Kansallinen ikääntymisen foorumi Eläketurvakeskus, Helsinki,

Transkriptio

1 Kansallinen ikääntymisen foorumi Eläketurvakeskus, Helsinki, Kansallisen ikääntymisen foorumin keskeisenä tavoitteena on koota yhteen ikääntymisen tutkimuksesta kiinnostuneet tutkijat, rahoittajat ja tutkimustiedon käyttäjät. Järjestyksessä yhdeksännen foorumin teemana olivat toimijuus ja hyvä arki, joita tarkasteltiin sekä työssä olon että eläkkeellä olon näkökulmasta. Vuoden 2012 foorumin järjesti RAY.

2 Työssä vai eläkkeellä? Jari Kannisto

3 Esityksen aiheet Taustaa ja määrittelyä Kehityksestä Vuosi 2011 Miehet ja naiset Yhteenveto ETK/TI/Kannisto Jari Eläketurvakeskus 2

4 Työssä ja eläkkeellä Henkilö on työssä ja eläkkeellä, jos työ (tai yrittäjätoiminta) kartuttaa työeläkettä ja hän saa omaan työuraan perustuvaa eläkettä. Tarkastelu on tehty kuukausitasolla, koska eläke maksetaan aina täydeltä kalenterikuukaudelta. Silti työ on voinut olla vaikkapa vain yhden päivän satunnainen suoritus tai koko kuukauden mittainen urakka saman eläkekuukauden aikana. Osa-aikaeläkettä tarkastellaan erikseen. ETK/TI/Kannisto Jari Eläketurvakeskus 3

5 % Eri ikäryhmien työllisyysasteita vuosina vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat ETK/TI/Kannisto Jari Eläketurvakeskus 4

6 Vuosien lopussa eläkkeellä ja työssä olleet, (osa-aikaeläke mukana) vuotiaat Lukumäärä v v v v ETK/TI/Kannisto Jari Eläketurvakeskus 5

7 Vuosien lopussa eläkkeellä ja työssä olleet, (ei osa-aikaeläkettä) vuotiaat Lukumäärä v v v v ETK/TI/Kannisto Jari Eläketurvakeskus 6

8 Vuosien lopussa eläkkeellä ja työssä olleet, (ei osa-aikaeläkettä) vuotiaat Lukumäärä v v v v ETK/TI/Kannisto Jari Eläketurvakeskus 7

9 Vuoden 2011 lopussa työeläkevakuutettujen jakautuminen työ- ja eläketilan välillä,18-68-vuotiaat Ei eläkkeellä 85 % Työ ja eläke 15 % Eläkkeellä 15 % Ei työssä 24 % Vain eläke 85 % Yhteensä 3,6 milj. henkilöä Työssä 76 % henkilöä, OE mukana 3,0 milj. henkilöä ETK/TI/Kannisto Jari Eläketurvakeskus 8

10 Vuoden 2011 lopussa työeläkevakuutettujen jakautuminen työ- ja eläketilan välillä, vuotiaat Eläkkeellä 87 % Työ ja eläke 8 % OE 2 % Ei eläkkeellä 13 % Vain eläke 90 % Yhteensä henkilöä Ei työssä 35 % Työssä 65 % henkilöä henkilöä ETK/TI/Kannisto Jari Eläketurvakeskus 9

11 Vuosien lopussa työssä olleet vuotiaat Lukumäärä Vain työssä Työ+Eläke Osa-aikaeläke ETK/TI/Kannisto Jari Eläketurvakeskus 10

12 Siis kasvua on - mutta, onko kasvu aitoa? Tarkastelujakson aikana vuotiaiden määrä on kasvanut työeläkevakuutetulla! ETK/TI/Kannisto Jari Eläketurvakeskus 11

13 Vuosien lopussa työssä olleiden osuus ikäluokasta, vuotiaat % Vain työssä Työ+Eläke Osa-aikaeläke ETK/TI/Kannisto Jari Eläketurvakeskus 12

14 Lukumäärä Vuonna 2011 eläkkeellä ja työssä olleet kuukausittain, ei osa-aikaeläkettä vuotiaat 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Miehet Naiset Ansiokuukausia eläkkeen rinnalla oli keskimäärin 7,4 kk - Miehillä 7,1 kk - Naisilla 7,6 kk Vuoden aikana työssä miestä ja naista ETK/TI/Kannisto Jari Eläketurvakeskus 13

15 Lukumäärä Vuonna 2011 eläkkeellä ja työssä olleet kuukausittain, ei osa-aikaeläkettä vuotiaat Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Miehet Naiset Ansiokuukausia eläkkeen rinnalla oli keskimäärin 7,3 kk - Miehillä 7,1 kk - Naisilla 7,4 kk Vuoden aikana työssä miestä ja naista ETK/TI/Kannisto Jari Eläketurvakeskus 14

16 Lukumäärä Vuoden 2011 aikana eläkkeellä ja työssä olleiden eläkelajit (ei osa-aikaeläkettä) vuotiaat Vanhuuseläke Tk-eläke Osa-tk Muu (ei OE) Miehet Naiset ETK/TI/Kannisto Jari Eläketurvakeskus 15

17 /kk Vuonna 2011 eläkkeellä ja työssä olleiden keskimääräinen työeläke ja palkka vuotiaat 0 Miehet Naiset Oma työeläke Palkka Keskim. oma työeläke * * omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saaneiden vuotiaiden työeläkkeen keskimäärä. ETK/TI/Kannisto Jari Eläketurvakeskus 16

18 Summa summarum vuotiaista Eläkkeensaajien työnteko on hieman lisääntynyt Naiset tekevät miehiä enemmän työtä eläkkeen rinnalla, koska heillä on enemmän osa-tk:ta vuotiaista Työtä ei tehdä ensisijaisesti pienen eläkkeen vuoksi, paremminkin päinvastoin Työssä käyvien vuotiaiden työeläkkeet ovat keskimääräistä suurempia Työtä tehdään enemmänkin omista lähtökohdista vapaaehtoisesti ja satunnaisesti Työssä reilut , joista myös eläkkeellä puolet, joista osa-aikaeläkkeellä ETK/TI/Kannisto Jari Eläketurvakeskus 17

19 Kansallinen ikääntymisen foorumi Eläketurvakeskus

20 Sisältö 65+ työllisiä koskeva tieto on hajanaista. Esitys on työvoimatutkimukseen nojaava yleiskatsaus. Siinä idetään erityisesti silmällä työllisyyden kasvupotentiaalia/ongelmia 65 vuotta täyttäneiden parissa. Lopuksi tuodaan esiin kasvun motivoinnin keskeinen taloudellinen syy.

21 Työllisten määrä ja taso Työllisten määrä kasvaa eri 5-vuotisikäryhmissä viiden vuoden välein. Aallonharjojen syynä on suurten ikäluokkien siirtyminen aina uusiin ikäryhmiin. 65+ parissa kasvu on matalampaa ja työllisten määrä on selvästi pienempi kuin muissa ikäryhmissä. On kuitenkin syytä huomata, että 65+ työllisiä on jo saman verran kuin vuotiaita työllisiä uuden ikäpolitiikan alkuaikoina, 90- luvun lopulla työllisyyden kasvu: johtuuko se vain väestön kasvusta? Työllisiä 90-luvun lopulla oli ~ henkilöä, 2000-luvun alussa ~2000, viime vuosikymmenen lopussa kasvoi ~ henkilöön ja on v henkilöä. Kasvua on jo ennen suurten ikäluokkien siirtymistä 65 vuoden yli vuodesta 2010 alkaen. Työllisten osuus väestöstä, työllisyysaste, onkin 65+:ien parissa kasvanut: 90-luvun lopulla pienimmillään 3%, v %.

22 Kuvio 1. Yli 45-vuotiset työlliset (henkilöä) Työvoimatutkimus. 400 ' Ikä, v

23 Kuvio 2. Ikäryhmittäiset työllisyysasteet (työllisten osuus väestöstä) Työvoimatutkimus. 100 % Ikä '89 '91 '93 '95 '97 '99 '01 '03 '05 '07 '09 '11 Vuosi

24 Ikä ja sukupuoli V työllisten jakauma 65 ja 74-ikävuoden välillä on hämmästyttävän tasaista, vaikka painottunutkin nuorempaan päähän. Vuoteen 2011 mennessä kaiken ikäisten työllisten määrä on kasvanut. Työllisiä on odotetusti eniten alle 70-vuotisten parissa. Painottunut ajan myötä; vuonna 2000 runsas 2/3, vuonna 2011 ¾ alle 70- vuotiaita. Nykyään on tyypillistä: valtaosa työllisistä on alle 68-vuotiaita. Luonteva selitys: suuret ikäluokat ovat alle vuotiaita Toinen keskeinen selitys on eläkereformi. Sekin koskee juuri vuotiaita. 65+ työlliset ovat valtaosaltaan miehiä. Miesten osuus työllisistä on vaihdellut 70 %:n molemmin puolin, viime aikoina pienemmällä puolella, lähempänä 60 prosenttia, ts. naisten osuus on kasvanut.

25 Kuvio vuotiaat työlliset ikäryhmittäin v ja Työvoimatutkimus. 14 ' Ikä

26 Kuvio vuotta täyttäneiden määrä sukupuolen mukaan Työvoimatutkimus. 35 ' miehet naiset

27 Yrittäjät ja palkansaajat V vain runsas viidennes palkansaajia Nykyään jo yli 40% Yrittäjien osuus pudonnut ¾:sta alle 60 prosenttiin Kehityksen jatkuminen helpottaa työllistymistä. Työikäisistä (15-64-vuotiaista) työllisistä vain kymmenisen % on yrittäjiä ja yrittäjäperheenjäseniä. Palkansaajien on helpompi jatkaa palkansaajina. Sekä mies- että naisyrittäjien määrät kasvaneet mutta mies- ja naisyrittäjien osuus työllisistä laskenut. Naisista enemmistö onkin jo palkansaajia. Palkansaajista on lähes saman suuruinen määrä miehiä ja naisia. Yrittäjissä miehiä on yli kaksinkertainen määrä naisiin verrattuna.

28 Kuvio 4. Työlliset ammattiaseman ja iän mukaan vuosina 2000 ja Työvoimatutkimus. 100 % Palkansaajat Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet

29 Osa-aikaisuus vuotiaat työlliset ovat 60-prosenttisesti osa-aikaisia, osuus on säilynyt ajan myötä ~samana Koko-aikaisten osuus on kasvanut palkansaajien ja pienentynyt yrittäjien parissa osa-aikaisia on yrittäjissä on nykyään hieman enemmän kuin palkansaajien parissa

30 Kuvio 5.Osa-aikaisten osuus vuotiaista palkansaajista ja yrittäjistä vuosina 2000 ja Työvoimatutkimus. % palkansaajat yrittäjät kaikki

31 Työaika Työikäisillä (15-64 v.) viikkotyöaika on n. 70- prosenttisesti keskittynyt 35 ja 40 tunnin väliin 65 vuotta ylittäneillä työaika on tasaisemmin jakaantunut kuin työikäisillä Vuodesta 2000 vuoteen 2011 siirtymää lyhyempiin työaikoihin. Kuitenkin v oli eniten niitä, jotka työskentelivät tuntia Työtunneillakin mitattu 65+:ien työpanos on merkittävä.

32 Kuvio 6. Normaali viikkotyöaika vuotiailla vuosina 2000 ja Työvoimatutkimus. 25 % v v tuntia Tuntematon

33 Toimialat Rauhaton kuva toimialoista. Mutta keskittyneet: Erityisesti maatalouteen mutta myös tukku- ja vähittäiskauppaan, muuhun ammatilliseen, tieteelliseen ja tekniseen toimintaan, teollisuuteen, rakentamiseen ja terveyspalveluihin. Hajanaisuus ilmentää sitä, että 65+ työlliset ovat hajaantuneet kuitenkin pitkin eri toimialoja; eläkeikäiset eivät toimi vain jollakin toimialalla

34 Kuvio ja vuotiaiden työllisten jakauma toimialoittain vuonna Työvoimatutkimus. Maatalous Metsä- ja kalatalous; kaivostoiminta Teollisuus Sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto Rakentaminen Moottoriajoneuv. kauppa sekä korjaus Tukku- ja vähittäiskauppa Maa-, vesi- ja ilmaliikenne Varastointi ja liiken. palv. toiminta; posti- ja kuriiritoim. Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala Arkkitehti- ja insinööripalv.; tekninen testaus ja analys. Muu ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuol.; pakoll. sos.vakuutus Koulutus Terveyspalvelut Sosiaalihuollon laitos- ja avopalvelut Taiteet, viihde ja virkistys Muu palvelutoiminta yms. Toimiala tuntematon %

35 Miksi vuotiaiden työllisyys on tärkeää? Työikäinen väestö vähenee tällä vuosikymmenellä henkilöllä, ikääntyneetkin (55-64-vuotiaat) henkilöllä. Mutta: vuotiaiden määrä kasvaa n henkilöllä, l. 41 prosentilla! Väestömäärän kasvu aiheuttaisi sen, että vuotiaiden työllisten määrä kohoaisi nykyisestä henkilöstä vuonna henkilöön, vaikka heidän työllisyysasteensa säilyisi viime vuoden tasolla, 8,7 prosentissa. Työllisyyden kasvua olisi tällöinkin henkilöä. Jos vuotiaiden työllisyystilanne kuitenkin jatkaisi paranemistaan viiden viime vuoden malliin, heidän työllisyysasteensa olisi vuonna ,6% ja työllisten määrä henkilöä. Lisäystä olisi henkilöä! Toteutuminen ei ole kirkossa kuulutettu. Laskelma osoittaa kuitenkin, että realististenkin arvioiden mukaan kyse on suuren mittakaavan mukaisista muutoksista. Toisaalta: työllisen määrän voisi myös ylittää!

36 Taulukko 1. Väestö 2010 ja ennuste vuoteen 2020 ikäryhmittäin. Tilastokeskus, väestöennuste. Ikä, v Muutos, henkilöä

37 Kansallisen ikääntymisen foorumi Eläketurvakeskus Työnantajien ja työntekijöiden näkemykset vanhuuseläkkeelle siirtymisestä ja työssä jatkamisesta Eila Tuominen

38 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v Vuonna 2000 kolmasosa kaikista eläkkeelle siirtyneistä siirtyi vanhuuseläkkeelle, vuonna 2011 vastaava osuus oli kaksi kolmasosaa Taustalla on monia tekijöitä. Ikääntyneiden työllisyyden paraneminen, suurten ikäluokkien vanhuuseläkeikään tulo, eläkkeitä koskevat muutokset: mm. yksilöllisen varhaiseläkkeen ja työttömyyseläkkeen lakkauttaminen, joustavan eläkeiän voimaantulo v. 2005, vanhuuseläkkeen ikärajan aleneminen 65 vuodesta 63 vuoteen, eläkeiän valinnanmahdollisuus ikävälillä vuotta, varhennetun vanhuuseläkkeen ikärajan korotus ym. Vanhuuseläkkeelle siirtyminen on keskittynyt 63 vuoden ikään: joka toinen jää vanhuuseläkkeelle 63-vuotiaana, vajaa viidennes sitä aikaisemmin ja kolmasosa 64 -vuotiaana tai sitä vanhempana. ETK / Eila Tuominen Eläketurvakeskus 2

39 Joustava vanhuuseläkeikä tutkimus Joustava eläkeikä -työnantajatutkimus Suomen kaikkia toimipaikkoja edustava tutkimus Tilastokeskus keräsi tutkimusaineiston Avoimet työpaikat ja rekrytointi toimipaikoissa -tutkimuksen yhteydessä alkuvuodesta 2011 Vastausprosentti 81 %. Tutkimuksessa 1894 toimipaikkaa. Joustava eläkeikä -työntekijätutkimus Kohderyhmänä v suoraan työstä vanhuuseläkkeelle siirtyneet palkansaajat. Siihen kuuluu n. 70 % kaikista v vanhuuseläkkeelle siirtyneistä Kohderyhmästä valtaosa kuuluu suuriin ikäluokkiin Tutkimus toteutettiin postikyselynä v. 2011, kysely lähetettiin 3161 otoshenkilölle Vastausprosentti 84,5 %. Tutkimuksessa 2672 vanhuuseläkkeelle siirtynyttä palkansaajaa. ETK / Eila Tuominen Eläketurvakeskus 3

40 Joustava vanhuuseläkeikä ja työurien piteneminen Voiko eläkeiän valita vapaasti? Olisiko halunnut jatkaa työssä pitempään ja olisiko työpaikan puolesta voinut jatkaa pitempään? miten toimipaikat arvioivat työssä jatkamismahdollisuuksia? Joustavan eläkeiän käyttö vanhuuseläkkeelle siirtyminen eri palkansaajaryhmissä Mitkä tekijät vaikuttavat vanhuuseläkkeelle siirtymiseen? Toimipaikkojen näkemykset työurien pitenemiseen liittyvistä kysymyksistä ikärajoja koskevat näkemykset, tuetaanko toimipaikoilla ikääntyneiden työssä jatkamista, halutaanko työllistää ja pitää ikääntyneitä työssä nykyistä enemmän, näkemykset työurien pitenemisestä Yhteenveto pitenevätkö työurat loppupäästä? ETK / Eila Tuominen Eläketurvakeskus 4

41 Kokemukset vanhuuseläkkeelle siirtymisestä ja arviot työssä jatkamismahdollisuuksista

42 Palkansaajat: oliko mahdollista valita eläkeikä käyttäen hyväksi joustavia vanhuuseläkeikärajoja (63 68 v.)? Mahdollisuus valita eläkkeellesiirtymisikä Kaikki Eläkkeelle siirtymisikä v 63 v v v (p=0.000) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei Ei osaa sanoa ETK / Eila Tuominen Eläketurvakeskus 6

43 Vanhuuseläkkeelle siirtymistä ja työssä jatkamista koskeva päätös toimipaikalla Kuka päätti: Työntekijä itse Työnantaja ja työntekijä yhdessä Työnantaja Ei osaa sanoa Yhteensä Vanhuuseläkkeelle siirtymistä koskeva päätös % % % % % Työnantajat *) Palkansaajat Työssä jatkamista koskeva päätös, kun työntekijä on halukas jatkamaan 63 vuotta täytettyään: % % % % % Työnantajat *) Kysymys koski toimipaikkoja, joissa oli siirrytty vanhuuseläkkeelle viimeisten kolmen vuoden aikana. ETK / Eila Tuominen Eläketurvakeskus 7

44 Olisiko vanhuuseläkkeelle siirtynyt työntekijä halunnut ja olisiko työpaikan puolesta voinut jatkaa työssä pidempään? Olisiko työpaikan puolesta voinut jatkaa työssä pidempään: Olisiko itse halunnut jatkaa työssä pitempään Kyllä Ei Kyllä 8 71 Ei ETK / Eila Tuominen Eläketurvakeskus 8

45 Työnantajien arviot työssä jatkamismahdollisuuksista Työnantajatutkimukset: Useimmissa tehtävissä toimipaikallamme voi hyvin jatkaa 65 -vuotiaaksi Samaa mieltä Eri mieltä Ei osaa sanoa Yhteensä % % % % Useimmissa tehtävissä toimipaikallamme voi hyvin jatkaa 68 -vuotiaaksi Samaa mieltä Eri mieltä Ei osaa sanoa Yhteensä % % % % ETK / Eila Tuominen Eläketurvakeskus 9 9

46 Joustavan eläkeiän käyttö - vanhuuseläkkeelle siirtyminen eri tekijöiden mukaan

47 Palkansaajien vanhuuseläkkeelle siirtyminen koulutustason mukaan, kaikki sektorit Eläkeikä Kaikki Ylempi korkea-aste Alempi korkea-aste Keskiaste Perusaste (p=0.000) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alle ETK / Eila Tuominen Eläketurvakeskus 11

48 Palkansaajien vanhuuseläkkeelle siirtyminen koulutustason mukaan, yksityinen sektori Yksityinen sektori Kaikki Eläkeikä Ylempi korkea-aste Alempi korkea-aste Keskiaste Perusaste (p=0.421) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alle ETK / Eila Tuominen Eläketurvakeskus 12

49 Palkansaajien vanhuuseläkkeelle siirtyminen työuran suhteellisen keston mukaan *) Työuran suhteellinen kesto, % Eläkeikä Alle (p=0.000) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alle *) Työuran suhteellinen kesto: työssäoloajan osuus 23 vuoden iän täyttämisestä vanhuuseläkkeelle siirtymiseen saakka. ETK / Eila Tuominen Eläketurvakeskus 13

50 Palkansaajien vanhuuseläkkeelle siirtyminen eläkkeelle siirtymistä edeltäneen ansiotason mukaan Ansiotaso: Eläkeikä 1. alin kvartiili 2. kvartiili 3. kvartiili 4. ylin kvartiili (p=0.000) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Alle ETK / Eila Tuominen Eläketurvakeskus 14

51 Työuran pituus vanhuuseläkkeelle siirtymisiän mukaan Eläkeikä: Alle Kaikki Työvuosia, keskimäärin Henkilöiden osuus joilla työvuosia vähintään 40 35,6 37,4 37,2 38,9 37, ETK / Eila Tuominen Eläketurvakeskus 15

52 Mitkä tekijät vaikuttivat vanhuuseläkkeelle siirtymiseen ja työssä jatkamiseen?

53 Palkansaajien oma arvio eri tekijöiden vaikutuksesta eläkkeelle jäämiseen Eläkeikä Alle Alle Alle Alle Kuinka paljon vaikutti: Työ ja työolot Vapaa-aika ja harrastukset Terveydentila Perhetilanne Vaikutti paljon tai jonkin verran: 59 % 57 % 37 % 24 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Paljon Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoa ETK / Eila Tuominen Eläketurvakeskus 17

54 Avovastausten analyysi kysymykseen, mitkä tekijät olisivat saaneet jatkamaan työssä pitempään *) Yleisimmät vastaukset: % Ei mikään, eivät mitkään 19 Työ ja työolot: kiire, työtehtävien muuttaminen ym. 14 Työyhteisö: työilmapiiri, johtamistavat, työtoverit ym. 14 Taloudelliset tekijät, palkankorotus, suurempi eläke, 9 Joustot, työajan jousto, osa-aikaeläke, vapaapäivät 7 Jos olisi pyydetty jatkamaan, työpaikan vaihto 7 Varmuus työpaikasta, työpaikan säilyminen, irtisanom. 6 Terveydentilanne ja jaksaminen 6 Eläke- tai virkaikä tuli täyteen 5 *) Vapaamuotoisen vastauksen antoi 61 prosenttia eläkkeelle siirtyneistä palkansaajista. ETK / Eila Tuominen Eläketurvakeskus 18

55 Toimipaikkojen näkemykset työurien pitenemiseen liittyvistä kysymyksistä

56 Vanhuuseläkeikärajoja koskevat näkemykset 63 vuoden alaikäraja Liian matala Sopiva Liian korkea Ei osaa sanoa Yhteensä % % % % % Työnantajat Palkansaajat vuoden yläikäraja Liian matala Sopiva Liian korkea Ei osaa Yhteensä sanoa % % % % % Työnantajat Palkansaajat ETK / Eila Tuominen Eläketurvakeskus 20

57 Näkemykset työnantajan tuesta työssä jatkamiselle Tuetaanko työntekijöitä jatkamaan työssään vanhuuseläkeikään asti: Voimakkaasti Jossain määrin Ei lainkaan Ei osaa sanoa Ei erityisemmin Yhteensä % % % % % % Työnantajat Palkansaajat 2003 *) *) Vuoden 2003 tutkimus koski yksityisalojen vanhimpia palkansaajia. ETK / Eila Tuominen Eläketurvakeskus 21

58 Työyhteisön ja työorganisaation kehittämistoimenpiteistä toimipaikalla Toimipaikkojen osuus, joissa on tehty viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana: Työnantajatutkimus 2004 Työnantajatutkimus 2011 % % Johtamisen ja esimiestyön kehittämistä Työjärjestelyiden joustavuuden lisäämistä Kiireen ja aikapaineen vähentämistä Työaikojen joustavuuden parantamista Ikääntyvien sijoittamista tarvittaessa uusiin tehtäviin ETK / Eila Tuominen Eläketurvakeskus 22

59 Työnantajien halukkuus ikääntyneiden (55+) ja vanhuus-eläkeikäisten työllistämiseen ja työssä pitämiseen Työnantajatutkimus 2011 Haluaisi työllistää tai pitää työssä nykyistä enemmän: Kyllä Mahdollisesti Ei Ei osaa sanoa Yhteensä % % % % % vuotiaita Vanhuuseläkeikäisiä (63+ v.) Haluaisi tarjota vanhuuseläkkeellä oleville: Kyllä Mahdollisesti Ei Ei osaa Yhteensä sanoa % % % % % Pysyvää työtä Tilapäistä tai osaaikaista työtä ETK / Eila Tuominen Eläketurvakeskus 23

60 Ansiotyö vanhuuseläkkeellä ollessa eläkkeellesiirtymisiän mukaan, vuonna 2010 vanhuuseläkkeelle siirtyneet palkansaajat Eläkkeellesiirtymisikä Tekeekö tai voisiko harkita ansiotyötä eläkkeellä ollessa Kyllä, Kokopäivätyötä Kyllä, mutta vain osaaikatyötä Kyllä, tilapäisesti silloin tällöin Ei Yhteensä Lkm % % % % % % v v v v Kaikki (p=0.000) ETK / Eila Tuominen Eläketurvakeskus 24

61 Työnantajien näkemys työurien pidentämisen tavoitteesta ja sen toteutumisesta omalla toimipaikalla Kuinka todennäköistä työurien piteneminen on omalla toimipaikalla Erittäin tai melko todennäköistä Ei erityisen tai ei lainkaan todennäköistä Kuinka tärkeää työurien pidentäminen on Erittäin tärkeää tai melko tärkeää Ei erityisen tärkeää tai ei lainkaan tärkeää 29 % 4 % 25 % 42 % ETK / Eila Tuominen Eläketurvakeskus 25

62 Yhteenveto ja arviointia

63 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen myöhentyy 1 (2) Lainsäädännön vaikutuksista Julkisen sektorin alemmat eläkeiät poistuvat vähitellen Varhennettu vanhuuseläke poistuu, myöhentää hieman eläkkeelle siirtymistä, saman suuntainen vaikutus pitkäaikaistyöttömien vanhuuseläkeiän nousulla nykyisestä 62 vuoden iästä 63 vuoden ikään Elinaikakertoimen vaikutus työssä jatkamiseen selviää, kun sen eläkettä pienentävä vaikutus kasvaa Väestörakenteen muutoksen vaikutuksesta Väestön ikääntyminen näkyy myös työvoiman ikääntymisenä Työmarkkinoilla on jouduttu sopeutumaan vanhenevaan ja vähenevään työvoimaan Työelämään tulevat ikäluokat eläkkeelle siirtyviä suuria ikäluokkia pienempiä ETK / Eila Tuominen Eläketurvakeskus 27

64 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen myöhentyy 2 (2) Asennetekijöiden vaikutuksista Neljäsosa työnantajista halukas työllistämään nykyistä enemmän 55- vuotiaita, halukkuutta vanhuuseläkeikäisten työllistämiseen vähän Runsas neljäsosa työnantajista uskoo työurien pitenemisen tavoitteeseen ja uskoo työurien pitenevän myös omalla toimipaikalla Vanhuuseläkkeelle siirtyneistä noin viidesosa olisi halunnut jatkaa työssä pidempään. Kiinnostusta on enemmän työssä pitkään jatkaneilla Sekä työnantajien että palkansaajien arvioiden mukaan työssä jatkamismahdollisuuksia on enemmän kuin on halukkuutta tai kykyä jatkamiseen Työelämään liittyvät tekijät pääasiallinen este työssä jatkamiselle Talouskehitys ja työvoiman tarve vaikuttavat merkittävästi kehitykseen ETK / Eila Tuominen Eläketurvakeskus 28

65 Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

66 Ikääntyneiden työssä jaksaminen? Työuran uurtajat -toimintamalli Salla Toppinen-Tanner, PsT Tiimipäällikkö/Työuramuutosten ja moninaisuuden johtaminen Salla Toppinen-Tanner / Työterveyslaitos

67 Työ ja terveys Suomessa 2009 Mitkä asiat saisivat jatkamaan työelämässä 63 ikävuoden jälkeen, 45 vuotta täyttäneet oma terveys taloudelliset tekijät mielekäs työ työaika työn keventäminen yvä ja kannustava työyhteisö hyvä ja toimiva työympäristö muu ei mikään Työterveyslaitos

68 Työolot ja työssä jatkaminen (Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 2010:2) Mikä kannustaa pitkään työuraan? (erittäin tärkeä % osuus) varmuus työpaikan säilymisestä palkan lisääminen työterveyshuollon kehittäminen työmäärän ja kiireen vähentäminen kuntoutusmahdollisuuksien parantaminen joustavammat työajat työympäristön parantaminen johtamistapojen parantaminen osa-aikaeläke vuorotteluvapaa Työterveyslaitos

69 Työkyvyn/voimavarojen edistäminen sekä kuormittumisen ehkäisy työpaikoilla Tuura -menetelmän kehittämisen taustaa Suomi tarvitsee pidempiä työuria siihen päästään lisäämällä työelämään osallistumista sen kaikissa eri vaiheissa Kuormittumisen ehkäisyn/terveyden edistämisen tutkimuksista tiedetään Kunnollista vaikutustietoa on vain vähän (=laadukasta interventiotutkimustietoa) Vaikuttavat interventiot usein yksilöön kohdistuvia (vain vähän työpaikkatasoisia interventioita) Erityisesti yksilöön kohdistuvat ajattelun tai käyttäytymisen muuttamiseen kohdistetut menetelmät todettu tehokkaiksi kuormittumisen lieventämisessä Yleensä yksilö/organisaatiotason yhdistäminen (tehokkainta tai) suositeltu vaihtoehto Toimenpiteiden sisällyttäminen organisaation käytäntöihin ja rakenteisiin suositeltavaa (esim. Ikäohjelma, työhyvinvointiohjelma, henkilöstön koulutusohjelma jne.) Työterveyslaitos

70 Tuura -menetelmän kehittämisen taustaa Aikaisemmista työuran siirtymävaiheisiin kehitetyistä menetelmistä saadut kokemukset.. Työntekijöiden valmistautuneisuutta (pystyvyys sekä vastoinkäymisiin varautuminen) työurasiirtymiin on voitu lisätä interventioilla. Tällä ollut yhteys myöhempään vähäisempään oireiluun ja työuran laatuun. Vertaisryhmät tehokkaita: roolimallit, jaettu tieto, aktiivinen osallistuminen Työterveyslaitos

71 Selviytymisen voimavarojen vahvistaminen koettu pystyvyys Tutkimuksissa on osoitettu, että koettu toiminnan hallinta (tai koettu pystyvyys) ennustaa parhaiten tulevaa käyttäytymistä (Ajzen, 1991, Bandura, 1977). Käytännössä hallinnan tunteen vahvistumiseen tulee liittyä myös tiedollinen valmius ja motivaatio Esimerkiksi eläkkeelle hakeutumisen aikomukset saattavat syntyä jo hyvissä ajoin ennen varsinaista eläkeikää (kohdennus alun perin 40 +) Tavoitteelliseen käyttäytymiseen vaikuttavat asenteet, muiden asettama normi ja koetut vaikutusmahdollisuudet Salla Toppinen-Tanner / Työterveyslaitos

72 Voimavaranäkökulma Tieto Hallinta Motivaatio Selviytyminen muutoksissa, jaksaminen, halu jatkaa työssä Salla Toppinen-Tanner / Työterveyslaitos

73 Työuran uurtaja ryhmämenetelmä (2008) Salla Toppinen-Tanner / Työterveyslaitos

74 Työuran uurtaja ryhmämenetelmän tavoitteet Tavoitteena edistää työntekijöiden hyvinvointia ja uranhallintaa muuttuvassa työelämässä vahvistamalla valmistautuneisuutta työuran hallintaan. Tarkoitettu organisaatioiden sisäiseksi työkaluksi, joka vahvistaa työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon yhteistyötä. Menetelmässä yhdistyvät ennaltaehkäisyn, työkyvyn edistämisen ja henkilöstökoulutuksen tavoitteet. Salla Toppinen-Tanner / Työterveyslaitos

75 Työuran uurtaja -ryhmämenetelmän toteuttaminen ja sisältö Työpaikoilla toteutettava intensiivivalmennus: 16 tuntia, hlön ryhmät, 2 ohjaajaa (suositus tth+ hr), sertifiointi ja koulutus TTL Sisältää ohjaajien työkirjan ja osallistujan käsikirjan (standardoitu) Perustuu aktiiviseen oppimiseen, toiminnallisuuteen: tavoitteiden/ongelmien tunnistaminen, ratkaisujen tunnistaminen ja harjoittelu; Käsiteltävät aihepiirit työhön ja omaan jaksamiseen liittyviä Vaikutukset todettu satunnaistetussa kenttäkokeellisessa tutkimuksessa v Salla Toppinen-Tanner / Työterveyslaitos

76 Ryhmäohjelma 1 puolipäivä 2 puolipäivä 3 puolipäivä 4 puolipäivä Ohjaajien ja ohjelman esittely Työelämätavoite - haastattelu Omien taitojen ja osaamisen tunnistaminen Elinikäinen oppiminen ja omassa työssä kehittyminen Muutosten hallinta ja mahdollisuus oppimiseen muutoksessa Työorganisaation sosiaalinen rakenne ja tuen muodot, mahdollisuudet oman sosiaalisen tuen lisäämiseen Stressinhallinta ja henkinen hyvinvointi Suunnitelma oman työn ja työuran hallinnan lisäämiseksi Työ/elämä tasapaino ja odotukset työelämältä Informaatiohaastattelu Keinoja työn määrän ja sosiaalisten ristiriitojen hallintaan Vapaaehtoiset esittävät suunnitelmansa ryhmälle Ohjelman päättäminen Salla Toppinen-Tanner / Työterveyslaitos

77 Työuran uurtaja -menetelmän tavoitteet Henkilöstön valmistautuneisuus Tiedot ja taidot Motivaatio Urahallinta muutoksessa Työelämätavoitteiden proaktiivisuus Työhyvinvointi Tunnistaa oman työuran haasteet ja ratkaisut x Uskoo pystyvänsä ja haluaa ratkaista työuran haasteet ja vastoinkäymiset Työssä jatkaminen Työn imu ja jaksaminen Työmotivaatio Poissaolojen vähentyminen Organisaation valmius Työuran uurtaja -ryhmämenetelmä Työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon yhteistyö Henkilöstön tarpeiden ennakointi muutoksissa Salla Toppinen-Tanner / Työterveyslaitos

78 Työuran uurtaja vaikuttavuustutkimus organisaatiota -9 kaupunkia -3 yksityisen sektorin yritystä -5 julkisen sektorin organsiaatiota alkukartoitus Osallistujia N=718 N=369 Satunnaistaminen N=349 Koeryhmä 34 ryhmää N=302 N= kysely Välittömät vaikutukset kysely 7 kk seuranta N= kysely 1.5 vuoden seuranta Rekisteri % naisia -ka 50,0 (SD 6,4) vuotta -osallistujien ikä vaihteli vuoden välillä N=258 N=292 Kontrolliryhmä N=274 Salla Toppinen-Tanner / Työterveyslaitos

79 Vaikuttavuustutkimuksen tuloksia: Ryhmän välitön vaikutus (T1 T2) valmistautuneisuuteen työuran hallintaan (F(1, 558) = 12.3; p < 0.001) Salla Toppinen-Tanner / Työterveyslaitos

80 Ryhmän välitön vaikutus työhön liittyvien tavoitteiden määrään Salla Toppinen-Tanner / Työterveyslaitos

81 Vuori, J., Toppinen-Tanner, S. & Mutanen, P. (2012). Effects of resource-building group intervention on career management and mental health in work organizations: Randomized controlled field trial. Journal of Applied Psychology, 97, Salla Toppinen-Tanner / Työterveyslaitos

82 Tutkimushypoteesit Interventio vaikuttaa valmistautuneisuuteen (urahallintapystyvyyteen ja vastoinkäymisiin varautumiseen) Interventio vaikuttaa työhyvinvointiin ja eläkeaikomuksiin Vaikutukset työhyvinvointiin ja eläkeaikomuksiin johtuvat kohonneesta valmistautuneisuudesta eli interventiosta (välittävä vaikutus) Intervention vaikutukset ovat nähtävissä erityisesti riskiryhmillä, kuten niillä joilla alussa oli masennusoireita Salla Toppinen-Tanner / Työterveyslaitos

83 Tutkimustulokset seurantavaiheessa Ryhmään osallistuneilla merkitsevästi vähemmän masennusoireita kuin vertailuryhmällä vähemmän ennenaikaisen eläkkeelle jäämisen ajatuksia kuin vertailuryhmällä enemmän psyykkisiä voimavaroja kuin vertailuryhmällä verrattuna lähtötilanteeseen Salla Toppinen-Tanner / Työterveyslaitos

84 Tutkimustulokset seurantavaiheessa Vaikutukset kohdistuivat erityisesti lähtötilanteessa oireileviin nuorempiin osallistujiin ryhmissä (keski-ikä tutkimuksessa n. 50 vuotta) Salla Toppinen-Tanner / Työterveyslaitos

85 Salmela-Aro, K., Mutanen, P. & Vuori, J. Promoting career preparedness and intrinsic work-goal motivation: RCT intervention Journal of Vocational Behavior, 80, Ahola, K., Vuori, J., Toppinen-Tanner, S., Mutanen, P. & Honkonen, T. Resource-enhancing group intervention against depression at workplace - who benefits? A randomised controlled study with a seven-month follow-up. Occupational and Environmental Medicine Salla Toppinen-Tanner / Työterveyslaitos

86 Lisää tutkimustuloksia Työhön liittyvien tavoitteiden lisääntymiseen liittyi niiden sisäisen motivaation vahvistuminen ("Minä itse haluan tätä" tai "tämä minulle oman kehittymisen kannalta tärkeä tavoite") Menetelmä sopii työpaikalla masennusta ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi (kaikille kohdennettuna ja kuormittuneille kohdennettuna) Salla Toppinen-Tanner / Työterveyslaitos

87 Työuran uurtaja - menetelmän käyttö Monilla työpaikoilla osa ikäohjelmaa tai muuta ikääntyville kohdennettua jatkuvaa toimintaa esim. Työterveyslaitoksella Ikäpysäkeillä tarjottavaa henkilöstökoulutusta Voidaan yhdistää esim. fyysisen kunnon moduliin Työterveyslaitos järjestää ohjaajien koulutusta ja jatkokoulutusta (ohjaajaverkosto) Kehittämishankkeissa uusia sovelluksia: esim. käynnissä oleva ESR-hanke Perhevapaalta työelämään paluun tukemiseksi Salla Toppinen-Tanner / Työterveyslaitos

88 Kiitos! Lisätietoja: Salla Toppinen-Tanner / Työterveyslaitos

89 Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

90 Aina on oikea ikä! Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi Esittäjän nimi Työterveyslaitos

91 Tavoitteet: Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien väliseen yhteistyön tärkeydestä ihmisten osallisuuden ja hyvinvoinnin kehittymiselle ja säilymiselle koko elinkaaren kuluessa. Levittää kansalaisille, kansalaisjärjestöille, kouluille, työpaikoille ja yrityksille yhteistyötä mahdollistavien menetelmiä ja hyviä käytäntöjä Esittäjän nimi Työterveyslaitos

92 Neljän polven treffit kampanja Euroopan kansalaiset palkinnon voitto Euroopan parlamentti myöntää vuosittain Euroopan kansalaisen palkinnon merkittävällä tavalla Euroopan hyväksi toimineille kansalaisille tai yhteisöille. EP valitsi kesäkuussa yhteensä 37 palkittavaa EU:n jäsenmaista. Suomesta palkinto myönnettiin Vanhustyön keskusliitolle ja erityisesti liiton Neljän polven treffit -kampanjalle Esittäjän nimi Työterveyslaitos

93 Valtaa Vanhuus suurtapahtuma Senaatintori, Helsinki Esittäjän nimi Työterveyslaitos

94 Awards Tunnustuspalkinnot Palkittiin innostavia ihmisiä ja aloitteita, jotka vaikuttavat merkittävästi aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden tavoitteiden saavuttamiseen. Kilpailuun osallistui seitsemässä kilpailukategoriassa yli 1300 mielenkiintoista ja monipuolista kilpailutyötä eri puolilta Eurooppaa Esittäjän nimi Työterveyslaitos

95 Suomen voittajat: Sosiaaliset yrittäjät, Posivire Oy Työhyvinvointia kaikenikäisille, Helsingin kaupunki Ikääntymisen huomioon ottavat elinympäristöt, Myllysaaren perhepuisto Lappeenrannassa Kouluvaarit ja Mynämäen Huolin koulu Elämänkertakisa sekä Ensio Erä-Esko "Ulla vår Ulla" Journalistipalkinto kirjoitetulle/ "Kolmen sukupolven puutarha" Viva-lehti audiovisuaaliselle teokselle. "Seniorit työssä" tositv sarja, Cultfiction Oy Esittäjän nimi Työterveyslaitos

96 Suomesta kolme eurooppalaista voittajaa! Hannu kouluvaari ja Mynämäen Huolin koulu Työhyvinvointia kaikenikäisille, Eri-ikäisten johtaminen Helsingin kaupunki Journalisti palkinto audiovisuaaliselle teokselle. "Seniorit työssä" tositv sarja, Cultfiction Oy Esittäjän nimi Työterveyslaitos

97 Teemavuoden päätöstilaisuus klo Eurooppasalissa, Helsingissä Tervetuloa mukaan juhlimaan tunnustuspalkintojen voittajia ja kaikkia Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuoden toimijoita! Ilmoittaudu mukaan mennessä Osoitteessa: Esittäjän nimi Työterveyslaitos

98 Aina on oikea ikä osallistua! Kiitos! Esittäjän nimi 10 Työterveyslaitos

99 Järjestöt edistämässä ikäihmisten osallistumista Eloisa ikä ohjelman taustakyselyn tuloksia ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto

100 Eloisa ikä - Livfullt Liv - Active Age ( ) On RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta. Ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa

101 Eloisa ikä -ohjelman tavoitteet 1. Luoda mahdollisuuksia ja edellytyksiä ikäihmisten osallisuudelle ja mielekkäälle tekemiselle 2. Kehittää paikallisia yhteistyömalleja ikäihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseen arjessa selviytymistä uhkaavien ongelmien tunnistamiseen ja varhaiseen välittämiseen ongelmia kohdanneiden auttamiseen 3. Vaikuttaa yhteiskunnan ja kansalaisten asenteisiin myönteisen ikäidentiteetin vahvistamiseksi

102 Iäkkäiden ihmisten psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen Yhteenveto järjestöille suunnatusta kyselystä. Heinola & Helo

103 Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin sähköisesti marraskuussa 2011 järjestöjohtajille Lomakkeella monivalinta- ja avoimia kysymyksiä Lähetettiin 188 järjestölle, joilla ikäihmisille kohdentuvaa toimintaa ja RAY-avustusta 2011 Vastasi 83 järjestöä Vastausprosentti 44 %

104 Kyselyyn vastanneet järjestöt

105 Järjestön toiminta-alue Kysymykseen vastanneet: N 80 Valtakunnallinen 34 % Alueellinen 30 % Paikallinen 36 %

106 Psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen Miten arvioitu hyväksi? Kysymykseen vastanneet: N 74 Iäkkäät itse ovat arvioineet 84 % Työntekijät ovat arvioineet 76 % Ulkoinen arviointi 37 % Tutkimusnäyttö 23 % Toiminta on ollut käytössä 1-5 v 50 % Toiminta on ollut käytössä yli 5 v 64 % Muu tapa 16 %

107 Toiminnan kohdentuminen Kysymykseen vastanneet: N 78 Itsenäisille ja omatoimisille ikäihmisille 54 % Riskiryhmiin kuuluville ikäihmisille 80 % Ikäihmisille, joilla on toimintakyvyn alenemaa 71 % Muille 14 %

108 Toiminnan laajuus Olemassa oleva toiminta Kysymykseen vastanneet: N hengelle 39 % hengelle 46 % hengelle 18 % yli hengelle 18 %

109 Voimavarat Kysymykseen vastanneet: N 75 Palkallinen henkilöstö toteuttaa 81 % Vapaaehtoiset toteuttavat 43 % Palkallinen henkilöstö ohjaa ja vapaaehtoiset toteuttavat 52 %

110 Sisältyykö toimintaan menetelmiä, joilla autetaan ikäihmisiä osallistumaan toiminnan: Kysymykseen vastanneet: N 74 Suunnitteluun 73 % Toteutukseen 81 % Arviointiin 73 % Kehittämiseen 73 % Ei sisälly 10 %

111 Ikäihmisten psykososiaalisen hyvinvoinnin esteitä Syrjäytyminen Yksinäisyys Turvattomuus Itselle mielekkään tekemisen ja oman yhteisön puute Liikkumisen ongelmat Ennaltaehkäisevän toiminnan, palvelujen, tiedottamisen riittämättö myys Negatiiviset muutokset mielialassa mielenterveyden ongelmat Pelot (Pärjäänkö ja saanko tarvittaessa hyvää hoitoa?) Kielteinen ikäidentiteetti Fyysiset ja psyykkiset sairaudet toimintaky vyn heikkeneminen Ikäihmisten heikko taloudellinen tilanne Ikäihmisten omat asenteet Muuttuneisiin elämäntilanteisiin liittyvät haasteet Vaikeudet tunnistaa tuen tarpeita ja vanhustyötekijöiden osaamisvajeet Yhteis/ yhdyskuntasuunnittelun puutteet Yhteiskunnan kielteiset asenteet vanhuksia kohtaan

112 Monipuolista järjestöjen toimintaa osallisuuden tueksi Kansalais-, ryhmätoimintaa ja kohtaamispaikkoja Vertaistukea ja vapaaehtoistoimintaa Neuvontaa, koulutusta Mielenterveyden ylläpitämistä Riskiryhmiin kohdentuvaa tukea (esim. lesket, eronneet) Aistivammaisten ikäihmisten tukemista arjessa ja harrasteissa Päivätoimintaa ja kuntoutusta

113 Vaikuttavaa toimintaa kognition ja mielenterveyden parantamiseksi (1/3) Ikääntyvien kognitiivista toimintakykyä vahvistava valmennusohjelma laajoille väestöryhmille (MuistaPääasia). Miina Sillanpään säätiö Rolig ym. 2011: Muista Pääasia Ikääntyvän ihmisen kognitiivisen toimintakyvyn ylläpitäminen Muistisairaan ja hänen hoitajansa/omaisensa tai vapaaehtoistyöntekijän vuorovaikutusta ja elämänlaatua edistävä toimintamalli, joka on kehitetty hoitolaitoksiin ja koteihin. (Muistaakseni laulan) Miina Sillanpään säätiö Särkämö ym. 2011: Muistaakseni laulan: Musiikin käyttö muistisairaiden mielialan, elämänlaadun ja kognitiivisen toimintakyvyn tukemisessa

114 Vaikuttavaa toimintaa kognition ja mielenterveyden parantamiseksi (2/3) Tavoitteellisen psykososiaalisen ryhmätoiminnan malli ja koulutus (Ystäväpiiri). Yksinäisyydestä kärsiville tarkoitettu ryhmä toteutetaan psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen periaattein, jossa tavoitteellisuus, asiakaslähtöisyys ja voimaantuminen ovat keskeisiä. Vanhustyön keskusliitto Pitkälä ym. 2005: Ikääntyneiden yksinäisyys. Psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen vaikuttavuus. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimusraportti 11. Vanhustyön keskusliitto

115 Vaikuttavaa toimintaa kognition ja mielenterveyden parantamiseksi (3/3) Ammattilaisten ohjaama terapeuttinen ryhmäkeskustelu (Senioripysäkki), joka tutkitusti vähentää ikäihmisten jatkoavun tarvetta. Toiminta on mallinnettu. Järjestön terapeutit kouluttavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jotka toteuttavat ryhmäkeskusteluja osana omaa työtään. HelsinkiMissio Pitkälä ym. 2005: Ikääntyneiden yksinäisyys. Psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen vaikuttavuus. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimusraportti 11. Vanhustyön keskusliitto Räätälöity hoidon malli ikäihmisten masennukseen ja ammattilaisten koulutukseen (MielenMuutos) Vanhustyön keskusliitto Saarenheimo & Pietilä 2011: MielenMuutos tutkimus- ja kehittämishanke, tutkimusraportti 2. MielenMuutos masennuksen hoidossa.

116 Hyvän käytännön kuvauksia Sosiaaliportissa Oulun seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Elämäniloa-kurssi on 3 kuukautta kestävä interventio omaishoitajan elämään, jossa omaishoitotilanne on päättynyt hoidettavan kuolemaan. Pohjois-Karjalan Dementiayhdistys ry Pariskuntaryhmä on yhteistyöhön perustuva kuntoutumisen ja vertaistuen tukimuoto omaishoitopariskunnille, joista toisella on muistisairaus, ja perhe ei ole vielä oikeutettu omaishoidon tukeen, mutta tuen tarve on ilmeinen. Omaiset mielenterveystyön tukena ry Perheohjauksen avulla tuetaan ikääntyviä omaisia (erityisesti puolisoita ja vanhempia) sopeutumaan muuttuneeseen perhetilanteeseen, kun läheinen on sairastunut psyykkisesti. Tavoitteena on myös helpottaa perheen arkea, johon psyykkinen sairaus on tuonut erityispiirteitä.

117 Hyviä käytäntöjä, Ikäinstituutti Senioritanssi tutuksi ja tavaksi Lyytikäinen R, Salminen U & Karvinen E Hyvät käytännöt 1/2011. Oppaassa kuvataan, kuinka senioritanssi voidaan järjestelmällisesti juurruttaa osaksi terveyden edistämistä kunnissa. Ulos ulkoilupulasta - hyviä käytäntöjä ikäihmisten ulkoiluun. Ponsi V ja Karvinen E. Hyvät käytännöt 1/2007. Opas esittelee kuusi toimintamallia ikäihmisten ulkoilun edistämiseksi. Julkaisun tarkoitus on innostaa liikunta-, sosiaali- ja terveysalaa sekä järjestöjä toteuttamaan iäkkäille uusia ulkoilupalveluja. Samassa veneessä - apua arkeen vertaisilta. Opas fokusryhmän ohjaajille. Kaskiharju E, Oesch-Börman C ja Sarvimäki A. Hyvät käytännöt 1/2006. Opas liittyy projektiin, jossa selvitettiin ikääntyvän omaishoitajan arkikokemuksia ja kokeiltiin fokusryhmähaastattelua vertaistuen muotona.

118 Summa summarum Ikäihmisten hyvinvointia ja osallistumista edistävä järjestöjen toiminta on monipuolista Kohdentuu suurelle joukolle Toiminnoista olemassa tutkimusnäyttöä, hyvän käytännön kuvauksia ja oppaita Toimintaa omatoimiseen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitoon Menetelmiä riskiryhmien tunnistamiseen Varhaista tukea Osaamista erityisryhmien tarpeisiin

119 Eloisaa ikää!

120 Lisätietoja Eloisa ikä -ohjelmasta ohjelmapäällikkö Reija Heinola VTKL ohjelmakoordinaattori Katja Helo VTKL kehittämispäällikkö Elina Varjonen RAY

121 Omaishoitajien teatteriryhmä VIRTAPIIRI

122 Virtapiiri Perustettu vuonna 2008 Vertaistukiryhmä Oikosulku-kerhon liitännäinen Erilaisissa omaishoitotilanteissa olevia henkilöitä Ryhmäläiset ovat Mikkelin seudun Muisti ry:n tai Mikkelin seudun Omaishoitajat ja läheiset yhdistyksen jäseniä

123 Tavoitteet Oma virkistyminen, toimintakyvyn ylläpitäminen sekä jaksamisen tukeminen Vertaistuki Lisätä yleistä tietoutta omaishoitajuudesta ja muistisairaudesta Koettujen epäkohtien julkituominen draaman keinoin Virkistyksen ja ilon tuottaminen katsojille

124 Mitä tehdään? Ammattiohjaaja Improvisoidaan oman elämän aiheita Erilaisia ilmaisuharjoitteita Valitaan mitä lähdetään edelleen kehittämään Tekstit syntyvät ryhmäläisten, ohjaajan tai ulkopuolisen henkilön kirjoittamana Musiikki esityksissä tärkeällä sijalla Pidetään hauskaa

125 Mitä on saatu aikaan? Vaippatilaus Kanssasi sun Missä ihmisen koti Muistijälkiä (meneillään) Ilkamat Kaikista esityksistä keikkoja ympäri vuoden Helsingistä Lieksaan.

126 Koettu hyöty Irti arjen hoitotyöstä ja vastuusta Oman itsensä hoitaminen Rajojen ylittäminen ja omalta mukavuusalueelta poistuminen Uskaltaminen ja esittäjänä kehittyminen Toisen elämäntilanteen ymmärtäminen Ystävyyssuhteiden syntyminen ja lujittuminen Yhteinen onnistumisen ilo ja voimaantuminen Fyysisten vaivojen jääminen taka-alalle Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

127 Haasteet Ryhmänä haavoittuvainen (ikä, sairaudet) Uusien ryhmäläisten rekrytointi Omaishoidettavan hoidon järjestäminen Vaatimustason kasvaessa rahoituskysymykset Ryhmälle sopivan ohjaajan löytyminen Tilakysymykset Aikataulukysymykset / tilaukset

128 KIITOS!

129 Seniorien toimintakyky ja toimijuus Kokemuksia keikkatoiminnan tiimoilta Maria Mäntylä-Granda Projektipäällikkö, SeniorTrainer projekti

130 1. Mikä ihmeen HelsinkiMissio? 2. Vapaaehtoistoiminnan tavoitteet ja toimintamuodot 3. Seniorit aktiivisina auttajina 4. Avunsaannin vaikutus toimintakykyyn

131 HelsinkiMissio auttaa kaupungin unohdettuja jo kolmannella vuosisadalla (Kuva: Albertinkatu 10 vuonna 1912)

132 HelsinkiMissio Yksi Suomen vanhimmista sosiaalialan järjestöistä vapaaehtoistyön ja diakonian edelläkävijä Suomessa Helsingin Kaupunkilähetys perustettiin nimi muutettiin HelsinkiMissioksi vuonna 2004 Ammattiosaaminen ja vapaaehtoistoiminta Toimialueina ovat seniori- ja vanhustyö nuorten kriisityö työ erityisryhmien parissa Lapsiperheet UUSI!

133 Vapaaehtoistoiminnan tavoitteet Tuoda apua ja iloa ikääntyneiden elämään, lisätä konkreettista ja kokemuksellista arjessa selviytymistä. Kansalaisten aktivoiminen mukaan vapaaehtoistoimintaan Toisista välittäminen oman edun tavoittelemisen sijaan. Innovatiivisten vapaaehtoisuuden muotojen kehittäminen ja kokeileminen. Elämää rikastuttavia kokemuksia sekä vapaaehtoiselle että apua tarvitsevalle.

134 Vapaaehtoistoiminnan eri muodot seniori- ja vanhustyössä Tukihenkilö Ryhmänohjaaja Aamukorva Keikkalainen Yksilötyö (tukija/tuettava) Sitoutuminen pitkäaikaisempaan tukisuhteeseen Pääosin Helsingissä Tapaaminen keskimäärin joka toinen viikko Yksilö- tai parityö Sitoutuminen vähintään puoli vuotta Keskusteluryhmät Taide- ja kulttuuriryhmät Liikunta- ja peliryhmät Pääosin päivätoimintaa Seniori-ikäisten ja vanhusten päivystävä puhelin joka aamu klo 5-9 Yksilötyö, mutta jokainen osa päivystysryhmää 4 päivystysryhmää, kullakin päivystäjällä 1 vuoro / kk Pääosin yksilötyö Kertaluonteinen tai lyhytkestoinen apu Sitoutuminen yhteen keikkaan kerrallaan Auttaminen ulkoilussa, kaupassa käynnissä, arjen askareissa, atk-asiat, saattaminen lääkäriin, juttelu ja kahvittelu

135 Keikkavapaaehtoisena toimiminen on auttamista arjen haasteissa, pieniä konkreettisia tekoja, jotka helpottavat ikääntyneen arkea. Tule ja auta!

136 Avunpyyntö Vapaaehtoisen etsiminen Välitysprosessi Vapaaehtoisen löytyminen Seuranta ja raportointi

137 Keikkatoiminta HelsinkiMissiossa Vuosi Yht. Koulutettuja keikkalaisia Yhdistettyjen keikkojen määrä Apua saaneiden asiakkaiden määrä Asiakasmäärä on kasvanut 79% ja toteutuneiden keikkojen määrä on kasvanut 69% vuodesta Vain 7% keikkapyynnöistä on peruuntunut, koska vapaaehtoista ei ole löytynyt. Vapaaehtoisrekisterissä aktiivisia keikkalaisia n.100. keikkatoiminnan/ vapaaehtoistoiminnan luonne

138 Seniorit aktiivisina auttajina Vapaus valita itselle sopiva osallisuus Sitoutuminen koetaan rasitteena Halu auttaa ja olla hyödyksi Sosiaalisuus ja arjen rytmittyminen Itsensä kehittäminen

139 Avunsaannin vaikutus toimintakykyyn TOIMINTAKYVYN JA TURVALLISUUDEN YLLÄPITÄMINEN Tukea ja tsemppiä arjen askareisiin ja liikkumiseen Pienikin apu helpottaa arjen sujumista ja lisää turvallisuuden tunnetta YHTEISÖLLISYYDEN LISÄÄNTYMINEN, OSALLISUUDEN YLLÄPITO Käynneillä on piristävä vaikutus Ulkona ja asioilla käyminen mahdollistuu vapaaehtoisen avulla Apu tietotekniikassa tukee myös yhteisyöllisyydessä!!

140 Keikkatoiminnan valtakunnallistaminen Vapaaehtoistoiminnan malli, joka houkuttelee uusia ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan (valinnanvapaus, sitoutumattomuus, toiminnallisuus) Ikäihmiset saavat tukea, apua ja seuraa HelsinkiMissio tarjoaa toiminnan käynnistämiseen tarvittavaa konsultoivaa tukea ilman maksua konsultoinneista. Yhteistyöverkosto Markkinointimateriaali Vapaaehtoisten koulutus Intranet keikkojen välitykseen Keikkavälitys toimintana

141 Kiitos.

142 Kulttuuri elämänlaadun lisääjänä Tellervo Nenonen, tutkija, Hyvinvointi ja terveyserot yksikkö

143 Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kulttuurisin keinoin sekä osallisuuden lisääminen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla luvulla on vähitellen hyväksytty holistinen ja kulttuurinen terveyskäsitys ja terveyteen liitetään kokemus hyvinvoinnista ja elämän laadusta. Terveys nähdään toiminnallisuutena, voimavarana, osallisuutena ja dynaamisena tilana, jossa henkilön oma kokemus on tasapainossa hänen hyvälle elämälle asettamiensa tavoitteiden kanssa. 2