LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 25/2008. Liikenteen kansantaloudelliset vaikutukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 25/2008. Liikenteen kansantaloudelliset vaikutukset"

Transkriptio

1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 25/2008 Liikenteen kansantaloudelliset vaikutukset Helsinki, 2008

2 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijä Juha Honkatukia (toim.) Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Liikenteen kansantaloudelliset vaikutukset Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan liikennettä kansantalouden kannalta ja pyritään arvioimaan liikennejärjestelmän ja sen kehittämisen merkitystä kansantaloudelle. Julkaisussa valaistaan liikenteen ja logistiikan merkittävää osuutta niin yrityselämälle kuin yksityisille kuluttajillekin ja pohditaan liikenneinvestointien merkitystä kansantaloudessa. Julkaisussa käsitellään liikenteen, logistiikan ja yritysten toimintojen välisiä syy-seuraussuhteita. Tarkastelu viedään logististen vaikutusmekanismien tasolle, joka mahdollistaa liikenteen ja logistiikan kansantaloudellisten vaikutusten arvioinnin. Julkaisussa esitellään uusia laskentamenetelmiä tie- ja ratainfrastruktuuriin sitoutuneen pääoman arvon laskemiseen. Laskelmissa käytetään hyväksi tiestön ja rataverkon korjauskustannustietoja ja arvioidaan Suomen tieinfrastruktuurin arvoksi 37 mrd. euroa vuonna Rautatievarallisuuden arvoksi vuonna 2005 saadaan noin 7 mrd. euroa. Infrastruktuurin arvon perusteella voidaan arvioida tieinfrastruktuurin merkitystä Suomen teollisuudelle. Julkaisussa raportoitujen ekonometristen tulosten perusteella tieinfrastruktuurilla on ollut merkittävä vaikutus yksityisen sektorin tuottavuuteen tarkastelujaksolla ja infrastruktuuripääoman tuottavuus on ollut huomattavan paljon suurempi kuin yksityisen pääoman tuottavuus vuosina Julkaisussa tarkastellaan myös niitä keinoja, joilla väylähallinto voi pyrkiä toteuttamaan tieliikenteen tehostamistavoitteita. Infrastruktuurin kehittämistä tarkastellaan toisaalta tulosohjauksen, toisaalta uusien toimintamuotojen kannalta. Julkaisussa argumentoidaan, että tulosohjausta voitaisiin parantaa siirtymällä pääomien hallintaa tukevaan budjetointiin pääomabudjetoinnin avulla. Tällöin tulosohjauksen pitkäjänteisyyttä voidaan parantaa institutionaalisten ratkaisujen kautta, kuten Isossa-Britanniassa on tehty. Uusista toimintamuodoista voidaan todeta, että yksityisen rahoituksen avulla toteutettavat julkiset investointien mahdollistamat kustannusedut välittyvät veronmaksajille vain rajoitettujen oletusten vallitessa. Tehokkuutta voitaisiin parantaa myös kehittämällä julkisia hankintamuotoja ilman yksityistä rahoitustakin. Tiehankkeiden osalta näyttää siltä, että selvää tehostumista onkin tapahtunut. Avainsanat (asiasanat) Liikennejärjestelmä, logistiikka, kansantalous, infrastruktuuri, hankintamuodot Muut tiedot Yhteyshenkilö/LVM: Tuomo Suvanto Sarjan nimi ja numero Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 25/2008 ISSN (painotuote) (verkkojulkaisu) ISBN (painotuote) (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä (painotuote) 310 Kieli suomi Jakaja Liikenne- ja viestintäministeriö Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Luottamuksellisuus julkinen

3 PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Författare Juha Honkatukia (red.) Typ av publikation Rapport Uppdragsgivare Kommunikationsministeriet Datum för tillsättandet av organet Publikation Trafikens och transportens samhällsekonomiska verkningar Referat Denna bok är slutrapporten till et treårig forskningsprogram i infrastrukturs och logistiks roll i Finlands ekonomi. Boken består av flera uppsatser som studerar själva trafiksektor och logistik samt väginfrastrukturens kontribution till tillväxt. Två av rapporter har också granskat erfarenheter från nya metoder att öka effektiviteten av väginvesteringar. Den första uppsatsen studerar trafiksektorns, logistikens och företagsektorns sammanhang. Logistiken har en viktig roll i att den möjliggör produktionen av tjänster och varor. De två följande uppsatserna tar upp frågan hur man ska värdera vägnätet. Genom att systematisk handla data om underhållningsinvesteringar visas det vara möjligt att värdera nätet. Uppsatser ger en estimat om värdet på vägnätet kring 37 miljarder euro år 2003, medan spårnätet värderas runt 7 miljarder år När värdet på det regionala vägnätet är känt, är det också möjligt att räkna hur infrastrukturen har bifogat till den allmänna ekonomiska utvecklingen. I bokens femte uppsats visar ekonometriska metoder, att väginfrastrukturen har ökat tillväxttakten av regional produktivitet under åren 1975 till 2003 signifikant och att investeringar till infrastruktur har varit lönsammare än privat investeringar i genomsnitt. Rapportens två sista uppsatser granskar de metoder offentliga myndigheter har att öka effektiviteten av investeringar i och underhållning av infrastruktur. Gällande resultatstyrning verkar det att en separat investeringsbudjett har hjälpt till exempel Storbritannien att öka den offentliga sektorns effektivitet. Nya, marknadsbaserade finansinstrument kan i princip också öka verkningsgraden i infrastrukturprojekt men bara när många specifika förutsättningar finns. Bättre planering kan leda till samma, positiva resultat även i offentliga projekt, som empiriska exempel från finländska vägprojekt visar. Nyckelord Trafiksystem, logistik, samhällsekonomi, infrastruktur, upphandlingsformer Övriga uppgifter Kontaktperson vid ministeriet är Tuomo Suvanto. Seriens namn och nummer Kommunikationsministeriets publikationer 25/2008 Sidoantal (trycksak) Språk 310 finska Distribution Kommunikationsministeriet ISSN (trycksak) (nätpublikation) Pris Förlag Kommunikationsministeriet ISBN (trycksak) (nätpublikation) Sekretessgrad offentlig

4 DESCRIPTION Date of publication 26 May 2008 Author Juha Honkatukia (ed.) Type of publication Report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Effects of transport on the national economy Abstract This book is the final report of a three-year research programme on transport infrastructure and logistics in the Finnish economy. The report collects separate studies assessing the roles of the transport sector and logistics in the economy, as well as the contribution of transport infrastructure on economic growth. Two of the studies also attend the question of infrastructure service provision both from the point of view of governance and budgeting as well as life-cycle planning and market incentives. The report covers the interdependencies of transport, logistics and business activities. The role of logistics is seen as an enabling one. In assessing the contribution to economic growth of transport infrastructures, the report develops new methods for estimating the value of road and rail infrastructures. Based on the concepts of serviceability and maintenance, it is estimated that the value of public Finnish road network in 2003 was 37 billion euro and that of the rail network in billion euro. The contribution of the road network to productivity growth in the private sector has according to the study been significant and the rates of return on these investments been above average private sector returns in the period The report assesses means available to authorities to increase efficiency in maintenance and construction of the transport infrastructure. It is argued that result-oriented management would benefit from the introduction of capital budgeting much in the vein of the recent UK reforms. Market-based solutions, such as public-private partnerships can also be used to raise efficiency in infrastructure service provision. These, however, only work under fairly stringent conditions, and much of their potential has been realised by the introduction of better budgetary discipline and life-cycle planning. Keywords Transport system, logistics, national economy, infrastructure, forms of procurement Miscellaneous Contact person at the Ministry: Mr Tuomo Suvanto Serial name and number Publications of the Ministry of Transport and Communications 25/2008 Pages, total (printed version) 310 Language Finnish ISSN (printed version) (electronic version) Price Distributed and published by Ministry of Transport and Communications ISBN (printed version) (electronic version) Confidence status Public

5 ESIPUHE Tässä julkaisussa tarkastellaan liikennettä kansantalouden kannalta ja pyritään arvioimaan sen liikennejärjestelmän ja sen kehittämisen merkitystä kansantaloudelle. Julkaisu kokoaa liikenne- ja viestintäministeriön rahoittaman Liikenteen kansantaloudelliset vaikutukset -tutkimusohjelman tuloksia. Hankkeeseen ovat osallistuneet Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijat Juha Honkatukia, Ville Mälkönen, Erkki Siivonen ja Sakari Uimonen sekä Strafica Oy:n tutkijat Paavo Moilanen, Heikki Metsäranta, Heta Toivola ja Inna Berg. Liikenne- ja viestintäministeriön osalla hankkeen yhteyshenkilöinä ovat toimineet Tuomo Suvanto, Petri Jalasto ja Mikko Ojajärvi. Helsingissä Tuomo Suvanto neuvotteleva virkamies

6 Johdanto Liikenteellä on Suomen kansantaloudessa keskeinen rooli. Suomi on suhteellisen laaja maa, jossa etäisyydet ovat pitkiä, ja lisäksi se sijaitsee kaukana keskeisistä markkinaalueistaan. Niinpä liikenteen ja logistiikan osuus kustannuksista on Suomessa korkea. Liikennejärjestelmän kehittäminen ja ylläpito vaativat myös suhteellisen suuria investointeja. Väylien rakentamisen, ylläpidon ja niiden tuottamien palvelujen tehokkuuden parantaminen on siksi suuri haaste väylänpidolle. Tähän haasteeseen tarttumalla voidaan lisätä sekä yhteiskunnallista hyvinvointia että kansantalouden kilpailukykyä. Julkaisun ensimmäisessä luvussa kuvaillaan liikenteen merkitystä Suomen kansantaloudessa eri näkökulmista. Luvussa valaistaan liikenteen ja logistiikan merkittävää osuutta niin yritys elämälle kuin yksityisille kuluttajille ja pohditaan liikenneinvestointien merkitystä kansantaloudessa. Luku myös johdattelee julkaisun muissa luvuissa käsiteltäviin teemoihin. Paavo Moilasen kirjoittamassa toisessa luvussa käsitellään liikenteen, logistiikan ja yritysten toimintojen välisiä syy seuraussuhteita. Tarkastelussa pyritään viemään logististen vaikutusmekanismien ymmärrys tasolle, joka mahdollistaa liikenteen ja logistiikan kansantaloudellisten vaikutusten arvioinnin osalta. Kolmannessa ja neljännessä luvussa Sakari Uimonen esittelee uusia laskentamenetelmiä tie- ja ratainfrastruktuuriin sitoutuneen pääoman arvon laskemiseen. Laskelmissa käytetään hyväksi tiestön ja rataverkon korjauskustannustietoja ja arvioidaan Suomen tieinfrastruktuurin arvoksi vuonna mrd. euroa. Rautatievarallisuuden arvoksi vuonna 2005 saadaan noin 7 mrd. euroa. Sakari Uimosen kirjoittamassa viidennessä luvussa arvioidaan tieinfrastruktuurin merkitystä Suomen teollisuudelle vuosina Luvussa raportoitujen ekonometristen tulosten perusteella tieinfrastruktuurilla on ollut merkittävä vaikutus yksityisen sektorin tuottavuuteen tarkastelujaksolla, ja että infrastruktuuripääoman tuottavuus on ollut huomattavan paljon suurempi kuin yksityisen pääoman tuottavuus. Luvuissa kuusi ja seitsemän tarkastellaan niitä keinoja, joilla väylähallinto voi pyrkiä toteuttamaan tieliikenteen tehostamistavoitteita. Tällaisia keinoja ovat mm. erilaiset tuottavuuden kehittämishankkeet, tulosohjauksen terävöittäminen ja tehostaminen, uudelleenorganisoinnit, joita on jo paljon toteutettukin sekä julkisen, uusien toimintamuotojen kehittäminen ja yksityisen sektorin kanssa toteutettavat partnership-hankkeet (PPP-hankkeet). Periaatteessa näihin keinoihin kuuluu myös palvelujen hinnoittelu. Erkki Siivosen ja Paavo Moilasen kirjoittamassa kuudennessa luvussa tarkastellaan julkiseen infrastruktuuriin liittyviä tuloksellisuustietoja budjetti-instituutioiden ja tulosohjauksen näkökulmista. Luvussa argumentoidaan, että tulosohjausta voitaisiin parantaa siirtymällä pääomien hallintaa tukevaan budjetointiin pääomabudjetoinnin avulla. Tällöin tulosohjauksen pitkäjänteisyyttä voidaan parantaa institutionaalisten ratkaisujen kautta. Vertailuaineistona on käytetty hyväksi Iso-Britannian kokemuksia.

7 Ville Mälkösen kirjoittamassa seitsemännessä luvussa jäsennellään julkisia investointeja koskevaa keskustelua sekä näkemyksiä siitä, miten uusia yksityiseen rahoitukseen perustuvia hankintamalleja pitäisi vertailla budjettirahoitteisien hankintamallien kanssa. Luvussa näytetään, että yksityisen rahoituksen avulla toteutettavat julkiset investointien mahdollistamat kustannusedut välittyvät veronmaksajille vain rajoitettujen oletusten vallitessa. Vaikka yksityisen rahoituksen rooli etenkin suurissa julkisissa hankinnoissa mahdollistaa julkista sektoria mahdollisesti vaivaavien kannustinongelmien ratkaisun, useat näistä ratkaisuista voidaan saavuttaa myös kehittämällä julkisia hankintamuotoja ilman yksityistä rahoitustakin, kun julkisen sektorin toimijoiden vastuu toiminnan vaikuttavuudesta korostuu. Luvun empiirisessä osuudessa tarkastellaan Suomessa toteutuneiden tiehankkeiden kustannusylityksiä ja havaitaan kustannusylitysten pienentyneen viime vuosina ja olevan selkeästi suurempia pitkäkestoisissa hankkeissa.

8 Sisällysluettelo 1 LIIKENTEEN KANSANTALOUDELLINEN MERKITYS JA LIIKENNEINFRASTRUKTUURI TOIMINTOJEN YHDISTÄJÄNÄ Juha Honkatukia 1.1 Johdanto Liikenteen erityispiirteet Liikenne Suomen kansantaloudessa Liikenteen makrotaloudelliset tuottavuus- ja kasvuvaikutukset Johtopäätökset 23 2 LOGISTIIKAN TOIMINALLINEN ROOLI JA MERKITYS KANSANTALOUDELLE Paavo Moilanen Heikki Metsäranta Heta Toivola Inna Berg 2.1 Johdanto Logistiikka osana kansantaloutta Logistiikkajärjestelmän kuvaus Järjestelmässä syntyvät tarpeet ja vaikutussuhteet Toimialakohtainen analyysi Johtopäätökset 69 3 SUOMEN TIEPÄÄOMA Sakari Uimonen 3.1 Johdanto Pääoman käsite Tiepääoma Aineiston rakentaminen Tulokset Yhteenveto 113 Liitteet I-V 118

9 4 SUOMEN RAUTATIEPÄÄOMA Sakari Uimonen 4.1 Johdanto Pääoman käsite Rautatiepääoma Aineiston rakentaminen Tulokset Yhteenveto ja johtopäätökset 164 Liitteet I-II 168 Kuvat TIEINFRASTRUKRUURIN VAIKUTUKSET TEOLLISUUDEN TUOTTAVUUTEEN SUOMESSA Sakari Uimonen Tarja Tuovinen 5.1 Johdanto Malli Aineisto Aineiston rakentaminen Tulokset 190 Taulukot Liite I: data 203 Liite II: Suomen alueelliset vuosikertapääomat PITKÄJÄNTEISYYS INFRASTRUKTUURIN HALLINNASSA Erkki Siivonen Paavo Moilanen 6.1 Johdanto Suunnittelun pitkäjänteistäminen hallinnon rakenteiden kautta Suomen budjettijärjestelmä Iso-Britannian budjettiuudistus Pitkäjänteistämiseen ehdotettuja keinoja Johtopäätökset 272

10 7 ERI HANKINTAMALLIT JULKISISSA INVESTOINNEISSA Ville Mälkönen 7.1 Johdanto Taloudellinen tehokkuus ja eri hankintamallit Kokemuksia suomalaisista tiehankkeista Lopuksi 294

11 1 1 LIIKENTEEN KANSANTALOUDELLINEN MERKITYS JA LIIKENNEINFRASTRUKTUURI TOIMINTOJEN YHDISTÄJÄNÄ 1.1 Johdanto Juha Honkatukia Liikenne muodostuu ihmisten ja tavaroiden liikkumisesta paikasta toiseen. Liikenne on näin ollen yksi elämän välttämättömistä perustoiminnoista. Liikenne jakaantuu eri muotoihin sekä liikenteen väylien että liikennevälineiden perusteella. Eri liikennemuotoja ovat tie-, rautatie-, vesi- ja lentoliikenne. Myös tietoliikenne luetaan liikenteen käsitteeseen. Vaikka tietoliikennettä ei käsitelläkään seuraavassa tarkemmin, on kuitenkin syytä huomauttaa, että tietoliikenteellä on monia liittymäkohtia muuhun liikenteeseen ja että tietoliikenteen nopea kehitys vaikuttaa myös muiden liikennemuotojen kehitykseen esimerkiksi liikenteen telemaattisten ohjausjärjestelmien antamien tavara- ja henkilöliikenteen tehostamismahdollisuuksien kautta. Kansantaloudessa tuotetaan hyödykkeitä ihmisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Hyödykkeet jaetaan tavaroihin ja palveluksiin. Liikenne luokitellaan kansantalouden koko toimintaa kuvaavassa kansantalouden tilinpidossa palveluelinkeinoihin. Liikennepalvelut voidaan jakaa henkilöautoliikenteeseen, julkiseen liikenteeseen, tavaraliikenteeseen sekä kevyen liikenteen palveluihin. Liikenteen palvelut voidaan myös jakaa toisaalta muuta tuotantoa palveleviin välituotesuoritteisiin ja toisaalta suoraan kuluttajaa hyödyttäviin loppukulutussuoritteisiin. Tuotantoa palvelevat liikennesuoritteet (tavaroiden kuljettaminen valmistuspaikasta käyttöpaikkaan) ovat välituotteita, joiden arvo sisältyy lopputuotteiden (kulutus- ja investointitavaroiden sekä viennin) arvoon. Kuljetussuoritteisiin perustuvat kuljetuskustannukset muodostavat näin osan tuotteiden kokonaishinnasta. Kansantalouden tilinpidossa kotitalouksien liikennekulutukseen lasketaan mukaan autojen ja muiden kulkuvälineiden hankinta, kulkuneuvojen käyttömenot, kuten huolto- ja korjauskustannukset, kulkuneuvojen varaosat, poltto- ja voiteluaineet sekä ajoneuvoihin liittyvät vakuutukset. Tämän lisäksi kotitaloudet ostavat erilaisia kuljetuspalveluksia, jolloin matkalippujen ja taksimatkojen kustannukset tulevat myös lasketuiksi kotitalouksien liikennemenoihin. Liikenne siis koostuu varsin heterogeenisista palvelusuoritteista. Tavallisesti kuitenkin eri liikennemuodot vaativat erilaisia liikenneverkkoja. Joillekin tieliikennemuodoille voidaan myös rakentaa erityisiä tieverkkoja (esimerkiksi pyörätiet, metsäautotiet, jne.). Ihmisten liikkumisen kytkentä kansantalouteen käy yleisellä tasolla ilmi kuvasta 2: Väyläpalvelut koostuvat liikenneinfrastruktuurista eli väylistä ja terminaaleista rakenteineen ja laitteineen sekä niiden yhteydessä tarjottavista palveluista, kuten informaatiopalvelut. Liikennepalveluiden tuottaminen edellyttää väyläpalveluita. Liikennepalveluita tuottavat liikennöitsijät. Palveluita välittäviä operaattoreita ovat esimerkiksi matkatoimistot ja matkojenyhdistelykeskukset.

12 2 Kotitaloudet ostavat liikennepalveluita ja käyttävät väyläpalveluita liikkumistarpeidensa tyydyttämiseen. Liikkuminen mahdollistaa työssäkäynnin, asioinnin ja vapaaajan toiminnot. Elinkeinoelämälle kotitalouksien arjen liikkuminen on eri tavoin merkityksellistä. Ensinnäkin liikkumismahdollisuudet vaikuttavat siihen, millainen on työvoiman saatavuus tietyllä alueella ja miten toimipaikat ovat asiakkaiden tavoitettavissa. Työaikana tehtävillä matkoilla liikkumisen sujuvuus vaikuttaa suoraan työn laatuun ja kustannuksiin. Liikkumisen kustannukset kotitalouksille taas puolestaan vaikuttavat osaltaan siihen, kuinka paljon kotitaloudet voivat käyttää rahaa muuhun kulutukseen. Kansantaloudessa elinkeinoelämän tuottavuus sekä kotitalouksien hyvinvointi, aktiivisuus ja varallisuus ovat kasvun tekijöitä. Kansantalouden kasvu puolestaan on edellytyksenä esimerkiksi sille, että liikennejärjestelmää voidaan ylläpitää ja kehittää liikkujien tarpeita edellyttämällä tavalla. KANSANTALOUS Mahdollistaa kasvun ELINKEINOELÄMÄ Mahdollistaa ylläpidon ja kehittämisen Mahdollistaa kulutuksen ja työvoiman saatavuuden KOTITALOUDET Mahdollistaa arjen liikkumisen LIIKENNEPALVELUT Mahdollistaa tarjonnan VÄYLÄPALVELUT Kuva 1. Periaatekuva liikennejärjestelmän, ihmisten liikkumisen ja kansantalouden kytkennästä. Periaatteessa liikenteen kokonaistuotos syntyy liikenteen eri palvelusuoritteiden painotettuna summana. Kun sitä verrataan liikennepalvelujen tuottamiseen käytettyihin resursseihin tai kustannuksiin saadaan mittareita tuottavuudelle ja tehokkuudelle. Tässä kirjassa keskitytään ennen kaikkea väyläpalveluihin ja niiden vaikutukseen kansantalouden eri osiin.

13 3 1.2 Liikenteen erityispiirteet Liikenne julkishyödykkeenä Liikennepalveluilla on ominaisuuksia, jotka poikkeavat monista muista palveluista ja hyödykkeistä. Yhteiskunnallisessa tehokkuusarvioinnissa nämä erityispiirteet on syytä ottaa huomioon. Liikenneväylät ovat ns. julkisia hyödykkeitä sillä niitä voi samanaikaisesti käyttää useampi käyttäjä. Esimerkiksi tiet ovat Suomessa pääsääntöisesti vapaasti kaikkien käytettävissä, mikä täyttää tältä osin julkishyödykkeen määritelmän. Periaatteessa tien käyttöä voitaisiin yksityishyödykkeen tavoin rajoittaa tienkäyttömaksuilla, mutta tällaisia ei Suomessa ole otettu käyttöön. 1 Julkishyödykeluonteesta johtuen tie on rahoituksen, rakentamisen ja käytön kannalta myös erityislaatuinen hyödyke. Tien voi rakentaa esimerkiksi yksityinen tienhoitokunta, mutta yleensä se ei voi rajoittaa tien käyttöä. Rakentajajoukko voi siis olla toinen kuin tien käyttäjäjoukko. Tämä herättää kysymyksen siitä, kenen tulee vastata tien rakentamiskustannuksista ja miten ne jyvitetään esimerkiksi yksityisteiden tapauksessa tiekunnan eri osakkaiden kesken. Paikallisesti koettu intressi voi aiheuttaa esimerkiksi kunnan mukaantulon hankkeeseen. Tiestä hyötyjät voivat siis olla paikallisia, valtakunnallisia, kuin myös kansainvälisiä henkilöitä ja yrityksiä. Rakentajat, rahoittajat ja tiestä hyötyjät ovat yleensä eri ryhmiä. Hyötyjä maksaa -periaatteen soveltaminen ei näin ole käytännössä kovinkaan helposti toteutettavissa. Tästä johtuen ainakin keskeinen tieverkosto on valtion rahoittamis- ja rakentamisvastuulla. Teiden käyttö on yleensä maksutonta. Tie, kuten muukaan liikenneväylä ei kuitenkaan ole rajattomasti vapaasti käytettävissä. Kun liikenteen määrä riittävästi kasvaa, alkaa väylän kapasiteettiraja tulla jossakin vaiheessa vastaan ja väylä ruuhkaantuu. Niin kauan kuin ruuhkaa ei ole, yksi tienkäyttäjä ei vaikuta muiden mahdollisuuksiin käyttää tietä. Liikenteen lisääntyessä yksi lisäautoilija vaikuttaa kaikkien muiden tiellä liikkuvien kustannuksiin. Ruuhkautumien hidastaa kaikkien liikkumista ja aiheuttaa välillisiä kustannuksia mm. aikaviiveinä. Myös turvallisuustaso muuttuu. Ruuhkautumisen säätelemiseksi onkin esitetty ruuhkamaksujen käyttöä, millä ajatellaan väylän käytön tehostuvan, koska käyttö perustuisi maksuhalukkuuteen. Joissakin maissa onkin lähdetty ottamaan ruuhkamaksuja käyttöön. 1 Julkishyödyke on taloustieteellinen käsite. Julkishyödykkeestä voidaan puhua, jos jonkun käyttäjän käyttö ei vähennä toisen käyttäjän mahdollisuutta käyttää hyödykettä. Toisaalta julkishyödykkeen käsitteeseen kuuluu myös mahdottomuus sulkea joitakin käyttäjiä pois hyödykkeen tuomasta hyödystä. Jos nämä ominaisuudet ovat yhtä aikaa voimassa, puhutaan puhtaasta julkishyödykkeestä. Käytännössä sellainen on lähinnä maanpuolustus. Tavallisesti hyödykkeillä voi olla julkishyödykeominaisuuksia, mutta nämä ominaisuudet eivät esiinny puhtaina. Tie on esimerkki tällaisesta epäpuhtaasta julkishyödykkeestä.

14 4 Maksuilla voidaan periaatteessa rajoittaa tien käyttöä ja lieventää ruuhkautumista. Tällöin voidaan puhua siitä, että tien käytön ulkoisvaikutuksista peritään maksu. Periaatteessa myös tiekustannuksia voidaan kattaa tiemaksuilla. Tällaisen maksun rooli on kuitenkin toinen kuin ruuhkamaksun. Käytännössä meillä ei esiinny tiemaksuja. Tämä johtuu mm. siitä, että maksujen kerääminen saattaa olla kallista tai hallinnollisesti hankalaa niiden tuottoon nähden. Sen sijaan rata-, vesi- ja ilmaliikenteessä on käytössä erilaisia maksuja, joilla joko säädellään liikennevolyymiä tai katetaan verkkojen kustannuksia. Väylien julkishyödykeominaisuudet poikkeavat käytännössä aina jonkin verran toisistaan Liikenneväylien muita erityispiirteitä Julkishyödykeominaisuuden lisäksi liikenneväylillä on muitakin erityisominaisuuksia, jotka on syytä ottaa huomioon analysoitaessa verkkojen vaikutuksia taloudelliseen kehitykseen. Infrastruktuurilaitteet ovat usein luonnollisia monopoleja, mikä tarkoittaa sitä, että niillä on tietty kiinteä kapasiteetti, jolla tuotannon yksikkökustannukset alenevat tuotantomäärän lisääntymisen seurauksena. Esimerkiksi lentoasema on kiinteä rakenne, jossa lisäliikenteen aiheuttamat yksikkökustannukset alenevat siihen saakka kun aseman kapasiteetti on kokonaan tullut käytetyksi. Liikenteen rakenteet ja verkot ovat myös yleensä pitkään kestäviä, jolloin niihin liittyy merkittäviä uponneita kustannuksia, vaikka niiden käytössä tapahtuisi niiden elinaikana suuriakin muutoksia. Liikenneinfrastruktuuriin kuuluvia rakenteita on usein vaikea jakaa pieniin osiin ja niinpä investoinnit ovat yleensä jakamattomia ja kooltaan suuria ja myös kapasiteetin lisärakentaminen on yleensä kallista. Liikenneverkot tuottavat usein myös sosiaalisia ja ympäristöön kohdistuvia ulkoisvaikutuksia sijaintinsa tai tuottamiensa palvelujen vuoksi. Ulkoisvaikutuksilla tarkoitetaan taloustieteissä jonkun taloudenpitäjän (yrityksen tai kotitalouden) taloudellisen toiminnan toiselle taloudenpitäjälle (yritykselle tai kotitaloudelle) aiheuttamia hyöty- tai haittavaikutuksia, jotka välittyvät muutoin kuin hintojen muutosten kautta. Esimerkkinä mainitaan usein liikenteen aiheuttamat pakokaasupäästöt ja melu. Esimerkiksi autoliikenne aiheuttaa päästöjä, jotka vaikuttavat suoraan päästöjen kohteeksi joutuvien henkilöiden hyvinvointiin. Sen sijaan, jos autojen kysynnän lisäys nostaa autojen hintoja, kysymys ei ole taloudellisesta ulkoisvaikutuksesta, vaan talousjärjestelmän hintamekanismin kautta tapahtuvasta, talousjärjestelmän sisäisestä vaikutuksesta Liikennejärjestelmät verkostona Kaikille liikennejärjestelmille on ominaista verkostoluonne. Tästä johtuva ns. verkostovaikutus vaikeuttaa liikenneverkoston (esim. tieverkoston) tehokkuuden arviointia. Jos jotakin verkoston osaa parannetaan tai sen liikennöintiominaisuudet heikkenevät, tämä voi vaikuttaa koko verkoston eikä vain tarkastelun kohteena olevan verkoston osan tehokkuuteen. Maaliikenneverkostot ovat alueellisesti hajautettuja toimintoja yhdistävien jakelujärjestelmien kiinteää pääomaa. Tähän pääomaan tehtyjen lisäinvestointien kasvuvaikutukset riippuvat investoinnin luonteesta, sen suhteellisesta koosta ja yhteiskunnallisesta tehokkuudesta. Niinpä esimerkiksi yksittäinen tie- tai rautatiehanke ei vaikuta ainoastaan päätepisteidensä väliseen liikenteeseen. Verkoston osana koko liikenneverkon suorituskyky

15 5 muuttuu. Tie- tai rautatieinvestoinnin verkostovaikutus riippuu mm. siitä, mihin osaan verkostoa investointi sijoittuu. Jos yhdistetään kaksi osaverkostoa, vaikutus liikennevirtoihin ja matkustusaikoihin voi olla aivan erilainen, kuin jos samansuuruinen investointi tehtäisiin jompaankumpaan osaverkostoon. Esimerkiksi Lahden oikoradan rakentaminen lyhentää pelkästään Helsinki-Lahti matkustusaikaa noin puoleen entisestä, mutta samalla radan vaikutus heijastuu kuitenkin koko itäisen Suomen rataverkoston matkustusaikoihin. Verkostovaikutuksesta johtuen esimerkiksi tieinvestointien investointien taloudellisen kokonaisvaikutuksen laskenta voi olla hyvinkin monimutkaista. Vieläkin laajempi arviointiongelma syntyy eri liikennemuotojen (maa-, vesi- ja ilmaliikenteen) käyttämien verkostojen keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Nämä vaikutukset voivat olla toisiaan korvaavia (substituutteja) tai toisiaan täydentäviä (komplementaarisia). Maaliikenneverkoston tehostuminen vaikuttaa myös maa-, ilma- ja vesiliikennemuotojen keskinäiseen kilpailuasetelmaan. Viime kädessä joudutaan punnitsemaan koko verkostolla tehtävien investointien kansantaloudellisia kokonaisvaikutuksia. Tätä asiaa tarkastellaan lähemmin puhuttaessa infrastruktuuri-investointien kasvuvaikutuksista. 1.3 Liikenne Suomen kansantaloudessa Liikenteen rooli Suomella on liikenteessä erityinen kaksoisongelma: 1) pitkät etäisyydet ja harvaan asuttu maa sekä 2) etäisyys kansainvälisistä markkinoista. Ensimmäinen seikka aiheuttaa tarpeen kansantaloudellisesti suhteellisen suuriin investointeihin ja kustannuksiin. Toisella seikalla on erityinen merkitys yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Tästä seuraa, että infrastruktuurilla ja liikenteen toimivuudella on suuri merkitys yritysten kilpailukyvyn kannalta. Toki liikenneinfrastruktuurin toimivuus on tärkeää myös välittömien kulutushyötyjen eli vapalaajan liikkumisen kannalta. Kun Suomi on harvaan asuttu ja pitkien etäisyyksien maa, niin kuljetuskustannusten merkitys tuotteiden loppuhinnassa pyrkii olemaan kansainvälisesti suhteellisen suuri. Näin ollen koko kuljetusjärjestelmän toimivuudella on moniin muihin maihin verrattuna Suomessa suhteellisesti suurempi merkitys tuotteiden kansainvälisen hintakilpailukyvyn näkökulmasta. Suomen infrastruktuuriverkoston vahvuuksia ja heikkouksia on arvioitu mm. valtiovarainministeriön johdolla vuonna 2003 tehdyssä Suomen kilpailukykyhankkeessa. Sen mukaan Suomen vahvuuksia ovat liikenteen sujuvuus ja liikenneruuhkien vähäisyys, joukkoliikennejärjestelmän toimivuus ja talviolosuhteissa tapahtuvan liikkumisen hyvä hallinta. Lähellä kansainvälistä tasoa arvioidaan olevan Suomen materiaali- ja logistiikkajärjestelmän toimivuus. Järjestelmän haasteita ja kehittämiskohteita ovat erityisesti liikenneverkon ylläpidon ja käytön kalleus sekä kansainvälisten ja globaalien toimitusketjujen ja verkostojen hallinta. Logistiikkajärjestelmää tarkastellaan lähemmin kirjan toisessa luvussa.

16 Liikenneverkot Yleisen tieverkoston pituus on Suomessa noin km. Katuja on noin km ja yksityisiä teitä noin km, joista kuntien ylläpitämiä runsaat km. Teitä ja katuja on siten yhteensä km. Tämän lisäksi metsäautoteitä löytyy Suomesta km. Yleisiä teitä on siis noin kaksi kertaa maapallon ympärysmitan verran. Kaikki tiet ja kadut mukaan lukien päästäisiin jo kahdeksan kertaa maapallon ympäri! Tämän tieverkon ylläpito on vaativa tehtävä tien pitäjille, joista tiehallinto on luonnollisesti merkittävin. Rautateiden ratapituus oli km ja raiteita oli km vuonna Vuonna 1980 ratoja oli noin 300 km enemmän mutta vuodesta 1990 lähtien ratojen kokonaismäärä on ollut kutakuinkin muuttumaton. Vesiväyliä oli vuonna 2005 rannikkoväylinä km ja sisävesiväylinä km. Lentoasemia oli samana vuonna 29, joista 25 Finavian hallinnassa ja 4 yksityistä. Tehokkuutta osoittaa se, että vähälukuinen väestömme kykenee ylläpitämään näinkin laajan liikenneverkoston kohtuullisessa kunnossa Liikenteen bruttokansantuoteosuus ja työllisyys Liikenteen ja taloudellisen kasvun välillä on voimakas positiivinen korrelaatio. Liikenneinfrastruktuuri-investoinnit ovat tärkeä edellytys taloudelliselle kasvulle. Toisaalta taloudellisen kasvun mukana lisääntyvä tulotaso lisää myös liikennepalvelujen ja liikenneinvestointien kysyntää. Taloudellisen kasvun ja liikenneinvestointien välinen suhde ei siis ole yksiselitteinen ja lineaarinen. Puutteellinen liikenneinfrastruktuuri voi hidastaa taloudellista kehitystä ja kasvua; toisaalta suurillakaan liikenneinvestoinneilla ei välttämättä saada aikaan pysyvää taloudellista kasvua, jos muut kasvun edellytykset puuttuvat. Liikenteen osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa vaihdellut 9 11 %:n välillä, mikä näkyy oheisesta taulukosta.

17 7 Taulukko 1. Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen osuus BKT:stä ja koko kansantalouden työllisyydestä vuosina BKT osuus % Teleliikenteen osuus BKT*:stä,% Työllisyyden osuus % Työllisten määrä josta posti- ja teleliikenteessä ,1 1,3 7, ,7 1,3 7, ,5 2,4 7, ,8 2,7 7, ,9 2,9 7, ,0 2,8 7, ,8 2,8 7, ,4 2,3 7, * BKT perushintaan, käyvin hinnoin Lähde:Tilastokeskus BKT-osuuden kasvu johtuu viestinnän osuuden vahvasta kasvusta viime vuosina. Ilman teleliikennettä kuljetuksen ja varastoinnin osuus BKT:sta oli noin 8 prosenttia vuonna 2005, kun vastaava osuus vuonna 1990 oli 7,8 prosenttia. Telekommunikaatio onkin ollut eräs kaikkein nopeimmista kasvualoista kansantaloudessa viimeksi kuluneen kymmenvuotiskauden aikana. Teleliikenteen BKT-osuus on nyt 2,3 prosenttia ollen melkein kaksinkertainen vuoden 1990-lukuun verrattuna. Liikenteen osuus koko kansantalouden työllisyydestä on pysynyt varsin vakaana huolimatta teleliikenteen kasvusta. Vuonna 2005 liikenne ja viestintä työllistivät yhteensä henkeä. Vastaava luku vuonna 1990 oli jonkin verran suurempi eli henkeä. Huolimatta teleliikenteen BKT-osuuden vahvasta kasvusta sen työllisyys ei ole juurikaan noussut, mikä viittaa tällä sektorilla tapahtuneeseen voimakkaaseen työn tuottavuuden nousuun. Eri liikennemuotojen keskinäinen suuruus bruttokansantuoteosuudella ja työllisyydellä mitattuna näkyy taulukosta 2.

18 8 Taulukko 2. Eri liikennemuotojen keskinäinen suuruus bruttokansantuoteosuudella ja työllisyydellä mitattuna vuonna 2006 BKT osuuden jakautuma, % Työllisyys Työllisyyden jakautuma, % Maaliikenne 36, ,7 Vesiliikenne 6, ,9 Ilmaliikenne 6, ,0 Liikennettä palveleva toiminta (ml. matkatoimistot) Posti- ja kuriiritoiminta 23, ,5 7, ,5 Teleliikenne 20, ,4 Koko liikenne 100, ,0 Lähde:Tilastokeskus Tieliikenne on sekä tuotannon jalostusarvolla (BKT-osuudella) että työllisyydellä mitaten selvästi suurin liikenteen toimialoista. Liikennettä palveleva toiminta (mikä sisältää matkatoimistot), posti- ja teleliikenne ovat työllisyydellä mitaten keskenään samaa suuruusluokkaa. Tuotannon arvo on teleliikenteessä kuitenkin näistä kolmesta toimialasta selvästi suurin.

19 Liikenne ja kotitalouksien kulutusmenot Liikenteen osuus kotitalouksien kulutusmenoista oli 12,8 prosenttia vuonna Kehitys näkyy oheisesta taulukosta Taulukko 3. Liikenteen ja tietoliikenteen osuus kotitalouksien kulutusmenoista vuosi liikenne % tietoliikenne % muut kulutusmenot % yhteensä % ,5 1,4 84,1 100, ,0 3,1 83,9 100, ,2 3,3 84,5 100, ,0 3,2 83,8 100, ,7 3,3 84,0 100, ,8 2,8 84,3 100,0 Lähde: Tilastokeskus Liikenteen osuus on hieman laskenut vuodesta 1990 samalla kun tietoliikenteen osuus kotitalouksien kulutusmenoista on kasvanut. Kotitalouksien kulutusmenoissa, kuten edellä jo todettiin, liikenteen osuus koostuu autojen ostoista, käyttö- ja huoltomenoista, polttoainemenoista ja ostetuista kuljetuspalveluista (matkaliput). Vuonna 2005 suomalainen kotitalous käytti liikenteeseen euroa kotitaloutta kohden. Autojen ostoon kului keskimäärin 1495 euroa kotitaloutta kohden. Kotitalouksia oli kaikkiaan noin 2,4 miljoonaa. Liikennemenot vaihtelevat voimakkaasti kotitalouden sosioekonomisen aseman mukaan. Kun ylemmät toimihenkilöiden kotitaloudet käyttivät autojen ostoon kyseisenä vuonna 2850 euroa, niin työntekijäkotitalouksissa summa oli 1567 euroa, työttömien kotitalouksien vastaava kulutus oli vain 401 euroa ja eläkeläiskotitalouksien kulutus 474 euroa kotitaloutta kohden. Eläkeläisten liikennemenot olivat kokonaisuutena kuitenkin 1357 euroa kotitaloutta kohden Liikennevälineiden ja henkilöliikenteen kehitys Liikenteen kehitystä voidaan kuvata joko liikennevälineiden tai liikenteen määrien kehityksellä. Viimeksi kuluneiden kymmenvuotiskausien aikana, erityisesti 1960-luvulta alkaen, autoliikenteen kehitys on ollut varsin voimakasta. Autokantojen kehitystä kuvataan kuviossa 1.

20 10 Milj.kpl Autot yhteensä Henkilöautot yhteensä Kuvio 1. Autokannan kehitys vuosina ¹Autot sisältävät: henkilöautot, pakettiautot, kuorma-autot, linja-autot ja erikoisautot Lähde: Ajoneuvohallintokeskus Henkilöautojen määrä Suomessa on nykyisin noin 2,5 miljoonaa. Miljoonan henkilöauton raja ylitettiin jo 1970-luvulla vuonna Henkilöautokannan kasvu on siten ollut keskimäärin 4,0 prosenttia vuosina Tavarankuljetusajoneuvoja oli vuonna 2006 maassa runsaat ja linja autoja Kuviosta 2 nähdään kotimaan henkilöliikenteen määrää kuvaavien henkilökilometrien kehitys vuosina Henkilöautolla tehtyjen matkojen kasvu on ollut erityisen voimakasta ja 1980-luvuilla, minkä jälkeen kasvu on selvästi hidastunut. Joukkoliikenteen henkilökilometrien määrä kasvoi vuoteen 1980 saakka, minkä jälkeen se on pysynyt melko vakaana. Kuviosta 3 nähdään henkilöliikenteen eri muotojen kehitys. Autoliikenteen ohella myös lentoliikenteen kasvu on ollut voimakakasta viimeksi kuluneen 20 vuoden aikana. Silti liikenteen kokonaismäärässä lentoliikenteen merkitys on edelleen pieni henkilöautoliikenteeseen verrattuna luvun alun lamakausi aiheutti voimakkaan notkahduksen alaspäin henkilöliikenteen määrissä. Vasta vuoden 1996 jälkeen ylitettiin vuoden luvut. Sen jälkeen henkilöliikenteen kasvu on ollut jälleen varsin ripeätä.

364 LIIKENTEEN KANSANTA- LOUDELLINEN MERKITYS JA LIIKENNEINFRA- STRUKTUURI TOIMINTOJEN YHDISTÄJÄNÄ

364 LIIKENTEEN KANSANTA- LOUDELLINEN MERKITYS JA LIIKENNEINFRA- STRUKTUURI TOIMINTOJEN YHDISTÄJÄNÄ VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 364 LIIKENTEEN KANSANTA- LOUDELLINEN MERKITYS JA LIIKENNEINFRA- STRUKTUURI TOIMINTOJEN YHDISTÄJÄNÄ Reino Hjerppe Juha Honkatukia ISBN 951-561-552-6 (nid.)

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014 Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214 Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti

Lisätiedot

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT UUSIUTUVAN ENERGIAN JA ENERGIANSÄÄSTÖN/ENERGIATEHOKKUUDEN OHJAUSKEINOT PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIASSA Seminaari 29.02.2008 Tuuli Järvi Juhani Laurikko LIIKENTEEN

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Kaupunkimaisuus ja liikkuvuus

Kaupunkimaisuus ja liikkuvuus Kaupunkimaisuus ja liikkuvuus faktoja kirjasta: Building blocks for sustainable transport: obstacles, trends, solutions Adriaan Perrels Veli Himanen Martin Lee-Gosselin 21-10-2008 Kirjan tausta 1. Perustuu

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Digitaalisuus rakennetussa ympäristössä -seminaari FinnBuild 2.10.2014 Sampo Hietanen Liikenne on keskellä isoa rakennemurrosta A change for good level of service

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja

Lisätiedot

MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ?

MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ? MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ? Luosto Classic Business Forum LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Sodankylä 7.8.2015 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Sakari Backlund SKAL ja maanteiden tavaraliikenne

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Kotitalouksien tuotanto ja kulutus Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Mikä tilinpito? Kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien palveluiden arvo (esim. ateriat).

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015 UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit Kristiina Laakso 10.9.2015 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset.

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012

LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012 LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin. www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1

Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin. www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1 Metsäteiden suunnittelu Venäjällä Mikko Havimo Petteri Mönkkönen Eugene Lopatin Bo Dahlin www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1 Tausta Luoteis-Venäjän metsätieverkko on harva verrattuna esimerkiksi Suomen

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää?

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Seppo Honkapohja* Suomen Pankki * Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa Pohjoismaiden mallin menestys Suomen reaalinen bruttokansantuote

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE 1 HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE Professori Lauri Ojala LIIKENTEEN KUMPPANUUSFOORUMI HYÖTYLIIKENTEEN JAKELULOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN Turku, 5.11.2015 ARVIOITA LOGISTIIKASTA OSANA YRITYSTEN

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä Maailmalla on useita infraan sijoittavia rahastoja ja projektiyhtiöitä Infraan

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO 2010. Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010

LIIKENNEVIRASTO 2010. Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010 LIIKENNEVIRASTO 2010 Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010 Liikennevirasto lyhyesti Liikennevirasto vastaa liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Liikenneviraston

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Suomen tieverkosto ja sillat

Suomen tieverkosto ja sillat Suomen tieverkosto ja sillat Maantie on sellainen tie, joka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja jonka ylläpitämisestä valtio huolehtii. Finnish Transport Agency 2 Suomen tiestö Tie-ja katuverkko yhteensä

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA Hallitus 78 15.04.2014 LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA 201/00.02.020/2012 Hallitus 78 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna 1 GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna Ossi Kotavaara, (Virpi Keränen) ja Jarmo Rusanen Liikuntakaavoitus suosituksia liikuntaa suosivan elinympäristön

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Moderni rahatalousjärjestelmä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 27.9.2011

Moderni rahatalousjärjestelmä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 27.9.2011 Moderni rahatalousjärjestelmä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 27.9.2011 Luennon sisältö 1. Liikepankkiraha ja keskuspankkiraha 2. FunkBonaalinen rahoitus 3. FunkBonaalinen rahoitus ja inflaabo Liikepankkiraha

Lisätiedot

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot