HAUKIPUTAAN KUNTA Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto TOIMINTAKERTOMUS 2010

Transkriptio

1 HAUKIPUTAAN KUNTA Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto TOIMINTAKERTOMUS 2010

2 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Haukiputaan kunnanvaltuusto päätti huhtikuussa 2009 lähteä mukaan ns. monikuntaliitosselvitykseen yhdessä kuuden kunnan: Kiimingin, Haukiputaan, Muhoksen, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin alueella. Kuuden kunnan erityinen kuntajakoselvitys käynnistyi elokuussa 2009 ja kuntajakoselvittäjä jätti esityksensä helmikuussa Kuntajakoselvittäjän tekemän esityksen mukaan kuntajakoa on aiheellista muuttaa siten, että kaikki kuusi kuntaa lakkaavat vuoden 2012 lopussa ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta , jonka nimi on Oulu ja se käyttää kaupunkinimitystä ja ottaa vaakunakseen nykyisen Oulun kaupungin vaakunan. Kunnat tekivät asiasta ensimmäisen kerran päätöksen huhtikuussa 2010, jolloin Muhos hylkäsi kuntajakoselvittäjän esityksen. Jäljelle jääneet viisi kuntaa jatkoivat selvitystä toiselle kierrokselle ja kunnat tekivät päätöksen Uuden Oulun syntymisestä vuoden 2013 alusta lukien. Kuntien yhdistymisen arvot on yhdistymissopimuksessa kiteytetty viiteen ominaisuuteen: vastuullisuuteen, kumppanuuteen, yhdenvertaisuuteen, luottamukseen ja rohkeuteen. Yhdistymisprosessia johtaa kuntien valtuustojen valitsema yhdistymishallitus. Yhdistymishallitus vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden Oulun toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Uuden Oulun valmisteluprosessi erinäisine luottamushenkilöja viranhaltijatyöryhmineen käynnistyi käytännössä heti päätöksen jälkeen. Marraskuussa kunnat päättivät elinkeinopalvelujen yhdistämisestä ja vuoden 2011 alusta elinkeinotoiminnan kehittämis- ja yrityspalvelut siirtyivät Oulun elinkeinoliikelaitoksen tehtäväksi. Uuden Oulun valmistelun pohjana on syksyn aikana tehdyt nykytila-analyysit ja parhaillaan valmistellaan uuden kunnan johtamisjärjestelmää. Vaikka kuntaliitos virallisesti tapahtuukin vuoden 2013 alusta, kuntien toimintoja yhdistetään vaiheittain yhdistymishallituksen hyväksymän aikataulun mukaisesti. Tekniset palvelut ja maankäyttö siirtyvät Oulun alustalle syyskuussa. Lähes kaikki muut palvelut elokuussa 2012 siirtyviä sivistyspalveluita (ml. päivähoito) lukuun ottamatta siirtyvät vuoden 2012 alusta Oulun alustalle. Huolimatta tulevista siirroista ja kuntien yhdistämisestä jokaisen kunnan on hoidettava talouttaan myös näiden siirtymävuosien aikana vastuullisesti. Yhdessä on sovittu tietyistä pelisäännöistä ja siitä, että alijäämät tulee olla katettuna viimeistään siirtymävuoden tilinpäätöksessä. Haukiputaan taloudellinen tilanne notkahti vuosien aikana reilusti miinukselle. Käytännössä meneillään on toinen valtuustokausi, jonka aikana tehdään aktiivisesti töitä talouden tasapainottamiseksi. Tasapainottaminen ja alijäämän kattaminen on edennyt esimerkillisen hyvin. Vuoden 2007 tilinpäätös oli 1,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen, vuoden 2008 tilinpäätös 4,5 miljoonaa, vuoden 2009 tilinpäätös 2,05 miljoonaa ja vuoden 2010 tilinpäätös näyttää 1,6 M ylijäämäistä tulosta. Kunnan käyttötalouden tilanne on saatu oikenemaan, mutta jäljellä on vielä hiukan alle kahden miljoonan alijäämien kattaminen ja haastetta riittää edelleen velkaantumisen hillitsemisessä. Kunnan taloudellinen tilanne on kuitenkin selkeästi parempi kuin vuonna 2005 käynnistyneen edellisen valtuustokauden alussa. Kattamattomat alijäämät saataneen katettua todennäköisesti kuluvan vuoden ja viimeistään vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Talouden tasapainottuminen ja alijäämien kattaminen on seurausta sekä työntekijöiden että päättäjien sitoutumisesta yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. Haukiputaan kunnan taloudellinen tilanne on kohentunut erityisesti tulopohjan myönteisen kehityksen johdosta. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat vuosina ennätyksellisen paljon. Yleisen taloustilanteen jyrkän käänteen vaikutukset näkyivät sekä vuoden 2009 että 2010 verotuloissa, vaikkakin selvisimme taantumasta näillä näkymin pelättyä pienemmin vaurioin. Haukiputaan verotulot kehittyivät vuonna 2010 maan keskitasoa paremmin kasvun ollessa 5,7 %. Menojen kasvukehitystä saatiin myös taitettua samaiseen prosenttilukemaan. Kustannuskehitys olisi saanut olla vieläkin maltillisempaa, mutta kasvukunnalle tyypillisesti sekä henkilöstökulut että palvelujen ostot jatkoivat kasvuaan. Vaikka yleinen talouskehitys on kääntynyt parempaan, riittää kuntasektorilla haasteita kasvavan palvelutarpeen, ikääntymisen, valinnanvapauden lisääntymisen ja julkisensektorin ns. tuottavuusvajeen kattamisen merkeissä. Investointipuolella merkittävin kohde oli Paloaseman ja Martinniemen päiväkodin laajennuksen valmistuminen sekä Kiviniemen koulun rakentamisen aloittaminen. Valtuusto päätti marraskuussa elinkaarimallin käyttöönotosta Haukiputaan lukion, Länsituulen päiväkodin ja kirkonkylän alakoulun rakentamishankkeiden järjestämiseksi. Kunnan kaavoituksessa yhtenä merkittävänä painopisteenä on Haukiputaan kirkonkylän ydinkeskustan kaavan uudistaminen. Kaavan uudistaminen käynnistettiin vuoden 2008 aikana ja sitä jatkotyöstetään edelleen. Holma- Haapajärvi länsipuolen 1-vaiheen kaavan hyväksyminen oli merkittävin asemakaavan laajennus, mutta myös Asemakylän Ammattiopiston alueen ja Kaakkurinkankaan työpaikka-alueen asemakaavan valmistuminen ja hyväksyminen tuovat uuden mahdollisuuden ja suunnan Haukiputaan näkymiselle valtatielle. Vireillä on myös osayleiskaavahankkeet Kellossa, Alakyläntiellä sekä Merituulipuiston alueella ja myös Jokikylän hanke on käynnistynyt.

3 3 KUNNAN HALLINTO VALTUUSTO Paikkajakauma Suomen Keskusta 15 Vasemmistoliitto 9 Sosialidemokraatit 8 Kokoomus 6 Vihreät 3 Perussuomalaiset 2 Yhteensä 43 valtuutettua Keskusta Barck Nina Ylämäki Kello Halonen Eero Kangastie Kiviniemi Haulos Risto ( alkaen) Siikasaarentie Haukipudas Isohookana Seppo Kellontie Kello Kangas Virve Kellontie Kello Kangas Tuula Välitie Haukipudas Kauppila Lauri Kääriäntie Martinniemi Kortesalmi Hannes Leppäpiha Haukipudas Korvala Markku Neulaniementie Kello Kuivala Mauri Onkamonkylätie Haukipudas Leskelä Jorma Lukka Anne Ojalanperäntie Halosenniemi Manninen Aarno ( alkaen) Huvipolku Haukipudas Mäkelä Irene Pikkuhookanantie Kello Pitkälä Juhani Santaholmantie 97 C Haukipudas Rehu Sanna Asemakyläntie Haukipudas Vehkaperä Mirja, 2. vpj Ytinkari Haukipudas Vasemmistoliitto Enojärvi Annemari Nuottatie Kiviniemi Kaan Tuomo Heinäpolku Martinniemi Kanniainen Heikki Siulatie Kiviniemi Pellinen Irma Siikasaarentie Haukipudas Perätalo Jouko Teponkentäntie Kiviniemi Salo Jarmo Isoniityntie Haukipudas Sipola Mauno Putaankyläntie Martinniemi Sutela Taisto, 1. vpj Tulemantie Haukipudas Ukkola Teuvo Kellontie Kello Sosialidemokraatit Autio Timo, 3. vpj Ketokuja Martinniemi Haikara Kari Moskuantie 2 B Haukipudas Kauppi-Ukkola Sanna Pontevantie 3 B Haukipudas Kylén Henri Asemakyläntie 191 as Haukipudas Lahdensivu Pentti Mäntytie Martinniemi Nikkinen Esa Ukkolanperäntie Halosenniemi Teräs Matti Suokkosentie Haukipudas Torro Kaarina Sampantie Martinniemi Kokoomus Haulos Risto ( asti) Siikasaarentie Haukipudas Kangas Mari Ytinkari Haukipudas Manninen Aarno ( asti) Huvipolku Haukipudas Possakka Pasi Pöllönkuja Kello Rekilä Maarit Rekilänkuja Kello Roivainen Matti, pj Vannetie 1 B Kiviniemi

4 4 Vihreät Kuismin Outi alkaen Maivakuja Kiviniemi Kuusela Terttu Kärpänkuja 4 B Haukipudas Luokkanen Ale Harritie 6 A Haukipudas Viholainen Kari asti Perussuomalaiset Leskinen Jani Martintie Martinniemi Leskinen Seppo Revontie 10 A Haukipudas KUNNANHALLITUS Varsinainen jäsen Eero Halonen, pj Tuula Kangas Markku Korvala Sanna Rehu Mauno Sipola, 2. vpj Annemari Enojärvi Liisa Koskela Esa Nikkinen, 1. vpj Kaarina Torro Aarno Manninen Mari Kangas Aku (Aarne) Vuononvirta Seppo Leskinen Henkilökohtainen varajäsen Jorma Leskelä Jonna Taivaloja Hannes Kortesalmi Irene Mäkelä Heikki Kanniainen Teuvo Ukkola Päivi Paakkari Henri Kylén Gitte Meriläinen asti Kati Mattila alkaen Tapani Raappana Minna Sarvela Terttu Kuusela Aarne Erkkilä KUNNANHALLITUS Varsinainen jäsen Eero Halonen, 1. vpj Hannes Kortesalmi, pj Markku Korvala Irene Mäkelä Tuuula Paaso Annemari Enojärvi Liisa Koskela Mauno Sipola Esa Nikkinen, 2. vpj Kaarina Torro Mari Kangas Aku (Aarne) Vuononvirta Seppo Leskinen Henkilökohtainen varajäsen Mauri Kuivala Seppo Isohookana Jorma Leskelä Sanna Rehu Tuula Kangas Tuomo Kaan Päivi Paakkari Heikki Kanniainen Henri Kylén Kati Mattila Minna Sarvela Terttu Kuusela Aarne Erkkilä TARKASTUSLAUTAKUNTA Juhani Pitkälä, pj Taisto Tammela Liisa Halotie-Flink Pasi Possakka, vpj Helena Haaparanta Anja Leskinen Jouko Jussila Tauno Heikkilä Tuija Kamutta-Apuli Maarit Rekilä Ville Jaaranto Mari Leppilampi PERUSTURVALAUTAKUNTA Mikko Kaikkonen Mauri Kuivala Anne Lukka Pertti Similä, pj Kaisa Väätäjä Tuomo Mällinen Jari Hiltunen Soili Leinonen Timo Kuusijärvi Jenni Krankka

5 5 Heikki Kanniainen, vpj Päivi Paakkari Matti Teräs Sanna Kauppi-Ukkola Sisko Kanniainen Maarit Rekilä Petri Ruuska Outi Kuismin Reima Ritapuu Tuula Henttunen-Kukkonen Jari Perälä Anita Ruskela Kati Mattila Katri Virtanen Veijo Väänänen Tarja Tapaninaho SIVISTYSLAUTAKUNTA Nina Barck, vpj Seppo Isohookana Eero Pentti Jonna Taivaloja Hannes Kortesalmi asti Aarno Manninen alkaen Seppo Lopakka, pj. Jarmo Salo Leena Ylisaukko-Oja Henri Kylén Mirkku Valkola asti Mari Väinämö alkaen Tiina Kellokumpu-Tyvelä Krister Kettunen Sirpa Pykäläinen Paula Risto Juhani Pitkälä Juha-Pekka Julkunen Saara Kauppila Markku Korvala Jorma Taivaloja Jouko Perätalo Annemari Enojärvi Jouni Porko Mari Väinämö asti Katri Lähtevänoja alkaen Maria Järvenpää Risto Haulos Anne Jaaranto TEKNINEN LAUTAKUNTA Lauri Kauppila, vpj Vesa-Matti Ollila Jorma Leskelä Arto Keränen asti Mauri Kuivala alkaen Paula Mäkelä Irma Krankka Teija Särkelä Terttu Jukuri Irene Mäkelä Sanna Rehu Sanna Rehu Irene Mäkelä Teuvo Ukkola Eero Turpeinen Tuomo Kaan Liisa Koskela Maritta Kauppila Annemari Enojärvi Oiva Sumén, pj Katri Lähtevänoja Jaana Niskala Vilho Nikkinen Pasi Possakka Tapani Raappana Helena Haaparanta Ale Luokkanen Jani Leskinen Aaro Paakkari VASTUUALUEIDEN VIRANHALTIJAJOHTO Jarmo Ronkainen kunnanjohtaja kunta, keskushallinto Marjukka Manninen kunnankamreeri hallintopalvelut Marjut Nurmivuori sivistysjohtaja sivistyspalvelut Riitta Pitkänen perusturvajohtaja (31.7. asti) perusturvapalvelut Tapio Kangas vt.perusturvajohtaja (1.8. alk) perusturvapalvelut Jukka Sipilä tekninen johtaja tekniset palvelut Liikelaitos Haukiputaan Vesi Riitta Lindström vesihuoltojohtaja

6 6 KUNNAN PALKATUN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Henkilöstön lukumäärä Vakituiset Sijaiset Määräaikaiset Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yleishallinto Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Vesihuoltolaitos Työllistetyt YHTEENSÄ

7 7 VALTUUSTON STRATEGIA- JA TALOUDEN TASAPAINOTUSPROSESSI Kuntalain mukaan valtuusto asettaa kunnan keskeiset toiminnan ja talouden tavoitteet sekä seuraa niiden toteutumista. Toimintavuosi 2010 oli uuden Haukipudas-strategian ensimmäinen vuosi. Laaja strategiatyö käynnistyi toukokuussa ja hyväksyttiin joulukuussa Siinä linjattiin strategiaa, visiota ja arvoja vuoteen Visioksi vuodelle 2016 määriteltiin: Vetovoimainen yli asukkaan Haukipudas tarjoaa turvallisen ja viihtyisän merellisen ympäristön asumiselle, työnteolle ja yrittämiselle. Samalla syntyivät myös slogan Hyvän tuulen Haukipudas sekä lisäys logoon. Strategiatyön linjaukset otettiin huomioon jossain määrin jo vuoden 2010 taloussuunnittelussa erityisesti BSC-korttien osalta. Lähtökohtana strategiatyössä pidettiin kasvavan ja kehittyvän kunnan vaihtoehtoa. Strategiatyö aloitettiin maankäytön kehityskuvatarkastelulla, joka kuitenkin myöhemmin päätettiin siirtää lopulliseen käsittelyyn toukokuussa Strategisen suunnittelun avuksi ja pohjaksi perustettu MATO-ryhmä valmisteli kunnan ensimmäistä MATO-ohjelmaa (maankäytön toteuttamisohjelma) vuoden 2009 aikana. Ohjelman käsittelyä jatkettiin keväällä 2010, mutta se kuten maankäytön kehittämiskuvankin käsittely keskeytettiin odottamaan kuntaliitospäätöstä. Kun päädyttiin kuntaliitosvaihtoehtoon, ohjelmia voidaan hyödyntää osana uuden Oulun MATO-, yleiskaava ja palveluverkkotyötä. Kunnan taloussuunnittelun yksi kulmakivistä on viimeiset vuodet ollut ja tulee olemaan talouden tasapainottaminen ja vanhojen kertyneiden alijäämien kattaminen. Kunnan talouden tasapainottamisprosessi käynnistyi, kun valtuusto hyväksyessään taloussuunnitelmaa edellytti kunnanhallituksen ja lautakuntien ryhtyvän toimenpiteisiin kunnan talouden tasapainottamiseksi suunnittelukauden loppuun mennessä. Kunnanhallitus hyväksyi talouden tasapainottamisen runkoohjelman. Ohjelma piti sisällään seuraavat tehtäväkokonaisuudet: haaste johtamiselle, palvelurakenneselvitykset, organisaation toimivuus, tulopohjan vahvistaminen ja työmotivaation parantaminen. Runko-ohjelmaa hyväksyessään kunnanhallitus asetti, aikataulutti ja vastuutti sen pohjalta ensimmäiset kahdeksan hanketta ja työryhmät valmistelemaan niitä. Tässä vaiheessa on todettava, että osa hankkeista ei tule toteutumaan aiotulla tavalla. Lisähaastetta tasapainottamiseen toi varsinaisesti vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä alkanut taloustaantuma, joka vaikutti kuntasektorilla pienellä viiveellä vasta vuoden 2009 puolella. Vaikka vuosi 2010 edelleen oli taloudellisesti varsin haastava ja talouden kehittymisen ennakointi oli erittäin vaikeaa, näyttää kuitenkin siltä, että kuntasektori selvisi taantumasta odotettua pienemmin vaurioin. Tähän vaikutti erityisesti verokehityksen pysyminen kohtuullisella tasolla. Verokehitystä tuki valtion päätös yhteisöverotulojen palautusjärjestelmän muuttamisesta väliaikaisesti. Myös investointeihin ja KELA-maksuihin kohdistetut tuet helpottivat kuntasektorin taakkaa. Toisaalta muutokset valtionosuusjärjestelmässä vaikuttivat ainakin Haukiputaan osalta toiseen suuntaan. Aiempien vuosien 6-10 % kasvu näyttää taittuneen noin 4-5 %:iin, joka tarkoittaa Haukiputaan osalta noin miljoonaa euroa vähemmän kuin vuodelle 2010 oli budjetoitu. Verotulojen ennakoitua parempi kehitys näkyi heti alkuvuodesta. Osa, noin miljoona euroa, kasvusta oli ennakoitua ja johtui kiinteistöveroihin tehdyistä korotuksista. Myös yhteisöverojen kehitys oli ilahduttavan hyvä. Ne kasvoivat 16,7 % (v %), mutta niiden merkitys on edelleen marginaalinen (n. 1 M eli n. 2%) koko verokertymästä. Kaikkinensa verotulojen kasvu oli 5,7 % verrattuna vuoteen Budjetoituna oli -0,5 %:n kasvu. Kokonaisverokertymä oli 55,2 M, joka on 4,17 M yli budjetoidun. Verotulojen kasvu tällaisena taloudellisena aikana johtunee väestön koulutustason kautta kasvaneesta paremmasta tulotasosta. Myös elinkeinoelämä on vilkastunut taloustaantumasta huolimatta. Kuntaan on viime vuosien aikana perustettu enemmän yrityksiä kuin seudulle keskimäärin ja käytännössä maan keskitason verran. Tämä näkyy palvelujen ja erikoiskaupan lisääntymisenä sekä toimialakirjon monipuolistumisena. Suurin osa perustetuista yrityksistä on ollut lähinnä 1-2 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä, jonka vuoksi ne eivät näy yhteisöverotuotoissa. Näyttäisi siltä, että talouden tasapainottamisen hyväksi tehdyt toimenpiteet ja linjakas budjettikuri ovat tuottamassa niitä tuloksia, mitä ohjelmalla haettiinkin. Alijäämän kattaminen käynnistyi hyvin vuoden 2007 ylijäämän ansiosta ja vuoden 2008 ennakoitua reilusti suurempi ylijäämä mahdollisti vanhojen alijäämien kattamisen ennakoitua nopeammassa aikataulussa. Vaikeasta yleisestä taloustilanteesta huolimatta myös vuosi 2009 oli noin 2 M ja vuosi 2010 on noin 1,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että alijäämät saataneen katettua ennakoidussa tahdissa viimeistään vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Tämä tavoite on asetettu myös Uuden Oulun osalta. Kriittistä on vielä hyvin epävarma rahamarkkinatilanne Kreikan ja Portugalin sekä mahdollisesti muidenkin euromaiden kriiseineen. Merkittäviä epävarmuustekijöitä ovat myös Pohjois-Afrikan sekä sen lähialueen rauhattomuus lisättynä Japanin luonnon mullistuksilla. Näiden yhteisvaikutus voi olla ennalta arvaamaton sekä raha- että raaka-aine-, erityisesti öljymarkkinoiden kautta. Myös julkisen sektorin kestävyysvaje sekä tehostamisvaatimukset ja taantuman vaikutusta tasoittaneiden valtion tukitoimien lopettaminen voivat vaikuttaa kuntatalouteen hyvin nopeastikin. Talouskäänteestä huolimatta julkinen sektori joutunee tekemään varsin tiukkoja taloudellisia päätöksiä lähivuosien aikana. Valtionosuusmuutos ei ollut niin suuri, mitä sitä suunniteltaessa aiot-

8 8 tiin ja sen lopulliset vaikutukset lähitulevaisuudessa ovat edelleen hiukan epäselvät. Vuoden 2009 ja 2010 osalta valtionosuudet eivät kehittyneet aivan yhtä suotuisalla tavalla kuin oli ennakoitu ja mihin viime vuosina on totuttu. Vuoden 2010 osalta tämä johtuu lähinnä yleisen sivistystyön miinusmerkkisestä kertymästä sekä siirtymätasauksesta. Verotulot puolestaan kehittyivät pelättyä ja ennakoitua paremmin. Niiden on viimeisimpien ennusteiden perusteella arvioitu kasvavan koko maassa 4,3 % myös vuonna Alkuvuoden verotulokehitys on Haukiputaalla ollut jopa keskimääräisiä ennusteita parempi ja aiempien vuosien toteuman pohjalta tehtyihin ennusteisiin nojaten kasvuhaarukka tulee vuoden 2011 osalta olemaan noin 5-9 %. Tasapainottamisohjelman tavoitteiden osalta haasteita aiheuttavat tulevat lähivuodet erityisen suurine investointipaineineen. Tämän vuoksi on kriittistä, että valtuuston päättämä elinkaarimallilla toteuttava investointipaketti saadaan toteutettua. Vuoden 2008 aikana siirryttiin välitilinpäätöskäytäntöön. Välitilinpäätöksissä arvioitiin talousarvion euromääräisen toteutumisen lisäksi laadullisia tavoitteita tuloskorttien avulla. Hyväksi havaittua käytäntöä jatkettiin ja kehitettiin vuoden 2009 ja 2010 aikana. Kuluneena vuonna myös tytäryhtiöt tulivat mukaan myös laadullisine arviointeineen. Käytäntö jäntevöitti sekä seurantaa että suunnittelua ja on todennäköisesti yksi merkittävä tekijä, jolla taloudentasapainottamista on saatu toteutettua. Tilinpäätösvuoden toteuma noudatti kokonaisuutena varsin hyvin budjetoitua, mutta ylityksiä tuli sekä toimintatulojen (1,7 M ) että -menojen (3,4 M ) osalta. Perusturvapalveluissa suurimmat ongelmat olivat jälleen erikoissairaanhoidon kulujen hallinnassa. Kulut kasvoivat edelleen noin 10 %, joka on huomattavasti sairaanhoitopiirin kulujen keskimääräistä kasvua suurempi kasvu. Ylitystä alkuperäiseen budjettiin tuli erikoissairaanhoidon osalta noin 1,52 M eli budjetti ylittyi noin 520t vielä myönnetyn miljoonan euron lisämäärärahan jälkeenkin. Kaikkinensa perusturvapalvelut ylittivät menobudjettinsa (toteuma 102,9%) ja nettobudjettinsa (102,9%). Perusturvapalvelut ovat ryhtyneet aktiivisiin toimenpiteisiin menojen hallinnan parantamiseksi erityisesti psykiatrian kulukehityksen osalta. Toimenpiteiden vaikutukset tulevat suurelta osin näkymään vasta vuonna Sivistyspalvelujen budjetin ylitys oli 844 t. Sitä selittävät erityisesti loppuvuonna tulleet poikkeuksellisen suuret palvelujen ostolaskut, jotka suurimmaksi osaksi koostuivat sairaalakoulun laskuista. Myös palkkakulut ylittyivät ja niiden ennakointia vaikeutti suhteellisen vähän aikaa toiminut Länsituulen koulu eskariratkaisuineen sekä koulun irtaimiston poistot, joita ei oltu osattu ottaa täysimittaisesti huomioon. Lisäksi kotikuntakorvauksen muutoksen vaikutukset olivat epäselvät vielä budjetointivaiheessa. Tekniset palvelut ylittivät budjettinsa 387 t :lla. Tästä valtaosa syntyi tilapalveluiden henkilöstökulujen ja toisaalta palvelujen ostojen ylityksistä. Henkilöstökulujen kehityksen suunnasta oli merkkejä jo ensimmäisessä välitilinpäätöksessä ja pahimmat skenaariot realisoituvat toisessa välitilinpäätöksessä, jonka jälkeen tekniset palvelut tekivät tarvittavia korjaavia ratkaisuja ja ylitys ei ollut niin suuri kuin se olisi alkuvuoden kehityksen mukaan voinut olla. Palveluiden ostot johtuivat paljolti sisäilma- ja kosteusvaurioiden korjauksista, joiden tarve ylitti ennakkoon arvioidun. Keskushallinto alitti nettobudjettinsa noin 300 t :lla. Ylitystä tuli sekä kulujen (112t ) että tuottojen (411t ) osalta. Näihin vaikuttivat ennakoitua hiukan suuremmat työterveyshuollon kulut ja sitä kautta myös KELA-korvaukset. Samalla tavalla reagoi vuoden alusta keskushallintoon siirretty yleinen työllistäminen. Myös projektien osalta tuli ylitystä erityisesti tulopuolella, joista suurin yksittäinen tekijä oli Tekesin 75 prosenttisesti rahoittama Innovatiiviset Investoinnit hanke, jolla vietiin eteenpäin elinkaarimallin suunnittelua ja neuvotteluja. Keskushallinnon kaikkia asiantuntijapalveluihin varattuja rahoja ei käytetty suunnitellussa tahdissa. Uuden Oulun syntymisestä johtuen mm. strategiatyön jatkovaiheita ei toteutettu eikä maankäytön kehityskuvaa viety loppuun. Hallintopalvelut alitti nettobudjettinsa 525 t. Tuotot ylittyivät noin 360 t, joista valtaosa johtuu taloustaantuman takia alhaiseksi budjetoiduista maanmyyntivoitoista. Kulujen alitusta syntyi erityisesti maankäytön osalta, jossa henkilöstövaihdosten ja hidastuneiden rekrytointiprosessien takia kaikki ennakoidut palkkakulut eivät toteutuneet. Kaikki asiantuntijapalveluihin osoitetut määrärahat eivät kuluneet johtuen lähinnä tiettyjen kaavahankkeiden aikataulumuutoksista. Poistot ylittyivät noin 233 t, joista valtaosa johtuu kaava-alueiden teistä ja loput ohjelmistohankinnoista. Molempien osalta vaikutukset ovat suuria johtuen erittäin lyhyistä poistoajoista. Välitilinpäätöskäytäntö helpotti ja jäntevöitti sekä seurantaa että suunnittelua seuraavalle vuodelle. Talousarvion 2011 ja taloussuunnitelman valmistelu aloitettiin kesäkuussa, kun hallintokunnille annettiin suunnitteluohjeet ja aikataulutus. Tosin varsinaiset raamit jätettiin tässä vaiheessa pöydälle. Valmisteluprosessin aikana ohjeita täsmennettiin useaan otteeseen. Varsinainen budjettityö käynnistyi elokuussa ja sen pohjalukuja tarkennettiin IIvälitilinpäätöksen valmistuttua. Kunnanhallitus ( ) ja -valtuusto ( ) antoi talousarvion 2010 ja taloussuunnitelman laadintaohjeet ja aikataulutuksen hallintokunnille. Lopulliset euromääräiset raamit päätettiin KH:ssa ( ) ja KV:ssä ( ). Talousarvion osalta vuodet 2011 ja 2012 ovat sitovia ja vuosi 2013 on jo Uuden Oulun aikaa, joten sen arvo on lähinnä informatiivinen.

9 9 Raamit ja ohjeet v olivat seuraavat: TA2010 kasvu TA2011 Keskushallinto ,0 % Hallintopalvelut ,0 % Perusturvapalv ,0 % Sivistyspalv ,0 % Tekniset palv ,0 % Yhteensä ,2 % Vuoden 2012 osalta kasvu 3 %. Maksujen ja taksojen korotusprosentiksi suositellaan 3-5 %:a. Lisäksi perusturvapalvelut jatkavat erikoissairaanhoidon kulujen nopean kasvun pysäyttämismahdollisuuksien selvittämistä erityisesti psykiatrian osalta. Selvityksen valmistuttua he tuovat intervention kustannusvaikuttavuusanalyysin erillisenä päätettäväksi. Oheisilla raameilla sekä yllä mainituilla tuloennusteilla (verotulot v ,9 M ja v ,3 M ; valtionosuudet 31,1 M ja 32,6 M ) vuosikateennuste vuodelle 2011 on noin 4,5 M ja ylijäämä noin 1,5 M. Vastaavat ennusteet vuodelle 2012 ovat 5,5 M ja 2 M. Tällä talouskehityksellä alijäämät on katettu ennen kuntaliitosta. Ohjeita on valmisteluprosessin kuluessa päivitetty kunnanjohtoryhmässä mm. niin, että perusturvapalveluille on annettu 300 t päivähoitoon ja sivistyspalveluille 200 t palkkoihin kohdistettuna. Myös tuloennusteita on päivitetty kehitystä ja tuoreimpia ennusteita vastaaviksi. Investointeja on käsitelty sekä valtuustoseminaarissa että useampaan otteeseen kunnan johtoryhmässä. Kunnanvaltuusto teki päätöksen Haukiputaan (Länsituulen) lukion ja Länsituulen päiväkodin rakentamisesta ja Kirkonkylän koulun uudisrakentamisesta tai peruskorjauksesta ja lisärakentamisesta elinkaarimallilla. Elinkaarisopimuksen nettonykyarvo on , joka voi tarkentua marraskuussa 2010 alkavissa sopimusneuvotteluissa. Sopimus tehdään 25 vuodeksi kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä kokonaisedullisimmaksi arvioidun NCC:n tarjouksen pohjalta. Suunnittelua ja seurantaa on tarkoitus jatkaa vuonna 2008 aloitetun välitilinpäätöskäytännön avulla. Välitilinpäätöksiä tehdään vuonna 2011 kolme kuten kuluvanakin vuonna. Niissä arvioidaan ja raportoidaan euromääräisen kehityksen lisäksi toiminnallisia tavoitteita. Myös konserniyhtiöt ovat mukana. Johtoryhmä on käsitellyt taloussuunnitelmaa sekä käyttötalouden että investointien osalta lähes jokaisessa syksyn kokouksessa ja pitänyt aiheesta myös seminaarin. Myös valtuustolle pidettiin talousarvio- ja elinkaarimalliseminaari Suunnittelun kuluessa kasvuprosentteja ja kasvun jakautumista vastuualueiden välillä hiottiin ja lopullinen toimintatuottojen kasvu on 6,4 %, toimintakulujen kasvu 3,0 % ja nettokasvu 1,9 %. Verotulojen osalta on ennakoitu, että vuoden 2011 kokonaisverokertymä tulee olemaan noin 56 M. Tässä on kasvua TA2010 verrattuna 9,7 % ja 3 % verrattuna kuluvan vuoden ennusteeseen. Vuodelle 2012 ennakoidaan 4,3 % ja vuodelle ,5 %:n kasvua. Ennusteet perustuvat vuoden 2010 toteumaan sekä Kuntaliiton antamaan verotulokehikkoon. Valtionosuusarvio vuodelle 2011 on 30,9 M. Budjetin valmisteluvaihetta ja pääkohtia on raportoitu hallitukselle. Näiden tuloksena ja talouden taantumasta johtuen kunnan talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä hyväksytyt kehityslinjaukset ovat hiukan hioutuneet, mutta lopputuleman lasketaan toteutuvan ennakoidussa tahdissa viimeistään vuonna Alijäämien kattaminen KuntaL 65.3 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Uusia tasapainottamissäännöksiä sovellettiin ensimmäisen kerran laadittaessa kunnan talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuodelle 2007 ja sitä seuraaville vuosille Talousarvion 2011 ja taloussuunnitelman linjausten tavoitteena on, että talous on ylijäämäinen vuoden 2011 tilinpäätöksessä noin 2 M, 2,4 M vuonna 2012 ja 2,4 M vuonna Tämä tarkoittaisi sitä, että vuoden 2013 tilinpäätöksessä olisi kumulatiivista ylijäämää noin 5 miljoonaa euroa.

10 Uusi Oulu Uuden Oulun valmistelutyö toi mukanaan yhteisiä linjauksia ja budjetit tuotiin tiedoksi myös yhdistymishallitukselle. Yhdistymishallitus on ohjeistanut kuntia seuraavasti: - Yhdistymishallitus edellyttää, että kunnat toteuttavat tinkimättä valtuustojensa hyväksymiä talouden tasapainotusohjelmia - Tavoitteena on, ettei vuodelle 2013 kuntaliitoskunnista siirry taseen alijäämää - Yhdistymishallitus käsittelee kuntien talousarvioluonnokset ennen valtuustokäsittelyjä ja merkittävät talousarviomuutokset käsitellään yhdistymishallituksessa vuoden aikana - Veroprosentit pidetään nykyisellään - Ulkoiset maksut ja taksat pidetään vähintään reaalitasossa (3-5 %), ellei ole lainsäädännöllistä estettä - Vuosien investointiohjelmat käsitellään yhdistymishallituksessa - Yhteiset kehyslinjaukset ja suunnitteluohjeet valmistellaan vuodelle 2012 TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT Vuoden 2010 aikana Suomen talous kääntyi vahvaan kasvuun. Vuoden 2009 yhdeksän prosentin talouden supistuminen kääntyi vuonna 2010 runsaan kolmen prosentin kasvuksi. Työllisyyskehitys oli toimintavuonna parempaa kuin mikään tutkimuslaitos osasi vuonna 2009 ennakoida. Euroopan talouskehitystä varjostivat Kreikan ja Irlannin talouskriisit. Kreikka ja Irlanti joutuivat turvautumaan toisten EU-maiden, Euroopan keskuspankin ja kansainvälisen valuuttarahaston tukeen. Vuoden lopussa seurattiin jännittyneenä, leviääkö kriisi Portugaliin ja Espanjaan. Euro-alueen talouskriisiä ei vuoden aikana pystytty vielä ratkaisemaan. Finanssikriisistä alkanut talouslama jättää pitkän varjon Suomen kansantalouteen. Bruttokansantuotteen arvioidaan saavuttavan vuoden 2008 tason vasta muutaman vuoden päästä. Vuoden 2008 työllisten määrä tullaan saavuttamaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella. Valtion talouden tasapainottamiseen ja julkisen kestävyysvajeen umpeen kuromiseen mennee kaksi vaalikautta. Taloudelliset tutkimuslaitokset tekivät laskelmia siitä, miten julkisen talouden kestävyysvajetta voitaisiin korjata. Yleisen näkemyksen mukaan talouskasvu ei yksin riitä kestävyysvajeen korjaamiseen. Tarvitaan myös veronkorotuksia ja julkisten menojen kasvun hillintää. Talouden kehityksen myönteisestä käänteestä kertoo muun muassa se, että metsätyritysten, jotka ovat viime vuosien aikana olleet vaikeuksissa, kannattavuus parani huomattavasti. Toisaalta maailman ja Suomen talouden elpyminen on näkynyt myös elintarvikemarkkinoilla kysynnän vahvistumisena ja hintojen nousussa. Kotimaassa kilpailutilanne on kuitenkin säilynyt kireänä eikä teollisuus ole pystynyt nostamaan tuottajahintoja. Talous toipui vuonna 2010 nopeaan tahtiin. Vuonna 2011 maailmantalouden ongelmien ennakoidaan hyydyttävän kasvun 2,5 prosenttiin. Etenkin eniten talouskriisistä kärsineet vientiteollisuus ja asuntorakentaminen vauhdittivat talouden elpymistä. Talouskriisistä Suomelle kuitenkin aiheutui pitkäaikaisia tuotannonmenetyksiä ja edellisille kasvu-urille paluu on epätodennäköistä. Kuntatalouden kehitys ja ennakkotiedot vuodelta 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate nousi 2,1 miljardiin euroon, vaikka sen vielä talousarvioissa ennustettiin jäävän alle miljardiin. Suuren osan kasvusta selittää ennakoitua parempi verotulojen kasvu, mutta myös toimintakate heikkeni aiempia vuosia vähemmän. Kuntien lainakanta kasvoi jälleen lähes miljardilla, koska investointeja ja lainojen lyhennyksiä varten jouduttiin ottamaan uutta lainaa. Myös kuntayhtymien taloustilanne parani. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 3,8 prosenttia. Verotulojen 702 miljoonan ja valtionosuuksien 504 miljoonan euron lisäys ylitti selvästi toimintakatteiden 869 miljoonan euron heikkenemisen, mikä näkyy vuosikatteiden kasvuna. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 4,0 prosenttia. Ennakoitua myönteisempi kansantalouden ja työllisyyden kehitys on osaltaan vaikuttanut kuntien veropohjan odotettua parempaan kehitykseen. Huomattava määrä kuntia korotti myös tulo- ja kiinteistöveroprosenttejaan vuodelle Vuosikate asukasta kohti oli kunnissa 400 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 337 euroa. Ainoastaan 8 kuntaa arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vastaavia kuntayhtymiä oli 20. Sekä kunnissa että kuntayhtymissä negatiivisten katteiden summa oli noin -4,7 miljoonaa euroa.

11 11 Vuosikate kattoi 127 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien poistoista, mutta vain 42 prosenttia investoinneista. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2010 käyttäneensä vajaat 3,8 miljardia euroa. Tämä on 9,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntayhtymien investoinnit kasvoivat lähes 2,0 miljardia euroa. Kunnilla puolestaan investointihyödykkeiden myyntitulot lisääntyivät reippaasti. Poikkeuksellisen suuriin muutoksiin kuntayhtymien investoinneissa ja kuntien investointihyödykkeiden myyntituloissa vaikuttavat toimintojen siirrot kuntien ja kuntayhtymien välillä. Kuntien ja kuntayhtymien investoinneista 39 prosenttia voitiin rahoittaa investointihyödykkeiden myynnillä ja saaduilla rahoitusosuuksilla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2010 lopussa jo yli 13 miljardia euroa. Tämä on noin 2,3 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaisia velkojaan kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät 1,3 miljardilla eurolla. Uutta pitkäaikaista lainaa jouduttiin kuitenkin ottamaan yli 3,4 miljardia euroa. Tämä on 43 prosenttia enemmän kuin vuonna Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner- Suomen kunnissa oli euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli euroa. Kuntien toimintamenot kasvoivat vajaat 4 prosenttia tammi joulukuussa 2010 edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuntien toimintatulot lisääntyivät 4 prosenttia. Myyntitulot kasvoivat 7 prosenttia ja maksutulot 8 prosenttia. Kuntien verotulot kasvoivat reilut 3 prosenttia ja valtionosuudet vajaat 9 prosenttia. Kuntien vuosituottojen ja -kulujen erotus, vuosikate kasvoi 52 prosenttia. Kuntien verotulojen kehitys Kuntien verotulot olivat 18,4 miljardia euroa vuonna 2010, kun aiemmin verotulokertymän arvioitiin olevan 16,8 miljardia euroa. Kuntien viime vuoden verotilitykset kasvoivat viime vuonna 1,6 miljardia euroa enemmän kuin elokuussa 2009 valmistuneessa peruspalvelubudjettiarviossa ennakoitiin. Kuntien verotulojen kehityksessä on huomattavia eroja. Verotulojen kasvu johtuu lähinnä suotuisasti kehittyneestä työllisyydestä. Lisäksi vuodelle 2010 tehdyt ennakoitua suuremmat kunnallisveron ja kiinteistö- veron korotukset nostivat kuntien verotuloja runsaat 0,5 miljardia euroa. Viime vuoden marraskuussa kunnat saivat myös vuoden 2009 verotilitysten oikaisuna lähes 0,3 miljardia euroa kunnille jo viime vuonna tilitettäväksi kuuluneita verotuloja. Kuntaliiton tuoreimman ennusteen mukaan kunnallisverot tulevat vuonna 2011 kasvamaan keskimäärin 3,9 %, yhteisöverojen ennustetaan nousevan 21,5 % ja kiinteistöveron 3,4 %. Kokonaisuudessaan tämä tarkoittaa noin 4,3 %:n keskimääräistä verotulojen kasvua. OMAN TALOUSALUEEN NÄKYMÄT Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan Pohjois- Pohjanmaa on toipumassa taantumasta. Alueelle tärkeä ICT-ala pärjäsi taantumassa varsin hyvin ja kääntyi jo vuonna 2010 kasvuun. Ala elää voimakkaasti ja muutokset ovat nopeita. Tuoreena esimerkkinä tästä Nokian strategian muutos ja vähittäinen luopuminen Symbianista ja Meegosta. Muutoksen kohdentumisesta Ouluun ja sen vaikutuksista ei ole vielä tarkempaa tietoa. Muutoin uudelleenjärjestelyjen johdosta alueella on ollut irtisanomisia, mutta samanaikaisesti myös kasvua. Viime vuosi oli rakennemuutoksesta huolimatta kokonaisuudessaan ICT-alalle positiivinen. Kasvua on varsinkin ohjelmistoteollisuudessa ja verkkopuolella. Matkapuhelinpuoli keskittyy tuotekehitykseen avoimen lähdekoodin alustoilla. Asuntorakentaminen on ollut voimakasta. Varsinkin Oulussa asuntorakentaminen on ylittänyt arviot selvästi, mikä kuvastaa muuttoliikkeen voimistumista maakunnan sisältä Ouluun. Terästeollisuuden tilanne paranee ja mittavat korvausinvestoinnit jatkuvat kuluvana vuonna. Kaivosala on vahvassa vaiheessa koko Pohjois-Suomessa. Hituran kaivoksen avaaminen uudelleen on ollut merkittävä kasvusysäys Nivalan suunnalla. Raahen Laivakankaan kultakaivoksen rakentaminen on käynnissä ja kaivoksen uskotaan avautuvan kuluvan vuoden syksyllä. Dragon Mining aloittelee kairauksia Käylän Juomasuolla. Myös Taivalkosken Mustavaaran kaivoksen uudelleenaukaisu on myötätuulessa. Kauppa kasvaa varsinkin Oulun seudulla, jonne on suunnitteilla lisää kapasiteettia. Palvelualalle ja kauppaan syntyy paljon uusia yrityksiä, samoin kuin ohjelmistosuunnitteluun ja muuhun liike-elämää palvelevaan osaamisintensiiviseen toimintaan. Pkyritysten kannattavuusodotukset ovat kehittyneet suotuisasti. Sen sijaan investointiodotukset ovat valitettavasti muuta maata heikommat. Uuden ydinvoimalan sijoittuminen Pohjois-Suomeen, joko Pyhäjoelle tai Simoon, on monin tavoin merkittävä investointi. Päätös ydinvoimalan sijoittumisesta tapahtunee kesään mennessä. Uusiutuvan energian merkitys on Pohjois-Pohjanmaalla merkittävä ja hyvät tuuliolosuhteet luovat pohjan tuulienergian

12 12 lisäämiselle. Japanin ydinvoimalaonnettomuus saattaa vaikuttaa ydinvoimapäätöksiin. Tuulipuistoihin ollaan investoimassa mm. Oulunkaaren sekä Raahen seuduilla. Matkailussa merkittäviä talvikohteita on Koillismaalla sekä Oulunkaaren seudulla. Työttömyys vähenee kaikilla osa-alueilla, nuorisotyöttömyys eniten. Oulun resursointi työttömyyden vähentämiseen on kasvanut. Korkeasti koulutettujen työttömyys on ollut kasvussa, mutta insinöörityöttömyys on kääntynyt laskuun. Ohjelmistoalalla on ollut syksystä 2010 lähtien jatkuvasti avoinna noin 30 uutta työpaikkaa useissa eri yrityksissä. Rakennemuutoksessa olevan ICT-alan työvoima siirtyy usein yrityksestä toiseen, myös uusien yritysten perustaminen on aktiivista. Osaajia haetaan erityisesti avoimen lähdekoodin (mm. Linux ja Meego) ohjelmoinnin tehtäviin. Sosiaali- ja terveysala hakee myös henkilöstöä. Työttömien osuus työvoimasta oli vuodenvaihteessa Haukiputaalla 12,9 %, Oulussa 13,3 %, Oulun seutukunnassa 12,3 % ja Pohjois-Pohjanmaalla 12 %. Tilanne vaihteli huomattavasti vuoden aikana. Pahimmillaan Haukiputaalla liikuttiin 15 %:n luvuissa ja toisaalta alkuvuoden 2011 kehitys on ollut positiivista. Alueen iso ongelma on nuorisotyöttömyys, joka alle 25-vuotiaiden osalta oli Pohjois-Pohjanmaan alueella 16,1 %, kun koko maan luku oli 12,9 %. Väestökasvu jatkui positiivisena, mutta se hidastui lähes kaikissa alueen kunnissa ja oli yli kaksi prosenttia Kempeleessä, Limingassa, Lumijoella ja Tyrnävällä. Haukiputaan asukasluku oli vuoden lopussa , jossa on kasvua 1,2 % (220 henkilöä). Tarkempia talouslukuja alueen kuntien tilanteesta ei vielä ole saatavilla. Odotukset talouden kasvusta jatkossa ovat kuitenkin useamman tutkimuksen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla maan keskitasoa valoisammat. Uuden Oulun kuntien osalta tilinpäätösten ennakkotiedot näyttävät varsin hyviltä synkistä ennakko-odotuksista huolimatta. Tähän on syynä sekä tehdyt veroprosenttien korotukset (Kiiminki 1 %, Oulunsalo 1,5 % ja Oulu 1 %) sekä kaikissa kunnissa käynnissä olevat tai vuoden aikana käynnistetyt talouden tasapainotusohjelmat. Veroprosenttien ja tulojen kehitys Uuden Oulun kunnissa Kunnallisveroprosentit Haukipudas Kiiminki Oulu Oulunsalo Yli Ii Vuosi ,75 19,00 18,00 19,50 20,00 Vuosi ,75 20,00 19,00 20,50 20,00 Kiinteistöveroprosentit Vuosi 2009 Haukipudas Kiiminki Oulu Oulunsalo Yli Ii Yleinen 0,75 0,74 0,60 0,74 1,00 Vakituiset asuinrakennukset 0,35 0,29 0,22 0,29 0,50 Muut asuinrakennukset 0,95 0,86 0,60 0,86 1,00 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,22 0,00 0,00 Rakentamaton tontti 3,00 3,00 1,00 1,00 3,00 Voimalaitokset 1,40 2,50 Vuosi 2010 Haukipudas Kiiminki Oulu Oulunsalo Yli Ii Yleinen 1,00 0,94 0,70 1,00 1,00 Vakituiset asuinrakennukset 0,60 0,55 0,32 0,50 0,40 Muut asuinrakennukset 1,20 1,00 0,70 1,00 1,00 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,32 0,00 0,00 Rakentamaton tontti 3,00 3,00 1,00 1,00 3,00 Voimalaitokset 2,40 2,85 Kokonaisverotulokertymä Haukipudas Kiiminki Oulu Oulunsalo Yli Ii Kasvu % 5,7 10,7 9,2 12,4 0,38

13 13 KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Haukiputaan kunta vajosi pahoihin talousvaikeuksiin 2000-luvun alussa. Kunnan toimintamenot kasvoivat 51,5 prosenttia vuoden 2000 tilinpäätöksestä vuoden 2005 talousarvioon. Samanaikaisesti verotulot ja valtionosuudet lisääntyivät vain 13,5 prosenttia. Kunnan talous kriisiytyi vuonna 2004 niin, että valtuusto käynnisti helmikuussa 2005 talouden tasapainottamisohjelman, jonka avulla kertyneet 11,8 M alijäämät oli tarkoitus kattaa. Talouden tasapainottaminen on toteutettu tasapainottamisohjelman linjausten mukaan ja se näyttää purreen odotettua nopeammin. Tärkeimpinä tekijöinä ovat olleet menokehityksen pitkäjänteinen hillitseminen ja toisaalta hyvä tulokehitys vuosina 2007 ja 2008 verotulojen ja valtionosuuksien muodossa. Vaikka vuodet 2009 ja 2010 olivat yleisen taloustilanteen osalta varsin haastavia, saatiin tilinpäätökset pidettyä linjausten mukaisina ja ylijäämäisinä. Henkilökunta on tehnyt hyvää ja tuottoisaa kehitystyötä toimintojen kehittämiseksi ja tehostamiseksi. Lisäksi elinkeinotoiminta on vilkastunut ja monipuolistunut aktiivisen elinkeinopolitiikan ansiosta. Valtuusto kävi vuoden 2009 aikana perusteellisen, vuoteen 2016 ulottuvan strategiaprosessin, jonka tuotokset käsiteltiin kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa Strategia sisälsi sekä vision, arvot että BSC-korttien avulla määritellyt strategiset päämäärät. Näihin strategisiin toimintaohjeisiin kunnan toiminta perustui vuonna Oulun seudun viisi kuntaa: Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii tekivät päätöksen monikuntaliitoksesta, joka toteutuu vuoden 2013 alussa. Alkuperäisessä selvityksessä oli mukana myös Muhos, joka hylkäsi kuntajakoselvittäjän esityksen tehdyssä ensimmäisessä päätöksenteossa. Monikuntaliitos vaikutti monilla tavoin kuntien toimintaan jo vuoden 2010 aikana. Palveluita, johtamisjärjestelmää ja talouskehitystä sekä eri asioiden nykytila-analyysejä lähdettiin selvittämään heti päätösten synnyttyä. Osa palveluista eli tekniset palvelut ja maankäyttö tulee siirtymään jo kuluvan vuoden syyskuussa suurin osa eli muut, paitsi sivistyspalvelut mukaan lukien päivähoito, siirtyvät Oulun alustalle vuoden 2012 alusta. Sivistyspalvelut siirtyvät elokuussa Huolimatta tulevasta kuntaliitoksesta, on kunnan hoidettava talouttaan vastuullisesti ja edelleen yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on ollut ja on jatkossakin oltava kattamattomien alijäämien kattaminen, johon valtuusto on päätöksillään sitoutunut. Myös investointitasoon ja velkaantumiseen on syytä kiinnittää huomiota. Erityisesti investointien ja palveluverkon kehittämisen osalta on tarpeen huomioida tulevan Uuden Oulun tarpeet, kehittyminen ja kasvusuunnat. Vuoden 2010 tilinpäätös tulee olemaan noin 1,621 M ylijäämäinen vuosikatteen ollessa 4,423 M. Tämä on todella kohtuullinen tilinpäätös ottaen huomioon yleinen ja kuntien taloustilanne. Tilinpäätöksen jälkeen kattamattomia alijäämiä on jäljellä 1,951 M, jotka saatanee katettua vuoden 2011 tilinpäätöksessä ja viimeistään vuonna TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoiset) TP 2008 TP 2009 TP 2010 Muutos % Toimintatuotot ,7 Toimintakulut ,7 Toimintakate ,7 Verotulot ,7 Valtionosuudet ,4 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ,9 Muut rahoitustuotot Korkokulut ,5 Muut rahoituskulut ,3 Vuosikate ,8 Poistot ja arvonalentumiset ,9 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos ,6

14 14 Poistoeron lisäys(-)/vähennys(+) ,3 Varausten lisäys(-)/vähennys(+) Rahastojen lisäys (-)/vähennys(+) Tilikauden ylijäämä/alijäämä ,2 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut, % 14, Vuosikate/poistot, % Vuosikate, eur/as Poistot/as Kunnan ulkoisten menojen toimintakate kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 4,316 M (5,7 %). Menojen kasvu taittui reilusti, mutta oli edelleen turhan voimakasta (5,064 M, 5,7 %). Tämä johtuu osittain väestömäärän ja lakisääteisten palveluiden lisääntymisen vaatimasta henkilömäärän lisäämisestä ja osittain kasvaneista palveluiden ostamisesta, joista suurin kasvu ja vaikutus oli erikoissairaanhoidon noin 10 %:n kasvulla. Työntekijöiden määrä lisääntyi vakituiset, sijaiset ja määräaikaiset yhteenlaskettuna 27 henkilöllä ja henkilöstökulut kasvoivat 4,72 %. Palvelujen ostot taas kasvoivat 8,23 %. Ulkoiset toimintatuotot kehittyvät varsin hyvin: kasvua oli 748 t eli 5,7 %. Hallintokunnat pysyivät kohtuullisen hyvin perusturvapalveluita lukuun ottamatta budjeteissaan, kuten edellä ja toisaalta vastuualueiden omissa toimintakertomuksissa on kuvattu. Sitovuustason jo aiemmin tehty muutos ulkoiseen ja sisäiseen nettoon auttoi selvästi erityisesti teknisen toimen kustannusten ja tuottojen ennakointia, vaikka siinä edelleenkin on kehittämisen varaa. Edelleen näyttää siltä, että tulopuoli arvioidaan kaikkialla melko varovasti budjettivaiheessa. Tosin siinäkin on kehitytty, mutta erityisesti projektituotot tulevat tulevaisuudessakin vaikeuttamaan arviointia. Verotulojen kasvu oli ennakko-odotuksia huomattavasti parempaa (5,7 %, 3 M ). Vaikka matkaa parhaiden vuosien noin 10 %:n kasvuun vielä on, voidaan tätä kasvua pitää kohtalaisen hyvänä eteenkin, kun kunnallisveroprosenttiin ei tehty korotuksia. Kiinteistöveroon tehdyt korotukset tulouttivat hiukan alle miljoona euroa. Tilastojen mukaan Haukiputaan veropohja on parantunut tasaisesti 2000-luvulla. Tämän taustalla on koulutus- ja sitä kautta tulotason nousu. Yhteisöveron kehitys parani edellisen vuoden noin -40 %:sta noin 17 %:iin, mikä on ilahduttava kehityssuunta, mutta sen merkitys kokonaisverokertymässä on noin 2%:n ja miljoonan euron luokkaa. Valtionosuuskehitys oli positiivinen (0,967 M, 3,4 %), mutta uusi valtionosuusjärjestelmä siirtymätasauksineen ja kotikuntakorvauksineen ei selvästikään suosi Haukipudasta. Vuosittainen kasvusuunta on seurausta kunnan nuoresta ikärakenteesta ja väestönkasvusta sekä toisaalta sairastavuudesta. Vaikka lainakanta euromääräisesti kasvoi, rahoituskulut pienenivät nettomääräisesti noin 316 t (-27 %). Kehitys seuraa pitkälti ennätyksellisen alhaista korkotasoa. Haukiputaan kunnan lainamäärän takia korkokehityksellä on varsin suuri merkitys. Lainasalkku on pyritty rakentamaan suhteellisen riskittömäksi, mutta siinä on myös elementtejä, joiden avulla kunta on hyötynyt alhaisesta korkokehityksestä. Haukiputaan vuosikatteen kehitys on ollut hyvä ja terve viimeisen viiden vuoden aikana. Tällä periodilla on noustu -2,6 M :sta (TP 2005) 4,4-6,6 M vuosikatteeseen. Vuosikate vuonna 2010 on yleiseen ja kuntien taloustilanteeseen nähden kohtuullinen 4,4 M. Tällä tasolla tilinpäätöksestä muodostuu 1,621 M ylijäämäinen. Poistot on käsitelty valtuuston poistosuunnitelman mukaisesti ja ne ovat investointeihin suhteutettuna lähialueen kuntien kanssa vertailukelpoiset. Tulosta parantaa Länsituulen koululle vuoden 2007 tilinpäätöksessä kohdistetun investointivarauksen 1,5 M :n purku poistoeron lisäyksen kautta. Poistoeron kautta on purettu myös vanhoja Martinniemen koulun varauksia (167 t ). Ylijäämän avulla voidaan jatkaa vanhojen alijäämien kattamista aikataulussa. Alijäämiä on jäljellä 1,951M, jotka saatanee katettua tilinpäätöksessä 2011 ja viimeistään vuoden 2012 tilinpäätöksessä.

15 15 Kunta ja vesihuoltolaitos yhteensä (ulkoiset ja sisäiset) TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,55 Maksutuotot , ,45 Tuet ja avustukset , ,80 Vuokratuotot , ,04 Muut toimintatuotot , ,98 Valmistus omaan käyttöön 3 000, ,36 TOIMINTATUOTOT , ,18 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,05 Henkilöstösivukulut Eläkekulut , ,73 Muut henkilöstösivukulut , ,03 Palvelujen ostot , ,31 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,99 Avustukset , ,73 Muut toimintakulut , ,09 TOIMINTAKULUT , ,93 TOIMINTAKATE , ,75 Verotulot , ,14 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot , ,21 Rahoituskulut , ,37 VUOSIKATE , ,23 Poistot , ,12 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS , ,11 Poistoeron muutos , ,68 Varausten muutos , ,00 Rahastojen muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ , ,79

16 16 RAHOITUSLASKELMA JA SEN MUUTOKSET Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TA2010 TP Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät 4 Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luov.voitot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Pitkäaikaisten saamisten muutos Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaik. velko jen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut TA Investointien tulorahoitus, % 44,5 89,6 77, ,4 47,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 28, ,6 17,7 21,6 30,9 Lainanhoitokate 0,9 1,2 1,2 0,56 1,26 0,9 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

17 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta osoittaa, miten vuosikate riittää investointien rahoitukseen. Tunnuslukuna investointien tulorahoitusaste osoittaa samaa. Pääomamenojen tulorahoitusasteessa ovat lisäksi mukana antolainojen nettolisäys ja lainanlyhennykset. Vuonna 2010 laukesi pitkäaikaisia lainoja noin 5 M. Sen ja kohtuullisen mittavan investointiohjelman vuoksi lainatarve oli melko suuri (4,7M ). Lainatarve katettiin talousarviolainalla (7 M ) sekä lyhytaikaisella (3,8M ). Talouden tasapainottamiseksi tehtyjen toimenpiteiden vaikutus on nähtävissä, kun rahoituslaskelmaa tarkastellaan pitkällä aikajänteellä. Tilanne on kuitenkin edelleen korjausta vaativa kasvukunnan suurista menopaineista ja tulevista investointitarpeista johtuen. Kunta investoi ja maksaa lainanlyhennykset edelleen lainavaroin ja lainanhoitokate sekä kassan riittävyys osoittavat kunnan maksuvalmiuden heikkouden. Kunnan taloustilanne on väestönkasvusta, kasvukunnan menopaineista ja investointitarpeista johtuen jatkuvaa tasapainottamista vaativa. Seuraavalle kolmelle vuodelle budjetoidut suhteellisen suuret investoinnit tulevat aiheuttamaan lainatarpeineen rahoitusriskin, johon on syytä suhtautua varsin vakavasti. Investointiohjelmaa pitäisi vielä pystyä karsimaan ja samalla on tarpeen tarkastella myös muita kuin oman taseen vaihtoehtoja investointien toteutukselle. Elinkaarimallin käyttö investoinneissa on käytännössä ainoa mahdollisuus toteuttaa suunnittelut investoinnit.

18 18 Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Liittymismaksurahasto Tietokoneohjelmistot 199 Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaikutteiset menot Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä Ennakkomaksut Tilikauden ylijäämä/alijäämä Aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAPAAEHTOI SET VARAUKSET Maa- ja vesialueet Poistoero Rakennukset Vapaaehtoiset varaukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Keskeneräinen tuotanto Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Sijoitukset Muut toimeksiantojen pääomat 55 Osakkeet ja osuudet VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen TOIMEKSIANTOJEN VARAT Joukkovelkakirjalainat Valtion toimeksiannot Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta VAIHTUVAT VASTAAVAT Saadut ennakot Vaihto-omaisuus Ostovelat Aineet ja tarvikkeet Muut velat Keskeneräiset tuotteet Siirtovelat Valmiit tuotteet Muu vaihto-omaisuus Lyhytaikainen Ennakkomaksut Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saamiset Lainat julkisyhteisöiltä Pitkäaikaiset saamiset Lainat muilta luotonantajilta Siirtosaamiset 0 10 Saadut ennakot 0 36 Muut saamiset Ostovelat Muut velat Lyhytaikaiset saamiset Siirtovelat Myyntisaamiset Lainasaamiset VASTATTAVAA Muut saamiset Taseen tunnusluvut Siirtosaamiset Omavaraisuusaste, % Rahat ja pankkisaamiset Rahoitusvarallisuus eur/asukas Suhteellinen velkaantuneisuus-% VASTAAVAA YHTEENSÄ Lainat, eur/asukas Lainakanta eur Asukasmäärä

19 19 Tase ja sen tunnusluvut kuvaavat kunnan taloudellista asemaa ja rahoituksen rakennetta. Kunnan omavaraisuutta ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitemmällä tähtäimellä kuvaava omavaraisuusaste on edelleen erittäin huono (39 %). Kriisirajana pidetään yleisesti 50 % ja tavoiteltavana tasona 70 %. Kunnan rahoitusrakenteen vinoutta kuvaavat rahoitusvarallisuuden suhde vieraaseen pääomaan ja kunnan suhteellinen velkaantuneisuus. Rahoitusvarallisuus on selvästi edelleen negatiivinen, vaikka huono kehityskulku on saatu suhteellisen hyvin hallintaan. Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kunnan lainamäärä kasvoi merkittävästi vuosina 2004 ja Vuonna 2007 lainamäärää saatiin hiukan kevennettyä ja vuonna 2008 se kasvoi maltillisesti. Kasvu jatkui myös vuonna 2009 ja 2010, mutta pysyy edelleen ns. kriisikuntarajan alapuolella. Emokunnan lainat ovat lisääntyneet noin 4,7 M. Tyttärien lainataakka puolestaan on hiukan keventynyt (noin 1M ), joskaan Haukiputaan Kehityksen lainojen takasin maksu ei ole OSEKK-kauppojen peruuntumisesta johtuen aivan yhtä nopeaa kuin oli budjetoitu. Kuntalainaa on yhteensä /asukas (2473 /as. TP2009) ja koko konsernin lainaa noin 4320 /asukas (4159 ). Suhteellinen velkaantuneisuus on kuitenkin edelleen hyvin korkea. Talouden tasapainottamistoiminnoissa asiaan on kiinnitettävä vakavaa huomiota, vaikka kunnan kasvupaineet ovat kovat. Tasevertailu paljastaa, että kunnan olisi tarkoin harkittava uusinvestointejaan ja niiden toteuttamistapoja. KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT % MENOT % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,8 % Toimintakulut ,4 % Verotulot ,5 % - Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet ,1 % Korkotuotot 70 0,1 % Korkokulut ,0 % Muut rahoitustuotot 182 0,1 % Muut rahoituskulut 30 0,0 % Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät +/- Pakollisten varausten muutos Investoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin 541 0,5 % Investoinnit Pysyv. vastaav. hyöd.luov.voitot Investointimenot ,0 % Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,4 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,6 % Lyhytaikaisten lainojen muutos ,5 % Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä % Kokonaismenot yhteensä ,0 %

20 20 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Kunnanhallitus esittää tilikauden ,50 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: 1. Tuloutetaan Länsituulen koululle vuoden 2007 tilinpäätöksessä kohdistettua investointivarausta ja tehdään kohteeseen liittyvä poistoerolisäys sekä puretaan sen jälkeen tehtyjä poistoeroja Investointivarauksen käsittely on hyväksytty ensimmäisen kerran taloussuunnitelmassa , jossa se oli ajoitettu seuraavasti: 1,5 M TP2009 ja 1 M TP2010. Kuntasektorin kireästä taloustilanteesta ja toisaalta vuoden 2009 olosuhteisiin nähden suhteellisen hyvästä tilinpäätöksestä johtuen kunnanvaltuusto päätti vuoden 2009 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä, että suunnitelmasta poikettiin niin, että vuonna 2009 tuloutettiin investointivarausta 1 M ja vastaavasti 1,5 M tuloutettaisiin vuonna Kyseinen tuloutus on hyväksytty myös vuoden 2010 talousarviossa. 2. Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja lisäksi suunnitelman mukaan , Ylijäämä (kunnan ja vesilaitoksen) ,61 euroa siirretään taseen yli-/alijäämätilille. Tuloslaskelman tunnusluvut osoittavat, että kunnan talous on v romahduksesta systemaattisesti parantunut. Talouden tasapainottamiseksi tehdyt toimenpiteet ovat tuottaneet tulosta ja kertyneet alijäämät tullaan laskelmien mukaan kattamaan todennäköisesti vuoden 2011 ja viimeistään vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Tämä tavoite on asetettu myös Uuden Oulun muodostamisessa. Tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen tunnusluvut kertovat kuitenkin, että taloustilanne on edelleen suhteellisen heikko. Kunnan maksuvalmius on kriittinen, velkaantuneisuus on korkea ja kriisirajan alittava omavaraisuusaste on matala. Tämän vuoksi taloudenpito ja erityisesti menojen hallinta ovat ensiarvoisen tärkeitä. Kunta nosti pitkäaikaista lainaa 7 M ja lyhytaikaista 3,8 M. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 5,029 M miljoonaa euroa ja sen lisäksi luotollisen shekkitilin luottoa lyhennettiin 1,023 M. Kunnan (vesilaitos mukana) kokonaislainan määrä oli 50,868 M. TILINPÄÄTÖKSEN JÄLKEEN TAPAHTUNUTTA JA VUODEN 2011 KEHITTÄMISHANKKEITA Kunnan varsinaisessa toiminnassa ei ole tapahtunut ennakoidusta poikkeavaa vuoden vaihteen jälkeen. Suuri työpanos niin luottamushenkilöiltä kuin virkamiehiltäkin menee Uuden Oulun valmisteluun, joka on jatkunut aktiivisena. Tässä vaiheessa suurin osa eri hallinnonalojen ja talouden nykytila-analyyseistä on valmistunut ja niitä hyödynnetään uuden kunnan suunnittelussa. Yksi keskeisimmistä suunnittelun kohteista on johtamisjärjestelmä, jonka tulisi olla valmiina toukokuun loppuun mennessä. Yhdistymishallitus on linjannut myös toimintojen siirtymisen aikataulua. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäisenä siirtyvät tekniikan ja maankäytön toiminnot aloittavat Oulun alustalla syyskuussa 2011, lähes kaikki muut vuodenvaihteessa 2012 ja sivistyspalvelut (ml. päivähoito) elokuussa SISÄINEN VALVONTA Sisäisen valvonnan varsin kattava perusohjeistus on käytössä ja sähköisesti kaikkien saatavilla. Kunnan hankintaohjeet on päivitetty ja kunnanhalli- tus on hyväksynyt sen ( 346). Hankintaohjeeseen on järkevä tehdä pieniä päivityksiä vuoden 2011 aikana, jotta se on linjassa voimassa olevan, vuonna 2010 hyväksytyn hankintalain kanssa. KONSERNIVALVONTA Konserniohjeistusta ja valvontaa on kehitetty viimeisen parin vuoden aikana varsin paljon. Kuntaan on perustettu laajennettu johtoryhmä, johon kuuluvat myös tyttärien toimitusjohtajat. Kunnanvaltuusto- ja hallitus ovat linjanneet selkeitä linjauksia koskien mm. konserniyhtiöiden lainanottoa ja omistajan lisäsijoituksia. Samoin raportointia on kehitetty ja tytäryhtiöt ovat mukana budjetointi-, tilinpäätös- ja välitilinpäätösraportoinnissa. Myös taloussuunnittelua ja tavoitteiden asettamista pyritään viemään emonkunnan mallin suuntaan. Tyttärien edustajat olivat myös mukana strategiatyössä. Uusi konserniohje ja omistajastrategia hyväksyttiin valtuustossa Kunnan taholta on pyritty ohjeistamaan tavoitteiden asettamisen ja yhtiökokousedustajien valmistelua sekä hallinnon jäsenten koulutus- ja pätevyysvaatimuksia. Konserniohjeeseen ja omistajastrategiaan voi tulla päivitystarpeita Uuden Oulun valmistelun yhteydessä.