CIMON VUOSIJULKAISU Neljännesvuosisata. kansainvälistymistä

Transkriptio

1 CIMON VUOSIJULKAISU 2016 Neljännesvuosisata kansainvälistymistä

2 CIMO on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Edistämme kansainvälistymistä monin eri tavoin. Koordinoimme harjoittelu-, vaihto- ja apurahaohjelmia ja vastaamme EU-ohjelmien toimeenpanosta ja tiedottamisesta Suomessa. Tuemme Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa ja teemme maailmalla tunnetuksi suomalaista koulutusta. Keräämme, tuotamme ja välitämme kansainvälistymistä koskevaa tietoa kansalaisille, eri alojen asiantuntijoille ja päätöksentekijöille. Unelmamme on aidosti avarakatseinen Suomi. Avainlukuja CIMOn vuodesta 2015 kokonaisrahoitus 47,8 miljoonaa euroa apurahoja ja hanketukia jaettiin 37 miljoonaa euroa hankkeisiin ja ohjelmiin osallistui henkilöä verkkopalveluissa oli lähes 2 miljoonaa käyntiä henkilöstöön kuului 103 henkilöä Helsingissä ja 16 Suomen kielen ja kulttuurin opettajaa ulkomailla

3 Lukijalle TÄNÄ VUONNA on kulunut 25 vuotta siitä, kun CIMO perustettiin. Laissa vuodelta 1991 todetaan näin: Opiskelija- ja harjoittelijavaihdon sekä muun Suomen ja ulkomaiden välisen henkilövaihdon edistämiseksi on Kansainvälisen henkilövaihdon keskus. Vuosien varrella on tapahtunut paljon. CIMOn toimiala sekä tehtävät ovat muuttuneet ja asiakaskunta kasvanut. Toimintaympäristö on muuttunut rajusti. Suomen neljästä nykyisestä rajanaapurista kahta ei ollut olemassa, kun ensimmäistä lakiluonnosta kirjoitettiin. Tässä julkaisussa hahmottelemme kuvaa siitä, mitä kansainvälistymisessä on toimialallamme tapahtunut. Kronologisesti etenevässä tekstissä on poimintoja tapahtumista Suomessa, Euroopassa ja maailmalla. Joidenkin teemojen kehitystä katsotaan hieman tarkemmin ja tekstin lomaan on nostettu käännekohtia CIMOn toiminnassa. Lopuksi opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen visioi, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Toiminnallemme on aina ollut tyypillistä yhteistyö asikkaiden ja sidosryhmien kanssa. Olemme yhdessä rakentaneet kansainvälistä Suomea. Lämmin kiitos teille kaikille siitä, että olemme saaneet kulkea kanssanne tämän matkan. Vuosi 2016 jää CIMOn viimeiseksi toimintavuodeksi, mutta työmme jatkuu edelleen. Ensi vuoden alusta teemme sitä uudessa virastossa, yhdessä nykyisen Opetushallituksen kanssa. Matka kohti kansainvälisempää ja aidosti avarakatseista Suomea jatkuu. Samu Seitsalo CIMOn johtaja CIMO

4 Julkaisun kuvat ovat vuodelta 1996 ja ne on ottanut Pekka Ailio. Kuvissa olevat nuoret ovat Vantaan Voimisteluseuran Pilotit -joukkueen jäseniä ja heidän ystäviään Suomesta lähteneet Erasmus-opiskelijat CIMO

5 1. Suuntana Eurooppa ( 1994) LUVUN puolivälissä Suomi on alkanut kansainvälistyä vauhdilla. Taustalla myllertävät suuret kansainvälispoliittiset muutokset, kuten Länsi- Euroopan yhdentyminen ja sosialismin romahtaminen, jonka myötä Neuvostoliitto katoaa maailman kartalta ja Itä-Euroopan maiden muutosprosessi käynnistyy. Euroopan integraatio nähdään Suomessa sekä haasteena että mahdollisuutena. Pääoman, tavaroiden, työvoiman ja palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen halutaan varautua ja mahdollisuudet osallistua lisääntyvään kansainväliseen vuorovaikutukseen turvata. Uusia ammatteja ja kansainvälisiä tehtäviä syntyy eri sektoreille. Suomessa ajatellaan, että kansainvälistymisessä tarvittavalle osaamiselle luodaan perusta koulutuksella. Valtiovalta alkaakin lisääntyvässä määrin tukea kansainvälistä liikkuvuutta edistäviä kehittämistoimia, sillä ulkomailla opiskelu, tutkimustyö tai harjoittelu on huomattu tehokkaaksi tavaksi hankkia kansainvälisyystaitoja. Kansainvälistymisestä tulee yksi korkeakoulutuksen painopistealueista ja opetusministeriö laatii toimenpideohjelman korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämiseksi luvun taitteen Suomessa kansainvälinen liikkuvuus koskee muutamia tuhansia henkilöitä. Se on organisoitu pääasiassa kahden maan välisillä ja vastavuoroisuusperiaatteella toimivilla ohjelmilla, joita hoidetaan eri ministeriöissä. Euroopan yhdentymiskehitys on jo tuonut markkinoille uusia useamman osapuolen välillä toimivia liikkuvuusohjelmia, kuten Euroopan unionin Comett- ja Erasmus-ohjelmat sekä pohjoismaisen Nordplus-ohjelman. Ne ovat avautumassa myös suomalaisille. Suomessa eletään presidentti Mauno Koiviston ja pääministeri Esko Ahon aikaa. Talous on kääntynyt lamaan ja kasvava työttömyys kurittaa kansaa. Työelämä on murroksessa: on alettu puhua tietotyöstä, pätkätöistä ja jatkuvan kouluttautumisen tarpeesta. Eräs menestystarina on aluillaan, sillä kesällä 1991 Suomen Pankin johtaja Harri Holkeri soittaa Nokian kännykällä maailman ensimmäisen gsm-puhelun. Tällaiseen Suomeen perustetaan Kansainvälisen henkilövaihdon keskus. CIMO

6 Perustamisen taustalla on halu tehostaa hallintoa, koordinaatiota ja palvelua keskittämällä ohjelmat saman katon alle. Asiaa valmistelee opetusministeriön asettama palvelukeskustoimikunta, joka ehdottaa lisääntyviä henkilövaihdon tehtäviä hoitavan keskuksen perustamista ministeriön hallinnonalalle. Laki ja asetus Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksesta astuvat voimaan ja keskus aloittaa toimintansa kaksi päivää myöhemmin. Keskuksen tehtäväksi määritellään koulutuksen ja työelämän kansainvälistymisen edistäminen henkilövaihdon keinoin. Keskus suunnittelee, toimeenpanee ja koordinoi henkilövaihdon ohjelmia, tarjoaa asiakkailleen tieto-, tiedotus- ja julkaisupalveluja sekä sidosryhmilleen koulutusta ja konsultointia. Keskuksen perustan muodostavat sinne siirretyt toiminnot: kansainvälinen harjoittelu työministeriöstä, stipendiasiainkeskus ja asuntolatoiminta opetusministeriöstä sekä asiantuntijavaihto-, harjoittelu- ja apurahaohjelmat kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Opiskelijoiden mielestä ulkomaanjakso kehittää sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja sekä opettaa toimimaan erilaisista kulttuureista tulevien kanssa. Global Mindedness -kysely (ks. s. 32) Ohjelmien mukana seuraa henkilöstöä työ- ja opetusministeriöistä; yhteensä uudessa keskuksessa on 26 työntekijää. Ohjelmia on 11 ja niiden piirissä 3500 suomalaista ja ulkomaalaista opiskelijaa, tutkijaa ja harjoittelijaa. Keskus päättää kutsua itseään nimellä CIMO, joka on lyhenne sen englanninkielisestä nimestä Centre for International Mobility. CIMO alkaa profiloitua asiantuntija- ja palveluorganisaatioksi. Kansalaiset tarvitsevat tietoa kansainvälistymisen mahdollisuuksista ja jo vuonna 1992 käynnistyy puhelinneuvonta ensimmäisenä CIMOn neuvontapalveluista. Vuotta myöhemmin avataan infopiste käyntiasiakkaita varten. Euroopan yhdentyminen näkyy alusta saakka myös CIMOn toiminnassa. Suomi on päässyt mukaan tekniikan alan Comett-ohjelmaan vuoden 1990 alusta ja korkeakoulutuksen Erasmus-ohjelmaan vuotta myöhemmin. CIMOsta tulee Erasmuksen kansallinen toimisto, joka vastaa ohjelman hallinnoinnista Suomessa. Ohjelman vaihtoihin päästään mukaan lukuvuodesta alkaen. Ensimmäisellä kierroksella suomalaisista yliopistoista lähtee Eurooppaan yli 800 ja Suomeen tulee 150 Erasmus-opiskelijaa. Suomen yliopistoissa opiskelee tällöin myös noin 2200 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. CIMOn Venäjä-asiantuntemus kasvaa, kun lakkautetun Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin apu- 6 CIMO

7 Bilateraaliapurahoista kaiken kansan liikkuvuuteen CIMOn perustamisvaiheessa akateeminen liikkuvuus näytti toiselta kuin se, mihin Erasmus-sukupolvi on tottunut. Ulkomailla opiskelu, tutkiminen tai opettaminen oli mahdollista vain harvoille ja valituille. Liikkuvuuden taustalla olivat Suomen ja eri valtioiden välillä käydyt korkean tason neuvottelut sekä niiden perusteella syntyneet sopimukset kulttuurivaihdosta. Ensimmäiset sopimukset solmittiin jo 1930-luvulla, mutta kiivaimpaan tahtiin niitä tehtiin vuosina Sopimusten myötä syntyi kahdenvälisiä kulttuurivaihto-ohjelmia, jotka sisälsivät myös henkilövaihtoa. Yleensä kyse oli ainakin opiskelija- ja jatko-opiskelijavaihdosta, usein myös tiede- ja kulttuurialojen asiantuntijavaihdoista ja kielikursseista. Henkilöiden määrä ja vierailukuukaudet perustuivat tiukasti vastavuoroisiin kiintiöihin. Laajimmillaan ohjelmiin osallistui yli 40 maata, joista suurin osa oli Euroopassa. Kulttuurivaihto-ohjelmat eivät tavoittaneet suuria joukkoja, mutta olivat esimerkiksi sosialististen maiden akateemiselle väelle vaihtoehto, jolla oli kysyntää: olihan idästä länsimaihin liikkuminen varsin säädeltyä ja tulijalle kallista. Pitkälle 1980-luvulle saakka lähetystöjen voi katsoa olleen ainoita kansainvälisen liikkuvuuden toimistoja luvulla liikkuvuus alkoi muuttua massojen todellisuudeksi. EU:n tutkimuksen puiteohjelmat ja Erasmus muuttivat tilanteen lopullisesti ja mullistivat myös suomalaisyliopistojen opiskelijoiden ja opettajien arjen. Kulttuurisopimuksiin perustuvat apurahat ovat olleet yksi niistä peruskivistä, joille CIMO aikanaan rakennettiin. CIMO on alusta saakka kehittänyt myös muunlaisia rahoitusväyliä ulkomaisten jatko-opiskelijoiden ja tutkijoiden saamiseksi Suomeen. Esimerkiksi CIMO Fellowship -apurahaohjelma tarjosi kiintiöiden sijaan avoimeen kilpailuun perustuvan vaihtoehdon. Kulttuurisopimuksiin perustuvat ohjelmat uudistettiin 2000-luvun alussa, jolloin niiden tilalle tuli Finnish Government Scholarship Pool. Tässäkin ohjelmassa siirryttiin kiintiöistä hakuun, jossa kaikkien sopimusmaiden hakijat kilpailevat samoista apurahoista. Kun liikkuvuus Euroopassa kävi mahdolliseksi kenelle tahansa, suunnattiin CIMOn kansallisissa apurahaohjelmissa katseet oman maanosan ulkopuolelle. Esimerkiksi Scholarship Pool -ohjelmaan voivat nykyään hakea vain kolmansista maista tulevat hakijat. Samalla mukaan on saatu kokonaan uusia maita, tuoreimpina Namibia ja Peru. Tällä hetkellä ohjelmaan kuuluu 14 maata. CIMO

8 rahaohjelmat ja osa henkilökunnasta siirretään sen yhteyteen. CIMO rakentaa määrätietoisesti yhteistyötä saksalaisen DAADin ja hollantilaisen Nufficin tapaisten ulkomaalaisten sisarorganisaatioiden kanssa ja on vuonna 1993 perustamassa näiden yhteenliittymäksi Academic Cooperation Association -järjestöä eli ACAa. Nyt eletään aikaa, jolloin idän ja lännen välissä tasapainoillut Suomi on avautumassa ulospäin ja kurkottaa kohti muuta Eurooppaa. Katseet kohdistuvat Helsingin Senaatintorille, jossa Leningrad Cowboys ja Puna-armeijan kuoro esiintyvät Total Balalaika Showssa. Vuotta myöhemmin, vuonna 1994, Suomessa siirrytään presidentti Martti Ahtisaaren aikaan ja solmitaan Eta-sopimus, mikä avaa uusia portteja Eurooppaan. Vuoden lopussa järjestetään kansanäänestys EU-jäsenyydestä ja 57 % suomalaisista sanoo sille KYLLÄ. CIMOn toiminta laajenee korkeakoulutuksen kansainvälistämisestä myös nuorisoalalle, sillä Eta-sopimuksen myötä Suomi pääsee mukaan EU:n Nuorten Eurooppa - eli Youth for Europe -ohjelmaan. Tämä ohjelma tukee koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista, kuten nuorten ryhmätapaamisia. Suomeen tulleet Erasmus-opiskelijat CIMO

9 Erasmus muuttaa elämän Kaikkihan Erasmuksen tuntevat tai ainakin jonkun, joka on ollut Erasmus-vaihdossa. Puhutaan Erasmussukupolvesta, joka on jo kasvanut keski-ikäiseksi, löytänyt paikkansa työelämässä ja tarttunut vallan kahvaan Euroopassa. Itse asiassa heidän lapsensa ovat nyt korkeakouluiässä. EU:n Erasmus on tarjonnut vaihtokokemuksia jo yli 3,5 miljoonalle eurooppalaiselle korkeakouluopiskelijalle. Ohjelma käynnistyi 1987 ja Suomi liittyi siihen 5 vuotta myöhemmin. Vuonna 2015 alkaneen globaalin liikkuvuuden myötä Erasmuksessa ovat mukana lähes kaikki maailman maat. Suomessa ohjelmaan liittymistä valmisteltiin opetusministeriön asettamassa työryhmässä, joka ennakoi, että 1990-luvun lopussa 250 suomalaista lähtisi vuosittain Erasmus-vaihtoon. Vaikka ohjelman periaatteena on vastavuoroisuus, ei työryhmä jaksanut uskoa, että Suomeen tulevien opiskelijoiden määrä nousisi samalle tasolle. Ennusteet osoittautuivat alimitoitetuiksi, sillä jo ensimmäisenä Erasmus-vuotena Suomesta lähti yli 800 opiskelijaa ja 1990-luvun lopussa jo lähes Tuoreimmat tilastot ovat lukuvuodelta , jolloin Erasmus-vaihtoon lähti 5600 suomalaista. Suomi on osoittautunut hyvin suosituksi Erasmus-kohteeksi, sillä alkukankeuden jälkeen tulijoiden määrä alkoi ripeästi kasvaa ja ylitti lähtijöiden määrän vuonna Lukuvuonna Suomeen tuli lähes 7300 Erasmus- Euroopan komission vaikuttavuusselvityksessä 1 eurooppalaiset korkeakoulut laskevat Erasmuksen ansioksi mm. sen, että se on auttanut uusien kontaktien luomisessa ja synnyttänyt yhteistutkintojen ja intensiivikurssien kaltaisia yhteistyömuotoja. Silti ohjelman ytimenä pidetään edelleen opiskelijavaihtoa. Vuonna 2017 Erasmus viettää 30-vuotisjuhliaan osana nykyistä Erasmus+ -ohjelmaa. Vuonna 2015 ohjelmaan oli osallistunut suomalaista opiskelijaa. Tällä tahdilla suomalaisia osallistujia on juhlavuoteen mennessä jo 1½ ikäluokan 2 verran. Osallistuneiden määrä vastaa jo nyt keskikokoisen suomalaisen kaupungin väkilukua vähän niin kuin kaikki porilaiset olisivat olleet Erasmusvaihdossa. 25-vuotissynttäreitä vietettiin teemalla Erasmus Changing lives, opening minds. Erasmuksella on todellakin taipumus muuttaa osallistujien elämää. Vaihto parantaa työllisyys- ja uranäkymiä. Se kasvattaa myös ulkomaille muuton todennäköisyyttä, joko työn tai rakkauden perässä. Erasmus-opiskelijoista 33 % eli parisuhteessa ulkomaalaisen kanssa ja 27 % oli tavannut kumppaninsa vaihdon aikana. Komission laskelmien mukaan suhteiden tuloksena on syntynyt miljoona Erasmus-vauvaa. Saman laskutavan mukaan suomalaista Erasmus-opiskelijaa elää ulkomaalaisen kanssa ja rakkaus on roihahtanut vaihdon aikana. Mutta mitenkähän monta Erasmus-vauvaa meillä on? opiskelijaa. 1 Effects of mobility on the skills and employability of students and the internationalisation of higher education institutions. Erasmus impact study. European Commission, Suomalainen ikäluokka = henkilöä CIMO

10 Korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksot Suomesta * Vuoden 2015 luku ennakkotieto 10 CIMO

11 2. EU-jäsenyyden ensimmäiset vuodet ( ) * SUOMI aloittaa EU-jäsenyytensä samaan aikaan Ruotsin ja Itävallan kanssa. Ensimmäinen puheenjohtajuuskausi osuu vuodelle 1999, kun jäsenyyttä on harjoiteltu 4 vuotta. Unionista tulee suomalaisille nopeasti vahva kiintopiste, johon asioita ja tekemisiä ryhdytään suhteuttamaan. Aktiivinen toiminta EU:ssa koetaan nyt tärkeimmäksi asiaksi maan kansainvälisen roolin kannalta. 1 Nokia on noussut maailman johtavaksi matkapuhelinten valmistajaksi. Kansainvälisillä urheiluareenoillakin päästään uudenlaiseen vauhtiin: Suomi voittaa ensimmäistä kertaa jääkiekon maailmanmestaruuden vuonna 1995 ja nuorten jääkiekon maailmanmestaruuden kolme vuotta myöhemmin. Suomessa aloitellaan Paavo Lipposen pääministerikautta. Koulutusrintamalla tapahtuu merkittävä uudistus, kun laki ammattikorkeakouluista astuu voimaan ja ylioppilaspohjaista koulutusta tarjonneet opistot korvautuvat ammattikorkeakoulujen verkostolla. Uusi järjestelmä vastaa omalta osaltaan työ- ja elinkeinoelämän muuttuviin vaatimuksiin. Eurooppalaista yhteistyötä vauhditetaan poliittisen tason prosesseilla. Vuosikymmenen puolivälissä kokoontuvat Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Välimeren alueen kumppanimaiden ulkoministerit Barcelonaan sopiakseen yhteistyöstä. Alkaa Barcelonan prosessi, jonka päämääränä on saada Välimeren alueesta kaikille yhteinen rauhan, vakauden ja vaurauden alue. Prosessilla on vaikutuksia mm. ohjelmien rahoitusmuotoihin. Muutaman vuoden kuluessa käynnistyy esimerkiksi EuroMed-Youth -ohjelma, jolla tuetaan nuorisoalan yhteistyötä EU-maiden ja Välimeren alueen maiden kanssa. Myös korkeakoulusektorilla tapahtuu: vuosituhannen päätteeksi jäsenmaiden opetusministerit allekirjoittavat Bolognan julistuksen ja aloittavat prosessin, jolla halutaan synnyttää Eurooppaan yhtenäinen korkeakoulutusalue. Tavoitteena on kasvattaa eurooppalaisen koulutuksen vetovoimaa ja kilpailukykyä sekä helpottaa tutkintojen tunnustamista ja vertailtavuutta mm. yhdenmukaistamalla tutkintorakennetta ja opintojen mitoitusjärjestelmää. Liikkuvuuttakin halutaan kasvattaa merkittävästi. 1 Mitä mieltä suomalainen? EVAn asennetutkimuksien kertomaa vuosilta CIMO

12 Samaan aikaan lanseerataan Europassi, jolla autetaan eurooppalaisia nuoria kokoamaan osaamistaan ansioluetteloksi työnhakua varten. Europassi helpottaa osaamisen ja tutkintojen vertailua, ja edistää sitä kautta opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta koko Euroopassa. EU-jäsenyys on tuonut Suomelle oikeuden osallistua Euroopan unionin ohjelmiin täysimittaisesti ja olemme mukana alusta saakka 1990-luvun puolivälissä alkavalla ohjelmakaudella. Yleissivistävän, korkea- ja aikuiskoulutuksen sekä kieltenopetuksen ja koulutuksen asiantuntijoiden ohjelmia on nyt koottu Sokrates-ohjelman sateenvarjon alle; Leonardo da Vinci yhdistää aikaisemmat ammatillisen koulutuksen ohjelmat. Tempus-ohjelmalla tuetaan EU-maiden ja lähialueiden korkeakouluyhteistyötä ja Alfaohjelmalla EU:n ja Latinalaisen Amerikan maiden yhteistyötä. Myös Yhdysvaltojen, Kanadan, Australian ja Uuden-Seelannin kanssa tehtävälle yhteistyölle lanseerataan omat ohjelmansa. Euroopan unioni näkyy vahvana myös CIMOn toiminnassa Alkanut EU-ohjelmakausi vahvistaa CIMOn roolia kansallisena toimistona. Sen vastuulla ovat Sokratekseen sisältyvät Erasmus- ja Arion-ohjelmat sekä osa Linguan toiminnoista. CIMO saa hoidettavakseen myös Tempuksen sekä Leonardo da Vinci -ohjelman liikkuvuustoiminnot. Lisäksi koulutussektorin ulkopuolella olevat vastuut kasvavat, sillä CIMOsta tulee EVS-vapaaehtoispalvelun kansallinen toimisto. Ohjelmalle annetaan suomenkieliseksi nimeksi Nuorten eurooppalainen vapaaehtoispalvelu Neuvo. Suomi liittyy EU-maiden eurooppalaiseen verkostoon, joka palvelee koulutus- ja työelämäneuvonnasta vastaavia asiantuntijoita opetus- ja työhallinnossa. CIMO nimitetään verkoston kansalliseksi vastuutahoksi eli koulutustiedotuksen, ohjauksen ja neuvonnan keskukseksi, jonka kumppanina on 15 suurinta työvoimatoimistoa eri puolilta maata. Nuorisosektorilla alkaa Youth for Europe -ohjelman kolmas kausi. Ohjelma koskee nyt myös Keski- ja Itä-Euroopan maiden, entisten Neuvostotasavaltojen sekä Latinalaisen Amerikan ja Välimeren maiden kanssa tehtävää yhteistyötä. EU haluaa tukea muodollisen koulutuksen ulkopuolella tapahtuvaa oppimista myös vapaaehtoispalvelun kautta: European Voluntary Service (EVS) alkaa parin vuoden mittaisena hankkeena ja jatkuu sen jälkeen ohjelmana. Vapaaehtoishankkeiden vetäjät kokevat, että EVS rikastuttaa paikallisia yhteisöjä sekä edistää nuorten välistä solidaarisuutta ja suvaitsevaisuutta. Research based analysis of Youth in Action RAY (ks. s. 32) 12 CIMO

13 Rakastu EVS-ohjelmaan! Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu, tuttavallisemmin EVS (European Voluntary Service) täyttää v vuotta. Suomesta siihen on osallistunut toimijoita Ahvenanmaalta Inariin ja nuoria rohkeista näkövammaisista aktiivisiin luonnonsuojelijoihin. Suomeen tulleet vapaaehtoiset ovat päässeet tekemisiin niin Pertti Kurikan nimipäivien muusikoiden kuin Tarja Halosenkin kanssa. EVS-ohjelmaan on vaikea olla rakastumatta, kun sen kanssa tekee lähempää tuttavuutta. Mikä muu sopisi kaikille vuotiaille koulutukseen, kielitaitoon, sukupuoleen tai oikeastaan mihinkään muuhunkaan katsomatta? Mikä muu avaisi portteja ohjattuun ja kiinnostavaan vapaaehtoistyöhön ulkomailla ilman omia kuluja? Missä muussa ohjelmassa muita heikommassa olevat nuoret olisivat yhtä vahvasti etusijalla? Suomi häviää monelle muulle EVS-vapaaehtoisten määrässä, mutta laadussa olemme kärkimaita. Meillä muita heikommassa asemassa olevien nuorten mukaan ottaminen toteutuu erittäin hyvin. EVS on nostanut profiiliaan myös nuorisotakuun työkaluna. Esimerkiksi Lahden ja Liedon työpajat sekä Hyvinkään-Riihimäen seudun ammattikoulutussäätiö tarjoavat EVS-ohjelmaa työpajanuorille. Tulokset toteutuneista jaksoista ovat huikeita. Useimmiten kotiin palaa henkisesti kasvanut, itseensä ja tulevaisuuteensa uskova, osaamistaan kehittänyt nuori. Monet toimijat ovat olleet mukana koko EVS-taipaleen ajan. Näin ovat tehneet ainakin Lappeenrannan, Ranuan ja Turun kaupunkien nuorisopalvelut, Nuorisokeskus Villa Elba, Maailmanvaihto, Allianssin nuorisovaihto ja Kansainvälinen vapaaehtoistyö KVT. Mitä organisaatio saa vapaaehtoispalvelusta? Heidi Jyrkkä on tutkinut asiaa opinnäytetyössään kunnallisen nuorisotyön kannalta 1. Arvokkainta antia on kulttuurien välisen oppimisen mahdollisuus siellä, missä kansainvälisyys ei muuten ole arkipäivää. Vapaaehtoishankkeesta hyötyvät nuoren lisäksi työyhteisö ja paikalliset asukkaat: kielitaito paranee ja kiinnostus toisiin kulttuureihin kasvaa. Ulkomailta tullut vapaaehtoinen edistää suvaitsevaisuutta, rasisminvastaisuutta ja tasa-arvoa. Asenteiden muutos näkyy selvimmin yhteisöissä, joissa vapaaehtoisia on ollut useita. Ennakkoluuloistaan ovat päässeet niin nuoret kuin aikuisetkin. Näin jälkikäteen on helppoa ajatella, että vapaaehtoisen vastaanottaminen olisi voinut auttaa valmistautumaan turvapaikanhakijoiden määrän nopeaan kasvuun. Myös ne organisaatiot hyötyvät, jotka rakentavat kansainvälistä verkostoa lähettämällä EVS-vapaaehtoisia maailmalle. Nuorelle vapaaehtoispalvelu on luonteva askel suuren maailmaan, mutta hänet matkaan lähettänyt organisaatio saa takaisin osaavan, motivoituneen ja ideoita pursuavan maailmankansalaisen, joka voi palattuaan toimia vaikkapa vertaisohjaajana. 1 Heidi Jyrkkä: EVS-vapaaehtoinen kotikansainvälisyyden edistäjänä: Kokemuksia yhdeksän kunnan nuorisotyöstä. Humanistinen ammattikorkeakoulu CIMO

14 Askelia eurooppalaisella ohjauskentällä EU-jäsenyyden alusta saakka on kannettu huolta siitä, että nuoret saavat kansallisen koulutus- ja työelämätiedon rinnalla tietoa myös muun Euroopan tilanteesta. Tätä asiaa edistää kansallinen koulutustiedotuksen, ohjauksen ja neuvonnan keskus, joksi CIMO nimitettiin vuonna Myöhemmin toiminto on tullut tutuksi nimellä Suomen Euroguidance-keskus ja se on osa yli 30 maan eurooppalaista verkostoa. Ohjauksen ja neuvonnan kenttä on muuttunut parin vuosikymmenen kuluessa melkoisesti. Tietoaineistot ovat siirtyneet verkkoon, TE-hallintoa on uudistettu useaan otteeseen, kansainvälisyys näkyy opetussuunnitelmissa ja on nyt osa ohjaajienkin ammattitaitoa. Euroguidancetoiminnassa ovat kuitenkin alusta alkaen säilyneet samat punaiset langat: ohjausalan asiantuntijoille suunnattu koulutus, ohjausta koskevan tiedon välittäminen ja tuottaminen sekä eurooppalainen verkostoyhteistyö. Euroguidance-keskuksen tukena on ohjauskentän toimijoita edustava asiantuntijaryhmä, joka tuo toimintaan tietoa kentän tarpeista ja tulossa olevista muutoksista. Se tarjoaa myös yhteistyöfoorumin eri tehtävissä toimiville jäsenilleen: ohjaajakouluttajille, ministeriöiden väelle ja opetus- sekä työ- ja elinkeinohallinnossa ja nuorisosektorilla työskenteleville ohjaajille. Euroguidancekeskus on toteuttanut omaa tehtäväänsä kannustaen kohde- ja sidosryhmiään verkottumaan kansainvälisyyden kautta ja äärelle. Ohjaajakuntakin on ehtinyt muuttua. Uusia on tullut alalle ja vanhat ovat tarmokkaasti kasvattaneet kansainvälistä osaamistaan ohjaajavaihtojen, täydennyskoulutusten ja erilaisten tapahtumien avulla. EU:n rahoittamat Academia-vaihdot toivat kansalliseen ohjauskenttään uusia ideoita, käytäntöjä, inspiraatiota ja osaamisen kehittämistä vuosina , jolloin Suomeen ja Suomesta liikkui satoja ohjaajia. Myös kansainvälisyyden asema ohjausosaamisessa on muuttunut. Kansainvälistymistä ja sen myötä tulevia taitoja pidetään nyt tärkeänä työelämäosaamisen osaalueena, ja siksi ohjaus- ja neuvontatyötä tekeviltäkin edellytetään aiheen jonkinasteista hallitsemista. Usein ohjaajia askarruttaa se, miten hyvin kansainväliset asiat on tunnettava, jotta ammattitaitoista ohjausta voi antaa. Onneksi yhä useampi kokee tämän myönteisenä haasteena ja työtä rikastuttavana elementtinä. Euroguidance-toiminnan vahvuutena on ollut tiivis yhteystyö ohjausalan toimijoiden kanssa sekä ohjaus- ja neuvontatyötä tekevien aktiivinen kuunteleminen. Palveluita on kehitetty yhdessä ohjaajien kanssa ja heidän tarpeidensa mukaisiksi. Eri koulutusasteilla tehtävät uudistukset opetussuunnitelmien perusteisiin ja laajojen kokonaisuuksien korostuminen tarjoavat kansainvälisyydelle ja kansainväliselle ohjaukselle mahdollisuuksia kehittämistyöhön jatkossakin. 14 CIMO

15 EU-jäsenyys vaikuttaa myös CIMOn kansallisesti rahoitettuun toimintaan. Esimerkiksi harjoitteluohjelmien maantieteelliset painopisteet muuttuvat vapaan liikkuvuuden myötä Euroopasta sen ulkopuolelle ja harjoittelupaikkojen välittäminen vaihtuu harjoittelun tukemiseen, koordinointiin, tiedottamiseen ja koulutukseen sekä yhteistyöhön oppilaitosten kanssa. Virkamiesten integraatiovalmiuksia kasvatetaan omalla harjoittelu- ja opiskeluohjelmalla. Suomelle tärkeä idänkauppa on Neuvostoliiton romahtamisen myötä vähentynyt radikaalisti ja Venäjäyhteistyölle haetaan uusia muotoja. CIMO virittelee opetusministeriön toimeksiannosta avauksia maiden väliselle korkeakouluyhteistyölle. Ensimmäinen suomalaisvenäläinen Talvikoulu pidetään vuonna 1995: sen tarkoituksena on solmia yhteyksiä lahjakkaiden opiskelijoiden ja yliopistojen välille. Hieman myöhemmin aloitetaan korkeakouluyhteistyön seminaarit, jotka kokoavat suomalaisia ja venäläisiä yhteen parin vuoden välein. CIMOn tehtäväkenttä monipuolistuu entisestään, kun ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistäminen siirtyy sen vastuulle opetusministeriöstä vuonna CIMO saa toiminnon mukana verkoston, johon kuuluu suomen opetuspisteitä 89 yliopistossa 26 maassa eri puolilla maailmaa. EU-jäsenyys on kasvattanut opetuspisteiden määrää, kun kiinnostus Suomen kieleen ja kulttuuriin on sen myötä lisääntynyt. Samana vuonna kerätään ensimmäistä kertaa yliopistojen kansainvälistä liikkuvuutta koskevat tilastot ja vuotta myöhemmin tiedonkeruussa ovat mukana myös ammattikorkeakoulut. Tällöin suomalaisista korkeakouluista lähtee vaihtoon noin 5650 opiskelijaa ja Suomeen tulee lähes 3500 vaihto-opiskelijaa ulkomailta. Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita on nyt vajaat CIMO alkaa julkaista Campus-asiakaslehteä, joka kertoo kansainvälistymisestä eri sektoreilla. Organisaation ensimmäinen verkkopalvelu avataan vuonna 1996 ja Suomea opiskelumaana markkinoiva Discover Finland kolme vuotta myöhemmin. Kansan tiedonjano on suuri ja vuosi 1996 on huippuvuosi julkaisujen jakelussa: vuoden kuluessa jaetaan julkaisua CIMOn kohderyhmille kotimaassa ja ulkomailla. Jakeluluvut ovat jo kahden peräkkäisen vuoden aikana nousseet peräti 75 % edellisen vuoden lukemista * Korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksot Suomeen * Vuoden 2015 luku ennakkotieto CIMO

16 Ulkomailla tutkintoa suorittavat suomalaiset* CIMO * Kelan opintotukea saavat opiskelijat. Suurin osa opiskelijoista opiskelee ulkomaisessa korkeakoulussa.

17 3. Kansainvälisyys alkaa arkipäiväistyä ( ) UUSI vuosituhat vie Suomea yhä tiiviimmin mukaan eurooppalaisen yhteistyön pyörteisiin. Pohjoismaissa aletaan soveltaa Schengen-sääntöjä ja Suomen itäraja on nyt osa Schengen-alueen ulkorajaa. Markka vaihtuu Euroopan yhteisvaluutaksi euroksi. Vuonna 2004 Euroopan unioni laajenee saadessaan kymmenen uutta jäsenmaata Baltiasta, Keski- ja Itä- Euroopan alueelta sekä vielä Maltan ja Kyproksen; kolme vuotta myöhemmin siihen liittyvät myös Bulgaria ja Romania. Suomen toinen EU-puheenjohtajuuskausi osuu vuoteen Maailma järkyttyy Yhdysvalloissa 11. syyskuuta 2001 tapahtuvista terrori-iskuista. Niillä on näkyviä seurauksia myös Suomen ulkopolitiikassa, kansainvälisissä ratkaisuissa ja siinä, miten suhtaudumme tulevaisuuteen. Suomalaisten arvot ja tuntemukset kokevat kolauksen, sillä maailmasta on hetkessä tullut entistä turvattomampi paikka. 1 Muutamaa vuotta myöhemmin koetaan uusi järkytys, kun Intian valtamerellä tapahtunutta maanjäristystä seuraava tsunami tappaa yli ihmistä. Heidän joukossaan on 179 suomalaista, mikä omalla tavallaan tuo kaukana tapahtuneen katastrofin hyvin lähelle. Suomen presidenttinä aloittaa ensimmäistä kertaa nainen, Tarja Halonen, ja pääministerinä Matti Vanhanen, Anneli Jäätteenmäen muutaman kuukauden mittaiseksi jääneen kauden jälkeen. Suomalaiset uskovat vakaasti siihen, että maamme menestys perustuu korkeatasoiseen ja tasa-arvoiseen koulutukseen. 2 Suomen maine koulutuksen laatumaana alkaa kasvaa maailmallakin, sillä saamme 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ykkössijan OECD:n PISA-tuloksissa peräti kolme peräkkäistä kertaa. Menestystä niitetään myös viihteen areenoilla, kun Suomi voittaa kaikkien yllätykseksi vuoden 2006 Euroviisut Lordin Hard Rock Hallelujah -kappaleella. Nokian tarinassa alkaa sen sijaan alamäki. Yrityksen liikevoitto, työntekijämäärät Suomessa, pörssikurssit ja peruspuhelinten myynti kääntyvät laskuun. Tämä on suomalaista alkusoittoa taantumalle, joka koettelee globaalia taloutta vuosikymmenen lopussa. 1 ja 2 Mitä mieltä suomalainen? EVAn asennetutkimuksien kertomaa vuosilta CIMO

18 Ulkomaalaiset opiskelijat pitävät Suomea hyvänä ja turvallisena asuinmaana; täällä yhteiskunta ja opiskeluympäristö toimivat hyvin. International Student Barometer (ks. s. 27) Vuosituhannen aloittava EU:n huippukokous Lissabonissa nostaa tavoitteeksi sen, että EU:sta kehittyy maailman kilpailukykyisin ja elinvoimaisin tietotalous. EU:n jäsen- ja ehdokasmaiden opetusministerit sekä työmarkkinajärjestöjen edustajat kokoontuvat pari vuotta myöhemmin Kööpenhaminaan pohtimaan ammatillisen koulutuksen tulevaisuutta. Käynnistyy Kööpenhaminan prosessi, jolla halutaan parantaa koulutuksen laatua ja vetovoimaisuutta sekä kasvattaa ammattiopiskelijoiden ja valmistuneiden liikkuvuutta. Yhteistyön keskeisenä tehtävänä on tuottaa välineitä tutkintojen vertailuun ja laadun parantamiseen. Prosessin laajempana tavoitteena ovat Euroopan laajuiset työmarkkinat. Käytännön yhteistyötä kehitetään uudistamalla ohjelmia. Vuoden 2000 alussa YFE ja EVS yhdistyvät EU:n Nuoriso-ohjelmaksi. Seitsemän vuotta myöhemmin Sokrates ja Leonardo da Vinci pääsevät saman Elinikäisen oppimisen ohjelman (Lifelong Learning Programme LLP) sateenvarjon alle ja Nuoriso-ohjelma saa uuden nimen Youth in Action. Uusi Erasmus Mundus kasvattaa eurooppalaisen korkeakoulutuksen vetovoimaa ja edistää eurooppalaisten ja muiden maanosien maiden korkeakoulujen verkostoitumista tukemalla yhteisiä maisteriohjelmia sekä globaalia liikkuvuutta. Suomalaiset korkeakoulut ovat alkaneet kiinnostaa ulkomaalaisia opiskelijoita entistä enemmän. Jo 2000-luvun alussa Suomeen tulleiden Erasmus-opiskelijoiden määrä ylittää lähtijöiden määrän: tulijoita on nyt yli 3500, lähtijöitä vajaat Suomalaiskorkeakouluissa tutkintoa opiskelevien ulkomaalaisten määrä ylittää rajan. Opintosuoritusten eurooppalainen vertailu ja hyväksi lukeminen helpottuvat vuosikymmenen puolivälissä, kun suomalaiset korkeakoulut siirtyvät käyttämään Bolognan prosessin myötä syntyneitä eurooppalaisia ECTS-opintopisteitä. Opetus- ja kulttuuriministeriö nostaa kansainvälisyyden yhdeksi painopistealueista koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU) vuosille ja määrittelee korkeakouluja koskevia tavoitteita kansainvälistymisstrategiassa vuosille Tavoitteeksi asetetaan, että strategiakauden lopussa suomalaisissa korkeakouluissa opiskelisi ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. CIMOn toiminta laajenee kaikille koulutusasteille sekä kulttuuri- ja kansalaistoimintaan CIMO saa vastuulleen uusia EU-ohjelmia, kun siitä vuonna 2000 tulee Kulttuuri ohjelman ja 18 CIMO

19 Suuntaa uralle kansainvälisellä harjoittelulla Kansainvälinen harjoittelu on yksi peruskivistä, joille CIMO rakennettiin. Sen taival alkoi jo 1952, kun silloiseen kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöön perustettiin harjoittelijavaihtotoimisto. CIMOssa harjoittelua kehitettiin siten, että se koski opiskelijoita sekä vastavalmistuneita ja liittyi entistä kiinteämmin opiskeltavaan alaan. Suomen EU-jäsenyys muutti kuvaa edelleen, sillä vapaa liikkuvuus vähensi viranomaispalveluiden tarvetta: Euroopassa ei tarvittu enää työlupia ja harjoittelupaikkoja oli helpompi hankkia myös itse. CIMO alkoi paikkojen välittämisen ohella tiedottaa tarjolla olevista harjoittelumahdollisuuksista ja tukea suomalaisopiskelijoiden palkatonta harjoittelua apurahoin. Näin sen valikoimiin tulivat mm. EU:n toimielinten, YKjärjestöjen ja muiden kansainvälisten organisaatioiden ohjelmat. Myöhemmin käynnistyi harjoittelu ulkomailla toimivissa suomalaisorganisaatioissa, kuten Suomen edustustoissa ja tiede- ja kulttuuri-instituuteissa, FINPROn toimistoissa ja myös Suomen kielen ja kulttuurin lehtoraateissa. Harjoitteluohjelmissa tärkeää oli vastavuoroisuuden periaate, mistä syystä CIMO välitti paikkoja myös Suomeen tuleville ulkomaalaisille luvun puolivälissä paikkoja hankittiin Young Professionals -kampanjalla. Ulkomaalaisia harjoittelijoita markkinoitiin yrityksille helppona tapana kansainvälistyä ja solmia suhteita tulevaisuuden osaajiin. Lama-Suomessa oli tärkeää muistuttaa myös siitä, että jokainen Suomeen palkattu harjoittelija avasi suomalaisopiskelijalle vastaavan mahdollisuuden ulkomailla luvulle tultaessa CIMOn harjoittelun maantieteellinen painopiste siirtyi EU:n ulkopuolelle ja toiminnallinen painopiste harjoittelun koordinointiin ja tukemiseen. Uusia mahdollisuuksia avattiin Venäjälle ja globalisaation edetessä myös Latinalaisen Amerikan ja Aasian maihin. Euroopassa harjoittelu helpottui entisestään, kun siitä tuli osa EU:n Erasmus-ohjelmaa vuonna Joistakin vanhoista toiminnoista luovuttiin: esimerkiksi tekniikan alan perinteinen IAESTE-ohjelma siirtyi Tampereen paikalliskomitean vastuulle. Harjoittelupaikkojen välittäminen ulkomaalaisille oli vähentynyt ja päättyi nyt käytännössä kokonaan. Poikkeuksena oli Suomea Suomessa -ohjelma, jolla yhä tuetaan ulkomaalaisten suomenopiskelijoiden harjoittelua suomalaisilla työpaikoilla. Olennaista kansainvälisessä harjoittelussa on ollut paitsi teoreettisen tiedon soveltaminen käytäntöön, myös ammatillisen kielitaidon syventäminen ja laajentaminen. Viimekädessä harjoittelulla pyritään kilpailukyvyn kasvattamiseen: suomalaista tietotaitoa viedään yhteistyömaihin ja sikäläistä osaamista tuodaan Suomeen. Harjoittelun laajemmista vaikutuksista ollaan käynnistämässä selvitystä. Tätä nykyä CIMOn ohjelmissa liikkuu noin 300 harjoittelijaa vuosittain. Erityisesti alkuvuosina CIMOn kumppanina harjoitteluasioissa oli työhallinto. Myös korkeakoulujen kanssa tehty yhteistyö on ollut tärkeää ja sitä on vahvistettu TraiNet-asiantuntijaverkostossa. CIMO

20 Kirjeistä Facebookiin vaiheita CIMOn asiakasneuvonnassa Mitä ulkomailla voi tehdä? Voinko minäkin lähteä? CIMO on vuosien varrella opastanut tuhansia suomalaisia nuoria, jotka etsivät tietoa kansainvälistymismahdollisuuksistaan luvun alussa puhuttiin vielä perusasioista: mitä eroa on tutkinto- tai vaihto-opiskelulla ja kuka voi hakea kansainväliseen harjoitteluun. Palvelukonsepti alkoi muotoutua jo CIMOn ensimmäisinä toimintavuosina. Aluksi avattiin neuvontapuhelin ja pian vastattiin myös kirjeitse tulleisiin tiedusteluihin. Tarjonta laajentui vielä infopisteellä, jossa käyville asiakkaille tarjottiin koulutustietoa 40 maasta. CIMO profiloitui myös tuottamalla painettua materiaalia: Miten maailmalle opiskelemaan? -kirja sisälsi käytännönläheistä opastusta korkeakouluopintoihin ulkomailla luvun puolivälissä tehtiin uudistuksia. Automaattinen puhelinpalvelu tarjosi nauhoitettua perustietoa vuorokauden ympäri ja usealle soittajalle samanaikaisesti. Cimoinfo-sähköpostiosoite ja cimo.fi-verkkopalvelun tietosisällöt olivat askelia digitaalisen asiakaspalvelun suuntaan. Myös lyhytikäiseksi jäänyttä tekniikkaa kokeiltiin: CIMO tuotti yhdessä Taloudellisen tiedotustoimiston ja työministeriön kanssa Tuhat ja yksi tutkintoa -multimedian opiskelu- ja harjoittelumahdollisuuksista eri maissa. Maakohtaista tietoa alettiin julkaista Perustieto-oppaissa, joita tehtiin yhdessä työministeriön kanssa. Ensimmäisten joukossa oli Opiskelemaan Iso-Britanniaan, sillä Britannia oli jo tuolloin suomalaisille kaikkein kiinnostavin opiskelumaa. Asiakaspalvelua tehtiin nyt yhteisissä tiloissa British Councilin kanssa. Vuosituhannen taitteessa verkko alkoi syrjäyttää muita kanavia. Käänteentekevä uudistus oli Maailmalle.net. Tästä kansainvälistymismahdollisuuksia esittelevästä verkkopalvelusta kasvoi nopeasti nuorille ja nuorten parissa toimiville ammattilaisille suunnatun neuvonnan ydin. Sitä täydennettiin myöhemmin maakohtaista korkeakouluopiskelutietoa sisältävällä Maatieto.net-palvelulla luvulla puhalsivat jälleen muutoksen tuulet. Sosiaalinen media, videot ja online-infotilaisuudet alkoivat vakiinnuttaa asemaansa perinteisten palveluiden rinnalla. Joistakin palveluista kuten tässä vaiheessa yhdessä Fulbright Centerin kanssa pidetystä Tietosilta-asiakaspalvelupisteestä luovuttiin. Palveluiden kehittäminen jatkuu yhdessä asiakkaiden kanssa. Vuonna 2015 tehty asiakaskysely osoitti, että kansainvälistymismahdollisuuksia koskevaa neuvontaa tarvitaan edelleen. Kansainvälisyys on arkipäiväistynyt, minkä seurauksena nuorten kysymykset ovat muuttuneet yksilöllisemmiksi ja neuvontatyö ohjauksellisemmaksi. Nyt ollaan kiinnostuneita esimerkiksi koulutuksen laadusta ja työllistymismahdollisuuksista, mutta toisaalta saatetaan tehdä yksityiskohtaisia kysymyksiä valintaprosesseista. Joskus nuoret kaipaavat keskusteluapua saadakseen vielä epämääräisiin suunnitelmiinsa selkeyttä. Mitä vaihtoehtoja minulla onkaan? 20 CIMO

21 vuonna 2007 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman kansallinen yhteyspiste. Ohjelmissa tuetaan kulttuurialan eurooppalaisia yhteistyö- ja käännöshankkeita sekä aktiivista kansalaisuutta tukevia hankkeita. Vastuut kasvavat myös koulutusohjelmapuolella, sillä CIMO toimii nyt koko Sokrates-ohjelman kansallisena toimistona ja saa pian hoidettavakseen koko Leonardo da Vinci -ohjelman. Se vastaa lisäksi Erasmus Mundus -ohjelmasta ja Eurooppa koulussa koulu Euroopassa -toiminnosta, jolla pyritään lisäämään koululaisten EU-tietämystä. Vastuun laajeneminen tarkoittaa myös CIMOn kohderyhmien kasvamista. Toiminta ulottuu nyt kaikille koulutusasteille aina varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen saakka; lisäksi työtä tehdään nuoriso- ja kulttuurialan, paikallis- ja aluehallinnon sekä koko kansalaisyhteiskunnan kanssa. Uusi Nordplus-ohjelmasukupolvi käynnistyy vuoden 2004 alusta. Ohjelmien hallintoa uudistetaan siten, että kukin Pohjoismaa vastaa jostakin alaohjelmasta. CIMO saa vastuulleen ohjelmista laajimman eli korkeakoulutuksen Nordplussan; lisäksi se tiedottaa suomalaisille muiden sektoreiden ohjelmista. Kiinnostus maapallon pohjoisia alueita kohtaan on laajaa ja globaalia. Vuosituhannen alussa lanseerataan pohjoisiin kysymyksiin keskittyvä north2north -ohjelma, joka tukee opiskelijaliikkuvuutta Pohjoismaissa, Venäjällä sekä Pohjois-Amerikassa. Ohjelma on tarkoitettu Arktinen yliopisto -verkostoon kuuluville korkeakouluille ja CIMO toimii sen kansallisena toimistona. CIMOn kansallisesti rahoitetuissa ohjelmissa tähtäin on entistä vahvemmin EU:n ulkopuolella. Vuonna 2000 käynnistyy Finnish Russian Student and Teacher Exchange Programme FIRST, jolla tuetaan suomalaisten ja luoteisvenäläisten korkeakoulujen yhteistyötä. Neljä vuotta myöhemmin alkaa kehitysyhteistyövaroilla rahoitetun North South South Higher Education Institution Network Programme -ohjelman pilottivaihe; ohjelma tukee korkeakouluyhteistyötä sekä opiskelija- ja opettajavaihtoa Suomen ja kehitysmaiden välillä. CIMO edistää myös suomalaisten korkeakoulujen Kiina-yhteistyötä avaamalla toimipisteen Shanghaihin. Ammattiin opiskelevien ulkomaanjaksot Suomeen* * Vuoden 2006 tilastot Opetushallitus, myöhemmin CIMO. CIMO

22 Vuosikymmenen alussa tehty verkkopalvelu-uudistus mullistaa CIMOn neuvontatyötä: vuodesta 2002 lähtien nuorille suunnattu tieto kansainvälistymisen vaihtoehdoista tarjotaan Maailmalle.net-verkkopalvelussa. CIMO kirkastaa rooliaan tutkimus- ja selvitystoiminnan tekijänä. Toiminnalla on kolme pääaluetta: tilastointi, ohjelmien arviointi sekä erillistutkimukset, joilla tuotetaan kansainvälisen yhteistyön suunnittelua ja kehittämistä tukevaa tietoa. Esimerkiksi vuonna 2003 valmistuu laaja selvityshanke, jonka fokuksessa on tutkinto-opiskelu näkökulmina ulkomaisissa korkeakouluissa opiskelevat suomalaiset sekä Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset, joita tarkastellaan sekä korkeakoulujen käytäntöjen että opiskelijoiden integroitumisen kannalta. Vuosikymmenen puolivälissä selvitetään ulkomailla opiskelun työelämärelevanssia. Tilastointivastuukin laajenee, sillä CIMO alkaa vuodesta 2008 kerätä tiedot myös ammatillisen koulutuksen kansainvälisestä liikkuvuudesta. Vuosikymmenen lopussa käydään keskustelua CIMOn tulevaisuudesta. Opetushallituksen uudistamista selvittänyt Timo Lankinen ehdottaa raportissaan Opetushallituksen ja CIMOn yhdistämistä; myöhemmin pohditaan CIMOn siirtämistä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle osana valtiohallinnon alueellistamishanketta. Nämä aikeet haudataan, ja laki sekä asetus CIMOsta päivitetään vuonna Myös CIMOn nimi päivitetään vastaamaan paremmin sen laajentunutta toimintaa: Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus. Ammattiin opiskelevien ulkomaanjaksot Suomesta* * Vuoden 2006 tilastot Opetushallitus, myöhemmin CIMO. 22 CIMO

23 Ammatillisen koulutuksen kansainvälistymiseen vauhtia EU-ohjelmista EU-ohjelmilla on ollut merkittävä vaikutus ammatillisen koulutuksen kansainvälistymiseen Suomessa. Leonardo da Vinci - ja Erasmus+ -ohjelmien suurin kansallisen tason saavutus on se, että niiden myötä oppilaitoksiin on syntynyt kansainvälisessä toiminnassa tarvittavia rakenteita, verkostoja ja kontakteja. Ilman niitä ei EU:n rahoittama toiminta olisi ollut mahdollista. Kansainvälistymiskehitys ei ole kuitenkaan vain ohjelmien ansiota, vaan myös niiden, jotka ovat ohjelmien parissa tehneet töitä ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisen puolesta. Kehityskaari vuoden 1995 muutamasta sadasta ulkomaanjaksolla olleesta ammattiopiskelijasta tämän päivän 6000 opiskelijaan on huikea. Kiihkeimmät kasvun vuodet olivat , jolloin liikkuvuusluvut nousivat jopa 50 %. Nykyään maailmalle lähtee vuosittain miltei 13 % opintonsa aloittavien opiskelijoiden määrästä. Kansallinen ilmapiiri on vuosien varrella ollut ammatillisen koulutuksen kansainvälistymiselle suopea: EUmyönteisyys, laaja kehittämishalu ja into kokeilla rajoja kansainvälisillä kentillä niin yksilöinä kuin organisaatioina on ollut suuri. Kansainvälistymistä ovat tukeneet myös muut kansallisen tason toiminnot, kuten Opetushallituksen jakama valtion tuki, Kööpenhamina-prosessin toimeenpano, opintosuoritusten siirtojärjestelmä ECVETin käyttöönotto sekä Skills-ammattitaitokilpailutoiminta. Myös muut apurahaohjelmat, kuten Nordplus, ovat sitä edistäneet. CIMO on selvittänyt ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisen tilaa kahteen otteeseen, vuosina 2008 ja Varhaisemman selvityksen tulokset kertoivat, että opiskelijoiden ja opettajien kansainvälistymismahdollisuudet vaihtelivat eri puolilla maata eikä kansainvälistä toimintaa aina suunniteltu strategisesti. CIMO on tukenut strategiatyötä mm. suosituilla oppailla ja koulutuksilla. Tuoreempi selvitys osoitti, että kansainvälisen toiminnan strateginen suunnittelu on selvästi vahvistunut. Monella koulutuksen järjestäjällä on kansainvälisyysstrategian lisäksi myös kansainvälisen toiminnan suunnitelma, joka konkretisoi tavoitteet käytännön tekemiseksi. Haasteita on silti edelleen esimerkiksi kansainvälisyysmahdollisuuksien tasa-arvossa riittää tekemistä. Vaikka jo joka 8. opiskelija lähtee ulkomaanjaksolle, liikkuvuusaktiivisuuden pitäisi koskea kaikkia aloja ja myös opettajat saisivat liikkua enemmän. Kansainvälisyyttä pitäisi nykyistä enemmän kytkeä myös organisaation kehittämiseen ja opetussuunnitelmiin. CIMO

24 Suomalaisten korkeakoulujen ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat CIMO

25 4. Aidosti avarakatseinen Suomi? ( ) MAAILMALLA on levotonta. Tunisian vallankumous käynnistää ns. arabikevään vuonna 2011 ja rauhattomuus leviää nopeasti Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän maissa. Syyriassa tilanne kärjistyy sisällissodaksi. Myös Euroopassa kuohuu: Itä-Ukrainan levottomuudet äityvät aseelliseksi yhteydenotoksi Ukrainan hallituksen ja Venäjän tukemien kapinallisten välillä. Vuosikymmenen puolivälissä maailman pakolaistilanne on pahempi kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen ja sadattuhannet konflikteja pakenevat ihmiset etsivät turvaa Euroopasta. Myös Suomeen pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa ennakoimattoman suureksi. Suomalainen keskusteluilmapiiri alkaa muuttua ja syntyy vihapuheen käsite. Maahanmuuttokriittisyys ja huoli lisääntyvästä globalisaatiosta kasvavat. Paluuta kansalliseen talouteen ja politiikkaan kaipaavat etenkin ne ryhmät, joiden asema työmarkkinoilla on globalisaation pyörteissä ja työelämän murroksessa eniten muuttunut: vähän koulutetut, työttömät ja työntekijäammateissa toimivat. Sama ryhmä suhtautuu maahanmuuttoon muita väestöryhmiä torjuvammin. 1 Toisaalta kriisi saa ihmisten auttamishalun heräämään. Turvapaikanhakijoille kerätään vaatteita ja esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistoimintaan ilmoittautuneiden määrä kasvaa kymmenkertaiseksi aikaisempaan verrattuna. Suomalaisten suhtautuminen EU-jäsenyyteen on edelleen varsin myönteistä ja suomalaiset pitävät itseään eurooppalaisempina kuin koskaan aikaisemmin: ensimmäistä kertaa EU-jäsenyyden aikana joka toinen suomalainen kokee itsensä paitsi suomalaiseksi, yhä selvemmin myös eurooppalaiseksi. 2 Suomessa otetaan nyt pitkiä askelia kohti tasaarvoisempaa yhteiskuntaa: esimerkiksi Youth in Action -nuorisoaloitteena alkanut Tahdon2013- kansalaisaloite hyväksytään eduskunnassa ja Suomeen saadaan tasa-arvoinen avioliittolaki. 1 EVAn arvo- ja asennetutkimus 2016, kappale: He ovat ihan niin kuin me 2 EVAn arvo- ja asennetutkimus 2016, kappale: Tuhansien murheiden unioni CIMO

26 Suomessa vaihtuu presidentti, kun Sauli Niinistö aloittaa kautensa. Pääministerin salkku vaihtaa omistajaa monta kertaa: Mari Kiviniemeä seuraavat Jyrki Katainen ja Alexander Stubb. Vuodesta 2015 pääministerinä on Juha Sipilä. Taloustilanne on kireä: YT-neuvottelut, leikkaukset ja säästöt koettelevat kansaa. Nokia myy kännykkätoimintansa Microsoftille vuonna Euroopan unioni aloittaa 2000-luvun toisen vuosikymmenen uusilla strategioilla. Eurooppa 2020 on kasvu- ja työllisyysstrategia, joka lanseerataan vastatoimena Euroopan talouskriisille. Samaan aikaan julkaistaan myös EU:n nuorisostrategia, jolla linjataan nuorisopoliittista yhteistyötä. EU laajenee 2013 jälleen yhdellä uudella jäsenmaalla, Kroatialla. Uusi ohjelmakausi tuo mukanaan muutoksia. Erasmus+ yhdistää aiemmat EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmat ja jatkaa niiden keskeisiä toimintoja. Mukana ovat nyt myös liikunta ja urheilu. Uuden ohjelman määrärahat kasvavat 40 % edelliseen ohjelmakauteen verrattuna. Myös kulttuurin rinta- Suurimman taloudellisen hyödyn Suomi saa ulkomaalaisista opiskelijoista, jos he valmistuttuaan jäävät maahan ja työllistyvät. malla tapahtuu, sillä aiemmat Kulttuuri- ja Mediaohjelmat yhdistetään Luovaksi Euroopaksi (Creative Europe). Suomessa puhutaan koulutusviennistä: valtioneuvosto hyväksyy vuonna 2010 strategian, jolla halutaan nostaa Suomi maailman koulutukseen ja koulutusjärjestelmän laatuun perustuvien talouksien kärkijoukkoon sekä kasvattaa koulutuksen osuutta Suomen kokonaisviennistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö uusii koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmansa vuosille ja asettaa tavoitteita mm. yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen liikkuvuuden kasvattamiselle. Suomen suosio opiskelumaana jatkaa kasvuaan. Strategisena tavoitteena ollut ulkomaalaisen tutkinto-opiskelijan raja ylitetään Samana vuonna Suomeen tulee lyhemmälle ulkomaanjaksolle vajaat korkeakouluopiskelijaa ja 2500 ammattiopiskelijaa. Myös ulkomailla opiskelevien suomalaisten määrä on entistä suurempi: ulkomaisissa korkeakouluissa opiskelee reilut 7000 suomalaista tutkinto-opiskelijaa, lisäksi ulkomaanjaksolle lähtee vuosittain yli korkeakoulu- ja lähes 6500 ammattiopiskelijaa. Selvitys ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden talousellisista vaikutuksista (VATT, ks. s. 32) 26 CIMO

27 Study in Finland! Suomi opiskelumaana Kansainvälisellä opiskelijaliikkuvuudella on tärkeä rooli globaalissa muuttoliikkeessä: ulkomailla opiskelee noin 4,5 miljoonaa korkeakouluopiskelijaa. Määrä on nelinkertaistunut 1980-luvulta ja kasvaa edelleen. Vuolaimmat opiskelijavirrat kulkevat Aasiasta OECD-maihin. 1 Suomikin on virtauksissa mukana: korkeakouluissamme opiskelevien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on kymmenkertaistunut 1990-luvun alusta ja on nyt jo yli Ulkomaalaisia opiskelee erityisesti teknillisellä ja kaupallisella alalla, ja heitä tulee eniten Euroopan ja Aasian maista. Opiskelijamäärien rinnalla on kasvanut korkeakoulujen englanninkielinen opetustarjonta, joka Suomessa on laajuudeltaan Euroopan kärkeä luvun alussa tutkintoon johtavia ohjelmia oli 60, nyt niitä on 400. CIMO on tukenut korkeakoulujen kansainvälistymistä ja opiskelijarekrytointia kansainvälisellä markkinointiviestinnällä toimintansa alusta saakka. Julkaisut, kuten Study in Finland ja Finnish knowhow at your service, rakensivat kuvaa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja yliopistojen osaamisesta. Tietoa jaettiin myös mm. koulutusasiantuntijoiden kansainvälisissä tapahtumissa, seminaareissa ja opiskelijamessuilla. Markkinointiviestinnän teemat muuttuivat ajan myötä perustietojen jakamisesta määrätietoiseen profilointiin, johon saatiin argumentteja CIMOn Suomea opiskelumaana koskevista selvityksistä ja yhdessä korkeakoulujen kanssa työstetyistä perusviesteistä luvun lopussa lanseerattiin Discover Finland -verkkopalvelu, joka nykyään tunnetaan nimellä Study in Finland. Markkinointiviestinnän painopiste alkoi luvun puolella siirtyä tapahtumista yhä enemmän verkkoon. Suomesta kiinnostuneet opiskelijat ovat olleet myös CIMOn neuvonnan asiakkaita: vuosien varrella on vastattu tuhansiin suomalaisissa korkeakouluissa opiskelemista koskeviin kysymyksiin. Neuvonnalle tärkeä työkalu on lähes kävijää vuodessa tavoittava Study in Finland -verkkopalvelu. Facebookista on tullut aktiivinen neuvonnan kanava: Study in Finlandilla on siellä jo yli tykkääjää. Ulkomaalaisten opiskelijoiden tyytyväisyyttä on mitattu kahteen otteeseen International Student Barometer -kyselyllä ja Suomi on menestynyt kansainvälisessä vertailussa hyvin. Lähes 90 % täällä opiskelevista ulkomaalaisista on tyytyväisiä korkeakouluunsa ja Suomeen opiskelumaana. Lukukausimaksut EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille muuttavat tilannetta. Suomi joutuu kilpailemaan opiskelijoista muiden englanninkielistä opetusta tarjoavien maiden kanssa ja opiskelijamäärän ennustetaan ainakin tilapäisesti laskevan. Maakuvan rakentamiseen haetaan nyt suuntaa asemointitutkimuksella, korkeakoulut hiovat strategioitaan ja uusia yhteistyökuvioita syntyy. Markkinointiviestintään on löydettävä entistä terävämpiä kärkiä. 1 Education at a Glance OECD Indicators, OECD Publishing CIMO