisten keskuudessa. Suomessa lapset saavat yhä liikkua melko vapaas. Liikkumislisenssit lisääntyvät iän myötä; kasiluokkalaisten liikkumisvapaudet ovat suuremmat kuin viidesluokkalaisten. Viidesluokkalaisista lähes 90 % saa pyöräillä itsenäises vaikkapa kavereiden luo, n. 60 % jopa pimeällä. Harrastuksiin saa kulkea itsenäises 70 % viitosista. Puistoihin, keskustaan tai kauppakeskuksiin saa mennä itsenäises huomattavas harvempi viidesluokkalaisista. Kasiluokkalaisista 80 % saa mennä lähes minne vain itsenäises, kavereiden luo perä 94 %. Vastaavat luvut Australiassa ovat dramaa ses erilaiset; alle puolet kummankin ikäluokan vastanneista sai liikkua itsenäises missään. Tatu Siltanen / KKS Rahikka en eli kanta e 44:n ylitys on monin paikoin vaarallinen. Vaaroista huolima a rei on monen lapsen arkiliikuntamatkaa. Kauhajoella suurin osa lapsista kulkee ainakin osan koulumatkasta omin avuin kävellen tai pyörällä, toisin kuin Bendigossa. Koulumatkojen kulkutavoissa ei ole eroa sukupuolten tai ikäluokkien välillä. Pyöräily (60 %) ja koulubussi (25 %) ovat yleisimmät kulkutavat sekä tytöillä e ä pojilla. Urbaani arki -tutkimuksessa kysy in lapsilta, mitä listatuista asioista heillä on lupa tehdä yksin ilman vanhempia. Tulokset on esite y alla olevassa taulukossa. (Lisää lauseen alkuun Onko sinulla yksin lupa... ) Urbaani arki Kauhajoella 15

16 Tatu Siltanen / KKS 3.2. Lasten liikkumistottumusten ja elämäntapojen terveysvaikutukset Urbaani arki -tutkimuksen avulla tarkastel in myös lasten koulumatkaliikkumisen ja elämäntavan vaikutusta heidän terveyteensä. Ympäristöllä ei lastoanalyysin perusteella ole Kauhajoella suurta vaikutusta terveyteen tai käy äytymisen. Sen sijaan lasten ajankäy ö vaiku aa lastollises merki äväs koe uun terveyteen. Ulkoilu ja liikunta lisäävät tunne a hyvästä terveyden lasta. Vastaavas runsaas ruutuaika vie ävillä on enemmän terveysoireita, kuten päänsärkyä, vatsakipua ja niskasärkyä. Koulumatkaliikkumisen ja elämäntavan vaikutus terveyteen Urbaani arki -tutkimuksen tulosten - lastotarkastelun valossa näy ää seuraavanlaiselta: Koulumatkan pituus vaiku aa eri äin merkitseväs siihen, kuljetaanko se ak ivises vai ei. Tulos toistuu kansainvälisessä tutkimuksessa poikkeukse a. Lähikouluverkosto vaiku aa lasten fyysiseen ak ivisuuteen koulumatkoillaan. Koulumatkan kulkutavan ak ivisuuden ja koululaisen ylipainoisuuden välillä ei ole lastollises merkitsevää yhtey ä. (Aineistossa on 22 % ylipainoisia vastaajia.) Ajankäy ömuu ujien (urheillen, telkkarin ääressä tai etokoneella, sosiaalisissa medioissa tai ulkoillen viete y aika) ja ylipainon esiintymisen välillä ei ole merkitseviä lastollisia yhteyksiä. Mitä enemmän vastaaja vie ää aikaansa ulkoillen, sitä todennäköisemmin hän kokee terveytensä eri äin hyväksi.* Mitä enemmän vastaaja harrastaa koulun ulkopuolella liikuntaa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hän kokee terveytensä eri äin hyväksi (ikä ja sukupuoli kontrolloitu, eri äin merkitsevä tulos). Television/ etokoneen ääressä tai sosiaalisissa medioissa käytetyllä ajalla ei ole - lastollises merkitseviä yhteyksiä koe uun terveyteen. Mitä enemmän vastaaja vie ää aikaansa television tai etokoneen ääressä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hän kärsii jostain listatusta oireesta päivi äin.* Sosiaalisen median käytön, kouluajan ulkopuolisen liikunnan tai ulkoilun ja oireilun välillä ei löydy lastollises merkitseviä yhteyksiä. *ikä ja sukupuoli kontrolloitu, miltei merkitsevä tulos 16 Urbaani arki Kauhajoella

17 Lapsille erityisen tärkeitä ovat paikat, joissa voi tavata kavereita. Myös mm. paikan myönteinen ja hyväksyvä ilmapiiri, eloisuus, turvallisuus sekä tekemisen mahdollisuudet tuo avat hyviä kokemuksia Lapsille tärkeät ympäristöt Urbaani arki -tutkimuksessa pyyde in 5.- ja 8.- luokkalaisia sijoi amaan kartalle hyvinä ja huonoina kokemiaan paikkoja. Heidän pi mie ä ympäristössään paikkoja, joissa on hyvä tai huono tehdä erilaisia asioita (toiminnalliset paikat), on hyvät tai huonot ihmisten väliset suhteet (sosiaaliset paikat) tai jossa tuntuu mukavalta tai ikävältä (emo onaaliset paikat). Selvä enemmistö merkinnöistä oli posi ivisia (86 % myönteisiä, 14 % kielteisiä). Vastaaja sai myös valita 10 tekijän listasta syyn, miksi paikka oli hyvä tai huono. Kyselyn kar oihin merki in kaikkiaan 803 paikkaa, joista myönteisiä oli 689 ja kielteisiä 115. Tulosten avulla voidaan hahmo aa, mitä paikat Kauhajoella ovat lapsille kokemuksellises merkityksellisiä. Vastauksista heijastuu lasten ja nuorten elämänpiiri; tärkeimpiä paikkoja lapsille ovat kiista a omat, kavereiden ja sukulaisten kodit, koulut ja harrastuspaikat. Kauhajoen harrastuspaikoista esimerkiksi uimahalli, nuorisotalo Räimiskä, Sotkan laske elurinteet, urheilukentät ja -salit, ratsastustallit, kirjasto sekä Panula-opisto tuo avat lapsille ja nuorille runsaas myönteisiä kokemuksia. Vastauksista ero uu myös tärkeitä hengailu- ja tapaamispaikkoja, kuten nuorisotalo ja keskustan jotkut kaupat ja kahvilat. Merkintöjen perusteella ydinkeskustan fasilitee- t ovat ak ivisessa käytössä ja ovat myös tärkeitä lapsille. Eniten merkintöjä ko en ja koulujen jälkeen kohdiste in Virkkuun, Räimiskään ja Sotkaan. Näihin kohdiste in pääasiassa myönteisiä, mu a myös kielteisiä paikannuksia. Myös nuorten suosimat ostospaikat ja perheille sopivat retkeilykohteet jäävät mieleen mukavina kohteina. Lapset ja nuoretkin arvostavat mielly ävää asuinympäristöä. Myönteisistä paikoista merki in eniten paikkoja, joihin lii yi nimenomaan mieluista toimintaa. Kaikkein eniten merki in ystävien tapaamispaikkoja. Kielteisistä vaihtoehdoista eniten merki in paikkoja, joihin lii yi tylsyyden tunne a ja tekemisen puute a. Tutkimuskin muistu aa: nuorille on tärkeää, e ä saa tavata kavereita ja e ä on tekemistä. Urbaani arki Kauhajoella 17

18 Nuoret kuvailivat myönteisinä merkitsemiään paikkoja mm. näin: Siellä on hauskaa olla ystävien kanssa On kivaa kun kavereita asuu lähellä Me keksitään kaikkea kivaa täällä Ympäristöni on aivan mahtava, voi touhuta yksikseni, sillä kaverit asuvat aika kaukana... Mukava rauhallinen pikkukaupunki :) Aika vähän ajanvie o- ja liikuntapaikkoja Minulla on hyvä ympäristö asua. Pidän ko ni ympäristöstä! Ko ni on paras paikka maailmassa Mun ko, ja ihana paikka, rauhallinen! Kiva kalapaikka ja nä silta!! Ensimmäinen maja Kahla in joen yli Uitu on paljon ja paiste u makkaraa Rakas paikka! Täällä on aina mukavaa käydä! Tämä on mummun ja paappani en nen ko ja tänne lii yy ihania muistoja :). Sain 2 kiloisen hauen Skei aaminen Sain täällä tooooooosi paljo uusia kavereita Mopolla ajelu 18 Urbaani arki Kauhajoella

19 Vanhemman ikäluokan vastaajat näy ävät tulosten perusteella osallistuvan selkeäs useammin ohjattuihin liikuntaharrastuksiin sekä muihin harrastuksiin kuin nuoremmat vastaajat. Vanhemmat lapset ovat merkinneet selväs enemmän myös kaupunkielämän paikkoja, huonokuntoisia paikkoja sekä paikkoja, joissa ei ole mitään tekemistä tai johon on pakko tulla. Vanhemman ikäluokan vastaajat ovat myös osoi aneet selkeäs nuorempia enemmän uusiin ihmisiin tutustumisen sekä kiusaamisen paikkoja. Sukupuolten välillä syntyi stereotypioihin sopivia eroja vastauksissa. Tytöt vaiku avat olevan ak ivisempia kyläilijöitä ja harrastajia. Pojille taas näy äisi olevan ty öjä tärkeämpää saada puuhata ilman aikuisten valvovaa silmää. Tytöt nimi äin merkitsivät selväs poikia enemmän paikkoja, joissa tavataan ystäviä, ty öjä ja poikia, joissa voi olla oma itsensä ja jotka ovat eloisia. Lisäksi tytöt vaiku avat harrastavan muita kuin ohja uja liikuntamuotoja runsaammin kuin pojat. Tytöt olivat lisäksi paikantaneet surullisuuden paikkoja kohtuullisen paljon poikiin verra una. Ainoa merkintävaihtoehto, jota pojat olivat paikantaneet ty öjä runsaammin, oli Kukaan ei vahdi. Kyselyssä tarjo in myös mahdollisuus kuvailla omin sanoin, mitä posi ivisia tai nega ivisia kokemuksia vastaajalla oli merkitsemästään kohteesta. Nämä avoimet vastaukset piirtävät kuvaa lasten ja nuorten paikkoihin lii yvistä henkilökohtaisista kokemuksista ja tunteista. Marke a Nummijärvi Marke a Nummijärvi Tatu Siltanen / KKS Urbaani arki Kauhajoella 19

20 POSITIIVISET PAIKANNUKSET YLEENSÄ... Kauhajokiset lapset ja nuoret näy ävät kokevan elinympäristönsä pääasiassa myönteisenä. Jotkut kokivat kielteisten merkintöjen sijoi amisen kartalle ylipäänsä vaikeaksi. Vies on kannustava; Kauhajoen voi tulkita olevan nuorison mielestä kohtuullisen hyvä paikka asua ja elää. Kartalle piirre in yhteensä lähes 700 myönteistä paikkamerkintää. Tutkimus tuo esille kodin ja ystävien ko en merkityksen lasten ja nuorten elämässä. Koteihin (omien, ystävien ja sukulaisten) merki in ylivoimaises eniten myönteisiä merkintöjä. Pääasiassa myönteisinä paikkoina merki in myös koulut niin keskustassa kuin kylilläkin. Myös rentou avan vapaa-ajan tekemisen paikat ovat lapsille ja nuorille tärkeitä....keskustassa Keskustan alueella eniten merki in Sanssin koulua ja koulukeskusta, Virkkua, nuorisotalo Räimiskää ja urheiluken ä (ks. kar a viereisellä sivulla). Myönteisinä hengailupaikkoina merki in edellisten ohella en nen K-kaupan kiinteistö (Karikoski), Ojalan Pakari, ABC-kahvila, kirjasto, Sotka, keskusurheilualue ja joitakin keskustan liikkeitä. Myönteisiä merkintöjä kohdistui keskustassa myös oikeustaloon (jossa sijaitsee judosali), Setälään, Panula-opistoon, kansalaisopistoon ja Filppulan kouluun.... KYLILLÄ Keskustan ulkopuolella kartalle merki in myönteisinä hevostallit Kainastolla ja Nummijärvellä, mopoiluun sopivia hiekkakuoppia sekä jokunen kalapaikka Kainastonjoen ja Päntäneenjoen varrella. Myönteisinä paikkoina merki in myös koulut, uimapaikat ja seuraintalo. Kielteisiä paikannuksia kohdistui mm. kouluihin. Paikannukset yksilöitynä eri kylissä: Päntäne: koulu ja jokivarsi Kainasto: koulu ja tallit Hyyppä: metsät, koulu, Kauhajärvi Nummijärvi: koulu, kauppa, leirintäalue, hiekkamontut, talli...ja LUONNOSSA Luonnosta nau minen merki in lähes 50 kertaa, joista suurin osa kohdistui kodin ympäristöön. Yksi äiset vastaajat olivat merkinneet myös Kainastonjokivarren, Hiukkajärven, Männikön viheralueen, Päntäneenjoen varren ja Sotkan luonnosta nau misen kohteeksi. Kauhajokivar a ei merki y luonnosta nau misen kohteena kertaakaan. Satu Viitamäki / KKS 20 Urbaani arki Kauhajoella

21 Koko kuntaan sijoi uvien myönteisten merkintöjen sisältöjä ja kohteita: Tapaan kavereita: kodit!, Räimiskä 16, Sanssi 14, koulukeskus 10, Virkku ympäristöineen 5, Sotkan laske elurinne 2, Päntäneenjoki 2, Päntäneen koulu 2, Hyypän koulu 2, Nummijärven koulu 2, Karikoski 1, ABC 1, linja-autoasema 1, OP 1, oikeustalo 1, ko seututalo 1, kasino 1, Setälä 1 Luonnosta nau minen; ko ympäristöt, Kainastonjokivarsi 4, Räimiskä & uimahalli 3, Hiukkajärvi 2, Männikön metsä 1, Päntäneenjoki 1, Sotkan rinne 1 Vietän aikaa aikuisten kanssa: kodit, Räimiskä 4, koulut 3 Hengailen: Räimiskä 13, Karikoski 7, Virkku 5, Ojalan pakari 3, kirjasto 3, Sotka 3, lukio 2, urheiluken ä 2, ABC 2, Sanssi 2, muut liikkeet 6, Päntäneenjokivarsi, R-kioski 1 Ohjaamaton liikunta: Uimahalli 16, Räimiskä 8, urheiluken ä 8, Sotka 6, Kalkunmäen ken ä 3 + metsä 1, Hiukkajärvi 2, koulujen pihat 1/koulu Ohja u liikunta: Keskusurheiluken ä, Virkku, koulukeskus, Sanssin koulu, kauppaoppilaitos, ratsastustallit, Päntäneen ken ä, muut Tatu Siltanen / KKS Urbaani arki Kauhajoella 21

22 Kar oihin on koo u ohjaama oman (vihreät pallot) ja ohjatun liikunnan (siniset pallot) merkinnät. Vasemman puoleisessa kartassa näkyvät kaikki liikuntaan lii yvät merkinnät, oikeanpuoleisessa keskusta-alue tarkemmin. Ohjatun ja ohjaama oman liikunnan merkinnät keski yvät ydinkeskustan tärkeimmille liikuntapaikoille, myös Sotkan laske elurinne ja Kalkunmäen ken ä on merki y useita kertoja. Taajaman ja kunnan reuna-alueille kaksi ikäluokkaa merkitsi mieluisia urheilupaikkoja vain muutaman. OHJATTU JA OHJAAMATON LIIKUNTA Liikuntaa koskevat paikannukset poimi in omaan tarkasteluunsa, jo a saataisiin muodoste ua kuvaa liikuntapaikkojen käytöstä ja merkityksestä lapsille ja nuorille. Kyselyssä sai merkitä erikseen ohjatun ja ohjaama oman liikunnan paikkoja. Ohjatun liikunnan paikkana korostuvat keskusurheiluken ä, Virkku, Sanssin koulu sekä koulukeskus. Muualla on vain yksi äisiä merkintöjä. Ohjaama oman liikunnan paikkana ero uvat Sotkan laske elumäki, Kalkunmäen ken ä, koulukeskuksen piha, Räimiskä sekä Filppulan koulu. Pukkilan koulua ja ken ää tai Filppulan koulun ken ää ei merki y lainkaan. Tulokset luovat vaikutelman, e ä tärkeimmät liikuntafasilitee t keskustassa ovat ak ivisessa käytössä ja tärkeitä toimintaympäristöjä. Toisaalta ohja u liikuntatoiminta näy äisi olevan varsin keski ynyttä keskustan keskeisille liikuntapaikoille. Vastaukset herä ävät kysymyksen, onko lähempänä laajempia asuinalueita sijaitsevien kouluympäristöjen, liikuntaken en ja puistojen mahdollisuuksia lähiliikuntapaikkoina hyödynne y rii ävän tehokkaas. Myös kylissä tulisi olla rii äväs tarjolla houku elvia mahdollisuuksia niin ohjatun kuin ohjaama oman liikunnan harrastamiseen. Marke a Nummijärvi 22 Urbaani arki Kauhajoella

23 NEGATIIVISET PAIKANNUKSET Kielteisissä merkinnöissä nousee esiin monia samoja lasten ja nuorten elämänpiiriin kuuluvia kohteita kuin myönteisissäkin: koulut, nuorisotalo ja Virkku. Kodit jäivät onneksi vähemmistöön. Paikannuksista suurin osa sijoi uu keskustaan. Kouluja merki in paitsi myönteisinä, eniten myös kielteisinä paikkoina. Tämä muistu aa siitä, e ä kouluviihtyvyyden parantamiseksi ja ylläpitämiseksi on tehtävä jatkuvas töitä. Kysely teh in aikana, jolloin yläkoulu oli väliaikaises Sanssin koulussa. Koulukeskuksen remon n valmistumisen jälkeen yläkoulun olosuhteet ovat parantuneet oleellises. Ympäristön laatutekijöitä tarkoi avissa paikannuksissa merki in lähinnä estee siä puu eita ja vaaran paikkoja. Koko kuntaan sijoi uvien kielteisten merkintöjen sisältöjä ja kohteita: Tylsää, ei tekemistä, pakko tulla... yläkoulun evakkorakennuksena toimineeseen Sanssin kouluun kohdistui nega ivisia paikannuksia. Aninkuja merki in kahdessa kohdassa vaaralliseksi. Keskustan alueelle sijoi uvien kielteisten merkintöjen kohteita ja sisältöjä: Nuorisotalo: meluista, tylsää, ei mitään tekemistä Virkku: huono, ruma, stressaava, ei mitään tekemistä, huonokuntoinen Koulukeskus: tylsää, stressaavaa, meluisaa, surullista, saastunu a, ruma, huono paikka, vaarallinen, huonoja muistoja, likaista, pakko tulla tänne, ei mitään tekemistä Panula-opisto: soi n pitää tuoda autolla, meluisaa, tylsää Aninkuja: fyysinen este, vaarallinen liikenne Topeeka: sulje u, ei mitään tekemistä Joki: likainen, saastunut, vaarallinen, huonoja muistoja Urheiluken ä: huonokuntoinen S-market: ABC kivempi, liian vähän kauppoja Asuinalueet: en set kaverit kiusaa, minua on seurailtu autolla, liikkuu outoja tyyppejä Aron koulu: stressaava, tylsä, pakko tulla tänne, ei mitään tekemistä, sulje u Tylsää 26: 13 Sanssin koulu, 4 koulukeskus, lukio, kirjaston leikkiken ä, Topeeka, Räimiskä, Perä-Hyyppä, Sahan koulu, Nummijärven koulu, Juonikylä/as, Aron koulu Ei mitään tekemistä 22: Sanssi 9, Koulukeskus 2, Uimahalli 2, Neva-Kokko/pelto, Räimiskä, Kalkunmäen ken ä, Aron koulu, Topeeka/liikekiinteistö, Koivisto-Kokko, Kalmarinmäki/as, Yrjänäiskylä/pelto, Koskenkylä/as Tänne on pakko tulla 18: Sanssi 12, Koulukeskus 2, Aron koulu, yksi äiset asuintalot 3 Ruma 16: Sanssin koulu 6, Koulukeskus 2, Sahan en varsi 2, Neva-Kokon pelto, Juonikylä/as, Sahan koulu, Lus lan koulu, Sepparin takana, Uimahalli Huono kunto 16: Sanssi 12, Uimahalli, Urheiluken ä, Koulukeskus, Koihna/as Meluisa tai rauhaton 14: Sanssi 6, Räimiskä 2, Koulukeskus, Kirjaston leikkiken ä, Juonikylä, Nummijärven koulu, Sahankylän k., Lus lan k. Vaarallinen 7: Koulukeskus 2, joki Virkun kohdassa 2, Sanssi, TK:n takana, Nummijärven k. Kiusaamisen paikka 7: Sanssi 2, Kasino, Koivisto-Kokko, Nummijärven koulu, asuinalueet 2 Liikenne matkalla tänne on vaarallista 7: Aninkuja 2, Sanssi 2, Sahankylä, Koivisto-Kokon asuinalue, Ikkeläjärvi Tänne on vaikea päästä 6: Koivisto-Kokko 2, Aninkuja, Päntäne, Yrjänäinen, Ikkeläjärvi Sulje u 4: Topeeka/liikerakennus 2, Koivisto- Kokko, Aron koulu Pelo avia aikuisia, riitelyä 11; Nummijärven koulu, Kasino, ABC, 8 yksityistä Urbaani arki Kauhajoella 23

24 3.4. Koulumatkat Kyselyssä pyyde in merkitsemään kar aan myös koulumatkat. Tärkeimmät rei t ja vilkkaat solmukohdat hahmo uvat päällekkäisten merkintöjen avulla. Tieto on arvokasta aineistoa erityises kevyenliikenteen verkoston ja kadunylitysten turvallisuuden kehi ämisessä, ja sitä täsmennetään käy äjien ja ylläpitäjän kokemusperäisellä edolla. Pyöräily on tärkein koulumatkojen kulkukeino, ja sen houku elevuu a tulee tukea yhteisvoimin jatkossakin. Kartalle merkityt koulumatkat tuovat esiin tärkeimmät kulkurei t ja keskeiset enylityspaikat mm. Aninkujalla, Lus lan ellä ja Savikylän ellä. Sanssin koulun ympäristö korostuu yhteiskoulun väistövuosien vuoksi. 24 Urbaani arki Kauhajoella