ilmarinen 60 vuotta elokuvateatteria Media-ala murroksessa Oman eläkkeen voi tarkistaa verkosta Ilmarisen asiakaslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ilmarinen 60 vuotta elokuvateatteria Media-ala murroksessa Oman eläkkeen voi tarkistaa verkosta Ilmarisen asiakaslehti"

Transkriptio

1 ilmarinen Ilmarisen asiakaslehti Media-ala murroksessa Oman eläkkeen voi tarkistaa verkosta 60 vuotta elokuvateatteria

2 KANNEN KUVA : ESKO TUOMISTO Pääkirjoitus Jatkamisen äärellä JULKAISIJA: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Satu Mehtälä TOIMITTAJAT: Sami Kelhä, Raili Oksa, Eila Parkkonen TOIMITUSKUNTA: Pirkko Auvinen, Ari Jaatinen, Anne Koivula, Jani Mikkola, Lise-Lotte Rautio-Murros, Paula Ojala-Ruuth, Ulla Pihlajamäki, Jaakko Tuomikoski, Reetta Wiik KÄYNTIOSOITE: Porkkalankatu 1, Helsinki POSTIOSOITE: Ilmarinen Puh faksi INTERNET: SÄHKÖPOSTI: Ilmarisen palvelupisteitä ja yhteistyökumppaneita ovat Pohjola, A-Vakuutus, Pohjantähti ja meklarit sekä osuuspankit. LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto Reprotyö: HEKU Painopaikka: Acta Print Oy ISSN: X Painos: Painettu syyskuussa 2006 Suomalaisen eläkepolitiikan tavoitteena on saada eläkkeelle siirtymisikä nousemaan 2 3 vuodella vuoteen 2030 mennessä. Sotien jälkeen syntyneet poikkeuksellisen suuret ikäluokat lähestyvät ikää, jolloin he halutessaan voivat jäädä eläkkeelle. Suurten ikäluokkien käyttäytyminen on jossain määrin vielä kysymysmerkki, mutta ilmassa on jo monia myönteisiä viitteitä siitä, että työssä jatkettaisiin aikaisempaa pitempään. Hyvä uutinen on se, että ikääntyneiden työllisyystilanne on selvästi parantunut Suomessa. Jotta töissä voisi jatkaa, täytyy olla töitä tarjolla. Mielenkiintoinen on myös havainto, joka on tullut esille eläkeiän kynnyksellä olevia henkilöitä haastateltaessa: vapaus päättää itse omasta eläkkeelle jäämisestään saa monet siirtämään eläkepäätöksen tekemistä ainakin jonkin verran eteenpäin. Yrittäjät työskentelevät yleensä vanhemmiksi kuin palkansaajat. Harvat heistäkään jatkavat niin pitkään kuin tammisaarelainen 83-vuotias toimitusjohtaja Helvi Stolze, jonka haastattelu on tässä lehdessä. Hän kertoo jatkaneensa työtään elokuvateatterin pyörittäjänä omasta halustaan ja intohimostaan elokuviin. Työssä jatkamisen keskeinen edellytys on se, että ihminen kokee terveytensä ja työkykynsä olevan hyvä. Kun lisäksi työ on mielenkiintoista ja haastavaa, se pitää otteessaan ja tuo sisältöä elämään. Rouva Stolzen tarina ei ole Suomessa aivan jokapäiväinen, kun työelämästä jäädään pois keskimäärin vähän alle 60 vuoden iässä. Ilmarisen pitkäaikainen toimitusjohtaja Kari Puro on puhunut paljon eri yhteyksissä työssä jatkamisen tärkeydestä työeläkkeiden rahoituksen kestävyydelle. Kari Puro elää niin kuin opettaa ja jatkaa työssä 65-vuotiaaksi asti, vaikka olisi voinut lähteä eläkkeelle kuusikymppisenä. Harri Sailas on juuri aloittanut Ilmarisessa työnsä yhtiön varatoimitusjohtajana ja jatkaa uutena toimitusjohtajana vuodenvaihteessa. Intensiivinen tutustuminen yhtiön toimintaan on jo täydessä käynnissä. Sailaksen erityisenä huomion kohteena näyttävät olevan asiakkaat ja heidän tarpeensa. Tämä luvannee hyvää Ilmarisen asiakkaille myös jatkossa. Satu Mehtälä Viestintäjohtaja

3 ilmarinen Numero 3/2006 Kuvat: Esko Tuomisto s.6 s. 14 s.22 Hannu Syrjäsen mukaan media-ala käy parhaillaan läpi isoa murrosta. Sisarusten Helvi ja Erik Stolzen perheyritys on esittänyt elokuvia jo 65 vuoden ajan. Hyvä työ voi ylläpitää työkykyä toimintakyvyn heiketessäkin, kirjoittaa Raija Gould. Ilmarinen Osavuosikatsaus: Asiakkaiden määrä vahvassa kasvussa 4 Asiakas kuvassa Laatusanomalehti pitää pintansa median murroksessa 6 Elokuvan taikaa Tammisaaressa 14 Palvelut Ilmarinen vahvistaa alueellista asiakaspalveluaan 10 Verkkopalvelut Yrittäjät Vakuutuspalveluun pankkitunnuksilla 17 Eläkearvion saa verkkopalvelusta 17 Yrittäjälle Vakuutuspalvelu kiireisen yrittäjän apuna 18 Yrittäjän työtulon pohjana usean vuoden työtulot 19 Info Työntekijän eläkemaksu kaikesta eläkettä kartuttavasta ansiosta Vuoden 2007 maksuluokat jo asiakkaiden tiedossa 20 Palkkasumma määrittelee yrityksen koon työeläkemaksun laskennassa 20 Sosiaalivakuutusmaksut ulkomaantyön komennuksen ajalta 21 Maksusopimus myös verkossa 21 Työkyky Työkyky ei ole vain terveyttä 22 Im memoriam Työeläkejärjestelmän isä Teivo Pentikäinen 24 KOLUMNI 13 KARTTUMIA 26 KYSYTTYÄ 27 SVENSKA SIDOR TERVEYSVINKKI 30 ASIAKASTILAISUUDET Ilmarinen 3/2006 3

4 Vakuutuskanta, TEL-vakuutettujen luku Asiakkaiden määrä vahvassa kasvussa Ilmarisen vakuutusmaksutulon arvioidaan tänä vuonna kohoavan 12,5 prosenttia. Tämä tietää reipasta kasvua myös markkinaosuuteen. Kustannustehokkuus parani selvästi. Sijoitusten käyville arvoille laskettu tuotto oli 1,4 prosenttia, mikä merkitsee vajaan 3 prosentin tuottoa vuositasolla. Vakavaraisuus pysyi edelleen vahvana, vaikka kokonaistulos jäikin 149 miljoonaa euroa tappiolliseksi laskuperustekoron hyvittämisen jälkeen. Kesäkuun lopussa Ilmarisessa oli vakuutettuna TEL-työntekijää eli työntekijää enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvu johtuu pääasiassa vuonna 2005 tehdyistä eläkesäätiöiden vastuunsiirroista. YEL-vakuutettuja oli suurin piirtein saman verran kuin vuotta aiemmin eli hieman vajaat henkilöä. Ilmarinen on selkeä markkinajohtaja YEL-vakuutuksissa. Vuoden 2006 vakuutusmaksutulon arvioidaan kohoavan 12,5 prosenttia noin 2,6 miljardiin euroon. Voimakas maksutulon kasvu on osoitus siitä, että asiakkaat luottavat Ilmariseen. Tämä luottamus tulee näkymään myös markkinaosuuden kasvuna. Eläkettä Ilmarinen maksoi kesäkuussa yhteensä yli eläkkeensaajalle. Tammi-kesäkuussa tehtyjen uusien eläkepäätösten lukumäärä oli noin 9 200, mikä oli 3,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lasku johtuu vanhuuseläkepäätösten lukumäärästä, joita oli hieman yli eli noin tuhat vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Eläkeuudistuksen myötä vanhuuseläkemahdollisuuden piiriin tuli vuonna 2005 yhtä aikaa kolme syntymävuosiluokkaa, ja tästä syystä vanhuuseläkkeitä myönnettiin tuolloin olennaisesti normaalia enemmän. Ilmarisen eläkemeno noussee vuonna 2006 kaikkiaan 2,2 miljardiin euroon, mikä on yli 9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Ilmarisen sijoitukset tuottivat 1,4 prosenttia Kesäkuun lopussa Ilmarisen sijoitusomaisuus oli kasvanut 21,4 miljardiin euroon edellisen vuoden kesäkuun lopun 19,3 miljardista eurosta. Vuodentakaiseen jakaumaan verrattuna on Ilmarisen osakesijoitusten osuutta lisätty ja korkosijoituksia vähennetty. Osakesijoitusten 4 3/2006 Ilmarinen

5 Työeläkeyhtiön sijoitustuottojen käyttö Työeläkeyhtiö, joka menestyy sijoitustoiminnassaan muita paremmin, kykenee antamaan myös paremmat asiakashyvitykset. Ilmarinen on asettanut päämääräkseen olla tällainen yhtiö, ja se on tämän päämääränsä myös saavuttanut. Suurin osa sijoitustuotoista siirretään kuitenkin eläkerahastoihin, jota kautta ne keventävät työeläkemaksun maksajien osaa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Eläkerahastoihin siirrettävän tuoton määrää laskuperustekorko. Sen taso on lähellä työeläkelaitosten pitkän aikavälin keskituottoa. Suunnilleen puolet ajasta sijoitusten tuotot ovat yleisesti tätä korkeammat, ja silloin sijoitustuotoista jää osa kasvattamaan toimintapääomia. Puhutaan positiivisesta sijoitustuloksesta. Suunnilleen puolet ajasta taas markkinatilanne vie sijoitustuotot Ilmarinen Vakuutusmaksutulo, milj. euroa 1 360, , ,0 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, milj. euroa 301, , ,6 Tuotto sitoutuneelle pääomalle, % 1,4* 6,8* 12,1 Vastuuvelka, milj. euroa , ,3 Toimintapääoma, milj. euroa 4 892, , ,1 Toimintapääoma / vastuuvelka 1) 29,5 30,3 32,0 Toimintapääoma / vakavaraisuusraja 2,2 2,6 2,3 Eläkevarat, milj. euroa 2) , , ,5 TEL-palkkasumma, milj. euroa 3) , , ,0 YEL-työtulosumma, milj. euroa 3) 917,7 850,6 879,0 * 6 kk tuotto-% 1) Suhdeluku laskettu prosentteina vakavaraisuusrajan laskennassa käytetystä vastuuvelasta 2) Vastuuvelka + arvostuserot 3) Arvio vakuutettujen koko vuoden palkka- ja työtulosummasta painottaminen vastaa yhtiön pitkäaikaista sijoitusstrategiaa ja sitä paitsi myös työeläkesijoittamista koskeviin säännöksiin tehtävien muutosten tavoitteita. Sijoitussalkun tuotto käyvin arvoin laskettuna aleni vuoden ensimmäisellä puoliskolla 1,4 prosenttiin, kun se oli 6,8 prosenttia tammi-kesäkuussa Tuottojen aleneminen oli seurausta korkotason noususta ja osakekurssien toukokuussa alkaneesta voimakkaasta laskusta. Toimitusjohtaja Kari Puro luonnehti osavuosikatsauksen julkistamisen yhteydessä yhtiön valitseman osakepainotteisen sijoitusstrategian ominaisuuksia: Valittuun strategiaan liittyy kiinteästi se, että sijoitustulos saattaa heilahdella vuodesta toiseen hyvinkin paljon. Osakekurssien laskuvaiheessa tuottotaso jää matalaksi, kun taas myönteisen kehityksen toteutuessa strategia mahdollistaa huomattavan tuottopotentiaalin. Ilmarisen kokonaistulos oli 149 miljoonaa euroa miinuksella. Kokonaisliikkeen tulos muodostuu vakuutusliikkeen tuloksesta, joka oli 14 miljoonaa euroa, -173 miljoonan euron sijoitustuloksesta ja 10 miljoonan euron hoitokustannustuloksesta. Työeläkeyhtiön sijoitustuloksen määräytymistä kuvataan tarkemmin oheisessa erillisessä jutussa. Loppuvuoden sijoitusmarkkinoiden kehitykseen vaikuttavat monet tekijät. pitkän aikavälin keskiarvon alapuolelle. Tällöin sijoitustulos muodostuu negatiiviseksi. Negatiivinen sijoitustulos tarkoittaa käytännössä sitä, että eläkerahastoihin viedään kyseisen vuoden tuottojen lisäksi edellisten vuosien tuottoja, jotka ovat odottaneet tätä yhtiön toimintapääomassa. Alkuvuosi 2006 oli tällainen. Laskuperustekorko oli 6 prosenttia, jolloin alkuvuodelta eläkerahastoja kasvatettiin 3 prosentin mukaan. Tuotot jäivät tämän alapuolelle, myös Ilmarisella. Ilmarisen sijoitusten keskimääräinen vuosituotto käyville arvoille on viideltä viimeiseltä vuodelta ollut 5,7 prosenttia. Vuoden 1997 alusta lukien, jolloin työeläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan nykyiset säännöt tulivat voimaan, keskimääräinen vuosituotto on ollut 7,2 prosenttia eli reaalisesti keskimäärin 5,5 prosenttia vuodessa. Viime kesäkuun lopusta Ilmarisen vakavaraisuus on jonkin verran vahvistunut. Toisaalta yritysten tulokset ja suhdannenäkymät ovat kehittyneet myönteisesti, mutta toisaalta osakekurssien vaihtelu on viime kuukausina ollut suurta. Öljyn hinnan korkeus ja maailmanpoliittisen tilanteen epävakaus muodostavat tärkeimmät riskit suotuisan talouskehityksen jatkumiselle. Tavoitteena parhaat palvelut ja tehokas toiminta Ilmarisen tavoitteena on parhaat palvelut asiakkaalle. Siksi yhtiö on panostanut viime vuosina merkittävästi asiakaspalvelun, verkkopalvelujen ja rahoituspalvelujen kehittämiseen. Vuoden 2007 lainmuutoksiin liittyen Ilmarisessa on toteutettu mittavia koulutus-, tuotekehitys- ja tietotekniikkahankkeita, joiden tarkoituksena on säilyttää yhtiön asema eläkevakuuttamisen edelläkävijänä myös uudessa tilanteessa. Kehityshankkeiden toinen keskeinen tavoite on toiminnan tehostaminen. Kustannustehokkuuteen on muutenkin kiinnitetty voimakkaasti huomiota, ja tämä näkyy hoitokustannustuloksen selvänä parantumisena. Alkuvuoden 2006 aikana Ilmarinen kykeni säästämään 22 prosenttia liikekuluja varten käytettävissä olevasta maksun hoitokustannusosasta. Kustannustehokkuuden parantuminen vastaa yhtiön tavoitetta, jonka mukaan liikekulujen kehitys palautetaan eläkeuudistusten voimaantuloon ja strategisiin kehityshankkeisiin liittyneen väliaikaisen kasvun jälkeen entiselle, matalammalle tasolle. Katsaus Ilmarisen toimintaan ja tulokseen on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteesta Ilmarinen 3/2006 5

6 SanomaWSOY on kansainvälistynyt Hannu Syrjäsen toimitusjohtajakaudella nopeasti; jo yli puolet konsernin liikevaihdosta tulee ulkomailta.

7 Asiakas kuvassa Laatusanomalehti pitää pintansa median murroksessa Teknologian tuomat monet mahdollisuudet ovat haastaneet perinteisen median. Suureksi printtimedian ystäväksi, median suurkuluttajaksi tunnustautuva SanomaWSOY:n toimitusjohtaja Hannu Syrjänen uskoo laatusanomalehden säilyttävän silti asemansa pitkään suomalaisten aamukahvipöydässä. TEKSTI: RAILI OKSA KUVAT: ESKO TUOMISTO Syvä rusketus kasvoilla kertoo, että Hannu Syrjänen on viihtynyt kesälomallaan ulkoilmassa. Lähes neljän viikon yhdenjaksoinen loma on ollut konsernin ykkösmiehelle harvinaista herkkua. Kieltämättä takana on hyvä loma, kaikkein rauhallisin minun SanomaWSOY:n kaudellani, hän myöntää ja viittaa rauhallisuudella isoihin yrityskauppoihin, jotka jostakin kumman syystä ovat aina ajoittuneet keskelle lomakautta. Vaikka yrityskaupat eivät tänä suvena sanottavasti häirinneet toimitusjohtajan lomanviettoa, ei perinteiseltä ostosreissulta vältytty nytkään. Tuorein hankinta on Metro-lehti, jonka liiketoiminnan siirtymisestä konsernin omistukseen tiedotettiin elokuun alussa. Onnistuneet yrityskaupat ovat siivittäneet Syrjäsen uraa ennenkin. Toimiessaan Rautakirjan toimitusjohtajana yhtiö kasvoi vauhdilla. SanomaWSOY:llä sama tahti on jatkunut. Niiden viiden vuoden aikana, jotka hän on ollut viestintäkonsernin vetäjänä, yhtiö on kasvanut niin kotimaassa kuin ulkomailla. Meno on ollut todella lujaa; yli puolet konsernin liikevaihdosta tulee tänä päivänä Suomen rajojen ulkopuolelta, kun Syrjäsen aloittaessa osuus oli vain muutaman prosentin luokkaa. Tulin liikkuvaan junaan. Laajentumiseen liittyvät suunnitelmat olivat jo hyvin pitkällä ennen tuloani, hän sanoo ja jakaa menestyksestä kiitosta tiimilleen. Jokainen tiimin jäsen tuo yhteistyöhön oman panoksensa. Ei yksi mies mitään aikaansaa. Suomi kävi SanomaWSOY:lle ahtaaksi Hannu Syrjänen sanoo kansainvälistymisen olleen SanomaWSOY:lle ainoa keino laajentua. Suomi alkoi käydä sille ahtaaksi. Yhtiön korkean markkina-aseman takia kilpailuoikeudelliset tekijät asettavat omat rajoituksensa kasvulle. Lyhyessä ajassa yhtiö on kasvanut kotimaisesta toimijasta Pohjoismaiden johtavaksi mediakonserniksi, joka toimii viestinnän eri osa-alueilla jo yli 20:ssä Euroopan maassa. Mitä kansainvälisemmäksi konserni kasvaa, sitä enemmän korostuu riskien hallinta. Isot askeleet edellyttävät isoja riskinottoja. Eikö meno yhtään hirvitä? Emme me suinkaan ole kasvaneet hinnalla millä hyvänsä. Ottamamme askeleet ovat perustuneet hyvin tehtyihin kotiläksyihin, Syrjänen sanoo ja täsmentää kasvun olevan johdonmukainen seuraus yhtiön multimediastrategiasta. Tavoitteenamme on saavuttaa sellainen koko ja asema eurooppalaisilla mediamarkkinoilla, että pystymme olemaan mukana kiihtyvällä vauhdilla etenevissä media-alan rakennejärjestelyissä, mieluummin järjestelijänä kuin järjestelyjen kohteena. Hyvät eväät laajentumiselle antaa yhtiön vahva talous. Haastattelua edeltävänä päivänä julkaistiin SanomaWSOY:n vuoden Ilmarinen 3/2006 7

8 toisen neljänneksen tulos, josta kertoessaan Syrjänen myhäilee tyytyväisenä: Olemme edelleen kiinni ennätysvauhdissa. Konserni on tekemässä kaikkien aikojen parasta tulostaan. Sähköinen viestintä kasvu-uralla Media-ala käy läpi parhaillaan isoa murrosta; globalisaatio, konsolidaatio ynnä muut tämän päivän ilmiöt pitävät Hannu Syrjäsen mukaan toimijat hereillä ja pakottavat hakemaan uusia malleja ja toimintatapoja. Kuten muutkin alat, myös media hakeutuu paikkoihin, missä tuotteita on edullisinta valmistaa. Sanoma- ja aikakauslehdet ovat tyypillisesti sellaisia, joita ei voi tehdä kovin kaukana. Sanomalehti on tuoretuote, joka hapantuu nopeasti. Aamun lehti on iltapäivällä jo vanha, joten siinä ei Kiina-ilmiötä kovin helposti tapahdu. Mutta sen sijaan oppikirjoja painetaan jo paljon esimerkiksi Singaporessa. Syrjänen uskoo teknologian kehityksen vauhdittavan median erilaisten käyttömahdollisuuksien lisääntymistä. Tulevaisuudessa erilaiset mobiliilipalvelut helpottavat median kuluttamista ajasta ja paikasta riippumatta. Suurin osa sähköisestä viestinnästä siirtyy vähitellen internetiin. Kehitys koskee niin televisiota, dataa, puhetta, viestejä kuin osin radiotakin. SanomaWSOY on tehnyt huomattavia panostuksia sähköiseen liiketoimintaan, ja se onkin nykyisin konsernin nopeimmin kasvava ala. Sähköinen viestintä haastaa sanomalehdet Hannu Syrjänen: SanomaWSOY:n kasvu on perustunut hyvin tehtyihin kotiläksyihin. Viestintäyrityksen menestys perustuu siihen, miten hyvin se osaa aavistaa etukäteen kuluttajien käyttäytymisen muutokset. Mitkä ovat ne tuotteet ja palvelut, joita kuluttaja on valmis kuluttamaan ja joista se on valmis maksamaan? Hannu Syrjäsen junailemat yrityskaupat toimivat hyvin esimerkkeinä onnistuneista aavistuksista. Jättiharppauksin etenevä sähköinen viestintä haastaa sanomalehdet, mutta Syrjänen luottaa siihen, että laatusanomalehti pitää edelleen pintansa, eikä sen asema ole lähitulevaisuudessa uhattuna. Sanomalehti on hänen mielestään joustava, halpa ja nopea, ja se tarjoaa erittäin hyvän käyttöliittymän meitä ympäröivään informaatiomassaan. Sanomalehti perustuu ajatukseen, että annamme sanomalehden toimittajille valtakirjan seurata maailmaa puolestamme monipuolisesti urheilua, kulttuuria, taloutta, politiikkaa niin ulkomailla kuin kotimaassa ja sitten tämä uutispaketti toimitetaan vielä kotiimme kahvipöytään aamuksi. Sanomalehden ainoa heikkous on, että sen uutiset eivät ole ihan online-ajassa. Muutaman tunnin viive ei kuitenkaan ole ratkaiseva. Sitä paitsi kaikilla merkittävillä sanomalehdillä on tänä päivänä jo verkkoversio lehdestään. Lukijan pitää halutessaan voida olla yhteydessä lehteensä 24 tuntia vuorokaudessa, Syrjänen sanoo. Ilmaisjakelulehdet ovat ajan ilmiö Yhtenä mediamaailman mielenkiintoisena megatrendinä ja ajan ilmiönä Hannu Syrjänen pitää ilmaisen sisällön jakamista. Internetistä alkujaan saaneen ilmaisen informaation jakelu on siirtynyt myös painetun median puolelle ilmaisjakelulehtien kirjoksi. Kokonaan mainostuloilla rahoitettavien lehtien suosio on yllättynyt perinteiset kustannustalot. SanomaWSOY:kin on käynyt ahkerasti ostoksilla ja haalinut niitä koko joukon itselleen. Aikaisemmin mainitun Metro-lehden lisäksi tärkeimpiä niistä ovat Uutislehti 100 ja Vartti. Leimallista ilmaisjakelulehdille on se, että tieto tarjoillaan niissä tiiviinä, otsikkotasoisena tietona, koska erityisesti nuoret ovat tottuneet 160 merkin tekstiviestintään. Syrjäsen mukaan ilmaisen tiedon jakaminen on merkinnyt sitä, että verkossa on ollut vaikea löytää järkevää ansaintalogiikkaa. Mutta ei internetiinkään hänen mielestään voida tuottaa loputtomasti ilmaista materiaalia laadukkaassa muodossa. 8 3/2006 Ilmarinen

9 Hyvässä hengessä Ilmarisen parhaaksi Lahdessa nuoruutensa viettänyt Hannu Syrjänen on koulutukseltaan ekonomi ja oikeustieteiden kandidaatti. Matrikkelitietojen mukaan harrastuksiin kuuluvat golf ja lukeminen. Viime mainittu sopiikin hyvin SanomaWSOY:n perinteisiin. Omaa suhdettaan mediaan hän kuvailee sanalla heavy user. Olen sitä tietenkin jo virkanikin puolesta, mutta olen aina ollut sitä. Olen myös suuri printtimedian ystävä ja uskon siihen lujasti. Luen päivittäin montaa sanomalehteä ja kotimaisia aikakauslehtiä, sellaisiakin, joiden varsinaiseen kohderyhmään en kuulu Me Naiset -lehdestä Aku Ankkaan. Myös kirjoja luen paljon. Pidän itseäni lisäksi kohtuullisen ahkerana television katsojana, ja verkkoakin käytän päivittäin. Syrjäsen työkokemuksella ja taidoilla riittäisi varmasti kysyntää myös laajemmin. Ulkopuoliset hallituksen jäsenyydet hän on kuitenkin tarkoituksella pitänyt vähissä. Poikkeuksen tekee Ilmarinen, jonka hallinnossa hän toiminut vuodesta 2001 lähtien, ensin hallintoneuvostossa ja nyt kolmatta vuotta hallituksessa toimien sen puheenjohtajana. Hän sanoo tuntevansa aidosti vastuullisuutta siitä, että yhtiö ja työeläkejärjestelmä kehittyvät hyvään suuntaan. Eläketurvassa on kysymys isoista, kaikkia koskevista asioista. Hallituksessa olen voinut aitiopaikalta sekä seurata mutta ennen muuta osallistua Ilmarisen ja eläketurvan kehittämiseen. Toimivan johdon kanssa on ollut erittäin rakentavaa työskennellä. Hyvässä hengessä olemme aina pyrkineet löytämään yhtiön kannalta parhaan mahdollisen ratkaisun. SanomaWSOY on monialainen viestintäkonserni SanomaWSOY on Pohjoismaiden johtava viestintäkonserni, joka toimii yli 20:ssä Euroopan maassa. Sen viisi liiketoimintaryhmää toimii monipuolisesti viestinnän eri osa-alueilla. Konsernin palveluksessa on lähes media-alan ammattilaista. Sanoma Magazines kuuluu Euroopan viiden suurimman aikakauslehtikustantajan joukkoon. Se on konsernin suurin liiketoimintaryhmä. Yhtiö kustantaa kuluttaja-aikakauslehtiä useassa Euroopan maassa. Sanoma on Suomen johtava sanomalehtikustantaja. Sen tuotevalikoimaan kuuluu valtakunnallisia ja alueellisia sanomalehtiä, paikallislehtiä ja kaupunkilehtiä sekä näihin liittyviä verkkopalveluita. WSOY on Suomen suurin kirjakustantaja ja markkinajohtaja mm. yleisessä kirjallisuudessa. Se on yksi Euroopan johtavista oppimateriaalikustantajista. SWelcom toimii sähköisen viestinnän alueella. Siihen kuuluvat mm. televisiokanava Nelonen, maan suurin kaapelitelevisiotoimija ja merkittävä laajakaistainternetpalveluja tarjoava Welho sekä digitaalisia sisältö- ja viestintäratkaisuja tarjoava 2ndhead. Rautakirjan omistuksessa ovat kioskiketju R-kioski, lehtijakeluliike Lehtipiste, kirjakauppaketju Suomalainen Kirjakauppa ja elokuvateatteritoimintaa harjoittava Finnkino. Baltian maissa Rautakirja on markkinajohtaja kioskikaupassa, lehtijakelussa ja elokuvateattereissa. Ilmarisen uutiset 3/2006 9

10 Palvelut Ilmarinen vahvistaa alueellista asiakaspalveluaan Ilmarisen omat asiakaspäälliköt ryhtyvät henkilökohtaisesti hoitamaan keskisuurten ja suurten yritysten asiakasyhteyksiä. Asiakaspäälliköiden keskuspaikkoina pääkaupunkiseudun lisäksi ovat Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere ja Turku. TEKSTI: EILA PARKKONEN Asiakasyhteysjohtaja Sini Kivihuhdan mukaan resurssien vahvistaminen antaa mahdollisuuden parantaa palvelua ja pitää entistä aktiivisemmin yhteyttä asiakkaisiin. Yhteydenpito asiakkaisiin, saumaton yhteistyö ja yhteistyöverkoston luominen onnistuvat parhaiten toimimalla paikallisesti. Kasvukeskukset pääkaupunkiseudun ulkopuolella ovat Ilmariselle tärkeitä, ja haluamme tarjota myös sinne osaamistamme. Ilmarisella on hyvitystensä ja palvelujensa vuoksi kaikki eväät hakea myös uutta asiakaskuntaa. On yhä tärkeämpää ylläpitää suoria kontakteja yrityksiin ja perehtyä asiakasyrityksen ominaispiirteisiin ja tarpeisiin, jotta osaisimme edelleen kehittää omia palvelujamme. Asiakkaat odottavat työeläkeyhtiön palvelulta entistä enemmän yksilöllisiä ratkaisuja ja aktiivisuutta. Aikaisemmin yhteyksiä asiakkaisiin on hoidettu välillisesti kumppaniverkoston kautta. Yhteistyö jatkuu edelleen vahvana Pohjolan, A-Vakuutuksen, Pohjantähden ja Osuuspankkien kanssa myös niiden asiakkaiden osalta, jotka tulevat Ilmarisen omien asiakaspäälliköiden hoitoon, Kivihuhta kertoo. Pienellä ja suurella yrityksellä erilaiset palvelutarpeet Huolellisen selvitystyön jälkeen Ilmarisessa on päädytty kahteen erilaiseen tapaan, jolla yrityksen työeläkeasioita ja asiakasyhteyksiä hoidetaan tehokkaimmin. Yhtiön sisäinen organisaatio on jaettu sen mukaan, miten toisaalta pientyönantajien ja yrittäjien sekä toisaalta suurempien yritysten asiakaspalvelu ja asiakasyhteyden hoito on järjestetty. Työeläkeasioiden hoito ja asiakaspalvelu on Kivihuhdan mukaan vaativaa niin pienissä kuin suurissa yrityksissä. Henkilökohtaiset asiakasyhteydet pienempiin yrityksiin hoitaa Ilmarisen kumppaniverkosto. Valtaosa asiakkaista saa työeläkeasiansa parhaiten hoidetuksi laajan kumppaniverkostomme kautta tutun yhteyshenkilön kanssa, joka pystyy tarjoamaan asiakkaalle kattavan kokonaisratkaisun, Kivihuhta sanoo. Ilmarisen yhteensä viisi markkinointipäällikköä huolehtii siitä, että kumppaneilla on hyvät edellytykset hoitaa muiden vakuutusasioiden lisäksi myös pientyönantajien ja yrittäjien työeläkeasiat. He antavat kumppaneille työeläkeasioissa asiantuntijatukea, huolehtivat heidän valmennuksestaan ja asiakastyössä tarvittavasta materiaalista. Pientyönantajia ja yrittäjiä palvelee verkossa ja puhelimitse myös Ilmarisen asiakaspalveluosasto. Henkilökohtaista palvelua laajemmalle asiakaskunnalle Kun yrityksen koko kasvaa, asiakas tarvitsee henkilökohtaista yhteydenottoa vakuutusasioidensa läpikäymisessä. Muun muassa yrityskauppojen, erityisjärjestelyjen ja vakuutusten jakamisen yhteydessä Kuva: Pertti Nisonen Asiakkaat odottavat työeläkeyhtiön palvelulta entistä enemmän yksilöllisiä ratkaisuja ja aktiivisuutta, Sini Kivihuhta sanoo. vaaditaan työeläkevakuutuksen syvällistä osaamista, usein räätälöityjä ratkaisuja ja yrityksen liiketoiminnan tuntemista. Suurempien yritysten työkyvyttömyysmaksut määräytyvät maksuluokan mukaan, johon vaikuttaa yrityksen työkyvyyttömyysmeno. Myös maksuluokkien tulo on lisännyt asiantuntijaneuvonnan tarvetta, Kivihuhta sanoo. Keskisuurten ja suurten yritysten asiakasyhteyksiä hoitavien asiakaspäälliköiden määrää on lisätty, jotta henkilökohtaista palvelua voidaan tarjota yhä laajemmalle asiakaskunnalle. Suuremmilla asiakkailla on Ilmarisessa myös nimetyt asiakaspalvelijat, jotka palvelevat yleisimmissä vakuuttamiseen liittyvissä asioissa. Suurasiakasyhteyksissä tehdään myös paljon yhteistyötä muun muassa Ilmarisen työhyvinvointiin liittyviä asioita hoitavan yksikön kanssa. 10 3/2006 Ilmarinen

11 Asiakaspäälliköt toimivat paikallisina yhdyshenkilöinä Keskisuurten ja suurten yritysten asiakasyhteyksiä Ilmarisessa hoitaa 13 asiakaspäällikköä kuudella eri paikkakunnalla. Asiakaspäälliköiden on tarkoitus lähiaikoina luoda suorat kontaktit mahdollisimman moneen asiakkaaseensa. Asiakasyhteyden hoitoon on rekrytoitu kolme uutta asiakaspäällikköä. Tampereella työskentelevän Esko Piiraisen vastuualue on Pirkanmaa ja Pohjanmaa. Jorma Hokkanen hoitaa Lahdesta käsin Kanta- Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan yrityksiä. Ari Määttä Oulussa vastaa Pohjois-Suomessa sijaitsevien yritysten asiakaspalvelusta ja asiakashankinnasta. Jari Laine on työskennellyt Ilmarisessa läntisen alueen markkinointipäällikkönä Helsingissä reilun viiden vuoden ajan. Nyt hänen asemapaikkansa on Turussa. Suuri osa asiakkaista Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Lounais-Hämeessä on hänelle ennestään tuttuja. Matti Laitinen on jo vuoden ajan työskennellyt Ilmarisen paikallisena edustajana Kuopiossa. Hänen uusi alueensa käsittää Itä- ja Keski-Suomen asiakkaat. Uudenmaan keskisuuria ja suuria Kuvat: Sami Kelhä Uudet asiakaspäälliköt Ari Määttä, Esko Piirainen ja Jorma Hokkanen valmistautuvat uuteen tehtäväänsä perehtymällä työeläkeasioihin ja Ilmarisen palveluihin. Heidän tehtävänään on lähiaikoina luoda suorat kontaktit asiakkaisiin. asiakkaita hoitavat yhteensä seitsemän asiakaspäällikköä Helsingissä. Paikallinen palvelu on koettu hyväksi Jari Laineen ja Matti Laitisen mukaan yhteyksiä asiakkaisiin hoidetaan luontevasti yhteistyössä kumppaniverkoston kanssa. Matti Laitinen toivoo, että palvelu paranee ja että Ilmarinen tulee yhä useammalle asiakkaalle tutummaksi näkymällä omilla kasvoillaan. Hänen mieltään lämmittää, että hänen työnsä on koettu hyväksi niin, että Ilmarinen on laajentanut toimintatavan myös muualle maahan. Asiakkaat ovat tyytyväisiä siihen, että meillä on paikallinen palvelu. Käytännössä tehtävämme on hoitaa suhteita suurimpiin asiakkaisiin ja hankkia uusia asiakkaita. Yhteyksiä hoidetaan yhdessä kumppaniorganisaation kanssa. Jos- Ilmarinen 3/

12 kus aloite asiakkaan suuntaan tulee vahinkovakuutusyhtiöstä, jolloin menemme Ilmarisen edustajana mukaan tai sitten toisinpäin. Toivottavasti kontakteja tulee jatkossa myös uuden kumppanin, osuuspankin kautta, Laitinen kertoo. Kun teemme yhteistyötä kumppaniorganisaation kanssa, meidän ei tarvitse hallita vahinkovakuutusasioita. Toisaalta taas työeläkevakuutukseen perehtyneen Ilmarisen edustajan osaaminen työeläkeasioissa on syvempää kuin vahinkovakuutusyhtiön yritysmyyjän, Laitinen miettii. Jari Laineen mukaan asiakaspäällikön tehtävänä on toimia yrityksiin päin Ilmarisen yhdyshenkilönä ja varmistaa, että asiakas saa Ilmarisesta kaikki tarvitsemansa palvelut. Ilmarinen on melko suuri organisaatio ja palvelut ovat monipuoliset. Kaikki asiakkaat eivät ehkä tiedä, mitä muita pal- Ilmarisen asiakasyhteydet Suurasiakasyhteydet Suurasiakasjohtaja Jani Mikkola veluja Ilmarinen voi vakuutuspalvelujen lisäksi tarjota. Esimerkiksi työhyvinvointiin ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyvät palvelut ovat tärkeitä. Myös rahoituksen rooli on merkittävä, Laine sanoo. Matti Laitinen kertoo käyvänsä läpi työeläkevakuutuksen vuositarkastuksessa ajankohdasta riippuen esimerkiksi ennakkovuosilaskelmaa tai kuluvan vuoden tilannetta. Keskustelua voi tulla myös eläketapauksista ja niiden aiheuttamista kustannuksista. Asiakkaat ottavat häneen yhteyttä myös esimerkiksi silloin, kun kyse on palkkasumman ja ennakkomaksun muutoksista tai eläkepäätökseen liittyvästä asiasta. Tavalliset työeläkevakuutukseen liittyvät kysymykset hoidetaan useimmiten nimetyn asiakaspalvelijan kanssa ja moni asiakas hoitaa vakuutukseen liittyvät asiat ja muutokset verkkopalvelun kautta, Laitinen kertoo. Ulkomaantyön palvelut Kehittämispäällikkö Riitta Räsänen-Rugemalira Ilmarisen verkkopalvelut täyttävät kymmenen vuotta syksyllä ASIAKASPÄÄLLIKÖT Alueelliset yritykset Jari Laine, Turku, Varsinais-Suomi ja Satakunta Matti Laitinen, Kuopio, Itä-ja Keski-Suomi Ari Määttä, Oulu, Pohjois-Suomi Esko Piirainen, Tampere, Pirkanmaa ja Pohjanmaa Jorma Hokkanen, Lahti, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Savo, ja Etelä-Karjala Uudenmaan keskisuuret yritykset Kaija Eklund Minnami Hatakka Jukka Welling Suuret yritykset Myyntijohtaja Pekka Harjanne Juha Heikkilä Jorma Hämäläinen Sami Saarno Meklariyhteydet Mika Paananen Pk-yritykset ja yrittäjät Pk-yritysten ja yrittäjien asiakasyhteyksiä hoitavat yhteistyökumppanit Pohjola, A-Vakuutus, Pohjantähti, meklarit ja osuuspankit. Markkinointijohtaja Ari Jaatinen MARKKINOINTIPÄÄLLIKÖT Palvelukanavan markkinoinnin ja myynnin alueellinen tuki Päivi Ylänen, Osuuspankit ja Pohjola: eteläinen ja kaakkoinen alue Heikki Isotupa, Osuuspankit ja Pohjola: itäinen ja pohjoinen alue Mikko Männikkö, Osuuspankit ja Pohjola: läntinen ja keskinen alue + järjestöt ja liitot Jouni Saarinen, Osuuspankit ja A-Vakuutus: koko maa Soili Flygar, Pohjantähti: koko maa Tervetuloa tutustumaan alan kattavimpiin verkkopalveluihin osoitteessa: 12 3/2006 Ilmarinen

13 KOLUMNI Salaisuuksia Taiteilija Nicola Atkinson-Griffith esitteli vuonna 1996 aivan uudenlaisen taiteellisen teoksen, Maailman salaisuudet. Taiteilija pyysi ihmisiä lähettämään itselleen kirjekuoria, joihin oli suljettu salaisuus. Salaisuuksia on kolmenlaisia: yksityisiä, henkilökohtaisia ja julkisia. Näin syntyvä teos on osallistuva, abstrakti, jatkuva ajassa eikä tunne paikkaa ihmeellinen teos. Olen pitkään ihmetellyt, mitä tästä pitäisi ajatella? Kun lukee teoksen lyhyen kuvauksen, ensimmäiseksi tulee mieleen kysymys, mitä tarkoitetaan yksityisellä, henkilökohtaisella ja julkisella salaisuudella. Koko taideteoksen vastaanotto saattaa kaatua tähän tylsään kysymykseen. Joku ero näillä salaisuuksilla on. Esimerkiksi pääministeri Ahti Karjalaisen juoppous oli julkinen salaisuus. Omituista, että salaisuus voi olla julkinen, mutta niin se vain on. Salaisuuksien määrittelyllä on tuskin mitään merkitystä. Jokainen voi kirjoittaa aivan mitä tahansa paperille ja panna sen kuoreen. Kuorta ei kuitenkaan koskaan avata, ja jos se avataan vastoin lupauksia silloin on parempi, että kuoressa on jotakin turhaa ja merkityksetöntä. Mutta aivan samoin voi sanoa silloin, kun kuorta ei koskaan avata. Mitä väliä sillä on, mitä suljetussa kuoressa on, ellei viestiä lueta. Siis joka tapauksessa kannattaa kirjoittaa pelkkää roskaa tai ehkä sittenkin salaisuus? Olisi tietysti fantastista, että taiteilijalla olisi hallussaan laaja kokoelma oikeita salaisuuksia ympäri maailman. Ja kokoelma kasvaisi koko ajan. Hänellä olisi kokonainen huone täynnä kirjeitä, joissa kerrotaan monilla eri kielillä eri paikoissa syntyneitä hirveitä salaisuuksia. Hienous on myös Timo Airaksinen professori filosofian tohtori siinä, että nämä ovat aitoja salaisuuksia, sellaisia, jotka eivät koskaan paljastu. Salaisuus on asia, jonka kuuluu pysyä salaisuutena, jota ei haluta antaa ihmisten tietoon, ja tässä niitä on kokonainen huone täynnä, salaisuuksien Sesam, joka ei koskaan aukene. Ajatelkaa miljoonien ihmisten miljoonia salaisuuksia. Jokaisella meillä on omamme ja niitä on paljon, eikä kukaan tiedä niistä. Taiteilija itse sanoo, ettei nippu kirjekuoria ole vielä mikään taideteos. Varsinaista taidetta on ihmisten osallistuminen projektiin, se, että ihmiset ajattelevat salaisia ajatuksia, että ihmiset ottavan kynän käteen ja kirjoittavat mietteensä ylös ja antavat ne taiteilijan säilytettäväksi. He ottavat yhteyttä taitelijaan, osallistuvat suureen projektiin kaikki yhdessä ja luottavat salaisuutensa taiteilijan haltuun. Tuloksena on aivan uusi, merkillinen yhteisö, niiden ihmisten yhteisö, jotka ovat halunneet antaa salaisuutensa taiteilijan haltuun ja jotka kaikki luottavat häneen. Huomatkaa, että kukaan osallistujista ei pysty välttämään salaisuuksia. Jos kirjekuoren kätkemässä paperissa ei lue mitään, sekin on salaisuus. Paperissa piti olla salaisuus, joten se, ettei siinä luekaan mitään, on paras pitää salaisuutena. On noloa, jos kuori avataan, eikä sisällä olekaan mitään. Mutta luotetaan siihen, ettei kuorta avata. Tilanne on outo. Silti ihmiset osallistuvat innolla taiteilijan projektiin. Ja tässä on koko jutun juoni. Miksi he näkevät vaivan ja osallistuvat? Ihmiset haluavat olla mukana asioissa, toimia yhdessä ja kokea yhteisyyttä. Ihmiset eivät osallistu vain hyödyn ja oman edun vuoksi. Ihmiset osallistuvat arvokkaisiin projekteihin, auttavat toisiaan ja huolehtivat toisistaan. Osallistuminen on arvokasta itsessään, ja me haluamme osallistua, koska itse osallistuminen kiinnostaa meitä. Entä ne meistä, jotka ovat yksineläjiä ja erakkoja? Jotkut elävät yksin ja kulkevat omia teitään. He kai eivät osallistu? He osallistuvat suureen erakkoprojektiin, jossa on lukemattomia jäseniä ympäri maailman. He tekevät kaikki sitä samaa, toisistaan tietämättä tai edes välittämättä. Mutta joka tapauksessa he osallistuvat olemalla osallistumatta. Aivan samoin salaisuuksien taideprojektin jäsenet osallistuvat toimitaan, joka jää heille kaikilla salaisuudeksi. Me haluamme toimia yhdessä. Ilmarinen 3/

14 Asiakas kuvassa Bio Karelia on muuttunut vuosien varrella, mutta on edelleen kaukana nykyajan usein hengettömistä teattereista. Tammisaarelaisen elokuvateatterin Bio Karelian aulassa voi aistia vuosikymmenien elokuvanäytösten taian. Täällä on esitetty suomalaisia klassikoita sekä Hollywoodin kulta-ajan elokuvia. Ajan patinoimaa teatterin aulaa eivät häiritse neonvalot ja räksättävät pelikoneet vaan sitä valaisevat pehmeää valoa tuottavat funkkisvalaisimet. Elokuvan taikaa Tammisaaressa Perheyritys Bio Karelia on esittänyt elokuvia jo yli 60 vuotta TEKSTI: SAMI KELHÄ KUVAT: ESKO TUOMISTO Teatterin aulassa tapaamani sisarukset Helvi ja Erik Stolze tuntuvat olevan kuin kotonaan. Ja tavallaan Helvi ja Erik myös teatterin kodikseen tuntevat. Bio Karelia on pysynyt Stolzen perheen piirissä 65 vuotta. Helvi, 83 vuotta, on elokuvateatteria pyörittävän osakeyhtiön toimitusjohtaja, ja Erik, 81 vuotta, kuuluu sen hallitukseen. Erikin ja Helvin perhe joutui vuoden 1939 lopussa lähtemään Käkisalmesta sodan tieltä evakkoon. Perheen isä Ernst oli jo Käkisalmessa ollut mukana elokuvateatteritoiminnassa, ja oli luonnollista, että samalle alalle etsiydyttiin myös evakkoretken jälkeen. Lehdessä oli ilmoitus Tammisaaressa myynnissä olevasta elokuvateatterista, ja Ernst kiinnostui tästä välittömästi. Teatteria kauppaava myyjä kertoi, että samassa kaupassa olisi tarjolla itse elokuvateatterin lisäksi koko laaja kiinteistö. Kaupat tuli tehtyä. Tässä samassa rakennuksessa olemme toimineet vuodesta 1940 lähtien. Kiinteistöä on toki laajennettu ja siihen on tehty muutoksia aikojen saatossa, Erik kertoo. Elokuvateatterin nimi oli vielä silloin Forum, mutta se muutettiin pian Bio Kareliaksi karjalaisten juuriemme kunniaksi, Helvi sanoo. Koko Stolzen perhe on ollut mukana elokuvateatterin toiminnassa. Kävimme Helvin kanssa suomenkielistä koulua Helsingissä. Minä jouduin sitten 17-vuotiaana mukaan sotaan. Jatkosodan jälkeen pääsin Teknilliseen korkea- 14 3/2006 Ilmarinen

15 kouluun. Sieltä valmistuttuani tein uran tekstiilialalla eri tehtaissa, kuten Finlaysonilla ja Porin Puuvilla Oy:ssä. Perheen elokuvateatteriin on minulla kuitenkin aina yhteys säilynyt, Erik kertoo ja jatkaa: Elokuvat ovat olleet minulle aina hyvin tärkeitä: opiskeluaikanakin kävin yhden vuoden aikana 154 kertaa elokuvissa! Erik on ehtinyt olla eläkkeellä jo hyvän aikaa. Eläkkeelle jäin vuonna 1985 ja nykyään asun Valkeakoskella, mistä käsin käyn täällä Helviä tapaamassa ja vähän auttelemassa sekä tietenkin elokuvissa, kunhan vaan puutarhanhoidoltani ehdin. Myös Helvillä oli suunnitelmia opiskelujen suhteen. Minä harkitsin hammaslääkäriksi opiskelemista. Onneksi en kuitenkaan lähtenyt sille alalle, koska kyllä tämä työ elokuvateatterissa on varmasti hampaiden tutkimisen voittanut. Eihän tällä rikastumaan pääse, mutta ei raha kaikkea merkitse, Helvi miettii. Ajat muuttuvat Isän ja äidin kuolemien jälkeen on elokuvateatterin pyörittämisestä vastannut Helvi. Minä olen elokuvateatteria pyörittävän osakeyhtiön toimitusjohtaja, ja nykyään isoin vastuu teatterista on minulla. Myyn lippuja, siivoan, tilaan elokuvia ja teen kaikenlaista muutakin teatterin pyörittämiseen liittyvää. Kaksi palkattua työntekijää näyttävät konehuoneessa elokuvia vuoro- Ilmarinen 3/

16 iltoina, ja teatterin talousasioissa ovat auttaneet Erikin lapset, Helvi sanoo. Elokuvateatteri on muuttunut vuosien varrella vaikka onkin edelleen kaukana nykyajan usein kovin hengettömistä teattereista. Olemme siirtäneet valkokangasta paremmalle paikalle ja poistaneet aitiot turhina. Aition tuolit palvelevat asiakkaita nyt paremmin aulassa. Teatterin salissa on nyt 16 riviä ja yhdellä rivillä on 14 paikkaa, eli yhteensä meille mahtuu 224 katsojaa, Helvi sanoo. Suurin muutos on kuitenkin tapahtunut teknisellä puolella. Erik kertoo tekniikan muutoksesta samalla, kun esittelee teatterin nostalgisen hämyistä konehuonetta. Filmien laatu on parantunut. Enää ne eivät ole yhtä paloherkkiä kuin ennen. Filmit esitetään kuitenkin vielä perinteisiltä keloilta, sillä digitaalitekniikka on saapunut vasta äänentoistoon. Äänentoistolaitteistossa käytämme nykyään Dolby Digital tekniikkaa. Elokuvat näyttävät teatterissa paremmilta kuin televisiossa, sanovat Erik ja Helvi Stolze. Näköradio paha kilpailija Bio Karelian kävijämäärät ovat vuosien varrella vähentyneet. Uskoisin, että suurin syy elokuvien katsojamäärän laskemiseen on ollut näköradion eli television yleistyminen, Erik arvelee ja toteaa: Ihmisten on helppo jäädä omalle kotisohvalleen katselemaan elokuvia ja kynnys elokuvateatteriin lähtemiseen on noussut selvästi. Televisio ei ole kuitenkaan vakuuttanut Helviä. Kyllä elokuvat ovat elokuvissa paremman näköisiä. Minä en edes nykyään omista televisiota! Erik on samoilla linjoilla siskonsa kanssa. Elokuva antaa elämyksiä, joita ei muualta saa. Sellaiset elokuvat kuin esimerkiksi Rukajärven tie kertovat meidän historiaamme liittyvistä tapahtumista kiinnostavasti, Erik miettii. Mutta nyt on pakko kysyä Helviltä se kuuluisa tuhannen taalan kysymys: mikä ihme saa ihmisen jatkamaan vielä työntekoa 83 vuoden kunnioitettavassa iässä? Elokuvateatterissa tapaa niin ystävällisiä ja mielenkiintoisia ihmisiä! Olen kuullut myös puhuttavan, että vanhukset potevat masennusta. Minä suosittelen kaikille masennusta poteville vanhuksille elokuvateatterin pyörittämistä, sillä tässä ei aika käy pitkäksi eikä tosiaan ehdi masennus iskemään. Vanha Tuntematon menestynein Elokuvateatterin kaikkien aikojen menestys on Edvin Laineen alkuperäinen Tuntematon sotilas (1955), joka keräsi noin katsojaa. Tuntemattoman sotilaan mainosjulisteet löytyvät vieläkin Karelian varastosta. Toinen Helville ja Erikille mieleen jäänyt hyvin mennyt elokuva on ruotsalainen Swing it magistern (1940). Täällä Tammisaaressa ovat ruotsinkieliset elokuvat menestyneet aina hienosti, koska valtaosa asukkaista on ruotsinkielisiä, Helvi sanoo. Kuluneen kesän isoin elokuvahitti menestyi Bio Kareliassakin. Tänä kesänä Pirates of the Caribbean -elokuvasarjan toinen osa oli erittäin suosittu. Ja aiemmin Åke Lindmanin Framom främsta linjen (2004) meni meillä hyvin. Esitimme tuota jatkosodasta kertovaa elokuvaa myös muutamassa täydessä näytöksessä sotaveteraaneille, Erik sanoo. Elokuvien saaminen Bio Kareliaan esitettäväksi ei vain aina ole kovin yksinkertaista. Minä en jaksa oikein käydä Helsingissä elokuvia katsomassa ja niitä meille pyytelemässä. Soittelen sitten puhelimella ja kysyn, olisiko meille saatavissa joitain filmejä, Helvi sanoo. Tauno Palo suosikki Helvi ja Erik eivät suostu nimeämään suosikkielokuviaan pyynnöistä huolimatta. Voi, kun niitä on niin monta! Monet hienot elokuvat liittyivät niin olennaisesti tiettyyn aikakauteen ja historiaan. Suuren osan elokuvista on jo ehtinyt unohtamaankin, Helvi nauraa. Suosikkinäyttelijöitä muistellessa muutama nimi sen sijaan tulee heti mieleen. Tauno Palo oli loistava näyttelijä! Aikoinaan myös ruotsalainen näyttelijä ja koomikko Edvard Persson oli Tammisaaressa tavattoman suosittu. Perssonille kerättiin täällä mm. syntymäpäivän kunniaksi onnitteluadressi, johon hän kortilla vastasikin, Erik muistelee. Helvillä riittää lämpimänä syyskesäisenä iltapäivänä vielä töitä: ensi-iltaan tulevan Valkoinen kreivi -elokuvan julisteita pitäisi viedä kaupungille. Erik-veli huolehtii hiukan isosisko Helvin jaksamisesta, sillä onhan Helvillä työsarkaa takana jo pian muutaman keskivertoihmisen uran verran. Minun mielestäni Erik on maailman paras veli, aina minua tukemassa ja auttamassa, sanoo Helvi hymyillen. Yksityinen perheyritys Bio Karelia on piristävä poikkeus Suomen elokuvateatterimaailmassa. Toivottavasti vielä monen vuoden ajan. 16 3/2006 Ilmarinen

17 Verkkopalvelut Yrittäjät Vakuutuspalveluun pankkitunnuksilla Ilmarisen Vakuutuspalvelu verkossa on jälleen täydentynyt uusilla toiminnoilla. Keskeisin uudistus on verkkopankkitunnistautumisen käyttöönotto. Yrittäjät voivat nyt kirjautua palveluun omilla verkkopankkitunnuksillaan, jolloin he pääsevät saman tien hoitamaan YEL-vakuutusasioitaan. Palveluun voi kirjautua Osuuspankin, Nordean, Sammon, säästöpankkien, paikallisosuuspankkien, Handelsbankenin ja Ålandsbankenin verkkopankkitunnuksilla. Jos yrittäjällä on Ilmarisessa myös TEL-vakuutus, hän tarvitsee sen hoitoon verkkopalvelusopimuksen, jonka voi solmia puhelimitse numerossa Haluamme tarjota mahdollisimman joustavaa vakuutuksen hoitoa, joten olemme lisänneet Vakuutuspalveluun maksusopimuspalvelun. Palvelussa voi tehdä vakuutusmaksuihin lyhytaikaisen maksusopimuksen helpottamaan laskujen maksua. Sopimuksen voi tehdä samoin kriteerein kuin aikaisemmin puhelimitse asioitaessa. Lisää tulostettavia todistuksia verkosta Yrittäjät voivat tulostaa palvelusta vakuutusmaksutodistuksen eli ns. urakkatodistuksen lisäksi nyt myös vakuutuksen voimassaolotodistuksen (esimerkiksi Kelaa ja verottajaa varten), työtulotodistuksen sekä maksettujen vakuutusmaksujen erittelyn. Todistukset ovat tulostettavissa PDFmuodossa. Yrittäjien palvelut pähkinänkuoressa sisäänkirjautuminen verkkopankkitunnuksilla tulostettavia todistuksia: vakuutusmaksutodistus eli urakkatodistus voimassaolotodistus työtulotodistus esim. KELAa varten maksettujen vakuutusmaksujen erittely esim. verottajalle. maksujen maksaminen työtulon muutoshakemus työtulolaskuri tulevan vanhuuseläkkeen arvioimiseksi tilapäinen maksujousto ylös- tai alaspäin ja sen vaikutusten arviointi Vakuutuspalvelun käyttöönottoon liittyvissä kysymyksissä neuvoo asiakaspalvelumme numerossa Laske arvio eläkkeestäsi Ilmarisen palvelussa Keskimääräinen eläke on euroa kuussa tiedätkö paljonko se sinulla voisi olla? Ilmarisen uudistunut eläkelaskuri auttaa oman tulevan eläkkeen arvioinnissa. Laskurin avulla voit katsoa työssä jatkamisen vaikutuksia tulevan vanhuuseläkkeesi määrään aiempaa kattavammin. Jos sinulla on rinnakkaisia työsuhteita, on myös ne huomioitu laskurissa. Eläkelaskurin uusilla ominaisuuksilla on pyritty paremmin vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin, kertoo verkossa tarjottavasta eläkepalvelusta vastaava kehittämispäällikkö Nina Nissilä. Lakisääteinen eläketurva on vain osa taloudellista turvaa. Uudistunut eläkelaskuri tukee aiempaa paremmin mahdollisuutta tehdä omia valintoja tulevaisuuden suhteen. Ilmarinen tarjoaa ajantasaista ja luotettavaa tietoa lakisääteisen eläkkeen määrästä oman tulevaisuuden suunnittelua varten. Eläkelaskuri havainnollistaa hyvin sen, miten työssä jatkaminen kartuttaa eläkettä. Laskurin avulla voi muun muassa katsoa, miten 4,5 prosentin superkarttuma nostaa 63 ikävuoden jälkeen eläkkeen määrää jo huomattavasti, Nissilä muistuttaa. Eläkelaskurin löydät verkkosivuiltamme Eläkepalvelusta. Eläkepalvelu ja laskuri ovat käytettävissäsi juuri silloin, kun se sinulle parhaiten sopii ja saat tuloksen heti. Vaikka keskellä yötä! Palvelussamme voit edelleen tarkistaa myös ansiotyöluettelosi ja jos jo saat Ilmarisesta eläkettä, voit päivittää omia yhteystietojasi tai tulostaa todistuksen eläkkeesi määrästä. Tervetuloa tutustumaan eläkelaskuriimme ja muihin verkkopalveluihimme osoitteessa Ilmarinen 3/

18 Yrittäjälle Vakuutuspalvelu kiireisen yrittäjän apuna Heidi Kiuru on tutustunut Ilmarisen verkkopalveluun ja pitää sitä hyödyllisenä apuna työssä. Inkoo on noin asukkaan kunta 60 kilometriä länteen Helsingistä. Yksi inkoolaisista on R-kioskia hoitava yrittäjä Heidi Kiuru. Heidillä on kokemusta aloittelevan yrittäjän kiireistä ja hän onkin kiitollinen pienistä tietoteknisistä helpotuksista arkiseen puurtamiseen. TEKSTI JA KUVA: SAMI KELHÄ Heidi Kiurun päätyminen R-kioski-yrittäjäksi ei ollut kovin ennalta suunniteltua. Se oli vähän sattuman kauppaa. Asuimme jo valmiiksi Inkoossa, ja satuin kuulemaan, että paikalliseen R-kioskiin ollaan etsimässä uuttaa kauppiasta. Minulle R-kioski-yrittäjyys sopi hyvin, koska etsin työpaikkaa Inkoosta kodin läheltä ja koulutustaustani on tradenomin koulutus. Omalle yritykselle on myös mielekästä tehdä töitä, Heidi kertoo. Heidi on vielä aika tuore yrittäjä. Yrittämiseen liittyi pieniä alkuhankaluuksia ja runsasta paperisotaa, mutta sain hyvää tukea Rautakirjalta sekä TE-keskukselta. Aloitin kioskiyrittäjän helmikuussa 2005, joten takana on nyt noin puolitoista vuotta ja ensimmäinen tilinpäätöskin on tehty. Täytyy todeta, että ihan hyvin on mennyt. Tuttuja asiakkaita Inkoon kokoisella paikkakunnalla asiakkaat tulevat tutuiksi. Se on yksi tämän työn hyvistä puolista! Inkooseen muuttaessamme emme mieheni kanssa oikein tunteneet ketään täältä. Kioskilla työskennellessä ovat lähes kaikki inkoolaiset tulleet tutuiksi, ja monet asiakkaat tunnen oikein hyvinkin, Heidi sanoo ja jatkaa: Kesällä kioskin asiakaskunta kaksinkertaistuu, kun kesäasukkaat saapuvat. Kesänviettäjät tuovat kivaa vaihtelua, ja myös yrityksen liikevaihto kasvaa. Pidän kioskia pidempään auki kesällä kuin talviaikaan. Inkoossa ruotsin kielen osaaminen on tärkeää. Yli puolet inkoolaisista on ruotsinkielisiä äidinkieleltään. Ilman ruotsin kielen taitoa olisi vaikea palvella asiakkaita hyvin. Onneksi minä osaan ruotsia ihan hyvin oman perhetaustani ansiosta, Heidi kertoo. Kesälomaa yrittäjä ei ehdi juurikaan pitää. Lomat pidetään silloin, kun muut ovat töissä! Pyrin pitämään lomani vuoden hiljaisimpiin aikoihin. 18 3/2006 Ilmarinen

19 Yrittäjän osa-aikaeläkkeen pohjana usean vuoden työtulot Heidillä on keskimäärin kaksi työntekijää töissä kioskilla. Nyt on juuri vaihdostilanne menossa, eli koulutan uutta työntekijää poislähtevän tilalle. Osa-aikaisia työntekijöitä on suhteellisen vaikea löytää täällä Inkoossa, Heidi harmittelee. Kätevä Vakuutuspalvelu Heidi Kiuru on tutustunut Ilmarisen Vakuutuspalveluun ja pitää sitä hyödyllisenä apuna kiireiselle yrittäjälle. Yrittäjänä aikani on todella kortilla. Itse olen töissä kioskilla noin 50 tuntia viikossa. Työpaikalla aikani menee kioskin normaaliin pyörittämiseen ja asiakaspalveluun. Vapaa-ajallani voin hoitaa vakuutusasioita verkossa juuri siihen aikaan kuin minulle sopii eli Vapaa-ajallani voin hoitaa vakuutusasioita verkossa juuri silloin, kun minulle sopii. tuossa yhdeksän jälkeen iltaisin. Minulle hyödyllisiä toimintoja ovat etenkin mahdollisuus lähettää Vakuutuspalvelun kautta verkossa vuosi-ilmoituksia ja yrittäjänä arvioida YEL-työtulon muutoksen vaikutuksia vakuutusmaksuun ja tulevaan eläkkeeseen. Vuonna 2007 voimaan tuleva työntekijän eläkelaki (TyEL) mahdollistaa myös lyhyiden työsuhteiden eli entisen TaELin piiriin kuuluvien vakuutuksien hoitamisen Ilmarisessa. Miten järkevänä koet työnantajana vakuutusten keskittämisen yhteen yhtiöön? Kyllähän keskittäminen helpottaa suuresti asioiden hoitoa. Keskitän mitä luultavimmin omat vakuutukseni jatkossa Ilmariseen, jossa voin hoitaa niitä joustavasti. Osa-aikaeläkettä voi saada 58 vuotta täyttänyt yrittäjä, joka vähentää työpanoksensa puoleen aikaisemmasta. Yrittäjä voi myös lopettaa kokonaan yrittäjätoiminnan ja siirtyä osa-aikatyöhön toisen palvelukseen. Osa-aikaeläke korvaa osittain osa-aikatyön vuoksi pienentyviä ansioita. Yrittäjä voi siirtyä osa-aikaeläkkeelle 58 vuoden iän täyttämisen jälkeen ja viimeistään 67-vuotiaana. Vuonna 1946 ja sitä ennen syntyneillä yläikäraja on 64 vuotta. Vuoden 2007 alusta lähtien osa-aikaeläkettä ei enää myönnetä takautuvasti, joten sitä pitää hakea viimeistään eläkkeen saantiehtojen täyttymiskuukauden aikana. Osa-aikaeläkkeelle siirtyvältä yrittäjältä edellytetään pitkää työrupeamaa. Hänellä pitää olla työeläkkeeseen oikeuttavaa työskentelyä vähintään 5 vuotta viimeisen 15 vuoden aikana. Lisäksi yrittäjän on pitänyt olla ennen eläkkeen alkamista kokoaikatyössä vähintään 12 kuukautta viimeisen 18 kuukauden aikana. Vuoden 2007 alusta lähtien yrittäjän lyhytaikainen sairastuminen ennen osa-aikaeläkkeen alkamista ei enää estä hänen siirtymistään osa-aikaeläkkeelle. Puolentoista vuoden eli 18 kuukauden määräaikaa pidennetään enintään 6 kuukaudella, jos yrittäjä on saanut tänä aikana sairauspäivärahaa tai vastaavaa tapaturma- tai liikennevakuutusetuutta. Yrittäjätoimintaa pidetään kokoaikaisena, jos vahvistettu työtulo on edellä kerrotun 12 kuukauden aikana vähintään ,84 euroa vuodessa (vuoden 2006 tasossa). Jos työtulo on pienempi, osa-aikaeläkettä ei voi saada. Yrittäjän pitää osa-aikaeläkkeelle siirtyessään vähentää työntekoaan ja työtulonsa puoleen. Työtulo, josta osa-aikaeläkkeen aikainen työtulo lasketaan, määräytyy viimeisen yhdenjaksoisen yrittäjätoiminnan työtulojen perusteella. Mukaan otetaan eläkkeen alkamisvuoden työtulon lisäksi tietyt, aikaisempien vuosien työtulot. Puolitettavan työtulon pitää olla vähintään ,84 euroa vuodessa, jotta osa-aikaeläkkeen aikainen työtulo on vuoden 2006 tasossa vähintään 5 850,92 euroa vuodessa. Jos yrittäjä on tehnyt ennen osa-aikaeläkettä muuta ansiotyötä yrittäjätoiminnan rinnalla tai jos hän on toiminut lyhyen ajan yrittäjänä, hänen on hyvä ottaa yhteyttä Ilmariseen ennen osa-aikaeläkkeen hakemista. Osa-aikaeläkkeen määrä on puolet kokoaikatyössä vakiintuneen työtulon ja osa-aikatyön työtulon erotuksesta. Osa-aikaeläkkeellä karttuu uutta eläkettä sekä osa-aikatyön työtulosta että ansion alenemasta. Yrittäjä maksaa YEL-vakuutusmaksua osa-aikatyön työtulosta. Maksu on 21,9 prosenttia työtulosta vuonna Selvitys osa-aikatyöhön siirtymisestä Osa-aikaeläkkeelle siirtyvän yrittäjän pitää selvittää, miten hän vähentää yrittäjätoimintaansa tai lopettaa sen kokonaan. Yrittäjätoiminnan lopettamisesta tarvitaan yleensä kauppa- tai lahjakirja tai vuokrasopimus. Työskentelyn vähentämistä osoittaa esimerkiksi liikevaihdon supistuminen tai työntekijän palkkaaminen yrittäjän tilalle. Jos yrittäjän olosuhteet muuttuvat osa-aikaeläkkeellä ollessa, esimerkiksi osa-aikatyö päättyy tai yrittäjä palaa kokoaikatyöhön, osa-aikaeläke lakkaa. Neuvoa kannattaa kysyä Eläkeasioissa Ilmarisen yrittäjäasiakkaita neuvoo eläkepalvelu, puh , sähköposti Lisätietoja ja hakemuslomakkeen saa Ilmarisen internet-sivuilta. Sieltä voi myös tilata ennakkolaskelman osa-aikaeläkkeestä. Reetta Wiik Eläkeosasto Ilmarinen 3/

20 Info Työntekijän eläkemaksu kaikesta eläkettä kartuttavasta ansiosta 2007 Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan eläketurvan kustantavat työnantaja ja työntekijä yhdessä. Työnantaja pidättää alkaen palkanmaksun yhteydessä työntekijän eläkemaksun aina, kun ansio vakuutetaan. Työntekijän eläkemaksu pidätetään myös vapaaehtoisesti vakuutettavista luottamustoimen palkkioista ja ulkomailla työskentelevän vapaaehtoisesti vakuutetun työntekijän TyEL-ansiosta. TyEL-vakuuttamisen alaraja ja työntekijän eläkemaksu TyEL-vakuuttamisen piiriin tulee lähes kaikki yksityisen työnantajan palveluksessa tehty työ. Eläketurvaa ei kuitenkaan tarvitse järjestää kalenterikuukauden ansiosta, jos se jää alle 44,53 euroa (2006 tasossa). Myös vapaaehtoisesti vakuutetusta pienestä ansiosta pidätetään työntekijän eläkemaksu. Jos ansiota ei vakuuteta, ei työntekijän maksuakaan saa pidättää. Jos työnantaja erehdyksessä vakuuttaa alle rajamäärän jääneitä ansioita, hän voi anoa maksun palauttamista. Maksupalautusta saaneen työnantajan on tällöin palautettava työntekijälle hänen palkastaan pidätetty maksuosuus. Muita työntekijän eläkemaksuun liittyviä muutoksia Jos työnantaja pidättää aiheettomasti eläkemaksun esimerkiksi kulukorvauksesta, joka ei ole TyEL:n mukaista ansiota, aiheeton maksu on palautettava työntekijän vaatimuksesta. Jos työnantaja ei palauta maksua, työntekijä voi tehdä asiasta ns. perustevalituksen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle. Jos työnantaja esimerkiksi palkanmaksuohjelmassa olevan virheen vuoksi on jättänyt työntekijän eläkemaksun pidättämättä, jälkikäteen pidättäminen ei ole ollut mahdollista. TyEL:n mukaan takautuva pidättäminen on mahdollista, mutta aika on rajattu kahteen seuraavaan palkanmaksuun. Työntekijän tulo voi joinakin kuukausina muodostua pelkästään luontoisedusta tai hänelle ei muuten makseta vakuutusmaksun pidättämiseen riittävää rahapalkkaa. Tällaisessa tilanteessa työnantaja voi pidättää maksun vuoden kuluessa seuraavien palkanmaksujen yhteydessä. Marja-Leena Kolu Asiakasyhteyslinja Vuoden 2007 maksuluokat jo asiakkaiden tiedossa Suurten yritysten TEL-työkyvyttömyysmaksun laskenta muuttui alkaen. Työkyvyttömyysmaksu määräytyy etukäteen tariffimaksuna, joka perustuu yrityksen omaan työkyvyttömyysriskiin. Kukin yritys kuuluu työkyvyttömyysriskinsä mukaiseen maksuluokkaan. Maksuluokkia on yksitoista. Mitä suurempi on yrityksen työkyvyttömyysriski, sitä korkeampi on sen maksuluokka ja työkyvyttömyysmaksu. Ilmarinen on elo-syyskuun vaihteessa ilmoittanut pitkäaikaisille asiakkailleen vuoden 2007 maksuluokat. Jos vakuutus on siirtynyt Ilmariseen viiden vuoden sisällä, voidaan maksuluokat laskea vasta sitten, kun edellisestä eläkeyhtiöstä saadaan tarvittavat tiedot. Vuoden 2007 maksuluokka perustuu vuosina 2004 ja 2005 yrityksen työntekijöille myönnettyihin pysyviin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Joulukuussa lähetettävä vuoden 2007 TyEL-ennakkomaksulaskelma perustuu tähän uuteen maksuluokkaan. Myös vuoden 2008 maksuluokasta saa arvion Ilmarinen on kehittänyt maksuluokan arviointipalvelun, jonka avulla tulevat maksuluokat voidaan arvioida hyvissä ajoin ennen niiden lopullista laskentaa. Jo nyt voidaan alkaa arvioida vuoden 2008 maksuluokkaa. Tässä vaiheessa arvio perustuu tähän mennessä myönnettyihin vuoden 2006 eläkkeisiin ja loppuvuoden eläkemenoa ennustetaan alkuvuoden perusteella. Arvio tarkentuu koko ajan mitä pidemmälle mennään ja saadaan tieto kaikista vuonna 2006 myönnetyistä maksuluokkaeläkkeistä. Myös laskentaan vaikuttavat kertoimet ovat vielä pitkään ensi vuoden puolelle arvioita. Maksuluokka-arvioita voi pyytää Ilmarisesta yritykselle nimetyltä asiakaspalvelijalta tai asiakaspäälliköltä. Arviolaskelmat ovat maksuttomia. Maksuluokka näkyy myös Vakuutuspalvelussa vuoden 2006 ennakkovuosilaskelmissa sekä varsinaisissa vuosilaskelmissa. Palkkasumma määrittelee yrityksen koon työeläkemaksun laskennassa Uuden työntekijän eläkelain, TyEL:n, tultua voimaan vuonna 2007 maksun laskentaan vaikuttava yrityksen koko määritellään eri tavalla kuin TEL:n aikana. Suurimpien yritysten työkyvyttömyys- ja työttömyysmaksu perustuvat niiden omiin eläketapauksiin. Mitä suurempi yritys on kyseessä, sitä suurempi merkitys yrityksen omilla eläketapauksilla on. Suurimmilla yrityksillä koko työkyvyttömyysmaksu määräytyy täysin sen maksuluokan mukaan, mihin yritys kyseisenä vuonna sijoittuu. Pienemmillä yrityksillä vain osa työkyvyttömyysmaksusta määräytyy oman maksuluokan mukaan ja loppu määräytyy perusluokan mukaan. Vastaavasti työttömyyseläkemaksun omavastuu on sitä suurempi mitä suurempi yritys on. Vuoden 2006 loppuun saakka yrityksen koko määritellään työntekijäluvun perusteella. TyEL:n tullessa voimaan yrityksen koko määritellään sen kokonaispalkkasumman perusteella. Vuoden 2007 maksun laskennassa yrityksen koon määrittävänä palkkasummana käytetään vuoden 2005 kokonaispalkkasummaa. Jos yrityksellä on vakuutuksia eri eläkeyhtiöissä, palkkasummaperusteena käytetään yhteenlaskettua summaa. Myös Eterassa vakuutettujen LEL:n ja TaEL:n piiriin kuuluvien vuoden 2005 palkkasummat otetaan mukaan. 20 3/2006 Ilmarinen

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO OSAVUOSIKATSAUKSESTA Tuotto 2,4 % Parhaiten tuottivat pääomasijoitukset 15,6 % Vakavaraisuus 27,2 % TyEL-palkkasumma 1 612,3 milj. YEL-työtulo

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 1.1.-30.6.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi reilulla 8 %:lla viime vuoteen verrattuna Sijoitukset tuottivat 3,3 % Listatut osakkeet 24,3 % Kiinteistösijoitukset

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO OSAVUOSIKATSAUKSESTA Tuotto 0,9% Parhaiten tuottivat korkosijoitukset 2,4 % Vakavaraisuus 26,8% TyEL-palkkasumma 1 677,0 milj. YELtyötulo 251,9

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2012 2011 % Makuutusmaksutulo, milj. 458,2 423,6 8,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 402,8 370,5 8,7

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 2011

Eteran osavuosiraportti 2011 Eteran osavuosiraportti 2011 Tiivistelmä tunnusluvuista 1.1. 30.6.2011 1.1. 30.6.2010 1.1. 31.12.2010 Vakuutusmaksutulot, milj. 276 249 570 Sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin, milj. Sijoitustoiminnan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 28.2.2007 eq Pankki SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti SanomaWSOY:n strategian painopisteet Liite 1: Median trendejä Hannu

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 1 Avainlukuja 2012 2011 2010 2009 2008 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 1 088,9 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 243,7 1 122,4 1

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Elolle vahva alkuvuosi 1.1. 30.6.2015 Sijoitustoiminnan kokonaistuotto oli 4,9 %. Sijoitusten markkina-arvo kasvoi 21 miljardiin euroon.

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 1 Avainlukuja 2013 2012 2011 2010 2009 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 326,3 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 311,9 1 243,7 1

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2010

Eläke-Fennian tilinpäätös 2010 Eläke-Fennian tilinpäätös 2010 Avainluvut 2010 2009 2008 2007 2006 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 126,2 1 096,3 1 088,9 968,1 889,3 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 031,6 979,5 889,7 780,8

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Keskeiset tunnusluvut 31.12.2015 31.12.2014 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 157,1 3 022,9 Eläkkeensaajille maksetut eläkkeet ja korvaukset, milj. e 2 857,6

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1 6/2006. Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 3.8.2006

Osavuosikatsaus 1 6/2006. Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 3.8.2006 Osavuosikatsaus 1 6/2006 Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen Mediamainonnan kehitys Ennusteet 2006 2008 2 2006 CAGR milj. USD 06 08, % SUOMI Sanomalehdet 823 1,6 Aikakauslehdet 246 1,2 Televisio 303 1,6 Internet

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 30.6.2007 Eläke-Fennian avainlukuja 1.1.-30.6.2007 1.1.-30.6.2006 1.1.-31.12.2006 Vakuutusmaksutulo, milj. e 474,1 444,2 889,3 Maksetut eläkkeet, milj. e 334,1 312,3 631,3 Sijoitusnettotuotot

Lisätiedot

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 Tilintarkastamaton 28.2.2013 Kokonaistulos oli 464,1 miljoonaa euroa (- 521,2 milj. e) Siirto

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2 miljardia euroa Vakavaraisuuspääoma: 7,9 miljardia euroa Vakavaraisuusaste:

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Vakuutusliike Ajattelemme eteenpäin Vakuutusliike avainluvut 1-9/2011 1-9/2010 2010 Vakuutusmaksutulo, milj. 315,2 280,3 380,4 TyEL-palkkasumma, milj. 1 528,9

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

201X 201X-1 201X-2 201X-3 201X-4

201X 201X-1 201X-2 201X-3 201X-4 Liite 1.1 Tiivistelmä tunnusluvuista Vakuutusmaksutulo, Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, 1) Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle, % Liikevaihto,

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Sanoma 1 3/2009. Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 8.5.2009

Sanoma 1 3/2009. Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 8.5.2009 Sanoma 1 3/29 Toimitusjohtaja 8.5.29 Vahvat markkina-asemat auttavat taantumassa Fokuksessa tehokkuuden parantaminen ja kustannussäästöt kaikissa liiketoimintaryhmissä Aktiivinen tuotevalikoiman kehittäminen

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 TIEDOTE 1(5) 27.11.2006 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 Konserni Aina Group konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 69.865.140 euroa (vuonna 2005

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2012 Lehdistötilaisuus 17.10.2012 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUUSTA 2012 Sijoitustuotto 5,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 21.10.2016 AJANKOHTAISTA ILMARISESSA Asiakashankinta sujunut alkuvuonna suunnitellusti, toimintakulut pysyneet kurissa Eläkepäätöksiä 13% enemmän kuin vuosi sitten Uusi eläkekäsittelyjärjestelmä

Lisätiedot

Talous- ja palkkahallintopäivä

Talous- ja palkkahallintopäivä Talous- ja palkkahallintopäivä 2016 TyEL-ajankohtaista TyEL-tunnusluvut vuodelle 2017 Tilapäinen työnantaja 25,1 % Sopimustyönantaja 25,1 % Palkkasumma alle tai ei vakinaisia työntekijöitä 8 334 / 6 kk

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku)

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Julkaisuvapaa 28.10.2016 kello 9:00 Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Lounea konsernin liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani viime vuodesta Jimm s verkkokaupan

Lisätiedot

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 1(6) Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 Sijoitustoiminnan tuotto oli 3,6 % Vakavaraisuus turvaavalla tasolla; vakavaraisuusaste 18,6 % vastuuvelasta ja toimintapääoma 2,4-kertainen vakavaraisuusrajaan

Lisätiedot

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen ISBN: 978-952-14-1731-3 ISBN: 978-952-14-1732-0 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

1.1. Opiskelija/koululainen loukkaantuu opiskeluun liittyvässä työharjoittelussa eikä käy töissä opiskeluaikana eli ns. opiskelutapaturmat

1.1. Opiskelija/koululainen loukkaantuu opiskeluun liittyvässä työharjoittelussa eikä käy töissä opiskeluaikana eli ns. opiskelutapaturmat TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 3/2006 Bulevardi 28 PL 275 00121 Helsinki 24.4.2006 Puh. (09) 680 401 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(6) OPISKELIJAN TYÖKYVYN ALENTUMAN MÄÄRITTÄMINEN Tapaturma-asiain

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Suomen suurin säästöpankki lähellä ja läsnä

Suomen suurin säästöpankki lähellä ja läsnä TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TAKANA TULOKSEKAS VUOSI Suomen suurin säästöpankki lähellä ja läsnä Oma Säästöpankin markkina-asema jatkoi vahvistumistaan viime vuonna. Tahtotilamme jatkon suhteen on selkeä,

Lisätiedot

LEHTITALOSTA DIGIAJAN PALVELU- YRITYKSEKSI. Alma Media -esittely osakesäästäjille Helsinki Talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen

LEHTITALOSTA DIGIAJAN PALVELU- YRITYKSEKSI. Alma Media -esittely osakesäästäjille Helsinki Talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen LEHTITALOSTA DIGIAJAN PALVELU- YRITYKSEKSI Alma Media -esittely osakesäästäjille 8.12.2016 Helsinki Talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen 1 Alma Media tänään: kestävää mediaa ja digitaalisia palveluita

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

PLUSMARK PRINTTI TÄNÄÄN JA MITÄ SE MAKSAA?

PLUSMARK PRINTTI TÄNÄÄN JA MITÄ SE MAKSAA? PLUSMARK PRINTTI TÄNÄÄN JA MITÄ SE MAKSAA? HENGÄHDYSTAUKO PRINTTI ON KUOLLUT? Mieti, jos postilaatikostasi tulisi yhtä paljon mainoksia kuin mitä näät päivän aikana sähköisessä muodossa? Et ehkä edes

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Alma Median tulos Q3 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Avainkohdat

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Alma Median tulos Q1 2013 Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Agenda Pääkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Taloudellinen kehitys Strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2016

Varman tilinpäätös 2016 Varman tilinpäätös 2016 15.2.2017 Tasapainoinen ja vahva vuosi 2016 Vakavaraisuuspääoma, 10,2 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, 42,9 mrd. Sijoitusten tuotto 4,7 % Suomalaisen työeläketurva 870 000 Maksutulo,

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-9/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö monipuoliset

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Alma Median tulos Q4 ja 2011

Alma Median tulos Q4 ja 2011 Alma Median tulos Q4 ja 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Sanoman osavuosikatsaus 1-9/2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen Handelsbankenin aamiaistilaisuus

Sanoman osavuosikatsaus 1-9/2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen Handelsbankenin aamiaistilaisuus Sanoman osavuosikatsaus 1-9/28 Toimitusjohtaja Handelsbankenin aamiaistilaisuus 11.11.28 Vahva 3Q8 Liikevaihto ja liikevoitto kehittyivät kolmannella neljänneksellä hyvin Rakenteellisia uudistuksia parantamaan

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2016 Toimitusjohtaja Timo Ritakallio @ritakti 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ Tammi kesäkuu 2016 Suomen talous- ja työllisyyskehitys oli vaatimatonta, mikä heijastui

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1 3/2007. Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 3.5.2007

Osavuosikatsaus 1 3/2007. Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 3.5.2007 Osavuosikatsaus 1 3/27 Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 3.5.27 Avainluvut Avainluvut Milj. euroa 1 3/27 1 3/26 Muutos, % 1 12/26 Liikevaihto 663,7 612,5 8,4 2742,1 Liikevoitto 54, 45,6 18,4 292,5 % liikevaihdosta

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016 - Säästöpankki SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ - OSA YHTEISKUNTAA JO YLI 190 VUOTTA Ensimmäinen Säästöpankki Turkuun 4.1.1823 Perustettiin vähävaraisia varten, opetti säästäväisyyttä

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

201X 201X-1 201X-2 201X-3 201X-4

201X 201X-1 201X-2 201X-3 201X-4 Liite 1.1 Tiivistelmä tunnusluvuista ; B-osasto Vakuutusmaksutulo/ Maksutulo, Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, ¹) Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 58,9 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla 61,3 milj. euroa). Liiketulos oli

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland ZA4881 Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 241 INFORMATION SOCIETY Q1. Luen teille seuraavaksi joukon vapaa-ajanviettotapoja.

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Melan vuosi Asiakkaat. Asiakkaat Toimitusjohtajan katsaus Toiminta Talous Henkilöstö

Melan vuosi Asiakkaat. Asiakkaat Toimitusjohtajan katsaus Toiminta Talous Henkilöstö Mela hoitaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien lakisääteistä eläke- ja tapaturmavakuuttamista sekä vastaa maatalouslomituksen toimivuudesta. Asiakkaat Melalla oli vuoden lopussa 75 919 MYEL-vakuutettua

Lisätiedot

Kuluttajat postikorttien lähettäjinä 2007

Kuluttajat postikorttien lähettäjinä 2007 Kuluttajat postikorttien lähettäjinä Kari Elkelä, Itella BI.. Itella BI --0 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tavoitteet Hankkia tietoa postikorttien lähettämistä edistävän tuotekehityksen, viestinnän

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

Hyvässä myötätuulessa

Hyvässä myötätuulessa Hyvässä myötätuulessa Ainutlaatuinen asiakaskohtaaminen Me tarjoamme asiakkaillemme ainutlaatuisen asiakaskohtaamisen. Se on joustavuutta, ihmisläheisyyttä, välittämistä ja paikallisuutta. Meillä on kasvot.

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin TE-toimiston kuntainfo 11.6.2015, strategiapäällikkö Tuija Ohtonen TE-palveluiden keskeiset

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Toimintaympäristö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot