Talousarvio Taloussuunnitelma Investointisuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma Investointisuunnitelma Hyvinkään kaupunki Kaupunginvaltuusto

2 TALOUSARVIO 2014 Sisällysrakenne I YLEISPERUSTELUT 1 Kaupunkistrategia 2 Talousarvion laadinnan lähtökohdat 6 Toimintaympäristön muutokset 6 Kansantalouden kehitys 12 Hyvinkään taloudelliset näkymät 15 Talousarvion 2014 laadinnan lähtökohdat 16 Toimialojen esitykset talousarviovuodelle Yhteenveto henkilöstömuutoksista 22 Kaupunginjohtajan esitys 23 Kaupunginhallituksen esitys 23 Talousarvion ja -suunnitelman vaikutus kaupungin liikkumavaraan 26 Talousarvion sitovuus ja täytäntöönpano-ohjeet 28 Talousarvion 2014 sitovuudet 29 Taloutta koskevat säännöt ja ohjeet 33 Talousarvion seuranta ja raportointi 35 II TULOSLASKELMAOSA 36 Tuloslaskelma III RAHOITUSOSA 39 Rahoituslaskelma IV KÄYTTÖTALOUSOSA 42 Keskushallinto 43 Tarkastuslautakunta 43 Keskusvaalilautakunta 45 Kaupunginhallitus 46 Henkilöstöjaosto 49 Konserni- ja tukipalvelujaosto 52 Sivistystoimi 57 Opetuslautakunta 58 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 72 Tekniikka ja ympäristö 77 Tekninen lautakunta 78 Ympäristölautakunta 89 Perusturva 93 Perusturvalautakunta 93 Kohderahoitteisten tehtävien käyttötalous 117 Käyttötalous toimielimittäin, yhteenveto 122 V INVESTOINTIOSA 125 Investointisuunnitelma VI HYVINKÄÄN VESI- kunnallinen liikelaitos 130 VII KUNTA JA LIIKELAITOS YHTEENSÄ 137 Tuloslaskelma 138 Rahoituslaskelma 139 Ulkoinen tuloslaskelma 140 VIII TYTÄRYHTIÖIDEN TAVOITTEET 141 IX HYVINKÄÄN KAUPUNKIKONSERNIN RISKIENHALLINNAN, 146 SISÄISEN VALVONNAN JA KONSERNIVALVONNAN PERUSTEET X TALOUTEEN VAIKUTTAVAT VALTUUSTOALOITTEET 151

3 I YLEISPERUSTELUOSA 1

4 I YLEISPERUSTELUT Kaupunkistrategia Hyvinkään kaupunkistrategia on valmistunut vuonna Hyvinkää on määritellyt strategiassa perustehtäväkseen edistää asukkaidensa hyvinvointia ja elinkeinoelämän menestystä. Kaupungin visiona vuonna 2017 on olla metropolialueella kasvava, vetovoimainen, viihtyisä ja turvallinen Pohjois-Uudenmaan keskus. Visioon pääsemiseksi strategisiksi valinnoiksi ja niitä tukeviksi päämääriksi on määritelty seuraavat: Strateginen valinta Hyvinkään kehitys perustuu asukaslähtöisyyteen ja uudistumiseen. Hyvinkää erottautuu muista Uudenmaan kaupungeista ja sillä on vahva ja tunnistettava identiteetti. Hyvinkää kasvaa ja kehittyy osana metropolialuetta. Päämäärä 1. Hyvinkää lisää asukaslähtöisyyttä kaupungin viranhaltija- ja poliittisessa johtamisessa. 2. Palvelut uudistuvat ja kehittyvät. 3. Kaupungin viihtyisyys lisääntyy ja asumisen vaihtoehdot monipuolistuvat. 4. Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluista vetovoimatekijä 5. Hyvinkää monipuolistaa elinkeinoelämää aktiivisesti ja vahvistaa avainalojen kehittymistä. 6. Kuntayhteistyö on tuloksekasta ja hyödyttää hyvinkääläisiä. 7. Hyvinkään houkuttelevuus lisääntyy. Toimialojen strategiat hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa alkuvuodesta Vuonna 2011 hyväksyttiin kaupungin palvelustrategia sekä palveluverkkosuunnitelmat. Vuodelle 2014 esitetyt vuositavoitteet pohjautuvat edellä mainittuihin suunnitelmiin. Seuraaville sivuille on koottu kustakin kaupungin strategian päämäärästä lähtien toimialojen esittämät vuositavoitteet talousarviovuodelle eri näkökulmien kautta tarkasteltuna. Talousarvion sitovat vuositavoitteet perustuvat kaupungin strategian päämäärien ja niistä johdettujen toimialakohtaisten päämäärien toteuttamiseen. Tarkemmin sitovat tavoitteet on esitetty käyttötalousosassa kunkin toimielimen talousarvion alussa. Tässä yhteydessä on esitetty tavoitteille myös mittarit ja toimenpiteet. Vuoden 2014 aikana Hyvinkään kaupunkistrategia tullaan päivittämään kaupunginvaltuuston toimesta. 2

5 Strategian päämääristä johdetut toimielimien vuositavoitteet 2014 näkökulmittain Asiakasnäkökulma Päämäärä 2 Keskushallinto Vuositavoite Palvelut uudistuvat ja kehittyvät. Konserni-ja tukipalvelut Sivistystoimi Kaupunkistrategian päivitys valmistelu valtuuston hyväksyttäväksi elokuun loppuun mennessä Vuositavoite Paikallisen yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjien tietoisuuden lisääminen kaupungin hankinnoista. Kuntalaisiin kohdistuvan turvallisuustoiminnan laatua parannetaan Ateriapalvelun asiakkaille toteutetaan palveluiden laatua laajasti mittaava kysely Vuositavoite Perheen ja varhaiskasvatuksen välisen vuorovaikutuksen kehittäminen. Esiopetuksen ja perusopetuksen yhteisen opetussuunnitelman valmistelu. Hyvinkää-lisän laajentamisen vaikutus päivähoitolasten määrään selvitetään Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden käyttäjien määrän lisääminen Opetuksen vaikuttavuus ja laatu varmistetaan toimivilla opetusjärjestelyillä. Lukioissa positiivinen keskeyttäminen on vähemmän kuin 6 %. Lukioissa negatiivinen keskeyttäminen on vähemmän kuin 0,5 % Lukion suoritusaika/ikäluokka: enintään 3 vuotta/ 85 % ikäluokasta; 3,5 vuotta/ 10 % ikäluokasta; 4 vuotta/ enintään 5 % ikäluokasta. Järjestetään lapsille ja nuorille suunnattu asiakaskysely. Kyselyn avulla kartoitetaan Hyvinkään kirjaston lapsi- ja nuorisoasiakkaiden mielipiteitä kirjaston järjestämistä palveluista, aineistosta ja tapahtumista. Kyselyn avulla selvitetään myös millaisia toiveita lapsilla ja nuorilla on tulevaisuuden kirjastotoiminnalle. Terveysliikunnan palveluja kehitetään saadun asiakaspalautteen pohjalta Kulttuurikaveri-toimintamallin selvitystyö Hyvinkäälle. Kulttuuripalveluiden avustusohjesäännön uudistaminen. Nykyiset koulut jatkavat toimintaansa eikä kyläkouluja lakkauteta Perusturva Vuositavoite Lasten hyvinvointi paranee Käynnistetään ikääntyneiden osalta hyvinvointikioski Vapaaehtoistoiminnan laajentuminen ja monipuolistuminen Päämäärä 3 Tekniikka ja ympäristö Vuositavoite Kaupungin viihtyisyys lisääntyy ja asumisen vaihtoehdot monipuolistuvat. Kaupunki luovuttaa 55 tonttia erityyppistä rakentamista varten. Kaupunki rakentaa kunnallistekniikan tonttiluovutuksen mukaisesti. Omakotitonttien tarjonnan turvaamiseksi pyritään säilyttämään kahden vuoden luovutusta vastaava tonttivaranto asemakaavoissa. Toteutuneita luontopolkuja 4 kpl. Päämäärä 4 Sivistystoimi Vuositavoite Kulttuuri- ja vapaaajanpalveluista vetovoimatekijä. Pelitalotoiminnan kehittäminen OKM:n myöntämän avustuksella. Luodaan toimintamalli jolla toimintaa voidaan jatkaa OKM:n avustuksen päätyttyä Paikallishistoriaprojekti jatkuu Päämäärä 5 Sivistystoimi Vuositavoite Yrittäjämäinen toiminta ja yrittäjyys osaksi urasuunnittelua kouluissa Tekniikka ja ympäristö Vuositavoite Huolehditaan riittävästä ja monipuolisesta yritystonttien asemakaavavarannosta Hyvinkää monipuolistaa elinkeinoelämää aktiivisesti ja vahvistaa avainalojen kehittymistä. Päämäärä 6 Sivistystoimi Vuositavoite Kuntayhteistyö on tuloksekasta ja hyödyttää hyvinkääläisiä. Teetetään selvitys Uudenmaan kirjastojen yhteistyön tiivistämisestä. Tutkimuksen avulla selvitetään mm. sitä, että voisiko tulevaisuudessa Uudenmaan kirjastoilla olla yhteinen kirjastojärjestelmä. 3

6 Prosessinäkökulma Päämäärä 2 Keskushallinto Vuositavoite Palvelut uudistuvat ja kehittyvät. Konserni-ja tukipalvelut Sivistystoimi Tekniikka ja ympäristö Perusturva Lisätään kaupungin hallinnollisten tukipalveluiden tuottavuutta ja (vaikuttavuutta) Vuositavoite Kaupungin rakennusomaisuuden arvon säilyttäminen. Tuotteistukseen perustuva sisäisen laskutuksen käyttöönotto itpalveluissa. Vuositavoite Kehitetään koulussa tehtävää nuorisotyötä. Tavoitteena viihtyvyyden ja työmotivaation kasvu koulussa. Jokaisella koululla, päiväkodilla ja lukiolla toteutetaan kerran lukuvuodessa sekä pelastautumis- että suojautumisharjoitus. Tulikukko-toimintaa uudistetaan. Verkostoyhteistyö ja viestintä kiinteäksi osaksi toimintaa. Vahvistetaan eri toimijoiden yhteistyötä. Taidemuseon ja kaupunginmuseon yhteisen palvelusuunnitelman tekeminen vuosille Hyvinkään museopalvelut brändin vahvistaminen yhteisen palvelusuunnitelman kautta. Vuositavoite Parannetaan edellytyksiä palveluprosessien johtamiseen ja kehittämiseen. Sähköisen asioinnin kehittäminen rakennusvalvonnassa Vuositavoite Perusturvassa otetaan vähintään kaksi uutta sähköisen asioinnin toimintamallia käyttöön vuoden aikana. Vuonna 2013 toimineen Kehys-ryhmän tukemien perusturvan kärkihankkeiden (Ikääntyneiden Kaste-hanke, päivystystoiminnan kehittäminen, perhe- ja sosiaalipalveluiden hanke) kehitystyön jatkaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain mukaisesti potilastietojen tallentaminen valtakunnalliseen keskitettyyn arkistoon 9/2014 mennessä toteutuu. Verkostoyhteistyö ja viestintä kiinteäksi osaksi toimintaa. Vahvistetaan eri toimijoiden yhteistyötä. Päämäärä 3 Tekniikka ja ympäristö Vuositavoite Kaupungin viihtyisyys lisääntyy ja asumisen vaihtoehdot monipuolistuvat. Keskustan täydennysrakentaminen selvitetään Hangonsillan ja Koritsoonin alueilla Maankäytön periaatteet osoitetaan ajan tasalla olevalla yleiskaavalla Päämäärä 4 Sivistystoimi Vuositavoite Kulttuuri- ja vapaaajanpalveluista vetovoimatekijä. Päämäärä 6 Perusturva Vuositavoite Kuntayhteistyö on tuloksekasta ja hyödyttää hyvinkääläisiä. Järjestetään ohjaus- ja kerhotoimintaa 90h / vko toimintakauden aikana Hyvinkään liikuntasuunnitelman pohjalta tehdään liikuntarakentamisen ja toteuttamisen toimenpideohjelma Sote-selvitykseen osallistuminen aktiivisesti yhteistyössä seudun kuntien kanssa. 4

7 Henkilöstönäkökulma Päämäärä 2 Keskushallinto Vuositavoite Palvelut uudistuvat ja kehittyvät. Sivistystoimi Tekniikka ja ympäristö Perusturva Vähennetään hallitusti esimiesten suhteellista osuutta ja myös koko kaupungin henkilöstömäärää Vuositavoite Pätevän opetus- ja kasvatushenkilöstön osuus mahdollistaa vaikuttavat ja laadukkaat opetus- ja varhaiskasvatuspalvelut Vuositavoite Kehitetään henkilöstön palkkauksen kannustavuutta Vuositavoite Kokeillaan kotihoidossa välitöntä työaikaa lisäävää teknologiaa, kuten avaimetonta kotihoitoa tai mobilitietoyhteyksien laajentamista. Päämäärä 7 Sivistystoimi Vuositavoite Hyvinkään houkuttelevuus lisääntyy. Talousnäkökulma Perusturva Sairauspoissaolojen määrä laskee vuodesta 2012 varhaiskasvatuspalveluissa. Vuositavoite Laajennetaan Tystra-hankkeen tuottaman dialogisen menetelmän käyttöönottoa työhyvinvoinnin edistämiseksi. Toimialan rekrytointisuunnitelman laadinta aloitettu ja kannustusjärjestelmää koskeva esitys tehty vuoteen 2016 mennessä. Päämäärä 2 Keskushallinto Vuositavoite Palvelut uudistuvat ja kehittyvät Konserni-ja tukipalvelut Sivistystoimi Tekniikka ja ympäristö Perusturva Tehty taloussuunnittelua täydentävä talouden tasapainotusohjelma ja aloitettu sen toteuttaminen. Vuositavoite Palveluhankinnoissa parannetaan palvelutuotannon kustannus-laatutehokkuutta. Kaupungin vuokra-asunto-kannan keskittäminen yhdelle toimijalle ja yhden luukun periaatteen toteuttaminen. Toimitilojen tehokas käyttö. Vuositavoite Opetuksen vaikuttavuus ja laatu varmistetaan toimivilla opetusjärjestelyillä. Laaditaan yhteistyösuunnitelma, joka tähtää synergiaedut huomioiden Hyvinkääsalin ja Villatehtaan kustannustehokkaampaan käyttöön. Suunnitelmassa otetaan huomioon sekä kulttuuri- että yritystapahtumat. Vuositavoite 1. Tuntityönä laskutettavilla töillä pystytään kattamaan ne kulut, jotka ovat olleet tuntihintalaskelmien perusteena. (Niissä yksiköissä, joissa tuntilaskutus on pääasiallinen laskutustapa ), 2. Oman konekaluston käyttöasteen kasvattaminen. Parannetaan edellytyksiä palveluprosessien johtamiseen ja kehittämiseen. Vuokraustoiminnan ja kaupungin hallinnassa olevien asuntojen siirtäminen Vuositavoite Sisäisten palvelujen kustannusten muodostuminen on tiedossa ja sisältö on sovittu yhteistyössä tuottajan kanssa. Toimialan palveluyksiköt tiedostavat sopimukset oman toiminnan suunnittelussa. Pitkäaikaistyöttömien siirtyminen työllistymistä edistävistä palveluista ja välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille paranee. Palveluhankinnoissa parannetaan palvelutuotannon kustannus-laatutehokkuutta. Päämäärä 6 Keskushallinto Vuositavoite Kuntayhteistyö on tuloksekasta ja hyödyttää hyvinkääläisiä. Keski-Uudenmaan uuteen kuntaan liittyvä selvitystyö ja tarvittavat päätökset tehty Hyvinkään osalta työsuunnitelman aikataulussa Päämäärä 7 Keskushallinto Vuositavoite Hyvinkään houkuttelevuus lisääntyy. Konserni-ja tukipalvelut Sivistystoimi Lähikuntiin verrattuna laadukkaampia sivistys- ja vapaa-aikapalveluja nostetaan aktiivisesti osaksi kaupungin markkinointiviestintää. Vuositavoite Yhä useampi yritys valitsee Hyvinkään sijoittumispaikkakunnakseen Vuositavoite Lähikuntiin verrattuna laadukkaampia sivistys- ja vapaa-aikapalveluja nostetaan aktiivisesti osaksi kaupungin markkinointiviestintää. 5

8 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön muutokset Väestö 1 Hyvinkäällä oli vuoden 2012 lopussa asukasta. Hyvinkään kaupungin väestömäärä on kasvanut 2000-luvulla joka vuosi ja parhaimmillaan kaupungin väkiluku kasvoi yli 1 % vuosivauhtia. Viime vuosina väestönkasvu hidastui, ja erityisesti vuosina 2011 ja 2012 väestönkasvu oli hidasta. Vuonna 2012 kaupungin väestö kasvoi vain 65 henkilöllä. Kasvuvauhtia hidasti erityisesti kuntien välisen muuttoliikkeen tappiollisuus. Lisäksi syntyneiden määrä oli vuonna 2012 Hyvinkäällä poikkeuksellisen pieni, sillä vuoden aikana syntyi vain 452 uutta hyvinkääläistä. Vuonna 2013 Hyvinkään väestönkasvu on kuitenkin kääntynyt jyrkkään nousuun ja asukasmäärän kasvu on ollut ennätyksellistä. Tammi-elokuussa vuonna 2013 kaupungin asukasmäärä kasvoi peräti 516 henkilöllä, ja Hyvinkään väkiluku ylitti ensimmäistä kertaa asukkaan rajan Hyvinkään väkiluku oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Hyvinkään väkiluvun kehitys 1/2010-VIII/ I 2010 II III IV VVI VII VIII IX XXI XII I 2011 II III IV VVI VII VIII IX XXI XII I 2012 II III IV VVI VII VIII IX XXI XII I 2013 II III IV VVI VII VIII Vahva väestönkasvu vuoden 2013 aikana on rakentunut erityisesti kuntien välisen muuttovoiton varaan, sillä Hyvinkää sai muuttovoittoa muista kunnista tammi-elokuussa peräti 426 henkilön verran. Määrä on poikkeuksellisen suuri, sillä esimerkiksi vuosina 2011 ja 2012 Hyvinkää koki muuttotappiota muihin Suomen kuntiin tammi-elokuussa. Hyvinkään väestönkasvun huippuvuotenakin 2006 kaupunki keräsi kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana muuttovoittoa muista kunnista vain 153 asukkaan verran. Syntyneiden määrä on Hyvinkäällä viime vuosina jäänyt alle 500:n. Vuonna 2012 syntyneiden määrä oli poikkeuksellisen pieni, eikä tilanne näytä kääntyneen merkittävään kasvuun vuonna Toisaalta kuolleisuus ei juuri ole kasvanut, vaan keskimääräinen elinikä on noussut. 1 Tilastokeskus, väestötilastopalvelu 6

9 50 Väestönmuutokset 2007-VIII/2013, 12 kk liukuva kuukausikeskiarvo VII V III I XI IX VII V III I/2012 XI IX VII V III I/2011 XI IX VII V III I/2010 XI IX VII V III I/2009 XI IX VII V III I/2008 XI IX VII V III I/2007 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu Synt.enemmyys Muutto yhteensä Väestönlisäys Väestön ikärakenne on vanhentunut suurten ikäluokkien ikääntyessä. Hyvinkääläisten keski-ikä vuonna 1990 oli 36 vuotta, vuonna 2004 keski-ikä nousi 39,2 vuoteen ja vuonna 2012 keski-iäksi muodostui 41,5 vuotta. Hyvinkään ikärakenne on koko maata nuorempaa, mutta Uuttamaata vanhempaa. Esimerkiksi yli 85-vuotiaiden osuus väestöstä on Hyvinkäällä suurempi kuin muissa Helsingin seudun kehyskunnissa. Väestöllinen huoltosuhde Hyvinkäällä oli vuoden 2012 lopussa 55, eli Hyvinkäällä oli jokaista sataa vuotiasta kohden 55 ei-työikäistä henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu 7

10 Hyvinkään kokonaisväkiluvun kehitys ja kaupungin väestötavoitteen pohjalta tehty laskelma 2 lähivuosien väestönkehityksestä on esitetty ikäryhmittäin seuraavassa taulukossa ja kuvassa. Vuodet ovat toteutuneita lukuja ja vuoden 2013 väestömäärä on arvioitu lokakuun 2013 tilanteen mukaan. Vuodesta 2014 eteenpäin luvut perustuvat Hyvinkään vuonna 2009 valmistuneeseen väestötavoitteeseen. Väestötavoitteen vuosille ennakoima väestönkasvu ei ole täysin toteutunut, sillä Hyvinkään väkiluku oli vuoden 2012 lopussa 605 henkilöä pienempi kuin tavoitteen mukainen väkiluku. Vuonna 2013 tapahtunut voimakas väestönkasvu on kaventanut toteutuneen väestömäärän eroa väestötavoitteeseen, mutta tästä huolimatta väestötavoitteen lukemat eivät vastaa nykytilannetta. Tästä johtuen alla olevassa taulukossa väestötavoitteen lähtölukema vuodelle 2013 on arvioitu vastaamaan todellista kehitystä. Vuodesta 2014 eteenpäin vuosittaiset kasvumäärät ovat väestötavoitteen mukaiset. Hyvinkään väkiluku ikäryhmittäin Hyvin Yhteensä v v v v v v yli 85 v Suhteellisesti eniten väestö kasvaa lähivuosina vuotiaiden ja yli 85-vuotiaiden keskuudessa, suuret ikäluokat sisältyvät vuotiaiden ryhmään ja eliniän piteneminen puolestaan lisää yli 85-vuotiaiden lukumäärää. % 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0, ,1 0, Ikävuosi Kuva: Väestön ikärakenne 2009, 2020, 2030 ja 2040 kaupungin väestötavoitteen mukaan. 2 Hyvinkään väestötavoite 2009 & Hyvinkään kaupungin talousosasto 8

11 Hyvinkään kaupungin väestötavoite ennakoi huomattavasti suurempaa väestönkasvua kuin Tilastokeskuksen syyskuussa 2012 julkaisema väestöennuste. Tilastokeskuksen puhtaasti viime vuosien kehitykseen pohjautuva laskelma arvioi, että kaupungissa olisi vuonna 2018 yhteensä asukasta. Väestöennusteen mukaan Hyvinkään väestöllinen huoltosuhde tulisi olemaan 63 vuonna 2020, kun se vuonna 2012 oli 55. Vuonna 2030 huoltosuhde tulisi nykykehityksellä olemaan Hyvinkäällä 72. Tilastokeskuksen väestöennuste laskee koko Suomen huoltosuhteen olevan vuonna 2030 hieman yli 71, eli Hyvinkään ennakoitu ikärakenteen muutos vastaa pääpiirteittäin koko Suomen kehitystä. Uudenmaan maakunnan väestöllinen huoltosuhde tulee väestöennusteen mukaan kasvamaan samassa ajassa huomattavasti maltillisemmin, sillä nykykehityksellä Uudenmaan väestöllinen huoltosuhde olisi 59 vuonna Ikärakenteen muutos vaikuttaa väistämättä myös kuntien toimintaan, sillä ikäsidonnaisten palvelujen järjestäminen kohdistuu pääosin kuntien tuottamiin palveluihin. Valtiovarainministeriön julkaisemassa peruspalveluohjelmassa on laskettu keskimääräisesti peruspalvelujen kysynnän muutoksia ikätekijöiden vaikutuksesta. Palvelutarpeen kasvu vaikuttaa lähes suoraviivaisesti kustannusten kasvuun. Seuraavassa on esitetty peruspalveluohjelman mukaiset keskimääräiset reaalikustannusten muutokset vuodessa vuosina eri palvelusektoreilla 3 : Lasten päivähoito ja esiopetus 0,3 % Perusopetus 0,7 % Lukiokoulutus -1,2 % Erikoissairaanhoito 1,1 % Perusterveydenhuolto 1,6 % Vanhainkodit 3,1 % Kotipalvelut 2,6 % Palveluasuminen 2,8 % Rakentaminen Vuosi 2011 oli asuntorakentamisen osalta selvästi edeltäviä vuosia pirteämpi vuosi Hyvinkäällä, ja asuntorakentaminen jatkui vilkkaana myös vuonna Uusia asuntoja valmistui vuoden 2012 aikana 272. Vuonna 2013 asuntoja on edelleen valmistunut hyvään tahtiin, ja asuntorakentamisen aktiivisuus selittää osaltaan vuoden 2013 voimakasta väestönkasvua Hyvinkäällä. Vuoden 2013 ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana Hyvinkäällä saatiin valmiiksi 204 asuntoa. Asunnoista 54 (26 %) on erillisiä pientaloja, 30 (15 %) rivitalo- ja 120 (59 %) kerrostaloasuntoja. 3 Peruspalveluohjelma , valtiovarainministeriö

12 Asuntotuotanto Hyvinkäällä talotyypeittäin vuosina valmistuneita asuntoja (kpl) Pientalo Rivitalo Kerrostalo Rakennuslupa oli vuoden 2013 aikana myönnetty mennessä yhteensä 163 asuntoon. Kokonaisuutena rakennuslupia on kuitenkin vuonna 2013 myönnetty edellisvuotta vähemmän, sillä tammi-elokuussa 2012 myönnettiin rakennuslupa 236 asuntoon. Vuoden 2013 ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana myönnetyistä rakennusluvista 45 on erillisiin pientaloihin, 3 rivitaloasuntoihin ja 115 kerrostaloasuntoihin. Työllisyys 4 Erittäin myönteisen väestökehityksen vastapainoksi Hyvinkään työllisyystilanne oli elokuun 2013 lopussa erittäin heikko suhteessa viime vuosiin. Työttömiä työnhakijoita oli Hyvinkäällä yhteensä henkilöä, työttömyysasteen ollessa 9,9 %. Työttömyysaste on 2,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin, ja työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 481 henkilöllä (27 %). Työttömyysasteella mitattuna työttömyystilanne on Hyvinkäällä haasteellisempi kuin muissa pääkaupunkiseudun kehyskunnissa. Helsingin seutukunnan alueella vain Vantaan ja Karkkilan työttömyysasteet ovat Hyvinkäätä suuremmat. Uudenmaan ELY-keskuksen alueen työttömyysaste oli elokuun 2013 lopussa 9,0 %. Koko Suomen työttömyysaste oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan 11,1 % (9,1 % elokuussa 2012). 4 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013, Uudenmaan ELY-keskus 10

13 ,7 9,9 Työttömyysaste ,2 8,1 8,1 7,6 6,1 5,3 5, Lähteet: Uudenmaan ELY-keskus & Hämeen ELY-keskus Heikko työllisyystilanne näkyy erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien suurissa määrissä. Pitkäaikaistyöttömien määrä Hyvinkäällä on kasvanut vuoden takaisesta tilanteesta 21 %. Nuorisotyöttömien määrä puolestaan oli elokuun 2013 lopussa peräti 44 % korkeampi kuin vuotta aiemmin. Työttömänä työnhakijana oli yhteensä 332 alle 25-vuotiasta hyvinkääläistä nuorta. 900 Työttömyyden suunnat eri ryhmissä / kk keskiarvo työttömiä (lkm) elo heinä kesä touko huhti maalis helmi 2013tammi joulu marras loka syys elo heinä kesä touko huhti maalis helmi 2012 tammi joulu marras loka syys elo heinä kesä touko huhti maalis helmi 2011 tammi joulu marras loka syys elo heinä kesä touko huhti maalis helmi 2010 tammi joulu marras loka syys elo heinä kesä touko huhti maalis helmi 2009 tammi alle 25 v yli 50 v yli 1 v työttömänä Työttömien työnhakijoiden määrän kasvun vastapainoksi avointen työpaikkojen määrä oli Hyvinkäällä vuoden 2013 neljänä ensimmäisenä kuukautena selvästi vuoden 2012 tammi-huhtikuuta korkeammalla tasolla. Vuoden toisella kolmanneksella avoimien työpaikkojen määrä kääntyi kuitenkin selvään laskuun, ja elokuun 2013 lopussa oli Hyvinkäällä tarjolla 115 avointa työpaikkaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. 11

14 Kansantalouden kehitys 5 Euroalueen taantuma päättyy vuonna 2013, mutta jatkossakin alueen kasvu pysyy hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä heikentyneen kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Yhdysvaltain talous jatkaa hidasta elpymistään. Maailmankaupan kasvu jatkuu poikkeuksellisen hitaana. Vuonna 2013 Suomen BKT supistuu ½ %. Talouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-uralle vasta vuoden lopulla. Ensi vuonna kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Vuonna 2015 kasvuksi ennustetaan noin kaksi prosenttia ja kasvu on aiempaa laajapohjaisempaa. Ennusteen loppuvuosina BKT:n kasvuvauhti ylittää talouden potentiaalisen tuotannon kasvun, vaikka historiallisesti katsottuna talouskasvu on vaimeaa. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja investoinnit uuteen ovat vähäiset. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen. Kuluvan vuoden keskimääräinen inflaatio on 1,6 % ja ensi vuonna 2,1 %. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,6 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,3 prosenttiin ja laskee alle 8 prosentin vasta ennusteen lopulla. Työttömyys vähenee hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaantoongelmien vuoksi. Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuonna peräkkäin pitää julkisen talouden alijäämäisenä lähivuodet. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde ylittää jo ensi vuonna 60 prosentin rajan, mikä ylittää EU:ssa velkaantumiselle asetetun kriisirajan ja voi johtaa EU:n ohjaustoimiin. Julkinen velka uhkaa kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Kansantalouden tunnuslukuja : Lähde Valtionvarainministeriö BKT käyvin hinnoin, mrd.euroa BKT, määrän muutos, % 3,4 2,7-0,8-0,5 1,2 Työttömyysaste, % 8,4 7,8 7,7 8,3 8,2 Työllisyysaste, % 67,8 68,6 69,0 68,7 69,0 Kuluttajahintaindeksi, % 1,2 3,4 2,8 1,6 2,1 Pitkät korot (valtion obligaatiot 10 v),% 3,0 3,0 1,9 1,8 2,3 5 Taloudellisen katsauksen tiivistelmä, Valtionvarainministeriö, syyskuu 2013, 12

15 Kunnallistalouden kehitys 6 Vuonna 2013 kuntatalous pysyy alijäämäisenä, vaikka kuntatalouden tilan arvioidaan hieman kohenevan, kun kertaluontoiset tekijät, suuruudeltaan n. 400 milj. euroa, kasvattavat verokertymiä. Kokonaistuotannon määrän alentuminen heikentää myös veropohjien kehitystä. Palkkatulojen ennustetaan kasvavan vain 1½ %. Kuntien verotulojen arvioidaan kuitenkin kasvavan 5½ %, mutta kasvu selittyy pääasiassa kertaluontoisilla tekijöillä. Verontilityslain muutos nopeuttaa lisää voimaantulovuonna kunnille tilitettävää kunnallisverokertymää n. 200 milj. eurolla. Verovuoden 2012 jako-osuuksia muutettiin elokuussa siten, että valtion osuus alenee ja muiden verosaajien osuudet nousevat. Oikaisu lisää kuntien verokertymää runsaat 200 milj. euroa. Käyttötalouden valtionosuudet kasvavat 3½ %. Niiden kasvua hidastavat osana valtiontalouden sopeuttamista tehty 125 milj. euron vähennys peruspalvelujen valtionosuuteen ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan indeksikorotuksen jäädytys, mikä vähentää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia n. 50 milj. eurolla. Yhteensä verorahoituksen eli verotulojen ja valtionosuuksien kasvuksi arvioidaan 4½ %. Kuntien toimintamenojen nimellisen kasvun arvioidaan hidastuvan runsaaseen 3 prosenttiin, koska kustannusten nousu hidastuu. Menojen volyymikasvuksi arvioidaan noin prosentti ja peruspalvelujen hintatason nousuksi n. 2 %. Ansiotason nousu kuntasektorilla hidastuu 1,8 prosenttiin edellisvuoden 3,6 prosentista. Kuntasektorin henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän edellisen vuoden tasolla, joten henkilöstömenojen arvioidaan nousevan ansiotasokehitystä seuraten vajaat 2 %. Ostojen arvioidaan kasvavan nimellisesti 5½ % ja avustusten 5 %. Näillä oletuksilla kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate kohenisi edellisvuodesta n. 400 milj. eurolla. Tilikauden tulos jää kuitenkin n. 200 milj. euroa alijäämäiseksi eikä vuosikate riitä kattamaan poistoja. Velan määrä kasvaisi n. 1,6 mrd. eurolla vuonna Vuonna 2014 kuntien verotulojen kasvuksi ennakoidaan 2 % nykyisin veroprosentein. Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan 1½ %. Tähän vaikuttaa veropohjan hitaan kasvun lisäksi se, että vuoden 2013 kunnallisverokertymää lisäsivät poikkeukselliset ja kertaluontoiset tekijät. Kiinteistöveron tuottoa puolestaan kasvattaa 100 milj. eurolla kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistaminen. Valtio kompensoi yhteisöverokannan alentamisen ja muut yhteisöveroon kohdistuvat perustemuutokset kunnille korottamalla näiden osuutta yhteisöveron tuotosta. Käyttötalouden valtionosuudet alenevat 1½ %. Peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuu 362 milj. euron suuruinen vähennys osana valtiontalouden sopeutustoimia. Toisaalta jäteveron tuottoa vastaavan euromääräisen lisäyksen ohjaaminen kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta lisää valtionosuuksia 70 milj. euroa v Valtionosuuksia kasvattaa myös indeksikorotus, jota ei kuitenkaan tehdä valtiontalouden säästötoimien vuoksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Yhteensä verotulojen ja valtionosuuksien kasvuksi ennakoidaan vain 1 %. Toimintamenojen arvioidaan kasvavan nimellisesti 3½ %. Ansiotason noususta käytetään teknistä oletusta 2,1 %. Peruspalvelujen kustannustason arvioidaan nousevan 2,1 %. Laskelmassa menojen volyymikasvu on n. 1 %, joka vastaa väestö- ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvaa peruspalvelujen kysynnän kasvua. Investointien arvioidaan pysyvän nimellisesti edellisen vuoden tasol- 6 Peruspalvelubudjetti 2014, Valtiovarainministeriö, syyskuu

16 laan. Näillä oletuksilla kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate heikkenisi lähes 800 milj. eurolla, ja kuntatalouden alijäämä syvenisi. Velan määrä kasvaisi runsaalla 2 mrd. eurolla. Jotta vuosikate riittäisi kattamaan poistot ja kuntatalous olisi kuntalain tarkoittamassa mielessä tasapainossa, vuosikatteen pitäisi olla lähes 2,4 mrd. euroa korkeampi v Tämä merkitsee keskimääräisen kunnallisveroprosentin noin 2½ prosenttiyksikön suuruista korotuspainetta vuoden 2017 tasossa. Jos sopeutus tapahtuisi kokonaisuudessaan toimintamenojen kasvun hidastumisen kautta, toimintamenojen pitäisi alentua reaalisesti. Ottaen huomioon kuntien tehtäväkentän laajuus ja rajoitettu liikkumavara sekä väestön ikääntymisestä seuraava palvelutarpeen kasvu kuntatalouden synkät näkymät lisäävät painetta kunnallisveroprosenttien tuntuviin korotuksiin ja samalla kokonaisveroasteen nousuun. Lisäksi on syytä huomata, että kuntatalouden velkaantumisen kasvun pysäyttäminen edellyttäisi edellä esitettyä vielä suurempaa tulo- tai menosopeutusta. Uudet tehtävät Vanhuspalvelulain uusien ja laajenevien tehtävien osalta kuntien menot kasvavat v n. 50 milj. Vuoden 2014 talousarvioesitykseen liittyy myös eräitä muita lainsäädännöllisiä uudistuksia. Näistä mainittakoon erityisesti oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, johon kootaan nykyiset oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevat säännökset ja laajennetaan kuntien velvollisuuksia järjestää toisen asteen opiskelijoille kuraattori- ja psykologipalveluja. Sen johdosta kuntien menojen arvioidaan kasvavan 26,2 milj. euroa vuosittain. Suurin lisäys on vuoden 2015 alusta voimaan astuva työmarkkinatuen uudistus, jolla hallituksen kevään kehysriihen linjausten mukaan lisätään kuntien menoja 150 miljoonalla eurolla. Kuntauudistus Kuntauudistus on kokonaisuus, johon kuuluvat kuntarakenneuudistus, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sote-uudistus, kuntien tehtävien arviointi sekä kaupunkiseutu- ja metropoliratkaisut. Kuntarakennelaki tuli voimaan heinäkuussa Kuntien yhdistymisten selvitysvelvollisuus alkoi heti lain voimaan tultua. Tavoitteena on kuntarakenteen huomattava tiivistäminen niin, että uusi kuntarakenne on voimassa viimeistään 2017 alusta. Keski-Uudellamaalla on käynnissä kahdeksan kunnan (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula) kuntarakenneselvitys. Lisäksi alueella selvitetään erilaisia metropolihallintovaihtoehtoja. Laajimmillaan metropolihallinnolle voi tulla MAL-asioiden lisäksi myös merkittävä rooli muiden palveluiden järjestämisessä, oma verotusoikeus sekä suorilla vaaleilla valitut toimielimet. Hallituksen tavoitteena on, että kuntien uusi valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmä tulisi voimaan vuoden 2015 alusta. Järjestelmää on tarkoitus yksinkertaistaa vähentämällä merkittävästi laskentakriteereitä ja poistamalla kriteerien päällekkäisyyksiä. Painopistettä siirretään kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen. Kustannustenjaon tarkistuskäytäntö säilytetään, mutta tavoitteena on siirtyä nykyistä tiheämpään jaksotukseen. Valtionosuudet perustuvat jatkossakin merkittävästi kunnan väestön ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Sote-uudistuksessa palvelujen järjestämisvastuu on tarkoitus koota sosiaali- ja terveydenhuoltoalueille (sote) ja osin perustason alueille. Sote-alueella ja perustason alueella olisi aina vastuukun- 14

17 ta, joka vastaa palvelujen järjestämisestä. Sote-alueet vastaisivat kaikista kuntien lakisääteisistä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä (ns. laaja perus- ja erityistaso). Toimintaa koordinoisi jatkossa viisi sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualuetta (sote-erva). Uudistuksen toteuttamiseksi säädetään uusi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Työryhmäehdotuksen pitäisi olla valmis Ryhmässä on erillinen jaosto, joka tekee esityksen metropolialueen (14 kuntaa) sote-rakenteiden muodostumisperiaatteista, jossa tulee ottaa huomioon nykyisen HUS:n alueelle muodostuva kuntarakenne ja HUS:n toiminnassa saavutettujen mittakaavaetujen säilyttäminen. Hallitus on päättänyt toteuttaa vuosina toimintaohjelman, jolla vähennetään kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita. Toimintaohjelman tavoitteena on saavuttaa yhden miljardin euron kokonaisvähennys kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoissa vuoden 2017 tasolla. Hyvinkään taloudelliset näkymät Vuoden 2011 tilinpäätös oli 3,2 milj. euroa ylijäämäinen ja taseeseen kertynyt ylijäämä nousi 35,6 milj. euroon. Ylijäämän syntymiseen vaikutti ennen kaikkea myyntivoittojen hyvä toteutuma (8,5 milj. euroa). Vuonna 2012 taas tehtiin 4,2 milj. euroa alijäämäinen tilinpäätös. Toimintakulujen 5,3 %:n kasvu, toimintatuottojen pienentyminen yhdistettynä verorahoituksen vaatimattomaan kasvuun (3 %) käänsi tilikauden alijäämäiseksi. Vuoden 2013 talousarvio hyväksyttiin alun perin 7,6 milj. euroa alijäämäisenä. Ensimmäisen osavuosikatsauksen ja määrärahasiirtojen jälkeen budjetoitu alijäämä nousi 8,9 milj. euroa. Toisessa osavuosikatsauksessa lisättiin perusturvan määrärahoja nettona 1,9 milj. eurolla. Myös myyntivoittotavoitetta pienennettiin 1 milj. eurolla. Yhteensä osavuosikatsausten määrärahamuutoksilla heikennettiin toimintakatetta 4,3 milj. eurolla. Onneksi kaupungin yhteisöveron jako-osuutta oikaistiin kesällä vuosilta noin 6,0 milj. eurolla, minkä lisäksi verotulojen tilitysten rytmin muutos nostaa niitä noin 2 milj. eurolla. Kun myös verotulomuutokset vietiin talousarvioon, budjetoitu alijäämä pieneni 4,8 milj. euroon. Syyskuun lopun tilanteen perusteella näyttäisi siltä, että lopullinen tulos olisi hieman budjetoitua parempi, mutta kuitenkin selvästi alijäämäinen. Toimintatapamuutoksista puhdistettuna ulkoiset kulut olivat noin 4,1 %:n kasvutahdissa. Keskimäärin vuosina toimintakate kasvoi 5,7 % vuodessa (ilman Hyria muutosten takia vertailukelvotonta vuotta 2010) ja verotulot 5,0 %. Kauteen sisältyi kaksi tuloveroprosentin korotusta, 2007 ja Hyvinkään verotulot (kunnallis-, yhteisö-, ja kiinteistöverot) ovat kasvaneet viime vuosina aavistuksen nopeammin kuin kunnissa keskimäärin. Koko maan kuntien verotulojen keskimääräinen kasvu oli vuosina ,6 %; Hyvinkäällä kasvu oli 3,7 %. Pitkällä aikavälillä myös toimintakate on kasvanut Hyvinkäällä keskimääräistä nopeammin. Maan keskimääräinen kasvu vuosina on ollut 5,0 % ja Hyvinkäällä 5,8 %, kun mukaan ei lasketa vuotta 2010 (2010 mukaan lukien 4,9 %). Parin hiljaisemman vuoden jälkeen väestönkasvu on ollut Hyvinkäällä huomattavasti positiivisempaa kuluvana vuonna, mikä osaltaan tulee vaikuttamaan tuloveron tuottoon lähivuosina. Jatkossa 15

18 seuraavissa laskelmissa on näin ollen edelleen lähdetty siitä, että Hyvinkään kokonaisverotulot kasvavat jonkin verran valtakunnan keskiarvoja paremmin. Talousarvion 2014 laadinnan lähtökohdat Kaupunginhallitus käsitteli alkukesästä vuoden 2014 talousarvion laadintakehystä. Kehyksen lähtökohtana oli ulkoisten toimintatuottojen kasvu 2 %:lla ja toimintakulujen 2,25 %:lla niin, että perusturvan asiakaspalveluiden ostoon osoitettiin 4,5 %:n ja henkilömenoille 1,5 % kasvuvara, jolloin muille menolajeille jäi 1,25 %:n kasvuvara. Kevään 2013 peruspalveluohjelmassa kuntasektorin toimintamenojen keskimääräiseksi kasvuksi arvioitiin noin 3,3 %. Raamin oli siis tarkoitus olla perusturvassa nykyisen toimintatason säilyttävä, mutta muilla tulosalueilla supistava. Verorahoitusarvioon oli laskettu mukaan noin 7 milj. euroa sellaista verotuloja, joita ei ollut kertymässä nykyisin verotuloperustein. Suunnitelmakauden keskimääräiset vuotuiset nettoinvestoinnit painettiin voimassa olevan taloussuunnitelman 28,8 milj. euron luvuista 21,5 milj. euron tasolle. Kaiken edellä esitetyn toteutuessa kaupungin lainamäärä olisi suunnitelmakauden päättyessä noin 156 milj. euroa. Talousarvion laadinnan aikana sekä verotulojen että valtionosuuksien kertymäarvioita jouduttiin hieman alentamaan. Ilman vuoden 2013 kertaluonteisia veroeriä verorahoituksen arvioitiin kasvavan noin 1,8 % nykyisillä veroperusteilla. Valtion talousarvion julkistus syyskuun alussa ei tällä kertaa aiheuttanut merkittäviä laskentaolettamien muutostarpeita. Organisaation omasta toiminnasta syntyi laadintaprosessin aikana jonkin verran ennakoimatonta aikataulukitkaa, koska perusturvalautakunta hyväksyi talousarvioesityksensä vasta toisessa käsittelyssään lokakuun alkupuolella. Kaupunginvaltuuston talousarvio/-suunnitelmaseminaari pidettiin 11.lokakuuta. Edellä on viitattu moniin käynnissä kunta- ja palvelurakenteen muutoshankkeisiin. Koska ne ovat vasta valmisteluvaiheessa, talousarvio- ja -suunnitelma on laadittu nykyisen kunta- ja tehtäväjaon mukaisesti. Talousarvion tuloperusteet Verotulot Kuntaliiton syyskuun arvion mukaan kunnallisveron tilitykset kasvavat koko maassa keskimäärin 5,3 % vuonna 2013, vaikka ansiotulojen kasvuksi on ennustettu vain 2,5 %. Tilityksiä nostavat edellä selvitetyt kertaluonteiset tilitysjärjestelmään liittyvät tekijät. Hyvinkään kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 6,4 %. Niitä nostaa hyvinkääläisten noin 0,3 % -yksikköä valtakunnallisen tason ylittänyt vuoden 2012 ansiotulojen kehitys. Kaupungin valtakunnan tason ylittävän ansiotulokehityksen odotetaan jatkuvan, joskin hieman lievempänä, myös vuonna Kuntaliiton syyskuun arvion mukaan vuoden 2014 ansiotulojen kasvu on 2,1 %:n luokkaa. Kasvun arviointi on kuitenkin vaikeahkoa, koska keskitetyn tuloratkaisun syntymisestä ei vielä lokakuun 16

19 puolivälissä ole täyttä varmuutta. Kuntaliitto on kesän jälkeen laskenut arvioitaan tulevien vuosien palkkasummasta yleisiin talousnäkymiin ja palkkaratkaisuun liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi. Tilitysten kasvu jää kuitenkin huomattavasti pienemmäksi, koska vertailuvuoden luvuissa on mukana kertaeriä, jotka eivät enää toistu. Myös kaupungin väkiluvun kasvu vaikuttaa vuoden 2014 tilityksiin. Siinä huolimatta kunnallisveron tilitysten ennakoidaan kasvavan tässä vaiheessa vain prosentin verran nykyisellä veroprosentilla. Arvio perustuu Kuntaliiton laskentamalliin. Vuoden 2014 kertymäarvio perustuu kaupunginhallituksen esittämään 19,75 %:n kunnallisveroon. Puolen prosenttiyksikön korotus nostaa veron tuottoa ensimmäisenä vuonna noin 4 milj. euroa. Taloussuunnitelman tasapainottamiseksi kunnallisveroon tarvittaneen edelleen 0,5 %-yksikön korotus vuonna Kunnallisverokertymän kehitys vuosina ja kertymäarviot vuosille ovat seuraavat: 1000 euroa muutos muutos % vero% ,7 18, ,8 18, ,5 18, ,6 18, ,2 18, ,1 18, ,3 18, ,5 19, ,6 19, ,0 19, A ,4 19, ,5 19, ,7 19, ,6 20,25 Kuntaryhmän osuutta yhteisöveron tuotosta nostettiin tilapäisesti vuosiksi kymmenellä prosenttiyksiköllä. Vuosina 2012 lähtien tilapäisen nosto on ollut 5 %-yksikköä, ja se on voimassa nykyisten päätösten mukaan vuoden 2015 loppuun. Hallituksen päätösten mukaan yhteisöverokantaa alennetaan nykyisestä 24,5 %:sta 20 %:iin vuoden 2014 alusta. Kunnille muutos kompensoidaan nostamalla kuntaryhmän jako-osuutta 35,17 %:iin. Tämän hetkisessä valtakunnallisessa arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2013 yhteisöveroa kokonaisuudessaan vajaat 1,4 miljardia euroa eli noin 5,4 % enemmän kuin vuonna Hyvinkäälle tilitetty määrä nousee peräti 47,2 %, mutta sitä selittää kesällä 2013 tehty vuosien jako-osuuksien oikaisu, mikä johtui yhden monikuntaisen konsernin kuntakohtaisen työpaikkamäärän oikaisusta Hyvinkään hyväksi. Jako-osuuden oikaisusta kertyy kertaluonteista tuloa noin 6 milj. euroa. Vuoden 2014 tilitysten kasvuksi Kuntaliitto ennustaa 4,4 %. Vuoden 2014 kuntakohtainen yhteisövero-osuus vahvistetaan vasta kuluvan vuoden lopussa. Sen perustana on keskiarvo kuntaan koh- 17

20 distetuista vuosien 2011 ja 2012 maksuunpannuista yhteisövero-osuuksista suhteutettuna valtakunnalliseen maksuunpanoon. Käytettävissä olevien tietojen perusteella Hyvinkään jako-osuuteen ei odoteta oleellista muutosta. Hyvinkäälle ennakoidaan tilitettävän yhteisöveroa noin 12,3 milj. euroa vuonna Yhteisöverokertymän kehitys vuosina ja kertymäarviot vuosille ovat seuraavat: 1000 euroa muutos muutos % kunta-osuus (%) ,8 19, ,6 19, ,7 22, ,8 22, ,1 22, ,9 22, ,7 32, ,6 32, ,1 31, ,6 28, A ,2 24, ,2 35, ,4 35, ,3 35,17 Kiinteistöveroprosentteja korotettiin Hyvinkäällä vuoden 2012 alusta. Sen ja erityisesti keskustan alueen rakentamisen vuoksi veron tuotto nousi 2012 lähes neljänneksellä. Keskustan rakentamisen vaikutus näkyy vielä veron vuoden 2013 tuotossa (5,5 %). Kiinteistöverotuksen arvostusperusteita muutetaan vuoden 2014 alusta. Merkittävin verokertymään vaikuttava muutos on jälleenhankinta-arvosta verotuksessa huomioon otettavan osuuden nosto 5 %-yksiköllä. Muutokset yhteensä nostavat veron tuottoa valtakunnan tasolla noin 100 milj. euroa. Hyvinkään osalta niiden vaikutus on noin 0,7 milj. euroa. Talousarvion tasapainottamisen vuoksi kiinteistöverotuksen tasoa esitetään nostettavaksi vuodeksi 2015 niin, että muutoksen vuoksi veron tuotto kasvaisi noin 3,0 milj. eurolla. Kiinteistöveroprosentit ovat olleet seuraavat. Yllä esitetty lisätuotto olisi saavutettavissa esimerkiksi oikeanpuoleisen sarakkeen prosenteilla Yleinen (maa-alueet ja rakennukset) 0,95 1,30 Asuinrakennukset 0,35 0,45 Muut asuinrakennukset 0,95 1,05 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 18