NUORISOTAKUUN AVAIN- INDIKAATTOREIHIN POHJAUTUVA TILANNEKUVAUS

Transkriptio

1 Lempäälän kunta Nuorisopalvelut NUORISOTAKUUN AVAIN- INDIKAATTOREIHIN POHJAUTUVA TILANNEKUVAUS Taulukot tilanteen mukaisesti

2 /sivu 2 Sisältö 1. TAUSTALLA SEUTUNUOTTA-PROJEKTI Tilastotiimi ja palveluvajetiimi Toimeksianto NUORISOTAKUUN AVAININDIKAATTORIT NUORTEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMINEN Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Alle 25 -vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus ikäryhmästä Työttömien alle 25 -vuotiaiden virta yli 3 kuukauden työttömyyteen Työttömien vastavalmistuneiden virta yli 3 kuukauden työttömyyteen Alle 25-vuotiaiden aktivointiasteet Lempäälän kunnan omat toimenpiteet nuorisotakuuseen liittyen KOULUTUSTAKUUN TOTEUTUMINEN Suoraan perusopetuksesta koulutukseen hakematta jättäneet, ne joita ei hyväksytty tai jotka eivät ottaneet paikkaa vastaan Toisen asteen koulutuksen keskeyttäneiden lukumäärä Etsivään nuorisotyöhön tulleiden ilmoitusten määrä (eronneet ja tilapäisesti keskeyttäneet) Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY Työttömien tai työvoiman ulkopuolella olevien nuorten (NEET) osuus vastaavan ikäisestä väestöstä Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien vuotiaiden nuorten osuus vastaavan ikäisestä väestöstä Työkyvyttömyyseläkeläisten osuus vuotiaista NUORTEN SYRJÄYTYMISEN RISKITEKIJÄT Perusasteen opiskelijat, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää (%) Lempäälän hyvinvointikertomuksessa seurattavat indikaattorit nuorten ja nuorten aikuisten osalta KOKONAISARVIO NUORISOTAKUUN TOTEUTUMISEN TILANTEESTA KUNNASSA... 16

3 /sivu 3 1. TAUSTALLA SEUTUNUOTTA-PROJEKTI Seutunuotta -projekti oli Tampereen kaupunkiseudulla toteutettu hanke, jonka tavoitteena oli kehittää ja tiivistää nuorisotakuun yhteistyötä ja viestintää toimijoiden kesken. Lähtökohtana projektissa oli nykyisten resurssien tehokkaampi hyödyntäminen koulutukseen hakeutumisen, koulutuksen keskeyttämisen ehkäisyn ja työllistymisen näkökulmasta. Projektin toteutusalueeseen kuuluivat Tampere, Kangasala, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Lempäälä ja Ylöjärvi. Näiden kuntien lisäksi mukana oli ELY-keskus, Pirkanmaan TE-palvelut, Kela ja alueen oppilaitoksista Tredu, TAKK sekä TAMK. Hankkeen rahoittajina olivat Euroopan sosiaalirahasto ESR, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) sekä yhteistyökunnat. Projekti toteutettiin yhteistyössä osallistuvien tahojen kanssa ajanjaksolla Projektin strategisen viitekehyksen muodostivat Tampereen kaupunkiseudun työllisyydenhoidon kehittämisohjelma , jonka yhtenä painopisteenä on 'nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanon edistäminen' sekä Pirkanmaan ELY-keskuksen 'Pelisuunnitelma nuorten työllistämisen edistämiseksi Tampereella', jossa päälinjaukset ovat Nuorten työnvälityksen tehostaminen, nuorten ohjauspalveluiden tehostaminen ja tiedotuksen tehostaminen. Käytännössä Seutunuotta auttoi toimijoita verkostoitumaan järjestämällä yhteistyötapaamisia, seminaareja sekä työpajoja. Seutunuotta -verkosto tuotti myös tavoitteen mukaista sisältöä muun muassa verkkokarttapalveluun Tilastotiimi ja palveluvajetiimi Seutunuotta-projektissa toimi kaksi kuntien edustajista koottua asiantuntijaryhmää. Palveluvajetiimin tehtävänä oli auditoida nuorisotakuun toteuttamista tukevien palvelujen nykytilaa, puutteita ja organisointia sekä tunnistaa palveluvajeita. Tilastotiimin tehtävänä taas oli hakea esiin mittareita, joiden avulla huomataan tärkeät hälytysmerkit ja selvittää, olisiko saatavissa yhdenmukaista tilastointimallia seutukunnalle Toimeksianto Seutunuotta-projektin ohjausryhmä antoi tilastotiimille tehtäväksi tuottaa jokaisesta kaupunkiseudun kunnasta nuorisotakuun avainindikaattoreihin pohjautuva tilannekuvauksen, jossa jo koottujen tilastotietojen lisäksi tekstiosuuksin ja nuorten lukumäärätiedoin kuvataan kunnan tilannetta. Ohjausryhmän toiveena oli, että tilannekuvaus käsiteltäisiin vähintään kunkin kunnan lakisääteisessä monialaisessa yhteistyöryhmässä. 2. NUORISOTAKUUN AVAININDIKAATTORIT Kuntoutussäätiö kehitti osana nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen hanketta uudet nuorten tilannetta monipuolisesti kuvaavat indikaattorit¹, joiden uskotaan vauhdittavan nuorisotakuun toteutusta. Avainindikaattoreiksi on valittu keskeiset olemassa olevat tilastotiedot neljästä eri näkökulmasta: Miten on onnistuttu edistämään nuorten työllistymistä, kuinka koulutustakuu on toiminut, mikä on tilanne nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä ja mitkä ovat syrjäytymisen riskitekijät. Seutunuotta-projektin tilastotiimi kokosi hankkeen aikana kuntakohtaiset tilastotiedot nuorisotakuun avainindikaattoreista. Tässä tilannekatsauksessa tilastot päivitetään kuntakohtaisesti. ¹ uutta_tutkimustietoa_nuorisotakuusta news

4 /sivu 4 3. NUORTEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMINEN 3.1. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste Alle 25 -vuotiaita nuoria oli työttömänä syyskuussa nuorta. Muutos vuoden takaiseen tilanteeseen vastaavana ajankohtana on raju, lukumääräisesti työttömiä nuoria on 55 enemmän ja prosenteissa kasvu on ollut lähes 50. Lokakuussa 2015 alle 25-vuotiaita työttömiä oli 168. Keskimäärinkin vuonna 2015 työttömiä nuoria on ollut lähes 25 % enemmän kuin vuonna Nuorten työttömyysaste vaihtelee taloustilanteen mukaan ja sille on tyypillistä suuri kausivaihtelu. Koulujen päättyminen näkyy piikkinä työttömyysasteessa, kun ammattiin valmistuvat pyrkivät töihin Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta ,3 12,3 16,4 17,6 Taulukko Sotkanet.fi: Taulukko Sotkanet.fi: vuotiaiden määrä Lempäälässä Taulukko nuorisotakuun seuranta tammi-syyskuu 2014 ja 2015 Lempäälä (Pirkanmaan TE-toimiston tilastot, Hannu Antikainen, TEM työnvälitystilastojärjestelmä) Pääammattiryhmittäin tarkasteltuna eniten nuoria oli työttömänä rakennus-, korjaus- ja valmistustyössä sekä palvelu- ja myyntityössä. Alat ovat niitä, joilla yleisesti on paljon työttömiä työnhakijoita. Ammattiryhmittäin vertailtuna suurimmaksi ryhmäksi nousee ammatteihin luokittelemattoman työn osuus (ei ammattia).

5 /sivu 5 Taulukko nuorisotakuun seuranta tammi-syyskuu 2014 ja 2015 Lempäälä (Pirkanmaan TE-toimiston tilastot, Hannu Antikainen, TEM työnvälitystilastojärjestelmä) Lokakuussa 2015 ei ammattia -ryhmässä oli 54 alle 25-vuotiasta Alle 25 -vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus ikäryhmästä Taulukko nuorisotakuun seuranta tammi-syyskuu 2014 ja 2015 Lempäälä (Pirkanmaan TE-toimiston tilastot, Hannu Antikainen, TEM työnvälitystilastojärjestelmä)

6 /sivu 6 Taulukko nuorisotakuun seuranta tammi-syyskuu 2014 ja 2015 Lempäälä (Pirkanmaan TE-toimiston tilastot, Hannu Antikainen, TEM työnvälitystilastojärjestelmä) Huom! Liitteenä olevassa excel-taulukossa vuosien luvut perustuvat Tilastokeskuksen ja Sotkanetin ikäkausitilastoon. Pirkanmaan TE-toimiston tilastoihin on tullut vastaava luku mukaan, mutta luku poikkeaa niin oleellisesti aikaisemmin käytetystä laskentamallista, että vaatii erillistä tarkastelua Työttömien alle 25 -vuotiaiden virta yli 3 kuukauden työttömyyteen Nuorisotakuun keskeinen lupaus liittyy siihen, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30- vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittaudutaan TE-toimistoon. Tästä seuraa, että nuorisotakuun seurannan keskeiseksi indikaattoriksi voi määritellä nuorten virran yli kolmen kuukauden työttömyyteen. Taulukko nuorisotakuun seuranta tammi-syyskuu 2014 ja 2015 Lempäälä (Pirkanmaan TE-toimiston tilastot, Hannu Antikainen, TEM työnvälitystilastojärjestelmä). Indikaattori ilmaisee alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat, joiden yhtäjaksoinen työttömyys ylittää valitun kuukauden aikana 3kk

7 /sivu 7 Virta yli 3 kuukauden työttömyyteen on noussut koko tarkastelujakson ajan ( %, %, %) Työttömien vastavalmistuneiden virta yli 3 kuukauden työttömyyteen Taulukko nuorisotakuun seuranta tammi-syyskuu 2014 ja 2015 Lempäälä (Pirkanmaan TE-toimiston tilastot, Hannu Antikainen, TEM työnvälitystilastojärjestelmä) Henkilömäärät ovat pieniä, virta yli 3 kk työttömyyteen keskimäärin 2-3 vastavalmistunutta Alle 25-vuotiaiden aktivointiasteet Aktivointiasteella tarkoitetaan aktiivisten työvoimapoliittisten palveluiden piirissä olevien prosenttiosuutta työttömien työnhakijoiden ja palveluiden piirissä olevien summasta. Aktiivisiin palveluihin luetaan palkkatuilla työllistetyt, työ- ja koulutuskokeilussa olevat, vuorotteluvapaatyöpaikkaan työllistetyt, työvoimakoulutuksessa olevat, valmennuksissa olevat, työttömyysetuudella omaehtoisesti opiskelevat sekä kuntouttavassa työtoiminnassa olevat. Taulukko nuorisotakuun seuranta tammi-syyskuu 2014 ja 2015 Lempäälä (Pirkanmaan TE-toimiston tilastot, Hannu Antikainen, TEM työnvälitystilastojärjestelmä).

8 /sivu 8 Taulukko nuorisotakuun seuranta tammi-syyskuu 2014 ja 2015 Lempäälä (Pirkanmaan TE-toimiston tilastot, Hannu Antikainen, TEM työnvälitystilastojärjestelmä). Taulukot nuorisotakuun seuranta tammi-syyskuu 2014 ja 2015 Lempäälä (Pirkanmaan TE-toimiston tilastot, Hannu Antikainen, TEM työnvälitystilastojärjestelmä).

9 /sivu 9 Taulukko nuorisotakuun seuranta tammi-syyskuu 2014 ja 2015 Lempäälä (Pirkanmaan TE-toimiston tilastot, Hannu Antikainen, TEM työnvälitystilastojärjestelmä). Alle 25-vuotiaiden osalta alkaneet palvelut ovat vähentyneet 36 % vuodesta 2014 vuoteen Erityisesti valmennus (työnhakuvalmennus, työhönvalmennus ja uravalmennus ovat vähentyneet paljon) Lempäälän kunnan omat toimenpiteet nuorisotakuuseen liittyen Nuorisotakuun toteuttamisen keinoja ovat työ- ja elinkeinopalvelut sekä kunnan työllisyydenhoidon palvelut, mukaan lukien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut nuorten yksilölliset palvelut, kuten etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Työllisyys- ja kuntoutuspalvelut Kunnan työllisyys- ja kuntoutuspalvelujen toimenpiteinä järjestetään kuntouttavaa työtoimintaa, työkokeilua sekä palkkatuettuja aktivointitoimenpiteitä Monitoimikeskuksessa, kunnan eri toimipisteissä sekä kolmannen sektorin toimipaikoissa. Työllisyys- ja kuntoutuspalveluiden kuntoutusohjaajat toimivat tukena eri toimialoilla sekä kolmannella sektorilla työskenteleville työllisyydenhoidon asiakkaille. Kuntien lakisääteiset vastuut työllisyydenhoidossa lisääntyivät 2015 alusta. Velvoitetyöllistämisen, kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen ja työmarkkinatuen kuntaosuuden lisäksi kuntien on osallistuttava työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) tuottamiseen. Tällä tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela arvioivat yhdessä monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja vastaavat yhdessä työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Palvelun tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla heidän palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- sekä työllisyys -ja kuntoutuspalveluja. TYÖLLISYYDENHOIDON ASIAKKAAT* TAMMI-SYYSKUUSSA VUOSINA 2014 ja 2015 toimenpide 2014 henkilöä toimenpide 2015 henkilöä joista naisia nuorisotakuun piirissä kuntouttava tt. 500 kuntouttava tt pv pv työkokeilu 27 työkokeilu oppisopimus 14 oppisopimus muu 5 muu 5 2 yhteensä 242 yhteensä Taulukko Lempäälän kunta Taloussuunnitelma kh * asiakastietoihin sisältyvät sekä monitoimikeskuksella että muissa toimipisteissä olleet asiakkaat

10 /sivu 10 Elinkeinot Helpotetaan lempääläläisten nuorten kesätyöllistymistä toteuttamalla kesätyörahakampanja. Nuorisopalvelut Lempäälän Ohjaamon alle on yhdistetty etsivä nuorisotyö, erityisnuorisotyö ja nuorten neuvontapiste. Ohjaamon tehtävänä on tarjota nuorten neuvonta-, ohjaus- ja tukipalveluita. Ohjaamo tarjoaa nuorten omista yksilöllistä lähtökohdista käsin tapahtuvaa tukea ja ohjausta elämänhallintaan, koulutukseen, työelämään tai muihin palveluihin. Toiminta on vakiintunut osaksi kunnan palvelujärjestelmää. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. Nuorten starttipajan toimintaa tarjotaan ensisijaisesti peruskoulun päättäneille (17) vuotiaille nuorille ja toimintaa tarjotaan neljänä päivänä viikossa, neljä tuntia kerrallaan, nuorten oman voinnin ja elämäntilanteen huomioiden. Ryhmäläisiä on kerrallaan enintään 8. Jokaisen nuoren tavoitteet laaditaan suhteessa lähtötilanteeseen ja tarkistetaan toteutuminen ja jatkosuunnitelmat vähintään kolmen kuukauden välein. Yhteistyöverkoston kanssa pidetään tiiviisti yhteyttä toiminnan aikana. Uuden nuorisolain on tarkoitus tulla voimaan vuonna Nuorisolain uudistamisen taustalla on mm. tarve tarkastella säännöksiä nuoren määritelmästä (ikärajoja), nuorten osallisuudesta, nuorisojärjestöjen avustuksista, etsivän nuorisotyön rahoituksesta sekä nuorten työpajatoiminnan roolista. Ohjaamon asiakkaat 2015 tytöt pojat yht. tammikuu-syyskuu Etsivä nuorisotyö Moottoripaja DJ-kerho Nuorten vanhempien ryhmä (kevät 2015) yht Nuorten mielenterveyspalvelut Psykiatrian yksikössä hoidettiin vuonna alle 25 -vuotiasta nuorta. Nuoret ohjautuivat hoitoon terveyskeskuslääkärin kautta (23 hlöä), Taysista jatkohoitoon (8 hlöä), työterveyshuollosta (3 hlöä), Kaivannosta jatkohoitoon (3 hlöä), kunnan omalta nuorisopsykiatrialta hoito siirtyi aikuispuolelle (3 hlö), Tampereelta hoito siirtyi Lempäälään (4 hlöä), terveyskeskussairaalasta akuutista kriisistä jatkohoito psykiatrian yksikköön ( 2 hlöä), rikosseuraamuslaitokselta ( 1 hlö), perheneuvolasta ( 1 hlö) ja ei tietoa mistä tullut (14 hlöä) mennessä psykiatrian yksikköön on ohjautunut hoitoon 42 nuorta. Terveyskeskuslääkärin lähettämänä (18 hlöä), Taysista jatkohoitoon (3 hlöä), muualta Lempäälään jatkohoitoon tulleita (3 hlöä), kunnan omalta nuorisopsykiatrialta (3 hlöä), VALSista (2 hlöä), Parolannummelta (1 hlö) ja Tredusta (2 hlöä) ja ei tietoa (10 hlöä). Hoidettavat nuoret ovat seuraavanlaisten toimien parissa: - on opiskelupaikka tai ainakin yritys, mutta eivät pysty opiskeluja suorittamaan - Oma Startti - starttipaja

11 /sivu 11 - kuntouttavatyötoiminta -.kuntoutusrahalla opiskelua - ammattiopisto Luopi - Kiipula ( nyt vain yksi, asuntola elämä haastavaa) - Lahden seudulla erityisoppilaitoksessa - Valma (valmentava - ja kuntouttava opetus, Tre Treduissa) - Takova (Siltavalmennus) Sairauslomilla ja kuntoutustuella olevia nuoria ohjataan myös seuraaviin paikkoihin: - Klubi-talo - Resurssipaja - Sopimusvuoren Verstas - Artteli - Kelan kuntoutuskurssit Neuropsykiatrisista ongelmista kärsiviä nuoria on hoidossa n.10 psykiatrian yksikössä hoidossa Nuorten kanssa havaittuja ongelmia: vuokra-asunnon puute, muutoin tukitoimet toimisivat kyllä autismipalvelun työllistämisväylien kautta Nepsy-nuorten työllistyminen ainoastaan väylänä kuntouttava työtoiminta liian vaativaa asiakkaan ympärillä toimii useita viranomaisia, mutta kukaan ei ota koppia Kunnarissa yritetty hoitaa, mutta ei oikea paikka (hoito ei vastaa nepsy tarpeita, on psy-tarpeille rakennettu) ADHD (kuntoutusohjaajan kanssa ammatillisen kuntoutuksen mietintä, esim. mielenterveyskuntoutujien työhön valmennus). Nuorten neuropsykologiset palvelut Nepsy-palvelupolkua suunnitellaan peruskoulun lopettaneille nuorille eli noin vuotiaille. Huolta herättävät ne nuoret, jotka eivät hakeudu toisen asteen opintoihin, keskeyttävät ne tai eivät omaa riittävästi valmiuksia tai perheensä tukea itsenäisen elämän aloittamiseen ja siinä tarvittavien taitojen hankkimiseen. Pohditaan mahdollisuuksia löytää aiemmin ne nuoret, jotka eivät tavallisesti kouluiässä ole ohjautuneet minkään tuen pariin vaan nipin napin selvinneet koulunkäynnistä ja ovat suuressa syrjäytymisriskissä sitten kun peruskoulu loppuu. Toisaalta moni nuorelle mahdollisesti jo annettu tuki loppuu samaan aikaan kuin peruskoulukin. Miten saadaan sillattua tukea tarvitsevat nuoret peruskoulusta kantavaan itsenäisen elämään? Nuorten päihdepalvelut Päihdehoitoa saaneita nuoria oli vuonna 2015 Lempäälän terveyskeskuksessa päihdesairaanhoitajalla 24 nuorta.

12 /sivu KOULUTUSTAKUUN TOTEUTUMINEN Nuorisotakuuseen kuuluva koulutustakuu takaa jokaiselle peruskoulun päättäneelle koulutuspaikan joko lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Jokaiselle nuorelle järjestetään mahdollisuus suorittaa peruskoulun jälkeinen tutkinto. Tutkinnon suorittaminen lisää nuoren mahdollisuuksia saada työtä Suoraan perusopetuksesta koulutukseen hakematta jättäneet, ne joita ei hyväksytty tai jotka eivät ottaneet paikkaa vastaan Oppilaiden sijoittuminen jatko-opintoihin on ollut vuodesta toiseen onnistunutta. Joustava perusopetus osaltaan tukee oppilaiden sijoittumista toisen asteen koulutukseen sekä toimii myös pohjana nuorisotakuun toteuttamiselle jo perusopetuksen päättövaiheessa. PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÄNEIDEN Taulukko Lempäälän kunta Taloussuunnitelma kh SIJOITTUMINEN JATKO-OPINTOIHIN 9. vuosiluokan oppilasmäärä lukioihin 51.9 % 55,0 % 49,3 % - joista Lempäälän lukioon 53.0 % 51,3 % 57,8 % ammatilliset oppilaitokset 45.6 % 37,1 % 47,6 % - joista Tredu 40,0 % 50,0 % 64,2 % (Lempäälän Tredu 5,8 %) - joista VAAO 58.0 % 45,0 % 30,7 % lisäopetus 0.0 % 1,8 % - ei tutkintoon johtavaa koulutusta 1.0 % 0,0 % 2,1 % jäi luokalle 0.3 % 0,3 % 0,3 % starttipaja 1,1 % muut ratkaisut 0,7 % ilman välitöntä opiskelupaikkaa II asteella 0.0 % 0,0 % 0,0 % 4.2. Toisen asteen koulutuksen keskeyttäneiden lukumäärä Lempäälän osalta tietoja on selvitetty Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston (Vaao), Tampereen seudun ammattiopiston (Tredu) ja etsivän nuorisotyön tilastoista. Vaaon katsauksessa välisenä aikana eronneita JA keskeyttäneitä lempääläläisistä opiskelijoita on 71 hlöä, joista kokonaan oppilaitoksesta eronneiden osuus on 62 hlöä (keskeytyksellä olevia 14). Tällä hetkellä Vaaossa on yhteensä 157 lempääläläistä opiskelijaa, joista 29:lle on tehty hojks. Lisäksi 5 nuorta opiskelee erityisryhmissä (yht. 34 hlöä) eli lähes 22% kaikista lempääläläisistä opiskelijoista. Vaaon mukaan hojksin saaneilla nuorilla on pääsääntöisesti vähintään 2-3 diagnoosia päällekkäin eli ihan kevyillä perusteilla ei toimita. Tredun katsaus on lyhemmältä aikaväliltä eli , tilastoitu vain kokonaan eronneet opiskelijat, ei keskeytyksellä olevia. Vuosina eronneita lempääläisiä opiskelijoita oli 106 Lempääläisiä nuoria on eri toisen asteen oppilaitoksissa ympäri Suomea.

13 /sivu Etsivään nuorisotyöhön tulleiden ilmoitusten määrä (eronneet ja tilapäisesti keskeyttäneet) Nuorisolaissa säädetään, että nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot on sen estämättä, mitä tietojen salassapidosta säädetään, luovutettava nuoren kotikunnalle etsivää nuorisotyötä varten seuraavasti: 1) opetuksen järjestäjän on luovutettava tiedot perusopetuksen päättäneestä nuoresta, joka ei ole sijoittunut perusopetuksen jälkeisiin opintoihin; 2) koulutuksen järjestäjän on luovutettava tiedot alle 25-vuotiaasta nuoresta, joka keskeyttää opinnot ammatillisessa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa; 3) puolustusvoimien ja siviilipalveluskeskuksen on luovutettava tiedot alle 25-vuotiaasta nuoresta, joka vapautetaan varusmies- tai siviilipalveluksesta palveluskelpoisuuden puuttumisen takia tai joka keskeyttää palveluksen. Opetuksen tai koulutuksen järjestäjä, puolustusvoimat taikka siviilipalveluskeskus voi jättää tiedot 2 momentissa tarkoitetusta nuoresta luovuttamatta, jos se arvioi käytettävissään olevien tietojen pohjalta sekä nuoren tilanne ja tuen tarve kokonaisuudessaan huomioon otettuna, ettei nuori ole 7 b :ssä tarkoitettujen palvelujen ja muun tuen tarpeessa. Huomioitavaa on se, että osasta oppilaitoksia tulee lähes aukottomasti etsivään nuorisotyöhön lain mukainen tieto kaikista eronneista/keskeyttäneistä nuorista. Toisilta taas ei tule kuin muutamia ilmoituksia vuodessa ja yleensä nekin sellaisista nuorista, jotka jo ovat etsivässä nuorisotyössä muutoinkin asiakkaana. Puolustusvoimiltakin tulee vähän ilmoituksia. Jos oletetaan, että vain osa ilmoitetaan etsivään nuorisotyöhön, osa nuorista katoaa täysin kaikkien tilastojen ulkopuolelle Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta Peruskoulupohjaiset vuotiaat, jotka eivät opiskele tai ole työssä Lempäälä yhteensä Peruskoulupohjaiset vuotiaat, jotka eivät opiskele tai ole työssä. Pelkän peruskoulutuksen saaneiden riski jäädä yhteiskunnan ja työelämän ulkopuolelle on kolminkertainen verrattuna ammatillisen keskiasteen koulutuksen saaneisiin. Pelkän peruskoulutuksen varassa olevien työvuosien odotusarvo on miehillä miltei seitsemän ja naisilla jopa 10 vuotta lyhyempi kuin ammatillisen koulutuksen saaneilla. Peruskoulun jälkeisessä nivelvaiheessa koulutuksesta syrjään jääneillä on kohonnut riski jäädä syrjään koulutuksesta ja työstä pysyvästi. Mikäli nuori jää ilman toisen asteen opiskelupaikkaa yhteishaussa, olisi tälle taattava jokin muu mielekkään toiminnan muoto, kuten esimerkiksi osallistuminen ammattistarttiin, työpajatoimintaan tai perusopetuksen lisäopetukseen. Huomioimalla sekä tutkintotavoitteisen koulutuksen ulkopuolelle jääneet että muihin toimintoihin osallistuvat nuoret pystytään saamaan havainto siitä, kuinka suuri määrä nuoria on vaarassa syrjäytyä koulutus- ja työelämästä kokonaan. ( _elinoloista/liitteet/liitteet/indikaattoripatteristo_hyvxksytty_ pdf).

14 /sivu NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 5.1. Työttömien tai työvoiman ulkopuolella olevien nuorten (NEET) osuus vastaavan ikäisestä väestöstä Tietoa ei ole käytettävissä Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien vuotiaiden nuorten osuus vastaavan ikäisestä väestöstä Lempäälä yhteensä 2,9 2,0 3,4 Indikaattorista "Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä" [id:1275] ei ole tietoja vuodelta/vuosilta 2014 Sotkanet.fi: Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet: vuoden aikana vähintään 10 kuukautena toimeentulotukea saaneet. Lempäälän kunnan toimeentulotukea saavien nuorten joukossa on varsin paljon muualta muuttaneita nuoria, jotka saattavat olla jo muuttaessaan tulottomia. Muuton taustalla voi olla opiskelujen aloittaminen Lempäälässä tai tiedossa on mahdollinen työpaikka. Suunnitelmat eivät välttämättä toteudu, jolloin nuori jää vaille tuloja. Nuoria tulottomia on myös opiskelujen keskeyttäneissä tai niissä jotka eivät ole opiskeluja aloittaneetkaan. Osalla pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavilla on taustalla mielenterveysongelmaa sekä vakavaa päihteiden liikakäyttöä. Nuoret toimeentulotukea saavat ovat sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön asiakastyön keskiössä, ja kaikille nuorille pyritään tekemään asiakas- ja palvelusuunnitelmat, joissa on laadittu konkreettisia askeleita siitä miten nuori pääsee muun ensisijaisen etuuden piiriin. Haasteena ovat psyykkisesti huonokuntoiset nuoret, jotka eivät kykene sitoutumaan yhdessä tehtyihin suunnitelmiin, mutta he eivät kuitenkaan saa esimerkiksi kuntoutusrahaa. Runsaasti erilaisia päihteitä, etupäässä huumeita käyttävien nuorten osuus on kasvussa, ja heidän kohdallaan avun tarjoaminen ja nuoren sitoutuminen mm päihdepalveluihin saattaa olla heikkoa. Toimeentulotukea saaville nuorille kohdalla, joilla on myös psyykkisiä ja/tai sosiaalisia tai päihteiden liikakäyttöä, on suunnitteilla yksilöllisen kuntoutuksen ryhmiä yhteistyössä nuorisotoimen kanssa. Haasteena on syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tavoittaminen; osa nuorista ei tule tapaamisiin ja heidän motivoimisensa vaatii sitkeää sosiaaliohjauksen työskentelyä luottamuksen rakentamiseksi. Nuorille pitäisi kyetä tarjoamaan nykyistä enemmän asiakasaikoja, jotta saadaan nuori mukaan yhteisiin suunnitelmiin. Nuorten kanssa työskentelyä tehdään yhdessä verkostojen kanssa, jolloin nuoren tavoitettavuus on helpompaa Työkyvyttömyyseläkeläisten osuus vuotiaista ,43 % 1,66 % 1,80 % 2,02 % Taulukko Kelasto.fi Vuonna 2014 kokonaismäärä oli 59 henkilöä.

15 /sivu NUORTEN SYRJÄYTYMISEN RISKITEKIJÄT 6.1. Perusasteen opiskelijat, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää (%) ,70 % 6,2 % kyselyä ei toteutettu Koluluterveyskyselyn kuntakohtaiset tilastot Kysely toteutetaan joka toinen vuosi. Vuoden 2015 kysely epäonnistui eikä saatavilla vertailukelpoista dataa. Vuoden 2013 tulosten arvioinnissa todettiin, että läheiset ystävyyssuhteet ovat yleistyneet (nuorella on ainakin yksi todella läheinen ystävä, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista). Muilta osin arvioinnissa todettiin mm., että päihteiden käyttö (tupakointi, alkoholin käyttö) on kääntynyt laskusuuntaan ja tämä trendi on jatkunut. Myönteisiä indikaattoreita olivat raittius (56 % vastanneista) sekä se, että 69 % ei tupakoi Lempäälän hyvinvointikertomuksessa seurattavat indikaattorit nuorten ja nuorten aikuisten osalta Arviot syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrästä vaihtelevat syrjäytymisen määritelmän ja käytetyn mittarin mukaan. Lempäälän kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti hyvinvointikertomuksessa on nuorten hyvinvointia seurattu seurattu seuraavien indikaattorien avulla:

16 /sivu 16 Taulukko Lempäälän kunnan hyvinvointikertomus: Vuosittainen raportti vuosilta ja suunnitelma vuodelle KOKONAISARVIO NUORISOTAKUUN TOTEUTUMISEN TILANTEESTA KUNNASSA Nuorten työttömyys on kasvanut nuorisotakuusta huolimatta. Keskimäärinkin vuonna 2015 työttömiä nuoria on ollut lähes 25 % enemmän kuin vuonna Virta yli 3 kuukauden työttömyyteen on noussut koko tarkastelujakson ajan ( %, %, %). Nuorisotyöttömien aktivointiaste on pudonnut lähes 10 prosenttia. Pitkä taantuma on lisännyt nuorisotyöttömyyttä ja vaikeuttanut nuorten työllisyyttä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää ei ammattia -ryhmään. Työttömänä työnhakijana ilman toisen asteen koulutusta oli lokakuussa alle 25-vuotiasta. Palvelujen kehittämiseen on kiinnitetty huomiota satunnaisesti ja hajanaisesti ja yhteistyö on siten määrittelemättä. Työllisyydenhoidon uudelleen organisointi on parhaillaan selvitettävänä. Tampereen seutukunnan sovittujen toimipisteiden on aloitettava 2015 voimaan tulleen lain edellyttämä työllistämistä edistävän monialainen yhteispalvelun toimipiste mennessä. Yksi toimipisteistä sijaitsee Lempäälässä. Samalla selvitetään nuorten matalan kynnyksen palvelujen toteuttaminen yhden luukun palvelupisteen mukaisesti (valtakunnallisen Ohjaamo-mallin toteuttaminen myös Lempäälässä). Toimintamallia kehitetään yhteistyössä nuorisopalveluiden, Ohjaamon, työllisyys-ja kuntoutuspalveluiden, TE-toimiston, Kelan, terveyspalveluiden, sosiaalipalveluiden ja opetuspalveluiden kanssa. Nuorten matalan kynnyksen palvelupisteessä rakennetaan nuorten palveluista yhtenäinen kokonaisuus, jonka keskiössä ovat kynnyksettömät monialaiset ohjaus ja tukipalvelut. Kunnassa tulee myös miettiä miten löydetään polku työelämään niille nuorille, jotka ovat tarvinneet erityistä ja vahvaa tukea yläkoulussa kuin ammatillisissa opinnoissa. Näillä nuorilla on usein Nepsy - haasteita, heidän kykynsä olla vuorovaikutuksessa ja taitonsa etsiä omia taitoja vastaavaa työtä on heikko. Työllistyminen avoimille markkinoille ilman tukea on vaikeaa. Kunnan on ylisektorisella yhteistyöllä luotava heille todellinen väylä työllistymiseen. Hallitusohjelman (2015) mukaisesti nuorisotakuuta ollaan suuntaamassa yhteisötakuun suuntaan. Nuorisotakuusta kehitetään malli, jossa vastuu tukea tarvitsevasta nuoresta on yhdellä taholla, samal-

17 /sivu 17 la syvennetään eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Nuorisotakuun toteuttamista Lempäälässä seurataan lapsi- ja nuorisoasioita koordinoivan ryhmän toimesta, vastuutahoksi nimetään nuorisopalvelut. Koulutustakuun toteutumisen ja koulutukseen pääsyn osalta on onnistuttu erittäin hyvin.