City of Vaasa Sustainable Energy Action Plan

Transkriptio

1 City of Vaasa Sustainable Energy Action Plan Summary On 1 st December 2014, the Mayor of Vaasa, authorised by the City Board, signed the pledge of the European Union s Covenant of Mayors, committing to increasing energy efficiency and the use of renewable energy sources in its area. The minimum target of the pledge is to reduce greenhouse gas emissions by 20% by The datum level year of the Baseline Emission Inventory is 1990 and the middle year in review is The unit used for the emission levels is a tonne of carbon dioxide and the calculation has been made according to the specifications set by the IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change). The sectors examined in the plan are the buildings owned by the City and their functions, water supply, public lighting, residential buildings and road traffic, including public transport. Industry is not included in the examination. Within the city s area, the consumption of electricity amounts to roughly 600 GWh per year. Of the building stock, 70% is connected to municipal district heating. The consumption of district heat is GWh per year. The City organisation s share of energy consumption is about 9%. The City aims to achieve a 30% reduction in carbon dioxide emissions relative to the number of residents, calculated from the initial level of 1990 up to The long-term target is for Vaasa to be carbon neutral by By then, fossil energy sources will have been replaced with renewable ones to the extent that the city s carbon stock (carbon sink) will grow as much as fossil fuels release carbon dioxide into the atmosphere. From 1990 to 2013, emissions calculated per person will have lowered by 32%. The actions aimed at reducing carbon dioxide emissions will mainly be focused on the functions for which the City holds the power of decision (the City organisation s activities), but also on the companies within the City Group and indirectly on the emissions caused by the region s businesses and residents too. Indirect effects will occur using the methods of urban and traffic planning and by promoting the use of biogas for transport and building energy-efficient singlefamily houses. The necessary actions have been chosen within the framework of the Energy and Climate Programme compiled in This programme was produced collaboratively by several branches of administration, making use of external experts in the energy sector. Residents of the municipality also participated in the work via the online service. The work produced more than 100 proposals for action, of which 14 realistically feasible proposals with significant effects were selected for further development and implementation. The combined effect of these actions will be approximately 45,000 tonnes of CO2 per year. If the actions are realised, the absolute emission reduction will amount to 26% and, when calculated per resident, 30%. The city s population grows by about 700 persons per year. The greatest emission reductions in the period under review will result from switching from fossil to renewable energy sources for the district heat and electricity consumed in the city. The City Board approved the Energy and Climate Programme on 11 th January 2016.

2 Tiivistelmä Vaasan kaupunginjohtaja allekirjoitti kaupunginhallituksen valtuuttamana Euroopan unionin kaupunginjohtajien yleiskokouksen (Covenant of Mayors) sitoumuksen, jolla kaupunki sitoutui lisäämään alueellaan energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Sitoumuksen vähimmäistavoite on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 % vuoteen 2020 mennessä. Päästötasekartoituksen perustasovuotena käytetään vuotta 1990 ja välitarkasteluvuotena vuotta Päästötason yksikkönä käytetään hiilidioksiditonnia ja laskenta on tapahtunut IPCC:n mukaisesti. Suunnitelmassa tarkastellut sektorit ovat kaupungin rakennukset ja niiden toiminnot, vesihuolto, julkinen valaistus, asuinrakennukset sekä tieliikenne mukaan lukien joukkoliikenne. Teollisuus on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Kaupungin alueella sähkönkulutus on noin 600 GWh/v. Rakennuskannasta 70 % on liitetty kaukolämpöön. Kaukolämmön kulutus on GWh/v. Kaupunkiorganisaation osuus energiankulutuksesta on noin 9 %. Päästövähennystavoite on hiilidioksidipäästöjen 30 %:n vähennys asukasta kohden laskettuna vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Pitkän ajan tavoitteena on, että Vaasan kaupunki on hiilineutraali vuonna Silloin fossiiliset energialähteet on korvattu uusiutuvilla siinä määrin, että kaupungin alueen hiilivaranto kasvaa yhtä paljon kuin fossiilisista polttoaineista vapautuu hiilidioksidia ilmaan. Vuodesta 1990 vuoteen 2013 asukasta kohden laskettu päästö oli laskenut 30 %. Toimenpiteet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi kohdistuvat ensisijassa kaupungin omassa päätäntävallassa oleviin toimintoihin (kaupunkiorganisaation toimintaan), mutta myös kaupunkikonserniin kuuluviin yhtiöihin sekä välillisesti myös alueen yritysten ja asukkaiden aiheuttamiin päästöihin. Välilliset vaikutukset tapahtuvat kaupunki- ja liikennesuunnittelun keinoin sekä edistämällä biokaasun liikennekäyttöä ja pientalojen rakentamista energiatehokkaiksi. Tarvittavat toimenpiteet on valittu vuosina laaditun kaupungin energia- ja ilmastoohjelman puitteissa. Ohjelma työstettiin useiden hallinnonalojen yhteistyönä käyttäen apuna ulkopuolisia energia-alan asiantuntijoita. Myös kuntalaiset osallistuivat työhön verkkopalvelun avulla. Työskentely tuotti yli 100 toimenpide-esitystä, joista valittiin 14 vaikutuksiltaan merkittävää ja realistisesti toteutettavissa olevaa ehdotusta edelleen kehitettäväksi ja toimeenpantavaksi. Näiden toimenpiteiden yhteisvaikutus on arviolta t CO 2 /v. Toimenpiteiden toteutuessa absoluuttinen päästövähennys on 26 % ja asukasta kohti laskettuna 39 %. Kaupungin väestö kasvaa noin 700 henkilöllä vuosittain. Suurimmat päästövähennykset tarkasteluaikana aiheutuvat siirtymisessä kaupungissa kulutetun kaukolämmön ja sähkön tuottamisessa fossiilisista uusiutuviin energialähteisiin. Kaupunginhallitus on hyväksynyt energia- ja ilmasto-ohjelman

3 Johdanto Ilmastonmuutos on nykyhetken suurin ihmistoiminnan aiheuttama ympäristöuhka. Ilmastonmuutosta aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöt johtuvat suurimmaksi osaksi fossiilisen energian käytöstä: rakennusten lämmityksestä, sähkön kulutuksesta, liikenteestä ja teollisuudesta. Energian käytön tehostaminen, uusiutuvan energian käyttöönoton edistäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä vaativat toimenpiteitä kaikilla hallinnon tasoilla, niin kansainvälisesti, kansallisesti kuin paikallisestikin. Monet kestävään energiankäyttöön liittyvät toimet kuuluvat paikallishallinnon toimivaltaan tai niitä ei voida toteuttaa ilman sen poliittista tukea. Paikallishallinnon ylläpitämät palvelut ja infrastruktuuri ovat itsessäänkin merkittäviä energian kuluttajia. Kannustaakseen ja tukeakseen paikallisten viranomaisten kestäviä energiakäytäntöjä ja niiden käyttöönottoa Euroopan komissio perusti vuonna 2008 kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors, CoM). Sopimuksen tavoitteena on saada osallistujat saavuttamaan ja ylittämään Euroopan unionin yhteinen tavoite vähentää hiilidioksidipäästöjä vähintään 20 % perusvuoden tasosta vuoteen 2020 mennessä. Sopimukseen on liittynyt jo lähes 7000 kaupunkia tai aluetta. Vuoden 2015 lopussa pidemmän aikavälin tavoitteet muotoiltiin uudeksi yhtenäiseksi kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimukseksi, jossa otetaan käyttöön EU:n vuoden 2030 tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 40 % vuoteen 2030 mennessä sekä kokonaisvaltainen lähestymistapa ilmastonmuutoksen lieventämiseen ja siihen sopeutumiseen. Vuoden 2050 visio on nopeuttaa hiilestä irtautumista, vahvistaa sopeutumiskykyä ilmastonmuutoksiin sekä tarjota kansalaisille varma, kestävä ja kohtuuhintainen energia. Vaasan kaupunki allekirjoitti kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors) joulukuussa Sopimuksen tehneet kaupungit sitoutuvat vähentämään CO2- päästöjään vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Sitoumus koskee kaikkea kaupunkialueen energiankäyttöä, johon kaupungin on mahdollista vaikuttaa. Sopimus edellyttää kestävän energiankäytön toimenpidesuunnitelman (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) laatimista vuoden sisällä allekirjoituksesta. Suunnitelman laatimiseen on saatu lisäaikaa helmikuuhun 2016 saakka. Toimenpidesuunnitelmassa esitetään keinot, joilla päästövähennystavoite voidaan saavuttaa. Siihen on laskettu myös toimien vaikutukset hiilidioksidipäästöihin sekä arvioitu toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset. Vaasan kaupunki on sitoutunut energiatehokkuuden parantamiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen energia- ja ilmasto-ohjelmassa, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa helmikuussa Ohjelma painottuu kaupungin omaan toimintaan sekä kysymyksiin, joihin voidaan kunnallisesti vaikuttaa. Siten kohderyhmänä on ensivaiheessa kaupungin oma organisaatio. Tavoitteissa huomioidaan kuitenkin myös kaupunkikonsernin, kaupunkilaisten, yritysten ja muiden organisaatioiden merkitys. Ohjelman työstämisessä ovat olleet edustettuina useat kaupunkikonsernin hallinnonalat ja sidosryhmät. Näiden kanssa on pidetty työpajoja, joissa on muotoiltu tavoitelinjauksia ja arvioitu toimenpiteiden vaikutuksia. Kuntalaiset ovat osallistuneet ohjelmatyöhön muun muassa Otakantaa-palvelun välityksellä. Vaasan energia- ja ilmasto-ohjelman keskeiset tavoitteet ovat: 1. Energiatehokkuuden parantaminen 2. Uusiutuvan energian käytön lisääminen 3. Asuinalueiden energiapalveluiden kehittäminen 4. Asukasta kohti lasketun hiilidioksidipäästön vähentäminen 30 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä 5. Hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä

4 6. Yhteisen tahtotilan luominen kaupunkiorganisaatiossa ohjelman päämäärien saavuttamiseksi ja ristiriitaisten päätösten välttämiseksi Vaasan kaupunki on ollut mukana kansallisessa energiatehokkuussopimuksessa vuodesta 2009 lähtien. Tällä hetkellä voimassa olevassa sopimuksessa on tavoitteena tehostaa kaupungin omaa energiankulutusta 9 prosenttia vuoteen 2016 mennessä. Tavoite saavutettiin vuonna 2013 ja kaupunki korotti omaa tavoitettaan kolmanneksella. Taustatietoa Vaasasta Vaasa on noin asukkaan kaupunki ja Pohjanmaan suurin taloudellinen keskus Suomen länsirannikolla. Vaasan kaupunki muodostaa Vaasan seudun yhdessä kuuden naapurikuntansa kanssa. Vaasan seudulla asuu yli asukasta. Seutu kuuluu maan nopeimmin kasvaviin asukasmäärän ja työpaikkojen lisääntymisellä mitattuna. Vähänkyrön kunta liittyi Vaasaan vuonna Suurin osa vaasalaisista asuu kaupunkimaisessa ympäristössä. Asukastiheys on 170 as/km 2. Vaasan pinta-ala on 575 km 2, josta maata on 365 km 2. Maa-alasta on metsää 57 % ja peltoa 22 %. Vuoden keskilämpötila ( ) on 4,2 C ja keskimääräinen lämmitystarveluku Mantereen rantaa on 80 km ja saaristorantaa 313 km. Vaasa kuuluu Suomen merkittävimpiin teollisuuskaupunkeihin energiaklusterinsa ansiosta. Energiaklusterin 140 yrityksessä on noin työntekijää. Klusterin yritysten tutkimus ja kehitys - panostukset ovat lähes kolminkertaistuneet viime vuosien aikana. Klusterin osuus maan energiateknologiaviennistä on noin 30 %. Energiaklusterin työpaikkojen määrä on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Vaasan teollisuuden henkilöstön määrä kasvoi yli 1 400:lla vuosina , mikä oli ylivoimaisesti eniten koko maassa. Kaupungissa on seitsemänneksi eniten teollisuuden henkilöstöä luvulla työpaikkojen määrä on kasvanut myös terveys- ja sosiaalipalveluissa, koulutuksessa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa. Nämä toimialat ovat myös eniten työllistäviä, osuus työpaikoista on yhteensä 51 %. Alkutuotannon osuus työpaikoista on alle 1 %. Kaupungin syväsatama palvelee rahtiliikennettä sekä Vaasan ja Ruotsin Uumajan välistä lauttaliikennettä. Energian kokonaiskulutus kaupungissa siirtohäviöineen on noin 1850 GWh. Kaupungin alueella ei ole erityisen runsaasti energiaa kuluttavaa teollisuutta, kuten metallinjalostusta. Sähkön tuotanto ja kulutus Vaasassa Vaasassa tuotetaan enemmän sähköä kuin kulutetaan, omavaraisuus on yli 200 %. Sähköstä valtaosa tuotetaan kivihiilellä, GWh. Tuulivoimatuotanto on noin 150 GWh/v Torkkolan tuulivoimapuiston valmistuttua vuonna Maakaasulla sähköä tuotettiin 7 GWh sekä kaatopaikkakaasulla ja vesivoimalla noin 1 GWh kummallakin. Sähkön kulutus kaupungissa jakautuu melko tasan teollisuuden, asumisen ja palveluiden tarpeisiin. Vuosittainen kulutus on noin 600 GWh. Kaupunkiorganisaation sähkönkulutus on noin 60 GWh/v.

5 Sähkönkulutuksen jakautuminen sektoreittain Vaasassa Kaukolämmön tuotanto ja kulutus Vaasassa Kaukolämmön kattavuus on Vaasassa Suomen korkeimpia, koko kiinteistömassasta (rakennustilavuudesta) noin 70 % lämpiää kaukolämmöllä. Kaupungin omistamista kiinteistöistä 96 % käyttää kaukolämpöä. Kiinteistöjen lämmitystapajakauma Vaasassa Kaupungin alueella on kaksi erillistä kaukolämpöverkostoa, kantakaupungin alueella ja Vähänkyrön keskusta alueella. Kantakaupungin verkosto palvelee myös naapurikunnan, Mustasaaren, keskustaajamaa Sepänkylää. Kantakaupungin verkoston peruskuormalaitoksena toimii Westenergyn jätteenpolttolaitos, jonka tuotanto riittää verkoston tarpeisiin noin toukokuusta ja lokakuuhun. Vuonna 2013 laitos ajoi kaukolämpöverkkoon energiaa 251 GWh. Talvikaudella Westenergyn lisäksi Vaskiluodon voimala VL2 syöttää kaukolämpöverkostoon energiaa. VL2 on yhteistuotantolaitos, joka tuottaa kaukolämmön lisäksi sähköä höyryturbiinilla.

6 Vuonna 2013 laitos ajoi kaukolämpöverkkoon energiaa 406 GWh. Siitä puupolttoaineella tuotettiin 360 GWh, turpeella 32 GWh ja kivihiilellä 30 GWh. Vähänkyrön keskustan aluelämpölaitos palvelee pääasiassa julkisia rakennuksia. Laitoksen polttoaineena käytetään metsähaketta. Laitos tuotti lämpöenergiaa vuonna GWh. Kaukolämmön vara- ja huippuvoimalaitoksina toimii kuusi öljykäyttöistä laitosta, joista yhdessä on myös höyryturbiini sähköntuotantoa varten. Varavoimalaitosten yhteenlaskettu kaukolämpöteho on 266 MW. Lisäksi keskussairaalan yhteydessä on öljykäyttöinen kattilalaitos, jota voidaan käyttää alueen kaukolämmön tuotantoon. Öljykäyttöiset laitokset käyvät tavallisesti yhteensä vain muutamia satoja tunteja vuosittain. Uusiutuvien polttoaineiden osuus kaukolämmön tuotannosta oli 89 % vuonna Kiinteistöjen erillislämmitys Erillislämmitysmuodoista merkittävimmät ovat sähkö-, öljy- ja puulämmitys. Lämmityssähkön kulutus oli vuonna GWh, lämmitysöljyn kulutus 100 GWh ja puulla tuotetun lämmitysenergian kulutus 72 GWh. Lämpöpumppujen tuottaman uusiutuvaksi energiaksi laskettavan sekundäärilämmön tuotanto oli 24 GWh. Maa- ja ilmalämpöpumppujen käyttö etenkin pientalojen lämmönlähteenä on runsastunut viimeisen 10 vuoden aikana. Kiinteistökanta Suurin osa energiasta kulutetaan asuin- ja palvelukiinteistöissä. Kaupungissa on yhteensä noin rakennusta, joiden kerrospinta-ala on noin m 2. Yli puolet pinta-alasta on asuinkäytössä. Vaasan kiinteistökannan jakautuminen käyttötarkoituksen mukaan pinta-alana. Kaupunki omistaa kiinteistöjen kerrosalasta suoraan noin 7 % eli m 2. Näiden kiinteistöjen tilavuudesta noin puolet on opetusrakennuksia.

7 Kaupungin omistamien kiinteistöjen jakauma eri käyttötarkoituksiin rakennustilavuuden mukaan. Tieliikenne Vaasan tieliikenteen kokonaissuorite on noin 430 miljoonaa ajokilometriä vuodessa, mitä vastaava polttoaineen kulutus on tonnia. Läpiajoliikenteen osuus ajosuoritteesta on melko pieni, koska valtateiksi luokiteltavien teiden pituus Vaasan alueella on vain 25 kilometriä. Ajosuoritteesta 85 % ajetaan henkilöautoilla (sisältää myös taksit). Linja-autojen osuus ajosuoritteesta on 1,5 %. Kasvihuonekaasupäästöt ja niiden kehitys Vaasan alueen tuotantoperäiset hiilidioksidipäästöt ovat vaihdelleet kilotonniin. Päästöistä suurin osa on peräisin energiantuotannosta. Liikenteen osuus kokonaispäästöstä on noin 10 %. Metaanipäästöt ovat alhaiset, koska tuotantoeläintaloutta on vain vähän. Maatalous on pääasiassa viljanviljelyä. Kaupungin alueella ei ole toiminnassa olevia kaatopaikkoja. Vanhat kaatopaikat on suurimmaksi osaksi saneerattu ja viimeksi käytössä olleelle kaatopaikalle on rakennettu kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmä jonka keräämä kaasu hyödynnetään sähköksi mikroturbiineilla. Alueellisia kasvihuonekaasupäästöjä dominoi sähköä ja kaukolämpöä tuottava Vaskiluodon Voiman kivihiilivoimala VL 2, jonka polttoaineteho on 560 MW. Vuonna 2012 voimalan yhteyteen rakennettiin biopolttoaineita käyttävä kaasutuslaitos, jonka polttoaineteho on 140 MW. Samana vuonna kaupungin kaukolämpöverkkoon kytkettiin Mustasaaren kunnan alueella sijaitseva Westenergyn jätteenpolttolaitos, joka tuottaa sähköä ja kaukolämpöä syntypaikkalajitellusta talousjätteestä 61 MW:n polttoaineteholla. Laitoksen omistaa viisi kunnallista jätelaitosta.

8 Hiilidioksidin kokonaispäästöt Vaasan kaupungin alueella , sisältää myös uusiutuvien polttoaineiden aiheuttamat päästöt. Ilman teollisuutta Vaasan kasvihuonekaasujen päästöt vuonna 2013 olivat yhteensä 333,4 kt CO 2 - ekv. Näistä päästöistä 51,0 kt CO 2 -ekv aiheutui kuluttajien sähkönkulutuksesta ja 17,8 kt CO 2 -ekv sähkölämmityksestä. Maalämmön osuus lämmitysmuotojakaumasta ja päästöistä on pieni. Päästöistä 116,8 kt CO 2 -ekv aiheutui kaukolämmityksestä, 44,8 kt CO 2 -ekv erillislämmityksestä, 82,3 kt CO 2 -ekv tieliikenteestä, 11,0 kt CO 2 -ekv maataloudesta ja 8,9 kt CO 2 -ekv jätehuollosta. Asukasta kohti laskettu päästö ilman teollisuutta oli ,0 tonnia CO 2 -ekv.

9 Vaasan kasvihuonekaasupäästöjen jakauma eri sektoreille vuonna 2013 ilman teollisuutta. Päästötasekartoitukset Kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen mukaiseksi perustasovuodeksi valittiin vuosi Perustasovuoden päästölaskennassa otettiin huomioon silloisen Vähänkyrön kunnan alueen päästöt. Vähänkyrön kunta liitettiin Vaasaan vuonna Vertailuvuodeksi valittiin 2013, koska tältä vuodelta oli jo runsaasti olemassa olevaa energiankulutustietoa, jota oli kerätty vuonna 2014 laadittua uusiutuvan energian kuntakatselmusta varten. Päästötasekartoituksen tekemisessä toimi konsulttiapuna Benviroc Oy. Toiminnoista otettiin tarkasteluun kaupungin omistamat rakennukset, kunnallistekniset palvelut kuten julkinen valaistus ja vesihuolto, asuinrakennukset sekä tieliikenne. Yksityissektorin palvelualan rakennukset, laitteistot ja toiminnot jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Laskenta tehtiin IPCC:n mukaisesti toimintojen energiankulutuksille ja niitä vastaaville hiilidioksidipäästöille.

10 Yhteenveto vuoden 1990 energiankulutuksista ja vastaavista hiilidioksidipäästöistä: Energiankulutus MWh CO 2 -päästö t Sähkö Lämmitys Liikennepolttoaineet Kaupungin rakennukset ja kunnallistekniikka Asuinrakennukset Julkinen valaistus Liikenne Yhteensä Yhteenveto vuoden 2013 energiankulutuksista ja vastaavista hiilidioksidipäästöistä: Energiankulutus MWh CO 2 -päästö t Sähkö Lämmitys Liikennepolttoaineet Kaupungin rakennukset ja kunnallistekniikka Asuinrakennukset Julkinen valaistus Liikenne Yhteensä Energiankulutuksen kasvusta huolimatta hiilidioksidipäästö on pienentynyt, mikä johtuu kaukolämmön tuotannossa käytettävien polttoaineiden vaihtumisesta. Vuoteen 2012 asti kaukolämpö tuotettiin pääasiassa kivihiilellä ja osin raskaalla polttoöljyllä, eli kokonaan fossiilisilla polttoaineilla. Vuonna 2012 otettiin käyttöön sekä Westenergyn jätteenpolttolaitos että kivihiilivoimalaan biomassasta, pääasiassa metsähakkeesta, tehtyä biokaasua syöttävä kaasutuslaitos. Westenergyllä poltettavasta jätteestä on laskennassa oletettu 60 % (polttoainetehosta) olevan uusiutuvaa. Kivihiilivoimalan tuottamasta kaukolämmöstä on hyödynjakomenetelmän mukaisesti laskettu 85 % olevan peräisin biomassasta. Vaikka voimalassa poltetaan yhtä aikaa sekä hiiltä että biokaasua, laskennallisesti ja verotuksellisesti ajatellaan biopolttoaineen tuottavan kaukolämpöä ja kivihiilen sähköenergiaa.

11 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite Vaasan kaupungin tavoitteena on vähentää asukasta kohti syntyviä hiilidioksidipäästöjä 30 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä tarkasteluun otettujen SEAP-sektoreiden osalta. Pidemmän aikavälin tavoitteena on saavuttaa hiilineutraali kaupunki, joka tuottaa kasvihuonekaasuja enintään saman verran kuin niitä sitoutuu pois ilmakehän kierrosta kaupungin alueella. Hiilineutraaliuden tavoitevuosi on Koska vähennystavoite lasketaan asukasta kohden, kaupungin väestökehitys vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen. Vuonna 1990 Vaasan ja Vähänkyrön yhteenlaskettu asukasmäärä oli ja vuonna Viime vuosina väestö on kasvanut noin 600 henkilöllä vuosittain. Väestöennusteen mukaan väestö kasvaa tulevina vuosina samaan tahtiin. Väestökehitys Vaasassa Vuotta 2013 edeltäviin vuosiin on lisätty Vähänkyrön kunnan kulloinenkin asukasluku. Asukasta kohti laskettu hiilidioksidipäästö oli tarkasteltujen toimintojen osalta vuonna ,88 tonnia ja vuonna ,72 tonnia. Kaupungin vaikutusmahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöihin Kaupungin omat suorat kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 7 prosenttia kokonaispäästöistä. Kaupungin pinta-alasta 14 % on kaupungin omistuksessa. Kaupungin omat toiminnot, kuten virastot sekä opetus- ja hoitolaitokset toimivat käytännöllisesti katsoen kokonaan kaupungin omistamissa kiinteistöissä. Kiinteistöjen ylläpidosta huolehtii kaupungin omistama liikelaitos Vaasan Talotoimi. Suurimpien urheilutilojen rakentamista ja ylläpitoa varten on perustettu ylikunnallinen halliyhtiö. Vuokra-asuntoja rakennuttaa ja vuokraa kaupungin omistama vuokrataloyhtiö, Kiinteistö Oy Pikipruukki.

12 Talousveden toimittamisesta ja jäteveden käsittelystä vastaa kaupungin omistama liikelaitos Vaasan Vesi. Rahti- ja matkustajasataman toimintaa harjoittaa Ruotsin Uumajan kanssa yhteinen satamayhtiö Kvarken Ports Ltd., josta kaupunki omistaa puolet. Kaupunki omistaa lähes kokonaan sähköyhtiö Vaasan Sähkö Oy:n, joka huolehtii kaukolämmön jakelusta kaupungissa. Sähköyhtiön omistamat laitokset ovat lähinnä vara- ja huippuvoimalaitoksia. Kaukolämmön peruskuormalaitoksista kaupunki omistaa yhtiöjärjestelyjen kautta vain pienen osan, eikä siten voi tehdä päätöksiä niiden toiminnasta tai kehittämisestä. Vaasan Sähkön tytäryhtiö Vaasan Sähköverkko Oy huolehtii sähkön jakelusta kaupungin ja lähikuntien alueella. Kaupungin paikallis- ja palveluliikennettä hoitavat yksityiset liikenteenharjoittajat kaupungin ostopalveluna. Muihin kuin kaupungin omasta omaisuudesta ja toiminnoista aiheutuviin ilmastovaikutuksiin kaupunki voi vaikuttaa merkittävästi kaavoitusmonopolin, liikennesuunnittelun ja muun kaupunkisuunnittelun sekä elinkeinopolitiikan keinoin. Myös yhteistyö eri organisaatioiden kanssa, neuvonta ja motivointi auttavat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Toimenpiteet Rakennukset, laitteistot/toiminnot ja teollisuus Kunnalliset rakennukset 1. Energiatehokkuussopimuksen jatkaminen Lisätään kaupungin rakennusten lämmitysenergian ja veden käytön tehokkuutta rakenteellisilla ja teknisillä investoinneilla. Kustannus , päästövähennys 1350 t CO 2 /v /50-hanke sadassa kaupungin omistamassa kiinteistössä Kiinteistöjen käyttäjiä motivoidaan säästämään lämmitysenergiaa, sähköä ja vettä. Puolet taloudellisesta säästöstä annetaan kiinteistön käyttäjille. Kustannus , päästövähennys 660 t CO 2 /v. Asuinrakennukset 3. Vuokrattavien pientalotonttien energiatehokkuuskannustimet Pientalotontin vuokraa alennetaan 50 % viideksi vuodeksi, mikäli tontille rakennettavan talon E- luku on enintään 70 % rakennusmääräysten mukaisesta luvusta. Arvion mukaan 15 rakennuttajaa vuosittain saa kannustimen. Kustannus , päästövähennys 115 t CO 2 /v. Kunnallinen julkisten tilojen valaistus 4. Katuvalaisimien vaihto LED- tai LES-valaisimiin ja valaistuksen älykäs ohjaus Vaihdetaan jäljellä olevat natriumpurkaus- ja elohopealamput ja uusitaan valaistuksen ohjaus katuja liikunta-alueilla. Kustannus , päästövähennys 2800 t CO 2 /v. Sähkön myynti 5. Kaupungin omistama sähköyhtiö vähentää fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön myyntiä Vaasan kaupungin alueen fossiilisähkönkulutuksen verran eli 120 GWh/v Kustannus muodostuu mahdollisesta asiakaskadosta ja sähkön hinnan noususta, tehdään vaikutusarvio. Päästövähennys 9300 t CO 2 /v.

13 Liikenne Kunnallinen ajoneuvokanta 6. Kaupunki hankkii käyttöönsä 50 vähäpäästöistä/biokaasupäästöistä ajoneuvoa Kustannus , päästövähennys 200 t CO 2 /v. Julkinen liikenne 7. Kaupunki hankkii paikallisliikenteen käyttöön 12 biokaasukäyttöistä bussia Kustannus , päästövähennys 1000 t CO 2 /v. 8. Joukkoliikenteen käyttöasteen nostaminen 2017 Tarjotaan ilmainen paikallisliikenne Gerbyn bussilinjoille 1, 2 ja 3 kuukaudeksi, perustetaan uusi bussilinja reitille Ristinummi-Kivihaka-Keskusta. Ilmaisen paikallisliikenteen kokeilu yhden vuoden ajan kaikilla linjoilla. Kustannus , päästövähennys 3000 t CO 2 /v. Yksityinen ja kaupallinen liikenne 9. Biokaasuverkoston rakentaminen Jakeluverkoston rakentaminen parantaa biokaasun ajoneuvokäytön edellytyksiä. Kustannus , päästövähennystä ei ole arvioitu. 10. Vaasa-Uumaja laivareitin liikennöintiin hankitaan biokaasukäyttöinen laiva ja biokaasun nesteytyslaitos Kustannus , päästövähennys 6355 t CO 2 /v. 11. Kevyen liikenteen edistäminen Pyöräilyn kulkutapaosuus nostetaan 20 %:iinn tehdyistä matkoista vuoteen 2020 mennessä pyöräteiden kuntoa ja talvihoitoa parantamalla. Kustannus , päästövähennys 260 t CO 2 /v. 12. Yksityisautoilun vähentäminen keskustassa Pysäköinnin maksullisuutta lisätään kaupungin keskustassa. Kustannus , päästövähennys 260 t CO 2 /v. Tavaroiden ja palveluiden julkiset hankinnat Uusiutuvan energian vaatimukset/normit 13. Kaupunki ostaa vain hiilivapaasti tuotettua sähköä Kustannus , päästövähennys t CO 2 /v. Muut alat Jätehuolto 14. Poltettavan ja biohajoavan jätteen erottelua tehostetaan Tehokas erottelu lisää biokaasun tuotantomäärää. Kustannus , päästövähennys 6220 t CO 2 /v. Toimenpiteiden yhteiset kustannukset ovat arviolta Toimenpiteiden rahalliset säästöt ovat yhteensä Vuosittaiset hiilidioksidipäästöt vähenevät yhteensä tonnia eli noin 25 % vuoden 2013 tarkasteluun otettujen toimintojen päästömäärästä.

14 Seuranta Kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen velvoitteiden mukaisesti toimenpiteistä raportoidaan CoM:n toimistoon. Toimintasuunnitelman täytäntöönpanoraportti, jossa kerrotaan toimenpiteiden tilanteesta, toimitetaan kahden vuoden välein. Päästötaselaskelmat ja toteutettujen toimenpiteiden tulokset (energiansäästö ja CO 2 -päästöjen vähentyminen) raportoidaan neljän vuoden välein.