Talousarvio Taloussuunnitelma Investointisuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvio 2014. Taloussuunnitelma 2014-2016 Investointisuunnitelma 2014-2018"

Transkriptio

1 Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma Investointisuunnitelma Hyvinkään kaupunki Kaupunginvaltuusto

2 TALOUSARVIO 2014 Sisällysrakenne I YLEISPERUSTELUT 1 Kaupunkistrategia 2 Talousarvion laadinnan lähtökohdat 6 Toimintaympäristön muutokset 6 Kansantalouden kehitys 12 Hyvinkään taloudelliset näkymät 15 Talousarvion 2014 laadinnan lähtökohdat 16 Toimialojen esitykset talousarviovuodelle Yhteenveto henkilöstömuutoksista 22 Kaupunginjohtajan esitys 23 Kaupunginhallituksen esitys 23 Talousarvion ja -suunnitelman vaikutus kaupungin liikkumavaraan 26 Talousarvion sitovuus ja täytäntöönpano-ohjeet 28 Talousarvion 2014 sitovuudet 29 Taloutta koskevat säännöt ja ohjeet 33 Talousarvion seuranta ja raportointi 35 II TULOSLASKELMAOSA 36 Tuloslaskelma III RAHOITUSOSA 39 Rahoituslaskelma IV KÄYTTÖTALOUSOSA 42 Keskushallinto 43 Tarkastuslautakunta 43 Keskusvaalilautakunta 45 Kaupunginhallitus 46 Henkilöstöjaosto 49 Konserni- ja tukipalvelujaosto 52 Sivistystoimi 57 Opetuslautakunta 58 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 72 Tekniikka ja ympäristö 77 Tekninen lautakunta 78 Ympäristölautakunta 89 Perusturva 93 Perusturvalautakunta 93 Kohderahoitteisten tehtävien käyttötalous 117 Käyttötalous toimielimittäin, yhteenveto 122 V INVESTOINTIOSA 125 Investointisuunnitelma VI HYVINKÄÄN VESI- kunnallinen liikelaitos 130 VII KUNTA JA LIIKELAITOS YHTEENSÄ 137 Tuloslaskelma 138 Rahoituslaskelma 139 Ulkoinen tuloslaskelma 140 VIII TYTÄRYHTIÖIDEN TAVOITTEET 141 IX HYVINKÄÄN KAUPUNKIKONSERNIN RISKIENHALLINNAN, 146 SISÄISEN VALVONNAN JA KONSERNIVALVONNAN PERUSTEET X TALOUTEEN VAIKUTTAVAT VALTUUSTOALOITTEET 151

3 I YLEISPERUSTELUOSA 1

4 I YLEISPERUSTELUT Kaupunkistrategia Hyvinkään kaupunkistrategia on valmistunut vuonna Hyvinkää on määritellyt strategiassa perustehtäväkseen edistää asukkaidensa hyvinvointia ja elinkeinoelämän menestystä. Kaupungin visiona vuonna 2017 on olla metropolialueella kasvava, vetovoimainen, viihtyisä ja turvallinen Pohjois-Uudenmaan keskus. Visioon pääsemiseksi strategisiksi valinnoiksi ja niitä tukeviksi päämääriksi on määritelty seuraavat: Strateginen valinta Hyvinkään kehitys perustuu asukaslähtöisyyteen ja uudistumiseen. Hyvinkää erottautuu muista Uudenmaan kaupungeista ja sillä on vahva ja tunnistettava identiteetti. Hyvinkää kasvaa ja kehittyy osana metropolialuetta. Päämäärä 1. Hyvinkää lisää asukaslähtöisyyttä kaupungin viranhaltija- ja poliittisessa johtamisessa. 2. Palvelut uudistuvat ja kehittyvät. 3. Kaupungin viihtyisyys lisääntyy ja asumisen vaihtoehdot monipuolistuvat. 4. Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluista vetovoimatekijä 5. Hyvinkää monipuolistaa elinkeinoelämää aktiivisesti ja vahvistaa avainalojen kehittymistä. 6. Kuntayhteistyö on tuloksekasta ja hyödyttää hyvinkääläisiä. 7. Hyvinkään houkuttelevuus lisääntyy. Toimialojen strategiat hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa alkuvuodesta Vuonna 2011 hyväksyttiin kaupungin palvelustrategia sekä palveluverkkosuunnitelmat. Vuodelle 2014 esitetyt vuositavoitteet pohjautuvat edellä mainittuihin suunnitelmiin. Seuraaville sivuille on koottu kustakin kaupungin strategian päämäärästä lähtien toimialojen esittämät vuositavoitteet talousarviovuodelle eri näkökulmien kautta tarkasteltuna. Talousarvion sitovat vuositavoitteet perustuvat kaupungin strategian päämäärien ja niistä johdettujen toimialakohtaisten päämäärien toteuttamiseen. Tarkemmin sitovat tavoitteet on esitetty käyttötalousosassa kunkin toimielimen talousarvion alussa. Tässä yhteydessä on esitetty tavoitteille myös mittarit ja toimenpiteet. Vuoden 2014 aikana Hyvinkään kaupunkistrategia tullaan päivittämään kaupunginvaltuuston toimesta. 2

5 Strategian päämääristä johdetut toimielimien vuositavoitteet 2014 näkökulmittain Asiakasnäkökulma Päämäärä 2 Keskushallinto Vuositavoite Palvelut uudistuvat ja kehittyvät. Konserni-ja tukipalvelut Sivistystoimi Kaupunkistrategian päivitys valmistelu valtuuston hyväksyttäväksi elokuun loppuun mennessä Vuositavoite Paikallisen yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjien tietoisuuden lisääminen kaupungin hankinnoista. Kuntalaisiin kohdistuvan turvallisuustoiminnan laatua parannetaan Ateriapalvelun asiakkaille toteutetaan palveluiden laatua laajasti mittaava kysely Vuositavoite Perheen ja varhaiskasvatuksen välisen vuorovaikutuksen kehittäminen. Esiopetuksen ja perusopetuksen yhteisen opetussuunnitelman valmistelu. Hyvinkää-lisän laajentamisen vaikutus päivähoitolasten määrään selvitetään Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden käyttäjien määrän lisääminen Opetuksen vaikuttavuus ja laatu varmistetaan toimivilla opetusjärjestelyillä. Lukioissa positiivinen keskeyttäminen on vähemmän kuin 6 %. Lukioissa negatiivinen keskeyttäminen on vähemmän kuin 0,5 % Lukion suoritusaika/ikäluokka: enintään 3 vuotta/ 85 % ikäluokasta; 3,5 vuotta/ 10 % ikäluokasta; 4 vuotta/ enintään 5 % ikäluokasta. Järjestetään lapsille ja nuorille suunnattu asiakaskysely. Kyselyn avulla kartoitetaan Hyvinkään kirjaston lapsi- ja nuorisoasiakkaiden mielipiteitä kirjaston järjestämistä palveluista, aineistosta ja tapahtumista. Kyselyn avulla selvitetään myös millaisia toiveita lapsilla ja nuorilla on tulevaisuuden kirjastotoiminnalle. Terveysliikunnan palveluja kehitetään saadun asiakaspalautteen pohjalta Kulttuurikaveri-toimintamallin selvitystyö Hyvinkäälle. Kulttuuripalveluiden avustusohjesäännön uudistaminen. Nykyiset koulut jatkavat toimintaansa eikä kyläkouluja lakkauteta Perusturva Vuositavoite Lasten hyvinvointi paranee Käynnistetään ikääntyneiden osalta hyvinvointikioski Vapaaehtoistoiminnan laajentuminen ja monipuolistuminen Päämäärä 3 Tekniikka ja ympäristö Vuositavoite Kaupungin viihtyisyys lisääntyy ja asumisen vaihtoehdot monipuolistuvat. Kaupunki luovuttaa 55 tonttia erityyppistä rakentamista varten. Kaupunki rakentaa kunnallistekniikan tonttiluovutuksen mukaisesti. Omakotitonttien tarjonnan turvaamiseksi pyritään säilyttämään kahden vuoden luovutusta vastaava tonttivaranto asemakaavoissa. Toteutuneita luontopolkuja 4 kpl. Päämäärä 4 Sivistystoimi Vuositavoite Kulttuuri- ja vapaaajanpalveluista vetovoimatekijä. Pelitalotoiminnan kehittäminen OKM:n myöntämän avustuksella. Luodaan toimintamalli jolla toimintaa voidaan jatkaa OKM:n avustuksen päätyttyä Paikallishistoriaprojekti jatkuu Päämäärä 5 Sivistystoimi Vuositavoite Yrittäjämäinen toiminta ja yrittäjyys osaksi urasuunnittelua kouluissa Tekniikka ja ympäristö Vuositavoite Huolehditaan riittävästä ja monipuolisesta yritystonttien asemakaavavarannosta Hyvinkää monipuolistaa elinkeinoelämää aktiivisesti ja vahvistaa avainalojen kehittymistä. Päämäärä 6 Sivistystoimi Vuositavoite Kuntayhteistyö on tuloksekasta ja hyödyttää hyvinkääläisiä. Teetetään selvitys Uudenmaan kirjastojen yhteistyön tiivistämisestä. Tutkimuksen avulla selvitetään mm. sitä, että voisiko tulevaisuudessa Uudenmaan kirjastoilla olla yhteinen kirjastojärjestelmä. 3

6 Prosessinäkökulma Päämäärä 2 Keskushallinto Vuositavoite Palvelut uudistuvat ja kehittyvät. Konserni-ja tukipalvelut Sivistystoimi Tekniikka ja ympäristö Perusturva Lisätään kaupungin hallinnollisten tukipalveluiden tuottavuutta ja (vaikuttavuutta) Vuositavoite Kaupungin rakennusomaisuuden arvon säilyttäminen. Tuotteistukseen perustuva sisäisen laskutuksen käyttöönotto itpalveluissa. Vuositavoite Kehitetään koulussa tehtävää nuorisotyötä. Tavoitteena viihtyvyyden ja työmotivaation kasvu koulussa. Jokaisella koululla, päiväkodilla ja lukiolla toteutetaan kerran lukuvuodessa sekä pelastautumis- että suojautumisharjoitus. Tulikukko-toimintaa uudistetaan. Verkostoyhteistyö ja viestintä kiinteäksi osaksi toimintaa. Vahvistetaan eri toimijoiden yhteistyötä. Taidemuseon ja kaupunginmuseon yhteisen palvelusuunnitelman tekeminen vuosille Hyvinkään museopalvelut brändin vahvistaminen yhteisen palvelusuunnitelman kautta. Vuositavoite Parannetaan edellytyksiä palveluprosessien johtamiseen ja kehittämiseen. Sähköisen asioinnin kehittäminen rakennusvalvonnassa Vuositavoite Perusturvassa otetaan vähintään kaksi uutta sähköisen asioinnin toimintamallia käyttöön vuoden aikana. Vuonna 2013 toimineen Kehys-ryhmän tukemien perusturvan kärkihankkeiden (Ikääntyneiden Kaste-hanke, päivystystoiminnan kehittäminen, perhe- ja sosiaalipalveluiden hanke) kehitystyön jatkaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain mukaisesti potilastietojen tallentaminen valtakunnalliseen keskitettyyn arkistoon 9/2014 mennessä toteutuu. Verkostoyhteistyö ja viestintä kiinteäksi osaksi toimintaa. Vahvistetaan eri toimijoiden yhteistyötä. Päämäärä 3 Tekniikka ja ympäristö Vuositavoite Kaupungin viihtyisyys lisääntyy ja asumisen vaihtoehdot monipuolistuvat. Keskustan täydennysrakentaminen selvitetään Hangonsillan ja Koritsoonin alueilla Maankäytön periaatteet osoitetaan ajan tasalla olevalla yleiskaavalla Päämäärä 4 Sivistystoimi Vuositavoite Kulttuuri- ja vapaaajanpalveluista vetovoimatekijä. Päämäärä 6 Perusturva Vuositavoite Kuntayhteistyö on tuloksekasta ja hyödyttää hyvinkääläisiä. Järjestetään ohjaus- ja kerhotoimintaa 90h / vko toimintakauden aikana Hyvinkään liikuntasuunnitelman pohjalta tehdään liikuntarakentamisen ja toteuttamisen toimenpideohjelma Sote-selvitykseen osallistuminen aktiivisesti yhteistyössä seudun kuntien kanssa. 4

7 Henkilöstönäkökulma Päämäärä 2 Keskushallinto Vuositavoite Palvelut uudistuvat ja kehittyvät. Sivistystoimi Tekniikka ja ympäristö Perusturva Vähennetään hallitusti esimiesten suhteellista osuutta ja myös koko kaupungin henkilöstömäärää Vuositavoite Pätevän opetus- ja kasvatushenkilöstön osuus mahdollistaa vaikuttavat ja laadukkaat opetus- ja varhaiskasvatuspalvelut Vuositavoite Kehitetään henkilöstön palkkauksen kannustavuutta Vuositavoite Kokeillaan kotihoidossa välitöntä työaikaa lisäävää teknologiaa, kuten avaimetonta kotihoitoa tai mobilitietoyhteyksien laajentamista. Päämäärä 7 Sivistystoimi Vuositavoite Hyvinkään houkuttelevuus lisääntyy. Talousnäkökulma Perusturva Sairauspoissaolojen määrä laskee vuodesta 2012 varhaiskasvatuspalveluissa. Vuositavoite Laajennetaan Tystra-hankkeen tuottaman dialogisen menetelmän käyttöönottoa työhyvinvoinnin edistämiseksi. Toimialan rekrytointisuunnitelman laadinta aloitettu ja kannustusjärjestelmää koskeva esitys tehty vuoteen 2016 mennessä. Päämäärä 2 Keskushallinto Vuositavoite Palvelut uudistuvat ja kehittyvät Konserni-ja tukipalvelut Sivistystoimi Tekniikka ja ympäristö Perusturva Tehty taloussuunnittelua täydentävä talouden tasapainotusohjelma ja aloitettu sen toteuttaminen. Vuositavoite Palveluhankinnoissa parannetaan palvelutuotannon kustannus-laatutehokkuutta. Kaupungin vuokra-asunto-kannan keskittäminen yhdelle toimijalle ja yhden luukun periaatteen toteuttaminen. Toimitilojen tehokas käyttö. Vuositavoite Opetuksen vaikuttavuus ja laatu varmistetaan toimivilla opetusjärjestelyillä. Laaditaan yhteistyösuunnitelma, joka tähtää synergiaedut huomioiden Hyvinkääsalin ja Villatehtaan kustannustehokkaampaan käyttöön. Suunnitelmassa otetaan huomioon sekä kulttuuri- että yritystapahtumat. Vuositavoite 1. Tuntityönä laskutettavilla töillä pystytään kattamaan ne kulut, jotka ovat olleet tuntihintalaskelmien perusteena. (Niissä yksiköissä, joissa tuntilaskutus on pääasiallinen laskutustapa ), 2. Oman konekaluston käyttöasteen kasvattaminen. Parannetaan edellytyksiä palveluprosessien johtamiseen ja kehittämiseen. Vuokraustoiminnan ja kaupungin hallinnassa olevien asuntojen siirtäminen Vuositavoite Sisäisten palvelujen kustannusten muodostuminen on tiedossa ja sisältö on sovittu yhteistyössä tuottajan kanssa. Toimialan palveluyksiköt tiedostavat sopimukset oman toiminnan suunnittelussa. Pitkäaikaistyöttömien siirtyminen työllistymistä edistävistä palveluista ja välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille paranee. Palveluhankinnoissa parannetaan palvelutuotannon kustannus-laatutehokkuutta. Päämäärä 6 Keskushallinto Vuositavoite Kuntayhteistyö on tuloksekasta ja hyödyttää hyvinkääläisiä. Keski-Uudenmaan uuteen kuntaan liittyvä selvitystyö ja tarvittavat päätökset tehty Hyvinkään osalta työsuunnitelman aikataulussa Päämäärä 7 Keskushallinto Vuositavoite Hyvinkään houkuttelevuus lisääntyy. Konserni-ja tukipalvelut Sivistystoimi Lähikuntiin verrattuna laadukkaampia sivistys- ja vapaa-aikapalveluja nostetaan aktiivisesti osaksi kaupungin markkinointiviestintää. Vuositavoite Yhä useampi yritys valitsee Hyvinkään sijoittumispaikkakunnakseen Vuositavoite Lähikuntiin verrattuna laadukkaampia sivistys- ja vapaa-aikapalveluja nostetaan aktiivisesti osaksi kaupungin markkinointiviestintää. 5

8 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön muutokset Väestö 1 Hyvinkäällä oli vuoden 2012 lopussa asukasta. Hyvinkään kaupungin väestömäärä on kasvanut 2000-luvulla joka vuosi ja parhaimmillaan kaupungin väkiluku kasvoi yli 1 % vuosivauhtia. Viime vuosina väestönkasvu hidastui, ja erityisesti vuosina 2011 ja 2012 väestönkasvu oli hidasta. Vuonna 2012 kaupungin väestö kasvoi vain 65 henkilöllä. Kasvuvauhtia hidasti erityisesti kuntien välisen muuttoliikkeen tappiollisuus. Lisäksi syntyneiden määrä oli vuonna 2012 Hyvinkäällä poikkeuksellisen pieni, sillä vuoden aikana syntyi vain 452 uutta hyvinkääläistä. Vuonna 2013 Hyvinkään väestönkasvu on kuitenkin kääntynyt jyrkkään nousuun ja asukasmäärän kasvu on ollut ennätyksellistä. Tammi-elokuussa vuonna 2013 kaupungin asukasmäärä kasvoi peräti 516 henkilöllä, ja Hyvinkään väkiluku ylitti ensimmäistä kertaa asukkaan rajan Hyvinkään väkiluku oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Hyvinkään väkiluvun kehitys 1/2010-VIII/ I 2010 II III IV VVI VII VIII IX XXI XII I 2011 II III IV VVI VII VIII IX XXI XII I 2012 II III IV VVI VII VIII IX XXI XII I 2013 II III IV VVI VII VIII Vahva väestönkasvu vuoden 2013 aikana on rakentunut erityisesti kuntien välisen muuttovoiton varaan, sillä Hyvinkää sai muuttovoittoa muista kunnista tammi-elokuussa peräti 426 henkilön verran. Määrä on poikkeuksellisen suuri, sillä esimerkiksi vuosina 2011 ja 2012 Hyvinkää koki muuttotappiota muihin Suomen kuntiin tammi-elokuussa. Hyvinkään väestönkasvun huippuvuotenakin 2006 kaupunki keräsi kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana muuttovoittoa muista kunnista vain 153 asukkaan verran. Syntyneiden määrä on Hyvinkäällä viime vuosina jäänyt alle 500:n. Vuonna 2012 syntyneiden määrä oli poikkeuksellisen pieni, eikä tilanne näytä kääntyneen merkittävään kasvuun vuonna Toisaalta kuolleisuus ei juuri ole kasvanut, vaan keskimääräinen elinikä on noussut. 1 Tilastokeskus, väestötilastopalvelu 6

9 50 Väestönmuutokset 2007-VIII/2013, 12 kk liukuva kuukausikeskiarvo VII V III I XI IX VII V III I/2012 XI IX VII V III I/2011 XI IX VII V III I/2010 XI IX VII V III I/2009 XI IX VII V III I/2008 XI IX VII V III I/2007 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu Synt.enemmyys Muutto yhteensä Väestönlisäys Väestön ikärakenne on vanhentunut suurten ikäluokkien ikääntyessä. Hyvinkääläisten keski-ikä vuonna 1990 oli 36 vuotta, vuonna 2004 keski-ikä nousi 39,2 vuoteen ja vuonna 2012 keski-iäksi muodostui 41,5 vuotta. Hyvinkään ikärakenne on koko maata nuorempaa, mutta Uuttamaata vanhempaa. Esimerkiksi yli 85-vuotiaiden osuus väestöstä on Hyvinkäällä suurempi kuin muissa Helsingin seudun kehyskunnissa. Väestöllinen huoltosuhde Hyvinkäällä oli vuoden 2012 lopussa 55, eli Hyvinkäällä oli jokaista sataa vuotiasta kohden 55 ei-työikäistä henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu 7

10 Hyvinkään kokonaisväkiluvun kehitys ja kaupungin väestötavoitteen pohjalta tehty laskelma 2 lähivuosien väestönkehityksestä on esitetty ikäryhmittäin seuraavassa taulukossa ja kuvassa. Vuodet ovat toteutuneita lukuja ja vuoden 2013 väestömäärä on arvioitu lokakuun 2013 tilanteen mukaan. Vuodesta 2014 eteenpäin luvut perustuvat Hyvinkään vuonna 2009 valmistuneeseen väestötavoitteeseen. Väestötavoitteen vuosille ennakoima väestönkasvu ei ole täysin toteutunut, sillä Hyvinkään väkiluku oli vuoden 2012 lopussa 605 henkilöä pienempi kuin tavoitteen mukainen väkiluku. Vuonna 2013 tapahtunut voimakas väestönkasvu on kaventanut toteutuneen väestömäärän eroa väestötavoitteeseen, mutta tästä huolimatta väestötavoitteen lukemat eivät vastaa nykytilannetta. Tästä johtuen alla olevassa taulukossa väestötavoitteen lähtölukema vuodelle 2013 on arvioitu vastaamaan todellista kehitystä. Vuodesta 2014 eteenpäin vuosittaiset kasvumäärät ovat väestötavoitteen mukaiset. Hyvinkään väkiluku ikäryhmittäin Hyvin Yhteensä v v v v v v yli 85 v Suhteellisesti eniten väestö kasvaa lähivuosina vuotiaiden ja yli 85-vuotiaiden keskuudessa, suuret ikäluokat sisältyvät vuotiaiden ryhmään ja eliniän piteneminen puolestaan lisää yli 85-vuotiaiden lukumäärää. % 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0, ,1 0, Ikävuosi Kuva: Väestön ikärakenne 2009, 2020, 2030 ja 2040 kaupungin väestötavoitteen mukaan. 2 Hyvinkään väestötavoite 2009 & Hyvinkään kaupungin talousosasto 8

11 Hyvinkään kaupungin väestötavoite ennakoi huomattavasti suurempaa väestönkasvua kuin Tilastokeskuksen syyskuussa 2012 julkaisema väestöennuste. Tilastokeskuksen puhtaasti viime vuosien kehitykseen pohjautuva laskelma arvioi, että kaupungissa olisi vuonna 2018 yhteensä asukasta. Väestöennusteen mukaan Hyvinkään väestöllinen huoltosuhde tulisi olemaan 63 vuonna 2020, kun se vuonna 2012 oli 55. Vuonna 2030 huoltosuhde tulisi nykykehityksellä olemaan Hyvinkäällä 72. Tilastokeskuksen väestöennuste laskee koko Suomen huoltosuhteen olevan vuonna 2030 hieman yli 71, eli Hyvinkään ennakoitu ikärakenteen muutos vastaa pääpiirteittäin koko Suomen kehitystä. Uudenmaan maakunnan väestöllinen huoltosuhde tulee väestöennusteen mukaan kasvamaan samassa ajassa huomattavasti maltillisemmin, sillä nykykehityksellä Uudenmaan väestöllinen huoltosuhde olisi 59 vuonna Ikärakenteen muutos vaikuttaa väistämättä myös kuntien toimintaan, sillä ikäsidonnaisten palvelujen järjestäminen kohdistuu pääosin kuntien tuottamiin palveluihin. Valtiovarainministeriön julkaisemassa peruspalveluohjelmassa on laskettu keskimääräisesti peruspalvelujen kysynnän muutoksia ikätekijöiden vaikutuksesta. Palvelutarpeen kasvu vaikuttaa lähes suoraviivaisesti kustannusten kasvuun. Seuraavassa on esitetty peruspalveluohjelman mukaiset keskimääräiset reaalikustannusten muutokset vuodessa vuosina eri palvelusektoreilla 3 : Lasten päivähoito ja esiopetus 0,3 % Perusopetus 0,7 % Lukiokoulutus -1,2 % Erikoissairaanhoito 1,1 % Perusterveydenhuolto 1,6 % Vanhainkodit 3,1 % Kotipalvelut 2,6 % Palveluasuminen 2,8 % Rakentaminen Vuosi 2011 oli asuntorakentamisen osalta selvästi edeltäviä vuosia pirteämpi vuosi Hyvinkäällä, ja asuntorakentaminen jatkui vilkkaana myös vuonna Uusia asuntoja valmistui vuoden 2012 aikana 272. Vuonna 2013 asuntoja on edelleen valmistunut hyvään tahtiin, ja asuntorakentamisen aktiivisuus selittää osaltaan vuoden 2013 voimakasta väestönkasvua Hyvinkäällä. Vuoden 2013 ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana Hyvinkäällä saatiin valmiiksi 204 asuntoa. Asunnoista 54 (26 %) on erillisiä pientaloja, 30 (15 %) rivitalo- ja 120 (59 %) kerrostaloasuntoja. 3 Peruspalveluohjelma , valtiovarainministeriö

12 Asuntotuotanto Hyvinkäällä talotyypeittäin vuosina valmistuneita asuntoja (kpl) Pientalo Rivitalo Kerrostalo Rakennuslupa oli vuoden 2013 aikana myönnetty mennessä yhteensä 163 asuntoon. Kokonaisuutena rakennuslupia on kuitenkin vuonna 2013 myönnetty edellisvuotta vähemmän, sillä tammi-elokuussa 2012 myönnettiin rakennuslupa 236 asuntoon. Vuoden 2013 ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana myönnetyistä rakennusluvista 45 on erillisiin pientaloihin, 3 rivitaloasuntoihin ja 115 kerrostaloasuntoihin. Työllisyys 4 Erittäin myönteisen väestökehityksen vastapainoksi Hyvinkään työllisyystilanne oli elokuun 2013 lopussa erittäin heikko suhteessa viime vuosiin. Työttömiä työnhakijoita oli Hyvinkäällä yhteensä henkilöä, työttömyysasteen ollessa 9,9 %. Työttömyysaste on 2,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin, ja työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 481 henkilöllä (27 %). Työttömyysasteella mitattuna työttömyystilanne on Hyvinkäällä haasteellisempi kuin muissa pääkaupunkiseudun kehyskunnissa. Helsingin seutukunnan alueella vain Vantaan ja Karkkilan työttömyysasteet ovat Hyvinkäätä suuremmat. Uudenmaan ELY-keskuksen alueen työttömyysaste oli elokuun 2013 lopussa 9,0 %. Koko Suomen työttömyysaste oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan 11,1 % (9,1 % elokuussa 2012). 4 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013, Uudenmaan ELY-keskus 10

13 ,7 9,9 Työttömyysaste ,2 8,1 8,1 7,6 6,1 5,3 5, Lähteet: Uudenmaan ELY-keskus & Hämeen ELY-keskus Heikko työllisyystilanne näkyy erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien suurissa määrissä. Pitkäaikaistyöttömien määrä Hyvinkäällä on kasvanut vuoden takaisesta tilanteesta 21 %. Nuorisotyöttömien määrä puolestaan oli elokuun 2013 lopussa peräti 44 % korkeampi kuin vuotta aiemmin. Työttömänä työnhakijana oli yhteensä 332 alle 25-vuotiasta hyvinkääläistä nuorta. 900 Työttömyyden suunnat eri ryhmissä / kk keskiarvo työttömiä (lkm) elo heinä kesä touko huhti maalis helmi 2013tammi joulu marras loka syys elo heinä kesä touko huhti maalis helmi 2012 tammi joulu marras loka syys elo heinä kesä touko huhti maalis helmi 2011 tammi joulu marras loka syys elo heinä kesä touko huhti maalis helmi 2010 tammi joulu marras loka syys elo heinä kesä touko huhti maalis helmi 2009 tammi alle 25 v yli 50 v yli 1 v työttömänä Työttömien työnhakijoiden määrän kasvun vastapainoksi avointen työpaikkojen määrä oli Hyvinkäällä vuoden 2013 neljänä ensimmäisenä kuukautena selvästi vuoden 2012 tammi-huhtikuuta korkeammalla tasolla. Vuoden toisella kolmanneksella avoimien työpaikkojen määrä kääntyi kuitenkin selvään laskuun, ja elokuun 2013 lopussa oli Hyvinkäällä tarjolla 115 avointa työpaikkaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. 11

14 Kansantalouden kehitys 5 Euroalueen taantuma päättyy vuonna 2013, mutta jatkossakin alueen kasvu pysyy hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä heikentyneen kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Yhdysvaltain talous jatkaa hidasta elpymistään. Maailmankaupan kasvu jatkuu poikkeuksellisen hitaana. Vuonna 2013 Suomen BKT supistuu ½ %. Talouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-uralle vasta vuoden lopulla. Ensi vuonna kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Vuonna 2015 kasvuksi ennustetaan noin kaksi prosenttia ja kasvu on aiempaa laajapohjaisempaa. Ennusteen loppuvuosina BKT:n kasvuvauhti ylittää talouden potentiaalisen tuotannon kasvun, vaikka historiallisesti katsottuna talouskasvu on vaimeaa. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja investoinnit uuteen ovat vähäiset. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen. Kuluvan vuoden keskimääräinen inflaatio on 1,6 % ja ensi vuonna 2,1 %. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,6 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,3 prosenttiin ja laskee alle 8 prosentin vasta ennusteen lopulla. Työttömyys vähenee hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaantoongelmien vuoksi. Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuonna peräkkäin pitää julkisen talouden alijäämäisenä lähivuodet. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde ylittää jo ensi vuonna 60 prosentin rajan, mikä ylittää EU:ssa velkaantumiselle asetetun kriisirajan ja voi johtaa EU:n ohjaustoimiin. Julkinen velka uhkaa kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Kansantalouden tunnuslukuja : Lähde Valtionvarainministeriö BKT käyvin hinnoin, mrd.euroa BKT, määrän muutos, % 3,4 2,7-0,8-0,5 1,2 Työttömyysaste, % 8,4 7,8 7,7 8,3 8,2 Työllisyysaste, % 67,8 68,6 69,0 68,7 69,0 Kuluttajahintaindeksi, % 1,2 3,4 2,8 1,6 2,1 Pitkät korot (valtion obligaatiot 10 v),% 3,0 3,0 1,9 1,8 2,3 5 Taloudellisen katsauksen tiivistelmä, Valtionvarainministeriö, syyskuu 2013, 12

15 Kunnallistalouden kehitys 6 Vuonna 2013 kuntatalous pysyy alijäämäisenä, vaikka kuntatalouden tilan arvioidaan hieman kohenevan, kun kertaluontoiset tekijät, suuruudeltaan n. 400 milj. euroa, kasvattavat verokertymiä. Kokonaistuotannon määrän alentuminen heikentää myös veropohjien kehitystä. Palkkatulojen ennustetaan kasvavan vain 1½ %. Kuntien verotulojen arvioidaan kuitenkin kasvavan 5½ %, mutta kasvu selittyy pääasiassa kertaluontoisilla tekijöillä. Verontilityslain muutos nopeuttaa lisää voimaantulovuonna kunnille tilitettävää kunnallisverokertymää n. 200 milj. eurolla. Verovuoden 2012 jako-osuuksia muutettiin elokuussa siten, että valtion osuus alenee ja muiden verosaajien osuudet nousevat. Oikaisu lisää kuntien verokertymää runsaat 200 milj. euroa. Käyttötalouden valtionosuudet kasvavat 3½ %. Niiden kasvua hidastavat osana valtiontalouden sopeuttamista tehty 125 milj. euron vähennys peruspalvelujen valtionosuuteen ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan indeksikorotuksen jäädytys, mikä vähentää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia n. 50 milj. eurolla. Yhteensä verorahoituksen eli verotulojen ja valtionosuuksien kasvuksi arvioidaan 4½ %. Kuntien toimintamenojen nimellisen kasvun arvioidaan hidastuvan runsaaseen 3 prosenttiin, koska kustannusten nousu hidastuu. Menojen volyymikasvuksi arvioidaan noin prosentti ja peruspalvelujen hintatason nousuksi n. 2 %. Ansiotason nousu kuntasektorilla hidastuu 1,8 prosenttiin edellisvuoden 3,6 prosentista. Kuntasektorin henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän edellisen vuoden tasolla, joten henkilöstömenojen arvioidaan nousevan ansiotasokehitystä seuraten vajaat 2 %. Ostojen arvioidaan kasvavan nimellisesti 5½ % ja avustusten 5 %. Näillä oletuksilla kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate kohenisi edellisvuodesta n. 400 milj. eurolla. Tilikauden tulos jää kuitenkin n. 200 milj. euroa alijäämäiseksi eikä vuosikate riitä kattamaan poistoja. Velan määrä kasvaisi n. 1,6 mrd. eurolla vuonna Vuonna 2014 kuntien verotulojen kasvuksi ennakoidaan 2 % nykyisin veroprosentein. Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan 1½ %. Tähän vaikuttaa veropohjan hitaan kasvun lisäksi se, että vuoden 2013 kunnallisverokertymää lisäsivät poikkeukselliset ja kertaluontoiset tekijät. Kiinteistöveron tuottoa puolestaan kasvattaa 100 milj. eurolla kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistaminen. Valtio kompensoi yhteisöverokannan alentamisen ja muut yhteisöveroon kohdistuvat perustemuutokset kunnille korottamalla näiden osuutta yhteisöveron tuotosta. Käyttötalouden valtionosuudet alenevat 1½ %. Peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuu 362 milj. euron suuruinen vähennys osana valtiontalouden sopeutustoimia. Toisaalta jäteveron tuottoa vastaavan euromääräisen lisäyksen ohjaaminen kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta lisää valtionosuuksia 70 milj. euroa v Valtionosuuksia kasvattaa myös indeksikorotus, jota ei kuitenkaan tehdä valtiontalouden säästötoimien vuoksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Yhteensä verotulojen ja valtionosuuksien kasvuksi ennakoidaan vain 1 %. Toimintamenojen arvioidaan kasvavan nimellisesti 3½ %. Ansiotason noususta käytetään teknistä oletusta 2,1 %. Peruspalvelujen kustannustason arvioidaan nousevan 2,1 %. Laskelmassa menojen volyymikasvu on n. 1 %, joka vastaa väestö- ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvaa peruspalvelujen kysynnän kasvua. Investointien arvioidaan pysyvän nimellisesti edellisen vuoden tasol- 6 Peruspalvelubudjetti 2014, Valtiovarainministeriö, syyskuu

16 laan. Näillä oletuksilla kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate heikkenisi lähes 800 milj. eurolla, ja kuntatalouden alijäämä syvenisi. Velan määrä kasvaisi runsaalla 2 mrd. eurolla. Jotta vuosikate riittäisi kattamaan poistot ja kuntatalous olisi kuntalain tarkoittamassa mielessä tasapainossa, vuosikatteen pitäisi olla lähes 2,4 mrd. euroa korkeampi v Tämä merkitsee keskimääräisen kunnallisveroprosentin noin 2½ prosenttiyksikön suuruista korotuspainetta vuoden 2017 tasossa. Jos sopeutus tapahtuisi kokonaisuudessaan toimintamenojen kasvun hidastumisen kautta, toimintamenojen pitäisi alentua reaalisesti. Ottaen huomioon kuntien tehtäväkentän laajuus ja rajoitettu liikkumavara sekä väestön ikääntymisestä seuraava palvelutarpeen kasvu kuntatalouden synkät näkymät lisäävät painetta kunnallisveroprosenttien tuntuviin korotuksiin ja samalla kokonaisveroasteen nousuun. Lisäksi on syytä huomata, että kuntatalouden velkaantumisen kasvun pysäyttäminen edellyttäisi edellä esitettyä vielä suurempaa tulo- tai menosopeutusta. Uudet tehtävät Vanhuspalvelulain uusien ja laajenevien tehtävien osalta kuntien menot kasvavat v n. 50 milj. Vuoden 2014 talousarvioesitykseen liittyy myös eräitä muita lainsäädännöllisiä uudistuksia. Näistä mainittakoon erityisesti oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, johon kootaan nykyiset oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevat säännökset ja laajennetaan kuntien velvollisuuksia järjestää toisen asteen opiskelijoille kuraattori- ja psykologipalveluja. Sen johdosta kuntien menojen arvioidaan kasvavan 26,2 milj. euroa vuosittain. Suurin lisäys on vuoden 2015 alusta voimaan astuva työmarkkinatuen uudistus, jolla hallituksen kevään kehysriihen linjausten mukaan lisätään kuntien menoja 150 miljoonalla eurolla. Kuntauudistus Kuntauudistus on kokonaisuus, johon kuuluvat kuntarakenneuudistus, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sote-uudistus, kuntien tehtävien arviointi sekä kaupunkiseutu- ja metropoliratkaisut. Kuntarakennelaki tuli voimaan heinäkuussa Kuntien yhdistymisten selvitysvelvollisuus alkoi heti lain voimaan tultua. Tavoitteena on kuntarakenteen huomattava tiivistäminen niin, että uusi kuntarakenne on voimassa viimeistään 2017 alusta. Keski-Uudellamaalla on käynnissä kahdeksan kunnan (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula) kuntarakenneselvitys. Lisäksi alueella selvitetään erilaisia metropolihallintovaihtoehtoja. Laajimmillaan metropolihallinnolle voi tulla MAL-asioiden lisäksi myös merkittävä rooli muiden palveluiden järjestämisessä, oma verotusoikeus sekä suorilla vaaleilla valitut toimielimet. Hallituksen tavoitteena on, että kuntien uusi valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmä tulisi voimaan vuoden 2015 alusta. Järjestelmää on tarkoitus yksinkertaistaa vähentämällä merkittävästi laskentakriteereitä ja poistamalla kriteerien päällekkäisyyksiä. Painopistettä siirretään kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen. Kustannustenjaon tarkistuskäytäntö säilytetään, mutta tavoitteena on siirtyä nykyistä tiheämpään jaksotukseen. Valtionosuudet perustuvat jatkossakin merkittävästi kunnan väestön ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Sote-uudistuksessa palvelujen järjestämisvastuu on tarkoitus koota sosiaali- ja terveydenhuoltoalueille (sote) ja osin perustason alueille. Sote-alueella ja perustason alueella olisi aina vastuukun- 14

17 ta, joka vastaa palvelujen järjestämisestä. Sote-alueet vastaisivat kaikista kuntien lakisääteisistä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä (ns. laaja perus- ja erityistaso). Toimintaa koordinoisi jatkossa viisi sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualuetta (sote-erva). Uudistuksen toteuttamiseksi säädetään uusi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Työryhmäehdotuksen pitäisi olla valmis Ryhmässä on erillinen jaosto, joka tekee esityksen metropolialueen (14 kuntaa) sote-rakenteiden muodostumisperiaatteista, jossa tulee ottaa huomioon nykyisen HUS:n alueelle muodostuva kuntarakenne ja HUS:n toiminnassa saavutettujen mittakaavaetujen säilyttäminen. Hallitus on päättänyt toteuttaa vuosina toimintaohjelman, jolla vähennetään kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita. Toimintaohjelman tavoitteena on saavuttaa yhden miljardin euron kokonaisvähennys kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoissa vuoden 2017 tasolla. Hyvinkään taloudelliset näkymät Vuoden 2011 tilinpäätös oli 3,2 milj. euroa ylijäämäinen ja taseeseen kertynyt ylijäämä nousi 35,6 milj. euroon. Ylijäämän syntymiseen vaikutti ennen kaikkea myyntivoittojen hyvä toteutuma (8,5 milj. euroa). Vuonna 2012 taas tehtiin 4,2 milj. euroa alijäämäinen tilinpäätös. Toimintakulujen 5,3 %:n kasvu, toimintatuottojen pienentyminen yhdistettynä verorahoituksen vaatimattomaan kasvuun (3 %) käänsi tilikauden alijäämäiseksi. Vuoden 2013 talousarvio hyväksyttiin alun perin 7,6 milj. euroa alijäämäisenä. Ensimmäisen osavuosikatsauksen ja määrärahasiirtojen jälkeen budjetoitu alijäämä nousi 8,9 milj. euroa. Toisessa osavuosikatsauksessa lisättiin perusturvan määrärahoja nettona 1,9 milj. eurolla. Myös myyntivoittotavoitetta pienennettiin 1 milj. eurolla. Yhteensä osavuosikatsausten määrärahamuutoksilla heikennettiin toimintakatetta 4,3 milj. eurolla. Onneksi kaupungin yhteisöveron jako-osuutta oikaistiin kesällä vuosilta noin 6,0 milj. eurolla, minkä lisäksi verotulojen tilitysten rytmin muutos nostaa niitä noin 2 milj. eurolla. Kun myös verotulomuutokset vietiin talousarvioon, budjetoitu alijäämä pieneni 4,8 milj. euroon. Syyskuun lopun tilanteen perusteella näyttäisi siltä, että lopullinen tulos olisi hieman budjetoitua parempi, mutta kuitenkin selvästi alijäämäinen. Toimintatapamuutoksista puhdistettuna ulkoiset kulut olivat noin 4,1 %:n kasvutahdissa. Keskimäärin vuosina toimintakate kasvoi 5,7 % vuodessa (ilman Hyria muutosten takia vertailukelvotonta vuotta 2010) ja verotulot 5,0 %. Kauteen sisältyi kaksi tuloveroprosentin korotusta, 2007 ja Hyvinkään verotulot (kunnallis-, yhteisö-, ja kiinteistöverot) ovat kasvaneet viime vuosina aavistuksen nopeammin kuin kunnissa keskimäärin. Koko maan kuntien verotulojen keskimääräinen kasvu oli vuosina ,6 %; Hyvinkäällä kasvu oli 3,7 %. Pitkällä aikavälillä myös toimintakate on kasvanut Hyvinkäällä keskimääräistä nopeammin. Maan keskimääräinen kasvu vuosina on ollut 5,0 % ja Hyvinkäällä 5,8 %, kun mukaan ei lasketa vuotta 2010 (2010 mukaan lukien 4,9 %). Parin hiljaisemman vuoden jälkeen väestönkasvu on ollut Hyvinkäällä huomattavasti positiivisempaa kuluvana vuonna, mikä osaltaan tulee vaikuttamaan tuloveron tuottoon lähivuosina. Jatkossa 15

18 seuraavissa laskelmissa on näin ollen edelleen lähdetty siitä, että Hyvinkään kokonaisverotulot kasvavat jonkin verran valtakunnan keskiarvoja paremmin. Talousarvion 2014 laadinnan lähtökohdat Kaupunginhallitus käsitteli alkukesästä vuoden 2014 talousarvion laadintakehystä. Kehyksen lähtökohtana oli ulkoisten toimintatuottojen kasvu 2 %:lla ja toimintakulujen 2,25 %:lla niin, että perusturvan asiakaspalveluiden ostoon osoitettiin 4,5 %:n ja henkilömenoille 1,5 % kasvuvara, jolloin muille menolajeille jäi 1,25 %:n kasvuvara. Kevään 2013 peruspalveluohjelmassa kuntasektorin toimintamenojen keskimääräiseksi kasvuksi arvioitiin noin 3,3 %. Raamin oli siis tarkoitus olla perusturvassa nykyisen toimintatason säilyttävä, mutta muilla tulosalueilla supistava. Verorahoitusarvioon oli laskettu mukaan noin 7 milj. euroa sellaista verotuloja, joita ei ollut kertymässä nykyisin verotuloperustein. Suunnitelmakauden keskimääräiset vuotuiset nettoinvestoinnit painettiin voimassa olevan taloussuunnitelman 28,8 milj. euron luvuista 21,5 milj. euron tasolle. Kaiken edellä esitetyn toteutuessa kaupungin lainamäärä olisi suunnitelmakauden päättyessä noin 156 milj. euroa. Talousarvion laadinnan aikana sekä verotulojen että valtionosuuksien kertymäarvioita jouduttiin hieman alentamaan. Ilman vuoden 2013 kertaluonteisia veroeriä verorahoituksen arvioitiin kasvavan noin 1,8 % nykyisillä veroperusteilla. Valtion talousarvion julkistus syyskuun alussa ei tällä kertaa aiheuttanut merkittäviä laskentaolettamien muutostarpeita. Organisaation omasta toiminnasta syntyi laadintaprosessin aikana jonkin verran ennakoimatonta aikataulukitkaa, koska perusturvalautakunta hyväksyi talousarvioesityksensä vasta toisessa käsittelyssään lokakuun alkupuolella. Kaupunginvaltuuston talousarvio/-suunnitelmaseminaari pidettiin 11.lokakuuta. Edellä on viitattu moniin käynnissä kunta- ja palvelurakenteen muutoshankkeisiin. Koska ne ovat vasta valmisteluvaiheessa, talousarvio- ja -suunnitelma on laadittu nykyisen kunta- ja tehtäväjaon mukaisesti. Talousarvion tuloperusteet Verotulot Kuntaliiton syyskuun arvion mukaan kunnallisveron tilitykset kasvavat koko maassa keskimäärin 5,3 % vuonna 2013, vaikka ansiotulojen kasvuksi on ennustettu vain 2,5 %. Tilityksiä nostavat edellä selvitetyt kertaluonteiset tilitysjärjestelmään liittyvät tekijät. Hyvinkään kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 6,4 %. Niitä nostaa hyvinkääläisten noin 0,3 % -yksikköä valtakunnallisen tason ylittänyt vuoden 2012 ansiotulojen kehitys. Kaupungin valtakunnan tason ylittävän ansiotulokehityksen odotetaan jatkuvan, joskin hieman lievempänä, myös vuonna Kuntaliiton syyskuun arvion mukaan vuoden 2014 ansiotulojen kasvu on 2,1 %:n luokkaa. Kasvun arviointi on kuitenkin vaikeahkoa, koska keskitetyn tuloratkaisun syntymisestä ei vielä lokakuun 16

19 puolivälissä ole täyttä varmuutta. Kuntaliitto on kesän jälkeen laskenut arvioitaan tulevien vuosien palkkasummasta yleisiin talousnäkymiin ja palkkaratkaisuun liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi. Tilitysten kasvu jää kuitenkin huomattavasti pienemmäksi, koska vertailuvuoden luvuissa on mukana kertaeriä, jotka eivät enää toistu. Myös kaupungin väkiluvun kasvu vaikuttaa vuoden 2014 tilityksiin. Siinä huolimatta kunnallisveron tilitysten ennakoidaan kasvavan tässä vaiheessa vain prosentin verran nykyisellä veroprosentilla. Arvio perustuu Kuntaliiton laskentamalliin. Vuoden 2014 kertymäarvio perustuu kaupunginhallituksen esittämään 19,75 %:n kunnallisveroon. Puolen prosenttiyksikön korotus nostaa veron tuottoa ensimmäisenä vuonna noin 4 milj. euroa. Taloussuunnitelman tasapainottamiseksi kunnallisveroon tarvittaneen edelleen 0,5 %-yksikön korotus vuonna Kunnallisverokertymän kehitys vuosina ja kertymäarviot vuosille ovat seuraavat: 1000 euroa muutos muutos % vero% ,7 18, ,8 18, ,5 18, ,6 18, ,2 18, ,1 18, ,3 18, ,5 19, ,6 19, ,0 19, A ,4 19, ,5 19, ,7 19, ,6 20,25 Kuntaryhmän osuutta yhteisöveron tuotosta nostettiin tilapäisesti vuosiksi kymmenellä prosenttiyksiköllä. Vuosina 2012 lähtien tilapäisen nosto on ollut 5 %-yksikköä, ja se on voimassa nykyisten päätösten mukaan vuoden 2015 loppuun. Hallituksen päätösten mukaan yhteisöverokantaa alennetaan nykyisestä 24,5 %:sta 20 %:iin vuoden 2014 alusta. Kunnille muutos kompensoidaan nostamalla kuntaryhmän jako-osuutta 35,17 %:iin. Tämän hetkisessä valtakunnallisessa arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2013 yhteisöveroa kokonaisuudessaan vajaat 1,4 miljardia euroa eli noin 5,4 % enemmän kuin vuonna Hyvinkäälle tilitetty määrä nousee peräti 47,2 %, mutta sitä selittää kesällä 2013 tehty vuosien jako-osuuksien oikaisu, mikä johtui yhden monikuntaisen konsernin kuntakohtaisen työpaikkamäärän oikaisusta Hyvinkään hyväksi. Jako-osuuden oikaisusta kertyy kertaluonteista tuloa noin 6 milj. euroa. Vuoden 2014 tilitysten kasvuksi Kuntaliitto ennustaa 4,4 %. Vuoden 2014 kuntakohtainen yhteisövero-osuus vahvistetaan vasta kuluvan vuoden lopussa. Sen perustana on keskiarvo kuntaan koh- 17

20 distetuista vuosien 2011 ja 2012 maksuunpannuista yhteisövero-osuuksista suhteutettuna valtakunnalliseen maksuunpanoon. Käytettävissä olevien tietojen perusteella Hyvinkään jako-osuuteen ei odoteta oleellista muutosta. Hyvinkäälle ennakoidaan tilitettävän yhteisöveroa noin 12,3 milj. euroa vuonna Yhteisöverokertymän kehitys vuosina ja kertymäarviot vuosille ovat seuraavat: 1000 euroa muutos muutos % kunta-osuus (%) ,8 19, ,6 19, ,7 22, ,8 22, ,1 22, ,9 22, ,7 32, ,6 32, ,1 31, ,6 28, A ,2 24, ,2 35, ,4 35, ,3 35,17 Kiinteistöveroprosentteja korotettiin Hyvinkäällä vuoden 2012 alusta. Sen ja erityisesti keskustan alueen rakentamisen vuoksi veron tuotto nousi 2012 lähes neljänneksellä. Keskustan rakentamisen vaikutus näkyy vielä veron vuoden 2013 tuotossa (5,5 %). Kiinteistöverotuksen arvostusperusteita muutetaan vuoden 2014 alusta. Merkittävin verokertymään vaikuttava muutos on jälleenhankinta-arvosta verotuksessa huomioon otettavan osuuden nosto 5 %-yksiköllä. Muutokset yhteensä nostavat veron tuottoa valtakunnan tasolla noin 100 milj. euroa. Hyvinkään osalta niiden vaikutus on noin 0,7 milj. euroa. Talousarvion tasapainottamisen vuoksi kiinteistöverotuksen tasoa esitetään nostettavaksi vuodeksi 2015 niin, että muutoksen vuoksi veron tuotto kasvaisi noin 3,0 milj. eurolla. Kiinteistöveroprosentit ovat olleet seuraavat. Yllä esitetty lisätuotto olisi saavutettavissa esimerkiksi oikeanpuoleisen sarakkeen prosenteilla Yleinen (maa-alueet ja rakennukset) 0,95 1,30 Asuinrakennukset 0,35 0,45 Muut asuinrakennukset 0,95 1,05 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 18

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va.

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011 Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Tilikauden tulos elokuu 2011 2008 2009 2010 2011 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 (1000 ) 10 000 0-10

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) 1 000

POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) 1 000 TA 2015 POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA 8/2014 8/2015 1 000 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 Asunnot % % % % % %

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Talouden seuranta. Toukokuu 2014

Talouden seuranta. Toukokuu 2014 Talouden seuranta Toukokuu 2014 Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen kuukausitoteuma - lisäksi %-vertailu edelliseen vuoteen Rullaava 12 kk - sisältää 12 kuukauden toteutuneet eurot Koko kunta:

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut.

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut. Kaupunginhallitus 217 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 44 10.11.2014 Kaupunginhallitus 243 24.11.2014 Kaupunginhallitus 256 08.12.2014 Kaupunginvaltuusto 54 15.12.2014 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1 ORIVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1. YLEISTÄ 1.1. Talousarvion ja taloussuunnitelman lainsäädännölliset perusteet Kuntalain 65 :n mukaan kunnanvaltuuston

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 23.5.2014 Tuomas Jalava Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Talousarvion 2015 laadinnan ohjelukujen hyväksyminen

Talousarvion 2015 laadinnan ohjelukujen hyväksyminen Kaupunginhallitus 248 02.06.2014 Saaristolautakunta 13 10.06.2014 Talousarvion 2015 laadinnan ohjelukujen hyväksyminen 461/02.02.00/2014 KH 248 Kaupunginkamreeri Juha Heinonen: Taloussuunnitelman 2015-2018

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2015-2017 SEKÄ TALOUSARVION 2015 LAADINTAOHJEET

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2015-2017 SEKÄ TALOUSARVION 2015 LAADINTAOHJEET 1 ORIVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2015-2017 SEKÄ TALOUSARVION 2015 LAADINTAOHJEET 1. YLEISTÄ 1.1. Talousarvion ja taloussuunnitelman lainsäädännölliset perusteet Kuntalain 65 :n mukaan kunnanvaltuuston

Lisätiedot

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Kunnanhallitus 201 07.09.2015 Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Khall 07.09.2015 201 Uusi Kuntalaki VI Osa Talous 13 luku

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot