Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Aloitusaika Lopetusaika Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hyvinge 0

2 283 Hämeenkoski Hämeenkyrö Tavastkyro Hämeenlinna Tavastehus Ii Iisalmi Idensalmi Iitti Ikaalinen Ikalis Ilmajoki Ilomantsi Ilomants Imatra Inari Enare Inkoo Ingå Isojoki Storå Isokyrö Storkyro Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Jockis Joroinen Jorois Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää Träskända Kaarina S:t Karins Kaavi Kajaani Kajana Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Bötom Karjalohja Karislojo Karkkila Högfors Karstula Karvia Kaskinen Kaskö Kauhajoki Kauhava Kauniainen Grankulla Kaustinen Kaustby Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa 0

3 322 Kemiönsaari Kimitoön Kempele Kerava Kervo Kerimäki Kesälahti Keuruu Kihniö Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi Kyrkslätt Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki Kumo Kokkola Karleby Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki Kristinestad Kruunupyy Kronoby Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi Gustavs Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö Kjulo Lahti Lahtis Laihia Laihela Laitila Lapinjärvi Lappträsk Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Villmanstrand Lapua Lappo Laukaa Lavia Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi 0

4 422 Lieksa Lieto Lundo Liminka Limingo Liperi Lohja Lojo Loimaa Loppi Loviisa Lovisa Luhanka Lumijoki Luoto Larsmo Luumäki Luvia Maalahti Malax Maaninka Marttila Masku Merijärvi Merikarvia Sastmola Miehikkälä Mikkeli S:t Michel Muhos Multia Muonio Mustasaari Korsholm Muurame Mynämäki Myrskylä Mörskom Mäntsälä MänttäVilppula Mäntyharju Naantali Nådendal Nakkila Nastola Nilsiä Nivala Nokia Nousiainen Nousis NummiPusula Nurmes Nurmijärvi Närpiö Närpes Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Uleåborg Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio Pemar 0

5 445 Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta Pedersöre Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Jakobstad Pihtipudas Pirkkala Birkala Polvijärvi Pomarkku Påmark Pori Björneborg Pornainen Borgnäs Porvoo Borgå Posio Pudasjärvi Pukkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyttis Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe Brahestad Raasepori Raseborg Raisio Reso Rantasalmi Ranua Rauma Raumo Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko 0

6 707 Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo Sagu Savitaipale Savonlinna Nyslott Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo Sibbo Siuntio Sjundeå Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomenniemi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tövsala Tammela Tampere Tammerfors Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Östermark Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio Torneå Turku Åbo Tuusniemi Tuusula Tusby Tyrnävä Töysä Ulvila Ulvsby Urjala Utajärvi Utsjoki 0

7 892 Uurainen Uusikaarlepyy Nykarleby Uusikaupunki Nystad Vaala Vaasa Vasa Valkeakoski Valtimo 0 92 Vantaa Vanda Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli Vetil Vieremä Vihanti Vihti Vichtis Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat Virdois Vähäkyrö Lillkyro Vöyri Vörå YliIi Ylitornio Övertorneå Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri Etseri Äänekoski 0

8 2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland

9 3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli Kunnanjohtaja Nimi Markku Koski Sähköposti Puhelin Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli Kunnanjohtaja Nimi Markku Koski Sähköposti Puhelin Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Kuntien välistä yhteistyötä voidaan lisätä ja pyrkiä tukemaan alueitten kehitystä. Esim. PohjoisPohjanmaan ja Keskipohjanmaan yhteinen Meripohjola hanke on luonut kehityskäytävän jonka kautta pyritään löytämään rajaton kehitys joka edesauttaa alueen kehitystä. Toiminnassa on mukana näiden alueiden kunnat ja niiden toimijat. Uudistus on tarpeellinen ja sen kautta halutaan luoda yhteinen mielenmaisema ja löytää kehittämisen kannalta alueen hyvät vahvuudet joita on ydinvoiman, kaivannaisteollisuuden, bioenergian, maatalouden ja matkailun puolella. Yhteistoiminta on rakentumassa kolmen maakunnan alueelle PohjoisPohjanmaan eteläisen, KeskiPohjanmaan ja Keskisuomen pohjoisosien alueelle. Pienet kunnat ovat tehokkaita toimijoita suurkuntien muodostaminen lisää kustannuksia ja tulee kalliiksi esim. suuroulun perustaminen maksaa arvioden mukaan yli 10 miljoonaa euroa. Mistä rahat muutokseen?

10 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Sievin kunnassa syntyy lapsia n. 100 vuodessa, huoltosuhde on v ,6. ollen vahvasti lapsipainotteinen. Viimeisen kymmenen vuioden aikana väestökehitys on ollut positiivinen ja strateginen tavoite on nostaa väkimäärä vuoteen 2021 mennessä 6000: henkeen. Tavoitteen taustalla on kunnan elinkeinoelämän edelleen kehittämisen kautta luoda lisää työpaikkoja. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Sievin kunta on kattanut vanhat alijäämänsä vuoden 2011 ylijäämällä ja uskoo selviävänsä myös tulevaisuuden haasteista kehittämällä kuntaa. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Alue ei ole yhteen rakentunut nauhamainen taajamarakenne vaan erillisiin kuntakeskuksiin pohjautuva. Alueellisen yhteistoiminnan kautta kunnat ovat luoneet hyvän yhteistoimintaverkoston joka hoitaa tehokkaasti yhteisiä tehtäviä. Suurkunnan muodostaminen poistaa kasvot tältä toiminnalta. Sievin kunta on aktiivinen konsernikunta joka valvoo ulkoistettuja tehtäviä ja puolustaa sieviläisten etuja niissä. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Sievissä käy ulkopaikkakunnilta työssä n.846 henkeä ja Sievistä käy ulkopaikkakunnilla työssä n. 446 henkeä. Nämä luvut kertovat sen, että Sievi on työssäkäyntialue joka on alueelle tyypillistä. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Sote peruspalvelut hoidetaa Kallion kautta. Kalliossa korostuu Ylivieskan, Alavieskan, Nivalan ja Sievin välinen yhteistyö. Järjestämisvastuu on siirretty Kalliolle, mutta rahoitusvastuu on kunnilla. Tämä luo tilanteen jossa kunta joutuu katsomaan tarkkaan miten palvelut järjestetään jotta se on taloudellisesti tehokasta. Kallion oven avaaminen tietää aina kustannuksia, jonka vuoksi kunnan on edistettävä kuntalaisten terveyttä. Tämä Kallion ja kunnan välinen rajapinta on tärkeä. Myös Kallion ja erikoissairaanhoidon välinen rajapinta on samalla tavalla tärkeä. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Sievin kunnan yhtiö Sievin teollisuuspuisto Oy hoitaa elinkeinopolitiikkaa, tehtävänään luoda olosuhteita yritystoiminnalle. Suurimpia etenemässä olevia hankkeita ovat Bioetanolitehdas, siihen liittyvä maajäähdytys hanke prosessivesille ja Aseman Bioturbiinihanke sähkön ja lämmöntuotantoon. Yhteistyötä tehdään seutukunnan, ammattikorkean, GTK:n, Tekesin ym. toimijoiden kanssa. Sievin kunta ei olisi taloudellisesti pärjäävä jos elinkeinopolitiikkaa ei olisi. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Sievin kunta ei kannata uuden kunnan muodostamista, koska alue muodostaa hyvän toiminnallisen kokonaisuuden jonka romuttaminen poistaa kaiken hyvän ja romuttaa alueiden elinvoimaisuuden. Ministeriön ajatus suurkuntien muodostamisesta on teoreettinen malli johon ei sisälly mitään perusteltuja vertailuja kuntien tehokkuuksista. Sievin kunta puolustaa omiam oikeuksiaan säilyä itsenäisenä kehittyvänä kuntana. Valtion tehtävä on huolehtia omalta osaltaan taloudellisista resursseista kansalasten palveluiden järjestämisen osalta. On vastuutonta, että kansalaisten oikeuksia lisätään ja kunnilta vähennetään valtionosuuksia, se on perustuslain hengen, eduskunnan tahdon ja Euroopan yhteisön periaatteiden vastaista.

11 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Loppupäätelmät työryhmän osalta pohjautuvat eläköitymiseen ja sitä kautta väestökehitykseen. Samanlaisia skenaarioita esitettiin 60 ja 70 luvuilla jotka eivät pitäneet paikkaansa. Tässä tilanteessa on syytä muistaa Ruotsin esimerkki 60 ja 70 luvuilta jolloin Suomesta meni ruotsiin n suomalaista kasvattamaan heidän hyvinvointiaan. Suomi on samassa tilanteessa jos haluamme elintasomme säilyttää niin meidän pitää yritystoiminnan kautta luoda työpaikkoja ne kyllä täyttyvät työntekijöillä jotka tulevat muualta jos suomen työntekijät eivät riitä Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Kuntaliitokset voivat tulla kysymykseen vapaaehtoisuuden pohjalta. Täysin mahdoton ajatus on, että valtion toimesta kunnat ajettaisiin taloudellisesti tilanteeseen ja taloudellisilla korkkiruuveilla pakotettaisiin kunnat liitoksiin. Silloin varantuu suomalinen kuntien tarjoama järjestelmä, jossa periaate on, että kunnille annetun järjestämisvastuun osalta valtio ja kunnat hoitavat yhdessä syntyneet kustannukset. Suomen ongelma on, että lisätään jatkuvasti kuntien tehtäviä ja vähennetään valtion osuuksia. Pitää kyseenalaistaa oikeudet ja lisätä kansalaisten velvollisuuksia ja sovittaa oikeudet kansantuotteen kasvukyvyn rajoihin. Muutoin olemme valinneet Kreikan tien Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta?

12 Kyllä Ei Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? Kyllä Ei Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Kyllä Ei 0 1

13 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Jos kunta katsoo sen omalta kannaltaan tarpeeliseksi. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Ei Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Jos sellainen tapahtuu niin kyllä. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Ei, pitää muistaa eduskunnan tahto, että jos kunnille annetaan tehtäviä niin rahoitus pitää hoitaa myös. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Ei pakottamista taloudellisilla pakotteilla jossa valtio vetäytyy vastuustaan. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Kuntien itsemääräämisoikeuksiin ei pidä puuttua. Muu, mikä? Kriteerien tiukentaminen ja tehtävien samanlaistaminen poistaa parhaimmat kätännöt ja tulee suomelle kalliiksi.(huom! Norjan mallin kokemukset) Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Kuntien ja alueiden välinejn rajaton yhteistyö on jo nykyisen kuntalain mukainen mahdollisuus joka pitää paremmin käyttää hyväksi Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia Perustelunne aikataululle Tällaisi asioita ei pidä ratkaista aikatauluilla! Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Tuetaan kuntien toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

14 Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kehittyvä pohjoinen ja itäinen Suomi tarvitsee olemassa olevaa infraa, siihen ovat vaikuttamassa ydinvoimarakentaminen, kaivannaisteollisuuden nousu, bioenergian tuotannon lisääntymistarve, maatalouden merkityksen korostuminen tulevaisuudessa ym. maaseudun mahdollisuudet. Jos Suomeen perustetaan vain kaupunkeja lyömme silloin laimin näiden mahdollisuuksien realisoitumista Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntalain uudistamisessa pitää hyväksyä erilaiset kunnat ja hyväksyä parhaiden käytäntöjen toteutuminen. Tärkeää on myös valtionosuusjärjestelmän kautta turvata kansalaisille tasapuoliset palvelut joka edellyttää edelleen verotasausjärjestelmän säilymistä Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Lähidemokratia toteutuu Sievin kunnassa erittäin hyvin täällä vallanpitäjillä on kasvot olemassa Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Kunnille annettavien tahtävien osalta edelleen rahoitusvastuu on säilytettävä myös valtiolla. Ihmisten oikeudet eivät voi olla rajattomia vaan ne on sovitettava kansantuotteeseen ja sen kehitykseen. Valtion toimesta pitää purkaa säännöksiä jotka ovat mahdottomia toteuttaa yksinkertaisesti siitä syystä, että Suomella ja Suomen kunnilla eivät rahat riitä Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Kannatettava ajatus viitaten edelliseen. Valtion ja kuntien tehtävänjako Voidaan tarkentaa esim. erityisen kalliit hoidot valtion maksettavaksi. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Käyttäisimme mielellämme termiä kuntien uusia tehtäviä joita ei pidä enää sätää lisää vaan vähentää.

15 Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kuntauudistus on perustuslain hengen, Eduskunnan hyväksymien periaatteiden ja Euroopan yhteisön alueellisen julistuksen vastainen. Kuntakoolla ei Sievin kunnan mielestä ole merkitystä ajatellen valtion säästöjä vaan päin vastoin tutkimiukset osoittava, että pienikin kunta voi olla ja yleensä on tehokkaampi kuin suuri. Aikataulutavoitteet ja menetelytapa on epärealistinen kunnat voivat uudistua ja myös uudistuvat vapaehtoisuuden pohjalta