TOHOLAMMIN KUNTA TASEKIRJA Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 TOHOLAMMIN KUNTA TASEKIRJA 2012 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 JOHDANTO TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET TILINPÄÄTÖSASIAKIRJAT Tasekirja Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomusta koskevat säännökset Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus vuodesta Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Asiaa koskeva sääntely Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Seurantaa koskeva sääntely Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet Tuloslaskelma

3 5.3 Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Sumu-poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus Pakollisten varausten muutokset Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot Rahoitustuotot ja kulut Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Henkilöstökulut Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernituloslaskelman liitetiedot Konsernitaseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitosten erillistilinpäätökset Liikelaitoksen toimintakertomus Liikelaitosten tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Johtokunnan hyväksymä liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu Liikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen Liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Allekirjoitukset ja merkinnät Tytäryhtiöiden tilinpäätökset ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT

4 JOHDANTO Toimintakertomus on osa tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen sisällöstä säädetään kuntalaissa. Toimintakertomuksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva kunnan toiminnasta ja taloudesta. Näkyvin muutos tilinpäätöksessä ovat uudet tilinpäätöslaskelmat: tuloslaskelma ja tase sekä rahoituslaskelma. Tuloslaskelma on kokonaan uusi laskelma kunnallisessa tilinpäätöksessä. Taseen nimikkeet ja esitysjärjestys on muutettu kokonaisuudessaan. Rahoituslaskelma on rakenteeltaan ja sisällöltään aikaisempaa selkeämmin tilikauden rahan lähteitä ja rahan käyttöä kuvaava laskelma. Tuloslaskelmaa ja tasetta täydentävien liitetietojen antaminen on pakollista. Talousarvion toteutumisvertailu säilyy edelleen itsenäisenä, tilinpäätökseen sisältyvänä laskelmana, jonka tehtävänä on talousarviositovuuden noudattamisen seuranta. Muita olennaisesti tilinpäätösinformaatiota parantavia muutoksia ovat sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen seuranta, suunnitelmien mukaisten poistojen esittäminen, vaatimus vastaisten menojen ja menetysten huomioon ottamisesta pakollisena varauksena sekä konsernitaseen ja sen liitetietojen sisällyttäminen tilinpäätökseen. 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain- ja asetuksen säännöksiä (KuntaL 68 ). Kuntalaki on kirjanpitolakiin nähden erityislain asemassa. Siltä osin kuin mainittujen lakien säännökset poikkeavat toisistaan noudatetaan kuntalakia (KPL 8:5 ). Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto (KuntaL 67 ). Myös konsernitilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia (KuntaL 68 a ). Kunnan tilinpäätöksen sisältö määritellään kuntalaissa. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus (KuntaL 68.2 ). Lisäksi kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kunnan konsernitilinpäätöksen laatimista ohjeistetaan tarkemmin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta. Tilinpäätöslaskelmat laaditaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisiin kaavoihin. Liitetietojen antamisessa noudatetaan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Tilinpäätöstä laadittaessa ja tilinavausta tehtäessä on noudatettava ns. yleisiä tilinpäätösperiaatteita (KPL 3:3 ). Säännös sisältää kuusi eri tilinpäätösperiaatetta ja yhden tilinavausperiaatteen. - Oletus toiminnan jatkuvuudesta - Johdonmukaisuus menettelytavoissa tilikaudesta toiseen - Sisältöpainotteisuus - Varovaisuuden periaate - Tasejatkuvuuden periaate - Suoriteperusteisuus 4

5 - Erillisarvostusta koskeva periaate Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös siihen liittyvine asiakirjoineen ja allekirjoituksineen tilintarkastajan tarkastettavaksi. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava päättyneen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös ja luovutettava tarkastuslautakunnalle valtuustolle osoitettu tilintarkastuskertomus. Kertomukseen sisältyy lausunto siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 73.1, 75.1 ). Jos tilintarkastuskertomus sisältää muistutuksen, tarkastuslautakunta hankkii asianomaisten selitykset sekä kunnanhallituksen lausunnon. Tarkastuslautakunta antaa arvionsa tehdyistä muistutuksista, siihen annetuista selityksistä ja kunnanhallituksen lausunnosta (KuntaL 75.2 ja 3 ). Kunnanhallitus saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi viimeistään tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä (KuntaL 68 ). 2 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJAT 2.1 Tasekirja Kunnan tasekirja sisältää toimintakertomuksen, tilinpäätöslaskelmat, liitetiedot, luettelot ja selvitykset sekä allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkinnät. Kunnan tilinpäätöslaskelmia ovat tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase sekä konsernitase. Konsernitase laaditaan, jos kunnalla on määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa. 2.2 Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat Tilinpäätöstä varmentavia asiakirjoja ovat tase erittelyt ja liitetietojen erittelyt (KPL 3:13 ). Ne sidotaan tasekirjasta erikseen omaksi asiakirjakseen, mikäli ne laaditaan paperitulosteena. 3 TOIMINTAKERTOMUS 3.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 68 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymisestä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista (KuntaL 68 ). Talousarvion toteutumisvertailu on siten olennainen osa toimintakertomusta. Kunnanhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. 3.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus vuodesta 2012 Vuosi 2012 alkoi Toholammilla juhlavissa ja urheilullisissa merkeissä. Pitkä ja huolellinen valmistautuminen maakuntaviestiin huipentui jännittävään viestiin loppiaisena. Kaikissa menestystarinoissa tarvitaan mukana myös onnea. Tässäkin tapauksessa ilmat suosivat ja viesti onnistuttiin järjestämään sovittuna päivänä. 5

6 Järjestelyjen lisäksi Toholammin joukkue onnistui hiihtosuorituksessaankin hienosti. Kunnan merkittävät satsaukset hiihtoalueeseen saivat suitsutusta ja järjestäjät saivat kiitosta onnistuneista järjestelyistä. Kaikin puolin talkoohenki oli voimissaan. Kehitysyhtiölle paistoi viimein aurinko kun teollisuusalueen uusi yrittäjä Pramia Plastic käynnisteli toimintaa. Yritys siisti ja kunnosti hallit ennen toiminnan aloittamista. Jätealan toiminta muutettiin elintarvikealan toiminnaksi. Tehtaan ulkoisen ilmeen puhdistaminen näkyy ja luo uskottavuutta. Tyhjät pullot ovat sisätiloissa eikä enää pihoilla röykkiöinä. Tehtaalta nousevat höyryt kielivät toiminnan pyörimisestä. Toholammin Energia Oy:llä on ollut kiireisen rakennuttamisen ja rakentamisen vuosi. Lämpökeskus on noussut hiljaa mutta varmasti teollisuusalueelle. Aikataulussa ei ole pysytty mutta viivästymiset eivät ole kuitenkaan Olkiluodon ydinvoimalan viivästymisten luokkaa. Teknisiä ongelmia ei suuremmin ole ilmaantunut. Pienet ongelmat kuuluvat tämän mittaluokan hankkeeseen normaaleina ilmiöinä. Maailman mitta-kaavassakin innovatiivinen ratkaisu toimii ja on herättänyt tekniikan osaajien piirissä laajaa huomiota. Sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen Jyta:n neljäs toimintavuosi on takana. Menojen kasvu ei osoita laantumisen merkkejä. Väestön ikääntymisen mukanaan tuomat ongelmat vaikuttavat menokehitykseen. Valtakunnallinen lääkäripula ei myöskään näytä hellittävän ja yksityissektori vie edelleen valtaosan osaajista suuriin kuntakeskuksiin. Ikääntyvän väestön ongelmiin on vastattu rakentamalla ympärivuorokautista hoitoa antavia palvelutaloja. Toholammilla näitä hoivapaikkoja on tupla määrä siihen verrattuna mitä valtakunnassa keskimäärin. Kunnan taloudellinen tilanne pakottaa supistamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden määrää tulevaisuudessa. Jyta:n peruspalvelu-lautakunta onkin linjannut tavoitteeksi ympärivuorokautista hoitopalvelua annettavien paikkamäärän pudottamisen Toholammilla 36 paikkaan ja vuodeosastotoiminnan siirtämisen lestijärveläisten kannattamana Kannukseen. Vuodeosastotoiminnan vastikkeeksi Toholammilla kehitetään kotisairaala -tyyppistä toimintaa, jota tuetaan Toholammille sijoitettavalla välittömällä lähtövalmiudella olevalla ambulanssitoiminnalla. Vuoden 2011 tilinpäätöstiedot kielivät mustista pilvistä kunnan ylle. Yli miljoonan euron alijäämäinen tilinpäätös tietää muutoksia toimintaan. Vuoden 2012 tilinpäätös osoittaa samaa suuntaa. Hyvät vuodet ovat jääneet taakse. Samaan aikaan valtiovallan linjaukset kuntien rakenneuudistuksesta pysäyttävät kuntien kehitystoiminnan. Kenelläkään ei ole tarkkaa ja uskottavaa näkemystä kuntien tulevaisuudesta. Kuntien yhteistoiminta vaikeutuu kun ei ole selvyyttä toimitaanko jatkossa yksin vai ollaanko jonkun kunnan kanssa kuntaliitoksessa. Maakunnan suurin kunta Kokkola viestittää haluttomuudesta perustaa koko maakunnan kattava suurkunta. Samaan aikaan valtiovalta viestittää, että Paras-hankkeen mukainen järjestäytyminen sosiaali- ja terveydenhuollon osalta ei ole riittävä vaan rakennemuutos jatkuu ja että valtionosuusuudistus käynnistetään. Ensi kerran koko työhistoriani aikana en näe kuntien tulevaisuuden polkuja ja mahdollisuuksia selkeänä. Uskon vastaavan utuisen kuvan vaivaavan johtavia luottamushenkilöitäkin. Kunnat ovat tällä hetkellä ajopuuvaiheessa. Ajaudumme ajassa hiljaa eteenpäin odotellen, mitä uusia maisemia avautuu. Jari Kangasvieri kunnanjohtaja 6

7 3.2.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Toholammin kunta on perustettu vuonna 1865 ja se Toholammin kunta sijaitsee Lestijoen keskijuoksulla, Keski-Pohjanmaalla. Perustamisvuosi 1865 Naapurikaupunki lännessä on Kannus ja naapurikuntia Pinta-ala 626,36 km ² ovat idässä Lestijärvi, pohjoisessa Sievi ja etelässä Kokkola. Vesipinta-ala Maapinta-ala 6,54 km ² 619,82 km² Toholammin kunta kuuluu maakunnallisesti Keski- Pohjanmaahan. Seudullisesti kunta kuuluu vuonna 1993 perustettuun Kaustisen seutukuntaan yhdessä Kaustisen, Vetelin, Perhon, Lestijärven ja Halsuan kuntien kanssa. KUNNANVALTUUSTO Peltopinta-ala Metsäpinta-ala Kaavoitettu alue Väestöntiheys n 7956 ha n ha 265,66 ha 5,9 as./km² Toholammin kunnanvaltuuston voimasuhteet KESK 14 SDP 2 KOK 1 VAS - PS 3 KD 1 Yhteensä 21 Kunnan hallinto rakentuu edustuksellisen demokratian pohjalle. Kunnan päätösvaltaa käyttää ensisijaisesti kunnanvaltuusto, jonka kuntalaiset vaaleilla valitsevat neljäksi vuodeksi kerrallaan. Tämä valtuustokausi kestää vuoden loppuun saakka. Syksyllä 2012 järjestettiin uudet vaalit ja uudet valtuutetut ovat aloittaneet työnsä Toholammin kunnanvaltuustossa on 21 jäsentä ja valtuuston vuoden 2012 voimasuhteet viereisessä kuvassa. Kunnanvaltuuston varsinaisena puheenjohtajana toimikaudella toimi Anna-Maija Syri, I varapuheenjohtajana Ilkka Piispanen ja II varapuheenjohtajana vuosina Ritva Hänninen ja vuosina Jukka Rimpioja. Kunnanvaltuusto kokoontui kertomusvuoden aikana 7 kertaa ja käsitteli yhteensä 56 asiaa. KUNNANHALLITUS Kunnanhallitus johtaa kunnan hallintoa, valmistelee kunnanvaltuustossa käsiteltävät asiat ja huolehtii kunnanvaltuuston päätösten toimeenpanosta. Sen tehtäviin kuuluu myös kunnan etujen valvominen, kunnan edustaminen ja lausuntojen antaminen kunnan puolesta. Sopimusten ja oikeustoimien tekeminen kuuluu kunnanhallitukselle, jollei niitä ole ohje- tai johtosäännöillä siirretty muille sen alaisille hallintokunnille. Kunnanhallituksessa on 7 jäsentä, puheenjohtajana toimi Jorma Maunula ja varapuheenjohtajana Jukka Lintilä. Kunnanhallitus kokoontui 17 kertaa ja käsitteli 235 asiaa. Kunnanhallituksen apuna ja sen valvonnan alaisina toimivat lauta- ja johtokunnat sekä eri viranhaltijat. Kunnanhallituksen johtavina viranhaltijoina toimivat kunnanjohtaja ja hallintojohtaja. Kunnanjohtaja esittelee hallituksen käsittelemät asiat ja hänen ollessaan estyneenä ja esteellisenä hallintojohtaja. Asuntoasiat esittelee asuntosihteeri. Kunnanvaltuusto päätti , että tilivelvolliseksi voidaan katsoa seuraavat henkilöt: Kunnassa luottamushenkilöistä tilivelvollisia ovat kunnanhallituksen ja lautakuntien puheenjohtajat ja jäsenet. 7

8 Viranhaltijoista tilivelvollisia ovat kunnanjohtaja, osastopäälliköt ja tulosalueiden esimiehet sekä lautakuntien esittelijät. Eri projektien projektivastaavat ovat tilivelvollisia kunnan hallinnoimien projektien osalta Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Suomen työttömyysaste 2012 oli keskimäärin 7,7 % (9,1 % 2011). Toholammilla työttömyysasteen vuoden keskiarvo oli 6,8 % (5,4 % 2011) eli varsin alhainen. Keski-Pohjanmaan työttömyysaste ylitti koko maan työttömyysasteen ollen 8,4 % (7,8 % 2011). KOROT EKP:n ohjauskorko oli alkuvuoden 1,00 %. Heinäkuussa korko laskettiin 0,75 %:iin. Euriborkorot 12/ / kk 3 kk 12 kk 0,542 1,754 Peruskorko : 2,00 %, : 1,50 % Viivästyskorko : 8,00 %, : 8,00 % KUNTATALOUDEN KEHITYS Alueiden kehityksessä on havaittavissa pitkän ajan muutostrendejä, muutamien vuosien jaksoissa tapahtuvia suhdannevaihteluita ja lyhyen ajan heilahteluita. Peräkkäisten vuosien erot voivat olla suuria ja vastakkaisia. Alueen pieni koko ja yksipuolinen tuotantorakenne lisäävät vaihteluherkkyyttä. Tämän päivän ikääntynyt väestö asuu maaseudulla. Tulevaisuuden suurimpia kysymyksiä on, millaisia asuinpaikkoja, harrastuksia, liikkumista, vapaa-aikaa ja muita valintoja nopeasti kasvava seniorikansalaisten joukko tekee. Peruspalvelut toteutetaan kunnissa, joko järjestämällä ja tuottamalla ne itse, kuntien välisenä yhteistyönä, seudullisesti, kuntayhtymissä tai ostaa ne yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Pääosa opetus-, ja kulttuurisekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista) on tuotettu kunnissa tai kuntayhtymissä. Lähitulevaisuudessa ei ole ennakoitavissa sellaisia merkkejä, joilla näiden palvelujen järjestämiseen tarvittavat voimavarat (raharesurssit) lisääntyisivät oleellisesti. Tämän vuoksi kunta-alan palvelut on tuotettava niin tehokkaasti kuin se on mahdollista. Tehokkuuden lisäksi on huomioitava muut palvelutavoitteet kuten vaikuttavuus, tasapuolisuus palvelujen saatavuudessa tietyllä etäisyydellä ja kuntalaisten todelliset tarpeet. OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS Kaustisen seutukunnan palvelutarpeen arviointi (Toholammin kunta): Toholammin palvelutarpeen kannalta haasteet ovat palvelurakenteen muutostarpeessa ja työikäisen väestön merkittävästä vähenemisestä väestöennusteiden mukaan. Keskeiset johtopäätökset palvelutarpeen muutoksista vuosiin 2015 ja 2025 mennessä 8

9 1) Väestön ikääntymisen seurauksena vanhusväestölle suunnattujen palvelujen tarve kasvaa. 2) Lasten päivähoidon osalta palvelutarpeen ennakoidaan vähenevän lapsimäärän vähentyessä, ellei kunnallisen päivähoidon piirissä olevien lasten osuus tuntuvasti nouse nykyisestä 3) Perusopetuksen palvelutarve vähenee oppilasmäärien vähenemisen seurauksena 4) Väestömäärän väheneminen vaikuttaa sekä kunnan tulopohjaan että muihinkin kuin edellä mainittujen. Väestö ja elinolot Toholammin kunnan väestökehitys asukasluku = 3483 asukasluku = 3428 ELINKEINORAKENNE 2010 Toholammin kunnan elinkeinorakenne: Alkutuotanto 24,5 %, Palvelut 50,8 %, Jalostus 23,2 % ja Tuntematon 1,5 %. 9

10 Työpaikat toimialoittain Aluejako 2010 Lähde: Tilastokeskus - Työssäkäyntitilasto Molemman sukupuolet yhteensä Keski- Pohjanmaa Kaustisen sk Toholampi Kokkolan sk Kaikki toimialat yhteensä A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön 127 puhtaanapito F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien 3462 korjaus H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta 0 tavaroiden 0 ja palve0 0 U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta X Toimiala tuntematon Työpaikat Työpaikkaomavaraisuus % 83,5 87,4 87,6 Huoltosuhde 65,6 63,6 62,4 Koko väestö 15-64v Työllinen työvoima Työllisyysaste 65,10 % 65,40 % 67,20 % Yritykset Maatilat TYÖTTÖMYYSASTE Toholammin kunnan työttömyysaste vuonna 2012 oli keskimäärin 6,8 %, korkeimmillaan työttömyysaste oli joulukuussa, 7,8 %. Työttömiä kuukausittain keskimäärin 97 henkeä. 10

11 VEROTUS Tuloveroprosentti 20,50 Kiinteistöveroprosentit yleinen veroprosentti 0,80 % - vakituiset asuinrakennukset 0,45 % - muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,90 % - rakentamattomien rakennuspaikkojen veroprosentti 2,10% - yleishyödyllisen yhdistyksen kiinteistöveroprosentti 0,00 % Toholammin kunnan lainakanta vuoden 2012 lopussa oli 17,6 milj. euroa, kun se edellisen vuoden lopussa oli 15,3 milj euroa. Vuonna 2012 lainoja oli 5138 / asukas ja suhteellinen velkaantuneisuus 72,0 % Vuonna 2011 lainoja on 4388 / asukas ja suhteellinen velkaantuneisuus 66,71 % 11

12 3.2.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Toholammin kunnan maksuvalmiuteen vaikuttaa tilikauden investoinnit. Rahoitus on hoidettu lyhytaikaisilla kuntatodistuksilla että pitkäaikaisille kiinteäkorkoisilla lainoilla. Lainojen korkotaso on ollut poikkeuksellisen matala Kunnan henkilöstö Palkat ja palkkiot yhteensä , ,08 Henkilöstömäärä Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Riskienhallinnan järjestäminen Riskien hallintaa on kuvattu Konsernivalvontaohjeessa, Tietoturvapolitiikassa ja Turvallisuussuunnitelmassa. Tapaturmariskien kartoitus on suoritettu työterveyshuollon toimesta vuonna Kunnan riskien arviointia ja hallintaa suoritetaan johtoryhmän toimesta. Vakuutusten kilpailuttamista on valmisteltu vuoden 2012 aikana yhteistyössä Novum Oy:n kanssa. Vakuuttaminen on toteutettu riittävällä tavalla vahinkoriskien rajaamiseksi. Muutoksenhaut kunnan toimielinten päätöksistä (päättyneet ja vireillä olevat): Jätteenkuljetusjärjestelmä: - KHO:n päätös hallintoriitaa jätehuoltoasiassa koskevista valituksista. - Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös kanteluun jätteenkuljetusjärjestelmän muuttamisesta Toholammin kunnassa. - Apulaisoikeusasiamies pyytänyt kunnanhallitusta ilmoittamaan mennessä, mihin toimenpiteisiin hänen päätöksensä antaa aihetta. - Toholammin kunnanhallitus on päättänyt aloittaa valmistelun sopimusperusteisen jätteenkuljetusjärjestelmän toteuttamiseksi Toholammin kunnassa. Päätös on saatettu eduskunnan oikeusasiamiehelle tiedoksi. - Kunnanhallitus on järjestänyt informaatio- ja keskustelutilaisuuden koskien päätöksenteon valmistelua Toholammin kunnassa käyttöönotettavasta jätteenkuljetusjärjestelmästä. - Kunnanvaltuusto päätti , että Toholammilla on vuoden 2010 alusta voimassa sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä. - Vestia Oy:n ja Marja Hylkilän valitus Vaasan HAO:lle valtuuston päätöksestä. - Kunnanhallitus päätti siirtää valtuuston päätöksen täytäntöönpanoa siihen saakka, kunnes päätös on lainvoimainen tai oikeuslaitos on antanut luvan päätöksen täytäntöönpanoon. - Kunnanhallitus tiedotti kuntalaisia lehdistötiedotteella sekä kunnan internet-sivuilla että kuntatiedotteessa tammikuun 2010 aikana: Toholammilla jatkuu kunnan järjestämä jätteenkuljetus vuoden 2010 alusta ja Vestia Oy hoitaa jätekuljetukset toistaiseksi, koska päätöksestä on valitettu eikä päätös siten ole saavuttanut lainvoimaa. - Kunnanhallitus antoi lausuntonsa Vaasan HAO:lle valituksen johdosta. - Vaasan HAO:n päätös valituksen hylkäämisestä. 12

13 - Vestia Oy:n valitus Korkeimmalle hallinto-oikeudelle HAO:n päätöksestä. - Kunnanhallituksen lausunto KHO:lle Vestia Oy:n valituksen johdosta. - Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Vestia Oy:n valituksen johdosta. Kho kumosi Vaasan HAO:n päätöksen muulta kuin oikeudenkäyntikuluja koskevalta osaltaan ja Toholammin kunnanvaltuuston päätöksen. Korpelan Voima kuntayhtymän perussopimus: - Kokkolan kaupungin valitus Vaasan HAO:lle Toholammin kunnanvaltuuston päätöksestä koskien Korpelan Voima ky:n perussopimuksen muuttamista (Kalajoen omistusosuuden lisääminen Korpelan Voima ky:ssä). - Kunnanhallituksen päätöksellä valtuutettiin asianajaja käymään Kokkolan kaupungin kanssa neuvotteluja tavasta ratkaista Korpelan Voima ky:ään liittyvä erimielisyys. - Kunnanhallituksen lausunto Vaasan HAO:lle valituksen johdosta. - Vaasan hallinto-oikeuden selityspyyntö Toholammin kunnalle Kokkolan kaupungin hakemuksen johdosta hallintoriita-asiassa II (hakijana Kokkolan kaupunki ja vastapuolina Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi ja Toholampi). - Kunnanhallituksen lausunto Vaasan hallinto-oikeudelle hallintoriita-asiassa / Kokkolan kaupungin jäsenyys Korpelan voima kuntayhtymässä. - Vaasan HAO:n tiedoksi lähettämä Kokkolan kaupungin vastaselitys hallintoriitaasiassa. - Vaasan HAO:n selvityspyyntö korvattavaksi vaadittujen oikeudenkäyntikulujen määristä (sekä valitusasian että hallintoriita-asian osalta) mennessä. - Toholammin kunnan selvitys oikeudenkäyntikuluista Vaasan HAO:lle. - Vaasan HAO:n lausumapyyntö koskien oikeudenkäyntikuluista annettuja selvityksiä mennessä (Kokkolan kaupungin lausuma ja selvitys oikeudenkäyntikuluista). - Toholammin kunnan lausuma Vaasan HAO:lle Kokkolan kaupungin oikeudenkäyntikuluista. - Asia on korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä. Toholammin kunnan jäsenyys Ylivieskan kaupungin jätelautakunnassa: - Toholammin kunnanvaltuuston päätös hyväksyä sopimus yhteisen jätelautakunnan perustamisesta Ylivieskan kaupungin organisaatioon ja Toholammin jäsenyyden alkamisesta lautakunnassa alkaen. - Ylivieskan kaupunginhallituksen päätös , jossa se päättänyt, ettei Toholammin kunta voi osallistua Ylivieskan jätelautakunnan toimintaan lukien, koska Toholammin kunta ei ole hyväksynyt yhtäpitävää sopimusta muiden osakaskuntien kanssa. - Toholammin kunnanhallituksen hakemus Oulun hallinto-oikeudelle Toholammin kunnan jäsenyyden vahvistamiseksi Ylivieskan aluejätelautakunnassa. - Toholammin kunnanhallituksen oikaisuvaatimus (kh ) Ylivieskan kaupunginhallitukselle, kaupunginhallituksen päätöksestä. - Oulun hallinto-oikeus on pyytänyt vastineet Toholammin kunnanhallitukselta ja Ylivieskan kaupunginhallitukselta. Hallintoriita-asia on edelleen käsittelyssä Oulun HaO:ssa. Ympäristövastuiden osalta todetaan seuraavaa: Toholammin kunnalla ei ole tiedossa olevia ympäristövastuita. 13

14 3.3. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Selonteon taustaa Arvioinnin ja valvonnan suorittaminen Selvityksen perusteena on Toholammin kunnan sisäisen valvonnan ohjeistus. Riskien hallintaa sekä muihin toiminnan ja toimintaympäristön muutoksiin liittyviä asioita on käsitelty Konsernivalvontaohjeessa, Tietoturvapolitiikassa ja Turvallisuussuunnitelmassa. Osavuosikatsaukset ja tilinpäätöskertomus kuvaavat osaltaan sisäisen valvonnan järjestämistä. Arvioinnin ja valvonnan suorittaminen Talousarvion ja -suunnitelman mukaisten taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kuukausittain johtoryhmässä sekä raportoidaan hallitukselle. Raportoinnin yhteydessä selvitetään toimintaympäristön muutoksia, ja niiden vaikutuksia kunnan toimintaan. Kunnassa on edelleen meneillään sopeutuminen taloushallinnon siirtymisestä sairaanhoitopiirin toiminnaksi, siihen liittyvien käytäntöjen ja ohjelmistojen aiheuttamaan muutokseen. Sosiaali- ja terveystoimen siirtyminen alueelliseksi toiminnaksi ja lomatoimen toiminta-alueen laajentuminen ovat tuoneet muutoksia valvontaan. Osastopäälliköt ovat raportoineet osavuosikatsauksessa toiminnan ja talouden kehityksestä ja oleellisista poikkeamisista tavoitteeseen ja edellisen vuoden tilanteeseen nähden. Toiminnan tarkastelu on toteutettu kunnanjohtajan ja osastopäälliköiden välisillä tilannekatsauksilla ja vapaamuotoisilla kehittämiskeskusteluilla. Sisäisen valvonnan ohje ja konserniohje on uusittu vastaamaan muuttunutta tilannetta. Sisäisen tarkastuksen organisointi 2012 Sisäinen tarkastus on osittain ulkoistettu. Valtuustokaudella tilintarkastusyhteisönä on toiminut Oy Audiator Ab. Tarkastuksessa todennetaan voimassa olevat sisäisen valvonnan ohjeet. Sisäisen valvonnan asianmukaisuutta valvotaan jatkuvasti muun tarkastuksen yhteydessä sekä erikseen valituilla painopistealueilla. Tavoitteena on toteuttaa Oy Audiator Ab:n lanseeraama sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan kysymyssapluunan mukainen arviointi. Työpaikkahäirinnän ohjeistus on voimassa myös kunnan tytäryhtiöissä. Viranhaltijat ovat omalta osaltaan suorittaneet sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti tarkastusta ja valvontaa ja raportoineet siitä esimiehilleen. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Lautakuntien alaisten viranhaltijoiden päätökset tuotiin lautakunnille tiedoksi lautakuntien kokouksissa. Lautakuntien ja kunnanhallituksen alaisten viranhaltijoiden päätökset tuotiin kunnanhallitukselle tiedoksi kunnanhallituksen kokouksissa. Päätökset mainittiin esityslistalla ja päätösluettelot toimitettiin esityslistan mukana. 14

15 Päätösten valmistelussa pyrittiin erityiseen tarkkuuteen lakien ja säännösten noudattamisessa ja tarvittaessa jo valmisteluvaiheessa käytettiin lakimiesten ja tilintarkastajan asiantuntemusta. Hallintosääntö määrittelee aukottomasti päätösvallan ja sitä noudatettiin toiminnassa. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa ei ole toteutunut menetyksiä eikä niissä ole jouduttu korvaus- tai muihin oikeudellisiin vastuisiin. Irtaimesta omaisuudesta on kalustoluettelot. Sopimustoiminta Voimassaolevilla sopimuksilla ei ole ollut kunnalle negatiivisia seurauksia. Sopimusten noudattaminen ja niiden vanhentumisajan seuraaminen kuuluu kunkin hallintokunnan vastuulliselle viranhaltijalle. Sopimusten järjestelmällisestä seuraamisesta ja vastuuhenkilön nimeämisestä on syytä muistuttaa hallintokuntia vuoden 2013 aikana. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäiseen tarkastukseen ei ole osoitettu erillisiä omia resursseja eikä palveluja hankita ulkopuolelta. Kunnanhallituksen valitsemat tarkastajat tarkastavat kunnan käteiskassat vuosittain. Edellisessä tarkastuksessa ei havaittu virheitä käteiskassoissa. 3.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmalla ja siitä laskettavilla tunnusluvuilla. Tunnusluvut on laskettu kunnan ulkoisesta tuloslaskelmasta, josta kunnan sisäiset erät on eliminoitu. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Tuloslaskelmassa selvitetään tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyys tilikaudelle jaksotettuihin menoihin, jotka laskelmassa on esitetty määrätyssä etuoikeusjärjestyksessä. Tulorahoituksen riittävyys arvioidaan toiminta-, käyttö- ja vuosikatteen sekä tilikauden tuloksen avulla. Tuloslaskelman toimintakate ilmoittaa, kuinka paljon toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Tuloslaskelmassa on mukana viemäriliikelaitos. 15

16 Tuloslaskelma 1000 ja tunnusluvut Toimintatuotot , ,4 Toimintakulut , ,6 Toimintakate , ,2 Verotulot 9 156, ,1 Valtionosuudet 9 578, ,1 Rashoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 36,9 34,5 Muut rahoitustuotot 20,3 26,1 Korkokulut -307,4-244,5 Muut rahoituskulut -5,2-5,8 Vuosikate 93,8-341,7 Poistot ja arvonalentumiset -842,7-762,2 Tilikauden tulos -748, ,9 Poistoeron lis(-)/väh(+) 17,7 17,7 Tilikauden ylijäämä -731, ,2 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut,% 36,26 % 35,06 % Vuosikate/Poistot,% 11,13 % -44,80 % Vuosikate, euro/asukas 27,36-98,05 Asukasmäärä Toholammin kunnan toimintakate tilinpäätöksessä 2012 on ,64 euroa. Toimintakate on 0,97 % eli ,00 euroa heikompi kuin vuonna Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Toimintakate on erilainen eri kunnissa ja siihen vaikuttavat mm. kunnan oman toiminnan määrä (lukio, terveyskeskus). Alkuperäinen talousarvio tilikaudelle 2012 oli budjetoitu euroa ylijäämäiseksi (kunta euroa ja liikelaitos euroa). Tilikauden aikana kunnanvaltuusto myönsi lisämäärärahaa Jytan menoihin ,00 euroa ja 29 erikoissairaanhoidon menoihin ,00 euroa sekä Jytan menoihin ,00 euroa. Yhteensä käyttömenoihin lisämäärärahaa ,00 euroa jolloin alijäämäodotus oli ,00 euroa sis. viemäriliikelaitos. Kunnanvaltuusto myönsi investointiosaan kirjaston taidehankintaan ,00 euroa ja 15 koulukeskuksen kuulutusjärjestelmän uusimiseen ,00 euroa. Lisäksi kunnanvaltuusto tarkisti investointiohjelmaa karsimalla investointeja ,00 eurolla. Toimintatuloja kertyi ,28 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna ja toimintamenoja ,12 euroa enemmän kuin vuonna Menojen kasvun suurin aiheuttaja on palveluiden ostot, jotka pitävät sisällään mm. perusturvapalvelut ja erikoissairaanhoidon. Henkilöstökulut kasvoivat vuodesta ,46 euroa eli 3,79 %. 16

17 Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku, joka arvioi rahoituksen riittävyyttä. Perusolettamus on, että terveessä taloudessa sen on katettava poistot. Vuoden 2012 vuosikate on positiivinen mutta ei kata poistoja. Toholammin kunnan vuosikate on ,76 euroa ja 27,36 eur/as. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää tilinpäätöksessä seuraavan vuoden tilinpäätöksessä edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Toholammin kunnan tilikauden tulos on alijäämäinen ,37 euroa Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista on 36,26 %. Tunnusluku osoittaa kuinka paljon toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Jos tilannetta tarkastellaan toisin päin 63,74 % toiminnasta rahoitetaan verorahoituksella. Vuosikate prosentteina poistoista kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan tulorahoituksen olevan riittävä. Luku on 11,13 %. Vuosikate euroa/asukas tunnusluvulla arvioidaan tulorahoituksen riittävyyttä. Keskimääräistä kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei ole voitu asettaa, koska mm. kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi sekä kuntien erilaiset veroprosentit vaikuttavat vuosikatetavoitteen asettamiseen kunnassa. Toholammin kunnan vuosikate on 27,36 eur/as. 17

18 3.4.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä saatavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelma sisältää viemäriliikelaitoksen. RAHOITUSLASKELMA 1000 JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate 93,8-341,5 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -4,5-2,2 Investointien rahavirta Investointimenot , ,7 Rahoitusosuudet investointimenoihin 216,3 276,1 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 4,5 109,0 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,3 Rahoitutuksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ,0 Antolainasaamisten vähennykset 5, ,0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 441, ,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -11,1-10,3 Lyhtyaikaisten lainojen muutos , ,0 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -3,5-5,8 Vaihto-omaisuuden muutos 8,5-22,8 Saamisten muutos 166,9 514,4 Korottomien velkojen muutos 54,4 326,0 Rahoituksen rahavirta 2 561, ,5 Rahavarojen muutos , ,2 Kassavarat , ,2 Kassavarat , ,2 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 2,46-11,35 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 2,45-9,27 % Lainanhoitokate 1,26-0,38 Kassan riittävyys, pv 10,01 22,08 Asukasmäärä Investointien tulorahoitus % kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta kertoo prosenttiosuuden, mikä on jäänyt 18

19 rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai toimintapääomalla. Toholammin kunnan investointien tulorahoitusprosentti on 2,46 %. Pääomamenojen tulorahoitus % on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Pääomamenojen tulorahoitusprosentti on 2,45 %. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tunnusluvun laskennassa on käytetty todellisia lyhennyksiä. Kunnan tunnusluku on 1,26. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvon 1 tai suurempi. Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassan riittävyys kuvaa kunnan maksuvalmiutta. Tunnusluku 10,01 ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Tuloslaskelmaan merkittyjen tulojen tulisi kattaa tuloslaskelmaan merkityt menot. Rahoitusnäkökulmasta arvioiden vuosikatetta suhteutetaan investointeihin ja lainanlyhennyksiin. Tulorahoituksen riittävyydestä voidaan tehdä johtopäätöksiä onko kunnan talous tasapainossa vai ei. Tilikauden vuosikate on positiivinen mutta tulos ei riitä suunnitelman mukaisten poistojen kattamiseen ja valtakunnallisen arviointitavan mukaan kohdistuu luukkuun 3. 1 Ylijäämäinen tai vahva talous Vuosikate riittää sekä korvausinvestointeihin että toteutettujen investointien rahoittamiseen otettujen lainojen takaisinmaksuun. 2 Tasapainossa oleva talous Vuosikate riittää suunnitelman mukaisten poistojen kattamiseen. Sumupoistojen tulisi vastata vuotuisia korvausinvestointeja. 3 Heikko talous Vuosikate on positiivinen, tilikauden tulos negatiivinen. 4 Kriisitalous Vuosikate on negatiivinen. 3.5 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan taloudellista asemaa ja rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Taseen tunnusluvut ovat heikentyneet edellisestä vuodesta, mikä osoittaa että kunnan talous ei ole tasapainossa. Seuraavalla sivulla on Toholammin kunnan tase tuhansina euroina vuosilta sekä taseen tunnusluvut. Tase sisältää viemäriliikelaitoksen. 19

20 TASE (1000 ) ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OM A PÄÄOM A Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma 9 335, ,3 Aineettomat oikeudet 24,2 34,9 Ed.tilikausien yli-/alijäämä 1 321, ,2 M uut pitkävaikutteiset menot 44,2 Tilikauden yli-/alijäämä -731, ,0 Aineettomat hyödykkeet yht. 68,4 34,9 Oma pääoma yhteensä 9 925, ,5 Aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAPPAEHT.VARAUK. Maa- ja vesialueet 1 735, ,7 Poistoero 492,1 509,8 Rakennukset , ,4 Poistoero ja vapaaeht.var.yht 492,1 509,8 Kiinteät rakenteet ja laitt 2 977, ,3 PAKOLLISET VARAUKSET Koneet ja kalusto 631,0 635,6 Muut pakolliset varaukset 235,0 235,0 M uut aineelliset hyödykkeet 15,4 Pakolliset varaukset yht. 235,0 235,0 Ennakkomaksut ja kesk.er.h , ,0 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Aineelliset hyödykkeet yht , ,0 Valtion toimeksiannot 9,1 17,2 Sijoitukset Lahjoitusrahastojen pääomat 16,7 20,2 Osakkeet ja osuudet 4 549, ,6 Toimeksiantojen pääomat yht. 25,8 37,4 M uut lainasaamiset 777,2 782,2 VIERAS PÄÄOMA Sijoitukset yht , ,8 Pitkäaikainen PYSYVÄT VASTAAVAT YHT , ,7 Lainat rahoitus- ja vak.lait , ,5 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut velat/liittymismaksut 97,2 76,8 Valtion toimeksiannot 9,1 17,2 Pitkäaik.vieras pääoma yht , ,3 Lahj.rahastojen erityiskatt. 1,0 1,0 Lyhytaikainen TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHT. 10,1 18,2 Lainat rahoitus- ja vak.lait 3 479, ,3 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saadut ennakot 111,4 142,9 Vaihto-omaisuus 14,3 22,8 Ostovelat 1 285, ,2 Saamiset M uut velat/liittymismaksut 249,7 264,1 Lyhytaikaiset saamiset Siirtovelat 1 775, ,8 Myyntisaamiset 381,2 495,5 Lyhytaikainen vieras pääoma 6 901, ,3 Lainasaamiset 450,0 150,0 Vieras pääoma yhteensä , ,6 M uut saamiset 368,0 693,9 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,3 Siirtosaamiset 4,4 31,0 Lyhytaikaiset saamiset yht , ,4 Omavaraisuusaste, % 32,86 % 37,17 % Saamiset yht , ,4 Suhteell. velkaaantuneisuus % 72,00 % 66,71 % Rahat ja pankkisaamiset yht. 910, ,2 Kertynyt yli-/alijäämä VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,3 Kertynyt yli-/alijäämä /as Lainakanta Lainakanta /as Lainasaamiset, Asukasmäärä Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Toholammin kunnan omavaraisuusaste on 32,86 %. Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Toholammin kunnan käyttötuloista 72,00 % tarvittaisiin velkojen takaisinmaksuun. Tästä voi seurata kuinka hyvin kunta voi maksaa velkansa pelkästään tulorahoituksella. Mitä pienempi 20

21 velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kunnan lainakanta on lisääntynyt edellisestä vuodesta 15,3 % eli 680 euroa/asukas. Lainat asukasta kohden ovat euroa vuonna Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 3.6 Kokonaistulot ja menot KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT v TULOT euroa % MENOT euroa % Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,71 29,93 Toimitakulut ,04 79,49 Verotulot ,83 26,24 - Valmistus omaan käyttöön ,69-0,04 Valtionosuudet ,00 27,45 Korkotuotot ,25 0,11 Korkokulut ,68 0,85 Muut rahoitustuotot ,97 0,06 Muut rahoituskulut 5 226,97 0,01 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien - toteutumaton investointi menoksi hyödykkeiden luovutusvoitot ,00-0,01 Investoinnit - käyttöomaisuuden myyntitappiot 0,00 Rahoitusosuudet investointeihin ,62 0,62 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 4 500,00 0,01 Käyttöomaisuusinvestoinnit ,82 11,11 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 5 000,00 0,01 Antolainasaamisten lisäykset 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 15,59 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,00 0,03 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,00 Lyhytaikaisten lainojen vähennys ,00 8,54 Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistuotot yhteensä ,38 100,00 Kokonaismenot yhteensä ,82 100,00 21

22 3.7 Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistelty Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 2 KOY Toholammin Vuokratalot As Oy Kerttulanrivi Muut yhtiöt 2 Toholammin Energia Oy Toholammin kehitys Oy Ei yhdistelty Kuntayhtymät 4 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvalu ky, Kiuru Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Keski-Pohjanmaan Liitto ky Korpelan Voima ky Osakkuusyhteidöt 1 As Oy Kultavieri Konsernin toiminnan ohjaus Toholammin kunnan konserniohje on hyväksytty kunnanvaltuustossa Konserniohje antaa konsernitason toimintaohjeet ja määrittelee konsernitason toimintaperiaatteet sekä täsmentää kunnan ja kunnanhallituksen asemaa konsernin johtajana. Konserniohje sisältää konsernin johtamiseen, ohjaukseen ja seurantaan liittyviä asioita sekä määrittelee, minkälaista yhteistyötä konsernitasolla tehdään esimerkiksi rahoituksessa, sijoitustoiminnassa, riskien hallinnassa ja henkilöstöasioissa Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat K-Market Lampintorilla aloitti uusi kauppias (Toke omistaa hallitilat) Preformia Oy:n konkurssipesän käytössä olleet tilat vuokrattiin alkaen Toholammille perustetulle Pramia Plastic-nimiselle yritykselle, joka oli ostanut konkurssipesältä koneet ja laitteet ja jatkoi konkurssiin menneen yrityksen aloittamaa toimintaa. Toke Oy osti Bullberry Oy:ltä terminaalihallin ja tontin, jolla kyseinen terminaalihalli ja Leader Snack Factoryn käytössä oleva halli sijaitsevat. 22

23 Toholammin Energia Oy:n voimalaitoksen rakentaminen on jatkunut koko kuluvan vuoden ajan. Hanke edistyi alkuvuodesta hyvin ja ORC-laitteisto tuli työmaalle aikataulun mukaisesti Laitoksen hankintasopimuksen mukainen vastaanotto piti olla Vastaanotto siirtyi lähinnä toimittajan kuumaöljytoimituksen viivästymisen sekä kuumaöljyputkien hitsaussaumojen korjauksien johdosta. TEM:ltä saatiin jatkoaikaa hankeen saattamiseksi päätökseen ja maksuun hakemiseen Toholammin Energia Oy:n yhtiökokous päätti rahastokorotuksesta ja osakeannista Yhtiökokous päätti osakepääoman korottamisesta rahastokorotuksena ,93 eurosta euroon. Yhtiökokous päätti korottaa osakepääomaa yhteensä ,07 eurolla siten, että rahastoannissa osakepääomaa korotettiin osakkeen nimellisarvoa korottamalla ja nimellis- arvon korotus rahastoannilla suoritettiin siten, että osakepääoman korotusta vastaava määrä siirrettiin osakepääomaan muusta vapaasta omasta pääomasta. Edellisen lisäksi osakepääomaa päätettiin korottaa eurosta euroon toimeen panemalla euron maksullinen osakeanti osakkeenomistajille. Toholammin kunta päätti merkitä 400 uutta osaketta :n merkintähintaa, mikä on osakkeen nimellisarvo. Koska mennessä ei korotusta vastaavaa määrää oltu tehty, merkitsi kunta kaikki merkintäoikeuteen kuuluvat merkitsemättömät osakkeet Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernivalvontaa on suoritettu kunnan talouskatsausten yhteydessä. 23

24 3.7.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA (1000 ) Toimintatuotot , ,6 Toimintakulut , ,6 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 75,2 Toimintakate , ,0 Verotulot 9 131, ,1 Valtionosuudet 9 578, ,1 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 156,7 170,2 Muut rahoitustuotot 209,6 64,0 Korkokulut -572,2-488,3 Muut rahoituskulut -9,3-33,7 Vuosikate 1 830,9 746,4 Poistot ja arvonalentumiset , ,8 Satunnaiset erät 0,0-4,1 Tilikauden tulos -75, ,5 Poistoeron lis(-)/väh(+) 73,2 275,8 Vähemmistöosuudet 0,0 0,0 Tilikauden ylijäämä -2,0-758,7 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut,% 59,81 57,86 Vuosikate/Poistot,% 96,05 42,01 Vuosikate, euro/asukas 534,10 214,30 Asukasmäärä

25 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut KONSERNIRAHOITUSLASKELMA (1000 ) Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 830,9 746,4 Satunnaiset erät -4,1 Tulorahoituksen korjauserät -22, ,0 10,2 752,5 Investointien rahavirta Investointimenot , ,4 Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 636,9 617,3 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 23, ,3 110, ,8 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,3 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ,2 Antolainasaamisten vähennykset 5,0 5,0 0, ,2 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7 835, ,9 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,5-542,1 Lyhtyaikaisten lainojen muutos , , , ,6 Oman pääoman muutokset 970,0 970,0 629,7 629,7 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -122,1-50,2 Vaihto-omaisuuden muutos -254,8-47,7 Saamisten muutos 231,5 516,9 Korottomien velkojen muutos 232,8 87,4 658, ,2 Rahoituksen rahavirta 4 136, ,3 Rahavarojen muutos , ,0 Kassavarat , ,7 Kassavarat , , , ,0 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 19,24 11,12 Pääomamenojen tulorahoitus, % 15,92 8,72 Lainanhoitokate 0,94 1,20 Kassan riittävyys, pv 36,42 66,93 Asukasmäärä

26 Konsernitase ja sen tunnusluvut 26

27 KONSERNITASE VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma 9 335, ,3 Aineettomat oikeudet 129,9 76,3 Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaikutteiset menot 51,5 49,2 Muut omat rahastot 1 446, ,6 Ennakkomaksut Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 5 009, ,6 181,4 125,5 Tilikauden yli-/alijäämä -2,4-758,8 Aineelliset hyödykkeet , ,7 Maa- ja vesialueet 2 357, ,1 Rakennukset , ,3 VÄHEMMISTÖOSUUDET 105,6 117,5 Kiinteät rakenteet ja laitteet 5 996, ,0 Koneet ja kalusto 1 548, ,1 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Muut aineelliset hyödykkeet 213,9 212,0 VARAUKSET Ennakkomaksut ja kesken- Poistoero 863, ,8 eräiset hankinnat 7 554, ,4 Vapaaehtoiset varaukset 208,7 90, , , , ,2 Sijoitukset PAKOLLISET VARAUKSET Osakkuusyhteisöosuudet 1 798, ,5 Eläkevaraukset 105,2 Osakkeet ja osuudet 388,4 298,4 Muut pakolliset varaukset 347,7 235,0 Muut lainasaamiset 24,0 29,0 347,7 340,2 Muut saamiset 1 368, ,3 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 3 579, ,2 Valtion toimeksiannot 249,7 388,2 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen pääomat 16,7 20,2 Valtion toimeksiannot 18,7 59,9 Muut toimeksiantojen pääomat 15,4 14,4 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 1,0 1,0 281,8 422,8 Muut toimeksiantojen varat 10,9 10,4 VIERAS PÄÄOMA 30,6 71,3 Pitkäaikainen VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,1 Vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä 914,9 842,2 Aineet ja tarvikkeet 156,6 175,2 Lainat muilta luotonantajilta Keskeneräiset tuotteet 41,9 19,3 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 3 100, ,7 Valmiit tuotteet 121,9 Siirtovelat Muu vaihto-omaisuus 31,3 17, , ,0 Ennakkomaksut 142,2 27,1 Lyhytaikainen 493,9 239,0 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4 206, ,9 Saamiset Lainat julkisyhteisöiltä 68,6 296,1 Pitkäaikaiset saamiset Lainat muilta luotonantajilta Lainasaamiset Saadut ennakot 138,7 180,8 Myyntisaamiset 11,1 11,1 Ostovelat 2 382, ,9 11,1 11,1 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 682,4 654,5 Lyhytaikaiset saamiset Siirtovelat 2 815, ,0 Myyntisaamiset 1 752, , , ,2 Lainasaamiset 0,1 215,9 (vieras pääoma) , ,2 Muut saamiset 752, ,4 Siirtosaamsiet 307,8 445,5 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , , ,9 Rahoitusarvopaperit TASEEN TUNNUSLUVUT: Osakkeet ja osuudet Omavaraisuusaste, % 29,89 30,26 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 65,6 89,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 94,29 92,41 Muut arvopaperit 299,8 285,9 Kertynyt yli-/alijäämä ,4 375,1 Kertynyt yli-/alijäämä /asukas Rahat ja pankkisaamiset 5 257, ,6 Lainakanta VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,6 Lainakanta /as Lainasaamiset, Asukasmäärä