KLUBITYÖ 2016 BM-klubi Pohjanmaa 1. FMEA:n soveltaminen riskien hallinnassa
|
|
- Aapo Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KLUBITYÖ 2016 BM-klubi Pohjanmaa 1 FMEA:n soveltaminen riskien hallinnassa
2 1 KLUBITYÖN SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Aiheen rajaus ja työkalun valinta 3. Työn tavoitteet ja toteutus 4. Aiheen käsittely ja FMEA:n historia 5. Case-esimerkit 6. Klubityön hyödynnettävyys 7. Johtopäätökset Lähteet
3 2 1. Johdanto Klubi kokoontui käynnistämään uutta kautta Klubin jäseninä ovat tänä vuonna olleet Marko Laatu (ABB Oy), Päivi Palmujoki (ABB Oy), Anette Seppälä (Vaasan yliopisto), Varpu Saarela (Wärtsilä Oyj), Mikko Lehtola (Wärtsilä Oyj), Minna Laatu (VAMK), Katja Luomaranta (Vaasan Sähkö), Reino Lähdemäki (Anvia Oyj), Tuomas Salli (Anvia Oyj), Jari Lassila, sekä Kalle Ylinampa (Vaasan keskussairaala). Viime vuoden klubityömme keskittyi uudistuneen ISO 9001:2015 -standardin vaatimusten huomiointiin yrityksen muutostenhallinnassa. ( Vuoden 2016 klubityömme on osittain jatkoa edelliseen työhön. Valitsimme aiheeksi uudistuneen ISO 9001:2015 perusteella riskiperusteisen ajattelumallin ja erityisesti FMEA-analyysin. FMEA, Failure mode and effects analysis on suomeksi vika- ja vaikutusanalyysi. Se on menetelmä, joka tutkii potentiaalisia vikatiloja tuotteesta, prosessista tai organisaatiosta. Klubityöstämme löydätte, hyvät lukijat, useita esimerkkejä miten FMEA-työkalua voidaan käyttää yrityksissä riskien tunnistamisen ja luokittelun apuna. Klubityömme näyttää myös case-esimerkkien avulla miten FMEA-työkalua voidaan sujuvasti hyödyntää toimialariippumattomasti.
4 3 2. Aiheen rajaus ja työkalun valinta Tässä klubityössä olemme keskittyneet FMEA-analyysin hyödyntämiseen sekä teollisuuden että palvelualojen prosessien kehittämisen ja laadunparantamisen osalta. FMEA-analyysiä voidaan hyvin hyödyntää myös muutostenhallinnan tukena voidaksemme arvioida muutoksen riskejä. Viime klubityössämme emme muutoksiin liittyviä riskejä juurikaan käsitelleet, joten tämä klubityö on luontevaa jatkoa edellisvuoden klubityöhön. Toistaalta FMEA-analyysi on hyvä parannus/muutospyyntöjen lähde joten FMEA-analyysin käyttö parantaa osaltaan myös yrityksen muutosten laadukkuutta ja fokusoitumista oikeisiin asioihin. Yllä oleva kuvassa näkyy ylätasolla mitä FMEA-analyysiin kuuluu ja mistä FMEA-kirjaimet muodostuvat. 3. Työn tavoitteet ja toteutus ISO 9001:2015 standardi edellyttää että organisaatio määrittelee riskit ja mahdollisuudet sekä suunnittelee toimenpiteitä riskien minimoimiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Klubityömme tavoitteena on testata FMEA:n soveltuvuus riskien hallintaan erilaisissa organisaatioissa ja prosesseissa sekä tutustua FMEA-analyysiin syvällisemmin.
5 4 Työssämme olemme tutustuneet miten FMEA-analyysiä on käytetty eri yrityksissä ja toimialoilla saadaksemme kokemuksia työkalun käytöstä ja mahdollisista haasteista. Lisäksi työn tavoitteena on ollut kerätä vinkkejä miten FMEA:ta kannattaa hyödyntää ja listata sekä hyviksi havaittuja soveltamistapoja että asioita mitä kokemusten perusteella kannattaa välttää FMEA:ta sovellettaessa. Työ toteutettiin siten, että kukin klubilainen testasi FMEA:n käyttöä omassa organisaatiossaan tai keräsi kokemuksia jo aiemmin toteutetuista FMEA:n sovelluksista. Eri organisaatioiden kokemukset dokumentoitiin klubityöhön case-esimerkkeinä ja niistä koottiin yhteenveto ja vinkkejä FMEA:n soveltamiseksi erilaisissa kohteissa. 4. Aiheen käsittely ja FMEA:n historia FMEA on luotettavuustekniikan menetelmä, riskianalyysi, joka syntyi 1960 luvun puolessa välissä lentokoneteollisuudessa ja jota edelleen on kehitetty avaruus- ja ydintekniikan turvallisuus- ja käyttövarmuusanalyyseihin. FMEA on keskeinen laadunsuunnittelun menetelmä niin tuote- kuin prosessisuunnittelussa. FMEA (Failure Mode and Effect Analysis) tunnetaan Suomessa nimellä vika- ja vaikutusanalyysi (VVA). FMEA kuuluu ns. ennaltaehkäiseviin laatumenetelmiin, joita laatutekniikka tuntee suhteellisen vähän. Se on tarkoitettu sekä tuotteiden että prosessien mahdollisten virheiden ja vikojen kartoittamiseen jo suunnitteluvaiheessa. Menetelmän käytöllä voidaan laaturiskit minimoida ennakoidusti ja edullisesti. Failure Mode kuvaa virhetilanteita, joissa tuote (tai palvelu tai toiminto) ei vastaa asiakkaan vaatimuksia. Effects Analysis tutkii virheiden vaikutuksia. FMEA on systemaattinen menetelmä mahdollisten vikamuotojen, niiden vaikutuksen systeemiin, tuotteeseen ja prosessin suorituskykyyn sekä mahdollisen vian syyn tunnistamiseen, analysointiin ja priorisointiin. FMEA tunnistaa kriittiset tuoteominaisuudet ja prosessimuuttujat sekä laittaa tärkeysjärjestykseen tuote ja prosessipuutteet. FMEA mahdollistaa riskin arvioimisen, jos oletetut
6 5 prosessimuuttujat (X:t) ovat viallisia. FMEA auttaa määrittämään mitä toimenpiteitä tulisi tehdä, jotta riski minimoituisi. FMEA on yksityiskohtainen dokumentti, joka identifioi tavat, joilla prosessi tai tuote voi epäonnistua (vioittua) täyttämästä kriittistä asiakasvaatimusta (funktiossa Y:tä eli tavoiteltavaa lopputulosta). Mitä aikaisemmassa vaiheessa tuotteen suunnittelua tai prosessia FMEA suoritetaan, sitä tehokkaampi se on. FMEA on elävä dokumentti, joka listaa kaikki mahdolliset syyt (vialliset X:t) virheeseen. Tästä listasta voidaan generoida ohjaussuunnitelma. FMEA on dokumentti, joka mahdollistaa tiimille prosessin parannukseen tarvittavien toimenpiteiden seuraamisen ja priorisoinnin. FMEA tarjoaa dokumentoidun yhteenvedon tiimin ajatuksista koskien riskiä asiakkaalle, jos joku keskeisistä prosessimuuttujista epäonnistuu. FMEA sisältää suositeltavat ja toteutetut toimenpiteet riskin minimoimiseksi. Se on elävä dokumentti, jota täytyy katselmoida ja päivittää aina kun prosessia muunnetaan. (Lähde: luku Tanja Karjalainen & Eero E. Karjalainen 2002, ) FMEA:n hyödyt Parantaa laatua, luotettavuutta ja tuotteiden turvallisuutta. Auttaa asiakastyytyväisyyden kasvattamisessa. Vähentää tuotteen kehitysaikaa ja kustannuksia. Vähentää uudelleen tehtävän työn, korjauksen ja romun määrää. Dokumentoi ja jäljittää tehdyt toimenpiteet. Priorisoi puutteet parannustoimenpiteisiin keskittymisessä. Lähde: Tanja Karjalainen & Eero E. Karjalainen, 2002: Uuden sukupolven johtamis- ja laatumenetelmä. 3. painos Quality Knowhow Karjalainen Oy, LAHTI
7 6 FMEA tiimin muodostaminen ja työskentely FMEA-prosessin toteuttaminen on tiimityöskentelyä. Käytännössä yksi henkilö ei pysty toteuttamaan onnistunutta FMEA-analyysia, sillä parhaan tuloksen saavuttamiseksi analyysin vaiheita tulisi tarkastella usealta eri näkökannalta niin monipuolisesti kuin mahdollista. Yli organisaatiorajojen muodostettu hyvin toimiva FMEA-tiimi koostuu ideaalitapauksessa noin 5-9 henkilöstä, joista jokainen edustaa eri asiantuntijaryhmää. Liian suuri tiimikoko estää toiminnan tehokkuuden, mutta erilaisten näkemysten aikaansaamiseksi tiimin jäseniä on hyvä olla eri osastoilta. Jäsenten tulee myös olla perillä siitä, kuinka hyvä ryhmädynamiikka muodostuu ja mitkä ovat tiimin sisäiset säännöt. Tiimin tehtävä tulee määritellä selkeästi, jotta työskentely etenee kohti ongelman ratkaisua. Ennen kaikkea jokaisen tiimin jäsenen tulee olla halukas systemaattiseen yhteistyöhön sekä ajalliseen panostukseen FMEA:n onnistumisen saavuttamiseksi. Analyysi tulee mieltää tärkeäksi myös johtotasolla, koko työyhteisössä ja tavoiteltavat hyödyt tulee olla jokaisella tiedossa, jotta FMEA:n toteuttamiseen sitoudutaan parhaalla mahdollisella tavalla. Yleensä yksi tiimin jäsenistä on FMEA-asiantuntija, jonka tehtävä on perehdyttää muut tiimin jäsenet FMEA-työkalun käyttöön. Muut tiimin jäsenet koostuvat eri osastojen asiantuntijoista, kuten suunnittelun, tuotannon, palvelun ja laatupuolen insinööreistä ja asiantuntijoista. FMEA-tiimiin on myös mahdollista ottaa mukaan asiakkaita ja toimittajia mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi voi olla hyödyllistä, että tiimi koostuu henkilöistä, joilla on vaihtelevissa määrin kokemusta ja tietoa tarkasteltavasta tuotteesta tai prosessista. Ne tiimin jäsenet, joilla on eniten tietoa kohteesta antavat arvokasta tietoa tiimin hyödynnettäväksi, mutta toisaalta ne joilla on vähemmän tietoa kohteesta voivat tuoda uusia puolueettomia ja objektiivisia näkemyksiä esille. FMEA-tiimi voidaan määritellä pieneksi joukoksi eri alojen asiantuntijoita, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja ja tietoja, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään ja yhteiseen toimintamalliin ja jotka pitävät itseään yhteisvastuullisena FMEA-prosessin onnistuneesta suorittamisesta. Tiiminvetäjä tulee valita FMEA-tiimin keskuudesta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa prosessia. Tiiminvetäjä on vastuussa FMEA-prosessin koordinoinnista. FMEA-tiiminvetäjän tehtäviin kuuluvat esimerkiksi tiimin tapaamisten järjestäminen ja suunnittelu, tarvittavien resurssien järjestäminen
8 7 tiimin käytettäväksi, aikataulussa ja tavoitteissa pysyminen sekä varmistaminen prosessin loppuun viemisestä. Johtavassa asemassa olevan henkilön tehtävä ei ole dominoida tiimin työskentelyä ja tehdä lopullisia päätöksiä. Hyvä tiiminvetäjä mahdollistaa tiimin toiminnan ohjaamalla ja edesauttamalla tiimin työskentelyä. Tiiminvetäjän tehtävä on myös perehdyttää tiimin jäsenet FMEAtyökalun käyttöön ja prosessin vaiheisiin. Lisäksi tiiminvetäjän tulee pitää huolta, että kaikki tiimin jäsenet ovat perillä tiimityöskentelyn perusasioista, kuten kuinka yhteisymmärrystä rakennetaan tiimin jäsenten kesken, kuinka projektin vaiheita dokumentoidaan ja kuinka ideointi sujuu tehokkaasti esimerkiksi brainstormauksen avulla. Tiimin kaikkien jäsenten olisi myös hyvä perehtyä jatkuvaan kehittämiseen liittyvien laatutyökalujen käyttöön, kuten vuokaavioihin, tietojen analysoinnin työvälineisiin, sekä graafisesti havainnollistaviin tekniikoihin. Mitä aikaisemmassa vaiheessa tuotteen suunnittelua tai prosessia FMEA suoritetaan, sitä tehokkaampi se on. FMEA on taulukko, johon tiimin jäsenet listaavat kaikki mahdolliset syyt virheeseen sekä siitä aiheutuneet vaikutukset. Tästä listasta voidaan muodostaa ohjaussuunnitelma. FMEA-dokumentti mahdollistaa sen, että tiimin jäsenet voivat seurata ja priorisoida prosessin parantamiseen tarvittavia toimenpiteitä. FMEA tarjoaa dokumentoidun yhteenvedon tiimin ajatuksista koskien asiakkaalle aiheutuvaa riskiä, jos joku keskeisistä prosessimuuttujista epäonnistuu. FMEA-dokumentti sisältää tiimin ideoimat suositeltavat ja toteutetut toimenpiteet riskin minimoimiseksi. Se on elävä dokumentti, jota tiimin täytyy katselmoida ja päivittää aina kun prosessia muunnetaan. FMEA:sta tehdään yleensä ensimmäinen versio mittausvaiheessa ja sitä jatketaan myöhemmin analyysi- ja ohjausvaiheissa. Tällöin varmistetaan, että arviointikriteeristö (vakavuus, esiintymistodennäköisyys ja havainnointi) sekä syy- ja seuraussuhde on päivitetty datasta tehtyjen johtopäätösten mukaisiksi. Tiimin on pidettävä huoli, että ohjausvaiheessa FMEA on mahdollisuuksien mukaan aina päivitetty kuvaamaan projektin lopullista tilaa. Seuraavassa kappaleessa perehdytäänkin tarkemmin siihen, kuinka tiimin kannattaa lähteä suorittamaan FMEA-prosessia parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.
9 8 Kymmenen vaihetta FMEA:n toteuttamiseen Jokaisen FMEA:n tulisi noudattaa taulukossa 1 kuvattua kymmenvaiheista prosessia riippumatta siitä, onko kyseessä tuote-, prosessi-, järjestelmä- vai palvelu-fmea. Taulukko 1. FMEA-prosessin kymmenen vaihetta FMEA-prosessin kymmenen vaihetta 1. Vaihe Valitse ja rajaa tarkasteltava kohde. 2. Vaihe Tunnista mahdolliset vikaantumistavat. 3. Vaihe Listaa jokaisen vikaantumistavan mahdolliset vaikutukset. 4. Vaihe Määritä vaikutusten vakavuusaste. 5. Vaihe Määritä vikaantumistavan esiintymistodennäköisyys. 6. Vaihe Tunnista vikaantumisen havaitsemistodennäköisyys. 7. Vaihe Laske vikaantumisen kokonaisvaikutus riskilukuna. 8. Vaihe Priorisoi vikaantumistavat riskilukujen suuruuden perusteella. 9. Vaihe Määritä ja toteuta korjaavat toimenpiteet kriittisille kohteille. 10. Vaihe Laske uudet riskiluvut korjaavien toimenpiteiden toteutuksen jälkeen. Ennen varsinaista FMEA-prosessin aloittamista tiimin tulee laatia FMEA-taulukko, johon koko FMEAprosessi dokumentoidaan. FMEA-taulukkopohjia on saatavilla useilla eri Internet-sivuilla ja mallia voi ottaa myös FMEA:han liittyvästä kirjallisuudesta. Yrityksillä voi olla myös käytössä esimerkiksi konsulttien laatima FMEA-taulukko, joka on suunniteltu juuri kyseisen yrityksen tarpeisiin. Yleensä yksi tiimin jäsenistä on vastuussa prosessin dokumentoinnista, jolloin dokumentointi voidaan toteuttaa esimerkiksi heijastamalla FMEA-taulukko kirjurin koneelta taululle kaikkien tiimin jäsenten
10 9 nähtäväksi. Taulukon yläreunaan on hyvä kirjoittaa aluksi, minkälaisesta FMEAsta on kyse, ketkä ovat olleet mukana laatimassa taulukkoa ja koska kyseinen versio on luotu. Nämä tiedot ovat tärkeitä jatkoa ajatellen, sillä FMEA-taulukko on elävä dokumentti, jota päivitetään säännöllisesti kuvaamaan prosessin tai tuotteen ajankohtaista tilannetta. Yleensä FMEA-taulukko laaditaan räätälöidysti organisaation omiin tarpeisiin sopivaksi, mutta jokaisen taulukon tulisi suunnilleen sisältää taulukossa 2 kuvatut osiot. Taulukko 2. FMEA-taulukko Prosessin Vikamuoto Vian S Vian syy O Nykyinen D RPN vaihe/ vaikutus valvonta Tuotteen osa Tarvittavat Vastuuhenkilö Tavoiteaika Toteutuneet S O D RPN toimenpiteet toimenpiteille korjaukset Ensimmäisessä vaiheessa FMEA-prosessia tiimin tehtävä on valita ja rajata tarkasteltava kohde. Tiimin on siis yhdessä pohdittava ja päätettävä, minkälaiselle FMEA-analyysille yrityksessä on tarve. Vaihtoehtoina on lähteä suorittamaan riskikartoitusta joko järjestelmätasolla tai kohdistaa FMEA palvelun, prosessin tai tuotteen tarkasteluun. Jos tiimi päättää lähteä suorittamaan tuote-fmea:ta, prosessi on hyvä aloittaa perehdyttämällä kaikki tiimin jäsenet tuotteen komponentteihin ja rakenteeseen. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi tarkastelemalla tuotteen osaluetteloa tai mittapiirustusta. Samoin toimitaan jos tiimi päätyy suorittamaan esimerkiksi prosessi-fmea:ta.
11 10 Tuotantoprosessin eri vaiheista voidaan laatia havainnollistava vuokaavio, jotta kaikki tiimin jäsenet ovat perillä tutkittavista prosessivaiheista. Parhaassa tilanteessa tiimin jäsenet pääsevät vierailemaan tehtaan puolelle ja perehtyvät konkreettisesti tuotteen komponentteihin ja tuotantoprosessin eri vaiheisiin. Kun jokainen tiimin jäsenistä on saanut käsityksen tuotteen komponenteista tai eri työvaiheista, tiimin tehtävä on listata tarvittavat komponentit tai prosessin vaiheet FMEA-taulukkoon. Seuraavassa vaiheessa tiimin tehtävä on identifioida mahdolliset vikaantumistavat, jotka voivat vaikuttaa prosessin työvaiheisiin tai tuotteen laatuun. Ryhmässä toteutettava brainstormaus kaikkien tiimin jäsenten kesken on paras tapa vikaantumistapojen kartoittamiseen. Osa valmistettavista tuotteista saattaa olla hyvinkin monimutkaisia, joten brainstormaus(aivoriihi)-tapaamisia on hyvä järjestää useampia. Jotta kaikki mahdolliset vikaantumistavat tulevat varmasti dokumentoitua jokaiselle komponentille, ryhmätapaamiset voidaan järjestää esimerkiksi eri riskielementtien mukaan. Tapaamisissa voidaan esimerkiksi analysoida, miten erilaiset materiaalivalinnat, inhimilliset virheet, työskentelytavat, laitehäiriöt tai ulkoiset tekijät voivat vaikuttaa vikatilojen toteutumiseen. Kun kaikki riskit on kartoitettu, vikamuodot dokumentoidaan FMEA-taulukkoon. Kolmannessa vaiheessa FMEA-prosessia tiimin tehtävä on listata jokaisen eri vikaantumistavan mahdolliset vaikutukset tuotteelle tai prosessille. Virheen aiheuttamia seurauksia voi olla yksi tai useampia riippuen tilanteesta. Vaikutusten kartoittamisen jälkeen aloitetaan ensimmäinen FMEAprosessiin kuuluva numeerinen arviointiosuus. Prosessin neljännessä vaiheessa jokaiselle virheen aiheuttamalle vaikutukselle määritetään vakavuusaste. FMEA-taulukossa täytetään vakavuusasteen kohta, S, joka on lyhenne sanasta Severity. Vikamuodon aiheuttaman vaikutuksen vakavuus määritetään asteikolla 1 10, missä jokainen arviointiluokka on sanallisesti määritelty siten, että 1 tarkoittaa ei merkittävää vaikutusta ja 10 tarkoittaa erittäin vakava arvaamatta ilmenevä vaikutus. Vakavuusasteen arviointiasteikko määritetään yrityksen omiin tarkoituksiin sopivaksi. Taulukossa 3 on kuvattu esimerkki yleismallisesta vakavuusasteen arviointiasteikosta.
12 11 Taulukko 3. Vaikutuksen vakavuusaste (Severity Ranking) Arvoasteikko Arviointikriteerit: vaikutuksen vakavuusaste 1 Ei mitään vaikutusta tuotteelle/prosessille eikä käyttäjälle. 2 Erittäin vähäinen vaikutus tuotteeseen/prosessiin. 3 Vähäinen vaikutus tuotteeseen/prosessiin. 4 Erittäin pieni toimintahäiriö tuotteessa/prosessissa. 5 Pieni toimintahäiriö tuotteessa/prosessissa. 6 Tuotteen/prosessin toimintahäiriö. 7 Selvä toimintahäiriö tuotteessa/prosessissa. 8 Suuri toimintahäiriö tuotteessa/prosessissa. 9 Tuote/prosessi ei toimi. 10 Turvallisuus-/ Henkilövahinkoriski. Seuraavassa vaiheessa FMEA-prosessia selvitetään, mitkä syyt ovat mahdollisesti johtaneet vikamuodon syntymiseen. Kaikki mahdolliset vian aiheuttajat listataan FMEA-taulukkoon. Tämän jälkeen kullekin vikaantumistavalle määritetään esiintymistodennäköisyys, O, joka tulee sanasta Occurrence. Esiintymistodennäköisyyden arvioimiseen käytetään yleensä yrityksen prosesseista kerättyä dataa tai asiakaspalautteiden avulla saatua tietoa. Vian esiintymistodennäköisyyttä arvioidaan myös asteikolla 1-10, missä arvo 1 merkitsee äärimmäisen epätodennäköistä esiintymistä ja arvo 10 lähes varmasti esiintyvää vikatilaa. Taulukossa 4 on kuvattu esimerkki esiintymistodennäköisyyden kriteereistä.
13 12 Taulukko 4. Vian esiintymistodennäköisyys (Occurrence Ranking) Arvoasteikko Arviointikriteerit: vian esiintymistodennäköisyys 1 Esiintyminen erittäin epätodennäköistä 1: Hyvin pieni esiintymistiheys 1: Pieni mahdollisuus esiintymiselle 1: Melko pieni esiintymistodennäköisyys 1: Esiintyminen mahdollista 1: Esiintyminen todennäköistä 1: Esiintyminen hyvin todennäköistä 1: Esiintyminen erittäin todennäköistä 1: Esiintyminen toistuvaa 1: Esiintyminen jatkuvaa 1:20. FMEA-prosessin kuudennessa vaiheessa selvitetään, minkälaisia menetelmiä yrityksellä on tällä hetkellä käytössään vikatilojen havaitsemiseen ja estämiseen liittyen. Nykyiset valvontamenetelmät kirjataan FMEA-taulukkoon ja jos vikojen kontrolloimiseen ei vielä toistaiseksi ole käytössä minkäänlaisia menetelmiä, kyseinen kohta jätetään tyhjäksi. Seuraavaksi vikatiloille määritetään havaitsemistodennäköisyys, D, joka on lyhenne sanasta Detection. Jos yrityksellä ei tällä hetkellä ole vielä käytössä vikojen valvontamenetelmää, havaitsemistodennäköisyys on suurella todennäköisyydellä hyvin heikolla tasolla, joka tässä tilanteessa johtaa arvoasteikolla lukemaan 9 tai 10. Havaitsemistodennäköisyyden arvoasteikko on siis jälleen kerran 1-10, mutta tällä kertaa ne viat, jotka huomataan lähes varmasti, saavat arvon 1. Toisaalta ne viat, joita on lähes mahdoton huomata tai joille ei ole olemassa valvontamenetelmiä, saavat arvon 10. Taulukossa 5 on esimerkki havaitsemistodennäköisyyden arviointikriteereistä.
14 13 Taulukko 5. Vian havaitsemistodennäköisyys (Detection Rating) Arvoasteikko Arvokriteerit: vian havaitsemistodennäköisyys 1 Virhe havaitaan aina >99,99 %. 2 Virhe havaitaan erittäin suurella todennäköisyydellä >98 %. 3 Virhe havaitaan suurella todennäköisyydellä >96 %. 4 Normaali todennäköisyys virheen löytymiselle >95 %. 5 Pienehkö todennäköisyys virheen löytymiselle >90 %. 6 Pieni todennäköisyys virheen löytymiselle >85 %. 7 Hyvin pieni todennäköisyys virheen löytymiselle >80 %. 8 Vähäinen todennäköisyys virheen löytymiselle >60 %. 9 Erittäin vähäinen todennäköisyys virheen löytymiselle >50 %. 10 Virhettä ei todennäköisesti löydetä. Kun kaikki kolme arvoa (vakavuus, esiintymistodennäköisyys ja havaittavuus) on määritetty riskille, on aika laskea vikaantumistavan riskitulo. Riskiluku eli RPN, Risk Priority Number, lasketaan kertomalla vakavuusaste, esiintymistodennäköisyys ja havaitsemistodennäköisyys yhteen. RPN = S*O*D. Kun jokaiselle vikaantumistavalle on laskettu omat riskiluvut, on aika priorisoida viat riskilukujen suuruuden perusteella. Riskiluvut laitetaan järjestykseen suurimmasta pienimpään. Tämän jälkeen tiimin on päätettävä, minkälainen marginaali riskilukuihin valitaan korjaavia jatkotoimenpiteitä varten. Yrityksen resursseista riippuen tiimi voi valita marginaalikseen esimerkiksi viisi prosenttia. Riskiluku voi maksimissaan saada arvon 1000 (10*10*10), jolloin viisi prosenttia tuhannesta saa arvon 50. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen vikamuoto, jonka RPN- luku on yli viisikymmentä, joutuu tarkastelun kohteeksi ja johtaa todennäköisesti jatkotoimenpiteisiin.
15 14 Kun tiimi on päässyt yksimieliseen päätökseen siitä, mitkä vioista ovat kaikista kriittisimpiä, on aika miettiä korjaavia toimenpiteitä. Ideaalitilanne olisi se, että riski saataisiin kokonaan eliminoitua eikä kyseistä vikaa enää ilmenisi. Tämä tilanne on kuitenkin joissain tilanteissa hyvin vaikea toteuttaa, joten helpointa on lähteä toteuttamaan toimenpiteitä vaihe vaiheelta. Tiimi voi aluksi lähteä selvittämään, miten vikatilan havaittavuustodennäköisyyttä saataisiin pienemmäksi. Tiimin jäsenet saattavat päätyä esimerkiksi uuden mittariston käyttöönottoon, jonka avulla vikatiloja pystytään valvomaan aikaisempaa tarkemmin. FMEA-taulukkoon merkitään, kuka on vastuussa korjaavan toimenpiteen toteuttamisesta ja milloin kyseinen toimenpide toteutetaan. Kun korjaavat toimenpiteet on suoritettu, tulee tiimin kokoontua uudelleen laskemaan uudet vakavuus-, esiintymis- ja havaitsemistodennäköisyydet uusien riskilukujen laskemiseksi. Kunnollisten toimenpiteiden jälkeen RPN-lukujen tulisi pudota ainakin 50 prosenttia aikaisemmista arvoista. Jos uusissa riskiluvuissa ei ole tapahtunut selkeää muutosta aikaisempiin lukuihin nähden, tiimin on tehtävä tehokkaampia muutoksia riskien minimoimiseksi. Riskien kartoittamisen ja sen seurauksena tehtyjen korjaavien toimenpiteiden ansiosta yrityksen on mahdollista saada huomattavia kustannussäästöjä ja parannuksia tuotteen tai prosessin laatuun. (Lähde: Pro gradu -tutkielma Anette Seppälä 2016)
16 15 5. Case-esimerkit Tässä osiossa nähdään eri prosesseista ja näkökulmista tehtyjä FMEA-analyysejä. Jokainen klubin jäsen sai valita omasta yrityksestään yhden tärkeimmän kehityskohteen josta analyysi tehtiin. Case numero 1 liittyy edellisen vuoden klubityöhön ja se keskittyy yrityksen muutostenhallintaprosessiin ja siihen liittyvien riskien todentamiseen. Case 1: Muutostenhallintaprosessin FMEA-analyysi Yrityksen kommentit työkalun käytöstä: FMEA:n hyödyntäminen riskienhallinnassa oli prosessi/palvelutoiminnan osalta uutta. Yrityksessä yksi työntekijä suorittaa parhaillaan Lean Six Sigma Green Belt -kurssia, jonka myötä FMEA työkalu tuli toistamiseen eteen. FMEA-analyysi on yrityksen mukaan tehokas työkalu, mutta ennen FMEA-analyysin tekoa yrityksen edustaja suosittelee
17 16 XY-vaikuttavuusmatriisin ja Ishikawa-analyysin tekoa jotta FMEA-taulukon analysoitavien kohteiden määrä pysyy hallinnassa. Yrityksen edustaja suosittelee myös vikatilanteiden tunnistamisen (current controls) jakamista sekä ennaltaehkäiseviin toimiin (esim. etukäteistarkistus työntekijän osalta) että automaattisiin monitoroitaviin osioihin (esim. reaaliaikainen järjestelmämittaus) koska molemmat tunnistamisnäkökulmat ovat tärkeitä. Klubityön ja yritysvierailujen anti oli yrityksen edustajalle erittäin antoisaa koska osa eri toimialan edustajista ja yrityksistä oli jo vuosia käyttänyt FMEA-analyysejä osana riskien- ja laadunhallintaa. FMEA:tä voi yrityksen edustajan mukaan käyttää toimialariippumattomasti ja tätä klubityötä ja sen tarjoamia esimerkkejä tullaan käyttämään kyseisen yrityksen johtamisessa ja laatutoiminnassa jatkossa hyväksi. Case 2: Yrityksessä 2 testattiin FMEA:ta sähköjen kytkentäprosessissa tilanteessa, jossa asiakas toivoo sähköjen päälle kytkentää. Prosessin tavoitteena on turvallinen sähköjen kytkentä tilanteessa, jossa kohteen sähköntoimitus on ollut keskeytetty. Erityisesti paloturvallisuus nostettiin riskitekijänä esiin, koska sähköjen kytkentä toteutetaan pääasiassa etäoperointina ilman että kytkentää suorittava henkilö on fyysisesti läsnä kohteessa. Palvelu eroaa hyödykkeistä monella eri tavalla. Alla olevassa kuvassa on eroavaisuuksia listattu ominaisuuksien perusteella (Parasuraman et al. 1985, Grönroos 2001, s )
18 17 Ominaisuus Hyödyke Palvelu Aineettomuus - Konkreettisia - Asia - Varastoitavissa Heterogeenisyys Erottamattomuus Katoavaisuus - Homogenisia - Standardeja - Helppo kontrolloida - Tuotanto ja jakelu erillään kulutuksesta - Ydinarvo tuotetaan tehtaassa - Asiakkaat eivät (normaalisti) osallistu tuotantoprosessiin - Omistajuus siirtyy - Yleisyys & Pysyvyys - Palautettavissa -Abstrakteja - Toiminto tai prosessi - Ei varastoitavissa - Heterogeenisia - Vaihtelevia - Paljon kontrolloimattomia tekijöitä - Tuotanto, jakelu ja kulutus samanaikaisia prosesseja - Ydinarvo tuotetaan ostajan ja myyjän välisessä vuorovaikutuksessa - Asiakkaat osallistuvat tuotantoon - Omistajuus ei siirry - Ainutkertaisuus & Katoavaisuus - Ei palautettavissa Palveluprosessin onnistumiseen vaikuttaa oleellisena tekijänä asiakaskokemus. Se, miten asiakas kokee prosessin, on aina subjektiivinen käsitys. Asiakkaan osallistuminen prosessiin lisää yhden oleellisen tekijän prosessin onnistumiseen. Tähän palvelujen tuottajalla on vähän vaikutusmahdollisuuksia. Palvelun laadun mittaaminen tapahtuu jälkikäteen, koska se koostuu monesta eri osasta. Case-esimerkissä FMEA:ta rajattiin turvallisuusnäkökulmaan, jossa prosessin tavoitteena on tehdä paloturvallinen ja onnistunut sähköjen jälleenkytkentä. Tarkastelun kohteena oli olemassa oleva palveluprosessi. Onnistunut ja turvallinen kytkentä on monien eri osa-alueiden summa. Eri tekijöiden merkitys korostui jaettaessa eri vaiheet tarpeeksi suuriin osiin ja tarkasteltaessa näitä yksittäin. Suurimmat pistearvot muodostuivat tilanteissa, joissa osallisena on asiakas tai muu ulkopuolinen taho. Erityisesti asiakkaan rooli prosessin onnistumisessa korostui. Tämän lisäksi korostui asiakastietojärjestelmän tietojen laatu. Lähinnä esille nousi juuri sähkönkäyttöpaikkaa koskevien tietojen oikeellisuus. Erityisesti tietojen ajantasaisuus on tärkeä prosessin onnistumisen kannalta. Tietojen laatuun vaikuttaa monet inhimilliset tekijät. Tämä ei rajoitu pelkästään oman henkilökuntaan ja asiakkaisiin, sillä myös kolmasien osapuolien esim. isännöitsijöiden rooli mahdollisissa
19 18 muutostilanteissa on kriittinen. Mikäli kiinteistössä on tehty sähkökytkentöihin muutoksia, on tämä tieto joka on oleellinen välittää myös sähköyhtiölle. Tietojen laatuun vaikuttaa myös sidosryhmien osaaminen ja ymmärrys prosesseista. FMEA:n käyttö prosessin läpikäymisessä oli erittäin hyödyllistä. Se herätti keskustelua ja auttoi ymmärtämään prosessin kriittiset tekijät. Monessa sähköyhtiössä ollaan käynnistämässä tietojen laatua parantavia prosesseja ja mielestämme FMEA:ta voidaan hyödyntää tässä. Case 3: FMEA:n soveltaminen toteutettiin osana Anette Seppälän opinnäytetyötä. Valitsimme aiheeksi valurautarunkoisten moottoreiden käytön ydinvoimaloissa. Ryhmään koottiin viisi asiantuntijaa, joilla löytyi pitkä kokemus moottoreiden suunnittelusta, takuutapausten hoidosta, valmistuksesta sekä tuotannon aikaisesta laadunvamistuksesta. Ensimmäisen kokoontumisen alkajaisiksi Anette esitteli FMEA työkalun ja miten sitä tulee soveltaa. Kokoontumisissa laatupäällikkö toimi sparraajana ja lypsi tietoa asiantuntijoilta. Anette kirjasi kommentit ja pisteytykset FMEA taulukkoon. Listasimme taulukkoon moottorin pääkomponenttien valmistuksen sekä kokoonpanon eri työvaiheet. Kunkin komponentin / työvaiheen osalle kirjattiin kokemustemme perusteella mitä voi mennä pieleen ja toisaalta arvioimme kuinka kriittistä kyseisen komponentin hajoaminen voisi olla ydinvoimalasovelluksessa.
20 19 Vikojen esiintymistodennäköisyys saatiin pisteytettyä varsin helposti hyödyntämällä vuosien saatossa kertynyttä kokemusta moottoreiden takuuaikaisista varioista. Tiimissä mukana ollut After Sales Manager osasi hyvin arvioida esimerkiksi laakeroinnin osalta hajoaako tyypillisesti alle 0,01 tuhannesta moottorista / 0,1 tuhannesta / 0,5 tuhannesta / 1 tuhannesta / 2 tuhannesta Tämän perusteella saatiin pisteytys Occurencelle eli esiintymistodennäköisyydelle. Arvioidessamme havaitsemistodennäköisyyttä, mietimme sitä ensin omassa ja toimittajillamme tapahtuvan valmistuksen aikana. Tässä mietimme miten helppoa mahdollinen virhe on löytää mittaamalla tai visuaalisesti tarkistamalla sekä kuinka todennäköistä on että virheet jäävät kiinni nykyisillä tarkistustoimenpiteillämme. Tämän jälkeen arvioimme myös miten helposti asiakkaamme havaitsee käytön aikana mahdolliset tulossa olevat vauriot esimerkiksi huoltojen yhteydessä tai käytönaikaisilla mittauksilla / kunnonvalvonnalla. FMEA:ta tehdessämme totesimme, että mahdollisten vaurioiden todennäköisyys ja vakavuus vaihtelee myös moottoreiden koosta riippuen. Päätimme tehdä oman pisteytyksen pienille, keskikokoiselle ja suurille moottoreille. Ero eri kokoisten moottoreiden pisteytyksessä on havainnollistettu oheisessa kaaviossa.
21 20 Järjestimme tämän yhden FMEA:n laatimiseen kolme palaveria. Kaksi ensimmäistä kokoontumista olivat kahden tunnin tiiviitä tuokioita, joissa listasimme eri työvaiheittain mahdollisia virheitä ja mitä niistä voi aiheutua moottorille sekä kuinka kriittistä kyseinen moottorin vika voisi olla ydinvoimalasovelluksessa. Kolmanteen tapaamiseen varasimme aikaa viisi tuntia. Tuolloin tavoitteena pisteyttää FMEA taulukon kukin rivi ja viimeistellä arviointi. Kokoontumisten välillä Anette työsti FMEA taulukkoa ja kirjoitti puhtaaksi FMEA taulukkoon asiantuntijoiltamme kerätyt kommentit. Kokemukset FMEA:n käytöstä olivat koko tiimillä hyvin positiivisia. Kaikki osallistujat olivat todella aktiivisia ja tuntui että pienellä lyhyellä FMEA:n esittelyllä ja käytön opastuksella pääsimme tehokkaaseen työhön. Mielestämme rajautuminen pääkomponentteihin ja keskeisimpiin kokoonpanovaiheisiin toimi hyvin. Jos olisi tehty yksityiskohtaisemmalla tasolla, olisi ollut vaara että
22 21 FMEA ei olisi valmistunut koskaan. Työnjako työskentelyn aikana toimi hyvin, kun yksi henkilö toimi kirjaajana, toinen sparraajana ja loput saivat keskittyä vapaasti ideoimaan ja kommentoimaan kokemustensa pohjalta. Nyt kun yksi FMEA on saatu valmiiksi tietyille tuotteille yhdessä sovelluskohteessa, on helppo päivittää lisää FMEA:ita muihin sovelluskohteisiin. Pääkomponentit ja työvaiheet pysyvät samoina, mutta sovelluksesta riippuen mahdollisten vikojen vaikutukset asiakkaalla vaihtuvat, samoin RPN pisteytys. Tarkoituksena on jatkaa päivitystä laivasovelluksiin ja räjähdysvaarallisiin tiloihin. Aikaisemmin riskien hallinta erilaisten tuotteiden suunnittelussa, valinnassa ja valmistuksessa erilaisiin sovelluksiin on perustunut kokemusperäiseen tietoon. FMEA osoittautui hyväksi menetelmäksi koota tuo tieto visuaaliseen muotoon, joka on helposti viestittävissä sekä asiakkaille että omalle henkilöstölle. Case 4 Yrityksessä 4 käytetään säännöllisesti FMEA:ta suunnittelussa (DFMEA) ja uusia tuotteita tuotantoon otettaessa (PFMEA). On myös tehty yksi harjoitus prosessi FMEA:ta hyödyntäen olemassa olevaan tuotantoprosessiin jota tässä myöhemmin käsitellään tarkemmin. Suunnittelussa otetaan FMEA:ta tehtäessä huomioon sekä tuotekehitysprojektiin liittyvät projektiriskit että tuotteeseen liittyvät riskit. Riskienarviointi tehdään tarkoitukseen kehitetyllä exceltaulukolla. DFMEA tehdään uusien tuotteiden tärkeimmille ja kokonaan uusille järjestelmille ja komponenteille. Tuoteriskit joita ei pystytä poistamaan halutulle tasolle seuraavat mukana kun tuote siirretään suunnittelusta tuotteesta vastaaviin ryhmiin. Uusia tuotteita tuotantoon siirrettäessä tehdään eräänlainen ylemmän tason FMEA. Uuden tuotteen kokoonpanon prosessi määritellään aluksi APIS -työkalulla, eli luodaan uuden tuotteen
23 22 kokoonpanoprosessin vaiheet. APIS -työkalulla voidaan tämän jälkeen tehdä FMEA määritellyille prosessin vaiheille. Yksityiskohtaista prosessi FMEA:ta (PFMEA) harjoiteltiin jo ennen tätä benchmarkingtyötä yhteen kokonaisprosessiin, johon kuului komponentin koneistus ja kokoonpano. PFMEA rajattiin harjoitusmielessä vain yhden komponentin valmistusprosessiin. Rajauksesta huolimatta käytiin lopulta läpi 181 erillistä prosessivaihetta. RPN rajaksi jatkotoimenpiteille valittiin 200 kun maksimi oli vaikutukset * todennäköisyys * havainnointimenetelmät = PRN pisteytykseen käytettiin yrityksen omaa pisteytystaulukkoa. RPN rajauksen perusteella tehtiin top RPN listat koneistukselle ja kokoonpanolle joille lähdettiin tekemään toimenpidesuunnitelmaa. Toimenpidesuunnitelmat luovutettiin linjaorganisaation toteutettavaksi ja niiden toteutusta seurattiin myös työryhmän puolesta siirtymäajan. Puutteelliseksi jäi top RPN listan uusi läpikäynti sen jälkeen kun toimenpiteet oli tehty, eli uusi riskienarviointi Plan Do Check Act hengessä.
24 23 Prosessi FMEA:ta oli mukana tekemässä koneistajia, asentajia, työnjohtoa ja tarkastajia. Laatuosaston edustaja toimi fasilitaattorina. Prosessi FMEA koettiin hyväksi tavaksi arvioida riskejä tuotannossa, mutta sen toteuttaminen rajattuunkin prosessiin koettiin hyvin työlääksi. Mitä opittiin: Prosessi FMEA kannattaa pilkkoa mahdollisimman pieniin paloihin ja toteuttaa loppuun asti pienemmissä osissa jotta toteutus ei veny liian pitkäksi. Yhdenkin komponentin koneistus- ja kokoonpanoprosessi alusta loppuun oli liian pitkä jotta FMEA olisi ollut tehokas päivittäinen työkalu. Kokonaisprosessin arviointiin meni lopulta paljon enemmän aikaa kuin mitä oli arvioitu. FMEA-työhön oli varattu n. 2-2,5 tuntia viikossa ja tämä oli työmäärään nähden liian vähän. Kannattaa myös miettiä kuinka yksityiskohtaisella tasolla prosessit käydään läpi. Toki jos prosessi FMEA on kertaalleen prosessiin tehty, on sen päivittäminen ja uudelleenarviointi sen jälkeen helpompaa. Työryhmän valinta oli onnistunut, on oleellista että FMEA:ta ovat tekemässä ihmiset jotka työskentelevät prosessissa eikä tehdä kirjoituspöytäversiota.
25 24 Case 5: Riskien arviointi Case 5-esimerkissä suoritettiin ennen suuria muutoksia. Kuvassa Case 5 on organisaation toimintakuvaus riskien hallinnasta. Kuva, case 5. (mukaillen Potilasturvallisuusyhdistys ry, Potilasturvallisuus ja riskien hallinta 2015) Riskien hallinta muutoksessa (ks. kuva) toteutettiin seuraavien vaiheiden mukaan: 1. Nimetään tarkasteltava muutos, rajataan muutoksen vaikutusalue. 2. Moniammatillisen tiimin rekrytointi kaikki muutokseen osallistuvat, tarvittavat asiantuntijat mukana, silloin kun heitä tarvitaan 3. Moniammatillinen tiimi kuvaa muutoksen pääkohdat auki yhdessä käytetään SWOTanalyysia 4. Riskit listataan jokaisesta SWOT-analyysin tunnistetusta uhka kohdasta
26 25 5. Määritetään riskin kriittisyys riskin kriittisyyteen käytetään kolmea näkökulmaa: 1. riskin realisoitumisen todennäköisyys, 2. riskin realisoituessa tapahtuvan haitan vakavuus, 3. riskin tämän hetkiset suojausmekanismit 6. Tulokset arvioidaan tiedostetaan kriittisimmät riskit, eli ne riskit, jotka ovat saaneet suurimman arvon kriittisyyden suhteen 7. Suunnitellaan toimet riskin kriittisyyden pienentämiseksi riskin pienentämiseksi pyritään vaikuttamaan joko pienentämällä riskin realisoitumisen haittoja tai todennäköisyyttä tai suurentamalla nykyisien riskin estomenetelmien todennäköisyyttä saada riski kiinni ennen kuin se realisoituu. 8. Riskianalyysiin kirjataan myös tarvittavat toimenpiteet riskienhallintaan sekä niiden toteuttamisvastuut. Kohtien 1, 2 ja 3 toteutus näkyy seuraavassa kuvassa. Kuva SWOT-analyysista. (VSHP:n hallituksen pöytäkirjan liitteet 2015)
27 26 Kohtien 4 ja 5 vaiheet on kuvattuna seuraavassa taulukossa. Kuva HFMEA-analyysista. (VSHP:n hallituksen pöytäkirjan liitteet 2015) Suojausmekanismeille ei tässä riskien arvioinnissa annettu pistearvoa. Jälkeenpäin HFMEA:n todellinen potentiaali on hyödynnetty paremmin ja toiminta on kehittynyt riskien arvioinnissa huomattavasti. Kohdat 6-8 suoritettiin arvioimalla riskejä eri ohjausryhmissä sekä hallituksessa. Muutostilanteen riskien hallinnassa suurimpina haasteina olivat: 1. Pistearvon määrittäminen vakavuudelle ja todennäköisyydelle. Pistearvoa ei ole organisaatiossa linjattu, joten riskien arviointi tiimi käytti kansallista suositusta. 2. Suojausmekanismin pisteytyksen puuttuminen.
28 27 6. Klubityön hyödynnettävyys Yrityksen kartoittaessa ja kehittäessä oman organisaationsa prosesseja ja toimintaketjuja, työssämme esitelty FMEA-analyysi antaa konkreettisen työkalun jolla saadaan kiinni potentiaaliset virhe- ja ongelmien syntytilanteet prosesseissa. Työkalun avulla on helppo ylläpitää (juuri)syitä miksi virhe- ja ongelmatilanteet saattavat syntyä. Analyysin avulla voidaan myös tarkistaa millaisilla ennaltaehkäisevillä toimilla ja kontrolleilla yritys tällä hetkellä ennaltaehkäisee havaittujen virheiden syntymistä. Riskiperustainen toimintamalli tulee ajankohtaiseksi kaikille ISO 9001 sertifioiduille yrityksille ja yhteisöille kun ISO-sertifikaatti päivittyy vuoden 2015 versioon. Tämä klubityö tarjoaa hyvin testatun FMEA-työkalun osalta esimerkkejä sen käytöstä jokaisen yrityksen käyttöön. Lisäksi mainittakoon että FMEA:ta voidaan käyttää myös työturvallisuuden ylläpitoon ja ennakointityöhön. Klubitöiden esimerkkien näkökulmasta FMEA-analyysi toimii hyvin toimialariippumattomasti mm. valmistavassa teollisuudessa, palvelutuotannossa sekä terveyspalvelualalla. FMEA:ta voidaan hyvin hyödyntää sekä tuotteiden ja palveluiden suunnitteluvaiheissa, tuotantovaiheessa sekä jatkokehitysvaiheissa kun haetaan parempaa laatua/säästöjä yrityksen toiminnassa. 7. Johtopäätökset FMEA-analyysin käyttäminen yhtenä laadunhallinnan työkaluna vaatii sitoutuneen henkilöstön, jolla on kyky ja tahtotila analysoida kokonaisuutena pitkien prosessiketjujen mahdollisia ongelmakohtia. Tämä vaatii tuekseen FMEA-tiimin tai henkilöitä joilla on yksityiskohtaista käytännön kokemusta (tuotanto)prosessien eri vaiheista. FMEA-analyysin tekemisessä on tärkeätä että riskien arviointitiimiin osallistuu lattiatasosta johtotasolla työskenteleviin henkilöihin jotta kokonaisuuden riskit tulevat esiin. Johdon tulee olla sitoutunut tällaiseen toimintatapaan riskien hallinnan osalta; muuten FMEA-analyysit jäävät yksittäisiksi kokeiluiksi yrityksessä. Jotta analyysin tekeminen etenee sujuvasti, on hyvä pitää tiimille ensin lyhyt perehdytys FMEA-analyysistä ja siitä miten se toimii. Työkalun ymmärtäminen auttaa myös tiimin sitoutumisessa. FMEA-taulukkoon on myös hyvä kuvata erikseen nykyiset kontrollitoimenpiteet sekä estäviin että tunnistaviin kontrolleihin. Ennen FMEA-analyysin käyttöönottoa FMEA:n S (severity), O (occurence) ja D (detection) arvojen osalta on jokaisen yrityksen määriteltävä itse nämä asteikot ja kuvattava niiden merkitykset. Muussa
29 28 tapauksessa on riskinä se että FMEA-analyysistä tulee yksi laatuharjoitus muiden arkistossa olevien kokeilujen joukkoon. Tärkeää on myös kirjata selkeästi eri riveille eri potentiaaliset riskit, jotta jokainen riski on riittävän selkeästi/yksilöllisesti kuvattu. Analyysin pisteytyksen hyödyntämisessä tärkeintä ei ole pistemäärä, vaan pisteiden järjestys, koska yrityksillä on vain rajalliset resurssit sopia riskejä vähentävät toimenpiteet. Toteutukseen menevien toimenpiteiden osalta onkin tärkeää sopia pisteiden raja-arvot joiden ylittyessä toimenpiteet aktivoituvat. Toisaalta vaikka jokin riski saisikin pienet pisteet, kannattaa harkita toimenpiteiden toteutusta jos muutokset on helppo ja nopea toteuttaa. Tulevan ISO 9001:2015 standardin vaatimukset riskien hallinnasta tulevat edellyttämään organisaatioita arvioimaan omat riskinsä ja sopimaan riskien vaikutusten vähentämisestä vastuussa olevat henkilöt. FMEA-analyysi tukee tätä tavoitetta ja vaatimusta erinomaisesti. Yksi tärkeä huomio on että FMEA-analyysin perusteella toteutettujen toimenpiteiden jälkeen kannattaa FMEA-analyysi arvioida uudelleen ovatko riskitasot vähentyneet. Jokainen yritys määrittelee (asiakasnäkökulma huomioiden) itse onnistumisen tason, mutta hyvä yleistavoite on että riskien pisteiden määrät ovat puolittuneet. FMEA:n käytön etuna on se että ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat yleensä aina paljon edullisempia toteuttaa kuin ongelman korjaaminen jälkikäteen. Jos yrityksen työntekijöiden työaika tuntuu menevän tulipalojen sammuttamiseen, on FMEA:n käyttöönotto yksi hyvä ratkaisuvaihtoehto tällaisesta tilanteesta ulos pääsemiseen. FMEA:ta kannattaa hyödyntää myös enemmän uusien tuotteiden / palveluiden suunnitteluvaiheessa ja tuotteistamisessa / tuotantoon siirrossa; ei pelkästään tuotannon riskien arviointiin. FMEA avartaa ihmisten näkemystä myös siitä, mitkä ovat yrityksen onnistumisen edellytyksen osalta tärkeitä asioita (tiimien ja henkilöiden syyttelyn sijaan). FMEA:n huonot puolet Vaarana FMEA:n käytössä on että listoille nousee liian paljon mielipiteitä. täten tuotantokäytössä on hyvä myös hyödyntää yrityksen jo aikaisemmin kerättyä faktaan perustuvaa takuu/reklamaatio/häiriö/tapahtumadataa. Kuten case esimerkissä 1 yrityksen edustaja suosittelee, kannattaa harkita myös XY-vaikuttavuusmatriisin ja ishikawa-analyysin tekoa ennen FMEA:ta jotta FMEA-taulukon analysoitavien kohteiden määrä pysyy hallinnassa.
30 29 Lähteet - Kappale 4: Tanja Karjalainen & Eero E. Karjalainen, 2002: Uuden sukupolven johtamis- ja laatumenetelmä. 3. painos Quality Knowhow Karjalainen Oy, LAHTI - Sivut 7-16, lähde: Pro gradu -tutkielma Anette Seppälä Yrityskohtaiset BM-materiaalit
SYSTEMAATTINEN RISKIANALYYSI YRITYKSEN TOIMINTAVARMUUDEN KEHITTÄMISEKSI
Päivitetty 28.3.2017 SYSTEMAATTINEN RISKIANALYYSI YRITYKSEN TOIMINTAVARMUUDEN KEHITTÄMISEKSI Riskianalyysiohjeen tarkoitus on tukea yrityksen toimintaa uhkaavien tilanteiden (riskien) tunnistamisessa,
Lisätiedot2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia
OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin
LisätiedotTestaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana
Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.
LisätiedotOsaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016
Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,
LisätiedotYrityskohtaiset LEAN-valmennukset
Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen
LisätiedotRiskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet
Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio
LisätiedotProjektisuunnitelma Viulu
Projektisuunnitelma Viulu Kuusela Johannes Sjöblom Teemu Suominen Osma Ohjelmistotuotantoprojekti Helsinki 23.9.2004 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Versiohistoria Päivämäärä Versio
LisätiedotOsaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus
Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.
LisätiedotTalotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala
Talotekniikan toiminnanvarmistus Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Tarkoitus Osa Kuivaketju10 projektia Sisältöä talotekniikan toiminnanvarmistus ohjekorttiin.
LisätiedotMobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa!
Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin Jos et voi mitata, et voi johtaa! Ceriffi Oy:n seuranta- ja mittauspalveluiden missio Ceriffi Oy:n henkilöstö on ollut rakentamassa johtamis-,
LisätiedotELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0
1/10 Ramentor Oy ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu Versio 1.0 2/10 SISÄLTÖ 1 Kuvaus... 3 2 Kriittisyysluokittelu ELMAS-ohjelmistolla... 4 2.1 Kohteen mallinnus... 4 2.2 Kriittisyystekijöiden painoarvojen
LisätiedotVastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen
Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit
LisätiedotRiippumattomat arviointilaitokset
Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä
LisätiedotLiikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014
Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...
LisätiedotViitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7
Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe
LisätiedotAki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013
Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia
LisätiedotSISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...
RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta
LisätiedotOpintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä
Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot
LisätiedotJHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja
JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä
LisätiedotSUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU
1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,
LisätiedotTIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä
TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.
LisätiedotProjektiryhmä Tete Työajanseurantajärjestelmä. Riskienhallintasuunnitelma
Projektiryhmä Tete Työajanseurantajärjestelmä T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö/ 2(6) Muutoshistoria Versio PVM Tekijä Kuvaus 0.10 14.10.2003 Miikka Lötjönen Dokumenttipohja (projektisuunnitelman
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13
LisätiedotVirtuaaliKYLÄ. Työtur vallisuusanaly ysi.» www.virtuaali.info/tyoturvallisuus
VirtuaaliKYLÄ Työtur vallisuusanaly ysi» www.virtuaali.info/tyoturvallisuus Työturvallisuusanalyysi Analyysin avulla voit helposti tarkistaa ja seurata toimintasi turvallisuutta, eri aihealueittain: Melu
Lisätiedot1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:
PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu
LisätiedotTyöterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala
Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla
LisätiedotKlusterianalyysi-työkirja
Analyysin laatijat (yhteystietoineen): Version päiväys: 2000 KLATYÖKIRJA.RTF Klusterianalyysi-työkirja Saatesanat Käsillä on työkirja klusterianalyysin laatimiseksi pitäen silmällä erityisesti osaamistarpeiden
LisätiedotMat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari
Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kemira GrowHow: Paikallisen vaihtelun korjaaminen kasvatuskokeiden tuloksissa 21.2.2008 Ilkka Anttila Mikael Bruun Antti Ritala Olli Rusanen Timo Tervola
LisätiedotJärjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija
Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa - pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 - hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä 13.11.2017 Antti Pelto-Huikko,
LisätiedotSIPOC ja Arvovirtakartta työskentely - Ohje
SIPOC ja Arvovirtakartta työskentely - Ohje 1. Riittävän aihealueen osaamistason varmistaminen. Käsitteiden ja työkalujen esittely Asiakasarvo ja prosessitehokkuus SIPOC Arvovirtakartta. Työkalujen käyttöohjeet
LisätiedotPienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa
Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa jatkuvan parantamisen toimintatapa Virpi Mattila ..Työssä tarvitaan monenlaista osaamista.. AMMATILLINEN OSAAMINEN -ammatilliset tiedot
LisätiedotPerheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015
Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät
LisätiedotAmmattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö
Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014 Petri Pommelin kehittämispäällikkö Potilasturvallisuus on IN Potilasturvallisuusstrategian päivitys?
LisätiedotLAATURAPORTTI Iteraatio 1
LAATURAPORTTI Iteraatio 1 LAATURAPORTTI 2 (7) VERSION HALLINTA Versio Päivä Tekijä Kuvaus 0.1 9.12.2006 Kaarlo Lahtela Ensimmäinen versio 0.2 Kaarlo Lahtela Korjauksia 1.0 Lauri Kiiski Katselmointi ja
Lisätiedottsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004
Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen
LisätiedotPaja 3, Tampere
Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30
LisätiedotABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa
ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa Sisältö 1. Koneenrakentajan haasteita koneiden turvallistamisessa 2.
LisätiedotHaavoittuvuusanalyysi
Haavoittuvuusanalyysi VTT Automaatio Turun kauppakorkeakoulu Työterveyslaitos Tampereen teknillinen korkeakoulu Copyright 1999 PK-RH -hanke. Työvälinesarjan ovat pääosin rahoittaneet Euroopan sosiaalirahasto
LisätiedotETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo
ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto
LisätiedotPARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I
Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden
LisätiedotRiskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä
BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,
LisätiedotProjektisuunnitelma. Projektin tavoitteet
Projektisuunnitelma Projektin tavoitteet Projektin tarkoituksena on tunnistaa erilaisia esineitä Kinect-kameran avulla. Kinect-kamera on kytkettynä tietokoneeseen, johon projektissa tehdään tunnistuksen
LisätiedotLiite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri
Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten kuvaus Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri 18.6.2011 Todennetun osaamisen rekisterin käyttötapaukset 2 (17) Sisällys Sisällys...
LisätiedotMILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ?
MILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ? Miniopas - Itsearvio Tässä oppaassa on kuvattu hyvän, toimivan ryhmän ominaisuuksia. Arvioi oppaan avulla omien ryhmiesi toimintaa. Verratkaa yhdessä arviointejanne. Millainen
LisätiedotERP järjestelmät. Mitä, miksi ja kuinka? Parhaita käytäntöjä. Kevät 2017 Lauri Tapola
ERP järjestelmät. Mitä, miksi ja kuinka? Parhaita käytäntöjä. Kevät 2017 Lauri Tapola Vanha liiketoimintamalli organisaation toiminta osastoperustaista. Lopputuote Raaka-aine Kaikilla funktioilla omat
LisätiedotKokemuksia riskinarvioinnista
Kokemuksia riskinarvioinnista Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät 9.-10.6.2016 Säätytalo, Helsinki Jarkko Ojala, TkT Apulaisylifyysikko (vs) & laatupäällikkö Tampereen yliopistollinen sairaala /
LisätiedotPM Club Jyväskylä. IPMA C tason projektipäällikkövalmennus & IPMA Level C sertifiointi. 25.11.2016 PM Club Jyväskylä joxi.kaaja@pry.
PM Club Jyväskylä IPMA C tason projektipäällikkövalmennus & IPMA Level C sertifiointi 25.11.2016 PM Club Jyväskylä joxi.kaaja@pry.fi 2015 Projektiyhdistys ry PM Club Jyväskylä / IPMA C erikoispaketti,
LisätiedotTYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN
PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin
LisätiedotKäytännön laatua matkailuyrityksiin. Petkeljärvi 1.10.2009
Käytännön laatua matkailuyrityksiin Petkeljärvi 1.10.2009 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80 % systematiikkaa
LisätiedotLääkehoidon riskit
Lääkehoidon riskit 11.1.2016 1 Toimintayksikön ja työyksikön lääkehoitosuunnitelmassa keskitytään oman toiminnan kannalta tunnistettuihin kriittisiin ja olennaisiin lääkitysturvallisuuden alueisiin (riskeihin)
LisätiedotArviointikooste Taitaja 2010 (Competition)
Lomake 6 Arviointikooste Sivu 1 / 1 19-04-2010 14:51:08 Lajinumero 101 Laji Autonasenn Osio Osio - kuva Päivä 1 Päivä 2 Päivä 3 Päivä 4 Yhteensä A B C D E F G H Määräaikaishuolto ja katsasttarkast Persähkötehtävä
LisätiedotLiikkuja polku verkostotapaaminen
Liikkuja polku verkostotapaaminen 29.11.2018 Antti Pelto-Huikko Juha Heikkala Järjestön strateginen johtaminen Vaikuttavuuden arviointi Järjestöjen vaikuttavuus Vaikuttavuusketjut Vaikuttavuusketju on
LisätiedotOhjelmistojen virheistä
Ohjelmistojen virheistä Muutama sana ohjelmistojen virheistä mistä niitä syntyy? Matti Vuori, www.mattivuori.net 2013-09-02 1(8) Sisällysluettelo Ohjelmistojen virheitä: varautumattomuus ongelmiin 3 Ohjelmistojen
LisätiedotTietojärjestelmän osat
Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto
LisätiedotToimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi
Toimialakohtaiset työnantajakäynnit työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaisten työnantajakäyntien opas julkaistu 6/2011 1 Sisältö Toimialakohtaisten työnantajakäyntien
LisätiedotKäyttöohje Työturvallisuuskeskus RASSI Riskien arviointi sähköaloille Sisällys Yleistä Liitynnät Sovellusympäristö
Käyttöohje 1 (7) RASSI Riskien arviointi sähköaloille Sisällys Yleistä...1 Liitynnät...1 Sovellusympäristö...1 Rassin käyttö...2 Riskien arviointi...3 Riskitarkastelu, vaaraluettelon teko...4 Riskitarkastelu,
LisätiedotSEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU
SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen
LisätiedotViestinnän rooli muutoksen onnistumiselle
TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 11. 12.5.2017 Viestinnän rooli muutoksen onnistumiselle Taisto Hakala Viestintäpäällikkö DI, palomestari, EMBA, MQ Sisältö Viestintä & tulevaisuus Viestintä & muutos
LisätiedotConjoint-analyysi. Juuso Heinisuo 27.5.2005 Tiedonhallinan laitos Hypermedian jatko-opintoseminaari 2004-05
Conjoint-analyysi Juuso Heinisuo 27.5.2005 Tiedonhallinan laitos Hypermedian jatko-opintoseminaari 2004-05 Conjoint: Taustaa 1 Conjoint-analyysi esiintyi ensimmäistä kertaa markkinatutkimuksessa 70-luvulla
LisätiedotMateriaalikatselmustoiminnan kehitys. 4.3.2011 TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola
Materiaalikatselmustoiminnan kehitys 4.3. TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola Materiaalikatselmus Systemaattinen tapa käydä tuotannon materiaalivirrat läpi ja etsiä säästökohteita Tuloksena aikaansaadaan
LisätiedotLABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen
LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen
LisätiedotKOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1
KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman
LisätiedotVAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUSTEN TURVALLISUUS ON ONNISTUMISEN SIVUTUOTE
VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUSTEN TURVALLISUUS ON ONNISTUMISEN SIVUTUOTE 1 Case: Vantaan Energia Case: Vantaan Energia Oy Turvallisuushavainnot 2013 CASE: Vantaan energia Oy Kehitysprojektit 2013-14 Turvallisuustilastojen
LisätiedotT-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04
T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Harri Koskenranta Fyysinen turvallisuus 21.4.2004: Videovalvontajärjestelmät SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT TURVALLISUUSVALVONTA 21.4.2004 T-110.460
LisätiedotProject-TOP QUALITY GATE
Project-TOP QUALITY GATE FOR SUCCESSFUL COMPANIES TYÖKALU ERP- JÄRJESTELMIEN TESTAUKSEEN PROJECT-TOP QUALITY GATE Quality Gate on työkalu ERP-järjestelmien testaukseen Huonosti testattu ERP- järjestelmä
LisätiedotLaatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?
Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka
LisätiedotTutkimuksen alkuasetelmat
Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)
LisätiedotOulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA
1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotNäkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK
Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella
LisätiedotTulevaisuuden asumisen Koklaamo
Tulevaisuuden asumisen Koklaamo TERVETULOA TULEVAISUUDEN ASUMISEN KOKLAAMOON Millaisissa kodeissa asumme tulevaisuudessa? Onko koti täynnä elämää helpottavaa teknologiaa? Yleistyvätkö yhteiskäyttö, kierrättäminen
LisätiedotTekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
LisätiedotRiskienhallintasuunnitelma ja riskianalyysi
Riskienhallintasuunnitelma ja riskianalyysi ylitarkastaja jari.knuuttila@valvira.fi Keskustelutilaisuus hammasteknisten töiden valmistajille 10.5.2019 Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti
LisätiedotPuualan perustutkinto
Puualan perustutkinto Sisällys 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 45 osp... 4 2.1.1 Materiaali- ja valmistustekniikka, 30 osp... 4 2.1.2 Asiakaslähtöinen valmistustoiminta, 15 osp... 6 2.2 Valinnaiset tutkinnon
Lisätiedot27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja
27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus
LisätiedotHuomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.
Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi
Lisätiedotilmoitukselle työkalut Vaaratapahtumien raportointiverkoston tapaaminen 7.9.2009 Tampere Peltomaa Karolina,, Koski Titta
Mitähän n tälle t ilmoitukselle pitäisi isi tehdä? Käsittelijän työkalut Vaaratapahtumien raportointiverkoston tapaaminen 7.9.2009 Tampere Peltomaa Karolina,, Koski Titta Raportointiprosessi PROSESSIN
LisätiedotKiekun käyttöönottomenetelmä
Kieku-info: Kiekun käyttöönottomenetelmä Opetushallituksen monitoimitila 16.12.2013 Kieku-info 16.12.2013, Tarja Heikkilä Esiteltävät asiat Mikä on käyttöönottomenetelmä? Miksi sitä pitää kehittää? Miten
LisätiedotParempaa tuotantotehokkuutta käyttövarmuuden systemaattisella johtamisella ja käyttövarmuusdatan hyödyntämisellä
Parempaa tuotantotehokkuutta käyttövarmuuden systemaattisella johtamisella ja käyttövarmuusdatan hyödyntämisellä Rikasta Pohjoista seminaari 19.4.2018 Mikko Suutama Käyttövarmuuspäällikkö Oy Botnia Mill
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen
Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen
LisätiedotMaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry
MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla
LisätiedotKUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA
KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio Liite 4: Toimittajan resurssien ja osaamisen arvioinnin tulokset (vertailuperuste 3.2) 1 Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus
LisätiedotTYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja
TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)
Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi
LisätiedotKuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten
LisätiedotRadiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta
Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta,
Lisätiedotja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com
Huomioita Habbo-suunnittelusta ja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com Jyri Partanen FM (tietojenkäsittelytiede) Certified Scrum Master Certified Product Owner
LisätiedotIT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS
20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien
LisätiedotRekrytointipalvelut-Henkilöarvioinnit
Rekrytointipalvelut-Henkilöarvioinnit FORUM 2015 Standardisoinnin vuositapahtuma Sanna Leppäluoto, PsM, Managing Partner Search & Selection S&S Consulting Oy Ab 3.11.2015 Search & Selection S&S Consulting
LisätiedotAMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä
Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm
LisätiedotTurvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi
Turvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi 4.3.2015 Karolina Peltomaa Potilasturvallisuuspäällikkö Vs. Vastuuhenkilö Kehittämispalvelut - yksikkö VSSHP HaiPro HaiPro Potilas sai toiselle
LisätiedotTietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa
Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa 13.05.2015 Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo Yleistä Riskienhallintaan löytyy viitekehyksiä/standardeja kuten ISO 31000
Lisätiedoterisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005
erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn
LisätiedotKuvastin ASIAKASPEILI
Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä
LisätiedotIntegrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola
Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden
LisätiedotAino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
LisätiedotEVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003
EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";
LisätiedotTinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen
Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan
LisätiedotPortfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund
Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin
Lisätiedot