- f f i - Avoterveydenhuollon toimintayksiköiden toimintakertomukset vuodelta 2015 N U R M I J Ä R V I. Tarja Sainio Avoterveydenhuollon päällikkö

Transkriptio

1 - f f i - N U R M I J Ä R V I Avoterveydenhuollon toimintayksiköiden toimintakertomukset vuodelta 2015 Tarja Sainio Avoterveydenhuollon päällikkö

2 SISÄLTÖ Avoterveydenhuollon toimintayksiköt 3 Avoterveydenhuollon toiminnalliset tavoitteet vuosille Fysioterapian toimintakertomus 5 Koulu - ja opiskeluterveydenhuollon toimintakertomus 7 Neuvolatoiminnan toimintakertomus 9 Osaston 1 toimintakertomus 11 Osaston 3 toimintakertomus 12 Päihde - ja psykiatristen sairaanhoidon toimintakertomus 13 Röntgenosaston toimintakertomus 15 Päivystyksen toimintakertomus 17 Vastaanottotoiminnan toimintakertomus 19 Tilastot 20

3 AVOTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAYKSIKÖT A V O T E R V E Y D E N H U O L T O Päällikkö Tarja Sainio V A S T A A N O T T O TOIMINTA osastonjohtaja Arja Puputti-Rantsi R Ö N T G E N osastonjohtaja Tuula Rintanen ENSIAPU osastonjohtaja Päivi Mäkipää ÄITIYS- JA PÄIHDE- JA KOULU - JA OPISKE LU L A S T E N N E U V O L A PSYKIATRINEN TERVEYosastonj ohtaj a SAIRAANHOITO DEN HUOLTO Sanna Nieminen osastonjohtaja osastonjohtaja Päivi Mäkipää Sanna Nieminen OSASTO I osastonjohtaja Pirjo Karppinen

4 AVOTERVEYDENHUOLLON TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUOSILLE Kannustetaan kuntalaisia omatoimisuuteen ja omahoitoon Hyvinvointikertomuksesta saatua tiet oa käytetään aktiivisesti palveluiden kehittämisessä Ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palveluiden kehittäminen Sähköisten palveluiden määrä lisääntyy Uudet yhtenäiset toimintaperiaatteet on kirjattu ja prosessien yhteensovittaminen on aloitettu Netti sivut ovat muokattu tukemaan as iakkaan hyvää palveluohjausta ja tukevat omahoitoa. Asiakastyytyväisyyskyselyt on tehty Tilastointi ohjeet päivitetty ja ne on kerrattu henkilöstön kanssa Hoidon vaikuttavuuden mittaristot sovittu Paikallinen LNP toimintamalli käytössä Kuntoutumiseen ja kotiutukseen liittyvien palveluiden kehittäminen Uudentyyppisten toimintatapojen suunnittelu Monialainen yhteistyö liittyen kuntouttavaan työotteeseen ja kotona selviytymiseen on kuvattu Omaisten kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistetty

5 FYSIOTERAPIAN TOIMINTAKERTOMUS 1. TAVOITTEET Fysioterapian suunnitelmissa, toteutuksissa sekä jatkosuunnitelmissa on asiakkaan oma osallisuus tärkeänä osana kuntoutusta. Tukipohjallisarviointi toimintaa kehitetään siten, että pystytään lisäämään asiakkaiden vastuunottoa omasta terveydentilastaan ja sen hoitamisesta Apuvälinearviot tehdään uusien luovutusperiaatteiden pohjalta huomioiden yksilöllisyys Lisätä alueellista osaamista. Vauvoihin kohdistuvan kuntoutuksen saumattomuuden kehittäminen yhteisen mittariston avulla. Parempaa ja luotettavampaa palvelua kuuma alueen perheille ja heidän lapsilleen. tavalla, jossa lähtökohtana omahoitaja toimintamalli. Kiljavan kuntoutus sairaalan kanssa yhteistyön lisääminen ja tiivistäminen siten, että yhteistyön myötä Kiljavan laitoskuntoutuksesta asiakkaalle tuleva hyöty saadaan pysymään pidempään. Pystytään jo sairaala vaiheessa sopimaan kotiutukseen liittyvät asiat ja siten saadaan kotiutuksesta turvallinen. IKINÄ-mittari otetaan käyttöön alueellisesti Toimintakyvyn mittaamisessa osastojen henkilökunnan ja fysioterapian yhteisen mittarin käyttö kertoo paremmin potilaiden toimintakyvystä. Tukee vahvasti kuntouttavaa työotetta. 2. PALVELUT Fysioterapian ajanvarauksen tarkistaminen ja peruminen mahdollistuu nettisivujen kautta. Tukipohjallisarvioiden tekemiseen on pien varasto hankittu. Osaamista on hankittu niin sisäisten kuin ulkoistenkin koulutusten kautta. Nyt lääkinnällisen kuntoutuksen puolelle ohjautuu vain vaikeamman asteiset tukipohjallisasiakkaat Apuvälinepalvelutoimintaa on muutettu asiakaslähtöisemmäksi. Ennen apuvälinepalvelu oli auki kolmena päivänä viikossa. Nyt asiakas palvelu on auki kaikkina arkipäivinä. Lisäksi on otettu käyttöön puhelinaika kaikkina arkipäivinä. HUS alueen yhteiset apuvälineiden luovutusperusteet on otettu käyttöön. Valtakunnallisen ohjeistuksen mukaan on mahdollistettu varvastajalasten yölasta hoito fysioterapiasta saatavien yölastojen avulla. Monialaisesti yhteistyönä oltu mukana tuottamassa lasten ja nuorten LNP-toimintamallin mukainen palveluprosessi. Nyt laajempi poikkihallinnollinen yhteistyö mahdollistaa paremman ja asiakaslähtöisemmän palvelun. Vanhustyönfysioterapeutti käy viikottain Kiljavan sairaalan kuntoutuksesta vastaavan kanssa palaverin, jossa käydään kaikkien osastolla olevien Nurmijärveläisten asiakkaiden kuntoutus läpi ja suunnitellaan jatkokuntoutus, apuvälineasiat ja kotiutusasiat. Vanhustyönfysioterapeutti käy myös tapaamassa sairaalan osastolla asiakkaat. Näin varmistetaan asiakkaiden turvallisuuden tunne ja tieto kuntoutuksen jatkumisesta sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Osastojen henkilöstölle tehty ja opastettu asentohoito-ohjeet, jotta asiakkaiden hoito ja kuntoutus saadaan paremmaksi. Asento-hoito vaikuttaa suuresti tulevaisuudessa asiakkaan toimintakykyyn. Lisäksi on työstetty yhteistä toimintakykymittaria fysioterapeuttien ja osastojenhenkilökunnan kanssa.

6 3. HENKILÖSTÖ Vuoden 2014 irtisanoutui jo elokuussa osastofysioterapeutti ja lokakuussa vanhustyönfysioterapeutti. Heidän tilalleen saatiin fysioterapia toimet täytettyä 2015 maaliskuussa. Fysioterapiassa pidettiin keväällä kokonainen kehittämispäivä, jossa työntekijät olivat pareittain työstäneet kaiken esitettävän aineiston. Toinen kehittämispäivän puolikas toteutettiin luonnossa alku syksystä. Kehityskeskustelu onkäyty kaikkien kanssa ja muutettu nimeksi onnistumisen keskustelut. Työhyvinvointi kyselyn tiimoilta on tehty huoneentaulu. Yleistyöaikaan siirryttiin kesäkuussa. Fysioterapia teki myös omat kysymykset asiaan liittye, jotka lähetettiin Tarja Sainiolle ja Leena Ojalalle. Kysymyksiin saimme vastaukset yhteisissä tilaisuuksissa. Toteutettiin turvallisuuskävely, poistumisharjoitukset, allaskoulutus sekä osallistuttiin alkusammutuskoulutuksiin. Lisäksi toteutettiin lakisääteinen allasturvallisuus katselmus sekä tuotettu Aleksian kanssa yhteistyönä allasturvallisuuteen liittyvät dokumentit. 4. TALOUS On pysytty annetussa budjetissa. ICT-palveluiden kustannukset ovat korkeat sekä apuvälinelainaamosta annettavia apuvälineitä on ostettu ostamaan enemmän kuin viime vuonna. Todennäköisesti ensi vuonna apuvälineisiin kuluu vieläkin enemmän rahaa sillä vanhukset tarvitsevat apuvälineitä selviytyäkseen pidempään kotona. 5. AJANKOHTAISET ASIAT Alueellinen TULEs puolen fysioterapeuttien suoravastaanotto toiminnan suunnittelu on aloitettu. Alueellista projektia vetää Hyvinkään sairaalan fysiatrian ylilääkäri Liisa-Mari Kryger. Lääkinnällisen kuntoutuksen toimintaa kehitetään. Kuntoutusta ylipäätään nostetaan vahvasti esille osaksi asiakkaanperusterveydenhuoltoa. Tällä on tulevaisuudessa suorat vaikutukset asiakkaan laadullisempaan elämään, mutta myös kunnan talouteen. 6. YHTEENVETO Tavoitteena yleisesti oli asiakaspalvelun kehittäminen esimerkiksi tukipohjallisarviointi toiminnan muuttaminen sekä apuvälinepalvelun aukioloajan pidentäminen. Mielestämme olemme onnistuneet tavoitteessamme. Toiminta on tuotettu vahvalla hyvällä yhteishengellä toinen toistamme auttaen, sillä vuosi oltiin osaksi vajaalla miehityksellä. Asiakaskyselyt tehtiin marras-joulukuun vaihteessa. Tuloksien saaminen menee vasta 2016 vuodelle. 6

7 KOULU - JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS 1. TAVOITTEET Asiakkaiden omatoimisuutta tuetaan nettisivujen sisällön kehittämisen avulla 2015 Lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan omatoimiseen terveyden ylläpitämiseen eri toimintamenetelmillä ; Neuvokas perhe, voimavaramittarit, päihde - ja mielenterveysmittarit, ryhmävastaanotot Vuoden 2014 asiakaskyselyiden tulokset on analysoitu ja toiminnan kehittäminen niiden pohjalta aloitettu Lasten ja nuorten palvelujen hyvinvointisuunnitelman indikaattorit sovittu ja mittaamissuunnitelma tehty 2015 Monialainen yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa toimii arjen tasolla ja toimintatavat on kirjattu hoitoprosesseiksi palvelukuvauksia hyväksi käyttäen (mm. oppilas - ja opiskelijahuolto, ennalta ehkäisevä lastensuojelu 2015, lasten, nuorten ja perheiden palveluprosessi, Pop Up- nuorisoasema) Asiakasperheitä osallistetaan aktiivisempaan yhteistyöhön ja palvelujen kehittämiseen 2. PALVELUT Koulu - ja opiskeluterveydenhuoltoon luotiin facebook -sivut ja ne avattiin asiakkaille Sivut toimivat yhdensuuntaisena tiedotuskanavana ja jatkossa sivuille kirjoitetaan ajankohtaisia blogeja. Facebook -sivujen kautta on tarkoitus saada jatkossa asiakaspalautteita reaaliaikaisesti, jatkuvan palautteen periaatteella. Koulu - ja opiskeluterveydenhuollon nettisivuille on lisätty ajankohtaista -osio, toimintaan liittyviä lomakkeita ja interventioita, informaatiolinkkejä tiedonhaun helpottamiseksi ja sisältötekstejä on muokattu helpottamaan lukemista. Koulu - ja opiskeluterveydenhuollon sähköistä ajanvarausta on kehitetty toimivammaksi syksyllä 2015 ja uusi malli otetaan käyttöön alkuvuodesta Terveystottumuksia ja hyvinvointia kartoittavia lomakkeita ja puheeksi oton välineitä on juurrutettu käytäntöön. Nuoria on ohjattu Maestro -stressinhallintaryhmiin laajojen terveystarkastusten perusteella ja ryhmiä on muodostunut jo useita vuoden 2015 aikana. Ryhmäterveystapaamisia on pilotoitu 2. lk:n, 6. lk :n ja 9. lk :n oppilaille useilla eri kouluilla. Neuvokas perhe -menetelmä on käytössä systemaattisesti kaikkien koulutulokkaiden laajoissa tarkastuksissa. Vuodenvaihteessa toteutettu sähköinen asiakaskysely ei tuottanut vastauksia ja kysely uusitaan alkuvuodesta Kysely toteutetaan sekä paperilomakkeilla että sähköisenä kyselynä netti- facebook - sivujen kautta. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia kuvaaviksi mittareiksi on valittu seuraavat mittarit: laaja terveystarkastus, määräaikainen terveystarkastus, ISO-BMI -lasten ja nuorten lihavuusseula, tupakointi (aika ja määrä ), Audit- ja Adsume -päihteiden käyttöseulat, lapsen /nuoren mielialaseulat, lähisuhdeväkivaltaseula, nuorisoneuvolakäynnit ja lähetteet. Mittareiden tilastointi ja seuranta aloitetaan tammikuussa Avo-Hilmon vaatimat SPAT-Iuokituskoodit on päivitetty ajan tasalle. Lasten, nuorten ja perheiden monitoimijaista palveluprosessia ja nuorille tarkoitettua omaa virtuaalista Pop Up -nuorisoasematoimintaa on kehitetty keväästä 2013 alkaen ja kehittämistyö saatiin päätökseen Asiakasperhe saa tarvitsemaansa palvelua uuden toimintaperiaatteen mukaan varhain, monitoimijaisesti, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Ideana on, ettei asiakasta enää lähetetä huolen tai kriisin esiin tullessa toiseen palvelupisteeseen, vaan palvelu tarjotaan siellä, missä huoli on herännyt. Palvelu voi koskea esim. lasten suojeluun liittyviä perhetilanteita. Palveluprosessit ovat nyt juurruttamis - ja seurantavaiheessa. Uudistetun opiskeluhuoltolain mukaista opiskeluhuoltotoimintaa on kehitetty ja juurrutettu sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen yhteistyönä kouluilla vuoden 2015 aikana. Opis-

8 keluhuoltotoiminta kattaa sekä yhteisölliset että monialaiset opiskeluhuollon palvelut kaikille oppilaille ja opiskelijoille. Kesällä 2015 aloitettiin uuden puhelinpalvelun suunnittelu koko avoterveydenhuollon toiminnassa ja terveysneuvonta on mukana toiminnan kehittämisessä. Uuden puhelinpalvelun neuvonta- ja takaisinsoittopalvelu on tarkoitus aloittaa alkuvuodesta Lasten ja heidän perheidensä laajat terveystarkastukset on toteutettu asetuksen mukaisesti vuoden 2015 aikana. Asetus velvoittaa tarjoamaan lapsille ja perheille tukea, ohjausta ja neuvontaa jokaisen kasvu - ja kehitysvaiheen sekä elämäntilanteen vaatimalla tavalla. Lapset, nuoret ja perheet ovat saaneet yksilöllistä tukea ja ohjausta kaikilla terveysneuvonnan osa-alueilla; ravitsemus, liikunta, uniasiat, arkirytmi, ruutuaika, ihmissuhteet, tupakointi ja päihteet, vanhemmuus ja kasvatusasiat. 3. HENKILÖSTÖ Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa oli vuoden 2015 aikana 14 vakanssia. Henkilöstöstä kaksi oli osa-aikaeläkkeellä, yksi vanhempainvapaalla, yksi vuorotteluvapaalla ja yksi työvapaalla. Toiminnossa oli vuoden aikana viisi pidempiaikaista sijaista. Työhyvinvointi- ja kehittämispäiviä järjestettiin kaksi; toukokuussa yhdessä neuvolaterveydenhoitajien kanssa ja lokakuussa pidettiin työyhteisökohtainen kehittämispäivä. Osaamisen kartoitus toteutettiin kehityskeskustelujen yhteydessä ja jokainen työntekijä käytti vakanssikohtaisen koulutusrahan oman mielenkiinnon mukaiseen kouluttautumiseen. Yhteisinä koulutuksina järjestettiin kirjaamiskoulutusta sekä ryhmänohjaajan täydennyskoulutusta. Kevätkaudella työntekijät kävivät ryhmämuotoisessa työnohjauksessa. Työaikalainsäädännön muutos vaikutti työajan muuttamiseen muodollisesta jaksotyöajasta yleistyöaikaan. Työaikakäytäntöjä arvioitiin marraskuussa ja sen kehittäminen jatkuu arvioinnin pohjalta keväällä TALOUS Koulu - ja opiskeluterveydenhuollon kokonaisbudjetti oli n E. Budjetti toteutui +102,76%:sti. Ylitystä, joka johtui pääasiassa ICT -kustannusten ja kuntaeläkkeiden sekä muualle sijoitettujen lasten ja nuorten palvelujen käytön kasvusta. Kustannuksia saatiin hillittyä suosimalla henkilöstön palkattomia vapaita. Myös hankinnoissa noudatettiin malttia koko vuoden ajan. 5. AJANKOHTAISET ASIAT Lasten, nuorten ja perheiden sote-palvelujen kokonaisuutta kehitetään yhteistyössä Keski- Uudenmaan kuntien kanssa. Puhelinpalvelua uudistetaan yhden palvelunumeron ja takaisinsoittojärjestelmän käytännöksi. Tiivis yhteistyö opiskeluhuoltotoiminnan kehittämiseksi jatkuu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivitystyö on käynnistynyt ja sitä tehdään laajassa yhteistyössä yli hallintokuntarajojen. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkärivakanssille saatiin uusi vakituinen lääkäri. Yhteistyö on toiminut hyvin ja lääkäriresurssi on ollut riittävä. 6. YHTEENVETO Vuoden 2015 tavoitteet saavutettiin kaikilta osin. Kehittämistyö suuntautui sähköisten palvelujen osalta facebook -sivujen kehittämiseen niiden helppouden ja edullisuuden vuoksi. Asiakkaiden mukaan ottaminen toiminnan kehittämiseen tulevissa kehittämishankkeissa on tärkeää ja sitä lisätään tulevana vuonna.

9 NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS 1. TAVOITTEET Omaneuvola - toiminnan suunnittelu aloitettu ja pilotointi tehty 2015 Asiakkaiden omatoimisuutta tuetaan nettisivujen sisällön kehittämisen avulla 2015 Lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan omatoimiseen terveyden ylläpitämiseen eri toimintameneteimillä ; Neuvokas perhe, voimavaramittarit, päihde - ja mielenterveysmittarit, ryhmävastaanotot Vuoden 11 / 2014 asiakaskyselyiden tulokset analysoitu ja toiminnan kehittäminen niiden pohjalta aloitettu (tavoitettavuus) Lasten ja nuorten palvelujen hyvinvointisuunnitelman indikaattorit sovittu ja mittaamissuunnitelma tehty 2015 Monialainen yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa toimii arjen tasolla ja toimintatavat on kirjattu hoitoprosesseiksi palvelukuvauksia hyväksi käyttäen (mm. esiopetuksen ja koulun oppilashuolto 2015, ennalta ehkäisevä lastensuojelu 2015, monialainen perhevalmennus) Asiakasperheitä osallistetaan aktiivisempaan yhteistyöhön ja palvelujen kehittämiseen 2. PALVELUT Neuvolan facebook -sivut avattiin asiakkaille Sivut toimivat aluksi yhdensuuntaisena tiedotuskanavana ja jatkossa niiden kautta mahdollistetaan myös ryhmätoimintaa asiakkaille. Facebook -sivujen kautta on tarkoitus saada jatkossa asiakaspalautteita reaaliaikaisesti, jatkuvan palautteen periaatteella. Neuvolan internet sivuille on lisätty ajankohtaista - osio, toimintaan liittyviä lomakkeita ja interventioita, informaatiolinkkejä tiedonhaun helpottamiseksi ja sisältötekstejä on muokattu helpottamaan lukemista. Nurmijärven neuvolatoiminta oli mukana THL:n toteuttamassa neuvolapalvelujen asiakaspalautekyselyssä loppuvuodesta Kyselyyn vastasi viiden viikon aikana 134 asiakasta ja kyselyn valtakunnalliset tulokset julkaistiin Kyselyn tulokset osoittivat asiakkaiden olevan erittäin tyytyväisiä saamaansa neuvolapalveluun. Kehittämisen kohteina kyselystä nousivat tavoitettavuuden parantaminen ja sähköisen asioinnin kehittäminen. Kesällä 2015 aloitettiin uuden puhelinpalvelun suunnittelu koko avoterveydenhuollon toiminnassa ja terveysneuvonta on mukana toiminnan kehittämisessä. Uuden puhelinpalvelun neuvonta - ja takaisinsoittopalvelu on tarkoitus aloittaa alkuvuodesta Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia kuvaaviksi mittareiksi on valittu seuraavat mittarit: laaja terveystarkastus, määräaikainen terveystarkastus, EPDS-mielialaseula, Tupakointi (aika ja määrä ), Audit-päihteiden käyttöseula, Iso-BMI-lasten lihavuusseula, perhevalmennusmäärät, lähisuhdeväkivaltaseula ja lähetteet. Avo-Hilmon vaatimat SPAT-luokituskoodit on päivitetty ajantasalle. Lasten, nuorten ja perheiden monitoimijaista palveluprosessin kehittämistyö saatiin päätökseen Asiakasperhe saa tarvitsemaansa palvelua uuden toimintaperiaatteen mukaan varhain, monitoimijaisesti, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Ideana on, ettei asiakasta enää lähetetä huolen tai kriisin esiin tullessa toiseen palvelupisteeseen, vaan palvelu tarjotaan siellä, missä huoli on herännyt. Palvelu voi koskea esim. lasten suojeluun liittyviä perhetilanteita. Tämä palveluprosessi on nyt juurruttamis - ja seurantavaiheessa. Neuvolaterveydenhoitajille on nimetty omat esiopetusyksiköt, joiden oppilashuoltoryhmään he kuuluvat. Oppilashuoltotoiminta kattaa sekä yhteisölliset että monialaiset oppilashuollon palvelut jokaiselle esiopetuksessa olevalle lapselle. Synnytysyksikön kätilö pitää valmennuksia yhdessä neuvoloiden terveydenhoitajien kanssa. Valmennusryhmiä oli vuonna 2015 yhteensä 16 ryhmää, joissa oli n osallistu-

10 jaa/ryhmä. Laajempi perhevalmennuksen kehittämistyö on jäädytetty alueellisen sotekuntayhtymän suunnittelutyön ja toteuttamisen vuoksi. 3. HENKILÖSTÖ Neuvolatoiminnassa oli vuoden 2015 aikana käytössä 19 vakanssia. Vuoden 2015 aikana neuvolan henkilöstöstä kolme terveydenhoitajaa jäi äitiyslomalle, yksi oli vanhempainvapaalla ja yksi oli vuorotteluvapaalla. Neuvolatoiminnassa oli vuoden aikana neljä pidempiaikaista sijaista. Neuvolatoimintaan saatiin asiantuntijaterveydenhoitajan vakanssi nimikkeen muutoksen kautta ja vakanssille valittiin Hilpi Peltonen alkaen. Työhyvinvointi- ja kehittämispäiviä järjestettiin kaksi; toukokuussa yhdessä koulu- ja opiskeluterveydenhoitajien kanssa ja marraskuussa työyhteisökohtaisina kehittämispäivinä. Osaamisen kartoitus toteutettiin kehityskeskustelujen yhteydessä ja jokainen työntekijä käytti vakanssikohtaisen koulutusrahan oman mielenkiinnon mukaiseen kouluttautumiseen. Yhteisinä koulutuksina järjestettiin kirjaamiskoulutusta sekä ryhmänohjaajan täydennyskoulutusta. Kevätkaudella työntekijät kävivät ryhmämuotoisessa työnohjauksessa. Työaikalainsäädännön muutos vaikutti työajan muuttamiseen muodollisesta jaksotyöajasta yleistyöaikaan. Työaikakäytäntöjä arvioitiin marraskuussa ja sen kehittäminen jatkuu arvioinnin pohjalta keväällä Työkiertoa toteutettiin kahden neuvolan välillä kesällä TALOUS pääasiassa ICT- ja henkilöstökustannusten sekä tulkkauskulujen kasvusta. Kustannuksia saatiin hillittyä palkattomilla vapailla ja varahenkilön sijainen jätettiin palkkaamatta syyskauden ajaksi. Myös hankinnoissa noudatettiin malttia koko vuoden ajan. Kalliimpia hankintoja olivat sydänäänikuuntelulaitteiden huollot. 5. AJANKOHTAISET ASIAT Neuvolatoiminnassa syntyi vuoden 2015 aikana 452 lasta, joka oli 20 lasta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2016 alkupuolella isyyslakiuudistus mahdollistaa isille isyydentunnustamisen äitiysneuvolakäynnin yhteydessä. Neuvolan puhelinpalvelua uudistetaan yhden palvelunumeron ja takaisinsoittojärjestelmän käytännöksi. Naistentautien ja synnytysten palvelualueella kehitetään yhteisiä välimaaston palvelumalleja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken. Neuvolatoiminnassa aloitettiin työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa työpaikkaselvitys, joka kestää koko kevään Lasten, nuorten ja perheiden sote-palvelujen kokonaisuutta kehitetään yhteistyössä Keski- Uudenmaan kuntien kanssa. 6. YHTEENVETO Vuoden 2015 tavoitteet saavutettiin lähes kaikilta osin. Alkuperäinen suunnitelma oli kehittää omaneuvolapalvelusta neuvolan sähköinen, itsehoitoa tukeva palveluvalikoima. Kehittämistyö suuntautui kuitenkin facebook-sivujen kehittämiseen niiden käytettävyyden ja edullisuuden vuoksi. Asiakkaiden mukaan ottaminen toiminnan kehittämiseen jäi asiakaskyselystä tulleiden palautteiden varaan. Tulevissa kehittämishankkeissa asiakkaita pyritään ottamaan mukaan kehittämistoimintaan ja työryhmätyöskentelyyn. Lääkäriyhteistyö toimi hyvin ja pääsääntöisesti lääkäriresurssia oli neuvolapalveluissa riittävästi.

11 OSASTON 1 TOIMINTAKERTOMUS 1. YKSIKÖN TAVOITTEET Osastolla jatketaan kuntoutuskokouksia ja tarvittavat päiväohjelmat tehdään ja niitä toteutetaan ja arvioidaan. Hoitoneuvotteluja käydään tarvittaessa 2. PALVELUT Osasto on 27-paikkainen.Osaston käyttöaste oli suuri, vuoden aikana 61 ylipaikkavuorokautta. Pitkäalkaispotilaita ja jatkopaikkaa odottavia potilaita oli runsaasti, keskimäärin 8 potilasta koko ajan. Myös kesä oli poikkeava muutamasta viimeisestä käyttöasteen ollessa kesäkuukausina 102 %. Potilaiden kuntoutumisen tueksi pidettiin joka viikko moniammatillinen kuntoutuskokous. Kehittämistarve oli edelleen kotiuksen parantuminen. Hoitoneuvotteluja käytiin tarvittaessa. Osastolla panostettiin hyvään opiskelijaohjaukseen ja palaute oli hyvää. Sairaanhoitaja- ja lähihoitajaopiskelijoita oli paljon lukuvuoden aikana. Sairaanhoitajaopiskelijat olivat perus- ja sisätautijaksoilla ja lähihoitajaopiskelijat sairaanhoito - ja huolenpitojaksoilla. 3. HENKILÖSTÖ Aamuvuorossa 6 hoitajaa ja sairaala-apulainen sekä osastonsihteeri, iltavuorossa 4 hoitajaa ja sairaala -apulainen, yövuorossa 1% hoitajaa Koulutuksilla pyrittiin vahvistamaan osaamista kivun hoidossa /saattohoidossa. Kehityskeskustelut käytiin kaikkien kanssa. Työturvallisuusilmoituksia tehtiin 12 kpl, joista 10 johtui arvaamattomien ja aggressiivisten lääkeriippuvaisten potilaiden kohtaamisesta, yhdessä oli kyse omaisen tuoman viallisen laitteen aiheuttamasta vakavasta sähköiskusta ja 1 epäily ulkopuolisesta henkilöstä talossa. Henkilöstökyselyn ja työn sujuvuuden takia henkilöstö kokoontui kehittämisiltapäivään 3 kertaa (5.5., 3.6., 3.11.). Kehittämispäivillä edettiin Olli Laihon johdolla hyvin asioissa eteenpäin. Poissaoloihin saatiin hyvin sijaisia, suurin osa opiskelijoita, joiden harjoittelussa saama perehdytys hyödytti osastoa. Osastolle saatiin puoleksi vuodeksi palkkatuella velvoitetyöllistetty henkilö auttamaan ruoka- ja siivoushuollossa. 4. TALOUS Suurimmat menoerät olivat potilassänkyjen patjojen uusiminen sekä sähkötyöpöydän hankinta, ja hoitajavaunujen hankinta 5. MUUTA/AJANKOHTAISET Kirjaaminen yhtenäistettiin Effica fraasien osalta ja henkilöstöä koulutettiin toimintakäsikirja saatiin valmiiksi jaettavaan muotoon.. Osastojen Osastolla järjestettiin ennakkoon suunniteltu poistumisharjoitus yötyön henkilöstömäärällä, 3 hoitajaa töissä. Paloviranomaisen tarkkailema harjoitus onnistui hyvin. Osastonjohtajan ja osastonsihteerin työaikamuoto muutettiin yleistyöaikaan kunnan työaikamuotojen yhtenäistämisen ja työajan käytön parantamiseksi. Lokakuusta osastoa kohti oli 1/2 esimiestyötä.

12 OSASTON 3 TOIMINTAKERTOMUS 1. YKSIKÖN TAVOITTEET Hyvinvointiohjelman mukaisesti osastolla oloon lääketieteelliset perusteet Osastohoidon vaikuttavuus ja laatu on kuvailtu Kartoitetaan netin käytön mahdollisuus osastohoidon osalta Kuntouttavasta työotteesta tiedottaminen niin potilaille kuin omaisille kartoitetaan mahdollisuus toteuttaa IKINÄ kaatumisen arviointi-projektia osastolla 2. PALVELUT Osasto on 28 -paikkainen. Osaston käyttöaste oli suuri, vuoden aikana 37 ylipaikkavuorokautta. Pitkäaikaispotilaita ja jatkopaikkaa odottavia potilaita oli runsaasti. Myös muilla kuin lääketieteellisellä perusteilla oli potilaita. Myös kesä oli poikkeava muutamasta viimeisestä käyttöasteen ollessa kesäkuukausina 102 %. Potilaiden kuntoutumisen tueksi pidettiin joka viikko moniammatillinen kuntoutuskokous. Kehittämistarve oli edelleen kotiuksen parantuminen. Hoitoneuvotteluja käytiin tarvittaessa. Sairaanhoitaja - ja lähihoitajaopiskelijoita oli paljon lukuvuoden aikana. Sairaanhoitajaopiskelijat olivat perus - ja sisätautijaksoilla ja lähihoitajaopiskelijat sairaanhoito - ja huolenpitojaksoilla. 3. HENKILÖSTÖ Aamuvuorossa 6 hoitajaa ja sairaala-apulainen sekä osastonsihteeri, iltavuorossa 4 hoitajaa ja sairaala-apulainen, yövuorossa 1% hoitajaa. Osastolle saatiin henkilö kuntouttavasta työtoiminnasta 2pv/vk auttamaan ruoka- ja siivoushuollossa. Koulutuksilla pyrittiin vahvistamaan osaamista kivun hoidossa /saattohoidossa 4. TALOUS Suurimmat menoerät olivat imujen ja sähkötyöpöydän hankinta. 5. MUUTA/AJANKOHTAISET Kirjaaminen yhtenäistettiin Effica fraasien osalta ja henkilöstöä koulutettiin toimintakäsikirja saatiin valmiiksi jaettavaan muotoon.. Osastojen Osastolla järjestettiin ennakkoon suunniteltu poistumisharjoitus yötyön henkilöstömäärällä, 3 hoitajaa töissä. Paloviranomaisen tarkkailema harjoitus onnistui hyvin. Osastonjohtajan ja osastonsihteerin työaikamuoto muutettiin yleistyöaikaan kunnan työaikamuotojen yhtenäistämisen ja työajan käytön parantamiseksi. Lokakuusta osastoa kohti oli % esimiestyötä.

13 PÄIHDE- JA PSYKIATRISTEN SAIRAANHOIDON TOIMINTAKERTOMUS 1. YKSIKÖN TAVOITTEET päihdesairaanhoidon prosessien kehittäminen ja kirjaaminen korvaushoitopotilaiden hoitoprosessin kehittäminen ja kirjaaminen mielenterveys- ja päihdeyksikön sisäisen yhteistyön kehittäminen yhteiset toimintatavat kirjaamisessa, kalentereiden käytössä hoidon tarpeen kirjaaminen ja mittareiden sopiminen, tilastointi EMO - luokan toiminnan kehittäminen, yhteistyön vakiintuminen 2. PALVELUT Psykiatristen sairaanhoitajien vastaanottotoiminnassa ei vuoden 2015 aikana ollut merkittäviä muutoksia palveluiden järjestämisen ja saamisen suhteen. Suurin vaikuttava tekijän oli Klaukkalan terveysaseman remontti, jonka myötä hoitajat siirtyivät kirkonkylän terveysasemalle. Remontin aikana on seurattu Klaukkalan alueen vastaanottotarvetta ja siihen oli tavoite reagoida saadun kokemuksen perusteella. Syksyllä psykiatrisella sairaanhoitajalla oli yksi vastaanottopäivä Klaukkalassa, mikä usein toteutui niin, että hoitaja oli toisenkin päivän terveysasemalla. V on päiviä lisätty kolmeen. Tuleva puhelinuudistus muuttaa psykiatristen sairaanhoitajien ajanvarausta niin, että asiakkailla on yksi numero, josta he jatkossa varaavat ajan. Muutos tulee käyttöön Sosiaalihuoltolain uudistukseen on perehdytty erityisesti lasten asemaa koskien. EMO - luokan palveluissa on kehittämistoiminnan myötä kuvattu oppilaaksi ottamisen prosessi ja tehty tarvittavat muutokset oppilaan ja kodin sopimuksiin ja lomakkeisiin. Psykiatrisen sairaanhoitajan tehtäväkuva on laadittu kehittämisryhmässä ja luokan tiimin yhteistyötä on kehitetty yli toimialan rajojen. Psykiatrinen sairaanhoitaja saa konsulttiapua perheneuvolasta sovitusti. Terveyspalvelut on kustantanut koko tiimille ryhmätyönohjauksen syksyllä Työnohjaus on suuntautunut hoidollisesti ja sitä antaa psykiatrinen sairaanhoitaja, työnohjaaja Petri Heikkilä. Päihdesairaanhoidossa on kehittämistoiminta ollut keskeinen osa toimintaa koko vuoden ajan. On kuvattu päihdehoidon asiakasprosessit avohoidossa ja laitoskuntoutukseen ohjaamisessa, korvaushoitopotilaan prosessi on käyty läpi, kuvattu ja tarkennettu yhteistyössä lääkäreiden kanssa ja päihdehoitajien työnjakoa on kehitetty asiakastyön näkökulmasta. Päihdesairaanhoidon ostopalveluita laajennetaan Mainio Viren kanssa tehdyn sopimuksen pohjalta laitoskuntoutuksen jatkoksi ostettavaan kotiin vietävään hoitoon. Laitoshoidon kriteerit on käyty läpi ja on perustettu päihdehoidon SAS - jonoryhmä, jossa käsitellään maksusitoumuksella hoitoon ohjattavat asiakkaat. Ostopalvelua tarjoavat yritykset on valittu kokemusten perusteella. Puhelinuudistus tulee muuttamaan ajanvarauksen niin, että asiakkailla on yksi numero, johon he soittavat aikaa varatessaan. Yhteistyö lastensuojelun kanssa on vakiintunut aikaisemmin aloitetun mukaisesti ja lastensuojelulain sekä sosiaalihuoltolain uudistuksiin on saatu koulutusta. 3. HENKILÖSTÖ Psykiatristen sairaanhoitajien vakanssit ovat olleet täynnä, mutta useammalla on ollut lyhennetty työaika v Tämä on osaltaan vaikuttanut vastaanottoaikojen saantiin sekä lisäksi opintovapaa vuoden lopussa. Opintovapaan ajalle ei ole ollut sijaista, yksi päihdehoitaja on ottanut sovitusti kriisiasiakkaita vastaan. Hoitajat ovat omaehtoisesti, työnantajan paikallisten koulutuspäivien tukemana, kouluttautuneet terapiatyössä v aikana ja näin vahvistaneet osaamistaan.

14 Päihdesairaanhoitajien vakanssit ovat olleet täynnä, yksi vakanssi osittain vajaalla työajalla. Voimakkaasta kehittämistoiminnasta ja yksikön sisäisestä tarpeesta johtuen työterveyshuolto ja työnohjaaja ovat olleet mukana yksikön toiminnan vakiinnuttamisessa. Emo - luokan sairaanhoitajan vakanssi on ollut täytettynä koko vuoden. Kehittämistoiminta alkoi v ja se saatettiin päätökseen Yhteistyö luokan tiimissä on kehittynyt hyväksi. Kaikki yksikön työntekijät saavat työnohjausta työskentelyn tueksi. Kehittämispäivät on pidetty erillisinä psykiatrisille - ja päihdehoitajille kaksi kertaa vuoden aikana. Sosiaalitoimen kanssa on yhteistyötä tehostettu, erityisesti päihdehoidossa. Yksikkö siirtyi kunnan päätöksen mukaisesti yleistyöaikaan kesällä Muutos on aiheuttanut paljon stressiä ja painetta henkilökunnalle, koska sen myötä oman työn ja työajan käytön suunnittelun tarve on lisääntynyt. Asiakkaiden palveleminen joustavasti on keskeinen arvo, joka on koettu uhatuksi työaikamuutoksessa. 4. TALOUS Yksikön henkilöstömäärärahat eivät riittäneet ja palveluita ostettiin määrärahaa enemmän. Mitään hankintoja ei ole tehty. 5. MUUTA Yksikön sijoittuminen kirkonkylän terveyskeskukseen on ollut suuri muutos. Jatkossa palveluiden tarjoamisessa tarkastellaan muiden taajamien tarpeita ja palvelut järjestetään kirkolla ensisijaisesti ja tarpeen mukaan muissa taajamissa. Ajanvarauksen muuttuminen yhteen numeroon ja sen valmistelu ovat vaatineet uutta ajattelua omassa työssä.

15 RÖNTGENOSASTON TOIMINTAKERTOMUS 1. TAVOITTEET Ulkoisen auditoinnin suunnitelu ja aikataulutus vuodelle 2016 Kotisivujen päivitys, suunnittelu ja vastuuhenkilö nimetty Henkilökunnalla tietoa erityisosaamisalueista ja niitä käytetään apuna mm Lakisääteinen säteilynalainen koulutus.koulutuksessa 2. PALVELUT Uuden suoradigitaalisen kuvauslaiteen toiminta vakiintui ja todettiin toimintavarmaksi. Itse kuvaustoiminta nopeutui, painavien kasettien kantaminen väheni ja sädehygienia parani huomattavasti. Tehdyt annosmittaukset (keuhkokuvat, lanneranka ja lonkkakuvaukset) osoittivat, että sädeannokset pienenivät murto -osaan verrattuna aikaisempaan levykuvantasysteemiin. Uusi laite paransi myös kuvien laatua. Henkilökunta on omaksunut laitteen käytön ja siihen ollaan erittäin tyytyväisiä, koska se on tärkein päivittäinen työväline. Pitemmät käyttökatkot kuvaustoiminnassa liittyivät usein potilastietojärjestelmän ongelmiin, päivityksiin tai muihin tietoliikenneongelmiin, itse laitteesta johtuvat pystyttiin hoitamaan nopeasti. Kesällä aloitettiin teknisen laadunvalvonnan päivittäminen. Syksyllä tehtiin yhteistyössä radiologien kanssa keuhko-kuva-analyysi (lähete-asiat/kuvan tekninen analyysi), jonka tuloksia verrataan v.2010 analyysiin. Tulokset analysoidaan v.2016 alussa ja niitä käytetään hyväksi koulutuksessa (lääkärit/rtg-hoitajat ) ja osaamisen kehittämisessä. Palveluprosessi natiivikuvauksen osalta tehtiin ja yhdessä käytiin läpi. Ultraäänitoiminta siirtyi syksyllä kokonaisuudessaan pääterveysasemalla kirkolle syksyllä 2015, kun Klaukkalassa aloitettiin saneeraus. Röntgenosasto hoitaa kaikki ultraäänitutkimusvaraukset. Sähköisen palvelun kautta voi perua ja tarkistaa ultraäänitutkimusajan, mutta uutta aikaa ei voi sitä kautta varata. Palvelun käyttö on perumisen suhteen ollut vielä vähäistä." Radiologipalvelut tuotetaan ostopalveluna, toimintaa on 2x/vko. Röntgenlääkärit ovat erittäin sitoutuneet osaston toimintaan ja osallistuvat aktiivisesti sen kehittämiseen ja arviointiin (mm. koulutukset). Lääketieteellisen fysiikan asiantuntijapalvelut hankitaan Doseatorilta, vuosi 2016 on optiovuosi ja alustavasti sovittu myös palvelut vuodelle HENKILÖSTÖ Vuoden alusta lähihoitajan toimesta siirryttiin eläkkeelle ja samaan aikaan jäätiin röntgenhoitajan toimesta työvapaalle. Lähihoitajan toimi jäädytettiin ja röntgenhoitajalle saati lupa hakea sijainen. Samaan aikaan keväällä osastolla oli röntgenhoitajaopiskelijoita. Pienessä työyksikössä tämä oli todella haasteellinen tilanne, mutta erittäin sitoutuneen henkilökunnan avulla kuvaustoiminta saatiin turvattua. Vastaanotolta saatiin välillä osastosihteeri (2x14h) avuksi, jolloin osastonjohtaja pystyi siirtymään hallintotehtäviin. Kesäkuun alussa otettiin käyttöön kulunvalvontakortit ja henkilökunta siirtyi yleistyöaikaan, jossa puolen tunnin mittainen ruokatauko keskellä päivää on ns. "omaa aikaa". Keväällä tehtiin henkilöstölle Kaari-työhyvinvointikysely, jonka pohjalta laadittiin yksiköittäin "huoneentaulu", jonka toteutumista arvioitiin joulukuussa. Syksyllä pidettiin kehittämisiltapäivä, jossa suunniteltiin ja mietittiin vuoden 2016 asioita ja tavoitteita. Samalla aikataulutettiin keväällä 2016 huhtikuussa tulevaan ulkoiseen auditointiin liittyvät tehtävät ja vastuualueet.

16 Henkilökunnan koulutuksia seurataan sähköisesti. Röntgenhoitajien osalta kerätään vielä erikseen lakisääteiset säteilynalaiset koulutukset. 4. TALOUS Suunnitellussa käyttötaloudessa on pysytty suhteellisen hyvin. Hankintoja ei ole tehty, loppuvuodesta tilattiin skanneri yleiseen käyttöön röntgentoimiston tilaan. Säästöjä on tullut palkkamenoissa jonkun verran, koska lähihoitajan toimi on ollut täyttämättä 11 kuukautta. 5. MUUTA/AJANKOHTAISTA Toimintaympäristön suhteen liittymisestä HUS-kuvantamiseen käytiin neuvotteluja keväällä 2015, mutta tällä hetkellä jatketaan edelleen kunnan omana toimintana. Tämän suhteen jäätiin odottamaan Soten liittyviä asioita ja yhdistymisiä. Syksyn 2015 aikana on jo aloitettu valmistautuminen ulkoiseen auditointiin keväällä Sen yhteydessä ulkopuolinen taho tarkastaa koko kuvantamisketjun, toimintaohjeet ja prosessit aina lähetteen kirjoittamisesta tutkimustulosten valmistumiseen ja vaikuttavuuteen. Samalla tarkastellaan, että säteilynkäytön toiminta on lakien ja ohjeiden mukaista. Tarkoitus on myös kehittää toimintaa, joten auditoijat antavat myös kehitysehdotuksia. 6. YHTEENVETO Vuosi 2015 on monessa suhteessa hyvin haasteellinen henkilökunnan avulla vuodesta selvittiin hyvin., mutta osaavan ja sitoutuneen Henkilöstö on tyytyväinen uuteen kuvauslaitteeseen ja sen tuomiin muutoksiin. Suoradigitaalinen laitteisto on nopeuttanut itse kuvaustapahtumaa ja lyhentänyt jo ennestään lyhyitä odotusaikoja.

17 PÄIVYSTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1. YKSIKÖN TAVOITTEET sidottuja avoterveydenhuollon tavoitteisiin palveluiden parempi saavutettavuus, annetun ohjauksen sisältö puhelimessa ja vastaanotolla puhelin - ja sähköisten palveluiden asiakaslähtöinen kehittäminen tilastoinnin kautta saatavan tiedon laadun parantaminen työaika -autonomian kautta vaikutusmahdollisuuden lisääminen työaikoihin asiakastyytyväisyyskysely tehdään v hyvä asiakaspalvelu asiakkaan kokemuksena 2. PALVELUT Yhteisistä palveluista siirrettiin tähystystoiminta v keväällä Hyvinkään sairaalan toiminnaksi. Suolistosyöpien seulonnassa kunta on edelleen mukana ja yhteyshenkilönä toimii ensiavun sairaanhoitaja. Päivystysasetuksen mukaisesti terveyskeskuksen päivystyksestä alettiin käyttää nimeä ensiapu. Nimen muutos ei vaikuttanut toimintaan. Hyvinkään sairaalan hoitoketjun mukainen nilkka- ja rannemurtumapotilaiden jälkihoitopoliklinikka aloitti toimintansa loppuvuonna 2014 ja vuoden 2015 aikana toiminta vakiintui. Murtumapotilaita vastaanotetaan kahtena päivän viikossa keskitetysti ja ensiavun hoitajat ovat kouluttautuneet hoitoketjun tavoitteisiin ja ohjeisiin. Omat terveyskeskuslääkärit toimivat vuorotellen potilaiden lääkäreinä. Yksi hoitaja on osallistunut Hyvinkään sairaalan työryhmän toimintaan. Sairaanhoitajien hoidollisista vastaanotoista alettiin laskuttaa 2015 alkuvuonna asiakasmaksua. Ensiavussa sairaanhoitajan vastaanottotoiminta kuuluu laskutettavaan toimintaan. Päivystysasetuksen voimaan tulon ja terveydenhuollon yleisen kehittämistarpeen pohjalta aloitettiin vastaanottotoiminnan ja kiireellisen hoidon kehittäminen v Tavoitteena on järjestää perusterveydenhuollon kiireellinen akuuttihoito omana toimintana lyhyemmän aukioloajan puitteissa kuin tähän saakka. Muutos sisältää toiminnan tarkastelun asiakaslähtöisesti ja palveluiden paremman saatavuuden. Kehittämistoiminta jatkuu v Muutokset aukioloaikoihin ensiavussa tulevat voimaan lautakunnan päätöksellä. Puhelinpalveluiden saatavuuden ja ohjauksen sisällön kehittäminen aloitettiin v Kunnan puhelinpalveluiden muutos on osa tätä palvelun kehittämistä, jossa asiakkaalle näkyvintä on se, että ajanvarausnumeroita eri palveluihin on vähemmän ja ne löytyvät helpommin. Asiakastyytyväisyyskysely tehtiin v syksyllä. Kokemus palvelusta oli kyselyn mukaan hyvä. Kyselyn pohjalta saatiin joitakin kehittämistoimintaan mukaan otettavia ideoita. Tilastoinnin ja kirjaamisen ohjeita on tarkennettu ja niissä on kouluttanut henkilökuntaa avoterveydenhuollon asiantuntijasairaanhoitaja.

18 3. HENKILÖSTÖ Työaika-autonomia otettiin käyttöön vuoden alussa ja sitä on harjoiteltu koko vuosi. Pääasiallinen kokemus on ollut hyvä ja se on lisännyt työntekijöiden kokemusta siitä, että he voivat vaikuttaa itse työaikoihinsa paremmin. Työtyytyväisyys koetaan paremmaksi. Opiskelijoita on ensiavussa ollut koko vuoden ajan ja henkilökunta on hyvin motivoitunutta ohjaamaan tulevia kollegoita. Palaute ohjauspaikkana on ollut opiskelijoilta ja kouluilta positiivinen, tulijoita on enemmän kuin voidaan ottaa. Varasairaanhoitajan kaksi vakanssia ovat olleet täyttämättä kesästä 2015 alkaen toisen sairaanhoitajan irtisanouduttua ja toisen siirryttyä vakinaisesti ensiavun vakanssille, joka vapautui eläkkeelle jäämisen seurauksena. Lisäksi yksi sairaanhoitajan vakanssi on ollut täyttämättä elokuusta 2015 alkaen tähystystoiminnan siirtymisen vuoksi ja vakanssin vapauduttua. Sijaisia on käytetty sairauslomien, juhlapyhien aiheuttamien ylimääräisten vapaapäivien ja vuosilomien aiheuttamiin sijaistarpeisiin. Kehittämispäivät pidettiin keväällä kokonainen päivä ja syksyllä puoli päivää. Aiheina työaika - autonomia ja akuuttihoidon kehittäminen sekä ISBAR - järjestelmä, josta alkaa projekti osastojen kanssa v TALOUS Sairaanhoitajan vastaanotosta on ollut tuloja kuluneena vuonna ja henkilöstömenoissa on tullut säästöä em. vakanssien jäädytyksistä johtuen. Mitään suuria hankintoja ei ole tehty. 5. MUUTA Klaukkalan terveysaseman remontin vuoksi on sairaanhoitajan vastaanotto toiminut vain kirkonkylällä syksystä 2015 alkaen. Toiminta palaa Klaukkalaan keväällä Kunnan väestö on muuttunut monikansallisemmaksi edelleen. Tämä on näkynyt myös ensiavussa ja tuonut yhteistyön velvoitteita moniin uusiin kumppaneihin ja lisännyt monien eri ohjeiden ja sopimusten tietämisen tarvetta. Lisäksi perustehtävän hoitamisessa on huomioitava kielitaidon vaatimukset ja tulkkipalveluiden käyttö.

19 VASTAANOTTOTOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS 1. TAVOITTEET Netti sivut ovat muokattu tukemaan asiakkaan hyvää palveluohjausta ja tukevat omahoitoa. Asiakastyytyväisyyskyselyt on tehty Tilastointi ohjeet päivitetty ja ne on kerrattu henkilöstön kanssa Hoidon vaikuttavuuden mittaristot sovittu Effica-omahoidon käyttöönotto ja hyödyntäminen Sähköisiä lomakkeita asiakkaille netti -sivuilla Ajanvarauskirjojen ja tilastoinnin yhtenäistäminen 2. PALVELUT Vastaanoton palveluissa tapahtuneet muutokset oli Effica - omahoitopalvelun käyttöönotto syksyllä Järjestelmän kautta asiakkaalla on mahdollisuus olla yhteydessä ammattilaiseen suljetussa ympäristössä ja tarkastella omia terveystietojaan järjestelmästä. Omahoitoasiakkaita kanssa tehdään sopimus ja asiakaskuntaa on tarkoitus laajentaa vuoden 2016 aikana. Effica -päivitys loppu vuodesta mahdollista reseptin uusimisen Kanta-palvelun kautta. Palvelu helpottaa asiakkaiden lääkehoidon toteutusta. Diabeetikoiden jalkahoitoon tuli muutoksia vuoden aikana. Vastaanoton haavahoitaja aloitti jalkahoidot haavariskin asiakkaille omien jalkahoito-opintojen ohella. Lisäksi ostopalvelupaikkoja oli tarjolla sekä Klaukkalan että Kirkonkylän alueelta. Hoitotarvikejakelun ohjeistus päivitettiin ja lautakunta hyväksyi uudet ohjeet käyttöön loppu syksystä. Vastaanoton ja akuuttihoidon uudistus aloitettiin vuoden aikana päivystysasetuksen johdosta. Muutosta varten on mietitty palveluiden sekä saatavuutta ja sisällön kehittämistä. Muutokset tulevat voimaan kesällä Asiakkaiden yhteydenottoa pyritään helpottamaan puhelinpalveluita uudistamalla. Puhelinuudistus ja omaishoitajien terveystarkastusten valmistelu aloitettiin syksyllä. Toteutus ajoittuu vuoden 2016 alkuun. Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutettiin joulukuussa ja niiden tuloksia arvioidaan ensi vuoden puolella. 3. HENKILÖSTÖ Henkilöstömitoituksessa oli vajausta keväällä. Vajaus johtui pitkistä sairaslomista, joihin ei säästösyistä palkattu sijaista. Varsinkin sairaanhoitajamitoituksessa oli vajaata ja vajaus näkyi esim. puhelinpalvelussa, jossa jonotusajat saattoivat yksittäisinä päivinä kasvaa pitkiksi. Kesäkuussa tuli voimaan työaikamuutos. Muodollinen jaksotyö poistui ja hoitohenkilöstölle vaihtui yleistyöaika kesäkuun alussa. Muutos aiheutti paljon keskustelua työyhteisössä. Muutoksen johdosta pidettiin useampi kuulemistilaisuus sekä lisäksi lokakuussa tehtiin kysely henkilöstölle työaikamuodon muutoksesta. Kyselyn tuloksia tullaan käsittelemään työpaikkakokouksissa keväällä TALOUS Sairaanhoidollisten hoitajakäyntien laskutus aloitettiin vuoden alkupuolella ja se on tuonut tuottoa vastaanottotoimintaan.

20 5. MUUTA Vastanottotoiminnassa perustettiin laatutyöryhmä, jonka tavoitteena on toimia hoidon ja toiminnan laadun koordinointiryhmänä. Vuoden aikana on perustettu työryhmiä ja ne ovat aloittaneet toimintansa hoitoprosessin luomiseksi tai päivittämiseksi. Influenssarokotukset toteutettiin kahtena lauantaina kaikissa taajamissa ja yhtenä perjantaiiltapäivänä Kirkonkylän terveysasemalla. Rokotusten suosio on kasvanut ja rokotettujen määrä kasvoi jälleen tänä vuonna. Kaikkiaan rokotteen otti 3374 asiakasta rokotuspäivinä. Tämän lisäksi vastaanottoajoilla on rokotettu runsaasti asiakkaita. Klaukkalan terveysasemanvanhan osan saneeraus aloitettiin vuoden lopussa. Se on vaikuttanut toimintaan niin, että osa palveluista keskitettiin pääterveysasemalle. 6. YHTEENVETO Vastaanottotoiminnassa oli vuoden aikana palvelussa muutoksia sähköisten palveluiden käyttöönoton takia. Sähköisten palveluiden kehittäminen jatkuu vuoden 2016 aikana. Tavoitteet saavutettiin hyvin vaikka taloudelliset resurssit olivat niukemmat tänä vuonna.

21 TILASTOT VUO SI T o t e u t u n u t PÄIVYSTYS: lääkärikäynnit yhteensä sairaanhoitaja käynnit yhteensä Päihdesairaanhoitajat Käynnit Psykiatriset sairaanhoitajat Käynnit Kotikäynnit Vuodeosastokäynnit Ryhmä vastaanotto Yhteensä VASTAANOTOT Lääkäri käynnit Sairaanhoitaja käynnit Terveydenhoitaja käynnit Sairaan - ja terveydenhoitaja vokäynnit yhteensä Muistipolikiinikka Muistikoordinaattori käynnit kotikäynnit Geriatri käynnit vuodeosastokäynnit Diabetesvastaanotto Lääkärin vastaanottokäynnit Sairaan - ja terveydenhoi tajan vastaanottokäynnit Silmänpohjakuvaukset kuvaukset Hoitotarvikejakelu Käynnit NE U VO L AT O IM I NT A Lääkäri käynnit yhteensä Äitiysneuvola Lastenneuvola Terveydenhoitajan käynnit yhteensä Äitiysneuvola Lastenneuvola Avoneuvolakäynnit t e rv e yd e nh oi t aj a ll a Kotikäynnit yhteensä Äitiysneuvola Lastenneuvola Ryhmäkäynnit Äitiysneuvolan ryhmäkäynnit yhteensä Ryhmäkäynnin osanottajat yhteensä Lastenneuvolan ryhmäkäynnit yhteensä Ryhmäkäynnin osanottajat yhteensä

22 KOULU - JA OPISKELI7AT ERVEYDEN- HUOLTO Lääkärissä käynnit Kouluterv eydenhuolto Nuorisoneuvola Opiskelijaterveydenhuolto T erveydenhoitajan käynnit ja ryhmävastaanotot yhteensä Kouluterveydenhoito Opiskeluterveydenhoito Nuorisoneuvola Kouluterveydenhuolto Ryhmäkäynti Ryhmäkäynnin osanottajat O piskelija terveydenhuolto Ryhmäkäynti Ryhmäkäynnin osanottajat FYSIOTERAPIA Fysioterapia Käynnit Kotikäynti Vuodeosastokäynti Ryhmä vastaanotto Apuvälinelainaus käynti kotikäynti 1 9 vuodeosastokäynti Ryhmäkäynti Ryhmäkä ynnin osanot tajat RÖNTGEN Oma toiminta Natiiv itutkimusten määrä Uä tutkimusten määrä, josta hoitajat lääkärit (radiologit + tk + lääkärit) Onb:n määrä yhteensä ( nat.+uä + onb) Radiologi Ultraäänitutkimukset Sanelut Käynnit Eri asiakkaat SEULONTATUTKIMUKSET KPL Papa Mammografia Suolistosyöpä

23 v ' 0 E o M r ; o uq u a ; o Ln M N 0 0 N O N o. 1 d h m o M d rn ö L r i r \ ö M d cri. I' c1 N c i N a--i r i a - i r-i ` e 00 O m o o oo N kd en N l D c-i N a 1 ld N 0 Ln Ln.- 4 LD CO en 1,31 ::t N O kn M N N en c-1 N c-1 N o e i rr m r O d O - t a 1 O M N O - m r4 r i L n l p N Lr N. i N N I ( I i : I O N O O u i N Ln, o r, : N 1-l t i Ln d Ln O O 0 0 N N m - I a O0 Q N a Ln 0 0 Ln N Ln i - r -1 - N M r -I Ln c) L o m m N 0 ) r l M cn N M r-i N e - i 0 0 M e- i r l 2 O N N r` Cr Ln l0. 1 N h :O r-l 10 0) N N T - 4 V-1 T-4 M s 00 m N ^ m Ln w ct O w m N.- i N 00 M N G_ N r-i N 0 0 N O 00 N Ln Ln m M M M r-1 N e-i Ol en - e i :O 2 cu 0) W Q j > Y N O c0 Q a+ O t Q O O (La ta C5 - o o > > å O O LL. Z Y i l