OULUN DIAKONISSALAITOKSEN KOTISAIRAALAN ASEPTINEN OPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULUN DIAKONISSALAITOKSEN KOTISAIRAALAN ASEPTINEN OPAS"

Transkriptio

1 OULUN DIAKONISSALAITOKSEN KOTISAIRAALAN ASEPTINEN OPAS Tuula Tiihonen Päivi Vartiainen Opinnäytetyö, kevät 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu Oulun yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Tiihonen, Tuula & Vartiainen, Päivi. Oulun Diakonissalaitoksen Kotisairaalan aseptinen opas - projekti. Oulu 2004, 30 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK), diakonissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia aseptinen opas Oulun Diakonissalaitoksen Kotisairaalan sairaanhoitajille apuvälineeksi kotona tehtäviin hoitotoimenpiteisiin. Oppaan tarkoituksena on antaa selkeät ohjeet aseptisesta toiminnasta Kotisairaalan sairaanhoitajille. Aseptisen oppaan sisältö sekä ulkoasu on suunniteltu yhteistyössä Diakonissalaitoksen Kotisairaalan henkilökunnan kanssa. Sisältö koostuu käsihygieniasta, verinäytteenotosta, verisuonikanyloinnista, keskuslaskimo- ja epiduraalikatetrin hoidosta, verivarotoimista sekä jätteiden oikeasta hävittämisestä. Ulkoasultaan aseptinen opas on A5-kokoinen kirjanen, jossa on laminoidut kannet ja hoitotoimenpiteitä havainnollistavat mustavalkoiset kuvat. Aseptista opasta käytetään perehdytettäessä uusia työntekijöitä ja opiskelijoita. Aseptinen opas on tallennettu A-levykkeelle, jota Kotisairaalan henkilöstön on helppo käsitellä, päivittää ja täydentää. Asiasanat: aseptiikka; hygienia; mikrobi; verinäytteenotto; kanylointi; projekti

3 ABSTRACT Tiihonen, Tuula & Vartiainen, Päivi. An aseptic guidebook for the Hospital at home of Oulu Deaconess Institute. A project work. Oulu 2004, 30 pages, 4 appendices. Diaconia Polytechnic, Oulu Unit, Church community work oriented degree programme in diaconal social welfare, health care and education, Nurse, Deaconess. The purpose of this thesis was to design an aseptic guidebook for the nurses of Oulu Deaconess Institute. Nurses can use this instruction manual when they treat a patient at home. The purpose of this guidebook is to give clear instructions for aseptic working to nurses of Hospital at home. The contents and appearance of the aseptic guidebook was designed in co-operation with the staff of Hospital at home. The guidebook consists of hand hygiene, how to take blood samples, cannulation of blood vessels, central venous catheter and epidural catheter treatment, blood precautions and the correct disposal of refuse. The guidebook is the size of A5. The cover of the guidebook is laminated and the methods of treatment are illustrated by black and white pictures. The aseptic guidebook can be used in the initiation of staff and students. The guidebook has been saved on a diskette. Thus it will be easier to handle, update and complement by the staff of Hospital at home. Keywords: Asepsis; hygiene; microbe; taking of blood samples; catheterisation; project

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT JOHDANTO ASEPTINEN TOIMINTA JA INFEKTIOIDEN EHKÄISY KOTISAIRAALASSA Käsihygienian merkitys kotihoidossa Oikea aseptinen verinäytteenotto kotihoidossa Verisuonikanyylien aseptinen käsittely ja hoito kotihoidossa Epiduraalikatetrin aseptinen hoito kotihoidossa Verivarotoimet ja jätteen käsittely kotihoidossa KOTISAIRAALAN ASEPTISEN OPPAAN -PROJEKTIN SUUNNITTELU Projektiorganisaatio Projektin päätehtävät KOTISAIRAALAN ASEPTISEN OPPAAN -PROJEKTIN TOTEUTUS Aseptisen oppaan sisältöteemat Kuvien suunnittelu ja piirtäminen Aseptisen oppaan graafisen ulkoasun laadinta Projektin päättäminen KOTISAIRAALAN ASEPTISEN OPPAAN - PROJEKTIN ARVIOINTI Projektityöskentelyn arviointi Aseptisen oppaan arviointi Projektibudjetin arviointi POHDINTA...19 LÄHTEET...21 JULKAISEMATTOMAT LÄHTEET...24

5 1. JOHDANTO Säästöpaineiden kohdistuessa erikoissairaanhoitoon, sairauksien tutkimiseen, nopeaan hoidon kehittymiseen ja laajenemiseen, usein iäkkäisiin potilaisiin, ovat synnyttäneet ajatuksen sairaalassa annettavan hoidon järjestämisestä potilaan kotona. Kotisairaala idea lähti pyrkimyksestä hoitaa kuolevia syöpää sairastavia potilaita kotona mahdollisimman pitkään. (Pekkarinen 1998, 2395.) Kotisairaalatoiminta eli sairaalajohtoinen kotisairaanhoito käynnistettiin vuonna 1995 Länsi-Uudenmaan aluesairaalassa Tammisaaressa (Wikström, Weibull & Klockars 1998, 2449). Sairaanhoidosta vastaa Kotisairaalan lääkäri sekä sairaanhoitajat. Kotisairaalaan tullaan potilaiksi, esimerkiksi sairaalaosaston tai yhteispäivystyksen kautta sekä yksityisenä potilaana. Kotisairaalaan siirtyminen on vapaaehtoista ja perustuu potilaan omaan toiveeseen. (Kotisairaala-esite.) Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä Kotisairaalan sairaanhoitajille aseptinen opas, jossa on helposti ja selkeästi luettavissa ohjeet käsihygieniasta, verinäytteenotosta, keskuslaskimo- ja epiduraalikatetrin hoidosta, verivarotoimista sekä jätteiden hävittämisestä. Aseptinen opas on yksi Kotisairaalassa käytettävän laatukäsikirjan osa, jonka ohjeilla pyritään vaikuttamaan ja kehittämään sairaanhoitajien työtapoja kotona hoidettavien potilaiden kanssa. Sairaanhoidossa esiintyy useita tekijöitä, jotka altistavat infektioille, esimerkiksi potilaan vastustuskyvyn heikkeneminen perussairauden myötä, aseptisen toiminnan laiminlyönti, bakteerit ja virukset. Aseptinen toiminta on ajankohtainen aihe myös kotona tehtävissä hoitotoimenpiteissä, koska esimerkiksi MRSA:ta eli Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureusta on tavattu kotona. Sairaanhoitaja voi hyvällä aseptisella toiminnalla estää, poistaa tai tuhota mikro-organismeja elävästä kudoksesta tai steriilin materiaalin pinnalta. Toimimalla aseptisesti vähennetään potilaiden kärsimystä sekä voidaan vaikuttaa hoitokustannuksiin.

6 6 2. ASEPTINEN TOIMINTA JA INFEKTIOIDEN EHKÄISY KOTISAIRAALASSA Kotisairaalassa hoidetaan infektiopotilaita, leikkauksen jälkihoitopotilaita, neurologisia potilaita, esimerkiksi halvaantuneita, syöpää sairastavia potilaita, saattohoitopotilaita, keuhko- ja diabetes potilaita (Kotisairaala-esite). Nykyaikaisessa kotisairaanhoidossa esiintyy useita tekijöitä, jotka altistavat potilaat infektio-ongelmille (Eskola & Takala 1998, 35). Infektiolla tarkoitetaan biologisen tekijän eli bakteerin, viruksen, sienen, hiivan, homeen tai tietyn loisen eli mikrobin tunkeutumista elimistöön, ja jos siitä seuraa sairaus, on kyseessä infektiotauti (Holmström 1998, 468). Hoidoissa käytetään monimutkaisia hoitovälineitä, esimerkiksi verisuonikanyyleja, keskuslaskimokatetreja, epiduraalikatetreja, nesteensiirtolaitteita sekä syöttöletkuja, jotka voivat aiheuttaa infektion leviämisen potilaaseen. Hoitovälineiden oikea hoitaminen ja käsittely vaatii henkilökunnalta tietoa ja taitoa, jotta pystyttäisiin ehkäisemään infektioita. (Holttinen 2000, 60.) Samoja hoitovälineitä käytetään myös Kotisairaalan potilailla. Heikentyneen vastustuskyvyn vuoksi Kotisairaalan potilaiden infektioriski kasvaa, joten toimimalla aseptisesti ennalta ehkäistään ja estetään infektioiden saamista ja leviämistä. Kotona tehtäviä toimenpiteitä ei tarvitse tehdä steriilisti vaan puhtaasti aseptisella tavalla. Aseptinen toiminta tekee kotona hoidettavien potilaiden hoidon yhtä turvalliseksi ja luotettavaksi kuin sairaalassa. Infektioiden ehkäisy vähentää potilaan kärsimyksiä ja hoitokustannuksia sekä mahdollistaa potilaan hoitamisen kotona, johon myös Wikström ym. tutkimuksessaan viittaavat. (Wikström ym. 1998, ) Kotona potilas on usein tekemisissä vain lähimpien omaisten kanssa, ja suoraa yhteyttä toisiin potilaisiin ei ole. Infektioiden leviämisen mahdollisuus kuitenkin on olemassa, koska Kotisairaalan sairaanhoitajat käyvät useiden potilaiden luona päivän ja illan aikana. Tärkein infektioiden ehkäisy on henkilökunnan käsien desinfiointi ennen potilaan kriittisten alueiden koskettamista ja kontaminaation jälkeen. (Ojajärvi, Elomaa & Kujala 1999, 181). Kontaminaatio tarkoittaa tilapäisen mikrobin läsnäoloa iholla tai limakalvoilla ilman elimistön reaktiota (Eskola & Takala 1998, 36 37).

7 7 Pittet ym. ovat tutkineet käsihygienian noudattamista sveitsiläisessä opetussairaalassa vuosina Tutkimuksen mukaan sairaanhoitajat noudattavat käsihygieniaa eniten verrattuna muihin työntekijöihin sairaalassa, mutta noudattamisprosentti oli vain 68,8. Käsihygienian noudattaminen vähentää sairaalaperäisiä infektioita sekä MRSA:n leviämistä. (Pittet, Hugonnet, Harbarth, Mourouga, Sauvan, Touveveneau & Perneger, ) MRSA leviää usein hoitohenkilökunnan välityksellä (Vuopio-Varkila & Kotilainen 2003). Suomessa todetaan uusien MRSA tapausten lisääntyminen vuosittain. Vuonna 2002 todettiin yli 500 uutta tapausta. (Pelkola, Tapanainen, Siikamäki & Kyrönseppä 1998, 35.) Kotisairaalassa hoidetaan lähes yhtä huonokuntoisia potilaita kuin sairaalan vuodeosastoilla, joten esimerkiksi MRSA:n tai infektioiden leviämisen mahdollisuus on olemassa Käsihygienian merkitys kotihoidossa Käsihygienia tarkoittaa käsiin kohdistuvaa toimenpidettä, jolla pyritään vähentämään infektioiden sekä niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien kautta (Ojajärvi ym.1999, 166). Käsihygienia on aseptisen toiminnan perusta ja se on avainasemassa aseptisen toiminnan onnistumisessa myös kotona. Käsihygienia vähentää ja estää infektioiden syntymistä. Kinnari ja Kujala tutkivat käsihygieniaa Kymenlaakson keskussairaalan leikkausosastolla, päiväkirurgisella poliklinikalla, synnytysvuodeosastolla ja synnytyssalissa. Tutkimuksessa tuli ilmi, että osa hoitotyöntekijöistä ei voinut uskoa, että käsihygienian laiminlyöminen voi olla riski potilaalle, eivätkä he uskoneet mikrobien tarttuvan omien käsiensä kautta. (Kinnari & Kujala 2001.) Kotona hoidettavilla potilailla vastustuskyky on heikentynyt sairauden myötä ja infektioriski kasvanut. Mikrobit elävät käsissä useamman tunnin ajan ja hoitohenkilökunta voi siirtää ne käsien välityksellä potilaasta toiseen. Esimerkiksi MRSA tarttuu kosketustartuntana eritteiden välityksellä. MRSA tartunta johtaa terveellä henkilöllä hetkelliseen kolonisaatioon, jolloin bakteeria löytyy 3 5 tunnin ajan tartunnan saaneen käsistä tai nenästä. (Meurman 2003, 59.) Kolonisaatiolla tarkoitetaan aiheuttajamikrobin lisääntymistä isäntäelimistössä, joka ei aiheuta infektiota kantajalle. Kantaja on välillinen infektion aiheuttaja. (Vueno & Grönroos 1999, 43.)

8 8 Hyvä käsihygienia ei riitä, jos hoitohenkilökunta käyttää sormuksia, kelloja ja koruja työvuoron aikana. Yksi mahdollinen mikrobien levittäminen hoitotilanteissa on sormusten ja korujen käyttö (Ojajärvi ym. 1999, 181). Harjoittelujen aikana useissa harjoittelupaikoissa osa työntekijöistä käytti sormuksia, kelloja ja koruja. Silvennoinen tutki terveydenhuollon käsihygieniaa, johon osallistui 14 lääkäriä, 12 hammaslääkäriä, 47 sairaanhoitajaa sekä 168 muita potilastyöhön osallistuvaa henkilöä. Noin 240 tutkimukseen osallistunutta hoitotyöntekijää käytti kelloja ja sormuksia työaikana aina tai usein 32% ja rannekoruja aina tai usein 5%. (Silvennoinen 2002, 31.) 2.2. Oikea aseptinen verinäytteenotto kotihoidossa Verinäytteenotto on lyhyt ja nopea toimenpide. Näytteenoton jälkeen voi esiintyviä laskimotulehduksia, jotka aiheutuvat iholla olevista bakteereista tai vaatetuksesta irtaantuvista kuiduista (Makkonen & Tuokko 1998, 67). Kotona hoidettavan potilaan iholla voi olla enemmän partikkeleita, jotka voivat joutua verinäytteenoton yhteydessä laskimoon. Partikkeleilla tarkoitetaan erilaisia vaatteista irtoavia kuituja. Laskimotulehdusriskiä voidaan estää ihon puhdistuksella. Puhdistus tapahtuu joko aloittamalla kiertoliikkeellä näytteenottokohdan keskeltä ja etenemällä siitä koko ajan kauemmas tai pyyhkäisemällä kerran yhdellä ihonpuhdistuslapulla. (Makkonen & Tuokko 1998, 67.) Aseptisella toiminnalla myös vähennetään tai estetään erilaisia veritartuntoja sekä potilaasta hoitajaan että hoitajasta potilaaseen. Kotona hoidettava potilas voi sairastaa esimerkiksi hepatiittia Verisuonikanyylien aseptinen käsittely ja hoito kotihoidossa Ääreisosien eli perifeeristen suonien verisuonikanyloinnissa saadaan suora yhteys verenkiertoon pitemmäksi aikaan. Verisuoniin asetettu kanyyli alentaa terveenkin ihmisen puolustuskykyä rikkoessaan ihon, joka suojaa elimistöä ympäristön mikrobeja vastaan. Katetri-infektion syntytapaan vaikuttavat verisuonikanyylin paikallaan oloaika sekä sijainti. Infektio syntyy kantakappaleen kontaminoitumisesta, mikäli kanyyli on ollut suonessa yli 30 vuorokautta. Pistoaukosta leviävä infektio on tavallisempi alle 10 vuorokautta kestäneen katetrisaation yhteydessä. (Kotilainen & Routamaa 1999, , Syrjänen 2001, 275.) Kotona hoidettavilla potilailla käytetään verisuonikanyyleja.

9 9 Kotisairaalan sairaanhoitajat laittavat tarvittaessa kanyylin potilaalle perifeeriseen suoneen. Kanyylit voivat olla potilaalla useista päivistä viikkoihin, jolloin potilaan infektioriski kasvaa. Keskuslaskimokatetri asetetaan yleensä vena subclaviaan eli solislaskimoon tai vena jugularikseen eli kaulalaskimoon (Korte, Rajamäki, Lukkari & Kallio 2000, 238). Se laitetaan yli kolme päivää kestävään hoitoon (Nurminen 2001, 399, Hynynen 1999, 272). Katetrit ovat yksi-, kaksi- tai kolmitiehyisiä. Keskuslaskimokanylointia tarvitaan esimerkiksi pitkään tapahtuvassa neste- ja lääkehoidossa sekä parenteraalisessa eli ruoansulatuskanavan ulkopuolisessa ravitsemuksessa. Voimakkaat liuokset, esimerkiksi rasvaliuokset ja tietyt lääkeaineet, annetaan keskuslaskimoon, koska ne ärsyttävät perifeeristä eli ääreislaskimoa. (Hynynen 1999, ) Liuokset ja lääkkeet voidaan antaa niitä sekoittamatta toisiinsa (Korte ym. 2000, 238). Osalla Kotisairaalan potilaista käytetään keskuslaskimokatetreja. Infektioiden määrää lisäävät myös katetrin pitkä käyttöaika ja käsittely. Oikealla aseptisella kanyylien ja katetrien käsittelyllä ja hoidolla voidaan ehkäistä infektioita kotona ja sairaalassa. Infektioiden ehkäisyllä vähennetään potilaiden kuolleisuutta, mikrobilääkkeiden käyttöä sekä niiden aiheuttamia mikrobiresistenssejä ja alennetaan hoitokustannuksia. (Holttinen 2000, 60, Rantala 2001, 21.) Nuutisen tutkimuksen mukaan hoitohenkilökunta levittää tautia aiheuttavia mikrobeja hoitoympäristöön, jossa ne voivat säilyä pitkiä aikoja ja siirtyä edelleen käsien kautta potilaan injektioportteihin tai toiseen potilaaseen. Potilaiden injektioportteja käsitellään ohjeiden vastaisesti likaisin käsin. (Nuutinen 2000, 12.) Kanyyli-infektiot ovat yleisimpiä vierasesineinfektioita. Sairaalasyntyisistä sepsiksistä eli tilanteista, joissa potilaalla todetaan infektion aiheuttama järjestelmällinen tulehdus, 80 % on kanyyliperäisiä. Infektiot voidaan estää noudattamalla oikeita työskentelytapoja ja huolellista aseptiikkaa. Ehkäisevällä toiminnalla säästetään potilaan kärsimyksiä sekä rahallisia kustannuksia. (Kotilainen & Routamaa 1999, 422, 427, Blomster, Mäkelä, Ritmala-Castren, Säämänen & Varjus 2001, ) Kanyylisepsispotilaan hoito edellyttää aina sairaalahoitoa. Sairaalahoito mahdollistaa lisäsairauksien saamisen potilaan alentuneen vastustuskyvyn vuoksi. Ehkäisemällä erilaisten infektioiden syntyä potilaan hoitoa voidaan jatkaa kotona.

10 Epiduraalikatetrin aseptinen hoito kotihoidossa Epiduraalikatetri laitetaan epiduraalitilaan, joka sijaitsee selkärangankanavassa kovakalvon lehtien välissä, jossa on laskimoita ja rasvakudosta (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björqvist 1999, 529). Epiduraalipuudutusta käytetään kestoepiduraalipuudutuksena katetrin avulla sekä leikkauksen jälkeisen että kroonisen kivun hoidossa kaulan, rintarangan, vatsan ja alaraajojen alueella (Pitkänen & Haasio 1999, 377). Kotona hoidetaan esimerkiksi syöpää sairastavia potilaita, joilla menee kipulääkitys epiduraalitilaan. Epiduraalikatetria käytetään pitkäaikaisessa hoidossa. Oikealla katetrin aseptisella hoidolla estetään epiduraalikatetri-infektioiden syntyä ja potilas voidaan hoitaa mahdollisimman pitkään omassa kodissa Verivarotoimet ja jätteen käsittely kotihoidossa Verivarotoimenpiteet kuuluvat kaikkeen toimintaan missä ollaan veren kanssa tekemisissä. Verivarotoimella voidaan estää veren kautta tapahtuvaa tartuntaa potilaasta hoitajaan, mutta myös hoitajasta potilaaseen. Harjoittelujen aikana huomio kiinnittyi useasti tapahtuneeseen neulojen kuljettamiseen ilman neulankeräysastiaa. Neula laitettiin neulankeräysastiaan vasta hoitotyöntekijöiden työtiloissa. Terveydenhuoltohenkilöstön työperäisistä veritapaturmista raportoidaan noin 75 % neulanpistoturmiksi (Anttila, Kalima & Ristola 2000, 2217). Hoitohenkilökunnan tartuntavaara liittyy tauteihin, joissa virusten esiintyminen veressä on pitkäkestoista ja niiden veripitoisuus suhteessa tartuttavaan annokseen on suuri. Tällaisia viruksia, joilla on merkitystä hoitotyöntekijöiden tartuntariskeinä, ovat hepatiitti B, hepatiitti C ja HIV. Suojakäsineiden käyttö ei estä neulanpistoa, mutta vähentää ihon sisään joutuvan verimäärän alle puoleen paljaaseen ihoon verrattuna. (Meurman 2003, 61, 64.) Kotona hoidettavilla potilailla voi olla tartuntavaarallisia viruksia, jotka voivat tarttua neulanpistotapaturman yhteydessä hoitotyöntekijään. Työperäisiä verialtistuksia voidaan estää laittamalla käytetyt neulat ja muut terävät esineet suoraan neulankeräysastiaan (Anttila ym. 2000, 2224).

11 11 Jätteiden käsittely kotona on yhtä tärkeää kuin sairaalassa, koska jätteet voivat sisältää veritartuntavaarallisia eritteitä. Jätteitä ei jätetä kotiin, koska eritteet ovat hyvä elatusalusta mikrobeille. Jätteet viedään mustassa jätesäkissä joko suoraan jäteastiaan tai pistävät ja viiltävät ja veritartuntavaaralliset jätteet niille sovittuun tilaan, josta ne kuljetetaan jätteiden käsittelyalueelle ohjattuun paikkaan. (Oulun Diakonissalaitoksen jäteohje- kansio 2002.) 3. KOTISAIRAALAN ASEPTISEN OPPAAN -PROJEKTIN SUUNNITTELU Aluksi selvitettiin, mikä projekti ja työskentely on, jonka jälkeen perehdyttiin aseptiikkaa käsittelevään kirjallisuuteen sekä eri projektitöihin. Projekti voi olla hanke tai suunnitelma, joka pitää suunnitella, organisoida, toteuttaa, valvoa, seurata ja arvioida tarkasti. (Itkonen 2000, 302, Vilkka & Airaksinen 2003, 48.) Projektin suunnittelu aloitettiin helmikuussa 2003 yhdessä Kotisairaala-verkostot projektipäällikön kanssa. Projektisuunnitelman kirjoittaminen alkoi huhtikuussa Se vastaa toiminnallisten töiden toimintasuunnitelmaa. Suunnitelmassa selvitetään projektin tarkoitus, tavoite, rajaukset, tehtäväjako, aikataulu ja kustannusarvio. (Vilkka & Airaksinen 2003, 49.) Tietoa aseptiikasta haettiin eri tutkimuksista, Oulun yliopistollisen sairaalan hygieniahoitajalta sekä kirjallisuudesta. Avoin Diakonia-ammattikorkeakoulu järjesti syksyllä 2003 aiheeseen sopivan luennon Infektiot uhka hyvinvoinnille -aseptinen toiminta asiakas- ja hoitotyössä. Kirjallisuuteen perehtyminen on tärkeää, jotta löydetään viimeisimpiä tutkimuksia ja toisaalta on tärkeää pyrkiä arvioimaan tehtyjä tutkimustuloksia (Lind 2001, 17). Toukokuussa 2003 opinnäytetyöseminaarissa esitettiin projektisuunnitelma, jossa saatiin muutosehdotuksia ja suunnitelma hyväksyttiin kesäkuussa Kustannusarvio aseptisen oppaan painamiseen saatiin soittamalla eri painoliikkeisiin. Koko projektin taustatukena toimi suunnitelman tekeminen.

12 12 Ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa tarkastettiin suunnitelma sekä rajattiin ohjeet aseptiseen oppaaseen. Tehtyjen muutosten jälkeen Kotisairaalan palvelupäällikkö allekirjoitti opinnäyteyhteistyösopimuksen. Aseptisen oppaan työstäminen aloitettiin kokouksen jälkeen Projektiorganisaatio Projektia varten perustetaan projektiorganisaatio. Projektiin kuuluvilla henkilöillä on projektin tarvitsema asiantuntijuus. Organisaation rakenteeseen vaikuttaa osapuolten lukumäärä, projektin laajuus ja kesto. Pienten projektien organisaatio voi muodostua opiskelijoista ja heidän ohjaajistaan. Projektin tavoitteena on saada tilaajalle laadukas ja käyttökelpoinen tuote. (Manninen, Maunu & Läksy 1998, 25.) Projektityöskentely vaatii useiden asiantuntijoiden ja tahojen välistä yhteydenpitoa sekä jokaisen jäsenen vastuullisuutta, joustavuutta, yhteistyökykyä ja vuorovaikutustaitoja. Projektin etenemisvaiheet on projektin asettaminen, suunnittelu, toteutus ja päättäminen. Projektiorganisaatiota voidaan täydentää erilaisilla tuki- ja asiantuntijaryhmillä projektin tehtävän edellyttämän osaamisen varmistamiseksi. (Virkki & Somermeri 1997, 4.) Tukiryhmän jäsenet ovat ulkopuolisia asiantuntijoita, joilta saadaan ohjausta ja neuvoja ratkaisuille. (Manninen ym., 25.) 3.2. Projektin päätehtävät Projektin ensimmäisenä tehtävänä oli projektin asettaminen. Yhteistyössä Kotisairaalan henkilökunnan sekä Kotisairaala-verkostot projektipäällikön kanssa sovittiin aseptisen oppaan tekemisestä Kotisairaalan sairaanhoitajien käyttöön. Toisena päätehtävänä oli projektisuunnitelman laatiminen. Kolmantena päätehtävänä oli aseptisen oppaan suunnittelu. Tuotteen suunnittelu aloitettiin, kun oli päätetty tuotteesta. Neljäntenä päätehtävänä oli projektityön viimeistely, johon kuuluivat loppuraportin kirjoittamien ja projektin päättäminen.

13 13 4. KOTISAIRAALAN ASEPTISEN OPPAAN -PROJEKTIN TOTEUTUS Aiheen valinnan jälkeen aloitettiin tuotteen eli aseptisen oppaan suunnittelu. Tuote voi olla esine tai palvelu, joka tyydyttää asiakkaan tai asiakasryhmän tarpeita. (Manninen ym. 1998, 29.) Tuotteen tulee olla selkeästi rajattavissa, hinnoiteltavissa ja sisällöltään täsmällinen. Tässä vaiheessa huomioitavia seikkoja olivat oppaan sisältö, asiantuntijatieto sekä asiakasprofiili, eli kenelle aseptinen opas tehdään ja mitä tietoa sillä halutaan saada. Ottamalla huomioon nämä eri seikat suunniteltavan tuotteen kannalta taataan sille hyvä laatu. Laadulla tarkoitetaan tuotteen ominaisuuksista muodostuvaa kokonaisuutta, johon perustuu tuotteen kyky täyttää siihen kohdistuvat odotukset. Laadukas, kilpailukykyinen ja elinkaareltaan pitkäikäinen tuote syntyy tuotekehitysprosessin kautta. (Jämsä & Manninen 2000, 13, 8, 128.) Tuotteen suunnittelu ja kehittäminen jäsentyivät tuotekehityksen perusvaiheiden kautta. Päätös aseptisesta oppaasta oli tehty jo projektin alkuvaiheessa, ja pääpaino oli sen valmistamisessa. Aseptisen oppaan kirjoittaminen aloitettiin lokakuussa Sisältöteemat muodostuivat yhteistyössä Kotisairaalan henkilöstön kanssa. Sisällön valintaan vaikuttivat Kotisairaalan henkilöstön omat toiveet ja tarpeet sekä aiheen ajankohtaisuus. Asiasisällön selvittäminen edellytti tutustumista myös tutkimustietoon aiheista. Tutkimuksissa nousi toistuvasti esille käsihygienian ja aseptiikan merkitys hoitotoimenpiteissä, joka vahvisti aseptisen oppaan sisällön tärkeyden ja ajankohtaisuuden. Materiaali ja kuvat haettiin eri kirjastoista, internetistä, haastattelemalla Diakonissalaitoksen ja Oulun yliopistollisen sairaalan hygieniahoitajaa ja Diakoniaammattikorkeakoulun ohjaavia opettajia. Tekstin synnyttämisessä pyrittiin prosessiin, missä teksti hahmottui, jäsentyi ja jalostui (Ikävalko 1995, 77 78). Päämääränä oli tuottaa tekstiä, jota on helppo ymmärtää ensilukemisella, ja ettei lukijan tarvitsisi arvailla tekstin ydinajatusta. Tämä mahdollistui tekemällä yhteistyötä ohjausryhmän kanssa. Aseptisen oppaan tekeminen jaettiin osa-alueisiin, jotka yhdistettiin, piirrokset liitettiin ja kirjoitusasu yhtenäistettiin. Kotisairaalaan lääkäri, hygieniahoitaja ja laatuvastaava

14 14 sairaanhoitaja sekä opinnäytetyön ohjaavat opettajat ja opponentit varmistivat tietojen oikeellisuuden Aseptisen oppaan sisältöteemat Aseptisen oppaan aiheista ensimmäisenä oli käsihygienia, koska sitä pidetään tänä päivänä yksinkertaisimpana, halvimpana ja tehokkaimpana yksittäisenä toimenpiteenä infektioiden ennaltaehkäisyssä hoitotyössä. Käsihygienia on myös tärkeää mikrobiresisistenssin eli vastustuskyvyn kehittymisen ja leviämisen estossa. (Nuutinen 2000, 5.) Käsihygienian tarkoituksena on osoittaa, että se on perusta aseptiselle työskentelylle. Usealla hoitotyöntekijällä on esimerkiksi käsitys siitä, että omat kädet eivät voi levittää mikrobeja, joka johtaa puutteelliseen käsihygieniaan. Tämän osoittavat myös tutkimukset. Käsihygienialla voidaan estää vakavienkin infektioiden leviäminen esimerkiksi MRSA:n. Osoitettaessa käsihygienian merkitys aseptisessa toiminnassa voidaan mahdollisesti lisätä hoitotyöntekijöiden omaa asennetta aseptiseen työskentelyyn. Toisena aiheena oli verinäytteenotto, koska verinäytteiden ottajilla on erilaisia käsityksiä ihon puhdistamisesta ennen verinäytteenottoa. Oikealla aseptisella ihon puhdistuksella voidaan estää näytteen oton jälkeen esiintyviä laskimotulehduksia. Laskimotulehduksen ilmaantuessa ihon puhdistamatta jättäminen voi vaarantaa potilasturvallisuuden. (Makkonen & Tuokko 1998, 67.) Aseptisella verinäytteenotolla suojellaan myös mahdollisten tarttuvien tautien saaminen, koska ollaan tekemisessä veren kanssa. Neulanpistotapaturmia voidaan ehkäistä kehittämällä turvallisempia työtapoja. Kolmantena aiheena käsiteltiin verisuonikanylointia, koska henkilökunnan puutteellinen käsihygienia ja huolimaton verisuonikanyylien käsittely lisäävät esiintyvien kanyyli-infektioiden määrää (Syrjänen 2001, 277). Verisuonikanylointi on tavallinen toimenpide Kotisairaalan potilaalle. Kotona tehtävä toimenpide vaatii samanlaisen aseptiikan kuin sairaalaolosuhteissa, koska katetri-infektiot ovat mahdollisia myös kotona. Neljäntenä aiheena olivat keskuslaskimo- ja epiduraalikatetrin hoito, koska keskuslaskimokatetrit aiheuttavat arviolta 90 % sairaalasyntyisistä katetriperäisistä sepsiksistä. Katetrisepsis huonontaa potilaan perussairauden ennustetta, pidentää

15 15 hoitoaikaa noin seitsemän vuorokautta sekä siihen liittyy %:n kuolevuus. (Syrjänen 2001, 274.) Epiduraalikatetri-infektioiden vakavimpina seurauksia voivat olla absessi eli märkäpesäke, meningiitti eli aivokalvontulehdus, selluliitti eli sidekudostulehdus tai kuolema (Baer & Jussila 1999, 389). Kotona hoidettavilla potilailla keskuslaskimo- ja epiduraalikatetrien hoito on lisääntynyt, koska suonensisäistä lääkitystä voidaan antaa kotona. Keskuslaskimokatetri on yhteydessä suoraan isoon verenkiertoon ja epiduraalikatetri epiduraalitilaan, jolloin aseptiikan merkitys toimenpiteiden aikana kasvaa vakavan infektioriskin vuoksi. Viidentenä aiheena olivat verivarotoimi ja jätteiden käsittely. Verivarotoimissa on olennaista pisto- ja viiltohaavojen välttäminen sekä suojainhoito veritartunnan ehkäisemiseksi (Kujala & Hassi 1999, 337). Lisääntyneet verutartuntavaaralliset sairaudet, jotka leviävät veren välityksellä, aiheuttavat hoitohenkilökunnalle suuremman vaaran saada veritartunta. Hoitohenkilökunta voi tartunnan saatuaan levittää sen eteenpäin. Tartuntavaara on olemassa myös jätteisiin tulleiden eritteiden välityksellä. Tämän vuoksi jätteiden oikealla käsittelyllä ehkäistään mahdollisten tartuntatautien leviämistä myös kotona Kuvien suunnittelu ja piirtäminen Aseptisen oppaan ulkoasuun valittiin kuvia eri kirjoista. Kuvan viesti tavoittaa vastaanottajan paremmin, koska kuvan vastaanottaminen ei vaadi yhtä paljon aktiivisuutta kuin sanallinen viesti. Kuvan ymmärtäminen ei vaadi vastaanottajalta kielitaitoa eikä muitakaan erityisvalmiuksia. Yksi kuva voi sisältää monta merkitystä tai viestiä. (Loiri & Juholin 1998, 52.) Aseptisen oppaan kuvat piirsi graafista suunnittelua opiskeleva opiskelija. Piirtäjä piirsi kuvat tussilla ja lähetti ne sähköpostilla, jonka jälkeen kuvat muokattiin Word- ohjelmalla. Kuvat ovat mustavalkoisia, koska hyvin painetulla mustavalkokuvalla on usein suurempi huomioarvo kuin värikuvalla (Loiri & Juholin 1998, 56) Aseptisen oppaan graafisen ulkoasun laadinta Typografiaan eli painoasuun kuuluu kirjainten valinta, ladelman muotoilu ja marginaalin määrittely. Painoasu saattaa sanoman muotoon, joka vaikuttaa tekstin

16 16 sisältöön ja viestin perille menoon. Se on keino saada lukija kiinnostumaan, perehtymään julkaisuun tai sen osaan. Painoasu on vahva visuaalinen eli näköaistia koskeva elementti, joka voi joskus korvata kuvan. Sillä voidaan parantaa asian painoarvoa, jos kuva ei ole kovin informatiivinen. Kuitenkin kuva ja painoasu tukevat toisiaan, joka tekee lukemisen miellyttäväksi. (Loiri & Juholin 1998, ) Aseptinen opas tehtiin A5 kokoon Microsoft Word -ohjelmalla. A4 - koko olisi ollut liian suuri sairaanhoitajan laukkuun, minkä toivat esille myös Kotisairaalan sairaanhoitajat. Laminoituihin kansilehtiin päädyttiin, koska ne ovat kestävämmät. Oikean reunan, yläja alareunan marginaaliksi laitettiin yksi ja puoli senttimetriä sekä vasemman reunan marginaaliksi kaksi senttimetriä. Kirjoitettu teksti tasattiin vasemmalle sivulle, koska muuten tekstiin olisi jäänyt tasausvälejä. Oikean sivun teksti annettiin muotoutua vapaasti. Kirjasintyyppinä käytettiin Comic Sans MS:ää, koska teksti oli selvää tulostetussa versiossa, vaikka riviväli oli yksi. Fontti- kokona oli 12, koska pienempi koko oli ollut epäselvää ja isompi vei liikaa sivutilaa. Sivumääräksi arvioitiin 15 kansisivujen lisäksi. Paperin laadun valitsi Diakonissalaitoksen paino. Logo-merkkinä on Kotisairaalan käyttämä sininen risti sekä merkin alle kirjoitettu Oulun Diakonissalaitos. Logo tarkoittaa yrityksen nimeä, liikemerkkiä tai niiden yhdistelmää. Logo on yrityksen nimen vakiintunut tapa, miten yrityksen nimi kirjoitetaan. Liikemerkki on visuaalinen merkki tai symboli, ja sitä käytetään logon yhteydessä tai yksin. Logo ja liikemerkki ovat pysyviä tekijöitä yritykselle. (Ikävalko 1995, ) Diakonissalaitoksen käyttämän yhtenäisen pohjan etu- ja takakanteen saatiin Diakoniaammattikorkeakoulun atk-tukihenkilöltä. Tarvittavat muutokset tehtiin valmiiseen pohjaan, joka sopi Kotisairaalan imagoon. Kansikuvan värit valittiin Kotisairaalan muiden esitteiden mukaisiksi. Kannen tunnusvärinä käytettiin Kotisairaalan sinistä väriä. Etukannen alaosaan laitettiin tummansininen risti, jonka alle lisättiin kirjoitus Oulun Diakonissalaitos. Tunnusväri on yleensä yrityksen logon tai liikemerkin väri (Ikävalko 1995, ). Aseptisen oppaan sivut haluttiin säilyttää valkoisina, koska mustavalkoiset kuvat erottuvat paremmin ja kokonaisuus on puhdas.

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Pisto- ja viiltotapaturman sattuessa

Pisto- ja viiltotapaturman sattuessa Pisto- ja viiltotapaturman sattuessa Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 17.10.2016 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p.040-5094107 Infektioiden torjuntayksikkö

Lisätiedot

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Helena Ojanperä Hygieniahoitaja/osastonhoitaja 5.10.2012 Alueellinen infektioiden torjunnan koulutuspäivä Hoitoon liittyvät infektiot avohoidossa

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P)

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) 20.11.2007 26.2.2008 Eläytymismenetelmä (role-playing) J. Eskola, J. Suoranta R. Rajala, P. Hakkarainen - sosiaalitieteet, kasvatustieteet, tulevaisuudentutkimus Kehystarina

Lisätiedot

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO GRAAFINEN OHJEISTO 1.1.2016 1 Sisällys 1. Tunnus... 4 2. Värit... 5 3. Suoja-alue... 6 4. Typografia... 6 5. Käyntikortti... 7 6. Lomakkeisto... 8 7. Kirjekuoret... 9 8. PowerPoint... 10 9. Ilmoittelu...

Lisätiedot

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Ohje henkilökunnalle 1 Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Infektioiden torjunta perustuu tartuntareittien katkaisuun. Infektioiden torjunta edellyttää hyvää käsihygieniaa ja aseptisia työtapoja.

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta

Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Infektioyksikkö Sisätautien vastuualue Toimialue 1 Tays Kekä mää oon, missä me ollaan ja oonks

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

PROJEKTIN SUDENKUOPAT. f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY

PROJEKTIN SUDENKUOPAT. f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY PROJEKTIN SUDENKUOPAT f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY 18.1.2011 TEHTÄVÄ Mitä sudenkuoppia esiintyy projektin eri prosesseissa (vaiheissa)? Miten ne voitaisiin välttää? Jouni Huotari 19.3.2012 2 Sudenkuoppia

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018

Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018 Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018 Hyväksytty 16.3.2015 1 TUTKINNON OSA 1 (10 ov) (VHPT1)/ Infektioiden torjunta ja hygieniakäytänteiden

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

IV-kanyylien käsittely

IV-kanyylien käsittely IV-kanyylien käsittely Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 Hygieniahoitaja Tuula Keränen infektioiden torjuntayksikkö, OYS Puh 0405094097 Sisältö

Lisätiedot

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 TUTKIELMA 5 OP 402964A Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 Aikataulu Orientaatiojakso 21.3.-3.4.2016 Opponointijakso 2.5.-29.5.2016 Opintojakso päättyy 29.5.2016 Tutkielman

Lisätiedot

Hygieniayhdyshenkilötoiminta Tampereen kaupungilla

Hygieniayhdyshenkilötoiminta Tampereen kaupungilla Hygieniayhdyshenkilötoiminta Tampereen kaupungilla Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät Tampereella 15. 5. 2014 Eeva-Liisa Lahtinen, hygieniahoitaja Tampereen kaupunki Avopalvelut Hygieniayhdyshenkilötoiminnan

Lisätiedot

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno Valmistelu Suunnittelu ja organisointi Aloitus Toteutus Päätös Projektiidea, tarjous ja into tehdä! Valmentajan / ohjaavan opettajan nimeäminen Projektitiimin kokoaminen / roolit Sopimus toimeksiantajan

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, hoidon ja ohjauksen kirjallisen suunnitelman hoitotyön

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, hoidon ja ohjauksen kirjallisen suunnitelman hoitotyön Haavan hoito jalkojenhoidossa Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja toteuttaminen Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 1. TOT -tutkinta ja sen kehittäminen TOT -tutkintakäytännön ja - raporttien kehittämisehdotuksia

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015

KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015 KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 215 Käsihygienian yhtenäinen käytäntö KhYHKÄ Hoitotyön Tutkimussäätiön (Hotus) ja OYS:n kehittämä (211) taustalla WHO:n Five Moments ohjelma perustuu

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) :LOPD 0LNl:LOPDRQ" Wilma on internetin kautta toimiva liittymä opettajille, oppilaille ja näiden huoltajille. Se ei ole käyttäjän koneella oleva

Lisätiedot

ABMcomposite Graafinen ohjeisto 1.0

ABMcomposite Graafinen ohjeisto 1.0 Esipuhe Tämä kevyt graafinen ohjeisto antaa perusohjeet ABMcompositen visuaalisten elementtien käytöstä markkinointiviestinnässä. Eri viestintätilanteissa harkitusti ja johdonmukaisesti käytetty visuaalinen

Lisätiedot

Opinnäytetyön prosessikuvaus

Opinnäytetyön prosessikuvaus OPTISEN MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO Opinnäytetyön prosessikuvaus Raportti, PAL hanke, TP 2.2 Versio: 13.8.08, tekniikan johtoryhmän hyväksymä. Harri Pikkarainen, Jani Sipola, Kemi-Tornion amk, tekniikka

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 18.11.2015 MRSA MRSA-tapausten määrät kasvavat VSSHP:n alueella Usein avohoidossa

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA?

RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? Melina Bister, Helsingin yliopiston kielikeskus Kielikeskuslaisten Minikonferenssi IV, 26.11.2015 ITSENÄINEN

Lisätiedot

Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit)

Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit) Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit) Kevät 2016 Aloitusluento 20.01.2016 TkT Eero Hiltunen 1 Tänään Yleistä kandidaattiseminaarista Aikataulut ja osasuoritukset Aiheet ja ohjaajat

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Havainnoinnilla käsihygienian parempaan toteutukseen?

Havainnoinnilla käsihygienian parempaan toteutukseen? Havainnoinnilla käsihygienian parempaan toteutukseen? Terveyskeskusten ja pitkäaikaislaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 4.5.215 Hygieniahoitaja Tuula Keränen, puh 4 59497 Potilaalla on oikeus

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Oiva Akatemia Graafinen ohje 2008

Oiva Akatemia Graafinen ohje 2008 Oiva Akatemia Graafinen ohje 2008 Alustava 19.11.2008 Oiva Akatemia Graafinen ohje 2008 2 (10) 1 Markkinointitunnus Oiva Akatemian markkinointitunnus muodostuu tyylitellyistä oranssista O- ja harmaasta

Lisätiedot

Kandidaatin tutkielman arviointien koonti

Kandidaatin tutkielman arviointien koonti Kandidaatin tutkielman arviointien koonti Arvioinnit koottu: 7.12.2009 Kokoajat: Sanna Kinnunen, Hanna Mäkelä ja Camilla Suikki 14 vastaajaa - 5 kehityspsykologian sektori - 8 kliinisen psykologian sektori

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (6) 18 Lausunto kuparisia kosketuspintoja ja infektioita koskevasta valtuustoaloitteesta HEL 2011-007800 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan

Lisätiedot

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla Työnhaun lähtökohtia mitä osaat mitä haluat millä ehdoilla Työpaikat haussa.. Avoimet paikat julkinen haku Kaikki näkee, kaikki hakee Kilpailutilanne Hakemuksia paljon Avoimet paikat ei julkinen Tieto

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VARHAISKASVATUKSEN TYÖRYHMÄ MUISTIO 3/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VARHAISKASVATUKSEN TYÖRYHMÄ MUISTIO 3/ Aika: 20.4.2016 klo 13 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A 2. krs. Osallistujat: Almusa Liisa varhaiskasvatuspäällikkö Pirkkala, pj Raunio Arja varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Pirkkala Aalto-Ropo

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus LIITE 1. RISKIEN ARVIOINTI kotiin annettavissa palveluissa RISKI (mielenterveysasiakkailla) Fyysinen väkivalta - lääkitys ei toteudu - päihteet - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / - psyykkisen

Lisätiedot

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Hyvinvointipalvelut 1 Taustaa Kaupungin sairauspoissaoloista v. 2012 37,2% tules vaivoja Perusturvassa on toteutettu ergonomiakoulutusta potilassiirtotilanteisiin v.

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto

TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto Hankkeen nimi: TOPSHOPS-OPSO Hankeaika: Vuoden 2016 loppuun Toimijat: Kanneljärven Opisto, Lohjan Nuorisopalvelut, Vantaan

Lisätiedot

HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN

HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Koskela Tarja, sairaanhoitaja (YAMK), Oulun yliopistollinen sairaala Mustakangas Satu, sairaanhoitaja (AMK), Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti

Lisätiedot