7.7 Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7.7 Ympäristö- ja luonnontieto... 92 7.8 Biologia ja maantieto... 95 7.9 Fysiikka ja kemia... 103 7.10 Terveystieto... 111 7.11 Uskonto... 114 7."

Transkriptio

1 Sisällysluettelo 1.Opetussuunnitelma Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman sisältö Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen tehtävä Perusopetuksen rakenne Opetuksen toteuttaminen Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Työtavat Tuntijako Valinnaisaineiden opetus Kieliohjelma Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain opiskelu Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta Joustavan perusopetuksen toiminta huolto ja turvallisuuden edistäminen huollon yhteistyön järjestäminen, sen rakenne, tavoitteet ja toimintatavat Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Romanit Viittomakieliset Maahanmuuttajat Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli Vieraat kielet Matematiikka

2 7.7 Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaiset aineet Oppilaanohjaus Oppilaan arviointi Arviointi opintojen aikana Päättöarviointi Todistukset Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen Liite 1 Tieto ja viestintätekniikka

3 OPPIVELVOLLISILLE TARKOITETUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET JA ENON KOULUN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 3-9 OPETUSSUUNNITELMA 1.Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden tahojen kanssa oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen 3

4 oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt kerhotoiminnan järjestäminen tukiopetuksen järjestäminen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen. 2.Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. ENON KOULUN ARVOPERUSTA JA TOIMINTA-AJATUS 1. Yhteistoiminnallisuus 2. Tavoitteellisuus 3. Suvaitsevaisuus 4. Olennaiseen keskittyminen Yhteistoiminnallisuudella tarkoitetaan yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta toisistamme ja ympäristöstämme. Se tarkoittaa myös tasavertaisuutta työyhteisössä ja opetuksessa, avoimuutta ja oikeuksien ja velvollisuuksien yhteennivoutumista. Tavoitteellisuus tarkoittaa sitoutumista työskentelyyn sovittujen tavoitteiden suunnassa. Vaikeatkin työt tulisi hoitaa pitkäjänteisesti ja sisukkaasti loppuun saakka. Tavoitteellinen oppilas osaa yhdistää luovuuden, sitkeyden ja ahkeruuden omassa opiskelussaan. Suvaitsevaisuus tarkoittaa toisen ihmisen kunnioittamista ja huomioimista erilaisine ominaisuuksineen ja mielipiteineen. Hyväksyessään itsensä oppilas kykenee sietämään erilaisuutta eri yksilöiden, ihmisryhmien ja kulttuurien välillä. Suvaitsevainen ihminen haluaa toimia oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon puolesta. Olennaiseen keskittyminen tarkoittaa oppimaan oppimista ja todellisen oppimisen korostamista näennäisoppimisen sijaan. Tähän pyritään oppiaineksen osittaisella karsimisella ja oppikirjakeskeisyyden vähentämisellä. Aihekokonaisuuksia ja ongelmakeskeisyyttä korostetaan opetussuunnitelmissa ja opettamisen käytännössä. Perusopetuksen tehtävänä on edistää lapsen terveen itsetunnon ja kokonaispersoonallisuuden tasapainoista kehittymistä ja elämänhallinnan taitoja. nähdään uteliaana, oppimishaluisena ja aktiivisena yksilönä. 4

5 Häntä kannustetaan omatoimisuuteen ja luovuuteen. Toiminnan tulee olla oppilasta kannustavaa, rohkaisevaa ja oikeudenmukaista. ENON KOULUN PERUSOPETUKSEN YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET Perusopetuksessa oppilasta tuetaan niin, että hänelle kehittyy myönteinen ja realistinen minäkuva hän oppii luottamaan itseensä ja omiin kykyihinsä hän kehittyy vastuulliseksi arkielämän toiminnoissa hän osaa ilmaista mielipiteensä hän oppii kestämään pettymyksiä ja vastoinkäymisiä hän kasvaa suvaitsevaiseksi, rehelliseksi ja vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi, joka ottaa toiset huomioon hän omaksuu hyvät tavat ja käyttäytyy niiden mukaisesti hän pyrkii itsenäiseen ja kriittiseen tiedonhankintaan 2.2. Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatkoopintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11. :n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken 5

6 eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11. :n 3. momentin säännöksiä. 3.Opetuksen toteuttaminen 3.1. Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Enon koulu on luokkien E-9 koulu ja toimii useassa eri rakennuksessa, jotka ovat talot A, B, C, D, alakoulu ja puukoulu. Luokkien 6-9 opetusta annetaan pääsääntöisesti taloissa A-B ja luokkien E-5 Alakoululla. Rakennus C on etupäässä Enon lukion käytössä. D-talo toimii varatilana. Musiikkiluokka sijaitsee puukoululla. Kuvaamataidon, teknisen työn ja tekstiilityön luokat sijaitsevat B-talossa. Opetustiloja ovat myös liikuntahalli ja jäähalli. Koulu käyttää samassa pihassa sijaitsevaa Enon kirjastoa. Opetusta järjestetään lisäksi koulun piha-alueella, läheisillä metsäalueilla, pururadalla ja hiihtoladuilla mm. Harpatissa ja Vallisärkällä. Tarvittaessa käytetään Enon 6

7 urheilukenttää, joka sijaitsee kolmen kilometrin päässä. Mahdollista uimaopetusta voidaan antaa läheisissä uimahalleissa ja yleisillä uimarannoilla. Koulu tarjoaa oppilaille oppimateriaalit. Tietokoneet on sijoitettu pääasiassa A-talon ja alakoulun tietokoneluokkiin, mutta osittain myös muihin luokkahuoneisiin. Kouluravintola Ratamo sijaitsee A-talossa. Koko koulunväki toimii viihtyisyyden ja turvallisuuden hyväksi. Koulussa vallitsee avoin, myönteinen ja kannustava ilmapiiri ja luottamukselliset suhteet. 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Enon koulu pyrkii kasvattamaan toiset huomioonottavia, itseään ja toisia arvostavia oppilaita, joilla on riittävät tiedot ja taidot jatko-opintoihin. Koulussa noudatetaan Joensuun kaupungin koululaitoksen järjestyssääntöjä. Oppilaita ohjataan noudattamaan hyviä käytöstapoja. Työrauhahäiriö- ja kiusaamistapauksissa noudatetaan seuraavaa toimintamallia. ENON KOULUN TOIMINTAMALLI 1. Kuuleminen Kaikkia asiaan liittyviä osapuolia kuullaan tasapuolisesti. 2. Myöntäminen Tekijä suostuu keskustelemaan tapahtuneesta ja myöntää tekonsa. 3. Ymmärtäminen Tekijä ymmärtää tekonsa haitalliset seuraamukset. 4. Anteeksipyyntö Tekijä pyytää anteeksi tekemänsä vääryyden. 5. Sovittaminen Tekijä suostuu sovittamaan tekonsa, josta sovitaan muiden asianomaisten kanssa. 6. Lupaaminen Tekijä lupaa olla tekemättä toiste vastaavaa sekä sopii jo etukäteen tuon lupauksensa rikkomisen seurauksista. Toimintamallin tarkoituksena on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta teostaan. Kun oppilas ottaa vastuun teostaan, hänen vastuuntuntonsa kasvaa ja siten todennäköisyys rikkomuksen uusimiseen pienenee. Kuitenkin toistuvissa ja vakavissa tapauksissa oppilasta rangaistaan perusopetuslain 36 :n mukaan. Koulussa ilmeneviin koulukiusaamiseen ja työrauhahäiriöihin puututaan heti ja niihin suhtaudutaan vakavasti. Niistä viestitetään kotiin ja huoltajille kerrotaan, miten niihin puututaan ja miten ongelmatilanteissa toimitaan. Koululla järjestetään vuosittain hyväksytyn työsuunnitelman mukaan juhlia, teemapäiviä, teemaviikkoja ja tapahtumia, esim. retkiä ja leiri- ja yökouluja, joiden suunnitteluun oppilaat kykyjensä mukaan osallistuvat. 7

8 3.4 Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Enon koululla noudatetaan opetussuunnitelman perusteissa kirjattuja periaatteita koulun toimintatilojen ja annettujen resurssien puitteissa. Opettajia kannustetaan käyttämään työtapoja monipuolisesti ja työjärjestyksiä laadittaessa pyritään luomaan mahdollisuus opettajien väliseen yhteistyöhön mm. samanaikaisopetukseen. 8

9 3.5. Tuntijako ENON KOULU / PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS minimi tuntia A-KIELI ENGLANTI minimi 8 8 tuntia B-KIELI RUOTSI minimi 6 tuntia MATEMATIIKKA minimi tuntia YMPÄRISTÖTIETO JA minimi BIOLOGIA tuntia FYSIIKKA JA KEMIA minimi 2 7 tuntia ,5 2,5 TERVEYSTIETO minimi 3 integroidaan esim. BG, KO, OP, LI tuntia USKONTO minimi 6 5 tuntia HISTORIA JA minimi 3 7 YHTEISKUNTAOPPI tuntia Taito- ja taideaineet: Luokat 1-4 min. 26 tuntia ja luokat 5-9 min. 30 tuntia MUSIIKKI minimi 4 3 tuntia KUVATAIDE minimi 4 4 tuntia KÄSITYÖ minimi 4 7 tuntia LIIKUNTA minimi 8 10 tuntia Koulut suuntautumisensa mukaan minimi 6 4 taito- ja taideaineissa tuntia KOTITALOUS minimi 3 tuntia 3 OPPILAANOHJAUS minimi 2 tuntia 1 0,5 0,5 VALINNAISAINEET*) minimi 13 tuntia 6 7 OPPILAAN VÄHIMMÄISTUNTIM. YHT: ENON KOULUN MINIMI YHT:

10 Koulu pyrkii resurssiensa puitteissa asetusminimit ylittävään tuntijakoon. Päätös tehdään lukuvuosittain ja se esitetään vuosisuunnitelmassa Valinnaisaineiden opetus Oppilaalle tarjotaan mahdollisimman monipuolista ja hänen toiveittensa mukaista valinnaisuutta. Näin hänelle tarjoutuu mahdollisuus toteuttaa itseään ja soveltaa kokonaisvaltaisesti aikaisemmin omaksuttuja tietoja ja taitoja. Valinnaisuudella pyritään myös motivoimaan oppilasta koulutyössään. aloittaa valinnaisaineen opiskelun kahdeksannella vuosiluokalla. opiskelee kolmea valinnaisainetta kaksi viikkotuntia kutakin. Näiden valinnaisaineiden opiskelu jatkuu peruskoulun loppuun saakka. Yhdeksännelle vuosiluokalle oppilas valitsee lisäksi yhden viikkotunnin valinnaisaineen, mikä on joko jatko-opintoihin valmentava kurssi tai työharjoittelu. Valinnaisaineet ja niiden laajuus tarkennetaan koulun opetussuunnitelmassa ja määritellään tarkemmin lukuvuosittain koulun vuosisuunnitelmassa. valitsee kahdeksannelle vuosiluokalle seuraavista oppiaineista kolme: Kotitalous, kuvataide, liikunta, maa- ja metsätalous, musiikki, saksa, tekninen työ, tekstiilityö ja tietotekniikka. Näistä aineista saksa, kotitalous, kuvataide, liikunta, musiikki, tekninen työ ja tekstiilityö on esitelty ainekohtaisten opetussuunnitelmien yhteydessä. Tietotekniikka ja maa- ja metsätalous esitellään kohdassa 7.20 muut valinnaisaineet Kieliohjelma A1-kieli Enon koulussa opetetaan alakoulun 3. luokalta alkavana yhteisenä kielenä englannin kieltä. A2-kieli A2-kieltä tarjotaan Joensuun kaupungin kieliohjelman mukaisesti 5.-luokalta alkaen. B1-kieli B1-kieli on kaikille yhteinen ruotsin kieli. Se alkaa 7. luokalta. B2-kieli B2-kieli on peruskoulun 8. luokalta alkava valinnainen kieli. Enon koulussa opetetaan B2-kielenä saksaa. 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa on alleviivattu Joensuun kaupungin linjaukset ja muu on valtakunnallisten perusteiden linjauksia. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. On tarpeen havaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Oppilaalle tarjottavan tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Oppilaan tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. 10

11 Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisesti oppilashuoltotyössä. Tuen taso ja opetuksen järjestämispaikka eivät ole sidoksissa toisiinsa. Erityisen tuen piirissä oleva oppilas voi opiskella kokoaikaisesti integroituna ns. yleisopetuksen ryhmässä tai tehostetun tuen oppilas voi opiskella pienluokassa. Opetusryhmä mietitään oppilaan tarpeista käsin yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa neuvotellen. Rehtori on vastuussa oppilaiden jakamisesta eri opetusryhmiin parhaalla mahdollisella tavalla. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Luokanopettaja/ luokanohjaaja on oman luokkansa osalta yhteyshenkilö kodin ja koulun välillä oppilaan tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Hän - vastaa yhteistyöstä kodin kanssa (tuen tarpeesta tiedottaminen, koolle kutsuminen), - on mukana tukea suunnittelevassa moniammatillisessa ryhmässä, - vastaa oppilaan tuen järjestämistä koskevien asiakirjojen päivittämisestä ja kirjaamisesta (hankkii tarvittavat tiedot eri tahoilta) määräajoin. saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. Joensuussa sairaalaopetusta antaa Tikkamäen koulu, joka toimii osana Joensuun kaupungin Varhaiskasvatus- ja koulutointa. Sairaalaopetuksen oppilaat ovat Pohjois-Karjalan keskussairaalassa tutkimuksissa tai hoidossa olevia peruskoululaisia. He tulevat koko sairaanhoitopiirin alueelta. Sairaalaopettajat tekevät yhteistyötä oppilaan kotikoulun kanssa. Oppilaan tullessa tutkimuksiin tai hoitoon osastolle neuvotellaan kotikoulun opettajien kanssa kouluun liittyvistä kysymyksistä. Sairaalaopetuksessa olon aikana tehdään kotikoulun kanssa tiivistä yhteistyötä opetussuunnitelman ja arvioinnin osalta. Oppilaan palautuessa kotikouluunsa sairaalaopettaja käy koululla tukemassa oppilaan koulunaloitusta palautuspalaverissa, johon osallistuvat oppilas, huoltaja, kotikoulun henkilöstöä sekä sairaalaopettaja. Tutkimus- ja hoitojakson aikana tehdään tiivistä yhteistyötä myös huoltajien ja hoitohenkilökunnan kanssa sekä koulu- että hoitoneuvotteluissa. Sairaalaopetuksessa olevat oppilaat noudattavat kotikoulunsa opetussuunnitelmaa tai HOJKSaa. Tueksi laaditaan oppimissuunnitelma. 4.1 Yleinen tuki Laadukas perusopetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulujen ja alueiden toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteenottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista.oppilaiden itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisentaitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. 11

12 Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla. Yleisen tuen vaiheessa voidaan käyttää kaikkia tuen muotoja (eriyttäminen, tukiopetus, ohjaus, osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut, oppilashuolto, apuvälineet) lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksessä päätettävää tukea. Konkreetteja yleisen tuen muotoja ovat mm. - oppilaiden oman tason mukaiset, sopivasti haasteelliset harjoitus- ja kotitehtävät - opiskelustrategioiden ohjaaminen - liikkumisen mahdollistaminen - tehtävän/ tilanteen jäsentäminen, palautteen positiivisuus ja johdonmukaisuus - lisäajan antaminen - pienempi opiskeluryhmä - joustavat ryhmittelyt eri perustein - rauhallinen ympäristö - monikanavaisuus opetuksessa - mahdollisuus suorittaa koe pienemmissä osissa - kodin ja koulun välinen yhteistyö - oppitunnin, kokeen ja oppimateriaalin selkeys - läksykerho. Yleisen tuen päävastuu on alakoulussa luokanopettajalla ja yläkoulussa luokanohjaajalla ja aineenopettajalla. Luokanopettaja ja ohjaaja pitävät yhteyttä kotiin ja koordinoivat oppilaan tukea kaikkien toimijoiden kesken. He myös arvioivat tuen vaikuttavuutta Tehostettu tuki Yleisen tuen ollessa riittämätöntä, oppilaalle annetaan tehostettua tukea. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta, joka kuvataan luvussa Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Joensuun kaupungin Varhaiskasvatus- ja koulutustoimen pedagogisen arvion pohja löytyy Wilmasta (liite 6a). Pedagogisessa arviossa kuvataan - oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena 12

13 - oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Oppilaan luokanopettaja tai luokanohjaaja yhdessä oppilasta opettavien opettajien (aineenopettaja, erityisopettaja) kanssa laatii kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja etenkin silloin, kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion liitteenä tulee olla myös jonkin muun asiantuntijan (psykologinen, lääketieteellinen tai sosiaalinen) lausunto oppilaan tuen tarpeesta. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma käsitellään tarkemmin luvussa Luokanopettaja tai luokanohjaaja vastaa tehostetun tuen koordinoinnista yhteistyössä oppilasta opettavien opettajien kanssa. Pedagoginen arvio tehdään yhteistyössä erityisopettajan kanssa. Erityisopettaja esittelee arvion oppilashuoltoryhmälle. Yhteydenpito kotiin ja eri opettajiin ja mahdollisiin muihin toimijoihin, kuten myös vaikuttavuuden arviointi on luokanopettajan tai luokanohjaajan vastuulla Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. Erityisen tuen antamiseksi tehdään kirjallinen määräaikainen hallintopäätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään - oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä - mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut - tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen - oppimäärän yksilöllistäminen tai siirtyminen opiskelemaan yksilöllistetystä yleiseen oppimäärään - pidennetty oppivelvollisuus tai siirtyminen pidennetystä oppivelvollisuudesta yleiseen oppivelvollisuuteen - opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain - poikkeaminen oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai 13

14 lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään esi- tai perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. - Ensimmäisen oppilaalle tehtävän erityisen tuen päätöksen tekee päiväkodin tai koulun laatimaan pedagogiseen selvitykseen perustuen koulutustoimenjohtaja. - Kun erityisen tuen päätöstä tarkistetaan toisen vuosiluokan jälkeen tai tarvittaessa, uuden erityisen tuen päätöksen tekee koulun rehtori/ koulun johtaja, mikäli päätökseen ei sisälly lisäresursointia tai muutoksia resursoinnissa (esimerkiksi muutos pääsääntöisessä opetuksen järjestämispaikassa tai tulkki-/ avustajapalveluissa). Tällöin päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. - Kun erityisen tuen päätöstä tarkistetaan ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä, päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. - Päätöksen siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen tekee koulutustoimenjohtaja. Pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamista sekä takaisin yleiseen oppivelvollisuuteen siirtymistä koskevan päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja pedagogisen selvityksen ja siihen liitetyn asiantuntijalausunnon perusteella. Henkilöstöresursointi ja rekrytointi (avustaja- ja tulkkipalvelut) tapahtuu johtosäännön määräämällä tavalla. Pienluokkasijoituksia koordinoi vastaava koulupsykologi. Erityisen tuen päätös tehdään aina pedagogisessa selvityksessä tuotettuun tietoon perustuen. Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Oppilaan ja huoltajan kuuleminen tapahtuu osana pedagogista selvitystä. Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulut1ustoimen pedagogisen selvityksen pohja löytyy Wilmasta (liite 6c). Pedagogisen selvityksen laatimista varten luokanopettaja tai luokanohjaaja hankkii a) oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä tehostetun tuen aikana b) moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta sekä arvion siitä, millaista tukea oppilas tarvitsee jatkossa Oppilaan siirtyessä tehostetusta tuesta erityiseen tukeen, em. selvitykset toimitetaan moniammatillisen oppilashuoltoryhmän tarkastelun jälkeen koulutuspalvelukeskuksen vastaavalle koulupsykologille. Näiden selvitysten perusteella vastaava koulupsykologi ja erityisopetuksen koordinaattori tekevät arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Tähän arvioon pohjautuen koulutustoimenjohtaja tekee erityisen tuen päätöksen. Erityisen tuen piirissä olevan oppilaan kohdalla pedagoginen selvitys käsitellään koulun oppilashuoltoryhmässä, ja rehtori sekä muu oppilashuoltoryhmä tekevät arvion erityisen tuen tarpeesta. Erityisen tuen päätöksen tekee kyseisen koulun rehtori/ koulun johtaja. Jos päätös vaikuttaa resurssien käyttöön tai nivelvaiheen sijoituspaikkaan, päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan - oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena - oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea - perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän 14

15 Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee pedagogisen selvityksen liitteeksi tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee arvioida uudelleen toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta laaditaan uusi pedagoginen selvitys, joka tarkastellaan moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä. Jos erityisen tuen tarpeen todetaan jatkuvan toisen vuosiluokan jälkeen tapahtuvassa tarkistamisessa, koulun rehtori/ johtaja tekee uuden erityisen tuen päätöksen, mikäli kyseessä ei ole resurssi- tai nivelvaiheen sijoituspäätös (muutos pääsääntöisessä opetuksen järjestämispaikassa tai tulkki-/avustajapalveluissa). Tällöin päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. Jos erityisen tuen tarpeen todetaan jatkuvan ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä tapahtuvassa tarkistamisessa, koulutustoimenjohtaja tekee uuden erityisen tuen päätöksen. Mikäli katsotaan, että oppilas ei em. tarkistamisajankohdassa enää tarvitse erityistä tukea, tulee siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen tehdä hallinnollinen päätös. Päätöksen siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen tekee koulutustoimenjohtaja. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea hänelle laadittavan oppimissuunnitelman mukaisesti. Myös päätöksen siirtymisestä pidennetystä oppivelvollisuudesta yleiseen oppivelvollisuuteen tekee koulutustoimenjohtaja. Mikäli erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee pääsääntöisesti pienluokassa ja harkitaan oppilaan siirtämistä opiskelemaan yleisopetuksen suurempaan ryhmään, järjestetään kokeilujakso yleisopetukseen (3-6 kk). Kokeilujaksosta tehdään kirjallinen sopimus, jonka huoltajat allekirjoittavat. Sopimuspohja löytyy Varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluiden Intranetistä. Erityisopettaja vastaa erityisen tuen koordinoinnista tehden tiivistä yhteistyötä luokanopettajan tai luokanohjaajan kanssa. He tekevät yhteistyössä pedagogisen selvityksen. Erityisopettaja esittelee selvityksen oppilashuoltoryhmälle. Päätösten tekeminen edellä kuvatun mukaisesti. Yhteydenpito kotiin ja eri opettajiin ja mahdollisiin muihin toimijoihin, kuten myös vaikuttavuuden arviointi on luokanopettajan tai luokanohjaajan vastuulla. Erityisopettaja osallistuu arvioinnin tekemiseen. 15

16 Erityisen tuen päätöksen tarkistaminen (2. vuosiluokan jälkeen, ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä sekä aina tarvittaessa) Ajankohta 1. vuosiluokan jälkeen tai tarvittaessa Todetaan pedagogisen selvitykseen ja OHR käsittelyyn perustuen, että erityisen tuen tarve jatkuu Jatkotoimenpiteet Yksikön johtaja tekee pedagogiseen selvitykseen perustuen uuden erityisen tuen päätöksen, mikäli päätökseen ei sisälly muutoksia pääsääntöisessä opetuksen järjestämispaikassa, tulkki- / avustajapalveluissa tai muussa resursoinnissa. Muussa tapauksessa uuden päätöksen tekee KTJ. ei enää tarvetta erityiseen tukeen, oppilas siirtyy tehostettuun tukeen KTJ tekee päätöksen siirtymisestä erityisestä tehostettuun tukeen. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä erityisen tuen tarve jatkuu ei enää tarvetta erityiseen tukeen, oppilas siirtyy tehostettuun tukeen Uuden erityisen tuen päätöksen tekee KTJ. KTJ tekee päätöksen siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Pedagogisten asiakirjojen laatimisen vastuuhenkilöt Pedagoginen arvio Laaditaan - tehostettuun tukeen siirryttäessä - tehostetusta tuesta yleiseen tukeen siirryttäessä. Luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokanopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä koulun ja kodin välillä. Oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja kirjaa yleisen tuen aikana tarjotun tuen ja sen vaikuttavuuden arvion. EO on mukana tukea suunniteltaessa. OHR käsittely. 16

17 Oppimissuunnitelma Voidaan laatia jo yleisen tuen vaiheessa. Laadittava - joustavan perusopetuksen oppilaalle - starttiluokan oppilaalle (ellei ole erityisen tuen piirissä) - kun oppilaalle on tehty vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun päätös (Perusopetusasetus 11 3 momentti) - kun oppilaalle on tehty päätös erityisistä opetusjärjestelyistä (Perusopetuslaki 18 ) - tehostetun tuen vaiheessa Päivitetään vähintään kerran vuodessa marraskuun loppuun mennessä. Luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokanopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä kodin ja koulun välillä. Oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja laatii oppiaineen tavoitteet, ydinsisällöt ja arvioinnin periaatteet. EO on mukana tukea suunniteltaessa. Pedagoginen selvitys Laaditaan aina ennen erityisen tuen päätöstä/ siirtymistä takaisin tehostettuun tukeen. Luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokanopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä kodin ja koulun välillä. Oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja kirjaa tehostetun tuen aikana tarjotun tuen ja sen vaikuttavuuden arvion. EO on mukana tukea suunniteltaessa. OHR käsittely 17

18 Erityisen tuen päätös Uusi erityisen tuen päätös laaditaan: - siirryttäessä tehostetusta tuesta erityiseen tukeen - erityisen tuen päätökseen sisältyvien asioiden muuttuessa - erityisen tuen päätöstä tarkistettaessa, ainakin 2. vuosiluokan lopussa sekä ennen 7. vuosiluokan alkua (mikäli ei ole tarvetta uusia näissä kohdissa, tehdään hallinnollinen päätös siirtymisestä erityisestä tuesta takaisin tehostettuun tukeen) - Erityisen tuen päätöksessä päätetään kaikki oppilaan oikeusturvan kannalta olennaiset asiat (pidennetty oppivelvollisuus ja siirtyminen pidennetystä yleiseen oppivelvollisuuteen, oppimäärän yksilöllistäminen ja siirtyminen yksilöllistetyn oppimäärän opiskelusta yleisen oppimäärän mukaiseen opiskeluun, avustajan tai tulkin tarve, toiminta-alueittain opiskelu, pääsääntöinen opetuksen järjestämispaikka, erityisestä tehostettuun tukeen siirtyminen jne.) Ensimmäisen oppilaalle tehtävän erityisen tuen päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. Erityisen tuen tarkistaminen 2. vuosiluokan jälkeen sekä ennen 7. vuosiluokkaa tai tarvittaessa. Ks. edeltävä taulukko. Erityisen tuen päätöksen tarkistaminen (määräaikaisuus) on rehtorin vastuulla. Päätöksen siirtymisestä erityisestä tehostettuun tukeen tekee koulutustoimenjohtaja. Päätöksen pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamisesta ja siirtymisestä takaisin yleiseen oppivelvollisuuteen tekee koulutustoimenjohtaja. HOJKS Laaditaan aina, kun oppilaalle on tehty erityisen tuen päätös. Päivitettävä vähintään kerran vuodessa marraskuun loppuun mennessä. Ei ole enää hallinnollinen asiakirja. Luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokanopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä kodin ja koulun välillä. Oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja laatii oppiaineen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin periaatteet. EO on mukana tukea suunniteltaessa. Rehtori hyväksyy yksilöllistettyjen oppimäärien oppiainekohtaiset tavoitteet allekirjoituksellaan. 18

19 Asia ja sen selvitys Erityisen tuen päätös PoL 17 Päätöksen perustelut - siirtyminen tehostetusta tuesta erityiseen tukeen - siirtyminen erityiseen tukeen ilman edeltävää tehostettua tukea - erityisen tuen päätöksen tarkistaminen 2. vuosiluokan jälkeen - erityisen tuen päätöksen tarkistaminen ennen 7. vuosiluokkaa - erityisen tuen päätöksen tarkistaminen tarvittaessa - siirtyminen erityisestä tuesta tehostettuun tukeen pedagoginen selvitys, PoL 17 PoL 17, asiantuntijalausunto pedagoginen selvitys, PoL 17 pedagoginen selvitys, PoL 17 pedagoginen selvitys, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 pedagoginen selvitys, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Päätetään - opetuksen pääsääntöinen järjestämispaikka pedagoginen selvitys, PoL 17, PoA 2, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010, (asiantuntijalausunto) Päättäjä KTJ KTJ KTJ/ yksikön johtaja KTJ KTJ/ yksikön johtaja KTJ - ei muutoksia edeltävään päätökseen eikä kyseessä nivelvaiheen päätös -> yksikön johtaja -nivelvaiheen päätös tai muutos edeltävään päätökseen -> KTJ - avustamispalvelut/ tulkitsemispalvelut/ apuvälineet pedagoginen selvitys, PoL 17, PoL 31, asiantuntijalausunto - ei muutoksia edeltävään päätökseen eikä kyseessä nivelvaiheen päätös -> yksikön johtaja -nivelvaiheen päätös tai edeltävään päätökseen muutos -> KTJ - siirtyminen pidennettyyn oppivelvollisuuteen - siirtyminen pidennetystä yleiseen oppivelvollisuuteen lääketieteellinen selvitys, PoL 17, PoL 25, pedagoginen selvitys, psykologinen tai lääketieteellinen selvitys, PoL 25 - oppimäärän yksilöllistäminen pedagoginen selvitys, PoL 11, PoL 17 - siirtyminen yksilöllistetyn oppimäärän pedagoginen selvitys, PoL opiskelusta yleisen oppimäärän mukaiseen 11, PoL 17 opiskeluun - siirtyminen oppiainejakoisesta toimintaalueittain opiskeluun pedagoginen selvitys, asiantuntijalausunto, tuntijakoasetus 9, PoL 17, PoL 18 KTJ KTJ yksikön johtaja yksikön johtaja yksikön johtaja - oppiaineen opiskelusta vapauttaminen pedagoginen selvitys, PoL 18 yksikön johtaja - poikkeaminen tunti- tai oppiainejaosta pedagoginen selvitys, PoL 17 yksikön johtaja 19

20 Hallinnollisen päätöksen, pedagogisen arvion tai pedagogisen selvityksen liitteeksi vaaditaan asiantuntijalausunto (lääketieteellinen, psykologinen tai sosiaalinen) seuraavissa tapauksissa: - Perusopetuksen aloittaminen vuotta aiemmin - Perusopetuksen aloittaminen vuotta myöhemmin (Starttiluokka ja muut) - Perusopetuksen aloittaminen erityisopetuksen pienluokassa - Pidennetyn oppivelvollisuuden aloittaminen - Pidennetystä oppivelvollisuudesta yleiseen oppivelvollisuuteen siirtyminen - Erityiseen tukeen siirtyminen ilman sitä edeltävää tehostetun tuen vaihetta esi- ja perusopetuksen aikana Mikäli lapsi käy esikoulua koulun yhteydessä sijaitsevassa pienluokassa ja aloittaa perusopetuksen ensimmäisen luokan saman koulun pienluokassa, ei pedagogista selvitystä tarvitse laatia. Pedagoginen arvio, tehostetun tuen oppimissuunnitelma, pedagoginen selvitys, erityisen tuen päätös ja HOJKS ovat salassa pidettäviä asiakirjoja. Tieto tehostetun ja erityisen tuen saamisesta ovat salassa pidettäviä. Em. asiakirjat on säilytettävä paperimuodossa ja lukitussa tilassa oppilaan perusopetusajan jälkeen kymmenen vuoden ajan. Allekirjoitetut asiakirjat (paperiversiona) liitteineen säilytetään siinä koulussa, jossa oppilas opiskelee. Kun oppilas siirtyy esiopetuksesta perusopetukseen tai muuttaa koulusta toiseen, siirtyvät opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät asiakirjat/ tiedot (oppimissuunnitelma/ erityisen tuen päätös/ HOJKS) muiden oppilaspapereiden mukana uuteen kouluun. Muiden tietojen (asiantuntijalausunnot) siirtämiseen vaaditaan huoltajan yksilöity (mitä tietoja lähetään, mihin tarkoitukseen ja kenelle lähetetään) tiedonsiirtolupa. Muussa tapauksessa lausunnot palautetaan huoltajalle. 4.4 Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Joensuun esi- ja perusopetuksessa laaditaan oppimissuunnitelma joustavassa perusopetuksessa, tehostetun tuen piirissä, starttiluokalla ja sairaalaopetuksessa oleville oppilaille. Lisäksi muiden kuin oppivelvollisten suorittaessa perusopetuksen oppimäärää, laaditaan oppilaille oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma laaditaan myös oppilaille, joille on tehty hallinnollinen päätös opintojen suorittamisesta vuosiluokkiin sitomattomasti (Perusopetusasetus 11 3 momentti) tai päätös Erityisistä opetusjärjestelyistä (Perusopetuslaki 18 ). Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Kyseinen hallintopäätös tapahtuu Perusopetusasetuksen momentin mukaisesti. Yleisen tai tehostetun tuen piirissä olevan oppilaan kohdalla hallinnollisen päätöksen perusteleminen tapahtuu pedagogisella arviolla, jossa myös oppilaan ja huoltajien kuuleminen tapahtuu. Päätöksen jälkeen oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Mikäli oppilas on erityisen tuen piirissä, päätöksen perustelu tapahtuu pedagogisella selvityksellä, jonka osana oppilaan ja huoltajien kuuleminen tapahtuu. Tällöin opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet kirjataan HOJKSaan. Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös Perusopetuslain 18 mukaisesti. 20

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Pyhäselän alueen. perusopetuksen. opetussuunnitelma 3-9

Pyhäselän alueen. perusopetuksen. opetussuunnitelma 3-9 Pyhäselän alueen perusopetuksen opetussuunnitelma 3-9 1 Sisältö 1. luku OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 4 2. luku OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Perusopetuksen arvopohja... 4 2.2 Perusopetuksen

Lisätiedot

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnan kokouksessa 5.3. 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 5 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sisällys 1 OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 5 1.2 Esiopetus... 5 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9

VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9 1 VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9 Perusopetuksen opetussuunnitelma hyväksytty/sivistyslautakunta 31.5.2005 39 Hyväksytty päivitykset/sivistyslautakunta 14.9.2010 45 14.12.2010 69 14.2.2011

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksien ja täydennyksien mukaan (Määräys 29.10.2010 DNRO 50/011/2010) SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA... 3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Nepenmäen koulun opetussuunnitelma 2012

Nepenmäen koulun opetussuunnitelma 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET... 4 2 NEPENMÄEN KOULUN OPPIMISYMPÄRISTÖ... 5 2.1 Fyysinen oppimisympäristö... 5 2.2 Sosiaalinen oppimisympäristö... 5 2.3 Eteläisen alueen toimintakulttuuri...

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011

KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011 KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011 Opetussuunnitelman perusteiden teksti on kirjoitettu Times New Roman fontilla. Paikallisen opetussuunnitelman teksti on

Lisätiedot

Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki

Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki Sivistyslautakunta 26.5.2011 44 Sivistyslautakunta 20.11.2014 87 ww.nurmijarvi.fi www.nurmijarvi.fi ww.nurmijarvi.fi Sisällys: JOHDANTO... 1 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä Liite 4 koskeva suunnitelma (HOJKS) Perustiedot: Koulu: lukuvuosi päiväys luokka Suunnitelman laatiminen ja käytetyt asiakirjat : Oppilaan nimi ja osoite: Syntymäaika Huoltaja(t) laatimisesta vastaavat

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

ARVOPOHJA JA TOIMINTAKULTTUURI

ARVOPOHJA JA TOIMINTAKULTTUURI Sisällysluettelo 1. UIMAHARJUN KOULU... 3 2. ARVOPOHJA JA TOIMINTAKULTTUURI... 3 2.1.1. Yhteisöllinen koulu... 3 2.1.2. Kehittyvä koulu... 3 2.1.3. Turvallinen koulu... 4 2.2. Nivelvaiheiden suunnitelmat...

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos

Perusopetuslain muutos Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Päivitetty 20.5.2014. Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma

Päivitetty 20.5.2014. Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Päivitetty 20.5.2014 Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Opetussuunnitelma... 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Liedossa... 1 1.2 Opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma

Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 1 Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 25.5.2011 Sivistyslautakunta 9.6.2011 85, Päivitetty 13.10.2011 128 Päivitetty 27.2.2014 36 Päivitetty 3.4.2014 60 Päivitetty 15.5.2014 79 Päivitetty

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Tuen kolmiportaisuus

Tuen kolmiportaisuus Tuen kolmiportaisuus Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho & Katja Räisänen 13.4.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 61 lähtökohtana sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis-

Lisätiedot

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma

Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma 2 Sisällys PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 JA KARKKILAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPE- TUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

VALTIMON KUNTA OPETUSSUUNNITELMA 1 Perusopetus 3. 9.lk

VALTIMON KUNTA OPETUSSUUNNITELMA 1 Perusopetus 3. 9.lk VALTIMON KUNTA OPETUSSUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo 1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 4 1.1 Seutukuntamme omaleimaisuuden perusopetukselle asettamat painotukset 4 1.2 Perusopetuksen arvopohja 4 1.3

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa 5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä

Lisätiedot

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

LEPPÄVIRRAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

LEPPÄVIRRAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LEPPÄVIRRAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1 OPETUSSUUNNITELMA... 4 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 4 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 4 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus INKEREEN KOULUN KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus INKEREEN KOULUN KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus INKEREEN KOULUN KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Inkereen koulun ops hyväksytty xx.x.2012 Sisällysluettelo Johdanto..5

Lisätiedot

Yleistä opsin laatimisesta...1 Mikkelin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu noudattaen seuraavaa esitystapaa:...

Yleistä opsin laatimisesta...1 Mikkelin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu noudattaen seuraavaa esitystapaa:... Yleistä opsin laatimisesta...1 Mikkelin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu noudattaen seuraavaa esitystapaa:...1 Yleistä opsin laatimisesta...3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen...3

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Opetuksen järjestäjä PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYISTÄ TUKEA VARTEN. Oppilaan nimi Syntymäaika Vuosiluokka

Opetuksen järjestäjä PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYISTÄ TUKEA VARTEN. Oppilaan nimi Syntymäaika Vuosiluokka Opetuksen järjestäjä PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYISTÄ TUKEA VARTEN Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan nimi Syntymäaika Vuosiluokka Koulu Huoltaja/huoltajat/laillinen

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004

LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004 LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004 1 LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN (3 9LK) OPETUSSUUNNITELMA 2004 2 OPPIVELVOLLISILLE TARKOITETUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET...5 1.

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Hallitusneuvos Outi Luoma-aho Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö 29.9. 2010 Perusopetuslain muutossäädös 642/2010 laki

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU 1 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. luku Opetussuunnitelma... 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 1 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 2 2. luku

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulutyön arvopohjana Suomessa ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA Luonnos 8/2011 muuttuneet ja täydennetyt luvut 1-5, 7 ja 8. Sauvon perusopetuksen opetussuunnitelma on kokonaisuus, joka muodostuu tästä

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

RUOVEDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. luku Opetussuunnitelma. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö

RUOVEDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. luku Opetussuunnitelma. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö RUOVEDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Käytännöt ja strategiat nyt ja tulevaisuudessa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 20.4.2009 PERUSOPETUSLAKI 3 Opetuksen järjestämisen perusteet

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Opetussuunnitelma............................. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat

Lisätiedot

Haminan kaupungin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma

Haminan kaupungin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma Haminan kaupungin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 1. Opetussuunnitelma 3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 3 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 3 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen Yleissivistävä koulutus uudistuu 12.2.2010 Ritva Järvinen Opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen/ yksikön päällikkö Yleissivistävä koulutus uudistuu; tavoitteet ja tuntijako 2009-2010 Opetusministeri

Lisätiedot

PORNAISTEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PORNAISTEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PORNAISTEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004 PÄIVITETTY 2011, 2014, 2015 (luku 5.4.) 0 SISÄLLYS 1. Esipuhe......5 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Perusopetuksen arvopohja...

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Opetussuunnitelma............................. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

1.8.2011 voimaan tuleva ops

1.8.2011 voimaan tuleva ops 1.8.2011 voimaan tuleva ops Täydennetty 1.8.2010 ALAVUDEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Suunnitelma perustuu Opetushallituksen 16.1.2004 antamiin opetussuunnitelman perusteisiin, joita on velvoittavalla

Lisätiedot