Nokian kaupunki Talousarvio 2010 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 NOKIAN KAUPUNKI Talousarvio 2010 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä

2 Nokian kaupunki Talousarvio 2010 Taloussuunnitelma

3 Kannen kuva: Tapsan Tahtien yhteislauluhetki Vihnuskodilla Taitto: Marita Gröndahl Painopaikka: Nokian kaupungin keskustulostamo 2010

4 SISÄLLYSLUETTELO I TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISET LÄHTÖKOHDAT 4 Toimintaympäristö 4 Yleiset talousnäkymät 4 Kuntatalouden näkymät 5 Nokian kaupungin talouden lähtökohdat ja näköalat 7 Nokian kaupungin strategia 2016 ja siihen tukeutuva taloussuunnitteluprosessi 7 Koko kaupunkia koskevat, strategiasta johdetut tavoitteet vuodelle II TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 1. Talousarvion ja taloussuunnitelman erityisperustelut Lautakuntien ja kaupunginjohtajan ehdotuksen erot Lopputulos numeroina Kaupunkikonsernin omistajapoliittiset tavoitteet vuodelle Talousarvion sitovuus Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tulosalueittain Hallintokeskus 17 Tampereen aluepelastuslaitos Perusturvakeskus Kasvatus- ja opetuskeskus Vapaa-aikakeskus Tekninen keskus 61 Vesihuoltolaitos 76 Rakennus- ja ympäristönsuojeluyksikkö 79 Sivu 7. Tuloslaskelma Investoinnit Rahoituslaskelma 91 LIITTEET: Vakanssipaketti Kaupunginvaltuuston talousarviopäätös 95 Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet 119

5 I TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISET LÄHTÖKOHDAT Toimintaympäristö Nokian kaupungin väkiluku on ollut viime vuosina kovassa kasvussa yltäen parhaina vuosina jopa kahden ja puolen prosentin kasvulukuihin. Tämä on aiheuttanut suuria paineita palvelutuotannon kehittämiselle. Viime vuonna väestönkasvu ilmeisesti alkavan taantuman vuoksi hiljeni, ja vuonna 2008 väkiluku kasvoi 466 asukkaalla eli 1,5 prosentilla. Tämän vuoden syyskuun lopussa väkiluku oli , jossa on kasvua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan runsas 400 asukasta eli 1,3 prosenttia. Vaikka kasvu onkin hidastunut, edellyttää se yhä investointeja mm. uusiin koulutiloihin. Työllisyys on heikentynyt huomattavasti runsaan vuoden aikana ja myös lähiaikoina kehitys näyttää huonolta. Tämä kehitys on näkynyt jo tämän vuoden aikana mm. toimeentulotukimenoissa. Työttömyysaste oli syksyllä 2009 jo lähes 12 prosenttia. Työllisyystilanteen arvioidaan olevan huono myös vuonna 2010 ja helpottuvan vasta vuonna Kaupunki pyrkii edistämään tälläkin talousarviolla työllisyyden parantamiseen pitämällä investointitasonsa korkeana ja panostamalla teollisuusalueiden rakentamiseen uusien työpaikkojen luomiseksi. Taloudellinen taantuma on aiheuttanut toimintaympäristöön lukuisia välillisiä vaikutuksia. Perheiden tilanne on osin kriisiytynyt ja syrjäytymisen uhka on suurempi kuin hyvän talouskasvun aikana. Yleinen epävarmuus tulevaisuudesta lisää varovaisuutta investointeihin sekä kulutukseen ja täten heikentää aluetaloutta. Yleiset talousnäkymät Suomen Pankin ennusteen mukaan kansantaloutemme tuotanto jää tänä vuonna pienemmäksi kuin se oli vuonna Tuotannosta on siis lyhyessä ajassa leikkaantunut yli kolmen vuoden talouskasvu. Ko. ennusteen mukaan talouskriisiä edeltänyttä tuotannon määrää ei saavuteta vielä vuoden 2011 loppuun mennessäkään. Elpymisestään huolimatta vientikysyntä jää poikkeuksellisen heikoksi. Myöskään investoinnit ja yksityinen kulutus eivät saavuta taantumaa edeltänyttä tasoaan vuonna Taantuman syvimmäksi vaiheeksi näyttää jäävän vuoden 2009 toinen neljännes. Tämän jälkeen tuotannon ei enää ennusteta pienenevän, mutta kasvu jää vaimeaksi vuoden 2010 loppupuolelle saakka. Tämän jälkeen kasvu nopeutunee. Viestit maailmantalouden tämän hetkisestä kehityksestä ja maailmankaupan mahdollisesta piristymisestä ovat olleet jossain määrin erisuuntaisia. Aasiassa Kiinan talouden kasvuvauhti on ollut nopeaa ja viimeaikaiset uutiset Yhdysvalloista ovat olleet toiveikkaita talouden kääntymisestä parempaan suuntaan. Euroalueen kansantuote on laskenut alkuvuonna ja euroalueen maat ovat kärsineet vientimarkkinoiden huonosta tilanteesta. Suomen vienti lähtee kasvuun myöhemmin kuin vientimarkkinat. Maailmantalouden kasvu alkaa lievästi voimistua jo vuoden 2009 loppupuolella, mutta viennin tuntuvampi kasvu käynnistyy vasta 2010 loppupuolella. Suomen vientiteollisuuden rakenne on painottunut investointituotteisiin, joiden kansainvälinen kysyntä elpyy hitaasti. Julkisen vallan elvytystoimet ovat olleet monissa maissa mittavat. Elvytystoimet ovat kohdistuneet sekä rahoitusjärjestelmän toimintaan että finanssipolitiikkaan, jolla on lisätty kulutusta ja investointeja. Korkotaso on alentunut merkittävästi, mikä periaatteessa rohkaisee myös yksityisiä yrityksiä investoimaan. Kysynnän alhainen taso on kuitenkin vielä pitänyt investoinnit vähäisinä. Yksityistä kulutusta on pyritty elvyttämään verohelpotuksin. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta on velkaantunut merkittävästi. Kuntaliiton arvion mukaan lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa yhtenä keskeisenä tekijänä onkin finanssipolitiikan asteittainen kiristäminen liian suuren velkaantumisen estämiseksi. Vaikka maailmantalouden taantuma on alkanut osoittaa toipumisen merkkejä, niin elpymisen voidaan arvioida olevan varsin hidasta tuotannon 4

6 alhaisesta vertailutasosta huolimatta. Työttömyyden odotettavissa oleva kasvu teollistuneissa maissa hidastaa kotitalouksien kulutuskysyntää. Talouden ennustamisen vaikeudesta ja Suomen kansantalouden nopeasta syöksykierteestä kertoo muun muassa se, että vuosi sitten taloudellisten ennustelaitosten laatimissa arvioissa kansantuotteemme kasvu vuodelle 2009 oli keskimäärin noin 1,5 % (vaihteluvälin ollessa 1 2 %). Tämänhetkisten vastaavien arvioiden vaihteluväli on miinusmerkkisinä 4,5 7 %. Ensi vuoden taloudellista kasvua koskevat arviot vaihtelevat miinus yhdestä plus 2,5 prosenttiin. Kuluttajahintojen nousuvauhti alkoi hidastua syksyllä 2008 energian hinnan laskun myötä. Kuluvana vuonna inflaatio on hidastunut tuntuvasti edelleen. Myös vuosina 2010 ja 2011 kuluttajahintojen nousu jää vaatimattomaksi. Niinpä taloussuunnitelmaa voidaankin laatia tällä kertaa ilman inflaatiokorotuksia. Kuntatalouden näkymät Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien vuosikate heikkeni kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana merkittävästi edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kuntien toimintamenot kasvoivat tuona aikana kuutisen prosenttia samaan aikaan kuin verotulojen kasvu romahti. Kuntaliiton mukaan verotulojen kasvun hiipuminen lähelle nollaa johtui ennen kaikkea yhteisöverojen vähenemisestä noin viidenneksellä. Kuntien tuloveroa kertyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla parisen prosenttia enemmän edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna osittain kuntaryhmän jakoosuuden kohoamisen johdosta. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen nopeahkon kasvun taustalla on henkilöstömenojen ja palvelujen ostojen kohoamisen jatkuminen verrattain nopeana. Henkilöstömenojen suhteellinen kasvu tosin hidastuu viime vuoden kuudesta prosentista parilla prosenttiyksiköllä. Palvelujen ostojen lisäyksessä sen sijaan ei ole ainakaan tähän mennessä ollut näkyvissä hidastumista huolimatta yleisen kustannustason nousun hiipumisesta. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan tänä vuonna nelisen prosenttia. Ansiotaso kohoaa noin 3,5 % eli parisen prosenttiyksikköä hitaammin kuin viime vuonna. Henkilöstömenoihin kohdistuvista säästötoimista huolimatta paineet palkkasumman kasvuun ovat olleet kovat muun muassa lisääntyvien velvoitteiden ja laajenevien tehtävien vuoksi. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun ja Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuodelle Neuvottelut kunta-alan seuraavista työ- ja virkaehtosopimuksista käynnistynevät vasta vuoden 2009 loppupuolella ja ne käydään tilanteessa, jossa kuntatalouden kiristyminen näyttää yhä ilmeisemmältä kasvavan työttömyyden aiheuttaman verotulojen hiipumisen johdosta. Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet kuluvan vuoden tammi-elokuussa 2,2 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Työllisyyden heikkeneminen ei ole vielä täysimääräisesti näkynyt kuntien tilityksissä, koska kuntaryhmän jako-osuutta nostettiin kesäkuussa. Ansio- ja pääomatuloista maksetut tuloverot ovat tuon ajanjakson aikana kuitenkin kokonaisuutena ottaen alentuneet viime vuoden tasosta nelisen prosenttia. Työttömyyden lisääntyessä näiden tilitysten arvioidaan supistuvan loppuvuonna 6 7 % edellisestä vuodesta. Toteutuessaan tämänkaltainen kehitys merkitsee sitä, että kunnallisveron tilitykset jäänevät tänä vuonna suunnilleen viime vuoden tasolle. Ensi vuonna kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan yhden prosentin. Kuntien tulopohja kunnallisverotuksessa kasvanee parisen prosenttia. Yhteisövero supistuu tänä vuonna merkittävästi, arviolta kolmanneksen ja on noin 3,8 miljardia euroa. Koska kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin vuosille , niin yhteisöveron aleneminen ei toteudu kuntasektorilla aivan näin rajuna. Kuitenkin tilitysmenettelystä johtuu, että kuntien saamat tilitykset supistunevat lähes neljänneksen tänä vuonna. 5

7 Vertailukuntien talousarviotietoja 2010 (ulkoiset) Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Asukasluku Tuloveroprosentti 20,00 20,00 19,75 20,00 19,00 19,00 20,50 19,75 - muutos + 0,50 + 1,00 + 0,75 + 0,50 0,00 + 1,00 0,00 + 0,75 Kiinteistöveroprosentit - vakituiset asunnot 0,43 0,32 0,41 0,35 0,45 0,40 0,35 0,50 - yleinen veroprosentti 0,90 0,75 0,90 0,80 0,90 0,85 0,70 0,90 - muut asuinrakennukset 1,03 0,92 1,00 0,95 0,95 0,90 0,90 1,00 - rakentamaton rak.paikka 1,50 Toimintamenot milj. -143,7 102,8-156,0-50,0-89, ,1-22,2-140,1 - muutos, % (alkuper. TA2009) 2,6 6,3 0-0,8 3,2-0,6 * 7,9 1,4 Vuosikate - milj. 5,0 1,3 8,3 1,3 4,1 71,6 0,5 8,5 - /as Tilikauden tulos Ylijäämä/alijäämä Investointimenot, milj. -20,2-11,4-19,8-5,7-13,5-131,6-2,2-16,7 - muutos, % -9,8 10,0-23,0 19,2-11,1-9,0 ** -60,6-24,4 Lainojen muutos milj. 11,7 8,6 10,5 5,0 9,0 60,0 5,2 7,0 Lainat /as Toimintatuotot /as Verotulot /as Valtionosuudet /as Yhteensä /as Toimintakulut /as Tampere: * vertailukelpoinen, TAMKin yhtiöittäminen ja kotikuntakorvaukset eliminoitu ** alkuperäiseen talousarvioon verrattuna Lempäälän toimintamenojen muutos% 3,5 ilman maatalouslomituksen lisäkeskitystä Lempäälään 6

8 Nokian kaupungin talouden lähtökohdat ja näköalat Viimeiset kaksi tilinpäätöstä vuosilta 2007 ja 2008 olivat alijäämäiset. Näin kävi, vaikka em. vuodet olivat maassa kuntatalouden osalta parhaat pitkiin aikoihin. Moni kunta teki samaan aikaan merkittäviä ylijäämiä talouden puskuriksi. Vuoden 2009 talousarvion käsittelyssä joulukuussa 2008 kaupunginvaltuusto totesi, että lähtökohdat talousarvion tulopohjassa olivat muuttuneet syksyn valmistelun aikana niin radikaalisti, että valtuusto edellytti muutostalousarvion laadintaa maaliskuun loppuun mennessä. Tällä päätöksellä voitettiin aikaa verrattuna usean muun kaupungin talouden tasapainotustyöhön. Muutostalousarvio hyväksyttiin maaliskuussa Huolimatta käyttötalouden supistuksista ja investointikarsinnasta, siitä tuli yhä lähes kolme miljoonaa euroa alijäämäinen. Tällä hetkellä talousarvio näyttää toteutuvan suunnitellusti. Niinpä Nokian kaupunki on tekemässä kolmatta peräkkäistä alijäämäistä tilinpäätöstä, ja taseen ylijäämäpuskuri supistuu todella nopeasti. Vuoden 2010 talousarviota on siis laadittu jo entisestään alijäämäiselle pohjalle samalla kun taloustaantuma supistaa tuloja huomattavasti ja vaikuttaa eräiden menoerien, kuten toimeentulotuki ja työllistämismenot, kasvuun. Kaupungin investointitaso on ollut myös jo koko 2000-luvun liian suuri tulorahoitukseen nähden. Niinpä kaupunki on muuttunut vähävelkaisesta kaupungista nopeasti velkaantumisasteessa maan keskiarvon ylittäväksi kunnaksi. Vuoden 2009 talousarviossa jouduttiin varautumaan yli 15 miljoonan euron lisävelan ottoon, vaikka investointimenoja karsittiin voimakkaasti. Lainakanta on ensi vuoden vaihteessa yli 57 miljoonaa euroa eli noin /asukas, kun se vielä vuonna 2006 oli 683 /asukas. Lainakanta on siis lähes kolminkertaistunut kolmessa vuodessa. Vuoden 2010 laadinnassa tavoitteena on ollut ylijäämäinen tuloslaskelma ja velkaantumisvauhdin hidastaminen. Ylijäämäiseen tulokseen tarvitaan laajoja henkilöstömenosäästöjä, joita ei ole voitu budjetoida. Niinpä tulos on talousarvioehdotuksessa yhä alijäämäinen. Ylijäämäinen tulos on kuitenkin mahdollinen, jos henkilöstömenosäästöistä päästään ratkaisuun. Velkaantumisvauhti hivenen pienenee, mutta on yhä aivan liian suuri talouden vakauden kannalta. Kiireelliset ja merkittävät koulu- ja vanhainkoti-investoinnit ovat kuitenkin välttämättömiä, eikä niitä kannata siirtää suunnitelmakauden ulkopuolelle, Nokian kaupungin strategia 2016 ja siihen tukeutuva taloussuunnitteluprosessi Nokian uusi kaupunginvaltuusto aloitti heti vaalien jälkeen strategiapäivityksen valmistelun mm. kahdessa seminaarissa, joita edelsi laajat kotitehtävät. Uusi strategia hyväksyttiin kesäkuussa Strategiassa on määritelty seuraava kaupungin visio: Me nokialaiset elämme hyvää elämää vetovoimaisessa ja taloudellisesti vakaassa kaupungissa. Kaupunkimme on viihtyisä ja turvallinen. Menestyksemme perustuu aktiivisuuteen ja ennakointiin. Palvelumme ja yritystoimintamme on monipuolista ja asiakaslähtöistä. Visiota tavoitellaan seuraavilla kehittämisstrategioilla: - monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa - tuemme nokialaisten hyvinvointia - rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä - kehitämme jatkuvasti osaamistamme - tuotamme palvelut kustannustehokkaasti 7

9 Näitä kehittämisstrategioita tukemaan on listattu 15 johtamisen kohdetta eli keinoa strategian toteuttamiseen: - Tuotamme asiakaslähtöiset, hyväksytyllä laatutasolla olevat palvelut seutuyhteistyönä, ostopalveluina tai omana toimintana; lähipalvelut lähellä asukasta. - Lisäämme ostopalveluiden omistajaohjausta. - Kehitämme ja vahvistamme seuranta- ja ohjausjärjestelmiä. - Parannamme sekä poliittisen johtamisen että operatiivisen johtamisen toimivuutta - Kehitämme palvelutuotannon rakenteita ja prosesseja tavoitteenamme tehokkuus ja laatu. - Tunnistamme tulevaisuuden osaamisvaateet entistä tarkemmin ja jatkamme suunnitelmallista henkilöstökoulutusta - Ennakoimme teollisuus- ja asuntotonttitarjontaa. - Parannamme joukkoliikennettä ja liikenneturvallisuutta. - Kehitämme vesihuoltoa. - Käytämme yhdyskuntasuunnittelua ilmaston muutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen välineenä. - Vahvistamme yritysten toimintaympäristöä ja edellytyksiä - Sovimme elinkeinopolitiikan työnjaosta ja sen pohjalta määrittelemme konkreettiset tavoitteet. - Tuemme nokialaisten laadukasta elämää lisäämällä yhteisöllisyyttä ja kannustamalla osallistumaan. Strategian pohjalta kukin tulosalue on määritellyt omat sitovat tavoitteet, joiden tulee tukea strategian toteutusta. Koko kaupunkia koskevat, strategiasta johdetut tavoitteet vuodelle 2010 ovat seuraavat: 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2010 Turvallisuuden lisääminen kasvavassa kaupunkikeskustassa. Latva Simo Keskustan alueelle on tehty liikenneturvallisuussuunnitelma. Lasten ja muiden erityisryhmien Latva Simo Puropuiston suunnittelu. näkökulma suunnitteluun. Vanhojen alueiden saneeraus. Latva Simo Saneerausohjelma on laadittu. Alhoniitty on valmis. 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2010 Seudullinen palvelutuotanto Kustannustietoisuuden parantaminen Virtanen Pasi Koskinen Vesa Marjamäki Tarja Hankinta ja logistiikkayhteistyö on aloitettu seudulla. Perustietotekniikkapalvelut on kilpailutettu Palkkahallinnon siirtyminen isäntäkuntamalliin on valmisteltu. Maisemahankkeen tulokset on huomioitu kehittämistyössä. Erityishoivahanke Marjamäki Tarja Tehostettu palveluasuminen on kilpailutettu seudullisesti. 8

10 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2010 Yritysalueiden kaavoitus ja rakentaminen. Keskustan alueen kaupallisten palveluiden kehittäminen. Latva Simo Moisio Henry Latva Simo Moisio Henry Kolmenkulman rakentamisen jatkaminen; Riistakatu, Juhansuo II ja Koukkujärvi. Yrittäjäkadun alueen suunnittelu. 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2010 Sairauspoissaolojen vähentäminen. Johry Varhaisen välittämisen ohjeistus on aktiivisessa käytössä. Työtapaturmien vähentäminen. Koskinen Vesa Kaupungin ohjelmaan on haastettu mukaan myös yritykset. Omaehtoisen hyvinvoinnin tukeminen. Johry Järjestetään hyvinvointipäivä yhdessä järjestöjen ja yritysten kanssa kuntalaisille, jossa aktivoidaan asukkaita omasta hyvinvoinnistaan huolehtimiseen. 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2010 Osaamiskartoitusten käyttöönotto koko henkilöstön osalta. Koskinen Vesa Haataja Terttu Osaamiskartoitustyökalut otetaan käyttöön kehityskeskustelujen yhteydessä. Sisäisen koulutuksen kehittäminen Koskinen Vesa Haataja Yhteisiä koulutuksia mm. taloudesta luottamushenkilöiden kanssa. 9

11 II TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 1. Talousarvion ja taloussuunnitelman erityisperustelut Tuloarviot Vuoden 2009 muutostalousarviossa jouduttiin verotuloarvioita muuttamaan huomattavasti alaspäin. Kunnallisverotulojen kasvuksi oletettiin olevan 1,9 % ilman kunnallisveron korotusta (kunnallisveroprosenttia korotettiin vuodelle 2009 yhdellä prosenttiyksiköllä). Valtakunnalliset arviot olivat tätä pessimistisempiä, mutta alkusyksyn toteuman ja vuoden 2008 valmistuneen verotuksen tietojen perusteella voidaan olettaa talousarvion tältä osin toteutuvan. Vuodelle 2010 on kunnallisverotuoton arvioitu pienevän 3,6 %. Lasku perustuu ansiotulo- ja eläketulovähennysten korotukseen. Näiden vähennysten aiheuttama tulomenetys on korvattu valtionosuuksia nostamalla. Ilman vähennysten vaikutusta kunnallisveron on arvioitu tuottavan saman verran kuin vuonna Tämäkin arvio on optimistisempi kuin valtakunnalliset arviot ovat. Kunnallisveroprosenttia korotetaan jo toisena vuotena peräkkäin. Vuodelle 2010 korotus on 0,75 prosenttiyksikköä. Noston tuottoarvio on noin 3,75 miljoonaa euroa. Yhteisöveron tuotto laski Nokialla jo vuonna 2008 yli 14 prosenttia, kun maassa keskimäärin tuotto vielä kasvoi. Vuodelle 2009 valtio osana kunnallistalouden tervehdyttämispakettia nosti kuntien saamaa osuutta yhteisöveron tuotosta. Tästä huolimatta yhteisöveron tuoton arvioidaan vuonna 2009 olevan lähes 30 prosenttia vähemmän kuin 2008 ja 40 prosenttia vähemmän kuin veron huippuvuonna Vuonna 2010 yhteisöveron tuoton arvioidaan nousevan muutamalla prosentilla ja kehityksen arvioidaan jatkuvan vastaavana myös vuonna Vuonna 2012 yhteisöveron jako-osuus palaa jälleen entiselleen, ja tuotto tulee tuolloin laskemaan huomattavasti. Valtio on nostamassa kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja. Yleisenä tavoitteena on pidemmällä tähtäimelle siirtää kuntien veropohjaa yhä enemmän kiinteistöverojen puolelle ja vähentää yhteisöveron merkitystä. Tämä on perusteltu linjaus yhteisöverotuottojen suurten vuosittaisten vaihtelujen vuoksi. Nokiallakin kiinteistöveroprosentteja nostetaan huomattavasti. Niinpä niistä kertyvän tuoton arvioidaan kasvavan jopa miljoonalla eurolla eli yli kahdellakymmenellä prosentilla. Suunnitelmavuosille 2011 ja 2012 on arvioitu noin kolmen prosentin vuosikasvut. Valtionosuusjärjestelmää ollaan muuttamassa ensi vuoden alussa ns. yhden putken malliksi. Siinä yhdistettäisiin eri ministeriöiden valtionosuudet yhdeksi valtionosuudeksi. Lakimuutos on kuitenkin yhä valmisteilla eikä kuntakohtaisia laskelmia ole saatavilla talousarviota valmistellessa. Valtionosuuskohtaan on siksi erittäin huonolla tietopohjalla jouduttu arvioimaan verotulotasauksena muille maksettavan osuuden pienenemisestä sekä verovähennysten kompensaatiosta johtuva merkittävä kasvu. Valtionosuuden laskennallisen pohjan kasvuksi on arvioitu 2,7 %. Normaalisti valtionosuusarvio on talousarvion parhaiten arvioitavissa oleva tuloerä. Nyt on toisin, ja on mahdollista, että muutostalousarvioissa joudutaan valtionosuuskohtaa muuttamaan. Suunnitelmavuosille on tehty valtionosuuksien korotukset valtakunnallisten arvioiden mukaan. Maksutuloissa on pieni korotus veden käyttömaksuissa. Kulutuksen pienenemisestä johtuen vesihuoltolaitoksen tulot tulevat kokonaisuutena kuitenkin laskemaan. Tonttimyyntitulot on arvioitu kaavoitustilanteen sekä palvelustrategialistauksen myyntikohteiden perusteella. 10

12 Menoarviot Kuukausipalkkoja on nostettu talousarviossa 3,3 % kesäkuun 2009 palkkoihin verrattuna. Tehysopimuksessa olevien palkkoja on nostettu hieman tätä enemmän. Koska vakanssipaketti ensi vuodelle on aikaisempiin vuosiin verrattuna hyvin suppea, ja sijaismäärärahoja on supistettu huomattavasti, kasvavat henkilöstömenot vain 1,6 % verrattuna vuoteen Vuoden 2009 alkuperäisessä talousarviossa vuositason kasvu oli vielä yli kahdeksan prosenttia. Kaupungilla on käynnissä vuotta 2010 koskevat yt-neuvottelut, joilla pyritään noin kolmen miljoonan euron säästöihin henkilöstömenoista. Mikäli tavoite toteutuu, laskisivat henkilöstömenot runsaat kaksi prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Tätä säästöä ei ole kuitenkaan budjetoitu, koska sen kohdentaminen kesken neuvottelujen on mahdotonta. Säästötoimena sijaisten palkkamäärärahoista on vähennetty koko kaupungin tasolla 13,5 % ja erilliskorvauksista noin seitsemän prosenttia. Muissa menoerissä on tehty tiukan taloustilanteen mukaista budjetointia. Määrärahat ovat mm. aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa sekä muissa toimintakuluissa alemmat kuin vuoden 2009 talousarviossa. Suunnitelmavuosien menokohtia on korotettu Kuntaliiton valtakunnallisten arvioiden mukaisesti. Arvioitu verotulo TILIVUOSI TP2007 TP-2008 TA-2009 TA-2010 TS-2011 TS-2012 Verolaji Kunnallisvero * ** Muutos % 5,3 11,1 7,5 0,4 3,6 4,4 Osuus yhteisöveron tuot Muutos % 16,3-14,1-40,5 26,8 7,7-19,6 Kiinteistövero Muutos % 11,6 5,7 5,3 21,3 3,1 2,5 VEROTULO yht Muutos % 6,5 8,6 4,1 2,4 3,8 3,1 *) Tuloveroprosenttia korotettu 1,00 prosenttiyksiköllä **) Tuloveroprosenttia korotettu 0,75 prosenttiyksiköllä 11

13 2. Lautakuntien ja kaupunginjohtajan ehdotuksen erot Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus vuodelle 2010 sisältää seuraavat muutokset lautakuntien esityksiin: Perusturvalautakunta Uusia vakansseja ei perusteta. Palveluasumisesta vähennetään lautakunnan tekemä lisäys eli Sotaveteraanien ruokailumahdollisuutta jatketaan lautakunnan päätöksen mukaisesti, mutta sen kulut tulee kattaa palvelukeskuksen sisältä. Tavoitteisiin lisätään selvitys yöpäivystyksen järjestämisestä; tavoiteaika mahdolliselle muutokselle vuosi Kasvatus- ja opetuslautakunta Ei suunnittelukoordinaattorin eikä kuraattorin vakansseja. Tuntikehystä pienentämällä säästetään vuonna 2010 (vuositasolla sen jälkeen ). Oppimateriaalikeskus lakkautetaan vuoden 2010 aikana. Nokia-lisän maksuperusteet muutetaan; alle 2-vuotiaille 140 /lapsi ja 2-3 vuotiaille 80 /lapsi Tavoitteisiin näkyviin ryhmäperhepäivähoidon vähentäminen kolmella ryhmällä Lukion tavoitteista pois 2 uutta ESN -koulua, uuden kv -hankkeen valmistelua ei aloiteta. Työväenopistolle ei nimikemuutoksia. Kulttuurilautakunta Koskenmäen kirjaston toiminta lopetetaan. Kulttuurikoordinaattorin toimen määrärahat on poistettu. Kalustomääräraha on palautettu vuoden 2008 tasoon. 12

14 Liikunta- ja nuorisolautakunta Nuorisotoimessa luovutaan Pohjoismaisesta ystävyyskuntatoiminnasta ja suunnitellaan uusi kansainvälinen -toiminta EU-tasolla. Nykyinen sopimus irtisanotaan välittömästi ja suunnittelu tehdään ensi vuoden aikana. Matkarahat ensi vuodelta poistetaan. Jäähallin taksat tarkistetaan alkaen. Jäähallin liikelaitostaminen selvitetään vuoden 2010 aikana. Tekninen lautakunta Ulkopuolisilta vuokrattujen kiinteistöjen vuokramäärärahaa on pienennetty 5 %:lla. Mittaustuotannosta ja puistotuotannosta sekä ympäristönsuojelusta poistetaan sijaisten palkkamäärärahat. Tilatekniikan kiinteistön hallinnon lämmitysöljymäärärahasta vähennetään Lisäksi talousarvioon on lautakuntakäsittelyn jälkeen tehty korjauksia ja oikaisuja, jotka eivät vaikuta toimintaan tai annettaviin palveluihin. 3. Lopputulos numeroina Taloudellisen tilanteen mukaisesti käyttötalousmenojen viime vuosien huima kasvu on saatu tässä talousarviossa lähes pysähtymään. Toimintamenot kasvavat 0,5 % ja ulkoiset menot 1,8 %. Rahassa kasvua on 2,8 miljoonaa euroa. Kasvuluvut ovat tämän vuosituhannen alhaisimmat. Toimintamenojen kasvu vastaa nyt ensimmäistä kertaa väestökasvun suuruutta. Viimeiseen tilinpäätökseen (v. 2008) verrattuna toimintamenot kasvavat 6,9 % eli 12 miljoonaa euroa. Käyttötaloustulot laskevat valitettavasti vielä enemmän. Vesihuoltolaitoksen tulot laskevat 8,3 % ja päivähoidon tulot 5,8 %. Myös maanmyyntituloihin on arvioitu 3,6 % tulojen vähennys. Tulojen vähennystä on myös elinkeinopalveluissa ja perhepalveluissa sekä liikunta- ja nuorisotoimessa. Niinpä koko kaupungin ulkoiset tulot vähenevät 7,1 % eli kaksi miljoonaa euroa. Toimintakate kasvaa siis pääasiassa tulojen pienenemisen vuoksi 4,0 % eli 4,9 miljoonaa euroa. Se vastaa suunnilleen yhden tuloveroprosenttiyksikön tuottoa. Verotulokohta kasvaa vain veronkorotusten vuoksi. Vaikka veronkorotusten suora tuotto olisi noin 4,7 miljoonaa euroa, on todellinen verotulokehitys korotusten jälkeenkin vain 2,5 miljoonaa euroa vuoden 2009 talousarvioon verrattuna. Valtionosuusarvio on järjestelmän muutoksen ja puutteellisten tietojen vuoksi hyvin epävarma. Verovähennysten kompensaatio ja verotulotasauksen pieneneminen nostanee kuitenkin valtionosuuksien tuottoa peräti 14 %. Valtionosuuksissa on lähivuosina vaara menettää asukasluvun muutokseen perustuva 1,3 miljoonan euron lisä, kun muuttovoitto ei ole enää entisellä tasolla. Suunnitelmavuosille on niin verotuloja kuin valtionosuuksia korotettu valtakunnallisten arvioiden mukaisesti Rahoitusosassa kiinnittää huomiota se, että korkokuluihin menee jo puolet yhden tuloveroprosenttiyksikön tuotosta eli vuonna ,3 miljoonaa euroa ja vuonna 2012 jo 3,1 miljoonaa euroa. Korkokulut on laskettu nykyisellä korkotasolla. Lainojen lyhennyksiin kuluu jo noin 1½ tuloveroprosenttiyksikön tuottoa vastaava raha. Eli lainanhoitokuluihin kokonaisuutena menee yli 2 tuloveroprosenttiyksikön tuotto. Vuosikatetta kertyy 8,3 miljoonaa euroa. Se ei riitä rahoittamaan investointiesityksistä kuin 44 %. Vuosikatteella tulisi voida rahoittaa investointien lisäksi myös lainan lyhennykset. Valtava viime vuosien investointitaso on nostanut myös poistojen määrää. Niinpä vuosikate kattaa vain 72,3 prosenttia poistoista. Alijäämää on siis syntymässä lähes 2,9 miljoonaa euroa. Tämä alijäämä on tarkoitus kattaa vuodelle 2010 neuvoteltavilla henkilöstömenosäästöillä. Kaupunki velkaantuu tiukasta talousarviosta huolimatta kestämätöntä vauhtia. Suunnitelmakauden investoinnit ovat 65 miljoonaa euroa. Saman ajanjakson vuosikatteet ovat puolestaan noin 29 miljoo- 13

15 naa euroa. Täten velkarahalla rahoittavia investointeja olisi 33 miljoonalla eurolla. Suunnitelmakauden lopulla tämän taloussuunnitelman mukaan lainaa olisi jo lähes euroa/asukas. Vuonna 2006 lainamäärä oli vielä vain 683 /asukas Tämän vuoksi suunnitelmakaudella tuleekin jatkaa myös esimerkiksi omaisuuden myyntiä ja käyttötalousmenojen tason alentamista pysyvästi. 4. Kaupunkikonsernin omistajapoliittiset tavoitteet vuodelle 2010 KiintOy Ketolanmäki Kaupungin omistusosuus 100 %. Kiinteistöyhtiö tarjoaa monipuolisia vuokra-asuntomahdollisuuksia nokialaisille asukkaille. Yhteistyössä kaupungin perusturvan kanssa kehitetään erilaisia tuetun asumisen muotoja erityisryhmille kuten vanhuksille ja vammaisille. Muut tavoitteet: käyttöaste 98,8 % sijoitetun pääoman tuotto 5,92 % vaihtuvuus 25 % Verte Oy Kaupungin omistusosuus 64,9 %. Tavoitteet: Liiketoimintasuunnitelman päivittäminen vastaamaan tämän hetken tilannetta. Seutuyhteistyön kehittäminen Pitkäniemen alueella. Alueen tonttivarannon käyttöönotto ympäristörakentamisalan ja hyvinvointipalvelujen yritys- ja koulutustoiminnan tarpeisiin. Rakennus 15 sijoitetun pääoman vapauttaminen yhtiön muihin kehittämistehtäviin. Pitkäniemeen keskittyvän ympäristörakentamiseen ja hoiva-alaan liittyvän ammatillisen koulutuksen koulutuspalvelurakenteen kehittäminen palvelemaan Nokian kaupungin ja seutukunnan työllisyyttä, taloudellista kasvua ja vetovoimaisuutta. Pitkäniemessä toteutuvan ammatillisen koulutuksen kehittyminen myös valtakunnallisesti tunnetuksi ja vaikuttavaksi alueen vetovoimatekijäksi. Pitkäniemeen keskittyvän yksityisen ja julkisen hyvinvointi- ja hoivapalvelutoiminnan niveltäminen osaksi kunnallista ja seutukunnallista kehittämistä ja kehittymistä. 5. Talousarvion sitovuus Valtuustoon nähden sitovia ovat: Strategiaosassa: Vuodelle 2010 esitetyt tavoitetasot Käyttötaloudessa: Tavoiteosan sisältämät toiminnalliset tavoitteet Lisäksi nykytilanteeseen nähden uuden vakinaisen henkilöstön lisäystä tai muuta toiminnan tai rahoituksen muutosta koskevat maininnat. Talousarvion ja taloussuunnitelman perusteluissa esitetyt toimintaa ohjaavat maininnat sekä tulosalueiden toimintamenojen ja toimintatulojen loppusummat. Kaupunginhallituksella on oikeus siirtää määrärahaa toimielimen sisällä tulosalueelta toiselle, mikäli toimielimen kokonaismääräraha ei ylity. 14

16 Tapsan Tahtien ja vesilaitoksen talousarviot ovat sitovia valtuustoon nähden toimintakatetasolla (nettositovuus). Lautakunnilla on velvoite järjestää toiminta talousarvioon sisältyvän ohjauksen mukaisesti. Siltä osin kun toimintaa ei ole talousarvion perusteluilla tai tavoitteilla ja keinoilla ohjattu, lautakunnilla on oikeus järjestää toiminta päättämällään tavalla, kuitenkin koko kaupungin tasolla vahvistettuja yhteisiä henkilöstö-, hankinta- ja muita toimintapolitiikkoja noudattaen. Käyttötalousosassa on tulosalueittain merkitty kunkin tulosalueen tilivelvollinen viranhaltija. Investoinneissa: Investoinnit sitovat hankkeina (eli jokainen mainittu investointikohde tulee toteuttaa), mutta määrärahat ovat sitovia hankeryhmittäin (talonrakennus, katurakentaminen, puistorakentaminen, ulkoliikuntapaikat, vesihuolto, maa- ja vesialueet, koneet ja kalusto, kuljetusvälineet sekä aineettomat oikeudet) ja toimielimittäin. Lautakunnalla (ja osaltaan kaupunginhallituksella) on siis oikeus siirtää määrärahaa hankeryhmän sisällä investointikohteeltaan toiselle, mikäli kaikki sen investointikohteet tulee toteutettua. Rahoituksessa: - Tuloslaskelmasta verotuloarvio, valtionosuustuloarvio, korko- ja muut rahoituskulut. - Rahoituslaskelmasta pitkäaikaisten lainojen lisäys (enimmäismäärä). Toiminnan tavoitteiden toteutumista seurataan ja raportoidaan tunnusluvuilla, jotka eivät ole sitovia. Sitovuus tarkoittaa velvoitetta sopeuttaa toiminta sitovan määräyksen mukaisesti. Mikäli tämä on jostain syystä mahdotonta, asia tulee saattaa valtuuston käsiteltäväksi niin ajoissa, että valtuustolla on mahdollisuus tehdä asiasta talousarviovuoden aikana todellinen päätös aina kun - määräraha uhkaa ylittyä, - tuloarvio uhkaa jäädä toteutumatta, - toiminnan tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta. 15

17 16

18 6. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tulosalueittain 6.1. Hallintokeskus Hallintopalvelut Tulosalueen vastuuhenkilö: Pasi Virtanen, talousjohtaja Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Tulosalue sisältää erilliset hallintopalvelut, hankintatoimiston, kanslia- ja henkilöstöpalvelut sekä talouspalvelut. Tulosalueella jatketaan edelleen palvelutuotannon vaihtoehtoisten tuottamismahdollisuuksien selvittämistä. Ennen kaikkea pyritään löytämään seudullisia ratkaisuja palvelujen tuottamisessa. Lisäksi tulosalueen sisäisin kehittämisprojektein parannetaan toimintatapoja ja -prosesseja. Uudistukset tehdään osana palvelustrategiatyötä. Työhyvinvointia parannetaan työssä jaksamiseen paneutumalla. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Seudullisista hankkeista tietohallintoyhteistyössä kilpailutetaan seudullisesti perustietotekniikka, puhelin- ja dataliikenne sekä puhelinkeskuspalvelut. Samaan aikaan valmistellaan ICT-palveluiden myyntiä Hämeenkyrön kunnalle. Hankintatoimisto Kuhan siirto osaksi seudullista logistiikkayhtiötä valmistellaan. Palkkahallinnossa valmistellaan isäntäkunta-mallilla Kangasalalla toimivaa yhteistä yksikköä. Henkilöstökoulutusta jatketaan koulutuskalenteria hyödyntäen ja osaamisprofiileja kehittämällä. 17

19 Talousarvio 2010 Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme Tavoitetaso ja seurantatapa 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Seudullisen palkkahallintokeskuksen valmistelu Seudullisen hankinta- ja logistiikkayhtiön perustaminen. Henkilöstön työssäjaksamisen edistäminen, ja siten mm. Varhe-maksuissa säästäminen 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Kehyskuntien yhteinen palkkahallintokeskus on valmis aloittamaan toimintansa vuoden 2011 alussa. Valmistelutyötä seurataan erikseen talousjohtaja- ja henkilöstöpäällikköpalavereissa. Hankintatoimisto KuHa liitetään liikkeenluovutuksella perustettavaan uuteen seudulliseen logistiikkayhtiöön. Varhemaksut ovat vähentyneet vuositasolla eurolla koko kaupungissa. Yhteistyötä Viisarin kanssa kehitetään mm. tietotekniikkayhteistyötä kehittämällä. 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Kohti nollaa tapaturmaa -hanke Nokialaisten hyvinvoinnin tukeminen avoimen tiedottamisen sekä palautteiden tehokkaan käsittelyn avulla. Kaupungin henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen ja sitä kautta sairauspoissaolojen vähentäminen 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Osaamisprofiilien hyödyntäminen kouluttautumissuunnitelmien laadinnassa. Seurataan neljännesvuosittain työtapaturmille alttiita kaupungin työpisteitä sekä kohdennetusti yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa tarkastetaan työpaikkoja ja ennaltaehkäistään työtapaturmia. Nettisivuja päivitetään ja kehitetään kyselytutkimuksen perusteella, uusi palautejärjestelmä otetaan käyttöön. Sairauspoissaolot vähenevät keskimäärin 2 päivää/työntekijä/vuosi. Kehityskeskustelujen yhteydessä läpikäytävät osaamisprofiilit on otettu käyttöön ensimmäisten ammattiryhmien osalta. Seuranta tapahtuu Populus -ohjelman kautta. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Kustannusten nousu johtuu eläkeperusteisten maksujen kohdentamisesta henkilöstöhallintoon. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: 18

20 Tunnusluvut Toiminnan laajuustiedot Sairauspäivien vähentäminen Nokian kaupungin henkilöstö pv/vuosi 21,27 19,75 19,50 17,50 17,50 17,00 Kesätyöntekijät Opintorahan saajat Voimavarat Vakinaiset Kehittämis- ja elinkeinopalvelut Tulosalueen vastuuhenkilö: Henry Moisio, elinkeinopäällikkö Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Taloudellinen lama on vaikuttanut yritysten toimintaan huomattavasti jo vuonna 2009, ja tuleva vuosi näyttää ennusteiden mukaan yhtä huonolta. Joitain merkkejä taloustilanteen piristymisestä on ilmaantunut. Työttömyys on kasvanut kuluvan vuoden aikana, ja sen ennustetaan nousevan ainakin 2010 kevääseen saakka. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa nopeasti ensi vuoden aikana. Yritykset ovat vähentäneet työvoimaa irtisanomisilla ja lomautuksilla. Yritysten lakkauttamisia tai konkursseja on ollut tähän mennessä vähän. Jos talouden piristymistä ei tule nopeasti, yritysten konkurssit lisääntyvät. Tonttien kysyntä ja toimitilojen rakentaminen on pysynyt kohtuullisena lamatilanteesta huolimatta. Kolmenkulman Kalkun liikenneympyrän läheisyydessä käynnistyi liikerakentaminen, tämä on edesauttanut myös kiinnostusta tonttikysyntään alueella. Suunnitelmakaudella Kolmenkulman alueelle on valmistumassa Koukkujärven alueen asemakaava, joka helpottaa teollisuustonttipulaa. Kalkun alueen kaavoitus etenee ensi vuoden aikana ja kunnallistekniikan rakentamista jatketaan suunnitelman mukaisesti tulevina vuosina. Keskustan alueelta etsitään kohteita vähittäiskaupan tonteille. Yrittäjäkadun alueen rakentamisen mahdollisuuksia selvitetään. Saviselän alueen kauppakeskusalueen viimeisen vaiheen rakentaminen käynnistyy Talouslama on lisännyt huomattavasti uusien yritysten perustamista. Ensimetrin Nokian yritysneuvontapisteen kävijämäärä on kuluvana vuonna kasvanut ja tullee edelleen kasvamaan tulevina vuosina. Elinkeinotoiminnan kehittämistyötä tehdään yhdessä Tampereen kaupunkiseudun elinkeinoyhtiö Tredean kanssa sovitun työnjaon mukaan. 19

21 Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Kolmenkulman ja muiden yritysalueiden tonttimarkkinointi. Pitkäniemen Verten yrityspuiston kehittäminen ja markkinointi. Kaupunkikeskustan kehittäminen. Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja tukeminen yritysneuvonnan ja sidosryhmäyhteistyön avulla. Talousarvio 2010 Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Yritysalueiden kehittäminen Keskustan kehittäminen Palvelutarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Elinkeinotoiminnan kehittäminen Yhteistyön lisääminen toimintaympäristön kehittämistyössä Sisäisen yhteistyön kehittäminen 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Kolmenkulman ja Harjuniityn yritysalueiden kehittäminen Keskustan alueen liikerakentaminen Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Viihtyisä kaupunki Yhteisöllisyyden kehittäminen tapahtumien ja yhteistoiminnan avulla Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Osaamisen ylläpitäminen ja asiantuntijaroolin vahvistaminen Tavoitetaso ja seurantatapa Kolmenkulman ja Harjuniityn alueiden profilointi ja markkinointi. Kehitetään Yrittäjäkadun aluetta. Yhteistyö yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Seutuyhteistyö elinkeinoyhtiö Tredean kanssa. Parannetaan työnjakoa ja tiedonkulkua kaupungin ja sidosryhmien välillä. Selkiytetään työnjakoa ja rooleja kaupunkiorganisaatiossa. Markkinoidaan uusia asemakaavoitettuja tontteja teollisuudelle ja kaupan alan yrityksille. Suunnitellaan Yrittäjäkadun alue. Kehitetään Saviselän kauppakeskusaluetta. Annetaan yritysneuvontaa alkaville ja jo toimiville yrityksille. Järjestetään Tapsan Tahdit ja Nokia-viikko. Toimijoiden aktivointi ja toiminnan mahdollistaminen. Tehdään yrittäjyyskasvatustyötä yhdessä oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Osallistutaan tarkoituksenmukaisiin koulutuksiin. Tapsan Tahtien nettobudjetti vuonna 2010 on Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: 20

22 Tunnusluvut Suoritetavoitteet Yritysten lukumäärä (toimipaikat) Työpaikkojen lukumäärä Työttömyysasteen kehitys (%) 7,3 7,3 11,4 13,5 13,5 13,0 Tapsan Tahtien kävijämäärä Maatilojen lukumäärä Leader hankkeet Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Yritystilojen rakentaminen - myönnetyt rakennusluvat (m 2 ) rakennetut yritystilat (m 2 ) Luovutetut yritystontit (kpl) Luovutetut yritystontit (m 2 ) Aloittaneet yritykset Voimavarat Vakinaiset Määräaikaiset Kesätyöntekijät Tilat, (m 2 ) Hallintokeskus yhteensä Luottamustoimi yhteensä Luottamustoimen tulosalueella on kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä tarkastuslautakunnan määrärahat. 21

23 Tampereen aluepelastuslaitos yhteensä PIRTEVA Tampereen aluepelastuslaitos yhdessä 51 sopimuspalokunnan kanssa huolehtii onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, pelastustoiminnasta ja varautumisesta poikkeusoloihin kaikkiaan 28 kunnan alueella. Aluepelastuslaitos toimii koko Pirkanmaalla, ja toimintaorganisaatio on jakautunut kuuteen toimialueeseen. Paloasemia on 70 eri puolilla Pirkanmaata. Pelastustoiminta perustuu eri onnettomuustilanteita varten ennalta tehtyihin toimintasuunnitelmiin eri toimintaympäristöissä. Kiireellisestä ensihoidosta ja sairaankuljetuksesta huolehditaan Tampereella, Nokialla, Pirkkalassa, Ruovedellä ja Valkeakoskella. Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö, lyhyemmin Pirteva, huolehtii Pirkkalan, Nokian, Ylöjärven, Lempäälän, Vesilahden ja Hämeenkyrön alueella ympäristöterveydenhuollon viranomaisvalvonnasta, ohjauksesta ja neuvonnasta sekä eläinlääkintähuollosta, eläinsuojelusta ja eläintautien vastustamisesta. Jäsenkunnat maksavat ympäristöterveydenhuollosta Pirkkalan kunnille maksuosuudet asukaslukujen suhteessa. Eläinlääkintähuollosta maksetaan aiheuttamisperiaatteella. 22

24 6.2. Perusturvakeskus Lähipalvelut Tulosalueen vastuuhenkilö: Mauri Jokinen, avoterveydenhuollon ylilääkäri Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta valmistellaan Hämeenkyrön kanssa. Huono kuntatalous vaikeuttaa toiminnan kehittämistä, ja siksi joudutaan keskittymään nykyisen palvelurakenteen turvaamiseen. Väestönkasvun vaatimia lisäresursseja ei voida suunnitella. Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa koskeva asetus on tullut voimaan Siirtymäaikaa kunnilla on saakka. Asetus edellyttää merkittävää lääkärityövoiman lisäämistä ikäluokkatarkastuksiin. Vammaispalvelulain uudistus tulee voimaan , jonka jälkeen vaikeavammaisella on subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun. Subjektiivinen oikeus laajentuu asteittain. Huonon taloudellisen tilanteen ja työttömyyden lisääntymisen takia päihdepalveluiden kysyntä on lisääntynyt, siihen pyritään vastaamaan ensisijaisesti avohoidon keinoin. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Talousarvio 2010 Merkittävien kansansairauksien hoitoprosessin laatua parannetaan, jolloin kustannustehokkuus paranee ja nokialaisten hyvinvointi lisääntyy. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Oman yöpäivystyksen kustannusten vertaaminen alueelliseen yhteispäivystykseen. Perusterveydenhuollon turvaaminen varmistaa hoidon toteutumisen oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan Jatketaan selvitystä radiologisista palveluista 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Lisätään kuntalaisten omaa vastuunottoa terveyden edistämisestä 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Osaamiskartoitusten tekeminen Tavoitetaso ja seurantatapa Selvitetään kustannustehokkain tapa yöpäivystyksen osalta, toiminnalliset muutokset huomioiden. Maisemahankkeen antamien vertailutietojen avulla löydetään kustannustehokkaita toimintatapoja. Tuotetaan radiologiset palvelut kustannustehokkaasti. Tehostetaan henkilöohjausta ja neuvontaa. Aloitetaan kokeiluna fysioterapiaosastolla ja laajennetaan kokemusten perusteella kartoituksia. 23

25 Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Toiminnan tehostamisen, työturvallisuuden varmistamisen ja kustannussäästöjen takia Siuron terveysaseman toiminta lopetetaan. Vammaispalveluiden sisällä on tehty määrärahasiirtoja lakimuutosten vuoksi. Päihdehuollon asiakaspalveluiden ostot Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: KJ: KH: Kv: Ei muutoksia. Siuron terveysaseman toimintaa ei lopeteta. Kaupunginhallitus tekee täytäntöönpanopäätöksen yhteydessä tarvittavat päätökset sen selvittämiseksi, mikä on Siuron terveysaseman tulevaisuus. Tunnusluvut Suoritetavoitteet - lääkärikäynnit aluevastaanotolla lääkärikäynnit ensiavussa sairaanhoitajakäynnit vastaanottotoiminnassa psykiatrian avohoitokäynnit psykiatrian päiväsairaanhoitokäynnit hammashuollon käynnit röntgentutkimukset Fysioterapia - yksilökontaktit ryhmäkontaktit apuvälinekontaktit Päihdehuolto/oma toiminta/käynnit Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet - /vastaanottokäynti 57,10 59, /ensiapukäynti 63,32 69, /psykiatrinen avohoitokäynti 82,76 78, /hammashuollon käynti 58,18 60, /röntgentutkimus 25,65 26, vammaispalvelun menot/asukas 125,72 137, Toiminnan laajuustiedot Päihdehuollon laitoshoitopäivät joista huumekuntoutuspäivät A-klinikan katkaisuhoitopäivät Päihdehuollon päiväkeskuskäynnit Päihdehuollon asumisyksikön päivät Kuljetuspalvelut, asiakkaita/vuosi - vammaispalvelulain mukaiset Voimavarat - vakanssit vakinaiset varahenkilöt

26 Perhepalvelut Tulosalueen vastuuhenkilö: Erja Kovalainen, sosiaalityön johtaja Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Mahdollinen lisääntyvä työttömyys kasvattaa toimeentulotukimenoja. Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta on tullut voimaan Kunta on velvollinen järjestämään asetuksen mukaiset määräaikaiset terveystarkastukset alkaen. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Talousarvio 2010 Tuemme nokialaisten hyvinvointia asiakaslähtöisillä ja hyväksytyllä laatutasolla olevilla palveluilla, ohjeistuksena Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma 2016 ja Lastensuojelusuunnitelma Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Maisemahankkeen antamien vertailutietojen käyttäminen 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Vahvistamme vanhempien kasvatustehtävää ja tuemme lapsia ja nuoria heidän omassa kehitysympäristössään Aikuisasiakkaiden oman selviytymisen tukeminen 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Yhteistyön ja johtamisen vahvistaminen Tavoitetaso ja seurantatapa Palveluprosessien avaaminen/suoritteiden ja kustannusten vertaaminen Hillitään sijaishuollon kustannusten kasvua. Tehdään asiakassuunnitelma 80%:lle asiakkaista. Toimivat moniammatilliset yhteistyörakenteet. Työntekijät tiedostavat oman ammattiroolinsa ja vastuunsa palvelukokonaisuudessa Hallintorajat ylittävät koulutus- ja kehittämispäivät Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Perustoimeentulotukeen lisää (valtionkorvaus 50 %) ja lastensuojelun sijaishuollon ostoihin Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: 1 kodinhoitaja 25

27 KJ: Ei uusia vakansseja. Työllisyys ja kuntoutus kustannuspaikalta vähennetään n Tunnusluvut Suoritetavoitteet Terveysneuvonta - äitiysneuvola- ja perhesuunnitteluk. th lastenneuvolakäynnit, th koulu- ja opiskeluterveydenhuoltokäynnit, th muut (aik.rokotukset,kuulon tutk.) Lastensuojelu Lastensuojelun laitoshoito, hoitopäivät oma lastenkoti * *sisältää ulos myydyt hoitopv:t -ostopalvelulaitokset perhehoidon hoitopäivät Perhekeskus + erityistyöntekijät Käyntikerrat Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Terveysneuvonta /käynti 39,63 43, Lastensuojelun laitoshoito /hoitopäivä 198,18 214, oma lastenkoti /hoitopäivä (netto) 250,78 164, perhehoito /hoitopäivä 44,64 44, Toimeentulotuki, brutto (ei huomioida valtionosuuksia) /asukas 55,94 53, /kotitalous 1 632, , Toiminnan laajuustiedot Terveysneuvonta, th -Äitiysneuvolan asiakkaat Lastenneuvolan asiakkaat Kouluterveydenhuollon asiakkaat Lastensuojelu Lastensuojelun avohuollon asiakkaat joista uusia asiakkaita Kodin ulkop. sijoitetut lapset ja nuoret Huostassa olevat joista vuoden aikana huostaan otetut jälkihuollossa olevat Perhekeskus Asiakkaat Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki -kotitaloudet Työverkko Asiakkaita työvoiman palv.keskuksessa Voimavarat - vakinaiset 68,5 68, vakinaiset varahenkilöt

28 Vanhuspalvelut Tulosalueen vastuuhenkilö: vanhustyön johtaja Katja Uitus-Mäntylä Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Vanhuspalveluja kehitetään edelleen kokonaisuutena vanhuspalveluohjelman mukaisesti. Toteutuksessa tulee huomioida taloudellisen taantuman luomat rajoitukset. Esimerkiksi resurssien tiukkenemisen vuoksi ehkäiseviä kotikäyntejä yli 80-vuotiaille jatketaan systemaattisesti vasta taloudellisen tilanteen kohennuttua. Tehostettu palveluasuminen ja päiväkeskustoiminta kilpailutetaan/järjestetään uudelleen. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Talousarvio 2010 Kotoisa ehtoo- vanhuspalveluohjelma sopeutettuna taloudellisiin vaatimuksiin. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Vähennämme kotihoidossa välillistä työaikaa Hankimme tehostetun palveluasumisen paikat kilpailutuksen kautta Löydämme uusia, vaihtoehtoisia ja kustannustehokkaampia tapoja tuottaa palveluja 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Lisäämme asiakkaan tarvitsemien palvelujen valintamahdollisuutta vanhuspalveluissa 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Kohdennamme kotihoidon palveluja eniten apua tarvitseville kohderyhmille Ylläpidämme ja edistämme kotona asuvien ikäihmisten toimintakykyä 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Vahvistamme henkilöstön monipuolista osaamista Varmistamme asumispalvelujen toimivuutta Tavoitetaso ja seurantatapa Testataan kotihoidon mobiilijärjestelmää. Toteutetaan laadullisia tekijöitä painottava seutukunnallinen kilpailutus. Hyödynnetään Maisema-hankkeen tuloksia toiminnan kehittämisessä. Osallistutaan seutukunnalliseen palvelusetelikehittämisen hankkeeseen. Otetaan käyttöön palvelujen piiriin pääsemiselle laaditut seutukunnalliset kotihoidon kriteerit. Toimiva seniorikuntosali on käytössä. Toteutetaan työnkiertoa kotihoidossa laaditun suunnitelman mukaisesti. Luodaan järjestelmä työnkierron toteuttamiseksi ympärivuorokautisessa hoidossa Tehdään asiakastyytyväisyyskysely palvelujen toimivuuden ja laadun selvittämiseksi tehostetussa palveluasumisessa. 27

29 Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Kotihoidon mobiilikokeilu ( ), sotaveteraanien maksuttoman ruokailun poistaminen ( ), kahdeksan uutta tehostetun palveluasumisen paikkaa ostopalveluna ( ). Omana toimintana järjestettävä palveluasumisen yksikkö on toiminnassa ensimmäistä kertaa koko talousarviovuoden. Kotihoidon ateriakuljetuksessa siirrytään kylmäaterioihin. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: 0,5 kodinhoitajan vakanssi LTK: KJ: Kahdeksan tehostetun palveluasumisen paikkaa lisää jo ehdotettujen kahdeksan paikan lisäksi. Lisäys Sotaveteraanien maksutonta ruokailua ei poisteta ja varaudutaan palvelua käyttävien asiakkaiden määrän kasvuun. Lisäys Vastaavaa säästöä ei etsitä muualta perusturvan talousarviosta. 0,5 kodinhoitajan vakanssi poistetaan. Kahdeksaa tehostetun palveluasumisen paikkaa ei lisätä. Sotaveteraanien maksuttoman ruokailun lisäystä vastaava säästö etsitään muualta perusturvan talousarviosta. (Vähennys tehdään Perhepalveluiden Työllisyys ja kuntoutus kustannuspaikalta). Tunnusluvut Suoritetavoitteet - vuodeosasto 2:n hoitojaksot vuodeosasto 2:n hoitopäivät kotisairaanhoidon kotikäynnit kotihoidon käynnit - oma toiminta ostopalvelut (Vihnusrinnesäätiö) tukipalveluasiakkaat Vihnuskodin hoitopäivät * joista lyhytaikaishoidossa päiväkeskusten hoitopäiviä - oma toiminta ostopalvelut omaishoidon tuki asiakkaat (yli 65-v) 102 ** asiakkaat palveluasumisessa 30 *** oma toiminta ostopalvelut /hoitojakso vuodeosasto 2:lla , /hoitopäivä Vihnuskodilla 102,83 113, /hoitopäivä Järvikodossa Toiminnan laajuustiedot - hoitopaikkoja vuodeosasto 2:lla hoitopaikkoja Vihnuskodilla **** joista lyhytaikaispaikkoja

30 Voimavarat vakanssit yhteensä , Vihnuskoti ,5 106,5 92,5 92,5 92,5 - Järvikoto Vihnuskodin päiväkeskus 4,5 4,5 4,5 4,5 4,5 4,5 - vuodeosasto 2 30, kotipalvelu 65 66, kotisairaanhoito 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 - muu vanhushuolto (vanh.työn joht., sos.tt, oht.työntekijä) 2, vakinaiset varahenkilöt yhteensä Vihnuskoti Järvikoto vuodeosasto kotipalvelu kotisairaanhoito * Vihnuskodin osasto 3:n paikat (16) muutettu tehostetuksi palveluasumiseksi ** Omaishoidon tuen piirissä olevien määrä Aiemmin ilmoitettu tunnuslukuna vuoden aikana tukea saaneiden asiakkaiden kokonaismäärä. *** Tehostetussa palveluasumisessa olevien määrä Aiemmin on ilmoitettu tunnuslukuna vuoden aikana kaikki palvelun piirissä olleet asiakkaat. **** Kaupungin oma tehostetun palveluasumisen yksikkö käyttöön (16 paikkaa) Erityispalvelut Tulosalueen vastuuhenkilö: Tarja Marjamäki, perusturvajohtaja Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Seudullisen yhteistyön kehittämistä jatketaan edelleen kehyskunta- ja Tampereen seutukunta yhteistyönä. Enenevässä määrin yhteistyöhön tulee mukaan myös Hämeenkyrö sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen valmistelun myötä. Yhteistoiminta-alueen on suunniteltu käynnistyvän v Taloustaantuman myötä jo v alkanut tarve ripeästä toimintatapojen uudistuksesta jatkuu ja vuoteen 2010 varaudutaan pyrkimyksellä ylläpitää nykyinen perusturvan palvelutuotanto kustannustehokkuutta kuitenkin kehittäen. Nousukauden alettua kehitetään palveluita vastaamaan uudet lainsäädännölliset vaatimukset. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Taloussuunnitelmakaudella pääpaino on kustannustehokkaiden uusien toimintatapojen kehittäminen ja kuntalaisten aktivoiminen omaehtoisiin hyvinvointia parantaviin tekoihin. 29

31 Talousarvio 2010 Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Osallistumme hyvinvointia parantavien kävelyreittien suunnitteluun 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Kehitämme ja vahvistamme seuranta- ja ohjausjärjestelmiä Lisäämme ostopalveluiden omistajaohjausta Parannamme kustannustehokkuutta suhteessa vertailukuntiin 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Olemme aktiivisessa yhteistyössä Verte Oy:n ja Pshp:n kanssa Pitkäniemestä vapautuneiden kiinteistöjen osalta 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Kannustamme nokialaisia osallistumaan hyvinvointia lisäävään toimintaan 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Panostamme olemassa olevan osaamisen siirtämiseen käytäntöön Tavoitetaso ja seurantatapa Nokian keskusta-alueelle on nimetty ja käyttöönotettu kaksi kävelyreittiä. Otetaan käyttöön uusi perusturvan johdon raportointijärjestelmä Osallistutaan Pshp omistajaohjauksen vahvistamisen valmisteluun Käytämme hyväksi Maisemahankkeesta saatuja vertailutietoja Osallistutaan ERHO (erityishoiva)-hankkeeseen asiantuntija työpanoksella Yhteistyössä eri palvelukeskusten kanssa järjestetään kuntalaisille hyvinvointipäivä Talouspäällikkö kouluttaa perusturvan esimiehille taloushallinnon perusteita Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP) Avustukset yhteisöille Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: LTK: KJ: Ei muutoksia. Ei muutoksia. 30

32 Tunnusluvut Suoritetavoitteet Poliklinikkakäynnit - oma toiminta yksityinen ostopalvelu PSHP Hoitojaksot - oma toiminta PSHP Hoitopäivät - oma toiminta PSHP Leikkaukset - oma toiminta yksityinen ostopalvelu * mukana yksityinen ostopalvelu Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet - /hoitopäivä 149,03 175, /hoitojakso 1 202, , /leikkaus 827, , Toiminnan laajuustiedot - sairaansijat päiväkirurginen osasto Voimavarat - vakanssit 61,5 61,5 61,5 61,5 61,5 61,5 - vakinaiset varahenkilöt Perusturvalautakunta yhteensä 31

33 32

34 6.3. Kasvatus- ja opetuskeskus Hallinto- ja tukipalvelut Tulosalueen vastuuhenkilö: Tarja Latva, vs. koulutoimenjohtaja Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Aluemallin toimivuutta arvioidaan kriittisesti ja johtamiskulttuuria sekä -järjestelmää kehitetään edelleen. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Talousarvio 2010 Arvioimme toimintaa käyttämällä julkiselle hallinnolle suunniteltua yhteistä arviointimallia (CAF). Henkilöstö sitoutetaan kaupunkistrategian ja keskuksen toimintaohjelman tavoitteisiin. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Entistä täsmällisempi investointisuunnittelu 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Aloitamme yhteisen laatusopimuksen valmistelun Aloitamme ydinpalvelujen tuotteistamisen laajemman seudullisen yhteistoiminnan edellytysten mahdollistamiseksi Päätetään seudullisen yhteistyön tiivistämisestä opistotoiminnan ja oppimateriaalikeskuksen osalta Tavoitetaso ja seurantatapa Tarkempi ennakoitavuus. Moniammatillisen investointityöryhmän työskentely. Ensimmäinen versio valmis on Käsitellään viranhaltija- ja luottamustoimen elimissä. Aktiivinen neuvottelukumppanuus Tampereen kaupungin ja kehyskuntien kanssa. Luottamushenkilöitä informoidaan säännöllisesti. Nykyistä laajempi ja tehokkaampi seudullinen opistoyhteistyö ja kouluad-verkon kehittäminen. 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Tuemme koulujen mahdollisuuksia aktiiviseen kansainvälisyyskasvatukseen Kehitämme osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuutta Luottamushenkilöt on informoitu paremmin kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteista ja tarpeellisuudesta TET-toiminnan ja oppilaanohjauksen vaikuttavuuden arviointi on aloitettu Yhteistyö elinkeinopalvelujen kanssa 33

35 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Kehitämme ammattijohtajuutta Erityisen tuen kehittäminen 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Tiimityöajattelun vahvistaminen Hyödynnämme tehokkaammin tietotekniikkaa Säännölliset kehityskeskustelut, riittävä täydennyskoulutus, onnistuneet rekrytoinnit. Lainsäädännön uudet velvoitteet on otettu käyttöön paikalliset erityispiirteet huomioiden Työryhmien roolia asioiden linjauksissa on vahvistettu. Sataman käyttö on aktivoitunut Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Kasvatus- ja opetuskeskuksen alaisen toiminnan systemaattinen laadun arviointi on aloitettu. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Suunnittelija-koordinaattorin toimi KJ: Ei uusia vakansseja. Oppimateriaalikeskus lakkautetaan vuoden 2010 aikana. Tunnusluvut Toiminnan laajuustiedot Koulut 1-6 luokkien kouluja luokkien kouluja Yhtenäiskouluja 1 1 Erityiskouluja Lukio Työväenopisto Oppimateriaalikeskus Voimavarat Henkilökunta - kasvatus- ja opetuskeskus , koulupsykologit 1, koulukuraattorit , iltapäiväkoordinaattori 0,5 0,5 0,5 0,5 - ohjaajat, yleisopetus ja yleisopetuksen pienluokat * vakinaiset ,5 28, * määräaikaiset , * oppisopimus 4 4,5 5,5 1 * tukityö 4 4,5 3,5 3 - ohjaajat, Lähdekorpi * vakinaiset ,5 19, * määräaikaiset 14 10,5 8 3 * oppisopimus 2 3,5 - koulujen AD-verkon ylläpito ja mediapalvelut

36 Perusopetus Tulosalueen vastuuhenkilö: Tarja Latva, vs. koulutoimenjohtaja Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Suunnitelmakaudella aloitetaan Nokian kaupungin ensimmäinen yhtenäiskouluhanke. Valtakunnallinen perusopetuslain uudistus muokkaa erityisopetuksen järjestämistä. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Talousarvio 2010 Kaupunkistrategian ja keskuksen toimintaohjelman jalkauttaminen ja koko henkilöstön sitouttaminen. Paikallinen sovellus valtakunnallisista perusopetuksen laatukriteereistä otetaan käyttöön. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Kehitämme toiminnan pedagogista jatkuvuutta Tavoitetaso ja seurantatapa Suunnitelma yhtenäiskoulun perustamisesta on valmis ja alueiden moniammatillisten työryhmien toiminta on vakiintunut 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Laadimme opetustoimen laatusopimuksen Lisäämme yksiköiden kustannustietoisuutta Keskeisten palveluprosessien laatu ja siihen tarvittavat resurssit on määritelty. Alueet ja yksiköt osallistuvat enemmän talousarvion ja tilinpäätöksen valmisteluun ja seurantaan. 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Tuemme monikulttuurisuuskasvatusta ja tietoisuutta 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Jatkamme palveluiden tuottamista säädösten ja kaupunkistrategian ja laatusopimuksen määrittelemällä tavalla Optimoimme resurssien ja tarpeiden oikeaa kohtaamista Yhteistyötä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten perheiden kanssa on vahvistettu. Tuetaan oppilaitosten hakeutumista EUrahoitteisiin kansainvälisyyshankkeisiin. Palveluprosessien kaikki osapuolet ovat sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin. Laatuarvioinnin tuloksia on hyödynnetty 35

37 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Vahvistamme ammattijohtajuutta ja henkilöstön osaamista On aloitettu keskustelu hallintorakenteiden uudistamiseksi On turvattu valmiudet erityisopetuksen uudistamisen aiheuttamiin velvoitteisiin Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2010: Yhtenäiskouluhanke etenee. Perusopetuksen laatukriteerit on otettu käyttöön. Nokian koulun uudisrakentaminen 2-sarjaiseksi kouluksi. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Neljä luokanopettajan virkaa Päätoimisen tuntiopettajan (historia ja yhteiskuntaoppi) virka Koulukuraattorin virka ohjaajan tointa Matematiikan, fysiikan ja kemian lehtorin virka Maantiedon ja biologian lehtorin viran nimikkeen muutos biologian ja terveystiedon lehtorin viraksi Kahden koululasten päiväkodin ohjaajan toimen nimikkeen muutos ohjaajan toimeksi KJ: KH: Ei koulukuraattoria. Yläkouluista pois tuntikehyksestä 24 tuntia, alakouluille ei anneta tuntikehystä aivan oppilasmäärän kehitystä vastaavasti. Nokian koulun tilalle rakennetaan koulu Sammalistoon. Nokian koulu rakennetaan nykyiselle paikalle. 36

38 1. 6. luokat Tunnusluvut Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Luokat, yleisopetus ,5 105,5 108 Luokat, pienluokat 6,5 7,5 8,5 9,5 Ryhmäkoot, yleisopetus 21,0 20,9 21,2 21,5 21,5 21,5 Ryhmäkoot, pienluokat 8,5 8,5 8,5 8,5 Kerhot Iltapäiväkerhot Iltapäiväkerhot, ostopalvelu Käyttömenot / oppilas Käyttömenot / oppilas, iltapäiväkerho Toiminnan laajuustiedot Tuntikehys x) Oppilaat yleisopetus pienluokat yleisopetukseen integroidut ortodoksioppilaat ET-oppilaat maahanmuuttajaoppilaat S2-kieltä lukevat oppilaat 19, kuljetusoppilaat iltapäiväkerhojen oppilaat iltapäiväkerhojen oppilaat, ostopalvelu 101, Voimavarat Henkilökunta - opettajat * yleisopetus ,5 116,5 119,5 122,5 * pienluokat 6,5 7,5 8,5 9,5 * luokaton erityisopetus 5, toimistohenkilökunta 4 4, x) Lisätty erityisopetuksen tunnit 37

39 lk Tunnusluvut Suoritetavoitteet Perusopetuksen päättäneet Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Luokat, yleisopetus ,5 53 Luokat, pienluokat Ryhmäkoot, yleisopetus 20,2 20,2 20,0 19,7 19,7 19,8 Ryhmäkoot, pienluokat Kerhot Käyttömenot / oppilas Toiminnan laajuustiedot Tuntikehys x) Oppilaat, joista yleisopetus luokka , pienluokat yleisopetukseen integroidut 12, ortodoksioppilaat 2 2, ET-oppilaat maahanmuuttajaoppilaat 12, S2-kieltä lukevat oppilaat kuljetusoppilaat Voimavarat Henkilökunta - opettajat * yleisopetus 85 84,5 82, * pienluokat * luokaton erityisopetus toimistohenkilökunta x) Lisätty erityisopetuksen tunnit 38

40 Erityisopetus (Lähdekorven koulu) Tunnusluvut Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Luokat 12,5 11,5 10,5 9,5 Ryhmäkoot 8,3 8,3 8,1 8,0 8,0 8,0 Käyttömenot / oppilas -EHA1-opetus EHA2-opetus EVY- ja muu erityisopetus / hoitopäivä, sairaalaopetus 90,56 92,37 94,22 96,10 98,00 Toiminnan laajuustiedot Tuntikehys x) Oppilaat - EHA1-opetus EHA2-opetus EVY- ja muu erityisopetus 72, kuljetusoppilaat iltapäiväkerhojen oppilaat Voimavarat Opettajat - EHA1-opetus EHA2-opetus muu erityisopetus 10,5 9,5 8,5 7,5 - sairaalaopetus x) Vain Lähdekorven koulu EHA1 = kehitysvammaisten harjaantumisopetus EHA2 = syvästi kehitysvammaisten harjaantumisopetus EVY = vammaisten erityisopetus 39

41 Lukiokoulutus Tulosalueen vastuuhenkilö: Juha Sainio, rehtori Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Seudullisen yhteistyön lisääntyminen on taloussuunnitelmakauden merkittävin toimintaympäristön muutostekijä. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Talousarvio 2010 Lukio osallistuu aktiivisesti seudulliseen yhteistyöhön ja kehittää kansainvälistä toimintaa kasvatus- ja opetustoimen toimintaohjelman mukaisesti. Vieraiden kielten opiskelumahdollisuudet säilytetään monipuolisina tarvittaessa seudullisen yhteistyön avulla. Työelämäyhteyksien määrää lisätään. Kehitetään oppimisympäristöjen teknologiaa. Varmistetaan riittävällä koulutuksella henkilökunnan tietotekninen osaaminen. Käynnistetään yhteistyö PIRKOn kanssa. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Opetuksen tuloksellisuus Seudullinen yhteistyö Lukion aloittavien määrä säilyy vuoden 2009 tasolla Käynnistetään yhteistyö PIRKOn kanssa Tavoitetaso ja seurantatapa Ylioppilastutkinnossa saavutetaan vähintään yhtä hyvät tulokset kuin vuonna Tehdään päätökset seutuyhteistyön luonteesta. Muodostuu 5 perusopetusryhmää. Opiskelijat voivat suorittaa opintoja yhteistyöoppilaitoksessa. 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Laaditaan opetustoimen laatusopimus Digitekniikan käyttö kasvaa Keskeisten palveluprosessien laatu ja siihen tarvittavat resurssit on määritelty. Kaksi luokkaa varustetaan nykyaikaisella luokanhallinta- ja esitystekniikalla. 40