HEIMOJA, HENGENVILJELYÄ JA HALLINTOA
|
|
- Petteri Rantanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 HEIMOJA, HENGENVILJELYÄ JA HALLINTOA Korkeakoulututkimuksen vuosikirja 2002 Sakari Ahola & Jussi Välimaa (toim.)
3 TÄTÄ JULKAISUA MYY Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PL 35, (Freda) Jyväskylä Puh. (014) Fax (014) Sposti: www: Copyright 2002 Kirjoittajat ja Koulutuksen tutkimuslaitos Yhteistyökumppani: Korkeakoulututkimuksen seura Kansi ja ulkoasu: Martti Minkkinen Taitto: Kaija Mannström Jyväskylän yliopistopaino, kannet ER-paino Ky Jyväskylä 2002 ISBN
4 Sisältö Esipuhe... 3 I Mitä on korkeakoulututkimus? Sakari Ahola & Mitä on korkeakoulututkimus? Jussi Välimaa Johdatus vuosikirjaan... 7 II Yliopiston ideaalit ja akateemiset heimokulttuurit Leena Koski Yliopiston sisäinen toimintalogiikka 1900-luvun lopun muutoksissa Oili-Helena Ylijoki Yliopisto-opiskelun hyveet ja paheet III Yliopisto ja johtaminen Jouni Kekäle Johtaminen eri tieteenalakulttuureissa...75 Pertti Malkki Strategia-ajattelun lähtökohtia yliopiston johtamisessa IV Toiminta ja politiikka Ellen Piesanen Päivi Tynjälä Petri Lempinen Arto Nevala Avoin yliopisto yksilöllistyvän yhteiskunnan markkinoilla Kirjoittamalla oppiminen konstruktivistista yliopistopedagogiikkaa tavoitteena asiantuntijatiedon kehittyminen Opintososiaaliset kysymykset korkeakoulu- ja opiskelijatutkimuksen kohteena Aluepolitiikasta uudenlaiseen eriarvoistumiseen? Korkeakoulutus, yhteiskunta ja tasa-arvo Suomessa toisen maailmansodan jälkeen Kirjoittajat
5
6 Esipuhe Käsillä on suomalaisen korkeakoulututkimuksen vuosikirja. Tämä on syksyllä 1999 perustetun korkeakoulututkimuksen seuran ensimmäinen julkaisu ja samalla toiminnallinen näyttö tiellä suomalaisten tieteellisten seurain arvovaltaiseen joukkoon. Kun päätimme ryhtyä seuran hallituksessa moiseen hankkeeseen, jouduimme miettimään pitkään paitsi kysymystä siitä, mitä korkeakoulututkimus oikein on, myös sitä, mitä ensimmäinen vuosikirja tulisi pitämään sisällään. Tunsimme myös sanojen ensimmäinen vuosikirja tulevaisuuteen ulottuvan velvoitteen painavan akateemisia hartioitamme. Ensimmäinen kysymys johti luontevasti toiseen: päätimme ottaa vuosikirjan tehtäväksi kertoa, mitä suomalainen korkeakoulututkimus on avaamalla siihen näkökulman 1990-luvulla julkaistuista väitöskirjoista. Tähän on monta hyvää syytä. Yhtäältä väitöskirjat korkeimpina akateemisina opinnäytteinä kertovat niistä tutkimuksen alueista, joilla korkeakoulututkimus on etabloitunut väitöskirjatasolle. Väitöskirjojen opinnäyteluonteeseen kuuluu se, että niissä tutkimusongelmat asetetaan osaksi jotain tieteellistä traditiota ja ne kontekstualisoidaan johonkin aikaan, paikkaan ja problematiikkaan. Niissä myös yleensä pohditaan oman ongelman ja lähestymistavan suhdetta lähitieteisiin ja muihin lähestymistapoihin. Väitöskirjassa esitetään tutkimukseen perustuvia johtopäätöksiä sekä ulotetaan tarkastelu tulevaan ainakin jatkotutkimuksen aiheita pohdiskellen. Nämä syyt antoivat meille toimittajille mahdollisuuden heittää artikkelien kirjoittajille seuraavat haasteet: väitelleitä pyydettiin asettamaan oman opinnäytteensä tutkimusongelma suomalaisen ja/tai kansainvälisen korkeakoulututkimuksen kenttään, arvioimaan kriittisesti omia lähtökohtiaan, viitekehystään ja tutkimustuloksiaan sekä analysoimaan alan nykytilaa ja kehitystä. Lopuksi kirjoittajia pyydettiin arvioimaan tutkimuksensa vaikuttavuutta korkeakoulupoliittisen päätöksenteon kannalta. Vaikka tehtävänasettelu oli selkeä, se ei osoittautunut kovin helpoksi. Monille palaaminen oman työn lähtökohtiin tuntui vaikealta eikä vaikuttavuudenkaan arviointikaan ollut helppoa. 3
7 Haaviimme tarttuikin sekä tyylipuhtaita tieteellisiä artikkeleita pienin henkilökohtaisin kommentein että omakohtaisempiakin kertomuksia väitöskirjaproblematiikasta. Ja hyvä näin. Voimmekin vuosikirjassa esittää varsin monipuolisen kuvan siitä, mitä suomalainen väitöskirjatasoinen korkeakoulututkimus on 1990-luvulla ollut, mistä se on kysymyksenasettelunsa ammentanut ja mitä sillä on mahdollisesti tarjottavana korkeakoulupolitiikan työkalupakkiin. Haluamme vielä kiittää opetusministeriötä vuosikirjahankkeen tukemisesta sekä kaikkia kirjoittajia mielenkiintoisesta työprosessista. Turussa ja Jyväskylässä Toimittajat 4
8 I Mitä on korkeakoulututkimus?
9
10 Mitä on korkeakoulututkimus? Johdatus vuosikirjaan Sakar ari i Ahola & Jussi Välimaa Kysymme tässä johdantoluvussa aluksi, mitä korkeakoulututkimus on ja ketkä sitä tekevät. Tämän jälkeen luomme lyhyen katsauksen korkeakoulututkimuksen perinteisiin Suomessa. Lopuksi johdatamme lukijan kirjan artikkeleiden teemoihin sekä kuvaamme sitä 1990-luvun väitöskirjojen kenttää, johon kirjoittajien työt sijoittuvat. Korkeakoulututkimuksen tiedonintressit Mitä korkeakoulututkimus siis oikein on? Yhden lähtökohdan tähän kysymykseen vastaamiselle on antanut eurooppalaisen korkeakoulututkimuksen tunnetuimpiin nimiin kuuluva professori Ulrich Teichler (2000). Hän on jakanut korkeakoulututkimuksen neljään erilaiseen alueeseen (spheres of knowledge), joilla on yhteytensä tieteenalojen erilaisiin tiedonintresseihin, kuten esimerkiksi Tony Becher (1989) on osoittanut. Korkeakoulututkimuksen eri näkökulmia ja niihin vetoa tuntevia tieteitä on Teichlerin (2000) mukaan seuraavasti: 1) Kvantitatiivis-strukturaaliset näkökulmat. Tarkasteltaessa korkeakoulutusta tästä perspektiivistä kiinnostuksen kohteena voivat olla esimerkiksi korkeakoulutukseen valikoituminen, eliitti- ja massakorkeakoulutuksen teemat, diversifikaatio sekä työelämän ja korkeakoulutuksen väliset suhteet. Teichlerin mukaan sosiologit ja taloustieteilijät käsittelevät usein näitä kysymyksiä. 2) Tieto- ja oppiainekohtaiset näkökulmat. Tämän lähestymistavan kiinnostuksen kohteena ovat akateemisen ja ammatillisen välinen problematiikka, tieteenalojen sisäiset ja niiden väliset toimintamekanismit, tiedon hankkimisen 7
11 Sakari Ahola & Jussi Välimaa ja käytön ongelmat tai tutkimuksen, opetuksen ja opetussuunnitelmien väliset suhteet. Nämä kysymykset kiinnostavat usein kasvatuksen asiantuntijoita ja niitä tieteenaloja, jotka tutkivat tiedettä ja tieteen historiaa (kuten sosiologia, historia ja filosofia). 3) Yksilön tai opettamisen ja oppimisen näkökulmat. Tällaisia ovat esimerkiksi kommunikaation ja opintojen ohjauksen kysymykset, oppimis- ja opettamistyylien tutkimus tai vaikkapa opiskelijoiden ja opettajien toiminta ja keskinäissuhteet. Teichlerin mukaan kasvatustiede ja psykologia ovat näiden näkökulmien tutkimuksessa avaintieteenaloja, mutta myös sosiologialla voi olla kauhansa tässä sopassa. 4) Instituution, organisaation ja hallinnon näkökulmat. Näistä perspektiiveistä tarkastellen kiinnostavia ilmiöitä ovat korkeakoulujen suunnittelun, hallinnon ja johtamisen kysymykset. Tämän ohella mielenkiinto voi kohdistua päätöksentekoon, rahoitukseen ja resurssien jakoon. Tieteenaloista juridiikka, valtio-oppi, taloustieteet ja hallintotieteet ovat tärkeimmät tieteenalat, vaikka myös organisaatiososiologiaa kiinnostavat samat kysymykset. Teichlerin jaottelu osoittaa, että korkeakoulutusta on lähestytty ja voidaan lähestyä monen eri tieteenalan ja tiedonintressin näkökulmista. Tätä voi pitää sekä korkeakoulututkimuksen rikkautena että sen ongelmana. Tutkimusta tehdään monista lähtökohdista ja näkökulmista, mutta ne eivät aina välttämättä kommunikoi hyvin keskenään. Samalla on pidettävä mielessä myös se, että korkeakoulutus yhteiskunnallisen toiminnan kenttänä vaikuttaa myös tutkimuksen kysymyksenasetteluihin ja tutkijoiden rooleihin koulutuspoliittisessa keskustelussa. Jäsentääksemme tilannetta edelleen tarkastelemme seuraavassa Teichleria mukaillen kuutta erilaista korkeakoulutuksen asiantuntijuuden ideaalityyppiä, jotka kuvaavat asiantuntijuuden eri ulottuvuuksia. Asiantuntijuuden tyyppejä ovat (vrt. El-Khawas 2000): 1. Akateeminen asiantuntijuus (teoriat ja metodologia) 2. Käytännön asiantuntijuus (kenttätieto) 3. Policy-asiantuntijuus (sovellusten kehittäminen) Ulottuvuuksista akateeminen asiantuntijuus on oman tieteenalan teorioiden ja metodologian hallintaa. Toisena ulottuvuutena on kenttätieto, ts. ymmärrys siitä miten korkeakoulutus toimii järjestelmänä ja kulttuurina. Kenttätietoon kuuluu myös empiirinen tuntemus korkeakoulutuksen toimintatavoista. Kolmas asiantuntijuuden tyyppi liittyy sovellutusten kehittämiseen. Se 8
12 Mitä on korkeakoulututkimus? Johdatus vuosikirjaan on kykyä ja taitoa kehittää toimivia ratkaisuja erilaisiin käytännön ongelmiin ja on näin ollen läheisessä kytköksessä politiikkaan. Ideaalityypit Asiantuntijuuden luonne teoria/metodologia kenttätieto sovellusten kehittäminen Tieteenalaan perustuva, ++ satunnainen korkeakoulututkija Tieteenalaan perustuva, ++ + vakava korkeakoulu-tutkija Akateeminen, + +. Institutionalisoitunut korkeakoulututkija Soveltava korkeakoulututkija. + + Konsultti + ++ Reflektiivinen toimija, käytännön kehittäjä Satunnainen korkeakoulututkija on tutkija, joka tarkastelee oman tieteenalansa traditioiden varassa korkeakoulutusta. Tämän ideaalityypin tutkija kiinnostuu akateemisen uransa aikana eri asioista ja ilmiöistä, joista yksi on korkeakoulutus. Helposti käy niin, että hän suuntaa ja kirjoittaa tutkimuksensa omalle tieteenalalleen ja pyrkii kommunikoimaan sen yhteisön kanssa. Samalla hän voi kuitenkin rikastuttaa korkeakoulututkimusta uusilla teoreettisilla näkökannoilla. Usein häneltä puuttuu kuitenkin kenttätietoa, ts. tietoa siitä, mitä korkeakouluissa käytännössä tapahtuu, eikä häntä myöskään kiinnosta se miten hänen ajatuksiaan voisi soveltaa käytäntöön. Klassikoista Talgot Parsons, Niklas Luhmann, Jürgen Habermas ja Anthony Giddens ovat Teichlerin mukaan esimerkejä tästä ideaalityypistä. Vakava korkeakoulututkija muistuttaa satunnaista korkeakoulututkijaa siinä mielessä, että myös hän tarkastelee korkeakoulutusta jonkin tieteenalan 9
13 Sakari Ahola & Jussi Välimaa näkökulmasta. Toisin kuin edellisessä ideaalityypissä vakavilla korkeakoulututkijoilla korkeakoulutus voi olla koko akateemisen uran kestävä kiinnostuksen kohde. He ovat myös lähempänä käytännöllisemmin suuntautuneita tutkijoita, sillä heillä on hyvä tuntuma kentän toimintaan. Tästä syystä heillä on myös enemmän vaikutusta käytännöllisesti suuntautuneisiin tutkijoihin. Teichlerin mukaan Burton Clark, Martin Trow, Tony Becher ja Pierre Bourdieau kuuluvat tähän ryhmään. Institutionalisoitunut korkeakoulututkija työskentelee tavallisesti korkeakoulututkimusta tekevässä tutkimusyksikössä. Hän kommunikoi tieteenaloihin kiinnittyneiden satunnaisten ja vakavien korkeakoulututkijoiden kanssa samalla kun hän pyrkii legitimoimaan tutkimuksensa sekä soveltavien tutkijoiden että käytännön toimijoiden suuntaan. Hänen tutkimusintressinsä on siis korkeakoulutus, mutta saadakseen uskottavuuden toiminnalleen hänellä täytyy olla vankka kenttätieto korkeakoulutuksen toiminnasta. Teichler lukee tähän joukkoon itsensä lisäksi mm. Maurice Koganin ja Frans van Vughtin. Soveltava korkeakoulututkija pyrkii luomaan uskottavuutensa sillä, että hänen tutkimustyönsä ja muu tietojen keruu ja analyysi hyödyttää päätöksentekijöitä. Samalla hän voi osallistua myös erilaisiin kehittämishankkeisiin. Soveltava korkeakoulututkija voi työskennellä tutkimuslaitoksessa, kehittämisyksikössä tai yliopistojen hallinnossa. Konsulttia voi Teichlerin mukaan pitää linkkinä soveltavien tutkijoiden ja käytännön toimijoiden välillä. Hän tukeutuu kaikenlaiseen empiiriseen tietoon ja käytännön kokemuksiin neuvoessaan korkeakoulukentän toimijoita. Konsultti voi olla tutkija, joka on joksikin aikaa vaihtanut alaa. Hän voi myös olla käytännön toimija, tai päätoiminen neuvonantaja tai kollegoitaan avittava yliopistoihminen. Myös erisorttiset evaluaattorit kuuluvat tähän kategoriaan Käytännön kehittäjä pitää itseään korkeakoulutuksen asiantuntijana. Asiantuntijuuden perusta on luotu esimerkiksi erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä yliopistoissa (esimerkiksi rehtorina tai dekaanina) tai opetusministeriössä. Asiantuntijuus voi perustua myös akateemiseen asemaan ja statukseen tai henkilön poliittiseen merkitykseen. Oleellista näyttää olevan se, että asiantuntijuuden ja käytännön toimijan välinen ero on hämärtynyt. Oman lisänsä tähän keitokseen tuo vielä se, että eri toimijoiden roolit ovat koko ajan liikkeessä. Vakava korkeakoulututkija voi toimia välillä konsulttina. Käytännön kehittäjä voi toimia konsulttina tai soveltavana tutkija, ja institutionalisoitu- 10
14 Mitä on korkeakoulututkimus? Johdatus vuosikirjaan nut tutkija voi ottaa soveltajan, konsultin tai käytännön kehittäjän roolin. Tämä eri roolien sekoittuminen näyttää olevan myös julkisesti tunnustettu ja hyväksytty asia kuten Teichlerkin huomauttaa. Sellaiset järjestöt kuten vaikkapa EARDHE (European Association for Research and Development in Higher Education) tai EAIR (European Association for Institutional Research) ovat eri tahojen ammattilaisten ja asiantuntijoiden kohtauspaikkoja. Myös alan lehdet kuten Higher Education in Europe, Higher Education Management, Higher Education Policy ja Tertiary Education and Management luovat yhteisiä keskustelufoorumeita erilaisille asiantuntijuuksille. Korkeakoulutus on siis kaikkiaan varsin moniulotteinen sekä akateemisen tutkimuksen kohteena että yhteiskunnallisen vaikuttamisen kenttänä. Kentällä on monen tyyppisiä toimijoita, ja on monta erilaista tapaa jäsentää itse ilmiötä sekä akateemisesti että poliittisesti. Kentän luonteeseen kuuluu oleellisesti myös tarve määritellä, mitä korkeakoulututkimus on. Korkeakoulututkimuksen seuran yhtenä tärkeänä tavoitteena on kehittää korkeakoulututkimukselle sellainen inklusiivinen määritelmä, joka kutsuu piiriinsä erilaisia traditioita, mutta samalla tunnustaisi tiettyjä yhteisiä lähtökohtia sille, mitä korkeakoulututkimus on. Jotta tutkimukset pystyisivät kommunikoimaan keskenään, olisi tutkijoiden jaettava käsitys korkeakoulutuksesta tutkimuskohteena, johon erityisen sosiaalisen dynamiikan tuo korkeakoulutuksen erityisluonne. Täytyisi olla joitain yhteisesti hyväksyttyjä peruskäsitteitä ja mielellään myös yhteisesti jaettu käsitys siitä, miten korkeakoulutus toimii sosiaalisena järjestelmänä. Kuitenkin jo termi sosiaalinen järjestelmä (tai sosiaalinen systeemi) on helposti kiistanalainen ja se voi saada hyvinkin erilaisia tulkintoja eri tieteenaloilla. Ongelmana näyttää olevan se, miten saavutetaan riittävän koherentti määritelmä polttamatta kuitenkaan siltoja erilaisiin tutkimustraditioihin ja tiedon piireihin? Ratkaisuna esitämme tukeutumista sellaiseen kirjallisuuteen, jossa on yhdistetty sekä kenttätietoa että teoreettisia näkökulmia tavoitteena jäsentää korkeakoulutuksen omaleimaisuutta. Kenties kaikkein keskeisin teos tässä suhteessa on Burton Clarkin Higher Education System (1983), vaikka muitakin voitaisiin toki nimetä (kuten esimerkiksi Becher-Kogan 1992; Bourdieau 1988). Clarkin mukaan korkeakoulutuksen sosiaalisen dynamiikan lähtökohta on se, että korkeakoulutuksessa tuotetaan ja levitetään uutta tietoa. Yliopistoissa siis tehdään tutkimusta ja opetetaan uusinta tieteellistä tietoa. Tämä seikka erottaa korkeakoulut muista yhteiskunnan sosiaalisista järjestel- 11
15 Sakari Ahola & Jussi Välimaa mistä (kuten koululaitos, juridinen järjestelmä, terveydenhoito, armeija, jne.). Tämä lähtökohta, korkeakoulutuksen erityisluonne uuden tiedon tuottamisen ja uusintamisen laitoksena, vaikuttaa oleellisesti siihen, millaisia korkeakoulut ovat sosiaalisina instituutioina. Korkeakouluilla on esimerkiksi erityinen tutkimuksen mahdollistava infrastruktuuri (laboratorioita, luokkia, opettajia) ja omanlaisensa opettaja-opiskelija -suhteet. Korkeakouluilla on myös omaleimainen johtamisen ja hallinnoinnin struktuuri, joka tekee ja toimeenpanee päätöksiä. Lähtökohtaan liittyy myös se, että vain korkeakouluilla on oikeus antaa ylimmän asteen tutkintoja alallaan. Jotta tämä oikeus olisi uskottava, on sille löydettävä uskottava takaaja. Modernina aikana se on ollut kansallisvaltio. Kansallisvaltio on joko hyväksynyt tutkinnot (kuten Suomessa ja muualla manner-euroopassa) tai se on antanut luvan korkeakoulujen akkreditoinnille, tutkintojen laadun arvioinnille, kuten Yhdysvalloissa. Yleisemminkin voi sanoa, että korkeakoulujen on täytynyt järjestää suhteensa oman alueensa valtarakenteiden kanssa. Etenkin Euroopassa voi väittää, että yliopistot ovat olleet ennen kaikkea kansallisia instituutiota. Se millaisia hierarkkisia sosiaalisia järjestyksiä uuden tieteellisen tiedon tuottamisen ja levittämisen missio luo, tai miten kansalliset korkeakoulujärjestelmät on organisoitu, miten ne osallistuvat yhteiskunnan reproduktioon, millaisia kulttuureita yliopistojen sisältä löytyy, tai millaista opetus ja tutkimus on sisällöltään, ovat juuri korkeakoulututkimuksen omimpia teemoja. Suomessa korkeakoulututkimus on ainakin toistaiseksi lähinnä poikkitieteellinen tutkimuskohde. Maailmalla, erityisesti Yhdysvalloissa, on kuitenkin alan oppituoleja ja maisterintutkintoon johtavia koulutusohjelmia, joissa voi pätevöityä korkeakoulutuksen kentän moninaisiin kysymyksiin ja tehtäviin. Olisiko Suomessakin mentävä tähän suuntaan, on kysymys, jota parhaillaan pohditaan opetusministeriön käynnistämässä korkeakoulututkimuksen ja -opetuksen kehittämishankkeessa (siitä seuraavassa luvussa tarkemmin). Tällainen vaihtoehto ei kuitenkaan mielestämme sovellu suomalaiseen järjestelmään. Myös Teichlerin määritelmän mukaan korkeakoulututkimus on tutkimusala (field of research), jonka määrittelee tutkimuskohde korkeakoulutus ja erityinen tiedon intressi: korkeakoulututkimus on luonteeltaan ongelmia ratkaisevaa tai niihin reagoivaa tutkimusta. 12
16 Mitä on korkeakoulututkimus? Johdatus vuosikirjaan Suomalainen korkeakoulututkimus lyhyt katsaus Hieman esihistoriaa Suomalaiselle korkeakoulututkimukselle voidaan löytää pitkät historialliset juuret. Jo 1700-luvulta lähtien on Turun akatemian 1 ja Uppsalan yliopiston 2 väitöskirjoissa tutkittu suomalaisten ulkomaista opinkäyntiä keskiajalla. Erityisesti Paavali Juustenin piispainkronikka Chronicon episcoporum Finlandensium, jonka H.G. Porthan täydensi ja julkaisi 1700-luvun lopulla, on tärkeä merkkipaalu ylimmän opillisen sivistyksen tutkimuksen kannalta kuten Jussi Nuorteva (1997) on osoittanut omassa tähän pitkään traditioon liittyvässä väitöskirjassaan Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun Akatemian perustamista Systemaattisemman suomalaisen korkeakoulututkimuksen käynnistyminen voidaan paikantaa 1900-luvun alkupuolelle, kuten Arto Nevalan artikkelistakin käy jäljempänä ilmi. Varhaiset tutkimukset liittyivät säätykiertoon ja yliopistoon rekrytoitumiseen ja olivat nekin pääosin historiantutkijoitten aikaansaannoksia. Niistä alkaa tähän päivään ulottuva ja tieteellisessä keskustelussa edelleen kiivaanakin jatkuva (ks. Kivinen, Ahola & Hedman 2001) valikoitumistutkimuksen traditio, joka on yksi sosiologisen koulutustutkimuksen keskeisiä teemoja. Kiinnostus oppilaitten valikoitumiseen on yhteydessä 1800-luvun lopun yhteiskunnallisiin mullistuksiin, sääty-yhteiskunnan hajoamiseen ja järjestelmällisen peruskoulutuksen syntyyn (Kivinen 1988). Esimerkkinä voidaan mainita Kaarlo Jäntereen väitöskirja Koulunkäynti sosiaalisena ilmiönä vuodelta Siinä Jäntere tarkasteli Porin triviaalikoulua ja mm. sen oppilaitten kulkua yliopistoon, vaikka kyseessä ei varsinainen yliopistotutkimus ollutkaan. Kiintoisaa sen sijaan on jo työn otsikossa näkyvä sosiologinen ote. Koulutuksesta oli kehittymässä yksi yhteiskunnan perusinstituutio, jotain enemmän kuin seminarium religionis (Jäntere 1927, 1). 1 Professori Algot Scarinin laatima ja Martinus Tolpon puolustama väitöskirja Dissertatio historica de initiis rei literariea in Svethia (Aboae 1750). 2 Professori Erik Mikael Fantin johdolla julkaistu pro gradu -väitöskirja De studiosis Svecis in seminariis jesuitarum versus finem seculi XVI (Uppsaliae 1794). 13
17 Sakari Ahola & Jussi Välimaa Se, miten koulua on sittemmin rakennettu alhaalta ylös johtavaksi sosiaalisen kohoamisen mutta samalla ekskluusion ja uloslyönnin järjestelmäksi, on pitänyt sen nivelkohdissa tapahtuvan valikoitumisen tutkijoitten pysyvän kiinnostuksen kohteena. Ennen kuin tämä koulutusautomaatti (Ahola 1990, 39; vrt. Boudon 1974), joka näyttää edelleen väsymättä rullaavan, kunnolla käynnistyi, oli tosin tehtävä määrätietoista käännytystyötä (esim. Halila 1949, 42). Kunnossa piti olla myös niitten kouluttautumisen edellytysten, joita esim. L.A. Puntila tarkasteli Hämeen läänin pitäjistä tapahtunutta yliopistonkäyntiä koskeneessa tutkimuksessaan. Yhteiskunnassa täytyi olla olemassa selvä tietoisuus siitä, että korkeampi oppi oli jotakin tavoittelemisen arvoista. Lisäksi piti olla riittäviä taloudellisia edellytyksiä (Puntila 1934, 95). Koulutuksen nivominen yhtenäiseksi järjestelmäksi on ollut oleellinen osa kouluttautumisen edellytysten parantamisesta. Korkeakoulutuksen osalta se on merkinnyt massoittumista ja erilaisia ongelmia, joita on sitten 1950-luvulta lähtien tutkittu myös yliopistoissa kiihtyvään tahtiin luvun väitöskirjoista on syytä nostaa esiin Yrjö Vuorjoen tutkimus Akateemisen koulutuksen työmarkkinallinen tarkoituksenmukaisuus. Siitä voidaan hyvinkin katsoa alkaneeksi koulutuksen ja työelämän keskinäissuhteita kartoittavan tutkimuslinjan, joka korkeakoulutuksen osalta nousi varsinaiseen kukoistukseensa 1970-luvun laman jälkeisen akateemisen työttömyyden kasvun myötä. Vuorjoen uuden avauksen taustalta löytyy Suomen Ylioppilaskuntien Liiton vuonna 1946 Suomen Kulttuurirahastolta saamansa apurahan turvin tekemä laaja akateemisten työmarkkinoiden kartoitus sekä professori Heikki Waris kuinkas muuten. Korkeakoulutuksen ja työn yhteyksiä käsittelevistä väitöskirjoista voidaan vielä mainita Matti Parjasen Learning, earning and withdrawing (1979), jonka keskiössä tosin oli korkeakouluopintojen keskeyttämisproblematiikka, sekä Pasi Tulkin Valtion virka vai teollinen työ? Insinöörikoulutus sosiaalisena ilmiönä vuodelta Toinen, myös omalla tavallaan aikaansa edellä ollut väitöskirja oli Yrjö Littusen vuonna 1956 ilmestynyt Opintoympäristön vaikutus korkeakouluopiskelussa. Siinäkin taustavoimana oli SYL, ja kysymykset liikkuivat opintoahtaudesta opiskelijoiden harrastuksiin ja väkijuomien käyttöön. Tiedekunnat opintoympäristönä oli puolestaan Marjatta Marinin vuonna 1970 puolustaman väitöskirjan otsikko. Myös opintoympäristöä ja opiskelijoiden sosialisaatiota on sittemmin tutkittu runsaasti eri näkökulmista, ja tänä päivänä keskiöön ovat nousseet erityisesti kysymykset korkeakoulutuksen vaikuttavuudesta. 14
18 Mitä on korkeakoulututkimus? Johdatus vuosikirjaan Tutkimuspoliittinen mielenkiinto herää Ensimmäisen kerran laajempi koulutus- ja tutkimuspoliittinen kiinnostus korkeakoulututkimukseen näyttää heränneen 1960-luvulla korkeakoulujen laajentumisen ja sisäisen hallinnon uudistamisen myötä. Opetusministeriö teetti Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksella uudistukseen liittyvää selvitystä, jonka yhteydessä kartoitettiin maamme korkeakoulututkimuksen tilaa ja tarvetta (Lillberg 1971) sekä julkaistiin ensimmäinen luettelo suomalaisesta korkeakoulututkimuksesta (Lillberg, Koskinen & Loikkanen 1972). Kasvatustieteiden tutkimuslaitos oli perustettu Jyväskylän yliopistohankkeen yhteydessä vuonna 1968 jatkamaan edeltäjänsä, vuonna 1957 perustetun Kasvatustieteellisen tutkimuskeskuksen toimintaa. Siitä on tullut maamme keskeinen koulutustutkimukseen erikoistunut laitos. Laitoksen kasvatteja ovat monet sittemmin tutuiksi tulleet korkeakoulututkimuksen nimet kuten esimerkiksi Päivi Elovainio, joka väitteli vuonna 1974 aiheesta Korkeakoululaitoksen rakenne ja yhteiskunnan muutos (ks. Sosiologia 1974). Elovainion työ on monella tapaa ajatuksellista jatkoa Jäntereen kysymyksenasetteluille siitä, miten yhteiskunnan muutos muovaa koulutusjärjestelmää, tässä tapauksessa vaikkapa eri tieteenalojen voimasuhteita. Elovainio on maininnan arvoinen siksikin, että hän harrasti vertailevaa korkeakoulututkimusta. Korkeakoulutuksen tutkimus voimistui KTL:ssa, kun tutkinnonuudistusreformin seuranta käynnistettiin laitoksessa 1970-luvulla. Tällä oli puolestaan omat vaikutuksensa. Ensinnäkin tutkijoiden yhteys opetusministeriöön seurantatutkimuksen rahoittajaan oli hyvin kiinteä: tutkimusten edistymisestä täytyi raportoida joka kolmas kuukausi. Toisaalta ministeriö halusi rahoittaa vain soveltavaa tutkimusta, mistä syystä akateemisia opinnäytteitä ei saanut tehdä ministeriön maksamalla ajalla. Tämä politiikka alkoi muuttua vasta 1980-luvun lopulla ja lopullisesti se hylättiin 1990-luvulla (Välimaa 2000). Millaista sitten oli korkeakoulututkimus 1960-luvulla mainittujen selvitysten perusteella? Johtuen siitä, että Lillbergin ja kumppanien bibliografiaan oli otettu kaikki materiaali komiteamietintöjä ja tilastoja myöden, on painotus korkeakoulujen hallinnon ja johtamisen alueella, kuten oheisesta taulukosta näkyy. Kun kaikkiaan listattuja tutkimuksia, selvityksiä ja raportteja oli vajaat viisisataa, näistä neljännes luokittui kyseiseen kategoriaan. Toinen, lähes yhtä suuri ryhmä, kosketteli opetusta ja opiskelua. 15
19 Sakari Ahola & Jussi Välimaa TAULUKKO luvun korkeakoulututkimus tutkimusalueittain Tutkimusala f % Korkeakoulujen hallinto ja johto ,2 Opetus ja opiskelu ,7 Opiskelijakunta ja opiskelijaelämä yleensä 79 16,6 Tieteellinen tutkimustyö ja korkein opetus yleensä 71 15,1 Korkeakoulujen sijainti, rakennukset ja varusteet 36 7,6 Tutkinnot, todistukset ja oppiarvot 24 5,0 Opiskelijoiden terveydenhoito 15 3,2 Opetus- ja muu henkilökunta 14 2,9 Opintojen rahoitus 13 2,7 Yhteensä Lillbergin (1971) korkeakouluille lähettämän tutkimuskyselyn perusteella tärkeimmät ajankohtaiset korkeakoulututkimuksen teemat liittyivät opiskelijoiden taustaan, muihin ominaisuuksiin ja käyttäytymiseen. Tuolloin, luvun alussa, tärkeimmiksi lisätutkimusta kaipaaviksi alueiksi nimettiin opetusmenetelmät, korkeakoulun tehtävät ja tuloksellisuus, korkeakouluun pääsy sekä tutkintojärjestelmä. Kaikkia näitä kysymyksiä on sittemmin runsaasti tutkittu. Mitään merkittäviä väitöskirjoja 60-luku ei tuottanut erilaisia puheenvuoroja ja pamfletteja sitäkin enemmän. Ainoa bibliografiaan merkitty on Isto Ruoppilan väitöskirja Nuorten ja varttuneiden opiskelijoiden väliset asenne-erot eräissä ylioppilaspohjaisissa oppilaitoksissa vuodelta Tutkimus ja politiikka Koulutuksen tutkimuslaitos on järjestänyt vuodesta 1981 lähtien korkeakoulututkimuksen symposiumia, joka on kerännyt laajasti niin tutkijoita, hallintoihmisiä kuin muitakin asiasta kiinnostuneista ajankohtaisista korkeakoulukysymyksistä keskustelemaan. Erityinen kytkentä tutkimuksen ja hallinnon välillä juontuu jo vuosikymmen aiemmin tavaksi tulleisiin opintoasianvirkamiesten ja korkeakoulututkijoitten neuvottelupäiviin. Julkaistua materiaalia löytyy esim. Jyväskylässä vuonna 1971 pidetyistä neuvottelupäivistä (ks. Kalaja & Lillberg 1972). Ajalleen tyypillisesti tuolloin kes- 16
20 Mitä on korkeakoulututkimus? Johdatus vuosikirjaan kusteltiin mm. siitä, pitäisikö niin opetusministeriöön kuin korkeakouluihinkin saada erityiset korkeakoulututkimusta hallinnoivat virastot. Silloinen KTL:n johtaja, Juhani Karvonen, määrittelikin alustuksessaan, että korkeakoulututkimuksen tulee palvella korkeakoulujen kehittämistä (emt. 16). Matti Parjanen, jonka aloitteesta Tampereelle puuhattiin korkeakoulutuksen professuuria, puolestaan kyseli tieteellisen, oppiaineissa tehtävän tutkimuksen ja opintoasiantoimistoihin tai rehtorinvirastoihin mahdollisesti keskitettävän tutkimuksen keskinäissuhteiden perään. Sen enempää ministeriöön kuin korkeakoulujen hallintoonkaan ei sitten kuitenkaan perustettu erityisiä tutkimusorganisaatioita, vaan alue jäi edelleen KTL:n ja lähinnä yksittäisten asiasta kiinnostuneitten tutkijoitten varaan. Poikkeuksina voidaan mainita Korkeakoulu- ja tiedepoliittinen tutkimussäätiö (KTTS), josta lisää jäljempänä, sekä Joensuun korkeakoulussa toteutettu ministeriön yliopisto ja ympäristö -tutkimushanke, jonka tiimoilta Ari Antikainen väitteli vuonna 1976 otsikolla Suomen korkeakouluverkko ja sen kehitysmahdollisuudet. Antikainen on ollut Joensuun yliopiston kasvatussosiologian maan ensimmäisen alan oppituolin professori vuodesta Toinen maininnan arvoinen hanke ja hahmo on Joensuun yliopistossa luvun lopulla toteutettu Ilmapiirit, kentät ja kulttuurit -projekti, joka oli jatkoa johtajansa professori Y.P. Häyrysen vuonna 1969 Helsingin yliopistossa suorittamalle opintoilmapiiritutkimukselle. Häyrynen väitteli vuonna 1970 aiheesta The flow of new students to different university fields. Career motivation, educational choice and discriminating effects of university admission. A study of Finnish female students. Vielä mainittuun symposiumiin palataksemme, ensimmäisen symposiumjulkaisun esipuheessa Mauri Panhelainen kuvaa korkeakoulututkimuksen tilannetta seuraavasti (Panhelainen 1981): Korkeakoulutukseen kohdistuvan tutkimuksen tie on kuitenkin ollut poikkeuksellisen kivinen, ei vähiten sen vuoksi, että pysyviä tutkimusresursseja on tällä sektorilla ollut maassamme olemattoman vähän. Tutkimus on tästä syystä usein ollut hajanaista ja katkelmallista, eikä soveltavan tutkimuksen pohjaksi ole useinkaan voitu riittävässä määrin kehittää perustutkimusvalmiutta ja tutkimuksen tieteellisen tason kannalta välttämätöntä teorianmuodostusta. Symposiumin esitelmät tarjoavat yhden läpileikkauksen tuon ajan korkeakoulututkimukseen. Valikoituminen ja sen hallinnollinen puoli, opiskelijava- 17
21 Sakari Ahola & Jussi Välimaa linnat, olivat edelleen tapetilla. Esimerkiksi Hannu Jalkanen ja Pentti Määttä kertoivat abiturienttien opiskelusuunnitelmista ja niiden toteutumisen edellytyksistä. Laajemman korkeakoulutus ja yhteiskunta -teeman alla Päivi Elovainio puolestaan kertoi jo edellä mainittuun väitöskirjaansa liittyen siitä, miten 1800-luvun lopun yhteiskunnalliset ristiriidat vaikuttivat korkeakoululaitoksen laajenemiseen ja eri tieteenalojen painottumiseen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Kyseessä lienee vertailevan korkeakoulututkimuksen alkusoitto maassamme. Omat teemaryhmänsä olivat ansainnet korkeakouluopiskelijoiden tiedekäsitykset ja opinto-orientaation kehitys, joiden voi katsoa edustavan tutkimuksen oppimispsykologista valtavirtaa. Tähän liittyvät kysymykset - kuten mitä ja miten korkeakouluopiskelijat oppivat - ovat edelleen ajankohtaisia ja esimerkki uusia lähestymistapoja mm. piilo-opetussuunnitelman käsitteen kautta saaneesta korkeakoulututkimuksen linjasta (esim. Ahola & Olin 2000). Myös evaluaatio oli päivän sana jo vuonna Kuten edellä mainittiin, on korkeakoulututkimuksella ollut erityinen ja aina välin ongelmaiseksi kärjistynyt suhde korkeakouluhallintoon ja -politiikkaan. Tämä ei johtune niinkään siitä, että korkeakoulututkimus olisi jotenkin käytännönläheisempää ja siitä syystä politiikka-alttiimpaa kuin vaikkapa sosiaalipolitiikka tai joku muu yhteiskuntatiede, vaan siitä, että korkeakoulututkimuksella ei ole ollut omaa tieteellistä kotiaan, paikkaansa Alma Materin turvallisessa huomassa. Korkeakoulututkimuksen symposiumit ovatkin osaltaan olleet tärkeitä tutkijayhteisön integraatiota edistäneitä tapahtumia. Tästä kertoo myös toisen symposiumin avauksessa vuonna 1984 puhunut Markku Linna (ks. Lestinen 1985): Korkeakoulututkijoitten seminaarit ovat 1980-luvulla saaneet toisenlaisen painotuksen. Niistä on muodostunut tutkijoiden jatkokoulutusluonteisia tapaamisia ja tutkimuksen arviointitilaisuuksia, joiden ohjelma on tieteellisesti korkeatasoinen ja ne ovat saaneet myös kansainvälistä väritystä. Keskustelu käydään nyt tutkijoiden välillä ja tutkimuksen intressejä etusijalla pitäen. Toisaalta Linnalla oli korkeakoulupolitiikan tekijänä ja tutkimustiedon hyväksikäyttäjänä hieman samaa pelkoa kuin kansliapäällikkö Jaakko Nummisella, jonka Kasvatus-lehdessä ilmestynyttä puheenvuoroa Linna esityksessään 18
HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA
HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus
Opettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus 24.4.2018 Hakeminen ja hakukelpoisuus 15.6.2018 mennessä suoritettuna yliopistopedagogiikan edeltäviä opintoja 40 op (perusopinnot
LisätiedotVokke päätösseminaari
Vokke päätösseminaari Kasvatustieteen asiantuntijuus Ritva Jakku Sihvonen 7.11.2006 Ritva Jakku Sihvonen 7.11. 2006 1 Maisterin tutkinto 2005 alkaen uuden asetuksen mukaan 1) pääaineen tai siihen rinnastettavan
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotKasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu 2015-2016
Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus -Taidekoulu 2015-2016 MUUTOKSET MAHDOLLISIA! Opintotyyppi Perusopintoja Koulutusala Kasvatustieteellinen Oppiaine Kasvatustiede Vastaava yliopisto Oulun yliopisto
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
LisätiedotLiikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto
Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007 Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Taustaa Lähihistorian tutkimus yliopistollisesta koulutuksesta on vähäistä Koulutus
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA
Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.
LisätiedotMillaisin tavoittein maistereita koulutetaan?
Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden
LisätiedotYleistä kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti
LisätiedotVALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja
LisätiedotKansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi
Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotYliopistolaki (2009), 2
Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa.
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA
OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:
LisätiedotAjankohtaista Suomen Akatemiasta
Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot
LisätiedotSOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET
SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa
LisätiedotMediakasvatus Lapin yliopistossa
Mediakasvatus Lapin yliopistossa 16.3.2012 Jaana Virtanen yliopisto-opettaja, KM Lapin yliopisto, KTK Mediakasvatuksen opinnot Mediakasvatusta voi opiskella pääaineena vain Lapin yliopistossa Syksystä
LisätiedotAinejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa
Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden
LisätiedotVARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi
VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko
LisätiedotOpinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotPÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotMuutama teema. Heikki Mannila
Muutama teema Heikki Mannila 20.12.2017 Muutama teema Tutkimuksen rahoituksesta Eri alojen henkilöstörakenteesta Tieteen monet eri roolit Tutkimuksen vaikuttavuuden eri reitit Mihin tämä mahdollisesti
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotHENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä
TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 4.6.2015 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotSISÄLTÖ. 3 Toiminnan rahoitus 2002. 4 Toimintalukuja. 5 Johtaja ja johtokunta. 7 Tutkimusryhmät 2002. 8 Järjestettyjä seminaareja
Toimintakertomus 2002 SISÄLTÖ 3 Toiminnan rahoitus 2002 4 Toimintalukuja 5 Johtaja ja johtokunta 7 Tutkimusryhmät 2002 8 Järjestettyjä seminaareja 9 Väitöksiä ja palkintoja 10 Tutkimuslaitoksen uusia julkaisuja
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotPäivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6
Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja
LisätiedotTehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus
1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus
LisätiedotMonitieteisyys ja humanistinen tutkimus. Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY
Monitieteisyys ja humanistinen tutkimus Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY Monitieteisyys? Menetelmä tutkia, opettaa tai opiskella laajan tieteenalakirjon näkökulmasta Voidaan toteuttaa
LisätiedotYliopisto-opiskelijoiden sosiaalinen tasa-arvo Suomessa toisesta maailmansodasta 2010- luvulle
Yliopisto-opiskelijoiden sosiaalinen tasa-arvo Suomessa toisesta maailmansodasta 2010- luvulle Sosiaalinen ulottuvuus korkeakoulutuksessa -tapahtuma Helsinki 2.11.2015 Arto Nevala Dosentti, yliopistonlehtori
LisätiedotYliopiston ajatus ja strateginen johtaminen
Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Sosiologipäivät, Kuopio Korkeakoulutuksen sosiologia -työryhmä Jarkko Tirronen YTT Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus jarkko.tirronen@uef.fi Jarkko Tirronen
LisätiedotKAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.
KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä
LisätiedotHuippuyksikköseminaari 12.11.2013
Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija
LisätiedotJULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA. Liisa Salo
JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA Liisa Salo Metropolia Ammattikorkeakoulu 2 JULKAISUN TUOTTAMINEN Mitä Miksi - Kenelle Miten Valinnat Rajaukset Metropolia Ammattikorkeakoulu 3 MITÄ Julkaisun teema, sisältö:
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotPedagoginen johtaminen - työpaja
Pedagoginen johtaminen - työpaja Oppimisseikkailu 2017 7.3.2017 Anne Nevgi (HYPE) ja Jaanika Blomster (Viikki), Jussi Merenmies (Meilahti), Leila Niemi-Murola (Meilahti) ja Hanna Vehkamäki (Kumpula) Työpajan
LisätiedotKESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA
KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotTieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?
Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotTutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa
Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista
LisätiedotSosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista
Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotHae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!
Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö
LisätiedotMaanantai 26. helmikuuta
OPETUSMINISTERIÖ OHJELMA Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 15.2.2007 Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012 -konferenssi 26. 27. helmikuuta 2007, Marina Congress Centre, Helsinki Maanantai
LisätiedotYleistä OPE-linjan kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle
LisätiedotVäitöskirjojen hyödyntäminen opetuksen kehittämisessä case ammattikorkeakoulut
Väitöskirjojen hyödyntäminen opetuksen kehittämisessä case ammattikorkeakoulut Peda-forum-päivät Vaasa 16.-17.8.2017 Mervi Friman HAMK/AMOS mervi.friman@hamk.fi Amktut-ryhmä SISÄLTÖ Amktut-hanke Ammattikorkeakouluihin
LisätiedotOpiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla
Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki
LisätiedotRAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN
Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä
LisätiedotOppimisympäristöajattelu oppimisen tukena
Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu
LisätiedotItsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet
Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet 1 20.5.2013 Sosiaalityön päättöseminaari STOS730 (2 op) Esittelijänä yliopistonlehtori Tuija Kotiranta prof.
LisätiedotParempi työelämä uudelle sukupolvelle
Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi
LisätiedotOpiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa
OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen
LisätiedotHEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto
CIMON KIINA-SEMINAARI 4.3.2010 Helsinki Congress Paasitorni Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamistieteiden laitos Higher Education Group seppo.holtta@uta.fi HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto
LisätiedotHyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto
Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto Strateginen rasti 15.5.2013: Hyvä tieteellinen käytäntö opetuksessa Markku Ihonen TENK:n ohje Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen
LisätiedotPohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma
1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala
LisätiedotKoponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi
Koponeuvoston kevään päätös 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Tänään Alkulämmittely Ajankohtaiset asiat Audintointituloksen ja YOPALAn esittely Palauttetta opetuksesta, kuka,
LisätiedotOsmo Lampinen (toim.) AMMATTIKORKEAKOULUT - vaihtoehto yliopistolle. SUB Göttlngen 204421233 GAUDEAMUS OTATTETO OY
Osmo Lampinen (toim.) AMMATTIKORKEAKOULUT - vaihtoehto yliopistolle SUB Göttlngen 204421233 GAUDEAMUS OTATTETO OY Sisällys Osa 1 Osmo Lampinen Ammattikorkeakoulujen kehittämisen vaihtoehdot 11 1. Lähtökohdat
LisätiedotKorkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara
Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria
HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin
LisätiedotKokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa
Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa Peda Forum-päivät Turussa 15.-16.8.2018 Jenni Koponen Metropolia AMK & Eetu Heikkinen Oulun yliopisto Esityksen runko Ketä me ollaan? Mitä
LisätiedotCHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi
Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin
LisätiedotVALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.
VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA
1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx
LisätiedotTerveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen
Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen Tieteiden talo 26.10.2018 BMF-yhdistys syysseminaari Elina Rajalahti Yliopettaja/TtT Laurea-ammattikorkeakoulu Mitä pitää tehdä, kun kun huomaa,
Lisätiedot2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15
Sisällys Esipuhe... 10 1. Johdanto... 11 2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 2.1 Sosiaaliset rakenteet... 15 2.2 Yhteisö... 17 2.3 Yhteiskunta... 22 2.4 Ryhmä... 24 2.5 Organisaatio...
Lisätiedot2.7.2015 KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ
Dekaanin päätös 1 (5) TEHTÄVÄSELOSTE KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittuminen Turun yliopiston kasvatustieteiden
LisätiedotHENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä
TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 3.6.2014 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen
Lisätiedot1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi P1a Sosiaalipolitiikan. P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op
LIITTEET Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa 1. vuosi 60 op P1a Sosiaalipolitiikan P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi 2 op maissa 4 op P2a Toimeentuloturvan ja
LisätiedotJulkaisufoorumin tausta ja tavoitteet
Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet Rehtori Keijo Hämäläinen (JY) Julkaisufoorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Julkaisufoorumi-seminaari Tieteiden talo 20.3.2019 TAUSTA Tieteelliset julkaisut yliopistojen
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotPsykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen
Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen Yliopistolaki 2 Tehtävät Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja
LisätiedotARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN
ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN Reetta Muhonen (TaY, TaSTI) Metodifestivaalit 19.8.2015 Opinteitä ikääntyvien yliopistoon. Sotien sukupolvi ja yliopiston ylistys 17.10.2014, Jyväskylän
LisätiedotMaisteri-info. kevät
Maisteri-info kevät 2018 1.3.2018 Kevät 2018 Tarvittaessa hops-keskustelu omaopettajan kanssa Maisterivaiheen hopsin tekeminen oodihops-työkalulla Huolehdi keskeneräiset opinnot valmiiksi -kandintyö, harjoittelu,
LisätiedotKasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tutkinto-ohjelmat. Hakijan päivä
Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tutkinto-ohjelmat Hakijan päivä 9.11.2018 JYU. Since 1863. 13.11.2018 1 Oppiaineena kasvatustiede tai aikuiskasvatustiede Kandidaattiohjelma: 180 op, 3 vuotta (pääaineen
Lisätiedot1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä
LisätiedotOSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu
OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä
LisätiedotValmistuminen ja. maisteriopintoihin siirtyminen
Valmistuminen ja maisteriopintoihin siirtyminen 3. vuosikurssi kevät 2019 Kevät 2019 Tarkista opinnot omasta opintorekisteristä! Tarvittaessa hops-keskustelu omaopettajan kanssa https://www.oulu.fi/sites/default/files/ects-
LisätiedotOletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi?
Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.12. Lue, miten jatkat opintojasi.
LisätiedotTietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö
Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen
LisätiedotTutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen tutkimus korkeakoulukontekstissa.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA julistetaan haettavaksi Koulutuksen tutkimuslaitos 1. Tutkijan määräaikainen virkasuhde ajaksi 1.11.2008 30.9.2011 Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen
LisätiedotOPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista
OPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden 29.9.2011 Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden YKY Vuoden 2011 alusta toimintansa aloittaneessa yksikössä oppiaineita vanhoista
LisätiedotFINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013
FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta
LisätiedotPedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen
Pedagoginen johtaminen Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Kipinöitä organisaatio muutos: pienestä ja matalasta, suureen ja hierarkkiseen globaali näkökulma: kilpailutekijänä osaaminen ja sen kehittäminen
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotKorkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta
Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,
LisätiedotIL-SUOSITUKSEN TILANNE
IL-SUOSITUKSEN TILANNE Riitta-Liisa Karjalainen / Kaija Kivikoski Amk-kirjastojen Pedagogiikka-työryhmä Leena Järveläinen Yo-kirjastojen Informaatiolukutaitoverkosto STKS:n IL-seminaari, 29.11.2012 ESITYKSEN
LisätiedotYrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)
Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen
LisätiedotOppikirjat oman aikansa ilmentyminä
Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN
LisätiedotAsuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu
Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden
LisätiedotTulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki
Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012- konferenssi 26.-27.2.2007, Helsinki Alustajat: Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Hannele Niemi, professori,
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
Lisätiedot