ilmarinen 60 vuotta elokuvateatteria Media-ala murroksessa Oman eläkkeen voi tarkistaa verkosta Ilmarisen asiakaslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ilmarinen 60 vuotta elokuvateatteria Media-ala murroksessa Oman eläkkeen voi tarkistaa verkosta Ilmarisen asiakaslehti"

Transkriptio

1 ilmarinen Ilmarisen asiakaslehti Media-ala murroksessa Oman eläkkeen voi tarkistaa verkosta 60 vuotta elokuvateatteria

2 KANNEN KUVA : ESKO TUOMISTO Pääkirjoitus Jatkamisen äärellä JULKAISIJA: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Satu Mehtälä TOIMITTAJAT: Sami Kelhä, Raili Oksa, Eila Parkkonen TOIMITUSKUNTA: Pirkko Auvinen, Ari Jaatinen, Anne Koivula, Jani Mikkola, Lise-Lotte Rautio-Murros, Paula Ojala-Ruuth, Ulla Pihlajamäki, Jaakko Tuomikoski, Reetta Wiik KÄYNTIOSOITE: Porkkalankatu 1, Helsinki POSTIOSOITE: Ilmarinen Puh faksi INTERNET: SÄHKÖPOSTI: Ilmarisen palvelupisteitä ja yhteistyökumppaneita ovat Pohjola, A-Vakuutus, Pohjantähti ja meklarit sekä osuuspankit. LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto Reprotyö: HEKU Painopaikka: Acta Print Oy ISSN: X Painos: Painettu syyskuussa 2006 Suomalaisen eläkepolitiikan tavoitteena on saada eläkkeelle siirtymisikä nousemaan 2 3 vuodella vuoteen 2030 mennessä. Sotien jälkeen syntyneet poikkeuksellisen suuret ikäluokat lähestyvät ikää, jolloin he halutessaan voivat jäädä eläkkeelle. Suurten ikäluokkien käyttäytyminen on jossain määrin vielä kysymysmerkki, mutta ilmassa on jo monia myönteisiä viitteitä siitä, että työssä jatkettaisiin aikaisempaa pitempään. Hyvä uutinen on se, että ikääntyneiden työllisyystilanne on selvästi parantunut Suomessa. Jotta töissä voisi jatkaa, täytyy olla töitä tarjolla. Mielenkiintoinen on myös havainto, joka on tullut esille eläkeiän kynnyksellä olevia henkilöitä haastateltaessa: vapaus päättää itse omasta eläkkeelle jäämisestään saa monet siirtämään eläkepäätöksen tekemistä ainakin jonkin verran eteenpäin. Yrittäjät työskentelevät yleensä vanhemmiksi kuin palkansaajat. Harvat heistäkään jatkavat niin pitkään kuin tammisaarelainen 83-vuotias toimitusjohtaja Helvi Stolze, jonka haastattelu on tässä lehdessä. Hän kertoo jatkaneensa työtään elokuvateatterin pyörittäjänä omasta halustaan ja intohimostaan elokuviin. Työssä jatkamisen keskeinen edellytys on se, että ihminen kokee terveytensä ja työkykynsä olevan hyvä. Kun lisäksi työ on mielenkiintoista ja haastavaa, se pitää otteessaan ja tuo sisältöä elämään. Rouva Stolzen tarina ei ole Suomessa aivan jokapäiväinen, kun työelämästä jäädään pois keskimäärin vähän alle 60 vuoden iässä. Ilmarisen pitkäaikainen toimitusjohtaja Kari Puro on puhunut paljon eri yhteyksissä työssä jatkamisen tärkeydestä työeläkkeiden rahoituksen kestävyydelle. Kari Puro elää niin kuin opettaa ja jatkaa työssä 65-vuotiaaksi asti, vaikka olisi voinut lähteä eläkkeelle kuusikymppisenä. Harri Sailas on juuri aloittanut Ilmarisessa työnsä yhtiön varatoimitusjohtajana ja jatkaa uutena toimitusjohtajana vuodenvaihteessa. Intensiivinen tutustuminen yhtiön toimintaan on jo täydessä käynnissä. Sailaksen erityisenä huomion kohteena näyttävät olevan asiakkaat ja heidän tarpeensa. Tämä luvannee hyvää Ilmarisen asiakkaille myös jatkossa. Satu Mehtälä Viestintäjohtaja

3 ilmarinen Numero 3/2006 Kuvat: Esko Tuomisto s.6 s. 14 s.22 Hannu Syrjäsen mukaan media-ala käy parhaillaan läpi isoa murrosta. Sisarusten Helvi ja Erik Stolzen perheyritys on esittänyt elokuvia jo 65 vuoden ajan. Hyvä työ voi ylläpitää työkykyä toimintakyvyn heiketessäkin, kirjoittaa Raija Gould. Ilmarinen Osavuosikatsaus: Asiakkaiden määrä vahvassa kasvussa 4 Asiakas kuvassa Laatusanomalehti pitää pintansa median murroksessa 6 Elokuvan taikaa Tammisaaressa 14 Palvelut Ilmarinen vahvistaa alueellista asiakaspalveluaan 10 Verkkopalvelut Yrittäjät Vakuutuspalveluun pankkitunnuksilla 17 Eläkearvion saa verkkopalvelusta 17 Yrittäjälle Vakuutuspalvelu kiireisen yrittäjän apuna 18 Yrittäjän työtulon pohjana usean vuoden työtulot 19 Info Työntekijän eläkemaksu kaikesta eläkettä kartuttavasta ansiosta Vuoden 2007 maksuluokat jo asiakkaiden tiedossa 20 Palkkasumma määrittelee yrityksen koon työeläkemaksun laskennassa 20 Sosiaalivakuutusmaksut ulkomaantyön komennuksen ajalta 21 Maksusopimus myös verkossa 21 Työkyky Työkyky ei ole vain terveyttä 22 Im memoriam Työeläkejärjestelmän isä Teivo Pentikäinen 24 KOLUMNI 13 KARTTUMIA 26 KYSYTTYÄ 27 SVENSKA SIDOR TERVEYSVINKKI 30 ASIAKASTILAISUUDET Ilmarinen 3/2006 3

4 Vakuutuskanta, TEL-vakuutettujen luku Asiakkaiden määrä vahvassa kasvussa Ilmarisen vakuutusmaksutulon arvioidaan tänä vuonna kohoavan 12,5 prosenttia. Tämä tietää reipasta kasvua myös markkinaosuuteen. Kustannustehokkuus parani selvästi. Sijoitusten käyville arvoille laskettu tuotto oli 1,4 prosenttia, mikä merkitsee vajaan 3 prosentin tuottoa vuositasolla. Vakavaraisuus pysyi edelleen vahvana, vaikka kokonaistulos jäikin 149 miljoonaa euroa tappiolliseksi laskuperustekoron hyvittämisen jälkeen. Kesäkuun lopussa Ilmarisessa oli vakuutettuna TEL-työntekijää eli työntekijää enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvu johtuu pääasiassa vuonna 2005 tehdyistä eläkesäätiöiden vastuunsiirroista. YEL-vakuutettuja oli suurin piirtein saman verran kuin vuotta aiemmin eli hieman vajaat henkilöä. Ilmarinen on selkeä markkinajohtaja YEL-vakuutuksissa. Vuoden 2006 vakuutusmaksutulon arvioidaan kohoavan 12,5 prosenttia noin 2,6 miljardiin euroon. Voimakas maksutulon kasvu on osoitus siitä, että asiakkaat luottavat Ilmariseen. Tämä luottamus tulee näkymään myös markkinaosuuden kasvuna. Eläkettä Ilmarinen maksoi kesäkuussa yhteensä yli eläkkeensaajalle. Tammi-kesäkuussa tehtyjen uusien eläkepäätösten lukumäärä oli noin 9 200, mikä oli 3,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lasku johtuu vanhuuseläkepäätösten lukumäärästä, joita oli hieman yli eli noin tuhat vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Eläkeuudistuksen myötä vanhuuseläkemahdollisuuden piiriin tuli vuonna 2005 yhtä aikaa kolme syntymävuosiluokkaa, ja tästä syystä vanhuuseläkkeitä myönnettiin tuolloin olennaisesti normaalia enemmän. Ilmarisen eläkemeno noussee vuonna 2006 kaikkiaan 2,2 miljardiin euroon, mikä on yli 9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Ilmarisen sijoitukset tuottivat 1,4 prosenttia Kesäkuun lopussa Ilmarisen sijoitusomaisuus oli kasvanut 21,4 miljardiin euroon edellisen vuoden kesäkuun lopun 19,3 miljardista eurosta. Vuodentakaiseen jakaumaan verrattuna on Ilmarisen osakesijoitusten osuutta lisätty ja korkosijoituksia vähennetty. Osakesijoitusten 4 3/2006 Ilmarinen

5 Työeläkeyhtiön sijoitustuottojen käyttö Työeläkeyhtiö, joka menestyy sijoitustoiminnassaan muita paremmin, kykenee antamaan myös paremmat asiakashyvitykset. Ilmarinen on asettanut päämääräkseen olla tällainen yhtiö, ja se on tämän päämääränsä myös saavuttanut. Suurin osa sijoitustuotoista siirretään kuitenkin eläkerahastoihin, jota kautta ne keventävät työeläkemaksun maksajien osaa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Eläkerahastoihin siirrettävän tuoton määrää laskuperustekorko. Sen taso on lähellä työeläkelaitosten pitkän aikavälin keskituottoa. Suunnilleen puolet ajasta sijoitusten tuotot ovat yleisesti tätä korkeammat, ja silloin sijoitustuotoista jää osa kasvattamaan toimintapääomia. Puhutaan positiivisesta sijoitustuloksesta. Suunnilleen puolet ajasta taas markkinatilanne vie sijoitustuotot Ilmarinen Vakuutusmaksutulo, milj. euroa 1 360, , ,0 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, milj. euroa 301, , ,6 Tuotto sitoutuneelle pääomalle, % 1,4* 6,8* 12,1 Vastuuvelka, milj. euroa , ,3 Toimintapääoma, milj. euroa 4 892, , ,1 Toimintapääoma / vastuuvelka 1) 29,5 30,3 32,0 Toimintapääoma / vakavaraisuusraja 2,2 2,6 2,3 Eläkevarat, milj. euroa 2) , , ,5 TEL-palkkasumma, milj. euroa 3) , , ,0 YEL-työtulosumma, milj. euroa 3) 917,7 850,6 879,0 * 6 kk tuotto-% 1) Suhdeluku laskettu prosentteina vakavaraisuusrajan laskennassa käytetystä vastuuvelasta 2) Vastuuvelka + arvostuserot 3) Arvio vakuutettujen koko vuoden palkka- ja työtulosummasta painottaminen vastaa yhtiön pitkäaikaista sijoitusstrategiaa ja sitä paitsi myös työeläkesijoittamista koskeviin säännöksiin tehtävien muutosten tavoitteita. Sijoitussalkun tuotto käyvin arvoin laskettuna aleni vuoden ensimmäisellä puoliskolla 1,4 prosenttiin, kun se oli 6,8 prosenttia tammi-kesäkuussa Tuottojen aleneminen oli seurausta korkotason noususta ja osakekurssien toukokuussa alkaneesta voimakkaasta laskusta. Toimitusjohtaja Kari Puro luonnehti osavuosikatsauksen julkistamisen yhteydessä yhtiön valitseman osakepainotteisen sijoitusstrategian ominaisuuksia: Valittuun strategiaan liittyy kiinteästi se, että sijoitustulos saattaa heilahdella vuodesta toiseen hyvinkin paljon. Osakekurssien laskuvaiheessa tuottotaso jää matalaksi, kun taas myönteisen kehityksen toteutuessa strategia mahdollistaa huomattavan tuottopotentiaalin. Ilmarisen kokonaistulos oli 149 miljoonaa euroa miinuksella. Kokonaisliikkeen tulos muodostuu vakuutusliikkeen tuloksesta, joka oli 14 miljoonaa euroa, -173 miljoonan euron sijoitustuloksesta ja 10 miljoonan euron hoitokustannustuloksesta. Työeläkeyhtiön sijoitustuloksen määräytymistä kuvataan tarkemmin oheisessa erillisessä jutussa. Loppuvuoden sijoitusmarkkinoiden kehitykseen vaikuttavat monet tekijät. pitkän aikavälin keskiarvon alapuolelle. Tällöin sijoitustulos muodostuu negatiiviseksi. Negatiivinen sijoitustulos tarkoittaa käytännössä sitä, että eläkerahastoihin viedään kyseisen vuoden tuottojen lisäksi edellisten vuosien tuottoja, jotka ovat odottaneet tätä yhtiön toimintapääomassa. Alkuvuosi 2006 oli tällainen. Laskuperustekorko oli 6 prosenttia, jolloin alkuvuodelta eläkerahastoja kasvatettiin 3 prosentin mukaan. Tuotot jäivät tämän alapuolelle, myös Ilmarisella. Ilmarisen sijoitusten keskimääräinen vuosituotto käyville arvoille on viideltä viimeiseltä vuodelta ollut 5,7 prosenttia. Vuoden 1997 alusta lukien, jolloin työeläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan nykyiset säännöt tulivat voimaan, keskimääräinen vuosituotto on ollut 7,2 prosenttia eli reaalisesti keskimäärin 5,5 prosenttia vuodessa. Viime kesäkuun lopusta Ilmarisen vakavaraisuus on jonkin verran vahvistunut. Toisaalta yritysten tulokset ja suhdannenäkymät ovat kehittyneet myönteisesti, mutta toisaalta osakekurssien vaihtelu on viime kuukausina ollut suurta. Öljyn hinnan korkeus ja maailmanpoliittisen tilanteen epävakaus muodostavat tärkeimmät riskit suotuisan talouskehityksen jatkumiselle. Tavoitteena parhaat palvelut ja tehokas toiminta Ilmarisen tavoitteena on parhaat palvelut asiakkaalle. Siksi yhtiö on panostanut viime vuosina merkittävästi asiakaspalvelun, verkkopalvelujen ja rahoituspalvelujen kehittämiseen. Vuoden 2007 lainmuutoksiin liittyen Ilmarisessa on toteutettu mittavia koulutus-, tuotekehitys- ja tietotekniikkahankkeita, joiden tarkoituksena on säilyttää yhtiön asema eläkevakuuttamisen edelläkävijänä myös uudessa tilanteessa. Kehityshankkeiden toinen keskeinen tavoite on toiminnan tehostaminen. Kustannustehokkuuteen on muutenkin kiinnitetty voimakkaasti huomiota, ja tämä näkyy hoitokustannustuloksen selvänä parantumisena. Alkuvuoden 2006 aikana Ilmarinen kykeni säästämään 22 prosenttia liikekuluja varten käytettävissä olevasta maksun hoitokustannusosasta. Kustannustehokkuuden parantuminen vastaa yhtiön tavoitetta, jonka mukaan liikekulujen kehitys palautetaan eläkeuudistusten voimaantuloon ja strategisiin kehityshankkeisiin liittyneen väliaikaisen kasvun jälkeen entiselle, matalammalle tasolle. Katsaus Ilmarisen toimintaan ja tulokseen on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteesta Ilmarinen 3/2006 5

6 SanomaWSOY on kansainvälistynyt Hannu Syrjäsen toimitusjohtajakaudella nopeasti; jo yli puolet konsernin liikevaihdosta tulee ulkomailta.

7 Asiakas kuvassa Laatusanomalehti pitää pintansa median murroksessa Teknologian tuomat monet mahdollisuudet ovat haastaneet perinteisen median. Suureksi printtimedian ystäväksi, median suurkuluttajaksi tunnustautuva SanomaWSOY:n toimitusjohtaja Hannu Syrjänen uskoo laatusanomalehden säilyttävän silti asemansa pitkään suomalaisten aamukahvipöydässä. TEKSTI: RAILI OKSA KUVAT: ESKO TUOMISTO Syvä rusketus kasvoilla kertoo, että Hannu Syrjänen on viihtynyt kesälomallaan ulkoilmassa. Lähes neljän viikon yhdenjaksoinen loma on ollut konsernin ykkösmiehelle harvinaista herkkua. Kieltämättä takana on hyvä loma, kaikkein rauhallisin minun SanomaWSOY:n kaudellani, hän myöntää ja viittaa rauhallisuudella isoihin yrityskauppoihin, jotka jostakin kumman syystä ovat aina ajoittuneet keskelle lomakautta. Vaikka yrityskaupat eivät tänä suvena sanottavasti häirinneet toimitusjohtajan lomanviettoa, ei perinteiseltä ostosreissulta vältytty nytkään. Tuorein hankinta on Metro-lehti, jonka liiketoiminnan siirtymisestä konsernin omistukseen tiedotettiin elokuun alussa. Onnistuneet yrityskaupat ovat siivittäneet Syrjäsen uraa ennenkin. Toimiessaan Rautakirjan toimitusjohtajana yhtiö kasvoi vauhdilla. SanomaWSOY:llä sama tahti on jatkunut. Niiden viiden vuoden aikana, jotka hän on ollut viestintäkonsernin vetäjänä, yhtiö on kasvanut niin kotimaassa kuin ulkomailla. Meno on ollut todella lujaa; yli puolet konsernin liikevaihdosta tulee tänä päivänä Suomen rajojen ulkopuolelta, kun Syrjäsen aloittaessa osuus oli vain muutaman prosentin luokkaa. Tulin liikkuvaan junaan. Laajentumiseen liittyvät suunnitelmat olivat jo hyvin pitkällä ennen tuloani, hän sanoo ja jakaa menestyksestä kiitosta tiimilleen. Jokainen tiimin jäsen tuo yhteistyöhön oman panoksensa. Ei yksi mies mitään aikaansaa. Suomi kävi SanomaWSOY:lle ahtaaksi Hannu Syrjänen sanoo kansainvälistymisen olleen SanomaWSOY:lle ainoa keino laajentua. Suomi alkoi käydä sille ahtaaksi. Yhtiön korkean markkina-aseman takia kilpailuoikeudelliset tekijät asettavat omat rajoituksensa kasvulle. Lyhyessä ajassa yhtiö on kasvanut kotimaisesta toimijasta Pohjoismaiden johtavaksi mediakonserniksi, joka toimii viestinnän eri osa-alueilla jo yli 20:ssä Euroopan maassa. Mitä kansainvälisemmäksi konserni kasvaa, sitä enemmän korostuu riskien hallinta. Isot askeleet edellyttävät isoja riskinottoja. Eikö meno yhtään hirvitä? Emme me suinkaan ole kasvaneet hinnalla millä hyvänsä. Ottamamme askeleet ovat perustuneet hyvin tehtyihin kotiläksyihin, Syrjänen sanoo ja täsmentää kasvun olevan johdonmukainen seuraus yhtiön multimediastrategiasta. Tavoitteenamme on saavuttaa sellainen koko ja asema eurooppalaisilla mediamarkkinoilla, että pystymme olemaan mukana kiihtyvällä vauhdilla etenevissä media-alan rakennejärjestelyissä, mieluummin järjestelijänä kuin järjestelyjen kohteena. Hyvät eväät laajentumiselle antaa yhtiön vahva talous. Haastattelua edeltävänä päivänä julkaistiin SanomaWSOY:n vuoden Ilmarinen 3/2006 7

8 toisen neljänneksen tulos, josta kertoessaan Syrjänen myhäilee tyytyväisenä: Olemme edelleen kiinni ennätysvauhdissa. Konserni on tekemässä kaikkien aikojen parasta tulostaan. Sähköinen viestintä kasvu-uralla Media-ala käy läpi parhaillaan isoa murrosta; globalisaatio, konsolidaatio ynnä muut tämän päivän ilmiöt pitävät Hannu Syrjäsen mukaan toimijat hereillä ja pakottavat hakemaan uusia malleja ja toimintatapoja. Kuten muutkin alat, myös media hakeutuu paikkoihin, missä tuotteita on edullisinta valmistaa. Sanoma- ja aikakauslehdet ovat tyypillisesti sellaisia, joita ei voi tehdä kovin kaukana. Sanomalehti on tuoretuote, joka hapantuu nopeasti. Aamun lehti on iltapäivällä jo vanha, joten siinä ei Kiina-ilmiötä kovin helposti tapahdu. Mutta sen sijaan oppikirjoja painetaan jo paljon esimerkiksi Singaporessa. Syrjänen uskoo teknologian kehityksen vauhdittavan median erilaisten käyttömahdollisuuksien lisääntymistä. Tulevaisuudessa erilaiset mobiliilipalvelut helpottavat median kuluttamista ajasta ja paikasta riippumatta. Suurin osa sähköisestä viestinnästä siirtyy vähitellen internetiin. Kehitys koskee niin televisiota, dataa, puhetta, viestejä kuin osin radiotakin. SanomaWSOY on tehnyt huomattavia panostuksia sähköiseen liiketoimintaan, ja se onkin nykyisin konsernin nopeimmin kasvava ala. Sähköinen viestintä haastaa sanomalehdet Hannu Syrjänen: SanomaWSOY:n kasvu on perustunut hyvin tehtyihin kotiläksyihin. Viestintäyrityksen menestys perustuu siihen, miten hyvin se osaa aavistaa etukäteen kuluttajien käyttäytymisen muutokset. Mitkä ovat ne tuotteet ja palvelut, joita kuluttaja on valmis kuluttamaan ja joista se on valmis maksamaan? Hannu Syrjäsen junailemat yrityskaupat toimivat hyvin esimerkkeinä onnistuneista aavistuksista. Jättiharppauksin etenevä sähköinen viestintä haastaa sanomalehdet, mutta Syrjänen luottaa siihen, että laatusanomalehti pitää edelleen pintansa, eikä sen asema ole lähitulevaisuudessa uhattuna. Sanomalehti on hänen mielestään joustava, halpa ja nopea, ja se tarjoaa erittäin hyvän käyttöliittymän meitä ympäröivään informaatiomassaan. Sanomalehti perustuu ajatukseen, että annamme sanomalehden toimittajille valtakirjan seurata maailmaa puolestamme monipuolisesti urheilua, kulttuuria, taloutta, politiikkaa niin ulkomailla kuin kotimaassa ja sitten tämä uutispaketti toimitetaan vielä kotiimme kahvipöytään aamuksi. Sanomalehden ainoa heikkous on, että sen uutiset eivät ole ihan online-ajassa. Muutaman tunnin viive ei kuitenkaan ole ratkaiseva. Sitä paitsi kaikilla merkittävillä sanomalehdillä on tänä päivänä jo verkkoversio lehdestään. Lukijan pitää halutessaan voida olla yhteydessä lehteensä 24 tuntia vuorokaudessa, Syrjänen sanoo. Ilmaisjakelulehdet ovat ajan ilmiö Yhtenä mediamaailman mielenkiintoisena megatrendinä ja ajan ilmiönä Hannu Syrjänen pitää ilmaisen sisällön jakamista. Internetistä alkujaan saaneen ilmaisen informaation jakelu on siirtynyt myös painetun median puolelle ilmaisjakelulehtien kirjoksi. Kokonaan mainostuloilla rahoitettavien lehtien suosio on yllättynyt perinteiset kustannustalot. SanomaWSOY:kin on käynyt ahkerasti ostoksilla ja haalinut niitä koko joukon itselleen. Aikaisemmin mainitun Metro-lehden lisäksi tärkeimpiä niistä ovat Uutislehti 100 ja Vartti. Leimallista ilmaisjakelulehdille on se, että tieto tarjoillaan niissä tiiviinä, otsikkotasoisena tietona, koska erityisesti nuoret ovat tottuneet 160 merkin tekstiviestintään. Syrjäsen mukaan ilmaisen tiedon jakaminen on merkinnyt sitä, että verkossa on ollut vaikea löytää järkevää ansaintalogiikkaa. Mutta ei internetiinkään hänen mielestään voida tuottaa loputtomasti ilmaista materiaalia laadukkaassa muodossa. 8 3/2006 Ilmarinen

9 Hyvässä hengessä Ilmarisen parhaaksi Lahdessa nuoruutensa viettänyt Hannu Syrjänen on koulutukseltaan ekonomi ja oikeustieteiden kandidaatti. Matrikkelitietojen mukaan harrastuksiin kuuluvat golf ja lukeminen. Viime mainittu sopiikin hyvin SanomaWSOY:n perinteisiin. Omaa suhdettaan mediaan hän kuvailee sanalla heavy user. Olen sitä tietenkin jo virkanikin puolesta, mutta olen aina ollut sitä. Olen myös suuri printtimedian ystävä ja uskon siihen lujasti. Luen päivittäin montaa sanomalehteä ja kotimaisia aikakauslehtiä, sellaisiakin, joiden varsinaiseen kohderyhmään en kuulu Me Naiset -lehdestä Aku Ankkaan. Myös kirjoja luen paljon. Pidän itseäni lisäksi kohtuullisen ahkerana television katsojana, ja verkkoakin käytän päivittäin. Syrjäsen työkokemuksella ja taidoilla riittäisi varmasti kysyntää myös laajemmin. Ulkopuoliset hallituksen jäsenyydet hän on kuitenkin tarkoituksella pitänyt vähissä. Poikkeuksen tekee Ilmarinen, jonka hallinnossa hän toiminut vuodesta 2001 lähtien, ensin hallintoneuvostossa ja nyt kolmatta vuotta hallituksessa toimien sen puheenjohtajana. Hän sanoo tuntevansa aidosti vastuullisuutta siitä, että yhtiö ja työeläkejärjestelmä kehittyvät hyvään suuntaan. Eläketurvassa on kysymys isoista, kaikkia koskevista asioista. Hallituksessa olen voinut aitiopaikalta sekä seurata mutta ennen muuta osallistua Ilmarisen ja eläketurvan kehittämiseen. Toimivan johdon kanssa on ollut erittäin rakentavaa työskennellä. Hyvässä hengessä olemme aina pyrkineet löytämään yhtiön kannalta parhaan mahdollisen ratkaisun. SanomaWSOY on monialainen viestintäkonserni SanomaWSOY on Pohjoismaiden johtava viestintäkonserni, joka toimii yli 20:ssä Euroopan maassa. Sen viisi liiketoimintaryhmää toimii monipuolisesti viestinnän eri osa-alueilla. Konsernin palveluksessa on lähes media-alan ammattilaista. Sanoma Magazines kuuluu Euroopan viiden suurimman aikakauslehtikustantajan joukkoon. Se on konsernin suurin liiketoimintaryhmä. Yhtiö kustantaa kuluttaja-aikakauslehtiä useassa Euroopan maassa. Sanoma on Suomen johtava sanomalehtikustantaja. Sen tuotevalikoimaan kuuluu valtakunnallisia ja alueellisia sanomalehtiä, paikallislehtiä ja kaupunkilehtiä sekä näihin liittyviä verkkopalveluita. WSOY on Suomen suurin kirjakustantaja ja markkinajohtaja mm. yleisessä kirjallisuudessa. Se on yksi Euroopan johtavista oppimateriaalikustantajista. SWelcom toimii sähköisen viestinnän alueella. Siihen kuuluvat mm. televisiokanava Nelonen, maan suurin kaapelitelevisiotoimija ja merkittävä laajakaistainternetpalveluja tarjoava Welho sekä digitaalisia sisältö- ja viestintäratkaisuja tarjoava 2ndhead. Rautakirjan omistuksessa ovat kioskiketju R-kioski, lehtijakeluliike Lehtipiste, kirjakauppaketju Suomalainen Kirjakauppa ja elokuvateatteritoimintaa harjoittava Finnkino. Baltian maissa Rautakirja on markkinajohtaja kioskikaupassa, lehtijakelussa ja elokuvateattereissa. Ilmarisen uutiset 3/2006 9

10 Palvelut Ilmarinen vahvistaa alueellista asiakaspalveluaan Ilmarisen omat asiakaspäälliköt ryhtyvät henkilökohtaisesti hoitamaan keskisuurten ja suurten yritysten asiakasyhteyksiä. Asiakaspäälliköiden keskuspaikkoina pääkaupunkiseudun lisäksi ovat Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere ja Turku. TEKSTI: EILA PARKKONEN Asiakasyhteysjohtaja Sini Kivihuhdan mukaan resurssien vahvistaminen antaa mahdollisuuden parantaa palvelua ja pitää entistä aktiivisemmin yhteyttä asiakkaisiin. Yhteydenpito asiakkaisiin, saumaton yhteistyö ja yhteistyöverkoston luominen onnistuvat parhaiten toimimalla paikallisesti. Kasvukeskukset pääkaupunkiseudun ulkopuolella ovat Ilmariselle tärkeitä, ja haluamme tarjota myös sinne osaamistamme. Ilmarisella on hyvitystensä ja palvelujensa vuoksi kaikki eväät hakea myös uutta asiakaskuntaa. On yhä tärkeämpää ylläpitää suoria kontakteja yrityksiin ja perehtyä asiakasyrityksen ominaispiirteisiin ja tarpeisiin, jotta osaisimme edelleen kehittää omia palvelujamme. Asiakkaat odottavat työeläkeyhtiön palvelulta entistä enemmän yksilöllisiä ratkaisuja ja aktiivisuutta. Aikaisemmin yhteyksiä asiakkaisiin on hoidettu välillisesti kumppaniverkoston kautta. Yhteistyö jatkuu edelleen vahvana Pohjolan, A-Vakuutuksen, Pohjantähden ja Osuuspankkien kanssa myös niiden asiakkaiden osalta, jotka tulevat Ilmarisen omien asiakaspäälliköiden hoitoon, Kivihuhta kertoo. Pienellä ja suurella yrityksellä erilaiset palvelutarpeet Huolellisen selvitystyön jälkeen Ilmarisessa on päädytty kahteen erilaiseen tapaan, jolla yrityksen työeläkeasioita ja asiakasyhteyksiä hoidetaan tehokkaimmin. Yhtiön sisäinen organisaatio on jaettu sen mukaan, miten toisaalta pientyönantajien ja yrittäjien sekä toisaalta suurempien yritysten asiakaspalvelu ja asiakasyhteyden hoito on järjestetty. Työeläkeasioiden hoito ja asiakaspalvelu on Kivihuhdan mukaan vaativaa niin pienissä kuin suurissa yrityksissä. Henkilökohtaiset asiakasyhteydet pienempiin yrityksiin hoitaa Ilmarisen kumppaniverkosto. Valtaosa asiakkaista saa työeläkeasiansa parhaiten hoidetuksi laajan kumppaniverkostomme kautta tutun yhteyshenkilön kanssa, joka pystyy tarjoamaan asiakkaalle kattavan kokonaisratkaisun, Kivihuhta sanoo. Ilmarisen yhteensä viisi markkinointipäällikköä huolehtii siitä, että kumppaneilla on hyvät edellytykset hoitaa muiden vakuutusasioiden lisäksi myös pientyönantajien ja yrittäjien työeläkeasiat. He antavat kumppaneille työeläkeasioissa asiantuntijatukea, huolehtivat heidän valmennuksestaan ja asiakastyössä tarvittavasta materiaalista. Pientyönantajia ja yrittäjiä palvelee verkossa ja puhelimitse myös Ilmarisen asiakaspalveluosasto. Henkilökohtaista palvelua laajemmalle asiakaskunnalle Kun yrityksen koko kasvaa, asiakas tarvitsee henkilökohtaista yhteydenottoa vakuutusasioidensa läpikäymisessä. Muun muassa yrityskauppojen, erityisjärjestelyjen ja vakuutusten jakamisen yhteydessä Kuva: Pertti Nisonen Asiakkaat odottavat työeläkeyhtiön palvelulta entistä enemmän yksilöllisiä ratkaisuja ja aktiivisuutta, Sini Kivihuhta sanoo. vaaditaan työeläkevakuutuksen syvällistä osaamista, usein räätälöityjä ratkaisuja ja yrityksen liiketoiminnan tuntemista. Suurempien yritysten työkyvyttömyysmaksut määräytyvät maksuluokan mukaan, johon vaikuttaa yrityksen työkyvyyttömyysmeno. Myös maksuluokkien tulo on lisännyt asiantuntijaneuvonnan tarvetta, Kivihuhta sanoo. Keskisuurten ja suurten yritysten asiakasyhteyksiä hoitavien asiakaspäälliköiden määrää on lisätty, jotta henkilökohtaista palvelua voidaan tarjota yhä laajemmalle asiakaskunnalle. Suuremmilla asiakkailla on Ilmarisessa myös nimetyt asiakaspalvelijat, jotka palvelevat yleisimmissä vakuuttamiseen liittyvissä asioissa. Suurasiakasyhteyksissä tehdään myös paljon yhteistyötä muun muassa Ilmarisen työhyvinvointiin liittyviä asioita hoitavan yksikön kanssa. 10 3/2006 Ilmarinen

11 Asiakaspäälliköt toimivat paikallisina yhdyshenkilöinä Keskisuurten ja suurten yritysten asiakasyhteyksiä Ilmarisessa hoitaa 13 asiakaspäällikköä kuudella eri paikkakunnalla. Asiakaspäälliköiden on tarkoitus lähiaikoina luoda suorat kontaktit mahdollisimman moneen asiakkaaseensa. Asiakasyhteyden hoitoon on rekrytoitu kolme uutta asiakaspäällikköä. Tampereella työskentelevän Esko Piiraisen vastuualue on Pirkanmaa ja Pohjanmaa. Jorma Hokkanen hoitaa Lahdesta käsin Kanta- Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan yrityksiä. Ari Määttä Oulussa vastaa Pohjois-Suomessa sijaitsevien yritysten asiakaspalvelusta ja asiakashankinnasta. Jari Laine on työskennellyt Ilmarisessa läntisen alueen markkinointipäällikkönä Helsingissä reilun viiden vuoden ajan. Nyt hänen asemapaikkansa on Turussa. Suuri osa asiakkaista Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Lounais-Hämeessä on hänelle ennestään tuttuja. Matti Laitinen on jo vuoden ajan työskennellyt Ilmarisen paikallisena edustajana Kuopiossa. Hänen uusi alueensa käsittää Itä- ja Keski-Suomen asiakkaat. Uudenmaan keskisuuria ja suuria Kuvat: Sami Kelhä Uudet asiakaspäälliköt Ari Määttä, Esko Piirainen ja Jorma Hokkanen valmistautuvat uuteen tehtäväänsä perehtymällä työeläkeasioihin ja Ilmarisen palveluihin. Heidän tehtävänään on lähiaikoina luoda suorat kontaktit asiakkaisiin. asiakkaita hoitavat yhteensä seitsemän asiakaspäällikköä Helsingissä. Paikallinen palvelu on koettu hyväksi Jari Laineen ja Matti Laitisen mukaan yhteyksiä asiakkaisiin hoidetaan luontevasti yhteistyössä kumppaniverkoston kanssa. Matti Laitinen toivoo, että palvelu paranee ja että Ilmarinen tulee yhä useammalle asiakkaalle tutummaksi näkymällä omilla kasvoillaan. Hänen mieltään lämmittää, että hänen työnsä on koettu hyväksi niin, että Ilmarinen on laajentanut toimintatavan myös muualle maahan. Asiakkaat ovat tyytyväisiä siihen, että meillä on paikallinen palvelu. Käytännössä tehtävämme on hoitaa suhteita suurimpiin asiakkaisiin ja hankkia uusia asiakkaita. Yhteyksiä hoidetaan yhdessä kumppaniorganisaation kanssa. Jos- Ilmarinen 3/

12 kus aloite asiakkaan suuntaan tulee vahinkovakuutusyhtiöstä, jolloin menemme Ilmarisen edustajana mukaan tai sitten toisinpäin. Toivottavasti kontakteja tulee jatkossa myös uuden kumppanin, osuuspankin kautta, Laitinen kertoo. Kun teemme yhteistyötä kumppaniorganisaation kanssa, meidän ei tarvitse hallita vahinkovakuutusasioita. Toisaalta taas työeläkevakuutukseen perehtyneen Ilmarisen edustajan osaaminen työeläkeasioissa on syvempää kuin vahinkovakuutusyhtiön yritysmyyjän, Laitinen miettii. Jari Laineen mukaan asiakaspäällikön tehtävänä on toimia yrityksiin päin Ilmarisen yhdyshenkilönä ja varmistaa, että asiakas saa Ilmarisesta kaikki tarvitsemansa palvelut. Ilmarinen on melko suuri organisaatio ja palvelut ovat monipuoliset. Kaikki asiakkaat eivät ehkä tiedä, mitä muita pal- Ilmarisen asiakasyhteydet Suurasiakasyhteydet Suurasiakasjohtaja Jani Mikkola veluja Ilmarinen voi vakuutuspalvelujen lisäksi tarjota. Esimerkiksi työhyvinvointiin ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyvät palvelut ovat tärkeitä. Myös rahoituksen rooli on merkittävä, Laine sanoo. Matti Laitinen kertoo käyvänsä läpi työeläkevakuutuksen vuositarkastuksessa ajankohdasta riippuen esimerkiksi ennakkovuosilaskelmaa tai kuluvan vuoden tilannetta. Keskustelua voi tulla myös eläketapauksista ja niiden aiheuttamista kustannuksista. Asiakkaat ottavat häneen yhteyttä myös esimerkiksi silloin, kun kyse on palkkasumman ja ennakkomaksun muutoksista tai eläkepäätökseen liittyvästä asiasta. Tavalliset työeläkevakuutukseen liittyvät kysymykset hoidetaan useimmiten nimetyn asiakaspalvelijan kanssa ja moni asiakas hoitaa vakuutukseen liittyvät asiat ja muutokset verkkopalvelun kautta, Laitinen kertoo. Ulkomaantyön palvelut Kehittämispäällikkö Riitta Räsänen-Rugemalira Ilmarisen verkkopalvelut täyttävät kymmenen vuotta syksyllä ASIAKASPÄÄLLIKÖT Alueelliset yritykset Jari Laine, Turku, Varsinais-Suomi ja Satakunta Matti Laitinen, Kuopio, Itä-ja Keski-Suomi Ari Määttä, Oulu, Pohjois-Suomi Esko Piirainen, Tampere, Pirkanmaa ja Pohjanmaa Jorma Hokkanen, Lahti, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Savo, ja Etelä-Karjala Uudenmaan keskisuuret yritykset Kaija Eklund Minnami Hatakka Jukka Welling Suuret yritykset Myyntijohtaja Pekka Harjanne Juha Heikkilä Jorma Hämäläinen Sami Saarno Meklariyhteydet Mika Paananen Pk-yritykset ja yrittäjät Pk-yritysten ja yrittäjien asiakasyhteyksiä hoitavat yhteistyökumppanit Pohjola, A-Vakuutus, Pohjantähti, meklarit ja osuuspankit. Markkinointijohtaja Ari Jaatinen MARKKINOINTIPÄÄLLIKÖT Palvelukanavan markkinoinnin ja myynnin alueellinen tuki Päivi Ylänen, Osuuspankit ja Pohjola: eteläinen ja kaakkoinen alue Heikki Isotupa, Osuuspankit ja Pohjola: itäinen ja pohjoinen alue Mikko Männikkö, Osuuspankit ja Pohjola: läntinen ja keskinen alue + järjestöt ja liitot Jouni Saarinen, Osuuspankit ja A-Vakuutus: koko maa Soili Flygar, Pohjantähti: koko maa Tervetuloa tutustumaan alan kattavimpiin verkkopalveluihin osoitteessa: 12 3/2006 Ilmarinen

13 KOLUMNI Salaisuuksia Taiteilija Nicola Atkinson-Griffith esitteli vuonna 1996 aivan uudenlaisen taiteellisen teoksen, Maailman salaisuudet. Taiteilija pyysi ihmisiä lähettämään itselleen kirjekuoria, joihin oli suljettu salaisuus. Salaisuuksia on kolmenlaisia: yksityisiä, henkilökohtaisia ja julkisia. Näin syntyvä teos on osallistuva, abstrakti, jatkuva ajassa eikä tunne paikkaa ihmeellinen teos. Olen pitkään ihmetellyt, mitä tästä pitäisi ajatella? Kun lukee teoksen lyhyen kuvauksen, ensimmäiseksi tulee mieleen kysymys, mitä tarkoitetaan yksityisellä, henkilökohtaisella ja julkisella salaisuudella. Koko taideteoksen vastaanotto saattaa kaatua tähän tylsään kysymykseen. Joku ero näillä salaisuuksilla on. Esimerkiksi pääministeri Ahti Karjalaisen juoppous oli julkinen salaisuus. Omituista, että salaisuus voi olla julkinen, mutta niin se vain on. Salaisuuksien määrittelyllä on tuskin mitään merkitystä. Jokainen voi kirjoittaa aivan mitä tahansa paperille ja panna sen kuoreen. Kuorta ei kuitenkaan koskaan avata, ja jos se avataan vastoin lupauksia silloin on parempi, että kuoressa on jotakin turhaa ja merkityksetöntä. Mutta aivan samoin voi sanoa silloin, kun kuorta ei koskaan avata. Mitä väliä sillä on, mitä suljetussa kuoressa on, ellei viestiä lueta. Siis joka tapauksessa kannattaa kirjoittaa pelkkää roskaa tai ehkä sittenkin salaisuus? Olisi tietysti fantastista, että taiteilijalla olisi hallussaan laaja kokoelma oikeita salaisuuksia ympäri maailman. Ja kokoelma kasvaisi koko ajan. Hänellä olisi kokonainen huone täynnä kirjeitä, joissa kerrotaan monilla eri kielillä eri paikoissa syntyneitä hirveitä salaisuuksia. Hienous on myös Timo Airaksinen professori filosofian tohtori siinä, että nämä ovat aitoja salaisuuksia, sellaisia, jotka eivät koskaan paljastu. Salaisuus on asia, jonka kuuluu pysyä salaisuutena, jota ei haluta antaa ihmisten tietoon, ja tässä niitä on kokonainen huone täynnä, salaisuuksien Sesam, joka ei koskaan aukene. Ajatelkaa miljoonien ihmisten miljoonia salaisuuksia. Jokaisella meillä on omamme ja niitä on paljon, eikä kukaan tiedä niistä. Taiteilija itse sanoo, ettei nippu kirjekuoria ole vielä mikään taideteos. Varsinaista taidetta on ihmisten osallistuminen projektiin, se, että ihmiset ajattelevat salaisia ajatuksia, että ihmiset ottavan kynän käteen ja kirjoittavat mietteensä ylös ja antavat ne taiteilijan säilytettäväksi. He ottavat yhteyttä taitelijaan, osallistuvat suureen projektiin kaikki yhdessä ja luottavat salaisuutensa taiteilijan haltuun. Tuloksena on aivan uusi, merkillinen yhteisö, niiden ihmisten yhteisö, jotka ovat halunneet antaa salaisuutensa taiteilijan haltuun ja jotka kaikki luottavat häneen. Huomatkaa, että kukaan osallistujista ei pysty välttämään salaisuuksia. Jos kirjekuoren kätkemässä paperissa ei lue mitään, sekin on salaisuus. Paperissa piti olla salaisuus, joten se, ettei siinä luekaan mitään, on paras pitää salaisuutena. On noloa, jos kuori avataan, eikä sisällä olekaan mitään. Mutta luotetaan siihen, ettei kuorta avata. Tilanne on outo. Silti ihmiset osallistuvat innolla taiteilijan projektiin. Ja tässä on koko jutun juoni. Miksi he näkevät vaivan ja osallistuvat? Ihmiset haluavat olla mukana asioissa, toimia yhdessä ja kokea yhteisyyttä. Ihmiset eivät osallistu vain hyödyn ja oman edun vuoksi. Ihmiset osallistuvat arvokkaisiin projekteihin, auttavat toisiaan ja huolehtivat toisistaan. Osallistuminen on arvokasta itsessään, ja me haluamme osallistua, koska itse osallistuminen kiinnostaa meitä. Entä ne meistä, jotka ovat yksineläjiä ja erakkoja? Jotkut elävät yksin ja kulkevat omia teitään. He kai eivät osallistu? He osallistuvat suureen erakkoprojektiin, jossa on lukemattomia jäseniä ympäri maailman. He tekevät kaikki sitä samaa, toisistaan tietämättä tai edes välittämättä. Mutta joka tapauksessa he osallistuvat olemalla osallistumatta. Aivan samoin salaisuuksien taideprojektin jäsenet osallistuvat toimitaan, joka jää heille kaikilla salaisuudeksi. Me haluamme toimia yhdessä. Ilmarinen 3/

14 Asiakas kuvassa Bio Karelia on muuttunut vuosien varrella, mutta on edelleen kaukana nykyajan usein hengettömistä teattereista. Tammisaarelaisen elokuvateatterin Bio Karelian aulassa voi aistia vuosikymmenien elokuvanäytösten taian. Täällä on esitetty suomalaisia klassikoita sekä Hollywoodin kulta-ajan elokuvia. Ajan patinoimaa teatterin aulaa eivät häiritse neonvalot ja räksättävät pelikoneet vaan sitä valaisevat pehmeää valoa tuottavat funkkisvalaisimet. Elokuvan taikaa Tammisaaressa Perheyritys Bio Karelia on esittänyt elokuvia jo yli 60 vuotta TEKSTI: SAMI KELHÄ KUVAT: ESKO TUOMISTO Teatterin aulassa tapaamani sisarukset Helvi ja Erik Stolze tuntuvat olevan kuin kotonaan. Ja tavallaan Helvi ja Erik myös teatterin kodikseen tuntevat. Bio Karelia on pysynyt Stolzen perheen piirissä 65 vuotta. Helvi, 83 vuotta, on elokuvateatteria pyörittävän osakeyhtiön toimitusjohtaja, ja Erik, 81 vuotta, kuuluu sen hallitukseen. Erikin ja Helvin perhe joutui vuoden 1939 lopussa lähtemään Käkisalmesta sodan tieltä evakkoon. Perheen isä Ernst oli jo Käkisalmessa ollut mukana elokuvateatteritoiminnassa, ja oli luonnollista, että samalle alalle etsiydyttiin myös evakkoretken jälkeen. Lehdessä oli ilmoitus Tammisaaressa myynnissä olevasta elokuvateatterista, ja Ernst kiinnostui tästä välittömästi. Teatteria kauppaava myyjä kertoi, että samassa kaupassa olisi tarjolla itse elokuvateatterin lisäksi koko laaja kiinteistö. Kaupat tuli tehtyä. Tässä samassa rakennuksessa olemme toimineet vuodesta 1940 lähtien. Kiinteistöä on toki laajennettu ja siihen on tehty muutoksia aikojen saatossa, Erik kertoo. Elokuvateatterin nimi oli vielä silloin Forum, mutta se muutettiin pian Bio Kareliaksi karjalaisten juuriemme kunniaksi, Helvi sanoo. Koko Stolzen perhe on ollut mukana elokuvateatterin toiminnassa. Kävimme Helvin kanssa suomenkielistä koulua Helsingissä. Minä jouduin sitten 17-vuotiaana mukaan sotaan. Jatkosodan jälkeen pääsin Teknilliseen korkea- 14 3/2006 Ilmarinen

15 kouluun. Sieltä valmistuttuani tein uran tekstiilialalla eri tehtaissa, kuten Finlaysonilla ja Porin Puuvilla Oy:ssä. Perheen elokuvateatteriin on minulla kuitenkin aina yhteys säilynyt, Erik kertoo ja jatkaa: Elokuvat ovat olleet minulle aina hyvin tärkeitä: opiskeluaikanakin kävin yhden vuoden aikana 154 kertaa elokuvissa! Erik on ehtinyt olla eläkkeellä jo hyvän aikaa. Eläkkeelle jäin vuonna 1985 ja nykyään asun Valkeakoskella, mistä käsin käyn täällä Helviä tapaamassa ja vähän auttelemassa sekä tietenkin elokuvissa, kunhan vaan puutarhanhoidoltani ehdin. Myös Helvillä oli suunnitelmia opiskelujen suhteen. Minä harkitsin hammaslääkäriksi opiskelemista. Onneksi en kuitenkaan lähtenyt sille alalle, koska kyllä tämä työ elokuvateatterissa on varmasti hampaiden tutkimisen voittanut. Eihän tällä rikastumaan pääse, mutta ei raha kaikkea merkitse, Helvi miettii. Ajat muuttuvat Isän ja äidin kuolemien jälkeen on elokuvateatterin pyörittämisestä vastannut Helvi. Minä olen elokuvateatteria pyörittävän osakeyhtiön toimitusjohtaja, ja nykyään isoin vastuu teatterista on minulla. Myyn lippuja, siivoan, tilaan elokuvia ja teen kaikenlaista muutakin teatterin pyörittämiseen liittyvää. Kaksi palkattua työntekijää näyttävät konehuoneessa elokuvia vuoro- Ilmarinen 3/

16 iltoina, ja teatterin talousasioissa ovat auttaneet Erikin lapset, Helvi sanoo. Elokuvateatteri on muuttunut vuosien varrella vaikka onkin edelleen kaukana nykyajan usein kovin hengettömistä teattereista. Olemme siirtäneet valkokangasta paremmalle paikalle ja poistaneet aitiot turhina. Aition tuolit palvelevat asiakkaita nyt paremmin aulassa. Teatterin salissa on nyt 16 riviä ja yhdellä rivillä on 14 paikkaa, eli yhteensä meille mahtuu 224 katsojaa, Helvi sanoo. Suurin muutos on kuitenkin tapahtunut teknisellä puolella. Erik kertoo tekniikan muutoksesta samalla, kun esittelee teatterin nostalgisen hämyistä konehuonetta. Filmien laatu on parantunut. Enää ne eivät ole yhtä paloherkkiä kuin ennen. Filmit esitetään kuitenkin vielä perinteisiltä keloilta, sillä digitaalitekniikka on saapunut vasta äänentoistoon. Äänentoistolaitteistossa käytämme nykyään Dolby Digital tekniikkaa. Elokuvat näyttävät teatterissa paremmilta kuin televisiossa, sanovat Erik ja Helvi Stolze. Näköradio paha kilpailija Bio Karelian kävijämäärät ovat vuosien varrella vähentyneet. Uskoisin, että suurin syy elokuvien katsojamäärän laskemiseen on ollut näköradion eli television yleistyminen, Erik arvelee ja toteaa: Ihmisten on helppo jäädä omalle kotisohvalleen katselemaan elokuvia ja kynnys elokuvateatteriin lähtemiseen on noussut selvästi. Televisio ei ole kuitenkaan vakuuttanut Helviä. Kyllä elokuvat ovat elokuvissa paremman näköisiä. Minä en edes nykyään omista televisiota! Erik on samoilla linjoilla siskonsa kanssa. Elokuva antaa elämyksiä, joita ei muualta saa. Sellaiset elokuvat kuin esimerkiksi Rukajärven tie kertovat meidän historiaamme liittyvistä tapahtumista kiinnostavasti, Erik miettii. Mutta nyt on pakko kysyä Helviltä se kuuluisa tuhannen taalan kysymys: mikä ihme saa ihmisen jatkamaan vielä työntekoa 83 vuoden kunnioitettavassa iässä? Elokuvateatterissa tapaa niin ystävällisiä ja mielenkiintoisia ihmisiä! Olen kuullut myös puhuttavan, että vanhukset potevat masennusta. Minä suosittelen kaikille masennusta poteville vanhuksille elokuvateatterin pyörittämistä, sillä tässä ei aika käy pitkäksi eikä tosiaan ehdi masennus iskemään. Vanha Tuntematon menestynein Elokuvateatterin kaikkien aikojen menestys on Edvin Laineen alkuperäinen Tuntematon sotilas (1955), joka keräsi noin katsojaa. Tuntemattoman sotilaan mainosjulisteet löytyvät vieläkin Karelian varastosta. Toinen Helville ja Erikille mieleen jäänyt hyvin mennyt elokuva on ruotsalainen Swing it magistern (1940). Täällä Tammisaaressa ovat ruotsinkieliset elokuvat menestyneet aina hienosti, koska valtaosa asukkaista on ruotsinkielisiä, Helvi sanoo. Kuluneen kesän isoin elokuvahitti menestyi Bio Kareliassakin. Tänä kesänä Pirates of the Caribbean -elokuvasarjan toinen osa oli erittäin suosittu. Ja aiemmin Åke Lindmanin Framom främsta linjen (2004) meni meillä hyvin. Esitimme tuota jatkosodasta kertovaa elokuvaa myös muutamassa täydessä näytöksessä sotaveteraaneille, Erik sanoo. Elokuvien saaminen Bio Kareliaan esitettäväksi ei vain aina ole kovin yksinkertaista. Minä en jaksa oikein käydä Helsingissä elokuvia katsomassa ja niitä meille pyytelemässä. Soittelen sitten puhelimella ja kysyn, olisiko meille saatavissa joitain filmejä, Helvi sanoo. Tauno Palo suosikki Helvi ja Erik eivät suostu nimeämään suosikkielokuviaan pyynnöistä huolimatta. Voi, kun niitä on niin monta! Monet hienot elokuvat liittyivät niin olennaisesti tiettyyn aikakauteen ja historiaan. Suuren osan elokuvista on jo ehtinyt unohtamaankin, Helvi nauraa. Suosikkinäyttelijöitä muistellessa muutama nimi sen sijaan tulee heti mieleen. Tauno Palo oli loistava näyttelijä! Aikoinaan myös ruotsalainen näyttelijä ja koomikko Edvard Persson oli Tammisaaressa tavattoman suosittu. Perssonille kerättiin täällä mm. syntymäpäivän kunniaksi onnitteluadressi, johon hän kortilla vastasikin, Erik muistelee. Helvillä riittää lämpimänä syyskesäisenä iltapäivänä vielä töitä: ensi-iltaan tulevan Valkoinen kreivi -elokuvan julisteita pitäisi viedä kaupungille. Erik-veli huolehtii hiukan isosisko Helvin jaksamisesta, sillä onhan Helvillä työsarkaa takana jo pian muutaman keskivertoihmisen uran verran. Minun mielestäni Erik on maailman paras veli, aina minua tukemassa ja auttamassa, sanoo Helvi hymyillen. Yksityinen perheyritys Bio Karelia on piristävä poikkeus Suomen elokuvateatterimaailmassa. Toivottavasti vielä monen vuoden ajan. 16 3/2006 Ilmarinen

17 Verkkopalvelut Yrittäjät Vakuutuspalveluun pankkitunnuksilla Ilmarisen Vakuutuspalvelu verkossa on jälleen täydentynyt uusilla toiminnoilla. Keskeisin uudistus on verkkopankkitunnistautumisen käyttöönotto. Yrittäjät voivat nyt kirjautua palveluun omilla verkkopankkitunnuksillaan, jolloin he pääsevät saman tien hoitamaan YEL-vakuutusasioitaan. Palveluun voi kirjautua Osuuspankin, Nordean, Sammon, säästöpankkien, paikallisosuuspankkien, Handelsbankenin ja Ålandsbankenin verkkopankkitunnuksilla. Jos yrittäjällä on Ilmarisessa myös TEL-vakuutus, hän tarvitsee sen hoitoon verkkopalvelusopimuksen, jonka voi solmia puhelimitse numerossa Haluamme tarjota mahdollisimman joustavaa vakuutuksen hoitoa, joten olemme lisänneet Vakuutuspalveluun maksusopimuspalvelun. Palvelussa voi tehdä vakuutusmaksuihin lyhytaikaisen maksusopimuksen helpottamaan laskujen maksua. Sopimuksen voi tehdä samoin kriteerein kuin aikaisemmin puhelimitse asioitaessa. Lisää tulostettavia todistuksia verkosta Yrittäjät voivat tulostaa palvelusta vakuutusmaksutodistuksen eli ns. urakkatodistuksen lisäksi nyt myös vakuutuksen voimassaolotodistuksen (esimerkiksi Kelaa ja verottajaa varten), työtulotodistuksen sekä maksettujen vakuutusmaksujen erittelyn. Todistukset ovat tulostettavissa PDFmuodossa. Yrittäjien palvelut pähkinänkuoressa sisäänkirjautuminen verkkopankkitunnuksilla tulostettavia todistuksia: vakuutusmaksutodistus eli urakkatodistus voimassaolotodistus työtulotodistus esim. KELAa varten maksettujen vakuutusmaksujen erittely esim. verottajalle. maksujen maksaminen työtulon muutoshakemus työtulolaskuri tulevan vanhuuseläkkeen arvioimiseksi tilapäinen maksujousto ylös- tai alaspäin ja sen vaikutusten arviointi Vakuutuspalvelun käyttöönottoon liittyvissä kysymyksissä neuvoo asiakaspalvelumme numerossa Laske arvio eläkkeestäsi Ilmarisen palvelussa Keskimääräinen eläke on euroa kuussa tiedätkö paljonko se sinulla voisi olla? Ilmarisen uudistunut eläkelaskuri auttaa oman tulevan eläkkeen arvioinnissa. Laskurin avulla voit katsoa työssä jatkamisen vaikutuksia tulevan vanhuuseläkkeesi määrään aiempaa kattavammin. Jos sinulla on rinnakkaisia työsuhteita, on myös ne huomioitu laskurissa. Eläkelaskurin uusilla ominaisuuksilla on pyritty paremmin vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin, kertoo verkossa tarjottavasta eläkepalvelusta vastaava kehittämispäällikkö Nina Nissilä. Lakisääteinen eläketurva on vain osa taloudellista turvaa. Uudistunut eläkelaskuri tukee aiempaa paremmin mahdollisuutta tehdä omia valintoja tulevaisuuden suhteen. Ilmarinen tarjoaa ajantasaista ja luotettavaa tietoa lakisääteisen eläkkeen määrästä oman tulevaisuuden suunnittelua varten. Eläkelaskuri havainnollistaa hyvin sen, miten työssä jatkaminen kartuttaa eläkettä. Laskurin avulla voi muun muassa katsoa, miten 4,5 prosentin superkarttuma nostaa 63 ikävuoden jälkeen eläkkeen määrää jo huomattavasti, Nissilä muistuttaa. Eläkelaskurin löydät verkkosivuiltamme Eläkepalvelusta. Eläkepalvelu ja laskuri ovat käytettävissäsi juuri silloin, kun se sinulle parhaiten sopii ja saat tuloksen heti. Vaikka keskellä yötä! Palvelussamme voit edelleen tarkistaa myös ansiotyöluettelosi ja jos jo saat Ilmarisesta eläkettä, voit päivittää omia yhteystietojasi tai tulostaa todistuksen eläkkeesi määrästä. Tervetuloa tutustumaan eläkelaskuriimme ja muihin verkkopalveluihimme osoitteessa Ilmarinen 3/

18 Yrittäjälle Vakuutuspalvelu kiireisen yrittäjän apuna Heidi Kiuru on tutustunut Ilmarisen verkkopalveluun ja pitää sitä hyödyllisenä apuna työssä. Inkoo on noin asukkaan kunta 60 kilometriä länteen Helsingistä. Yksi inkoolaisista on R-kioskia hoitava yrittäjä Heidi Kiuru. Heidillä on kokemusta aloittelevan yrittäjän kiireistä ja hän onkin kiitollinen pienistä tietoteknisistä helpotuksista arkiseen puurtamiseen. TEKSTI JA KUVA: SAMI KELHÄ Heidi Kiurun päätyminen R-kioski-yrittäjäksi ei ollut kovin ennalta suunniteltua. Se oli vähän sattuman kauppaa. Asuimme jo valmiiksi Inkoossa, ja satuin kuulemaan, että paikalliseen R-kioskiin ollaan etsimässä uuttaa kauppiasta. Minulle R-kioski-yrittäjyys sopi hyvin, koska etsin työpaikkaa Inkoosta kodin läheltä ja koulutustaustani on tradenomin koulutus. Omalle yritykselle on myös mielekästä tehdä töitä, Heidi kertoo. Heidi on vielä aika tuore yrittäjä. Yrittämiseen liittyi pieniä alkuhankaluuksia ja runsasta paperisotaa, mutta sain hyvää tukea Rautakirjalta sekä TE-keskukselta. Aloitin kioskiyrittäjän helmikuussa 2005, joten takana on nyt noin puolitoista vuotta ja ensimmäinen tilinpäätöskin on tehty. Täytyy todeta, että ihan hyvin on mennyt. Tuttuja asiakkaita Inkoon kokoisella paikkakunnalla asiakkaat tulevat tutuiksi. Se on yksi tämän työn hyvistä puolista! Inkooseen muuttaessamme emme mieheni kanssa oikein tunteneet ketään täältä. Kioskilla työskennellessä ovat lähes kaikki inkoolaiset tulleet tutuiksi, ja monet asiakkaat tunnen oikein hyvinkin, Heidi sanoo ja jatkaa: Kesällä kioskin asiakaskunta kaksinkertaistuu, kun kesäasukkaat saapuvat. Kesänviettäjät tuovat kivaa vaihtelua, ja myös yrityksen liikevaihto kasvaa. Pidän kioskia pidempään auki kesällä kuin talviaikaan. Inkoossa ruotsin kielen osaaminen on tärkeää. Yli puolet inkoolaisista on ruotsinkielisiä äidinkieleltään. Ilman ruotsin kielen taitoa olisi vaikea palvella asiakkaita hyvin. Onneksi minä osaan ruotsia ihan hyvin oman perhetaustani ansiosta, Heidi kertoo. Kesälomaa yrittäjä ei ehdi juurikaan pitää. Lomat pidetään silloin, kun muut ovat töissä! Pyrin pitämään lomani vuoden hiljaisimpiin aikoihin. 18 3/2006 Ilmarinen

19 Yrittäjän osa-aikaeläkkeen pohjana usean vuoden työtulot Heidillä on keskimäärin kaksi työntekijää töissä kioskilla. Nyt on juuri vaihdostilanne menossa, eli koulutan uutta työntekijää poislähtevän tilalle. Osa-aikaisia työntekijöitä on suhteellisen vaikea löytää täällä Inkoossa, Heidi harmittelee. Kätevä Vakuutuspalvelu Heidi Kiuru on tutustunut Ilmarisen Vakuutuspalveluun ja pitää sitä hyödyllisenä apuna kiireiselle yrittäjälle. Yrittäjänä aikani on todella kortilla. Itse olen töissä kioskilla noin 50 tuntia viikossa. Työpaikalla aikani menee kioskin normaaliin pyörittämiseen ja asiakaspalveluun. Vapaa-ajallani voin hoitaa vakuutusasioita verkossa juuri siihen aikaan kuin minulle sopii eli Vapaa-ajallani voin hoitaa vakuutusasioita verkossa juuri silloin, kun minulle sopii. tuossa yhdeksän jälkeen iltaisin. Minulle hyödyllisiä toimintoja ovat etenkin mahdollisuus lähettää Vakuutuspalvelun kautta verkossa vuosi-ilmoituksia ja yrittäjänä arvioida YEL-työtulon muutoksen vaikutuksia vakuutusmaksuun ja tulevaan eläkkeeseen. Vuonna 2007 voimaan tuleva työntekijän eläkelaki (TyEL) mahdollistaa myös lyhyiden työsuhteiden eli entisen TaELin piiriin kuuluvien vakuutuksien hoitamisen Ilmarisessa. Miten järkevänä koet työnantajana vakuutusten keskittämisen yhteen yhtiöön? Kyllähän keskittäminen helpottaa suuresti asioiden hoitoa. Keskitän mitä luultavimmin omat vakuutukseni jatkossa Ilmariseen, jossa voin hoitaa niitä joustavasti. Osa-aikaeläkettä voi saada 58 vuotta täyttänyt yrittäjä, joka vähentää työpanoksensa puoleen aikaisemmasta. Yrittäjä voi myös lopettaa kokonaan yrittäjätoiminnan ja siirtyä osa-aikatyöhön toisen palvelukseen. Osa-aikaeläke korvaa osittain osa-aikatyön vuoksi pienentyviä ansioita. Yrittäjä voi siirtyä osa-aikaeläkkeelle 58 vuoden iän täyttämisen jälkeen ja viimeistään 67-vuotiaana. Vuonna 1946 ja sitä ennen syntyneillä yläikäraja on 64 vuotta. Vuoden 2007 alusta lähtien osa-aikaeläkettä ei enää myönnetä takautuvasti, joten sitä pitää hakea viimeistään eläkkeen saantiehtojen täyttymiskuukauden aikana. Osa-aikaeläkkeelle siirtyvältä yrittäjältä edellytetään pitkää työrupeamaa. Hänellä pitää olla työeläkkeeseen oikeuttavaa työskentelyä vähintään 5 vuotta viimeisen 15 vuoden aikana. Lisäksi yrittäjän on pitänyt olla ennen eläkkeen alkamista kokoaikatyössä vähintään 12 kuukautta viimeisen 18 kuukauden aikana. Vuoden 2007 alusta lähtien yrittäjän lyhytaikainen sairastuminen ennen osa-aikaeläkkeen alkamista ei enää estä hänen siirtymistään osa-aikaeläkkeelle. Puolentoista vuoden eli 18 kuukauden määräaikaa pidennetään enintään 6 kuukaudella, jos yrittäjä on saanut tänä aikana sairauspäivärahaa tai vastaavaa tapaturma- tai liikennevakuutusetuutta. Yrittäjätoimintaa pidetään kokoaikaisena, jos vahvistettu työtulo on edellä kerrotun 12 kuukauden aikana vähintään ,84 euroa vuodessa (vuoden 2006 tasossa). Jos työtulo on pienempi, osa-aikaeläkettä ei voi saada. Yrittäjän pitää osa-aikaeläkkeelle siirtyessään vähentää työntekoaan ja työtulonsa puoleen. Työtulo, josta osa-aikaeläkkeen aikainen työtulo lasketaan, määräytyy viimeisen yhdenjaksoisen yrittäjätoiminnan työtulojen perusteella. Mukaan otetaan eläkkeen alkamisvuoden työtulon lisäksi tietyt, aikaisempien vuosien työtulot. Puolitettavan työtulon pitää olla vähintään ,84 euroa vuodessa, jotta osa-aikaeläkkeen aikainen työtulo on vuoden 2006 tasossa vähintään 5 850,92 euroa vuodessa. Jos yrittäjä on tehnyt ennen osa-aikaeläkettä muuta ansiotyötä yrittäjätoiminnan rinnalla tai jos hän on toiminut lyhyen ajan yrittäjänä, hänen on hyvä ottaa yhteyttä Ilmariseen ennen osa-aikaeläkkeen hakemista. Osa-aikaeläkkeen määrä on puolet kokoaikatyössä vakiintuneen työtulon ja osa-aikatyön työtulon erotuksesta. Osa-aikaeläkkeellä karttuu uutta eläkettä sekä osa-aikatyön työtulosta että ansion alenemasta. Yrittäjä maksaa YEL-vakuutusmaksua osa-aikatyön työtulosta. Maksu on 21,9 prosenttia työtulosta vuonna Selvitys osa-aikatyöhön siirtymisestä Osa-aikaeläkkeelle siirtyvän yrittäjän pitää selvittää, miten hän vähentää yrittäjätoimintaansa tai lopettaa sen kokonaan. Yrittäjätoiminnan lopettamisesta tarvitaan yleensä kauppa- tai lahjakirja tai vuokrasopimus. Työskentelyn vähentämistä osoittaa esimerkiksi liikevaihdon supistuminen tai työntekijän palkkaaminen yrittäjän tilalle. Jos yrittäjän olosuhteet muuttuvat osa-aikaeläkkeellä ollessa, esimerkiksi osa-aikatyö päättyy tai yrittäjä palaa kokoaikatyöhön, osa-aikaeläke lakkaa. Neuvoa kannattaa kysyä Eläkeasioissa Ilmarisen yrittäjäasiakkaita neuvoo eläkepalvelu, puh , sähköposti Lisätietoja ja hakemuslomakkeen saa Ilmarisen internet-sivuilta. Sieltä voi myös tilata ennakkolaskelman osa-aikaeläkkeestä. Reetta Wiik Eläkeosasto Ilmarinen 3/

20 Info Työntekijän eläkemaksu kaikesta eläkettä kartuttavasta ansiosta 2007 Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan eläketurvan kustantavat työnantaja ja työntekijä yhdessä. Työnantaja pidättää alkaen palkanmaksun yhteydessä työntekijän eläkemaksun aina, kun ansio vakuutetaan. Työntekijän eläkemaksu pidätetään myös vapaaehtoisesti vakuutettavista luottamustoimen palkkioista ja ulkomailla työskentelevän vapaaehtoisesti vakuutetun työntekijän TyEL-ansiosta. TyEL-vakuuttamisen alaraja ja työntekijän eläkemaksu TyEL-vakuuttamisen piiriin tulee lähes kaikki yksityisen työnantajan palveluksessa tehty työ. Eläketurvaa ei kuitenkaan tarvitse järjestää kalenterikuukauden ansiosta, jos se jää alle 44,53 euroa (2006 tasossa). Myös vapaaehtoisesti vakuutetusta pienestä ansiosta pidätetään työntekijän eläkemaksu. Jos ansiota ei vakuuteta, ei työntekijän maksuakaan saa pidättää. Jos työnantaja erehdyksessä vakuuttaa alle rajamäärän jääneitä ansioita, hän voi anoa maksun palauttamista. Maksupalautusta saaneen työnantajan on tällöin palautettava työntekijälle hänen palkastaan pidätetty maksuosuus. Muita työntekijän eläkemaksuun liittyviä muutoksia Jos työnantaja pidättää aiheettomasti eläkemaksun esimerkiksi kulukorvauksesta, joka ei ole TyEL:n mukaista ansiota, aiheeton maksu on palautettava työntekijän vaatimuksesta. Jos työnantaja ei palauta maksua, työntekijä voi tehdä asiasta ns. perustevalituksen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle. Jos työnantaja esimerkiksi palkanmaksuohjelmassa olevan virheen vuoksi on jättänyt työntekijän eläkemaksun pidättämättä, jälkikäteen pidättäminen ei ole ollut mahdollista. TyEL:n mukaan takautuva pidättäminen on mahdollista, mutta aika on rajattu kahteen seuraavaan palkanmaksuun. Työntekijän tulo voi joinakin kuukausina muodostua pelkästään luontoisedusta tai hänelle ei muuten makseta vakuutusmaksun pidättämiseen riittävää rahapalkkaa. Tällaisessa tilanteessa työnantaja voi pidättää maksun vuoden kuluessa seuraavien palkanmaksujen yhteydessä. Marja-Leena Kolu Asiakasyhteyslinja Vuoden 2007 maksuluokat jo asiakkaiden tiedossa Suurten yritysten TEL-työkyvyttömyysmaksun laskenta muuttui alkaen. Työkyvyttömyysmaksu määräytyy etukäteen tariffimaksuna, joka perustuu yrityksen omaan työkyvyttömyysriskiin. Kukin yritys kuuluu työkyvyttömyysriskinsä mukaiseen maksuluokkaan. Maksuluokkia on yksitoista. Mitä suurempi on yrityksen työkyvyttömyysriski, sitä korkeampi on sen maksuluokka ja työkyvyttömyysmaksu. Ilmarinen on elo-syyskuun vaihteessa ilmoittanut pitkäaikaisille asiakkailleen vuoden 2007 maksuluokat. Jos vakuutus on siirtynyt Ilmariseen viiden vuoden sisällä, voidaan maksuluokat laskea vasta sitten, kun edellisestä eläkeyhtiöstä saadaan tarvittavat tiedot. Vuoden 2007 maksuluokka perustuu vuosina 2004 ja 2005 yrityksen työntekijöille myönnettyihin pysyviin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Joulukuussa lähetettävä vuoden 2007 TyEL-ennakkomaksulaskelma perustuu tähän uuteen maksuluokkaan. Myös vuoden 2008 maksuluokasta saa arvion Ilmarinen on kehittänyt maksuluokan arviointipalvelun, jonka avulla tulevat maksuluokat voidaan arvioida hyvissä ajoin ennen niiden lopullista laskentaa. Jo nyt voidaan alkaa arvioida vuoden 2008 maksuluokkaa. Tässä vaiheessa arvio perustuu tähän mennessä myönnettyihin vuoden 2006 eläkkeisiin ja loppuvuoden eläkemenoa ennustetaan alkuvuoden perusteella. Arvio tarkentuu koko ajan mitä pidemmälle mennään ja saadaan tieto kaikista vuonna 2006 myönnetyistä maksuluokkaeläkkeistä. Myös laskentaan vaikuttavat kertoimet ovat vielä pitkään ensi vuoden puolelle arvioita. Maksuluokka-arvioita voi pyytää Ilmarisesta yritykselle nimetyltä asiakaspalvelijalta tai asiakaspäälliköltä. Arviolaskelmat ovat maksuttomia. Maksuluokka näkyy myös Vakuutuspalvelussa vuoden 2006 ennakkovuosilaskelmissa sekä varsinaisissa vuosilaskelmissa. Palkkasumma määrittelee yrityksen koon työeläkemaksun laskennassa Uuden työntekijän eläkelain, TyEL:n, tultua voimaan vuonna 2007 maksun laskentaan vaikuttava yrityksen koko määritellään eri tavalla kuin TEL:n aikana. Suurimpien yritysten työkyvyttömyys- ja työttömyysmaksu perustuvat niiden omiin eläketapauksiin. Mitä suurempi yritys on kyseessä, sitä suurempi merkitys yrityksen omilla eläketapauksilla on. Suurimmilla yrityksillä koko työkyvyttömyysmaksu määräytyy täysin sen maksuluokan mukaan, mihin yritys kyseisenä vuonna sijoittuu. Pienemmillä yrityksillä vain osa työkyvyttömyysmaksusta määräytyy oman maksuluokan mukaan ja loppu määräytyy perusluokan mukaan. Vastaavasti työttömyyseläkemaksun omavastuu on sitä suurempi mitä suurempi yritys on. Vuoden 2006 loppuun saakka yrityksen koko määritellään työntekijäluvun perusteella. TyEL:n tullessa voimaan yrityksen koko määritellään sen kokonaispalkkasumman perusteella. Vuoden 2007 maksun laskennassa yrityksen koon määrittävänä palkkasummana käytetään vuoden 2005 kokonaispalkkasummaa. Jos yrityksellä on vakuutuksia eri eläkeyhtiöissä, palkkasummaperusteena käytetään yhteenlaskettua summaa. Myös Eterassa vakuutettujen LEL:n ja TaEL:n piiriin kuuluvien vuoden 2005 palkkasummat otetaan mukaan. 20 3/2006 Ilmarinen

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 Ilmarisen vuosi 2010 Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 1 2 Keskeisiä havaintoja vuodelta 2010 Työeläkevakuutusten myynnin tulos erinomainen Sijoitustuotto alan kärkeä Pitkän aikavälin tuotto hyvällä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015 Veritas Eläkevakuutus VAHVA TULOS ENSIMMÄISELTÄ VUOSIPUOLISKOLTA Tuotto 5,8 % Parhaiten tuottivat noteeratut osakkeet 13,3 % Vakavaraisuus 31,8 % TyEL-palkkasumma 1 618,6 milj.

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Etera alkuvuonna 2010 Vakuutusmaksutulo kääntyi kasvuun Uusien TyEL-vakuutusten myynti kasvoi Sijoitukset tuottivat 2,6 % Vakavaraisuus vahvistui ja kokonaistulos

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005 Veritas-ryhmä Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 2005 AVAINLUVUT 1-6/2005 1-6/2004 2004 Vakuutusmaksutulo, milj. 196,9 184,2 388,9 Sijoitustoiminnan nettotuotto, käyvin arvoin,

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Kare Laukkanen Pörssi-ilta Maaliskuu 2007 SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti Mediamarkkinat Liiketoiminta Strategiset tavoitteet Kare Laukkanen Maaliskuu

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009 Ajattelemme eteenpäin Kausi 1.1.-30.9.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi lähes 9 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon Sijoitusten tuotto oli

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TULOSKATSAUS 1.1.-31.12.2005. Veritas-ryhmä. Ennakkotiedot

TULOSKATSAUS 1.1.-31.12.2005. Veritas-ryhmä. Ennakkotiedot TULOSKATSAUS 1.1.-31.12.2005 Veritas-ryhmä Ennakkotiedot Veritas-ryhmä AVAINLUVUT 2005 2004 % Vakuutusmaksutulo, milj. 427,8 397,2 7,7 Sijoitustoiminnan nettotuotot, käyvin arvoin, milj. 219,2 155,8 40,7

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014

Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014 Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014 Vakuutusliike Vakuutusliike - avainluvut 2014 2013 % Vakuutusmaksutulo, milj. 470,2 452,8 3,9 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 454,8 432,0 5,3 TyEL-palkkasumma,

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Perustietoa Kevasta 2014

Perustietoa Kevasta 2014 Perustietoa Kevasta 2014 Keva Hoitaa koko julkisen sektorin henkilöstön eläkeasioita Vastaa kunta-alan eläketurvan rahoituksesta Kehittää eläketurvaa ja työelämää Tehokas eläkeasioiden käsittelijä ja tuottava

Lisätiedot

SanomaWSOY:n strategian painopisteet. Hannu Syrjänen toimitusjohtaja Yksityissijoittajien pääomamarkkinapäivä Sanomatalo, 15.11.

SanomaWSOY:n strategian painopisteet. Hannu Syrjänen toimitusjohtaja Yksityissijoittajien pääomamarkkinapäivä Sanomatalo, 15.11. SanomaWSOY:n strategian painopisteet Hannu Syrjänen toimitusjohtaja Yksityissijoittajien pääomamarkkinapäivä Sanomatalo, SanomaWSOY-konserni SanomaWSOY Pro forma Liikevaihto 2 488,7 milj. EBITA 362,0 milj.

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2013 2012 % Vakuutusmaksutulo, milj. 452,8 458,2-1,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 432,0 402,8 7,3

Lisätiedot

Mediamaailma muuttuu onko Sanoma valmis? Pörssi-ilta, maaliskuu 2011

Mediamaailma muuttuu onko Sanoma valmis? Pörssi-ilta, maaliskuu 2011 Mediamaailma muuttuu onko Sanoma valmis? Pörssi-ilta, maaliskuu 2011 Sanoma pähkinänkuoressa Yksi Euroopan johtavista mediayhtiöistä, painopistealueina kestävä kasvu ja kannattavuus Markkinajohtaja valituissa

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 28.2.2007 eq Pankki SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti SanomaWSOY:n strategian painopisteet Liite 1: Median trendejä Hannu

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Vahva vuosi, hyviä tuloksia 7,1 % Sijoitusten tuotto 40,0 mrd. Sijoitusten markkina-arvo 10,3 mrd., 34,0 % Vakavaraisuus 862 000 Suomalaisen eläketurva 4,3 mrd. Vakuutusmaksutulo

Lisätiedot

Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007

Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007 Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007 1 1.1. - 30.6.2007 1.1. - 30.6.2006 1.1. - 31.12.2006 Vakuutusmaksutulo, milj. euroa 1 365,0 1 360,0 2 652,6 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, milj. euroa 1 245,1

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Elolle vahva alkuvuosi 1.1. 30.6.2015 Sijoitustoiminnan kokonaistuotto oli 4,9 %. Sijoitusten markkina-arvo kasvoi 21 miljardiin euroon.

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskeiset tunnusluvut Pro forma 31.12.2014 31.12.2013 31.12.2013 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 022,9 1 602,7 2 929,0 Eläkkeensaajille

Lisätiedot

Ilmarisen tilinpäätös 2007. Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas

Ilmarisen tilinpäätös 2007. Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas Ilmarisen tilinpäätös 2007 Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas 1 2 Talouden kehitys 2007 Loppupuolella vuotta USA:n asuntoluottokriisin heijastusvaikutukset hidastivat talouskasvua erityisesti Yhdysvalloissa.

Lisätiedot

Tässä esitteessä kerromme lyhyesti yrittäjän

Tässä esitteessä kerromme lyhyesti yrittäjän YRITTÄJÄN eläke Yrittäjän YEL-eläke turvaa toimeentuloa silloin, kun yrittäjä täyttää eläkkeeseen oikeuttavan iän, yritystoiminta vähenee tai yrittäjätoiminta päättyy sairauden tai kuoleman vuoksi. Jos

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014 Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 1. VUOSIPUOLISKO VASTASI ODOTUKSIA Tammi kesäkuu 2014 Sijoitustuotto 3,4 % Osakesijoitusten tuotto 5,5 % Korkosijoitusten

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011 Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011 Vakuutusliike Ajattelemme eteenpäin Vakuutusliike - avainluvut 1 6/2011 1 6/2010 2010 Vakuutusmaksutulo, milj. 207,4 187,5 380,4 TyEL-palkkasumma, milj.

Lisätiedot

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa Eteran nopean ja sujuvan työeläkepalvelun resepti Joustavat vakuutusratkaisut Vaivattomat verkkopalvelut Asiantuntijat käytettävissäsi Vinkkejä yrittäjän työhyvinvointiin

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Tunnusluvut ja analyysit

Tunnusluvut ja analyysit Tiivistelmä tunnusluvuista Vakuutusmaksutulo 470,2 452,8 458,2 423,6 380,4 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset 1) 454,8 432,0 402,8 370,5 336,0 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin 159,4 169,2

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015. Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015

ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015. Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015 ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015 Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ Tammi kesäkuu 2015 Sijoitusympäristö muuttui hyvin haastavaksi osakekurssien

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1 6/2008

Osavuosikatsaus 1 6/2008 Osavuosikatsaus 1 6/2008 Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen Deutsche Bank 1.8.2008 Avainluvut Avainluvut Milj. euroa Liikevaihto Liikevoitto % liikevaihdosta Liikevoitto ilman merkittävimpiä kertaluonteisia

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1 6/2006. Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 3.8.2006

Osavuosikatsaus 1 6/2006. Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 3.8.2006 Osavuosikatsaus 1 6/2006 Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen Mediamainonnan kehitys Ennusteet 2006 2008 2 2006 CAGR milj. USD 06 08, % SUOMI Sanomalehdet 823 1,6 Aikakauslehdet 246 1,2 Televisio 303 1,6 Internet

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013. Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013. Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013 Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2013 Alkuvuosi sujui hyvin: sijoitustuotto 3,0 prosenttia Myös toinen vuosineljännes

Lisätiedot

TyEL vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta työntekijät Eterassa

TyEL vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta työntekijät Eterassa TyEL vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta työntekijät Eterassa Eteran nopean ja sujuvan työeläkepalvelun resepti Ajantasaisimmat työeläkemaksut Vaivattomat sähköiset työkalut Asiantuntijat käytettävissäsi Liiketoimintaasi

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous 2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 1.4.2008

Varsinainen yhtiökokous 2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 1.4.2008 Varsinainen yhtiökokous 2008 Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 1.4.2008 Kasvava eurooppalainen mediayhtiö Toimii yli 20 maassa Johtava monialainen mediayhtiö Suomessa; valikoidut kansainvälisen kasvun alueet

Lisätiedot

201X 201X-1 201X-2 201X-3 201X-4

201X 201X-1 201X-2 201X-3 201X-4 Liite 1.1 Tiivistelmä tunnusluvuista Vakuutusmaksutulo, Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, 1) Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle, % Liikevaihto,

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015 Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 1 SIJOITUSTUOTTO ERINOMAINEN Tammi maaliskuu 2015 Sijoitustuotto 7,1 % Osakesijoitusten tuotto 14,9 % Korkosijoitusten tuotto 1,2 % Kiinteistösijoitusten

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015 Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OSAKEKURSSIEN LASKU HEIJASTUI SIJOITUSTUOTTOON Tammi syyskuu 2015 Sijoitustuotto 3,1 % Osakesijoitusten tuotto

Lisätiedot

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA Huomioita työeläkesijoituksista 2011 Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat Työeläkkeiden rahoitus ja sijoitustoiminta Lähtökohta Etuussäännöksistä johdettava eläkevastuu (eläkemeno) rahoitetaan

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 1 SIJOITUSTUOTTO HYVÄLLÄ TASOLLA Tammi syyskuu 2014 Sijoitustuotto 5,7 % Osakesijoitusten tuotto 8,8 % Korkosijoitusten tuotto 3,1 % Kiinteistösijoitusten tuotto

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Talousjohtaja Matti Salmi Pörssi-illat Maaliskuu 2007 SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti SanomaWSOY:n strategian painopisteet Liite 1: Median trendejä

Lisätiedot

Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen

Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen työnantajalle Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen Tietoa EU-maista tulevien työntekijöiden vakuuttamissäännöistä Työnantajan muistilista A1 Mikä on A1-todistus? Maksa ulkomaalaisesta työntekijästäsi

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus 2011. Eläke-Tapiola. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton

Puolivuosikatsaus 2011. Eläke-Tapiola. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton Eläke-Tapiola Tilintarkastamaton Tunnusluvut Tiivistelmä tunnusluvuista 1-6/2011 1-6/2010 1-12/2010 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo Milj. euroa 758,5 717,5 1 425,7 Maksutulon muutos % 5,7 0,3 2,7 Vastuuvelka

Lisätiedot

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. Jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Helena Alkula-Stening Arja Iisakkala Maija Leinonen Mikko Metsäruusi Lea Tikka Tästä puhumme TyEL-vakuuttamisen perusteet Milloin ja kenet vakuutetaan

Lisätiedot

Kansainvälistyvä lehtijakelu

Kansainvälistyvä lehtijakelu Kansainvälistyvä lehtijakelu Jukka Nikkinen kehitysjohtaja, Yksityissijoittajien pääomamarkkinapäivä Sanomatalo, Liikevaihto liiketoiminnoittain (2003), milj. euroa 2 Elokuvateatteritoiminta: 52,8 milj.

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015. 13.8.2015 Osavuosiraportti 1.1.-30.6.2015

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015. 13.8.2015 Osavuosiraportti 1.1.-30.6.2015 Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Hyvä tulos epävakailla sijoitusmarkkinoilla 4,3 Sijoitusten tuotto, % 41,9 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, 11,0 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 860 000 Suomalaisen työeläketurva

Lisätiedot

SanomaWSOY sijoituskohteena

SanomaWSOY sijoituskohteena SanomaWSOY sijoituskohteena CFO Matti Salmi Espoon-Kauniaisten Osakesäästäjät, 27.11.2007 SanomaWSOY-konserni Kannattavaa kasvua, markkinajohtajana valituilla alueilla Yksi Euroopan suurimmista aikakauslehtien

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA. Anna Hyrske 10.04.2013

ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA. Anna Hyrske 10.04.2013 ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA Anna Hyrske 10.04.2013 HUOLEHDIMME LÄHES 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL 37 500 yritystä YEL 58 800 yrittäjää Työeläkemaksut Eläkkeiden maksuun

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa & Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa Hannu Laukkanen johtaja, Yksityissijoittajien pääomamarkkinapäivä Sanomatalo, 2 Esityksen runko Yleiskatsaus Strategiset mahdollisuudet Integroidut oppimisjärjestelmät

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1 3/2007

Osavuosikatsaus 1 3/2007 Osavuosikatsaus 1 3/27 Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen OKO:n aamiaistilaisuus 4.5.27 Avainluvut Avainluvut Milj. euroa Liikevaihto Liikevoitto % liikevaihdosta Liikevoitto ilman merkittävimpiä kertaluonteisia

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 2010 Marimekko Oyj CREATIVE DESIGN SINCE 1951 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 TAMMI-MAALISKUU 2010 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys oli rohkaisevaa. Liikevaihtomme hienoinen

Lisätiedot

Sanoma 1 9/2009. Talousjohtaja Kim Ignatius Pohjola, 12.11.2009

Sanoma 1 9/2009. Talousjohtaja Kim Ignatius Pohjola, 12.11.2009 Sanoma 1 9/29 Talousjohtaja Pohjola, 12.11.29 Valmiina nousuun Rakenteen muokkaaminen ja kustannussäästöt jatkuvat Liiketoiminnan kuluja karsittu tammi syyskuussa 6,7 % Henkilöstömäärää vähennetty selvästi

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

HS ipad profiilitutkimus. Tammikuu 2014

HS ipad profiilitutkimus. Tammikuu 2014 HS ipad profiilitutkimus Tammikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tulokset InterQuestin SPOT -profiilitutkimuksesta. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin HS ipad-sovelluksessa 10.1.-22.1.2014 välisenä aikana.

Lisätiedot

Kelan palvelut henkilöasiakkaille

Kelan palvelut henkilöasiakkaille Kelan palvelut henkilöasiakkaille Susanna Sinda, Kelan Ulkomaan yksikkö 17. 18.2.2010 Kelan palvelukanavat Kelan palvelukanavia ovat posti puhelinpalvelu verkkopalvelut 1) kaikille avoimet palvelut (www.kela.fi)

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Sanoma 1 3/2009. Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 8.5.2009

Sanoma 1 3/2009. Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 8.5.2009 Sanoma 1 3/29 Toimitusjohtaja 8.5.29 Vahvat markkina-asemat auttavat taantumassa Fokuksessa tehokkuuden parantaminen ja kustannussäästöt kaikissa liiketoimintaryhmissä Aktiivinen tuotevalikoiman kehittäminen

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala SUORAVELOITUS PÄÄTTYY Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala 1 2 YDINVIESTEJÄ TERÄVÖITETTY MIGRAATIO ETENEE HITAASTI Suoraveloitusvaltakirjoista vasta 3 prosenttia on muunnettu

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Kai Telanne Alma Median yhtiökokous 17.3.2015

Toimitusjohtajan katsaus. Kai Telanne Alma Median yhtiökokous 17.3.2015 Toimitusjohtajan katsaus Kai Telanne Alma Median yhtiökokous Agenda Alma Median liiketoiminnat 2014 Katsaus Suomen mediamarkkinaan Alma Median tulos 2014 Alma Median strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Kuntajohtajapäivät Lappeenrannassa 26.-27.8.2015 Varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander Keskeisiä kysymyksiä Kuntasektorin kehitys ja rakennemuutokset Eläkemenoperusteisen

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2007

Osavuosikatsaus 1-6/2007 SYSOPENDIGIA Oyj Osavuosikatsaus 1-6/7 7.8.7 Jari Mielonen Toimitusjohtaja SYSOPENDIGIA Oyj 1 7 SYSOPENDIGIA Plc Katsauskauden liikevaihto (1-6) 7 Liikevaihto, milj 6 5 4 3 1 36,7 5, H1 6 H1 7 Katsauskauden

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 1(6) Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 Sijoitustoiminnan tuotto oli 3,6 % Vakavaraisuus turvaavalla tasolla; vakavaraisuusaste 18,6 % vastuuvelasta ja toimintapääoma 2,4-kertainen vakavaraisuusrajaan

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014 Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteralla vakaa alkuvuosi Sijoitusten markkina-arvo 5,7 miljardia euroa (5,6 mrd. ) ja tuotto 3,4 % (-0,7 %) Vakavaraisuus

Lisätiedot

Sanoma 1 6/2010. Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 6.8.2010

Sanoma 1 6/2010. Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 6.8.2010 Sanoma 1 6/21 Toimitusjohtaja 6.8.21 Myynti kasvussa, toiminnallinen tehokkuus parani Mainosmarkkinat piristymässä Toinen vuosineljännes Liikevaihto jälleen kasvu-uralla (+3 %) Liikevoitto ilman kertaluonteisia

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

SanomaWSOY kohti tulevaa

SanomaWSOY kohti tulevaa SanomaWSOY kohti tulevaa Hannu Syrjänen toimitusjohtaja Capital Markets Day 2 Esityksen runko Keskeisiä strategisia tavoitteitamme Toimenpiteitä Taloudelliset tavoitteet Uudet liiketoimintamahdollisuudet

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot