Vaasan Sähkö Oy Vaasan Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab

Transkriptio

1 Vaasan Sähkö Oy Vaasan Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab VUOSIKERTOMUS 2015

2 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus Hallituksen toimintakertomus Yhteiskuntavastuu ja henkilöstö Konsernipalvelut Sähkökauppa Kaukolämpö Vaasan Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab Vaasan Sähkö -konsernin strategia lyhyesti Tilinpäätös Vaasan Sähkö -konserni ja Vaasan Sähkö Oy Tuloslaskelma Tase Rahavirtalaskelma Tilinpäätöksen liitetiedot Ympäristökatsaus Eriytetyt tilinpäätökset: Sähkökauppa Kaukolämpö Tytäryhtiöiden tilinpäätökset: Vaasan Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Hallintoneuvoston lausunto Konsernin tunnuslukujen kehitys Liikevaihto (milj.euroa) 2

3 30% 25% 20% 15% 10% 5% 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% % % Liikevoitto-% Omavaraisuusaste-% Tilikauden voitto (milj.euroa) 20% 60 1,50 15% ,00 10% 30 5% ,50 0% Sijoitetun pääoman tuotto-% Investoinnit (milj.euroa) Maksuvalmius (Quick Ratio) MENESTYSTEKIJÄT JA TAVOITTEET Vaasan Sähkö on tehokas, kannattava ja hinnoiltaan edullinen energiakonserni. Vaasan Sähköllä on luotettavat energiaverkot alueensa elinkeinoelämälle ja asukkaille. Konserni kasvaa lisääntyviä resurssejaan hyödyntäen energiamarkkinoilla. 3

4 4 4

5 Toimitusjohtajan katsaus Eurooppaa lähes vuosikymmenen ajan piinannut matalasuhdanne näyttää vihdoin olevan kääntymässä hitaaksi kasvuksi. Kaukoidän voimakas talouskasvu sen sijaan näyttää olevan hidastumassa. Poliittinen mielenkiinto on energia-asioita voimakkaammin ollut kärjistyneessä pakolaiskysymyksessä. Ulkopoliittinen retoriikka on kaikin puolin voimistunut ja äänenpainot kärjistyneet. Energiamarkkinoiden kannalta joulukuussa 2015 aikaansaatu Pariisin ilmastokokouksen sopimus on hyvin merkittävä. Pariisin kokous oli tähänastisista ilmastokokouksista yksituumaisin. Pariisissa sovittiin mm. tavoitteista, joilla eri puolilla maailmaa käytössä olevia päästöjen vähentämiseen tähtääviä mekanismeja pyritään yhdistämään. Öljyn ja kivihiilen markkinahinnat ovat ilmastosopimuksista välittämättä edelleen laskeneet. Tuottajamaat eivät ole saaneet aikaan yhtenäistä rintamaa hintatason nostamiseksi. Erityisesti Venäjän talous kärsii vallitsevasta tilanteesta. Markkinavoimat ja Pariisissa paalutettu ilmastopolitiikka kiskovat nyt kehitystä vastakkaisiin suuntiin. Poliittinen tahtotila on sovittu, mutta päästöoikeuden ja polttoaineiden hintakehitys vetävät kehitystä aivan päinvastaiseen suuntaan kuin poliittinen ohjaus. Suomessa tuulivoiman syöttötariffin sulkeminen uuden hallituksen toimesta oli vuoden 2015 voimakkain energiatoimialaa koskenut toimenpide. Käytännössä tuulivoimamarkkinat sulkeutuvat Suomessa moneksi vuodeksi nyt aloitettujen puistojen valmistuttua. Uusiutuvan energian voimakas lisääntyminen on tuonut markkinoille merkittävästi markkinoista riippumatonta uutta energian tuotantoa, jonka tarjonta on romahduttanut sähkön hintatason. Vanhaa tuotantokapasiteettia viimeisimmäksi Tahkoluodon ja Kristiinan hiililauhdevoimalaitokset on poistunut tuotannosta kannattamattomana. Tehon riittävyys on noussut keskeiseksi osaksi energiakeskustelua. Sähkötehon riittävyys ei vuonna 2015 vallinneen leudon sään vuoksi kuitenkaan tullut testatuksi. Sähkön vähittäishinnat ovat voimakkaasti laskeneet. Kilpailu asiakkaista on saavuttanut tason, jonka seurauksena osa toimijoista joutunee lopettamaan loppuasiakasmyyntinsä jatkuvan tappiollisuuden katkaisemiseksi. Vaasan Sähköllä hyvä vuosi Vaasan Sähkön vuosi 2015 oli tuloksellisesti hyvä. Liikevaihto supistui niukasti, mutta tulos parani merkittävästi. Tilinpäätökseen sisältyy useiden voimalaitosten ja projektien lopettamisesta johtuvia alaskirjauksia. Kiinteän omaisuuden myynnistä ja tuulivoimaohjelmasta saadut kertaluonteiset tulot kattoivat kuitenkin reilusti alaskirjausten vaikutukset. Suurimmat yksittäiset investoinnit kohdistuivat tuulivoimaan Torkkolan tuulivoimapuiston valmistuttua keväällä ja Ilmajoen Santavuoren tuulivoimapuiston rakentamisen alettua. Vuoden lopussa tehtiin lisäksi päätös Metsälän tuulivoimapuiston rakentamisesta Kristiinankaupunkiin. Investoinnit sähkö- ja kaukolämpöverkkoihin jatkuivat entiseen tapaan. Sähkökaupan liikevaihto supistui lämpimän sään ja alentuneen sähkön hinnan seurauksena. Sähkökaupan operatiivinen tulos säilyi entisellä tasolla. Loppuasiakkaiden määrä aleni pelkkää sähkökauppaa harjoittavien kilpailijoiden aktiivisen myynnin seurauksena. Kaukolämmön liikevaihto supistui hiukan, mutta tulos parani onnistuneen tuotannon seurauksena. Takavuosien isot investoinnit kaukolämmön perustuotantoon ovat osoittautuneet onnistuneiksi. Öljyn käyttö kaukolämmön tuotannossa on viimeksi ollut yhtä vähäistä 1960-luvulla, jolloin kaukolämpötoiminta Vaasassa aloitettiin. Vuoden aikana toteutettiin laajamittainen kaukolämpöstrategian päivitys. Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevaihto kasvoi ja tulos parani. Yhtiön kustannustehokkuus on säilynyt hyvällä tasolla. Investoinnit sähköverkon säävarmuuteen ovat jatkuneet ja sähkön laatua mittaavat tunnusluvut ovat parantuneet. Toinen tytäryhtiö Oy RAVERA Ab selvisi lähes edellisen vuoden tulokseen huolimatta asiakasrakenteissa ja urakoiden kilpailutuksessa tapahtuneista voimakkaista muutoksista. Vuoden käytössä ollut Vaasan Sähkön uusi toimitalo on osoittautunut hyvin toimivaksi. Kiitän henkilöstöä, hallituksen ja hallintoneuvoston jäseniä hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Hannu Linna toimitusjohtaja 5

6 Hallituksen toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudella Energian kulutus aleni vuonna 2015 poikkeuksellisen lämpimän sään ja energian käytön tehostumisen myötä. Matalasuhdanne jatkui taloudessa hidastaen investointeja elinkeinoelämässä, minkä seurauksena uusien sähkö- ja kaukolämpöliittymien määrä pysyi vaatimattomalla tasolla. Sähkön hinta jatkoi laskuaan sekä tukku- että vähittäismarkkinoilla. Markkinahintojen alhainen taso johti sekä käytössä olleiden voimalaitosten että käynnissä olleiden voimalaitosprojektien lopettamiseen. Konsernin liikevaihto päätyi lähes edellisen vuoden tasolle sähkökaupan liikevaihdon laskusta huolimatta. Kaikki Vaasan Sähkön liiketoiminta-alueet saavuttivat hyvän tuloksen. Konsernin tilikauden tulos oli tulokseen vaikuttaneiden kertaerien jälkeen hyvä. Vaasan Sähkön uusi toimitalo on käytössä osoittautunut hyvin toimivaksi. Investoinnit sähkön tuotantoon EPV Energia Oy:n hankkeiden kautta jatkuivat vuonna Vaasan Torkkolan ja Rajakiirin tuulivoimapuiston laajennus Torniossa valmistuivat vuoden aikana. Työn alla ovat tällä hetkellä Raaheen terästehtaan yhteyteen rakentuva Ravolan masuunikaasuvoimalaitos sekä Ilmajoen Santavuoreen rakentuva tuulivoimapuisto. Kristiinankaupunkiin rakennettavasta Metsälän tuulivoimapuistosta tehtiin joulukuussa investointipäätös. Tuulipuisto tulee valmistuessaan olemaan Suomen suurin. Taloudellinen kehitys Konsernin vuoden 2015 liikevaihto oli 140,7 (141,6) miljoonaa euroa. Liikevaihto aleni 0,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Liikevoitto sen sijaan kasvoi 31,3 prosenttia ollen 36,6 (27,8) miljoonaa euroa. Emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy:n liikevaihto laski ollen 106,1 (110,4) miljoonaa euroa, mutta liikevoitto kasvoi 23,0 (18,6) miljoonaan euroon. Konsernin tulos kokonaisuudessaan ennen veroja 36,4 (28,2) miljoonaa euroa on Vaasan Sähkön historian paras. Sähkökaupan liikevaihto oli 75,5 (79,7) miljoonaa euroa, kaukolämmön liikevaihto oli 31,0 (31,1) miljoonaa euroa, Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevaihto oli 30,7 (29,8) miljoonaa euroa ja Oy RAVERA Ab:n liikevaihto oli 12,8 (12,7) miljoonaa euroa. Sähkökaupan liikevoitto oli 15,1 (12,6) miljoonaa euroa, kaukolämmön liikevoitto oli 8,5 (7,1) miljoonaa euroa, Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevoitto oli 8,0 (7,4) miljoonaa euroa ja Oy RAVERA Ab:n liikevoitto oli 0,6 (0,7) miljoonaa euroa. Konsernin vuoden 2015 tulosta rasittavat kertaluonteiset Olkiluoto 4 ydinvoimalaitosprojektin keskeyttämisestä, Tahkoluodon ja Kristiinankaupungin hiilivoimalaitosten tuotannon päättämisestä, sekä Mervento-omistuksen alaskirjauksesta seuranneet yhteensä 4,5 miljoonan euron kustannukset. Kon- 6

7 Vaasan Sähkö Oy:n hallitus vasemmalta lukien: Miapetra Kumpula-Natri (varapuheenjohtaja), Mauri Holma, Teija Laitinen, Seppo Rapo ja Joakim Strand (puheenjohtaja). 7

8 sernin tulosta paransivat vanhan toimitilarakennuksen ja tuulivoimaosuuksien merkintäoikeuksien myynnit sekä osuus EPV Energiakonsernin tuloksesta yhteensä 12,7 miljoonaa euroa. Emoyhtiön sähkön myynti toimintavuonna oli volyymiltään (1 811) gigawattituntia (GWh), kaukolämmön myynti 615 (644) GWh ja Vaasan Sähköverkko Oy:n myynti 938 (962) GWh. Oy RAVERA Ab urakoi edellistä vuotta enemmän konsernin ulkopuolelle, kun taas konsernin sisäisen myynnin osuus aleni. Konsernin tilikauden voitto oli 30,3 (23,1) miljoonaa euroa ja emoyhtiön tilikauden voitto 18,9 (15,5) miljoonaa euroa. Keskeisimmät konsernin ja emon taloudelliset tunnusluvut Konserni Liikevaihto Liikevaihdon muutos % -0,7 % -5,1 % -0,3 % 6,8 % Liikevoitto % 26,0 % 19,7 % 19,5 % 16,4 % Oman pääoman tuotto % *) 13,6 % 11,3 % 12,9 % 14,0 % Sijoitetun pääoman tuotto % *) 13,5 % 10,9 % 12,3 % 14,9 % Omavaraisuusaste % *) 66,7 % 62,6 % 63,1 % 67,0 % Maksuvalmius (Quick Ratio) 0,6 0,7 0,9 0,9 Emo Liikevaihto Liikevaihdon muutos % -3,9 % -5,1 % -2,2 % 4,5 % Liikevoitto % 21,7 % 16,9 % 17,1 % 13,5 % Oman pääoman tuotto %*) 13,6 % 12,3 % 12,8 % 12,1 % Sijoitetun pääoman tuotto %*) 11,9 % 10,4 % 12,0 % 12,6 % Omavaraisuusaste % *) 54,2 % 51,1 % 52,6 % 59,9 % Maksuvalmius (Quick Ratio) 0,4 0,5 0,7 0,8 *) Omaan pääomaan on laskennassa huomioitu liittymismaksuvelat oman pääoman luontaisena eränä. Bruttoinvestoinnit olivat toimintavuonna 27,1 (36,5) miljoonaa euroa, josta EPV Energian osakkeita oli 15,3 (14,2) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit Vaasan Sähkö Oy - Sähkökauppa Vaasan Sähkö Oy - Kaukolämpö Vaasan Sähkö Oy - Palvelut Vaasan Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab VS Tuulivoima Oy Konsernieliminoinnit Yhteensä

9 Rahoitus Liittymismaksuja konsernissa kertyi 1,3 (1,9) miljoonaa euroa. Korolliset velat olivat 58,1 (72,0) miljoonaa euroa Maksuvalmius laski vuoden aikana, likvidit rahavarat olivat tilinpäätöshetkellä 1,3 (0,6) miljoonaa euroa. Henkilöstö Keskeisimmät konsernin ja emon henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut Konserni Keskimääräinen henkilöstömäärä tilikaudella (osa-aikaiset suhteutettuna) Vakituisia Määräaikaisia Yhteensä Tilikauden palkat ja palkkiot Emo Keskimääräinen henkilöstömäärä tilikaudella (osa-aikaiset suhteutettuna) Vakituisia Määräaikaisia Yhteensä Tilikauden palkat ja palkkiot Konsernirakenne Vaasan Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy, tytäryhtiöt Vaasan Sähköverkko Oy, Oy RAVERA Ab, VS Tuulivoima Oy ja osakkuusyhtiöt EPV Energia Oy ja Smedsby Värmeservice Ab. Arvio tulevasta kehityksestä Erilaisten tukijärjestelmien avittama tuotanto yhdessä pitkään jatkuneen matalasuhdanteen kanssa on pudottanut sähkön markkinahinnan kestämättömän alas. Olemassa olevaa tuotantokapasiteettia poistuu edelleen markkinoilta eikä markkinaehtoista tuotantokapasiteettia lähivuosina ole kannattavaa rakentaa. Vaasan Sähkön suhteellinen kilpailuasema on vahva kaikilla konsernin nykyisillä liiketoimintasektoreilla, vaikka sähkömarkkinoiden näkymät ovat entisestään heikentyneet. Kaukolämmön kilpailukyky on sekä kustannuksilla että ominaispäästöillä mitattuna hyvä. Panostus sähköverkkoon ja tuulivoimaan tuo kasvumahdollisuuksia myös verkkoliiketoiminnoille. Tutkimus- ja kehitystoiminta Vaasan Sähkö Oy:n oma liiketoiminta perustuu valmiin teknologian hyväksikäyttöön. Uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja energiateknologian kehittämiseen on aiempien vuosien tapaan panostettu yhteistyökumppanien kautta. Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Konsernissamme riskienhallinta tarkoittaa systemaattista ja ennakoivaa tapaa analysoida ja hallita toimintaan liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia, ei yksinomaan riskien eliminointia. Emoyhtiön hallitus vastaa yhtiön ja konsernin riskienhallintapolitiikasta ja valvoo sen toteutumista. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan järjestämisestä ja raportoinnista hallitukselle. Riskienhallinta on 9

10 osa liiketoimintayksiköiden ja konsernin tukitoimintojen päivittäisiä liiketoimintaprosesseja ja päätöksentekoa. Taloudellinen tulos Konsernin taloudellinen tulos altistuu useille taloudellisille, poliittisille ja strategisille riskeille. Taloudelliseen tuloksen tekokykyyn vaikuttavia avainasioita ovat sähkön markkinahinnan kehitys, poliittisen sääntelyn toimenpiteet ja yleinen maailmantaloudellinen tilanne. Epävakaa poliittinen ja taloudellinen tilanne niin muualla maailmassa kuin Suomessakin vaikuttaa raaka-aineiden ja päästöoikeuksien hintoihin ja tätä kautta energiakonsernin tulokseen. Riskipolitiikka ja suojausperiaatteet sähkökaupassa Sähkökauppa altistuu sähkön hintariskille fyysisen tuotannon ja myynnin yhteydessä. Sähkön hintariskin hallinnassa käytetään aktiivisesti sähköjohdannaisia. Suojaustoiminnasta syntyvää sähkökaupan riskiasemaa ja johdannaisriskiasemaa seurataan systemaattisesti. Riskienhallinnan päämääränä on suojautua sähkön markkinahinnan epävarmuuden vaikutukselta kassavirtaan ja katteeseen. Päästöoikeuksien ja polttoaineiden hintojen epävarmuudesta aiheutuvat riskit hallitaan tuotantoyhtiöissä. Olkiluoto 3 Yhtiöllä ei ole käynnissä olevia riita-asioita, mutta Vaasan Sähkö on epäsuorasti osallisena Olkiluoto 3 rakentamista koskevaan riitaan. Yhtiön kannalta on huolestuttavaa, että rakenteilla oleva ydinvoimalaitos on myöhässä ja siihen liittyy laitostoimittajan kanssa erimielisyyksiä. Päästöoikeuskaupan hintariski Tuotantolaitokset joutuvat palauttamaan sähkömarkkinaviranomaiselle huhtikuun loppuun mennessä päästöoikeuksia edellisenä kalenterivuonna toteutuneiden kasvihuonekaasupäästöjen verran. Vaje ostetaan markkinoilta ja ylijäämä myydään markkinoille. Päästöoikeuksien markkinahinta vaihtelee voimakkaasti ja ennakoimattomasti. Päästöoikeuskaupan riskejä hallitaan erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Vakuutuspolitiikka Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla. Rahoitus- ja likviditeettiriskin hallinta Konsernihallitus vahvisti konsernin rahoituspolitiikan periaatteet Konsernin rahoitus on keskitetty emoyhtiöön ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääsääntöisesti konsernin sisäisillä ratkaisuilla. Konsernissa on käytössä konsernin sisäinen pankki konsernin sisäisen, lyhytaikaisen rahoituksen turvaamiseksi ja keskittämiseksi. Konsernin talousjohtaja yhdessä emo- ja tytäryritysten toimitusjohtajien kanssa vastaa likviditeettiylijäämän sijoittamisesta. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. Korkoriski Korkoriskien hallitsemiseksi konsernin lainanotto on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää apuna johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautua korkotason muutosten aiheuttamilta negatiivisilta vaikutuksilta. Korkojohdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien Suomessa toimivien pankkien kanssa. Luottoriski Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Myyntisaamisiin liittyvää luottotappioriskiä hallitaan myös luotonantopolitiikalla ja tehokkaalla perintätoiminnalla. 10

11 Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 85,166 (78,235) miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto on 18,938 (15,473) miljoonaa euroa. HALLITUS EHDOTTAA YHTIÖKOKOUKSELLE, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ,52 euroa osinkona jaetaan 300,80 euroa/osake eli yhteensä ,00 euroa jätetään omaan pääomaan ,52 euroa Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on riittävä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Hallintoneuvosto on valinnut keskuudestaan tarkastusvaliokunnan jäseniksi Viveca Bäckin, Niilo Hamarin, Sirpa Sainion ja Juha Häkkisen, joka toimii puheenjohtajana. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa, miten asetetut tavoitteet on saavutettu Vaasan Sähkö Oy:ssä ja miten yhtiön perustehtävä on toteutunut. Tämän lisäksi valiokunta tekee ehdotuksen hallintoneuvostolle hallituksen nimeämiseksi ja hallituksen jäsenten palkkioiden määrittelemiseksi kerran vuodessa. Hallintoneuvoston valitsemina Vaasan Sähkö Oy:n hallitukseen kuuluivat varsinaisina jäseninä Joakim Strand (puh.joht.), Miapetra Kumpula-Natri (varapuh.joht.), Mauri Holma, Markku Mäntymaa, kuollut , Seppo Rapo ( alkaen) ja Teija Laitinen. Hallitus piti vuoden aikana 11 kokousta. Vaasan Sähköverkko Oy:n hallitukseen kuuluivat Heikki Miilumäki (puh.joht.), Laura Ala-Kokko, Heimo Hokkanen, Arja Rosing ja Ossi Suortti. Oy RAVERA Ab:n hallitukseen kuuluivat Hannu Linna (puh. joht.), Tomi Mäkipelto, Kyösti Salo ja Tapio Mäki. Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Kristian Berg. Yhtiön osakkeet Yhtiöllä on osaketta. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Yhtiön organisaatio, johto ja tilintarkastajat Hallintoneuvostoon kuuluivat Juha Häkkinen (puh.joht.), Viveca Bäck (varapuh.joht.), Sirpa Sainio (varapuh.joht.), Ivanka Capova, Erik Cederholm, Niilo Hamari, Dick Jungerstam, Tomi Kaunismäki ( alkaen), Marjatta Kiviranta, Raija Koivisto-Rasmussen, Marianne Munkki, Ari Mäkelä ( saakka), Mauri Ollila ja Salla Rundgren. Lisäksi hallintoneuvoston kokouksiin osallistuivat henkilöstön edustajina neljä luottamusmiestä. 11

12 12

13 Yhteiskuntavastuu ja henkilöstö Yhteiskuntavastuu Vaasa Sähkö -konsernissa yhteiskuntavastuu tarkoittaa sitä, että kukin konserniyhtiö kantaa vastuunsa taloudellisesti ja sosiaalisesti suhteessa sidosryhmiin. Strategiassa määritellyt yhteiset arvot: avoimuus, osaaminen ja luottamus ohjaavat yhteiskuntavastuutyötä. Vastuuseen kuuluu huolehtia kaikkien asiakkaiden energiatarpeista panostamalla toimitusvarmuuteen ja edulliseen energian hintaan sekä tuottaa taloudellisesta lisäarvoa omistajille ja sitä kautta hyvinvointia koko alueelle. Konserni tuntee vastuunsa ympäristöstä ohjaten toimintaansa entistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Konserni on mukana kehittämässä ja rakentamassa ympäristön kannalta kestäviä energiantuotantovaihtoehtoja. Konsernissa noudatetaan hyvää hallintotapaa ja toiminnan läpinäkyvyyttä sekä avointa vuorovaikutusta. Päämääränä on eri sidosryhmien eli asiakkaiden, henkilöstön, viranomaisten sekä omistajien luottamuksen kasvattaminen ja säilyttäminen. Kannattavuus konsernissa perustuu edulliseen energiaan sekä operatiivisesti erinomaiseen toimintaan. Henkilöstö Henkilöstön työhyvinvointia ja motivaatiota seurataan ja edistetään. Konsernin henkilökunta on sitoutunutta noudattamaan työturvallisuuslainsäädäntöä ja konserni edellyttää samaa myös alihankkijoiltaan. Työtä pyritään rationalisoimaan ja tehostamaan sekä tekemään työ mielekkäämmäksi henkilökohtaisia vaikutusmahdollisuuksia, joustavuutta ja koulutusta tarjoamalla. Työhyvinvointi ja työssä viihtyminen on ollut paljon esillä eri medioissa viimeisen vuoden aikana ja samoin myös Vaasan Sähkö -konsernissa. Erityisesti on käyty keskustelua yhteistyöstä ja yhdessä toimimisesta ja mietitty toimenpiteitä edelleen parantaa yhteistyötä konsernin sisällä. Vaasan Sähköverkossa toteutettiin osaamiskartoitus vuonna Kartoituksen avulla pystytään paremmin johtamaan kriittistä osaamista ja varautumaan tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Vuonna 2015 työsuhteessa olevien henkilöiden määrä konsernissa oli vuoden lopussa 174, ja henkilöstön keskimääräinen lukumäärä vuoden aikana oli 174. Konsernin henkilöstön keskiikä laski vuonna 2015 ollen 43 vuotta. Vaasan Sähkö Oy VSV Oy RAVERA Ab Yhteensä Henkilöstö (85) 32 (32) 59 (62) 174 (179) Henkilöstö keskimäärin (77) 32 (33) 58 (66) 174 (176) Keski-ikä 42 v 44 v 42 v 43 v Koulutus keskimäärin/henkilö/vuosi 1,7 pv 1,3 pv 4,3 pv 2,4 pv Sairauspäivät keskimäärin/henkilö/vuosi 6,1 pv 9,7 pv 6,1 pv 7,3 pv Ylityöt keskimäärin/henkilö/vuosi 18 h 32 h 100 h 50 h 13

14 Konsernipalvelut Sähköinen asiointi Konsernin strateginen tavoite sähköisen asioinnin kasvattamisesta näkyi vahvasti vuonna 2015 kaikkialla konsernipalveluissa. Vuosi kirjoitettiin historiaan viimeisenä paperisen kirjanpidon vuotena Vaasan Sähkössä. Talouspalvelut siirtyivät aidosti paperittomaan kirjanpitoon 2016 vuoden alusta lukien. Paperisia ostolaskuja saapuu vielä jonkin verran ja ne muunnetaan talouspalveluissa sähköiseen muotoon. Ostolaskuista jo 80 prosenttia oli sähköisiä verkkolaskuja vuonna Ostolaskujen sähköisen kierrätyksen ja hyväksynnän järjestelmä päivitettiin tilikaudella uudempaan ja kevyempään ohjelmaan, joka mahdollistaa mm. laskujen hyväksynnän älypuhelimilla. Vuonna 2009 alkanut siirtyminen etäluettaviin mittareihin on alkuvuosien nopean lisääntymisen jälkeen asettunut hitaammalle kasvu-uralle koko valtakunnassa. Vuoden 2015 lopussa voitiin kuitenkin tyytyväisinä todeta, että Vaasan Sähkön asiakkaista enää alle 100 kpl oli arviolaskutettavia. Myyntilaskujen sähköistyminen sitä vastoin hidastui vuonna Kaikista energialaskuista n. 33 prosenttia toimitettiin asiakkaille sähköisinä, suoramaksuja oli n. seitsemän prosenttia koko laskumäärästä. Laskutus- ja saatavienhallinnan järjestelmän uudistaminen eteni testausvaiheeseen, johon osallistuivat aktiivisesti laskutuksen, luotonvalvonnan ja talouspalvelujen henkilöt. Järjestelmän testaus jatkuu myös vuonna Asiakaspalvelussa palveluiden sähköistyminen sai aikaan kiireisiä hetkiä syksyllä 2015, kun konsernin uusi online-palvelu ja sisäinen sanomaliikenne otettiin käyttöön. Uudistunut verkkopalvelu keräsi asiakkailta kiitosta. Palvelussa asiakas voi seurata omaa energian käyttöään tuntipohjaisesti, tarkastella ja päivittää sopimus- ja yhteystietojaan sekä tutustua laskuarkistossa laskuihinsa. Vuoden aikana liikkeelle lähdettiin myös sosiaalisen median strategian toteuttamisessa. Konsernin Facebook- ja Instagram-sivut ovatkin jo keränneet mukavasti seuraajia. Paperiset palkkalaskelmat korvattiin sähköisillä verkkopalkoilla alkuvuodesta Konsernin hallintoelimet pääsevät osallistumaan sähköisiin asiointipalveluihin siirtymiseen. Sähköisen hallitusportaalin käyttöönotto on suunniteltu vuoden 2016 alkuun. Arvot ja hyvä työyhteisö Vaasan Sähkön ja Vaasan Sähköverkon esimiehet osallistuivat yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa järjestettyyn Esimiestyö voimavarana -projektiin, jossa workshoppien muodossa pyrittiin tunnistamaan Vaasan Sähkön esimiestoiminnan ja esimieskyvykkyyden kannalta olennaisimmat kehityskohteet yhteisestä arvopohjasta ponnistaen. Projektin tulosten perusteella lähdetään esimiestoimintaa ja esimiestyön johtamista kehittämään 14

15 ja yhdenmukaistamaan konsernissa liiketoimintojen erilaisuus kuitenkin huomioiden. Vasemmalta lukien: Mariela Rasku, Sofia Persson ja Arja Rosing Uusi toimitalo Tätä kirjoittaessa vuosi on tullut täyteen uudessa toimitalossa. Talossa on nyt totuttu asumaan ja sen mahdollisuudet hyödyntämään päivä päivältä paremmin. Edelleen vuodenaikojen mukaan muuttuva maisema ikkunan takana jaksaa ihastuttaa yhtä paljon kuin ensimmäisinä talossa vietettyinä päivinä. Arja Rosing talousjohtaja 15

16 Vaasan Sähkö Oy:n voimaosuudet EPV Tuulivoima Oy 100 % Vaasan Sähkö Oy 17,5 % Voimapiha Oy 42,4 % Rajakiiri Oy 65,1 % EPV Energia Oy 50 % Rapid Power Oy Tornion Voima Oy Raahen Voima Oy Teollisuuden Voima Oyj 100 % 6,5 % Pohjolan Voima Oy 25 % 6,6 % 58,5 % 100 % 50 % 50 % EPV Alueverkko Oy Vaskiluodon Voima Oy Sähkökauppa Sähkön markkinahinnat jatkoivat laskuaan Suomen hinta-alueella pörssisähkön keskihinta laski 17,6 prosenttia vuodesta 2014 ja oli 29,66 euroa/megawattitunti ( /MWh). Pörssisähkön kuukausikeskiarvo Suomen hinta-alueella oli kalleimmillaan tammikuussa 33,80 /MWh. Halvimmillaan se oli kesäkuussa 21,52 /MWh. Vuositasolla Suomen aluehinta oli 8,68 /MWh systeemihintaa korkeampi. Viidessä vuodessa pörssisähkön hinta Suomessa on laskenut lähes 48 prosenttia. Kilpailutilanne vähittäismarkkinoilla jatkui tiukkana koko vuoden ja asiakasmäärä vähentyi edellisvuodesta. Vuoden lopussa sähköä myytiin sähkönkäyttöpaikkaan. Toimitusvelvollista sähköenergian hintaa alennettiin toukokuussa laskemalla energiamaksukomponentteja n. 4,5 prosenttia ja toinen lähes yhtä suuri alennus tuli voimaan vuoden vaihteessa. Asiakkaille sähköä myytiin gigawattituntia (GWh) ja sähköpörssiin 376 GWh. Asiakasviestintää kehitettiin Uusitussa Online-palvelussa asiakas voi hoitaa sopimusasioita, tarkastella laskuja sekä paljonko sähköä on kulunut energiana ja euroina. Asiakaspalvelujärjestelmän vaiheittaiseen uusimiseen tähtäävää projektia jatkettiin järjestelmätoimittajan tehdessä ohjelmointityötä. Sosiaalisen median strategia laadittiin ja sen pohjalta käynnistettiin sisällöntuotanto Facebook- ja Instagram-palveluissa. Nette-asiakaslehti jaettiin asiakkaille neljä kertaa vuoden aikana. Merkittäviä sähköntuotantoon liittyviä päätöksiä Sähkönhankinta oli (1 815) GWh vuonna Määrä oli lähes sama kuin edellisvuonna. Vaasan Sähkön tuulisähkön osuus kasvoi 26 MW, kun EPV Tuulivoima Oy:n ensimmäinen puisto valmistui keväällä. Vaasan Sähkö päätti investoida kahteen uuteen EPV Tuulivoiman hankkeeseen. Ilmajoen Santavuoren puistosta merkittiin 16

17 Vasemmalta lukien: Pekka Niemelä, Olli Arola, Jani Niemistö ja Kia Lettelin 11 MW teho-osuus ja Kristiinankaupungin Metsälän puistosta 19,7 MW. Metsälän puistosta myytiin hankeoikeuksia 36,2 MW:n edestä EPV Energian muille osakkaille. Työt Olkiluodon kolmannen yksikön (OL3) työmaalla saivat uutta vauhtia, kun käyttöautomaatiojärjestelmän asennukset alkoivat laitostyömaalla. Hankkeen arvioidaan valmistuvan vuoden 2018 lopulla. Teollisuuden Voiman Olkiluoto 4 -hankkeelle ei haettu rakentamislupaa, joten myönnetty periaatepäätös raukesi. Pohjolan Voiman Vaasan ja Kristiinankaupungin öljylauhdevoimalaitokset suljettiin sekä Kristiinankaupungin ja Porin Tahkoluodon hiililaudelaitosten tuotannollinen toiminta lopetettiin. Vaasan Sähkön teho-osuus näistä laitoksista oli yhteensä 72,3 MW. Tulos hieman edellisvuotta parempi Sähkökaupan liikevaihto oli 75,5 (79,7) milj. euroa ja liikevoitto 15,1 (12,6) milj. euroa vuonna Tulosta paransi Metsälän tuulipuiston merkintäoikeuksien myynnistä saatu kertaluonteinen tulo. Riskienhallinta perustui hallituksen hyväksymään riskipolitiikkaan ja sen säännölliseen raportointiin hallitukselle. Olli Arola sähkökauppayksikön johtaja Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut Liikevaihto Liikevaihdon muutos % -5,2-7,3 Myyntivolyymi (GWh) Liikevoitto Henkilöstö keskimäärin

18 Kaukolämpö 2015 alussa kymmenen prosenttia ja energiamaksua kaksi prosenttia. Lämpimät vuodet jatkuivat Vuodesta 2015 muodostui ennätyksellisen lämmin. Kaikki lämmityskauden kuukaudet olivat keskimääräistä lämpimämpiä ja vuosi kokonaisuudessaan oli astepäiväluvulla mitattuna Vaasassa noin 20 prosenttia niin kutsuttua normaalivuotta lämpimämpi. Vuoden 2015 kokonaismyynti oli 615 (644) gigawattituntia (GWh), joka oli noin kahdeksan prosenttia budjetoitua pienempi. Lämmönmyynnistä 302 GWh suuntautui asuintaloille, 288 GWh teollisuudelle ja julkisille rakennuksille sekä 25 GWh Smedsby Värmeservice AB:lle Mustasaaren puolelle. Kaukolämmön myynnin keskihinta vuonna 2015 oli 62,3 euroa/megawattitunti (sis.alv), kun se edellisenä vuonna oli 59,7 /MWh. Kaukolämmön perusmaksua korotettiin vuoden Puolet vuoden kaukolämpöhankinnasta hiilineutraaleilla polttoaineilla Kaukolämpöä hankittiin toimintavuoden aikana yhteensä 668 (699) GWh. Yhteistuotannolla kaukolämpöä tuotettiin biopolttoaineilla ja hiilellä Vaskiluoto 2:ssa 396 GWh sekä kierrätyskelvottomalla yhdyskuntajätteellä Westenergyn jätteenpolttolaitoksella 265 GWh. Yhteistuotannon määrä vastasi noin 99 prosenttia koko hankinnasta. Oman vara- ja huipputuotannon (öljy) määrä pienentyi entisestään ja oli yhteensä noin 6 GWh eli alle prosentin hankinnasta. Lisäksi noin 1 GWh eli noin 0,2 prosenttia kaukolämmön vuosihankinnasta muodostui Vasemmalta lukien: Ossi Suortti ja Gunnar Stenback 18

19 kaatopaikkakaasun poltosta. Hiilineutraalin polttoaineen määrä kokonaishankinnasta oli yhteensä 49 prosenttia. Suurin hankinnan tuntikeskiteho mitattiin aamupäivällä , jolloin kaukolämpöverkkoon syötetty kokonaisteho oli 219 megawattia. Verkosto- ja mittaushäviöt olivat toimintavuoden aikana 52,7 GWh eli 7,9 prosenttia verkostoon syötetystä energiasta. Asiakkaiden kokonaismäärä kasvoi noin kaksi prosenttia Uutta verkostoa rakennettiin vuoden aikana metriä ja vanhaa verkostoa purettiin 296 metriä. Vaurioitunutta verkostoa uusittiin vuoden aikana 338 metriä ja paikallisia vuotoja korjattiin 17 kpl. Kaukolämpöverkoston kokonaispituus oli vuoden lopussa 237 km. Ossi Suortti kaukolämpöyksikön johtaja Kaukolämpöön liittyi vuoden aikana 59 uutta asiakasta, joista 44 oli omakotitaloja. Asiakkaiden kokonaismäärä vuoden lopussa oli 3 190, joista oli omakotitaloja. Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut Liikevaihto Liikevaihdon muutos % -0,3 1,0 Myyntivolyymi (GWh) Liikevoitto Henkilöstö keskimäärin

20 Vaasan Sähköverkko Oy Vaasan Sähköverkko Oy suunnittelee, rakennuttaa ja ylläpitää edullisia ja toimintavarmoja sähkön siirtoyhteyksiä toimialueen asiakkaille yhdessä palveluntuottajiensa kanssa. Valmius sähköverkon häiriötilanteiden tehokkaaseen hoitoon on keskeinen osa palvelua. Yhtiö vastaa sähkön mittauksesta ja taseselvityksestä. Vaasan Sähköverkko on Vaasan Sähkön kokonaan omistama eriytettyä sähköverkkoliiketoimintaa harjoittava tytäryhtiö. Yhtiön toimintajärjestelmä on sertifioitu ja täyttää laatustandardin ISO 9001, ympäristöstandardin ISO ja työterveys- ja työturvallisuusstandardin OHSAS vaatimukset. Teollisuuden vähentynyt sähkönkäyttö ja lauha sää näkyvät siirtomäärissä Sähkön siirron kokonaismäärä oli 976 (1 000) gigawattituntia (GWh) ja toimialueen asiakkaille toimitettiin yhteensä 938 (962) GWh, mikä on 2,4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Siirtovolyymiin vaikuttivat loppuvuoden lauha sää ja teollisuuden sähkönkäytön väheneminen. Uusia liittymiä sähköverkkoon tehtiin toimintavuoden aikana 276 kpl, ja vuoden lopussa asiakkaita oli yhteensä Verkon uudistaminen näkyy lisääntyvänä kaapelointina ja parantuneena toimitusvarmuutena Ylläpidettävän sähköverkon kokonaispituus on km. Verkkoinvestointien määrä oli 8,3 (10,3) miljoonaa euroa. Merkittävimmät kaapelointihankkeet olivat Lintuvuoren teollisuusaluetta ja Maalahden keskustaa syöttävien linjojen kaapelointi. Gerby Alskatin 110 kv voimajohtohankkeen aloitus viivästyi lunastusluvasta tehdyn valituksen käsittelyn ollessa edelleen kesken. Sähkön toimitusvarmuus oli loppuvuoden tykkylumen aiheuttamista keskeytyksistä huolimatta keskimääräisellä tasolla. Asiakkaan kokema keskimääräinen energiapainotettu keskeytysaika oli 42 minuuttia, kun viiden vuoden liukuva keskiarvo on 56 minuuttia. Toimitusvarmuuden hyvän kehityksen perustana on varautuminen myrskyn aiheuttamien vaurioiden korjaukseen ja keskimääräistä korkeampi verkon kaapelointiaste. Toimitusvarmuuden kannalta keskeisen keskijänniteverkon kaapelointiaste oli vuoden lopussa 27,1 (25,2) prosenttia ja pienjänniteverkon 62,6 (61,5) prosenttia. Asiakasviestintää häiriötilanteissa toteutettiin mm. tekstiviestein. Asiakkaille lähetettiin vuoden aikana tekstiviesti-ilmoitusta sähköverkon häiriötilanteista. Yleistä energiatehokkuutta parannettiin verkostohäviöihin kuluvan sähkön määrää vähentävillä kohdennetuilla verkkoinvestoinneilla sekä asiakkaiden energiatehokkuusneuvonnalla. Yhtiö on liittyneenä toimialan vapaaehtoiseen Energiatehokkuussopimukseen. Toimintavuosi oli kohtuullisen tuoton valvonnan kolmannen jakson viimeinen vuosi. Energiavirasto teki marraskuun lopulla valvontapäätöksen kohtuullisen tuoton valvonnasta koskien vuosia ja

21 Vasemmalta lukien: Rami Isomäki, Jarno Kivioja ja Juha Rintamäki Tutkimus- ja kehitystoiminta Tutkimus- ja kehitystoiminta oli tiedonhankintaa ja osallistumista yhteisiin tutkimushankkeisiin, kuten Sähkötutkimuspoolin toimintaan ja Sundom Smart Grid INKA -hankkeeseen. Muutto uusiin konserni yhteisiin toimitiloihin Yhtiön toiminta siirtyi helmikuussa Vaasan Sähkö -konsernin uusiin toimitiloihin Kirkkopuistikko 0:aan. Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut Liikevaihto Liikevaihdon muutos % 2,9 4,5 Myyntivolyymi (GWh) Liikevoitto Sijoitetun pääoman tuotto % Henkilöstö keskimäärin Juha Rintamäki toimitusjohtaja 21

22 Oy RAVERA Ab Oy RAVERA Ab on sähköverkon rakentamiseen ja kunnossapitoon sekä tie- ja katuvalaistukseen erikoistunut Vaasan Sähkö Oy:n tytäryhtiö. Vuonna 2015 konsernin sisäisen verkonrakennuksen liikevaihto laski, joka johtui kokonaisvastuurakentaminen-urakoiden (KVR) lisääntyneestä hintakilpailusta. Konsernin ulkopuolisen verkonrakentamisen liikevaihto nousi, joka oli seurausta merkittävästi lisääntyneestä KVR-urakoinnista. RAVERA sai päätökseen ensimmäisen merkittävän projektin tuulivoimalan kaapelija kuituverkon rakentamisesta EPV-Tuulivoiman kanssa ja voitti kaksi uutta tuulivoimalan kaapelointi- ja kuituverkkourakkaa. Kokonaisliikevaihto nousi 12,8 (12,7) milj. euroon ja liikevoitto oli 0,62 (0,73) milj. euroa. Verkonrakennustoiminto Verkonrakennuksen kokonaisliikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla (-0,5 % ), mutta tulos heikkeni hieman johtuen kovasta hintakilpailusta. Verkonrakennuksen painopistealueina olivat kaapeliverkon suunnittelu ja rakentaminen sähkönjakelun luotettavuuden parantamiseksi. Painopisteen siirtyessä entisestään verkon maakaapelointiin, suoritettu henkilötyömäärä laski edellisvuoteen verrattuna liikevaihdon pysyessä ennallaan. KVRtöiden painottuminen syksylle sekä projektien suurentuminen toi mukanaan lisähaasteita töiden tehokkaaseen läpivientiin. Toiminnan kehittäminen Vuoden aikana panostettiin merkittävästi osaamisen kehittämiseen kaikilla organisaation tasoilla. Työnohjauksen ja projektiohjauksen raportointijärjestelmien kehittämistä jatkettiin, tavoitteena tehostaa projektiseurantaa sekä projektien tuloutuksen ennustamista. Hankintasopimusrakennetta materiaaliostojen ja maanrakennussopimusten osalta päivitettiin vastaamaan paremmin suurentuneiden KVR-töiden tarpeita. Tuulivoimaprojektin projektihallinnassa uusien tietotekniikkaan perustuvien ratkaisujen hyödyntämistä kehitettiin entisestään ja niiden avulla saavutettiin merkittävää etua projektin hallinnassa, dokumentoinnissa ja asiakastyytyväisyydessä. Työsuojelun kehittämistä ja työsuojeluun liittyviä erilaisia työsuojelukampanjoita, joiden painopistealueena olivat henkilökohtainen turvallisuus ja perehdyttäminen, jatkettiin vuoden aikana. Aimo Latvala toimitusjohtaja 22

23 Vasemmalta lukien: Nils Pada ja Aimo Latvala Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut Liikevaihto Liikevaihdon muutos % 0,3 27,7 Liikevoitto Sijoitetun pääoman tuotto % Henkilöstö keskimäärin

24 VISIO Energiaa asiakkaalle edullisesti ja luotettavasti. KANNATTAVUUS KASVU STRATEGISET PAINOPISTEALUEET KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT KUSTANNUS- TEHOKKUUS HINNOITTELU HANKINTA- RAKENNE RISKIENHALLINTA SÄHKÖINEN ASIOINTI MISSIO Vaasan Sähkö on edullinen ja luotettava energian toimittaja, joka luo hyvinvointia alueelleen. ARVOT Avoimuus, osaaminen ja luottamus Vaasan Sähkö -konsernin strategia lyhyesti Vaasan Sähkö -konsernin strategian ytimessä on kustannustehokkuus, kannattavuus ja kasvu ydinliiketoiminnoissa, joita ovat sähkökauppa-, sähkönsiirto- ja kaukolämpöliiketoiminta. Konsernin ydinliiketoimintojen menestymistä tukee tehokas konsernipalvelu sekä verkkourakointiliiketoiminta. Kaikkien toimintojen tavoitteena on asiakaslisäarvon tuottaminen operatiivisella erinomaisuudella. Konsernin menestymisen mahdollistaa hyvä työyhteisö, oikein mitoitetut resurssit, sidosryhmäyhteistyö sekä rajattu palvelu- ja tuotevalikoima ja yksinkertaiset prosessit. Strategian mukaisesti sähköenergianhankinta on pääosin keskitetty osakkuusyhtiö EPV Energia Oy:n kautta tapahtuvaksi. Kaukolämpö tuotetaan sähkön ja lämmön yhteis tuotantona Vaskiluodon Voima Oy:n ja Westenergy Oy:n tuotantolaitoksissa. Energian hankinnan painopisteitä ovat nykyisen tuotantokapasiteetin luotettava ja tehokas käyttö sekä uusien panostusten kohdistaminen yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon sekä hiilidioksidivapaaseen tuotantoon, kuten vesi- tuuli- ja ydinvoimaan. Panostuksia voidaan tehdä myös pohjoismaisen kantaverkon alueella vesi- ja tuulivoimaan. Myös Pohjanmaan alueen 110 kv:n alueverkon omistaminen osakkuusyhtiön kautta on osa konsernin strategiaa. Vaasan Sähkön -konsernin tavoitteena on ylläpitää ja kehittää luotettavasti toimivaa sähkö- ja kaukolämpöverkkoa alueensa elinkeinoelämälle ja asukkaille. Kaukolämmössä tavoitteena on säilyttää kaukolämpö halutuimpana lämmitysmuotona Vaasassa ja kasvattaa päästötön kaukolämmöntuotanto suuremmaksi kuin muissa suurissa kaupungeissa. Strategisena toimintaa ohjaavana periaatteena on operatiivinen erinomaisuus, joka tarkoittaa suoraviivaisia, tehokkaita toimintaprosesseja ja sitä kautta asiakkaille vaivatonta asiointia ja edullista energiaa. 24

25 Tilinpäätös 25

26 Tilinpäätös (1000 ) Vaasan Sähkö -konserni Vaasan Sähkö Oy TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos Liiketoiminnan muut tuotot Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut VOITTO ENNEN SATUNNAISERIÄ Satunnaiset erät VOITTO SATUNNAISERIEN JÄLKEEN Tilinpäätössiirrot Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO Ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä 26

27 Tilinpäätös (1000 ) Vaasan Sähkö -konserni Vaasan Sähkö Oy TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Konserniliikearvo Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Laskennallinen verosaaminen Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA Tilinpäätössiirtojen kertymä Pakolliset varaukset 23 VIERAS PÄÄOMA Laskennallinen verovelka Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA Ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä

28 Tilinpäätös Vaasan Sähkö -konserni (1000 ) Vaasan Sähkö Oy RAHAVIRTALASKELMA Liiketoiminnan rahavirta TILIKAUDEN VOITTO Oikaisut: Poistot ja arvonalentumiset Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) ja -tappiot (+) Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista Rahoitustuotot ja -kulut Tuloverot Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) Varausten muutos 23 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot liiketoiminnasta Saadut osingot liiketoiminnasta Saadut korot liiketoiminnasta Muut rahoituserät liiketoiminnasta Maksetut verot liiketoiminnasta Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Ostetut osakkuusyhtiöosakkeet Investoinnit muihin sijoituksiin Luovutustulot muista sijoituksista Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Konsernitilisaamisten /-velkojen muutos Liittymismaksujen lisäys Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot Saadut ja maksetut konserniavustukset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä 28

29 Tilinpäätöksen liitetiedot Vaasan Sähkö -konserni kuuluu Vaasan kaupungin konserniin. Vaasan kaupungin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta Vaasan kaupunki, Vaasanpuistikko 10, Vaasa. Konsernitilinpäätöksen laajuus ja laskentaperiaatteet Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty tytäryhtiöinä kaikki ne yhtiöt, joiden osakkeiden tuottamasta äänimäärästä emoyhtiö omistaa suoraan tai välillisesti yli 50 %. Sisäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmän mukaisesti. Konsernin oman pääoman eliminointi on tehty tasekaavan mukaisessa järjestyksessä ylhäältä alaspäin. Osakkuusyritykset EPV Energia Oy ja Smedsby Värmeservice Ab on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernitaseessa jäljellä oleva konserniliikearvo kohdistetaan konsernitasolla EPV Energia Oy:n omistamiin Teollisuuden Voima Oyj:n osakkeisiin alkaen. Liikearvopoistojen kirjaaminen lakkautetaan siten tilikaudesta 2015 alkaen. Konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, voitonjako sekä sisäiset saamiset ja velat on eliminoitu. Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Lähipiiritapahtumat Tavanomaisessa liiketoiminnassaan lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa Vaasan Sähkö Oy toimii kaupallisin perustein, jotka ovat samat kuin kolmansien osapuolten kanssa noudettavat ehdot, poikkeuksena osakkuusyhtiö EPV Energia Oy, jota käsitellään jäljempänä näissä liitetiedoissa. VAASAN KAUPUNKI JA VAASAN KAUPUNKI -KONSERNIN YHTIÖT Kaikki liiketoimet Vaasan Sähkö Oy:n ja Vaasan kaupungin sekä Vaasan kaupunki -konserniin kuuluvien yhtiöiden välillä tapahtuvat markkinaehtoisesti. OSAKKUUSYRITYKSET Vaasan Sähkö Oy omistaa osuuksia EPV Energia Oy:ssä, joka puolestaan omistaa tuotantoosuuksia eri tuotantoyhtiöistä. Osakassopimuksien nojalla jokaisella omistajalla on oikeus sähköön osakeomistuksensa suhteessa tai muiden sopimusten perusteella. Jokainen omistaja on vastuussa omistusosuuttaan vastaavasta kustannusosuudesta, tuotannon määrästä riippumatta. EPV Energia Oy ei ole voittoa tuottava yritys, koska EPV Energia Oy ostaa sähköä tuotantokustannuksiin perustuvalla hinnalla, joka sisältää myös korkokulut ja valmisteverot. Johdannaissopimukset Vaasan Sähkön riskienhallinnan päämääränä on suojautua sähkön markkinahinnan epävarmuuden vaikutukselta kassavirtaan ja katteeseen. Salkunhallinnassa noudatetaan yhtiön hallituksen hyväksymää riskipolitiikkaa. Riskipolitiikkaa toteutetaan salkunhallintaperiaatteella. Myyntitoiminnalle ja tuotantotoiminnalle on omat salkkunsa, joiden tila ja riskit analysoidaan ja raportoidaan säännöllisesti. Altistumista markkinahintariskille mitataan, rajataan suojauskaupoilla ja raportoidaan systemaattisesti riskikäsikirjassa määritettyjen periaatteiden mukaisesti. Salkunhallinnassa noudatetaan jatkuvasti hallituksen hyväksymiä riskirajoja. Riskienhallinnan keinona käytetään pääasiallisesti riskien pienentämistä. Johdannaissopimuksiin sovelletaan pääasiassa suojauslaskentaa. Suojauslaskentaa sovellettaessa johdannaisinstrumenttien tulosvaikutus kirjataan yhtä aikaa suojattavan kohteen kanssa ja suojauslaskennan alaisten erien realisoitumattomat tulokset esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Trading-salkun realisoitumattomat tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden taloudellisen pitoajan perusteella. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat: Aineettomat oikeudet ja liikearvo 5 10 vuotta Konserniliikearvo 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta Rakennukset ja rakennelmat 4 35 vuotta Energian tuotantolaitteet 25 vuotta Sähkönjakeluverkosto vuotta Kaukolämpöverkosto vuotta Koneet ja kalusto 5 20 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 5 40 vuotta Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus esitetään fifo-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan määräisenä. Eläkevastuut Konsernin eläkevastuut on vakuutettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemaksut ja tilikauteen kohdistuvat kulut perustuvat eläkevakuutusyhtiössä tehtyihin laskelmiin. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Rahoitusomaisuus Emoyhtiön konsernitilien rahavaroihin sisältyy tytäryhtiöiden varoja. Yhtiöllä on vastaavasti velkaa tai saamista tytäryhtiöille tai tytäryhtiöiltä. Muut vastuut Käytöstä poistettavien CCA-kyllästettyjen pylväiden käsittelymaksut kirjataan kuluiksi niiden realisoitumisvuonna. Sähköliiketoimintojen eriytetyt tilinpäätökset Sähkökauppaliiketoiminnan lisäksi yhtiön tilinpäätös sisältää kaukolämpöliiketoiminnan. Sähköverkkoliiketoiminta on yhtiöitetty alkaen. YHTEISTEN KULUJEN JA TASE-ERIEN JAKO- PERUSTEET: Tiettyyn liiketoimintaan kuuluvat kulut ja tuotot on kirjattu suoraan kyseiselle toiminnalle. Yhteiset kulut on jaettu liiketoiminnoille sisäisen laskennan avulla. VL2:n kaukolämpöosan poistot on kaukolämpö laskuttanut sisäisesti sähkökauppaliiketoiminnalta siten, että nettopoistoista kohdistuu 14 % kaukolämmölle ja 86 % sähkön hankinnalle Elektrowatt-Ekonon laskelman mukaan. 29 Ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä

30 Tuloslaskelman liitetiedot Liite Vaasan Sähkö -konserni (1000 ) Vaasan Sähkö Oy LIIKEVAIHDON JAKAUMA 1. LIIKEVAIHTO ENSISIJAISEN SEGMENTIN MUKAAN Vaasan Sähkö Oy - sähkökauppa Vaasan Sähkö Oy - kaukolämpö Vaasan Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab VS Tuulivoima Oy 6 15 Segmenttien välinen liikevaihto Yhteensä VALMIIDEN JA KESKENERÄISTEN TUOTTEIDEN VARASTOJEN MUUTOS LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Vuokratuotot Myyntivoitot pysyvistä vastaavista Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muut tuotot MATERIAALIT JA PALVELUT Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys tai vähennys Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut HENKILÖMÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN TILIKAUDELLA (osa-aikaiset suhteutettuna) Toimihenkilöitä Työntekijöitä Yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Saadut korvaukset palkoista Aktivoidut palkat Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut kiinteät henkilösivukulut Muut henkilöstön vapaaehtoiset henkilövakuutusmaksut Aktivoidut henkilösivukulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut Johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut Toimitusjohtajat Hallituksen jäsenet Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja Hallintoneuvoston jäsenet Yhteensä Ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä 30