PIRKKA 14 -VALMIUSHARJOITUKSEN KANSALAISRAATI Tampere

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIRKKA 14 -VALMIUSHARJOITUKSEN KANSALAISRAATI Tampere 7.-9.10.2014"

Transkriptio

1 PIRKKA 14 -VALMIUSHARJOITUKSEN KANSALAISRAATI Tampere Pirkka 14 -valmiusharjoitus Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto järjesti laajan valmiusharjoituksen alueensa kunnille Pirkka 14 -valmiusharjoituksen kuvitteellisena taustatilanteena oli kiristynyt kansainvälinen tilanne ja siitä aiheutuvat tietoverkkohyökkäykset seurannaisvaikutuksineen. Harjoituksen tavoitteena oli tunnistaa eri toimijoiden kannalta kriittiset toimintatavat ja järjestelmät sekä niiden haavoittuvuus. Harjoituksella pyrittiin myös kehittämään tietoverkkouhkiin sekä päivittäistavara- ja energiahuollon häiriöihin liittyvää varautumista. Nyt ensimmäistä kertaa valmiusharjoitukseen otettiin mukaan myös kansalaisnäkökulma. LSSAVI järjesti yhdessä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön, Vaasan ja Tampereen yliopistojen sekä puolustusvoimien kanssa kansalaismielipidettä kartoittavan kansalaisraadin yhteiskunnallisen turvallisuuden kysymyksistä. Kansalaisraatimallin tausta Kansalaisraati (eng. Citizens Jury) on Yhdysvalloissa kehitetty demokratiainnovaatio. Se eroaa hyvin merkittävästi tavanomaisista osallistumistavoista. Kansalaisraati kootaan sattumanvaraisesti siten, että raatilaiset muodostavat kohderyhmän (esimerkiksi kunnan) pienoiskoossa. Kansalaisraati kestää keskimäärin kolme päivää, jonka aikana raatilaiset käyvät keskusteluja koulutettujen ryhmänvetäjien johdolla, kuulevat ja tenttaavat asiantuntijoita sekä laativat lopuksi julkilausuman kansalaisraadissa käsiteltävästä aiheesta. Osallistujien johdattelua ja ulkopuolista manipulointia vältetään kaikin keinoin. Olennaista on kaikkien mielipiteiden tuleminen kuulluksi. Suomessa on toteutettu viime vuosina lukuisa määrä kansalaisraateja. Pirkka 14 -valmiusharjoituksen kansalaisraadin toteutus Pirkka14 -valmiusharjoituksen kansalaisraatiin valittiin ilmoittautuneista 16 osallistujaa Pirkanmaalta. Osallistujat muodostivat niin iältään, asuinpaikkakunnaltaan, sukupuoleltaan kuin työtaustaltaan moninaisen osallistujajoukon. Kansalaisraati toteutettiin kolmen päivän aikana ( ), jolloin yhteisten keskusteluiden ja asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi tutustuttiin poikkeuksellisesti myös kentällä lavastettuun häiriötilanteeseen. Kansalaisraadin viimeisenä päivänä raatilaiset tiivistivät raatipäivien keskustelut kaikkien hyväksymäksi julkilausumaksi. Jotta kansalaisraati ei jää vain näennäisdemokratiaksi, tullaan julkilausumaan pyytämään eri tahoilta viralliset vastineet. Vastineet liitetään osaksi kansalaisraadin loppuraporttia. Pirkka 14 -valmiusharjoituksen kansalaisraadin julkilausuma Kansalaisraati tuotti yhteensä 20 esitystä yhteiskunnallisen turvallisuuden parantamiseksi. Esitykset sisälsivät sekä yleisen tason pohdintaa, että konkreettisia kehittämistoimenpiteitä. Yleisellä tasolla korostettiin mm. yhteisöllisyyden vahvistamista Suomessa sekä kansalaisten omatoimisen varautumisen lisäämistä. Konkreettisina toimenpiteinä esitettiin esim. kevyemmän hätänumeron käyttöönottoa ja osaamisrekistereiden perustamista kuntiin. Julkilausumassa kiteytyy erityisesti se, että yhteiskunnallisen turvallisuuden kehittäminen kuuluu meille kaikille.

2 1 KANSALAISRAADIN JULKILAUSUMA Me, PIRKKA 14 -valmiusharjoituksen kansalaisraadin osallistujat, kokoonnuimme kolmeksi päiväksi käsittelemään yhteiskunnallisen turvallisuuden teemaa, erityisesti kyberturvallisuutta ja suomalaista turvallisuuskulttuuria. Kuultuamme ja tentattuamme asiantuntijoita, seurattuamme simuloitua häiriötilannetta, käytyämme pienryhmäkeskusteluja sekä keskusteltuamme koko ryhmän kesken, olemme muodostaneet yhteisen näkemyksemme tähän tärkeään teemaan. Esitämme, että turvallinen Suomi tulee koostumaan seuraavista osatekijöistä: Esitys 1. Yhteisöllisyyden vahvistaminen Kuvaus: Kaupungeissa ei enää välitetä toisista tai puututa asioihin, vaikka nähtäisiin hädässä olevia. Maalla on turvallisempaa, mutta myös siellä yhteisöllisyys on murroksessa. Yhteistä omaisuutta vartioidaan, mutta toisenlainen yhteisöllisyys puuttuu. Ei enää kyläillä kutsumatta. Netissä ollaan kyllä avoimia, mutta muutoin ollaan hyvin sulkeutuneita ja linnoittaudutaan koteihin. Verkossa oleminen on hyvä asia, mutta myös kasvokkain tapahtuva kommunikointi on tärkeää. Laaja-alainen kriisi tai sen uhka tulisi todennäköisesti aktivoimaan ihmisiä ja kasvattaisi yhteisöllisyyttä sekä yhtenäisyyttä etenkin, jos uhkana olisi toinen valtio. Hyvien aikojen vallitessa ajatuksena on kuitenkin enemmän, että muut hoitavat asiat. Meissähän on vahvaa kansalaistunnetta silloin, kun uhka on ulkopuolinen. Kun menee liian hyvin, kansalaistunnetta ei näy. Uhkaa ei koeta todelliseksi ennen kuin se tapahtuu. Miksi pitää aina odottaa, että tapahtuu ikäviä ennen kuin toimitaan? Yhteisöllisyyttä tulee pyrkiä kasvattamaan eri menetelmien avulla, siirtymällä puheista tekoihin. Keskeistä olisi kaikkien eri yhteiskuntaluokkien aktivoiminen yhteistyöhön. Tämä ehkäisisi sosiaalista syrjäytymistä ja lisäisi turvallisuutta kriisitilanteen sattuessa. Asennemuutoksen liikkeelle laittaminen on haastavaa, mutta tästä on monia hyviä esimerkkejä, kuten koulukiusaamiseen puuttuminen. Ilmiöt voivat lähteä liikkeelle yhdestä pienen pienestäkin asiasta. Jokaisen tulisi miettiä: mitä minä itse voin tehdä? Kun jokainen tekee jotain kaikkien hyväksi, saadaan aikaan isoja asioita. Esitys 2. Kansalaisten omaehtoisen toiminnan kehittäminen Kuvaus: On erittäin hyvä, että eri viranomaiset tekevät valmiusharjoituksia, mutta itse kansalaisetkin tulee saada mukaan. Vaikka kansalaisraati on hyvä askel siihen suuntaan, on syytä pohtia, kuinka kansalaisia saataisiin laajemminkin mukaan toimintaan? Miten rivikansalaiset voisivat itse valmistautua mahdolliseen kriisitilanteeseen? Ja erityisesti, mitä omalla asuinalueellaan voisi tehdä asian edistämiseksi? Miten siis saadaan kaikki mukaan tähän toimintaan siten, että se ei tuntuisi niin kaukaiselta? Erilaisten yhdistysten, esim. maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja Punainen Ristin toiminnan lisäksi on tärkeää kehittää myös omaehtoisia toimintamalleja. Rekisteröity yhdistys saattaa toimintamuotona olla kangistava eikä nykynuoriso tunne yhdistysten toimintamalleja omakseen. Suomalainen yhdistystoiminta kärsiikin aktiivitoimijoiden puutteesta.

3 2 Pitää luoda omatoimisen toiminnan synnylle mahdollistava ympäristö. Esimerkki tällaisesta toiminnasta voisi olla asukasyhdistysten ja taloyhtiöiden aktivoituminen turvallisuusasioissa. Kokousten ja talkoiden lisäksi olisi tärkeää järjestää myös muuta toimintaa niin, että yhteen kokoontumisen motiivi on muukin kuin työn tekeminen. Naapuri voisi olla paitsi tuki ja turva, myös ystävä. Esimerkiksi MPK:n toimijat voisivat jalkautua aktiivisiin asukasyhdistyksiin ja taloyhtiöihin ja auttaa harjoittelemaan tärkeitä kansalaistaitoja. Myös talonmiehiä ikävöidään takaisin. Nykyään toiminta huoltoyhtiöiden kanssa on kasvotonta. Henkilökohtainen kontakti olisi todella tärkeää. Sosiaalinen media on erityisen mahdollistava ympäristö, jonka toimintamahdollisuudet ovat rajattomat. Kansalaistoimintana voisi aktiivisemmin toteuttaa myös nettivalvontaa, jossa esiin tulevista epäkohdista raportoitaisiin relevanteille viranomaistahoille. Myös eri ikäryhmien välistä vuorovaikutusta voisi lisätä: nuoret voisivat auttaa ikäihmisiä internetin käytössä ja vastaavasti ikäihmiset voisivat jakaa omia elämänkokemuksiaan nuorille. Esitys 3. Omatoimisen varautumisen parantaminen Kuvaus: Kuinka moni kansalainen on todellisuudessa varautunut mahdollisiin kriisitilanteisiin? Onko niin, että maaseudulla ollaan varautuneempia? Maaseudulta löytyy puuta lämmittämiseen ja metsästä tai pelloilta ruokaa, sekä kaivoista vettä ja perunakellareista perunaa. Kaupungeissa varautuminen on todennäköisesti heikompaa ja ollaan riippuvaisempia yhteiskunnan palveluista. Joutuuko maaseudun varautunut kansa huolehtimaan myös kaupunkilaisista? Ihmisillä on usein ruokaa varastossa, mutta ruokaa tärkeämpää on vesi. Haasteena ovat erityisesti sähkönjakelun ongelmat talvella, jolloin suuri määrä ihmisiä jää ilman lämmitystä. Lisäksi liikkuminen vaikeutuu liikennepolttonesteiden jakelun keskeytyessä. Kuinka avuttomia ihmiset todella ovat, kun tietoverkot pettävät? Olemmeko me liian tottuneita elektronisiin laitteisiin, emmekä tiedä miten toimia ilman niitä? Osalla nuorista maalla vietetty aika ja partio ovat valmistaneet itsenäisyyteen ja kasvattaneet perustaitoihin. Monilla perus- ja selviytymistaidot ovat kuitenkin kadoksissa. Kansalaistaidon oppiaine tulisikin palauttaa takaisin peruskouluopetukseen. Tämä toisi lapsille ja nuorille tärkeää tietoa toimimisesta erilaisissa yhteiskuntaa kohtaavissa kriisitilanteissa. Esitys 4. Erityisryhmien huomiointi Kuvaus: Erityisesti vammaisten henkilöiden suuri vähemmistö erityistarpeineen tulisi huomioida kehitettäessä varautumista häiriötilanteisiin. Avustajistaan riippuvaiset monivammaiset vaativat erityishuomiota. On syytä pohtia, onko vammaisuus huomioitu riittävästi esimerkiksi viranomaisviestinnässä? Myös ihmisten ikääntyminen edellyttää erityishuomiota: kuinka esimerkiksi hoidetaan ikäihmisten evakuointi rakennuksista? Onko valmius- ja evakuointisuunnitelmien tasoissa merkittäviä kunta- tai organisaatiokohtaisia eroja? On kiinnitettävä huomio esteettömyyteen myös verkkomaailmassa! Esitys 5. Enemmän huomiota sähkönjakelun mahdollisiin suurhäiriöihin Kuvaus: Kaikkien riippuvuus sähköstä tekee siitä yhteiskunnan haavoittuvimman osan. Riippuvuus sähköstä tekee kyberuhkasta mahdollisen! Sähkö ei ole uhkien ulottumattomissa, katkeama-

4 3 ton hyödyke. Sähkön suurhäiriön todennäköisyys on 100% ja sen toteutuminen on vain ajan kysymys. Sähkön katoamisessa ensimmäinen sekunti on merkityksellisin, koska se riittää tuotannollisista prosesseista suuren osan pysäyttämiseen. Muutaman tunnin kuluttua osaa niistä ei saada enää käyntiin. Suomessa on paljon toimintaa, joka edellyttäisi varmennettua sähköjakelua (esim. tehostettu palveluasuminen ja vanhainkodit), mitä ei ole. Edelliseen esitykseen liittyen, on huomioitava erityisryhmiä (mm. kotonaan dialyysilaitteita käyttävät), joiden elämä on kiinni sähköllä toimivista laitteista. Vanhemmilla sukupolvilla on usein taito selvitä ilman sähköä. Näiden taitojen vieminen eteenpäin nuoremmille on tärkeää. Esitys 6. Varautumiseen liittyvän tiedon levittämisen kehittäminen Kuvaus: Varautumisesta eri häiriötilanteisiin on jo olemassa runsaasti tietoa. Sen saamista kansalaisten keskuuteen tulee kuitenkin kehittää. Lisäksi tietoa tulee kansantajuistaa: tieto tulee saada levitettyä selkeänä ja pelkistettynä sellaisella tavalla, että kaikki kansalaiset pystyvät asian omaksumaan. On jo olemassa paljon hienoja oppaita, mutta niitä ei jaeta koteihin. Yksi vaihtoehto olisi jakaa sähkölaskun yhteydessä koteihin opas toimimisesta laaja-alaisen sähkökatkon sattuessa. Myös kauppakeskuksissa, kansalaisten arkisten asioiden hoitamisen yhteydessä, voisi toteuttaa tietoiskuja. Näissä henkilökohtainen kontakti olisi tärkeää. Erityisesti kybermaailman asiat ovat usein tavalliselle kansalaiselle hyvin etäisiä. Vaikeasti ymmärrettäviin asioihin ei osata suhtautua, eikä hahmottaa, miten kybermaailman tekijöihin voi vaikuttaa. Kyberturvallisuusohjeen voisi jakaa kaikkiin kotitalouksiin teipattavaksi tietokoneen kylkeen. On nenäpäivää ja nälkäpäivää, entä vuosittainen kyberpäivä? Teemaan sopisi myös kybersotapeli, joka tekisi tunnetuksi kybermaailman uhat. Teknilliset oppilaitokset voisivat toteuttaa sellaisen pelin suunnittelun, joka tavoittaisi erityisesti nuoret. Myös viranomaistahot voisivat harjoitella pelin kautta omaa toimintaansa. Olisiko myös syytä palauttaa tietoiskut televisioon? Esimerkiksi Pikku Kakkosen varokaa heikkoja jäitä on hyvä esimerkki tietoiskusta, joka on jäänyt kansakunnan muistiin. Lisäksi yhteiskunnallisen huoltovarmuuden teemaa voisi avata enemmän kansalaisille: kuinka hyvin mahdollisiin kriiseihin on todella varauduttu? Tämä lisäisi luottamusta, turvallisuuden tunnetta ja myös omistajuuden tunnetta yhteisen turvallisuuden kehittämiseen. Tämän kansalaisraadin asiantuntijapuheenvuorot ansaitsevat kiitosta erityisesti esitystapojen avoimuudesta. Samaa avoimuutta tulisi jatkaa laajemminkin yhteiskunnallisesta turvallisuudesta puhuttaessa, koska turvallisuus- ja varautumisaiheesta ei keskustella Suomessa vielä riittävästi. Esitys 7. Viranomaisviestinnän kehittäminen häiriö- ja poikkeustilanteissa Kuvaus: Turvallisuuden tunteen luomiseksi kansalaisten tulisi saada selkeät toimintaohjeet häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Missä on esim. kriisitilanteen kokoontumis- ja tiedotuspiste: miten tulee toimia kun sireeni alkaa soida? Kriisiviestinnän suhteen tulee olla hyvissä ajoin mukana keskusteluissa, foorumeilla ja sosiaalisessa mediassa. Sosiaalinen media vyöryttää vaarallisia huhuja ja vääriä tietoja. Yksisuuntaisen (viranomaiselta kansalaiselle) vuorovaikutuksen lisäksi olisi tärkeää varmistaa myös turvallisen kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen toimivuus. Tulee tehdä ihmistietoverkkoja sähköisten tietoverkkojen sijasta (sosiaalinen verkostoituminen). Eri alu-

5 4 eilla voisi olla pienemmät toimintaryhmät, jotka olisivat velvollisia välittämään tiedon alueelleen. Soluajattelun mukaisesti ryhmästä yksi jäsen saisi viranomaisilta tietoa välitettäväksi eteenpäin, ja joka puolestaan välittäisi tietoa viranomaisille. Esitys 8. Eri viranomaisten roolin avaaminen Kuvaus: Kansalaisille ei ole aina selvää kunnan tai valtion rooli kriisitilanteissa. Erityisesti puolustusvoimien roolia olisi syytä avata enemmän. Monille voi tulla yllätyksenä esimerkiksi puolustusvoimien virka-aputehtävien suuri määrä. Roolien avaaminen helpottaisi myös yhteydenottoa oikeisiin viranomaisiin. Nyt monilla on kokemusta siitä kuinka vaikeaa on löytää oikea viranomainen, johon ottaa yhteys ongelmatilanteessa. Turha hätänumeroon soittelu todennäköisesti vähenisi, jos nämä roolit avattaisiin ja kuntakohtaisesti koottaisiin esimerkiksi tiivis listaus, joka sisältäisi kaikki tärkeät puhelinnumerot kuvauksineen. Esitys 9. Kyberturvallisuus kuuluu kaikille lisää verkostoitumista ja yhteistyötä! Kuvaus: Ei voi olla vain yhtä toimijaa, joka huolehtii kaikkien kyberturvallisuudesta. Jokaisen toimijan täytyy huolehtia ja ottaa vastuuta kyberturvallisuudesta omalla sektorillaan. Työtä tulee jatkaa sen eteen, että saadaan koottua eri tahojen turvallisuustoimijat yhteen (mm. yhteiset palaverit ja seminaarit). On luotava yhteyksiä ja myös ylläpidettävä niitä aktiivisesti. Sähkölaitokset toimivat yhteistyössä auttaen toisiaan. Saisiko samanlaista yhteistyötä kyberturvallisuuden toimijoiden välille? Tulee myös selvittää voisivatko viranomaiset torjua yksityisen sektorin avulla viranomaisiin kohdistuvaa verkkohäirintää toimijan lähdepäässä. Lisäksi suuret tietoverkot tulisi jakaa ns. soluihin, jolloin yksittäisten toimijoiden riippuvuus laajemmista tietoverkoista tai tietovarantokokonaisuuksista vähenisi. Esitys 10. Puolustusvoimien paikallispuolustuskonsepti herättää luottamusta Kuvaus: Turvallisuuden tunne lisääntyy kun tietää, että omalle alueelle perustetaan paikallisjoukot. Hyvin alueensa tuntevat reserviläiset ovat oikeita ihmisiä puolustamaan aluetta. On hyvä, että paikallisjoukot toimivat mahdollisuuksien mukaan normaalioloissa viranomaisten tukena. Tietoa esimerkiksi maakuntajoukkojen toiminnasta voisi jakaa enemmän. Aktiiviset reserviläiset voisivat itse tulla kertomaan toiminnastaan esimerkiksi lukioihin abiturienteille. Reserviläiset voisivat myös kertoa toiminnasta lehtien palstoilla tai sosiaalisessa mediassa esim. blogikirjoitusten muodossa. Tutustuminen toimintaan toimijoiden itsensä kertomana lisäisi kansalaisten luottamusta toimintamalliin. Esitys 11. Poliisista ei saa tulla liian etäinen kansaan nähden Kuvaus: Poliisin tekemää työtä arvostetaan. Poliisiorganisaation vähenevät resurssit kuitenkin huolestuttavat. Suomalaisilla on kaipuu aikaan, jolloin poliisi tunsi paikalliset asukkaat ja poliisin löysi aina torilta. Poliisit olivat myös lapsille helposti lähestyttäviä ja he pitivät aluetta hyvässä järjestyksessä. Muidenkin kuin nettipoliisien olisi hyvä jatkossakin tulla omana itsenään ulos poliisiautosta ja keskustelemaan kansan keskuuteen.

6 5 Esitys 12. Alueellinen varoilmoitusviesti tekstiviestillä matkapuhelimiin Kuvaus: Tulee kehittää ohjelma, jolla viranomainen voisi lähettää alueellisen varoilmoitusviestin tekstiviestillä matkapuhelimiin samaan tapaan kuin sähköyhtiöt. Viesti tulisi puhelimeen heti ja sähköjen mahdollisesti ollessa poikki puhelimien akuissa olisi vielä virtaa. Viesti olisi kohdennettu tietylle alueelle, jolloin viestistä ei tulisi ylimääräistä häiriötä. Turvallisuus tulisi tässä tapauksessa asettaa yksityisyydensuojan edelle. Esitys 13. Kevyempi hätänumero käyttöön Kuvaus: 112-numeroon soittaminen on tarkoitettu vain todellisiin hätätilanteisiin. Moni voi kokea, että ei voi soittaa tähän numeroon, koska oma hätä ei ole kuitenkaan niin suuri. Minne sitten tulisi soittaa? Kevyempi hätänumero voisi tarjota apua kiireettömiin tilanteisiin, jolloin hätäkeskuksen resurssit säästyisivät. Tällä ei tarkoiteta jo olemassa olevaa kansalaisneuvonnan puhelinpalvelua, vaan toiminta olisi lähempänä ennen voimassa ollutta poliisin numeroa. Esitys 14. Median vastuullisuuden korostaminen yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä Kuvaus: Kriisitilanteissa erityisesti median merkitys korostuu. Median tulee olla vastuullinen toimija ja kiinnittää huomiota tapaansa välittää tietoa. Tiedotusvälineiden kautta ihmiset saavat kuvaa yleistilanteesta sekä myös yksityiskohtaisempaa tietoa oman lähiympäristönsä tilanteesta. Esimerkiksi Helsingin Sanomien taannoinen pitkä kuvaus mahdollisesta suurhäiriöstä sähkönjakelussa oli totuudenmukainen ja paljon tietoa sisältävä. Lisää vastaavankaltaisia laadulla tehtyjä reportaaseja. Mediallakin tulee olla yhteiskuntavastuu! Esitys 15. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kuvaus: Turvallisuuskulttuurilla viitataan kokonaisvaltaiseen ja suurelta osin ennaltaehkäisevään toimintaan yhteiskunnallisen turvallisuuden edistämiseksi. Tähän liittyvät syrjäytymisen ehkäisy, yhteisöllisyyden vahvistaminen ja toisaalta eriarvoistumisen pysäyttäminen. Ongelma on erityisesti siinä kuinka tästä turvallisuuskulttuurin vahvistamisesta saadaan jatkuva, eikä vain aika ajoin esiin nouseva aihe. Esitys 16. Luottamuksen säilyttäminen viranomaisiin on tärkeää viranomaisviestinnän rooli Kuvaus: Kriisitilanteessa on erityisen tärkeää varmistaa viranomaisviestinnän toimivuus. Uhkana on tilanne, jossa viestintä tapahtuu nopeammin ja laajemmin muiden kuin viranomaisten taholta. Tämä näkyi esimerkiksi sikainfluenssarokotteisiin liittyvässä tapauksessa: sikainfluenssarokotteisiin liittyneet ongelmat kääntyivät epäluottamukseksi viranomaisia kohtaan. Tämä ongelma kohdistunee myös uusiin rokotteisiin, jotka voivat olla tulevaisuuden pandemiatilanteissa erittäin hyödyllisiä. Jos ihmisten luottamus on mennyt, rokotteita ei kuitenkaan oteta. Suomessa rokotuksiin liittyvä viranomaistoiminta on korkealla tasolla, mutta luottamuksen nostaminen

7 6 aiemmalle tasolle vaatii työtä. Erityisesti median vastuullisuus uutisoinnissa on nostettava rokoteasioissa esiin. Esitys 17. Kuntiin osaamisrekisterit Kuvaus: Osaamisrekisterillä tarkoitetaan kunnan keräämää rekisteriä kunnan asukkaiden erityisosaamisesta. Osaamista olisi esimerkiksi johtamis- ja kielitaidot sekä terveydenhuollon, sähköalan ja tietoliikennealan koulutukset. Ajatuksena on, että jokaisella meistä on erityisrooli yhteiskunnassa: jokainen meistä on tärkeä! Kun tämä osaamisrekisteri luodaan jo ennakkoon, eikä vasta hädän hetkellä, näiden erityistaitojen nopea käyttöönotto kriisin yllättäessä mahdollistuu. Tietojen antaminen osaamisrekisteriin olisi vapaaehtoista. Tämä tapahtuisi esimerkiksi täyttämällä ilmaisjakelulehtien mukana jaettavan tai netissä saatavilla olevan lomakkeen. Vaikka erilaisia osaamisverkostoja on jo olemassa, niillä ei ole aina kosketuspintaa toisiinsa ja päällekkäistä työtä tehdään paljon. Osaamisrekisteri vastaisi tähän haasteeseen. Esitys 18. Avoimen keskustelun lisääminen NATO-kysymyksestä Kuvaus: NATO ei saa olla tabu. Ei saa aina sanoa, että nyt ei ole oikea aika keskustella. Tietoa NATOsta pitäisi jakaa enemmän. Ihmiset eivät välttämättä tiedä mistä todellisuudessa on kyse. Kokonaiskäsitys puuttuu niin poliittisilta päättäjiltä ja viranomaisilta kuin myös kansalaisilta. Tarvitaan avointa ja läpinäkyvää keskustelua, joka perustuu tosiasioihin. Keskustelun lopputuloksella ei ole väliä, pääasia on, että keskustelu aloitetaan! Esitys 19. Todellinen puuttuminen nuorten syrjäytymiseen Kuvaus: Nuorten syrjäytyminen tulisi nähdä todellisena turvallisuusuhkana myös kyberturvallisuuden näkökulmasta. Nuorison pahoinvointi ja yleinen osattomuus voi aiheuttaa erilaisia seurannaisongelmia, mm. kiusantekoa verkossa. Pahoinvointi saattaa myös purkautua vääränlaisina sankaritekoina kuten ääriryhmiin liittymisenä. Suomessa on ollut yrityksiä puuttua nuorten syrjäytymiseen. Tähän mennessä panostukset (esim. nuorisotakuu) eivät ole olleet riittäviä, eikä yleinen tahtotila auttamiseen ole ollut riittävä. Tarvitaan vaikuttavia tekoja nuorten ja heidän perheidensä tueksi. Syrjäytyneet tai syrjäytymisen vaarassa olevat nuoret tulee saada vahvemmin mukaan yhteiskuntaan. Esitys 20. Henkilötietorekistereiden parempi hallinta Kuvaus: Suomessa tulee panostaa merkittävästi enemmän henkilötietorekisterien hallintaan. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti yksilötason vastuuta omasta toiminnastaan kybermaailmassa. Olisi myös tärkeää määritellä viranomaisille oikeus valvoa niin julkisten kuin myös yksityisten toimijoiden keräämiä henkilötietorekistereitä. Näin jokainen voisi viranomaisen kautta tarkastaa omien tietojensa löytyminen erilaisista rekistereistä. Asiakasrekisterien ylläpitäjillä tulisi olla velvollisuus osoittaa, mistä rekisterin tiedot on hankittu ja että tietojen keräämiseen on ollut asianosaisten lupa.

8 Saatuamme kansalaisraadille annetun toimeksiannon mukaisen tehtävän valmiiksi, luovutamme kunnioittavasti julkilausuman Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ja puolustusvoimien edustajille. (allekirjoitukset kopioitu alkuperäisestä versiosta) Lisätietoa: Johtaja Tarja Wiikinkoski, pelastus- ja varautuminen, LSSAVI, tai p Dosentti, tutkijatohtori Harri Raisio, Vaasan yliopisto, tai p

9 8 LIITE 1. Kansalaisraadin aikataulu 1. päivä (Tiistai 7.10, klo ) : Tervetulotoivotus ja johdatus LSSAVI:n kokonaisturvallisuustyöhön Kehitys- ja strategiapäällikkö, Marja-Riitta Vest, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto : Kansalaisraatiprosessin esittely Dosentti, tutkijatohtori Harri Raisio, Vaasan yliopisto : Esittelykierros : Taustamateriaaliin tutustuminen : Keskustelua pienryhmissä : Tauko : 1. asiantuntija Johtaja Tarja Wiikinkoski, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto : 2. asiantuntija Sotilasprofessori Mika Hyytiäinen, Maanpuolustuskorkeakoulu : 3. asiantuntija Everstiluutnantti Jarkko Karsikas, Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus : Asiantuntijoiden tenttaus : Keskustelua pienryhmissä : Keskustelua koko ryhmässä : Keskustelua pienryhmissä : Simuloitu harjoitustilanne Lielahdessa 2. päivä (Keskiviikko 8.10, klo ) : Keskustelua koko ryhmässä : Julkilausuman laadintaa pienryhmissä : Tauko : Julkilausuman viimeistely Pressitilaisuus järjestettiin perjantaina päivä (Torstai 9.10, klo ).

10 KUVAKOLLAASI 9

Jyväskylä tarvitsee sinua!

Jyväskylä tarvitsee sinua! Jyväskylä tarvitsee sinua! Kuntalaisten kansalaisraati uusi tapa olla mukana 28.3.2012 Jukka Laukkanen Kansalaisraati osallistumisen ja vaikuttamisen keinona - Menetelmän taustalla on ajatus deliberatiivisesta

Lisätiedot

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Kommenttipuheenvuoro Jari Saarinen Hyvinvointipalveluyksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri LSSAVI

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke 1 Uusi paikallisuus -hanke 2011-2015 Luo mahdollisuuksia ja innostaa asukkaita vaikuttamaan omaan lähiympäristöön

Lisätiedot

Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014

Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014 Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014 SPR Satakunnan piiri Yhdessä muutamme maailmaa 1 Ensimmäinen askel: Keskustele vierustoverisi kanssa hetki ja vaihda ajatuksia seuraavista kysymyksistä:

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Hyvinvointia ja turvallisuutta v-ma 2014 Punaisen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuusklusteri Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuustoimijoita Työterveyslaitos Tukes Tekes Aluehallintovirasto Suomen punainen risti

Lisätiedot

Selkokielisen turvallisuusviestinnän kehittäminen. Kaisa Huikuri, Selkoseminaari 30.1.2014

Selkokielisen turvallisuusviestinnän kehittäminen. Kaisa Huikuri, Selkoseminaari 30.1.2014 Selkokielisen turvallisuusviestinnän kehittäminen Kaisa Huikuri, Selkoseminaari 30.1.2014 Tavoitteena ennaltaehkäistä turvallisuusongelmia Sisäministeriössä Selkokielinen turvallisuusviestintä -hanke 2013

Lisätiedot

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K Yhteinen matka Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K maakuntaliitto Toimijaverkosto: Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Muuttuva maailma luo uusia toimintamahdollisuuksia Pelastusalan naisverkosto 14.11.2015 Tampere Sirpa Suomalainen Aluejohtaja Tulevaisuus pelastustoiminnan kannalta?

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Kuntamarkkinat 14.9.2011 Tutkijatohtori Harri Raisio ja projektitutkija

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016

Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016 Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016 1. KIHUn rooli suomalaisessa huippu-urheilussa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn

Lisätiedot

Luottamusta lisäämässä

Luottamusta lisäämässä Luottamusta lisäämässä Kyberturvallisuuskeskus Kyberturvallisuuskeskus aloitti toimintansa osana Viestintävirastoa 1.1.2014. Se vahvistaa Viestintäviraston jo vuodesta 2001 lähtien hoitamia tietoturvatehtäviä.

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Maaseudun turvallisuus Viranomaispalveluista omatoimiseen varautumiseen

Maaseudun turvallisuus Viranomaispalveluista omatoimiseen varautumiseen Maaseudun turvallisuus Viranomaispalveluista omatoimiseen varautumiseen Heikki Laurikainen Omatoiminen varautuminen nouseva trendi Demografiset muutokset Urbanisoituminen Julkisen talouden ongelmat Resilienssi

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

Kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta esimerkkinä Hyvinvoinnin ja turvallisuuden toiminnan ohjausjärjestelmä & Välittämisen koodi

Kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta esimerkkinä Hyvinvoinnin ja turvallisuuden toiminnan ohjausjärjestelmä & Välittämisen koodi Kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta esimerkkinä Hyvinvoinnin ja turvallisuuden toiminnan ohjausjärjestelmä & Välittämisen koodi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu

Lisätiedot

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 YLEISIMMÄT VASTAUKSET TEEMOITTAIN 1. Klusterin vahvuudet Innostunut, eteenpäin katsova yhteinen toiminta - Innostunut ilmapiiri

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa STETE ry:n seminaari Pandemia turvallisuushaaste Anja Alila 11.joulukuuta 2007 Eduskuntatalon auditorio SUOMEN PUNAINEN RISTI Suomen Punainen Risti -

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Turvallisuutta älykkäästi

Turvallisuutta älykkäästi Turvallisuutta älykkäästi Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Valtakunnallinen turvallisuusseminaari järjestetään 27. 28.1.2016 Joensuussa hotelli Kimmelissä, Itäranta 1, Joensuu.

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009 Hankkeen kuulumisia Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009 Hankkeessa tapahtuu Selvitys Kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden nykykäytänteet, asenteet ja tiedot sekä tuen tarve Hankkeen

Lisätiedot

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Tulevaisuuden sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut kunnissa 9.10.2013 Tanja Rantanen erityisasiantuntija Internetin käytön ja eräiden käyttötapojen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan

Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan Sami Karjalainen, tekn. toht. VTT Suomen automaatioseura Rakennusautomaatiojaosto BAFF Seminaari 22.5.2008 SISÄLTÖ Käyttäjätutkimuksen energiansäästöön

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1. Ennaltaehkäisevä tuki

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Petri Murtomäki turvallisuusklusterin koordinaattori Tampereen ammattikorkeakoulu

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Petri Murtomäki turvallisuusklusterin koordinaattori Tampereen ammattikorkeakoulu Pirkanmaan turvallisuusklusteri Petri Murtomäki turvallisuusklusterin koordinaattori Tampereen ammattikorkeakoulu Taustaa Pirkanmaan Turvallisuusklusteri on syntynyt maakuntajohtaja Esa Halmeen aloitteesta

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Katsaus Turvaturku -hankkeeseen ja turvallisuustyön nykyvaiheeseen

Katsaus Turvaturku -hankkeeseen ja turvallisuustyön nykyvaiheeseen Katsaus Turvaturku -hankkeeseen ja turvallisuustyön nykyvaiheeseen Marjo-Riitta Pihlajamäki 13.6.2008 Turku Suurten kaupunkien rikoksentorjunta ja turvallisuus -seminaari Esityksen sisältö - 1. Turun turvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti SADe-ohjelman sosiaali- ja palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4.2013 Anu Suurnäkki 19.4.2013 1 Mitä kehitetään ja

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke Turvassa kyläss ssä? Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke 1.3.2009-31.12.2011 31.12.2011 Suomen kylätoiminta ry Mitä on turvallisuus? Turvallinen työ-, koti-ja asuinympäristö

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja yhteisöllisyys Asukkaat ilmastotoimijoina

Ilmastonmuutos ja yhteisöllisyys Asukkaat ilmastotoimijoina Ilmastonmuutos ja yhteisöllisyys Asukkaat ilmastotoimijoina 16.9.2010 Muutosta ilmassa Kainuun ilmastostrategia 2020 Sanna Ovaska Ekokumppanit Oy Tampereen seudun ILMANKOS projekti 2 Esityksen sisältö

Lisätiedot

KRIISIVIESTINTÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA

KRIISIVIESTINTÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA KRIISIVIESTINTÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA Pohdittavaa 1: Ohjaajan raivoaminen Nuoret linkittävät nuorisotalon Facebook seinälle pari tuntia sitten kuvatun Youtube -videon, missä työntekijä raivoaa nuorisotalolla

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Demokratiaa kimpassa: Mitä keskustelevalla demokratialla on tarjottavanaan?

Demokratiaa kimpassa: Mitä keskustelevalla demokratialla on tarjottavanaan? Demokratiaa kimpassa: Mitä keskustelevalla demokratialla on tarjottavanaan? KESKI-SUOMEN SOSIAALITURVAYHDISTYKSEN 75v JA KIMPPA-HANKKEEN JUHLASEMINAARI 23.4.2013 Tutkijatohtori (HTT), hankejohtaja Sosiaali-

Lisätiedot

Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt!

Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt! Lions Clubs International MD 107 Finland Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt! Aktiviteetti lionsklubeille Netin turvallinen käyttö perheissä 1 Leijonien oma palveluaktiviteetti! Netin turvallinen käyttö

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot