PUHDAS VESI. raaka-aineiden aatelia. tiede& tulevaisuus VTT. al gore: kolmisyinen kriisi s. 8. jätevesi hyötykäyttöön s. 24

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUHDAS VESI. raaka-aineiden aatelia. tiede& tulevaisuus VTT. al gore: kolmisyinen kriisi s. 8. jätevesi hyötykäyttöön s. 24"

Transkriptio

1 VTT Lehti tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta PUHDAS VESI raaka-aineiden aatelia al gore: kolmisyinen kriisi s. 8 jätevesi hyötykäyttöön s. 24 palvelun laatumielikuva on haavoittuvainen s. 66 VTT tekee tieteellisestä tutkimuksesta kannattavaa liiketoimintaa. Lehden tämä osio kertoo, miten monialainen tutkimus johtaa innovaatioihin (s ). tiede& tulevaisuus

2 PÄÄKIRJOITUS Anne-Christine Ritschkoff johtaja, strateginen tutkimus VTT Tieteellinen kärki on kilpailukyvyn perusta Tieteen vaikuttavuus on ajankohtainen aihe nyt, kun Suomen korkeakouluinstituutio on rajussa rakennemuutoksessa. Aihe on ajankohtainen myös VTT:llä, jossa jatkuvasti mietimme, kuinka paljon toiminnastamme suunnataan yritysten nykytarpeiden täyttämiseen ja kuinka paljon tulevaisuuden ratkaisujen kehittämiseen. VTT on arvostettu ja haluttu kansainvälisen tason innovaatiokumppani valikoiduilla teknologia-alueilla. Kansainvälisen tason innovaatiokumppanuus vaatii toteutuakseen myös kansainvälisen tason osaamista. Tätä varten rakennamme osaamista yhdistämällä moniteknologista osaamistamme tulevaisuuden merkittävien haasteiden ratkaisemiseksi. Tutkimustyömme näkyvyys kansainvälisillä foorumeilla ja asiakastoimeksiannoissa edellyttää paitsi hyvää osaamista myös terävää tieteellistä kärkiosaamista. Tieteellinen huippuosaaminen avaa ovia merkittäville asiakaskumppanuuksille. Tästä meillä on hyviä esimerkkejä. Yksi tärkeimmistä tutkimuskohteistamme on jo pitkään ollut solutehdaskonsepti, jossa kehitämme mikrobisoluja sekä niihin perustuvia tuotantoprosesseja esimerkiksi kemikaalien ja liikennepolttoaineiden tuotantoon. Vahva tieteellinen näyttö konseptista sekä tutkijoidemme näkyvyys alan johtavilla tieteellisillä foorumeilla on johtanut pitkäjänteiseen tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyöhön alan monikansallisten suuryritysten kanssa. Kansainvälinen yritys tuskin valitsisi kumppanikseen täällä Pohjolan perukoilla sijaitsevaa tutkimuskeskusta ilman vakuuttavaa tieteellistä pätevyyttä ja näkyvyyttä. Tieteen vaikuttavuus perustuu sen hyödynnettävyyteen ja näkyvyyteen. Tieteen tekeminen ei ole VTT:lle itsetarkoitus vaan keino lisätä toimintamme vaikuttavuutta elinkeinoelämässä ja muulla yhteiskunnassa. Tieteelliset kärjet joita VTT:llä soveltavana tutkimuskeskuksena ei voi olla kovin monta toimivat eräänlaisina käyntikortteina ja ovien avaajina laajaalaisemmalle osaamisellemme ja tarjoomallemme. Keskeinen kysymys pitkän tähtäimen vaikuttavuuden tavoittelussa on järjestelmällinen teknologioiden ja markkinoiden ennakointi. Polku tutkimuksesta tulosten hyödyntämiseen on usein pitkä. Siksi meidän on panostettava tutkimuskokonaisuuksiin, joille on kysyntää vasta 5 10 vuoden päästä. VTT:n tulevaisuuteen suuntaavat tutkimuspanostukset tähtäävät muun muassa biotalouteen ja kestävää kehitystä palvelevaan teknologiaan. VTT:llä on erinomainen tietopohja ja verkostot sekä vahvaa ennakointiosaamista, joita tehokkaasti hyödyntämällä voimme lisätä tutkimuksen osuvuutta ja sitä kautta vaikuttavuutta. Tutkimuksella tavoittelemme aina asiakkaan ja yhteiskunnan sekä lopulta kuluttajan hyötyä.

3 VTT Impulssissa nyt 2 Polttopiste 4 Lyhyesti 8 Kohtaamisia: Al Gore 10 Puhtaan veden puolesta Kemiran ja VTT:n tavoitteena on kasvattaa vesiteknologian ytimestä vahva, eri toimialoille ulottuva verkosto. Vesi on nyt strateginen raaka-aine. s. 10 Tiede JA TULEVAISUUS 18 Vedenjakelun pakkausratkaisut Pullo on usein ainoa tapa toimittaa puhdasta vettä juotavaksi. professori, tekniikan tohtori Ali Harlin, VTT 24 Jätevesi hyötykäyttöön Jätevedenkäsittelyllä on edessä uusia haasteita, kun väestö kasvaa ja vaatimukset kestävän kehityksen edistämiseksi lisääntyvät. erikoistutkija, tekniikan lisensiaatti Mona Arnold, VTT 30 Biomassan sivutuotteista funktionaalisia biopolymeerejä Uudet entsyymit ja entsyymisekoitukset voivat tehostaa biomassan sivutuotteiden hyödyntämistä raaka-aineina. tutkimusjohtaja, tekniikan tohtori Johanna Buchert, VTT 18 VTT IMPULSSI

4 OSAAMINEN JA UUSI TEKNOLOGIA 36 Laajenna käsitystäsi todellisuudesta Kolmiulotteisuuden tarjoamat elämykset ja hyödyt ovat jo arkipäivää. 40 Tie tukossa, muuta reittiä! Älykkäässä, tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävässä liikenteessä autoilijan on yhä helpompi väistää ruuhkat ja vaaratilanteet Suomeen tietoyhteiskunnan vahva innovaatiokeskittymä EIT ICT Labsin tavoitteena on saada aikaan uutta kuhinaa tietotekniikka-alan tutkimukseen ja kehitykseen. Tuotteen kuin tuotteen ulkonäöllä on väliä. 46 Muotoilijalle entistä vapaammat kädet Uudet valmistusmenetelmät auttavat teollisia muotoilijoita tuotteiden ulkonäön ja toiminnallisuuden parantamisessa Energiatehokkuutta Venäjän rakennuksiin Venäjä on asettanut tavoitteekseen suitsia energian kulutusta kolme prosenttia vuodessa. Maassa on nyt kysyntää suomalaiselle rakennusosaamiselle. 50 VTT IMPULSSI

5 INNOVAATIOT JA liiketoiminta 56 Kun asenne ja osaaminen ratkaisee Spin-off-yrityksen perustaminen voi olla tehokas tapa kaupallistaa tutkimustyön hedelmät. Menestyminen edellyttää kuitenkin lujaa osaamista ja oikeaa asennetta, sanovat Ilkka Hiidenheimo ja Riku Rikkola. 62 Draivia nosturiradoille Mitä saadaan, kun yhdistetään sulautetut järjestelmät, tietoliikenne- ja ohjelmistotekniikkaa, optista mittaustekniikkaa ja lisätään päälle hienomekaniikkasuunnittelua? 66 Palvelun laatumielikuva on haavoittuvainen Palvelun kokonaistoteutuksessa on huomioitava paitsi itse tuotos myös sivuvaikutukset. 72 Monimutkaisuus ja avoimuus lisäävät tietoturvauhkia Mitä monimutkaisempi ja avoimempi tietojärjestelmä, sitä herkempi tietoturva. 62 VTT on Pohjois-Euroopan suurin soveltavaa tutkimusta tekevä organisaatio, joka tuottaa monipuolisia teknologia- ja tutkimuspalveluja sekä kotimaisille että kansainvälisille asiakkailleen, yrityksille ja julkiselle sektorille. Laaja-alaista osaamista yhdistämällä VTT voi auttaa asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan luomaan uusia tuotteita, tuotantoprosesseja ja -menetelmiä sekä palveluja ja näin lisätä elinkeinoelämän kansainvälistä kilpailukykyä sekä yhteiskunnan hyvinvointia. Laajan kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön ja verkostoitumisen avulla VTT varmistaa tiedon ja teknologian tehokkaan siirron ja hyödyntämisen. Teknologiapainopistealueet Sovellettu materiaalitekniikka Bio- ja kemianprosessit Energia Tieto- ja viestintäteknologiat Teolliset järjestelmät Mikroteknologiat ja elektroniikka Yhteiskunnan teknologiat Liiketoimintatutkimus VTT Impulssi on VTT:n julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta. Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa suomeksi ja englanniksi. Julkaisija: VTT, Vuorimiehentie 5, Espoo, PL 1000, VTT. Puhelin Päätoimittaja: Olli Ernvall, puhelin Toimitusneuvosto: Erkki KM Leppävuori, Jouko Suokas, Anne-Christine Ritschkoff, Kari Larjava, Tapio Koivu, Petri Kalliokoski ja Paula Bergqvist. Toimitus: Cocomms Oy. Ulkoasu: MCI Press Oy. Paino: Edita, Helsinki Tilaukset ja osoitteenmuutokset: ISSN Julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat haastateltavien esittämiä eivätkä välttämättä vastaa VTT:n kantaa. VTT IMPULSSI

6 POLTTOPISTE RICHARD FRIEND Sir Richard Friendin edistämä muovielektroniikka mahdollistaa aivan uudenlaisia tuotteita. Orgaanisiin ledeihin perustuvat näytöt valtaavat jo alaa matkapuhelimissa, ja edullisia aurinkokennoja tutkitaan kiivaasti. muovielektroniikka syntyi aavistuksesta w.valtteri.net Teksti Anne Hänninen Tieteessä on mullistettava tapa, jolla asioita tehdään. Cambridgen yliopiston professori Sir Richard Friend on elänyt oppiensa mukaisesti. Kun valtaosa kiinteän olomuodon fyysikoista tutki galliumarsenidia elektroniikka-alan uutena piinä, hän valitsi toisen tien. Hiilipohjaisista molekyyleistä löydettiin sähköä johtavia ominaisuuksia 1970-luvun lopussa. Siihen asti polymeerit olivat olleet eristeitä, mutta tuolloin avautui täysin uusia näköaloja muovielektroniikkaan. Tieteen tekeminen vakiintuneiden alojen reunamilla ei kuitenkaan ollut helppoa. Suurin saavutukseni oli se, että uskalsin panna urani pelkän aavistuksen varaan, Friend sanoo. Elektroniikka lähtee uuteen suuntaan Aavistus on tuottanut tulosta. Uteliaisuudesta alkunsa saanut työ on johtanut uusien komponenttien löytymiseen ja täysin uusiin elektroniikan sovelluksiin. Ensimmäiset materiaalit 1970-luvulta soveltuivat vain tieteelliseen tutkimukseen, mutta ne toimivat odotettua paremmin puolijohteina. Hiili- Richard Friend Sir Richard Friend on fysiikan Cavendishprofessori Cambridgen yliopistossa ja muovielektroniikan kehittämisen edelläkävijöitä. Ansioistaan varsinkin orgaanisten LEDien kehitystyössä hän oli vuoden 2010 Millenniumteknologia palkintokisassa kolmen palkitun joukossa. 2 VTT IMPULSSI

7 pohjaisten materiaalien muokkaaminen niin, että ne osoittavat piinkaltaisia ominaisuuksia, johti lopulta orgaanisten ledien (OLED) löytymiseen. Tämä osoittautui tärkeimmäksi tähänastisista löydöksistämme. Kun artikkeli julkaistiin vuonna 1990, se sai valtavasti julkisuutta ja sinkosi muovielektroniikan uusiin sfääreihin, Friend toteaa. Näyttöjä, valaistusta ja aurinkokennoja Muovi ei korvaa piitä. On kuitenkin asioita, joihin pii ei pysty, kuten valon säteily. Lisäksi piipalaan pitää kiinnittää liitännät ja käyttää sitä erillisenä komponenttina. Lisäksi piin tuotantolämpötilat ovat erittäin korkeita. Muovielektroniikkaa voidaan käyttää sellaisten materiaalien kanssa, jotka kärähtäisivät piin käsittelyprosessissa. Lisäksi tuotantotekniikka ei ole yhtä monimutkaista, vaan parhaimmillaan se on yksinkertainen painoprosessi. Elektroniikka voi laajentua uusiin käyttöihin. Matkapuhelimissa OLED-näytöt ovat jo ottamassa valta-aseman kalleimmissa tuotteissa. Virrankäytön tehokkuus on niin hyvä, että OLED-lamput ovat valaistuksessa vakavasti otettava haastaja. Vielä tällä hetkellä tekniikka on liian kallista, mutta alan yritykset tutkivat sitä tosissaan. Vain 20 vuotta sitten OLED-lampuille naurettiin, koska ne olivat niin tehottomia. Halvat aurinkokennot ovat toinen tärkeä sovellus, johon Friendin ryhmä keskittyy. Jos haluamme lisätä aurinkoenergian osuutta energiantuotannossa, tarvitsemme tekniikan, joka ei perustu piihin. Painettu aurinkokenno voidaan rullata kääröksi ja viedä minne hyvänsä. Sen valmistamiseen kuluu piikennoja vähemmän materiaaleja ja energiaa, Friend huomauttaa. Tällä hetkellä tekniikka ei ole riittävän tehokasta, mutta kehitys kiihtyy nopeasti. Mitä tulevaisuudessa? Muovielektroniikalla on mahdollisuus kasvaa valtavaksi. Se voisi mullistaa tapamme tuottaa energiaa ja viestiä toistemme kanssa. Se voi osoittautua merkittäväksi myös aloilla, joita emme pysty vielä näkemään. Cambridgen ryhmään kuuluu fyysikoita, kemistejä, insinöörejä ja materiaalitieteilijöitä. Yhdessä he pystyvät tutkimaan alan ilmiöitä ja viemään muovielektroniikan kehitystä eteenpäin. Tämä kokoonpano osoittaa sen, minkä Friend uskoo olevan tulevaisuuden suurin haaste: löytää oikea osaamisalojen yhdistelmä eteenpäin pääsemiseksi. Tieteentekijöiden ja insinöörien on työskenneltävä rinnakkain, koska tarvitsemme tulevaisuudessa erilaista työkalupakkia. Älyä painotyönä VTT:ssä painetun älyn teknologioita kehitetään moniteknologisesti ja halutaan soveltaa elektroniikan lisäksi muun muassa kemiallisten ja bioantureiden tuotantoon. Tutkimusta tekemässä on monien eri alojen asiantuntijoita. Soveltamismahdollisuuksien kirjo on valtava: interaktiiviset pakkaukset, gluteenin ruoasta havaitsevat liuskat, tapetti, jonka kääntöpuolelle kiinnitetty folio toimii valokatkaisijana, suoraan rakennusmateriaaliin painettu anturi, joka hälyttää kosteuden noustessa liian korkealle. VTT:n tavoitteena on mullistaa painetun älyn valmistusteknologia. Rullalta rullalle -painotekniikka tekee valmistuksesta erittäin edullista ja soveltuu siksi kuluttajasovelluksiin. Tällä saralla VTT kuuluukin maailman huippuihin. Painamalla voidaan tuoda uusia toiminnallisuuksia tuotteisiin edullisemmin kuin koskaan. Esimerkiksi lihapakettiin voidaan painaa laatua ilmaiseva anturi, VTT:n tutkimusprofessori Harri Kopola kertoo. Mikä ideoista lopulta kaupallistuu, jää nähtäväksi. Markkinoilla on jo Orion Clean Card PRO -pintahygieniatesti. Pienessä pyyhkäisyliuskassa on tekstiiliä, jolle on painettu proteiinien läsnäolon osoittavaa ainetta. Jos tarkastettavalla pinnalla on likaa, reagenssin väri muuttuu. Haasteena teollinen tuotanto Tällä hetkellä materiaaleja, prosesseja ja komponentteja on jo olemassa, mutta niitä käytetään vielä pienessä mittakaavassa. Seuraava haaste onkin toiminnan teollistaminen ja kaupallistaminen. Ketkä ottavat haasteen vastaan ja lähtevät kehittämään ratkaisuja ja tuotteita markkinoille? Tähän tarvitaan suurempaa panostusta kuin tutkimukseen ja uuden teknologian vaatimaa pitkäjänteisyyttä, Kopola toteaa. Askeleena kohti teollista toimintaa VTT yhteistyökumppaneineen on rakentamassa Ouluun PrintoCent-pilottitehdasta, jossa voidaan valmistaa prototyyppejä tai pilottisarjoja markkinakokeiluja varten. Ennusteen mukaan ala on vuosina nykyisen piiteollisuuden kokoinen. Pyydettävänä on siis suuri kala. VTT IMPULSSI 3

8 LYHYESTI PAINETTU ÄLY Lisätietoja: Yang Yunfeng, Hemoglobiinitesti paperille Lisätietoja: TOMI.ERHO, VTT:n kehittämän menetelmän avulla paperista voidaan valmistaa helppokäyttöisiä, esimerkiksi terveyteen, hyvinvointiin ja ympäristöön liittyviä testejä. Vaikkapa hemoglobiinitestin voi tehdä paperilla, joka ilmaisee, onko näytteessä hemoglobiinia. Menetelmä perustuu paperiin painettuihin vastaaineisiin, jotka reagoivat paperille tiputettavaan näytenesteeseen. Testin tulos on luettavissa paperilta esimerkiksi viivana, joka näytteestä riippuen joko näkyy tai ei näy kuten esimerkiksi kuluttajille tarkoitetuissa raskaustesteissä. Vaihtamalla tunnistava vasta-aine toiseen testiä voidaan hyödyntää eri tarkoituksiin. Teknologia antaa uusia mahdollisuuksia myös tuotteen muotoiluun. 4 VTT IMPULSSI

9 BIOENERGIA METSÄTEOLLISUUS Uusia menetelmiä biopolttoaineiden tuotantoon Lisätietoja: TIINA.NAKARI-SETÄLÄ, VTT aloittaa yhteistyön biopolttoaineita ja -kemikaaleja tutkivan ranskalaisen Deinoven kanssa. Yhteistyö liittyy Deinol-hankkeeseen, jossa tutkitaan etanolin valmistusta selluloosasta. Deinove on tutkinut Deinococcusbakteerin käyttöä biopolttoaineiden valmistuksessa. Bakteerin kyky hajottaa biomassaa, kuten selluloosaa, on ainutlaatuinen. Sen avulla kehitetään valmistustapa, jossa saadaan biologisin prosessein tuotettua etanolia. Puun arvo-osat hyötykäyttöön TIETOTEKNIIKKA Langaton menetelmä konevaurioiden varhaiseen havaitsemiseen Lisätietoja: MIKKO LEHTONEN, VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston kehittämä langaton, energiaomavarainen paikannusmenetelmä mahdollistaa koneiden jatkuvan kunnonvalvonnan ja varhaisen puuttumisen vaurioihin. Suuret vahingot pystytään ehkäisemään puuttumalla vaurioihin heti särön syntyessä. Energiaomavarainen mittauselektroniikka kerää tarvittavan energian esimerkiksi ympäristön värähtelystä. Menetelmää voidaan hyödyntää pyörivien, värähtelevien ja liikkuvien koneiden ja kuljetusvälineiden kunnonvalvonnassa. Se sopii varsinkin kohteisiin, jotka ovat vaikeapääsyisiä tai kalliita valvoa, kuten nostureihin, työkoneisiin, puomeihin, mastoihin, tuulivoimaloihin, paperikoneisiin, laivoihin ja lentokoneisiin. VTT IMPULSSI Lisätietoja: anna.suurnäkki, Laajassa EU-hankkeessa kehitetään teknologiaa puun arvokkaiden osien entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen. Kun arvo-osat saadaan talteen ilman häiriöitä pääprosessissa ja energiataseessa, sellutehtaat saavat puuraaka-aineelle lisäarvoa. VTT:n koordinoimassa AFORE-hankkeessa on kehitteillä uusia, nykyiseen puunjalostusteollisuuteen ja tulevaisuuden puubiojalostamoon sopivia puuperäisten polymeerien ja arvokkaiden pienimolekyylisten yhdisteiden erotus-, fraktiointi- ja jatkojalostusteknologioita. Yksi päätavoitteista on demonstroida parhaat teknologiat olemassa olevissa prosesseissa pilot- tai tehdasmittakaavassa. Osan kehitettävistä teknologioista uskotaan olevan otettavissa käyttöön nykyisissä prosesseissa nopeastikin. PAKKAUSTEKNOLOGIA Kierrätettävä pakkauspinnoite elintarvike- ja lääkepakkauksiin Lisätietoja: ALI HARLIN, VTT:n kehittämä ympäristöystävällinen pakkauspinnoite tarjoaa uuden tavan valmistaa täysin kierrätettäviä, ohuita, kevyitä ja tiiviitä pakkausmateriaaleja. Atomikerroskasvatus- eli ALD-reaktorilla toteutettu pakkauspinnoite estää erittäin hyvin kaasujen läpäisyn ja soveltuu siksi erityisen hyvin elintarvike- tai lääkepakkauksiin. ALD-tekniikan avulla voidaan valmistaa perinteisiä barrier-materiaaleja ohuempia, kevyempiä ja tiiviimpiä pakkausmateriaaleja. Barrier-materiaalit pystyvät estämään molekyylien kulkeutumisen pakkauksen lävitse, mikä on tärkeää suojattaessa tuotteita kosteudelta, kuivumiselta tai hapettumiselta. Barrier-ominaisuus saadaan aikaan ilman kierrätystä vaikeuttavaa alumiinikalvoa. 5

10 LYHYESTI TIETOTEKNIIKKA KONENÄKÖ Palvelu mittaa kännykän nettinopeuden Lisätietoja: MARKO PALOLA, Mobiilimittari.fi-palvelun avulla matkapuhelimen käyttäjä voi mitata ilmaiseksi liittymänsä laajakaistan nopeutta. Palvelu perustuu VTT:n toteuttamaan Java-pohjaiseen mobiilisovellukseen, jolla pystytään mittaamaan mobiililaajakaistan tarjoamaa käytännön internetnopeutta. Matkapuhelimeen ladattu sovellus paljastaa yhteyden maksiminopeuden lisäksi tyypillisen ja alimman nopeuden tietoa ladattaessa tai lähetettäessä. Jos matkapuhelimessa on paikannusominaisuus, kuten GPS, mittaustulokset voidaan esittää verkkopalvelussa kartalla. Palvelu tulee lähiaikoina myös iphonepuhelimiin. TIETOTEKNIIKKA Valvontakamerat tunnistamaan riskitilanteet Lisätietoja: JUKKA LAITINEN, Julkisilla paikoilla, esimerkiksi lentokentillä, metro - ja rautatieasemilla, käytössä olevat kameravalvontajärjestelmät pystyvät keräämään suuria määriä kuvamateriaalia, mutta valvonnan tehokkuutta rajoittaa riskitilanteiden tunnistamisen vaikeus. EU:n SUBITO-tutkimusprojektissa kehitetään sovellusta, jonka avulla valvontakamera tunnistaa automaattisesti hylätyt matkatavarat ja selvittää nopeasti tavaran jättäneen henkilön ja hänen kulkureittinsä. VTT on kehittänyt projektissa älykameroiden käyttöä tehostavia työkaluja. Kuvamateriaalia voidaan hyödyntää jo ennen kuin jotain on tapahtunut. Kehitettävää teknologiaa voidaan hyödyntää myös olemassa olevissa valvontajärjestelmissä. Pinnasta kuin pinnasta digitaalinen monikosketusnäyttö Lisätietoja: otto korkalo, VTT:n kehittämän tekniikan avulla mistä tahansa tasopinnasta voidaan tehdä digitaalinen monikosketusnäyttö. Monikosketusnäytön avulla useat käyttäjät voivat yhtä aikaa ohjata tietojärjestelmää koskettamalla näyttölaitetta ja liikuttamalla käsiään näytön pinnalla. Näin käyttöliittymästä saadaan helppokäyttöinen ja intuitiivinen. Konenäköön perustuva tekniikka havaitsee kosketuspisteet analysoimalla tietokoneen avulla usean videokameran tuottamia kuvia. Menetelmää on kokeiltu tavallisessa LCD-nestekidenäytössä. Tekniikan avulla voidaan toteuttaa myös suuria, julkisiin tiloihin tarkoitettuja kosketusnäyttöjä. Shanghain maailmannäyttelyyn tehtiin kolme suurta 2,5 x 1,5 metrin suuruista kosketusnäyttöä yhdessä Exiformat Oy:n ja Muotohiomo Oy:n kanssa. ENERGIA Merkittäviä energiasäästöjä ICT-palvelukeskuksiin Lisätietoja: JYRI HUUSKO, Eurooppalainen hanke tähtää 20 prosentin suoraan säästöön palvelinkeskusten ICT-laitteiston sähkön kulutuksessa. Tavoitteena on kustannusten ja energian säästön lisäksi pienentää palvelinkeskusten hiilijalanjälkeä. Tähän mennessä energian säästämiseen on pyritty vain kehittämällä yksittäisiä ICT-laitteiston komponentteja energiatehokkaammiksi. FIT4Green-hanke ottaa huomioon koko arvoketjun asiakkaalta verkon kautta palvelinkeskukseen, jolloin voidaan optimoida koko ketjun energian kulutus yksittäisen laitteen sijasta. VTT kehittää simulaatiomallia energian kulutuksen mallinnukseen ja erilaisten energiansäästötapojen testaamiseen. Lisäksi VTT on mukana toteuttamassa käytännön sovellusta, joka rakentuu nykyisten palvelinkeskusten ohjausjärjestelmien päälle. Toteutus suunnitellaan sellaiseksi, että sen voi liittää minkä tahansa tyyppisen palvelinkeskuksen ohjausjärjestelmään. 6 VTT IMPULSSI

11 KOLUMNI Olli Ernvall Päätoimittaja VTT Impulssi Tiede renki vai isäntä? Tieteellinen tutkimus voidaan määritellä järjestelmälliseksi, tieteeseen perustuvaksi uuden tiedon hankinnaksi. Tiede toimii yhteiskunnassa osaamisen perustana, jonka pohjalta voidaan kehittää esimerkiksi uusia teknologioita, tuotteita, ratkaisuja ja palveluita. Näin toimii myös VTT, joka tekee tieteeseen pohjautuvaa soveltavaa tutkimusta. Tehtävänämme on asiantuntijoidemme kautta siirtää tieteellinen osaaminen hyödyksi asiakkaalle, oli sitten kyseessä yksittäinen yritys tai julkishallinnon organisaatio. Näin tiede ja tieto palvelevat yhteiskuntaa ja luovat hyvinvointia. Toiminta elinkeinoelämän ja yliopistojen edustaman tutkimusmaailman välimaastossa on sekä haastavaa että palkitsevaa. Monet asiakkaat haluavat tietää, miltä maailma näyttää tulevaisuudessa eli he toivovat palveluita, joilla voidaan ennakoida teknologioiden ja markkinoiden kehitystä. Toiset taas haluavat konkreettisia, selkeitä ja nopeita teknologiaratkaisuja, joita he pystyvät hyödyntämään liiketoiminnassaan käytännön tuotteina ja palveluina. Osaamisemme näkyy siinä, miten asiantuntijuus ja teknologia vahvistavat kilpailukykyä ja luovat uutta. Kaiken tämän tulee toteutua puolueettomasti, luotettavasti, vastuullisesti ja rehellisesti. Jotta puolueettomuus toteutuisi käytännössä, VTT:n tutkimustulos ei voi riippua toimeksiantajan toiveista. Jos tulos myötäilisi rahoittajan tahtoa, objektiiviselta tutkimukselta putoaisi pohja. VTT:lle ainoa kestävä ja toteuttamiskelpoinen tie on tuottaa puolueetonta tutkimustietoa tutkimuseettisten periaatteiden mukaan. Puolueettomuus edellyttää myös sitä, että VTT tutkimuksen allekirjoittajana vastaa tuotetun tiedon oikeellisuudesta. Puolueettomuutta ei voida vaarantaa niin, että VTT:n tutkimustuloksista syntyisi useita erilaisia tulkintoja riippuen siitä, kuka on tilaaja tai kuka tai ketkä antavat lausuntoja VTT:n nimissä. On tärkeää tehdä selkeä ero sen välille, mikä on VTT:n virallinen lausunto ja mikä taas yksittäisen henkilön mielipide. Tieteeseen kuuluu avoin ja kriittinen keskustelu. Sitä tulee käydä tieteen ehdoilla. Kyseenalaistavat ja kriittisetkin kannanotot tulisi perusteella tieteellisesti. Tällaiseen keskusteluun, jota käydään esimerkiksi kansainvälisillä tieteellisillä foorumeilla, VTT:kin kannustaa tutkijoitaan. VTT:llä tiede on isäntä, joka kylvää siemenen, luo osaamisen perustan ja asettaa rajat. VTT hallitsee asiantuntemuksensa kautta teknologiaa, luo uutta tietoa ja vastaa siitä, että tämä tieto on luotettavaa, puolueetonta, rehellistä ja vastuullista. Työstä syntyvän sadon korjaavat asiakkaat ja yhteiskunta. VTT IMPULSSI 7

12 KOHTAAMISIA AL GORE KOLMISYINEN KRIISI Teksti Irene Hernberg Kuva Tipper Gore, from Our Choice/Rodale Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa ei voi välttyä mainitsemasta Al Goren nimeä. Yhdysvaltain entinen varapresidentti on yksi asian vaikutusvaltaisimmista toiminnan puolestapuhujista. Alkuvuonna bioalan kansainvälisessä konferenssissa Chicagossa pitämässään puheessa Gore puhui siitä, miten ilmastonmuutosta voidaan hidastaa teknologian keinoin. Gore toteaa, että kirjoittamattoman säännön mukaan asia, jota ei ole vielä koskaan tapahtunut, ei todennäköisesti toteudu vastedeskään. Poikkeus kuitenkin vahvistaa säännön. Yksi tällainen poikkeus säännöstä on ilmastonmuutos. Ihmiskunnan vastassa on nyt ilmiö, jollaista historia ei entuudestaan tunne. Juuri siksi meidän on niin vaikea suhtautua siihen. Ilmasto, talous ja turvallisuus Al Goren mukaan ilmastonmuutos liittyy läheisesti talouskriisiin ja turvallisuuskriisiin, joka koskettaa erityisesti amerikkalaisia. Ne ovat kaikki sidoksissa toisiinsa, koska olemme liiaksi riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. Jos löytäisimme uusiutuvia energianlähteitä, jotka korvaisivat kalliit ja ympäristöä saastuttavat fossiiliset ratkaisut, koko kolmisyinen kriisi ratkeaisi itsestään. Kriisin selättämisessä tarvittavat teknologiaratkaisut ovat jo olemassa, Al Gore huomauttaa. Tuulivoima ja aurinkoenergia sekä kestävä metsä- ja maatalous ovat jo ulottuvillamme, samoin kuin toisen ja kolmannen sukupolven biopolttoaineet. Gore myöntää olleensa ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden suhteen aluksi turhankin optimistinen. Uusien asioiden edessä on edettävä askel kerrallaan. Jo luotu liiketoimintamalli tarjoaa kuitenkin hyvät lähtökohdat toisen ja kolmannen sukupolven biopolttoaineiden kehittämiseen. Kasvit hyötykäyttöön Gore arvostaa tutkijoiden ponnisteluja selluloosan irrottamiseksi kasveista ja saamiseksi hyötykäyttöön ja nostaa hattua yrityksille ja instituutioille, jotka kehittävät yhtä jalkaa erilaisia biopolttoaineita ja terveydenhoitotuotteita. Ne ovat luomassa jotain täysin uutta, mikä pienentää kustannustasoa ja parantaa tuottavuutta. Gore perää ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun tueksi lainmuutoksia. On helppo tehdä pieniä ympäristötekoja, kuten korvata hehkulamput energiansäästölampuilla. Jos kuitenkin asetetaan tavoitteet korkeammalle, tarvitaan isompia poliittisia päätöksiä ja sopimuksia. Hiilidioksidipäästöille on asetettava hinta, ja vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämistä on edistettävä, Gore sanoo. 8 VTT IMPULSSI

13 Vuonna 2006 valmistunut dokumenttielokuva Epämiellyttävä totuus on Al Goren puheenvuoro ilmastonmuutosta koskevan tietoisuuden herättämiseksi. Kritiikkiäkin osakseen saanut elokuva on saanut tunnustusta sen aikaansaamista tuloksista. Al Gore Yhdysvaltain entinen varapresidentti ja Demokraattisen puolueen presidenttiehdokas vuoden 2000 presidentinvaalissa tunnetaan nykyisin aktiivisena ympäristönsuojelun puolestapuhujana. Asuntoluotoista liikkeelle lähtenyt finanssikriisi osoitti, mitä tapahtuu, kun riskejä ei mitata tai kustannuksia huomioida riittävän tarkasti. Al Gore huomauttaa, että ilmastonmuutos on myös moraalinen kysymys. Olemme kaikki hyötyneet suuresti aiempien sukupolvien uhrauksista, eritoten tieteen ja teknologian saralla. Nyt on meidän vuoromme tehdä oma uhrauksemme tulevien sukupolvien hyväksi. Toisen sukupolven biopolttoaineet tulossa Kasveista valmistettavilla biopolttoaineilla voidaan korvata öljyperäisiä nestemäisiä polttoaineita. Kun poltetaan öljyä, kivihiiltä tai maakaasua, maaperään varastoitunut hiili vapautuu ilmakehään. Kun taas poltetaan kasvipohjaisia biopolttoaineita, kierrätetään samaa hiiltä ilmakehän ja kasvien välillä. Ensimmäinen biopolttoainesukupolvi hyödyntää Brasiliassa sokeriruo osta saatavaa sakkaroosia ja Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa viljasta saatavaa tärkkelystä. Toinen biopolttoainesukupolvi hyödyntää selluloosaa ja hemiselluloosaa, joita saadaan pääasiassa maatalouden jätteistä (olki), metsäteollisuudesta (kuorijäte, puru) sekä muiden tuotantolaitosten ja kotitalouksien jätteistä. Kehitys on edennyt pilot- ja demonstraatiovaiheeseen. Kasvisokereista on toistaiseksi valmistettu lähinnä bioetanolia. Sen lisäksi kehitetään valmistusprosesseja myös pidemmille hiiliyhdisteille, jotka ominaisuuksiensa puolesta sopivat suoraan nykyautoihin. VTT IMPULSSI 9

14 10 VTT IMPULSSI

15 PUHDAS VESI raaka-aineiden aatelia Kemira ja VTT käynnistävät kunnianhimoisia hankkeita uudessa vesitutkimuskeskuksessaan. Tavoitteena on kasvattaa vesiteknologian ytimestä vahva, useille toimialoille ulottuva verkosto. Teksti Marianna Salin Kuvat istockphoto, Kemira, VTT VTT IMPULSSI 11

16 Kemiran toimitusjohtaja Harri Kerminen odottaa merkittäviä innovaatioita vesitutkimuskeskus SWEETistä, jonka Kemira ja VTT perustivat viime maaliskuussa. Ei pelkkiä tuotteita vaan kokonaisia liiketoimintamalleja. Tähän liittyy ilman muuta enemmän riskejä kuin tavalliseen tutkimukseemme, mutta myös enemmän mahdollisuuksia kasvuun, Kerminen sanoo. Uusia ideoita tarvitsee koko maailma, jota uhkaa yhä ankarampi vesipula. Vesi kiertää kyllä, eikä sitä voida käyttää loppuun kuten öljyä. Kuitenkin puhdasta vettä riittää vuosi vuodelta entistä harvemmille, jos vedenkulutus kasvaa nykyiseen tahtiin. Ennen vettä pidettiin hyödykkeenä. Nyt se on strateginen raaka-aine, tiivistää Kemiran t&kja teknologiajohtaja Johan Grön. Tulevaisuus vedessä Maailman vesitutkimus keskittyy pitkälti alueille, joilla jo kärsitään vesipulasta. Tällaisia alueita on lähes kaikissa maanosissa. Suomella puolestaan on tuhannet järvet ja valtavat pohjavesivarat. Siitä huolimatta suomalainen Kemira on ottanut paikkansa vesitutkimuksessa jo vuosikymmeniä sitten luvulla tuskin puhuttiin vesiteknologiasta. Kuitenkin silloin lannoitteista tunnettu Kemira alkoi valmistaa kemikaaleja vettä hyödyntävälle sellu- ja paperiteollisuudelle. 80-luvun lopulla Kemira lähti kunnalliseen vesibisnekseen mittavan yritysoston voimin. Taloon tulivat jätevesien puhdistuskemikaalit sekä maailmanlaajuinen asiakaskunta. Kemira on sittemmin täydentänyt vesiosaamistaan niin kunnallisen vesihuollon kuin teollisenkin vedenkäytön osalta. Tällä hetkellä ve- Harri Kerminen 12 VTT IMPULSSI

17 VTT laajalla kentällä Johan Grön siliiketoiminnan osuus on 75 prosenttia yhtiön liiketoiminnasta. Monien arvioiden mukaan vesiteknologia on maailman nopeimmin kasvava ala tulevaisuudessa, Harri Kerminen sanoo. Kemira, kumppanit ja rahoittajat, kuten Tekes, aikovat investoida SWEETin tutkimusvaiheeseen arviolta 120 miljoonaa euroa neljän vuoden aikana. Lisäksi hankkeen odotetaan synnyttävän jatkoinvestointeja pilotti- ja demohankkeisiin. SWEET on merkittävä lisä Kemiran vesi-intensiiviseen asiakasteollisuuteen kohdistuvaan tutkimuspanokseen. Jätevesi ja merivesi hyödyksi Vesitutkijat eivät laske sen varaan, että ihmiset lakkaisivat läträämästä vedellä, ainakaan ilman helppoja ja kohtuuhintaisia apukeinoja. Siksi myös yksi SWEETin tavoitteista on tehostaa veden käyttöä sekä sen puhdistamista uudelleenkäyttöä varten. Kemiran kanssa perustettu vesitutkimuskeskus SWEET on VTT:n suurin hanke kautta aikojen. Vedelle omistettua tutkimusyksikköä talosta ei kuitenkaan löydy. Vesiosaamista on kaikissa osaamisklustereissamme, toimialajohtaja Kari Larjava selittää. Hänen mukaansa VTT on kasvattanut vesiosaamistaan määrätietoisesti 90-luvulta asti. Muun muassa runsaasti vettä käyttävät prosessit paperi-, kaivos- ja energiateollisuudessa ovat pitäneet tutkimuskeskuksen tiiviisti vesiteknologian kysymyksissä. Halusimme partnerin, joka ymmärtää vettä laajemmin kuin pelkästään kemian kannalta, koska pyrimme ratkaisemaan asiakkaan ongelmat kokonaisvaltaisesti, sanoo Kemiran toimitusjohtaja Harri Kerminen. Vesiteknologia perustuu VTT:ssä monitieteiseen tutkimukseen. Mukana ovat: kemian ja biotekniikan prosessit ICT elektroniikka, monitorointi materiaalien kestävyys kaivosteollisuus paperi- ja selluteollisuus biojalostamo teolliset biomateriaalit vihreä kemia Ennen vettä pidettiin hyödykkeenä. Nyt se on strateginen raaka-aine. VTT IMPULSSI 13

18 Periaatteessa niin teollisuuden kuin yhdyskuntienkin jätevedet voitaisiin puhdistaa jopa juomavedeksi. Kari Larjava Jo nyt on sellutehtaita, jotka päästävät jokiin puhtaampaa vettä kuin ottavat niistä, VTT:n toimialajohtaja Kari Larjava huomauttaa. Periaatteessa niin teollisuuden kuin yhdyskuntienkin jätevedet voitaisiin puhdistaa jopa juomavedeksi. Kuitenkin ehdottomasti suurin vesivarasto on merissä. 97 prosenttia maapallon vedestä on merivettä, josta suolan saa poistettua helposti luonnon esimerkkiä seuraten haihduttamalla, siis tislaamalla. Huima energiankulutus kuitenkin jarruttaa meriveden tislausta. Lupaavan menetelmän tarjoaa membraaniteknologia, jossa puoliläpäisevä kalvo päästää lävitseen veden muttei veteen liu- 14 VTT IMPULSSI

19 SWEET Center of Water Efficiency Excellence on Kemiran ja VTT:n perustama vesitutkimuskeskus. Sen painopisteet ovat: Veden uudelleenkäyttö Biomassan hyödyntäminen Kestävä vesikemia Vesipulasta vesikriisiin World Water Councilin mukaan maailman vedenkulutus kuusinkertaistui viime vuosituhannella samalla, kun väestö kolminkertaistui. Nyt yli miljardi ihmistä on ilman puhdasta juomavettä. Väestömäärän ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan seuraavan 50 vuoden aikana. Samalla teollistuminen ja kaupungistuminen lisääntyvät ja kasvattavat niin veden kulutusta kuin vesihuollon ongelmiakin. ennutta suolaa. Kalvoja käytetään myös hiukkasten sekä liuenneiden epäpuhtauksien suodattamiseen jätevesistä. Suodatusprosessi apukemikaaleineen ja suodatinmateriaaleineen on tuttu tutkimuskohde niin Kemiralle kuin VTT:llekin. SWEETissä joukkoa täydentää muun muassa professori Chuyang Tang Singaporesta, Nanyangin teknillisestä yliopistosta, jossa sijaitsee yksi alan merkittävimmistä tutkimuskeskuksista. Täydet tehot biomassasta Historia näyttää, että moni veden säästäjä on päätynyt energian tuhlaajaksi, ja päinvastoin. SWEETissä pyritään selvittämään, miten voitaisiin säästää molempia. Ratkaisua haetaan muun muassa biomassasta. Peruslinja on selvä. Mitä taitavammin jätevesien lietettä käsitellään, sitä tehokkaammin jäljelle jäävä biomassa tuottaa energiaa ja sitä paremmin se sopii biopolttoaineiden tuotantoon. Tutkijat kohdistavat huomiotaan myös polttoaineeksi kasvatettuun biomassaan. Kasvatushan vaatii myös vettä. Meidän on tutkittava biomassan koko elinkaarta, Kari Larjava toteaa. Elinkaariajattelu ohjaa tulevaisuudessa yhä enemmän myös Kemiran tuotevalikoimaa. Nimittäin SWEETin kolmas painopiste veden uudelleenkäytön ja biomassan ohella on kestävän kehityksen vesikemiassa, muun muassa biopohjaisissa ja biohajoavissa kemikaaleissa. Tarkastelemme kemikaalien käyttöä raaka-aineista loppukäyttöön asti ja myös ajallisesti myöhempiin seurauksiin asti, ettemme aiheuttaisi olemassa olevia ratkomalla lisää ongelmia. Porkkanoita kumppaneille Vaikka SWEET tuntuu ulottuvan kauaskin perinteisestä kemianteollisuudesta, Johan Grön vakuuttaa, että Kemiran tavoitteena on tuottaa kemikaaleja ja nimenomaan sellaisia, jotka tukevat sen vesiliiketoimintaa. Lisäksi hankitaan uutta sovellusosaamista alueilta, joissa yhtiöllä ei ole ennestään vahvaa osaamista. Kaikki hankkeet on kytketty alusta alkaen Kemiran liiketoimintasuunnitelmaan. Näin saamme ideat nopeasti tuotteiksi ja asiakkaiden käyttöön. Grönin mukaan kemikaalit yhdistetään kuitenkin laiteteknologian ja prosessinohjauksen kanssa laajemmiksi konsepteiksi. Prosessien suunnittelu ja pilottihankkeet osuvat selkeästi VTT:n alueelle, ja Grön odottaa myös asiakkaiden kiinnostuvan yhteistyöstä. Mutta kuka kokoaa konseptit ja tuotteistaa ne? VTT IMPULSSI 15

20 SWEET tarjoaa tutkijoille ainutlaatuisia mahdollisuuksia irrotteluun. Jaakko Raukola Kumppanit. Harri Kerminen uskoo, että SWEET houkuttelee suomalaisia pk-yrityksiä liittymään vesiteknologian verkostoon ja lähtemään sen kanssa kansainvälisille markkinoille. Pelkästään Kemira toimii 40 maassa. VTT:n asiakasjohtaja Jaakko Raukola korostaa, että sopivimmat kumppanit eivät ole välttämättä profiloituneet vesiteknologiaan ainakaan vielä. Meidän on mietittävä avarasti koko ympäristöteknologian kenttää. Bisneskärki edellä SWEET etenee siis tiukassa bisnesohjauksessa, vaikka haussa on jotain täysin uutta ja jopa mullistavaa. Harri Kerminen ei pidä asetelmaa ristiriitaisena. Hänen mukaansa SWEET tarjoaa tutkijoille ainutlaatuisia mahdollisuuksia irrotteluun, kun taas tavallinen tutkimustyö keskittyy jopa harmillisen paljon siihen, miten olemassa oleva tuoteportfolio pysyy iskussa. On myös hyvä yhdistää voimat ulkopuolisten kanssa. Silloin vältämme paremmin urautumisen ja saamme lisää kriittistä massaa, Kerminen sanoo. SWEETin napakkaa tahtia sen veturit eivät kuitenkaan kiistä. Ensimmäiset tulokset on jo raportoitu ja muutama pikavoittokin saatu. On organisaationkin kannalta tärkeää saavuttaa tavoitteita pian, jotta mielenkiinto ja innostus säilyvät. Jos ensimmäiset tulokset tulisivat vasta neljän vuoden lopussa, työ kävisi tekijöilleen erittäin raskaaksi, Johan Grön sanoo. Hänen mukaansa nopea startti oli yksi syy ryhtyä yhteistyöhön juuri VTT:n kanssa. Tiesimme kokemuksesta, että saamme asiat yhdessä helposti eteenpäin. Osaajat esille Vesitutkimuskeskus työllistää noin 200 henkilöä, mutta erityistä työtilaa sille ei ole varattu. Veikkaan, että tutkimuskeskuksessamme Espoossa ei mene päivääkään, ettei siellä olisi vähintään kymmenen VTT:läistä, Grön kertoo. Mukana ovat myös Kemiran muut tutkimuskeskukset, jotka sijaitsevat Yhdysvalloissa, Kiinassa ja pian myös Brasiliassa. SWEET koskettaa jossain vaiheessa lopulta jokaista kemiralaista tutkijaa. Projektitiimit on rakennettu siten, että mukana on asiantuntijoita eri tutkimuskeskuksistamme. Niin Kemirassa kuin VTT:ssäkin odotetaan, että SWEET houkuttelisi Suomeen lisää vesiteknologian taitajia ja antaisi kipinää alan opintoihinkin. Tämä aihe innostaa tutkijoita. Tässä ei tehdä vain töitä vaan jotain suurempaa ja suoraan sydämestä, Kari Larjava sanoo. Johan Grön toivoo Suomeen vesiosaamisen verkostoa, joka olisi kansainvälisestikin merkittävä. Hän heittää naurahtaen ilmaan ajatuksen maailman vesilaaksosta, joka sijaitsisi Espoossa. 16 VTT IMPULSSI

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Suuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT

Suuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT VTT:n tutkimusohjelmat elinkeinoelämän tukena Suuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT VTT Click- to Teknologiasta edit Master title tulosta

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 24/09/2012 2 Nanoturvallisuus, osa uuden teknologian käyttöön liittyvien riskien tarkastelua Nanoskaalan

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Tie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita. Lehdistötilaisuus Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT

Tie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita. Lehdistötilaisuus Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT Tie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita Lehdistötilaisuus 10.9.2014 Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT VTT on vahva ja monipuolinen biotaloustoimija Ruoka ja rehu

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Katme Consulting Oy 2013 Selvityksen tulokset 2 Selvityksen tausta Jo kauan ennen kuin varsinaista biotalouden käsitettä oli edes

Lisätiedot

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti 12.10.2016 Inkeri Huttu Tekes Palvelemme kasvuyrityksiä kansainvälisen liiketoiminnan eri vaiheissa Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrä yrityksille Yritysten,

Lisätiedot

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta Päättäjien metsäakatemia Majvik 15.9.2010 Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Maailmalla tapahtuu.. Perinteinen puunjalostus paperiksi

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten

Lisätiedot

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTIEN HUIPPUKOKOUS 2015 Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen 26.8.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Biotalous paljon esillä Mikä ihmeen biotalous? Biotalous

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Valtavalo Oy LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Ilmastonmuutoksesta liiketoimintaa 17.2.2016 TkT Simo Makkonen Hallituksen puheenjohtaja, Valtavalo

Lisätiedot

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 VESILAITOS Reijo Turkki Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 YLEISTÄ Mikkelin vesilaitos on ollut vuodesta 1994 lähtien kunnallinen liikelaitos. Vesilaitos perustettiin Kuntalain mukaisesti kunnalliseksi

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Älykäs ja ekologinen

Älykäs ja ekologinen Älykäs ja ekologinen Bio-, vesi- ja kiertotalouden edelläkävijä Nokian, Tampereen ja Ylöjärven Kolmenkulmaan on rakentumassa täysin uudenlainen yrityspuisto. ECO3-alueella kehitämme yhdessä bio-, vesi-

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos TEKES / Digitaalinen suunnittelu 4.6.2013 Suomalainen Klubi Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos Green ICT käsitteestä Green ICT tai myös Green by ICT tarkoittaa yleiskäsitteenä tieto- ja viestintä-teknologian

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Your reliable partner Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Vacumat Eco tehokas joka tavalla Veden laatu vaikuttaa tehokkuuteen Veden laatu vaikuttaa jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmien

Lisätiedot

Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehittäminen

Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehittäminen Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehittäminen Materiaalinkehitystyön tukemiseen Koe-erien tuottamiseen ja testaukseen Kouluttautumiseen Luonnonkuidut vahvikkeina Lisäävät komposiittien

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

TEKNIIKKAA HARMONIASSA YMPÄRISTÖN KANSSA

TEKNIIKKAA HARMONIASSA YMPÄRISTÖN KANSSA TEKNIIKKAA HARMONIASSA YMPÄRISTÖN KANSSA TULEVAISUUDEN TUOTTEITA Kun on kyse tekniikan valinnasta, tiedämme, että yritykset korostavat luotettavuutta ja ympäristövaikutuksia. Siksi keskitymme tuotteiden

Lisätiedot

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus 2 Kuluttaja pitää paperi- ja kartonkituotteista Kartongilla ja paperilla on ylivertainen imago muihin pakkausmateriaaleihin nähden. Niitä pidetään turvallisina

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA Saara Kankaanrinta Soilfood Oy, perustaja-, hallituksen jäsen, T&K Qvidja Kraft Ab, perustaja-, hallituksen jäsen BSAG säätiö, perustaja-, hallituksen jäsen Carbon to Soil Ltd,

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

PANTILLISET PYSYVÄT KIERROSSA, POISSA KAATOPAIKOILTA.

PANTILLISET PYSYVÄT KIERROSSA, POISSA KAATOPAIKOILTA. PANTILLISET PYSYVÄT KIERROSSA, POISSA KAATOPAIKOILTA. KIERRÄTYS MUOTOILEE MAAILMAA Suomalaisilla on läheinen ja käytännöllinen suhde muotoiluun. Maineikkaat muotoilijamme ovat aina luoneet arkipäiväiseen

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot