HEIMOJA, HENGENVILJELYÄ JA HALLINTOA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HEIMOJA, HENGENVILJELYÄ JA HALLINTOA"

Transkriptio

1

2 HEIMOJA, HENGENVILJELYÄ JA HALLINTOA Korkeakoulututkimuksen vuosikirja 2002 Sakari Ahola & Jussi Välimaa (toim.)

3 TÄTÄ JULKAISUA MYY Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PL 35, (Freda) Jyväskylä Puh. (014) Fax (014) Sposti: www: Copyright 2002 Kirjoittajat ja Koulutuksen tutkimuslaitos Yhteistyökumppani: Korkeakoulututkimuksen seura Kansi ja ulkoasu: Martti Minkkinen Taitto: Kaija Mannström Jyväskylän yliopistopaino, kannet ER-paino Ky Jyväskylä 2002 ISBN

4 Sisältö Esipuhe... 3 I Mitä on korkeakoulututkimus? Sakari Ahola & Mitä on korkeakoulututkimus? Jussi Välimaa Johdatus vuosikirjaan... 7 II Yliopiston ideaalit ja akateemiset heimokulttuurit Leena Koski Yliopiston sisäinen toimintalogiikka 1900-luvun lopun muutoksissa Oili-Helena Ylijoki Yliopisto-opiskelun hyveet ja paheet III Yliopisto ja johtaminen Jouni Kekäle Johtaminen eri tieteenalakulttuureissa...75 Pertti Malkki Strategia-ajattelun lähtökohtia yliopiston johtamisessa IV Toiminta ja politiikka Ellen Piesanen Päivi Tynjälä Petri Lempinen Arto Nevala Avoin yliopisto yksilöllistyvän yhteiskunnan markkinoilla Kirjoittamalla oppiminen konstruktivistista yliopistopedagogiikkaa tavoitteena asiantuntijatiedon kehittyminen Opintososiaaliset kysymykset korkeakoulu- ja opiskelijatutkimuksen kohteena Aluepolitiikasta uudenlaiseen eriarvoistumiseen? Korkeakoulutus, yhteiskunta ja tasa-arvo Suomessa toisen maailmansodan jälkeen Kirjoittajat

5

6 Esipuhe Käsillä on suomalaisen korkeakoulututkimuksen vuosikirja. Tämä on syksyllä 1999 perustetun korkeakoulututkimuksen seuran ensimmäinen julkaisu ja samalla toiminnallinen näyttö tiellä suomalaisten tieteellisten seurain arvovaltaiseen joukkoon. Kun päätimme ryhtyä seuran hallituksessa moiseen hankkeeseen, jouduimme miettimään pitkään paitsi kysymystä siitä, mitä korkeakoulututkimus oikein on, myös sitä, mitä ensimmäinen vuosikirja tulisi pitämään sisällään. Tunsimme myös sanojen ensimmäinen vuosikirja tulevaisuuteen ulottuvan velvoitteen painavan akateemisia hartioitamme. Ensimmäinen kysymys johti luontevasti toiseen: päätimme ottaa vuosikirjan tehtäväksi kertoa, mitä suomalainen korkeakoulututkimus on avaamalla siihen näkökulman 1990-luvulla julkaistuista väitöskirjoista. Tähän on monta hyvää syytä. Yhtäältä väitöskirjat korkeimpina akateemisina opinnäytteinä kertovat niistä tutkimuksen alueista, joilla korkeakoulututkimus on etabloitunut väitöskirjatasolle. Väitöskirjojen opinnäyteluonteeseen kuuluu se, että niissä tutkimusongelmat asetetaan osaksi jotain tieteellistä traditiota ja ne kontekstualisoidaan johonkin aikaan, paikkaan ja problematiikkaan. Niissä myös yleensä pohditaan oman ongelman ja lähestymistavan suhdetta lähitieteisiin ja muihin lähestymistapoihin. Väitöskirjassa esitetään tutkimukseen perustuvia johtopäätöksiä sekä ulotetaan tarkastelu tulevaan ainakin jatkotutkimuksen aiheita pohdiskellen. Nämä syyt antoivat meille toimittajille mahdollisuuden heittää artikkelien kirjoittajille seuraavat haasteet: väitelleitä pyydettiin asettamaan oman opinnäytteensä tutkimusongelma suomalaisen ja/tai kansainvälisen korkeakoulututkimuksen kenttään, arvioimaan kriittisesti omia lähtökohtiaan, viitekehystään ja tutkimustuloksiaan sekä analysoimaan alan nykytilaa ja kehitystä. Lopuksi kirjoittajia pyydettiin arvioimaan tutkimuksensa vaikuttavuutta korkeakoulupoliittisen päätöksenteon kannalta. Vaikka tehtävänasettelu oli selkeä, se ei osoittautunut kovin helpoksi. Monille palaaminen oman työn lähtökohtiin tuntui vaikealta eikä vaikuttavuudenkaan arviointikaan ollut helppoa. 3

7 Haaviimme tarttuikin sekä tyylipuhtaita tieteellisiä artikkeleita pienin henkilökohtaisin kommentein että omakohtaisempiakin kertomuksia väitöskirjaproblematiikasta. Ja hyvä näin. Voimmekin vuosikirjassa esittää varsin monipuolisen kuvan siitä, mitä suomalainen väitöskirjatasoinen korkeakoulututkimus on 1990-luvulla ollut, mistä se on kysymyksenasettelunsa ammentanut ja mitä sillä on mahdollisesti tarjottavana korkeakoulupolitiikan työkalupakkiin. Haluamme vielä kiittää opetusministeriötä vuosikirjahankkeen tukemisesta sekä kaikkia kirjoittajia mielenkiintoisesta työprosessista. Turussa ja Jyväskylässä Toimittajat 4

8 I Mitä on korkeakoulututkimus?

9

10 Mitä on korkeakoulututkimus? Johdatus vuosikirjaan Sakar ari i Ahola & Jussi Välimaa Kysymme tässä johdantoluvussa aluksi, mitä korkeakoulututkimus on ja ketkä sitä tekevät. Tämän jälkeen luomme lyhyen katsauksen korkeakoulututkimuksen perinteisiin Suomessa. Lopuksi johdatamme lukijan kirjan artikkeleiden teemoihin sekä kuvaamme sitä 1990-luvun väitöskirjojen kenttää, johon kirjoittajien työt sijoittuvat. Korkeakoulututkimuksen tiedonintressit Mitä korkeakoulututkimus siis oikein on? Yhden lähtökohdan tähän kysymykseen vastaamiselle on antanut eurooppalaisen korkeakoulututkimuksen tunnetuimpiin nimiin kuuluva professori Ulrich Teichler (2000). Hän on jakanut korkeakoulututkimuksen neljään erilaiseen alueeseen (spheres of knowledge), joilla on yhteytensä tieteenalojen erilaisiin tiedonintresseihin, kuten esimerkiksi Tony Becher (1989) on osoittanut. Korkeakoulututkimuksen eri näkökulmia ja niihin vetoa tuntevia tieteitä on Teichlerin (2000) mukaan seuraavasti: 1) Kvantitatiivis-strukturaaliset näkökulmat. Tarkasteltaessa korkeakoulutusta tästä perspektiivistä kiinnostuksen kohteena voivat olla esimerkiksi korkeakoulutukseen valikoituminen, eliitti- ja massakorkeakoulutuksen teemat, diversifikaatio sekä työelämän ja korkeakoulutuksen väliset suhteet. Teichlerin mukaan sosiologit ja taloustieteilijät käsittelevät usein näitä kysymyksiä. 2) Tieto- ja oppiainekohtaiset näkökulmat. Tämän lähestymistavan kiinnostuksen kohteena ovat akateemisen ja ammatillisen välinen problematiikka, tieteenalojen sisäiset ja niiden väliset toimintamekanismit, tiedon hankkimisen 7

11 Sakari Ahola & Jussi Välimaa ja käytön ongelmat tai tutkimuksen, opetuksen ja opetussuunnitelmien väliset suhteet. Nämä kysymykset kiinnostavat usein kasvatuksen asiantuntijoita ja niitä tieteenaloja, jotka tutkivat tiedettä ja tieteen historiaa (kuten sosiologia, historia ja filosofia). 3) Yksilön tai opettamisen ja oppimisen näkökulmat. Tällaisia ovat esimerkiksi kommunikaation ja opintojen ohjauksen kysymykset, oppimis- ja opettamistyylien tutkimus tai vaikkapa opiskelijoiden ja opettajien toiminta ja keskinäissuhteet. Teichlerin mukaan kasvatustiede ja psykologia ovat näiden näkökulmien tutkimuksessa avaintieteenaloja, mutta myös sosiologialla voi olla kauhansa tässä sopassa. 4) Instituution, organisaation ja hallinnon näkökulmat. Näistä perspektiiveistä tarkastellen kiinnostavia ilmiöitä ovat korkeakoulujen suunnittelun, hallinnon ja johtamisen kysymykset. Tämän ohella mielenkiinto voi kohdistua päätöksentekoon, rahoitukseen ja resurssien jakoon. Tieteenaloista juridiikka, valtio-oppi, taloustieteet ja hallintotieteet ovat tärkeimmät tieteenalat, vaikka myös organisaatiososiologiaa kiinnostavat samat kysymykset. Teichlerin jaottelu osoittaa, että korkeakoulutusta on lähestytty ja voidaan lähestyä monen eri tieteenalan ja tiedonintressin näkökulmista. Tätä voi pitää sekä korkeakoulututkimuksen rikkautena että sen ongelmana. Tutkimusta tehdään monista lähtökohdista ja näkökulmista, mutta ne eivät aina välttämättä kommunikoi hyvin keskenään. Samalla on pidettävä mielessä myös se, että korkeakoulutus yhteiskunnallisen toiminnan kenttänä vaikuttaa myös tutkimuksen kysymyksenasetteluihin ja tutkijoiden rooleihin koulutuspoliittisessa keskustelussa. Jäsentääksemme tilannetta edelleen tarkastelemme seuraavassa Teichleria mukaillen kuutta erilaista korkeakoulutuksen asiantuntijuuden ideaalityyppiä, jotka kuvaavat asiantuntijuuden eri ulottuvuuksia. Asiantuntijuuden tyyppejä ovat (vrt. El-Khawas 2000): 1. Akateeminen asiantuntijuus (teoriat ja metodologia) 2. Käytännön asiantuntijuus (kenttätieto) 3. Policy-asiantuntijuus (sovellusten kehittäminen) Ulottuvuuksista akateeminen asiantuntijuus on oman tieteenalan teorioiden ja metodologian hallintaa. Toisena ulottuvuutena on kenttätieto, ts. ymmärrys siitä miten korkeakoulutus toimii järjestelmänä ja kulttuurina. Kenttätietoon kuuluu myös empiirinen tuntemus korkeakoulutuksen toimintatavoista. Kolmas asiantuntijuuden tyyppi liittyy sovellutusten kehittämiseen. Se 8

12 Mitä on korkeakoulututkimus? Johdatus vuosikirjaan on kykyä ja taitoa kehittää toimivia ratkaisuja erilaisiin käytännön ongelmiin ja on näin ollen läheisessä kytköksessä politiikkaan. Ideaalityypit Asiantuntijuuden luonne teoria/metodologia kenttätieto sovellusten kehittäminen Tieteenalaan perustuva, ++ satunnainen korkeakoulututkija Tieteenalaan perustuva, ++ + vakava korkeakoulu-tutkija Akateeminen, + +. Institutionalisoitunut korkeakoulututkija Soveltava korkeakoulututkija. + + Konsultti + ++ Reflektiivinen toimija, käytännön kehittäjä Satunnainen korkeakoulututkija on tutkija, joka tarkastelee oman tieteenalansa traditioiden varassa korkeakoulutusta. Tämän ideaalityypin tutkija kiinnostuu akateemisen uransa aikana eri asioista ja ilmiöistä, joista yksi on korkeakoulutus. Helposti käy niin, että hän suuntaa ja kirjoittaa tutkimuksensa omalle tieteenalalleen ja pyrkii kommunikoimaan sen yhteisön kanssa. Samalla hän voi kuitenkin rikastuttaa korkeakoulututkimusta uusilla teoreettisilla näkökannoilla. Usein häneltä puuttuu kuitenkin kenttätietoa, ts. tietoa siitä, mitä korkeakouluissa käytännössä tapahtuu, eikä häntä myöskään kiinnosta se miten hänen ajatuksiaan voisi soveltaa käytäntöön. Klassikoista Talgot Parsons, Niklas Luhmann, Jürgen Habermas ja Anthony Giddens ovat Teichlerin mukaan esimerkejä tästä ideaalityypistä. Vakava korkeakoulututkija muistuttaa satunnaista korkeakoulututkijaa siinä mielessä, että myös hän tarkastelee korkeakoulutusta jonkin tieteenalan 9

13 Sakari Ahola & Jussi Välimaa näkökulmasta. Toisin kuin edellisessä ideaalityypissä vakavilla korkeakoulututkijoilla korkeakoulutus voi olla koko akateemisen uran kestävä kiinnostuksen kohde. He ovat myös lähempänä käytännöllisemmin suuntautuneita tutkijoita, sillä heillä on hyvä tuntuma kentän toimintaan. Tästä syystä heillä on myös enemmän vaikutusta käytännöllisesti suuntautuneisiin tutkijoihin. Teichlerin mukaan Burton Clark, Martin Trow, Tony Becher ja Pierre Bourdieau kuuluvat tähän ryhmään. Institutionalisoitunut korkeakoulututkija työskentelee tavallisesti korkeakoulututkimusta tekevässä tutkimusyksikössä. Hän kommunikoi tieteenaloihin kiinnittyneiden satunnaisten ja vakavien korkeakoulututkijoiden kanssa samalla kun hän pyrkii legitimoimaan tutkimuksensa sekä soveltavien tutkijoiden että käytännön toimijoiden suuntaan. Hänen tutkimusintressinsä on siis korkeakoulutus, mutta saadakseen uskottavuuden toiminnalleen hänellä täytyy olla vankka kenttätieto korkeakoulutuksen toiminnasta. Teichler lukee tähän joukkoon itsensä lisäksi mm. Maurice Koganin ja Frans van Vughtin. Soveltava korkeakoulututkija pyrkii luomaan uskottavuutensa sillä, että hänen tutkimustyönsä ja muu tietojen keruu ja analyysi hyödyttää päätöksentekijöitä. Samalla hän voi osallistua myös erilaisiin kehittämishankkeisiin. Soveltava korkeakoulututkija voi työskennellä tutkimuslaitoksessa, kehittämisyksikössä tai yliopistojen hallinnossa. Konsulttia voi Teichlerin mukaan pitää linkkinä soveltavien tutkijoiden ja käytännön toimijoiden välillä. Hän tukeutuu kaikenlaiseen empiiriseen tietoon ja käytännön kokemuksiin neuvoessaan korkeakoulukentän toimijoita. Konsultti voi olla tutkija, joka on joksikin aikaa vaihtanut alaa. Hän voi myös olla käytännön toimija, tai päätoiminen neuvonantaja tai kollegoitaan avittava yliopistoihminen. Myös erisorttiset evaluaattorit kuuluvat tähän kategoriaan Käytännön kehittäjä pitää itseään korkeakoulutuksen asiantuntijana. Asiantuntijuuden perusta on luotu esimerkiksi erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä yliopistoissa (esimerkiksi rehtorina tai dekaanina) tai opetusministeriössä. Asiantuntijuus voi perustua myös akateemiseen asemaan ja statukseen tai henkilön poliittiseen merkitykseen. Oleellista näyttää olevan se, että asiantuntijuuden ja käytännön toimijan välinen ero on hämärtynyt. Oman lisänsä tähän keitokseen tuo vielä se, että eri toimijoiden roolit ovat koko ajan liikkeessä. Vakava korkeakoulututkija voi toimia välillä konsulttina. Käytännön kehittäjä voi toimia konsulttina tai soveltavana tutkija, ja institutionalisoitu- 10

14 Mitä on korkeakoulututkimus? Johdatus vuosikirjaan nut tutkija voi ottaa soveltajan, konsultin tai käytännön kehittäjän roolin. Tämä eri roolien sekoittuminen näyttää olevan myös julkisesti tunnustettu ja hyväksytty asia kuten Teichlerkin huomauttaa. Sellaiset järjestöt kuten vaikkapa EARDHE (European Association for Research and Development in Higher Education) tai EAIR (European Association for Institutional Research) ovat eri tahojen ammattilaisten ja asiantuntijoiden kohtauspaikkoja. Myös alan lehdet kuten Higher Education in Europe, Higher Education Management, Higher Education Policy ja Tertiary Education and Management luovat yhteisiä keskustelufoorumeita erilaisille asiantuntijuuksille. Korkeakoulutus on siis kaikkiaan varsin moniulotteinen sekä akateemisen tutkimuksen kohteena että yhteiskunnallisen vaikuttamisen kenttänä. Kentällä on monen tyyppisiä toimijoita, ja on monta erilaista tapaa jäsentää itse ilmiötä sekä akateemisesti että poliittisesti. Kentän luonteeseen kuuluu oleellisesti myös tarve määritellä, mitä korkeakoulututkimus on. Korkeakoulututkimuksen seuran yhtenä tärkeänä tavoitteena on kehittää korkeakoulututkimukselle sellainen inklusiivinen määritelmä, joka kutsuu piiriinsä erilaisia traditioita, mutta samalla tunnustaisi tiettyjä yhteisiä lähtökohtia sille, mitä korkeakoulututkimus on. Jotta tutkimukset pystyisivät kommunikoimaan keskenään, olisi tutkijoiden jaettava käsitys korkeakoulutuksesta tutkimuskohteena, johon erityisen sosiaalisen dynamiikan tuo korkeakoulutuksen erityisluonne. Täytyisi olla joitain yhteisesti hyväksyttyjä peruskäsitteitä ja mielellään myös yhteisesti jaettu käsitys siitä, miten korkeakoulutus toimii sosiaalisena järjestelmänä. Kuitenkin jo termi sosiaalinen järjestelmä (tai sosiaalinen systeemi) on helposti kiistanalainen ja se voi saada hyvinkin erilaisia tulkintoja eri tieteenaloilla. Ongelmana näyttää olevan se, miten saavutetaan riittävän koherentti määritelmä polttamatta kuitenkaan siltoja erilaisiin tutkimustraditioihin ja tiedon piireihin? Ratkaisuna esitämme tukeutumista sellaiseen kirjallisuuteen, jossa on yhdistetty sekä kenttätietoa että teoreettisia näkökulmia tavoitteena jäsentää korkeakoulutuksen omaleimaisuutta. Kenties kaikkein keskeisin teos tässä suhteessa on Burton Clarkin Higher Education System (1983), vaikka muitakin voitaisiin toki nimetä (kuten esimerkiksi Becher-Kogan 1992; Bourdieau 1988). Clarkin mukaan korkeakoulutuksen sosiaalisen dynamiikan lähtökohta on se, että korkeakoulutuksessa tuotetaan ja levitetään uutta tietoa. Yliopistoissa siis tehdään tutkimusta ja opetetaan uusinta tieteellistä tietoa. Tämä seikka erottaa korkeakoulut muista yhteiskunnan sosiaalisista järjestel- 11

15 Sakari Ahola & Jussi Välimaa mistä (kuten koululaitos, juridinen järjestelmä, terveydenhoito, armeija, jne.). Tämä lähtökohta, korkeakoulutuksen erityisluonne uuden tiedon tuottamisen ja uusintamisen laitoksena, vaikuttaa oleellisesti siihen, millaisia korkeakoulut ovat sosiaalisina instituutioina. Korkeakouluilla on esimerkiksi erityinen tutkimuksen mahdollistava infrastruktuuri (laboratorioita, luokkia, opettajia) ja omanlaisensa opettaja-opiskelija -suhteet. Korkeakouluilla on myös omaleimainen johtamisen ja hallinnoinnin struktuuri, joka tekee ja toimeenpanee päätöksiä. Lähtökohtaan liittyy myös se, että vain korkeakouluilla on oikeus antaa ylimmän asteen tutkintoja alallaan. Jotta tämä oikeus olisi uskottava, on sille löydettävä uskottava takaaja. Modernina aikana se on ollut kansallisvaltio. Kansallisvaltio on joko hyväksynyt tutkinnot (kuten Suomessa ja muualla manner-euroopassa) tai se on antanut luvan korkeakoulujen akkreditoinnille, tutkintojen laadun arvioinnille, kuten Yhdysvalloissa. Yleisemminkin voi sanoa, että korkeakoulujen on täytynyt järjestää suhteensa oman alueensa valtarakenteiden kanssa. Etenkin Euroopassa voi väittää, että yliopistot ovat olleet ennen kaikkea kansallisia instituutiota. Se millaisia hierarkkisia sosiaalisia järjestyksiä uuden tieteellisen tiedon tuottamisen ja levittämisen missio luo, tai miten kansalliset korkeakoulujärjestelmät on organisoitu, miten ne osallistuvat yhteiskunnan reproduktioon, millaisia kulttuureita yliopistojen sisältä löytyy, tai millaista opetus ja tutkimus on sisällöltään, ovat juuri korkeakoulututkimuksen omimpia teemoja. Suomessa korkeakoulututkimus on ainakin toistaiseksi lähinnä poikkitieteellinen tutkimuskohde. Maailmalla, erityisesti Yhdysvalloissa, on kuitenkin alan oppituoleja ja maisterintutkintoon johtavia koulutusohjelmia, joissa voi pätevöityä korkeakoulutuksen kentän moninaisiin kysymyksiin ja tehtäviin. Olisiko Suomessakin mentävä tähän suuntaan, on kysymys, jota parhaillaan pohditaan opetusministeriön käynnistämässä korkeakoulututkimuksen ja -opetuksen kehittämishankkeessa (siitä seuraavassa luvussa tarkemmin). Tällainen vaihtoehto ei kuitenkaan mielestämme sovellu suomalaiseen järjestelmään. Myös Teichlerin määritelmän mukaan korkeakoulututkimus on tutkimusala (field of research), jonka määrittelee tutkimuskohde korkeakoulutus ja erityinen tiedon intressi: korkeakoulututkimus on luonteeltaan ongelmia ratkaisevaa tai niihin reagoivaa tutkimusta. 12

16 Mitä on korkeakoulututkimus? Johdatus vuosikirjaan Suomalainen korkeakoulututkimus lyhyt katsaus Hieman esihistoriaa Suomalaiselle korkeakoulututkimukselle voidaan löytää pitkät historialliset juuret. Jo 1700-luvulta lähtien on Turun akatemian 1 ja Uppsalan yliopiston 2 väitöskirjoissa tutkittu suomalaisten ulkomaista opinkäyntiä keskiajalla. Erityisesti Paavali Juustenin piispainkronikka Chronicon episcoporum Finlandensium, jonka H.G. Porthan täydensi ja julkaisi 1700-luvun lopulla, on tärkeä merkkipaalu ylimmän opillisen sivistyksen tutkimuksen kannalta kuten Jussi Nuorteva (1997) on osoittanut omassa tähän pitkään traditioon liittyvässä väitöskirjassaan Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun Akatemian perustamista Systemaattisemman suomalaisen korkeakoulututkimuksen käynnistyminen voidaan paikantaa 1900-luvun alkupuolelle, kuten Arto Nevalan artikkelistakin käy jäljempänä ilmi. Varhaiset tutkimukset liittyivät säätykiertoon ja yliopistoon rekrytoitumiseen ja olivat nekin pääosin historiantutkijoitten aikaansaannoksia. Niistä alkaa tähän päivään ulottuva ja tieteellisessä keskustelussa edelleen kiivaanakin jatkuva (ks. Kivinen, Ahola & Hedman 2001) valikoitumistutkimuksen traditio, joka on yksi sosiologisen koulutustutkimuksen keskeisiä teemoja. Kiinnostus oppilaitten valikoitumiseen on yhteydessä 1800-luvun lopun yhteiskunnallisiin mullistuksiin, sääty-yhteiskunnan hajoamiseen ja järjestelmällisen peruskoulutuksen syntyyn (Kivinen 1988). Esimerkkinä voidaan mainita Kaarlo Jäntereen väitöskirja Koulunkäynti sosiaalisena ilmiönä vuodelta Siinä Jäntere tarkasteli Porin triviaalikoulua ja mm. sen oppilaitten kulkua yliopistoon, vaikka kyseessä ei varsinainen yliopistotutkimus ollutkaan. Kiintoisaa sen sijaan on jo työn otsikossa näkyvä sosiologinen ote. Koulutuksesta oli kehittymässä yksi yhteiskunnan perusinstituutio, jotain enemmän kuin seminarium religionis (Jäntere 1927, 1). 1 Professori Algot Scarinin laatima ja Martinus Tolpon puolustama väitöskirja Dissertatio historica de initiis rei literariea in Svethia (Aboae 1750). 2 Professori Erik Mikael Fantin johdolla julkaistu pro gradu -väitöskirja De studiosis Svecis in seminariis jesuitarum versus finem seculi XVI (Uppsaliae 1794). 13

17 Sakari Ahola & Jussi Välimaa Se, miten koulua on sittemmin rakennettu alhaalta ylös johtavaksi sosiaalisen kohoamisen mutta samalla ekskluusion ja uloslyönnin järjestelmäksi, on pitänyt sen nivelkohdissa tapahtuvan valikoitumisen tutkijoitten pysyvän kiinnostuksen kohteena. Ennen kuin tämä koulutusautomaatti (Ahola 1990, 39; vrt. Boudon 1974), joka näyttää edelleen väsymättä rullaavan, kunnolla käynnistyi, oli tosin tehtävä määrätietoista käännytystyötä (esim. Halila 1949, 42). Kunnossa piti olla myös niitten kouluttautumisen edellytysten, joita esim. L.A. Puntila tarkasteli Hämeen läänin pitäjistä tapahtunutta yliopistonkäyntiä koskeneessa tutkimuksessaan. Yhteiskunnassa täytyi olla olemassa selvä tietoisuus siitä, että korkeampi oppi oli jotakin tavoittelemisen arvoista. Lisäksi piti olla riittäviä taloudellisia edellytyksiä (Puntila 1934, 95). Koulutuksen nivominen yhtenäiseksi järjestelmäksi on ollut oleellinen osa kouluttautumisen edellytysten parantamisesta. Korkeakoulutuksen osalta se on merkinnyt massoittumista ja erilaisia ongelmia, joita on sitten 1950-luvulta lähtien tutkittu myös yliopistoissa kiihtyvään tahtiin luvun väitöskirjoista on syytä nostaa esiin Yrjö Vuorjoen tutkimus Akateemisen koulutuksen työmarkkinallinen tarkoituksenmukaisuus. Siitä voidaan hyvinkin katsoa alkaneeksi koulutuksen ja työelämän keskinäissuhteita kartoittavan tutkimuslinjan, joka korkeakoulutuksen osalta nousi varsinaiseen kukoistukseensa 1970-luvun laman jälkeisen akateemisen työttömyyden kasvun myötä. Vuorjoen uuden avauksen taustalta löytyy Suomen Ylioppilaskuntien Liiton vuonna 1946 Suomen Kulttuurirahastolta saamansa apurahan turvin tekemä laaja akateemisten työmarkkinoiden kartoitus sekä professori Heikki Waris kuinkas muuten. Korkeakoulutuksen ja työn yhteyksiä käsittelevistä väitöskirjoista voidaan vielä mainita Matti Parjasen Learning, earning and withdrawing (1979), jonka keskiössä tosin oli korkeakouluopintojen keskeyttämisproblematiikka, sekä Pasi Tulkin Valtion virka vai teollinen työ? Insinöörikoulutus sosiaalisena ilmiönä vuodelta Toinen, myös omalla tavallaan aikaansa edellä ollut väitöskirja oli Yrjö Littusen vuonna 1956 ilmestynyt Opintoympäristön vaikutus korkeakouluopiskelussa. Siinäkin taustavoimana oli SYL, ja kysymykset liikkuivat opintoahtaudesta opiskelijoiden harrastuksiin ja väkijuomien käyttöön. Tiedekunnat opintoympäristönä oli puolestaan Marjatta Marinin vuonna 1970 puolustaman väitöskirjan otsikko. Myös opintoympäristöä ja opiskelijoiden sosialisaatiota on sittemmin tutkittu runsaasti eri näkökulmista, ja tänä päivänä keskiöön ovat nousseet erityisesti kysymykset korkeakoulutuksen vaikuttavuudesta. 14

18 Mitä on korkeakoulututkimus? Johdatus vuosikirjaan Tutkimuspoliittinen mielenkiinto herää Ensimmäisen kerran laajempi koulutus- ja tutkimuspoliittinen kiinnostus korkeakoulututkimukseen näyttää heränneen 1960-luvulla korkeakoulujen laajentumisen ja sisäisen hallinnon uudistamisen myötä. Opetusministeriö teetti Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksella uudistukseen liittyvää selvitystä, jonka yhteydessä kartoitettiin maamme korkeakoulututkimuksen tilaa ja tarvetta (Lillberg 1971) sekä julkaistiin ensimmäinen luettelo suomalaisesta korkeakoulututkimuksesta (Lillberg, Koskinen & Loikkanen 1972). Kasvatustieteiden tutkimuslaitos oli perustettu Jyväskylän yliopistohankkeen yhteydessä vuonna 1968 jatkamaan edeltäjänsä, vuonna 1957 perustetun Kasvatustieteellisen tutkimuskeskuksen toimintaa. Siitä on tullut maamme keskeinen koulutustutkimukseen erikoistunut laitos. Laitoksen kasvatteja ovat monet sittemmin tutuiksi tulleet korkeakoulututkimuksen nimet kuten esimerkiksi Päivi Elovainio, joka väitteli vuonna 1974 aiheesta Korkeakoululaitoksen rakenne ja yhteiskunnan muutos (ks. Sosiologia 1974). Elovainion työ on monella tapaa ajatuksellista jatkoa Jäntereen kysymyksenasetteluille siitä, miten yhteiskunnan muutos muovaa koulutusjärjestelmää, tässä tapauksessa vaikkapa eri tieteenalojen voimasuhteita. Elovainio on maininnan arvoinen siksikin, että hän harrasti vertailevaa korkeakoulututkimusta. Korkeakoulutuksen tutkimus voimistui KTL:ssa, kun tutkinnonuudistusreformin seuranta käynnistettiin laitoksessa 1970-luvulla. Tällä oli puolestaan omat vaikutuksensa. Ensinnäkin tutkijoiden yhteys opetusministeriöön seurantatutkimuksen rahoittajaan oli hyvin kiinteä: tutkimusten edistymisestä täytyi raportoida joka kolmas kuukausi. Toisaalta ministeriö halusi rahoittaa vain soveltavaa tutkimusta, mistä syystä akateemisia opinnäytteitä ei saanut tehdä ministeriön maksamalla ajalla. Tämä politiikka alkoi muuttua vasta 1980-luvun lopulla ja lopullisesti se hylättiin 1990-luvulla (Välimaa 2000). Millaista sitten oli korkeakoulututkimus 1960-luvulla mainittujen selvitysten perusteella? Johtuen siitä, että Lillbergin ja kumppanien bibliografiaan oli otettu kaikki materiaali komiteamietintöjä ja tilastoja myöden, on painotus korkeakoulujen hallinnon ja johtamisen alueella, kuten oheisesta taulukosta näkyy. Kun kaikkiaan listattuja tutkimuksia, selvityksiä ja raportteja oli vajaat viisisataa, näistä neljännes luokittui kyseiseen kategoriaan. Toinen, lähes yhtä suuri ryhmä, kosketteli opetusta ja opiskelua. 15

19 Sakari Ahola & Jussi Välimaa TAULUKKO luvun korkeakoulututkimus tutkimusalueittain Tutkimusala f % Korkeakoulujen hallinto ja johto ,2 Opetus ja opiskelu ,7 Opiskelijakunta ja opiskelijaelämä yleensä 79 16,6 Tieteellinen tutkimustyö ja korkein opetus yleensä 71 15,1 Korkeakoulujen sijainti, rakennukset ja varusteet 36 7,6 Tutkinnot, todistukset ja oppiarvot 24 5,0 Opiskelijoiden terveydenhoito 15 3,2 Opetus- ja muu henkilökunta 14 2,9 Opintojen rahoitus 13 2,7 Yhteensä Lillbergin (1971) korkeakouluille lähettämän tutkimuskyselyn perusteella tärkeimmät ajankohtaiset korkeakoulututkimuksen teemat liittyivät opiskelijoiden taustaan, muihin ominaisuuksiin ja käyttäytymiseen. Tuolloin, luvun alussa, tärkeimmiksi lisätutkimusta kaipaaviksi alueiksi nimettiin opetusmenetelmät, korkeakoulun tehtävät ja tuloksellisuus, korkeakouluun pääsy sekä tutkintojärjestelmä. Kaikkia näitä kysymyksiä on sittemmin runsaasti tutkittu. Mitään merkittäviä väitöskirjoja 60-luku ei tuottanut erilaisia puheenvuoroja ja pamfletteja sitäkin enemmän. Ainoa bibliografiaan merkitty on Isto Ruoppilan väitöskirja Nuorten ja varttuneiden opiskelijoiden väliset asenne-erot eräissä ylioppilaspohjaisissa oppilaitoksissa vuodelta Tutkimus ja politiikka Koulutuksen tutkimuslaitos on järjestänyt vuodesta 1981 lähtien korkeakoulututkimuksen symposiumia, joka on kerännyt laajasti niin tutkijoita, hallintoihmisiä kuin muitakin asiasta kiinnostuneista ajankohtaisista korkeakoulukysymyksistä keskustelemaan. Erityinen kytkentä tutkimuksen ja hallinnon välillä juontuu jo vuosikymmen aiemmin tavaksi tulleisiin opintoasianvirkamiesten ja korkeakoulututkijoitten neuvottelupäiviin. Julkaistua materiaalia löytyy esim. Jyväskylässä vuonna 1971 pidetyistä neuvottelupäivistä (ks. Kalaja & Lillberg 1972). Ajalleen tyypillisesti tuolloin kes- 16

20 Mitä on korkeakoulututkimus? Johdatus vuosikirjaan kusteltiin mm. siitä, pitäisikö niin opetusministeriöön kuin korkeakouluihinkin saada erityiset korkeakoulututkimusta hallinnoivat virastot. Silloinen KTL:n johtaja, Juhani Karvonen, määrittelikin alustuksessaan, että korkeakoulututkimuksen tulee palvella korkeakoulujen kehittämistä (emt. 16). Matti Parjanen, jonka aloitteesta Tampereelle puuhattiin korkeakoulutuksen professuuria, puolestaan kyseli tieteellisen, oppiaineissa tehtävän tutkimuksen ja opintoasiantoimistoihin tai rehtorinvirastoihin mahdollisesti keskitettävän tutkimuksen keskinäissuhteiden perään. Sen enempää ministeriöön kuin korkeakoulujen hallintoonkaan ei sitten kuitenkaan perustettu erityisiä tutkimusorganisaatioita, vaan alue jäi edelleen KTL:n ja lähinnä yksittäisten asiasta kiinnostuneitten tutkijoitten varaan. Poikkeuksina voidaan mainita Korkeakoulu- ja tiedepoliittinen tutkimussäätiö (KTTS), josta lisää jäljempänä, sekä Joensuun korkeakoulussa toteutettu ministeriön yliopisto ja ympäristö -tutkimushanke, jonka tiimoilta Ari Antikainen väitteli vuonna 1976 otsikolla Suomen korkeakouluverkko ja sen kehitysmahdollisuudet. Antikainen on ollut Joensuun yliopiston kasvatussosiologian maan ensimmäisen alan oppituolin professori vuodesta Toinen maininnan arvoinen hanke ja hahmo on Joensuun yliopistossa luvun lopulla toteutettu Ilmapiirit, kentät ja kulttuurit -projekti, joka oli jatkoa johtajansa professori Y.P. Häyrysen vuonna 1969 Helsingin yliopistossa suorittamalle opintoilmapiiritutkimukselle. Häyrynen väitteli vuonna 1970 aiheesta The flow of new students to different university fields. Career motivation, educational choice and discriminating effects of university admission. A study of Finnish female students. Vielä mainittuun symposiumiin palataksemme, ensimmäisen symposiumjulkaisun esipuheessa Mauri Panhelainen kuvaa korkeakoulututkimuksen tilannetta seuraavasti (Panhelainen 1981): Korkeakoulutukseen kohdistuvan tutkimuksen tie on kuitenkin ollut poikkeuksellisen kivinen, ei vähiten sen vuoksi, että pysyviä tutkimusresursseja on tällä sektorilla ollut maassamme olemattoman vähän. Tutkimus on tästä syystä usein ollut hajanaista ja katkelmallista, eikä soveltavan tutkimuksen pohjaksi ole useinkaan voitu riittävässä määrin kehittää perustutkimusvalmiutta ja tutkimuksen tieteellisen tason kannalta välttämätöntä teorianmuodostusta. Symposiumin esitelmät tarjoavat yhden läpileikkauksen tuon ajan korkeakoulututkimukseen. Valikoituminen ja sen hallinnollinen puoli, opiskelijava- 17

21 Sakari Ahola & Jussi Välimaa linnat, olivat edelleen tapetilla. Esimerkiksi Hannu Jalkanen ja Pentti Määttä kertoivat abiturienttien opiskelusuunnitelmista ja niiden toteutumisen edellytyksistä. Laajemman korkeakoulutus ja yhteiskunta -teeman alla Päivi Elovainio puolestaan kertoi jo edellä mainittuun väitöskirjaansa liittyen siitä, miten 1800-luvun lopun yhteiskunnalliset ristiriidat vaikuttivat korkeakoululaitoksen laajenemiseen ja eri tieteenalojen painottumiseen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Kyseessä lienee vertailevan korkeakoulututkimuksen alkusoitto maassamme. Omat teemaryhmänsä olivat ansainnet korkeakouluopiskelijoiden tiedekäsitykset ja opinto-orientaation kehitys, joiden voi katsoa edustavan tutkimuksen oppimispsykologista valtavirtaa. Tähän liittyvät kysymykset - kuten mitä ja miten korkeakouluopiskelijat oppivat - ovat edelleen ajankohtaisia ja esimerkki uusia lähestymistapoja mm. piilo-opetussuunnitelman käsitteen kautta saaneesta korkeakoulututkimuksen linjasta (esim. Ahola & Olin 2000). Myös evaluaatio oli päivän sana jo vuonna Kuten edellä mainittiin, on korkeakoulututkimuksella ollut erityinen ja aina välin ongelmaiseksi kärjistynyt suhde korkeakouluhallintoon ja -politiikkaan. Tämä ei johtune niinkään siitä, että korkeakoulututkimus olisi jotenkin käytännönläheisempää ja siitä syystä politiikka-alttiimpaa kuin vaikkapa sosiaalipolitiikka tai joku muu yhteiskuntatiede, vaan siitä, että korkeakoulututkimuksella ei ole ollut omaa tieteellistä kotiaan, paikkaansa Alma Materin turvallisessa huomassa. Korkeakoulututkimuksen symposiumit ovatkin osaltaan olleet tärkeitä tutkijayhteisön integraatiota edistäneitä tapahtumia. Tästä kertoo myös toisen symposiumin avauksessa vuonna 1984 puhunut Markku Linna (ks. Lestinen 1985): Korkeakoulututkijoitten seminaarit ovat 1980-luvulla saaneet toisenlaisen painotuksen. Niistä on muodostunut tutkijoiden jatkokoulutusluonteisia tapaamisia ja tutkimuksen arviointitilaisuuksia, joiden ohjelma on tieteellisesti korkeatasoinen ja ne ovat saaneet myös kansainvälistä väritystä. Keskustelu käydään nyt tutkijoiden välillä ja tutkimuksen intressejä etusijalla pitäen. Toisaalta Linnalla oli korkeakoulupolitiikan tekijänä ja tutkimustiedon hyväksikäyttäjänä hieman samaa pelkoa kuin kansliapäällikkö Jaakko Nummisella, jonka Kasvatus-lehdessä ilmestynyttä puheenvuoroa Linna esityksessään 18

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu 2015-2016

Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu 2015-2016 Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus -Taidekoulu 2015-2016 MUUTOKSET MAHDOLLISIA! Opintotyyppi Perusopintoja Koulutusala Kasvatustieteellinen Oppiaine Kasvatustiede Vastaava yliopisto Oulun yliopisto

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007 Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Taustaa Lähihistorian tutkimus yliopistollisesta koulutuksesta on vähäistä Koulutus

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Yliopisto-opiskelijoiden sosiaalinen tasa-arvo Suomessa toisesta maailmansodasta 2010- luvulle

Yliopisto-opiskelijoiden sosiaalinen tasa-arvo Suomessa toisesta maailmansodasta 2010- luvulle Yliopisto-opiskelijoiden sosiaalinen tasa-arvo Suomessa toisesta maailmansodasta 2010- luvulle Sosiaalinen ulottuvuus korkeakoulutuksessa -tapahtuma Helsinki 2.11.2015 Arto Nevala Dosentti, yliopistonlehtori

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 3 Toiminnan rahoitus 2002. 4 Toimintalukuja. 5 Johtaja ja johtokunta. 7 Tutkimusryhmät 2002. 8 Järjestettyjä seminaareja

SISÄLTÖ. 3 Toiminnan rahoitus 2002. 4 Toimintalukuja. 5 Johtaja ja johtokunta. 7 Tutkimusryhmät 2002. 8 Järjestettyjä seminaareja Toimintakertomus 2002 SISÄLTÖ 3 Toiminnan rahoitus 2002 4 Toimintalukuja 5 Johtaja ja johtokunta 7 Tutkimusryhmät 2002 8 Järjestettyjä seminaareja 9 Väitöksiä ja palkintoja 10 Tutkimuslaitoksen uusia julkaisuja

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Maanantai 26. helmikuuta

Maanantai 26. helmikuuta OPETUSMINISTERIÖ OHJELMA Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 15.2.2007 Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012 -konferenssi 26. 27. helmikuuta 2007, Marina Congress Centre, Helsinki Maanantai

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA. Liisa Salo

JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA. Liisa Salo JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA Liisa Salo Metropolia Ammattikorkeakoulu 2 JULKAISUN TUOTTAMINEN Mitä Miksi - Kenelle Miten Valinnat Rajaukset Metropolia Ammattikorkeakoulu 3 MITÄ Julkaisun teema, sisältö:

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Sosiologipäivät, Kuopio Korkeakoulutuksen sosiologia -työryhmä Jarkko Tirronen YTT Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus jarkko.tirronen@uef.fi Jarkko Tirronen

Lisätiedot

2.7.2015 KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ

2.7.2015 KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ Dekaanin päätös 1 (5) TEHTÄVÄSELOSTE KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittuminen Turun yliopiston kasvatustieteiden

Lisätiedot

Osmo Lampinen (toim.) AMMATTIKORKEAKOULUT - vaihtoehto yliopistolle. SUB Göttlngen 204421233 GAUDEAMUS OTATTETO OY

Osmo Lampinen (toim.) AMMATTIKORKEAKOULUT - vaihtoehto yliopistolle. SUB Göttlngen 204421233 GAUDEAMUS OTATTETO OY Osmo Lampinen (toim.) AMMATTIKORKEAKOULUT - vaihtoehto yliopistolle SUB Göttlngen 204421233 GAUDEAMUS OTATTETO OY Sisällys Osa 1 Osmo Lampinen Ammattikorkeakoulujen kehittämisen vaihtoehdot 11 1. Lähtökohdat

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen

Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen Yliopistolaki 2 Tehtävät Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN

ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN Reetta Muhonen (TaY, TaSTI) Metodifestivaalit 19.8.2015 Opinteitä ikääntyvien yliopistoon. Sotien sukupolvi ja yliopiston ylistys 17.10.2014, Jyväskylän

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Pedagoginen johtaminen Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Kipinöitä organisaatio muutos: pienestä ja matalasta, suureen ja hierarkkiseen globaali näkökulma: kilpailutekijänä osaaminen ja sen kehittäminen

Lisätiedot

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 Sisällys Esipuhe... 10 1. Johdanto... 11 2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 2.1 Sosiaaliset rakenteet... 15 2.2 Yhteisö... 17 2.3 Yhteiskunta... 22 2.4 Ryhmä... 24 2.5 Organisaatio...

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen tutkimus korkeakoulukontekstissa.

Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen tutkimus korkeakoulukontekstissa. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA julistetaan haettavaksi Koulutuksen tutkimuslaitos 1. Tutkijan määräaikainen virkasuhde ajaksi 1.11.2008 30.9.2011 Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi?

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.12. Lue, miten jatkat opintojasi.

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat Kunnioitettu opettajani, professori Seppo Hölötä piti virkaanastujaisesitelmänsä aiheesta Yliopisto menneisyyden ja tulevaisuuden välissä. Näissä avaussanoissani

Lisätiedot

HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto

HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto CIMON KIINA-SEMINAARI 4.3.2010 Helsinki Congress Paasitorni Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamistieteiden laitos Higher Education Group seppo.holtta@uta.fi HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri 1 Tukes avajaisseminaari 9.2.2011 Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri Prof. Kaija Leena Saarela Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalouden laitos Turvallisuuden

Lisätiedot

IL-SUOSITUKSEN TILANNE

IL-SUOSITUKSEN TILANNE IL-SUOSITUKSEN TILANNE Riitta-Liisa Karjalainen / Kaija Kivikoski Amk-kirjastojen Pedagogiikka-työryhmä Leena Järveläinen Yo-kirjastojen Informaatiolukutaitoverkosto STKS:n IL-seminaari, 29.11.2012 ESITYKSEN

Lisätiedot

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Skidi Kids -seminaari Tampere 22.5.2013 Tutkimuksen tausta Kansainvälisissä

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI Tiina Kosunen, HY Peda-forum Kuusamo 11.11.2004 Työpajan sisältö Portfolioajattelu Opetusportfolio oman työn kehittämisessä Sisältö Rakenne Opetusportfolio virantäytön

Lisätiedot

Tieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia

Tieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia Tieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia Tutkimuksen tietohallinto tutkijan tukena -seminaari 16.3.2010, Helsinki Opetusneuvos Olli Poropudas OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot

Aikuiskasvatus ja elinikäisen oppimisen ideologia

Aikuiskasvatus ja elinikäisen oppimisen ideologia Aikuiskasvatus ja elinikäisen oppimisen ideologia Aikuiskasvatus ja elinikäisen oppimisen ideologia Yhteiskunnalliset ja maailmanlaajuiset muutokset, kuten globalisaatio ja tietoyhteiskuntaan siirtyminen,

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Koponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi

Koponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Koponeuvoston kevään päätös 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Tänään Alkulämmittely Ajankohtaiset asiat Audintointituloksen ja YOPALAn esittely Palauttetta opetuksesta, kuka,

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot