Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 s. 1 / Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos Koskee kortteleita 202, 213, 217, 219, 115, sekä rautatieliikenteen aluetta, yleisen pysäköinnin alueita ja katualueita Asemakaavan muutoksella ratapihan läheisyyteen on tarkoitus sijoittaa matkakeskus, liityntä- ja asiointipysäköintiä, nuorisotoimen tila sekä skeittipuisto. Ratapiha-alueen länsireunan maa-alue liitetään osaksi asuin- ja liiketontteja. Kuva: suunnittelualueen sijainti opaskarttapohjalla, Suonenjoen kaupunki. Kuva: suunnittelualueen rajaus ortoilmakuvapohjalla, Suonenjoen kaupunki 2013.

2 s. 2 / 6 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Suunnittelualue sijoittuu Suonenjoen ratapiha-alueen ympäristöön. Eteläpäädyssä suunnittelualue rajautuu radan alittavaan Asemakatuun ja pohjoisessa radan alittavaan Rautalammintiehen. Suunnittelualueen kaakkoisosa rajautuu osin puistoon sekä rakentamattomiin tontteihin. Alue käsittää ratapihan, sen viereiset lännenpuoleiset rakentamattomat tontit, katualuetta sekä keskusta-alueen linja-autoaseman ja kaupungintalon tontit. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 7,5 hehtaaria. Alueen käytön suunnittelulla eheytetään yhdyskuntarakennetta ja osoitetaan tilaa seudullisille toiminnoille, joilla tuetaan alakeskuksen vetovoimaa. Keskusta-alueen läpi kulkee kaksiraiteinen nopean liikenteen rataosa (tavoitenopeus km/h). Nykytilanne Alue on osa Suonenjoen keskustaa. Alueen läpi kulkee pohjois eteläsuunnassa leveähkö Herralantie sekä rautatie. Radan ali kulkee alueen keskellä kevyenliikenteen tunneli. Alueen itäpuolella (Asemakadun ja Rakkaudenkujan varrella) sijaitsee mm. vanhoja asuinrakennuksia, länsipuolella keskustatoimintoja käsittäviä rakennuksia (torin ympäristö) sekä asuinrakennuksia. Alue on melko tasaista, mutta laskeutuu hieman etelään ja itään kohti vesistöjä. Aloite Kaavamuutos on tullut vireille Suonenjoen kaupungin aloitteesta. Kaavamuutosalueiden toiminnot noudattavat Keskustavisio 2030:n linjauksia. Maanomistus Suunnittelualue on pääosin Suonenjoen kaupungin ja Liikenneviraston omistuksessa. Lisäksi kiinteistöjä omistaa Tannisen kuolinpesä sekä Leena Ursin. Kaavoitustilanne Pohjois-Savon maakuntakaavassa (Maakuntavaltuusto hyväksynyt , Ympäristöministeriö vahvistanut ) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Suonenjoen keskusta-alueelle on suunnattu yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta tavoiteltavia eheyttämistarpeita, joilla katsotaan olevan ylikunnallista merkitystä. Keskustan aluetta kehitetään joukkoliikenteeseen ja erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvana, tehokkaasti rakennettuna keskustatoimintojen alueena. Alueella on otettava huomioon suunnittelussa myös liityntäpysäköinti. Keskustan alue lukeutuu vesimatkailun kehittämisalueeksi, jonka kehittämistarpeet kohdistuvat ensisijaisesti järviluontoon liittyvien aktiviteettien edistämiseen. Suunnittelualueen läheisyyteen itäpuolelle on merkattu kaksi venesatamaa tai rantautumispaikkaa. Suonenjoen keskus on osoitettu seudullisesti merkittäväksi keskustoimintojen alakeskukseksi, johon sijoittuu seudullisia yksityisiä ja julkisia palveluita. Alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä (yli 2000 m 2 ), jotka tulee sijoittaa valtatien 9 eteläpuolelle. Kuva: Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta 10/2013 Pohjois-Savon liitto, Suomen ympäristökeskus, Liikennevirasto, Museovirasto, Maanmittauslaitos lupanro 60/MML/10). Muut selvitykset Olemassa olevia selvityksiä ovat mm. Rakennuskulttuurin inventointikohteet osayleiskaava-alueella (Suonenjoen kaupunki ja J-P Husso, 2007), Pohjois- Savon kulttuuriympäristöselvitys (Pohjois-Savon liitto, 2010), Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys (Strafica, 2013), Ratapihaselvitys (VR-Track, 2013). Itäpuolinen osa keskustaa on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvityksessä. Kuva: Ote Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvityksestä (lähde: Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys 2010, Pohjois- Savon liitto, Maanmittauslaitos 2008 lupa nro MML/VIR/P- SAVO/001/08).

3 s. 3 / 6 Suonenjoen kaupungin taajama-alueiden osayleiskaavassa (hyväksytty kaupunginvaltuustossa , saanut lainvoiman ). Suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue varataan palveluja, hallintoa ja keskustaasumista varten. Alueelle saa rakentaa kerrostaloja, joiden kerrosluku on enintään 5. Ratapiha-alue on merkitty rautatieliikenteen alueeksi (LR). Alue on varattu rautatieliikenteen toimintoja varten. Rautatieliikenteen alueen reunoille on merkitty ohjeellinen melualue. Suunnittelualue rajautuu lännessä katualueisiin sekä osittain liikerakennusten korttelialueeseen (KL-15), yleiseen pysäköintialueeseen (LP), sekä katuaukioon/ toriin. Eteläinen pääty alueesta rajautuu katualueeseen sekä teollisuus- ja varastorakentamisen korttelialueeseen (T-16). Alueen pohjoispuoli rajautuu katualueisiin, hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeseen (YH-11), pieneen yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeseen (ET- 14), erillispientalojen korttelialueeseen (AO-46) sekä asuin- ja liikerakennusten korttelialueeseen (AL-17). Rakennusoikeutta nykyisen kaavan mukaan suunnittelualueella on n k-m 2. Kuva: Ote voimassa olevasta osayleiskaavasta (3/2012), Suonenjoen kaupunki. Suunnittelualueelle on valmistunut Suonenjoen 1. kauppalanosan asemakaava (hyväksytty kauppalanvaltuustossa , saanut lainvoiman ). Tämän jälkeen keskustan alueelle on tehty useampia korttelikohtaisia kaavamuutoksia. Alueen ajantasainen asemakaava, 1. ja 2. kaupunginosan ajantasa-asemakaava, on esitetty viereisessä kuvassa. Suunnittelualueelle on asemakaavassa osoitettu katualueiden lisäksi yleinen pysäköintialue (LP), rautatiealue (LR), liikerakennusten korttelialue (KL-26), yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakentamisen korttelialue (T-16) sekä yleisten rakennusten korttelialue (Y-11). Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu erillispientalojen korttelialue (AO-46) ja asuin- ja liikerakennusten korttelialue (AL-17) sekä pienehkö puisto, Asemapäällikönpuisto. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta, suunnittelualueen rajaus Suonenjoen kaupunki. Rakennusjärjestys Suonenjoen rakennusjärjestys on tullut voimaan Alue ei ole rakennuskiellossa.

4 s. 4 / 6 MITÄ JA MITEN SUUNNITELLAAN? Tavoitteet Tavoitteena on toteuttaa alueelle laadukasta asuin-, toimitila- ja liikerakentamista hyvällä sijainnilla, palvelujen sekä julkisen liikenteen yhteyksien läheisyydessä. Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta sekä lisätään tonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella. Tavoiteena on myös järjestellä asemaympäristön maankäyttö siten, että aluetta voidaan lähteä kehittämään Liikenneviraston suunnitelmien mukaan. Suunnitelmien kuvaus Suunnitelmat noudattavat Suonenjoen Keskustavisio 2030:n linjauksia. Vision mukaan rakennusoikeutta suunnittelualueella tulisi olemaan n k-m 2, josta uutta asuinrakentamista noin kolmasosa. Asemakaavassa tarkastellaan yleiskaavassa osoitetun suojelumerkinnän ajankohtaisuus koskien nykyistä kaupungintaloa Herralantiellä sekä Ylä-Tannisen asuin-liikerakennusta Asemakadulla. Tontteja voidaan kehittää keskustatoimintojen alueina (liiketilaa, toimitilaa sekä asumista). Nykyistä linja-autoaseman tonttia kehitetään matkakeskuskäyttöön (liityntäpysäköinti, lipunmyynti, odotustilat, kahvio jne). Rautatiealueen rajausta päivitetään vastaamaan Liikenneviraston suunnitelmia ratapihan kehittämiseksi. Nykyisiä T-tontteja kaavoitetaan asumis- ja liikerakentamiselle. Lisäksi nykyinen puisto, Asemapäällikönpuisto liitetään viereiseen erillispientalojen korttelialueeseen. Ote Keskustavisio 2030:n havainnekuvasta on liitetty tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman loppuun. Vaikutusten arviointi Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan asemakaavan muutoksen merkittävimmät vaikutukset asiantuntijaarviona. Soveltuvin osin arvioidaan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, luontoon ja maisemaan, ihmisten elinoloihin sekä yhdyskuntatalouteen. Tärkeimmät vaikutukset esitetään kaavaselostuksessa. Vaikutusalueena ovat kaavamuutosalue ja sen lähiympäristö. Vaikutusarvioinnissa hyödynnetään aikaisempia selvityksiä. Asemakaavamuutoksen laatiminen ja toteuttaminen Asemakaavan laatii Suonenjoen kaupungin tekninen osasto yhdessä Sito Oy:n kanssa. Kaava-alueen toteuttamisesta vastaavat alueen omistajat.

5 s. 5 / 6 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osalliset Kaavahankkeen osallisia ja sidosryhmiä ovat - Maanomistajat, naapurimaanomistajat ja -haltijat - Lähialueen asukkaat - Suonenjoen kaupunki, tekninen toimi - Kuopion kaupunki, alueelliset rakennusvalvontapalvelut ja ympäristönsuojelupalvelut - Liikennevirasto - Pohjois-Savon ELY-keskus: ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue sekä liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue - Pohjois-Savon liitto - Pohjois-Savon pelastuslaitos - Kuopion Kulttuurihistoriallinen museo (MRL 63 ) Asemakaavatyö on käynnistynyt tämän osallistumisja arviointisuunnitelman laatimisella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaupungin esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksenperiaatteet ja tavat. Osallisilla on mahdollisuus esittää Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY) neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kuin asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. on nähtävillä 30 päivän ajan syksyllä Kaavaluonnos Selvitysten ja OAS:n palautteen pohjalta laaditaan kaavaluonnos. Kaupungin tekninen lautakunta laittaa kaavaluonnoksen nähtäville 30 päivän ajaksi syksyllä Osallisten on mahdollista jättää mielipiteensä tekniselle lautakunnalle nähtävilläoloaikana. Luonnokseen voi tutustua tarkemmin ja palautetta voi antaa myös syksyllä järjestettävässä yleisötilaisuudessa. Kaavaehdotus (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaavaehdotus laaditaan suunnitelmien ja selvitysten pohjalta. Tavoitteena on, että se käsitellään teknisessä lautakunnassa syksyn 2014 aikana. Tämän jälkeen kaavaehdotus on julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan, jonka kuluessa siitä on mahdollisuus jättää muistutus. Muistutus tulee toimittaa kirjallisena nähtävilläolokuulutuksessa mainitulla tavalla ja aikataululla. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Kaavan hyväksyminen (MRL 52 ) Tekninen lautakunta käsittelee kaavaehdotuksen sekä siitä saadut muistutukset ja lausunnot keväällä Käsittelyn jälkeen lähetetään kaupungin kannanotto muistutuksiin kunkin muistutuksen ensimmäiselle osoitteensa ilmoittaneelle allekirjoittajalle. Jos kaavaehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville (MRA 32 ). Lautakunnan puoltama kaavaehdotus lähetetään kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Itä- Suomen hallinto-oikeuteen. Tiedottaminen Nähtävilläoloista kuulutetaan paikallislehti Sisä- Savossa sekä kaupungin internet-sivuilla. Lisäksi kaava-alueen ja lähinaapuruston maanomistajille sekä asukasyhdistykselle lähetetään kirje. Kaavan hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kaupungin ilmoitustaululla ja kirjeitse niille muistuttajille, jotka ovat osoitteensa ilmoittaneet. Kaava-aineiston virallinen nähtävilläolopaikka on Suonenjoen kaupungin tekninen osasto (käyntiosoite: Sairaalapolku 3) sekä kaupungin internetsivut: Mielipiteet (MRA 30 ) Osallisten on mahdollista jättää mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tekniselle lautakunnalle nähtävilläoloaikana. (Postiosoite: Sairaalapolku 3, PL 13, Suonenjoki) Lisätietoja Hankkeeseen liittyen voi ottaa yhteyttä koko kaavoitusprosessin ajan: Eija Kinnunen, puh Maija-Leena Rossi, puh Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@suonenjoki.fi Lyhenteet: MRL = maankäyttö- ja rakennuslaki MRA = maankäyttö- ja rakennusasetus Päiväys ja allekirjoitus Suonenjoella, Eija Kinnunen Kaavoittaja

6 Ote Suonenjoen keskustavisio 2030 havainnekuvasta 2014, Sito Oy, Suonenjoen Kaupunki Suonenjoen kaupunki, asemakaavamuutos s. 6 / 6