HEIMOJA, HENGENVILJELYÄ JA HALLINTOA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HEIMOJA, HENGENVILJELYÄ JA HALLINTOA"

Transkriptio

1

2 HEIMOJA, HENGENVILJELYÄ JA HALLINTOA Korkeakoulututkimuksen vuosikirja 2002 Sakari Ahola & Jussi Välimaa (toim.)

3 TÄTÄ JULKAISUA MYY Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PL 35, (Freda) Jyväskylä Puh. (014) Fax (014) Sposti: www: Copyright 2002 Kirjoittajat ja Koulutuksen tutkimuslaitos Yhteistyökumppani: Korkeakoulututkimuksen seura Kansi ja ulkoasu: Martti Minkkinen Taitto: Kaija Mannström Jyväskylän yliopistopaino, kannet ER-paino Ky Jyväskylä 2002 ISBN

4 Sisältö Esipuhe... 3 I Mitä on korkeakoulututkimus? Sakari Ahola & Mitä on korkeakoulututkimus? Jussi Välimaa Johdatus vuosikirjaan... 7 II Yliopiston ideaalit ja akateemiset heimokulttuurit Leena Koski Yliopiston sisäinen toimintalogiikka 1900-luvun lopun muutoksissa Oili-Helena Ylijoki Yliopisto-opiskelun hyveet ja paheet III Yliopisto ja johtaminen Jouni Kekäle Johtaminen eri tieteenalakulttuureissa...75 Pertti Malkki Strategia-ajattelun lähtökohtia yliopiston johtamisessa IV Toiminta ja politiikka Ellen Piesanen Päivi Tynjälä Petri Lempinen Arto Nevala Avoin yliopisto yksilöllistyvän yhteiskunnan markkinoilla Kirjoittamalla oppiminen konstruktivistista yliopistopedagogiikkaa tavoitteena asiantuntijatiedon kehittyminen Opintososiaaliset kysymykset korkeakoulu- ja opiskelijatutkimuksen kohteena Aluepolitiikasta uudenlaiseen eriarvoistumiseen? Korkeakoulutus, yhteiskunta ja tasa-arvo Suomessa toisen maailmansodan jälkeen Kirjoittajat

5

6 Esipuhe Käsillä on suomalaisen korkeakoulututkimuksen vuosikirja. Tämä on syksyllä 1999 perustetun korkeakoulututkimuksen seuran ensimmäinen julkaisu ja samalla toiminnallinen näyttö tiellä suomalaisten tieteellisten seurain arvovaltaiseen joukkoon. Kun päätimme ryhtyä seuran hallituksessa moiseen hankkeeseen, jouduimme miettimään pitkään paitsi kysymystä siitä, mitä korkeakoulututkimus oikein on, myös sitä, mitä ensimmäinen vuosikirja tulisi pitämään sisällään. Tunsimme myös sanojen ensimmäinen vuosikirja tulevaisuuteen ulottuvan velvoitteen painavan akateemisia hartioitamme. Ensimmäinen kysymys johti luontevasti toiseen: päätimme ottaa vuosikirjan tehtäväksi kertoa, mitä suomalainen korkeakoulututkimus on avaamalla siihen näkökulman 1990-luvulla julkaistuista väitöskirjoista. Tähän on monta hyvää syytä. Yhtäältä väitöskirjat korkeimpina akateemisina opinnäytteinä kertovat niistä tutkimuksen alueista, joilla korkeakoulututkimus on etabloitunut väitöskirjatasolle. Väitöskirjojen opinnäyteluonteeseen kuuluu se, että niissä tutkimusongelmat asetetaan osaksi jotain tieteellistä traditiota ja ne kontekstualisoidaan johonkin aikaan, paikkaan ja problematiikkaan. Niissä myös yleensä pohditaan oman ongelman ja lähestymistavan suhdetta lähitieteisiin ja muihin lähestymistapoihin. Väitöskirjassa esitetään tutkimukseen perustuvia johtopäätöksiä sekä ulotetaan tarkastelu tulevaan ainakin jatkotutkimuksen aiheita pohdiskellen. Nämä syyt antoivat meille toimittajille mahdollisuuden heittää artikkelien kirjoittajille seuraavat haasteet: väitelleitä pyydettiin asettamaan oman opinnäytteensä tutkimusongelma suomalaisen ja/tai kansainvälisen korkeakoulututkimuksen kenttään, arvioimaan kriittisesti omia lähtökohtiaan, viitekehystään ja tutkimustuloksiaan sekä analysoimaan alan nykytilaa ja kehitystä. Lopuksi kirjoittajia pyydettiin arvioimaan tutkimuksensa vaikuttavuutta korkeakoulupoliittisen päätöksenteon kannalta. Vaikka tehtävänasettelu oli selkeä, se ei osoittautunut kovin helpoksi. Monille palaaminen oman työn lähtökohtiin tuntui vaikealta eikä vaikuttavuudenkaan arviointikaan ollut helppoa. 3

7 Haaviimme tarttuikin sekä tyylipuhtaita tieteellisiä artikkeleita pienin henkilökohtaisin kommentein että omakohtaisempiakin kertomuksia väitöskirjaproblematiikasta. Ja hyvä näin. Voimmekin vuosikirjassa esittää varsin monipuolisen kuvan siitä, mitä suomalainen väitöskirjatasoinen korkeakoulututkimus on 1990-luvulla ollut, mistä se on kysymyksenasettelunsa ammentanut ja mitä sillä on mahdollisesti tarjottavana korkeakoulupolitiikan työkalupakkiin. Haluamme vielä kiittää opetusministeriötä vuosikirjahankkeen tukemisesta sekä kaikkia kirjoittajia mielenkiintoisesta työprosessista. Turussa ja Jyväskylässä Toimittajat 4

8 I Mitä on korkeakoulututkimus?

9

10 Mitä on korkeakoulututkimus? Johdatus vuosikirjaan Sakar ari i Ahola & Jussi Välimaa Kysymme tässä johdantoluvussa aluksi, mitä korkeakoulututkimus on ja ketkä sitä tekevät. Tämän jälkeen luomme lyhyen katsauksen korkeakoulututkimuksen perinteisiin Suomessa. Lopuksi johdatamme lukijan kirjan artikkeleiden teemoihin sekä kuvaamme sitä 1990-luvun väitöskirjojen kenttää, johon kirjoittajien työt sijoittuvat. Korkeakoulututkimuksen tiedonintressit Mitä korkeakoulututkimus siis oikein on? Yhden lähtökohdan tähän kysymykseen vastaamiselle on antanut eurooppalaisen korkeakoulututkimuksen tunnetuimpiin nimiin kuuluva professori Ulrich Teichler (2000). Hän on jakanut korkeakoulututkimuksen neljään erilaiseen alueeseen (spheres of knowledge), joilla on yhteytensä tieteenalojen erilaisiin tiedonintresseihin, kuten esimerkiksi Tony Becher (1989) on osoittanut. Korkeakoulututkimuksen eri näkökulmia ja niihin vetoa tuntevia tieteitä on Teichlerin (2000) mukaan seuraavasti: 1) Kvantitatiivis-strukturaaliset näkökulmat. Tarkasteltaessa korkeakoulutusta tästä perspektiivistä kiinnostuksen kohteena voivat olla esimerkiksi korkeakoulutukseen valikoituminen, eliitti- ja massakorkeakoulutuksen teemat, diversifikaatio sekä työelämän ja korkeakoulutuksen väliset suhteet. Teichlerin mukaan sosiologit ja taloustieteilijät käsittelevät usein näitä kysymyksiä. 2) Tieto- ja oppiainekohtaiset näkökulmat. Tämän lähestymistavan kiinnostuksen kohteena ovat akateemisen ja ammatillisen välinen problematiikka, tieteenalojen sisäiset ja niiden väliset toimintamekanismit, tiedon hankkimisen 7

11 Sakari Ahola & Jussi Välimaa ja käytön ongelmat tai tutkimuksen, opetuksen ja opetussuunnitelmien väliset suhteet. Nämä kysymykset kiinnostavat usein kasvatuksen asiantuntijoita ja niitä tieteenaloja, jotka tutkivat tiedettä ja tieteen historiaa (kuten sosiologia, historia ja filosofia). 3) Yksilön tai opettamisen ja oppimisen näkökulmat. Tällaisia ovat esimerkiksi kommunikaation ja opintojen ohjauksen kysymykset, oppimis- ja opettamistyylien tutkimus tai vaikkapa opiskelijoiden ja opettajien toiminta ja keskinäissuhteet. Teichlerin mukaan kasvatustiede ja psykologia ovat näiden näkökulmien tutkimuksessa avaintieteenaloja, mutta myös sosiologialla voi olla kauhansa tässä sopassa. 4) Instituution, organisaation ja hallinnon näkökulmat. Näistä perspektiiveistä tarkastellen kiinnostavia ilmiöitä ovat korkeakoulujen suunnittelun, hallinnon ja johtamisen kysymykset. Tämän ohella mielenkiinto voi kohdistua päätöksentekoon, rahoitukseen ja resurssien jakoon. Tieteenaloista juridiikka, valtio-oppi, taloustieteet ja hallintotieteet ovat tärkeimmät tieteenalat, vaikka myös organisaatiososiologiaa kiinnostavat samat kysymykset. Teichlerin jaottelu osoittaa, että korkeakoulutusta on lähestytty ja voidaan lähestyä monen eri tieteenalan ja tiedonintressin näkökulmista. Tätä voi pitää sekä korkeakoulututkimuksen rikkautena että sen ongelmana. Tutkimusta tehdään monista lähtökohdista ja näkökulmista, mutta ne eivät aina välttämättä kommunikoi hyvin keskenään. Samalla on pidettävä mielessä myös se, että korkeakoulutus yhteiskunnallisen toiminnan kenttänä vaikuttaa myös tutkimuksen kysymyksenasetteluihin ja tutkijoiden rooleihin koulutuspoliittisessa keskustelussa. Jäsentääksemme tilannetta edelleen tarkastelemme seuraavassa Teichleria mukaillen kuutta erilaista korkeakoulutuksen asiantuntijuuden ideaalityyppiä, jotka kuvaavat asiantuntijuuden eri ulottuvuuksia. Asiantuntijuuden tyyppejä ovat (vrt. El-Khawas 2000): 1. Akateeminen asiantuntijuus (teoriat ja metodologia) 2. Käytännön asiantuntijuus (kenttätieto) 3. Policy-asiantuntijuus (sovellusten kehittäminen) Ulottuvuuksista akateeminen asiantuntijuus on oman tieteenalan teorioiden ja metodologian hallintaa. Toisena ulottuvuutena on kenttätieto, ts. ymmärrys siitä miten korkeakoulutus toimii järjestelmänä ja kulttuurina. Kenttätietoon kuuluu myös empiirinen tuntemus korkeakoulutuksen toimintatavoista. Kolmas asiantuntijuuden tyyppi liittyy sovellutusten kehittämiseen. Se 8

12 Mitä on korkeakoulututkimus? Johdatus vuosikirjaan on kykyä ja taitoa kehittää toimivia ratkaisuja erilaisiin käytännön ongelmiin ja on näin ollen läheisessä kytköksessä politiikkaan. Ideaalityypit Asiantuntijuuden luonne teoria/metodologia kenttätieto sovellusten kehittäminen Tieteenalaan perustuva, ++ satunnainen korkeakoulututkija Tieteenalaan perustuva, ++ + vakava korkeakoulu-tutkija Akateeminen, + +. Institutionalisoitunut korkeakoulututkija Soveltava korkeakoulututkija. + + Konsultti + ++ Reflektiivinen toimija, käytännön kehittäjä Satunnainen korkeakoulututkija on tutkija, joka tarkastelee oman tieteenalansa traditioiden varassa korkeakoulutusta. Tämän ideaalityypin tutkija kiinnostuu akateemisen uransa aikana eri asioista ja ilmiöistä, joista yksi on korkeakoulutus. Helposti käy niin, että hän suuntaa ja kirjoittaa tutkimuksensa omalle tieteenalalleen ja pyrkii kommunikoimaan sen yhteisön kanssa. Samalla hän voi kuitenkin rikastuttaa korkeakoulututkimusta uusilla teoreettisilla näkökannoilla. Usein häneltä puuttuu kuitenkin kenttätietoa, ts. tietoa siitä, mitä korkeakouluissa käytännössä tapahtuu, eikä häntä myöskään kiinnosta se miten hänen ajatuksiaan voisi soveltaa käytäntöön. Klassikoista Talgot Parsons, Niklas Luhmann, Jürgen Habermas ja Anthony Giddens ovat Teichlerin mukaan esimerkejä tästä ideaalityypistä. Vakava korkeakoulututkija muistuttaa satunnaista korkeakoulututkijaa siinä mielessä, että myös hän tarkastelee korkeakoulutusta jonkin tieteenalan 9

13 Sakari Ahola & Jussi Välimaa näkökulmasta. Toisin kuin edellisessä ideaalityypissä vakavilla korkeakoulututkijoilla korkeakoulutus voi olla koko akateemisen uran kestävä kiinnostuksen kohde. He ovat myös lähempänä käytännöllisemmin suuntautuneita tutkijoita, sillä heillä on hyvä tuntuma kentän toimintaan. Tästä syystä heillä on myös enemmän vaikutusta käytännöllisesti suuntautuneisiin tutkijoihin. Teichlerin mukaan Burton Clark, Martin Trow, Tony Becher ja Pierre Bourdieau kuuluvat tähän ryhmään. Institutionalisoitunut korkeakoulututkija työskentelee tavallisesti korkeakoulututkimusta tekevässä tutkimusyksikössä. Hän kommunikoi tieteenaloihin kiinnittyneiden satunnaisten ja vakavien korkeakoulututkijoiden kanssa samalla kun hän pyrkii legitimoimaan tutkimuksensa sekä soveltavien tutkijoiden että käytännön toimijoiden suuntaan. Hänen tutkimusintressinsä on siis korkeakoulutus, mutta saadakseen uskottavuuden toiminnalleen hänellä täytyy olla vankka kenttätieto korkeakoulutuksen toiminnasta. Teichler lukee tähän joukkoon itsensä lisäksi mm. Maurice Koganin ja Frans van Vughtin. Soveltava korkeakoulututkija pyrkii luomaan uskottavuutensa sillä, että hänen tutkimustyönsä ja muu tietojen keruu ja analyysi hyödyttää päätöksentekijöitä. Samalla hän voi osallistua myös erilaisiin kehittämishankkeisiin. Soveltava korkeakoulututkija voi työskennellä tutkimuslaitoksessa, kehittämisyksikössä tai yliopistojen hallinnossa. Konsulttia voi Teichlerin mukaan pitää linkkinä soveltavien tutkijoiden ja käytännön toimijoiden välillä. Hän tukeutuu kaikenlaiseen empiiriseen tietoon ja käytännön kokemuksiin neuvoessaan korkeakoulukentän toimijoita. Konsultti voi olla tutkija, joka on joksikin aikaa vaihtanut alaa. Hän voi myös olla käytännön toimija, tai päätoiminen neuvonantaja tai kollegoitaan avittava yliopistoihminen. Myös erisorttiset evaluaattorit kuuluvat tähän kategoriaan Käytännön kehittäjä pitää itseään korkeakoulutuksen asiantuntijana. Asiantuntijuuden perusta on luotu esimerkiksi erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä yliopistoissa (esimerkiksi rehtorina tai dekaanina) tai opetusministeriössä. Asiantuntijuus voi perustua myös akateemiseen asemaan ja statukseen tai henkilön poliittiseen merkitykseen. Oleellista näyttää olevan se, että asiantuntijuuden ja käytännön toimijan välinen ero on hämärtynyt. Oman lisänsä tähän keitokseen tuo vielä se, että eri toimijoiden roolit ovat koko ajan liikkeessä. Vakava korkeakoulututkija voi toimia välillä konsulttina. Käytännön kehittäjä voi toimia konsulttina tai soveltavana tutkija, ja institutionalisoitu- 10

14 Mitä on korkeakoulututkimus? Johdatus vuosikirjaan nut tutkija voi ottaa soveltajan, konsultin tai käytännön kehittäjän roolin. Tämä eri roolien sekoittuminen näyttää olevan myös julkisesti tunnustettu ja hyväksytty asia kuten Teichlerkin huomauttaa. Sellaiset järjestöt kuten vaikkapa EARDHE (European Association for Research and Development in Higher Education) tai EAIR (European Association for Institutional Research) ovat eri tahojen ammattilaisten ja asiantuntijoiden kohtauspaikkoja. Myös alan lehdet kuten Higher Education in Europe, Higher Education Management, Higher Education Policy ja Tertiary Education and Management luovat yhteisiä keskustelufoorumeita erilaisille asiantuntijuuksille. Korkeakoulutus on siis kaikkiaan varsin moniulotteinen sekä akateemisen tutkimuksen kohteena että yhteiskunnallisen vaikuttamisen kenttänä. Kentällä on monen tyyppisiä toimijoita, ja on monta erilaista tapaa jäsentää itse ilmiötä sekä akateemisesti että poliittisesti. Kentän luonteeseen kuuluu oleellisesti myös tarve määritellä, mitä korkeakoulututkimus on. Korkeakoulututkimuksen seuran yhtenä tärkeänä tavoitteena on kehittää korkeakoulututkimukselle sellainen inklusiivinen määritelmä, joka kutsuu piiriinsä erilaisia traditioita, mutta samalla tunnustaisi tiettyjä yhteisiä lähtökohtia sille, mitä korkeakoulututkimus on. Jotta tutkimukset pystyisivät kommunikoimaan keskenään, olisi tutkijoiden jaettava käsitys korkeakoulutuksesta tutkimuskohteena, johon erityisen sosiaalisen dynamiikan tuo korkeakoulutuksen erityisluonne. Täytyisi olla joitain yhteisesti hyväksyttyjä peruskäsitteitä ja mielellään myös yhteisesti jaettu käsitys siitä, miten korkeakoulutus toimii sosiaalisena järjestelmänä. Kuitenkin jo termi sosiaalinen järjestelmä (tai sosiaalinen systeemi) on helposti kiistanalainen ja se voi saada hyvinkin erilaisia tulkintoja eri tieteenaloilla. Ongelmana näyttää olevan se, miten saavutetaan riittävän koherentti määritelmä polttamatta kuitenkaan siltoja erilaisiin tutkimustraditioihin ja tiedon piireihin? Ratkaisuna esitämme tukeutumista sellaiseen kirjallisuuteen, jossa on yhdistetty sekä kenttätietoa että teoreettisia näkökulmia tavoitteena jäsentää korkeakoulutuksen omaleimaisuutta. Kenties kaikkein keskeisin teos tässä suhteessa on Burton Clarkin Higher Education System (1983), vaikka muitakin voitaisiin toki nimetä (kuten esimerkiksi Becher-Kogan 1992; Bourdieau 1988). Clarkin mukaan korkeakoulutuksen sosiaalisen dynamiikan lähtökohta on se, että korkeakoulutuksessa tuotetaan ja levitetään uutta tietoa. Yliopistoissa siis tehdään tutkimusta ja opetetaan uusinta tieteellistä tietoa. Tämä seikka erottaa korkeakoulut muista yhteiskunnan sosiaalisista järjestel- 11

15 Sakari Ahola & Jussi Välimaa mistä (kuten koululaitos, juridinen järjestelmä, terveydenhoito, armeija, jne.). Tämä lähtökohta, korkeakoulutuksen erityisluonne uuden tiedon tuottamisen ja uusintamisen laitoksena, vaikuttaa oleellisesti siihen, millaisia korkeakoulut ovat sosiaalisina instituutioina. Korkeakouluilla on esimerkiksi erityinen tutkimuksen mahdollistava infrastruktuuri (laboratorioita, luokkia, opettajia) ja omanlaisensa opettaja-opiskelija -suhteet. Korkeakouluilla on myös omaleimainen johtamisen ja hallinnoinnin struktuuri, joka tekee ja toimeenpanee päätöksiä. Lähtökohtaan liittyy myös se, että vain korkeakouluilla on oikeus antaa ylimmän asteen tutkintoja alallaan. Jotta tämä oikeus olisi uskottava, on sille löydettävä uskottava takaaja. Modernina aikana se on ollut kansallisvaltio. Kansallisvaltio on joko hyväksynyt tutkinnot (kuten Suomessa ja muualla manner-euroopassa) tai se on antanut luvan korkeakoulujen akkreditoinnille, tutkintojen laadun arvioinnille, kuten Yhdysvalloissa. Yleisemminkin voi sanoa, että korkeakoulujen on täytynyt järjestää suhteensa oman alueensa valtarakenteiden kanssa. Etenkin Euroopassa voi väittää, että yliopistot ovat olleet ennen kaikkea kansallisia instituutiota. Se millaisia hierarkkisia sosiaalisia järjestyksiä uuden tieteellisen tiedon tuottamisen ja levittämisen missio luo, tai miten kansalliset korkeakoulujärjestelmät on organisoitu, miten ne osallistuvat yhteiskunnan reproduktioon, millaisia kulttuureita yliopistojen sisältä löytyy, tai millaista opetus ja tutkimus on sisällöltään, ovat juuri korkeakoulututkimuksen omimpia teemoja. Suomessa korkeakoulututkimus on ainakin toistaiseksi lähinnä poikkitieteellinen tutkimuskohde. Maailmalla, erityisesti Yhdysvalloissa, on kuitenkin alan oppituoleja ja maisterintutkintoon johtavia koulutusohjelmia, joissa voi pätevöityä korkeakoulutuksen kentän moninaisiin kysymyksiin ja tehtäviin. Olisiko Suomessakin mentävä tähän suuntaan, on kysymys, jota parhaillaan pohditaan opetusministeriön käynnistämässä korkeakoulututkimuksen ja -opetuksen kehittämishankkeessa (siitä seuraavassa luvussa tarkemmin). Tällainen vaihtoehto ei kuitenkaan mielestämme sovellu suomalaiseen järjestelmään. Myös Teichlerin määritelmän mukaan korkeakoulututkimus on tutkimusala (field of research), jonka määrittelee tutkimuskohde korkeakoulutus ja erityinen tiedon intressi: korkeakoulututkimus on luonteeltaan ongelmia ratkaisevaa tai niihin reagoivaa tutkimusta. 12

16 Mitä on korkeakoulututkimus? Johdatus vuosikirjaan Suomalainen korkeakoulututkimus lyhyt katsaus Hieman esihistoriaa Suomalaiselle korkeakoulututkimukselle voidaan löytää pitkät historialliset juuret. Jo 1700-luvulta lähtien on Turun akatemian 1 ja Uppsalan yliopiston 2 väitöskirjoissa tutkittu suomalaisten ulkomaista opinkäyntiä keskiajalla. Erityisesti Paavali Juustenin piispainkronikka Chronicon episcoporum Finlandensium, jonka H.G. Porthan täydensi ja julkaisi 1700-luvun lopulla, on tärkeä merkkipaalu ylimmän opillisen sivistyksen tutkimuksen kannalta kuten Jussi Nuorteva (1997) on osoittanut omassa tähän pitkään traditioon liittyvässä väitöskirjassaan Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun Akatemian perustamista Systemaattisemman suomalaisen korkeakoulututkimuksen käynnistyminen voidaan paikantaa 1900-luvun alkupuolelle, kuten Arto Nevalan artikkelistakin käy jäljempänä ilmi. Varhaiset tutkimukset liittyivät säätykiertoon ja yliopistoon rekrytoitumiseen ja olivat nekin pääosin historiantutkijoitten aikaansaannoksia. Niistä alkaa tähän päivään ulottuva ja tieteellisessä keskustelussa edelleen kiivaanakin jatkuva (ks. Kivinen, Ahola & Hedman 2001) valikoitumistutkimuksen traditio, joka on yksi sosiologisen koulutustutkimuksen keskeisiä teemoja. Kiinnostus oppilaitten valikoitumiseen on yhteydessä 1800-luvun lopun yhteiskunnallisiin mullistuksiin, sääty-yhteiskunnan hajoamiseen ja järjestelmällisen peruskoulutuksen syntyyn (Kivinen 1988). Esimerkkinä voidaan mainita Kaarlo Jäntereen väitöskirja Koulunkäynti sosiaalisena ilmiönä vuodelta Siinä Jäntere tarkasteli Porin triviaalikoulua ja mm. sen oppilaitten kulkua yliopistoon, vaikka kyseessä ei varsinainen yliopistotutkimus ollutkaan. Kiintoisaa sen sijaan on jo työn otsikossa näkyvä sosiologinen ote. Koulutuksesta oli kehittymässä yksi yhteiskunnan perusinstituutio, jotain enemmän kuin seminarium religionis (Jäntere 1927, 1). 1 Professori Algot Scarinin laatima ja Martinus Tolpon puolustama väitöskirja Dissertatio historica de initiis rei literariea in Svethia (Aboae 1750). 2 Professori Erik Mikael Fantin johdolla julkaistu pro gradu -väitöskirja De studiosis Svecis in seminariis jesuitarum versus finem seculi XVI (Uppsaliae 1794). 13

17 Sakari Ahola & Jussi Välimaa Se, miten koulua on sittemmin rakennettu alhaalta ylös johtavaksi sosiaalisen kohoamisen mutta samalla ekskluusion ja uloslyönnin järjestelmäksi, on pitänyt sen nivelkohdissa tapahtuvan valikoitumisen tutkijoitten pysyvän kiinnostuksen kohteena. Ennen kuin tämä koulutusautomaatti (Ahola 1990, 39; vrt. Boudon 1974), joka näyttää edelleen väsymättä rullaavan, kunnolla käynnistyi, oli tosin tehtävä määrätietoista käännytystyötä (esim. Halila 1949, 42). Kunnossa piti olla myös niitten kouluttautumisen edellytysten, joita esim. L.A. Puntila tarkasteli Hämeen läänin pitäjistä tapahtunutta yliopistonkäyntiä koskeneessa tutkimuksessaan. Yhteiskunnassa täytyi olla olemassa selvä tietoisuus siitä, että korkeampi oppi oli jotakin tavoittelemisen arvoista. Lisäksi piti olla riittäviä taloudellisia edellytyksiä (Puntila 1934, 95). Koulutuksen nivominen yhtenäiseksi järjestelmäksi on ollut oleellinen osa kouluttautumisen edellytysten parantamisesta. Korkeakoulutuksen osalta se on merkinnyt massoittumista ja erilaisia ongelmia, joita on sitten 1950-luvulta lähtien tutkittu myös yliopistoissa kiihtyvään tahtiin luvun väitöskirjoista on syytä nostaa esiin Yrjö Vuorjoen tutkimus Akateemisen koulutuksen työmarkkinallinen tarkoituksenmukaisuus. Siitä voidaan hyvinkin katsoa alkaneeksi koulutuksen ja työelämän keskinäissuhteita kartoittavan tutkimuslinjan, joka korkeakoulutuksen osalta nousi varsinaiseen kukoistukseensa 1970-luvun laman jälkeisen akateemisen työttömyyden kasvun myötä. Vuorjoen uuden avauksen taustalta löytyy Suomen Ylioppilaskuntien Liiton vuonna 1946 Suomen Kulttuurirahastolta saamansa apurahan turvin tekemä laaja akateemisten työmarkkinoiden kartoitus sekä professori Heikki Waris kuinkas muuten. Korkeakoulutuksen ja työn yhteyksiä käsittelevistä väitöskirjoista voidaan vielä mainita Matti Parjasen Learning, earning and withdrawing (1979), jonka keskiössä tosin oli korkeakouluopintojen keskeyttämisproblematiikka, sekä Pasi Tulkin Valtion virka vai teollinen työ? Insinöörikoulutus sosiaalisena ilmiönä vuodelta Toinen, myös omalla tavallaan aikaansa edellä ollut väitöskirja oli Yrjö Littusen vuonna 1956 ilmestynyt Opintoympäristön vaikutus korkeakouluopiskelussa. Siinäkin taustavoimana oli SYL, ja kysymykset liikkuivat opintoahtaudesta opiskelijoiden harrastuksiin ja väkijuomien käyttöön. Tiedekunnat opintoympäristönä oli puolestaan Marjatta Marinin vuonna 1970 puolustaman väitöskirjan otsikko. Myös opintoympäristöä ja opiskelijoiden sosialisaatiota on sittemmin tutkittu runsaasti eri näkökulmista, ja tänä päivänä keskiöön ovat nousseet erityisesti kysymykset korkeakoulutuksen vaikuttavuudesta. 14

18 Mitä on korkeakoulututkimus? Johdatus vuosikirjaan Tutkimuspoliittinen mielenkiinto herää Ensimmäisen kerran laajempi koulutus- ja tutkimuspoliittinen kiinnostus korkeakoulututkimukseen näyttää heränneen 1960-luvulla korkeakoulujen laajentumisen ja sisäisen hallinnon uudistamisen myötä. Opetusministeriö teetti Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksella uudistukseen liittyvää selvitystä, jonka yhteydessä kartoitettiin maamme korkeakoulututkimuksen tilaa ja tarvetta (Lillberg 1971) sekä julkaistiin ensimmäinen luettelo suomalaisesta korkeakoulututkimuksesta (Lillberg, Koskinen & Loikkanen 1972). Kasvatustieteiden tutkimuslaitos oli perustettu Jyväskylän yliopistohankkeen yhteydessä vuonna 1968 jatkamaan edeltäjänsä, vuonna 1957 perustetun Kasvatustieteellisen tutkimuskeskuksen toimintaa. Siitä on tullut maamme keskeinen koulutustutkimukseen erikoistunut laitos. Laitoksen kasvatteja ovat monet sittemmin tutuiksi tulleet korkeakoulututkimuksen nimet kuten esimerkiksi Päivi Elovainio, joka väitteli vuonna 1974 aiheesta Korkeakoululaitoksen rakenne ja yhteiskunnan muutos (ks. Sosiologia 1974). Elovainion työ on monella tapaa ajatuksellista jatkoa Jäntereen kysymyksenasetteluille siitä, miten yhteiskunnan muutos muovaa koulutusjärjestelmää, tässä tapauksessa vaikkapa eri tieteenalojen voimasuhteita. Elovainio on maininnan arvoinen siksikin, että hän harrasti vertailevaa korkeakoulututkimusta. Korkeakoulutuksen tutkimus voimistui KTL:ssa, kun tutkinnonuudistusreformin seuranta käynnistettiin laitoksessa 1970-luvulla. Tällä oli puolestaan omat vaikutuksensa. Ensinnäkin tutkijoiden yhteys opetusministeriöön seurantatutkimuksen rahoittajaan oli hyvin kiinteä: tutkimusten edistymisestä täytyi raportoida joka kolmas kuukausi. Toisaalta ministeriö halusi rahoittaa vain soveltavaa tutkimusta, mistä syystä akateemisia opinnäytteitä ei saanut tehdä ministeriön maksamalla ajalla. Tämä politiikka alkoi muuttua vasta 1980-luvun lopulla ja lopullisesti se hylättiin 1990-luvulla (Välimaa 2000). Millaista sitten oli korkeakoulututkimus 1960-luvulla mainittujen selvitysten perusteella? Johtuen siitä, että Lillbergin ja kumppanien bibliografiaan oli otettu kaikki materiaali komiteamietintöjä ja tilastoja myöden, on painotus korkeakoulujen hallinnon ja johtamisen alueella, kuten oheisesta taulukosta näkyy. Kun kaikkiaan listattuja tutkimuksia, selvityksiä ja raportteja oli vajaat viisisataa, näistä neljännes luokittui kyseiseen kategoriaan. Toinen, lähes yhtä suuri ryhmä, kosketteli opetusta ja opiskelua. 15

19 Sakari Ahola & Jussi Välimaa TAULUKKO luvun korkeakoulututkimus tutkimusalueittain Tutkimusala f % Korkeakoulujen hallinto ja johto ,2 Opetus ja opiskelu ,7 Opiskelijakunta ja opiskelijaelämä yleensä 79 16,6 Tieteellinen tutkimustyö ja korkein opetus yleensä 71 15,1 Korkeakoulujen sijainti, rakennukset ja varusteet 36 7,6 Tutkinnot, todistukset ja oppiarvot 24 5,0 Opiskelijoiden terveydenhoito 15 3,2 Opetus- ja muu henkilökunta 14 2,9 Opintojen rahoitus 13 2,7 Yhteensä Lillbergin (1971) korkeakouluille lähettämän tutkimuskyselyn perusteella tärkeimmät ajankohtaiset korkeakoulututkimuksen teemat liittyivät opiskelijoiden taustaan, muihin ominaisuuksiin ja käyttäytymiseen. Tuolloin, luvun alussa, tärkeimmiksi lisätutkimusta kaipaaviksi alueiksi nimettiin opetusmenetelmät, korkeakoulun tehtävät ja tuloksellisuus, korkeakouluun pääsy sekä tutkintojärjestelmä. Kaikkia näitä kysymyksiä on sittemmin runsaasti tutkittu. Mitään merkittäviä väitöskirjoja 60-luku ei tuottanut erilaisia puheenvuoroja ja pamfletteja sitäkin enemmän. Ainoa bibliografiaan merkitty on Isto Ruoppilan väitöskirja Nuorten ja varttuneiden opiskelijoiden väliset asenne-erot eräissä ylioppilaspohjaisissa oppilaitoksissa vuodelta Tutkimus ja politiikka Koulutuksen tutkimuslaitos on järjestänyt vuodesta 1981 lähtien korkeakoulututkimuksen symposiumia, joka on kerännyt laajasti niin tutkijoita, hallintoihmisiä kuin muitakin asiasta kiinnostuneista ajankohtaisista korkeakoulukysymyksistä keskustelemaan. Erityinen kytkentä tutkimuksen ja hallinnon välillä juontuu jo vuosikymmen aiemmin tavaksi tulleisiin opintoasianvirkamiesten ja korkeakoulututkijoitten neuvottelupäiviin. Julkaistua materiaalia löytyy esim. Jyväskylässä vuonna 1971 pidetyistä neuvottelupäivistä (ks. Kalaja & Lillberg 1972). Ajalleen tyypillisesti tuolloin kes- 16

20 Mitä on korkeakoulututkimus? Johdatus vuosikirjaan kusteltiin mm. siitä, pitäisikö niin opetusministeriöön kuin korkeakouluihinkin saada erityiset korkeakoulututkimusta hallinnoivat virastot. Silloinen KTL:n johtaja, Juhani Karvonen, määrittelikin alustuksessaan, että korkeakoulututkimuksen tulee palvella korkeakoulujen kehittämistä (emt. 16). Matti Parjanen, jonka aloitteesta Tampereelle puuhattiin korkeakoulutuksen professuuria, puolestaan kyseli tieteellisen, oppiaineissa tehtävän tutkimuksen ja opintoasiantoimistoihin tai rehtorinvirastoihin mahdollisesti keskitettävän tutkimuksen keskinäissuhteiden perään. Sen enempää ministeriöön kuin korkeakoulujen hallintoonkaan ei sitten kuitenkaan perustettu erityisiä tutkimusorganisaatioita, vaan alue jäi edelleen KTL:n ja lähinnä yksittäisten asiasta kiinnostuneitten tutkijoitten varaan. Poikkeuksina voidaan mainita Korkeakoulu- ja tiedepoliittinen tutkimussäätiö (KTTS), josta lisää jäljempänä, sekä Joensuun korkeakoulussa toteutettu ministeriön yliopisto ja ympäristö -tutkimushanke, jonka tiimoilta Ari Antikainen väitteli vuonna 1976 otsikolla Suomen korkeakouluverkko ja sen kehitysmahdollisuudet. Antikainen on ollut Joensuun yliopiston kasvatussosiologian maan ensimmäisen alan oppituolin professori vuodesta Toinen maininnan arvoinen hanke ja hahmo on Joensuun yliopistossa luvun lopulla toteutettu Ilmapiirit, kentät ja kulttuurit -projekti, joka oli jatkoa johtajansa professori Y.P. Häyrysen vuonna 1969 Helsingin yliopistossa suorittamalle opintoilmapiiritutkimukselle. Häyrynen väitteli vuonna 1970 aiheesta The flow of new students to different university fields. Career motivation, educational choice and discriminating effects of university admission. A study of Finnish female students. Vielä mainittuun symposiumiin palataksemme, ensimmäisen symposiumjulkaisun esipuheessa Mauri Panhelainen kuvaa korkeakoulututkimuksen tilannetta seuraavasti (Panhelainen 1981): Korkeakoulutukseen kohdistuvan tutkimuksen tie on kuitenkin ollut poikkeuksellisen kivinen, ei vähiten sen vuoksi, että pysyviä tutkimusresursseja on tällä sektorilla ollut maassamme olemattoman vähän. Tutkimus on tästä syystä usein ollut hajanaista ja katkelmallista, eikä soveltavan tutkimuksen pohjaksi ole useinkaan voitu riittävässä määrin kehittää perustutkimusvalmiutta ja tutkimuksen tieteellisen tason kannalta välttämätöntä teorianmuodostusta. Symposiumin esitelmät tarjoavat yhden läpileikkauksen tuon ajan korkeakoulututkimukseen. Valikoituminen ja sen hallinnollinen puoli, opiskelijava- 17

21 Sakari Ahola & Jussi Välimaa linnat, olivat edelleen tapetilla. Esimerkiksi Hannu Jalkanen ja Pentti Määttä kertoivat abiturienttien opiskelusuunnitelmista ja niiden toteutumisen edellytyksistä. Laajemman korkeakoulutus ja yhteiskunta -teeman alla Päivi Elovainio puolestaan kertoi jo edellä mainittuun väitöskirjaansa liittyen siitä, miten 1800-luvun lopun yhteiskunnalliset ristiriidat vaikuttivat korkeakoululaitoksen laajenemiseen ja eri tieteenalojen painottumiseen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Kyseessä lienee vertailevan korkeakoulututkimuksen alkusoitto maassamme. Omat teemaryhmänsä olivat ansainnet korkeakouluopiskelijoiden tiedekäsitykset ja opinto-orientaation kehitys, joiden voi katsoa edustavan tutkimuksen oppimispsykologista valtavirtaa. Tähän liittyvät kysymykset - kuten mitä ja miten korkeakouluopiskelijat oppivat - ovat edelleen ajankohtaisia ja esimerkki uusia lähestymistapoja mm. piilo-opetussuunnitelman käsitteen kautta saaneesta korkeakoulututkimuksen linjasta (esim. Ahola & Olin 2000). Myös evaluaatio oli päivän sana jo vuonna Kuten edellä mainittiin, on korkeakoulututkimuksella ollut erityinen ja aina välin ongelmaiseksi kärjistynyt suhde korkeakouluhallintoon ja -politiikkaan. Tämä ei johtune niinkään siitä, että korkeakoulututkimus olisi jotenkin käytännönläheisempää ja siitä syystä politiikka-alttiimpaa kuin vaikkapa sosiaalipolitiikka tai joku muu yhteiskuntatiede, vaan siitä, että korkeakoulututkimuksella ei ole ollut omaa tieteellistä kotiaan, paikkaansa Alma Materin turvallisessa huomassa. Korkeakoulututkimuksen symposiumit ovatkin osaltaan olleet tärkeitä tutkijayhteisön integraatiota edistäneitä tapahtumia. Tästä kertoo myös toisen symposiumin avauksessa vuonna 1984 puhunut Markku Linna (ks. Lestinen 1985): Korkeakoulututkijoitten seminaarit ovat 1980-luvulla saaneet toisenlaisen painotuksen. Niistä on muodostunut tutkijoiden jatkokoulutusluonteisia tapaamisia ja tutkimuksen arviointitilaisuuksia, joiden ohjelma on tieteellisesti korkeatasoinen ja ne ovat saaneet myös kansainvälistä väritystä. Keskustelu käydään nyt tutkijoiden välillä ja tutkimuksen intressejä etusijalla pitäen. Toisaalta Linnalla oli korkeakoulupolitiikan tekijänä ja tutkimustiedon hyväksikäyttäjänä hieman samaa pelkoa kuin kansliapäällikkö Jaakko Nummisella, jonka Kasvatus-lehdessä ilmestynyttä puheenvuoroa Linna esityksessään 18

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Yliopistolaki (2009), 2

Yliopistolaki (2009), 2 Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa.

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi P1a Sosiaalipolitiikan. P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op

1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi P1a Sosiaalipolitiikan. P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op LIITTEET Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa 1. vuosi 60 op P1a Sosiaalipolitiikan P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi 2 op maissa 4 op P2a Toimeentuloturvan ja

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto

Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto Strateginen rasti 15.5.2013: Hyvä tieteellinen käytäntö opetuksessa Markku Ihonen TENK:n ohje Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 4.6.2015 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet 1 20.5.2013 Sosiaalityön päättöseminaari STOS730 (2 op) Esittelijänä yliopistonlehtori Tuija Kotiranta prof.

Lisätiedot

Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa

Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa 1. vuosi 60 op P1a Sosiaalipolitiikan P1a Sosiaalipolitiikan P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op peruskurssi maissa

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 3 Toiminnan rahoitus 2002. 4 Toimintalukuja. 5 Johtaja ja johtokunta. 7 Tutkimusryhmät 2002. 8 Järjestettyjä seminaareja

SISÄLTÖ. 3 Toiminnan rahoitus 2002. 4 Toimintalukuja. 5 Johtaja ja johtokunta. 7 Tutkimusryhmät 2002. 8 Järjestettyjä seminaareja Toimintakertomus 2002 SISÄLTÖ 3 Toiminnan rahoitus 2002 4 Toimintalukuja 5 Johtaja ja johtokunta 7 Tutkimusryhmät 2002 8 Järjestettyjä seminaareja 9 Väitöksiä ja palkintoja 10 Tutkimuslaitoksen uusia julkaisuja

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 3.6.2014 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

2.7.2015 KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ

2.7.2015 KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ Dekaanin päätös 1 (5) TEHTÄVÄSELOSTE KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittuminen Turun yliopiston kasvatustieteiden

Lisätiedot

Tampereen yliopiston vuoden 2013 hallintotieteiden valintakokeen ennakkoaineisto GOVERNANCE. Hallintaa uusin muotoiluin. Toimittanut Ilari Karppi

Tampereen yliopiston vuoden 2013 hallintotieteiden valintakokeen ennakkoaineisto GOVERNANCE. Hallintaa uusin muotoiluin. Toimittanut Ilari Karppi Tampereen yliopiston vuoden 2013 hallintotieteiden valintakokeen ennakkoaineisto GOVERNANCE Hallintaa uusin muotoiluin Toimittanut Ilari Karppi Tampereen yliopisto johtamiskorkeakoulu 2013 Governance hallintaa

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

IL-SUOSITUKSEN TILANNE

IL-SUOSITUKSEN TILANNE IL-SUOSITUKSEN TILANNE Riitta-Liisa Karjalainen / Kaija Kivikoski Amk-kirjastojen Pedagogiikka-työryhmä Leena Järveläinen Yo-kirjastojen Informaatiolukutaitoverkosto STKS:n IL-seminaari, 29.11.2012 ESITYKSEN

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

OPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista

OPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista OPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden 29.9.2011 Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden YKY Vuoden 2011 alusta toimintansa aloittaneessa yksikössä oppiaineita vanhoista

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Ajankohtaista tiedepolitiikassa

Ajankohtaista tiedepolitiikassa Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila 12.11.2013 1 Tervetuloa! 2 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus

Lisätiedot

HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto

HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto CIMON KIINA-SEMINAARI 4.3.2010 Helsinki Congress Paasitorni Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamistieteiden laitos Higher Education Group seppo.holtta@uta.fi HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Tutkijatapaaminen 4.12.2008 Opetusministeriö TaSTI:n RAKE-ryhmä:

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kun pohjoiset yhteisöt, kestävä matkailu ja yhteiskunnan muutokset kiinnostavat, ota suunta Lapin

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos, Liisa Marttila, Oili-Helena Ylijoki ja Erkki Kaukonen Tieteen-, teknologian-

Lisätiedot

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI Tiina Kosunen, HY Peda-forum Kuusamo 11.11.2004 Työpajan sisältö Portfolioajattelu Opetusportfolio oman työn kehittämisessä Sisältö Rakenne Opetusportfolio virantäytön

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA Mirja Laitinen Tietopalvelupäällikkö, pedagoginen johtaja 4.10.2016 Tiedonhankinnan ja hallinnan opetuksen tavoitteet OPS2017 Rehtorin linjaukset:

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Laadukas oppiminen ja opetus Avoimessa yliopistossa. Saara Repo Pedagoginen yliopistonlehtori Avoin yliopisto Helsingin yliopisto 4.9.

Laadukas oppiminen ja opetus Avoimessa yliopistossa. Saara Repo Pedagoginen yliopistonlehtori Avoin yliopisto Helsingin yliopisto 4.9. Laadukas oppiminen ja opetus Avoimessa yliopistossa Saara Repo Pedagoginen yliopistonlehtori Avoin yliopisto Helsingin yliopisto 4.9.2012 Opetus Avoimessa yliopistossa Aina Helsingin yliopiston tutkintovaatimusten

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE 2.6.2010 OSIO IA Kirjaan perustuva koe Valintakoe on yhteinen seuraaviin yliopistoihin sosiaalityön oppiaineeseen hakeville: Helsingin yliopisto Itä Suomen yliopisto,

Lisätiedot

Miksipä Benchmarking?

Miksipä Benchmarking? Esityksen sisälmykset Miksipä Benchmarking? 1. yleistä (so. korkealentoista) benchmarkingista 2. kokemuksia yhdestä yritelmästä TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari 18.3.2005 Markku Ihonen Benchmarking

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kansainvälinen arviointi Väliraportti

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kansainvälinen arviointi Väliraportti Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kansainvälinen arviointi Väliraportti Peter Maassen TKI-päivät, Joensuu, 15.-16.2.2012 Esitys Enemmän irti innovaatiopolitiikasta seminaarissa

Lisätiedot

Yliopistopedagogiikan suuntaviivoja

Yliopistopedagogiikan suuntaviivoja Yliopistopedagogiikan suuntaviivoja Sari Lindblom Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus ja kehittämisyksikkö Kasvatustieteen laitos Tutkimuspohjainen opetuksen kehittäminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012- konferenssi 26.-27.2.2007, Helsinki Alustajat: Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Hannele Niemi, professori,

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni Koponeuvosto Palautteen hyödyntäminen 16.2.2017 Inari ja Joni Esittäytyminen nimi, mitä tekee, ainejärjestö ja oppiaine Inari, TYYn hallituksen kopo, Fobia, psykologia Joni, TYYn kopoasiantuntija, P-klubi,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot