Unelmia ja toimistohommia

Transkriptio

1 Q OSAVUOSIKATSAUS 1 Optimi ry:n virallinen äänenkannattaja 5. vsk nro 1 maaliskuu 2007 Maire & the boys 18 Kerho esittäytyy 28 Kylterin salainen ase 26

2 .:Pääkirjoitus:. Unelmia ja toimistohommia Pitkään mietittyäni aihetta tähän kirjoitukseen, päädyin miettimään syytä tälle toiminnalleni. Miksi kirjoitan jotain, mikä kuuluu päätoimittajan toimenkuvaan? Miksi olen kauppatieteiden opiskelijain ainejärjestön lehden päätoimittaja? Haluanko olla taloustieteilijä vai lehtimies? Haluanko olla kumpaakaan? Mikä minusta tulee isona? Kaverini äiti nauraa aina kertoessaan juttua siitä, kuinka hän oli kysynyt minulta ja kaveriltani ollessamme noin kymmenen vanhoja, että Mitäs työ pojat teette sitten isona? Olin siihen kuulemma pienen hetken mietittyäni vastannut Myö ostettaan Ferrari ja mennään naisiin. No, kauppatieteilijän palkoilla niitä Ferrareita joskus saatetaan ostaakin. Joka tapauksessa se on paras tähän mennessä antamani vastaus tuohon kysymykseen. Minä kun en tosiaan taida tietää vieläkään, mitä helvettiä minä sitten isona teen. Monet aloittavat yliopisto-opiskelunsa vuotiaina, yleensä suoraan lukion penkiltä tai armeijan suoritettuaan. Pitäisikö sen ikäisenä pystyä päättämään, mitä tekee lopun elämäänsä? Monet panostavat kauppatieteiden pääsykokeisiin huolella ja osa on jopa polleata porukkaa kun pääsee sisään sen vaivannäön jälkeen. Bileitä, vaikutusvaltaa, statusta ja rahaa. Ei ole minua kovempaa ja kauniimpaa! Mutta onko kaupallisen alan koulutus ja työelämä hektisessä ja yhä nopeammin muuttuvassa bisnesmaailmassa sitä, mitä he lopulta tajuavat oikeasti haluavansa? Tai kääntäen, entäs jos se loppuelämä ei olekaan toimitusjohtajan pesti ja optiomiljoonia vaikka niin on halunnutkin? Koulumaailma on muuttumassa myös entistä enemmän määrätietoisten uraohjusten kasvatuslaitokseksi. Lukion alkaessa pitäisi jo olla selvillä, mihin oppiaineisiin erikoistumista lähtee tutkinnollaan hakemaan. Niillä papereilla haetaan sitten jo selvillä olevaan jatko-opiskelupaikkaan. Eikös ennen lukioon menty mm. siitä syystä, ettei tiedetty mitä halutaan tehdä isona? Meinaa pukata nuorelle ihmiselle stressiä jos kysellään tosissaan loppuelämän suunnitelmia heti peruskoulun päätyttyä. Vaan pukkaahan tuo vähän vanhemmallekin, ainakin jonkin verran. Pienenä sitä itse haaveili formulakuskin tai jalkapalloilijan ammatista, mutta ne olivat lähinnä kaukaisia unelmia. En tiedä mikä minuun sitten on viimeisen parin vuoden aikana iskenyt, koska jossain minussa kytee nyt halu soittaa rokkibändissä. Sehän on normaalia jossain teini-iässä, että haluaa kitarasankariksi ja vaikka miksi. Miksi se iski vasta hieman myöhemmin? Vajaa vuosi sitten jouduin lopulta ostamaan sähkökitaran ja siitä lähtien on sointuja opeteltu, tosin vaihtelevalla menestyksellä. Mutta onhan Lemmykin vielä kuusikymppisenä aika äijä ja Keith Richardsia ei näytä mikään saavan hengiltä, joten vielä minulla aikaa riittää. Tosin korkeakoulutus ja rokkitähteys korreloivat aika huonosti. Pointti edellisessä oli se, että jos saisin elätettyä joku päivä itseni edes välttävästi soittamalla musiikkia (olettaen, että todella pitäisin touhusta), en välittäisi suurista tuloista ja bisnesillallisista jormaolliloiden kanssa (en tosin voi kieltää vielä niidenkään houkuttelevuutta). Tässä välin kehotankin sinua miettimään, onko tämä tutkinto mitä todella haluat? Jos näin on, niin anna mennä. Jos ei, niin tee asialle jotain ennen kuin kätesi ovat yhä syvemmällä paskassa. Jos et taas ole varma niin onnittelen valinnastasi, sillä tämän tutkinnon tuomilla eduilla ei ainakaan harmita niin paljon, kuin jos olisit työhösi tyytymätön matalapalkkapaavo. Edellä kertomani perusteella voinet sijoittaa minut helposti viimeisimpään ryhmään. Kuitenkin lähden tästä treenaamaan Thunderstruckia ja The trooperia, ihan varmuuden vuoksi Jussi Asikainen Päätoimittaja Osavuosikatsaus Ei se Ferrari lopulta lämmitä autotallissa samalla tavalla, jos se ei ole hankittu tekemällä itselleen mielekästä työtä. Itse asiassa 10 vuotta vanha Toyota Corolla lämmittää enemmän, kunhan olet nauttinut sen ostamiseen vaaditun rahasumman hankkimisesta. Vaikka näiden kahden eri auton hankkimiseen sitten menisikin sama aika, mutta eri ammateissa. Päätoimittajan kommentti: Lehtitiimi on saanut tälle vuodelle oman taittajan, yhden paluumuuttajan ja muutaman uuden kasvonkin. Kaikista näistä olen erittäin mielissäni, kiitoksia! Kaiken kruunaa härö päätoimittaja, jonka tehtävä vaikutti sopivan haastavalta heti ensimmäisessä lehtitiimin kokouksessa. Tasokkaan kylterijulkaisun jatkaminen lyhyenlännällä tekijäkaartilla vaikutti aluksi epävarmalta. Lopulta päädyttiin kuitenkin jopa runsaudenpulaan ja lehdestä olisi voinut tehdä nykyistä pidemmänkin. Ei kuitenkaan tuhlata kaikkia paukkuja kerralla. Pätevää raporttia löytyy niin viihteellisemmältä kuin asiapitoisemmalta linjalta kirjoitettuna. Kampuksen ravintoloihin luodaan katsaus Laurin toimesta ja mystinen Maire on seikkaillut miesten maailmassa. Kalle on rusentanut ajankohtaisen federaatiohankkeen annin yhteen sivuun, joten ei välttämättä tarvitse lukea monikymmensivuista alkuperäistä raporttia pysyäkseen kärryillä käsillä olevasta, toteutuessaan nopeasti aktualisoituvasta, muutoksesta. Lehden ulkoasun viilauksesta ja taittamisesta vielä kiitokset Laurille, visuaalisesti ollaan fashionably ROCK. 2

3 Osavuosikatsaus q4/2007 Puheenjohtajan palsta 4 Kilpajuoksua kellon kanssa kalenteri kaverinain SElvit ys 6 Kampuksen paras rafla Ravintolagallup Tapahtumat 8 Venäjä-sitsit Kylteripäivät Winter Jam Kvartaalin kasvot 9 Tiina Kettunen Tulevaisuus 10 Optimilaiset työelämässä Tiedätkö ketkä 11 nauttivat LUOTTAMUSTASI? Optimin hallitus Kyllin hyvää 14 Haku päälle! Optimi vuotta täy ttä juhlaa! reportaasi 18 Maire & The Boys kopo-asiaa 20 Itä-Suomen yliopisto tulee - oletko valmis? Kankkusen Jere, yo-kunnan hallituksen pj. Pienen pieni optimilainen kopona Alkavat kurssit ja yleiset tenttipäivät soluttautuminen 24 Näkökulmia puun takaa Tuomiotaloustiede 25 KEHON KIELI, 26 KYLTERIN SALAINEN ASE Päätoimittaja: Jussi Asikainen osavuosikatsaus@optimiry.org Kirjoittajat: Satu Hakola Ella Herranen Annika Hippi Heli Kymäläinen Jukka Moilanen Eero Mutanen Kalle Nordström Santtu Pulli Risto Salminen Maire Vaa Lauri Viljanen Laura Vireä Taitto: Lauri Kyöttinen Kannen kuva: Risto Salminen Painopaikka: Kopijyvä Oy, Joensuu Painos: 150 kpl Julkaisija: Optimi ry optimi@cc.joensuu.fi Copyright 2007 Optimi ry Osavuosikatsaus on Joensuun yliopiston kauppatieteiden opiskelijain ainejärjestö Optimin neljännesvuotisjulkaisu. MIKÄ IHMEEN KERHO? 28 KUNINGASKortti 30 3

4 .:Puheenjohtajan palsta:. VALMISTUNEITA Kolme kandidaattia: KTK, johtaminen Heidi Markkanen Joensuu KTK, markkinointi Piia Hiltunen Joensuu KTK, markkinointi Terhi Roivas Joensuu Neljä maisteria: KTM, johtaminen Heidi Häkkinen Joensuu KTM, johtaminen Henna Parkkinen Outokumpu KTM, laskentatoimi Kaarina Pesonen Helsinki KTM, markkinointi Karo Kettunen Rääkkylä Kilpajuoksua k kanssa kalent kaverinain... Kiire, kiire, kiire... Haluatko tuutoriksi syksyllä 2007? Haemme lukuvuodelle viittä tuutoria ohjaamaan uusia kauppatieteiden opiskelijoita. Tuutorina tehtäväsi on perehdyttää fuksit opintojen aloittamiseen ja opiskelijan arkeen syksyllä, mutta tuutorkoulutuksia järjestetään jo keväällä ja kesällä. Tärkeä osa tuutorointia on henkilökohtaisen opintosuunnitelman ohjaaminen. Sinun ei tarvitse tietää kaikkea kaikesta, mutta tuutorina toimit kuitenkin linkkinä taloustieteiden oppinaineryhmään, tiedekuntaan ja yliopiston neuvontapalveluihin. Palkkaa saat 10 tunnista tuutorointia eli yhteensä noin 100 ja lisäksi saat opintosuorituksen pienryhmäohjauksesta (n. 2-3 op). Tuutorilta odotetaan kohtalaista paneutumista ja menestystä opinnoissaan, yhteistyökykyä, avointa asennetta, sosiaalisuutta sekä aitoa kiinnostusta auttaa uusia opiskelijoita. Haemme sekä aikaisemmin tuutoreina toimineita että uusia kasvoja, ja toivomme edustusta eri vuosikursseilta. Hakuaika päättyy Vapaamuotoiset hakemukset Optimin sähköpostiin optimi@cc.joensuu.fi. Haastattelut suoritetaan Lisätietoja Kirsiltä fuksivastaava@cc.joensuu.fi tai Kiire on hyvin suhteellinen käsite. Sitä joko on tai sitten ei ole. Minulla sitä on aina. Vuosi sitten luulin olevani kovin kiireinen hoitaessani Optimin hallituksen yrityssuhdevastaavan pestiä, suorittaessani muutamia kauppatieteen peruskursseja ja urheillessani puoliaktiivisesti pysyäkseni fyysisesti tyydyttävässä kunnossa. Tuohon aikaan, aina onnistuessani tasapainottelemaan tässä kalenteriorjuudeksi kutsuttavassa lyhytelokuvassa tunsin itseni kovin tärkeäksi ja tehokkaaksi selviytyessäni niin koulusta kuin luottamustehtävistäkin. Nyt vuotta myöhemmin muistelen kaiholla tuota kultaista fuksivuotta, jolloin luottamustehtäviä, vastuuta ja ennen kaikkea kiireitä oli suhteessa huomattavasti nykyistä vähemmän. Viime yönä päivän sähköpostiruuhkaa purkaessani painoin viimeisen kerran send-nappia klo Pienen peiton potkiskelun jälkeen lähdin hetkeksi vähemmän kiireiseen paikkaan. Pitkäänhän tätä iloa ei kestänyt, aamulla 10 jälkeen herättyäni avasin ensimmäisenä sähköpostin ja kappas 13 uutta viestiä... Nytkin vieressäni oleva kello puhuu karua kieltä näyttäen ajaksi ja taas minulla on kiire. Mihin!? Niinpä hyvä kysymys.. Toisaalta, luultavammin aamulla tunnen itseni hieman vähemmän kiireiseksi kirjoitettuani tämänkin tekstin yöllä varastaen ajan lepoajasta. Nooh, unen substituutti on kahvi, ajattelen hyväksyen kaikessa hiljaisuudessa tämän pienen itsepetoksen. Kiire, kiire, kiire.. Huomenna - tänään oikeastaan - herään klo 9 purkamaan aamun aikana tulleet sähköpostit jättäen kiireen turvin aamupalan väliin ja kiirehtien kymmeneksi Auralle sopimaani oikeustaloustieteen ryhmätyöpalaveriin. Siellä voinen syödä aamupalan.. Pitäisiköhän se laittaa kalenteriin..? Seis! Nyt saa riittää. Eihän tässä ole enää mitään järkeä. En tahdo opiskelijatovereitteni valmistuttuaan muistavan minua kaverina, joka tukehtui, kun ei muistanut merkata kalenteriinsa, milloin on aika hengittää. Kuitenkin, aina silloin tällöin kiireesi tavallaan pysähtyy. Tai oikeastaan juoksevat asiat eivät vaan sinä pysähdyt. Niin kävi hiljattain minullekin, kun kesken kiireisimmän jouluruuhkan hyvä ystäväni soitti ja kysyi olisiko minulla aikaa tavata. Kerroin olevani töissä ja hoitavani illalla pari muuta deadlinen kirimää asiaa. Ystäväni totesi, että ehdittäisiinhän me tavata myöhemminkin, mikäli minulla on hänelle jossain välissä aikaa. 4

5 .:Pääyhteistyökumppanit 2007:. ellon eri Tämän jälkeen hän mainitsi lakonisesti, että olisi vain halunnut tavata minut kertoakseen hyvälle ystävälleen hänessä hiljattain havaitusta syövästä. Sillä hetkellä kiire loppui, työn teko loppui ja jopa aikakin tuntui pysähtyneen lysähtäessäni taukohuoneen tuolille pää täynnä ei-mitään. Paskamaisen epätodellinen tunne lamautti kehon ja mielen. Mihin minulla oikeastaan on kiire? Mikä saa ihmisen jumaloimaan kelloa ja kalenteria? Muuttuuko elämä kaiken tämän kiirehtimisen ja suorittamisen jälkeen yhtään paremmaksi? Tuskinpa. Kiireesi eivät kiirehtimällä vähene, eikä aikasi lisäänny stressaamalla. Kunnianhimoisinkin opintojen super-suorittaja voi joskus heittää hanskat tiskiin, tenttikirjat nurkkaan, skipata tentin ja lähteä ystäviensä kanssa viettämään laatuaikaa ilman sen suurempaa tarkoitusta. Kiirehtikää oikeiden asioiden puolesta. Kiirehtikää töistä kotiin nauttimaan läheistenne seurasta! Nauttikaa elämästä ja voikaa hyvin! Santtu Pulli Puheenjohtaja Optimi ry. 5

6 .:Selvitys:. Kampuksen paras rafla Seuraavat pari sivua sisältävät täyttä asiaa ja vähän vähemmän asiaa kampuksen ravintoloista. Koska kyseessä ei ole Michelin -opas tai edes Gautmillau -arvostelu, oli ruokailuun käytössä vain niukka ja rajallinen budjetti. Budjetti oli siis oma lompsani (lahjoituksia otetaan vastaan). Tämän takia kaikissa ravintoloissa on ruokailtu vain kerran. Jos vain mahdollista kannattaa tarkistaa netistä, missä kulloinkin syö. Menut löytyvät osoitteesta Ruokailupäivä 1 Ravintola Kuutti (Natura) Yliopistokatu 7 Ensimmäisenä ruokailupäivänä suuntaan ravintola Kuuttiin. Ravintola Kuutti sijaitsee viihtyisän Naturan kupeessa Biotieteiden tiedekunnan talon helmassa. Joo, ehkä jätetään vuodatus vähemmälle ja keskitytään asiaan. Ruoaksi valkkaan jauhelihapuikkoja ja perunoita. Mieleen jää erityisen mukava henkilökunta, joka ei pahastu edes pudottaessani vahingossa (hehe) kolikkoni kahvipannuun. Kuutti saa lisäpongoja tacoista ja salsasta, joita on lähes aina tarjolla. Kuutin aula ja pöytien vierusta on koristeltu täytetyillä eläimillä. Tästä johtuen koko ruokailun ajan tuntuu siltä, että joku tuijottaisi niskaan. No joo ei nyt ihan, mutta onnittelen itseäni siitä, että opiskelen kauppatieteitä enkä biologiaa. Motto: Se hymyilevä täti tarjoilee sulle tacoja. Ruokailupäivä 2 Ravintola Metla (Metla) Yliopistokatu 6 Toisena päivänä arvostelussa on Metla. Metla on rakennuksena erilainen ja siellä viihtyvät metsäläiset, eh metsätieteen opiskelijat, ovat myös erilaisia. Viereisessä pöydässä puhutaan sammalista sun muista, ah niin mielenkiintoisista, aiheista. Ruokana on broileria kasvispedillä. Harmikseni ruoka kuulostaa paremmalta lounaslistalla kuin se on lautasella. Ruoka ei ole huonoa, mutta se ei vastaa hintaansa, koska opiskelija-alennusta ei saa. Motto: Viereisten pöytien keskusteluja kuuntelemalla voit oppia paljon rakkosammalesta. Ruokailupäivä 3 Ravintola Aura (Aurora) Yliopistokatu 2 Tarjolla on yrttipaloja ja meksikolaista juustokeittoa, mutta päädyn kuitenkin ottamaan joensuulaista jauhelihakastiketta ja spaghettia. Kovasta yrityksestä huolimatta en saa ruokaa ilmaiseksi lehtijutun piikkiin. Aurassa ei liioin saa opiskelija-alennusta, joten joudun maksamaan törkeän kalliin hinnan, 7,00 euroa. Olin hei sitten ihan tosissani niistä lahjoituksista. Kalliimpi hinta taitaa todellakin nostaa laatua, sillä ruoka on parempaa kuin aikaisemmissa ravintoloissa. Myös sisustus tekee Aurasta raflaavamman kuin edellisissä paikoissa. Hieman parempi ruoka ja kivat pöydät eivät kuitenkaan korvaa lompakolleni aiheutunutta pahaa mieltä. Ruuhka-aikaan Careliassa on tiivis tunnelma Motto: Kauppatieteilijöiden rakennus - kalliimmat hinnat. Ruokailupäivä 4 Ravintola Corelli (Tiedepuisto) Länsikatu 15 Ravintola Corelli on Kampuksen eteläisin rafla. Talvisin kannattaa sitä suosia jo pelkän lämpimämmän ilmanalan takia. Hieman pidempi kävelymatka kuin muihin ravintoloihin ei haittaa. Pureva tuuli ja -30 asteen lämpötila eivät myöskään häiritse ruokaarvostelijaa. Puolimatkassa Corellille alkaa tuntua jopa jonkinmoista lämmöntunnetta. Hypotermialla ei ole osuutta asiaan. Ruokana on lihapullia, jotka ovat hintansa arvoisia. Itse asiassa ruoka on varmasti halvemman kastin parhaimmistoa. Motto: Kävelyllä on kiva käydä. Ruokailupäivä 5 Ravintola Verola (Regia) Tulliportinkatu 1 A Verola saa pisteitä hyvästä nimestään, onhan se verotoimiston vieressä. Siihen se sitten jääkin. Varmaan ihan kiva paikka, mutta ei huvita lähteä tallaamaan, kun on edelleenkin niin saakelin kylmä. Kävelymatka Corellille opetti. Motto: Eh, hyvä nimi Ruokalupäivä 6 Hesburger Siltakatu 6 Hesburgerin perusaatteisiin kuuluvat laadukas ja hyvä ruoka, viihtyisät tilat ja erinomainen palvelu. Saakeli. Nyt meni ohi aiheesta. Motto: Jos Amican paikat kyllästyttää Ruokailupäivä 7 Ravintola Puisto (Tiedepuisto) Länsikatu 15 Tiedepuiston toinen ruokapaikka, ravintola Puisto, vakuuttaa kaikin puolin. Lounaspöytä on paljon edustavampi kuin muualla. Sisustuksesta tulee jo oikeasti mieleen ravintola. Tilaan täytetyn lehtipihvin. Se on hyvää. Ravintola Puisto on kieltämättä kampuksen parhaita ravintoloita. Hinnat jätän kuitenkin mainitsematta. Opiskelija-alennuksista en edes puhu. Motto: Köyhät kyykkyyn, me tehdään gourmetia 6

7 .:Gallup:. Missä maistuu? Tiedepuiston miljöössä on mukava aterioida Ruokailupäivä 8 Ravintola Carelia (Carelia) Yliopistokatu 2 Ravintola Puiston jälkeen Ravintola Carelia tuntuu täyteen ahdetulta kouluruokalalta. Ruoka kauhotaan kaukaloista, jonka jälkeen se viedään omaan karsinaan syötäväksi. Jonot ovat pitkät, liian pitkät. Pitkän odotuksen jälkeen pääsen kaukaloille. Tarjolla on ainakin pastavuokaa ja päädynkin valitsemaan sen. Ruoka on ihan hyvää, mutta tunnelmaa laskee liian pienien karsinoiden takia. Motto: Ei ole tilaa, mutta kaverin sylissähän on kiva syödä. Ruokailupäivä 9 ravintola Pihlaja (Borealis) tha Poreallas Yliopistokatu 7 Tänään on vuorossa Borealis eli Poreallas. Porealtaaseen pätee sama kuin Metlaan. Asiakkaat ovat hieman erinäköisiä kuin muualla. Eri kansallisuudet ovat hyvin edustettuina. Itse asiassa tuntuu kuin olisi ulkomailla. Minä ja tilapäinen avustajani taidamme olla paikan ainoat suomalaiset, hurjaa. Ruoaksi otan naudanlihawokkia, joka on oikein huva valinta. Motto: Voit puhua muista ruokailijoista, kun ei ne kuitenkaan ymmärrä. Normipäivä 10 Ravintola Paha olo (Krapula) Laattakatu 2 Tänään piti ruokailla jossain, mutta eiliset illanistujaiset aiheuttavat päänsärkyä vielä tänäkin aamuna. Lukijoiden iloksi voin kuitenkin arvostella eiliset ruuat uusiksi. Porealtaan ruuat eivät maistu enää toiseen suuntaan mennessään ollenkaan niin hyvältä, ei kannata kokeilla. Yöllä syöty grilliruoka tuskin kiinnostaa ketään, joten jätän sen arvostelematta. Motto: - Ruokailupäivä 11 ravintola Pipetti (Futura) Yliopistokatu 7 Viimeisenä päivänä suuntaan ravintola Pipettiin. Ravintolan nimestä huolimatta annokset ovat ihan hyvän kokoisia. Syön juustotäytteistä uunimakkaraa, joka on ihan kelvollista. Mitään erikoista suuntaan tai toiseen ei jää mieleen. Motto: Kuka hel*etti näitä mottoja jaksaa keksiä? Peace out. Terhi Luukas syö joka arkipäivä koulun ravintoloissa. Kotona hän ei tee itse ruokaa, ja päivän toisen lämpimän aterian valmistaa Antti. Parhaiten koululla maistuu lasagne. - Syön Carelialla, mutta aikaisemmin söin usein myös Tiedepuistolla. Nyt kun sinne tuli toinen ravintola, Puisto, eivät he tee enää niin hyviä ruokia. Careliallakin on useammin huonoa kuin hyvää ruokaa. Anne Puumalainen valitsee ravintolakseen myös Carelian. - Syön koululla ehkä kerran viikossa, koska koulua on usein vain pari tuntia päivässä. Yleensä syön Carelialla, koska kurssit ovat nykyisin niin usein Auroralla. Tiedepuistolla ruoat ovat tulisempia ja mausteisempia, mutta kampuksella ei ruuissa ole eroja. Carelialla tavattu Mikael Wilska valitsee arkiravintolansa sijainnin perusteella. - Carelia on nyt pelipaikalla, lähimpänä luentoja. Käyn 3-4 kertaa viikossa koululla syömässä. Joskus käyn myös Tiedepuistolla kavereiden kanssa, koska siellä on parhaat ruoat. Jos olen Metrialla päin pyörimässä, käyn joskus myös Kemian rakennuksessa Pipetissä. Carelialla ruoka on tasaisen ok, Pipetissä ja Metsällä on hieman paremmat muonat. Carelian viihtyvyys kärsii, koska ruokailutilat ovat niin ahtaat. Helmikuun alussa Joensuuhun muuttanut Juha Kortelainen syö koululla niinä päivinä, kun hänellä on asiointia koululla. Carelia ei saa kehuja, vaikka se on hänenkin kantapaikkansa. - En kehuisi ruokia. Se vaan sattuu olemaan nurkilla, ja yleensä sinne mahtuu syömään ja siellä on yleensä muutama sortimentti enemmän. Syksyllä kävin enemmän pienissä ravintoloissa. Kirsi Hokkila linjaa jyrkästi Careliaa vastaan, vaikka käykin siellä lähes päivittäin. - Carelialla on tyhmiä asiakkaita, ahdasta ja tyhmiä myyjiä. Ne ovat veloittaneet minulta kahdesti Visan puolelta, vaikka olen selvästi sanonut että pankilta. Silti käyn siellä, koska se on lähellä. Tiedepuistolla kävisin mieluiten, mutta koska se on niin kaukana, ja koska olen kiireinen bisnesnainen en ehdi käydä siellä. Pikkuravintolat eivät ole kovin viihtyisiä, ne ovat syrjässä ja niissä loppuu joskus ruoka kesken. 7

8 .:Tapahtumat:. Venäjä-sitsit Aika ja paikka: Keskiviikko Metrialla. Osallistujia: Reilu 40. Eikös se niin mene että kun porukka vähenee niin pidot paranee.. Perusidea: Kevätkauden avajaissitsit. Sitsit olivat ns. poikkitieteelliset, joten paikalle olisi voinut saapua kuka hyvänsä mistä tahansa tiedekunnasta hyvänsä. Sitsejä vietettiin venäjä-teemalla ja illan edetessä meininki parani paranemistaan. Luonnollisesti tunnelma oli suoraan verrannollinen nautittujen snapsien lukumäärän kanssa. Snapseja hujahtikin porukan kurkusta alas varsin mainioon tahtiin, mikä tietenkin sopi hyvin tapahtuman luonteeseen. Palan painikkeena tarjolla oli mm. borschkeittoa. Ihmisiä oli paikalla hieman tavallista vähemmän, liekö tipaton tammikuu (mikä se on?) verottanut porukan määrää. Sitsien poikkitieteellisyydestä johtuen dresscodena oli haalarit, mutta osa vieraista oli osannut yhdistää hienosti myös venäjä-teeman näihin joka opiskelijan perusasusteisiin. Optimilaisten lisäksi paikalla oli Popsin, Legion, Metsäylioppilaiden ja Depiksen porukkaa. Kiitos vain kaikille mukana olleille. Puolen yön maissa suurin osa juhlakansasta jatkoi matkaansa ravintola BePopiin, jossa meno oli myös varsin mainio. PS. Optimi ry pahoittelee, mikäli sen valitsema sitsien teema on loukannut jotakuta jossakin. Älä valita, tykkäät kuitenkin. Tero Huumonen (oik.) palkittiin yhdessä Laura Vireän (ei vas.) kanssa äydestä fuksipassista Kylteripäivät Ajankohta: Osallistujia: Noin 450 Paikka: Tampere Perusidea: Kauppatieteiden opiskelijat ympäri Suomea kokoontuivat torstaina Tampereen Pakkahuoneelle yhteiseen seminaariin kuulemaan ajankohtaista asiaa liike-elämästä ja taloudesta. Tämän jälkeen edessä oli juhlaillallinen. Illallisen jälkeen löysättiin jo enemmän kravattia ja kylterit suuntasivat juhlimaan Tampereen yöelämään. Seuraavana päivänä oli edessä sillis salaisessa (ja edelleen mysteeriksi jääneessä) paikassa. Optimin hallitus oli majoittunut Tampereelle jo tiistai-iltana kypää edeltävän sefe-koulutuspäivän takia. Suuri osa hallituksesta jäi jatkamaan hämäläistymistä myös kypälle, loput optimilaiset saapuivat aamupäivän aikana omilla kyydeillään Tampereelle. Seminaari alkoi klo Pakkahuoneella. Puhujina olivat mm. Opryhmän pääekonomisti Timo Lindholm ja kansanedustajaehdokas Sauli Niinistö. Seminaarin jälkeen oli edessä majoittuminen Omenahotelliin ja valmistautuminen juhlaillalliselle, joka pidettiin liikekeskus Siperiassa komeissa tiloissa. Erityisen hyväksi ratkaisuksi koettiin arvotut istumapaikat, jotka mahdollistivat mainiosti tutustumisen muihin kyltereihin ympäri Suomea. Illallisen jälkeen verkostoituminen jatkui Tampereen yöelämässä. Suurin osa juhlaväestä suuntasi läheiseen Bepop-ravintolaan. Miedot juomat muuten vain 50 senttiä. Jostain syystä myöhemmästä illasta ei ole muistijälkiä kuin valokuvien muodossa. Seuraava päivä alkoi pommiin nukkumisella, tavaroiden hävittämisellä ja siirtymisellä puoliltapäivin sillispaikkaan. Krapulamättöä ja rokkibändi, ja tietysti tasoittavia. Haalarikansa sai siis haluamansa. Pilliin puhallettiin ja tämän jälkeen optimilaiset löysivät itsensä Joensuun juna-asemalta hieman ennen puoltayötä. 8

9 .:Kvartaalin kasvot:. Winter Jam Aika ja paikka: Keskiviikko Jäähallin edessä Osallistujia: Yhteensä noin 100 Perusidea: Pidetään hauskaa talvisten ohjelmanumeroiden parissa. Tämäkin tapahtuma oli poikkitieteellinen ja tossupalloon ilmoittautuivatkin mm. opettajat, kemistit ja metsätieteilijät Tapahtuma alkoi klo 13, jolloin järjestäjien varpaita jo mukavasti nipisteli 15 asteen pakkasessa. Ensimmäiseksi saatiin käyntiin tossupallopelit ja musiikki soi houkutellen paikalle muitakin kuin yliopistolta tulleita ihmettelijöitä. Pelejä pelattiin ja makkaraa naposteltiin hyvään tahtiin, mutta jostain syystä karaoke/ lämmittelyteltan suosio oli hillitympää. Tai siis bileet olivat niin hyvät ulkona, ettei kukaan yksinkertaisesti raaskinut mennä sisälle Jameihin oli myös tällä kertaa järjestetty yksilökisa, jonka palkintona oli matka Pyhälle ja palkinto saatiin kuin saatiinkin tiukalla kisauksella jäämään omaan ainejärjestöön! Tossupallon puolestaan voitti ja pokaalin pokkasi Neandertaali Rakastaja. Illalla jatkettiin ystävänpäivän hengessä Bepopissa kun Raimo. goes Valentines-bileet täyttivät koko ravintolan juhlakansalla (sana mahtavista bileistä oli jo siinä vaiheessa kiirinyt ympäri Joensuuta). Nallekarkit eivät menneet tasan Winter Jameissa pidetyissä fuksien haalarikasteessa TIINA KETTUNEN, 23 Mittari näyttää 30 pakkasta, monet sukat sulla on päällekäin jalassa? Yhdet ja täällä( lomalla etelässä = Jyväskylässä) on tällä hetkellä vain Heh. Olit vuos sitten Ranskassa vaihdossa. Kannattaako sinne lähteä siinä toivossa, että ranskalaiset miehet tuo ruusuja ja sydämmenmuotosia suklaarasioita? Ei ne ainakaan minulle tuoneet, mutta muista en osaa sanoa... Muuten kyllä kannattaa käydä, meillä oli ainakin tosi hauskaa. Oot kv-tuutorina, minkäslaista hommaa se on ollu? Suurin homma on oikeastaan vaihtareiden vastaanottaminen ja alkuun auttaminen täällä kylmässä pohjolassa. On ollut hienoa päästä taas puhumaan kieliä ja välillä on tuntunut, että olisi itsekin taas vaihdossa. Eli kaikki kiinnostuneet tänä keväänä koulutukseen! Mitä tykkäät meijän uudesta laitoksesta, Aurorasta? Ootko löytäny Optimin toimiston sieltä? Ihan hienohan se on. Optimin toimistossa en ole vieraillut, mutta suunnilleenpaikka on kyllä tiedossa. Mikä on parasta Joensuussa? Entä Optimissa? Joensuussa ystävät ja urheilu, Optimissa bileet. 9

10 .:Tulevaisuus:. Optimilaiset työelämässä Optimilaiset työelämässä on Osavuosikatsauksen jatkosarja, jossa haastatellaan jo työelämään siirtyneitä entisiä optimilaisia. Viime joulukuussa KTM:ksi valmistunut Kaarina Pesonen toimii tilintarkastajana KPMG Oy Ab:n palkkalistoilla. Pesosen työtehtävät vaihtelevat aivan laidasta laitaan, ja aikataulut ovat välillä aika hektisiä. - Työn vaihtelevuus onkin tässä hommassa kaikkein parasta; työpäivät kuluvat päivisin eri asiakkaiden luona pitkin maata, ja iltaisin usein toimistolla. Tilintarkastuksen osalta työtehtävät jakaantuvat vuoden mittaan niin sanotusti kauden aikaiseen tarkastukseen, ja nyt parasta aikaa tehtäviin tilinpäätöstarkastuksiin. Käytännössä kauden aikainen tarkastus on yrityksen sisäisten kontrollien testausta ja arviointia, ja tilinpäätöstarkastus tilinpäätöksen erien tarkastusta, Pesonen kertoi. Opiskelun välissä suoritin auskultoinnin käräjäoikeudessa, ja olin verotoimistossa sekä asianajotoimistossa töissä. Kauppa- ja oikeustieteiden tutkinnot taskussa Kaarina Pesonen haki ylioppilaskirjoitusten jälkeen sekä kauppaettä oikeustieteelliseen koulutukseen. - Päästyäni molempiin sisään selvisi, että opiskelupaikkoja voi vastaanottaa vain yhden kerrallaan. Ratkaisin ongelman siten, että aloitin oikiksessa, ja kävin seuraavana keväänä kauppatieteiden pääsykokeessa uudelleen. Syynä on varmaankin se, että molemmat alat kiinnostivat todella paljon, enkä osannut päättää kumman jättäisin pois, Pesonen taustoitti. Hän valmistui 23-vuotiaana Rovaniemen oikeustieteellisestä. Joensuussa pääaineena oli laskentatoimi, jonka sivussa valmistui laajat sivuaineet vero-oikeudesta sekä rikos- ja prosessioikeudesta. Gradun hän teki hyvästä tilintarkastustavasta. Ammatinvalintakysymyksillä oli asiaan oma vaikutuksensa. - Jälkeenpäin ajateltulta yhdistelmä on todella hyödyllinen ja kompakti ratkaisu, koska tällä alalla on hallittava kumpaakin osaaluetta. Kahden tutkinnon yhdistelmä ei ole mitenkään harvinainen, ja suurin syy siihen löytynee opiskelurutiineista. Kun lukee riittävästi, niin oppii väkisin erottamaan aineistosta olennaiset asiat. Laskentatoimen opiskeluista oli paljon hyötyä Pesonen työskentelee myös kansainvälisten yritysten parissa. - Niiden osalta työaikaa kuluu ulkomaille annettavaan raporointiin ja kommunikointiin ulkomaisten tarkastajien kanssa. Lisäksi olen ollut mukana arvioimassa taloudellisesta informaatiota erilaisissa yritysjärjestelytilanteissa. Loppu työaika kuluu kaikenlaisiin asiakkaille tehtäviin erityistoimeksiantoihin ja selvitystöihin. Alkuvuosi on KPMG:llä kiireistä aikaa, ja varsinkin tammihelmikuussa töissä ollaan käytännössä joka päivä. - Päiville kertyy mittaa, mutta toistaiseksi puhti on riittänyt hyvin. Tammi-maaliskuu on perinteisesti tilinpäätösten sesonkiaikaa, mutta toisaalta kiirettä riittää myös muulloin tasaiseen tahtiin. Kesällä on (kuulemani mukaan) hiljaisempaa, ja silloin ehtii hyvin lomailla. Pesonen aloitti työt nykyisellä työnantajallaan syyskuun alussa 2006, ja tuolloin opinnot olivat vielä levällään. - Niiden viimeistely työn ohessa vaatikin sitten melkoista puristamista. Pesosen mukaan yliopistosta saadaan monipuolinen yleistietämys, jota käytännön työssä sitten syvennetään. - Varsinkin laskentatoimen opinnoista on ollut erittäin suurta hyötyä. Vaikka tutkintoja laajennettaisiin kuinka, ei aika riittäisi mitenkään kaiken eri alojen spesiaalitietämyksen oppimiseen; tiettyihin asioihin oppii vain työn kautta. Onneksi myös työnantajat tiedostavat asian eivätkä odota ihmeitä, vaan kohdistavat odotuksensa siihen, että tulokkaalta löytyy tahtoa ja halua jatkuvaan uuden oppimiseen, Pesonen muistutti. Pesosen mukaan laskentatoimen opiskelijoiden kannattaa panostaa omiin kiinnostuksen kohteisiinsa. - Töiden tekeminen on turhaan hankalaa, jos itse ei jaksa innostua ja syttyä siitä asiasta, mitä ensin opiskelee ja myöhemmin tekee. Ulkomailla Kaarina Pesonen piipahti opiskelemassa viime kesänä. Kohdemaana oli Saksa, tarkemmin München ja sen yliopiston kesäkoulu. - Edut taisivat tulla jalkapallon MM-kisoista ja muusta sellaisesta, Pesonen naurahti. Kolme päälimmäistä positiivista muistoa Joensuun opiskeluajoilta? 1. Kaverit 2. Kaverit 3. Opiskelijaelämä; sitä voi aamulla kellon soidessa vain muistella haikeana Yksi negatiivinen muistokin kelpaa noiden lisäksi: Tentteihin lukeminen, tosin niissä on se hyvä puoli, että lukemisen ahdistaessa ihminen etsii korvaavia aktiviteetteja. Harvoin on koti niin siisti kuin edellisenä iltana ennen isoa tenttiä. 10

11 Tiedätkö ketkä nauttivat luottamustasi? 11

12 Optimin hallitus 2007 Edellisen sivun epämääräiset humanoidit saavat toivon mukaan hieman enemmän inhimillisiä piirteitä tämän aukeaman esittelyssä. Optimin vuoden 2007 hallitus esittäytyy. Nimi: Heidi Luoto Tehtävänimike hallituksessa: Yrityssuhdevastaava (projektit) Ikä: Riippuu tilanteesta Lempinimi: Blondi Esikuvani: Pieni klisee: äiskä :) Tästä minut tullaan muistamaan...: Antaa ja painaa ja antaa painaa vaan, (vai oliks se et jaksaa ja painaa ja antaa mennä vaan...) Viiden vuoden päästä olen: Toivottavasti rikkaampi kuin nyt Tämän kuulet usein suustani: ääliö Parasta juuri tällä hetkellä on: Sain just uuden tukijan vuosijuhlille! Nimi: Santtu Pulli Tehtävänimike hallituksessa: Puheenjohtaja Ikä: 22 Lempinimet: Sande Esikuvani: Wagner Tästä minut tullaan muistamaan hallitusvuoden jälkeen: Varmaan asioista, joita itse en tule muistamaan Viiden vuoden päästä olen: Optimin vuosijuhlilla=) Tämän kuulet usein minun suustani: Kiire Parasta juuri tällä hetkellä on: Mahdollisuus tutustua päivittäin uusiin ihmisiin Nimi: Jukka Moilanen Tehtävänimike hallituksessa: Yrityssuhdevastaava (yhteistyö) Ikä: 22 Lempinimet: Juke Esikuvani: Jos saa vastata kaksi, niin Sauli Niinistö ja Saku Koivu Tästä minut tullaan muistamaan hallitusvuoden jälkeen: Armottomasta meiningistä, ja huonosta huumorista. Ja tietysti siitä että Optimilla menee lujempaa kuin koskaan. ;) Viiden vuoden päästä olen: Hyvässä työpaikassa. Ehkä naimisissakin Tämän kuulet usein minun suustani: Sitten kun mä olen maailmanjohtaja, niin... Parasta juuri tällä hetkellä on: Vesi Nimi: Jussi Asikainen Tehtävänimike hallituksessa: Osavuosikatsauksen päätoimittaja Ikä: 22 v Lempinimet: Markku, Asseri, Abedisi Esikuvani: Ei ole, mutta Evilän Tommi on aika kova jätkä Tästä minut tullaan muistamaan hallitusvuoden jälkeen: Kuuminta hottia ja paskinta shittiä Viiden vuoden päästä olen: Ennenaikaisessa kolmenkympin kriisissä Tämän kuulet usein minun suustani: Olikohan tapahtumassa, Arvelehha Parasta juuri tällä hetkellä on: Iron Maiden The reincarnation of Benjamin Breeg ja pummisauna Nimi: Anne Vesanka Tehtävänimike hallituksessa: Sihteeri Ikä: Aika paljon, mut silti niin kovin vähän Lempinimet: Venne (jos haluat unohtaa oikean nimeni tehokkaasti), Annukka (jos haluat suututtaa minut) + lukuisia & lukemattomia muita Esikuvani: Fiktiivinen henkilö, jossa yhdistyvät usean tuntemani ihmisen parhaat piirteet Tästä minut tullaan muistamaan hallitusvuoden jälkeen: Lähtemättömästä vaikutuksesta tai jostain... kyllä minut aina muistetaan :) & :( Viiden vuoden päästä olen: töissä(?) Tämän kuulet usein minun suustani: joo Parasta juuri tällä hetkellä on: Lämmin kaulaliina nuhaisella kurkullani 12