viesti Anu Pentikin keramiikka pysyy Posiolla Mitä kasveja viljellään ensi kesänä? Vasikan vuonna pidetään huolta pienistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "viesti Anu Pentikin keramiikka pysyy Posiolla Mitä kasveja viljellään ensi kesänä? Vasikan vuonna pidetään huolta pienistä"

Transkriptio

1 viesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 2/2011 Mitä kasveja viljellään ensi kesänä? Vasikan vuonna pidetään huolta pienistä Anu Pentikin keramiikka pysyy Posiolla Luomu voi olla hyvä vaihtoehto, jos ei halua lähteä tuotannon laajamittaiseen laajentamiseen, vaan haluaa erikoistua. Sivu 22 2/2011 maaviesti 1

2 Yritystili. Yrityksesi sujuva kassanhallinnan perusta! Yritystili on yrittäjille suunnattu tili, joka keskittää päivit täisen kassanhallinnan, maksuliikkeen sekä tarvittaessa osan sijoittamisesta ja rahoittamisesta vaivattomasti yhdelle tilille. Se räätälöidään yrityksen tarpeita vastaavaksi ja siihen voidaan liittää myös luotto. Kysy myös monipuolisesta e-laskusta, joka nopeuttaa ja tehostaa yrityksen taloushallinnon toimintoja, on turvallinen ja ympäristöystävällinen valinta. Ota yhteyttä: Oulun OP, Matti Tyhtilä , Pohjolan OP, Tuija Linjakumpu , 010-puheluiden hinnat: Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puhelu + 0,0595e/min, matkapuhelimesta 0,0828 e/puhelu + 0,1704 e/min (alv. 23 %) Asfalttia maatiloille Tiiviit asfalttirakenteet AIV-varastoihin ja karjapihoihin Asfaltoinnit tuotantorakennusten ympäristöihin, varastorakennusten lattioihin, pihoille ym... Lemminkäinen Infra Oy Päällystystoiminta Paras tapa rakentaa Tiedustelut: Kajaani, puh Kemi, puh Kuusamo, puh Oulu, puh Raahe, puh maaviesti 2/2011

3 viesti Sisältö 2/2011 Kasvinviljelykustannusten kurissa pitäminen on haastavaa. Viime vuosina tilojen välinen yhteistyö ja urakointipalvelut ovatkin selvästi lisääntyneet. 13 Kuusamon kalatalo nostaa arvoonsa myös turhaan hyljeksityn särjen. Hietaharjun tilan nuorkarjapäivässä havainnoivat vasikoita ja hiehoja Vene-hankkeen Kaija Korhonen (vasemmalla), Anne Hannula Kalajoelta, Taina Röyttä Oulaisista ja Jukka Ojantakanen Rantsilasta. 30 Hevosalan menestys edellyttää entistä laadukkaampaa kotimaista kasvatusta. Posiolla 40 vuotta sitten perustetun Pentik Oy:n juhlanäyttelyssä voi ihastella keramiikkatuotteita nostalgisilta luvun vuosilta nykypäivään KANNESSA Anu Pentik on keskittynyt viime vuosina omaan studiomallistoonsa. 10 KATSE KESÄÄN Ensi kesänä kannattaa viljellä kasveja, joista on kysyntää. 11 LAATUREHUA Kankaan nurmitilalla pellon kunto on tuotannon perusta. 12 TYPEN MITTAUSTA Liukoisen typen mittaustilaisuuksia ympäri maakuntaa. 13 TEKIJÄ ESIIN Matti Partanen kannustaa suunnittelemaan ajoissa. 15 JÄTEVESINEUVONTAA Jätevesineuvojat aloittavat työtään Pohjois-Pohjanmaan pilottialueella. 16 KATSE VASIKKAAN Terveestä ja hyvinvoivasta vasikasta kasvaa hyvä lypsylehmä. 17 TINKIMAITOA YmpäristöAgron infossa puhutaan maidon suoramyynnistä. 19 KOSTEIKOKSI Nyt on aika hakea tukea kosteikon perustamiseen. 20 TUKIHAKUUN Kevään viljelijätuet haussa mitä uutta, mikä muuttui? 21 TUKINEUVONTAA ProAgrian asiantuntijat auttavat eteenpäin tukiviidakossa. 22 LISÄÄ LUOMUA Yhä useampi haluaa puhdasta ja turvallista ruokaa. 24 HYVÄ HEVONEN Hevosalan menestyminen vaatii laadukasta kasvatustyötä. 24 TAITO PUHUA Miten maatilojen kriisitilanteissa voisi toimia yhdessä ja jo ennalta? 26 KOUKUSSA KALAAN Kalaisia herkkuja kannattaa tarjota myös kevään juhlissa. 30 JÄRVIKALAA Kuusamon kalatalosta järvikalaa tasaisesti ympäri vuoden. Vakiot 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 27 Naisissa maaseudun voima 28 Allakka 2/2011 maaviesti 3

4 nsuomalainen sieme Retu! Kestävä ja satoisa! RETU BOR ainoa Suomessa tuotettu ruokonata! 4 maaviesti 2/2011

5 PÄÄKIRJOITUS viesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu Kauppurienkatu 23 (PL 106) Oulu, (08) PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi TAITTO Mari Lähteenmaa ILMOITUKSET Sirpa Heikkinen Kielontie 8, Kajaani (08) , OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, (08) ProAgria Kainuu, ProAgria Lappi, PAINOPAIKKA Kalevaprint Oy PAINOS kpl ILMESTYMISAJAT 26.9., TILAUSHINNAT 15 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Sukupolvenvaihdoksista elinvoimaa maaseudulle Maatilat muodostavat maaseudun asutusten rungon. Mitä etäämmälle asutuskeskuksista mennään, sitä suurempi merkitys maataloudella on asutuksen säilyttämisen sekä työpaikkojen luomisen ja ylläpidon kannalta. Pohjois-Suomessakin viljelijöiden keski-ikä on noussut viime vuosien aikana. Sukupolvenvaihdoksia pitäisi tehdä nykyistä enemmän. Esimerkiksi Kainuussa tehtiin vuonna sukupolvenvaihdosta, kun vuonna 2010 rahoitettiin ainoastaan viisi sukupolvenvaihdosta luvulla tilan haltuun ottaneet viljelijät tulevat lähivuosien aikana luopumisikään. Kaikille tiloille ei välttämättä löydy jatkajaa, mutta Kainuussakin vaihdosten määrä pitäisi vuositasolla saada nousemaan 20-25:een. Seuraavat 5-10 vuotta ovat ratkaisevia tilamäärän ja maaseudun asutuksen säilymisen kannalta. Nuoriin pitäisi saada puhallettua uskoa maatalouselinkeinoon. Tilan lunastavilla alle 40-vuotiailla viljelijöillä on mahdollisuus saada nuorten viljelijöiden aloitustukea. Avustuksen suuruus on euroa ja lainan korkotuen osuus euroa. Lisäksi jatkajat voivat saada merkittävät huojennukset lahjaverotuksen osalta tilakaupan yhteydessä. Lähes aina sukupolvenvaihdoksen tehnyt viljelijä laajentaa maataloustuotantoa heti tilan haltuunoton jälkeen. Laajennukseen liittyy usein rakennusinvestointi. Jos nuori viljelijä aloittaa rakentamisen viiden vuoden sisällä tilan haltuunotosta ja hän on hakemushetkellä alle 40-vuotias, hänellä on mahdollisuus saada investointiin nuoren viljelijän korotus. Rakennusinvestointi työllistää välittömästi ja välillisesti myös maatilan ulkopuolisia henkilöitä maaseudulla. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa. Sukupolvenvaihdoksesta voi saada tietoa ProAgrian sukupolvenvaihdosneuvojilta. Alueen oppilaitokset järjestävät lisäksi aiheeseen liittyvää koulutusta. OSMO tiikkainen johtaja ProAgria Kainuu Huhtikuu Lukijakyselystä eväitä lehden tekoon MAAVIESTIN lukijoille järjestettyyn nettikyselyyn tuli noin 200 vastausta. Peräti 94 prosenttia vastaajista kokee Maaviestin hyödyllisenä julkaisuna. 75 prosenttia vastanneista haluaa edelleen lukea paperilehteä verkkoversion sijaan. Vastaajista 88 prosenttia kertoi lukevansa lehden säännöllisesti yli puolet lähes koko lehden. Liki puolet vastaajista lukee lehteä vähintään kahteen kertaan, 30 prosenttia palaa lehteen vieläkin useammin. Tuleviin Maaviesteihin toivottiin eniten tietoa tulevista koulutuksista, ajankohtaisista EU-tukiasioista, maidontuotannosta, talousasioista sekä maatila- ja yritysjuttuja. Maaviesti on tärkeä tiedotuskanava, sillä vastaajista 74 prosenttia kertoi saavansa tietoa ProAgrian ajankohtaisista palveluista ja tapahtumista juuri lehden kautta. Toiseksi tehokkaimpia tiedonvälittäjiä ovat neuvojat. Tonkkaposti noteerattiin kolmannelle sijalle. Avoimessa palautteessa lukijat antoivat myös paljon arvokkaita kommentteja. Maaviestin tekijät kiittävät kaikkia vastanneita aktiivisuudesta. Toimitus ottaa mielellään vastaan palautetta ja kehitysehdotuksia kaiken aikaa. Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotut ProAgrian ja Maa- ja kotitalousnaisten tuotepalkinnot voittivat Pentti Kahma Alavieskasta, Outi Piukkala Yppäristä, Kaisa Oikarinen Kuusamosta, Hannu Pulkkinen Kuhmosta ja Jaana Niskanen Pyhäsalmelta. Kannen kuva: Ella Karttimo Lukijatutkimuksen tarkemmat tulokset ovat osoitteessa > Maaviesti. 2/2011 maaviesti 5

6 lyhyet Unelmien piha maalla Maaseudun pihojen suunnitteluun on julkaistu oma puutarhakirja käytännönläheinen ja kuvitettu Piha maalla unelmoi ja suunnittele -julkaisu, joka antaa vinkkejä ja uusia ideoita omaa pihaansa suunnittelevalle. Piha maalla asettaa suunnittelulle omat haasteensa. Kirjassa on keskitytty maaseudun pihoihin, joiden tarpeita käsitellään aihe kerrallaan. Miten aloitetaan pihan suunnittelu? Millaisia oleskelualueita voi tehdä ja mihin ne sijoitetaan? Miten järjestetään pihalle tulo ja paikoitus? Miten suuresta pihasta voi tehdä helppohoitoisen? Millaiselle alueelle sopii kukkaniitty? Tavoitteena on tehdä pihasuunnittelusta helppoa. Suomalaisista pihoista otetut valokuvat tarjoavat innostavia ideoita. Samalla annetaan helposti toteutettavia neuvoja pihan suunnitteluun. Kirjan on kirjoittanut maa- ja kotitalousnaisten Pirkanmaan toiminnanjohtaja ja maisemasuunnittelija Jutta Ahro. Piha maalla - unelmoi ja suunnittele -kirjassa on 120 sivua ja sen hinta on 36 euroa. Tilaukset: Anne-Mari Jouppila, puh , tai Kirjaa voi tiedustella myös omasta maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksesta. 6 maaviesti 2/2011 Avoimet ovet Haapavedellä Kahvitarjoilusta vastasivat Kytökylän maa- ja kotitalousnaisten Sirpa Satela (vasemmalla) ja Eeva-Kaisa Paananen. ProAgria Oulu on avannut Haapavedellä uuden toimiston, jonka kunniaksi asiakkaat ja yhteistyökumppanit kutsuttiin 25. maaliskuuta avajaiskahville Teknotalo 2T:ssä ja osoitteessa Uusitie 81 sijaitsevaan toimistoon. Paikallistuotteita Niemitalon Juustolaan Niemitalon Juustolan myymälään Pudasjärvellä on avattu Taitajien tierna -paikallistuotteiden myyntipiste. Tarjolla on edustava valikoima muun muassa hopeakoruja, keramiikkaa, sulatuslasia, painotekstiilejä ja neuleita 13 tekijältä lähiseudulta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Valtatie 20:n varrella sijaitsevassa myymälässä poikkeaa vuosittain runsaat asiakasta, joille yrittäjä Aki Niemitalo haluaa tarjota ja esitellä paikallista osaamista. Pudasjärvelle on valittu myyntiin Taitajien tierna -hankkeen tuotehakuihin lähetettyjä käsitöitä ja elintarvikkeita. Hanke on järjestänyt neljä tuotehakua, joiden kautta Oulun lentoaseman myymälään on saatu koemyyntiin laadukkaita paikallisia käsitöitä ja elintarvikkeita. Tavoitteena on saada pohjoispohjalaisia lahja- ja tuliaistuotteita tarjolle myös alueen matkailukohteisiin, projektipäällikkö Arja Keränen kertoo. Kuulumisia kahvikupin ääressä vaihtoivat myös johtaja Vesa Nuolioja (vasemmalla) sekä Martti ja Vesa- Matti Ahola Mieluskylästä. Uusi toimisto tarjoaa kotipesän talousneuvoja Hanne Aholle (vasemmalla), piiriagrologi Matti Viitalalle ja maitotilaneuvoja Marja Suihkoselle. Tämänhetkiset tuotteet ovat Juustolassa myynnissä huhtikuun loppuun saakka, jolloin menekkiä ja tuotevalikoimaa tarkistetaan. Kesäkaudeksi on tarkoitus saada uusia ja ajankohtaan sopivia käsitöitä ja elintarvikkeita. ProAgria Oulun ja Oulun Maaja kotitalousnaisten Taitajien tierna -hanke kannustaa pohjoispohjalaisia elintarvike-, käsityö- ja taideteollisuusyrittäjiä vahvistamaan osaamistaan, lisäämään yhteistyötä ja perustamaan tuotteilleen Kuvat: Tarja Paatero Arja Keränen yhteisen myyntipisteen Oulun lentoasemalle. Lisätietoa Taitajien tiernan ajankohtaisista tapahtumista ja tarjonnasta osoitteessa www. proagriaoulu.fi/taitajientierna.

7 Kajaanin Torero tarjoaa lähilounasta Ravintola Torero ja Kainuulainen Lähiruoka -hanke ovat yhteistyössä aloittaneet lähiruokalounaan. Lounaspöydän ruokien pääraaka-aineet on koottu kainuulaisista elintarvikkeista. Lähilounas aloitettiin Torerossa helmikuussa ja sitä tarjoillaan joka torstai toukokuun loppuun saakka. Alun perin Torero otti yhteyttä Kainuulainen Lähiruoka -hankkeeseen. Ideana oli saada aikaan lähiruoasta koottu lounas. Hanke auttoi löytämään tuottajia, joilta elintarvikkeita saataisiin. Lähilounaan suunnittelu ja kokoaminen on osa Toreron tarjoilijan Pirjo Naarin opinnäytetyötä. Torero haluaa selvittää samalla asiakkaiden mielipiteitä lähilounaasta. Palaute on tähän saakka ollut erittäin positiivista. Kehuja on saanut erityisesti ruoan maukkaus ja aitous. Torero suunnittelee parhaillaan myös lähiruoka-aamiaista. Lähiruokaa nähdään ruokalistalla siis jatkossakin! Ammattilaisten KoneAgria Vuoden 2011 KoneAgrianäyttely pidetään Jyväskylän Paviljongissa lokakuuta. Maatalouden ja muiden maaseutuyritysten ammattilaisille suunnattu näyttely keskittyy koneisiin ja laitteisiin, minkä lisäksi monet osastot esittelevät palveluja, osaamista, ohjelmia ja tuotantopanoksia. Myös kotieläintiloille on paljon tarjontaa. Asiapitoiset seminaarit valtakunnan tasoisine esiintyjineen täydentävät näyttelyä. Viime vuonna näytteilleasettajilta saadusta palautteesta välittyi maaseutuyrittäjien tulevaisuudenusko ja investointihalu. ANNA-KAIJA KAIKKONEN Toreron lähilounaalla voi nauttia muun muassa paikallisesta kalasta, lampaanlihasta, perunoista, kasviksista, salaateista ja kananmunista sekä tietysti monipuolisesta leipävalikoimasta. Anna-Kaija Kaikkonen on suunnittelija ja Kainuulainen Lähiruoka -hankkeen hankeavustaja. Hanketta hallinnoivat ProAgria Kainuu ja Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset. Kävijätutkimukseen vastanneista 94 prosenttia oli valmis suosittelemaan näyttelyä kollegoille, joten todellista ammattilaisten tapaamista me tässä valmistelemme, näyttelypäällikkö Marko Toivakka sanoo. Jyväskylän Paviljongin monipuoliset kokous- ja seminaaritilat ovat myös vuokrattavissa, joten KoneAgria on myös hyvä kokoontumispaikka keskellä Suomea. KoneAgrian järjestävät Pro- Agria Keski-Suomi ja ProAgria Farma. Nettisivut uudistuvat piakkoin osoitteessa Elämää ja kasvua maalla Porin Kirjurinluodon täyttää heinäkuuta Farmari Suomen maatalousnäyttely, jonka teemana on tällä kertaa Elämää ja kasvua maalla. Näyttelyyn odotetaan 500 näytteilleasettajaa ja näyttelyvierasta. Näyttelyssä esittäytyvät omilla osastoillaan muun muassa kotieläimet, koneet, energia, metsä, kädentaito ja satakuntalainen maaseutu. Ammattiasiaa on tarjolla useilla neuvonnallisilla osastoilla. Farmarissa on myös valtakunnallinen lypsykarjanäyttely, lampaankerinnän SM-kisa ja Vuoden Maatalouslomittaja loppukilpailu. Näyttelyyn on varattu erillinen alue maakuntatorille, jolla satakuntalaiset toimijat esittelevät tuotteitaan ja palveluitaan. Sen keskellä on tapahtuma-aukio, jossa järjestetään ohjelmaa koko näyttelyn ajan. Konekentällä on esillä koneita peltoviljelystä metsäkoneisiin ja energian tuotannon laitteisiin. Kone-, metsä- ja energiaosasto muodostaa yhtenäisen viiden hehtaarin alueen. Jo tämänhetkisten varausten perusteella voi odottaa mielenkiintoista nähtävää alan ammattilaisille ja muille asiasta kiinnostuneille. Näyttelyalueeksi on varattu Kirjurinluodosta 14 hehtaaria. Aivan näyttelyalueen vieressä on 20 hehtaaria pysäköintitilaa, johon ajetaan suoraan 8-tieltä. Keskikaupungilta on helppo tulla alueelle kävellen tai pyöräillen. Farmari Suomen maatalousnäyttely järjestetään kerran kesässä eri puolilla Suomea. Tämänkertaisen näyttelyn päävastuullinen järjestäjä on ProAgria Satakunta. Lisätiedot: Nyt on aika... laittaa rairuoho tai ohra itämään yhdistää hyöty ja huvi arken askeleita laskien paneutua tukihakuun ja postittaa lomakkeet viimeistään varata aika liukoisen typen mittaukseen ilmoittautua mukaan Lofoottien retkelle 2/2011 maaviesti 7

8 kannessa Nelikymppinen Pentik ponnistaa Posiolta SOILI HYPÉN Pentik Oy on kasvanut neljän vuosikymmenen kuluessa yhdeksi Suomen menestyneimmistä designtaloista Marimekon, Arabian ja Iittalan ohella. Juuret ovat yhä tiukasti Posiolla. Yritys työllistää suoraan noin sata lähiseudun asukasta ja tuo paikkakunnalle yli kävijää vuodessa. Taidekeraamikko Anu Pentikin yhdessä puolisonsa Topi Pentikäisen kanssa luoma yritys valmistaa jokapäiväiseen käyttöön tarkoitettua keramiikkaa, jonka taiteelliset vaikutteet löytyvät luonnosta. Keramiikka tuotetaan Posiolla, mutta muuta tuotteistoa valmistutetaan ulkomailla Pentikin omien mallien pohjalta. Keramiikan ohella Pentik-myymälät tarjoavat kodinsisustukseen liittyviä tuotteita. Myymälöitä ja myyntipisteitä on Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa yli 100. Verkkokauppa avattiin alkuvuodesta 2010 ja se osoittautui menestykseksi. Myynti on ollut suurempi kuin missään yksittäisessä myymälässä. Pentik Oy työllistää noin 350 ihmistä, joista runsaat 100 Posiolla. Liikevaihto on noin 39 miljoonaa Talousvaikeuksista opittua 8 maaviesti 2/2011 euroa. Suomen Kuvalehti valitsi viime vuonna Pentikin Suomen parhaaksi perheyritykseksi. Selvitä velkasaneerauksen mahdollisuus. Omien toimintatapojen saneeraus ja poisoppiminen vanhoista käytännöistä. Itsetutkiskelun avulla oman ydinosaamisen tunnistaminen. Toiminnan pelkistäminen - pitäytyminen siihen, minkä todella hallitsee, vaikka uuteen alkuun olisi lähdettävä kuinka pienesti tahansa. Selviytymissuunnitelman laatiminen ja esittäminen rahoittajille - rahoituksen turvaaminen pahan kauden yli. Markkinoinnin ja tuotteiden uudistaminen. Rahoittajien ajan tasalla pitäminen ja heille annettujen lupausten lunastaminen. Opettele hinnoittelemaan kestävällä tavalla. Vesa Homanen Asiaansa on muuttuvassa maailmassa uskottava kiven kovaan. Muuten ei voi onnistua. Ja yksin kukaan ei ole mitään, Anu ja Topi Pentikäinen sanovat. ANU Pentikäinen toimi askartelunohjaajana Siilinjärvellä Tarinaharjun parantolassa lukujen taitteessa. Siilinjärveltä tansseista löytyi liikunnanopettaja Topi Pentikäinen. Pariskunnan lapset Raisa ja Pasi syntyivät Kuopiossa. Pentikäisten haave asua Lapissa luonnon keskellä toteutui, kun Topille tarjoutui opettajan paikka Posiolta. Anu jatkoi taidekäsitöiden tekemistä ja toimi kuvaamataidon opettajana koulussa ja kansalaisopistossa. Pentikäiset muuttivat Kuopiosta Posiolle juuri siinä vaiheessa, kun pohjoissuomalaisia muutti massoittain Ruotsiin Volvolle ja Saabille töihin. Omakotitalon kellarissa syntyivät ensimmäiset käsityötuotteet, jotka myytiin Posion Essolla. Pentik Ky aloitti toimintansa Posiolla vuonna Keramiikkapaja valmistui 1972 ja tehdas Matkailutaloksi nimetty kiinteistö hankittiin samana vuonna pankin lainarahalla perheen kodiksi. Samalla se toimi kahvila- ja myymälätilana ohikulkeville matkailijoille. Tarjolla oli kahvia, pannaria, keramiikkaa ja nahkatuotteita. PENTIKIN ensimmäisiä tuotteita olivat kaamoskivet ja kynttilänjalat, jotka noudattivat Posion vaakunan värejä, sekä poronrasvasta valmistetut kynttilät, joista tehtiin ensimmäinen suuri yhteistilaus. Ensimmäiset kymmenen vuotta olivat pakettiautokauppaa, yrityksen ja tuotteiden tunnetuksi tekemistä ja jälleenmyyntiverkoston rakentamista. Perheessä oli kaksi pientä lasta, jotka ruokittiin ja hoidettiin kaiken touhun ohessa. Nakkeja, broileria, banaania ja jäätelöä kului, Topi Pietikäinen kertaa lasten ruokalistaa. Tässä kohtaa Anu kiittelee puolisoaan, joka huolehti lapsista hänen ollessaan lähes jatkuvasti tien päällä. Rahaa investointeihin tarvittiin, eikä omia pääomia juuri ollut. Kunta oli alusta alkaen yrityksen hankkeissa mukana, samoin pankki. Kunnan isät ja pankinjohtaja ajattelivat, että jos yritys menee nurin, rakennukset kelpaavat ainakin matkailukäyttöön, Anu kertoo yrityksen ensimmäisestä vuosikymmenestä. YRITTÄJIEN kohtaloksi oli koitua 1990-luvun lama. Toiminta oli laajentunut keramiikasta ja sisustustuotteista nahkapukineisiin ja huonekaluihin. Ensin loppui huonekalujen, sitten nahkatuotteiden kysyntä. Menestys yhdellä osa-alueella ei riittänyt kompensoimaan muilla alueilla syntyneitä tappioita. Tilannetta pahensi devalvaatio marraskuussa Korkomenot paisuivat kohtuuttomiksi. Tuolloin mietimme vakavasti, kannattaako enää jatkaa. Hakeudummeko konkurssiin vai yritämmekö yrityssaneerauksen kautta eteenpäin, Topi Pentikäinen kertoo. Ratkaisevaa oli se, että tiesimme, missä meidän kova ydin on. Osaamisemme oli kunnossa, se ei ollut hävinnyt mihinkään, Anu täydentää. Rönsyjä oli karsittava ja johtajien katsottava peiliin. Kun rahat olivat lopussa, Pentikäiset pistivät likoon omakotitalonsa, autonsa ja kesämökkinsä. Uudistuksiin oli lähdettävä rahoittajan pitkämielisyyden varassa. Pakon edessä oppi erottamaan tärkeät asiat vähemmän tärkeistä ja keskittymään niihin. Laman aikana opittiin karsimaan kaikki turha, Topi sanoo. Pentik Oy:n kovat kokemukset ovat osoittautuneet hyödyllisiksi ja kipeää tekevä saneeraus onnis-

9 Ella Karttimo Strategiset valinnat Valikoivuus. Ei halpamyymälöille vaan Stockmannille. Rajattu kohderyhmä ja tarjonta. Valikoi ostajat. Uskalla palkata itseäsi parempia töihin. Arabialta kaksi parasta taiteilijaa töihin ja ulkomaalaisten muotoilijoiden rekrytointi. Rönsyjen karsiminen. Keskittyminen keramiikkaan. Pienten askelten politiikka. Askel kerrallaan harkitusti, nopeutta tärkeämpää on jatkuva liike. Ensin laatu sitten määrä. Uudistuminen: Kevät - Kesäsesonki - Syksy - Joulu. Erottuminen. Muotoilu ja yksilöllinen pakkausgrafiikka. tuneeksi. Edelleen meneillään oleva lama ei ole tuntunut missään. Kasvu on ollut vakaata. Viisi viime vuotta yritys on tehnyt historiansa parasta tulosta. TAITEEN tekeminen ja yhteistyökumppaneiden kartoitus on Anu Pentikäisen työtä. Nyt on etsinnässä lasitehdas. Hänen lisäkseen talossa on kolme teollista muotoilijaa. Puoliso Topi seuraa taloutta ja kokonaisuutta yhteistyökumppaninaan poikansa Pasi, josta on sukupolvenvaihdoksen kautta tullut Pentik Oy:n pääomistaja ja toimitusjohtaja. Ja vieläpä ihan vapaaehtoisesti, Topi nauraa. Monen muun yrityksen tavoin osa Pentikin tuotannosta tehdään halvan työvoiman maissa kuten Kiinassa. Työväki liikehtii sielläkin ja kehittyvä maa keskiluokkaistuu nopeasti. Kustannuserot pienenevät koko ajan. Anu ennustaakin, että käsityöammattien taitajista tulee EU:n Pentik 40 vuotta -näyttelyä tarkkailee kuvanveistäjä Kerttu Horilan tekemä muotokuva Anu Pentikäisestä - samoin hänen puolisostaan Topista. alueella todellinen pula. Heidänkin haasteenaan on löytää tuotannolleen uusia tekijöitä, jotka kykenevät ylläpitämään vaaditun laatutason. PENTIK ja Pentikäiset ovat esikuvia monelle. Ketkä ovat heidän esikuviaan? On ollut aika, jolloin oppia on otettu muista suomalaisista designtaloista. Nykyisin kansainvälistyvän yrityksen on haettava esikuvansa ulkomailta. Pentik Oy:ssä tämä tarkoittaa jatkuvaa ja tiivistä brändien ja ostokäyttäytymisen seurantaa, Pentikäiset sanovat. Kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut 40 vuodessa ja kertakäyttökulttuuri lyönyt itsensä läpi. Ekologisuuden nousu on Pentikin kaltaiselle yritykselle positiivinen asia. Keramiikka on ikikiveä ja siksi ikuista. Kauneus on arvo, joka ei koskaan häviä. Soili Hypen on ProAgria Kainuun yritysneuvoja. Kirjoitus perustuu yritysvierailuun Posiolla /2011 maaviesti 9

10 teema kasvu Viljelypäätökset markkinatilanteita seuraten Kasvintuotannon näkymät ensi kesälle ovat varovaisen myönteiset. Pienentyneiden varastojen vuoksi viljantuotantoalat ovat lisääntymässä meillä ja muualla. Jos satonäkymät ovat hyvät, riski hintojen laskuun on selkeä. Suomen vilja-alaa ei ole syytä lisätä voimakkaasti. Tämän vuoksi luonnonhoitopeltoja ja viherlannoitusaloja kannattaa edelleen hyödyntää heikkotuottoisilla lohkoilla maan rakennetta parantavina vaihtoehtoina. Kannattaa viljellä kasveja, joista on kysyntää ja joista tehdään viljelysopimuksia. Kotimaassa tällaisia ovat öljy- ja palkokasvit. Viljoista on eniten varaa kasvattaa kauran viljelyalaa viennin turvaamiseksi. Mallasohran ja öljykasvien hintanäkymät ensi satokaudella ovat parhaat. Onnistuminen markkinoilla edellyttää kuitenkin hintariskien hallintakeinojen käyttöönottoa ja esimerkiksi hinnan kiinnittämistä etukäteen osalle sadosta. Tieto viljelykustannuksista helpottaa päätöksentekoa, kun vaihtelevia hintaennusteita peilataan omiin tuotantokustannustasoihin. SUURET satovaihtelut ja syksyllä alkanut ennakoimattoman voimakas maailmanmarkkinahintojen Plugi Oy Mallasohran ja öljykasvien hintanäkymät ovat ensi satokaudella parhaat. nousu johtivat lopulta voitolliseen tulokseen monilla viljelykasveilla vuonna Tilojen väliset erot ovat kuitenkin erittäin suuret. Parhainta taloudellista tulosta tekivät ne, jotka pääsivät suhteellisen normaaleihin satotasoihin ja osasivat ajoittaa myynnin oikein. Vaikka vuoden 2010 satotasot jäivät kuivuuden takia keskimääräistä pienemmiksi, suotuisa hintakehitys sekä erityisesti lannoitusja kuivauskustannusten alentuminen olivat merkittävimmät tekijät, jotka vaikuttivat lopulliseen kannattavuuteen. Tulokset käyvät ilmi ProAgrian Lohkotietopankin tuloksista, jossa on ProViljelys-kehittämisryhmien talousseurannan tuloksia tähän mennessä noin hehtaarilta. ProViljelys-ryhmien tulosten mukaan keskimääräinen sato riitti taloudellisesti positiiviseen tulokseen. Kevätviljoilla tämä tarkoitti noin kilon satoa hehtaarilta ja öljykasveilla kilon hehtaarisatoa. Kuivuuden takia monet tilat jäivät kuitenkin viljoilla alle kilon ja öljykasveilla alle kilon satoihin hehtaarilta. Näillä tiloilla tulos jää tappiolliseksi. Tappiollista tulosta syventää vielä sadon myynnin epäonnistunut ajoitus. KASVITUOTANTOON erikoistuneen tilan suurin energiankäyttökohde ovat ajoneuvopolttoaineet - noin kolmannes tilojen energian käytöstä. Vaikka energiankäytön SARI PELTONEN Liikkeellä oltava oikeaan aikaan Ohraa, kauraa ja rypsiä Kempeleessä noin 120 peltohehtaarilla viljelevä Tarmo Turunen tietää, että viljelijän on oltava sekä tuotantopanoksia hankkiessaan että vilja myydessään liikkeellä oikeaan aikaan hallitakseen hintamuutoksiin liittyvät riskit. Viime vuonna myynti osui oikeaan ajankohtaan. Riittävät varastotilat edesauttavat päätöksien tekemistä tilanteiden mukaan. Myös tuotantopanosten hankinta silloin, kun hinnat ovat alimmillaan, on yksi keino saada kustannuksia kuriin. Konekustannukset ovat yksi kompastuskivi. Itse olen yrittänyt pärjätä kevytmuokkauksella. Hän on tyytyväinen uudeksi viljelykasviksi valitsemaansa rypsiin. Suotuisa hinta ja hyvä kasvusto kannustavat kasvin pitämistä mukana viljelykierrossa. haastavuutta lisäävät ajoneuvopolttoaineen vähäiset vaihtoehdot, energiatehokkuuden parantamiseen kasvituotannossa on monia keinoja. Kulutukseen vaikutetaan muun muassa kasvi- ja konevalinnoilla, lohkojärjestelyillä, työ- ja tuotantotavoilla sekä sadon käsittelyllä. Myös ostopalvelut voivat avata tietä parempaan energiatehokkuuteen. ProAgrian Maatilan energiasuunnitelma keskittyy keinoihin ja valintoihin, joilla viljelijä itse pystyy vaikuttamaan tilan energiakulutukseen. Sari Peltonen on ProAgria Keskusten Liiton ProAgria Kasvi -palveluryhmäpäällikkö. 10 maaviesti 2/2011

11 Ella Karttimo Outi ja Jouko Savikoski eivät luota silmämäärään, vaan suunnitteluun, seurantaan ja analyyseihin. Savikosket keskittyvät laaturehun tuotantoon ELLA KARTTIMO Kankaan tila Haapavedellä haluaa tuottaa nurmirehua tehokkaasti ja laadusta tinkimättä. Yli 20 vuotta Haapaveden Rytkynkylässä lypsykarjaa hoitaneet Outi ja Jouko Savikoski myivät reilu vuosi sitten noin 50 lypsylehmäänsä ja nuorkarjansa sekä vuokrasivat luvun alussa valmistuneen navettansa nuorelle maitotilayrittäjälle. Itse he keskittyvät nyt nurmituotantoon ja tuottavat edelleen säilörehun myymälleen karjalle. Tuntui siltä, että työtunnit olivat täynnä mutta työvuodet eivät. Olemme aina hoitaneet tilaamme yritysmäisesti ja ulkoistaneet töitä niin paljon kuin mahdollista. Työvuosien karttuessa yhä tärkeämmältä tuntuu kohtuus saada työstä palkka normaalilla työmäärällä, Savikosket pohtivat. Tosiasia oli myös se, että perheen seitsemästä lapsesta kukaan ollut innostunut eläinten pitämisestä. Savikosket ovat viljelleet vuodesta 1989 lähtien Kankaan tilan rinnalla myös kirkonkylällä sijaitsevaa Outin kotitilaa, joka vuosi sitten siirtyi heidän haltuunsa. Nurmea tuotetaan tätä nykyä yhteensä 55 peltohehtaarilla. PELLON kunto on kaiken perusta ja vaikuttaa merkittävästi eri lohkoilta saatavaan satoon. Kankaan tilan nurmituotanto on tarkkaan suunniteltua täsmätyötä, jossa kumppanina eri mahdollisuuksia pohtimassa on ollut jo pitkään kasvinviljelyn asiantuntija Olli Valtonen ProAgria Oulusta. Teemme yhdessä viljely-, lannoitus- ja kalkitussuunnitelmat. Kesällä katsellaan lohkojen tilannetta, mitä uusitaan, mitä jätetään tai mitä ruiskutetaan. Ulkopuolinen ihminen osaa katsoa asioita eri näkökulmasta ja antaa hyviä vinkkejä, Jouko Savikoski sanoo. Tilan pellot on pidetty aina kunnossa riippumatta siitä, tehdäänkö rehu itselle vai myydäänkö muualle. Lannoitukset toukokuussa on yksi keskeinen asia, josta ei tingitä. Kun lannoituskustannukset ovat nousussa, tilalla syntyneet ravinteet kannattaa hyödyntää mahdollisimman tarkasti. Liete on Kankaan tilalla sijoitettu nurmeen viitisen vuotta. Se on havaittu hyväksi tekniikaksi, ja nurmet ovat lähteneet keväisin hyvin kasvuun. OIKEAN korjuupäivän hakeminen on myös taitolaji ja takaa hyvälaatuisen rehun. Mitä aikaisemmin nurmen kevätsato korjataan, sitä parempi on sen D-arvo ja tuotantovaikutus. Toisaalta aikaisin korjattaessa satoa ja massaa kertyy vähemmän. Parhaan korjuuajankohdan löytäminen on aina aikamoista hakemista, Outi Savikoski lisää. Rehuanalyysi antaa tärkeää tietoa sekä viljelijälle että karjan omistajalle. Jouko Savikoski sanoo, että viljelijät ovat entistä valveutuneempia. He laskevat nykyisessä kustannustilanteessa ja hintojen seilatessa tarkkaan, miten eläimiään ruokkivat. Kankaan tilalla on rehua tullut aina yli oman tarpeen ja hyvällä rehulla on myös ollut kova kysyntä. Rehua on myös myyty pystykauppana. KONETÖIDEN ulkoistaminen on ollut yksi Savikoskien valinta. Me keskitymme siihen, mikä tuntuu meistä kannattavalta ja järkevältä. Yhden lietevaunun hinnalla voi ostaa urakointityön 20 vuoden ajan, Jouko Savikoski pohtii. Myös yhteiset paalausvälineet on vaihdettu urakointipalveluun. Paalausapua on tilalle saatu joustavasti rehunteon aikaan. Niitto kuitenkin tuntuu mukavalta tehdä itse. Se on aina uuden viljelykauden aloitus. 2/2011 maaviesti 11

12 teema kasvu Maanäytteiden typpi mitataan jälleen OLLI VALTONEN ProAgria Oulu järjestää jälleen tänä keväänä lähes 30 liukoisen typen mittaustilaisuutta eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata. Liukoisen typen mittaus on yksi ympäristötuen lisätoimenpiteistä, joita on voinut valita vuodesta 2007 lähtien. Sen avulla selvitetään maanäytteestä nitraatti- ja ammoniumtypen määrä. Ympäristötukiehdot edellyttävät, että lohkoilta määritetään vähintään nitraattityppi. Lisäksi lohkoilta, joille on levitetty orgaanista lannoitetta, muokattu vihermassaa tai lohko on erittäin runsasmultainen, pitää selvittää myös ammoniumtyppi. ProAgria mittaa kaikista näytteistä kummankin typen epäselvyyksien välttämiseksi. Typpinäytteet on otettava mittausta edellyttäviltä kasvulohkoilta siten, että näytteitä otetaan vähintään yksi näyte viittä hehtaaria kohti. Pieniä lohkoja voi yhdistellä siten, ettei viisi hehtaaria ylity. Tilan pitää analysoida vähintään 30 prosenttia ympäristötukikelpoisesta alasta. Siihen ei lasketa 1- ja 2-ryhmän puutarhakasvialoja eikä siemenmausteiden viljelyaloja. Puutarhatilojen jokaiselta kasvulohkolta on tehtävä vuosittain oma analyysi ennen kevät- ja lisälannoitusta. Näytteiden ottaminen Mitattavalta lohkolta osanäytettä. Näyte otetaan sentin eli käytännössä koko kyntökerroksen syvyydeltä. Näytteeseen ei pidä tulla mukaan karjanlantaa tai muuta lannoitetta, joka vääristää tuloksen. Maata tarvitaan noin 2-3 dl eli noin puoli maanäyterasiaa. Näytteet voi myös toimittaa pienissä muovipusseissa. Näytteeseen tulee kirjata viljelijän nimi, tilatunnus ja kasvulohkon koko pitkä numero. Kunta Osoite Päivämäärä Klo Vastuuhenkilö Kirsti Voho Nivala Nitek ti 3.5. ja ti Haapajärvi HAO, Erkkiläntie 1 to Kärsämäki Kataja pe Pyhäjärvi Keskuskoulu, Tunturitie 1 ma Vastuuhenkilö Maire Pikkarainen , Sirpa Luttinen Haapavesi Nora, Puutarhamyymälä pe 6.5. ja Pulkkila A.Tahvola, Viitastentie 64 ma Kestilä Kanttorila, Kestilänraitti 4 as Pyhäntä Tavastkengän kylätalo to Rantsila Maataloustoimisto, Sandelsintie 2 ti Vastuuhenkilö Sauli Kärenlampi Siikajoki Ruukin maatalousoppilaitos (luokka) ke Liminka, Lumijoki Limingan Osuusmeijeri (ent. AgriMarket) to Muhos Koivikko kasvilaboratorio pe Hailuoto, Kempele, Oulunsalo, Oulu V. Blomqvist, Ollikaisentie 2, Oulu pe Liminka, Lumijoki Limingan Osuusmeijeri (ent. AgriMarket) ma Vastuuhenkilö Anitta Talus Alavieska Vanha Nuoppari, Virintie 5 ma 2.5. ja ti Pyhäjoki P. Tiirinki, Hiihtomajantie 39 to Merijärvi kunnan varikko, Vanhatie to Vastuuhenkilö Olli Valtonen Vihanti Nuoriseurantalo, Onnelantie 16 ke Oulainen Honkamaja, vanha puoli pe Ylivieska O. Valtonen, Ouluntie 6 ti 3.5. ja ma Vastuuhenkilö Esko Viitala Yli-Ii E.ja K. Kehusmaa, Karjalantie 517 A ma Pudasjärvi ProAgria Oulun toimisto, Toritie 2 ma Vastuuhenkilö Laina Hekkala Kuusamo ProAgrian toimisto Keskuskuja 1 C 12 ilm. myöhemmin Taivalkoski Maaseututoimisto ilm. myöhemmin Mitattavat lohkot Mitattavia lohkoja on oltava 30 prosenttia tilan ympäristötukikelpoisesta pinta-alasta seuraavassa järjestyksessä: lohkot joille edellisenä syksynä on levitetty lantaa tai esikasvina on ollut nurmi- tai viherkesanto tai palkokasvi, joka on kynnetty tai muokattu edellisenä syksynä. Ellei 30 prosentin alavaatimus täyty edellä mainituista tapauksista, viljelijä voi ottaa näytteet haluamistaan lohkoista seuraavasti: heikkosatoiset lohkot lohkot, joiden sato on jäänyt korjaamatta märkyyden takia lohkolla on viljelty kasvia, jonka jälkeen maahan on mahdollisesti jäänyt tavallista runsaammin typpeä (herne, härkäpapu, kaali ) Mikäli raiviolohkoille haetaan ympäristötukea, lisänäytteet otetaan oletetun tulevan ympäristötukialan mukaisesti. Suositeltavaa on ottaa tarvittavat näytteet vanhoista ympäristötukikelpoisista lohkoista ensisijaisesti. Näytteen säilytys Viileässä tilassa enintään 12 tuntia ennen mittausta. Mikäli yöt ovat viileitä, näytteet voi ottaa edellisenä iltanä, jos ne säilyttää ulkona. Ilmoittautuminen Tilaukset ja ilmoittautumiset kannattaa tehdä internet-osoitteessa Etusivulta löytyy nettilomake, jolla palvelun voi tilata. Ilmoittautuneet saavat tekstiviestin kännykkään mittausajankohdasta ja muistutuksen edellisenä päivänä mittauksesta. Kun ilmoittautumisen yhteydessä ilmoittaa myös lohkotunnukset, näytteiden vastaanotto helpottuu. Jos ei ole käytettävissä nettiä, ilmoittautua voi myös vastuuhenkilöille, joiden puhelin numerot ovat alla. Näytteen analysointi maksaa 15,50 euroa, johon lisätään arvonlisävero. Maanäytteet viljelijä toimittaa mittauspaikalle ilmoitettuna aikana. Analysointi tehdään samana päivänä. Mikäli on tuloksia, jotka vaikuttavat lannoituksen, viljelijälle soitetaan tieto samana päivänä. Muuten pöytäkirjat tulevat postin välityksellä 1-3 päivän kuluessa. Olli Valtonen on ProAgria Oulun luomuneuvonnan vastaava. 12 maaviesti 2/2011

13 Luonnossa voi rauhoittua ja harrastaa vaikkapa sinisiä ajatuksia. Sotkamon Maanselässä sijaitseva Peuralampi laavuineen on tuttu monilta metsästysretkiltä. Suunnitellen uuteen kasvukauteen Tässä numerossa kysymyksiin vastaa ProAgria Kainuun kasvinviljelyneuvoja ja ympäristövastaava Matti Partanen. Millainen on työnkuvasi? Työ koostuu pääasiassa viljelyn suunnittelusta, erityistukisuunnitelmista ja niihin liittyvistä kustannusarvioista, karja- ja kasvinviljelytilojen työterveyshuollon tilakäynneistä sekä erilaisten koulutusten järjestämisestä. Lisäksi teen muun muassa tilatukeen liittyvää tilaneuvontaa ja maatilojen pelastussuunnitelmia. Missä teet työtäsi? Työalueena on koko Kainuu. Suurin osa tilakohteistani sijaitsee Sotkamossa, Kuhmossa, Puolangalla, Hyrynsalmella ja Ristijärvellä. Teen sovittaessa viljelysuunnitelmia myös toimistolla, joka sijaitsee MTT:n Sotkamon toimipaikassa. Yhteydenpito tutkimuksen ja neuvonnan välillä on vaivatonta. Koetan hankkia ja välittää uusinta tutkimustietoa alueen muiden neuvojien käyttöön. Millainen on tyypillinen työpäiväsi? Työpäiväni alkaa yleensä toimistolta, jossa vastaan uusimpiin viesteihin ja yhteydenottopyyntöihin. Sen jälkeen lähden tilakäynneille, joita samalle päivälle mahtuu asioista ja tilojen sijainnista riippuen yhdestä kolmeen. Pitkät etäisyydet edellyttävät usein tuntikausien matkustamista. Työterveyshuoltokäynnit tehdään yleensä yhdessä paikallisen työterveyshoitajan kanssa. Ajankohtaista juuri nyt? Meneillään oleva kasvinsuojeluaineiden käyttäjäkoulutuskierros edellyttää sekä edeltäviä että jälkitöitä. Parin muun kasvinviljelyyn liittyvän tilaisuuden alustukset ovat parhaillaan työn alla. Vuoden ensimmäiset kuukaudet menevät pääosin viljelysuunnitelmien tekemiseen. Joka viikko tavoitteena on lisäksi yhdestä kahteen työterveyshuoltokäyntiä. Huhtikuulle ajoittuvat muun muassa ympäristötuen erityistukisuunnitelmien tekemiset uusiin hankkeisiin. Mikä on työssäsi haastavinta? Kasvinviljelyyn liittyy nykyisin melkoisesti paperitöitä. Varsinkin varttuneemmille viljelijöille käytännön työt ovat paljon läheisempiä ja mieluisampia. Kainuulaisittain voisi sanoa, että monen mielestä viljely ja tilanpito ovat nykyisin tarkkoo hommoo niin kun pärekaton kulotus. EU-aikana tilanpitonsa aloittaneiden nuorempien viljelijöiden kirjalliset työt sujuvat yleensä luontevasti. Työkyvyn säilyttäminen on usein keskustelun teemana tilakäynnin varsinaisesta aiheesta riippumatta. Vaikka koneellistaminen on helpottanut fyysistä kuormittumista, kokonaistyöaika ei useinkaan ole vähentynyt. Suurissa yksiköissä on lähes jatkuvasti päällä joku poikkeustila, kuten poikimiset, sairaat eläimet ja kiimat. Työ painottuu entistä enemmän valvontaan ja automatiikan tuottaman datan analysointiin. Tekijä esiin -palsta tekee tutuksi ProAgrian asiantuntijoita Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Matin viljelyvinkit Entä kainuulaisilla tiloilla? Kasvinviljelykustannusten kurissa pitäminen on haastavaa sekä karja- että kasvinviljelytilalla. Erityisesti koneiden osuus kaikista kustannuksista on usein kestämättömän suuri. Viime vuosina ovatkin tilojen välinen yhteistyö ja urakointipalvelujen käyttö lisääntyneet selvästi. Pitkät välimatkat tosin hidastavat näitä hyviä pyrkimyksiä. Miten lataat omat akkusi? Liikun paljon luonnossa ja pyrin lisäämään luontotietouttani. Mitä enemmän tietää kasveista, eläimistä ja eliölajien vuorovaikutussuhteista, sitä antoisampi jokainen luontoretki on. Harrastan myös metsästystä ja toimin paikallisen hirviporukan vetäjänä. Oma perhe ja kaksi koiraa antavat elämään sisältöä. Lukuharrastus ja mökkeily ovat niin ikään tärkeitä. Viljele satopotentiaaliltaan parhaita lohkoja täysillä ja tingi tarvittaessa viljelystä lohkoilla, joiden sadontuottokyky on heikko. Selvitä, mistä heikkojen lohkojen tilanne johtuu. Myös luonnonhoitopellot ovat usein kilpailukykyinen vaihtoehto. Muista niin sanottu minimilaki. Sen mukaan kasvu riippuu siitä kasvutekijästä, jota on kasvin tarpeeseen nähden vähiten saatavilla. Suunnittele seuraava viljelykausi ajoissa. Näin varmistat parhaiten soveltuvien lannoitteiden ja siementen saatavuuden. Hyödynnä rehukasvilajien ja -lajikkeiden ominaisuuksia. Samalla varmistat täysipainoisen ja rehuarvoltaan karjasi tarpeen mukaisen perusrehun tuotannon. Laske edes joskus lohkojen ravinnetaseet. Takuulla yllätyt! Tekijä esiin 2/2011 maaviesti 13

14 ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, SERTIFIOIDUT VILJAN JA NURMIKASVIEN SIEMENET, RUOKONADAT JA APILAT. MYÖS LUOMUNA. Pohjoisin Peltosiemen pakkaamo, Koukomäen pakkaamo. Tapio Kainulainen, Toimitukset koko maahan! Kuljetus omalla kalustolla. Yksityisteille palveluja Tieisännöintipalveluja tiekunnille Hallinnolliset palvelut Yksiköinnit ja päivitykset Maksuunpanoluettelot Laskutukset Kirjanpidot ja tilinpäätökset Kokoukset Perusparannusten suunnittelu Urakoiden kilpailutus Valvonta Projektinhoito Avustusten hakeminen Ota yhteyttä: Tieisännöintipalveluja kunnille Toimitusten valmistelu Avustusasioiden valmistelu Tiekuntien neuvontapalvelut Tieisännöitsijä, ins. Markku Koistinen, p Rak.ins. Juha Räisänen, p Pohjois-Suomen Tieisännöinti Peskin Palvelut Oy 14 maaviesti 2/2011

15 Jätevesiasiat kuntoon pilottihankkeen avulla Haja-asutusalueen jätevesineuvonta on alkamassa Pohjois- Pohjanmaan pilottialueella. Siihen kuuluvat Haapaveden ja Oulaisten kaupungit sekä Siikalatvan ja Pyhännän kunnat. Kunkin kunnan alueelle on palkattu yhdestä kahteen jätevesineuvojaa, jotka ovat käyneet Suomen Ympäristökeskuksen järjestämän jätevesineuvojakoulutuksen. ProAgria Oulu aloittaman jätevesineuvonnan kehittämishankkeen tavoitteena on varmistaa, että alueen kiinteistönomistajat saavat luotettavaa tietoa jätevesien käsittelystä ja välttyvät näin virheinvestoinneilta. Pilottikuntien kiinteistönomistajilla on nyt erinomainen mahdolli- suus saada oikeaa tietoa ja laittaa jätevesiasiat kuntoon. Neuvontaa voivat hyödyntää sekä vakituiset että kesäasukkaat, projektipäällikkö Merja Talvitie sanoo. Jätevesineuvonta on tarkoitettu jo olemassa oleville kiinteistöille, joilla jo on tai ainakin pitäisi olla jonkinlainen jätevesien käsittelyjärjestelmä. NEUVONTA alkaa alueellisella infotilaisuudella, joka on maksuton ja johon on vapaa pääsy. Tilaisuudessa esitellään lain tuomat muutokset jätevedenkäsittelyyn, erilaisia jätevedenkäsittelyratkaisuja sekä pilottikuntien tilanteet niin viemäröinnin kuin ympäristösuojelumääräystenkin osalta. Infotilaisuuden jälkeen kunnissa järjestetään jätevesiklinikka kunnan rakennusvalvonnan kanssa. Klinikalla on jätevesineuvoja opastamassa kiinteistönomistajaa jätevedenkäsittelyn saattamiseksi lain vaatimusten tasolle. Rakennusvalvontaviranomainen on paikalla selvittämässä kunnan määräyksiä ja lupien hakemista. PROJEKTIN kautta on mahdollisuus tilata maksuton jätevesineuvontakäynti omalle kiinteistölle. Neuvoja selvittää kiinteistön jätevedenkäsittelyn tehostamistarpeet ja rajoitteet. Hän antaa myös toimenpidesuosituksen ja opastaa, kuinka hankkeessa olisi hyvä edetä. Neuvontakäynti ei korvaa jätevesijärjestelmän suunnittelua, Merja Talvitie kertoo. Haja-asutusalueen jätevesijärjestelmän ajanmukaistamiseen on tarjolla neuvoja myös netin kautta ja puhelimitse. Neuvonta käynnistyy huhtikuun aikana. Ympäristöministeriön tukemat pilottihankkeet ovat alkamassa Pohjois-Pohjanmaan lisäksi Etelä- teema ympäristö Karjalassa ja Varsinais-Suomessa. Hankkeiden tavoitteena on kerätä kokemuksia eri toimintamalleista ja kehittää yhtenäinen, valtakunnallinen jätevesineuvonnan malli. Pohjois-Pohjanmaan pilottihanke jatkuu tämän vuoden loppuun saakka. Merja Talvitie toivoo, että esimerkiksi jätevesiklinikka voisi jäädä kuntiin neuvontakanavaksi vielä hankkeen jälkeenkin. Lisätiedot: jatevesineuvonta Jätevesineuvojat Ilmari Ojakoski, Siikalatva Jouni Eskola, Haapavesi Kaisa Helaakoski, Oulainen Matti Vatjus-Anttila, Haapavesi Heikki Yliniemi, Oulainen Teuvo Hyrkäs, Pyhäntä Tervetuloa töihin! ProAgria Oulun Jätevesineuvonnan kehittämishanke 2011:n projektipäällikkönä on aloittanut Merja Talvitie, joka on siirtynyt tehtävään Maveplan Oy:stä. Oulaisissa, Haapavedellä, Pyhännällä ja Siikalatvalla toteutettavan kehittämishankkeen tavoitteena on varmistaa, että alueen kiinteistönomistajat saavat luotettavaa tietoa jätevesien käsittelystä ja välttyvät näin virheinvestoinneilta. Lisätiedot: projektipäällikkö Merja Talvitie, , YmpäristöAgro-hankkeen infotilaisuus Laidunpäivä to klo n.15.00, Liminka, Pitojen Helmi, Ketunmaantie 1, Ala-Temmes Ohjelma 9.30 Tulokahvit Pohjois-Pohjanmaan Lypsykarjakerhon vuosikokous Lounas Ajankohtaista neuvonnasta ja tuloksia vuodelta 2010, kotieläinagronomi Virpi Huotari, YmpäristöAgro / ProAgria Oulu Katse vasikan ja nuorkarjan hyvinvointiin, kotieläinagrologi Tiina Karlström, YmpäristöAgro / ProAgria Oulu Parhaiden karjojen palkitseminen Tervetuloa! Ilmoittautumiset mennessä: tai (08) Järjestäjät: YmpäristöAgro, ProAgria Oulu ja Pohjois-Pohjanmaan Lypsykarjakerho Särkän Perennataimisto Valtatie 925, Arkkukari (Raahe) puh. (08)263369, fax (08) /2011 maaviesti 15

16 maito Nuorkarjahavaintoja pienryhmissä Pienistä kannattaa pitää huolta ProAgrian Nuorkarjahavainnot on maidontuottajille tarkoitettu palvelu, jossa syvennytään nuoren karjan oloihin, ruokintaan, kasvuun ja hoitokäytäntöihin. Hyvän lypsylehmän perusta luodaan heti vasikan syntymän jälkeen. Nuorkarjahavaintoja järjestetään pienryhmäkoulutuksina maitotiloilla ympäri maata. Oulun seudun ammattikorkeakoulun Luonnonvara-alan yksikön hallinnoima VENE-hanke kokosi automaattilypsyyn perehtyneen pienryhmän maaliskuussa teeman ääreen Hietaharjun tilalle Oulaisiin. ELLA KARTTIMO Kuvat: Ella Karttimo Tiina Karlströmin (vasemmalla) havaintoja kuunteleva Anniina Jussinniemi ilahtui päivän positiivisesta annista. Asioita käytiin läpi hyvässä hengessä ja pohdittiin, mitä voitaisiin tehdä paremmin, eikä niin, mitä on tehty väärin. Erkki ja Heikki Hietaharju mittasivat vasikoita ja hiehoja varmoin ottein. Päivän vinkkeihin kuului haalarin taskussa mukana pidettävä naru, jossa on merkit 95 ja 165 sentin kohdalla. Pienempi lukema kertoo, että vasikka on valmis maitojuotolta vieroitukseen. 165 sentin rinnanympärys puolestaan kertoo sopivasta siemennysajankohdasta. 16 maaviesti 2/2011 Pienryhmässä mukana olleet maidontuottajat olivat hakemassa vinkkejä omien nuorkarjatilojensa kehittämisen ja eläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Nuorkarjahavainnot avaavat silmät uudella tavalla vasikoiden ja hiehojen maailmaan. Koulutuksessa on paljon samaa kuin Lehmähavainnoissa, jotka tälle ryhmälle ovat jo tuttu asiaa, kouluttaja, ProAgria Oulun kotieläinagrologi Tiina Karlström sanoi. HAVAINTOPÄIVÄN aluksi osallistujat istuivat alas pohtimaan oman nuorkarjakasvatuksen onnistumisia ja kehittämisen paikkoja. Katse vasikkaan Vasikan huolenpitovaiheessa eli ensimmäisten kolmen kuukauden aikana tehty työ kantaa hedelmää. Perusasioita ovat puhdas syntymäympäristö bakteeritartuntojen ehkäisemiseksi ja ensimmäisen ternimaitoannoksen saanti kahden tunnin sisällä syntymästä - 12 tunnin sisällä ternimaidon juontimäärä tulee olla 10 prosenttia elopainosta, Tiina Karlström kertoi. Vasikalle tulee tarjota lisärehuja jo varhain. Väkirehua ja hyvälaatuista säilörehua tai heinää annetaan jo viikon iästä lähtien. Alle kolmen kuukauden ikäiselle vasikalle voi antaa rehuja niin paljon kuin se syö. Vuosi 2011 on nimetty vasikoiden terveyden ja hyvinvoinnin teemavuodeksi. ProAgria on mukana kampanjavuodessa, jonka aikana on tarkoitus kehittää vasikoiden hyvinvointia, vähentää vasikkakuolleisuutta ja hahmottaa vasikoiden hyvän hoidon merkitys sekä maidonettä lihantuotannossa. Monet ProAgrian maakunnalliset hankkeet järjestävät koulutuksia vasikan terveydestä ja olosuhteista ympäri maata. Asia on esillä myös neuvojien koulutuksissa ja ProAgria Oulun nettisivuilla. Huolenpitovaiheen jälkeen turvataan hyvä kasvu ja terveys. Hiehojen kasvu tähtää siihen, että ne ovat oikean kokoisia siemennysvaiheessa eli kuukauden iässä. MITTANAUHA on nuorkarjan hoitajan tärkeä apuväline. Koko on siemennysajankohdan paras mittari, ei ikä. Tavoiteltava siemennyspaino on kiloa, joka saavutetaan, kun rinnanympärys on 165 senttiä. Usein siemennys tapahtuu liian myöhään. Vasikkasairauksia voidaan ehkäistä, kun annetaan päivittäinen maitoannos annetaan kolmessaneljässä erässä pitkin päivää, sekoitetaan juoma ohjeen mukaan ja tarjotaan se oikean lämpöisenä. Vasikan stressiä vähentää, kun sen elämässä on enintään yksi muutos viikossa, Tiina Karlström muistutti. Kolostrometrin hankinta on pienryhmäläisten kokemusten mukaan kannattava hankinta. Se on hyvä mittari ja apuväline silloin, kun halutaan varmistaa, että

17 vasikka saa ternimaidon mukana riittävästi vasta-aineita. PIHATTONSA nuorkarjahavainnointiin tarjonnut Hietaharjun tilan väki otti alan ammattiväen vastaan hieman jännittynein mielin. On mielenkiintoista saada omaan navettaan näin monta asiantuntijaa kertomaan omia näkemyksiään ja parannusehdotuksiaan. Odotamme rakentavaa kritiikkiä siitä, miltä eläimet näyttävät ja onko ruokinta kunnossa, Anniina Jussinniemi sanoi. Hän on ollut maatalousyhtymä Maitolandian osakkaana vuoden 2009 syksystä lähtien, jolloin nuori polvi, Erkki ja Heikki Hietaharju, otti kotitilan haltuunsa. He hoitavat vuonna 2004 valmistuneessa pihatossa noin 55 lypsävää. Parannuskohteita meillä ovat muun muassa hiehojen makuuparret, jotka voisivat olla pehmeämpiä. Nyt niissä on tavalliset parsimatot. Lantakäytävä voisi olla karhennettu, jotta sorkat kuluisivat paremmin ja tilaakin voisi aina olla enemmän. Kun yhdistetään vanhaa ja uutta, joudutaan aina tekemään kompromisseja tehtävä, Anniina pohdiskeli ennen ryhmän siirtymistä navettaan. KÄYTÄNNÖN havainnointi navetan poikima-, vasikka- ja hieho-osastolla herätti vilkasta keskustelua. Ruokintapöytä ei saisi koskaan olla tyhjänä kuutta tuntia pitempään. Poikivilla hiehoilla pitäisi olla koko ajan rehua tarjolla, jotta pötsi toimii heti poikimisen jälkeen, Tiina Karlström kertoi. Nuorkarjahavaintojen kouluttajat Pohjois-Suomessa: ProAgria Oulu, Tiina Karlström, , ja Tarja Paatero, , Nuorkarjahavainto-koulutus ke klo Pyhäntä, Tavastkenkä, Lehtolan pihatto. Hinta 110 euroa + alv 23% / henkilö. Ryhmäkoko max 10 henkeä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tiina Karlström, , Lähiruuan kysyntä kasvussa mitä lainsäädäntö edellyttää suoramyyntimaatiloilta? Esimerkkeinä tinkimaito ja maitotuotteet YmpäristöAgrolähiruokainfotilaisuus ma klo Oulun kirjasto, Pakkalasali, Kaarlenväylä 3 Ohjelma Päivän puheenjohtajana toimii johtaja Vesa Nuolioja, ProAgria Oulu Tervetuloa. ProAgria Oulun ja YmpäristöAgro-hankkeen avaussanat Maatilalla tapahtuva maidon suoramyynti ja pienimuotoinen jatkojalostus - mitä lainsäädäntö edellyttää? Eläinlääkintöylitarkastaja Joanna Kurki, Maa- ja metsätalousministeriö Esimerkkejä tilatasolta. Laatu- ja elintarvikeneuvoja Soila Hiltunen, ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset / YmpäristöAgro Kahvitauko Aluehallintoviraston ja paikallisen elintarvikevalvontaviranomaisen puheenvuorot. Hanna Lounela ja Raisa Romppanen Yleistä maidon suoramyyntikiintiöistä. Asiantuntija Jorma Juntunen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Paikallisia puheenvuoroja ja kokemuksia Kysymyksiä ja keskustelua Päätös Asiaa tinkimaidosta Mitä lainsäädäntö edellyttää maatilalla tapahtuvalta maidon suoramyynniltä ja pienimuotoiselta jatkojalostukselta? Tätä ajankohtaista aihetta pohditaan YmpäristöAgro-hankkeen järjestämässä infotilaisuudessa 18. huhtikuuta Oulun kirjaston Pakkalasalissa. Puhtaan, lisäaineettoman ja mahdollisimman vähän käsitellyn lähiruoan kysyntä on kasvussa. Erityisesti tinkimaidosta on keskusteltu viime aikoina vilkkaasti. Monenlaiset allergiat ovat kasvattaneet tiloilta myytävän raakamaidon kysyntää. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee asetusmuutoksia elintarvikelaista johtuen. Asetuksissa säädetään, mitä vaatimuksia alkutuotteiden suoramyynnille asetetaan. Säännökset koskevat myös maatilalta kuluttajalle myytävän tinkimaidon eli lämpökäsittelemättömän raakamaidon myyntiä. Jos määrä ylittää tietyn kilomäärän vuodessa, luovutukselta edellytetään erityisiä hygieniavaatimuksia. Ympäristömyönteisen lähiruoan, luomutuotannon, suoramyynnin ja jatkojalostuksen mahdollisuuksia nähdään pienten ja keskikokoisten maatilojen kehittämiskeinoina. Positiivisia näkökulmia ovat eläinten hyvinvointi ja ympäristökysymysten hallinta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilyminen. Tavoitteena on vaihtaa ja välittää tietoa MMM:n, paikallisten tuottajien, alueellisten viranomaisten ja neuvonnan kesken molempiin suuntiin lainsäädännön valmistelua ja toimeenpanoa varten. Infon pääkohderyhmä: Maidon suoramyyntiä ja maitotuotteiden pienimuotoista jatkojalostusta harjoittavat tai suunnittelevat maatilat ja neuvontaa antavat tahot. Mahdollisuuksien mukaan myös muut kiinnostuneet. Muutokset ohjelmassa mahdollisia: > koulutukset ja tapahtumat Lisätietoa: MMM-tiedote osoitteessa tiedotteet/110308_raakamaito.html Lisätiedot tapahtumasta: Taimi Mahosenaho, ProAgria Oulu / YmpäristöAgro, HUOM. ennakkoilmoittautumiset viikkoa ennen tai (08) Paikkamäärä rajallinen, maatilat etusijalla. 2/2011 maaviesti 17

18 Onnistumisia yhdessä JUKKA-POTKURISEKOITIN Tehokkuus omaa luokkaansa muotoillun potkurin ansiosta. Katso tarkemmat tiedot ja kuvat netistä TIKKASEN PAJA ky Niemiskylä. Jari Tikkanen, p HIETALAHTI JA POJAT OY TOIMITAMME BETONISTA TEOLLISUUSHALLIT MAATALOUSELEMENTIT VÄESTÖNSUOJAELEMENTIT ASUINRAKENNUKSET Hietalahdentie 46, HALSUA p. (06) , f. (06) On uusi karjatalouden erikoisliike. Kauttamme maito- ja lihakarjatiloilla tarvittavat rehut, kivennäiset ja vitamiinit, siemenet, aitaustarvikkeet sekä muut karjan pitoon liittyvät tuotteet. Löydät meidät Kempeleestä Haka-Traktorin tiloista. Kysy kevättarjouksistamme! Panu , Myymälä: Hakatie 17, Kempele 18 maaviesti 2/2011

19 Kosteikkohankkeet tähtäävät vesiensuojeluun TEEMA ympäristö MAARIT SATOMAA Susanna Anttila TIEDOTTAA Kevään tukihaku lähestyy myös maisemanja luonnonhoidon tukien osalta. Monet viljelijät ja rekisteröityneet yhdistykset miettivät tuen hakemista muun muassa maatalouden monivaikutteisen kosteikon perustamiseen ei-tuotannollisista investointituista. Hakemuksien määrä on ollut nousujohteinen ja tänä vuonna sen odotetaan jälleen nousevan uusille kymmenluvuille. Tukihakemuksia voi jättää myös ei-tuotannollisista investointituista perinnebiotooppien alkuraivaamiseen ja aitaamiseen sekä erityistuista esimerkiksi perinnebiotooppien hoitoon, maiseman ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen, kosteikkojen hoitoon ja suojavyöhykkeiden perustamiseen. Rakenteilla oleva monivaikutteinen kosteikko Nivalan Vähäjärvellä keväällä TUKIEN EHDOT alkavat olla kevään 2011 osalta selvillä. Asiaan perehtyminen ja suunnitelmien tilaaminen kannattaa aloittaa hetimiten. Tukikatto kosteikkojen perustamiseen on sama kuin edellisenä vuonna eli euroa hehtaarilta. Kosteikkojen jatkohoitoon kannattaa tehdä erityistukisopimus 450 euroa hehtaarilta vuodessa. Tukihakemuksen liitteeksi vaaditaan suunnitelma, joka kannattaa teettää kosteikkosuunnitteluun perehtyneellä henkilöllä. Suunnittelu onkin tuen hakemisen tärkeimpiä vaiheita. Hyvän ja perusteellisen suunnitelman pohjalta on helpompi tehdä tukipäätöksiä ja kosteikkoa perustavan toteuttaa monivaikutteinen kosteikko, jossa on huomioitu muun muassa vesiensuojelu, maisema, luonnon monimuotoisuus, naapurimaiden mahdolliset vesittymishaitat ja muut vesilain mukaiset asiat. VUOKRASOPIMUS kosteikkokohteilla tehdään koko tukikaudeksi ei-tuotannollinen investointituki max. 2 vuotta + erityistukisopimus 5 tai 10 vuotta. Vuokrasopimuksessa on määriteltävä tarkoin, mitä vuokramaalla ollaan tekemässä ja mitä siellä voi tehdä. Kosteikko rakenteineen jää maanomistajan haltuun vuokrasopimusajan jälkeen, mikä mainitaan vuokrasopimuksessa. Vuokramaalle kosteikko tehdään ensisijaisesti patoamalla. Jos kosteikko sijaitsee useamman maanomistajan alueella, voidaan tehdä kosteikkoketjutus. Tukiehtojen lisäksi kannattaa ottaa selvää myös vesilain mukaisista asioista ja pyytää epäselvissä tapauksissa lausunto luvan tarpeesta ELY-keskuksesta. Katso kosteikkosuunnittelijat ja lisää vuokrasopimuksesta www. proagriaoulu.fi/ymparistoagro > Tiedotteet > 2011 Vuoden 2011 asetusmuutokset Rekisteröityneiltä yhdistyksiltä poistuu mahdollisuus käyttää vastikkeetta tehtävää työtä (talkootyö) kustannuslaskelmassa ja hankkeen toteutuksessa (erityistuet ja ei-tuotannolliset investointituet). Viljelijöillä käy oma työ edellisten vuosien tapaan. Työpäiväkirjaan täytetään tuen saajan (nimi tukihakemuksessa) tekemä työ. Rekisteröityneille yhdistyksille hyväksytään ei-tuotannollisissa investointituissa tukikelpoiseksi maksatushakemuksessa vain sellaiset työ- ja talkookustannukset, joista on esittää paperitodisteet eli laskut ja maksutodisteet. Mahdollisuus teettää töitä esimerkiksi alueen yrittäjillä tai palkkatyönä. Aikataulu Ei-tuotannollisten investointitukien arvioitu hakuaika kesäkuu Erityistukihakemukset liitteineen postiin ja ELY-keskukseen viimeistään niin, että postileiman päivämäärä on Muista hakea ei-tuotannollisen investointituen valmistuttua hoitoon erityistukisopimus. Monivaikutteisten kosteikkojen ei-tuotannolliseen investointitukeen liittyvää asiantuntija-arviointia Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta : Susanna Anttila, , Seppo Vornanen, , (Kalajokilaakso) Arviointia muun muassa yläpuolisen valuma-alueen peltopinta-alaprosenttien täyttymisestä (vähintään 20 %) ja kosteikon koosta (vähintään 0,5 %). Tilaa arvioinnin jälkeen kosteikkosuunnitelma ammattilaiselta. Lisätietoja kaikista maiseman- ja luonnonhoidontuista ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset / YmpäristöAgro-hanke: Maarit Satomaa, , Taimi Mahosenaho, , Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus: Johanna Helkimo, , Tarkemmat tukiehdot, -tasot ja muita vinkkejä maiseman- ja luonnonhoidon tukiin osoitteessa 2/2011 maaviesti 19

20 TEEMA ympäristö Kevään viljelijätuet haussa mikä on muuttunut? TIEDOTTAA Tukihakuun ja maataloustukiin liittyviä muutoksia ja ajankohtaisia asioita käsiteltiin kevään aikana YmpäristöAgrohankkeen 17 tuki-infossa eri puolilla Pohjois- Pohjanmaata. Peruslohkojen karttakorjaukset voi tehdä nyt sähköisesti. Vipupalvelun karttaliittymän avulla on mahdollista tehdä sähköisesti korjauspyyntöjä digitoitujen peruslohkojen rajaviivoihin. Käyttäjä saa suoraan tietoonsa, mikä on peruslohkon pinta-ala korjauksen jälkeen. Palvelu helpottaa myös kasvulohkojen mittaamista. Peruslohkojen jakamiseen, yhdistämiseen tai uusien peruslohkojen perustamiseen liittyvät kartat on kuitenkin edelleen palautettava paperisina. Vipu-palvelun kautta viljelijä voi nyt valtuuttaa neuvojan tai asiamiehen täyttämään ja lähettämään hakemuksen puolestaan. Valtuuttamisoikeudet on annettu automaattisesti tiloille, joilla on yksi omistaja. Muut tilat voivat hakea valtuutusoikeuden kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta lomakkeella 405. Edelleen valtuutus edellyttää, että neuvojalla tai asiamiehellä on käyttäjätunnus Vipu-palveluun. Viljelijä voi antaa valtuuttamalleen neuvojalle eritasoisia oikeuksia: laajat oikeudet, täyttöoikeudet tai selailuoikeudet. Valkuais- ja öljykasvipalkkio on uusi tukimuoto, johon tukikelpoisia valkuaiskasveja ovat peltoherne, härkäpapu, makea lupiini sekä näiden valkuaiskasvien ja viljan seoskasvustot, joiden valkuaiskasvin ja viljan yhteenlasketusta kylvösiemenmäärän painosta yli 50 prosenttia on valkuaiskasvien siementä. Tukikelpoisia öljykasveja ovat syysrapsi, syysrypsi, kevätrapsi, kevätrypsi, auringonkukka, öljypellava, öljyhamppu ja ruistankio. Palkkioon oikeuttavia kasveja on viljeltävä vähintään 10 prosenttia hakijan peltoalasta, jotta tuki voidaan myöntää. Palkkion suuruus riippuu tukikelpoisesta alasta, mutta ennalta sen on arveltu olevan noin 50 euroa hehtaarilta. Teuraskaritsan laatupalkkio on vuosina maksettava uusi tukimuoto. Palkkiota maksetaan enintään 12 kuukauden ikäisestä karitsoimattomasta teurastetusta lampaasta, jonka teuraspaino on vähintään 18 kiloa. Karitsa tulee olla teurastettu Eviran hyväksymässä teurastamossa tai kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen hyväksymässä teurastamossa. Karitsoiden tulee olla merkittyjä ja rekisteröityjä lammas- ja vuohirekisteriin. Teuraskaritsan laatupalkkiojärjestelmään ilmoittaudutaan osallistumisilmoituksella 177. Teurastettujen karitsoiden tiedot poimitaan suoraan lammas- ja vuohirekisteristä teurastamojen ilmoitusten perusteella. Palkkion suuruus riippuu tukikelpoisten eläinten määrästä, mutta sen on arvioitu olevan noin 23 euroa teuraskaritsalta. Ympäristö- ja LFA-tuen tukikelpoisuuden vaihtaminen tukikelpoisen ja -kelvottoman peltoalan välillä on nyt mahdollista myös kesken sitoumuskauden. Tämä on mahdollista, kun tukikelpoisuus vaihdetaan pois koko peruslohkolta ja vaihdettava peltoala on tilakohtaisesti vähintään hehtaarin. Vaihtaminen on mahdollista vain viljelijän omistamilla lohkoilla. Lisäksi lohkot on pitänyt ilmoittaa vaihtoa edeltävänä tukivuonna pinta-alatukea koskevalla tukihakemuksella. Ympäristötuen tukikelpoisuutta ei voi vaihtaa peruslohkolta, jolla on voimassa oleva erityistukisitoumus lukuun ottamatta peruslohkoa, jolla on erityistukisopimus lietelannan sijoittamisesta peltoon. Luonnonhoitopeltojen tukiehtoihin on tullut pieniä tarkennuksia. Monimuotoisuuspellon (niittykasveilla, riistakasveilla tai maisemakasveilla kylvetty pelto) kasvustoa ei saa perustaa suorakylvämällä nurmeen. Riistakasvien siemenseoksella perustettavia monimuotoisuuspeltoja ei saa perustaa lähelle vilkasliikenteisiä teitä, joiden liikennetiheys on yli autoa vuorokaudessa. Silkkiunikko on vuonna 2011 viimeistä vuotta maisemakasvien listalla. Ympäristötuen lisätoimenpide laajaperäinen nurmituotanto on mahdollista valita vuodesta 2011 lähtien uusiin ympäristötuen sitoumuksiin myös C-tukialueella. TIIA KERÄNEN Erityistukien kaikki sopimusmuodot ovat haettavissa tänä vuonna. Tila, jolla on luonnonmukaisen tuotannon erityistukisopimus, voi viljellä nurmea koko sopimusalalla, jos sato käytetään pääosin oman karjan rehuksi tai tilalla on kirjallinen yhteistyösopimus rehun tuottamisesta sellaiselle tilalle, jolla on luonnonmukaisen kotieläintuotannon sopimus. Yhteistyösopimuksen rehun tuottamisesta voi solmia kesken luonnonmukaisen tuotannon sopimuskautta tai sopimusta haettaessa. Yhteistyösopimuksesta on toimitettava kopio ELY-keskukseen. Ympäristö- ja LFA-tukisitoumukseen voidaan liittää yli 65- vuotiaalta tulevia lohkoja ja uusjakoon liittyviä tilusjärjestelylohkoja. Muiden tukikelvottomien alojen liittäminen sitoumukseen edellyttää, että lohko täyttää tukikelpoisuuden myönnön edellytykset ja viljelijän sitoumus täyttää tukikelpoisuuden myönnön edellytykset. Sitoumukseen voidaan liittää toisena ja kolmantena sitoumusvuotena tukikelvottomia peltoaloja, jos liitettävien alueiden pinta-alan on vähemmän kuin 50 prosenttia viljelijän vertailualasta tai enintään kaksi hehtaaria. Vertailuala on ensimmäisen sitoumusvuoden tukikelpoinen pinta-ala. Tukikelpoisuuden myöntäminen tukikelvottomalle peltoalalle edellyttää uuden sitoumuksen antamista, jos toisena tai kolmantena sitoumusvuotena pinta-alan lisäys on yli 50 prosenttia vertailualasta tai yli kaksi hehtaaria. Neljäntenä ja viidentenä sitoumusvuotena Plugi Oy 20 maaviesti 2/2011

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Maaseudun puolesta. ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen

Maaseudun puolesta. ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen Maaseudun puolesta ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen Palveluhakemisto 2011 ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi

Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi NeliapilaNeliapila Maaseutuhallinto Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi Kuntien hoitama maaseutuhallinto on muuttunut paikalliset kuntien maaseututoimistot säilyvät ennallaan Vuoden 2012 alusta Nivalan,

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 21.9.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto TE-toimiston tehtävät 1) edistää työvoiman saatavuuden turvaamista ja työllisyyden

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset Hyvät maitotilayrittäjät Tervetuloa Perinteisen LaatuKlubin 10-vuotisjuhlaseminaariin Riikaan Aika Tiistai torstai 29.11. - 1.12.2011 Paikka Riika, Latvia, Kylpylähotelli Radisson Blu Hotel Latvija Seminaarissa

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Olli Valtonen luomu- ja nurmiasiantuntija Kuva Anna-Leena Vierimaa Nurmineuvonta paketit ProAgria Oulu lanseerasi ensimmäiset nurmipaketit 2013. Toimintaa

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

1. Kasvinviljelyn ympäristöasiat ja maatalousmaankäyttö ajankohtaiset infopäivät viljelijälle

1. Kasvinviljelyn ympäristöasiat ja maatalousmaankäyttö ajankohtaiset infopäivät viljelijälle YMPÄRISTÖAGRO II SYKSYN 2013 TAPAHTUMIA 1. Kasvinviljelyn ympäristöasiat ja maatalousmaankäyttö ajankohtaiset infopäivät viljelijälle to 31.10.2013 Nivala, Nivalan Sapuska, Pajatie 5 ti 5.11.2013 Kuusamo,

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Palveluhakemisto 2010

Palveluhakemisto 2010 ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus Palveluhakemisto 2010 Menestyksen mahdollisuuksia 2 Menestyksen mahdollisuuksia Energian käyttäminen, säästäminen ja tuottaminen ovat

Lisätiedot

Neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyö. Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Marja Suutarla

Neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyö. Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Marja Suutarla Neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyö Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Marja Suutarla Luomua lisää kokonaisuus - tutkimusyhteistyö Luomu neuvonnan kehittäminen Ammattikeittiöiden luomuosaamisen kehittäminen

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020 Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein Maitotiimi ProAgria Oulu ry MaitoManagement 2020 -hanke kehittää erityisesti isojen maitotilayritysten toimintamalleja sekä palveluja ja työvälineitä.

Lisätiedot

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuyritykset tutuksi-kiertue Kalajoen kaupungin hallinnoima Masva-hanke järjesti marraskuun aikana viiden

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja

Lisätiedot

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Totta vai ei? Isojen satojen tuottaminen on kallista Ei ne rahat laskemalla lisäänny Teit mitä tahansa, säät

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

******************************************************************************** Huom! Uusi vertaisryhmä käynnistyy.

******************************************************************************** Huom! Uusi vertaisryhmä käynnistyy. ELOKUU TAPAHTUMAT: To 6.8. Klo 11.00-14.30.Virkistyspäivä Pyhännän Ahvenjärvellä. Mukana Anne Happo, Muistiluotsista. Lähtö Haapaveden toimiston pihalta klo 9.00. Mahdollisuus on nousta matkan varrelta

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012 ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi-lokakuu 31.10.2012 Q{ttgtngrroz{y 76.78.8678 7

Lisätiedot

Viljatutkimus 10/2007

Viljatutkimus 10/2007 Viljatutkimus 10/2007 Tutkimus toteutettiin sähköisenä web-kyselynä koko maassa 9.10-28.10.2007 välisenä aikana Farmit Website Oy:n toimesta yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Toimeksiantaja oli

Lisätiedot

Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 - tutkimuksen tavoite

Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 - tutkimuksen tavoite Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 - tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää maatilojen 1. kevään 2012 tuotanto- ja investointi- sekä sukupolvenvaihdossuunnitelmia 2. laatia kyselyn pohjalta

Lisätiedot

HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika

HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika Kokouspaikka Käsiteltävät asiat liite 75 Torstai 29.10.2015 klo 14.00 16.06 PSK-Aikuisopisto, Haapaveden Teknologiakylä, Haapavesi PSK-Aikuisopiston toiminnan

Lisätiedot

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta

Lisätiedot

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA PROJEKTI Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA -PROJEKTI LYHYESTI Tekee TE-palveluita tunnetuksi 2500 pk-yrityksille ajalla 1.8.2015 30.6.2016. Kerää tietoa yritysten

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Illan aiheita: -Kesän tarkastus; mitä pitää muistaa? - -Kirjanpidot, onko kunnossa? - -2013 tukihaku luomutilalla MIKSI VALVOTAAN? Takaa kuluttajille aidot luomutuotteet

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 6.3. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto Katarina Rehnström Luomuliitto

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuus Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen

Lisätiedot

TEHO:ssa tuumasta toimeen

TEHO:ssa tuumasta toimeen TEHO:ssa tuumasta toimeen Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Turku Projektikoordinaattori Airi Kulmala TEHO-hanke Perustietoa Toimintakausi: 2008-2010 Rahoitus: 2 milj., MMM ja YM Toteutus:

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE-palvelut Kuusamo Asiointipaikat Hallinnollinen asiointipaikka

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

RAE- Ravinnehävikit euroiksi RAE- Ravinnehävikit euroiksi Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Kuopiossa 9.5.2014 Arja Ruokojärvi Savonia-amk Hankkeessa mukana: Tukenasi tilan kehittämisessä http://maito.savonia.fi RAE

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 EU-tulotukikoulutus Kuopio 25.3.2015 Sivu 1 27.3.2015 Investoinnit viime ohjelmakaudella Pohjois-Savossa on rahoitettu viime ohjelmakauden aikana

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 16.6.2011 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 16.6.2011 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot 16.6.2011 Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma KAIRA -hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (S10179) KaiTo -projekti (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli)

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot