Yrittäjätiedote

Transkriptio

1 Yrittäjätiedote ASIAA YRITTÄJÄN TYÖTERVEYSHUOLLOSTA YRITTÄJÄVIIKON RUNSAS TAPAHTUMATARJONTA: ASIAA JA VIIHDETTÄ JOKAISELLE JOTAKIN! KATSO TARKEMMIN SIVUILTA 8 9 KOKEILLAAN ERILAISIA LIIKUNTAVAIHTOEHTOJA, TANSSIA, PILATESTA, KUNTOSALIA... SUUREN SUOSION SAANUT NUORTEN PALVELUKORTTIKOULUTUS JATKUU SYKSYLLÄ LOPPUVUODEN TOIMINTAKALENTERISTA LÖYDÄT LISÄÄ JÄSENISTÖLLE SUUNNATTUJA TAPAHTUMIA

2 Ota askel tehokkaaseen taloushallintoon Sampo Pankista löydät ratkaisun taloushallintosi sähköistämiseen välittömästi. Hyödyntämällä verkkopankkia tai pankkiyhteysohjelmaasi voit lähettää maksuaineiston lisäksi e-laskut, palkat ja eläkkeet pankkiin. Voit myös noutaa saapuneet e-laskut, viitesiirrot, tiliotteet ja tapahtumat paperittomasti, kätevästi ja edullisesti. Sähköistät taloushallintosi vaivatta, kun hoidat myös laskujen tulostuksen kauttamme. Tule käymään tai soita meille kerromme lisää! Ota yhteyttä Sampo Pankki Järvenpään konttori puh Avoinna arkisin klo Muina aikoina palvelemme ajanvarauksella. Myyntineuvottelijat puh (pvm/mpm) arkisin klo

3 S I S Ä L T Ö 4 Yrittäjän työterveyshuolto 6 Kassanhallinnan tehostaminen on joustavaa, helppoa ja tuottavaa Yrittäjäviikolla runsaasti tapahtumia Järvenpään Yrittäjät ry:n hallitus 2007 Kuukausittain vaihtuvat liikuntateemat Antti Tapojärvi puolitoista vuotta yrittäjänä Järvenpäässä Tarkemmin liikuntatapahtumista Toimintakalenteri 2007 loppuvuoden tapahtumat Ajattelemisen aihetta mainonnasta Nuorten palvelukorttikoulutus jatkuu syksyllä Tuetut yrittäjälomat Sihteerin silppusäkistä Valtioneuvosto asetti komitean sosiaaliturvaa uudistamaan Uusi tilintarkastuslaki tuli voimaan heinäkuussa Nettipuheluiden uskotaan mullistavan yritysten viestintää Kannen kuva: Valokuvaamo Hovi-Kuvan arkistoista. Mannilantien ja Sibeliuksenkadun risteys. Julkaisija: Järvenpään Yrittäjät ry Toimitus: Hallituksen jäsenet Taitto: Merja Altén Graafinen Konerivi Oy Paino: Savion Kirjapaino Oy Kerava 2007 Ilmoitustilavaraukset: puh Merja Altén merja.alten@graafinen-konerivi.fi TERVETULOA ARKEEN Toivottavasti se määräaikaishuolto tuli tehtyä muuhunkin kuin autoon. Akut on toivottavasti nyt ladattu ja kohtaamme energisinä syksyn haasteet. Meitä ei säät alkukesästä suosineet, mutta elokuu antoi meidän maistaa kesän makua oikein kunnolla. Allekirjoittanut tosin pakersi silloin jo työmaalla, mutta pitkät ihanat kesäillat virkistivät niin, että jaksoi hyvin päivät toimistossa. Kesällä yhdistyksen toiminta oli vähäistä, mutta sitäkin vauhdikkaampaa. Alkukesän Genesis-konsertti oli oikein onnistunut ja kun matkustimme yhteisellä bussilla mansikoita ja kuohuvaa nauttien kauas pääkaupunkiimme,niin saimme tilaisuuden tutustua toisiimme mennen tullen. Puistoblues ei pettänyt taaskaan. Jump-teltta oli täydempi kuin koskaan (600 myytyä lippua) ja tunnelma oli rento. Tanssilava oli ensimmäisestä tahdista asti täysi ja meno jatkui niin kauan, että jokunen oli henkilökunnan kanssa sulkemassakin paikkaa. Taas tuli todistettua, että Yrittäjä ei väsy koskaan, hän antaa kaikkensa joka tilanteessa. Yhteistyökumppaneita oli mukana runsaasti, eikä heilläkään näyttänyt olevan ongelmia viihtymisen kanssa. Juuri tällaisia tilaisuuksia tarvitsemme, joihin saadaan mahdollisimman suuri joukko samanhenkisiä ihmisiä koolle. Ensi vuodeksi suunnittelemme Diggareiden kanssa suuremman Jumpteltan hankkimista paikalle, jotta mahdollisimman moni pääsisi osalliseksi bluestunnelmasta. Molemmat tilaisuudet olivat hyviä paikkoja tutustua uusiin ihmisiin ja yrittäjäkumppaneihin. Kuinka paljon helpompaa onkaan asioida tuttujen ihmisten kanssa, on sitten kysymys yksityisistä tai firman asioista. Kaikenlaiset verkostot ovat tarpeen, että saamme yritystämme tunnetuksi Järvenpäässä ja vähän muuallakin. Mitä tutumpi ihminen, sen helpompi on hoitaa hänen kanssaan asioita ja suositella myös kaverille hänen palvelujaan. Näin huomaamattamme mainostamme järvenpääläisiä yrityksiä. On moneen kertaan todettu tosiasia, että puskaradio on ollut kautta aikojen tehokkain markkinointikeino. Kun käytämme oman kaupunkimme palveluita mahdollisimman paljon, vilkastutamme kaikkien toimintaa ja niin me kaikki hyödymme siitä pitkällä tähtäyksellä. Menestyvät yritykset luovat ympärilleen kysyntää, uusia yrityksiä jne. Eipä muuta kuin tutustumaan uusiin ihmisiin yrittäjien syksyn tilaisuuksissa. Luulen, että sieltä löytyy jokaiselle jotakin. Saattaapa tilaisuuksista saada jotain hyödyllistä tietoakin itselle pääomaksi. Toivotaan ainakin näin. Tapahtumakalenteri kannattaa lukea tarkkaan läpi ja laittaa itseä kiinnostavat tilaisuudet heti kalenteeriin. Erja Saarelainen puheenjohtaja

4 YRITTÄJÄN TYÖTERVEYSHUOLTO Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä voi järjestää itselleen työterveyshuollon työstä johtuvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisemiseksi. Työterveyshuoltolaissa yrittäjällä ja muulla omaa työtään tekevällä tarkoitetaan yrittäjien tai maatalousyrittäjien eläkelain piiriin kuuluvia henkilöitä. Kansaneläkelaitoksen ohjeet lukien yrittäjälle on tullut oikeus saada korvausta itselleen työterveyshuollon lisäksi järjestämänsä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kustannuksista. Toiminnan pitää perustua yrittäjän ja palvelujen tuottajan väliseen kirjalliseen sopimukseen ja sisällöstä laadittuun toimintasuunnitelmaan. Kansaneläkelaitos korvaa yrittäjälle sopimukseen perustuvat työterveyshuollon ja sen lisäksi järjestetyn sairaanhoidon tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset sairausvakuutuslain nojalla. Työnantajan asemassa oleva yrittäjä voi hakea työterveyshuollon korvausjärjestelmän piiriin kuuluvista kustannuksistaan korvausta samassa hakemuksessa, jolla hän hakee korvausta palveluksessaan olevien työntekijöiden kustannuksista tilikausittain. Kun yksin toimiva yrittäjä on hankkinut palvelut yksityiseltä työterveyshuoltopalveluja tuottavalta taholta, hän hakee kustannuksista korvausta itse jokaisen laskutustapahtuman jälkeen. Korvauksen hakuaika on kuusi kuukautta siitä, kun yrittäjä on maksanut kustannukset. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevä toiminta Työterveyshuollon suunnittelu ja toteutus perustuvat yrittäjän työn ja työpaikan olosuhteiden tuntemiseen sekä tietoihin yrittäjän terveydentilasta. Työterveyshuoltoa aloitettaessa työterveyshenkilöstö hankkii työpaikasta toimialakohtaista yleistä tietoa ja täydentää sitä työpaikkakohtaisilla tiedoilla esimerkiksi työpaikka- tai tilakäynnein ja perehtymällä työpaikan työturvallisuuteen liittyviin selvityksiin. Työterveyshuolto seuraa yrittäjän työtä ja työolosuhteita ja niissä tapahtuvia muutoksia ja arvioi niiden vaikutuksia yrittäjän terveyteen sekä työ- ja toimintakykyyn. Yrittäjän terveydentilaa sekä työ- ja toimintakykyä seurataan ja arvioidaan terveystarkastuksin. Niitä tehdään yleensä työterveyshuoltoa aloitettaessa, työn tai työolosuhteiden muuttuessa ja tarvittaessa määrävälein työuran eri vaiheissa. Tarkastusten sisältö määräytyy työn vaatimusten, työolosuhteiden ja yrittäjän omien terveydellisten ominaisuuksien mukaan. Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen taso Työterveyshuollon korvausmenettelyn piirin kuuluu yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Erikoislääkärin toiminta kuuluu korvauksen piiriin siltä osin, kuin se perustuu yrittäjän työterveyslääkärin arvioimaan tarpeeseen selvitettäessä yrittäjän työ- ja toimintakykyä. Tällöin työterveyslääkäri voi konsultoida erikoislääkäriä. Kansaneläkelaitoksen myöntämä korvaus on 50 % tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista, kuitenkin enintään vuosittainen yrittäjäkohtainen enimmäismäärä. Työterveyshuollon kustannusten korvaukset Korvauksen määrä on jälkeen aiheutuneista ehkäisevän työterveyshuollon hyväksyttävistä kustannuksista 60 prosenttia ja sairaanhoidon kustannuksista 50 prosenttia. Kustannuksista maksettava vuotuinen korvaus ei kuitenkaan voi ylittää Kelan vahvistamia ehkäisevän työterveyshuollon tai sairaanhoidon laskennallisia enimmäismääriä. Enimmäismäärät tarkistetaan vuosittain yleistä kustannuskehitystä vastaavasti. Ehkäisevän työterveyshuollon korvauksen enimmäismääriä on kaksi. Kun toimintaan sisältyy työolosuhteiden selvittämisen kustannuksia, on enimmäismäärä korkeampi ja se kattaa myös muun toiminnan, kuten terveystarkastusten kustannukset. Jos toimintaan ei vuoden aikana sisälly työpaikkaselvitysten tai maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon kuuluvien tilakäyntien kustannuksia, kustannuksia korvataan enintään alhaisempaan enimmäismäärään saakka. Yrittäjän työterveyshuollon korvauksen enimmäismäärät 2007: Ehkäisevän työterveyshuollon korvauksen enimmäismäärä, silloin kun toimintaan sisältyy tehdyn työpaikkaselvityksen tai tilakäynnin kustannuksia on 705,33 e, josta voi korvausta saada 423,20 e. Muun ehkäisevän työterveyshuollon toiminnan kustannukset saavat olla korkeintaan 352,66 e, joista Kelan korvaus on 211,60 e.

5 Sairaanhoitokorvauksia korvataan enintään 251,80 e ja korvaus on enimmillään 125,90 e Korvauksen hakeminen yksin toimiva yrittäjä: Korvaukset haetaan jokaisen laskutustapahtuman maksun suorittamisen jälkeen. Korvausta haetaan Kelalta SV 111TTH Selvitys yrittäjälle tai muulle omaa työtään tekevälle annetusta työterveyshuollosta. Työtervyshuolto toimittaa laskun mukana täytetyn lomakkeen, jonka yrittäjän edustaja täydentää. Kela edellyttää, että yhdellä hakemuskaavakkeella on vain yhdenkaltaisia kustannuksia. Korvaushakemuslomakkeilla ilmoitetaan tästä syystä erikseen ennaltaehkäisevän toiminnan kustannukset ja sairaanhoidon toiminnan kustannukset. Korvaushakemuksen jättöaika on kuusi (6) kuukautta kustannusten suorittamisesta. Korvauksen hakeminen työnantajana toimiva yrittäjä: Työnantajana toimiva yrittäjä voi liittyä jo solmittuun työterveyshuolto-sopimuksen piiriin kuuluvaksi. Liittymisestä tehdään työterveyshuoltosopimusta koskeva sopimusmuutosasiakirja. Tämä allekirjoitettu asiakirja toimii tarvittaessa merkintänä siitä, että yrittäjä on liittynyt työterveyshuoltosopimuksen piiriin ja hakee toiminnasta aiheutuvat korvaukset tätä menettelyä käyttäen. Työnantajana toimivan yrittäjän korvaushakemusmenettely toteutetaan tilikausitasolla päättyneen tilikauden jälkeen korvausta haetaan kuuden (6) kuukauden kuluessa. Työterveyshuolto toimittaa korvaushakemuksen (SV 98 TTH) täytettynä tarkistettavaksi ja allekirjoitettavaksi sekä toimitettavaksi eteenpäin Kansaneläkelaitokselle. Yrittäjien lukumäärä täytetään muuttuneen käytännön mukaisesti lomakkeen etusivulla. Järvenpään lääkärikeskus Lääkärikeskus-Yhtymän Järvenpään lääkärikeskuksessa yrittäjien työterveyshuollosta vastaavat työterveyshoitaja Kaija Alkila ja työterveyslääkäri Helena Leinonen. Työterveyssihteerimme Tiina Marttila ja työterveyshoitaja Elisa Heikkilä antavat mielellään lisätietoja yrittäjien työterveyshuollosta ja työterveyshuoltosopimuksista. Heidät tavoittaa numerosta Sari Anthoni työterveyshuollon ylilääkäri Lääkärikeskus-Yhtymä

6 Kassanhallinnan tehostaminen on joustavaa, helppoa ja tuottavaa Yrittäjä! Nyt käsi sydämelle! Oletko ajatellut, että yksi tapaaminen asiantuntijan kanssa yrityksesi kassanhallinnan tehostamiseksi voi tuoda yritykseesi tuottoja, joista tulet iloitsemaan jo puolen vuoden päästä? Mikael Hanhilahti, sijoituspäällikkö, puh Keski-Uudenmaan Osuuspankin sijoituspäällikkö Mikael Hanhilahti tapaa työssään ja työn ulkopuolellakin tyytyväisiä asiakkaita. Kassanhallinnan tehostamiseen uhrattu tunti tuo monelle yrittäjälle sellaista hyvää, josta yrittäjät kiittävät Mikaelia jälkeenpäin. Mikael on kuuden vuoden aikana tavannut monenlaisia yrittäjiä ja kaiken kokoisia yrityksiä, joille kaikille on kuitenkin yhteistä tarve pohtia kassanhallinnan tehostamista ja sijoitusasioita. Mikael lähtee ensitapaamiselle mielellään myös yrittäjän luokse, jotta kiireiselle yrittäjälle jää enemmän aikaa yrityksen käytännön pyörittämiseen. Kassanhallinnan tehostaminen tulee ajankohtaiseksi, kun yrityksen tilillä makaa likvidejä varoja tuottamattomina. Usein asiaa on pohdittu jo pitkään, mutta varsinaiseen toimeen ryhdytään vasta, kun asia on kypsynyt valmiiksi. Mikaelin kanssa tapaamisella asiat saadaan hoidettua nopeasti kuntoon. Usein yrittäjät kyselevät myöhemmin lähinnä itseltään miksei tätä ole tehty aiemmin? Mikaelin tarjoamien kassanhallinnan palveluiden maine on kiirinyt jo yli pankkirajojen. Hänen luonaan käy muitakin kuin Keski- Uudenmaan Osuuspankin asiakkaita. Mistä kassanhallinnan tehostamisessa sitten oikein on kysymys? Kassanhallinnan tehostaminen antaa mahdollisuuden varautua tuleviin investointeihin, osingonmaksuun tai esimerkiksi kesälomarahojen maksuun. Kassanhallinnan tehostamista on helppo ajatella kolmiportaisen mallin avulla. Ensimmäinen vaihe kuvaa normaalia yrityksen tiliä, jossa hoituvat kaikki päivittäiset maksuliiketapahtumat ja jonne kertyy maksuvalmiusreserviä. Toinen vaihe on se, jossa varsinainen kassanhallinnan tehostaminen alkaa. Siinä siirretään varoja lyhyen koron rahastoihin, joista saadaan parempi tuotto ja joista varat ovat nostettavissa yhden pankkipäivän kuluessa. Yhdellä sijoituksella yritys saa hyvin hajautetun rahamarkkinasalkun, jota on helppo käsitellä myös kirjanpidossa. (Automaattinen katteensiirto sijoitusrahastoon palvelun avulla yritys voi puolestaan parantaa maksuvalmiuden hallintaansa automatisoimalla likvidien varojen sijoittamisen.) Lyhytaikaisen sijoituksen avulla varmistetaan kassavarojen arvon säilyminen ja tuotto. Yrityksen maksukyky säilyy kaikissa tilanteissa. Kolmannessa vaiheessa sijoitetaan yritykseen kertynyttä varallisuutta. Siirretään yritykselle sopiva summa kuukausittain sijoituskohteeseen. Kolmannenkin vaiheen sijoituskohteesta varat ovat myös nostettavissa hyvin lyhyen ajan kuluessa. Pidemmän aikavälin sijoittamiseen kannattaa ottaa mukaan hallitusti hieman riskiä, sillä riskin myötä myös sijoituksen tuotto-odotus kasvaa. OP-Private, yrityksesi varallisuus tuottaa ja tuo turvaa tulevaisuuteen Yrittäjän ja yrityksen menestyminen nyt ja tulevaisuudessa vaatii systemaattista suunnittelua ja varautumista jo hyvissä ajoin. Varallisuudesta on helpompi nauttia, kun tietää sen olevan hyvissä käsissä. Kun yrityksellesi on kertynyt varallisuutta sijoitettavaksi pidemmällä aikajänteellä, antaa OP-Private -varainhoitopalvelu lisäarvoa sijoitustesi hoitoon. Osuuspankissa tiedetään, että henkilökohtaisen tai yrityksen sopimuspohjaisen varallisuudenhoitopalvelun tulee olla paljon muutakin kuin kylmää faktojen jakamista. Sen tulee ottaa huomioon asiakkaan erityistarpeet ja olla juuri niin huomaamaton tai näkyvä kuin asiakas itse haluaa. Varallisuus tuo mukanaan varmuutta, mutta myös lisää vastuuta. Sijoitusmarkkinat elävät jatkuvassa muutoksessa tilanteet vaativat pitkäjänteistä seurantaa sekä nopeaa reagointikykyä. Tällöin on ensiarvoisen tärkeätä löytää oikea yhteistyökumppani. Sellainen on Keski-Uudenmaan Osuuspankki. Keski-Uudenmaan osuuspankki on osaava suomalainen paikallispankki ja osa Suomen suurinta finanssiryhmää ja alan johtavaa toimijaa. Pankilla on yhdeksän konttoria Järvenpään, Keravan, Tuusulan, Hyvinkään ja Nurmijärven alueilla. Kassanhallinnan tehostaminen toi Next Hotels & Restaurants -ketjulle kesälomasijaisen palkkarahat Keski-Uudenmaan Osuuspankin ja Mikael Hanhilahden tyytyväinen asiakas, Next Hotels & Restaurants -konsernin hallituksen puheenjohtaja Markku Savijärvi lupautui kertomaan omista kokemuksistaan kassanhallinnan tehostamisessa. Savijärvi tunnetaan paitsi intohimoisena yrittäjänä ja mopoilijana, myös posetiivarina ja sydänlasten auttajana. Next Hotels & Restaurants -ketjuun kuuluu nykyisin kolme hotellia, viisi kartanoa sekä yksi ravintola. Konsernin menestystarina alkoi Järvenpään Rivolista, joten haastattelu oli luontevaa tehdä Järvenpäässä. Samasta kaupungista löytyy

7 konsernin yhteistyökumppani rahoitusja kassanhallinnassa, Keski-Uudenmaan Osuuspankki, jossa työskentelee sijoituspäällikkö Mikael Hanhilahti, Markku Savijärven luottohenkilö. Next Hotels & Restaurants -ketjun kassanhallinnan tehostaminen alkoi toden teolla vuonna 2006, kun Keski-Uudenmaan Osuuspankin sijoituspäällikkö Mikael Hanhilahti otti itse yhteyttä Markku Savijärveen. Next Hotels & Restaurants -ketjun hallituksen puheenjohtaja Markku Savijärvi iloitsee Casa Toscanan menestyksestä. Ravintolabisnes on kassakeskeistä eli päivittäin liikkuu paljon käteistä rahaa. Tileille tuleva ja niiden kautta kulkeva raha pitäisi saada tuottamaan. Osuuspankin kassanhallinta on auttanut Next Hotels & Restaurants -konsernia joustavasti, nopeasti ja kuluitta hallitsemaan isoa kassaa ja selviytymään mm. bisneksen sesonkivaihteluista sekä eläväisestä laskuliikenteestä, toteaa Markku Savijärvi. Toimistonhoitajat ovat osuuspankin palvelun avulla luoneet mahdollisimman joustavan ja yksinkertaisen ratkaisun päivittäiseen maksuliikenteen hoitamiseen ja varojen siirtämiseen. Ihmisläheisyys, vastuullisuus ja yhdessä menestyminen Jos ehtii itse antaa, saa varmasti, paljastaa Markku Savijärvi, vuoden 2006 positiivisimmaksi pomoksikin valittu, oman menestyksensä salaisuudeksi. Savijärvi arvostaa aktiivisuutta ja luottamusta asiakaspalvelussa. Mikael Hanhilahti edustaa Savijärven mielestä osuuspankkiryhmän sisällä erinomaista asiakaspalvelijaa. Aidosti asiakaspalvelusta kiinnostuneen erottaa nopeasti Mikaelin kiinnostus yrittäjän menestymisestä ruokkii molemminpuolista luottamusta ja yhteistyötä. Osuuspankkiryhmän perusarvot: ihmisläheisyys, vastuullisuus ja yhdessä menestyminen testataan tässäkin asiakassuhteessa. Savijärven mukaan kassanhallinnan tehostamisen kaksi selkeintä etua ovat joustavuus ja yksinkertaisuus. Ja luonnollisesti hyvä tuotto sijoitukselle. Kassanhallinnan tehostamispalveluita hän voi suositella ainakin likvidillä kassalla toimiville yrityksille, palvelu kun kulkee joustavasti mukana liiketoiminnan ja kassavirtojen vaihteluissa.

8 VIIKKO YRITTÄJÄVIIKKO YRITTÄJÄVIIKKO Yrittäjäviikolla, keskiviikkona Järvenpään Yrittäjät yhdessä Järvenpään Seudun Nuorkauppakamarin kanssa järjestävät Vaihtoehtona Yrittäjyys -päivän järvenpääläisille 9-luokkalaisille nyt jo neljännen kerran! Onhan Teidänkin yritykseenne mukana tapahtumassa? Tarvitsemme mukaan yrityksiä ja liikkeitä, jotka voivat ottaa vastaan yhden tai useamman opiskelijan vierailemaan puolen tunnin tunnin ajaksi liikkeeseen. Kerrotte toiminnastanne näille tulevaisuuden tekijöille ehkä jotkut heistä on teidän ammattinne jatkajia tai jo olemassa olevia asiakkaita. Nuoret tulevat yrityksiinne keskiviikkona noin klo välisenä aikana. Tarkempi ohjelma aikatauluineen ilmoitetaan mukaan lähteneille yrityksille lähempänä tapahtumaa. Olemme aikaisempina vuosina saaneet yrityksiä riittävästi mukaan mutta se on vaatinut pientä muistuttelua ja houkuttelua. Tänä vuonna toivoisimmekin, että ilmoittaudutte mukaan heti tämän jutun luettuanne. Ilmoittautumiset tapahtumaan tai puh Lisätietoja myös allekirjoittaneelta. Teidän, juuri Sinun yrityksesi panos on tärkeä tälle projektille. Kiitos etukäteen mukanaolostanne! Sari Hämäläinen Yrittäjäviikkoa vietetään lokakuun ensimmäisellä viikolla. Hallitus on koonnut joukon hienoja tilaisuuksia, joihin toivomme runsasta osanottoa. Kaikki Yrittäjäviikon tilaisuudet ovat jäsenistölle ilmaisia, ilmoittautumisia kuitenkin toivotaan ylibuukkauksen tai tarjoilujärjestelyjen takia. Muista siis ilmoittautua mukaan, ja jos teet sen heti, niin asia ei pääse unohtumaan. Yrittäjäviikon aloittaa Järvenpään teatterin kabaree-esitys hieman varkain jo syyskuun puolella on vuorossa jälleen 9-luokkalaiset ja iltatilaisuutena Mato Valtosen asiaa ja viihdettä sisältävä hauska kaksituntinen Nordean alakerrassa vietetään asiapitoinen ilta yrittäjää lähellä olevista asioista, alustajana Leena Rekola-Nieminen. Yrittäjäviikko huipentuu Vuoden Yrittäjän julkistamistilaisuuteen Järvenpää-talolla Kutsut tilaisuuteen lähetetään jäsenistölle erikseen, mutta laita kalenteriisi jo nyt merkintä, tähän hienoon tilaisuuteen kannattaa ehdottomasti varata tuo lauantai-ilta! SYKSYN TALOUSAIHEINEN ILTA vietetään Nordean alakerrassa Sibeliuksenkatu 15 A torstaina alkaen klo Alustajana toimii Leena Rekola-Nieminen, ekonomi, KLT. Aiheina ovat: - yrittäjän terveydenhoitomenot ja virkistysmenot - tuoreen osakeyhtiölain vaikutus osingonjakoon, selvitystilarajoihin sekä tilinpäätökseen. - muuttunut tilintarkastuslaki on herättänyt kysymyksiä siitä, kuka tarvitsee tilintarkastajan? Jos ei tarvita, mitä tulee tehdä, jotta tilintarkastajasta luopuminen tapahtuu oikein. Ilmoittautumiset mennessä sähköpostitse Nordeaan osoitteeseen L1064@nordea.fi (Sisäänkäynti Nordean ja Kelan väliseltä kujalta alakertaan.)

9 YRITTÄJÄVIIKKO YRITTÄJÄVIIKKO YRITTÄ YRITTÄJÄVIIKON ALOITTAA JÄRVENPÄÄN TEATTERI 35-VUOTISJUHLAKABAREELLAAN Älä lakkaa lempimästä! PERJANTAINA JÄRVENPÄÄ-TALON SIBELIUS-SALISSA KLO 19 Juna yhdistää ja erottaa, tuo ja vie. Asemalla voi löytää kohtalonsa tai vaihtaa sen toiseen. Järvenpään teatteri viettää tänä vuonna toimiintansa 35-vuotisjuhlaa ja kutsuu mukaan unohtumattomalle junamatkalle, jolla eväinä ovat musiikki, tanssi ja rakkaus! Esitykseen on koottu kohtauksia ja musiikkia teatterin produktioista kautta vuosien. Lemmenleikkeihin katsojat johdattaa 40 näyttelijän, tanssijan ja laulajan joukko. Juhlakabaree tarjoaa hienon tilaisuuden avata syyskausi, piristää pimeneviä iltoja tai aloittaa pikkujoulukausi kerrankin ajoissa. Esityksiä on vain muutama ja Järvenpään Yrittäjät ry tarjoaa näistä ensimmäisen jäsenistölleen. 100 ensimmäistä mahtuu mukaan. Lippuja voi noutaa 4.9. alkaen Järvenpään Lukko Oy:stä, Alhotie 14. Enintään 2 lippua per jäsen. Tervetuloa mukaan kaikki jäsenet! Järvenpään Rivoli, klo Projektijohtaja, Yrittäjä, WapIt Oy:n entinen toimitusjohtaja, luova suunnittelija, taiteilija... Markku "Mato" Valtonen on taiteen ja liike-elämän monitoimimies. Hän on sekä Sleepy Sleepers että Leningrad Cowboys -yhtyeiden perustajajäsen ja pitkäaikainen johtotähti. Suuri yleisö monesti pitääkin häntä enemmän humoristisena show-miehenä, mutta Mato on myös taitava organisaattori ja liikemies. Hän on ideoinut ja johtanut menestyksekkäästi useita taiteen ja liikeelämän organisaatioita ja projekteja. Menestyksen ohessa hän on kohdannut myös vaikeita hetkiä urallaan. Raskaimpana WapIt-yhtiön rakettimaisen nousun ja konkurssin. Mutta vaikeuksista on aina noustu. Mato Valtosella on laaja osaaminen luovien organisaatioiden johtamisesta ja motivoinnista. Luennoissaan hän painottaa luovuuden ja motivaation merkitystä kriittisenä osana yrityksen menestystä. Alati kiristyvässä kilpailussa on luovia ideoita ja ajatuksia löydyttävä kaikilta organisaation tasoilta. Mutta ennen kaikkea ihmisen on löydettävä luovuus sisältään. Kaikki lähtee siitä. Mato on ihminen joka on elämässään tehnyt ja nähnyt paljon. Hän on puhuja, joka sopii meille kaikille. Mukaan mahtuu 200 ensimmäistä ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset mennessä Sari Hämäläiselle sähköpostitse sari.hamalainen@jarvenpaa.fi tai puhelimitse Yrittäjäviikon esiintyjänä Mato Valtonen

10 JÄRVENPÄÄN YRITTÄJÄT RY:N HALLITUS VUONNA 2007 Erja Saarelainen puheenjohtaja Narikka Oy Yrittäjänkatu 39, Nummenkylä Puh Ari Jurvainen Aristeel Oy Kiteentie 17, Järvenpää Puh , faksi Ismo Nöjd varapuheenjohtaja Tili- ja Lakiasiaintoimisto Nöjd Oy Kalliotie 1, Järvenpää Puh , faksi Johanna Blom Järvenpään Lukko Oy Alhotie 14, Järvenpää Puh , faksi Sari Hämäläinen varapuheenjohtaja Järvenpään kaupunkikeskusta Sykettä ja Sinfoniaa ry Sibeliuksenk. 19 A 33, Järvenpää Puh , faksi sari.hamalainen@jarvenpaa.fi Olavi Ruohomaa Veranda Interio Yrittäjänkatu 31, Nummenkylä Puh olavi.ruohomaa@verandainterio.fi Jarkko Åström www-sivujen ylläpito Foral Design Oy Alhotie 14, Järvenpää Puh , faksi jarkko@foral.fi TOIMIHENKILÖT Leena Rekola-Nieminen rahastonhoitaja Kirjanpitotoimisto Rekola-Nieminen Oy Sibeliuksenkatu 18, Järvenpää Puh , faksi leena@rekola-nieminen.fi Sinikka Kivirinne Järvenpään Studiot Oy Leonkuja 9, Järvenpää Puh , faksi sinikka@jarvenpaanstudiot.fi Arto Pasuri sihteeri If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Sibeliuksenkatu 18, Järvenpää Puh , faksi arto.pasuri@if.fi Jukka Hautamäki Hirsimaailma Oy Oritmurrontie 22, Järvenpää Puh jukka.hautamaki@honka.com Merja Altén tiedottaja Yrittäjätiedotteen julkaisu ja ilmoitusvaraukset Graafinen Konerivi Oy puh merja.alten@graafinen-konerivi.fi 10

11 KUUKAUSITTAIN VAIHTUVAT LIIKUNTATEEMAT Useat yrittäjät valittavat ettei tule liikuttua tarpeeksi. Aina on kiire, eikä jaksa keskittyä ottamaan selvää eri mahdollisuuksista. Kuitenkin me kaikki tiedämme miten tärkeää liikunta olisi fyysisen ja henkisen jaksamisen kannalta. Jos olemme hyvässä fyysisessä kunnossa kestämme työmme paineitakin paremmin. Yhdistys rientää nyt teidän avuksenne. Olemme suunnitelleet jokaiselle kuukaudelle oman liikuntateeman. Tarkoitus on tutustua eri liikuntamuotoihin aina kuukauden kerrallaan eli 4 kertaa yhtä lajia ja sitten vaihdetaan. Näin ei pääse kyllästymään ja saa tutumaa monenlaiseen liikuntaan. Alustavasti päiväksi on kaavailtu sunnuntaita, mutta muutoksia voi tulla liikunnantarjoajien aikataulujen ja tilaongelmien vuoksi. Syyskuu aloitetaan tanssin merkeissä Leila Ketolan tanssikoulussa Piirosen liikuntahallin tiloissa. Kokoonnutaan neljänä sunnuntaina klo tutustumaan uusiin tanssikuvioihin. Tanssit ovat sellaisia, ettei paria välttämättä tarvitse.kaikki joukolla mukaan lantioita keikuttamaan, ties vaikka sinusta löytyisi sisäinen Marko Bjuströmisi ja siitä avautuisi uusi harrastuksesi. Lokakuu otetaan rauhallisemmin ja tutustutaan Method Putkisto -venyttelyyn. Tämä liikuntamuoto on saavuttanut ällistyttävän suuren suosion, niin naisten kuin miestenkin keskuudessa, joten kyllä sen täytyy olla tehokasta ja miellyttävää. Pakko mennä kokeilemaan. Paikka ja aika ilmoitetaan syyskuun sähköpostiviestissä ja Keski-Uusimaan yrittäjäkalenterissa. Marraskuussa keskitytään useimmille jo tuttuun kuntosaliharjoitteluun. Kinnari Gym:istä on luvattu meille tilat ja ohjaaja opastamaan laitteiden käytössä ja kertomaan harjoittelusta. Joulukuu syödään kinkkua ja juodaan glögiä mutta tammikuussa taas aloitetaan kinkun sulattelu. Hommasta lisää seuraavassa tiedotteessa, silloin saadaan varmaan mukaan kommentteja osallistujilta. Toivottavasti mahdollisimman moni pystyy nipistämään yhden tärkeän tunnin aikataulustaan ja osallistumaan runsaslukuisesti tilaisuuksiin. Ennakkoluulottomasti mukaan kokeilemaan, ties vaikka tärppäisi ja löytyisi itselle mieluisa laji tällä tavalla. Erja Yksityiskohtaisempia tietoja, ilmoittautumisohjeet ja hinnat liikuntatapahtumista sivulla

12 Toimistomme palvelee Teitä palkanlaskennasta kirjanpitoon sekä verotuksesta taloushallinnon konsultointiin. Hyödynnämme uusinta teknologiaa ja tarjoamme sähköisiä palvelumuotoja asiakkaidemme taloushallinnon tehostamiseksi. TALOUDEN ASIANTUNTIJA Pretax Järvenpää Oy Sibeliuksenkatu 18, Järvenpää Puh Fax Lisätietoja konsernistamme: Puolitoista vuotta YRITTÄJÄNÄ JÄRVENPÄÄSSÄ Antti Tapojärvi (26 v.), Andiamo K-kauppias aloitti yrittäjänä Järvenpäässä helmikuussa Nyt on takana 1,5 vuotta ja mukavasti on kauppa lähtenyt käyntiin. Kuvassa Antti ja Andiamo perheen uusi jäsen Capo 12 Antti liittyi Järvenpään Yrittäjiin melko pian tänne saavuttuaan ja on kokenut yhdistyksessä mukana olon erittäin positiivisesti. Ulkopaikkakunnalta tulleena on yrittäjäyhdistyksen välityksellä löytynyt tarvittavia yhteistyökumppaneita. Aina on joku tiennyt ja osannut neuvoa mistä löytää mitäkin palvelua. Yhteydet ovat löytyneet paikallisiin autokorjaamoihin, siivousfirmoihin, mainosalan yrityksiin, eläinlääkäriin jne. Ennen kaikkea tärkeänä Antti näkee sen, että luotu verkosto ja yhteydet ovat tuoneet myös hänelle asiakkaita. Kimpassa toimiminen on kaikkien etu, niin yrittäjien kuin kuluttajienkin tulisi käyttää oman paikkakunnan palveluita, Antti toteaa. Järvenpäässä yrittäminen on melko haasteellista, koska Helsinki ja suuret kauppakeskukset sijaitsevat lyhyen automatkan etäisyydellä. Tästä syystä onkin tärkeää, että yrittäjät puhaltavat yhteiseen hiileen, sillä paikkakunnaltamme löytyy samat palvelut kuin näistä kauppakeskuksista ja Antti painottaa sitä, että täällä saadaan henkilökohtaisempaa ja varmasti parempaa palvelua. Palvelu onkin se mihin Antti yrittäjänä sitouttaa myös oman henkilökuntansa. Antin aktiivisuudesta kertoo myös se, että hän osallistui syksyllä järjestettyihin Nuorten Ilo Palvella -palvelukorttikoulutuksiin tuoden yrittäjien näkökulmaa nuorille. Itsellenihän minä petaan mahdollisia uusia työntekijöitä mukanaololla, Antti sanoo. Nuoret ovat meidän työn jatkajia ja heissä on meidän tulevaisuus, joten panostus tässä vaiheessa ei todellakaan mene hukkaan. Hyvän asiakaspalvelun ja oikean työasenteen opastus nuorille on tärkeää. Järvenpään kaupungille Antti antaa kiitosta siitä, että se panostaa keskustan kehittämiseen. Palveluiden tarjonta tulee kasvamaan tuoden lisää asiakkaita Järvenpään keskustaan. Antti toivottaa pirteätä syksyä kaikille yrittäjille ja tervetuloa kenkäostoksille Andiamoon!

13 Tanssia kuntoillen Tanssi on runsaasti energisoivia voimavaroja tuova liikuntalaji, niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Tanssilajit: Ilmoittaudu nyt yrittäjien omaan ryhmään, missä tutustutaan uusiin lajeihin. Kokoonnumme sunnuntaisin klo liikuntakeskus Piirosella, Lukionkatu 3. Tunnit ovat yksintanssittavia, helpoin ja hauskoin askelsarjoin kuntoa ja motoriikkaa kehittäviä kuntotanssitunteja, jotka sopivat kaiken ikäisille ja kuntoisille. Ota mukaasi vesipullo, joustavat mukavat vaatteet ja pieni hikipyyhe Moliendo Cafe: lattaritanssit 8.9. Oriental Lady: itämaista tanssia Bollywood: intialaista elokuvatanssia 22.9 Jump Cafe: rock'swing tanssit Ilmoittautumiset puh Osallistumismaksu 24 euroa/henkilö (sis. kaikki neljä tuntia). Arkkitehtitoimisto Perttu Mittarikatu 1, Järvenpää puhelin Arkkitehtitoimisto Hiusstudio Leila & Pia Wärtsilänkatu 70, Järvenpää Puh. Leila Puh. Pia Parturi-Kampaamo S.Harjuvaara Tmi gsm , Leikkuulaudat ja kuksat Method Putkisto venettylyn peruskurssi pidetään lokakuussa neljänä maanantaina alkaen klo Hinta 86 e / 5h. Paikka Method Putkisto studio, Postikatu 8, 4 krs. (apteekin talo). Kurssin vetää Ilja Moisanen. Ryhmä toteutetaan jos osanottajia on vähintään viisi. Ennakkoilmoittautumiset viimeistään sähköpostitse helena.toivanen@kotiposti.net tai teksiviestillä Ohjattu kuntosaliharjoittelu on marraskuussa neljänä keskiviikkona alkaen klo Paikka Kinnari Gym, Tupalantie 7 A (entinen pääposti). Hinta 15 e / tunti / henkilö. Ryhmä toeutetaan jos osallistujia on vähintään 8 henkilöä. Ennakkoilmoittautumiset viimeistään sähköpostitse helena.toivanen@kotiposti.net tai tekstiviestillä

14 TOIMINTAKALENTERI 2007 ELOKUU Painonhallintaryhmä Keilahallilla klo Lisätietoja Erjalta tai tule vain paikalle klo 9 mennessä Hallituksen kokous Aamukahvit Rivolissa klo Tilaisuuden tarjoaa Järvenpään kaupunki. SYYSKUU Kuukausittaiset liikuntate lat alkavat sunnuntaina 2.9. klo 14 tanssin merkeissä liikuntakeskus Piirosella. Ilmoittautumiset ks. s Yrittäjälounas Järvenpää-talon ylälämpiössä klo Lounaan tarjoaa Sampo Pankki. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille Järvenpään yrittäjät ry:n jäsenille. Uudet jäsenet joukolla mukaan! Hallituksen kokous Fenniassa Yrittäjäviikon aloittaa teatteri-ilta Järvenpää-talon Sibelius-salissa klo 19 Järvenpään teatterin esityksellä "Älä lakkaa lempimästä". Yrittäjäyhdistys tarjoaa esityksen jäsenilleen, mukaan mahtuu 100 ensimmäistä. Lippuja voit noutaa 4.9. alkaen Järvenpään Lukko Oy:stä, Alhotie 14. Enintään 2 lippua per jäsen Liittokokous / Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Jyväskylässä, ilmoittautumiset mennessä johanna.blom@jarvenpaanlukko.fi LOKAKUU Liikuntateemana Method Putkisto, ks s Vaihtoehtona Yrittäjyys. 9-luokkalaisten tutustumispäivä yrityksiin. ONHAN TEIDÄNKIN YRITYKSENNE MUKANA! Ks. sivu 8. Illalla Rivolissa klo 19 alkaa parituntinen tilaisuus, jossa esiintyjänä on Mato Valtonen. Aiheena *Luovuudella menestykseen*. Ilmoittautumiset Sari Hämäläiselle. Vain 200 ensimmäistä mahtuumukaan! Enemmän illan sisällöstä, ks. sivu Syksyn talouspainotteinen ilta Nordean alakerrassa klo alkaen. Alustajana toimii Leena Rekola-Nieminen, ekonomi, KLT. Enemmän illan sisällöstä, ks. sivu Vuoden Yrittäjä -juhla Järvenpää-talolla, kutsut tilaisuuteen lähetetään erikseen. MARRASKUU Aamukahvit Rivolissa klo Tilaisuuden tarjoaa Nordea Syyskokous ja pikkujoulut Rivolissa, teemana 70-luku. Esiintyjänä Halavatun papat, mukana mm. Keravan Yrittäjät. Ilmoittautumiset mennessä olavi.ruohomaa@verandainterio.fi Seuraa päivityksiä myös netistä 14

15 Suomen Yrittäjät PISTÄÄ NETTISIVUILLAAN AJATTELEMAAN: EI MAINONTAAN KANNATA PANOSTAA -AJATTELU PIENI YRITYS EI TARVITSE BRANDITYÖTÄ -AJATTELU Tilanne Yrityksessä ajatellaan, että myynti se on, joka tuo (rahaa), mainonta vaan vie (rahaa). Näin ollen kaikki mainonnalliset tekemiset nähdään turhanpäiväisenä hyödyttömyytenä. Ongelma: yrityksen myynnillinen vetovoima on heikohko ja tunnettuus markkinoilla on heikko. Mainontaan panostamattomuuden sudenkuopat Monesti mainospanostuksen hyötysuhde ajatellaan varsin lyhyellä aikavälillä, joka tuottaa seuraavat sudenkuopat: 1. Jos yritys ei tee näkyvyyttä markkinoilla, ei ole ihme, ettei sille kysyntää eikä haluttavuusasemaa markkinoille kerry. Näin ollen ns. näkyvyysmainonta on eräs keskeisistä pohjustuspanoksista kysyntää tuottamaan. 2. Jos yritys ei panosta mainonnallisten materiaalien tasoon, ei ole ihme, ettei yritys muutoinkaan näytä ammattimaiselta. Voidaankin sanoa, että jos yrityksen materiaalit näyttävät heikoilta, tuottaa se myös samansuuntaisen mielikuvan yrityksestä. 3. Usein ajatellaan, että riittää kun asiat kerrotaan kuten ne ovat. Todellisuudessa viestinnässä on kaksi tasoa: mitä ja miten. Jälkimmäinen miten-taso ratkaisee toimiiko mitätaso mitenkään. Näin ollen satsaus siihen, kuinka asiat esitetään ratkaisee aina viestinnän toimivuuden. Ratkaisu Mainonnallisessa toteutuksessa yrityksen tulisi tehdä toimiva mainosviestinnän peruslinja muistaen seuraava perussääntö: Mitä paremman peruslinjan yritys mainontaansa tekee, sen edullisempaa mainonnan toteutus on ja sen parempi mainospanostuksen hyötysuhde yritykseen aikaansaadaan. Lähde: Suomen Yrittäjät / Synet Plus Tilanne Yrittäjä on kuunnellut vilkasta brandikeskustelua ja todennut, ettei se häntä koske, koska hänen yrityksensä on pieni insinööriteknistä palvelua kauppaava kahden miehen yritys. Ongelma: ajattelu, jonka mukaan brandimaailma on vain isojen yritysten asia. Brandimaailman rakentamisen sudenkuopat Brandityön tarpeettomuuden kokemiseen ovat johtaneet seuraavat seikat: 1. Ajatellaan brandin liittyvän vain suurten massojen tuotteisiin. Todellisuudessa brandista on kyse aina, kun jollain markkinoilla (vaikka kuinka kapeilla erityismarkkinoilla), jollain yrityksellä / tuotteella on hyvä tunnettuus ja sen markkinoilla käyttämään myyntinimeen liittyy hyvä maine. 2. Oletetaan organisaatiomarkkinoilla organisaatioiden ostavan. Todellisuudessa näilläkin markkinoilla ostaja on ihminen. Näin ollen mielikuvan rakentaminen menestyksen ratkaisevien ihmisten aivoituksiin toteutuu samoin organisaatiomarkkinoilla kuin kuluttajamarkkinoillakin. 3. Brandityöhön liittyy ajattelu, jonka mukaan ko. työ merkitsee isoja yrityskuvakampanjoita. Todellisuudessa aina kun yrityksen käyttämä merkki näkyy, ollaan brandityötä tekemässä. Näin ollen brandityö on arkipäiväistä, jokapäiväistä markkinointityötä. Ratkaisu Yrittäjän kannattaisi muistaa, että samoin kuin hän itse valitsee autonsa merkin kautta, tekee näin jokainen ihminen kaikkien ostamiensa tuotteiden kohdalla, jolloin toimintaa ohjaava perussääntö on: Oleellinen menestysperusta on yrityksen myyntinimen tunnettuus ja sen sisältämä positiivinen mielikuva, sillä se on merkittävin vetovoimatekijä yrityksen menestyksessä. 15

16 NUORTEN PALVELUKORTTIKOULUTUS JATKUU SYKSYLLÄ Viime keväänä Järvenpäässä käyntiin lähtenyt Nuorten Palvelukortti koulutus saa jatkoa tulevana syksynä ja keväällä Keväällä 2007 lähdimme liikkeelle ajatellen nuorten kesätyöllistämistä eli koulutus oli apuna nuorille kesätyöpaikan hakuun. Koulutus antaa kuitenkin eväitä, ei vaan kesätyöpaikalle, vaan normaaliin arkeen muutenkin. Nuorilla on työelämään tutustumisjaksoja koulussa, yritykset tarvitsevat kiireapulaisia ympäri vuoden, joten palvelukorttikoulutuksesta on hyötyä muuallakin kuin vain kesätyössä. Nyt olemme saaneet myös palautetta yrittäjiltä ja työnantajilta kurssin käynneistä nuorista. Työnantajat ovat arvostaneet nuorten oma-aloitteisuutta osallistua kurssille. Ilo palvella -kortin hankkineet nuoret ovat olleet ahkeria ja positiivisen asenteen omaavia, he tarttuivat heille annettuihin töihin innolla ja oikealla asenteella. Nuorilla oli työelämän perussäännöt, työajat sekä pukeutuminen selvillä. Huomasi selvästi, että uskallus tarttua työhön oli parempi ja myös kysymyksiä osattiin esittää jos jokin asia jäi epäselväksi. Myös nuorilta saatu palaute näin työelämässä olon jälkeen on ollut hyvää. Postinjakajana toiminut Sakari toteaa: Näin nyt mietittynä postinjakajan olisi hyvä tulla ihmisten kanssa toimeen ja jutella heidän kanssaan, siis silloin kun on jakamassa, ja kuunnella heidän mielipiteitään, sekä hyviä että huonoja. Oli aina kiva jutella muutaman mukavan ihmisen kanssa auringonpaisteessa ja hienossa kesäsäässä. Aina kun näin jonkun ihmisen joka odotti postia, niin siinä sitten vaihdettiin vähä kuulumisia. Postimiehen perustaitoihin kuuluu se, että pystyy puhumaan muille ihmisille... Ja minä noudatin sitä taitoa. Setlementti Louhelassa työskennellyt Tiina sanoo: Koulutuksesta oli hyötyä työelämässä, asenne työhön parantui. Ennen ajattelin vain, että menen sinne rahan takia. Ettei siellä tarvitse, kuin tehdä ja se siitä. Koulutus avasi silmäni, työ ei ole pelkkää tekemistä, vaan se on myös asiakaskontakteja ja hyvää yhteishenkeä. Eli hymykin voi parantaa jonkun päivän, tai pelkkä katse. Jumbon kauppakeskuksessa työskennellyt Katja kertoo: Minua kehuttiin erityisen reippaaksi kesätyöntekijäksi ja sain olla ns. korvaamassa yhtä työntekijää (en siis ollut pelkkä extraaja ) ja töitä minulle on kuulemma jatkossakin siellä. Wiivi, terveyskeskuksen vuodeosastolta työkokemusta saaneena toteaa: Minun oli helpompi lähestyä asiakkaita ja osasin katsoa asioita heidän mahdollisista näkökulmistaan. Muutamassa ongelmatilanteessa muistelin koulutuksessa saamiani ohjeita ja tiesin mistä oli kannattavinta lähteä niitä ratkomaan. Koulutuksessa painotettiin teitittelyn arvoa ja olen onnellinen, että arvostin sitä neuvoa. Mielenkiintoinen kommentti tuli myös Tarulta ja se antaa meille kaikille varmasti ajattelemisen aihetta: Koulutus muistutti hyvin, kuinka oikeaoppinen asiakaspalvelu menee, tai kuuluisi mennä. Ehdotukseni koskisikin koulutuksen soveltamista myös aikuisille. Inhottaa asioida nuorena kaupoissa, kun asiakaspalvelu on ala-arvoista. Moni nuori kiittäisi kummasti sitä yhtä aikuista, joka muistaisi, että asiakas on asiakas iästä huolimatta. Järvenpäässä jatketaan siis hyvän asian puolesta. Hyvinkään yrittäjät myös kiinnostuivat projektista ja heille kävimme kertomasta sen kulusta elokuussa, toivottavasti myös siellä asia lähtee eteenpäin. Tässä vaiheessa onkin hyvä kiittää teitä yrittäjiä mukanaolostanne ja siitä, että annatte nuorille mahdollisuuden! Voimme luvata, että keltaisen palvelukortin omaava nuori on hyvä sijoitus. Pirteää syksyä iloisen työyhteisön merkeissä Sari 16

17 LAKIOSASTO VASTAA -PALSTA Lähetä kysymyksiä, jotka askarruttavat yritykseen liittyvissä asioissa osoitteeseen Kysymyksiä ja vastauksia julkaistaan seuraavissa tiedotteissa. KESÄLOMAKAUSI sotki tällä kertaa aikataulut, joten vastauksia edellisen tiedotteen kysymyksiin emme saa vielä tähän numeroon. Osuuspankista luvataan kuitenkin että numerossa 4 saamme vastaukset ja uusia kysymyksiä voitte lähettää yllä olevaan sähköpostiosoitteeseen. Kysyjien nimiä ei julkaista, ne jäävät pelkästään lakiosaston tietoon, joten rohkeasti vaan kysymään! TIEDOTE MTLH:N TUETUISTA YRITTÄJÄLOMISTA Terveys- ja lomahuolto ry.n (MTLH) yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa järjestämillä tuetuilla yrittäjien perhelomalla ja yrittäjien kuntokatelomalla , jotka toteuttaa Herttuan Kuntoutuskeskus Kerimäellä ( on vielä vapaita paikkoja. Mikäli haet lomille, lähetä hakemuksesi mahdollisimman pian Terveys ja Lomahuolto ry:n toimistoon (Mannerheimintie 31 B 20, Helsinki). Lomalle voi hakea myös sähköisesti. Lomake löytyy Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n www-sivuilta ( Lisätietoja lomista saat Suomen Yrittäjät ry:stä ( Terveys- ja Lomahuolto ry:stä puh (lomasihteeri Maarit Kainulainen) tai puh (toiminnanjohtaja Airi Tella) tai Herttuan Kuntoutuskeskuksesta kuntoutusjohtaja Timo Lehtiseltä puh , timo.lehtinen@herttua.fi. 17

18 Vastauksia vastauksiin Olaville. Kiitokset kommenteistasi, Olavi, kysymyksiini uudelle hallitukselle. Haluaisin vielä jatkaa keskustelua muutamien ajatuksiesi/ajatuksieni pohjalta. Oman ajatteluni perustana on koko ajan kaksi kansantaloudellista tosiasiaa, sanoisin jopa elinehtoa Oy Suomi Ab:n kannalta. Ja ne ovat: yrittäjyyden ja erityisesti pk-sektorin kehittäminen on välttämätöntä tulevaisuuden työllisyyden, elinkeinoelämän dynamiikan ym. johdosta. Suuryritykset ovat globalisoituneet täysin, joten ne elävät tänään suurten markkinoiden ehdoilla ja Suomen markkinathan ovat niin tavattoman pienet. yrittäjien ajattelutapoja, sielunelämää, eivät ymmärrä valtakunnan parhaat ekonomistit, työmarkkinajärjestöt, poliittiset päättäjät. Vain yrittäjät itse ymmärtävät päätöksiinsä vaikuttavat tekijät. Näin ollen toteaisin: yrittäjien itse on oltava aktiivisia yrittäjyyden edistämisessä kaikilla tasoilla, Suomen Yrittäjien valtakunnallisella tasolla, alueorganisaatioiden maakunnallisella tasolla ja paikallisyhdistysten kaupungeissa ja kunnissa, ei saa riittää se, että yleensäkään suomalaiset eivät ole kiinnostuneita yhteisiin asioihin vaikuttamisesta. Yrittäjien on etsittävä keinoja, millä jäsenistö saadaan mukaan toimintaan, millä vaikutetaan paikallisen yrittäjyyden kehittämiseen, millä Järvenpään/Kuuma-alueen elinkeinoelämää aktivoidaan. Keinojahan on. Hyvänä esimerkkinä mainitsit, Olavi, kaupungin tarjoaman yrittäjälounaan. Osanotto oli tavattoman runsas. yrittäjien ongelmana on ja tulee olemaan aina se, että oman bisneksen on toimittava, muuten katastrofi on edessä. Ei ole varmaa kassavirtaa kiinteän palkan muodossa, ei ole taattuja palkankorotuksia, ei ole irtisanomissuojaa jne. Ansiotulot on ansaittava joka päivä omalla liiketoiminnallaan, mutta siitä huolimatta yrittäjien on myös jaksettava vaikuttaa ympäristöön ja sen kehittämiseen yrittäjyyden kannalta positiiviseen suuntaan. Eli hallituksessa on oltava henkilöitä, joilla on kykyä, halua, kontakteja ja kohtuullisesti myös aikaa yrittäjyyden edistämiseen paikkakunnalla, ja sitten kulttuurin kehittämiseen. Tällä alueella on Tuusulanjärven Kamarimusiikkijuhlat, on Sibelius-viikot jne, mutta tuntien tämän alueen kulttuurihistorian ne ovat vielä hiekkalaatikkoleikkejä historian saavutuksiin verrattuna. Pitkiä askeleita tarvitaan tämän alueen historian hyödyntämiseksi Pekka Salo 18

19 IHAN LOOGISTA! Erilaisista syistä kärsimme kolotuksesta, jomotuksesta tai kovastakin särystä. Aina ei oikein tiedä miten lähtisi tilannetta purkamaan. Eikä oikei edes tiedä mitä oudommat ammatit ja erilaiset hoidot pitävät sisällään. Tässä lyhyesti osteopatiasta, ehkä siitä on apua juuri sinun vaivaasi. Mitä on osteopatia? Osteopatia on ihmisen kokonaisvaltaista hoitamista. Hoidossa asiakasta hoidetaan kokonaisuutena, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. Osteopaattisessa hoidossa pyritään löytämää ongelman ydin ja hoitamaan ongelma pois sitä kautta, hoidetaan siis ongelmaa eikä oiretta niin kuin yleensä tehdään muissa hoidoissa. Esimerkiksi jos olet loukannut polvesi ja se on pitempään kipeä, niin siitä seuraa yleensä ongelmia myös selkään, koska painopiste siirtyy toiselle jalalle. Lantio kallistuu kipeän polven puolelle ja selkäranka joutuu korjaamaan tätä virheasentoa, koska meidän tasapainoelimemme vaatii oikein toimiakseen, että silmämme ovat vaakatasossa. Yleensä selkärangassa ilmenee kaksi korjauskohtaa. Useimmiten nämä kohdat löytyvät lannerangasta ja niskan seudulta. Toissijaisena seurauksena on yleensä niska- ja päänsärkyongelmat. Tästä voi päätellä että päänsärkykin voi johtua lantion seudun ongelmista. Monesti esim. tenniskyynärpään ongelma löytyy ylärinta- ja kaularangasta, missä on havaittavissa hermopinne nikaman virheasennosta. Kun käyt hoidossa muista tarkistaa, että hoitaja on todellakin koulutettu sen voit tarkistaa mahdollisesti seinällä olevasta diplomista. Liittymällä yrittäjäjärjestöön: Saat käyttöösi järjestön monipuoliset neuvontapalvelut lähes 100 asiantuntijaa. Tapaat muita yrittäjiä ja löydät kontakteja kautta maan. Pysyt ajan tasalla seuraamalla nettiuutisia ja jäsenlehtiä. Voit parantaa omaa osaamistasi hyödyntämällä järjestön laadukasta ja monipuolista koulutustarjontaa. Osallistut yrittäjyyden edistämiseksi tehtävään työhön: Katso tästä tavoitteita ja tuloksia. Säästät rahaa hyödyntämällä monia jäsenetuja. Yleisimpiä kehon mekaanisia kompensaatioita ja niistä aiheutuvia oireita Klassisessa osteopatiassa lantion katsotaan olevan koko rangan perusta ja tuki. Usealla ihmisellä lantio kallistuu ja/ tai kiertyy, josta seuraa selkä-, niska- ja olkapääkipuja koska selkäranka yrittää korjata epätasapainon. Joskus seuraa myös jalan häiriöitä, kuten jalkaterän virheasentoja, lonkka-, polvi- tai nilkka-nivelkipuja. Alla oleva piirros kuvaa kuinka kiertynyt ja ryhtihäiriössä oleva selkäranka ja lantio lisää jännitystä kehossa luustolle, rustopinnoille, jänteille ja lihaksille. Tämä johtaa nivelalueiden jännittyneisyyteen sekä vaikeuksiin ylläpitää kehon tasapainoa. Tästä seuraa huonontunut ryhti, joka aikaansaa kipua ja häiriöitä kehon toiminnassa Päänsärky, migreeni, whiplas-vauriot, korva-, kurkku-, nenä-, ja silmäsairaudet (mm. korvan sointi, purentaviat, poskiontelon tulehdus, huimaus) Rangan kaarteiden muuttuminen, nikamavälien ahtautuminen, jäätynyt olkanivel, hengitystiesairaudet (brochitis, astma), ruuansulatushäiriöt, verenkiertohäiriöt 3. Selkäkivut, noidannuoli, ischiaskivut, välilevyjen heikkeneminen, vatsan ärtyisyys, ummetus, suonikohjut, jalkojen turvotus, yliliikkuvat/jäykät nikamat ja nivelet 4. Jalkaterän laskeutuminen, lonkkakipu, polvikipu, nilkkakipu Koulutettu osteopaatti D.O. Tapio Voutilainen 19

20 Jäsenmaksut vuonna 2006 Henkilöstön määrä (yrittäjät mukaanlukien) yksinyrittäjä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä Tarpeellinen innovaatio Hankala tilanne syntyy usein silmälasien käyttäjille varsinkin likinököisille kun esim. pukeutuessaan tulee tipauttaneeksi ne jonkin pöydän reunalle, sängyn päälle tai vaikka puleeratessaan vessan peilihyllylle. Etsi nyt sitten silmälasejasi, kun sinulla ei ole päässäsi silmälaseja, joiden avulla näkisit etsiä silmälasejasi! Kännykkääni etsin usein soittamalla siihen toisella puhelimella, ja kas kummaa, se yleensä löytyy. Paitsi kerran, kun unohdin sen ulkovajaan, mutta se on sitten toinen juttu. Ratkaisu: Keksikää silmälaseihin apuvälineeksi joku piipittävä tai viheltävä (näkymätön) härveli, jonka avulla niitä voi kutsua ja ne vastaavat. Huonokuuloisille kannattaa ehkä keksiä punainen vilkkuvalo... Merja Järvenpään Yrittäjät ry:n jäsenmäärä on