OULUN DIAKONISSALAITOKSEN KOTISAIRAALAN ASEPTINEN OPAS
|
|
- Outi Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OULUN DIAKONISSALAITOKSEN KOTISAIRAALAN ASEPTINEN OPAS Tuula Tiihonen Päivi Vartiainen Opinnäytetyö, kevät 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu Oulun yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)
2 TIIVISTELMÄ Tiihonen, Tuula & Vartiainen, Päivi. Oulun Diakonissalaitoksen Kotisairaalan aseptinen opas - projekti. Oulu 2004, 30 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK), diakonissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia aseptinen opas Oulun Diakonissalaitoksen Kotisairaalan sairaanhoitajille apuvälineeksi kotona tehtäviin hoitotoimenpiteisiin. Oppaan tarkoituksena on antaa selkeät ohjeet aseptisesta toiminnasta Kotisairaalan sairaanhoitajille. Aseptisen oppaan sisältö sekä ulkoasu on suunniteltu yhteistyössä Diakonissalaitoksen Kotisairaalan henkilökunnan kanssa. Sisältö koostuu käsihygieniasta, verinäytteenotosta, verisuonikanyloinnista, keskuslaskimo- ja epiduraalikatetrin hoidosta, verivarotoimista sekä jätteiden oikeasta hävittämisestä. Ulkoasultaan aseptinen opas on A5-kokoinen kirjanen, jossa on laminoidut kannet ja hoitotoimenpiteitä havainnollistavat mustavalkoiset kuvat. Aseptista opasta käytetään perehdytettäessä uusia työntekijöitä ja opiskelijoita. Aseptinen opas on tallennettu A-levykkeelle, jota Kotisairaalan henkilöstön on helppo käsitellä, päivittää ja täydentää. Asiasanat: aseptiikka; hygienia; mikrobi; verinäytteenotto; kanylointi; projekti
3 ABSTRACT Tiihonen, Tuula & Vartiainen, Päivi. An aseptic guidebook for the Hospital at home of Oulu Deaconess Institute. A project work. Oulu 2004, 30 pages, 4 appendices. Diaconia Polytechnic, Oulu Unit, Church community work oriented degree programme in diaconal social welfare, health care and education, Nurse, Deaconess. The purpose of this thesis was to design an aseptic guidebook for the nurses of Oulu Deaconess Institute. Nurses can use this instruction manual when they treat a patient at home. The purpose of this guidebook is to give clear instructions for aseptic working to nurses of Hospital at home. The contents and appearance of the aseptic guidebook was designed in co-operation with the staff of Hospital at home. The guidebook consists of hand hygiene, how to take blood samples, cannulation of blood vessels, central venous catheter and epidural catheter treatment, blood precautions and the correct disposal of refuse. The guidebook is the size of A5. The cover of the guidebook is laminated and the methods of treatment are illustrated by black and white pictures. The aseptic guidebook can be used in the initiation of staff and students. The guidebook has been saved on a diskette. Thus it will be easier to handle, update and complement by the staff of Hospital at home. Keywords: Asepsis; hygiene; microbe; taking of blood samples; catheterisation; project
4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT JOHDANTO ASEPTINEN TOIMINTA JA INFEKTIOIDEN EHKÄISY KOTISAIRAALASSA Käsihygienian merkitys kotihoidossa Oikea aseptinen verinäytteenotto kotihoidossa Verisuonikanyylien aseptinen käsittely ja hoito kotihoidossa Epiduraalikatetrin aseptinen hoito kotihoidossa Verivarotoimet ja jätteen käsittely kotihoidossa KOTISAIRAALAN ASEPTISEN OPPAAN -PROJEKTIN SUUNNITTELU Projektiorganisaatio Projektin päätehtävät KOTISAIRAALAN ASEPTISEN OPPAAN -PROJEKTIN TOTEUTUS Aseptisen oppaan sisältöteemat Kuvien suunnittelu ja piirtäminen Aseptisen oppaan graafisen ulkoasun laadinta Projektin päättäminen KOTISAIRAALAN ASEPTISEN OPPAAN - PROJEKTIN ARVIOINTI Projektityöskentelyn arviointi Aseptisen oppaan arviointi Projektibudjetin arviointi POHDINTA...19 LÄHTEET...21 JULKAISEMATTOMAT LÄHTEET...24
5 1. JOHDANTO Säästöpaineiden kohdistuessa erikoissairaanhoitoon, sairauksien tutkimiseen, nopeaan hoidon kehittymiseen ja laajenemiseen, usein iäkkäisiin potilaisiin, ovat synnyttäneet ajatuksen sairaalassa annettavan hoidon järjestämisestä potilaan kotona. Kotisairaala idea lähti pyrkimyksestä hoitaa kuolevia syöpää sairastavia potilaita kotona mahdollisimman pitkään. (Pekkarinen 1998, 2395.) Kotisairaalatoiminta eli sairaalajohtoinen kotisairaanhoito käynnistettiin vuonna 1995 Länsi-Uudenmaan aluesairaalassa Tammisaaressa (Wikström, Weibull & Klockars 1998, 2449). Sairaanhoidosta vastaa Kotisairaalan lääkäri sekä sairaanhoitajat. Kotisairaalaan tullaan potilaiksi, esimerkiksi sairaalaosaston tai yhteispäivystyksen kautta sekä yksityisenä potilaana. Kotisairaalaan siirtyminen on vapaaehtoista ja perustuu potilaan omaan toiveeseen. (Kotisairaala-esite.) Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä Kotisairaalan sairaanhoitajille aseptinen opas, jossa on helposti ja selkeästi luettavissa ohjeet käsihygieniasta, verinäytteenotosta, keskuslaskimo- ja epiduraalikatetrin hoidosta, verivarotoimista sekä jätteiden hävittämisestä. Aseptinen opas on yksi Kotisairaalassa käytettävän laatukäsikirjan osa, jonka ohjeilla pyritään vaikuttamaan ja kehittämään sairaanhoitajien työtapoja kotona hoidettavien potilaiden kanssa. Sairaanhoidossa esiintyy useita tekijöitä, jotka altistavat infektioille, esimerkiksi potilaan vastustuskyvyn heikkeneminen perussairauden myötä, aseptisen toiminnan laiminlyönti, bakteerit ja virukset. Aseptinen toiminta on ajankohtainen aihe myös kotona tehtävissä hoitotoimenpiteissä, koska esimerkiksi MRSA:ta eli Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureusta on tavattu kotona. Sairaanhoitaja voi hyvällä aseptisella toiminnalla estää, poistaa tai tuhota mikro-organismeja elävästä kudoksesta tai steriilin materiaalin pinnalta. Toimimalla aseptisesti vähennetään potilaiden kärsimystä sekä voidaan vaikuttaa hoitokustannuksiin.
6 6 2. ASEPTINEN TOIMINTA JA INFEKTIOIDEN EHKÄISY KOTISAIRAALASSA Kotisairaalassa hoidetaan infektiopotilaita, leikkauksen jälkihoitopotilaita, neurologisia potilaita, esimerkiksi halvaantuneita, syöpää sairastavia potilaita, saattohoitopotilaita, keuhko- ja diabetes potilaita (Kotisairaala-esite). Nykyaikaisessa kotisairaanhoidossa esiintyy useita tekijöitä, jotka altistavat potilaat infektio-ongelmille (Eskola & Takala 1998, 35). Infektiolla tarkoitetaan biologisen tekijän eli bakteerin, viruksen, sienen, hiivan, homeen tai tietyn loisen eli mikrobin tunkeutumista elimistöön, ja jos siitä seuraa sairaus, on kyseessä infektiotauti (Holmström 1998, 468). Hoidoissa käytetään monimutkaisia hoitovälineitä, esimerkiksi verisuonikanyyleja, keskuslaskimokatetreja, epiduraalikatetreja, nesteensiirtolaitteita sekä syöttöletkuja, jotka voivat aiheuttaa infektion leviämisen potilaaseen. Hoitovälineiden oikea hoitaminen ja käsittely vaatii henkilökunnalta tietoa ja taitoa, jotta pystyttäisiin ehkäisemään infektioita. (Holttinen 2000, 60.) Samoja hoitovälineitä käytetään myös Kotisairaalan potilailla. Heikentyneen vastustuskyvyn vuoksi Kotisairaalan potilaiden infektioriski kasvaa, joten toimimalla aseptisesti ennalta ehkäistään ja estetään infektioiden saamista ja leviämistä. Kotona tehtäviä toimenpiteitä ei tarvitse tehdä steriilisti vaan puhtaasti aseptisella tavalla. Aseptinen toiminta tekee kotona hoidettavien potilaiden hoidon yhtä turvalliseksi ja luotettavaksi kuin sairaalassa. Infektioiden ehkäisy vähentää potilaan kärsimyksiä ja hoitokustannuksia sekä mahdollistaa potilaan hoitamisen kotona, johon myös Wikström ym. tutkimuksessaan viittaavat. (Wikström ym. 1998, ) Kotona potilas on usein tekemisissä vain lähimpien omaisten kanssa, ja suoraa yhteyttä toisiin potilaisiin ei ole. Infektioiden leviämisen mahdollisuus kuitenkin on olemassa, koska Kotisairaalan sairaanhoitajat käyvät useiden potilaiden luona päivän ja illan aikana. Tärkein infektioiden ehkäisy on henkilökunnan käsien desinfiointi ennen potilaan kriittisten alueiden koskettamista ja kontaminaation jälkeen. (Ojajärvi, Elomaa & Kujala 1999, 181). Kontaminaatio tarkoittaa tilapäisen mikrobin läsnäoloa iholla tai limakalvoilla ilman elimistön reaktiota (Eskola & Takala 1998, 36 37).
7 7 Pittet ym. ovat tutkineet käsihygienian noudattamista sveitsiläisessä opetussairaalassa vuosina Tutkimuksen mukaan sairaanhoitajat noudattavat käsihygieniaa eniten verrattuna muihin työntekijöihin sairaalassa, mutta noudattamisprosentti oli vain 68,8. Käsihygienian noudattaminen vähentää sairaalaperäisiä infektioita sekä MRSA:n leviämistä. (Pittet, Hugonnet, Harbarth, Mourouga, Sauvan, Touveveneau & Perneger, ) MRSA leviää usein hoitohenkilökunnan välityksellä (Vuopio-Varkila & Kotilainen 2003). Suomessa todetaan uusien MRSA tapausten lisääntyminen vuosittain. Vuonna 2002 todettiin yli 500 uutta tapausta. (Pelkola, Tapanainen, Siikamäki & Kyrönseppä 1998, 35.) Kotisairaalassa hoidetaan lähes yhtä huonokuntoisia potilaita kuin sairaalan vuodeosastoilla, joten esimerkiksi MRSA:n tai infektioiden leviämisen mahdollisuus on olemassa Käsihygienian merkitys kotihoidossa Käsihygienia tarkoittaa käsiin kohdistuvaa toimenpidettä, jolla pyritään vähentämään infektioiden sekä niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien kautta (Ojajärvi ym.1999, 166). Käsihygienia on aseptisen toiminnan perusta ja se on avainasemassa aseptisen toiminnan onnistumisessa myös kotona. Käsihygienia vähentää ja estää infektioiden syntymistä. Kinnari ja Kujala tutkivat käsihygieniaa Kymenlaakson keskussairaalan leikkausosastolla, päiväkirurgisella poliklinikalla, synnytysvuodeosastolla ja synnytyssalissa. Tutkimuksessa tuli ilmi, että osa hoitotyöntekijöistä ei voinut uskoa, että käsihygienian laiminlyöminen voi olla riski potilaalle, eivätkä he uskoneet mikrobien tarttuvan omien käsiensä kautta. (Kinnari & Kujala 2001.) Kotona hoidettavilla potilailla vastustuskyky on heikentynyt sairauden myötä ja infektioriski kasvanut. Mikrobit elävät käsissä useamman tunnin ajan ja hoitohenkilökunta voi siirtää ne käsien välityksellä potilaasta toiseen. Esimerkiksi MRSA tarttuu kosketustartuntana eritteiden välityksellä. MRSA tartunta johtaa terveellä henkilöllä hetkelliseen kolonisaatioon, jolloin bakteeria löytyy 3 5 tunnin ajan tartunnan saaneen käsistä tai nenästä. (Meurman 2003, 59.) Kolonisaatiolla tarkoitetaan aiheuttajamikrobin lisääntymistä isäntäelimistössä, joka ei aiheuta infektiota kantajalle. Kantaja on välillinen infektion aiheuttaja. (Vueno & Grönroos 1999, 43.)
8 8 Hyvä käsihygienia ei riitä, jos hoitohenkilökunta käyttää sormuksia, kelloja ja koruja työvuoron aikana. Yksi mahdollinen mikrobien levittäminen hoitotilanteissa on sormusten ja korujen käyttö (Ojajärvi ym. 1999, 181). Harjoittelujen aikana useissa harjoittelupaikoissa osa työntekijöistä käytti sormuksia, kelloja ja koruja. Silvennoinen tutki terveydenhuollon käsihygieniaa, johon osallistui 14 lääkäriä, 12 hammaslääkäriä, 47 sairaanhoitajaa sekä 168 muita potilastyöhön osallistuvaa henkilöä. Noin 240 tutkimukseen osallistunutta hoitotyöntekijää käytti kelloja ja sormuksia työaikana aina tai usein 32% ja rannekoruja aina tai usein 5%. (Silvennoinen 2002, 31.) 2.2. Oikea aseptinen verinäytteenotto kotihoidossa Verinäytteenotto on lyhyt ja nopea toimenpide. Näytteenoton jälkeen voi esiintyviä laskimotulehduksia, jotka aiheutuvat iholla olevista bakteereista tai vaatetuksesta irtaantuvista kuiduista (Makkonen & Tuokko 1998, 67). Kotona hoidettavan potilaan iholla voi olla enemmän partikkeleita, jotka voivat joutua verinäytteenoton yhteydessä laskimoon. Partikkeleilla tarkoitetaan erilaisia vaatteista irtoavia kuituja. Laskimotulehdusriskiä voidaan estää ihon puhdistuksella. Puhdistus tapahtuu joko aloittamalla kiertoliikkeellä näytteenottokohdan keskeltä ja etenemällä siitä koko ajan kauemmas tai pyyhkäisemällä kerran yhdellä ihonpuhdistuslapulla. (Makkonen & Tuokko 1998, 67.) Aseptisella toiminnalla myös vähennetään tai estetään erilaisia veritartuntoja sekä potilaasta hoitajaan että hoitajasta potilaaseen. Kotona hoidettava potilas voi sairastaa esimerkiksi hepatiittia Verisuonikanyylien aseptinen käsittely ja hoito kotihoidossa Ääreisosien eli perifeeristen suonien verisuonikanyloinnissa saadaan suora yhteys verenkiertoon pitemmäksi aikaan. Verisuoniin asetettu kanyyli alentaa terveenkin ihmisen puolustuskykyä rikkoessaan ihon, joka suojaa elimistöä ympäristön mikrobeja vastaan. Katetri-infektion syntytapaan vaikuttavat verisuonikanyylin paikallaan oloaika sekä sijainti. Infektio syntyy kantakappaleen kontaminoitumisesta, mikäli kanyyli on ollut suonessa yli 30 vuorokautta. Pistoaukosta leviävä infektio on tavallisempi alle 10 vuorokautta kestäneen katetrisaation yhteydessä. (Kotilainen & Routamaa 1999, , Syrjänen 2001, 275.) Kotona hoidettavilla potilailla käytetään verisuonikanyyleja.
9 9 Kotisairaalan sairaanhoitajat laittavat tarvittaessa kanyylin potilaalle perifeeriseen suoneen. Kanyylit voivat olla potilaalla useista päivistä viikkoihin, jolloin potilaan infektioriski kasvaa. Keskuslaskimokatetri asetetaan yleensä vena subclaviaan eli solislaskimoon tai vena jugularikseen eli kaulalaskimoon (Korte, Rajamäki, Lukkari & Kallio 2000, 238). Se laitetaan yli kolme päivää kestävään hoitoon (Nurminen 2001, 399, Hynynen 1999, 272). Katetrit ovat yksi-, kaksi- tai kolmitiehyisiä. Keskuslaskimokanylointia tarvitaan esimerkiksi pitkään tapahtuvassa neste- ja lääkehoidossa sekä parenteraalisessa eli ruoansulatuskanavan ulkopuolisessa ravitsemuksessa. Voimakkaat liuokset, esimerkiksi rasvaliuokset ja tietyt lääkeaineet, annetaan keskuslaskimoon, koska ne ärsyttävät perifeeristä eli ääreislaskimoa. (Hynynen 1999, ) Liuokset ja lääkkeet voidaan antaa niitä sekoittamatta toisiinsa (Korte ym. 2000, 238). Osalla Kotisairaalan potilaista käytetään keskuslaskimokatetreja. Infektioiden määrää lisäävät myös katetrin pitkä käyttöaika ja käsittely. Oikealla aseptisella kanyylien ja katetrien käsittelyllä ja hoidolla voidaan ehkäistä infektioita kotona ja sairaalassa. Infektioiden ehkäisyllä vähennetään potilaiden kuolleisuutta, mikrobilääkkeiden käyttöä sekä niiden aiheuttamia mikrobiresistenssejä ja alennetaan hoitokustannuksia. (Holttinen 2000, 60, Rantala 2001, 21.) Nuutisen tutkimuksen mukaan hoitohenkilökunta levittää tautia aiheuttavia mikrobeja hoitoympäristöön, jossa ne voivat säilyä pitkiä aikoja ja siirtyä edelleen käsien kautta potilaan injektioportteihin tai toiseen potilaaseen. Potilaiden injektioportteja käsitellään ohjeiden vastaisesti likaisin käsin. (Nuutinen 2000, 12.) Kanyyli-infektiot ovat yleisimpiä vierasesineinfektioita. Sairaalasyntyisistä sepsiksistä eli tilanteista, joissa potilaalla todetaan infektion aiheuttama järjestelmällinen tulehdus, 80 % on kanyyliperäisiä. Infektiot voidaan estää noudattamalla oikeita työskentelytapoja ja huolellista aseptiikkaa. Ehkäisevällä toiminnalla säästetään potilaan kärsimyksiä sekä rahallisia kustannuksia. (Kotilainen & Routamaa 1999, 422, 427, Blomster, Mäkelä, Ritmala-Castren, Säämänen & Varjus 2001, ) Kanyylisepsispotilaan hoito edellyttää aina sairaalahoitoa. Sairaalahoito mahdollistaa lisäsairauksien saamisen potilaan alentuneen vastustuskyvyn vuoksi. Ehkäisemällä erilaisten infektioiden syntyä potilaan hoitoa voidaan jatkaa kotona.
10 Epiduraalikatetrin aseptinen hoito kotihoidossa Epiduraalikatetri laitetaan epiduraalitilaan, joka sijaitsee selkärangankanavassa kovakalvon lehtien välissä, jossa on laskimoita ja rasvakudosta (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björqvist 1999, 529). Epiduraalipuudutusta käytetään kestoepiduraalipuudutuksena katetrin avulla sekä leikkauksen jälkeisen että kroonisen kivun hoidossa kaulan, rintarangan, vatsan ja alaraajojen alueella (Pitkänen & Haasio 1999, 377). Kotona hoidetaan esimerkiksi syöpää sairastavia potilaita, joilla menee kipulääkitys epiduraalitilaan. Epiduraalikatetria käytetään pitkäaikaisessa hoidossa. Oikealla katetrin aseptisella hoidolla estetään epiduraalikatetri-infektioiden syntyä ja potilas voidaan hoitaa mahdollisimman pitkään omassa kodissa Verivarotoimet ja jätteen käsittely kotihoidossa Verivarotoimenpiteet kuuluvat kaikkeen toimintaan missä ollaan veren kanssa tekemisissä. Verivarotoimella voidaan estää veren kautta tapahtuvaa tartuntaa potilaasta hoitajaan, mutta myös hoitajasta potilaaseen. Harjoittelujen aikana huomio kiinnittyi useasti tapahtuneeseen neulojen kuljettamiseen ilman neulankeräysastiaa. Neula laitettiin neulankeräysastiaan vasta hoitotyöntekijöiden työtiloissa. Terveydenhuoltohenkilöstön työperäisistä veritapaturmista raportoidaan noin 75 % neulanpistoturmiksi (Anttila, Kalima & Ristola 2000, 2217). Hoitohenkilökunnan tartuntavaara liittyy tauteihin, joissa virusten esiintyminen veressä on pitkäkestoista ja niiden veripitoisuus suhteessa tartuttavaan annokseen on suuri. Tällaisia viruksia, joilla on merkitystä hoitotyöntekijöiden tartuntariskeinä, ovat hepatiitti B, hepatiitti C ja HIV. Suojakäsineiden käyttö ei estä neulanpistoa, mutta vähentää ihon sisään joutuvan verimäärän alle puoleen paljaaseen ihoon verrattuna. (Meurman 2003, 61, 64.) Kotona hoidettavilla potilailla voi olla tartuntavaarallisia viruksia, jotka voivat tarttua neulanpistotapaturman yhteydessä hoitotyöntekijään. Työperäisiä verialtistuksia voidaan estää laittamalla käytetyt neulat ja muut terävät esineet suoraan neulankeräysastiaan (Anttila ym. 2000, 2224).
11 11 Jätteiden käsittely kotona on yhtä tärkeää kuin sairaalassa, koska jätteet voivat sisältää veritartuntavaarallisia eritteitä. Jätteitä ei jätetä kotiin, koska eritteet ovat hyvä elatusalusta mikrobeille. Jätteet viedään mustassa jätesäkissä joko suoraan jäteastiaan tai pistävät ja viiltävät ja veritartuntavaaralliset jätteet niille sovittuun tilaan, josta ne kuljetetaan jätteiden käsittelyalueelle ohjattuun paikkaan. (Oulun Diakonissalaitoksen jäteohje- kansio 2002.) 3. KOTISAIRAALAN ASEPTISEN OPPAAN -PROJEKTIN SUUNNITTELU Aluksi selvitettiin, mikä projekti ja työskentely on, jonka jälkeen perehdyttiin aseptiikkaa käsittelevään kirjallisuuteen sekä eri projektitöihin. Projekti voi olla hanke tai suunnitelma, joka pitää suunnitella, organisoida, toteuttaa, valvoa, seurata ja arvioida tarkasti. (Itkonen 2000, 302, Vilkka & Airaksinen 2003, 48.) Projektin suunnittelu aloitettiin helmikuussa 2003 yhdessä Kotisairaala-verkostot projektipäällikön kanssa. Projektisuunnitelman kirjoittaminen alkoi huhtikuussa Se vastaa toiminnallisten töiden toimintasuunnitelmaa. Suunnitelmassa selvitetään projektin tarkoitus, tavoite, rajaukset, tehtäväjako, aikataulu ja kustannusarvio. (Vilkka & Airaksinen 2003, 49.) Tietoa aseptiikasta haettiin eri tutkimuksista, Oulun yliopistollisen sairaalan hygieniahoitajalta sekä kirjallisuudesta. Avoin Diakonia-ammattikorkeakoulu järjesti syksyllä 2003 aiheeseen sopivan luennon Infektiot uhka hyvinvoinnille -aseptinen toiminta asiakas- ja hoitotyössä. Kirjallisuuteen perehtyminen on tärkeää, jotta löydetään viimeisimpiä tutkimuksia ja toisaalta on tärkeää pyrkiä arvioimaan tehtyjä tutkimustuloksia (Lind 2001, 17). Toukokuussa 2003 opinnäytetyöseminaarissa esitettiin projektisuunnitelma, jossa saatiin muutosehdotuksia ja suunnitelma hyväksyttiin kesäkuussa Kustannusarvio aseptisen oppaan painamiseen saatiin soittamalla eri painoliikkeisiin. Koko projektin taustatukena toimi suunnitelman tekeminen.
12 12 Ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa tarkastettiin suunnitelma sekä rajattiin ohjeet aseptiseen oppaaseen. Tehtyjen muutosten jälkeen Kotisairaalan palvelupäällikkö allekirjoitti opinnäyteyhteistyösopimuksen. Aseptisen oppaan työstäminen aloitettiin kokouksen jälkeen Projektiorganisaatio Projektia varten perustetaan projektiorganisaatio. Projektiin kuuluvilla henkilöillä on projektin tarvitsema asiantuntijuus. Organisaation rakenteeseen vaikuttaa osapuolten lukumäärä, projektin laajuus ja kesto. Pienten projektien organisaatio voi muodostua opiskelijoista ja heidän ohjaajistaan. Projektin tavoitteena on saada tilaajalle laadukas ja käyttökelpoinen tuote. (Manninen, Maunu & Läksy 1998, 25.) Projektityöskentely vaatii useiden asiantuntijoiden ja tahojen välistä yhteydenpitoa sekä jokaisen jäsenen vastuullisuutta, joustavuutta, yhteistyökykyä ja vuorovaikutustaitoja. Projektin etenemisvaiheet on projektin asettaminen, suunnittelu, toteutus ja päättäminen. Projektiorganisaatiota voidaan täydentää erilaisilla tuki- ja asiantuntijaryhmillä projektin tehtävän edellyttämän osaamisen varmistamiseksi. (Virkki & Somermeri 1997, 4.) Tukiryhmän jäsenet ovat ulkopuolisia asiantuntijoita, joilta saadaan ohjausta ja neuvoja ratkaisuille. (Manninen ym., 25.) 3.2. Projektin päätehtävät Projektin ensimmäisenä tehtävänä oli projektin asettaminen. Yhteistyössä Kotisairaalan henkilökunnan sekä Kotisairaala-verkostot projektipäällikön kanssa sovittiin aseptisen oppaan tekemisestä Kotisairaalan sairaanhoitajien käyttöön. Toisena päätehtävänä oli projektisuunnitelman laatiminen. Kolmantena päätehtävänä oli aseptisen oppaan suunnittelu. Tuotteen suunnittelu aloitettiin, kun oli päätetty tuotteesta. Neljäntenä päätehtävänä oli projektityön viimeistely, johon kuuluivat loppuraportin kirjoittamien ja projektin päättäminen.
13 13 4. KOTISAIRAALAN ASEPTISEN OPPAAN -PROJEKTIN TOTEUTUS Aiheen valinnan jälkeen aloitettiin tuotteen eli aseptisen oppaan suunnittelu. Tuote voi olla esine tai palvelu, joka tyydyttää asiakkaan tai asiakasryhmän tarpeita. (Manninen ym. 1998, 29.) Tuotteen tulee olla selkeästi rajattavissa, hinnoiteltavissa ja sisällöltään täsmällinen. Tässä vaiheessa huomioitavia seikkoja olivat oppaan sisältö, asiantuntijatieto sekä asiakasprofiili, eli kenelle aseptinen opas tehdään ja mitä tietoa sillä halutaan saada. Ottamalla huomioon nämä eri seikat suunniteltavan tuotteen kannalta taataan sille hyvä laatu. Laadulla tarkoitetaan tuotteen ominaisuuksista muodostuvaa kokonaisuutta, johon perustuu tuotteen kyky täyttää siihen kohdistuvat odotukset. Laadukas, kilpailukykyinen ja elinkaareltaan pitkäikäinen tuote syntyy tuotekehitysprosessin kautta. (Jämsä & Manninen 2000, 13, 8, 128.) Tuotteen suunnittelu ja kehittäminen jäsentyivät tuotekehityksen perusvaiheiden kautta. Päätös aseptisesta oppaasta oli tehty jo projektin alkuvaiheessa, ja pääpaino oli sen valmistamisessa. Aseptisen oppaan kirjoittaminen aloitettiin lokakuussa Sisältöteemat muodostuivat yhteistyössä Kotisairaalan henkilöstön kanssa. Sisällön valintaan vaikuttivat Kotisairaalan henkilöstön omat toiveet ja tarpeet sekä aiheen ajankohtaisuus. Asiasisällön selvittäminen edellytti tutustumista myös tutkimustietoon aiheista. Tutkimuksissa nousi toistuvasti esille käsihygienian ja aseptiikan merkitys hoitotoimenpiteissä, joka vahvisti aseptisen oppaan sisällön tärkeyden ja ajankohtaisuuden. Materiaali ja kuvat haettiin eri kirjastoista, internetistä, haastattelemalla Diakonissalaitoksen ja Oulun yliopistollisen sairaalan hygieniahoitajaa ja Diakoniaammattikorkeakoulun ohjaavia opettajia. Tekstin synnyttämisessä pyrittiin prosessiin, missä teksti hahmottui, jäsentyi ja jalostui (Ikävalko 1995, 77 78). Päämääränä oli tuottaa tekstiä, jota on helppo ymmärtää ensilukemisella, ja ettei lukijan tarvitsisi arvailla tekstin ydinajatusta. Tämä mahdollistui tekemällä yhteistyötä ohjausryhmän kanssa. Aseptisen oppaan tekeminen jaettiin osa-alueisiin, jotka yhdistettiin, piirrokset liitettiin ja kirjoitusasu yhtenäistettiin. Kotisairaalaan lääkäri, hygieniahoitaja ja laatuvastaava
14 14 sairaanhoitaja sekä opinnäytetyön ohjaavat opettajat ja opponentit varmistivat tietojen oikeellisuuden Aseptisen oppaan sisältöteemat Aseptisen oppaan aiheista ensimmäisenä oli käsihygienia, koska sitä pidetään tänä päivänä yksinkertaisimpana, halvimpana ja tehokkaimpana yksittäisenä toimenpiteenä infektioiden ennaltaehkäisyssä hoitotyössä. Käsihygienia on myös tärkeää mikrobiresisistenssin eli vastustuskyvyn kehittymisen ja leviämisen estossa. (Nuutinen 2000, 5.) Käsihygienian tarkoituksena on osoittaa, että se on perusta aseptiselle työskentelylle. Usealla hoitotyöntekijällä on esimerkiksi käsitys siitä, että omat kädet eivät voi levittää mikrobeja, joka johtaa puutteelliseen käsihygieniaan. Tämän osoittavat myös tutkimukset. Käsihygienialla voidaan estää vakavienkin infektioiden leviäminen esimerkiksi MRSA:n. Osoitettaessa käsihygienian merkitys aseptisessa toiminnassa voidaan mahdollisesti lisätä hoitotyöntekijöiden omaa asennetta aseptiseen työskentelyyn. Toisena aiheena oli verinäytteenotto, koska verinäytteiden ottajilla on erilaisia käsityksiä ihon puhdistamisesta ennen verinäytteenottoa. Oikealla aseptisella ihon puhdistuksella voidaan estää näytteen oton jälkeen esiintyviä laskimotulehduksia. Laskimotulehduksen ilmaantuessa ihon puhdistamatta jättäminen voi vaarantaa potilasturvallisuuden. (Makkonen & Tuokko 1998, 67.) Aseptisella verinäytteenotolla suojellaan myös mahdollisten tarttuvien tautien saaminen, koska ollaan tekemisessä veren kanssa. Neulanpistotapaturmia voidaan ehkäistä kehittämällä turvallisempia työtapoja. Kolmantena aiheena käsiteltiin verisuonikanylointia, koska henkilökunnan puutteellinen käsihygienia ja huolimaton verisuonikanyylien käsittely lisäävät esiintyvien kanyyli-infektioiden määrää (Syrjänen 2001, 277). Verisuonikanylointi on tavallinen toimenpide Kotisairaalan potilaalle. Kotona tehtävä toimenpide vaatii samanlaisen aseptiikan kuin sairaalaolosuhteissa, koska katetri-infektiot ovat mahdollisia myös kotona. Neljäntenä aiheena olivat keskuslaskimo- ja epiduraalikatetrin hoito, koska keskuslaskimokatetrit aiheuttavat arviolta 90 % sairaalasyntyisistä katetriperäisistä sepsiksistä. Katetrisepsis huonontaa potilaan perussairauden ennustetta, pidentää
15 15 hoitoaikaa noin seitsemän vuorokautta sekä siihen liittyy %:n kuolevuus. (Syrjänen 2001, 274.) Epiduraalikatetri-infektioiden vakavimpina seurauksia voivat olla absessi eli märkäpesäke, meningiitti eli aivokalvontulehdus, selluliitti eli sidekudostulehdus tai kuolema (Baer & Jussila 1999, 389). Kotona hoidettavilla potilailla keskuslaskimo- ja epiduraalikatetrien hoito on lisääntynyt, koska suonensisäistä lääkitystä voidaan antaa kotona. Keskuslaskimokatetri on yhteydessä suoraan isoon verenkiertoon ja epiduraalikatetri epiduraalitilaan, jolloin aseptiikan merkitys toimenpiteiden aikana kasvaa vakavan infektioriskin vuoksi. Viidentenä aiheena olivat verivarotoimi ja jätteiden käsittely. Verivarotoimissa on olennaista pisto- ja viiltohaavojen välttäminen sekä suojainhoito veritartunnan ehkäisemiseksi (Kujala & Hassi 1999, 337). Lisääntyneet verutartuntavaaralliset sairaudet, jotka leviävät veren välityksellä, aiheuttavat hoitohenkilökunnalle suuremman vaaran saada veritartunta. Hoitohenkilökunta voi tartunnan saatuaan levittää sen eteenpäin. Tartuntavaara on olemassa myös jätteisiin tulleiden eritteiden välityksellä. Tämän vuoksi jätteiden oikealla käsittelyllä ehkäistään mahdollisten tartuntatautien leviämistä myös kotona Kuvien suunnittelu ja piirtäminen Aseptisen oppaan ulkoasuun valittiin kuvia eri kirjoista. Kuvan viesti tavoittaa vastaanottajan paremmin, koska kuvan vastaanottaminen ei vaadi yhtä paljon aktiivisuutta kuin sanallinen viesti. Kuvan ymmärtäminen ei vaadi vastaanottajalta kielitaitoa eikä muitakaan erityisvalmiuksia. Yksi kuva voi sisältää monta merkitystä tai viestiä. (Loiri & Juholin 1998, 52.) Aseptisen oppaan kuvat piirsi graafista suunnittelua opiskeleva opiskelija. Piirtäjä piirsi kuvat tussilla ja lähetti ne sähköpostilla, jonka jälkeen kuvat muokattiin Word- ohjelmalla. Kuvat ovat mustavalkoisia, koska hyvin painetulla mustavalkokuvalla on usein suurempi huomioarvo kuin värikuvalla (Loiri & Juholin 1998, 56) Aseptisen oppaan graafisen ulkoasun laadinta Typografiaan eli painoasuun kuuluu kirjainten valinta, ladelman muotoilu ja marginaalin määrittely. Painoasu saattaa sanoman muotoon, joka vaikuttaa tekstin
16 16 sisältöön ja viestin perille menoon. Se on keino saada lukija kiinnostumaan, perehtymään julkaisuun tai sen osaan. Painoasu on vahva visuaalinen eli näköaistia koskeva elementti, joka voi joskus korvata kuvan. Sillä voidaan parantaa asian painoarvoa, jos kuva ei ole kovin informatiivinen. Kuitenkin kuva ja painoasu tukevat toisiaan, joka tekee lukemisen miellyttäväksi. (Loiri & Juholin 1998, ) Aseptinen opas tehtiin A5 kokoon Microsoft Word -ohjelmalla. A4 - koko olisi ollut liian suuri sairaanhoitajan laukkuun, minkä toivat esille myös Kotisairaalan sairaanhoitajat. Laminoituihin kansilehtiin päädyttiin, koska ne ovat kestävämmät. Oikean reunan, yläja alareunan marginaaliksi laitettiin yksi ja puoli senttimetriä sekä vasemman reunan marginaaliksi kaksi senttimetriä. Kirjoitettu teksti tasattiin vasemmalle sivulle, koska muuten tekstiin olisi jäänyt tasausvälejä. Oikean sivun teksti annettiin muotoutua vapaasti. Kirjasintyyppinä käytettiin Comic Sans MS:ää, koska teksti oli selvää tulostetussa versiossa, vaikka riviväli oli yksi. Fontti- kokona oli 12, koska pienempi koko oli ollut epäselvää ja isompi vei liikaa sivutilaa. Sivumääräksi arvioitiin 15 kansisivujen lisäksi. Paperin laadun valitsi Diakonissalaitoksen paino. Logo-merkkinä on Kotisairaalan käyttämä sininen risti sekä merkin alle kirjoitettu Oulun Diakonissalaitos. Logo tarkoittaa yrityksen nimeä, liikemerkkiä tai niiden yhdistelmää. Logo on yrityksen nimen vakiintunut tapa, miten yrityksen nimi kirjoitetaan. Liikemerkki on visuaalinen merkki tai symboli, ja sitä käytetään logon yhteydessä tai yksin. Logo ja liikemerkki ovat pysyviä tekijöitä yritykselle. (Ikävalko 1995, ) Diakonissalaitoksen käyttämän yhtenäisen pohjan etu- ja takakanteen saatiin Diakoniaammattikorkeakoulun atk-tukihenkilöltä. Tarvittavat muutokset tehtiin valmiiseen pohjaan, joka sopi Kotisairaalan imagoon. Kansikuvan värit valittiin Kotisairaalan muiden esitteiden mukaisiksi. Kannen tunnusvärinä käytettiin Kotisairaalan sinistä väriä. Etukannen alaosaan laitettiin tummansininen risti, jonka alle lisättiin kirjoitus Oulun Diakonissalaitos. Tunnusväri on yleensä yrityksen logon tai liikemerkin väri (Ikävalko 1995, ). Aseptisen oppaan sivut haluttiin säilyttää valkoisina, koska mustavalkoiset kuvat erottuvat paremmin ja kokonaisuus on puhdas.
SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA
SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA Hoitotyön opiskelijoiden, hoitotyöntekijöiden sekä potilaiden tiedot ja käsitykset Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja; Tutkimus toteutettiin kahdessa
LisätiedotRyhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014
Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014 Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide, joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon liittyvien
LisätiedotOPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA
OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA 1 SISÄLLYSLUETTELO ASEPTIIKKA 3 VAROTOIMET 3 VALMISTAUTUMINEN DOULAUKSEEN 4 SAAPUMINEN SAIRAALAAN 4 KÄSIENPESU 5 SUOJAKÄSINEET 5 KÄSIENPESUOHJE 6 KÄSIDESINFEKTIO 7 SYNNYTYSSALISSA
LisätiedotPOTILAAN HYGIENIAOPAS
POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen
LisätiedotKeskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta
Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Kuvallisten ohjeiden kehittäminen Kehittämistyö, Arcada, Hygieniahoitajan opinnot Maarit Juti Sisältö Miksi nämä ohjeet? Verinäytteenotto CVK:sta
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotLIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA!
LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA! Olemme kaksi sairaanhoitaja opiskelijaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta terveysalalta. Hoitotyön koulutusohjelmaan kuuluu opinnäytetyön tekeminen. Opinnäytetyömme tarkoituksena
LisätiedotPerifeeristen kanyylien infektiot ja niiden ehkäisy
Perifeeristen kanyylien infektiot ja niiden ehkäisy Anita Pahkamäki hygieniahoitaja Tampereen yliopistollinen sairaala Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Perifeeristen kanyyli-infektion ehkäisyssä huomioitavat
LisätiedotInfektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla
Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Helena Ojanperä Hygieniahoitaja/osastonhoitaja 5.10.2012 Alueellinen infektioiden torjunnan koulutuspäivä Hoitoon liittyvät infektiot avohoidossa
LisätiedotInfektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012
Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012 Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 12.11.2012 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden
LisätiedotRyhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala Jyväskylä
Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 19.5.2017 Jyväskylä Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide, joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon
LisätiedotLaskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje
Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Heidi Castrén Hoitotieteen laitos Terveystieteen yksikkö Tampereen yliopisto Syksy 2011 Projektin lähtökohdat Laskimoperäinen säärihaava
LisätiedotKÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA-MRSA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN
KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA-MRSA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN TÖÖLÖN SAIRAALA 11.4.2017 2 TÖÖLÖ OSASTO 4 KESÄKUU 2016 Kesäkuun loppu 2016 6 hengen potilashuone: 1 potilaalla kliinisessä näytteessä
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotOPISKELIJAN MUISTILISTA
Kuvataiteen lukiodiplomin tukimateriaali opiskelijalle OPISKELIJAN MUISTILISTA Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta kuvaavasta
LisätiedotLOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0
Loppuraportti LITA/TIKO/PAPERIKONEKILTA 1 (14) 18.5.2009 LOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0 Tekijät: Jaakko Karhunen Jani Hyvönen TIKO, IT-Dynamo 5.kerros Osoite: Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma
LisätiedotProjekti A: iskunvaimennindynamometri
Projekti A: iskunvaimennindynamometri PROJEKTISUUNNITELMA Tekijät: Mälkönen Joonas Orhanen Samppa Pajula Matti Forsström Niko 83D 838C 8757V 8830U Nurminen Tuomas Päiväys: 5.3. Kon-6.08 Ajoneuvojen tuotekehitys
LisätiedotVÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS
VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA 11.5.2017 ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS SUUN TERVEYDENHUOLTO SUUN TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN KÄYTTÖ RUNSASTA V. 2014 TERVEYSKESKUKSISSA
LisätiedotVERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ
VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ TYKS:n Infektiopoliklinikka Sh Tanja Sindén 16.5.2017 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT: B-hepatiitti C-hepatiitti HIV 1 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT, tartunnan
LisätiedotYhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas
Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Hygieniayhdyshenkilönä osastolla NE3 Neurologian vuodeosasto, potilaspaikkoja 22-24 (2 ylipaikkaa)
LisätiedotSyöpätautien poliklinikalle tulevan opas
Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...
LisätiedotTarkoitus, tutkimusongelmia
LIITE 1/1 kohderyhmä yms Terveydenhuoltotutkim us. Terveystieteiden maisteri Marianne Routamaa ja THT Maija Hupli. 2007 Turku. Pro gradu. Käsihygienia hoitotyössä. Suomen lääkärilehti. Tutkimusaineisto
LisätiedotHengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset
Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia
LisätiedotSisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40
Sisällys 1 MIKROBIOLOGIA 11 Mikrobit mikroskoopin keksimisestä geenitekniikan työvälineiksi 11 Mikrobit ihmisen elinympäristössä 14 Mikrobit luonnon kiertokulussa 14 Mikrobit luonnonvesissä 16 Mikrobit
LisätiedotEsimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä
Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke
LisätiedotAsiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p
Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL
LisätiedotKÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012
MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.
LisätiedotASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA
Aseptiikka = kaikki toimenpiteet, joilla pyritään ehkäisemään ja estämään infektioiden syntyminen ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA LÄÄKEHOITO 1 A. KENTTÄ/M. M-K Aseptiikka lääkehoidon osana Lääkehoidon toteuttaminen
LisätiedotKajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje
Kajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje Tutkintonimike Koulutus Syksy / Kevät 201X Opinnäytetyön aiheen valinnan ja aiheanalyysin hyväksynnän jälkeen tehdään opinnäytetyösuunnitelma.
LisätiedotTöissä. TEKSTI KUVAT
26 Töissä. TEKSTI KUVAT 27 Havainnointitutkimuksessa vain 63 prosenttia henkilökunnasta desinfioi kätensä ennen potilaskontaktia. Sitä vastoin 79 prosenttia meni käsihuuhdepurkille potilaskontaktin jälkeen.
LisätiedotVeren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola
Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia
LisätiedotPerustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014
Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,
LisätiedotSALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti
Järjestelmäprojekti 1 projektisuunnitelma ICT4TN007-2 SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti Versio 0.1 Tekijät Keijo Nykänen Tarkastanut Hyväksynyt HAAGA-HELIA
LisätiedotVerisuonikatetrien käsittely
Verisuonikatetrien käsittely 6.5.2013 klo 9-15.30 ls 5 Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 08-3152308 raija.jarvinen@ppshp.fi
LisätiedotMitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotEsityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea
Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet
LisätiedotMiten taudit tarttuvat? Tartuntatiet
Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva
LisätiedotSISÄLLYS JOHDANTO 5. KUVAT 1. TUNNUS - SANOMA 6. VERKKOSIVUT 2. TUNNUS - KÄYTTÖ 7. TUOTEKORTIT JA ESITTEET. 2.1 Suoja-alue. 7.
GRAAFINEN OHJEISTO SISÄLLYS JOHDANTO 1. TUNNUS - SANOMA 2. TUNNUS - KÄYTTÖ 2.1 Suoja-alue 2.2 Eri osien käyttö 2.3 Minimikoot 5. KUVAT 6. VERKKOSIVUT 7. TUOTEKORTIT JA ESITTEET 7.1 Tuotekortit 7.2 Esitteet
LisätiedotVÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI
PAKOLLISET OSAT: 1 VÄLINEHUOLTOPROSESSIN KOKONAISUUDEN TUNTEMINEN NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Välillinen potilaan hoito osaa kuvata välinehuoltajan erilaisia toimintaympäristöjä ymmärtää välinehuoltajan
LisätiedotSyöpätautien poliklinikalle tulevan opas
Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satasairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 2/19 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla... 4 Yleistä
LisätiedotKT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P)
KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) 20.11.2007 26.2.2008 Eläytymismenetelmä (role-playing) J. Eskola, J. Suoranta R. Rajala, P. Hakkarainen - sosiaalitieteet, kasvatustieteet, tulevaisuudentutkimus Kehystarina
LisätiedotTyö- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö
Ohje henkilökunnalle 1 Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Infektioiden torjunta perustuu tartuntareittien katkaisuun. Infektioiden torjunta edellyttää hyvää käsihygieniaa ja aseptisia työtapoja.
LisätiedotPotilasinfokeskus T-sairaala 1 krs
Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs Päivi Ali-Raatikainen 15.11.2006 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Mikä on Tietolähde? Potilasohjauskeskus, jossa on VSSHP:n hoitokäytäntöjen
LisätiedotMitä on tekijänoikeus?
Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus
LisätiedotMiksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?
Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen
LisätiedotIV-kanyylien käsittely
IV-kanyylien käsittely Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 Hygieniahoitaja Tuula Keränen infektioiden torjuntayksikkö, OYS Puh 0405094097 Sisältö
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS
KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015- AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot
LisätiedotPOTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen
POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.
LisätiedotSisältö. Graafisen ohjeiston tarkoitus 3 Typografia 4-5 Logo ja liikemerkki 6 Värimaailma 7 Huomioitavaa logosta ja väreistä 8 Maskotti 9 Pohjia 10-12
Graafinen Ohjeisto Sisältö Graafisen ohjeiston tarkoitus 3 Typografia 4-5 Logo ja liikemerkki 6 Värimaailma 7 Huomioitavaa logosta ja väreistä 8 Maskotti 9 Pohjia 10-12 Ella Nurminen Työssäoppimisen näyttötyö
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotHemodialyysihoitoon tulevalle
Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016
LisätiedotTerveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen.
Opinnäytetyön tekeminen hankkeessa on paras osa opintoja! Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Metropolian ROKOKO-hankkeen tarkoituksena
LisätiedotPS-vaiheen edistymisraportti Kuopio
PS-vaiheen edistymisraportti Kuopio Kuopio, PS-vaiheen edistymisraportti, 30.10.2001 Versiohistoria: Versio Pvm Laatija Muutokset 1.0 30.10.2001 Ossi Jokinen Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta
Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 18.-19.5.2017 Infektiolääkäri Jaana Leppäaho-Lakka Keski-Suomen keskussairaala Mitä hoitoon
LisätiedotVIESTINTÄ PROJEKTISSA
VIESTINTÄ PROJEKTISSA JOUNI HUOTARI VIIMEISIN PÄIVITYS: 30.9.2010 1 POHDINTAA Miksi projektissa viestitään? Mitä tyypillisiä yleisiä ongelmia liittyy viestintään? Miten ongelmat voitaisiin ratkaista? Mitä
LisätiedotOPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ
OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa
LisätiedotHYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS
HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS ENSIN - NÄKYMÄ POTILASTURVALLISUUS SILMÄLASIEN KAUTTA Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot (STESO) ry VERKOSTOTAPAAMINEN 14.3.2017 Tuula Saarikoski, Potilasturvallisuuskoordinaattori,
LisätiedotOpinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (5) Sosiaalilautakunta Sosj/9 07.02.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (5) 28 Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Essi Kuikan valtuustoaloitteesta koskien siirtymistä kuparisiin kosketuspintoihin HEL 2011-007800
LisätiedotOpinnäytetyö kasvuprosessina ammattiuralle Miten opinnäytetöitä voidaan edistää?
Opinnäytetyö kasvuprosessina ammattiuralle Miten opinnäytetöitä voidaan edistää? Merja Mäkelä, KyAMK, Energiatekniikka Lassi Salminen, KyAMK, Matematiikka Seppo Immonen, Pöyry Finland, Automaatio Agenda
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotInfektioturvallisuus potilasasiamiehen näkökulmasta. 16.5.2014 Pia Turunen
Infektioturvallisuus potilasasiamiehen näkökulmasta Infektioturvallisuus Infektioiden torjunta on keskeinen osa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Potilaalla on oikeus saada laadultaan hyvää terveyden-
LisätiedotMistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa
Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa Puhtaus- ja hygienia-alan alueellinen koulutuspäivä Maire Matsinen hygieniahoitaja Sairaalahygienia on tartuntojen ja infektoiden torjunnan perusperiaatteiden
LisätiedotOhje tutkielman tekemiseen
Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen
LisätiedotLIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013
LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tutkinnon osa (MAVI) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Markkinointiviestinnän
LisätiedotBIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE
BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja
LisätiedotToiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys
Toiminta leikkausosastolla Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys Leikkausalueen infektio Hoitoon liittyvä infektio Terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana tai alkunsa
LisätiedotTYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ
TEEMU JAUHIAINEN, JONI NORDSTRÖM TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ Metropolia Ammattikorkeakoulu KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKKA Projektisuunnitelma 19.3.2014 Sisällys Lyhenteet 1 Johdanto 1 2 Projektin tavoitteet 1 3
LisätiedotTK080903 Tietojenkäsittelyn seminaari 4 op Kevät 2015. Tietojenkäsittelyn seminaari
TK080903 Tietojenkäsittelyn seminaari 4 op Kevät 2015 Tietojenkäsittelyn seminaari Suoritetaan 3. opintovuonna. Sisältyy moduuleihin TK0809 ja TK0811. Miksi? Amk tutkinto on KORKEAkoulututkinto. seminaari
LisätiedotOPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK
OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon
LisätiedotSUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1
SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA
LisätiedotRaahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004
Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi
LisätiedotKhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015
KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 215 Käsihygienian yhtenäinen käytäntö KhYHKÄ Hoitotyön Tutkimussäätiön (Hotus) ja OYS:n kehittämä (211) taustalla WHO:n Five Moments ohjelma perustuu
LisätiedotKirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM 2017
Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM 2017 Hygieniayhdyshenkilöitä lisääntyvästi 1980 luvulta asti. Erityisesti Englannista julkaisuja, joissa kuvataan roolia, tehtäviä ja hygieniayhdyshenkilöltä vaadittavia
Lisätiedot- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?
THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut
LisätiedotLCCE. Projektivastaava. Opinnäytetyö. Katosrakenne. merkeissä. yhteyttä yhteistyön merkeissä. LCCE-projekti. Mu06M yritysvierailulle Loviisaan
P 2011 Lokakuu LCCE Marraskuu Joulukuu Tammikuu Syyskuu Helmikuu Lokakuu Maaliskuu Marras Huh Lcce lyhyesti MediaModo Oikeita projekteja, Tilan suunnittelu oikeiden ja yritysten toteutus. kanssa. Projektit
LisätiedotKÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA
KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA 040 584 2844 6.6.2018 KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET TAVANOMAISET VAROTOIMET Käsihygienia Suojaimet Ympäristö Hoito- Eritetahradesinfektio
LisätiedotHankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita
VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotMinun psori päiväkirjani
Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä
LisätiedotLasien viilennyslaite ravintolaan. Projektisuunnitelma
Lasien viilennyslaite ravintolaan Projektisuunnitelma Opiskelijat: Jenny Lotta Maiju Hänninen Kauppala Helsinki 30.01.2011 1 1 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1.1 Projektin taustaa Projektin tilaaja
LisätiedotHygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä
Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 09.09.2014 Oulu Päivi Aalto Esityksen sisältö Taudinaiheuttajat ja tartuntariskit
LisätiedotPotilasturvallisuus 26.3.2014
Potilasturvallisuus Ritva Salmi THL Potilasturvallisuutta taidolla - ohjelma 26.3.2014 27.03.2014 1 Miten paljon? 700-1700 kuolee hoitovirheisiin Pasternack 2006 Suomessa: 1500 kuolee hoitoon liittyvään
LisätiedotKONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys)
YHTEINEN KEITTIÖ HANKKEEN OSAPROJEKTI: KONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys) PROJEKTISUUNNITELMA 1. PROJEKTIN TAUSTATIEDOT... 3 2. YHTEINEN KEITTIÖ-HANKE
LisätiedotOpiskelijan rokotukset Taneli Puumalainen
Opiskelijan rokotukset 19.9.2017 Taneli Puumalainen 1 https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/eri-ryhmien-rokotukset/opiskelijoiden-rokotukset Opiskelijan rokotukset Kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä
LisätiedotMonilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.
PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
LisätiedotPshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta
Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Infektioyksikkö Sisätautien vastuualue Toimialue 1 Tays Kekä mää oon, missä me ollaan ja oonks
LisätiedotHyvät toimintakäytännöt välinehuollossa
23. Välinehuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 1.10-2.10.2015 Tampere Tuija Molkkari Koulutukseni ja työkokemukseni Apuhoitaja 1981 Sairaanhoitaja 1986 Sisätautien erikoissairaanhoitaja 1991 Viestinnän
LisätiedotOPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan
Lisätiedot1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO
GRAAFINEN OHJEISTO 1.1.2016 1 Sisällys 1. Tunnus... 4 2. Värit... 5 3. Suoja-alue... 6 4. Typografia... 6 5. Käyntikortti... 7 6. Lomakkeisto... 8 7. Kirjekuoret... 9 8. PowerPoint... 10 9. Ilmoittelu...
LisätiedotHYGIENIAKÄYTÄNNÖT JA ASEPTINEN LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖKUNTOON SAATTAMINEN
HYGIENIAKÄYTÄNNÖT JA ASEPTINEN LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖKUNTOON SAATTAMINEN Kirsi Terho, hygieniahoitaja, sh, TtM VSSHP Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö 19.9.2018 Aseptiikan periaatteiden noudattaminen
LisätiedotJussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön
LisätiedotPaloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö
1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet
LisätiedotMuistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki
Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,
LisätiedotSädehoitoon tulevalle
Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,
Lisätiedot