VÄKIJUOMAKYSYMYKSEN TUTKIMUSSÄÄTIÖ

Transkriptio

1 VÄKIJUOMAKYSYMYKSEN TUTKIMUSSÄÄTIÖ tomnnasta

2 VÄKIJUOMAKYSYMYKSEN TUTKIMUSSÄÄTIÖN halltus: puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet Kauno Kleemola, MMK, maanvljelysneuvos Hekk Wars, FT, professor Martt Kala, LKT, professor V. J. S u k s e I a n e n, FT, professor Hekk Suomalanen, MMT, dosentt Uuno Tuomnen, FT, dosentt Paul Tuovnen, LKT, professor vrkaljat: rahavaranhotaja shteer Pekka Kuus, VTT, dosentt Kettl Bruun, VTT työvalokunta: puheenjohtaja jäsenet fysolognen asantuntja shteer Hekk W а г s Martt Kala Pekka Kuus Paul Tuovnen Olof Fo.rsander, FT, dosentt Kettl Bruun

3 SÄÄTIÖN SYNTY JA KEHITYS VÄKIJUOMAKYSYMYKSEN TUTKIMUSSÄÄTIÖ perustettn maalskuun 20. pävänä Sen tehtäväks tul edstää ja harjottaa sellasta teteellstä tutkmusta, joka selvttelee alkoholn vakutuksa ja vodaan katsoa auttavan alkoholkysymyksen ymmärtämstä. Säätön syntyä on tarkasteltava stä taustaa vasten, että Suomen alkohollansäädäntö ja hallnto ovat laaja-alasa ja alkoholasota koskeva vättely ajottan vlkasta. Tedon tarve on sen vuoks ollut suur ja Säätö on ens sjassa pyrknyt tyydyttämään stä tukemalla tutkmusta apurahon. Järjestelmällsen ja ptkäjännttesen tutkmuksen välttämättömyys joht kutenkn shen, että Säätö laat myös oman tutkmusohjelmansa ja ryhty tse välttömäst tutkmustyötä suorttamaan. Tämä ensmmänen tutkmusohjelma, joka synty sllon ajankohtasten alkoholpolttsten kstakysymysten sävyt- tämänä, hyväksyttn huhtkuussa Ohjelman keskusongelmna olvat metojen ja väkeven alkoholjuomen mahdollset vakutuserot sekä»kuvan» maaseudun todellset alkoholtavat ja nden muuttumnen, mkäl pakkakunnalla avattasn alkoholmyymälä. Säätön ensmmäsen tutkmusohjelman toteuttamsessa saadut kokemukset ovat pananeet lemansa Säätön myöhempäänkn tomntaan. Säätön tosen, vuonna 1957 hyväksytyn ohjelman lähtökohtana on ollut se, että juomatavat ovat sellasa kulttuurn olennasa osa, että nssä lmeneven vahteluden selttämnen saa ylessosologsen tehtävän luonteen. Yhteskuntateteellsen tutkmuksen on seltettävä, mkä tehtävä alkohollla hmsten välsessä vuorovakutuksessa on. Tämä näkökohta on jäänyt tutkmuksessa tähän saakka vähälle huomolle. Vakkakaan tonen tutkmusohjelma e velä ole täysn toteutettu, Säätö on lttänyt muutama uusa, etupäässä suomalasen yhteskunnan erkoslaatuseen sosaalseen kontrolln lttyvä aheta ohjelmaansa. Vakkakn yhteskuntateteellsllä ongelmlla on ollut valta-asema Säätön 3

4 ohjelmssa, oltn Säätössä alun alkaen selvllä stä, että alkoholkysymykseen lttyvä tutkmustyö on suortettava er teteenalojen edustajen yhtestyönä. Lääketeteellstä ja bologsta alkoholtutkmusta edstääkseen Säätö ehdott v fysologsen tutkmuslaboratoron perustamsta Oy Alkohollke Ab:n (Alkon) yhteyteen mkä ajatus sttemmn toteutettnkn. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätö pänvaston kun eräät vastaavat latokset ulkomalla ptää yksnomaan tutkmustyötä tomntamuotonaan. Säätön prssä on kutenkn pdetty tarpeellsena ryhtyä myös teteellstä tutkmusta edstävään, käytännöllseen tomntaan. Nnpä Säätön johdolla avattn vv ja 1954 kaks alkoholpolklnkkaa, joden tarkotuksena ol kokella uusa menetelmä alkoholsten hodossa. Sen jälkeen kun nämä todettn tarkotuksenmukasks, srrettn tämä tomnta ertysest tätä tarkotusta varten perustetulle A-klnkkasäätölle. Säätö on stä pats tehnyt alotteen ertysen alkoholsten hotokodn luomseks edstääkseen sten alkoholsten hodon erkostumsta ja luodakseen avomen ja suljetun hodon välmuodon. Säätön tomnnan organsatorset putteet ovat pysyneet ennallaan. Säätön alullepanja, Alko, on alusta alkaen rahottanut tomnnan ja antanut sen taloudellsen ja organsatorsen avun, mnkä Säätön tutkmusohjelmen toteuttamnen on edellyttänyt. Säätön johtoelmssä on sälytetty jatkuvuus. Säätön korken eln, sen setsemän jäsentä kästtävä halltus, valtaan kolmeks vuodeks kerrallaan. Sen teteellsen pätevyyden takeena on se, että vähntään kolmen halltuksen jäsenen tulee olla tedemehä. Yhden nästä valtsee opetusmnsterö, kaks Alkon hallntoneuvosto, joka sen lsäks valtsee kolme muuta halltuksen jäsentä. Sosaalmnsterö valtsee yhden jäsenen. Säätön työn johto ja valvonta on lähnnä kuulunut Säätön työvalokunnalle. Työvalokuntaan ovat kuuluneet kakk kolme tedemehnä halltukseen valttua jäsentä, Säätön rahavara n hotaja joka samalla on yhteskuntateteljä ja Alkon johtaja sekä Alkon fysologsen tutkmuslaboratoron esmes fysologsena asantuntjana ja Alkon alkoholpolttsen tutkmuslatoksen esmes Säätön shteernä. Säätö käyttää tutkmustyössään kolmea er kenoa: tutkmuksen tukemsta apurahon, tutkmussopmusten tekemstä ykstysten tutkjan kanssa ja töden antamsta edellä mantulle latokslle ta nssä tomvlle henklölle. Levttääkseen tetoa Säätön tukemen ja suorttamen tutkmusten tulokssta julkasee Säätö teteellstä sarjaa, jossa tähän mennessä on julkastu kakstosta teosta. Nästä on kolme lmestynyt sekä suomen- että englannnkelsnä, neljä yksnomaan suomenkelsnä ja vs yksnomaan englannnkelsnä. Englannnkelset julkasut ovat lmestyneet sarjassa Alcohol Research n the Northern Countres. 4

5 SÄÄTIÖN TOIMINTA APURAHAT Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätö on joka syksy anomusten perusteella jakanut tutkmusapurahoja. Alla oleva asetelma osottaa vuosttan jaettujen apurahojen luvun ja jakosummat: Vuos Apurahojen luku Jakosummat nmk Tähän mennessä jaetusta 98 apurahasta on enemmän kun puolet (55) myönnetty lääkärnkoulutuksen saanelle henklölle ja non neljännes (23) yhteskuntateteen harjottajlle. Psykologt ovat saaneet kahdeksan apurahaa ja bologt vs. Jäljellä olevat setsemän apurahaa ovat jakautuneet 5

6 humanststen teteden edustajen ja akateemsta koulutusta valla oleven henklöden kesken. Säätö päätt v perustaa ertysen Hekk Warksen apurahan, joka vuosttan myönnetään yhteskuntateteljälle. Näden rnnalla on myönnetty erkosapurahoja. Nnpä A-klnkkasäätön tomnnanjohtaja sa v Sgne Mattssonn testamenttrahastosta apurahan Kanadaan tehtävää opntomatkaa varten. TUTKIMUSTYÖ Yhteskuntateteellnen tutkmus Lte 1 ssältää luettelon Säätön julkasusarjassa julkastusta töstä ja lte 2 luettelon Säätön, sen apurahansaajen, Alkon fysologsen laboratoron ja Alkoholpolttsen tutkmuslatoksen julkasemsta töstä. Ltteessä 2 julkasut on estetty aheen mukasest ryhmteltynä, joten saadaan kuva tutkmuksen suunnasta. Säätön omasta yhteskuntateteellsestä tutkmuksesta vv estellään ne julkasut, jotka ovat po. akana lmestyneet Säätön sarjassa. Tämän lsäks selostetaan menellään oleven tutkmusten keskeset ongelmat. Säätön julkasu n:o 8 koostuu kahdesta osasta. Ensmmäsessä osassa, Alkoholpoltkka ja lehdstö, estetään ssällön erttely pävälehten pääkrjotukssta vv:na , ts. sltä ajalta, jollon Suomessa ol keltolak. Tonen osa kästtelee mahdollsuutta ns. Jellnekn kaavan avulla määrtellä alkoholsmn levnnesyys Suomessa. Tämä tutkmus synty Säätön ja Ontarossa tomvan Alcoholsm & Drug Addcton Research Foundaton -tutkmuslatoksen yhtestyönä. Julkasu n:o 9, Drnkng Behavour n Small Groups, esttää kokeellsen penryhmätutkmuksen tulokset. Tässä tutkmuksessa tarkkaltn vttätosta nelmehstä ryhmää järjestelmällsest kuus tunta kestäneden juomatlanteden akana. Käyttäytymsmuutokset reksterötn ja tutkttn nden yhteyttä ryhmän roolrakenteeseen. Samanakasest kuvattn ryhmen alkoholn käytön ja humaltumsen sosaalsa normeja sekä aggressoden sallttavuutta. Julkasu n:o 10, Ihmnen ja alkohol, on Säätön monvuotsen (vv ) työvalokunnan puheenjohtajan Martt Kalan juhlakrja. Nteeseen ssältyy 18 artkkela, jotka ovat osaks Säätön prssä tomven, 6

7 osaks А-klnkolla alkoholsten hodon kehttämseks työskenteleven henklöden krjottama. Julkasu n:o 11, Onko alkoholsm parannettavssa, kästtelee kokeellsta tutkmusta, jossa А-klnkan hototuloksa verrataan yksnomaan lääkehotoa käyttäven polklnkkan hotoon. Potlaat jaettn sattumanvarasest po. kahden avoklnkan kesken ja tutkttn uudelleen hodon päätyttyä. Drnkng Habts among Northern Youth on 12:nnen julkasun nmenä. Snä estetään pohjosmanen tutkmus pääkaupunken ten-kästen pokan alkoholnkäytöstä, nuorson alkoholkäyttöä koskeva lakeja ja nden valvontaa. Näden lsäks Säätö on yhdessä Suomen Akateemsen Rattuslton kanssa julkassut Säätön työvalokunnan jäsenen (1950 ), Paul Tuovsen juhlakrjan, jonka krjottajna esntyy mm. kakstosta Säätön prn kuuluvaa tutkjaa. Menellään olevat tutkmukset estetään tässä snä järjestyksessä, jossa ne on Säätön tutkmusohjelmaan ssällytetty. Kaksostutkmuksen tarkotuksena on valasta, mssä määrn yleensä juomskäyttäytymsen ja alkoholsmn vahtelut ovat pernnöllsyyden ta ympärstötekjän vahtelusta johtuva. Teteellsessä krjallsuudessa estetyt vättämät juomskäyttäytymsen pernnöllsyydestä evät yleensä perustu emprseen anestoon. Kun on kysymys nn monselttesestä lmöstä kun alkoholsm, on hedelmällstä tutka osatekjöttän käyttäytymstä ja tarkastella erllsenä er tekjän perytyvyys. Kaksostutkmuksen etu on, kuten tunnettua, juur snä, että kaksosa on kahta laja: denttsllä on sama perusasu ja denttsten kaksosten käyttäytymseroja vodaan ptää ympärstötekjän vakutuksena. Sks on tärkeätä tutka ympärstövahteluja, e anoastaan sen toteamseks, mten kauan kaksoset ovat asuneet yhdessä vaan myös, mssä määrn he kokvat saman ympärstön samalla tavalla. Kaksostutkmus koskee elossa oleva Suomessa vv syntynetä pokakaksosa. Stä pats on tutkttu penehkö joukko sellasa pareja, josta»tavallnen» vel korvaa ennen kuudetta kävuottaan kuolleen kaksosveljen. Kaksostutkmuksen sosologsen ja sosaalpsykologsen osan anesto koottn keväällä 1958, jollon n. 900 kaksospara haastateltn. Identtsyysmäärttelyt tehtn alustavast kesällä ja syksyllä 1958 verkokeden perusteella. Keväällä 1959 kerättn tutkmuksen psykologsen osan anesto ja n. 430 para testattn. Bologsen osan anesto koottn v ja n. 100 para tutkttn samanakasest kun eräden tapausten denttsyysmäärttely tarkstettn. Jotakn kaksostutkmuksen tuloksa on jo julkastu. juopumussakkotutkmuksessa hanktaan tetoja maksamattomen juopumussakkojen vuoks vanklaan joutunesta henklöstä. Non 10 % kaksta sakkotuomosta muunnetaan vanklatuomoks. Korkeaa muuntolukua pdetään 7

8 vakavana sosaalsena ongelmana. Mm. vanklajärjestelmää rastetaan tällä tavon ankarast, koska sakkolasten osuus vo nousta vankloden pävävahvuudessa ana 25 %:n ast. Melken kakk sakkovangt ovat saaneet juopumussakon. Sen vuoks Säätö on ptänyt tähdellsenä panna alulle koko juopumussakkojärjestelmää koskevan tutkmuksen. Tutkmuksen avulla etstään vastausta seuraavn kysymyksn: mnkälasa ovat juopumuksesta pdätetyt henklöt; mnkälasa syytteenalaset; ketkä maksavat sakkonsa; ketkä joutuvat vanklaan? Tutkmuksen perusjoukko kästtää Helsngssä ja muutamlla mulla pakkakunnlla lähes juopumuksesta pdätettyä henklöä. Sen lsäks haastatellaan sakkovankeja er vanklossa. On erttän tärkeätä saada tetoja sakotettujen todellsesta maksukyvystä. Verolmotusten tedot kokonastulosta ja työpakkojen luvusta verovuoden akana jne. ovat tässä suureks avuks. Tedot entsstä pdätyksstä ja vanklassa olosta saadaan huoltovranomasten kortstosta ja vanklareksterstä. Tutkmuksen esvaheen tulokset antovat pohjan tosen vaheen, krmnaalpolttsen kokeen suunnttelemselle. Pyrkmyksenä on tutka sakkorangastuksen ykslöllstä ja ylesehkäsevää vakutusta sten, että sakonuhkaa vahdellaan erällä koepakkakunnlla. Kolmessa kesksuuressa ( asukkaan) kaupungssa polsvranomaset rajottavat sakkorangastuksen käyttöä juopumusrkkomukssta lansäädännön sallmssa puttessa. Tämän tomenpteen vakutusta tutktaan juopumus- ja muun rkostlaston avulla, polseja haastattelemalla jne. Vertalupakkakuntna käytetään vastaavan kokosa kaupunkeja ja vastaava juopumussyytteden lukuja asukasta koht. Tutkmusta suortetaan yhtestyössä Okeusmnsterön krmnologsen tutkmuslatoksen kanssa ja stä johtaa ertynen komtea. Alkoholsten hotokota koskeva tutkmus pyrk kuvaamaan kolmea er kottyyppä. Kodt ovat juur tutkmusta varten järjestetyt er tavon ja ne tomvat myös osaks er peraatteden mukasest. Säätön tehtävänä on tutka näden koten tomntaa ja arvoda er krteerejä käyttäen tomnnan tulokset. (Ks. myös: Alkoholstkodt s. 11.) Alkoholtapojen säännöllsyyttä koskeva tutkmus täydentää stä kuvaa, joka on saatu Suomessa valltsevsta alkoholtavosta. Tähän ast kerättyjen anestojen tarkotuksena on ollut valasta ykslöden välsä eroavuuksa. On kutenkn välttämätöntä tutka myös ykslön ssäsä vahteluja seuraamalla samoja tutkttava ptkän akaa. Näden tetojen saamseks kootaan parhallaan anestoa 80 henklöstä, joden jokanen juomstlasuus reksterödään. Kaus juoma reden hotokoe on yhteydessä juopumussakkotutkmuksessa saatuun anestoon: lmen, että on olemassa henklötä, jota suhteellsen 8

9 lyhyen ajanjakson kuluessa ol sakotettu monta kertaa, mkä lsäs näden henklöden vaaraa joutua maksamattomen sakkojensa vuoks vapausrangastusta kärsmään. Tämä ryhmä saatn eslle pävttäsen erttelyn avulla Helsngn juopumustlastosta vv Tutkakseen tähän ryhmään kuuluven henklöden juomakauden katkasumahdollsuutta järjest Säätö koemelessä välakasen hotoaseman, jossa nälle henklölle aamuvarhasella hedän polslatokselta pospääsynsä yhteydessä tarjottn hotoa. Koe on alustava ja sen tulokset ovat mahdollslle jatkotutkmukslle suuntaa antava. Yhtespohjosmasen nuorsotutkmuksen jatkotutkmus suortetaan Pohjosmasen alkoholtutkmuslautakunnan päätöksestä ja se koordnodaan Suomessa. Tarkotus on jatkaa Säätön julkasusarjassa lmestynyttä tutkmusta seuraamalla akanaan 14-vuotana haastateltuja ja tutkmalla hedän alkoholnkäyttönsä muuttumsta kävuosen välllä. Tämän uuden aneston avulla käynee mahdollseks päätellä, ovatko nuorsotutkmuksessa todetut erot 14- ja 18-vuotaden alkoholnkäytössä ylenen än kasvaessa tapahtuva va yhteskunnan muuttumseen lttyvä lmö.!! Fysolognen tutkmus Vuonna 1954 perustettn fysolognen laboratoro Alkon tutkmuslaboratoroden yhteyteen. Fysologsen laboratoron esmes on vuodesta 1955 lähten kuulunut Säätön työvalokuntaan. Kokeellnen tutkmustyö pääs käyntn laboratorossa keväällä 1956 laboratorotlojen laajentamsen ja eläntallen rakentamsen jälkeen. Säätön yhtestyö fysologsen laboratoron kanssa on ollut luonteeltaan osttan tosenlasta kun yhtestomnta Alkoholpolttsen tutkmuslatoksen kanssa. Fysologsen laboratoron tutkmusohjelma on suunnteltu yhdessä tutkmuslaboratoroden johdon kanssa. Säätön taholta on knteäst seurattu laboratoron työskentelyä, jolle yhtestyö Säätön kanssa on antanut lsävrkketä ja Säätön apurahansaajlle mahdollsuuden työskennellä laboratorossa. Alkoholfysologsen laboratoron tomnta noudattel aluks kahta päälnjaa: tosaalta tutkttn alkoholn humalluttavaa vakutusta, tosaalta alkoholaneenvahduntaa ja alkoholn käytön seuraamuksa. Nähn ltty sttemmn kolmaskn lnja: tsevalntakokeet. Tämä lnja on vme akona käynyt yhä tärkeämmäks. Suortetut työt ovat olleet mlte yksnomaan teoreettsa ja usemmat nstä on tehty koe-elämä käyttäen. Tulokset on julkastu er taholla teteellsssä sarjossa (ks. lte 2). Vuonna 1960 julkas- 9

10 I tn Alkoholpoltkka-lehdessä (25: ) ylestajunen estys laboratoron työskentelystä. Alkoholn humalluttavaa vakutusta koskeven tutkmusten avulla pyrtään selvttämään, mlle hermojärjestelmän mekansmelle alkohol aheuttaa härötä ja mnkälaatusa nämä häröt ovat. Tutkmukset on suortettu koe-elämllä. Nätä elänkoketa on jatkettu kahdella päälnjalla; ntaktella elämllä pääasassa rotlla ja hrllä nden käyttäytymsmuutoksn perustuvn menetelmn ja bokemallsest avosta saatujen kudosvalmsteden avulla. Laboratorossamme kehtetyllä yksnkertasella kalteva-taso-testllä on verrattu er alkoholen, mm. eräden skuna-alkoholen, humalluttavaa vakutusta, sekä tutkttu glukoosn ja nsulnn vakutusta humalatlaan. Ruumllsen ponnstuksen on todettu leventävän tuntuvast kevyttä humalaa, mkä perustunee vreystlan säätelyyn lttyvn avomekansmehn. Tärkeä asema avokudoskokessa on ollut Mcllvvann kehttämällä menetelmällä: avokudoslekkesn kohdstetaan sähkömpulsseja, jollon tapahtuu hermosolujen tomnnallsta aktvotumsta. Väkevyyksssä, jotka aheuttavat humalan ntaktssa elämessä, alkohol vähentää stmulodun kudoksen hapen- ja ravnnonkulutusta. Tätä lmötä on käytetty hyväks alkoholn prmäärsen vakutuskohteen löytämseks. Tutkmalla er aneenvahdunnallsten nhbttoren ja farmakologsten aneden yhtesvakutusta alkoholn kanssa sekä alkoholn aheuttama muutoksa energaptosten fosfaatten aneenvahdunnassa on tultu shen johtopäätökseen, että prmäärnen vakutus kohdstuu joko hermoston tomntavalmutta tah mpulssn johtumsta ohjaavn, ärtyvssä solukalvossa sjatsevn systeemehn. Pats nätä avoleketötä on tehty koketa alkoholn vakutuksesta eräsn avokudoksesta erstettyjen kalvojen tomntohn. Nässä kokessa on tutkttu nmenomaan energan hyväkskäytön ja elektrolyytten srtymsen kesknästä yhteyttä sekä stä, mten alkohol ja muut samantapaset aneet tätä tomntaa härtsevät. Alkoholn vakutus amnohappoaneenvahduntaan ntaktssa ja erstetyssä avokudoksessa on myös ollut ja on edelleenkn tutkmuksen kohteena. Alkoholaneenvahduntaa on tutkttu ntaktella elämllä, elnperfuusoja kudoslekekokella. Koska etanol jo hajoamsprosessn alkuvaheessa muuttuu asetaatks, joka on avan normaal aneenvahdunnan tuote ekä stä sen vuoks vo erottaa tavallsesta ravnnosta muodostuneesta asetaatsta, on radoaktvnen alkohol ollut arvaamattomaks avuks. Alkoholmetaboltten nkorporotumsta er kudoksn, ens sjassa maksaan, avohn ja munuasn on votu tutka juur sotooppmenetelmällä. Ne orgaanset hapot, jotka muodostuvat maksassa alkoholn hajautuessa, on erstetty ja tunns- 10

11 tettu. Jossakn määrn on myös alkoholn rasva-aneen syntees ollut melenknnon kohteena. Alkoholaneenvahdunnan ohella on tutkttu alkoholn vakutusta elmstön normaaln tomntaan. Teoreettsest arvoden vodaan laskea, että alkoholn hapettumsen yhteydessä vapautuu nn suur energamäärä, että maksan normaal energatalous muuttuu avan kokonaan. Muutoksen syy vo rppua redox-potentaaln muuttumsesta, mnkä alkoholn hapettumnen maksassa aheuttaa. Alkohollla on todettu olevan vomakas vakutus rotten elmstön vtamntasapanoon ja hypotalamuksen hermohormonertykseen. Alkoholn nauttmsen jälkeen hmsen verensokern arvo muuttuu. Jos alkohola nauttaan tyhjään mahaan, verensokern arvo ensn nousee, mutta alkaa stten htaast laskeutua. Kohmelon akana veren sokerptosuus on usen alhanen ja nauttun alkoholn määrästä rppuvanen. Jos alkohola nauttaan kohmeloon, verensokern arvo nousee jälleen läheten normaala. Monet kohmelon oreet, evät kutenkaan kakk, vodaan katsoa veren alhasesta sokerptosuudesta johtuvks. Itsevaltsemskokeet näyttävät avaavan uusa lnjoja alkoholtapojen ja aneenvahdunnan välsen yhteyden tutkmselle. Itsevalntakokessa mtataan elänten omaa valntaa alkoholluoksen ja veden välllä. Er elänlajt valtsevat avan er tavon näden juomen välllä ja samallakn elänlajlla tavataan suura ykslöllsä eroavasuuksa. Tämä vahtelu on votu korreloda elämen aneenvahdunnan kanssa. Aneenvahdunnaltaan rasvaptosen ravnnon nauttmseen sopeutuva elän juo melellään alkohola, kun stä vaston sellanen elän, jonka aneenvahdunta e sedä rasvaa, e halua myöskään alkohola. On estetty olettamus, että aneenvahdunta vakuttaa hmsenkn alkoholtapohn. ALKOHOLISTI KODIT Alkoholsten hotoa kehttääkseen Säätö on erässä tapauksssa osallstunut myös käytännöllseen alkoholsten hotoon. Nnpä Säätö harjott vv kokeellsta A-klnkkatomntaa, joka kutenkn vmeks manttuna vuonna srty erkosen А-klnkkasäätön hallntaan. Säätö on esttänyt A-klnkkan tomnnan tuloksa julkasemalla kokeellsen A-klnkkatutkmuksen, joka, nn kun muutkn alkoholtutkmukset, on selväst osottanut alkoholstaneksen epäyhtenäsyyden. Kun tämän lsäks on käynyt lm, että latokssta pääseven henklöden jälkhoto on epätyydyttävää, on 11

12 ; Säätö pohtnut mahdollsuutta erkostaa entsestäänkn alkoholsten hotoa. Säätön asettama komtea ehdott, että ols luotava avomen ja suljetun hodon välaste perustamalla erkosa hotokoteja (half-way houses). Säätö suosttel ertyyppsten koten perustamsta ehdottaen, että nden tomnnan tuls olla myös teteellsen tutkmuksen kohteena, jotta käytännöllsen alkoholsten hodon ja teteellsen tutkmuksen yhtestyöllä löydettäsn näden koten kehttämskenoja. Koten perustamssuunntelma on käynyt mahdollseks toteuttaa Sosaalmnsterön, Alkon sekä Turun ja Oulun kunnallsten vranomasten myötämelsyyden ansosta, nn että hotokodt vonevat nässä kaupungessa alottaa tomntansa Vapaan Alkoholsthuollon Kannatusyhdstyksen kanssa on sovttu stä, että manttu järjestö vastaa koten hallnnosta Säätön keskttyessä tutkmaan koten tomntaa ja työtuloksa. Helsngn kaupunk on Säätöstä rppumatta perustanut kunnan hallnnossa olevan samantapasen kodn ja suunntelmn kuuluu, että myös tämä kot otetaan tutkmuksen prn. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ! Pohjosmanen yhtestyö alkoholtutkmuksen alalla on vomakkaast kehttynyt Pohjosmasen alkoholtutkmuslautakunnan syntymsen jälkeen v Kun kolme lautakunnan jäsentä, VVars, Forsander, Kuus, ovat samanakasest myös Säätön työvalokunnan jäsenä, on Säätö tse asassa ollut se eln, joka on toteuttanut lautakunnan päätökset Suomen osalta. Nnpä Säätö on vastannut pohjosmasen nuorsotutkmuksen koordnomsesta ja kokoaa anestoa 30- ja 40-vuotaden mesten alkoholnkäyttöä koskevaan tutkmukseen. Lautakunta on edelleen suorttanut delrum tremens -tutkmuksa ja parhallaan suunntellaan tutkmusta pohjosmaden pääkaupunken juopumuspdätysten luvussa lmeneven erojen selvttämseks. Pohjosmasen yhtestyön puttessa on Säätön shteer tomnut ajottan vv asantuntjana Norjassa Statens Insttutt for Alkoholforsknng -latoksen perustamsvaheessa. Tärken yhteydenpto Eurooppaan tapahtuu Kansanvälsen alkoholsmn vastustamstomston vältyksellä ja Säätö on vme vuosna lähettänyt estelmötsjötä po. tomston jokavuotsn semnaarehn. Säätön apurahan saanut Marcel Hebbelnck, joka nykysn tom Belgan alkoholtutkmusla- 12

13 toksen shteernä, tek osan tohtornvätöstyöstään Alkon fysologsessa laboratorossa v Euroopan ulkopuolsta yhtestyötä on ens kädessä yllä pdetty Ontarossa tomvan Alcoholsm & Drug Addcton Research Foundatonn sekä New Brunswckssä (New Jersey) tomvan Rutgers Center of Alcohol Studes -latoksen kanssa. Edellsen kanssa on sovttu jatkuvasta tutkjan vahdosta, jonka näkyvn tulos on alkoholsmn mttaamsmahdollsuuksa kästtelevä Säätön julkasu. Yhteyden pto Ontaron ryhmään on ollut vlkasta; mm. Hekk VVars osallstu v Torontossa järjestettyyn alkoholtutkmussymposumn. Rutgers Centern kanssa on yhtestyönä tutkttu alkoholsmn kehtysvaheta, joden selvttämseks amerkkalanen tutkja Peter Park on kerännyt Suomesta huomattavan aneston. Edelleen on Rutgersryhmän tomttamassa Quarterly Journal of Studes on Alcohol -akakauslehdessä julkastu lukusa artkkeleja. Kalfornalanen, Stanfordn ylopston yhteydessä tomva uus alkoholtutkmuskeskus on päättänyt julkasta E. M. Jellnekn tomttamaa alkoholongelmen tetosanakrjaa, jonka tomtuskuntaan myös Säätön shteer kuuluu. 13

14 !

15 LIITTEET LIITE 1 SÄÄTIÖN JULKAISUT Sakar Sarola: Lapp ja väkjuomat. Helsnk 1954, 202 s. Sakar Sarola: Drnkng patterns n Fnnsh Lapland. Helsnk 1956, 88 s. K. E. Lanu: Pokkeavan alkoholkäyttäytymsen kontroll. Helsnk 1956, 252 s. Pekka Kuus: Alkoholjuomen käyttö maaseudulla. Helsnk 1956, 393 s. Pekka Kuus: Alcohol sales experment n rural Fnland. Helsnk 1957, 240 s. Martt Takala: Tovo Phkanen; Touko Markkanen: The effects of dstlled and brevved beverages. Helsnk 1957, 196 s. Alkoholpotlas hodossa. А-klnkoden tomntaa ja hotokertomuksa. Helsnk 1956, 135 s. Drnkng and drnkers. Three papers n behavoral Scences. Helsnk 1957, 164 s. Erk Allardt: Drnkng norms and drnkng habts, 104 s. Touko Markkanen: An exact factor analytcal approach to dfferences n personalty structure betvveen alcoholcs and the normal group, 40 s. Martt Takala: Methodologcal problems of alcohol psychology, 14 s. 7. Yrjö Ahmavaara; Touko Markkanen: The unfed factor model. Helsnk 1958, 188 s. 8/1. Erkk J. Immonen: Alkoholpoltkka ja lehdstö. Helsnk 1958, 48 s. 8/2. Kettl Bruun; Esko Koura; Robert E. Popham; John R. Seeley: Maksakrrooskuollesuus alkoholsmn levnnesyyden mttarna. Helsnk 1960, 115 s. 9. Kettl Bruun: Drnkng behavour n small groups. Helsnk 1959, 142 s. 10. Ihmnen ja alkohol. Martt Kalan täyttäessä 60 vuotta. Helsnk 1960, 209 s. 11. Kettl Bruun; Touko Markkanen: Onko alkoholsm parannettavssa? Helsnk 1961, 115 s. 12. Kettl Bruun; Ragnar Hauge: Drnkng habts among Northern youth. Helsnk 1963, 97 s. 15

16 LIITE 2 JULKAISULUETTELO Luetteloon ssältyvät Säätön, sen apurahansaaja!n sekä Alkon fysologsen laboratoron ja Alkoholpolttsen tutkmuslatoksen julkasemat työt v lähten 30/ saakka. Panettavaks hyväksytyt työt on nn kään otettu mukaan. Työt on ryhmtelty aheenmukasest sten, että sama työ vo ssältyä joko yhteen tah kahteen seuraavsta ryhmstä. IV V VI VII Vl IX X XI XII XIII XIV XV XVI Alkoholn metabolsotumnen Alkoholn metabolsotumsen fysolognen vakutus Humalan farmakologa ja fysologa Pähtymsen vakutus käyttäytymseen ja suortuskykyyn Pähtymystlan jälkvakutus Alkoholn vertalu muhn yhdstesn Alkoholsm (levnnesyys, kehttymnen, alkoholsten omnasuudet) Alkoholsmn hoto ja hototulokset Alkohol ja medsnset ongelmat (saraudet) Alkohol ja sosaalset ongelmat Alkoholn käyttö ja sen sosaalnen funkto Asenteet ja sosaalset normt Alkoholpoltkka ja sosaalnen kontroll Itsevalntakokeet Teora- ja menetelmätutkmus Katsaukset ym. Huom.: Alkohollla tarkotetaan etyylalkohola. Aheenmukasta luetteloa täydentää tutkjan rekster. Akakausjulkasujen nmet on lyhennetty World Lst of Scentfc Perodcalsn mukasest. Säätön julkasuja vodaan Suomessa tlata suoraan Säätöltä sekä krjakauposta. Sarjan englannn kelsten julkasujen ulkomasen jakelun hotaa Almqvst & VVksell, Gamla Brogatan 26, Stockholm. Bologsten töden erpanoksa saa kääntymällä tr Olof Forsandern puoleen, os. Fysolognen tutkmuslaboratoro, Alko, Salmsaarenranta 7, Helsnk, ja yhteskuntatteellsten töden erpanoksa kääntymällä tr Kettl Bruunn puoleen, os. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätö, Ptkänsllanranta 3 B, Helsnk. 16

17 ; I ALKOHOLIN METABOLISOITUMINEN Forsander, Olof: Prtetä alkoholfysologasta. Alkoholpoltkka 20:89 92, 1955.» The effect of nsuln on the ntermedary metabolsm of ethanol. Proceedngs of the 5th Internatonal Congress of Bochemstry, Moscovv 1961, 9:358, Formaton of organc acds from ethanol by rat lver slces. Acta chem. scand. 17:886, Influence of alcohol on metabolsm. Teoksessa: Alcohol and cvlzaton. McGraw- Hll, New York London. Panossa., ; Nels Rähä: Ethanol and lver metabolsm. Acta chem. scand. 13:2129, »» ; Nels Rähä: Metabolter vd alkoholoxdatonen. Svensk kem. Tdskr. 71: ,1959. ; Nels Rähä: Metaboltes produced n the lver durng alcohol oxdaton. J. bol. Chem. 235:34 36, ; Nels Rähä; Hekk Suomalanen: Alkoholoxydaton und Bldung von Aceto- acetat n normaler und glykogenarmer ntakter Rattenleber. Hoppe-Seyl. Z. 312: , ; Nels Rähä; Hekk Suomalanen: Oxydaton des Äthylalkohols n solerter Leber und solertem Hnterkörper der Ratte. Hoppe-Seyl. Z. 318:1 5, Häkknen, Hertta-Maja; Eno Kulonen: Metabolc products from labelled ethanol. III. Chemcal fräctonaton. Arch. nt. Pharmacodyn. 123:21 33, ; Eno Kulonen: Content of extractable ganglosdes n rat bran durng ethanol ntoxcaton. Nature, Lond. 198:995, ; Eno Kulonen: Metabolc products from labelled ethanol. V. Note on the effect of glutamne on the ncorporaton of ethanol carbon. Arch. nt. Pharmacodyn. 142:86 89, ; T. Nkkar; Eno Kulonen: Metabolc products from labelled ethanol. IV. Ds- appearance of ethanol-carbon from morphologcal fractons and lpds of rat tssues. Arch. nt. Pharmacodyn. 142:74 85, Kulonen, Eno; Olof Forsander: Metabolc products from labelled ethanol. I. Experments wth autoradography. Arch. nt. Pharmacodyn. 123:1 7, ; Hertta-Maja Häkknen: Etanoln vakutuksesta avojen amnohappoaneen- vahduntaan. Alkoholkysymys 31: , ; Hertta-Maja Häkknen; Olof Forsander: Metabolc products from labelled ethanol. II. Fractonaton of cellular parts. Arch. nt. Pharmacodyn. 123:8 20, Rähä, Nels: Effect of ethanol on the d- and trphosphopyrdne nucleotde content n rat lver. Bochem. Pharmacol. 8:173, ; Il ALKOHOLIN METABOLISOITUMISEN FYSIOLOGINEN VAIKUTUS! Adlercreutz, Erk: Intrapertoneal nfuson of ultrafltered asctes n decompensated crrhoss of the lver. Prelmnary nvestgaton I, II. Acta med. scand. 161: 1 20, Forsander, Olof: Alkohol energa-aneenvahdunnassa. Teoksessa: Ihmnen ja alkohol.» Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 10. Helsnk Aneenvahdunnallsa näkemyksä hanktusta alkoholtottumuksesta. Alkoholkysymys 31: ,

18 j I Forsander, Olof; Influence of alcohol on metabolsm. Teoksessa: AlcohoI and cvlzaton. McGraw-Hll, New York London. Panossa. ; Nels Rähä: Ethanol and lver metabolsm. Acta chem. scand. 13:2129, ; K. 0. Varta; F.-E. Krusus: Expermentelle Studen ber de bologsche Wr- kung von Alkohol. 1. Alkohol und Blutzucker. Ann. Med. exp. Fenn. 36: , Gordn, Ruben: The role of the bone marrow n prothrombn and proconvertn synthess. Acta haemat. 19: , Häkknen, Hertta-Maja; Eno Kulonen: lncrease n the Y-amn butyrc acd content of rat --»-- bran after ngeston of ethanol. Nature, Lond. 184: , ; Eno Kulonen: Stegrng Y"amnosm rsyrehalten rätthjärnan efter alkohol- konsumton. Svensk kem. Tdskr. 71:407, ; Eno Kulonen: The effect of ethanol on the amno acds of the rat bran wth a reference to the admnstraton of glutamne. Bochem. J. 78: , ; Eno Kulonen: Content of extractable ganglosdes n rat bran durng ethanol ntoxcaton. Nature, Lond. 198:995, Kovusalo, Martt: Effect of dsulfram (tetraethylthuram dsulphde) on the elmnaton rate of methanol. Studes wth rabbts. Ann. Med. exp. Fenn. 34: , Studes on the metabolsm of methanol and formaldehyde n the amnal organsm. Acta physol. scand. 39, Suppl Helsnk Formaton of formaldehyde from methanol n rat lver homogenates. Effect of cofactors. Ann. Med. exp. Fenn. 36: , Krusus, F.-E.; K. 0. Varta; Olof Forsander: Expermentelle Studen ber de bologsche VVrkung von Alkohol. 2. Alkohol und Nebennerenrnden-Funkton. Ann. Med. exp. Fenn. 36: , Kulonen, Eno: Etyylalkoholn vakutus avojen amnohappoaneenvahduntaan. Alkoholpoltkka 26:60 62, ; Hertta-Maja Häkknen: Etanoln vakutuksesta avojen amnohappoaneenvahduntaan. Alkoholkysymys 31: , ; Hertta-Maja Häkknen; Henrk VVallgren: Effect of ethanol on the amno- acds of rat bran slces and homogenates. Proceedng of the Fourth Internatonal Congress on Clncal Chemstry Ednburgh. Nkklä, Esko A.; Ova Ollla: Effect of alcohol ngeston on expermental chcken atheros- cleross. Crculaton Research 7: , Näätänen, Esko; P. Marjanen; S. Mäkelä: The combned effect of ethyl alcohol and psychc stress on the suprarenal glands of rats. Ann. Acad. Se. fenn., Sarja А. V. Medca- Anthropologca 64:1 10, Pha, R. S.; R. M. Bergström; L. Bergström; A. j. Uustalo; S. S. Oja: Studes on the metabolsm of bran protens l, The metabole turnover rate of bran protens n the normal rat. Ann. Med. exp. Fenn. 41:1 13, Phkanen, Tovo A.: Neurologcal and physologcal Studes on dstlled and brewed bever- ages. Helsnk Rähä, Nels: Effect of ethanol on the d- and trphosphopyrdne nucleotde content n rat lver. Bochem. Pharmacol. 8:173, Etyylalkoholn vakutus ves- ja elektrolyytttasapanoon. Alkoholkysymys 31: , ; Erkk Oura: Effect of ethanol oxdaton on levels of pyrdne nucleotdes n. lver and yeast. Proc. Soc. exp. Bol., N.Y. 109: ,

19 ; Suomalanen, Hekk: Alkoholnkäytön vakutus vtamnpuutosten syntymseen. Alkoholkysymys 31: , Wallgren, Henrk: Hankttu lsääntynyt alkoholtoleranss. Alkoholkysymys 31: , III HUMALAN FARMAKOLOGIA JA FYSIOLOGIA Alho, Antt: Blood alcohol and clncal nebraton n Fnnsh men. A medco-legal study. Ann. Acad. Se. fenn. Sarja А. V. Medca-Anthropologca 26. Helsnk Eerola, Rsto; Ilona Venho; Osmo Vartanen; Eno V. Venho: Acute alcoholc posonng and morphne. An expermental study of the synergsm of morphne and ethyl alcohol n mce. Ann. Med. exp. Fenn. 33: , Häkknen, Hertta-Maja; E. Kulonen; H. VVallgren: The effeet of ethanol and electrcal stmulaton on the amno aed metabolsm of rat bran cortex slces n v/tro. Bochem. J. Panossa. Järnefelt, Johan: A possble mechansm of acton of ethyl alcohol on the Central nervous )> system. Ann. Med. exp. Fenn. 39: , Alkohol ja keskushermoston tomnta. Alkoholpoltkka 27:3 5, Lekola, Anto: Influence of stress on alcohol ntoxcaton n rats. Quart. J. Stud. Ale. 23: , Lndbohm, R.; Henrk VVallgren: Changes n respraton of rat bran cortex slces nduced by some alphatc alcohols. Acta pharm. tox., Kbh. 19:53 58, Sammalsto, Lasse: Blood sugar and alcohol ntoxcaton n the rat. Acta physol. scand. 55: , Effeet of glutamne on ntoxcaton caused by ethyl alcohol. Nature, Lond. 195:185, Suomalanen, Hekk; Henrk V/allgren; Ka] Aejmelaeus: Humalavakutus ja kemallnen rakenne. Teoksessa: Ihmnen ja alkohol. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 10. Helsnk Takala, Martt: Persoonallsuudentutkmus ja farmakopsykologa. Teoksessa: Ihmnen ja alkohol. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 10. Helsnk Wallgren, Henrk: Humalatest. Alkoholpoltkka 21: , Sex dfference n ethanol tolerance of rats. Nature, Lond. 184: , Alkoholn vakutus hermostoon. Teoksessa: Ihmnen ja alkohol. Väkjuoma- --»-- kysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 10. Helsnk Comparson of the effeet of ethanol and malonate on the respraton of rat bran cortex slces. Acta physol. scand. 49: , Physologcal aspects of ethanol acton n stmulated bran slces. Acta physol. scand. 50: (Suppl. 175) , Relatve ntoxcatng effeets on rats of ethyl, propyl and butyl alcohols. Acta pharm. tox., Kbh. 16: , Effeets of acetylcholne analogues and ethanol on the respraton of bran cortex tssue n vtro. Bochem. Pharmacol. 6: , Electrcally nduced changes n energy-rch phosphates of bran slces as mod- fed by ethanol. Bochem. Pharmacol. 8: , Hankttu lsääntynyt alkoholtoleranss. Alkoholkysymys 31: , Ouaban-nduced depresson of the respraton of electrcally stmulated bran slces n presence and absence of ethanol. Ann. Med. exp. Fenn. 41: ,

20 ; Wallgren, Henrk: Rapd changes n creatne and adenosne phosphates of cerebral cortex slces on electrcal stmulaton wth Specal reference to the effect of ethanol. J. Neurochem. 10: , ; Eno Kulonen: Effect of ethanol on respraton of rat-bran-cortex slces. Bochem. J. 75: , ; R. Lndbohm: Adaptaton to ethanol n rats wth Specal reference to bran tssue respraton. Bochem. Pharmacol. 8: , ; Lasse Sammalsto; Hekk Suomalanen: Physologcal effect of phenethyl alcohol. J. Inst. Brew. 69: , IV PÄIHTYMISEN VAIKUTUS KÄYTTÄYTYMISEEN JA SUORITUSKYKYYN 1 Ahlfors, Ulf Göran: Alkoholn vakutus albnorotten psyykksn rstrtatlantesn. Alkoholpoltkka 22:57 59, Alho, Antt: Blood alcohol and clncal nebraton n Fnnsh men. A medco-legal study.» Ann. Acad. Se. fenn. Sarja А. V. Medca-Anthropologca 26. Helsnk Pkakrjotuskyky nousu- ja laskuhumalavahessa vnalla ja oluella. Alkoholpoltkka 18: , Arvola, Alpo: A slppng test for measurng level of alcohol ntoxcaton n the mouse. Quart. J. Stud. Ale. 22: , ; Lasse Sammalsto; Henrk Wallgren: A test for level of alcohol ntoxcaton n the rat. Quart. J. Stud. Ale. 19: , Hebbelnck, Marcel: The effeets of a moderate dose of alcohol on a seres of funetons of physcal performance n man. Arch. nt. Pharmacodyn. 120: , Influence of museular work on the blood alcohol concentraton n men. Arch. nt. Pharmacodyn. 119: , Lagerspetz, Krst: Studes on the aggressve behavour of mce. Ann. Acad. Se. fenn. Panossa. Lekola, AntoMnfluence of stress on alcohol ntoxcaton n rats. Quart. J. Stud. Ale. 23: , Phkanen, Tovo A.: Neurologcal and physologcal Studes on dstlled and brewed bever- ages. Helsnk Sammalsto, Lasse: Blood sugar and alcohol ntoxcaton n the rat. Acta physol. scand. 55: , Effect of glutamne on ntoxcaton caused by ethyl alcohol. Nature, Lond. 195:185, Takala, Martt; Tovo A. Phkanen; Touko Markkanen: The effeets of dstlled and brevved beverages. The Fnnsh Foundaton for Alcohol Studes. Vo. 4. Helsnk ; Lea Ptkänen: Level of actvaton and goal-drected behavour. The effect of chlorpromazne on aggressve, achevement orented, and afflaton orented verbal responses. Scand. J. Psychol. 4: , Wallgren, Henrk: Humalatest. Alkoholpoltkka 21: , ; R. Lndbohm: Adaptaton to ethanol n rats wth Specal reference to bran tssue respraton. Bochem. Pharmacol. 8: , ; S. Savolanen: The effect of ethyl alcohol on a condtoned avodance response n rats. Acta pharm. tox., Kbh. 19:59 67, ; Alpo Arvola: Influence of alcohol on the general actvty of mce. A study of mce when undsturbed and when subjected to nose. Ann. Med. exp. Fenn. 41:1 7,

21 Wallgren, Henrk; Lasse Sammalsto; Hekk Suomalanen: Ph/sologcal effect of phenethyl alcohol.j. Inst. Brew. 69: , v. Wrght, J. M.; Leena Pekanmäk: The effect of conflct on the consumpton of alcohol n rats. Psychol. Inst., Unv. Turku. Monste V PÄIHTYMYSTILAN JÄLKIVAIKUTUS Forsander, 0.; Hekk Suomalanen: Alcohol ntake and erythrocyte aggregaton. Quart. J. Stud. Ale. 16: , Karvnen, Esko; Matt Mettnen; Kaj Ahlman: Physcal performance durng hangover. Quart. J. Stud. Ale. 23: , Mettnen, Matt: Effect of alcohol ntake and hangover on fbrnolyss. Quart. J. Stud. Ale. 22:22 26, Rähä, Nels: Effect of ethanol on cytologcal changes nduced by sat load n nucleus supraoptcus of rat. Proc. Soc. exp. Bol., N. Y. 103: , Takala, Martt; Eljas Sro; Yrjö Tovanen: Intellectual funetons and dexterty durng hangover. Experments after ntoxcaton wth brandy and vvth beer. Quart. J. Stud. Ale. 19:1 29, Tuomnen, Eero: Juomsen jälktlasta krapulasta. Alkoholpoltkka 23: , Varta, K. O.; Olof Forsander; F.-E. Krusus: Blood sugar values n hangover. Quart. J. Stud. Ale. 21: , VI ALKOHOLIN VERTAILU MUIHIN YHDISTEISIIN Вruun, Kettl: Alkoholsm och narkoman. Teoksessa: Socala avvkelser och socal kontroll. Almqvst & VVksell, Stockholm. Panossa. Eerola, Rsto: The effect of ethanol on the toxcty of hexobarbtal, thopental, morphne, atropne and scopolamne. An expermental study on mce. Helsnk ; Ilona Venho; Osmo Vartanen; Eno V. Venho: Acute alcoholc posonng and morphne. An expermental study of the synergsm of morphne and ethyl alcohol n mce. Ann. Med. exp. Fenn. 33: , Järnefelt, Johan: Metabolsm of aceton and dacetyl n lver tssue. Some observatons. Ann. Med. exp. Fenn. 31: ,1953.» Studes on the enzymatc synthess and breakdovvn of aceton n the anmal organsm. Ann. Acad. Se. fenn., Sarja А. V. Medca-Anthropologca 57. Helsnk Kovusalo, Martt: Effect of dsulfram (tetraethylthuram dsulphde) on the elmnaton rate of methanol. Studes vvth rabbts. Ann. Med. exp. Fenn. 34: ,1956. Studes on the metabolsm of methanol and formaldehyde n the anmal organsm. Acta physol. scand. 39, Suppl Helsnk Formaton of formaldehyde from methanol n rat lver homogenates. Effect of cofactors. Ann. Med. exp. Fenn. 36: , Lndbohm, R,; Henrk Wallgren: Changes n respraton of rat bran cortex slces nduced by some alphatc alcohols. Acta pharm. tox., Kbh. 19:53 58, Suomalanen, Hekk; Henrk Wallgren; Kaj Aejmelaeus: Humalavakutus ja kemallnen rakenne. Teoksessa: Ihmnen ja alkohol. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 10. Helsnk

22 Takala, Martt; Lea Ptkänen: Level of actvaton and goal-drected behavour. The effect of chlorpromazne on aggressve, achevement orented, and afflaton orented verbal responses. Scand. J. Psychol. 4: , VVallgren, Henrk: Relatve ntoxcatng effects on rats of ethyl, propyl and butyl alcohols. Acta pharm. tox., Kbh. 16: , Effect of acetylcholne analogues and ethanol on the respraton of bran cortex tssue n vtro. Bochem. Pharmacol. 6: , Venho, Ilona; Rsto Eerola; Eno V. Venho; Osmo Vartanen: Senstsaton to morphne by expermentally nduced alcoholsm n whte mce. Ann. Med. exp. Fenn. 33: , VVestlng, Achlles: Huumausaneden käyttäjen suhteesta väkjuomn. Duodecm 74: ,1958. Vl ALKOHOLISMI!! Bruun, Kettl: Alkoholsmn yhteskunnallsesta ja kulttuurtaustasta. Alkoholpoltkka 24: , Alkoholst-käste. Teoksessa: Ihmnen ja alkohol. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 10. Helsnk Alkoholsm och narkoman. Teoksessa: Socala avvkelser och socal kontroll.» Almqvst & VVksell, Stockholm. Panossa. ; Esko Koura; Robert E. Popham; John R. Seeley: Maksakrrooskuolesuus alkoholsmn levnnesyyden mttarna. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 8/2. Helsnk Kala, Martt: Alkoholsm sarausko? Alkoholpoltkka 18: , ,1953. ; Kroonsen alkoholsmn systä. Alkoholkysymys 31: , Kvalo, Annkk; Erkk Kvalo: Alkoholsten lasten selullssta häröstä kasvatusneuvola- lapslla. Alkoholkysymys 29:64 72, Lanu, K. E.: Kulttuurrstrdat ja alkoholsm. Teoksessa: Ihmnen ja alkohol. Väkjuoma- kysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 10. Helsnk Markkanen, Touko: An exact factor analytcal approach to dfferences n personalty struc- ture betvveen alcoholcs and the normal group. Teoksessa: Drnkng and drnkers. The Fnnsh Foundaton for Alcohol Studes. Vo. 6. Helsnk Park, Peter: Drnkng experences of 806 Fnnsh alcoholcs n comparson wth smlar experences of 192 Englsh alcoholcs. Acta psychat. scand. 38: , Saarnen, Ar: Alkoholsten kehtykseen vakuttaneta ympärstötekjötä. Alkoholpoltkka 26: , Tuomnen, Eero: Arvont mesalkoholsten lukumäärästä Helsngssä. Alkoholkysymys 28: , Wallgren, Henrk: Alkoholsm ja alkoholnkulutus. Alkoholpoltkka 25: , Bologsa tutkmuksa alkoholsmn perustesta. Alkoholkysymys 29:51 63, Vl ALKOHOLISMIN HOITO JA HOITOTULOKSET Alkoholpotlas hodossa. А-klnkoden tomntaa ja hotokertomuksa. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 5. Helsnk Bruun, Kettl: Outcome of dfferent types of treatment of alcoholcs. Quart. J. Stud. Ale. 24: ,

23 Bruun, Kettl; Touko Markkanen: Onko alkoholsm parannettavssa? Väkjuomakysy- myksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 11. Helsnk Hennum, Anne-Mare: Sosaaltyöntekjän osuus alkoholpotlaan hodossa. A-klnkkasäätön julkasuja n:o 1. Peksämäk Huttunen, Reno: Helsngn А-klnkan kehtys vuosna Teoksessa: Ihmnen ja alkohol. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 10. Helsnk Isola-Eskola, Marjatta; Olav Rkberg: Ryhmähotokokemuksa А-klnkkasäätössä. Teoksessa: Ihmnen ja alkohol. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 10. Helsnk Koljonen, Helka: Alkoholsten vamojen ryhmätomnta. Alkoholkysymys 26:69 93, Lanu, K. E.: Pokkeavan alkoholkäyttäytymsen kontroll. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 2. Helsnk Laukkonen, Vekko: Havantoja alkoholsten työryhmätomnnasta vv Alkoholkysymys 27:3 17,1959. Parkkla, Arvo; Eero Tuomnen: Uus kerhotomntamuoto Skd Row -alkoholsten auttajana. Alkoholpoltkka 27: , Telkkä, Antt; Erkk Kvalo: The effect of tetraethylthuram dsulphde (dsulfram, antabuse) on the thyrod of the rat. Acta endocr., Kbh. 27:85 88, Tuomnen, Eero: Hototulosten pysyvyys ja kohtuusjuomsen mahdollsuus klnkkahotoon hakeutunella alkoholstella. Alkoholkysymys 31: , Seloste A-klnkkatutkmuksen estutkmuksesta. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätö. Monste Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätö: Alkoholsten hotokottomnnan järjestämstä koskeva tomkunnan metntö. Monste 196?. : IX ALKOHOLI JA MEDISIINISET ONGELMAT (SAIRAUDET) Adlercreutz, Erk: Intrapertoneal nfuson of ultrafltered asctes n decompensated crr- hoss of the lver. Prelmnary nvestgaton I, II. Acta med. scand. 161:1 20, Forsander, Olof; Hekk Suomalanen: Alcohol ntake and erythrocyte aggregaton. Quart. J. Stud. Ale. 16: , ; K. O. Varta; F.-E. Krusus: Expermentelle Studen uber de bologsche VVrkung von Alkohol. 1. Alkohol und Blutzucker. Ann. Med. exp. Fenn. 36: , Huhtala, Ato: Kuolemaan johtanesta etyyl- ja metyylalkoholmyrkytyksstä Suomessa vuosna I, II. Alkoholpoltkka 16:53 62, , Huttunen, Lass: Alkoholmyrkytysten kuolonuhresta Suomessa vuodesta 1802 alkaen. Alkoholpoltkka 19: , Jokp, S. G.: Expermental Studes on blood alcohol n healthy subjects and n some dseases. Ann. Med. exp. Fenn. 29, Suppl. 2, Krusus, F.-E.; K. O. Varta; Olof Forsander: Expermentelle Studen lber de bologsche VVrkung von Alkohol. 2. Alkohol und Nebennerenrnden-Funkton. Ann. Med. exp. Fenn, 36: , Sundberg, Marcus; Erk Adlercreutz: Zur Kenntns der Aetologe der Leberzrrhose n Fnnland. Acta hepato-splenologca 6:17 23,

24 Wasz-Höckert, O.; Tmo Kosunen; J. Kohonen: Effect of ethyl alcohol on the susceptblty of mce to staphylococcal nfecton I, II. Ann. Med exp. Fenn. 36: , 1958; 37: , X ALKOHOLI JA SOSIAALISET ONGELMAT Huhtala, Alo: Kuolemaan johtanesta etyyl- ja metyylalkoholmyrkytyksstä Suomessa vuosna I, II. Alkoholpoltkka 16:53 62, , Huttunen, Lass: Etelä-Pohjanmaan henkrkollsuudesta vv Hstorallnen arksto 56: , Alkoholmyrkytysten kuolonuhresta Suomessa vuodesta 1802 alkaen. Alkoholpoltkka 19: , Ranta-Knuuttla, Jaakko J.: Amputotu sotavammanen. Helsnk Tuomnen, Eero: Väkjuomaolot, työllsyystlanne ja tlapänen muuttolke Kanuussa vv Alkoholpoltkka 18: , XI ALKOHOLIN KÄYTTÖ JA SEN SOSIAALINEN FUNKTIO Bruun, Kettl: Alkoholsmn yhteskunnallsesta ja kulttuurtaustasta. Alkoholpoltkka 24: ,1959. j Drnkng behavour n small groups. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 9. Helsnk Helsnkläspoken alkoholn käyttötavat. Tlastollsa kuukaustetoja Helsngstä 12: , Alkoholnkäytöllä on myöntesäkn seurauksa. Alkoholpoltkka 28:3 4,1963. Drnkng practces and ther socal functon. Teoksessa: Alcohol and cvlzaton. McGraw-Hll. New York London. Panossa. Pohjosmasten pääkaupunklaspoken alkoholnkäyttö. Alkoholpoltkka 28: 63 75,1963. ; Ragnar Hauge: Drnkng habts among Northern youth. A cross-natonal study of male teenage drnkng n the Northern captals. The Fnnsh Foundaton for Alcohol Studes. Vo. 12. Helsnk Immonen, Erkk J.: Alueellssta erosta lallsten alkoholjuomen kulutuksessa. Alkoholpoltkka 28: ' ; Eero Tuomnen: Oulun väkjuomaolot. Alkoholpoltkka 19: , Kalmo, Esko: Fnländska undersöknngar om ungdomens alkoholbruk. Alkoholpoltk 24: ,1961. Kuus, Pekka: Alkoholjuomen käyttö maaseudulla. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 3. Helsnk Lttunen, Yrjö: Opntoympärstön vakutus korkeakouluopskelussa. Forssa Matnoll, Vekko: Tyrnävän väkjuomaolot. Alkoholpoltkka 21:35 42, Sarola, Sakar: Lapp ja väkjuomat. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 1. Helsnk Sp, Jouko: Palkkatyöväen vhtyvyys. Helsnk Tuomnen, Eero: Väkjuomen hallussaptoon vakuttavsta tekjöstä. Alkoholpoltkka 22: 6 12, ' Vkonpäven vakutus juomatapohn. Alkoholpoltkka 23:7 12,

25 Tuomnen, Eero: Kodttomat mehet Helsngn j>skd Rowlla». Teoksessa: Ihmnen ja alkohol. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 10. Helsnk 1960 Alkoholn käyttö ravntolossa. Alkoholpolttsen tutkmuslatoksen tutkmusseloste n:o 3, Monste. Westlng, Achlles: On the correlaton of the consumpton of alcoholc drnks wth some Sexual phenomenon of Fnnsh male students. Int. J. Sexol. 7: , XII ASENTEET JA SOSIAALISET NORMIT \ Allardt, Erkk: Drnkng norms and drnkng habts. Teoksessa: Drnkng and drnkers. The Fnnsh Foundaton for Alcohol Studes. Vo. 6. Helsnk ; Oss Myllynem; Paavo Pepponen: Alkoholasentesta. Helsngn Ylopston Sosologan latoksen tutkmuksa n:o 11, 1962 (monste). Bruun, Kettl: Drnkng behavour n small groups. The Fnnsh Foundaton for Alcohol Studes. Vo. 9. Helsnk Sgnfcance of role and norms n the small group for ndvdual behavoral changes vvhle drnkng. Quart. J. Stud. Ale. 20:53 64, Myös teoksessa: Socety, culture, and drnkng patterns. Tom.: Pttman & Snyder. New York Eskola, Antt: Sosaalnen vakutus ja joukkoharha. Alkoholpoltkka. Panossa. Kol, Paavo: Ideology patterns and deology cleavage. A factoral study of some socal att- tudes of managers, foremen, and workers. Transactons of the Westermarck Socety 4:75 140, Tuomnen, Eero: Kodttomat mehet Helsngn»Skd Rowlla». Teoksessa: Ihmnen ja alkohol. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 10. Helsnk XIII ALKOHOLIPOLITIIKKA JA SOSIAALINEN KONTROLLI Bruun, Kettl: Helsnkläspoken alkoholn käyttötavat. Tlastollsa kuukaustetoja Helsngstä 12: , Outcome of dfferent types of treatment of alcoholcs. Quart. J. Stud. Ale. 24: , PM väkjuomalan rangastusmääräyksstä. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätö. Monste ; Ragnar Hauge: Drnkng habts among Northern youth. A cross-natonal study of male teenage drnkng n the Northern captals. The Fnnsh Foundaton for Alcohol Studes. Vo. 12. Helsnk ; Touko Markkanen: Onko alkoholsm parannettavssa? Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 11. Helsnk ; Juhan Sääsk: Tampereen ostajantarkkalukokelun vakutukset. Alkoholpoltkka 20: , Immonen, Erkk Alkoholpoltkka ja lehdstö. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 8/1. Helsnk Alkoholmyymälän suhteellnen tarpeellsuus er maalaskunnssa. Helsnk Monste. Salapolton alueet. Alkoholpoltkka 28: ,

26 Kuru, Sakar: Myyntkeltojärjestelmä ja väkjuoman väärnkäyttäjät I, II. Alkoholpoltkka 17: , 1952; 18:76 80, Kuus, Pekka: Alkoholjuomen käyttö maaseudulla. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 3. Helsnk Lanu, K, E.: Pokkeavan alkoholkäyttäytymsen kontroll. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 2. Helsnk Ranta-Knuuttla, Jaakko J.: Myymäläpuhuttelusta. Alkoholpoltkka 20:6 10, Sarola, Sakar: Tutkmus salakuljetusmarkknosta. Alkoholpoltkka 18:11 14, Lapp ja väkjuomat. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 1. Helsnk Prohbton n Fnland Its background and consequences. Quart. J. Stud. Ale. 15: , Myös teoksessa: Drnkng and ntoxcaton, tom. Raymond G. McCarthy. Bnghamton, N.Y Alkoholpolttsen suunnttelun mahdollsuus. Teoksessa: Ihmnen ja alkohol. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 10. Helsnk Sääsk, Juhan: Huomota ostotapojen kehtyksestä Tampereen myyntprssä vuosna Alkoholpoltkka 20: , Alkon asakkaden ostot Kuopon ja Lappeenrannan myyntpressä. Alkoholpoltkka 21: , Tuomnen, Eero: LC-luottmen myynt ja käyttö Helsngssä vuonna Alkoholpolttnen tutkmuslatos. Monste Alkoholn käyttö ravntolossa. Alkoholpolttsen tutkmuslatoksen tutkmusseloste n:o 3, Monste. Hototulosten pysyvyys ja kohtuusjuomsen mahdollsuus klnkkahotoon hakeutunella alkoholstella. Alkoholkysymys 31: , XIV ITSEVALINTAKOKEET Arvola, Alpo; Olof Forsander: Comparson betvveen vvater and alcohol consumpton n sx anmal speces n free-choce experments. Nature, Lond. 191: , Hamsters n free choce experments betvveen alcohol and vvater. Quart. J. Stud. Ale. Panossa. Forsander, Olof: Kakk evät pdä alkoholsta. Alkoholpoltkka 27: , Metabolc tolerance to alcohol as a possble lmtng factor n ts consumpton. Quart. J. Stud. Ale. 23: , A bologcal factor nfluencng man s alcohol consumpton. Teoksessa: Bo- chemcal factors n alcoholsm. Pergamon Press, New York London. Panossa. ; Juhan Kohonen; Flekk Suomalanen: Physologcal alcohol consumpton. Quart. J. Stud. Ale. 19: , ; AI. Salaspuro: Voluntary ethanol consumpton as related to ketone bodes metabolsm n rats. Lfe Scences 1962, Kohonen, Juhan: Ravnnonvalntakokesta alkoholsmn tutkmuksessa. Alkoholpoltkka 23:66 68, Wallgren, Henrk; Olof Forsander: Effect of adaptaton to alcohol and of age on voluntary consumpton of alcohol by rats. Brt. J. Nutr. Panossa. 26