PUHDAS VESI. raaka-aineiden aatelia. tiede& tulevaisuus VTT. al gore: kolmisyinen kriisi s. 8. jätevesi hyötykäyttöön s. 24

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUHDAS VESI. raaka-aineiden aatelia. tiede& tulevaisuus VTT. al gore: kolmisyinen kriisi s. 8. jätevesi hyötykäyttöön s. 24"

Transkriptio

1 VTT Lehti tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta PUHDAS VESI raaka-aineiden aatelia al gore: kolmisyinen kriisi s. 8 jätevesi hyötykäyttöön s. 24 palvelun laatumielikuva on haavoittuvainen s. 66 VTT tekee tieteellisestä tutkimuksesta kannattavaa liiketoimintaa. Lehden tämä osio kertoo, miten monialainen tutkimus johtaa innovaatioihin (s ). tiede& tulevaisuus

2 PÄÄKIRJOITUS Anne-Christine Ritschkoff johtaja, strateginen tutkimus VTT Tieteellinen kärki on kilpailukyvyn perusta Tieteen vaikuttavuus on ajankohtainen aihe nyt, kun Suomen korkeakouluinstituutio on rajussa rakennemuutoksessa. Aihe on ajankohtainen myös VTT:llä, jossa jatkuvasti mietimme, kuinka paljon toiminnastamme suunnataan yritysten nykytarpeiden täyttämiseen ja kuinka paljon tulevaisuuden ratkaisujen kehittämiseen. VTT on arvostettu ja haluttu kansainvälisen tason innovaatiokumppani valikoiduilla teknologia-alueilla. Kansainvälisen tason innovaatiokumppanuus vaatii toteutuakseen myös kansainvälisen tason osaamista. Tätä varten rakennamme osaamista yhdistämällä moniteknologista osaamistamme tulevaisuuden merkittävien haasteiden ratkaisemiseksi. Tutkimustyömme näkyvyys kansainvälisillä foorumeilla ja asiakastoimeksiannoissa edellyttää paitsi hyvää osaamista myös terävää tieteellistä kärkiosaamista. Tieteellinen huippuosaaminen avaa ovia merkittäville asiakaskumppanuuksille. Tästä meillä on hyviä esimerkkejä. Yksi tärkeimmistä tutkimuskohteistamme on jo pitkään ollut solutehdaskonsepti, jossa kehitämme mikrobisoluja sekä niihin perustuvia tuotantoprosesseja esimerkiksi kemikaalien ja liikennepolttoaineiden tuotantoon. Vahva tieteellinen näyttö konseptista sekä tutkijoidemme näkyvyys alan johtavilla tieteellisillä foorumeilla on johtanut pitkäjänteiseen tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyöhön alan monikansallisten suuryritysten kanssa. Kansainvälinen yritys tuskin valitsisi kumppanikseen täällä Pohjolan perukoilla sijaitsevaa tutkimuskeskusta ilman vakuuttavaa tieteellistä pätevyyttä ja näkyvyyttä. Tieteen vaikuttavuus perustuu sen hyödynnettävyyteen ja näkyvyyteen. Tieteen tekeminen ei ole VTT:lle itsetarkoitus vaan keino lisätä toimintamme vaikuttavuutta elinkeinoelämässä ja muulla yhteiskunnassa. Tieteelliset kärjet joita VTT:llä soveltavana tutkimuskeskuksena ei voi olla kovin monta toimivat eräänlaisina käyntikortteina ja ovien avaajina laajaalaisemmalle osaamisellemme ja tarjoomallemme. Keskeinen kysymys pitkän tähtäimen vaikuttavuuden tavoittelussa on järjestelmällinen teknologioiden ja markkinoiden ennakointi. Polku tutkimuksesta tulosten hyödyntämiseen on usein pitkä. Siksi meidän on panostettava tutkimuskokonaisuuksiin, joille on kysyntää vasta 5 10 vuoden päästä. VTT:n tulevaisuuteen suuntaavat tutkimuspanostukset tähtäävät muun muassa biotalouteen ja kestävää kehitystä palvelevaan teknologiaan. VTT:llä on erinomainen tietopohja ja verkostot sekä vahvaa ennakointiosaamista, joita tehokkaasti hyödyntämällä voimme lisätä tutkimuksen osuvuutta ja sitä kautta vaikuttavuutta. Tutkimuksella tavoittelemme aina asiakkaan ja yhteiskunnan sekä lopulta kuluttajan hyötyä.

3 VTT Impulssissa nyt 2 Polttopiste 4 Lyhyesti 8 Kohtaamisia: Al Gore 10 Puhtaan veden puolesta Kemiran ja VTT:n tavoitteena on kasvattaa vesiteknologian ytimestä vahva, eri toimialoille ulottuva verkosto. Vesi on nyt strateginen raaka-aine. s. 10 Tiede JA TULEVAISUUS 18 Vedenjakelun pakkausratkaisut Pullo on usein ainoa tapa toimittaa puhdasta vettä juotavaksi. professori, tekniikan tohtori Ali Harlin, VTT 24 Jätevesi hyötykäyttöön Jätevedenkäsittelyllä on edessä uusia haasteita, kun väestö kasvaa ja vaatimukset kestävän kehityksen edistämiseksi lisääntyvät. erikoistutkija, tekniikan lisensiaatti Mona Arnold, VTT 30 Biomassan sivutuotteista funktionaalisia biopolymeerejä Uudet entsyymit ja entsyymisekoitukset voivat tehostaa biomassan sivutuotteiden hyödyntämistä raaka-aineina. tutkimusjohtaja, tekniikan tohtori Johanna Buchert, VTT 18 VTT IMPULSSI

4 OSAAMINEN JA UUSI TEKNOLOGIA 36 Laajenna käsitystäsi todellisuudesta Kolmiulotteisuuden tarjoamat elämykset ja hyödyt ovat jo arkipäivää. 40 Tie tukossa, muuta reittiä! Älykkäässä, tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävässä liikenteessä autoilijan on yhä helpompi väistää ruuhkat ja vaaratilanteet Suomeen tietoyhteiskunnan vahva innovaatiokeskittymä EIT ICT Labsin tavoitteena on saada aikaan uutta kuhinaa tietotekniikka-alan tutkimukseen ja kehitykseen. Tuotteen kuin tuotteen ulkonäöllä on väliä. 46 Muotoilijalle entistä vapaammat kädet Uudet valmistusmenetelmät auttavat teollisia muotoilijoita tuotteiden ulkonäön ja toiminnallisuuden parantamisessa Energiatehokkuutta Venäjän rakennuksiin Venäjä on asettanut tavoitteekseen suitsia energian kulutusta kolme prosenttia vuodessa. Maassa on nyt kysyntää suomalaiselle rakennusosaamiselle. 50 VTT IMPULSSI

5 INNOVAATIOT JA liiketoiminta 56 Kun asenne ja osaaminen ratkaisee Spin-off-yrityksen perustaminen voi olla tehokas tapa kaupallistaa tutkimustyön hedelmät. Menestyminen edellyttää kuitenkin lujaa osaamista ja oikeaa asennetta, sanovat Ilkka Hiidenheimo ja Riku Rikkola. 62 Draivia nosturiradoille Mitä saadaan, kun yhdistetään sulautetut järjestelmät, tietoliikenne- ja ohjelmistotekniikkaa, optista mittaustekniikkaa ja lisätään päälle hienomekaniikkasuunnittelua? 66 Palvelun laatumielikuva on haavoittuvainen Palvelun kokonaistoteutuksessa on huomioitava paitsi itse tuotos myös sivuvaikutukset. 72 Monimutkaisuus ja avoimuus lisäävät tietoturvauhkia Mitä monimutkaisempi ja avoimempi tietojärjestelmä, sitä herkempi tietoturva. 62 VTT on Pohjois-Euroopan suurin soveltavaa tutkimusta tekevä organisaatio, joka tuottaa monipuolisia teknologia- ja tutkimuspalveluja sekä kotimaisille että kansainvälisille asiakkailleen, yrityksille ja julkiselle sektorille. Laaja-alaista osaamista yhdistämällä VTT voi auttaa asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan luomaan uusia tuotteita, tuotantoprosesseja ja -menetelmiä sekä palveluja ja näin lisätä elinkeinoelämän kansainvälistä kilpailukykyä sekä yhteiskunnan hyvinvointia. Laajan kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön ja verkostoitumisen avulla VTT varmistaa tiedon ja teknologian tehokkaan siirron ja hyödyntämisen. Teknologiapainopistealueet Sovellettu materiaalitekniikka Bio- ja kemianprosessit Energia Tieto- ja viestintäteknologiat Teolliset järjestelmät Mikroteknologiat ja elektroniikka Yhteiskunnan teknologiat Liiketoimintatutkimus VTT Impulssi on VTT:n julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta. Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa suomeksi ja englanniksi. Julkaisija: VTT, Vuorimiehentie 5, Espoo, PL 1000, VTT. Puhelin Päätoimittaja: Olli Ernvall, puhelin Toimitusneuvosto: Erkki KM Leppävuori, Jouko Suokas, Anne-Christine Ritschkoff, Kari Larjava, Tapio Koivu, Petri Kalliokoski ja Paula Bergqvist. Toimitus: Cocomms Oy. Ulkoasu: MCI Press Oy. Paino: Edita, Helsinki Tilaukset ja osoitteenmuutokset: ISSN Julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat haastateltavien esittämiä eivätkä välttämättä vastaa VTT:n kantaa. VTT IMPULSSI

6 POLTTOPISTE RICHARD FRIEND Sir Richard Friendin edistämä muovielektroniikka mahdollistaa aivan uudenlaisia tuotteita. Orgaanisiin ledeihin perustuvat näytöt valtaavat jo alaa matkapuhelimissa, ja edullisia aurinkokennoja tutkitaan kiivaasti. muovielektroniikka syntyi aavistuksesta w.valtteri.net Teksti Anne Hänninen Tieteessä on mullistettava tapa, jolla asioita tehdään. Cambridgen yliopiston professori Sir Richard Friend on elänyt oppiensa mukaisesti. Kun valtaosa kiinteän olomuodon fyysikoista tutki galliumarsenidia elektroniikka-alan uutena piinä, hän valitsi toisen tien. Hiilipohjaisista molekyyleistä löydettiin sähköä johtavia ominaisuuksia 1970-luvun lopussa. Siihen asti polymeerit olivat olleet eristeitä, mutta tuolloin avautui täysin uusia näköaloja muovielektroniikkaan. Tieteen tekeminen vakiintuneiden alojen reunamilla ei kuitenkaan ollut helppoa. Suurin saavutukseni oli se, että uskalsin panna urani pelkän aavistuksen varaan, Friend sanoo. Elektroniikka lähtee uuteen suuntaan Aavistus on tuottanut tulosta. Uteliaisuudesta alkunsa saanut työ on johtanut uusien komponenttien löytymiseen ja täysin uusiin elektroniikan sovelluksiin. Ensimmäiset materiaalit 1970-luvulta soveltuivat vain tieteelliseen tutkimukseen, mutta ne toimivat odotettua paremmin puolijohteina. Hiili- Richard Friend Sir Richard Friend on fysiikan Cavendishprofessori Cambridgen yliopistossa ja muovielektroniikan kehittämisen edelläkävijöitä. Ansioistaan varsinkin orgaanisten LEDien kehitystyössä hän oli vuoden 2010 Millenniumteknologia palkintokisassa kolmen palkitun joukossa. 2 VTT IMPULSSI

7 pohjaisten materiaalien muokkaaminen niin, että ne osoittavat piinkaltaisia ominaisuuksia, johti lopulta orgaanisten ledien (OLED) löytymiseen. Tämä osoittautui tärkeimmäksi tähänastisista löydöksistämme. Kun artikkeli julkaistiin vuonna 1990, se sai valtavasti julkisuutta ja sinkosi muovielektroniikan uusiin sfääreihin, Friend toteaa. Näyttöjä, valaistusta ja aurinkokennoja Muovi ei korvaa piitä. On kuitenkin asioita, joihin pii ei pysty, kuten valon säteily. Lisäksi piipalaan pitää kiinnittää liitännät ja käyttää sitä erillisenä komponenttina. Lisäksi piin tuotantolämpötilat ovat erittäin korkeita. Muovielektroniikkaa voidaan käyttää sellaisten materiaalien kanssa, jotka kärähtäisivät piin käsittelyprosessissa. Lisäksi tuotantotekniikka ei ole yhtä monimutkaista, vaan parhaimmillaan se on yksinkertainen painoprosessi. Elektroniikka voi laajentua uusiin käyttöihin. Matkapuhelimissa OLED-näytöt ovat jo ottamassa valta-aseman kalleimmissa tuotteissa. Virrankäytön tehokkuus on niin hyvä, että OLED-lamput ovat valaistuksessa vakavasti otettava haastaja. Vielä tällä hetkellä tekniikka on liian kallista, mutta alan yritykset tutkivat sitä tosissaan. Vain 20 vuotta sitten OLED-lampuille naurettiin, koska ne olivat niin tehottomia. Halvat aurinkokennot ovat toinen tärkeä sovellus, johon Friendin ryhmä keskittyy. Jos haluamme lisätä aurinkoenergian osuutta energiantuotannossa, tarvitsemme tekniikan, joka ei perustu piihin. Painettu aurinkokenno voidaan rullata kääröksi ja viedä minne hyvänsä. Sen valmistamiseen kuluu piikennoja vähemmän materiaaleja ja energiaa, Friend huomauttaa. Tällä hetkellä tekniikka ei ole riittävän tehokasta, mutta kehitys kiihtyy nopeasti. Mitä tulevaisuudessa? Muovielektroniikalla on mahdollisuus kasvaa valtavaksi. Se voisi mullistaa tapamme tuottaa energiaa ja viestiä toistemme kanssa. Se voi osoittautua merkittäväksi myös aloilla, joita emme pysty vielä näkemään. Cambridgen ryhmään kuuluu fyysikoita, kemistejä, insinöörejä ja materiaalitieteilijöitä. Yhdessä he pystyvät tutkimaan alan ilmiöitä ja viemään muovielektroniikan kehitystä eteenpäin. Tämä kokoonpano osoittaa sen, minkä Friend uskoo olevan tulevaisuuden suurin haaste: löytää oikea osaamisalojen yhdistelmä eteenpäin pääsemiseksi. Tieteentekijöiden ja insinöörien on työskenneltävä rinnakkain, koska tarvitsemme tulevaisuudessa erilaista työkalupakkia. Älyä painotyönä VTT:ssä painetun älyn teknologioita kehitetään moniteknologisesti ja halutaan soveltaa elektroniikan lisäksi muun muassa kemiallisten ja bioantureiden tuotantoon. Tutkimusta tekemässä on monien eri alojen asiantuntijoita. Soveltamismahdollisuuksien kirjo on valtava: interaktiiviset pakkaukset, gluteenin ruoasta havaitsevat liuskat, tapetti, jonka kääntöpuolelle kiinnitetty folio toimii valokatkaisijana, suoraan rakennusmateriaaliin painettu anturi, joka hälyttää kosteuden noustessa liian korkealle. VTT:n tavoitteena on mullistaa painetun älyn valmistusteknologia. Rullalta rullalle -painotekniikka tekee valmistuksesta erittäin edullista ja soveltuu siksi kuluttajasovelluksiin. Tällä saralla VTT kuuluukin maailman huippuihin. Painamalla voidaan tuoda uusia toiminnallisuuksia tuotteisiin edullisemmin kuin koskaan. Esimerkiksi lihapakettiin voidaan painaa laatua ilmaiseva anturi, VTT:n tutkimusprofessori Harri Kopola kertoo. Mikä ideoista lopulta kaupallistuu, jää nähtäväksi. Markkinoilla on jo Orion Clean Card PRO -pintahygieniatesti. Pienessä pyyhkäisyliuskassa on tekstiiliä, jolle on painettu proteiinien läsnäolon osoittavaa ainetta. Jos tarkastettavalla pinnalla on likaa, reagenssin väri muuttuu. Haasteena teollinen tuotanto Tällä hetkellä materiaaleja, prosesseja ja komponentteja on jo olemassa, mutta niitä käytetään vielä pienessä mittakaavassa. Seuraava haaste onkin toiminnan teollistaminen ja kaupallistaminen. Ketkä ottavat haasteen vastaan ja lähtevät kehittämään ratkaisuja ja tuotteita markkinoille? Tähän tarvitaan suurempaa panostusta kuin tutkimukseen ja uuden teknologian vaatimaa pitkäjänteisyyttä, Kopola toteaa. Askeleena kohti teollista toimintaa VTT yhteistyökumppaneineen on rakentamassa Ouluun PrintoCent-pilottitehdasta, jossa voidaan valmistaa prototyyppejä tai pilottisarjoja markkinakokeiluja varten. Ennusteen mukaan ala on vuosina nykyisen piiteollisuuden kokoinen. Pyydettävänä on siis suuri kala. VTT IMPULSSI 3

8 LYHYESTI PAINETTU ÄLY Lisätietoja: Yang Yunfeng, Hemoglobiinitesti paperille Lisätietoja: TOMI.ERHO, VTT:n kehittämän menetelmän avulla paperista voidaan valmistaa helppokäyttöisiä, esimerkiksi terveyteen, hyvinvointiin ja ympäristöön liittyviä testejä. Vaikkapa hemoglobiinitestin voi tehdä paperilla, joka ilmaisee, onko näytteessä hemoglobiinia. Menetelmä perustuu paperiin painettuihin vastaaineisiin, jotka reagoivat paperille tiputettavaan näytenesteeseen. Testin tulos on luettavissa paperilta esimerkiksi viivana, joka näytteestä riippuen joko näkyy tai ei näy kuten esimerkiksi kuluttajille tarkoitetuissa raskaustesteissä. Vaihtamalla tunnistava vasta-aine toiseen testiä voidaan hyödyntää eri tarkoituksiin. Teknologia antaa uusia mahdollisuuksia myös tuotteen muotoiluun. 4 VTT IMPULSSI

9 BIOENERGIA METSÄTEOLLISUUS Uusia menetelmiä biopolttoaineiden tuotantoon Lisätietoja: TIINA.NAKARI-SETÄLÄ, VTT aloittaa yhteistyön biopolttoaineita ja -kemikaaleja tutkivan ranskalaisen Deinoven kanssa. Yhteistyö liittyy Deinol-hankkeeseen, jossa tutkitaan etanolin valmistusta selluloosasta. Deinove on tutkinut Deinococcusbakteerin käyttöä biopolttoaineiden valmistuksessa. Bakteerin kyky hajottaa biomassaa, kuten selluloosaa, on ainutlaatuinen. Sen avulla kehitetään valmistustapa, jossa saadaan biologisin prosessein tuotettua etanolia. Puun arvo-osat hyötykäyttöön TIETOTEKNIIKKA Langaton menetelmä konevaurioiden varhaiseen havaitsemiseen Lisätietoja: MIKKO LEHTONEN, VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston kehittämä langaton, energiaomavarainen paikannusmenetelmä mahdollistaa koneiden jatkuvan kunnonvalvonnan ja varhaisen puuttumisen vaurioihin. Suuret vahingot pystytään ehkäisemään puuttumalla vaurioihin heti särön syntyessä. Energiaomavarainen mittauselektroniikka kerää tarvittavan energian esimerkiksi ympäristön värähtelystä. Menetelmää voidaan hyödyntää pyörivien, värähtelevien ja liikkuvien koneiden ja kuljetusvälineiden kunnonvalvonnassa. Se sopii varsinkin kohteisiin, jotka ovat vaikeapääsyisiä tai kalliita valvoa, kuten nostureihin, työkoneisiin, puomeihin, mastoihin, tuulivoimaloihin, paperikoneisiin, laivoihin ja lentokoneisiin. VTT IMPULSSI Lisätietoja: anna.suurnäkki, Laajassa EU-hankkeessa kehitetään teknologiaa puun arvokkaiden osien entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen. Kun arvo-osat saadaan talteen ilman häiriöitä pääprosessissa ja energiataseessa, sellutehtaat saavat puuraaka-aineelle lisäarvoa. VTT:n koordinoimassa AFORE-hankkeessa on kehitteillä uusia, nykyiseen puunjalostusteollisuuteen ja tulevaisuuden puubiojalostamoon sopivia puuperäisten polymeerien ja arvokkaiden pienimolekyylisten yhdisteiden erotus-, fraktiointi- ja jatkojalostusteknologioita. Yksi päätavoitteista on demonstroida parhaat teknologiat olemassa olevissa prosesseissa pilot- tai tehdasmittakaavassa. Osan kehitettävistä teknologioista uskotaan olevan otettavissa käyttöön nykyisissä prosesseissa nopeastikin. PAKKAUSTEKNOLOGIA Kierrätettävä pakkauspinnoite elintarvike- ja lääkepakkauksiin Lisätietoja: ALI HARLIN, VTT:n kehittämä ympäristöystävällinen pakkauspinnoite tarjoaa uuden tavan valmistaa täysin kierrätettäviä, ohuita, kevyitä ja tiiviitä pakkausmateriaaleja. Atomikerroskasvatus- eli ALD-reaktorilla toteutettu pakkauspinnoite estää erittäin hyvin kaasujen läpäisyn ja soveltuu siksi erityisen hyvin elintarvike- tai lääkepakkauksiin. ALD-tekniikan avulla voidaan valmistaa perinteisiä barrier-materiaaleja ohuempia, kevyempiä ja tiiviimpiä pakkausmateriaaleja. Barrier-materiaalit pystyvät estämään molekyylien kulkeutumisen pakkauksen lävitse, mikä on tärkeää suojattaessa tuotteita kosteudelta, kuivumiselta tai hapettumiselta. Barrier-ominaisuus saadaan aikaan ilman kierrätystä vaikeuttavaa alumiinikalvoa. 5

10 LYHYESTI TIETOTEKNIIKKA KONENÄKÖ Palvelu mittaa kännykän nettinopeuden Lisätietoja: MARKO PALOLA, Mobiilimittari.fi-palvelun avulla matkapuhelimen käyttäjä voi mitata ilmaiseksi liittymänsä laajakaistan nopeutta. Palvelu perustuu VTT:n toteuttamaan Java-pohjaiseen mobiilisovellukseen, jolla pystytään mittaamaan mobiililaajakaistan tarjoamaa käytännön internetnopeutta. Matkapuhelimeen ladattu sovellus paljastaa yhteyden maksiminopeuden lisäksi tyypillisen ja alimman nopeuden tietoa ladattaessa tai lähetettäessä. Jos matkapuhelimessa on paikannusominaisuus, kuten GPS, mittaustulokset voidaan esittää verkkopalvelussa kartalla. Palvelu tulee lähiaikoina myös iphonepuhelimiin. TIETOTEKNIIKKA Valvontakamerat tunnistamaan riskitilanteet Lisätietoja: JUKKA LAITINEN, Julkisilla paikoilla, esimerkiksi lentokentillä, metro - ja rautatieasemilla, käytössä olevat kameravalvontajärjestelmät pystyvät keräämään suuria määriä kuvamateriaalia, mutta valvonnan tehokkuutta rajoittaa riskitilanteiden tunnistamisen vaikeus. EU:n SUBITO-tutkimusprojektissa kehitetään sovellusta, jonka avulla valvontakamera tunnistaa automaattisesti hylätyt matkatavarat ja selvittää nopeasti tavaran jättäneen henkilön ja hänen kulkureittinsä. VTT on kehittänyt projektissa älykameroiden käyttöä tehostavia työkaluja. Kuvamateriaalia voidaan hyödyntää jo ennen kuin jotain on tapahtunut. Kehitettävää teknologiaa voidaan hyödyntää myös olemassa olevissa valvontajärjestelmissä. Pinnasta kuin pinnasta digitaalinen monikosketusnäyttö Lisätietoja: otto korkalo, VTT:n kehittämän tekniikan avulla mistä tahansa tasopinnasta voidaan tehdä digitaalinen monikosketusnäyttö. Monikosketusnäytön avulla useat käyttäjät voivat yhtä aikaa ohjata tietojärjestelmää koskettamalla näyttölaitetta ja liikuttamalla käsiään näytön pinnalla. Näin käyttöliittymästä saadaan helppokäyttöinen ja intuitiivinen. Konenäköön perustuva tekniikka havaitsee kosketuspisteet analysoimalla tietokoneen avulla usean videokameran tuottamia kuvia. Menetelmää on kokeiltu tavallisessa LCD-nestekidenäytössä. Tekniikan avulla voidaan toteuttaa myös suuria, julkisiin tiloihin tarkoitettuja kosketusnäyttöjä. Shanghain maailmannäyttelyyn tehtiin kolme suurta 2,5 x 1,5 metrin suuruista kosketusnäyttöä yhdessä Exiformat Oy:n ja Muotohiomo Oy:n kanssa. ENERGIA Merkittäviä energiasäästöjä ICT-palvelukeskuksiin Lisätietoja: JYRI HUUSKO, Eurooppalainen hanke tähtää 20 prosentin suoraan säästöön palvelinkeskusten ICT-laitteiston sähkön kulutuksessa. Tavoitteena on kustannusten ja energian säästön lisäksi pienentää palvelinkeskusten hiilijalanjälkeä. Tähän mennessä energian säästämiseen on pyritty vain kehittämällä yksittäisiä ICT-laitteiston komponentteja energiatehokkaammiksi. FIT4Green-hanke ottaa huomioon koko arvoketjun asiakkaalta verkon kautta palvelinkeskukseen, jolloin voidaan optimoida koko ketjun energian kulutus yksittäisen laitteen sijasta. VTT kehittää simulaatiomallia energian kulutuksen mallinnukseen ja erilaisten energiansäästötapojen testaamiseen. Lisäksi VTT on mukana toteuttamassa käytännön sovellusta, joka rakentuu nykyisten palvelinkeskusten ohjausjärjestelmien päälle. Toteutus suunnitellaan sellaiseksi, että sen voi liittää minkä tahansa tyyppisen palvelinkeskuksen ohjausjärjestelmään. 6 VTT IMPULSSI

11 KOLUMNI Olli Ernvall Päätoimittaja VTT Impulssi Tiede renki vai isäntä? Tieteellinen tutkimus voidaan määritellä järjestelmälliseksi, tieteeseen perustuvaksi uuden tiedon hankinnaksi. Tiede toimii yhteiskunnassa osaamisen perustana, jonka pohjalta voidaan kehittää esimerkiksi uusia teknologioita, tuotteita, ratkaisuja ja palveluita. Näin toimii myös VTT, joka tekee tieteeseen pohjautuvaa soveltavaa tutkimusta. Tehtävänämme on asiantuntijoidemme kautta siirtää tieteellinen osaaminen hyödyksi asiakkaalle, oli sitten kyseessä yksittäinen yritys tai julkishallinnon organisaatio. Näin tiede ja tieto palvelevat yhteiskuntaa ja luovat hyvinvointia. Toiminta elinkeinoelämän ja yliopistojen edustaman tutkimusmaailman välimaastossa on sekä haastavaa että palkitsevaa. Monet asiakkaat haluavat tietää, miltä maailma näyttää tulevaisuudessa eli he toivovat palveluita, joilla voidaan ennakoida teknologioiden ja markkinoiden kehitystä. Toiset taas haluavat konkreettisia, selkeitä ja nopeita teknologiaratkaisuja, joita he pystyvät hyödyntämään liiketoiminnassaan käytännön tuotteina ja palveluina. Osaamisemme näkyy siinä, miten asiantuntijuus ja teknologia vahvistavat kilpailukykyä ja luovat uutta. Kaiken tämän tulee toteutua puolueettomasti, luotettavasti, vastuullisesti ja rehellisesti. Jotta puolueettomuus toteutuisi käytännössä, VTT:n tutkimustulos ei voi riippua toimeksiantajan toiveista. Jos tulos myötäilisi rahoittajan tahtoa, objektiiviselta tutkimukselta putoaisi pohja. VTT:lle ainoa kestävä ja toteuttamiskelpoinen tie on tuottaa puolueetonta tutkimustietoa tutkimuseettisten periaatteiden mukaan. Puolueettomuus edellyttää myös sitä, että VTT tutkimuksen allekirjoittajana vastaa tuotetun tiedon oikeellisuudesta. Puolueettomuutta ei voida vaarantaa niin, että VTT:n tutkimustuloksista syntyisi useita erilaisia tulkintoja riippuen siitä, kuka on tilaaja tai kuka tai ketkä antavat lausuntoja VTT:n nimissä. On tärkeää tehdä selkeä ero sen välille, mikä on VTT:n virallinen lausunto ja mikä taas yksittäisen henkilön mielipide. Tieteeseen kuuluu avoin ja kriittinen keskustelu. Sitä tulee käydä tieteen ehdoilla. Kyseenalaistavat ja kriittisetkin kannanotot tulisi perusteella tieteellisesti. Tällaiseen keskusteluun, jota käydään esimerkiksi kansainvälisillä tieteellisillä foorumeilla, VTT:kin kannustaa tutkijoitaan. VTT:llä tiede on isäntä, joka kylvää siemenen, luo osaamisen perustan ja asettaa rajat. VTT hallitsee asiantuntemuksensa kautta teknologiaa, luo uutta tietoa ja vastaa siitä, että tämä tieto on luotettavaa, puolueetonta, rehellistä ja vastuullista. Työstä syntyvän sadon korjaavat asiakkaat ja yhteiskunta. VTT IMPULSSI 7

12 KOHTAAMISIA AL GORE KOLMISYINEN KRIISI Teksti Irene Hernberg Kuva Tipper Gore, from Our Choice/Rodale Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa ei voi välttyä mainitsemasta Al Goren nimeä. Yhdysvaltain entinen varapresidentti on yksi asian vaikutusvaltaisimmista toiminnan puolestapuhujista. Alkuvuonna bioalan kansainvälisessä konferenssissa Chicagossa pitämässään puheessa Gore puhui siitä, miten ilmastonmuutosta voidaan hidastaa teknologian keinoin. Gore toteaa, että kirjoittamattoman säännön mukaan asia, jota ei ole vielä koskaan tapahtunut, ei todennäköisesti toteudu vastedeskään. Poikkeus kuitenkin vahvistaa säännön. Yksi tällainen poikkeus säännöstä on ilmastonmuutos. Ihmiskunnan vastassa on nyt ilmiö, jollaista historia ei entuudestaan tunne. Juuri siksi meidän on niin vaikea suhtautua siihen. Ilmasto, talous ja turvallisuus Al Goren mukaan ilmastonmuutos liittyy läheisesti talouskriisiin ja turvallisuuskriisiin, joka koskettaa erityisesti amerikkalaisia. Ne ovat kaikki sidoksissa toisiinsa, koska olemme liiaksi riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. Jos löytäisimme uusiutuvia energianlähteitä, jotka korvaisivat kalliit ja ympäristöä saastuttavat fossiiliset ratkaisut, koko kolmisyinen kriisi ratkeaisi itsestään. Kriisin selättämisessä tarvittavat teknologiaratkaisut ovat jo olemassa, Al Gore huomauttaa. Tuulivoima ja aurinkoenergia sekä kestävä metsä- ja maatalous ovat jo ulottuvillamme, samoin kuin toisen ja kolmannen sukupolven biopolttoaineet. Gore myöntää olleensa ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden suhteen aluksi turhankin optimistinen. Uusien asioiden edessä on edettävä askel kerrallaan. Jo luotu liiketoimintamalli tarjoaa kuitenkin hyvät lähtökohdat toisen ja kolmannen sukupolven biopolttoaineiden kehittämiseen. Kasvit hyötykäyttöön Gore arvostaa tutkijoiden ponnisteluja selluloosan irrottamiseksi kasveista ja saamiseksi hyötykäyttöön ja nostaa hattua yrityksille ja instituutioille, jotka kehittävät yhtä jalkaa erilaisia biopolttoaineita ja terveydenhoitotuotteita. Ne ovat luomassa jotain täysin uutta, mikä pienentää kustannustasoa ja parantaa tuottavuutta. Gore perää ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun tueksi lainmuutoksia. On helppo tehdä pieniä ympäristötekoja, kuten korvata hehkulamput energiansäästölampuilla. Jos kuitenkin asetetaan tavoitteet korkeammalle, tarvitaan isompia poliittisia päätöksiä ja sopimuksia. Hiilidioksidipäästöille on asetettava hinta, ja vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämistä on edistettävä, Gore sanoo. 8 VTT IMPULSSI

13 Vuonna 2006 valmistunut dokumenttielokuva Epämiellyttävä totuus on Al Goren puheenvuoro ilmastonmuutosta koskevan tietoisuuden herättämiseksi. Kritiikkiäkin osakseen saanut elokuva on saanut tunnustusta sen aikaansaamista tuloksista. Al Gore Yhdysvaltain entinen varapresidentti ja Demokraattisen puolueen presidenttiehdokas vuoden 2000 presidentinvaalissa tunnetaan nykyisin aktiivisena ympäristönsuojelun puolestapuhujana. Asuntoluotoista liikkeelle lähtenyt finanssikriisi osoitti, mitä tapahtuu, kun riskejä ei mitata tai kustannuksia huomioida riittävän tarkasti. Al Gore huomauttaa, että ilmastonmuutos on myös moraalinen kysymys. Olemme kaikki hyötyneet suuresti aiempien sukupolvien uhrauksista, eritoten tieteen ja teknologian saralla. Nyt on meidän vuoromme tehdä oma uhrauksemme tulevien sukupolvien hyväksi. Toisen sukupolven biopolttoaineet tulossa Kasveista valmistettavilla biopolttoaineilla voidaan korvata öljyperäisiä nestemäisiä polttoaineita. Kun poltetaan öljyä, kivihiiltä tai maakaasua, maaperään varastoitunut hiili vapautuu ilmakehään. Kun taas poltetaan kasvipohjaisia biopolttoaineita, kierrätetään samaa hiiltä ilmakehän ja kasvien välillä. Ensimmäinen biopolttoainesukupolvi hyödyntää Brasiliassa sokeriruo osta saatavaa sakkaroosia ja Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa viljasta saatavaa tärkkelystä. Toinen biopolttoainesukupolvi hyödyntää selluloosaa ja hemiselluloosaa, joita saadaan pääasiassa maatalouden jätteistä (olki), metsäteollisuudesta (kuorijäte, puru) sekä muiden tuotantolaitosten ja kotitalouksien jätteistä. Kehitys on edennyt pilot- ja demonstraatiovaiheeseen. Kasvisokereista on toistaiseksi valmistettu lähinnä bioetanolia. Sen lisäksi kehitetään valmistusprosesseja myös pidemmille hiiliyhdisteille, jotka ominaisuuksiensa puolesta sopivat suoraan nykyautoihin. VTT IMPULSSI 9

14 10 VTT IMPULSSI

15 PUHDAS VESI raaka-aineiden aatelia Kemira ja VTT käynnistävät kunnianhimoisia hankkeita uudessa vesitutkimuskeskuksessaan. Tavoitteena on kasvattaa vesiteknologian ytimestä vahva, useille toimialoille ulottuva verkosto. Teksti Marianna Salin Kuvat istockphoto, Kemira, VTT VTT IMPULSSI 11

16 Kemiran toimitusjohtaja Harri Kerminen odottaa merkittäviä innovaatioita vesitutkimuskeskus SWEETistä, jonka Kemira ja VTT perustivat viime maaliskuussa. Ei pelkkiä tuotteita vaan kokonaisia liiketoimintamalleja. Tähän liittyy ilman muuta enemmän riskejä kuin tavalliseen tutkimukseemme, mutta myös enemmän mahdollisuuksia kasvuun, Kerminen sanoo. Uusia ideoita tarvitsee koko maailma, jota uhkaa yhä ankarampi vesipula. Vesi kiertää kyllä, eikä sitä voida käyttää loppuun kuten öljyä. Kuitenkin puhdasta vettä riittää vuosi vuodelta entistä harvemmille, jos vedenkulutus kasvaa nykyiseen tahtiin. Ennen vettä pidettiin hyödykkeenä. Nyt se on strateginen raaka-aine, tiivistää Kemiran t&kja teknologiajohtaja Johan Grön. Tulevaisuus vedessä Maailman vesitutkimus keskittyy pitkälti alueille, joilla jo kärsitään vesipulasta. Tällaisia alueita on lähes kaikissa maanosissa. Suomella puolestaan on tuhannet järvet ja valtavat pohjavesivarat. Siitä huolimatta suomalainen Kemira on ottanut paikkansa vesitutkimuksessa jo vuosikymmeniä sitten luvulla tuskin puhuttiin vesiteknologiasta. Kuitenkin silloin lannoitteista tunnettu Kemira alkoi valmistaa kemikaaleja vettä hyödyntävälle sellu- ja paperiteollisuudelle. 80-luvun lopulla Kemira lähti kunnalliseen vesibisnekseen mittavan yritysoston voimin. Taloon tulivat jätevesien puhdistuskemikaalit sekä maailmanlaajuinen asiakaskunta. Kemira on sittemmin täydentänyt vesiosaamistaan niin kunnallisen vesihuollon kuin teollisenkin vedenkäytön osalta. Tällä hetkellä ve- Harri Kerminen 12 VTT IMPULSSI

17 VTT laajalla kentällä Johan Grön siliiketoiminnan osuus on 75 prosenttia yhtiön liiketoiminnasta. Monien arvioiden mukaan vesiteknologia on maailman nopeimmin kasvava ala tulevaisuudessa, Harri Kerminen sanoo. Kemira, kumppanit ja rahoittajat, kuten Tekes, aikovat investoida SWEETin tutkimusvaiheeseen arviolta 120 miljoonaa euroa neljän vuoden aikana. Lisäksi hankkeen odotetaan synnyttävän jatkoinvestointeja pilotti- ja demohankkeisiin. SWEET on merkittävä lisä Kemiran vesi-intensiiviseen asiakasteollisuuteen kohdistuvaan tutkimuspanokseen. Jätevesi ja merivesi hyödyksi Vesitutkijat eivät laske sen varaan, että ihmiset lakkaisivat läträämästä vedellä, ainakaan ilman helppoja ja kohtuuhintaisia apukeinoja. Siksi myös yksi SWEETin tavoitteista on tehostaa veden käyttöä sekä sen puhdistamista uudelleenkäyttöä varten. Kemiran kanssa perustettu vesitutkimuskeskus SWEET on VTT:n suurin hanke kautta aikojen. Vedelle omistettua tutkimusyksikköä talosta ei kuitenkaan löydy. Vesiosaamista on kaikissa osaamisklustereissamme, toimialajohtaja Kari Larjava selittää. Hänen mukaansa VTT on kasvattanut vesiosaamistaan määrätietoisesti 90-luvulta asti. Muun muassa runsaasti vettä käyttävät prosessit paperi-, kaivos- ja energiateollisuudessa ovat pitäneet tutkimuskeskuksen tiiviisti vesiteknologian kysymyksissä. Halusimme partnerin, joka ymmärtää vettä laajemmin kuin pelkästään kemian kannalta, koska pyrimme ratkaisemaan asiakkaan ongelmat kokonaisvaltaisesti, sanoo Kemiran toimitusjohtaja Harri Kerminen. Vesiteknologia perustuu VTT:ssä monitieteiseen tutkimukseen. Mukana ovat: kemian ja biotekniikan prosessit ICT elektroniikka, monitorointi materiaalien kestävyys kaivosteollisuus paperi- ja selluteollisuus biojalostamo teolliset biomateriaalit vihreä kemia Ennen vettä pidettiin hyödykkeenä. Nyt se on strateginen raaka-aine. VTT IMPULSSI 13

18 Periaatteessa niin teollisuuden kuin yhdyskuntienkin jätevedet voitaisiin puhdistaa jopa juomavedeksi. Kari Larjava Jo nyt on sellutehtaita, jotka päästävät jokiin puhtaampaa vettä kuin ottavat niistä, VTT:n toimialajohtaja Kari Larjava huomauttaa. Periaatteessa niin teollisuuden kuin yhdyskuntienkin jätevedet voitaisiin puhdistaa jopa juomavedeksi. Kuitenkin ehdottomasti suurin vesivarasto on merissä. 97 prosenttia maapallon vedestä on merivettä, josta suolan saa poistettua helposti luonnon esimerkkiä seuraten haihduttamalla, siis tislaamalla. Huima energiankulutus kuitenkin jarruttaa meriveden tislausta. Lupaavan menetelmän tarjoaa membraaniteknologia, jossa puoliläpäisevä kalvo päästää lävitseen veden muttei veteen liu- 14 VTT IMPULSSI

19 SWEET Center of Water Efficiency Excellence on Kemiran ja VTT:n perustama vesitutkimuskeskus. Sen painopisteet ovat: Veden uudelleenkäyttö Biomassan hyödyntäminen Kestävä vesikemia Vesipulasta vesikriisiin World Water Councilin mukaan maailman vedenkulutus kuusinkertaistui viime vuosituhannella samalla, kun väestö kolminkertaistui. Nyt yli miljardi ihmistä on ilman puhdasta juomavettä. Väestömäärän ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan seuraavan 50 vuoden aikana. Samalla teollistuminen ja kaupungistuminen lisääntyvät ja kasvattavat niin veden kulutusta kuin vesihuollon ongelmiakin. ennutta suolaa. Kalvoja käytetään myös hiukkasten sekä liuenneiden epäpuhtauksien suodattamiseen jätevesistä. Suodatusprosessi apukemikaaleineen ja suodatinmateriaaleineen on tuttu tutkimuskohde niin Kemiralle kuin VTT:llekin. SWEETissä joukkoa täydentää muun muassa professori Chuyang Tang Singaporesta, Nanyangin teknillisestä yliopistosta, jossa sijaitsee yksi alan merkittävimmistä tutkimuskeskuksista. Täydet tehot biomassasta Historia näyttää, että moni veden säästäjä on päätynyt energian tuhlaajaksi, ja päinvastoin. SWEETissä pyritään selvittämään, miten voitaisiin säästää molempia. Ratkaisua haetaan muun muassa biomassasta. Peruslinja on selvä. Mitä taitavammin jätevesien lietettä käsitellään, sitä tehokkaammin jäljelle jäävä biomassa tuottaa energiaa ja sitä paremmin se sopii biopolttoaineiden tuotantoon. Tutkijat kohdistavat huomiotaan myös polttoaineeksi kasvatettuun biomassaan. Kasvatushan vaatii myös vettä. Meidän on tutkittava biomassan koko elinkaarta, Kari Larjava toteaa. Elinkaariajattelu ohjaa tulevaisuudessa yhä enemmän myös Kemiran tuotevalikoimaa. Nimittäin SWEETin kolmas painopiste veden uudelleenkäytön ja biomassan ohella on kestävän kehityksen vesikemiassa, muun muassa biopohjaisissa ja biohajoavissa kemikaaleissa. Tarkastelemme kemikaalien käyttöä raaka-aineista loppukäyttöön asti ja myös ajallisesti myöhempiin seurauksiin asti, ettemme aiheuttaisi olemassa olevia ratkomalla lisää ongelmia. Porkkanoita kumppaneille Vaikka SWEET tuntuu ulottuvan kauaskin perinteisestä kemianteollisuudesta, Johan Grön vakuuttaa, että Kemiran tavoitteena on tuottaa kemikaaleja ja nimenomaan sellaisia, jotka tukevat sen vesiliiketoimintaa. Lisäksi hankitaan uutta sovellusosaamista alueilta, joissa yhtiöllä ei ole ennestään vahvaa osaamista. Kaikki hankkeet on kytketty alusta alkaen Kemiran liiketoimintasuunnitelmaan. Näin saamme ideat nopeasti tuotteiksi ja asiakkaiden käyttöön. Grönin mukaan kemikaalit yhdistetään kuitenkin laiteteknologian ja prosessinohjauksen kanssa laajemmiksi konsepteiksi. Prosessien suunnittelu ja pilottihankkeet osuvat selkeästi VTT:n alueelle, ja Grön odottaa myös asiakkaiden kiinnostuvan yhteistyöstä. Mutta kuka kokoaa konseptit ja tuotteistaa ne? VTT IMPULSSI 15

20 SWEET tarjoaa tutkijoille ainutlaatuisia mahdollisuuksia irrotteluun. Jaakko Raukola Kumppanit. Harri Kerminen uskoo, että SWEET houkuttelee suomalaisia pk-yrityksiä liittymään vesiteknologian verkostoon ja lähtemään sen kanssa kansainvälisille markkinoille. Pelkästään Kemira toimii 40 maassa. VTT:n asiakasjohtaja Jaakko Raukola korostaa, että sopivimmat kumppanit eivät ole välttämättä profiloituneet vesiteknologiaan ainakaan vielä. Meidän on mietittävä avarasti koko ympäristöteknologian kenttää. Bisneskärki edellä SWEET etenee siis tiukassa bisnesohjauksessa, vaikka haussa on jotain täysin uutta ja jopa mullistavaa. Harri Kerminen ei pidä asetelmaa ristiriitaisena. Hänen mukaansa SWEET tarjoaa tutkijoille ainutlaatuisia mahdollisuuksia irrotteluun, kun taas tavallinen tutkimustyö keskittyy jopa harmillisen paljon siihen, miten olemassa oleva tuoteportfolio pysyy iskussa. On myös hyvä yhdistää voimat ulkopuolisten kanssa. Silloin vältämme paremmin urautumisen ja saamme lisää kriittistä massaa, Kerminen sanoo. SWEETin napakkaa tahtia sen veturit eivät kuitenkaan kiistä. Ensimmäiset tulokset on jo raportoitu ja muutama pikavoittokin saatu. On organisaationkin kannalta tärkeää saavuttaa tavoitteita pian, jotta mielenkiinto ja innostus säilyvät. Jos ensimmäiset tulokset tulisivat vasta neljän vuoden lopussa, työ kävisi tekijöilleen erittäin raskaaksi, Johan Grön sanoo. Hänen mukaansa nopea startti oli yksi syy ryhtyä yhteistyöhön juuri VTT:n kanssa. Tiesimme kokemuksesta, että saamme asiat yhdessä helposti eteenpäin. Osaajat esille Vesitutkimuskeskus työllistää noin 200 henkilöä, mutta erityistä työtilaa sille ei ole varattu. Veikkaan, että tutkimuskeskuksessamme Espoossa ei mene päivääkään, ettei siellä olisi vähintään kymmenen VTT:läistä, Grön kertoo. Mukana ovat myös Kemiran muut tutkimuskeskukset, jotka sijaitsevat Yhdysvalloissa, Kiinassa ja pian myös Brasiliassa. SWEET koskettaa jossain vaiheessa lopulta jokaista kemiralaista tutkijaa. Projektitiimit on rakennettu siten, että mukana on asiantuntijoita eri tutkimuskeskuksistamme. Niin Kemirassa kuin VTT:ssäkin odotetaan, että SWEET houkuttelisi Suomeen lisää vesiteknologian taitajia ja antaisi kipinää alan opintoihinkin. Tämä aihe innostaa tutkijoita. Tässä ei tehdä vain töitä vaan jotain suurempaa ja suoraan sydämestä, Kari Larjava sanoo. Johan Grön toivoo Suomeen vesiosaamisen verkostoa, joka olisi kansainvälisestikin merkittävä. Hän heittää naurahtaen ilmaan ajatuksen maailman vesilaaksosta, joka sijaitsisi Espoossa. 16 VTT IMPULSSI

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät, Kemianteollisuus ry Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet 2.9.2011, PIRKO, Tampere 2.9.2011 1 Esityksen sisältö 1990-luvun opit Ennakoinnin vaikeudesta

Lisätiedot

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia Kemira DesinFix Innovatiivista veden desinfiointia Kemira - kemian alan huippuosaamista, tuotteita ja vedenkäsittelyteknologiaa maailmanlaajuisesti Vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö kasvaa arviolta

Lisätiedot

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät, Kemianteollisuus ry Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet 2.9.2011, PIRKO, Tampere 2.9.2011 1 Esityksen sisältö 1990-luvun opit Ennakoinnin vaikeudesta

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Metsäteollisuus on tärkeää Suomelle - nyt ja tulevaisuudessa 50 sellu- ja paperitehdasta sekä noin 200 muuta jalostustehdasta

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM

UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM Johdanto Metsäteollisuuden toimintaympäristö on pysyvästi muuttunut Viimeisen viiden vuoden aikana yritykset tehneet monia

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. KESTÄVÄ KEHITYS ON MATKA 2 Kestävä kehitys tarkoittaa meille UPM:ssä matkaa. Kehitämme jatkuvasti ympäristö-, yhteisö- ja taloustehokkuuttamme.

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

m u o v i t o N m a a i l m a

m u o v i t o N m a a i l m a muoviton maailma Putket, kaivot, säiliöt, pullot - muovi kuljettaa puhdasta vettä sinne, missä sitä tarvitaan. Muovi antaa suojaa eikä petä vaativissakaan olosuhteissa, samalla vesi säilyy puhtaana ja

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 24/09/2012 2 Nanoturvallisuus, osa uuden teknologian käyttöön liittyvien riskien tarkastelua Nanoskaalan

Lisätiedot

UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset. Stefan Fors, UPM

UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset. Stefan Fors, UPM UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset Stefan Fors, UPM 1 UPM UPM The Biofore Company VISIO UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä Teollisuuden metsänhoitajien syysseminaari 2014, 06.11.2014 Sari Mannonen/UPM Biopolttoaineet UPM tänään The Biofore Company UPM Biorefining

Lisätiedot

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin Metsäteollisuuden ja -klusterin tulevaisuuden osaajat Metsäalan koulutuksen tulevaisuusseminaari 5.5.2009 Helena Aatinen, Metsäteollisuus ry 2 Mistä metsäteollisuuden muutoksessa on kysymys? 3 Suomi on

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

11 20 % 200 000 18 % 000 000 000 16 % 000 000 000

11 20 % 200 000 18 % 000 000 000 16 % 000 000 000 RAHA KASVAA PUUSSA. 11 20200 000 000 000 000 18 16 20 % Jos puuta saataisiin yksityismetsistä käyttöön selvästi nykyistä enemmän, Suomen bruttokansantuote kasvaisi sadoilla miljoonilla euroilla vuosittain.

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET Kuhmon Metsäpäivän Ideaseminaari 26.3.2014 Janne Seilo Aluejohtaja UPM Metsä Pohjanmaan integraattialue UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM Biorefining

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

Metsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.

Metsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: Biojalostamo pelastaa Kaasutuksessa muhii miljardibisnes Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3. Metsäbiojalostamot Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.2009 Klaus Niemelä 1 Metsäbiojalostamoista Mistä oikein on kysymys

Lisätiedot

Kemira Tammi - maaliskuu 2011

Kemira Tammi - maaliskuu 2011 Kemira Tammi - maaliskuu 2011 Harri Kerminen, toimitusjohtaja 3.5.2011 HUOMAUTUS Tämä esitys sisältää tai sen voidaan katsoa sisältävän tulevaisuutta koskevia lausumia. Nämä lausumat liittyvät tulevaisuuden

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Luonnonvarat ja kestävä talous

Luonnonvarat ja kestävä talous Luonnonvarat ja kestävä talous - Tekesin toimet jatkossa BioRefine ja Vesi loppuseminaari 26.11.2012 Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Tekesin sisällölliset painopisteet Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Packaging solutions close to you

Packaging solutions close to you Packaging solutions close to you SISÄLLYS TIETOA STENQVISTISTÄ sivu 04 LAATU sivu 06 YMPÄRISTÖ sivu 08 TUOTANTO sivu 10 TUOTTEET VÄHITTÄISKAUPALLE sivu 12 TUOTTEET TEOLLISUUDELLE sivu 13 MITÄ STENQVIST

Lisätiedot

PRAMIA OY Vastuullinen alkoholijuomien valmistaja

PRAMIA OY Vastuullinen alkoholijuomien valmistaja PRAMIA OY Vastuullinen alkoholijuomien valmistaja PRAMIA YRITYS Olemme toimineet vuodesta 1990 lähtien Suomessa Pramia Oy Ruotsissa Pramia AB Norjassa Pramia As Olemme perheomisteinen yritys PRAMIAN TARINA

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous Prof. Merja Penttilä VTT ÖLJYJALOSTAMO Yhteiskuntamme on öljystä riippuvainen Öljyn riittämättömyys ja hinta CO 2 Ilmaston muutos BIOJALOSTAMO Iso haaste - mutta

Lisätiedot

Powerflute for first class packaging. Savon Sellu Oy. Päättäjien Metsäakatemia 21.5.2014

Powerflute for first class packaging. Savon Sellu Oy. Päättäjien Metsäakatemia 21.5.2014 Powerflute for first class packaging Savon Sellu Oy Päättäjien Metsäakatemia 21.5.2014 1 Savon Sellu koivusta pahvia 9.5.2014 2 Savon Sellun historia Metsänomistajat ajoivat tehtaan rakentamista 1960-luvulla

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM Sisältö 1. Biofore ja biotalous 2. Resurssitehokkuus 3. Esimerkkejä

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

MUOVIX OY Muovijätteen hyödyntäminen Kemian Päivät: Nyhjää Tyhjästä 22.3.2011 Mikko Koivuniemi

MUOVIX OY Muovijätteen hyödyntäminen Kemian Päivät: Nyhjää Tyhjästä 22.3.2011 Mikko Koivuniemi MUOVIX OY Muovijätteen hyödyntäminen Kemian Päivät: Nyhjää Tyhjästä 22.3.2011 Mikko Koivuniemi Lähde: Uusi Muovitieto Muovijäte Suomessa Yhteensä n. 160 000 tonnia vuodessa Noin 50 % käytettyjä pakkauksia

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Analytiikkapäivät 2010 20.4.2010 Pia Lahti

Analytiikkapäivät 2010 20.4.2010 Pia Lahti Analytiikkapäivät 2010 20.4.2010 Pia Lahti Biotuotetekniikka o Aalto-yliopiston uusi tutkinto-ohjelma o Aloittaa syksyllä 2010 o 40 aloituspaikkaa o Korvaa nykyisen Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta

Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta PÄÄTTÄJIEN 34. METSÄAKATEMIA Maastojakso 22.-24.5.2013 Jaakko Nousiainen/UPM Biopolttoaineet SISÄLTÖ 1. Kestävä perusta Biofore 2. Uudistu rohkeasti BioVerno

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut

Lisätiedot