LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 25/2008. Liikenteen kansantaloudelliset vaikutukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 25/2008. Liikenteen kansantaloudelliset vaikutukset"

Transkriptio

1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 25/2008 Liikenteen kansantaloudelliset vaikutukset Helsinki, 2008

2 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijä Juha Honkatukia (toim.) Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Liikenteen kansantaloudelliset vaikutukset Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan liikennettä kansantalouden kannalta ja pyritään arvioimaan liikennejärjestelmän ja sen kehittämisen merkitystä kansantaloudelle. Julkaisussa valaistaan liikenteen ja logistiikan merkittävää osuutta niin yrityselämälle kuin yksityisille kuluttajillekin ja pohditaan liikenneinvestointien merkitystä kansantaloudessa. Julkaisussa käsitellään liikenteen, logistiikan ja yritysten toimintojen välisiä syy-seuraussuhteita. Tarkastelu viedään logististen vaikutusmekanismien tasolle, joka mahdollistaa liikenteen ja logistiikan kansantaloudellisten vaikutusten arvioinnin. Julkaisussa esitellään uusia laskentamenetelmiä tie- ja ratainfrastruktuuriin sitoutuneen pääoman arvon laskemiseen. Laskelmissa käytetään hyväksi tiestön ja rataverkon korjauskustannustietoja ja arvioidaan Suomen tieinfrastruktuurin arvoksi 37 mrd. euroa vuonna Rautatievarallisuuden arvoksi vuonna 2005 saadaan noin 7 mrd. euroa. Infrastruktuurin arvon perusteella voidaan arvioida tieinfrastruktuurin merkitystä Suomen teollisuudelle. Julkaisussa raportoitujen ekonometristen tulosten perusteella tieinfrastruktuurilla on ollut merkittävä vaikutus yksityisen sektorin tuottavuuteen tarkastelujaksolla ja infrastruktuuripääoman tuottavuus on ollut huomattavan paljon suurempi kuin yksityisen pääoman tuottavuus vuosina Julkaisussa tarkastellaan myös niitä keinoja, joilla väylähallinto voi pyrkiä toteuttamaan tieliikenteen tehostamistavoitteita. Infrastruktuurin kehittämistä tarkastellaan toisaalta tulosohjauksen, toisaalta uusien toimintamuotojen kannalta. Julkaisussa argumentoidaan, että tulosohjausta voitaisiin parantaa siirtymällä pääomien hallintaa tukevaan budjetointiin pääomabudjetoinnin avulla. Tällöin tulosohjauksen pitkäjänteisyyttä voidaan parantaa institutionaalisten ratkaisujen kautta, kuten Isossa-Britanniassa on tehty. Uusista toimintamuodoista voidaan todeta, että yksityisen rahoituksen avulla toteutettavat julkiset investointien mahdollistamat kustannusedut välittyvät veronmaksajille vain rajoitettujen oletusten vallitessa. Tehokkuutta voitaisiin parantaa myös kehittämällä julkisia hankintamuotoja ilman yksityistä rahoitustakin. Tiehankkeiden osalta näyttää siltä, että selvää tehostumista onkin tapahtunut. Avainsanat (asiasanat) Liikennejärjestelmä, logistiikka, kansantalous, infrastruktuuri, hankintamuodot Muut tiedot Yhteyshenkilö/LVM: Tuomo Suvanto Sarjan nimi ja numero Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 25/2008 ISSN (painotuote) (verkkojulkaisu) ISBN (painotuote) (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä (painotuote) 310 Kieli suomi Jakaja Liikenne- ja viestintäministeriö Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Luottamuksellisuus julkinen

3 PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Författare Juha Honkatukia (red.) Typ av publikation Rapport Uppdragsgivare Kommunikationsministeriet Datum för tillsättandet av organet Publikation Trafikens och transportens samhällsekonomiska verkningar Referat Denna bok är slutrapporten till et treårig forskningsprogram i infrastrukturs och logistiks roll i Finlands ekonomi. Boken består av flera uppsatser som studerar själva trafiksektor och logistik samt väginfrastrukturens kontribution till tillväxt. Två av rapporter har också granskat erfarenheter från nya metoder att öka effektiviteten av väginvesteringar. Den första uppsatsen studerar trafiksektorns, logistikens och företagsektorns sammanhang. Logistiken har en viktig roll i att den möjliggör produktionen av tjänster och varor. De två följande uppsatserna tar upp frågan hur man ska värdera vägnätet. Genom att systematisk handla data om underhållningsinvesteringar visas det vara möjligt att värdera nätet. Uppsatser ger en estimat om värdet på vägnätet kring 37 miljarder euro år 2003, medan spårnätet värderas runt 7 miljarder år När värdet på det regionala vägnätet är känt, är det också möjligt att räkna hur infrastrukturen har bifogat till den allmänna ekonomiska utvecklingen. I bokens femte uppsats visar ekonometriska metoder, att väginfrastrukturen har ökat tillväxttakten av regional produktivitet under åren 1975 till 2003 signifikant och att investeringar till infrastruktur har varit lönsammare än privat investeringar i genomsnitt. Rapportens två sista uppsatser granskar de metoder offentliga myndigheter har att öka effektiviteten av investeringar i och underhållning av infrastruktur. Gällande resultatstyrning verkar det att en separat investeringsbudjett har hjälpt till exempel Storbritannien att öka den offentliga sektorns effektivitet. Nya, marknadsbaserade finansinstrument kan i princip också öka verkningsgraden i infrastrukturprojekt men bara när många specifika förutsättningar finns. Bättre planering kan leda till samma, positiva resultat även i offentliga projekt, som empiriska exempel från finländska vägprojekt visar. Nyckelord Trafiksystem, logistik, samhällsekonomi, infrastruktur, upphandlingsformer Övriga uppgifter Kontaktperson vid ministeriet är Tuomo Suvanto. Seriens namn och nummer Kommunikationsministeriets publikationer 25/2008 Sidoantal (trycksak) Språk 310 finska Distribution Kommunikationsministeriet ISSN (trycksak) (nätpublikation) Pris Förlag Kommunikationsministeriet ISBN (trycksak) (nätpublikation) Sekretessgrad offentlig

4 DESCRIPTION Date of publication 26 May 2008 Author Juha Honkatukia (ed.) Type of publication Report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Effects of transport on the national economy Abstract This book is the final report of a three-year research programme on transport infrastructure and logistics in the Finnish economy. The report collects separate studies assessing the roles of the transport sector and logistics in the economy, as well as the contribution of transport infrastructure on economic growth. Two of the studies also attend the question of infrastructure service provision both from the point of view of governance and budgeting as well as life-cycle planning and market incentives. The report covers the interdependencies of transport, logistics and business activities. The role of logistics is seen as an enabling one. In assessing the contribution to economic growth of transport infrastructures, the report develops new methods for estimating the value of road and rail infrastructures. Based on the concepts of serviceability and maintenance, it is estimated that the value of public Finnish road network in 2003 was 37 billion euro and that of the rail network in billion euro. The contribution of the road network to productivity growth in the private sector has according to the study been significant and the rates of return on these investments been above average private sector returns in the period The report assesses means available to authorities to increase efficiency in maintenance and construction of the transport infrastructure. It is argued that result-oriented management would benefit from the introduction of capital budgeting much in the vein of the recent UK reforms. Market-based solutions, such as public-private partnerships can also be used to raise efficiency in infrastructure service provision. These, however, only work under fairly stringent conditions, and much of their potential has been realised by the introduction of better budgetary discipline and life-cycle planning. Keywords Transport system, logistics, national economy, infrastructure, forms of procurement Miscellaneous Contact person at the Ministry: Mr Tuomo Suvanto Serial name and number Publications of the Ministry of Transport and Communications 25/2008 Pages, total (printed version) 310 Language Finnish ISSN (printed version) (electronic version) Price Distributed and published by Ministry of Transport and Communications ISBN (printed version) (electronic version) Confidence status Public

5 ESIPUHE Tässä julkaisussa tarkastellaan liikennettä kansantalouden kannalta ja pyritään arvioimaan sen liikennejärjestelmän ja sen kehittämisen merkitystä kansantaloudelle. Julkaisu kokoaa liikenne- ja viestintäministeriön rahoittaman Liikenteen kansantaloudelliset vaikutukset -tutkimusohjelman tuloksia. Hankkeeseen ovat osallistuneet Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijat Juha Honkatukia, Ville Mälkönen, Erkki Siivonen ja Sakari Uimonen sekä Strafica Oy:n tutkijat Paavo Moilanen, Heikki Metsäranta, Heta Toivola ja Inna Berg. Liikenne- ja viestintäministeriön osalla hankkeen yhteyshenkilöinä ovat toimineet Tuomo Suvanto, Petri Jalasto ja Mikko Ojajärvi. Helsingissä Tuomo Suvanto neuvotteleva virkamies

6 Johdanto Liikenteellä on Suomen kansantaloudessa keskeinen rooli. Suomi on suhteellisen laaja maa, jossa etäisyydet ovat pitkiä, ja lisäksi se sijaitsee kaukana keskeisistä markkinaalueistaan. Niinpä liikenteen ja logistiikan osuus kustannuksista on Suomessa korkea. Liikennejärjestelmän kehittäminen ja ylläpito vaativat myös suhteellisen suuria investointeja. Väylien rakentamisen, ylläpidon ja niiden tuottamien palvelujen tehokkuuden parantaminen on siksi suuri haaste väylänpidolle. Tähän haasteeseen tarttumalla voidaan lisätä sekä yhteiskunnallista hyvinvointia että kansantalouden kilpailukykyä. Julkaisun ensimmäisessä luvussa kuvaillaan liikenteen merkitystä Suomen kansantaloudessa eri näkökulmista. Luvussa valaistaan liikenteen ja logistiikan merkittävää osuutta niin yritys elämälle kuin yksityisille kuluttajille ja pohditaan liikenneinvestointien merkitystä kansantaloudessa. Luku myös johdattelee julkaisun muissa luvuissa käsiteltäviin teemoihin. Paavo Moilasen kirjoittamassa toisessa luvussa käsitellään liikenteen, logistiikan ja yritysten toimintojen välisiä syy seuraussuhteita. Tarkastelussa pyritään viemään logististen vaikutusmekanismien ymmärrys tasolle, joka mahdollistaa liikenteen ja logistiikan kansantaloudellisten vaikutusten arvioinnin osalta. Kolmannessa ja neljännessä luvussa Sakari Uimonen esittelee uusia laskentamenetelmiä tie- ja ratainfrastruktuuriin sitoutuneen pääoman arvon laskemiseen. Laskelmissa käytetään hyväksi tiestön ja rataverkon korjauskustannustietoja ja arvioidaan Suomen tieinfrastruktuurin arvoksi vuonna mrd. euroa. Rautatievarallisuuden arvoksi vuonna 2005 saadaan noin 7 mrd. euroa. Sakari Uimosen kirjoittamassa viidennessä luvussa arvioidaan tieinfrastruktuurin merkitystä Suomen teollisuudelle vuosina Luvussa raportoitujen ekonometristen tulosten perusteella tieinfrastruktuurilla on ollut merkittävä vaikutus yksityisen sektorin tuottavuuteen tarkastelujaksolla, ja että infrastruktuuripääoman tuottavuus on ollut huomattavan paljon suurempi kuin yksityisen pääoman tuottavuus. Luvuissa kuusi ja seitsemän tarkastellaan niitä keinoja, joilla väylähallinto voi pyrkiä toteuttamaan tieliikenteen tehostamistavoitteita. Tällaisia keinoja ovat mm. erilaiset tuottavuuden kehittämishankkeet, tulosohjauksen terävöittäminen ja tehostaminen, uudelleenorganisoinnit, joita on jo paljon toteutettukin sekä julkisen, uusien toimintamuotojen kehittäminen ja yksityisen sektorin kanssa toteutettavat partnership-hankkeet (PPP-hankkeet). Periaatteessa näihin keinoihin kuuluu myös palvelujen hinnoittelu. Erkki Siivosen ja Paavo Moilasen kirjoittamassa kuudennessa luvussa tarkastellaan julkiseen infrastruktuuriin liittyviä tuloksellisuustietoja budjetti-instituutioiden ja tulosohjauksen näkökulmista. Luvussa argumentoidaan, että tulosohjausta voitaisiin parantaa siirtymällä pääomien hallintaa tukevaan budjetointiin pääomabudjetoinnin avulla. Tällöin tulosohjauksen pitkäjänteisyyttä voidaan parantaa institutionaalisten ratkaisujen kautta. Vertailuaineistona on käytetty hyväksi Iso-Britannian kokemuksia.

7 Ville Mälkösen kirjoittamassa seitsemännessä luvussa jäsennellään julkisia investointeja koskevaa keskustelua sekä näkemyksiä siitä, miten uusia yksityiseen rahoitukseen perustuvia hankintamalleja pitäisi vertailla budjettirahoitteisien hankintamallien kanssa. Luvussa näytetään, että yksityisen rahoituksen avulla toteutettavat julkiset investointien mahdollistamat kustannusedut välittyvät veronmaksajille vain rajoitettujen oletusten vallitessa. Vaikka yksityisen rahoituksen rooli etenkin suurissa julkisissa hankinnoissa mahdollistaa julkista sektoria mahdollisesti vaivaavien kannustinongelmien ratkaisun, useat näistä ratkaisuista voidaan saavuttaa myös kehittämällä julkisia hankintamuotoja ilman yksityistä rahoitustakin, kun julkisen sektorin toimijoiden vastuu toiminnan vaikuttavuudesta korostuu. Luvun empiirisessä osuudessa tarkastellaan Suomessa toteutuneiden tiehankkeiden kustannusylityksiä ja havaitaan kustannusylitysten pienentyneen viime vuosina ja olevan selkeästi suurempia pitkäkestoisissa hankkeissa.

8 Sisällysluettelo 1 LIIKENTEEN KANSANTALOUDELLINEN MERKITYS JA LIIKENNEINFRASTRUKTUURI TOIMINTOJEN YHDISTÄJÄNÄ Juha Honkatukia 1.1 Johdanto Liikenteen erityispiirteet Liikenne Suomen kansantaloudessa Liikenteen makrotaloudelliset tuottavuus- ja kasvuvaikutukset Johtopäätökset 23 2 LOGISTIIKAN TOIMINALLINEN ROOLI JA MERKITYS KANSANTALOUDELLE Paavo Moilanen Heikki Metsäranta Heta Toivola Inna Berg 2.1 Johdanto Logistiikka osana kansantaloutta Logistiikkajärjestelmän kuvaus Järjestelmässä syntyvät tarpeet ja vaikutussuhteet Toimialakohtainen analyysi Johtopäätökset 69 3 SUOMEN TIEPÄÄOMA Sakari Uimonen 3.1 Johdanto Pääoman käsite Tiepääoma Aineiston rakentaminen Tulokset Yhteenveto 113 Liitteet I-V 118

9 4 SUOMEN RAUTATIEPÄÄOMA Sakari Uimonen 4.1 Johdanto Pääoman käsite Rautatiepääoma Aineiston rakentaminen Tulokset Yhteenveto ja johtopäätökset 164 Liitteet I-II 168 Kuvat TIEINFRASTRUKRUURIN VAIKUTUKSET TEOLLISUUDEN TUOTTAVUUTEEN SUOMESSA Sakari Uimonen Tarja Tuovinen 5.1 Johdanto Malli Aineisto Aineiston rakentaminen Tulokset 190 Taulukot Liite I: data 203 Liite II: Suomen alueelliset vuosikertapääomat PITKÄJÄNTEISYYS INFRASTRUKTUURIN HALLINNASSA Erkki Siivonen Paavo Moilanen 6.1 Johdanto Suunnittelun pitkäjänteistäminen hallinnon rakenteiden kautta Suomen budjettijärjestelmä Iso-Britannian budjettiuudistus Pitkäjänteistämiseen ehdotettuja keinoja Johtopäätökset 272

10 7 ERI HANKINTAMALLIT JULKISISSA INVESTOINNEISSA Ville Mälkönen 7.1 Johdanto Taloudellinen tehokkuus ja eri hankintamallit Kokemuksia suomalaisista tiehankkeista Lopuksi 294

11 1 1 LIIKENTEEN KANSANTALOUDELLINEN MERKITYS JA LIIKENNEINFRASTRUKTUURI TOIMINTOJEN YHDISTÄJÄNÄ 1.1 Johdanto Juha Honkatukia Liikenne muodostuu ihmisten ja tavaroiden liikkumisesta paikasta toiseen. Liikenne on näin ollen yksi elämän välttämättömistä perustoiminnoista. Liikenne jakaantuu eri muotoihin sekä liikenteen väylien että liikennevälineiden perusteella. Eri liikennemuotoja ovat tie-, rautatie-, vesi- ja lentoliikenne. Myös tietoliikenne luetaan liikenteen käsitteeseen. Vaikka tietoliikennettä ei käsitelläkään seuraavassa tarkemmin, on kuitenkin syytä huomauttaa, että tietoliikenteellä on monia liittymäkohtia muuhun liikenteeseen ja että tietoliikenteen nopea kehitys vaikuttaa myös muiden liikennemuotojen kehitykseen esimerkiksi liikenteen telemaattisten ohjausjärjestelmien antamien tavara- ja henkilöliikenteen tehostamismahdollisuuksien kautta. Kansantaloudessa tuotetaan hyödykkeitä ihmisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Hyödykkeet jaetaan tavaroihin ja palveluksiin. Liikenne luokitellaan kansantalouden koko toimintaa kuvaavassa kansantalouden tilinpidossa palveluelinkeinoihin. Liikennepalvelut voidaan jakaa henkilöautoliikenteeseen, julkiseen liikenteeseen, tavaraliikenteeseen sekä kevyen liikenteen palveluihin. Liikenteen palvelut voidaan myös jakaa toisaalta muuta tuotantoa palveleviin välituotesuoritteisiin ja toisaalta suoraan kuluttajaa hyödyttäviin loppukulutussuoritteisiin. Tuotantoa palvelevat liikennesuoritteet (tavaroiden kuljettaminen valmistuspaikasta käyttöpaikkaan) ovat välituotteita, joiden arvo sisältyy lopputuotteiden (kulutus- ja investointitavaroiden sekä viennin) arvoon. Kuljetussuoritteisiin perustuvat kuljetuskustannukset muodostavat näin osan tuotteiden kokonaishinnasta. Kansantalouden tilinpidossa kotitalouksien liikennekulutukseen lasketaan mukaan autojen ja muiden kulkuvälineiden hankinta, kulkuneuvojen käyttömenot, kuten huolto- ja korjauskustannukset, kulkuneuvojen varaosat, poltto- ja voiteluaineet sekä ajoneuvoihin liittyvät vakuutukset. Tämän lisäksi kotitaloudet ostavat erilaisia kuljetuspalveluksia, jolloin matkalippujen ja taksimatkojen kustannukset tulevat myös lasketuiksi kotitalouksien liikennemenoihin. Liikenne siis koostuu varsin heterogeenisista palvelusuoritteista. Tavallisesti kuitenkin eri liikennemuodot vaativat erilaisia liikenneverkkoja. Joillekin tieliikennemuodoille voidaan myös rakentaa erityisiä tieverkkoja (esimerkiksi pyörätiet, metsäautotiet, jne.). Ihmisten liikkumisen kytkentä kansantalouteen käy yleisellä tasolla ilmi kuvasta 2: Väyläpalvelut koostuvat liikenneinfrastruktuurista eli väylistä ja terminaaleista rakenteineen ja laitteineen sekä niiden yhteydessä tarjottavista palveluista, kuten informaatiopalvelut. Liikennepalveluiden tuottaminen edellyttää väyläpalveluita. Liikennepalveluita tuottavat liikennöitsijät. Palveluita välittäviä operaattoreita ovat esimerkiksi matkatoimistot ja matkojenyhdistelykeskukset.

12 2 Kotitaloudet ostavat liikennepalveluita ja käyttävät väyläpalveluita liikkumistarpeidensa tyydyttämiseen. Liikkuminen mahdollistaa työssäkäynnin, asioinnin ja vapaaajan toiminnot. Elinkeinoelämälle kotitalouksien arjen liikkuminen on eri tavoin merkityksellistä. Ensinnäkin liikkumismahdollisuudet vaikuttavat siihen, millainen on työvoiman saatavuus tietyllä alueella ja miten toimipaikat ovat asiakkaiden tavoitettavissa. Työaikana tehtävillä matkoilla liikkumisen sujuvuus vaikuttaa suoraan työn laatuun ja kustannuksiin. Liikkumisen kustannukset kotitalouksille taas puolestaan vaikuttavat osaltaan siihen, kuinka paljon kotitaloudet voivat käyttää rahaa muuhun kulutukseen. Kansantaloudessa elinkeinoelämän tuottavuus sekä kotitalouksien hyvinvointi, aktiivisuus ja varallisuus ovat kasvun tekijöitä. Kansantalouden kasvu puolestaan on edellytyksenä esimerkiksi sille, että liikennejärjestelmää voidaan ylläpitää ja kehittää liikkujien tarpeita edellyttämällä tavalla. KANSANTALOUS Mahdollistaa kasvun ELINKEINOELÄMÄ Mahdollistaa ylläpidon ja kehittämisen Mahdollistaa kulutuksen ja työvoiman saatavuuden KOTITALOUDET Mahdollistaa arjen liikkumisen LIIKENNEPALVELUT Mahdollistaa tarjonnan VÄYLÄPALVELUT Kuva 1. Periaatekuva liikennejärjestelmän, ihmisten liikkumisen ja kansantalouden kytkennästä. Periaatteessa liikenteen kokonaistuotos syntyy liikenteen eri palvelusuoritteiden painotettuna summana. Kun sitä verrataan liikennepalvelujen tuottamiseen käytettyihin resursseihin tai kustannuksiin saadaan mittareita tuottavuudelle ja tehokkuudelle. Tässä kirjassa keskitytään ennen kaikkea väyläpalveluihin ja niiden vaikutukseen kansantalouden eri osiin.

13 3 1.2 Liikenteen erityispiirteet Liikenne julkishyödykkeenä Liikennepalveluilla on ominaisuuksia, jotka poikkeavat monista muista palveluista ja hyödykkeistä. Yhteiskunnallisessa tehokkuusarvioinnissa nämä erityispiirteet on syytä ottaa huomioon. Liikenneväylät ovat ns. julkisia hyödykkeitä sillä niitä voi samanaikaisesti käyttää useampi käyttäjä. Esimerkiksi tiet ovat Suomessa pääsääntöisesti vapaasti kaikkien käytettävissä, mikä täyttää tältä osin julkishyödykkeen määritelmän. Periaatteessa tien käyttöä voitaisiin yksityishyödykkeen tavoin rajoittaa tienkäyttömaksuilla, mutta tällaisia ei Suomessa ole otettu käyttöön. 1 Julkishyödykeluonteesta johtuen tie on rahoituksen, rakentamisen ja käytön kannalta myös erityislaatuinen hyödyke. Tien voi rakentaa esimerkiksi yksityinen tienhoitokunta, mutta yleensä se ei voi rajoittaa tien käyttöä. Rakentajajoukko voi siis olla toinen kuin tien käyttäjäjoukko. Tämä herättää kysymyksen siitä, kenen tulee vastata tien rakentamiskustannuksista ja miten ne jyvitetään esimerkiksi yksityisteiden tapauksessa tiekunnan eri osakkaiden kesken. Paikallisesti koettu intressi voi aiheuttaa esimerkiksi kunnan mukaantulon hankkeeseen. Tiestä hyötyjät voivat siis olla paikallisia, valtakunnallisia, kuin myös kansainvälisiä henkilöitä ja yrityksiä. Rakentajat, rahoittajat ja tiestä hyötyjät ovat yleensä eri ryhmiä. Hyötyjä maksaa -periaatteen soveltaminen ei näin ole käytännössä kovinkaan helposti toteutettavissa. Tästä johtuen ainakin keskeinen tieverkosto on valtion rahoittamis- ja rakentamisvastuulla. Teiden käyttö on yleensä maksutonta. Tie, kuten muukaan liikenneväylä ei kuitenkaan ole rajattomasti vapaasti käytettävissä. Kun liikenteen määrä riittävästi kasvaa, alkaa väylän kapasiteettiraja tulla jossakin vaiheessa vastaan ja väylä ruuhkaantuu. Niin kauan kuin ruuhkaa ei ole, yksi tienkäyttäjä ei vaikuta muiden mahdollisuuksiin käyttää tietä. Liikenteen lisääntyessä yksi lisäautoilija vaikuttaa kaikkien muiden tiellä liikkuvien kustannuksiin. Ruuhkautumien hidastaa kaikkien liikkumista ja aiheuttaa välillisiä kustannuksia mm. aikaviiveinä. Myös turvallisuustaso muuttuu. Ruuhkautumisen säätelemiseksi onkin esitetty ruuhkamaksujen käyttöä, millä ajatellaan väylän käytön tehostuvan, koska käyttö perustuisi maksuhalukkuuteen. Joissakin maissa onkin lähdetty ottamaan ruuhkamaksuja käyttöön. 1 Julkishyödyke on taloustieteellinen käsite. Julkishyödykkeestä voidaan puhua, jos jonkun käyttäjän käyttö ei vähennä toisen käyttäjän mahdollisuutta käyttää hyödykettä. Toisaalta julkishyödykkeen käsitteeseen kuuluu myös mahdottomuus sulkea joitakin käyttäjiä pois hyödykkeen tuomasta hyödystä. Jos nämä ominaisuudet ovat yhtä aikaa voimassa, puhutaan puhtaasta julkishyödykkeestä. Käytännössä sellainen on lähinnä maanpuolustus. Tavallisesti hyödykkeillä voi olla julkishyödykeominaisuuksia, mutta nämä ominaisuudet eivät esiinny puhtaina. Tie on esimerkki tällaisesta epäpuhtaasta julkishyödykkeestä.

14 4 Maksuilla voidaan periaatteessa rajoittaa tien käyttöä ja lieventää ruuhkautumista. Tällöin voidaan puhua siitä, että tien käytön ulkoisvaikutuksista peritään maksu. Periaatteessa myös tiekustannuksia voidaan kattaa tiemaksuilla. Tällaisen maksun rooli on kuitenkin toinen kuin ruuhkamaksun. Käytännössä meillä ei esiinny tiemaksuja. Tämä johtuu mm. siitä, että maksujen kerääminen saattaa olla kallista tai hallinnollisesti hankalaa niiden tuottoon nähden. Sen sijaan rata-, vesi- ja ilmaliikenteessä on käytössä erilaisia maksuja, joilla joko säädellään liikennevolyymiä tai katetaan verkkojen kustannuksia. Väylien julkishyödykeominaisuudet poikkeavat käytännössä aina jonkin verran toisistaan Liikenneväylien muita erityispiirteitä Julkishyödykeominaisuuden lisäksi liikenneväylillä on muitakin erityisominaisuuksia, jotka on syytä ottaa huomioon analysoitaessa verkkojen vaikutuksia taloudelliseen kehitykseen. Infrastruktuurilaitteet ovat usein luonnollisia monopoleja, mikä tarkoittaa sitä, että niillä on tietty kiinteä kapasiteetti, jolla tuotannon yksikkökustannukset alenevat tuotantomäärän lisääntymisen seurauksena. Esimerkiksi lentoasema on kiinteä rakenne, jossa lisäliikenteen aiheuttamat yksikkökustannukset alenevat siihen saakka kun aseman kapasiteetti on kokonaan tullut käytetyksi. Liikenteen rakenteet ja verkot ovat myös yleensä pitkään kestäviä, jolloin niihin liittyy merkittäviä uponneita kustannuksia, vaikka niiden käytössä tapahtuisi niiden elinaikana suuriakin muutoksia. Liikenneinfrastruktuuriin kuuluvia rakenteita on usein vaikea jakaa pieniin osiin ja niinpä investoinnit ovat yleensä jakamattomia ja kooltaan suuria ja myös kapasiteetin lisärakentaminen on yleensä kallista. Liikenneverkot tuottavat usein myös sosiaalisia ja ympäristöön kohdistuvia ulkoisvaikutuksia sijaintinsa tai tuottamiensa palvelujen vuoksi. Ulkoisvaikutuksilla tarkoitetaan taloustieteissä jonkun taloudenpitäjän (yrityksen tai kotitalouden) taloudellisen toiminnan toiselle taloudenpitäjälle (yritykselle tai kotitaloudelle) aiheuttamia hyöty- tai haittavaikutuksia, jotka välittyvät muutoin kuin hintojen muutosten kautta. Esimerkkinä mainitaan usein liikenteen aiheuttamat pakokaasupäästöt ja melu. Esimerkiksi autoliikenne aiheuttaa päästöjä, jotka vaikuttavat suoraan päästöjen kohteeksi joutuvien henkilöiden hyvinvointiin. Sen sijaan, jos autojen kysynnän lisäys nostaa autojen hintoja, kysymys ei ole taloudellisesta ulkoisvaikutuksesta, vaan talousjärjestelmän hintamekanismin kautta tapahtuvasta, talousjärjestelmän sisäisestä vaikutuksesta Liikennejärjestelmät verkostona Kaikille liikennejärjestelmille on ominaista verkostoluonne. Tästä johtuva ns. verkostovaikutus vaikeuttaa liikenneverkoston (esim. tieverkoston) tehokkuuden arviointia. Jos jotakin verkoston osaa parannetaan tai sen liikennöintiominaisuudet heikkenevät, tämä voi vaikuttaa koko verkoston eikä vain tarkastelun kohteena olevan verkoston osan tehokkuuteen. Maaliikenneverkostot ovat alueellisesti hajautettuja toimintoja yhdistävien jakelujärjestelmien kiinteää pääomaa. Tähän pääomaan tehtyjen lisäinvestointien kasvuvaikutukset riippuvat investoinnin luonteesta, sen suhteellisesta koosta ja yhteiskunnallisesta tehokkuudesta. Niinpä esimerkiksi yksittäinen tie- tai rautatiehanke ei vaikuta ainoastaan päätepisteidensä väliseen liikenteeseen. Verkoston osana koko liikenneverkon suorituskyky

15 5 muuttuu. Tie- tai rautatieinvestoinnin verkostovaikutus riippuu mm. siitä, mihin osaan verkostoa investointi sijoittuu. Jos yhdistetään kaksi osaverkostoa, vaikutus liikennevirtoihin ja matkustusaikoihin voi olla aivan erilainen, kuin jos samansuuruinen investointi tehtäisiin jompaankumpaan osaverkostoon. Esimerkiksi Lahden oikoradan rakentaminen lyhentää pelkästään Helsinki-Lahti matkustusaikaa noin puoleen entisestä, mutta samalla radan vaikutus heijastuu kuitenkin koko itäisen Suomen rataverkoston matkustusaikoihin. Verkostovaikutuksesta johtuen esimerkiksi tieinvestointien investointien taloudellisen kokonaisvaikutuksen laskenta voi olla hyvinkin monimutkaista. Vieläkin laajempi arviointiongelma syntyy eri liikennemuotojen (maa-, vesi- ja ilmaliikenteen) käyttämien verkostojen keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Nämä vaikutukset voivat olla toisiaan korvaavia (substituutteja) tai toisiaan täydentäviä (komplementaarisia). Maaliikenneverkoston tehostuminen vaikuttaa myös maa-, ilma- ja vesiliikennemuotojen keskinäiseen kilpailuasetelmaan. Viime kädessä joudutaan punnitsemaan koko verkostolla tehtävien investointien kansantaloudellisia kokonaisvaikutuksia. Tätä asiaa tarkastellaan lähemmin puhuttaessa infrastruktuuri-investointien kasvuvaikutuksista. 1.3 Liikenne Suomen kansantaloudessa Liikenteen rooli Suomella on liikenteessä erityinen kaksoisongelma: 1) pitkät etäisyydet ja harvaan asuttu maa sekä 2) etäisyys kansainvälisistä markkinoista. Ensimmäinen seikka aiheuttaa tarpeen kansantaloudellisesti suhteellisen suuriin investointeihin ja kustannuksiin. Toisella seikalla on erityinen merkitys yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Tästä seuraa, että infrastruktuurilla ja liikenteen toimivuudella on suuri merkitys yritysten kilpailukyvyn kannalta. Toki liikenneinfrastruktuurin toimivuus on tärkeää myös välittömien kulutushyötyjen eli vapalaajan liikkumisen kannalta. Kun Suomi on harvaan asuttu ja pitkien etäisyyksien maa, niin kuljetuskustannusten merkitys tuotteiden loppuhinnassa pyrkii olemaan kansainvälisesti suhteellisen suuri. Näin ollen koko kuljetusjärjestelmän toimivuudella on moniin muihin maihin verrattuna Suomessa suhteellisesti suurempi merkitys tuotteiden kansainvälisen hintakilpailukyvyn näkökulmasta. Suomen infrastruktuuriverkoston vahvuuksia ja heikkouksia on arvioitu mm. valtiovarainministeriön johdolla vuonna 2003 tehdyssä Suomen kilpailukykyhankkeessa. Sen mukaan Suomen vahvuuksia ovat liikenteen sujuvuus ja liikenneruuhkien vähäisyys, joukkoliikennejärjestelmän toimivuus ja talviolosuhteissa tapahtuvan liikkumisen hyvä hallinta. Lähellä kansainvälistä tasoa arvioidaan olevan Suomen materiaali- ja logistiikkajärjestelmän toimivuus. Järjestelmän haasteita ja kehittämiskohteita ovat erityisesti liikenneverkon ylläpidon ja käytön kalleus sekä kansainvälisten ja globaalien toimitusketjujen ja verkostojen hallinta. Logistiikkajärjestelmää tarkastellaan lähemmin kirjan toisessa luvussa.

16 Liikenneverkot Yleisen tieverkoston pituus on Suomessa noin km. Katuja on noin km ja yksityisiä teitä noin km, joista kuntien ylläpitämiä runsaat km. Teitä ja katuja on siten yhteensä km. Tämän lisäksi metsäautoteitä löytyy Suomesta km. Yleisiä teitä on siis noin kaksi kertaa maapallon ympärysmitan verran. Kaikki tiet ja kadut mukaan lukien päästäisiin jo kahdeksan kertaa maapallon ympäri! Tämän tieverkon ylläpito on vaativa tehtävä tien pitäjille, joista tiehallinto on luonnollisesti merkittävin. Rautateiden ratapituus oli km ja raiteita oli km vuonna Vuonna 1980 ratoja oli noin 300 km enemmän mutta vuodesta 1990 lähtien ratojen kokonaismäärä on ollut kutakuinkin muuttumaton. Vesiväyliä oli vuonna 2005 rannikkoväylinä km ja sisävesiväylinä km. Lentoasemia oli samana vuonna 29, joista 25 Finavian hallinnassa ja 4 yksityistä. Tehokkuutta osoittaa se, että vähälukuinen väestömme kykenee ylläpitämään näinkin laajan liikenneverkoston kohtuullisessa kunnossa Liikenteen bruttokansantuoteosuus ja työllisyys Liikenteen ja taloudellisen kasvun välillä on voimakas positiivinen korrelaatio. Liikenneinfrastruktuuri-investoinnit ovat tärkeä edellytys taloudelliselle kasvulle. Toisaalta taloudellisen kasvun mukana lisääntyvä tulotaso lisää myös liikennepalvelujen ja liikenneinvestointien kysyntää. Taloudellisen kasvun ja liikenneinvestointien välinen suhde ei siis ole yksiselitteinen ja lineaarinen. Puutteellinen liikenneinfrastruktuuri voi hidastaa taloudellista kehitystä ja kasvua; toisaalta suurillakaan liikenneinvestoinneilla ei välttämättä saada aikaan pysyvää taloudellista kasvua, jos muut kasvun edellytykset puuttuvat. Liikenteen osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa vaihdellut 9 11 %:n välillä, mikä näkyy oheisesta taulukosta.

17 7 Taulukko 1. Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen osuus BKT:stä ja koko kansantalouden työllisyydestä vuosina BKT osuus % Teleliikenteen osuus BKT*:stä,% Työllisyyden osuus % Työllisten määrä josta posti- ja teleliikenteessä ,1 1,3 7, ,7 1,3 7, ,5 2,4 7, ,8 2,7 7, ,9 2,9 7, ,0 2,8 7, ,8 2,8 7, ,4 2,3 7, * BKT perushintaan, käyvin hinnoin Lähde:Tilastokeskus BKT-osuuden kasvu johtuu viestinnän osuuden vahvasta kasvusta viime vuosina. Ilman teleliikennettä kuljetuksen ja varastoinnin osuus BKT:sta oli noin 8 prosenttia vuonna 2005, kun vastaava osuus vuonna 1990 oli 7,8 prosenttia. Telekommunikaatio onkin ollut eräs kaikkein nopeimmista kasvualoista kansantaloudessa viimeksi kuluneen kymmenvuotiskauden aikana. Teleliikenteen BKT-osuus on nyt 2,3 prosenttia ollen melkein kaksinkertainen vuoden 1990-lukuun verrattuna. Liikenteen osuus koko kansantalouden työllisyydestä on pysynyt varsin vakaana huolimatta teleliikenteen kasvusta. Vuonna 2005 liikenne ja viestintä työllistivät yhteensä henkeä. Vastaava luku vuonna 1990 oli jonkin verran suurempi eli henkeä. Huolimatta teleliikenteen BKT-osuuden vahvasta kasvusta sen työllisyys ei ole juurikaan noussut, mikä viittaa tällä sektorilla tapahtuneeseen voimakkaaseen työn tuottavuuden nousuun. Eri liikennemuotojen keskinäinen suuruus bruttokansantuoteosuudella ja työllisyydellä mitattuna näkyy taulukosta 2.

18 8 Taulukko 2. Eri liikennemuotojen keskinäinen suuruus bruttokansantuoteosuudella ja työllisyydellä mitattuna vuonna 2006 BKT osuuden jakautuma, % Työllisyys Työllisyyden jakautuma, % Maaliikenne 36, ,7 Vesiliikenne 6, ,9 Ilmaliikenne 6, ,0 Liikennettä palveleva toiminta (ml. matkatoimistot) Posti- ja kuriiritoiminta 23, ,5 7, ,5 Teleliikenne 20, ,4 Koko liikenne 100, ,0 Lähde:Tilastokeskus Tieliikenne on sekä tuotannon jalostusarvolla (BKT-osuudella) että työllisyydellä mitaten selvästi suurin liikenteen toimialoista. Liikennettä palveleva toiminta (mikä sisältää matkatoimistot), posti- ja teleliikenne ovat työllisyydellä mitaten keskenään samaa suuruusluokkaa. Tuotannon arvo on teleliikenteessä kuitenkin näistä kolmesta toimialasta selvästi suurin.

19 Liikenne ja kotitalouksien kulutusmenot Liikenteen osuus kotitalouksien kulutusmenoista oli 12,8 prosenttia vuonna Kehitys näkyy oheisesta taulukosta Taulukko 3. Liikenteen ja tietoliikenteen osuus kotitalouksien kulutusmenoista vuosi liikenne % tietoliikenne % muut kulutusmenot % yhteensä % ,5 1,4 84,1 100, ,0 3,1 83,9 100, ,2 3,3 84,5 100, ,0 3,2 83,8 100, ,7 3,3 84,0 100, ,8 2,8 84,3 100,0 Lähde: Tilastokeskus Liikenteen osuus on hieman laskenut vuodesta 1990 samalla kun tietoliikenteen osuus kotitalouksien kulutusmenoista on kasvanut. Kotitalouksien kulutusmenoissa, kuten edellä jo todettiin, liikenteen osuus koostuu autojen ostoista, käyttö- ja huoltomenoista, polttoainemenoista ja ostetuista kuljetuspalveluista (matkaliput). Vuonna 2005 suomalainen kotitalous käytti liikenteeseen euroa kotitaloutta kohden. Autojen ostoon kului keskimäärin 1495 euroa kotitaloutta kohden. Kotitalouksia oli kaikkiaan noin 2,4 miljoonaa. Liikennemenot vaihtelevat voimakkaasti kotitalouden sosioekonomisen aseman mukaan. Kun ylemmät toimihenkilöiden kotitaloudet käyttivät autojen ostoon kyseisenä vuonna 2850 euroa, niin työntekijäkotitalouksissa summa oli 1567 euroa, työttömien kotitalouksien vastaava kulutus oli vain 401 euroa ja eläkeläiskotitalouksien kulutus 474 euroa kotitaloutta kohden. Eläkeläisten liikennemenot olivat kokonaisuutena kuitenkin 1357 euroa kotitaloutta kohden Liikennevälineiden ja henkilöliikenteen kehitys Liikenteen kehitystä voidaan kuvata joko liikennevälineiden tai liikenteen määrien kehityksellä. Viimeksi kuluneiden kymmenvuotiskausien aikana, erityisesti 1960-luvulta alkaen, autoliikenteen kehitys on ollut varsin voimakasta. Autokantojen kehitystä kuvataan kuviossa 1.

20 10 Milj.kpl Autot yhteensä Henkilöautot yhteensä Kuvio 1. Autokannan kehitys vuosina ¹Autot sisältävät: henkilöautot, pakettiautot, kuorma-autot, linja-autot ja erikoisautot Lähde: Ajoneuvohallintokeskus Henkilöautojen määrä Suomessa on nykyisin noin 2,5 miljoonaa. Miljoonan henkilöauton raja ylitettiin jo 1970-luvulla vuonna Henkilöautokannan kasvu on siten ollut keskimäärin 4,0 prosenttia vuosina Tavarankuljetusajoneuvoja oli vuonna 2006 maassa runsaat ja linja autoja Kuviosta 2 nähdään kotimaan henkilöliikenteen määrää kuvaavien henkilökilometrien kehitys vuosina Henkilöautolla tehtyjen matkojen kasvu on ollut erityisen voimakasta ja 1980-luvuilla, minkä jälkeen kasvu on selvästi hidastunut. Joukkoliikenteen henkilökilometrien määrä kasvoi vuoteen 1980 saakka, minkä jälkeen se on pysynyt melko vakaana. Kuviosta 3 nähdään henkilöliikenteen eri muotojen kehitys. Autoliikenteen ohella myös lentoliikenteen kasvu on ollut voimakakasta viimeksi kuluneen 20 vuoden aikana. Silti liikenteen kokonaismäärässä lentoliikenteen merkitys on edelleen pieni henkilöautoliikenteeseen verrattuna luvun alun lamakausi aiheutti voimakkaan notkahduksen alaspäin henkilöliikenteen määrissä. Vasta vuoden 1996 jälkeen ylitettiin vuoden luvut. Sen jälkeen henkilöliikenteen kasvu on ollut jälleen varsin ripeätä.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Vuorimiespäivät Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen

Vuorimiespäivät Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen Infra-alan merkitys Vuorimiespäivät 28.3.2008 Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen TKL Timo Kohtamäki Toimitusjohtaja, Lemminkäinen Infra Oy Hallituksen puheenjohtaja, Infra ry 1 Infra-alan merkitys Tiesitkö,

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

osana liikennejärjestelmää

osana liikennejärjestelmää Tieliikenne osana liikennejärjestelmää Osastonjohtaja Sami Mynttinen Aina voi tapahtua 2 Liikennejärjestelmä ja tieliikenne Määritelmä Liikennejärjestelmä koostuu liikenteen infrastruktuurista, sitä käyttävästä

Lisätiedot

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikkuminen ja jakamistalous Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikenteessä on paljon parannettavaa Omistusauto on suuri investointi ja sen arvo laskee Yksityisautot

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA Hallitus 78 15.04.2014 LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA 201/00.02.020/2012 Hallitus 78 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä 8.2.2010 Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus =

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta Jyrki Karhula 20.10.2016 Johto Vastuualueen johtaja Johdon assistenttipalvelut Viestintä Kansainväliset asiat Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna Tutkimuspäällikkö Tilastokeskus 28. 4.2004 Tavoitteena kestävä kehitys Maapallon kantokyky ei kestä nykyisenlaista ja suuruista taloudellista toimintaa.

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja Vastuulliset kuljetukset muuttuvilla markkinoilla 10.1.2017 Petri Murto Johtaja, asiantuntijapalvelut Kuorma-autoliikenne on Suomessa merkittävin kuljetusmuotomme Kotimaan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma Liikenneväylien korjausvelka Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma 5.2.2016 Liikenneväylillä on n. 2,5 miljardin arvosta korjausvelkaa 4000 3500 korjausvelka M 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 nykyrahoitus

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2014 Neljännesvuositilinpito 2014, 1. vuosineljännes Neljännesvuositilinpidon EKT2010:n mukaiset aikasarjat julkistettu, bruttokansantuote väheni 0,4 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2015

Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot