töennuste Rapor

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "töennuste 2008- Rapor"

Transkriptio

1 Espoon väestöennus töennuste Rapor aportteja Espoosta 3/

2 RAPORTTEJA ESPOOSTA 3/2007 Espoon väestöennuste Teija Jokiranta ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2007

3 ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Tekijä(t) Jokiranta, Teija Nimi Espoon väestöennuste KUVAILULEHTI Julkaisija (Virasto tai laitos) Espoon kaupunki, kehittämis- ja tutkimusryhmä Julkaisusarjan nimike Raportteja Espoosta ISSN-numero ISBN-numero - Julkaisuaika 2007 Osanumero 3/ 2007 Kieli suomi Sivumäärä, liitteet 205 s. ja 11 liitettä Tiivistelmä Tässä raportissa on esitetty Espoon väestön ennustettu alueittainen kehitys vuodesta 2007 vuoteen 2017 saakka. Raportissa esitetyt luvut vuoden 2007 Espoon väestöstä ovat todellisia asukasmääriä ja vuosien asukasluvut ovat ennustettuja. Espoon väestö alkoi voimakkaasti kasvaa vasta 1950-luvulla, jolloin Tapiolan rakentaminen alkoi. Kasvu on jatkunut aina näihin päiviin asti. Voimakkaimmin väestö kasvoi 1970-luvulla, jolloin keskimääräinen väestönlisäys oli vuosittain noin asukasta, eli 3,9. Väestönkasvu oli 1980-luvulla keskimäärin noin asukasta, eli 2,6 vuodessa ja 1990-luvulla keskimäärin asukasta, eli 2,0. Vuosina Espoon väestönkasvu oli keskimäärin asukasta, eli 1,5 vuosittain. Vuonna 2002 väestönkasvu oli poikkeuksellisen korkea lähes 4 800, eli 2,2. Vuosina väestönkasvu on ollut keskimäärin asukasta, eli 1,7 vuodessa. Tosin vuoden 2005 kasvu, asukasta, oli korkeampi kuin muutamana edellisvuonna ja vuoden 2006 kasvu puolestaan jäi asukkaaseen. Espoon uusi väestöennuste perustuu maltilliselle kasvulle. Espoon väestö on ennusteen mukaan , jolloin Espoon väestönkasvu vuodenvaihteesta 2006/2007 ennustekauden loppuun vuodenvaihteeseen 2016/2017 on yhteensä noin asukasta, eli keskimäärin asukasta, mikä on noin 1,4, vuodessa. Koko kaupungin tasolla vuosien ja 2011 kasvun oletetaan olevan asukasta vuosittain. Vuosina ja sen oletetaan olevan asukasta ja vuosina kasvu olisi tätä korkeampi asukasta vuosittain. Ennusteen väestönkasvusta noin on syntyvyyden enemmyyttä, eli luonnollista väestönkasvua. Syntyvyyden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa. Muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa. Väestö kasvaa kaikilla suuralueilla. Suur-Leppävaara kasvaa eniten noin asukkaalla, Vanha-Espoo kasvaa 7 700, Suur-Espoonlahti lähes ja Suur-Matinkylä asukkaalla. Suur-Kauklahteen tulee lisää asukkaita 4 300, Pohjois-Espooseen ja Suur-Tapiolaan 900 asukasta. Arvion mukaan ennustekaudella rakennetaan yhteensä noin asuntoa, keskimäärin asuntoa vuodessa. Vuosituotanto jakautuu siten, että noin asuntoa on pientaloissa, 700 rivitaloissa ja 600 omakotitaloissa, ja on kerrostaloissa. Asuntorakentamisen painopistealueita (tilastollisia pienalueita), jonne ennustekaudella valmistuu yli asuntoa, ovat Suurpelto, Saunaniemi, Uusmäki ja Kauklahti. Väestöennusteen laadinnan taustalla vaikuttavat myös pääkaupunkiseudun kasvu ja yleiset taloudelliset näkymät. Seudun työpaikkojen kasvu lisää muuttoliikettä seudulle. Yritysten sijoittuminen ja niiden kasvu, työpaikkakehitys ja väestökehitys ovat kiinteästi sidoksissa toisiinsa. Vahva taloudellinen kasvu hidastuu lähivuosina vain vähän. Kasvuun sisältyy aina myös epävarmuustekijöitä. Väestöennuste on kaupungin seuraavien vuosien talouden ja toiminnan suunnittelun keskeinen asiakirja. Asiasanat väestöennuste, väestö, Espoo, kaupunki, kunta, pääkaupunkiseutu Jakelu ja myynti Espoon kaupunki Kehittämis- ja tutkimusryhmä puh. (09) PL 12 fax (09) ESPOON KAUPUNKI tieto@espoo.fi

4 ESBO STAD STATISTIK OCH UTREDNING Författare Jokiranta, Teija Namn PRESENTATION Espoon väestöennuste (Befolkningsprognos för Esbo ) Utgivare (Verk eller inrättning) Esbo stad, utvecklings- och utredningsgruppen Publikationsserie Raportteja Espoosta ISSN-nummer ISBN-nummer Tid 2007 Nummer 3/ 2007 Språk finska Sidantal, bilagor 205 s. och 11 bilagor Sammandrag I rapporten presenteras befolkningsutvecklingen i Esbo efter område från år 2007 till år Siffrorna för invånarantalet år 2007 är faktiska siffror medan siffrorna för åren är prognoser. Befolkningen i Esbo började öka kraftigt på 1950-talet, då byggandet av Hagalund inleddes. Ökningen har fortgått till våra dagar. Allra störst var befolkningstillväxten på 1970-talet, då befolkningsökningen årligen uppgick till ca personer, dvs. 3,9 procent. På 1980-talet var den årliga befolkningstillväxten i medeltal ca personer, dvs. 2,6 procent, och på 1990-talet i medeltal invånare, dvs. 2 procent. Åren var tillväxten i genomsnitt invånare, dvs. 1,5 procent per år. År 2002 var ökningen ovanligt hög, nästan personer, dvs. 2,2 procent. Åren har befolkningen ökat med i genomsnitt invånare, dvs. 1,7 procent per år. Ökningen år 2005 var dock invånare vilket är högre än de närmast föregående åren, och ökningen 2006 var återigen endast invånare. Den nya befolkningsprognosen för Esbo bygger på en behärskad tillväxt. Enligt prognosen kommer befolkningen i Esbo den 1 januari 2017 att uppgå till personer, varvid befolkningstillväxten i Esbo från årsskiftet 2006/2007 till prognosperiodens slut, årsskiftet 2016/2017 uppgår till sammanlagt ca personer, dvs. i medeltal personer årligen vilket motsvarar 1,4 procent per år. I fråga om hela staden beräknas tillväxten åren och 2011 uppgå till invånare årligen. Åren och beräknas ökningen vara och åren beräknas ökningen bli ännu större, dvs invånare årligen. Av befolkningstillväxten enligt prognosen är ca nativitetsöverskott, dvs. en naturlig befolkningsökning. I Esbo är nativitetsöverskottet på årsnivå relativt konstant. Resten av befolkningsökningen består av inflyttningsöverskott. Befolkningen ökar i alla Esbos storområden. Ökningen är störst i Stor-Alberga, ca invånare. I Gamla Esbo är ökningen 7 700, i Stor-Esboviken nästan och i Stor-Mattby I Stor-Köklax är ökningen invånare, i Norra Esbo och i Stor-Hagalund 900. Under prognosperioden byggs totalt ca bostäder, i genomsnitt per år. Årsproduktionen fördelar sig enligt följande: ca bostäder i småhus, 700 i radhus, 600 i enfamiljshus och i höghus. Prioriterade områden inom byggverksamheten (statistiska småområden), där det under prognosperioden färdigställs mer än bostäder, är Storåkern, Bastunäset, Nybacka och Köklax. Befolkningsprognosen påverkas ytterligare av bakgrundsfaktorer som huvudstadsregionens tillväxt och de allmänna ekonomiska utsikterna. Ett ökat antal arbetsplatser i regionen ökar inflyttningen. Etableringen av företag samt deras tillväxt, arbetsplatsutvecklingen och befolkningsutvecklingen är intimt förbundna med varandra. Den starka ekonomiska tillväxten avtar under de närmaste åren endast något. I tillväxten ingår alltid ett visst mått av osäkerhetsfaktorer. Befolkningsprognosen är ett centralt dokument vid planeringen av de följande årens verksamhet och ekonomi. Stickord befolkningsprognos, befolkning, Esbo, stad, kommun, huvudstadsregionen Distribution och försäljning Esbo stad Utveckling och utredning tfn (09) PB 12 fax (09) ESBO STAD e-post tieto@espoo.fi

5 ESIPUHE Espoon kaupunki on tehnyt omia väestösuunnitteita 1960-luvulta lähtien jo kauppalana ollessaan. Vuonna 1970 tilastotoimessa alettiin laatia alueittaisia ikäjakaumalaskelmia. Ensimmäinen väestöennuste tehtiin vuonna 1975 yhdelletoista seuraavalle vuodelle. Nyt julkaistava väestöennuste on tehty kymmenelle vuodelle ja se on laadittu valtiot. tri Seppo Laakson Kaupunkitutkimus TA Oy:stä tekemällä SAS-pohjaisella väestöennustesovelluksella, joka otettiin käyttöön Espoossa vuonna 1995 ja joka on käytössä myös Helsingissä. Väestöennuste on kaupungin seuraavien vuosien talouden ja toiminnan suunnittelun keskeinen asiakirja. Toimialat käyttävät ennustetta oman toimintansa suunnittelussa. Uudessa ennusteessa Espoon väkiluku on asukasta, jolloin kasvua vuodesta 2007 on lähes asukasta. Espoon väestöennuste on tehty kaupunginvaltuuston päättämän Espoon yleiskaavan väestömitoituksen mukaisesti. Sen mukaan Espoossa on asukasta vuonna Länsimetron rakentamispäätös (kv ) ei, ainakaan vielä, ole vaikuttanut tulevan asuntorakentamisen painopistealueisiin, eikä laadittuun ennusteeseen. Ennusteeseen sisältyy ympäristön ja teknisten palvelujen toimialan asuntopolitiikka ja -rahoitusyksiköstä saadut asuntotuotantotiedot. Kaavoitus- ja rakentamispäätöksiin sekä yleiseen taloudelliseen kehitykseen perustuvat koko Espoon väestöluvut vuoteen 2017 saakka on arvioitu yhdessä kaupunkisuunnittelukeskuksen yleiskaava- ja asuntopolitiikka ja -rahoitus-, sivistystoimen koulusuunnittelu- ja hanke- ja tilaryhmän, sosiaali- ja terveystoimen tieto, laatu ja kehittäminen -yksiköiden kanssa. Ennustamisessa käytetään Seppo Laakson Kaupunkitutkimus TA Oy:stä tekemää koko kaupungin ennustetta vuodelta Tätä Espoon ja Helsingin seudun väestöennustetta on käytetty koko Espoon väestön ikäjakauman arvioinnissa. Ennuste on käytettävissä Excel-tiedostona Espoon kaupungin yhteiskäytössä olevalla L-asemalla Tiedon data-aitta hakemistossa sekä Internetissä Aluesarjat - tilastotietokannassa osoitteessa Julkaisu on myös saatavissa sähköisenä Internetistä osoitteesta Alueellisen väestöennusteen on kehittämis- ja tutkimusryhmässä tehnyt tutkija Teija Jokiranta. Tulevan asuntotuotannon arvion on tehnyt suunnittelija Aki Väkimäki asuntopolitiikka ja rahoitus yksiköstä yhteistyössä yleiskaavayksikön kanssa. Arvio perustuu kaavoitusohjelmaan ja Espoon asuntoohjelmoinnin hankerekisteriin. Asuntotuotannon arvioinnissa käytettävän atk-sovelluksen on tehnyt systeemisuunnittelija Timo Lieko kaupunkisuunnittelukeskuksesta. Ennusteen lähtötietoihin tarvittavat rekisteriaineistot on poiminut Espoon kaupungin rekistereistä järjestelmäsuunnittelija Kirsti Mettälä. Teemakartat on piirtänyt tutkimussihteeri Eija Österholm. Kuviot on piirtänyt ja julkaisun on toimittanut tutkimussihteeri Sirpa Nykänen. Espoossa 22. marraskuuta 2007 Teuvo Savikko tutkimusjohtaja teuvo.savikko@espoo.fi

6 9 SISÄLLYS Kuvailulehti Ruotsinkielinen kuvailulehti Esipuhe Taulukkoluettelo Kuvaluettelo ESPOON VÄESTÖENNUSTE Ennustemenetelmä Ennusteen olettamukset Seudun ja kunnan väestönkehityksen yhteys.. 11 Espoon väestöennusteen perustelut. 11 Tuleva asuntotuotanto Espoossa vuosina Vanhan asuntokannan ennuste 14 Uustuotannon ennuste. 14 Ennusteiden yhdistäminen ENNUSTEEN TULOKSET Espoon väestönkehityksen riippuvuudet Espoon väestönkehitys ennen.. 16 Espoon tuleva väestönkehitys. 16 Kieli 17 Väestönkasvun ja asuntotuotannon keskinäinen riippuvuus Väestön ikäryhmittäiset muutokset ennustekaudella Alle kouluikäiset lapset (0-6 vuotiaat) Peruskouluikäiset lapset (7-15 vuotiaat) 25 Opiskelijaikäiset (16-24 vuotiaat). 25 Työikäiset (25-64 vuotiaat) Eläkeikäiset (65 vuotta täyttäneet) EDELLISEN ENNUSTEEN TOTEUTUMINEN JA VERTAILU ESPOON JA HELSINGIN SEUDUN VÄESTÖENNUSTEESEEN.. 38 VÄESTÖENNUSTETAULUT Väestöennuste pienalueen ja vuoden mukaan Väestöennuste palvelupiirin ja vuoden mukaan Väestöennuste ikäryhmittäin pienalueen ja vuoden mukaan Väestöennuste ikäryhmittäin palvelupiirin ja vuoden mukaan LIITTEET 1-2 Espoon ennakoitu asuntotuotanto , 1000 kerrosneliömetriä Espoon väestöennusteen asuntotuotantotiedot pienalueittain, asuntojen lukumäärä Espoon väestöennusteen asuntotuotantotiedot pienalueittain, kerrosala Erikoishedelmällisyysluvut hedelmällisyystyypeittäin äidin iän mukaan Kuolleisuusluvut Nettomuuttokertoimet iän ja muuttotyypin mukaan Hedelmällisyys- ja nettomuuttotyypit alueittain Espoon väestönkehityksen riippuvuudet Helsingin seudun väestönkehityksen riippuvuudet Espoon väestöennustemenetelmä kaaviokuvana Lähteet.. 38 Espoon väestöennuste

7 10 TAULUKKOLUETTELO 1 Väestöennusteen sisältämä asuntotuotanto talotyypin ja valmistumisvuoden mukaan suuralueittain (asuntojen lukumäärä) Espoon suuralueittaiset asukasluvut ennustekaudella (väestö vuodenalussa) Vertailu toteutuneeseen väestöön , Espoon edelliseen väestöennusteeseen ja Espoon ja Helsingin seudun väestöennusteeseen KUVALUETTELO 1 Espoon ruotsin- ja vieraskielisten määrä Arvio valmistuvien asuntojen määrästä pienalueittain (kartta) Arvio valmistuvan asuinkerrosalan (m 2 ) määrästä pienalueittain (kartta) Muuttovoitto ja syntyneiden enemmyys Espoossa ja ennuste vuoteen Espoon suuralueittainen väestö (asukasta) Väestönlisäys ja asuntotuotanto Espoossa ja ennuste Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Leppävaarassa ja ennuste Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Tapiolassa ja ennuste Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Matinkylässä ja ennuste Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Espoonlahdessa ja ennuste Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Kauklahdessa ja ennuste Väestönkasvu ja asuntotuotanto Vanha-Espoossa ja ennuste Väestönkasvu ja asuntotuotanto Pohjois-Espoossa ja ennuste Väestönkasvu ja asuntotuotanto Espoon keskuksen palvelupiirissä ja ennuste Väestönmuutos pienalueittain vuosina (kartta) Ikäluokan 0 6-vuotiaat muutos pienalueittain vuosina (kartta) Ikäluokan 7 15-vuotiaat muutos pienalueittain vuosina (kartta) Ikäluokan vuotiaat muutos pienalueittain vuosina (kartta) Ikäluokan vuotiaat muutos pienalueittain vuosina (kartta) Ikäluokan vuotiaat muutos pienalueittain vuosina (kartta) Ikäluokan vuotiaat muutos pienalueittain vuosina (kartta) Ikäluokan 75 vuotta täyttäneet muutos pienalueittain vuosina (kartta) Väestön ikäjakauma Espoossa vuosina 2007 ja Väestön ikäjakauma Suur-Leppävaarassa vuosina 2007 ja Väestön ikäjakauma Suur-Tapiolassa vuosina 2007ja Väestön ikäjakauma Suur-Matinkylässä vuosina 2007 ja Väestön ikäjakauma Suur-Espoonlahdessa vuosina 2007 ja Väestön ikäjakauma Suur-Kauklahdessa vuosina 2007 ja Väestön ikäjakauma Vanha-Espoossa vuosina 2007 ja Väestön ikäjakauma Pohjois-Espoossa vuosina 2007 ja Väestön ikäjakauma Espoon keskuksen palvelupiirissä vuosina 2007 ja Espoon väestöennuste

8 11 1 ESPOON VÄESTÖENNUSTE Ennustemenetelmä Ennuste on laadittu samalla menetelmällä kuin Helsingin tekemä ennuste. Ennuste lasketaan erikseen vanhaan asuntokantaan ja uustuotantoon, joiden summa täsmäytetään koko Espoon lukuihin. Vanhan kannan ennusteessa otetaan huomioon syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen alueelliset erot. Pienalueet ryhmiteltiin kolmeen hedelmällisyystyyppiin ja viiteen muuttoliiketyyppiin. Kuolleisuuden ja hedelmällisyyden alueellisten erojen vaikutus otetaan huomioon kertoimin. Uustuotannon ennusteessa tuotantotyypit jaotellaan talotyypin, rahoitusmuodon ja hallintasuhteen mukaisiin ryhmiin, joilla on toisistaan poikkeava sisään muuttavan väestön asumisväljyys ja ikärakenne. Myöhempi väestönkehitys ennustetaan tyypeille määritellyillä hedelmällisyys-, kuolleisuus- ja nettomuuttokertoimilla. Ennakoidun asuntotuotannon osuvuus on merkittävin uustuotannon ennusteen toteutumiseen vaikuttava tekijä. Asuntotuotanto arvioidaan hankekohtaisena toteutumisennusteena valmistumisvuosittain, siihen sisällytetään myös pienalueille sijoitettu hajarakentaminen. Toteutumisennuste perustuu asuntopoliittiseen strategiaan ja kaavoitukseen. Työ tehdään asuntopolitiikka ja - rahoitusyksikössä. Vaikka ennustemalli tuottaakin yksityiskohtaiset tulokset sekä alueittain että ikäryhmittäin, sisältyy olettamuksiin monia epävarmuustekijöitä. Palvelujen suunnittelun kannalta tärkeimpiä niistä ovat asuntojen uustuotannon ajoittumiseen liittyvät ongelmat; vuosittaiset asuntotuotantomäärät eivät koskaan toteudu sellaisenaan koko ennustejaksolle. Vanhojen alueiden väestönkehitykseen sisältyy myös epävarmuustekijöitä, koska menetelmä perustuu menneen kehityksen projisointiin. Epävarmuus kasvaa mentäessä yhä kauemmas ajassa, yhä pienemmille alueille ja yhä pienempiin ikäluokkiin. 1.2 Ennusteen olettamukset Seudun ja kunnan väestökehityksen yhteys Kansainvälinen ja valtakunnallinen talouskehitys (vientikysyntä, vientihinnat, kotimainen kysyntä, rahoitusmarkkinat ym.) sekä Helsingin seudun vetovoima ja kilpailukyky suhteessa muihin alueisiin (osatekijöitä mm. infrastruktuuri, kustannustaso, palvelutaso, asuntomarkkinat ym.) vaikuttavat oleellisesti yritysten sijoittumiseen alueelle, investointeihin ja viime kädessä tuotannon määrään. Näihin tekijöihin vaikuttaa myös seudun työvoiman tarjonta, sekä työvoiman määrä että sen koulutus- ja ikärakenne. Kansainväliseen ja valtakunnalliseen talouskehitykseen liittyy lyhyelläkin ajalla suuria suhdannevaihteluita, sen sijaan seudun kilpailukykyyn ja vetovoimaan liittyvät tekijät muuttuvat yleensä hitaasti ja vaikuttavat ennen kaikkea pitkällä aikavälillä. Koko Helsingin seudun ja sen yksittäisten kuntien väestökehitys ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Aluetalouden perustekijät eli tuotanto ja työllisyys ovat ennen kaikkea seudullisia ilmiöitä. Ne vaikuttavat väestökehityksen taustalla muuttoliikkeen välityksellä. Koko seudun tasoiset väestöilmiöt heijastuvat kaikkiin seudun kuntiin. Seudun sisällä kuntien väestökehitykseen vaikuttaa yhtäältä väestörakenteen erilaisuus kuntien välillä ja toisaalta kuntien välinen muuttoliike. Nämä ilmiöt liittyvät ennen kaikkea seudullisiin asuntomarkkinoihin (liitteet 9 ja 10). Espoon väestöennusteen perustelut Väestöennuste on kaupungin seuraavien vuosien talouden ja toiminnan suunnittelun keskeinen asiakirja. Sen laadinnan taustalla vaikuttavat kaupunkitason strategiat: palvelustrategia, kaupunkirakennestrategia ja elinkeinostrategia. Väestöennuste laaditaan vuosittain ja se pyritään tekemään mahdollisimman realistiseksi. Sen tekemisessä käytetään lähtötietoina syntyvyyden, kuolleisuuden Espoon väestöennuste

9 12 ja muuttoliikkeen viimeisiä viisivuotiskeskiarvoja. Kaikki lähtötiedot tuotetaan pienalueittain. Asunto-ohjelmoinnin hankerekisterin pohjalta tehdään väestöennustetta varten vuosittainen asuntotuotannon toteutumisennuste. Väestöennusteen laadinnan taustalla vaikuttavat myös pääkaupunkiseudun kasvu ja yleiset taloudelliset näkymät. Seudun työpaikkojen kasvu lisää muuttoliikettä seudulle. Yritysten sijoittuminen ja niiden kasvu, työpaikkakehitys ja väestökehitys ovat kiinteästi sidoksissa toisiinsa. Vahva taloudellinen kasvu hidastuu lähivuosina vain vähän. Kasvuun sisältyy aina myös epävarmuustekijöitä. Käytettyjä lähtötietoja: Syntyneiden enemmyys (=syntyneiden määrä kuolleiden määrä) pysyy noin asukkaassa. Uusien asuntojen rakentaminen: Vuosittain valmistuu noin asuntoa Tuotannosta on pientaloasuntoja 54 ja kerrostaloasuntoja 46. Kunnallisia vuokra-asuntoja on vain 1 tuotannosta, niistä kaikki on kerrostaloissa. Pitkällä aikavälillä Espoossa varaudutaan asukkaaseen vuonna 2030 (kaupunginvaltuuston päätös ). Kaupunkitutkimus TA Oy:n pitkän aikavälin ennusteen perusvaihtoehdon mukaan Espoossa on asukasta vuonna 2030, näistä vieraskielisiä on ja ruotsinkielisiä Nettosiirtolaisuus vaihtelee asukkaan välillä vuosittain. Länsimetron rakentamispäätös (kv ) ei, ainakaan vielä, ole vaikuttanut tulevan asuntorakentamisen painopistealueisiin. Koko Espoon ikäjakauman oletetaan kehittyvän Kaupunkitutkimus TA Oy:n tekemän pitkän aikavälin ennusteen mukaisesti. Asuntojen hinnat ovat edelleen nousussa ja asuntolainojen korkotaso pysyy, ainakin lähiaikoina, kohtuullisena. Tuleva asuntotuotanto Espoossa vuosina Kuvissa 2 ja 3 on esitetty arvio vuosien asuntorakentamisesta Espoossa pienanalueittain. Arvion mukaan ennustekaudella rakennetaan yhteensä noin asuntoa (keskimäärin asuntoa vuodessa). Mahdollisia toteutettavia asuntohankkeita on siis runsaasti tiedossa pitkälle ensi vuosikymmenelle. Aivan viimeisten vuosien hankkeista ei tässä vaiheessa voi tehdä kuin karkeita arvioita. Ennustekauden loppuvuosina voidaan asuntotuotantoon saada lisää uusia alueita, joita ennusteessa ei suunnitelmien alustavuudesta johtuen ole voitu ottaa huomioon. Tulevan kaavoituksen myötä asumisen painopiste on siirtymässä enemmän pientalovaltaiseen suuntaan. Samalla rakentaminen suuntautuu entistä enemmän myös läntisille ja pohjoisille alueille. Toisaalta metron rakentaminen tuo paineita uusien tuotantomahdollisuuksien etsimiseksi radan välittömästä vaikutuspiiristä. Keskimäärin noin asunnon vuosituotanto jakautuu siten, että noin on pientaloissa (700 rivitaloissa ja 600 omakotitaloissa) ja on kerrostaloissa (taulukko 1). Arvion mukaan vuonna 2007 valmistuu asuntoa, vuosina ja 2016 noin asuntoa vuosittain. Eniten asuntoja arvioidaan valmistuvan vuosina , jolloin valmistuvien asuntojen vuosittainen määrä on noin Lähivuosilta asuntotuotannon hankerekisterissä on runsaasti tietoja käynnistyvistä asuntohankkeista ja tiedot tulevasta asuntotuotannosta ovat suhteellisen luotettavia. Ennustekauden loppuvuosien arviot perustuvat kaavoitusohjelmaan sekä pienalueiden jo toteutuneeseen asuntorakentamiseen. Espoon väestöennuste

10 13 Taulukko 1. Väestöennusteen sisältämä asuntotuotanto talotyypin ja valmistumisvuoden mukaan suuralueittain (asuntojen lukumäärä) Valmistumisvuosi Talotyyppien Alue Talotyyppi Yht. osuudet, KOKO ESPOO Kerrostalo ,3 Omakotitalo ,3 Rivitalo ,4 YHTEENSÄ ,0 1 Suur-Leppävaara Kerrostalo ,1 Omakotitalo ,6 Rivitalo ,3 YHTEENSÄ ,0 2 Suur-Tapiola Kerrostalo ,0 Omakotitalo ,2 Rivitalo ,8 YHTEENSÄ ,0 3 Suur-Matinkylä Kerrostalo ,9 Omakotitalo ,0 Rivitalo ,0 YHTEENSÄ ,0 4 Suur-Espoonlahti Kerrostalo ,4 Omakotitalo ,4 Rivitalo ,2 YHTEENSÄ ,0 5 Suur-Kauklahti Kerrostalo ,9 Omakotitalo ,8 Rivitalo ,3 YHTEENSÄ ,0 6 Vanha-Espoo Kerrostalo ,8 Omakotitalo ,0 Rivitalo ,3 YHTEENSÄ ,0 7 Pohjois-Espoo Omakotitalo ,1 Rivitalo ,9 YHTEENSÄ ,0 Lähde: Espoon asunto-ohjelmoinnin hankerekisteri Suuralueittain tarkasteltuna eniten uusia asuntoja rakennetaan Suur-Leppävaaraan, asuntoa. Omana ryhmänään seuraavat Suur-Espoonlahti, noin asuntoa, Suur-Matinkylä ja Vanha-Espoo, molempiin noin asuntoa. Pientaloasuntoja (omakoti- ja rivitaloja) rakennetaan eniten Suur-Leppävaaraan, asuntoa. Merkittävästi pientaloasuntoja valmistuu myös Suur- Espoonlahden, 2 600, ja Vanha-Espoon, 2 500, alueille. Pientalojen osuus arvioidusta tuotannosta tulisi olemaan koko Espoossa 54. Pientaloasuntojen osuus valmistuvasta tuotannosta on suurin Pohjois-Espoossa, missä kaikki uudet asunnot tulevat pientaloihin ja Suur-Kauklahdessa, missä 86 tulevasta asuntotuotannosta arvioidaan valmistuvan pientaloihin. Kerrostaloasuntoja raken- Espoon väestöennuste

11 14 netaan eniten Suur-Matinkylään, noin ja niiden osuus asuntotuotannosta on korkein Suur- Tapiolan ja Suur-Matinkylän alueilla, noin 70. Pienaluetarkastelussa suurin asuntotuotantomäärä arvioidaan valmistuvan Suurpeltoon (pienalue 332), lähes asuntoa, joista 33 tulee pientaloihin. Saunaniemen pienalueelle (pienalue 423) valmistuu arviolta noin asuntoa, joista 29 tulee pientaloihin. Uusmäkeen (pienalue 116) noin asuntoa, joista 77 pientaloihin, ja Kauklahteen (pienalue 511) noin asuntoa, joista lähes 90 pientaloihin. Muita merkittäviä asuntorakentamisen keskittymiä on Suur- Leppävaarassa Mäkkylän, Perkkaan ja Etelä-Leppävaaran pienalueilla; Suur-Tapiolassa Otsolahden, Tapiolan keskuksen ja Länsikorkeen pienalueilla; Suur-Matinkylässä Friisilän ja Matinlahden pienalueilla; Suur-Espoonlahdessa Tillinmäen ja Kivenlahden pienalueilla; Suur-Kauklahdessa Kurttilan; Vanha-Espoossa Suvelan, Kirkkojärven ja Karhusuon sekä Pohjois-Espoossa Perusmäen pienalueilla (taulukko 1, kuvat 2-3, liite 3). Kunnallinen asuntotuotanto kohdistuu pääosin pieniin asuntoihin, joihin on suurin kysyntä. Kaikkiaan kysyntä on pienen laskuvaiheen jälkeen taas näyttänyt kääntyvän nousuun. Kunnallisten asuntojen tuotantotavoite on tällä hetkellä noin 200 asuntoa vuodessa. Tavoitteisiin ei kuitenkaan kysynnän lyhyen laskuvaiheen aikana ole päästy ja siksi ennusteen asuntotuotanto käsittää vain runsaat 300 kunnallista asuntoa koko ennustejaksolla. Vanhan asuntokannan ennuste Vanhan kannan ennusteen lähtökohtana olivat 1-vuotisikäryhmittäiset vuoden 2007 alun väestötiedot pienalueittain ja sukupuolen mukaan (88 pienaluetta) ja "muut" sekä 100 ikäryhmää, yhteensä n lukua). Tätä väestöä vanhennettiin, syntyneet lapset saatiin kertomalla väestön vuotiaat naiset 1-vuotisikäryhmittäin erikoishedelmällisyysluvuilla, muuttoliikkeen vaikutus saatiin kertomalla väestö ikäluokittaisilla nettomuuttoparametreilla ja kuolleiden määrä saatiin kertomalla väestö kuolleisuusparametreilla (liite 6). Kuolleisuus laskettiin erikseen miehille ja naisille 1-vuotisikäryhmittäin vuosien kuolleisuuden keskiarvona. Alueellista kuolleisuutta verrattiin koko kaupungin kuolleisuuteen, jolloin alueelliset kuolleisuuserot voitiin ottaa huomioon. Koko kaupungissa oli vain yksi kuolleisuustyyppi (liite 6). Hedelmällisyysparametrit: Alueellisia syntyneisyyseroja Espoossa on jonkin verran. Ryhmittelyanalyysillä hedelmällisyyskertoimille saatiin kolme hedelmällisyystyyppiä (liitteet 5 ja 8). Hedelmällisyyskertoimet laskettiin vuosien keskiarvona. Muuttoliikeparametrit: Muuttoliikkeen vaikutus laskettiin ikäryhmittäisinä nettomuuttokertoimina pienalueittain. Muuttotyyppejä saatiin ryhmittelyanalyysillä kolme, Otaniemelle ja ryhmälle muut konstruoitiin omat muuttotyypit. Syntyneiden nettomuutto laskettiin omana ryhmänään (liitteet 7 ja 8). Uustuotannon ennuste Uustuotannon ennustetta varten laadittiin asuntopoliittiseen strategiaan perustuva asuntotuotantoennuste vuosille Ennuste perustuu asuntotuotannon hankerekisteriin, jonka ylläpidosta vastaa ympäristön ja teknisten palvelujen toimialan hallinto- ja kehittämisyksikkö (asuntopolitiikka ja -rahoitus). Hankerekisteriin kootaan rakennuttajien antamat tiedot tulevista rakennushankkeistaan sekä arvioidaan tulevaa asuntorakentamista kaavoituksen, kunnallistekniikan rakentamisohjelman ja edellisten vuosien rakentamisen perusteella, etenkin omatoimisen hajarakentamisen osalta. Uustuotantoennustetta varten hankerekisteritietoja tasattiin vastaamaan asuntopoliittisen strategian tavoitteita (noin asuntoa vuodessa). Tämän lisäksi ennusteeseen on lisätty yleiskaavoituksen arviot tulevasta asuntorakentamisesta. Voidaankin todeta, että ennusteen kokonaistuotan- Espoon väestöennuste

12 15 toarviot ovat oikeansuuntaiset, mutta pienaluetasolla vuosituotantomäärät saattavat poiketa toteutuvasta rakentamisesta. Väestöennustetta varten tuleva asuntotuotanto ennustettiin kerrosalana ja jaoteltiin neljään tyyppiin. Jaottelu perustuu tutkimukseen uusiin asuntoihin muuttaneiden ikäjakaumasta. Näihin asuntotuotantotyyppeihin muuttaa iältään samanlaisia asukkaita. Asuntotuotantotyyppejä ovat: 1 pienet kerrostaloasunnot 2 suuret omakoti- tai rivitaloasunnot 3 pienet omakoti- tai rivitaloasunnot sekä suuret kerrostaloasunnot 4 kaupungin vuokra-asunnot. Ennusteiden yhdistäminen Ennusteiden yhdistäminen tapahtui laskemalla yhteen uustuotannon ja vanhan kannan ennusteet ja täsmäyttämällä summa koko kaupungin ikäryhmittäisiin väestölukuihin (liite 11). 2 ENNUSTEEN TULOKSET 2.1 Espoon väestönkehityksen riippuvuudet Väestönkasvun taustalla on aina arvioita talouden ja yhteiskunnan yleisestä kehityksestä. Tällä hetkellä maailmantalouden näkymät ovat edelleen valoisat, nopea kasvu hidastuu lähivuosina vain vähän (ETLA). Suomen kansantalous kasvaa suotuisasti. Helsingin seudulla korkeasuhdanne jatkuu edelleen (Helsingin seudun suunnat 3/2007). Pääkaupunkiseutu ja sen myötä Espoo ovat nopean väestö- ja talouskasvun aluetta. Seudun työpaikkojen nopea kasvu on lisännyt myös muuttoliikettä seudulle. Itse asiassa työpaikkojen kasvu on yksi suurimpia muuttoliikettä selittäviä tekijöitä. Arviot työpaikkojen kehityksestä ovat kuitenkin hyvin sattumanvaraisia, koska niihin vaikuttavat monet sekä globaalit että yritystaloudelliset tekijät. Taloudessa tapahtuvat muutokset voivat olla hyvin nopeita ja dramaattisia ja voivat nopeasti heijastua myös väestönkasvuun ja muuttoliikkeeseen (liitteet 9 ja 10). Espoon väestökehitys on pääasiassa muuttoliikkeen välityksellä yhteydessä koko Helsingin seutuun ja sen muihin alueisiin. Helsingin seudun ja muiden alueiden välinen muutto heijastuu Espooseen, koska osa Helsingin seudulle muuttavista sijoittuu asumaan Espooseen ja osa seudulta pois muuttavista on espoolaisia. Toisaalta Espoo on osallisena Helsingin seudun sisäisessä muuttoliikkeessä sekä tulo- että lähtöalueena (liite 10). Espoon vetovoima, jonka osatekijöitä ovat mm. asuinalueiden sijainti, luonne ja laatu, asuntokannan rakenne ja ominaisuudet, julkiset ja yksityiset palvelut, verotus, Espoossa asuvan väestön taloudellinen, sosiaalinen ja demografinen rakenne sekä kaupungin imago vaikuttavat Helsingin seudun ulkopuolelta muuttavien samoin kuin muualta seudulta muuttavien halukkuuteen sijoittua asumaan Espooseen. Asuntojen tarjonta, joka koostuu olevan asuntokannan mahdollistamasta tarjonnasta sekä asuntojen uustuotannosta, vaikuttaa oleellisesti kuinka suuren määrän muuttajia Espoo voi ottaa vastaan. Asuntomarkkinoiden hintamekanismit toimivat kysynnän ja tarjonnan tasapainottajina ja vaikuttavat edelleen ihmisten valinnanmahdollisuuksiin ja muuttopäätöksiin. Vastaavasti samat asiat vaikuttavat espoolaisten päätöksiin muuttaa pois Espoosta. Lisäksi luonnollinen väestökehitys vaikuttaa väestön määrään ja ikärakenteeseen (liite 9). Espoon väestöennuste

13 16 Espoon väestönkehitys ennen Espoon väestö alkoi voimakkaasti kasvaa vasta 1950-luvulla, jolloin Tapiolan rakentaminen alkoi. Kasvu on jatkunut aina näihin päiviin asti. Voimakkaimmin väestö kasvoi 1970-luvulla, jolloin keskimääräinen väestönlisäys oli vuosittain noin asukasta, eli 3,9. Väestönkasvu oli luvulla keskimäärin noin asukasta, eli 2,6 vuodessa ja 1990-luvulla keskimäärin asukasta, eli 2,0. Vuosina Espoon väestönkasvu oli keskimäärin asukasta, eli 1,5 vuosittain. Vuonna 2002 väestönkasvu oli poikkeuksellisen korkea lähes 4 800, eli 2,2. Vuosina väestönkasvu on ollut keskimäärin asukasta, eli 1,7 vuodessa. Tosin vuoden 2005 kasvu, asukasta, oli korkeampi kuin muutamana edellisvuonna ja vuoden 2006 kasvu puolestaan jäi asukkaaseen. Espoon tuleva väestönkehitys Espoon uusi väestöennuste perustuu maltilliselle kasvulle. Espoon väestö on ennusteen mukaan , jolloin Espoon väestönkasvu vuodenvaihteesta 2006/2007 ennustekauden loppuun vuodenvaihteeseen 2016/2017 on yhteensä noin asukasta, eli keskimäärin asukasta, mikä on noin 1,4, vuodessa. Koko kaupungin tasolla vuosien ja 2011 kasvun oletetaan olevan asukasta vuosittain. Vuosina ja sen oletetaan olevan asukasta ja vuosina kasvu olisi tätä korkeampi asukasta vuosittain. Ennusteen väestönkasvusta noin on syntyvyyden enemmyyttä, eli luonnollista väestönkasvua. Syntyvyyden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa (kuva 4). Muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa. Väestö kasvaa kaikilla suuralueilla. Suur-Leppävaara kasvaa eniten noin asukkaalla, Vanha- Espoo kasvaa 7 700, Suur-Espoonlahti lähes ja Suur-Matinkylä asukkaalla. Suur- Kauklahteen tulee lisää asukkaita 4 300, Pohjois-Espooseen ja Suur-Tapiolaan 900 asukasta (taulukko 2, kuva 5). Taulukko 2. Espoon suuralueittaiset asukasluvut ennustekaudella (väestö 1.1.) Toteutunut Ennuste Muutos Alue KOKO ESPOO Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Muut Pienalueista eniten kasvavat Suurpelto (Suur-Matinkylä) ja Saunaniemi (Suur-Espoonlahti) yli asukkaalla. Uusmäki (Suur-Leppävaara) ja Kauklahti (Suur-Kauklahti) kasvavat yli asukkaalla. Yli tuhannella asukkaalla kasvavat Friisilä (Suur-Matinkylä), Tillinmäki (Suur- Espoonlahti), Karhusuo (Vanha-Espoo), Perusmäki (Pohjois-Espoo), Etelä-Leppävaara ja Mäkkylä (Suur-Leppävaara). Eniten kasvavat alueet sijaitsevat radan, Länsiväylän ja Turun väylän molemmilla puolilla (kuva 15). Väestöään menettävistä pienalueista monet sijaitsevat Länsiväylän eteläpuolella. Eniten väestöään menettävät Soukanmäki (Suur-Espoonlahti), lähes 900 asukasta, Olarinmäki (Suur-Matinkylä) ja Haukilahti (Suur-Tapiola) yli 600 asukasta. Viherlaakson (Suur-Leppävaara) asukasmäärä vähenee yli 500 asukkaalla (kuva 15). Espoon väestöennuste

14 17 Kieli Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten, muiden kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten, asukkaiden määrä kasvaa nopeasti. Pääkaupunkiseudun vieraskielisten määrä ohitti ruotsinkielisten määrän vuonna Espoossa näin tapahtuu vuonna Vieraskielisten määrä kasvaa Espoossa lähes kaksinkertaiseksi ennustekaudella. Vuonna 2007 Espoossa oli vieraskielistä asukasta ja vuonna 2017 heitä oletetaan olevan yli Ruotsinkielisten asukkaiden määrä pysyy lähes samana eli noin asukkaassa (Pääkaupunkiseudun väestö- ja palvelutarveselvitys 2015 ja 2025) (kuva 1). asukasta Toteutunut Ruotsinkieliset Vieraskieliset Ennuste Kuva 1. Espoon ruotsin- ja vieraskielisten määrä Väestönkasvun ja asuntotuotannon keskinäinen riippuvuus Espoossa asuntotuotanto on viime vuosina suhteellisen hyvin vastannut väestönkasvun edellyttämää tarvetta. Asuntotuotanto on ollut 1990-luvulla keskimäärin asuntoa vuodessa. Tyypillistä 1990-luvun asuntotuotannolle oli valtion lainoittamien asuntojen osuuden jyrkkä nousu. Korkeimmillaan niiden osuus oli 84 kaikista valmistuneista asunnoista vuonna Lisäksi kolmena vuonna valtion lainoittama asuntotuotanto ylitti 70 ja kahdeksana vuonna 50 kokonaistuotannosta. Valtion lainoittamien asuntojen määrä kaksinkertaistui 1980-luvulta 1990-luvulle tultaessa. Vuosina asuntotuotanto on ollut keskimäärin asuntoa vuodessa. Asuntotuotannon oletetaan pysyvän samalla tasolla koko ennustekauden. Valtion lainoittaman tuotannon määrä 2000-luvulla on ollut vaatimaton. Väestönkasvu on Espoossa ollut yhdensuuntainen asuntotuotannon kanssa 1960-luvun alusta 1980-luvun loppupuolelle, eli lamaa edeltävään aikaan asti. Lamaa ennen asuntojen hinnat kohosivat hyvin korkeiksi, mutta asuntoja rakennettiin kuitenkin paljon. Laman myötä työttömyys nousi ja ihmisten maksukyky heikkeni monet kalliit asunnot jäivät tyhjiksi useamman vuoden ajaksi. Asuntotuotanto väheni ja aikaa myöten myös hinnat laskivat. Vuodesta 1994 alkaen väestönkasvu Espoossa kiihtyi aiemmin tyhjiksi jääneisiin ja edullisempiin asuntoihin taas muutettiin. Osa väestönkasvusta johtui myös vuoden 1994 puolivälissä voimaan tulleesta uudesta kotipaikkalaista. Sen mukaan opiskelijoilla oli mahdollisuus saada kotipaikkaoikeus opiskelupaikkakunnallaan. Vuonna Espoon väestöennuste

15 Espoon yleensä saama muuttovoitto jäi alhaiseksi, mihin oli syynä muuttovoiton huomattava vähentyminen Helsingistä, muuttotappion kärsiminen Vantaalle, muuttovoiton väheneminen muista lääneistä ja väestön menettäminen kehyskuntiin ja muualle Etelä-Suomeen. Vuosina Espoon väestönkasvu kuitenkin elpyi, mutta väestön menetys kehyskuntiin ja muualle Etelä- Suomeen on edelleen jatkunut. Vuoden 2006 asuntotuotanto jäi myös alhaiseksi. Espooseen valmistui vain noin uutta asuntoa (kuva 6) luvun lamaa edeltävä tilanne, jossa asuntotuotanto ylittää väestönkasvun, näkyy selvästi Suur-Leppävaaran, Suur-Matinkylän ja Suur-Espoonlahden alueilla, Vanha-Espoossa ilmiö on lievä (kuvat 7, 9, 10 ja 12). Suur-Tapiolassa näin tapahtuu kahdesti, ensimmäisen kerran koko Espoota aikaisemmin ja pitkäaikaisemmin vuosina , myöhemmin ja (kuva 8). Vastaavantyyppinen ilmiö on nähtävissä myös Suur-Kauklahdessa (kuva 11). Pohjois-Espoossa väestönlisäys alitti asuntotuotannon vuonna 1985 (kuva 13). Espoon keskuksen palvelupiirissä (yhdistetty Kauklahden, Vanha-Espoon ja Pohjois-Espoon suuralueet) asuntotuotanto ei ole ylittänyt väestönlisäystä (kuva 14). Espoon väestöennuste

16 19 Espoon väestöennuste Kauniainen Espoon kaupunki Kehittämis- ja tutkimusryhmä EÖ Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 037/2002 Aineistot: Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan mittausosastot Ulkosaaret Ulkosaaret Ulkosaaret Ulkosaaret Ulkosaaret Ulkosaaret Ulkosaaret Ulkosaaret Ulkosaaret Matinmetsä Matinmetsä Matinmetsä Matinmetsä Matinmetsä Matinmetsä Matinmetsä Matinmetsä Matinmetsä Nuottaniemi Nuottaniemi Nuottaniemi Nuottaniemi Nuottaniemi Nuottaniemi Nuottaniemi Nuottaniemi Nuottaniemi Tiistilä Tiistilä Tiistilä Tiistilä Tiistilä Tiistilä Tiistilä Tiistilä Tiistilä Matinlahti Matinlahti Matinlahti Matinlahti Matinlahti Matinlahti Matinlahti Matinlahti Matinlahti Matinkylän Keskus Matinkylän Keskus Matinkylän Keskus Matinkylän Keskus Matinkylän Keskus Matinkylän Keskus Matinkylän Keskus Matinkylän Keskus Matinkylän Keskus Haukilahti Haukilahti Haukilahti Haukilahti Haukilahti Haukilahti Haukilahti Haukilahti Haukilahti Olarinmäki Olarinmäki Olarinmäki Olarinmäki Olarinmäki Olarinmäki Olarinmäki Olarinmäki Olarinmäki Länsikorkee Länsikorkee Länsikorkee Länsikorkee Länsikorkee Länsikorkee Länsikorkee Länsikorkee Länsikorkee Friisilä Friisilä Friisilä Friisilä Friisilä Friisilä Friisilä Friisilä Friisilä Malminmäki Malminmäki Malminmäki Malminmäki Malminmäki Malminmäki Malminmäki Malminmäki Malminmäki Vanha-Mankkaa Vanha-Mankkaa Vanha-Mankkaa Vanha-Mankkaa Vanha-Mankkaa Vanha-Mankkaa Vanha-Mankkaa Vanha-Mankkaa Vanha-Mankkaa Tapiolan Keskus Tapiolan Keskus Tapiolan Keskus Tapiolan Keskus Tapiolan Keskus Tapiolan Keskus Tapiolan Keskus Tapiolan Keskus Tapiolan Keskus Pohjois-Tapiola Pohjois-Tapiola Pohjois-Tapiola Pohjois-Tapiola Pohjois-Tapiola Pohjois-Tapiola Pohjois-Tapiola Pohjois-Tapiola Pohjois-Tapiola Kattilalaakso Kattilalaakso Kattilalaakso Kattilalaakso Kattilalaakso Kattilalaakso Kattilalaakso Kattilalaakso Kattilalaakso Otsolahti Otsolahti Otsolahti Otsolahti Otsolahti Otsolahti Otsolahti Otsolahti Otsolahti Otaniemi Otaniemi Otaniemi Otaniemi Otaniemi Otaniemi Otaniemi Otaniemi Otaniemi Hannusjärvi Hannusjärvi Hannusjärvi Hannusjärvi Hannusjärvi Hannusjärvi Hannusjärvi Hannusjärvi Hannusjärvi Laurinlahti Laurinlahti Laurinlahti Laurinlahti Laurinlahti Laurinlahti Laurinlahti Laurinlahti Laurinlahti Pohjois-Leppävaara Pohjois-Leppävaara Pohjois-Leppävaara Pohjois-Leppävaara Pohjois-Leppävaara Pohjois-Leppävaara Pohjois-Leppävaara Pohjois-Leppävaara Pohjois-Leppävaara Lintulaakso Lintulaakso Lintulaakso Lintulaakso Lintulaakso Lintulaakso Lintulaakso Lintulaakso Lintulaakso Mäkkylä Mäkkylä Mäkkylä Mäkkylä Mäkkylä Mäkkylä Mäkkylä Mäkkylä Mäkkylä Lintumetsä Lintumetsä Lintumetsä Lintumetsä Lintumetsä Lintumetsä Lintumetsä Lintumetsä Lintumetsä Lähderanta Lähderanta Lähderanta Lähderanta Lähderanta Lähderanta Lähderanta Lähderanta Lähderanta Lahnus Lahnus Lahnus Lahnus Lahnus Lahnus Lahnus Lahnus Lahnus Kalajärvi Kalajärvi Kalajärvi Kalajärvi Kalajärvi Kalajärvi Kalajärvi Kalajärvi Kalajärvi Kivenlahti Kivenlahti Kivenlahti Kivenlahti Kivenlahti Kivenlahti Kivenlahti Kivenlahti Kivenlahti Etelä-Leppävaara Etelä-Leppävaara Etelä-Leppävaara Etelä-Leppävaara Etelä-Leppävaara Etelä-Leppävaara Etelä-Leppävaara Etelä-Leppävaara Etelä-Leppävaara Lintukorpi Lintukorpi Lintukorpi Lintukorpi Lintukorpi Lintukorpi Lintukorpi Lintukorpi Lintukorpi Uusmäki Uusmäki Uusmäki Uusmäki Uusmäki Uusmäki Uusmäki Uusmäki Uusmäki Perkkaa Perkkaa Perkkaa Perkkaa Perkkaa Perkkaa Perkkaa Perkkaa Perkkaa Nuijala Nuijala Nuijala Nuijala Nuijala Nuijala Nuijala Nuijala Nuijala Kuninkainen Kuninkainen Kuninkainen Kuninkainen Kuninkainen Kuninkainen Kuninkainen Kuninkainen Kuninkainen Karakallio Karakallio Karakallio Karakallio Karakallio Karakallio Karakallio Karakallio Karakallio Veininlaakso Veininlaakso Veininlaakso Veininlaakso Veininlaakso Veininlaakso Veininlaakso Veininlaakso Veininlaakso Jupperi Jupperi Jupperi Jupperi Jupperi Jupperi Jupperi Jupperi Jupperi Viherlaakso Viherlaakso Viherlaakso Viherlaakso Viherlaakso Viherlaakso Viherlaakso Viherlaakso Viherlaakso Lippajärvi Lippajärvi Lippajärvi Lippajärvi Lippajärvi Lippajärvi Lippajärvi Lippajärvi Lippajärvi Sepänkylä Sepänkylä Sepänkylä Sepänkylä Sepänkylä Sepänkylä Sepänkylä Sepänkylä Sepänkylä Niittykumpu Niittykumpu Niittykumpu Niittykumpu Niittykumpu Niittykumpu Niittykumpu Niittykumpu Niittykumpu Westend Westend Westend Westend Westend Westend Westend Westend Westend Taavinkylä Taavinkylä Taavinkylä Taavinkylä Taavinkylä Taavinkylä Taavinkylä Taavinkylä Taavinkylä Ruukinranta Ruukinranta Ruukinranta Ruukinranta Ruukinranta Ruukinranta Ruukinranta Ruukinranta Ruukinranta Pohjois-Laajalahti Pohjois-Laajalahti Pohjois-Laajalahti Pohjois-Laajalahti Pohjois-Laajalahti Pohjois-Laajalahti Pohjois-Laajalahti Pohjois-Laajalahti Pohjois-Laajalahti Miessaari Miessaari Miessaari Miessaari Miessaari Miessaari Miessaari Miessaari Miessaari Kuitinmäki Kuitinmäki Kuitinmäki Kuitinmäki Kuitinmäki Kuitinmäki Kuitinmäki Kuitinmäki Kuitinmäki Henttaa Henttaa Henttaa Henttaa Henttaa Henttaa Henttaa Henttaa Henttaa Suurpelto Suurpelto Suurpelto Suurpelto Suurpelto Suurpelto Suurpelto Suurpelto Suurpelto Espoonlahden keskus Espoonlahden keskus Espoonlahden keskus Espoonlahden keskus Espoonlahden keskus Espoonlahden keskus Espoonlahden keskus Espoonlahden keskus Espoonlahden keskus Soukanmäki Soukanmäki Soukanmäki Soukanmäki Soukanmäki Soukanmäki Soukanmäki Soukanmäki Soukanmäki Soukanniemi Soukanniemi Soukanniemi Soukanniemi Soukanniemi Soukanniemi Soukanniemi Soukanniemi Soukanniemi Tillinmäki Tillinmäki Tillinmäki Tillinmäki Tillinmäki Tillinmäki Tillinmäki Tillinmäki Tillinmäki Saunaniemi Saunaniemi Saunaniemi Saunaniemi Saunaniemi Saunaniemi Saunaniemi Saunaniemi Saunaniemi Latokaskenmäki Latokaskenmäki Latokaskenmäki Latokaskenmäki Latokaskenmäki Latokaskenmäki Latokaskenmäki Latokaskenmäki Latokaskenmäki Eestinmalmi Eestinmalmi Eestinmalmi Eestinmalmi Eestinmalmi Eestinmalmi Eestinmalmi Eestinmalmi Eestinmalmi Nöykkiönlaakso Nöykkiönlaakso Nöykkiönlaakso Nöykkiönlaakso Nöykkiönlaakso Nöykkiönlaakso Nöykkiönlaakso Nöykkiönlaakso Nöykkiönlaakso Iivisniemi Iivisniemi Iivisniemi Iivisniemi Iivisniemi Iivisniemi Iivisniemi Iivisniemi Iivisniemi Hannus Hannus Hannus Hannus Hannus Hannus Hannus Hannus Hannus Suvisaari Suvisaari Suvisaari Suvisaari Suvisaari Suvisaari Suvisaari Suvisaari Suvisaari Kauklahti Kauklahti Kauklahti Kauklahti Kauklahti Kauklahti Kauklahti Kauklahti Kauklahti Espoonkartano Espoonkartano Espoonkartano Espoonkartano Espoonkartano Espoonkartano Espoonkartano Espoonkartano Espoonkartano Kurttila Kurttila Kurttila Kurttila Kurttila Kurttila Kurttila Kurttila Kurttila Vanttila Vanttila Vanttila Vanttila Vanttila Vanttila Vanttila Vanttila Vanttila Kirkkojärvi Kirkkojärvi Kirkkojärvi Kirkkojärvi Kirkkojärvi Kirkkojärvi Kirkkojärvi Kirkkojärvi Kirkkojärvi Tuomarila Tuomarila Tuomarila Tuomarila Tuomarila Tuomarila Tuomarila Tuomarila Tuomarila Suvela Suvela Suvela Suvela Suvela Suvela Suvela Suvela Suvela Kuurinniitty Kuurinniitty Kuurinniitty Kuurinniitty Kuurinniitty Kuurinniitty Kuurinniitty Kuurinniitty Kuurinniitty Kaupunginkallio Kaupunginkallio Kaupunginkallio Kaupunginkallio Kaupunginkallio Kaupunginkallio Kaupunginkallio Kaupunginkallio Kaupunginkallio Ymmersta Ymmersta Ymmersta Ymmersta Ymmersta Ymmersta Ymmersta Ymmersta Ymmersta Muurala Muurala Muurala Muurala Muurala Muurala Muurala Muurala Muurala Gumböle Gumböle Gumböle Gumböle Gumböle Gumböle Gumböle Gumböle Gumböle Karvasmäki Karvasmäki Karvasmäki Karvasmäki Karvasmäki Karvasmäki Karvasmäki Karvasmäki Karvasmäki Järvenperä Järvenperä Järvenperä Järvenperä Järvenperä Järvenperä Järvenperä Järvenperä Järvenperä Karhusuo Karhusuo Karhusuo Karhusuo Karhusuo Karhusuo Karhusuo Karhusuo Karhusuo Kunnarla Kunnarla Kunnarla Kunnarla Kunnarla Kunnarla Kunnarla Kunnarla Kunnarla Vanha-Nuuksio-Nupuri Vanha-Nuuksio-Nupuri Vanha-Nuuksio-Nupuri Vanha-Nuuksio-Nupuri Vanha-Nuuksio-Nupuri Vanha-Nuuksio-Nupuri Vanha-Nuuksio-Nupuri Vanha-Nuuksio-Nupuri Vanha-Nuuksio-Nupuri Siikajärvi Siikajärvi Siikajärvi Siikajärvi Siikajärvi Siikajärvi Siikajärvi Siikajärvi Siikajärvi Nuuksionpää Nuuksionpää Nuuksionpää Nuuksionpää Nuuksionpää Nuuksionpää Nuuksionpää Nuuksionpää Nuuksionpää Ämmässuo Ämmässuo Ämmässuo Ämmässuo Ämmässuo Ämmässuo Ämmässuo Ämmässuo Ämmässuo Röylä Röylä Röylä Röylä Röylä Röylä Röylä Röylä Röylä Puotinen Puotinen Puotinen Puotinen Puotinen Puotinen Puotinen Puotinen Puotinen Vanhakartano Vanhakartano Vanhakartano Vanhakartano Vanhakartano Vanhakartano Vanhakartano Vanhakartano Vanhakartano Perusmäki Perusmäki Perusmäki Perusmäki Perusmäki Perusmäki Perusmäki Perusmäki Perusmäki Niipperi Niipperi Niipperi Niipperi Niipperi Niipperi Niipperi Niipperi Niipperi Luukki Luukki Luukki Luukki Luukki Luukki Luukki Luukki Luukki Lakisto Lakisto Lakisto Lakisto Lakisto Lakisto Lakisto Lakisto Lakisto Velskola Velskola Velskola Velskola Velskola Velskola Velskola Velskola Velskola Asuntotuotanto Espoossa vuosina Arvio valmistuvien asuntojen määrästä pienalueittain (6) (19) (34) 0-99 (29) Kuva 2. Arvio valmistuvien asuntojen määrästä pienalueittain

17 20 Asuntotuotanto Espoossa vuosina Arvio valmistuvien asuntojen kerrosalasta pienalueittain Lakisto (7) (15) (33) (32) Lahnus Velskola Kalajärvi Nuuksionpää Röylä Perusmäki Niipperi Siikajärvi Puotinen Kunnarla Vanhakartano Jupperi Vanha-Nuuksio-Nupuri Lintumetsä Högnäs Lähderanta Uusmäki Veininlaakso Järvenperä Ämmässuo Lintukorpi Karakallio Karhusuo Lintulaakso Lippajärvi Viherlaakso Pohjois-Leppävaara Mäkkylä Kuninkainen Karvasmäki Kauniainen Perkkaa Gumböle Nuijala Etelä-Leppävaara Kirkkojärvi Sepänkylä Muurala Espoonkartano Ymmersta Ruukinranta Tuomarila Suvela Taavinkylä Pohjois-Laajalahti Kauklahti Kuurinniitty Kaupunginkallio Vanha-Mankkaa Suurpelto Pohjois-Tapiola Vanttila Malminmäki Henttaa Tapiolan Keskus Otaniemi Latokaskenmäki Friisilä Niittykumpu Kurttila Otsolahti Tillinmäki Olarinmäki Länsikorkee Nöykkiönlaakso Kuitinmäki Saunaniemi Eestinmalmi Matinkylän Keskus Kattilalaakso Matinlahti Haukilahti Hannus Matinmetsä Westend Kivenlahti Tiistilä Espoonlahden keskus Hannusjärvi Iivisniemi Nuottaniemi Laurinlahti Soukanmäki Soukanniemi Suvisaari Miessaari Espoon kaupunki Kehittämis- ja tutkimusryhmä EÖ Ulkosaaret Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 037/2002 Aineistot: Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan mittausosastot Kuva 3. Arvio valmistuvan asuinkerrosalan (m 2 ) määrästä pienalueittain Espoon väestöennuste

18 21 Asukasta Synt. enemm. Muuttovoitto Ennuste * -11* -14* Kuva 4. Nettomuutto ja syntyneiden enemmyys Espoossa v ja ennuste Asukasta Toteutunut Ennuste ) 2) 1) 2) 1 Suur-Leppävaara 2 Suur-Tapiola 3 Suur-Matinkylä 4 Suur-Espoonlahti 5 Suur-Kauklahti 6 Vanha-Espoo 7 Pohjois-Espoo ) Laajalahti siirtyi Suur- Leppävaarasta Suur- Tapiolaan ) 616 Ymmersta irtautui 161 Sepänkylästä Kuva 5. Espoon suuralueittainen väestö Espoon väestöennuste

19 Toteutunut Asuntotuotanto Väestönlisäys Ennuste * 2009* 2011* 2013* 2015* Kuva 6. Väestönlisäys ja asuntotuotanto Espoossa ja ennuste Toteutunut Asuntotuotanto Ennuste Väestönlisäys ** ) * -10* -12* -14* -16* Kuva 7. Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Leppävaarassa ja ennuste * ) Laajalahti siirtyi Suur-Leppävaarasta Suur-Tapiolaan ** ) Ymmerstan alue siirtyi Suur-Leppävaarasta Vanha-Espooseen * ) Toteutunut Asuntotuotanto * ) Ennuste Väestönlisäys * -10* -12* -14* -16* Kuva 8. Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Tapiolassa ja ennuste * ) Laajalahti siirtyi Suur-Leppävaarasta Suur-Tapiolaan Espoon väestöennuste

20 23 Asuntotuotanto Väestönlisäys Toteutunut Ennuste * -10* -12* -14* -16* Kuva 9. Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Matinkylässä ja ennuste Toteutunut Asuntotuotanto Väestönlisäys Ennuste * -10* -12* -14* -16* Kuva 10. Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Espoonlahdessa ja ennuste Asuntotuotanto Väestönlisäys 800 Toteutunut Ennuste * -10* -12* -14* -16* Kuva 11. Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Kauklahdessa ja ennuste Espoon väestöennuste

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste Espoon ruotsinkielisten väestöennuste 2008-2017 Teija Jokiranta ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2007 Espoon

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1

ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 Kunta: Haettava alue: Espoo Kaikki Suur-Leppävaara 111 Pohjois- Kyyhkysmäki 12 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO 01.12.93 Kerrostalo 28 2-4 Leppävaara

Lisätiedot

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö 5.8.2016 Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2015-2050 Kaupunkitutkimus

Lisätiedot

Espoon väestöennusteet. Konserniesikunta/ Strategiayksikkö Teija Jokiranta

Espoon väestöennusteet. Konserniesikunta/ Strategiayksikkö Teija Jokiranta Konserniesikunta/ Strategiayksikkö 20.2.2018 Teija Jokiranta Ennustekokonaisuus sisältää: Helsingin seudun väestöennusteet (14 kuntaa) (vuoteen 2050) Helsinki, Espoo, Vantaa (erikseen) + Muu seutu ja Kauniainen

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

19.05.2015. Kyyhkysmäki 24 01.12.94 Kerrostalo 32 1-4 Porarinkatu 6 01.03.94 Kerrostalo 45 1-4 Sininärhentie 12 01.11.96 Rivitalo 10 2-5 112 Etelä-

19.05.2015. Kyyhkysmäki 24 01.12.94 Kerrostalo 32 1-4 Porarinkatu 6 01.03.94 Kerrostalo 45 1-4 Sininärhentie 12 01.11.96 Rivitalo 10 2-5 112 Etelä- ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 Kunta: Haettava alue: Espoo Kaikki Suur-Leppävaara 111 Pohjois- Kyyhkysmäki 12 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO 01.12.93 Kerrostalo 28 2-4 Leppävaara Kyyhkysmäki

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble

Lisätiedot

ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme

ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme 2 ALKUSANAT Espoon rakennustuotanto oli vuonna 2001 ennätyksellistä. Kerrosalaa valmistui 555 700 neliömetriä. Syynä tähän oli liikekeskus Ison Omenan valmistuminen Matinkylään. Rakennustuotannon vuositilastoa

Lisätiedot

Espoon väestöennuste

Espoon väestöennuste RAPORTTEJA ESPOOSTA 2/2006 Espoon väestöennuste 2007-2016 Teija Jokiranta ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development

Lisätiedot

TIETOISKU 9/

TIETOISKU 9/ TIETOISKU 9/005 0.10.005 KUNNALLISVAALIT ESPOOSSA VUONNA 004 Santeri Paakko 30 5 6 5 4 1996 000 004 0 15 14 13 13 14 13 13 11 10 8 9 8 7 7 5 0 4 4 4 4 3 3 3 3 3 1 1 1 Kok SDP Vihr. RKP Kesk. Sit. Vas.

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 001 Muurala EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 002 Jouppi-Kirstinsyrjä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 003 Tuomarila

Lisätiedot

ESPOO ALUEITTAIN 2011

ESPOO ALUEITTAIN 2011 ESPOO ALUEITTAIN 2011 Tietoisku 4/2012 Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on erittäin nuorta. Alueittain ikääntyneiden osuus vaihtelee 19 %:n asti. Vieraskieliset

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.

Toimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestöennusteet Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.2018 Väestöennusteet Sisällys: Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot

Lisätiedot

Kotikadut kuntoon tilannekatsaus Petri Vainio

Kotikadut kuntoon tilannekatsaus Petri Vainio Kotikadut kuntoon tilannekatsaus 2015 Petri Vainio Katu- ja viherpalveluiden julkaisuja 3/2015 1 Sisällysluettelo 1. Esipuhe... 2 2. KTP-alueiden ohjelma... 3 2.1 KTP-alueiden määritelmä... 3 2.2 KTP-alueiden

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

TIETOISKU 6/

TIETOISKU 6/ TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

20. Kalajärvi Kalajärven palvelukeskus Ruskatalo Ruskaniitty 4

20. Kalajärvi Kalajärven palvelukeskus Ruskatalo Ruskaniitty 4 Vaalipäivän äänestyspaikat vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Edellisistä vaaleista muuttuneet tiedot on merkitty punaisella Änestysalueen numero ja nimi Äänestyspaikka 1. Muurala Lagstads skola Espoonkatu

Lisätiedot

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Linja 164 Matinkylä (M) Kiviruukki Saunalahti Saunaniemi

Linja 164 Matinkylä (M) Kiviruukki Saunalahti Saunaniemi Linja 164 Matinkylä (M) Kiviruukki Saunalahti Saunaniemi yhteyden Matinkylän metroasemalle. vuoroväli 30 15 15 15 15 15 15 15 30 30 kierrosaika 50 55 60 55 55 55 60 55 50 50 vuoroväli 30 30 15 30 30 30

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017 Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble

Lisätiedot

Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2015-2050 Raportteja Espoosta 1/2015

Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2015-2050 Raportteja Espoosta 1/2015 Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2015-2050 Raportteja Espoosta 1/2015 Kaupunkitutkimus TA Oy Seppo Laakso Päivi Kilpeläinen Kansikuva: Lehdentekijät Espoon kaupunki, Tietotuotanto

Lisätiedot

Väestöennusteet Helsingissä

Väestöennusteet Helsingissä Väestöennusteet Helsingissä Kymppi-Moni -työpaja 2 Tampereen yliopisto 22.3.2012 Timo Meuronen, talous- ja suunnittelukeskus Jussi Mäkinen, kaupunkisuunnitteluvirasto (Pekka Vuori, tietokeskus) 00.0.2008

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Espoon asun. Rapor. orapor. apor. Espoon kaupunki Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusryhmä Tekninen ja ympäristötoimi

Espoon asun. Rapor. orapor. apor. Espoon kaupunki Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusryhmä Tekninen ja ympäristötoimi Espoon asun apor 7 asunttor orapor aporttti 2 2 7 Rapor sta 2 7 aporttteja Espoo Espoos 2//2 7 Espoon kaupunki Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusryhmä Tekninen ja ympäristötoimi Kannen kuva: Asunto

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Suur-Espoonlahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Espoonlahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.

Suur-Espoonlahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Espoonlahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. - 54-4 SUUR-ESPOONLAHTI 41 Kanta-Espoonlahti 42 Saunalahti 43 Nöykkiö-Latokaski 44 Kaitaa 45 Suvisaaristo Suur-Espoonlahti; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 6 5 4 3 2 1 1986 1991 1996 21 26 211* 216*

Lisätiedot

KUULUTUS. Vaalipäivä. Vaalipäivän äänestysalueet ja äänestyspaikat Espoossa KUNTAVAALIT ESPOON KAUPUNGISSA

KUULUTUS. Vaalipäivä. Vaalipäivän äänestysalueet ja äänestyspaikat Espoossa KUNTAVAALIT ESPOON KAUPUNGISSA KUULUTUS KUNTAVAALIT ESPOON KAUPUNGISSA Äänioikeutettu voi äänestää valintansa mukaan joko ennakkoon tai vaalipäivänä. Ennakkoon äänioikeutettu voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa,

Lisätiedot

Ei Espoo niin iso paikka ole, että emme tarvitsisi toisiamme

Ei Espoo niin iso paikka ole, että emme tarvitsisi toisiamme Ei Espoo niin iso paikka ole, että emme tarvitsisi toisiamme Tutkimus seurakunnan nuorisotyönohjaajien, kaupungin nuorisotyöntekijöiden ja sosiaalityöntekijöiden yhteistyöstä Espoossa Pekka Tuppurainen

Lisätiedot

Aikataulu päivitetty 13.12.2012 muutokset punaisella

Aikataulu päivitetty 13.12.2012 muutokset punaisella Aikataulu päivitetty 13.12.2012 muutokset punaisella Osoite Kaupunginosa Laajakaista Kaapeli-TV Aallonkohina 1 ja 3 Espoonlahti 2.1.2013 29.4.2013 Aallontaite 1 Espoonlahti 26.2.2013 26.2.2013 Aallontaite

Lisätiedot

JULKIPANO ANSLAG. Päätöksen antopäivämäärä Delgivningsdatum

JULKIPANO ANSLAG. Päätöksen antopäivämäärä Delgivningsdatum ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD Rakennusvalvontakeskus Byggnadstillsynscentralen Päätöspäivämäärä Beslutsdatum 4.5.2016 9.5.2016 JULKIPANO ANSLAG Päätöksen antopäivämäärä Delgivningsdatum Päätöksen antopäivänä

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Espoo alueittain 2011 Raportteja Espoosta 2/2011

Espoo alueittain 2011 Raportteja Espoosta 2/2011 Espoo alueittain 211 Raportteja Espoosta 2/211 Keskushallinto Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Kansikuva: Glenn R. Gassen, Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupungin keskushallinto

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2013

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2013 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/213 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/214 [1] Syntyneet Vuonna 213 Kemi-Tornio seudulla on ennakkotietojen mukaan syntynyt vähemmän lapsia

Lisätiedot

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ostopalvelu- ja yksityisen hoidon tuen päiväkodit. Päiväkoti Päiväkoti Koulu

Ostopalvelu- ja yksityisen hoidon tuen päiväkodit. Päiväkoti Päiväkoti Koulu ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISVASTUU LUKUVUODESTA 2014-2015 ALKAEN Perusopetukseen valmistavaan esiopetukseen liittyvät koulut on merkitty lihavoituina ESPOONLAHTI Esiopetuksen järjestää 1. Aallonhuippu Yksityisen

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

LEPPÄVAARA ITÄINEN LEPPÄVAARA LÄNTINEN. Koulun esiopetus opetustoimen järjestämänä. Koulun tiloissa esiopetus varhaiskasvatuksen järjestämänä

LEPPÄVAARA ITÄINEN LEPPÄVAARA LÄNTINEN. Koulun esiopetus opetustoimen järjestämänä. Koulun tiloissa esiopetus varhaiskasvatuksen järjestämänä LEPPÄVAARA ITÄINEN varhaiskasvatuksen 1. Roosaliina Ostopalvelu: 1. Veräjäpelto 1. Lintulaakso 2. Kepeli 1. Montessori lastentalo 2. Lintuvaara 2. Perkkaanpuisto 3. Painiitty Yksityisen hoidon tuki: 3.

Lisätiedot

ESPOONLAHTI Kunnalliset päiväkodit Ostopalvelu- ja yksityisen hoidon tuen päiväkodit. Koulun tiloissa esiopetus varhaiskasvatuksen

ESPOONLAHTI Kunnalliset päiväkodit Ostopalvelu- ja yksityisen hoidon tuen päiväkodit. Koulun tiloissa esiopetus varhaiskasvatuksen ESIOPETUSYKSIKÖT JA ESIOPPILAIDEN SIJOITTUMINEN LUKUVUONNA 2014-2015 Päivitetty 10.3.2014 Perusopetukseen valmistavaa esiopetusta järjestävät koulut on merkitty lihavoituina ESPOONLAHTI Kunnalliset 1.

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Sairastavuusindeksi 2014 sekä vuoden 2013 indeksi Espoon osa-alueittain

Sairastavuusindeksi 2014 sekä vuoden 2013 indeksi Espoon osa-alueittain Sairastavuusindeksi 2014 sekä vuoden 2013 indeksi Espoon osa-alueittain Tietoisku 11/2015 Sisällys: Espoolaisten terveydentila parempi kuin suomalaisten ja kuusikkokuntien asukkaiden keskimäärin Keskimääräistä

Lisätiedot

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurilautakunnan lausunnosta Asukkaiden näkökulmasta Matotyön vaikutus heijastuu nopeimmin lakisääteisten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 Tietoisku 8/2016 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 Tietoisku 6/2012 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Ostopalvelu- ja yksityisen hoidon tuen päiväkodit. Päiväkoti Päiväkoti Koulu

Ostopalvelu- ja yksityisen hoidon tuen päiväkodit. Päiväkoti Päiväkoti Koulu ESIOPETUSPAIKAT LUKUVUONNA 2015-2016 Perusopetukseen valmistavaan esiopetukseen liittyvät yksiköt on merkitty lihavoituina ESPOONLAHTI Esiopetuksen järjestää 1. Aallonhuippu 1. Eestinkallio X 2. Eestinmetsä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2018 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alueittainen ennuste

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2018 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alueittainen ennuste VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2018 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ Koko kaupungin ennuste 2019-2045 Osa-alueittainen ennuste 2019-2028 Harri Sinkko Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sami Lievonen,

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble Locus rekisteri, Kaupunkisuunnittelukeskus,

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 Tietoisku 9/2008 Sisälly s Sisällys MUUTTOLIIKE 1 Muuttojen määrä 2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 3 Muuttaneiden koulutustaso 4 Espoon sisäinen muuttoliike 5 Kokonaismuuttotase

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi Espoon eteläosien yleiskaavan rakennemalleista

Sosiaalisten vaikutusten arviointi Espoon eteläosien yleiskaavan rakennemalleista ESPOON ETELÄOSIEN YLEISKAAVA Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B 58:22 Sosiaalisten vaikutusten arviointi Espoon eteläosien yleiskaavan rakennemalleista KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 Tietoisku 1/2016 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Tulot 4 Työvoiman rakenne 5 Työpaikkarakenne 6 Työpaikkaomavaraisuus 7 Sukkulointi Kuvaaja: Jussi Helimäki

Lisätiedot

Suur-Tapiola; koko väestö ja v * 2016* Suur-Tapiola; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.

Suur-Tapiola; koko väestö ja v * 2016* Suur-Tapiola; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1. - 24-2 SUUR-TAPIOLA 21 Kanta-Tapiola 22 Otaniemi 23 Haukilahti-Westend 24 Mankkaa 25 Laajalahti 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Suur-Tapiola; koko väestö ja 16-64 v. Yht. 16-64 v Suur-Tapiola; ikäryhmät -6, 7-15

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Liite 1 Joukkoliikenteen palvelutaso

Liite 1 Joukkoliikenteen palvelutaso Liite 1 Joukkoliikenteen palvelutaso 2016-2021 HSL Helsingin seudun liikenne 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 Alueittainen palvelutaso... 4 1.1 Helsinki... 4 1.1.1 Eteläinen suurpiiri... 4 1.1.2 Läntinen

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007 Sisällys 1 MUUTTOLIIKE 1.1 Muuttojen määrä 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 1.3 Espoon sisäinen muuttoliike 1.4 Kokonaismuuttotase suuralueittain

Lisätiedot

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle

Lisätiedot

Yölinja 20N Katajaharju Asema-aukio

Yölinja 20N Katajaharju Asema-aukio 1.304 01.30 1.304 01:30 1:304 (pe) 01:30 Yölinja 20N Katajaharju Asemaaukio Arki Lauantai Sunnuntai vuoroväli 30 30 30 30 60 kierrosaika 60 60 60 60 60 Linjapituus: Kiertelevyysindeksi: 8,9 km 1,97 Linjan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2018

TILASTOKATSAUS 4:2018 TILASTOKATSAUS 4:2018 8.3.2018 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2017 1 Vantaalle rakennettiin vuonna 2017 uutta kerrosalaa 349 590 kerrosneliömetriä, josta asuinrakennuksiin valmistui 234 712 k-m 2 (67 %).

Lisätiedot

VÄESTÖNKEHITYS JA ASUNTOTUOTANTO ESPOOSSA JA HELSINGIN SEUDULLA. Tietoisku 3/2008. Sisällys

VÄESTÖNKEHITYS JA ASUNTOTUOTANTO ESPOOSSA JA HELSINGIN SEUDULLA. Tietoisku 3/2008. Sisällys VÄESTÖNKEHITYS JA ASUNTOTUOTANTO ESPOOSSA JA HELSINGIN SEUDULLA Tietoisku 3/2008 Sisällys 1. Väestönmuutokset 2. Espoolaiset maahanmuuttajat 3. Asuntotuotanto Helsingin seudulla ja Espoossa 4. Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Suur-Leppävaara; koko väestö ja v * 2016*

Suur-Leppävaara; koko väestö ja v * 2016* - 6-1 SUUR-LEPPÄVAARA 11 Kanta-Leppävaara 13 Kilo-Karakallio 14 Laaksolahti 15 Viherlaakso-Lippajärvi 16 Sepänkylä Suur-Leppävaara; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 7 6 5 4 3 2 1 1986 1991 1996 21

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Osoite Kaupunginosa Laajakaista Kaapeli-tv Aallonkohina 1 Espoonlahti 2.1.2013 29.4.2013 Aallonkohina 3 Espoonlahti 2.1.2013 29.4.

Osoite Kaupunginosa Laajakaista Kaapeli-tv Aallonkohina 1 Espoonlahti 2.1.2013 29.4.2013 Aallonkohina 3 Espoonlahti 2.1.2013 29.4. Osoite Kaupunginosa Laajakaista Kaapeli-tv Aallonkohina 1 Espoonlahti 2.1.2013 29.4.2013 Aallonkohina 3 Espoonlahti 2.1.2013 29.4.2013 Aallontaite 1 Espoonlahti 26.2.2013 26.2.2013 Aallontaite 4 Espoonlahti

Lisätiedot

Aikataulu päivitetty 8.2.2013

Aikataulu päivitetty 8.2.2013 Aikataulu päivitetty 8.2.2013 Osoite Kaupunginosa Laajakaista Kaapeli-TV Aallonkohina 1 ja 3 Espoonlahti valmis 29.4.2013 Aallontaite 1 Espoonlahti 26.2.2013 26.2.2013 Aallontaite 4 Espoonlahti 26.2.2013

Lisätiedot

TIETOISKU 5/2006 7.6.2006

TIETOISKU 5/2006 7.6.2006 TIETOISKU 5/2006 7.6.2006 SAIRASTAVUUSINDEKSI ENSIMMÄISTÄ KERTAA ESPOON OSA-ALUEILLA Espoolaiset Suomen toiseksi terveimpiä Kansaneläkelaitos ja Espoon kaupunki ovat tuottaneet sairastavuusindeksin Espoon

Lisätiedot

Vanha-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Vanha-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.

Vanha-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Vanha-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1. - 81-6 VANHA-ESPOO 61 Kanta-Espoo 62 Muurala-Gumböle 63 Bemböle 64 Nuuksio-Nupuri 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Vanha-Espoo; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 Yht. 16-64 v 6 5 4 3 2 1 Vanha-Espoo; ikäryhmät

Lisätiedot

Pohjois-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Pohjois-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.

Pohjois-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Pohjois-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1. - 96-7 POHJOIS-ESPOO 71 Vanhakartano-Röylä 72 Kalajärvi-Lakisto 14 12 1 8 6 4 2 Pohjois-Espoo; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 1986 1991 1996 21 26 211* 216* Yht. 16-64 v 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Pohjois-Espoo;

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016 Kestävän kehityksen näkökulma

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016 Kestävän kehityksen näkökulma Toimintaympäristön tila Espoossa 2016 Kestävän kehityksen näkökulma Teuvo Savikko 25.4.2016 Towards Sustainable EU Cities -tutkimus Viime viikolla julkaistussa hollantilaisessa tutkimuksessa vertailtiin

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

Ala-Malmi Helsinki 5678 18% Venäjää 4% Alppiharjun Helsinki 11916 9% Venäjää 1%

Ala-Malmi Helsinki 5678 18% Venäjää 4% Alppiharjun Helsinki 11916 9% Venäjää 1% Paljonko vieraskielisiä on eri alueilla? Venäjä on pääkaupunkiseudulla puhutuin vieras kieli yli sadassa kaupunginosassa. Kakkosena tulee viro http://www.hs.fi/kaupunki/a1414208121182 Venäjää Viro Muut

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely

Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely Kesä 2019 1. Yleiskuva Arviot vapaarahoitteisen asuntotuotannon tämänvuotisista aloituksista ovat nousseet viime kyselyistä. Syynä tähän on sijoittajakysynnän

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 Tietoisku 8/2011 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pienentynyt 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Yksilapsisuus yleisintä Suur-Matinkylässä 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 17 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Asuntojen keskihinta 3 885 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 4 032 ja rivitaloasunnoissa 3 370

Lisätiedot