PIRKKA 14 -VALMIUSHARJOITUKSEN KANSALAISRAATI Tampere

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIRKKA 14 -VALMIUSHARJOITUKSEN KANSALAISRAATI Tampere 7.-9.10.2014"

Transkriptio

1 PIRKKA 14 -VALMIUSHARJOITUKSEN KANSALAISRAATI Tampere Pirkka 14 -valmiusharjoitus Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto järjesti laajan valmiusharjoituksen alueensa kunnille Pirkka 14 -valmiusharjoituksen kuvitteellisena taustatilanteena oli kiristynyt kansainvälinen tilanne ja siitä aiheutuvat tietoverkkohyökkäykset seurannaisvaikutuksineen. Harjoituksen tavoitteena oli tunnistaa eri toimijoiden kannalta kriittiset toimintatavat ja järjestelmät sekä niiden haavoittuvuus. Harjoituksella pyrittiin myös kehittämään tietoverkkouhkiin sekä päivittäistavara- ja energiahuollon häiriöihin liittyvää varautumista. Nyt ensimmäistä kertaa valmiusharjoitukseen otettiin mukaan myös kansalaisnäkökulma. LSSAVI järjesti yhdessä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön, Vaasan ja Tampereen yliopistojen sekä puolustusvoimien kanssa kansalaismielipidettä kartoittavan kansalaisraadin yhteiskunnallisen turvallisuuden kysymyksistä. Kansalaisraatimallin tausta Kansalaisraati (eng. Citizens Jury) on Yhdysvalloissa kehitetty demokratiainnovaatio. Se eroaa hyvin merkittävästi tavanomaisista osallistumistavoista. Kansalaisraati kootaan sattumanvaraisesti siten, että raatilaiset muodostavat kohderyhmän (esimerkiksi kunnan) pienoiskoossa. Kansalaisraati kestää keskimäärin kolme päivää, jonka aikana raatilaiset käyvät keskusteluja koulutettujen ryhmänvetäjien johdolla, kuulevat ja tenttaavat asiantuntijoita sekä laativat lopuksi julkilausuman kansalaisraadissa käsiteltävästä aiheesta. Osallistujien johdattelua ja ulkopuolista manipulointia vältetään kaikin keinoin. Olennaista on kaikkien mielipiteiden tuleminen kuulluksi. Suomessa on toteutettu viime vuosina lukuisa määrä kansalaisraateja. Pirkka 14 -valmiusharjoituksen kansalaisraadin toteutus Pirkka14 -valmiusharjoituksen kansalaisraatiin valittiin ilmoittautuneista 16 osallistujaa Pirkanmaalta. Osallistujat muodostivat niin iältään, asuinpaikkakunnaltaan, sukupuoleltaan kuin työtaustaltaan moninaisen osallistujajoukon. Kansalaisraati toteutettiin kolmen päivän aikana ( ), jolloin yhteisten keskusteluiden ja asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi tutustuttiin poikkeuksellisesti myös kentällä lavastettuun häiriötilanteeseen. Kansalaisraadin viimeisenä päivänä raatilaiset tiivistivät raatipäivien keskustelut kaikkien hyväksymäksi julkilausumaksi. Jotta kansalaisraati ei jää vain näennäisdemokratiaksi, tullaan julkilausumaan pyytämään eri tahoilta viralliset vastineet. Vastineet liitetään osaksi kansalaisraadin loppuraporttia. Pirkka 14 -valmiusharjoituksen kansalaisraadin julkilausuma Kansalaisraati tuotti yhteensä 20 esitystä yhteiskunnallisen turvallisuuden parantamiseksi. Esitykset sisälsivät sekä yleisen tason pohdintaa, että konkreettisia kehittämistoimenpiteitä. Yleisellä tasolla korostettiin mm. yhteisöllisyyden vahvistamista Suomessa sekä kansalaisten omatoimisen varautumisen lisäämistä. Konkreettisina toimenpiteinä esitettiin esim. kevyemmän hätänumeron käyttöönottoa ja osaamisrekistereiden perustamista kuntiin. Julkilausumassa kiteytyy erityisesti se, että yhteiskunnallisen turvallisuuden kehittäminen kuuluu meille kaikille.

2 1 KANSALAISRAADIN JULKILAUSUMA Me, PIRKKA 14 -valmiusharjoituksen kansalaisraadin osallistujat, kokoonnuimme kolmeksi päiväksi käsittelemään yhteiskunnallisen turvallisuuden teemaa, erityisesti kyberturvallisuutta ja suomalaista turvallisuuskulttuuria. Kuultuamme ja tentattuamme asiantuntijoita, seurattuamme simuloitua häiriötilannetta, käytyämme pienryhmäkeskusteluja sekä keskusteltuamme koko ryhmän kesken, olemme muodostaneet yhteisen näkemyksemme tähän tärkeään teemaan. Esitämme, että turvallinen Suomi tulee koostumaan seuraavista osatekijöistä: Esitys 1. Yhteisöllisyyden vahvistaminen Kuvaus: Kaupungeissa ei enää välitetä toisista tai puututa asioihin, vaikka nähtäisiin hädässä olevia. Maalla on turvallisempaa, mutta myös siellä yhteisöllisyys on murroksessa. Yhteistä omaisuutta vartioidaan, mutta toisenlainen yhteisöllisyys puuttuu. Ei enää kyläillä kutsumatta. Netissä ollaan kyllä avoimia, mutta muutoin ollaan hyvin sulkeutuneita ja linnoittaudutaan koteihin. Verkossa oleminen on hyvä asia, mutta myös kasvokkain tapahtuva kommunikointi on tärkeää. Laaja-alainen kriisi tai sen uhka tulisi todennäköisesti aktivoimaan ihmisiä ja kasvattaisi yhteisöllisyyttä sekä yhtenäisyyttä etenkin, jos uhkana olisi toinen valtio. Hyvien aikojen vallitessa ajatuksena on kuitenkin enemmän, että muut hoitavat asiat. Meissähän on vahvaa kansalaistunnetta silloin, kun uhka on ulkopuolinen. Kun menee liian hyvin, kansalaistunnetta ei näy. Uhkaa ei koeta todelliseksi ennen kuin se tapahtuu. Miksi pitää aina odottaa, että tapahtuu ikäviä ennen kuin toimitaan? Yhteisöllisyyttä tulee pyrkiä kasvattamaan eri menetelmien avulla, siirtymällä puheista tekoihin. Keskeistä olisi kaikkien eri yhteiskuntaluokkien aktivoiminen yhteistyöhön. Tämä ehkäisisi sosiaalista syrjäytymistä ja lisäisi turvallisuutta kriisitilanteen sattuessa. Asennemuutoksen liikkeelle laittaminen on haastavaa, mutta tästä on monia hyviä esimerkkejä, kuten koulukiusaamiseen puuttuminen. Ilmiöt voivat lähteä liikkeelle yhdestä pienen pienestäkin asiasta. Jokaisen tulisi miettiä: mitä minä itse voin tehdä? Kun jokainen tekee jotain kaikkien hyväksi, saadaan aikaan isoja asioita. Esitys 2. Kansalaisten omaehtoisen toiminnan kehittäminen Kuvaus: On erittäin hyvä, että eri viranomaiset tekevät valmiusharjoituksia, mutta itse kansalaisetkin tulee saada mukaan. Vaikka kansalaisraati on hyvä askel siihen suuntaan, on syytä pohtia, kuinka kansalaisia saataisiin laajemminkin mukaan toimintaan? Miten rivikansalaiset voisivat itse valmistautua mahdolliseen kriisitilanteeseen? Ja erityisesti, mitä omalla asuinalueellaan voisi tehdä asian edistämiseksi? Miten siis saadaan kaikki mukaan tähän toimintaan siten, että se ei tuntuisi niin kaukaiselta? Erilaisten yhdistysten, esim. maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja Punainen Ristin toiminnan lisäksi on tärkeää kehittää myös omaehtoisia toimintamalleja. Rekisteröity yhdistys saattaa toimintamuotona olla kangistava eikä nykynuoriso tunne yhdistysten toimintamalleja omakseen. Suomalainen yhdistystoiminta kärsiikin aktiivitoimijoiden puutteesta.

3 2 Pitää luoda omatoimisen toiminnan synnylle mahdollistava ympäristö. Esimerkki tällaisesta toiminnasta voisi olla asukasyhdistysten ja taloyhtiöiden aktivoituminen turvallisuusasioissa. Kokousten ja talkoiden lisäksi olisi tärkeää järjestää myös muuta toimintaa niin, että yhteen kokoontumisen motiivi on muukin kuin työn tekeminen. Naapuri voisi olla paitsi tuki ja turva, myös ystävä. Esimerkiksi MPK:n toimijat voisivat jalkautua aktiivisiin asukasyhdistyksiin ja taloyhtiöihin ja auttaa harjoittelemaan tärkeitä kansalaistaitoja. Myös talonmiehiä ikävöidään takaisin. Nykyään toiminta huoltoyhtiöiden kanssa on kasvotonta. Henkilökohtainen kontakti olisi todella tärkeää. Sosiaalinen media on erityisen mahdollistava ympäristö, jonka toimintamahdollisuudet ovat rajattomat. Kansalaistoimintana voisi aktiivisemmin toteuttaa myös nettivalvontaa, jossa esiin tulevista epäkohdista raportoitaisiin relevanteille viranomaistahoille. Myös eri ikäryhmien välistä vuorovaikutusta voisi lisätä: nuoret voisivat auttaa ikäihmisiä internetin käytössä ja vastaavasti ikäihmiset voisivat jakaa omia elämänkokemuksiaan nuorille. Esitys 3. Omatoimisen varautumisen parantaminen Kuvaus: Kuinka moni kansalainen on todellisuudessa varautunut mahdollisiin kriisitilanteisiin? Onko niin, että maaseudulla ollaan varautuneempia? Maaseudulta löytyy puuta lämmittämiseen ja metsästä tai pelloilta ruokaa, sekä kaivoista vettä ja perunakellareista perunaa. Kaupungeissa varautuminen on todennäköisesti heikompaa ja ollaan riippuvaisempia yhteiskunnan palveluista. Joutuuko maaseudun varautunut kansa huolehtimaan myös kaupunkilaisista? Ihmisillä on usein ruokaa varastossa, mutta ruokaa tärkeämpää on vesi. Haasteena ovat erityisesti sähkönjakelun ongelmat talvella, jolloin suuri määrä ihmisiä jää ilman lämmitystä. Lisäksi liikkuminen vaikeutuu liikennepolttonesteiden jakelun keskeytyessä. Kuinka avuttomia ihmiset todella ovat, kun tietoverkot pettävät? Olemmeko me liian tottuneita elektronisiin laitteisiin, emmekä tiedä miten toimia ilman niitä? Osalla nuorista maalla vietetty aika ja partio ovat valmistaneet itsenäisyyteen ja kasvattaneet perustaitoihin. Monilla perus- ja selviytymistaidot ovat kuitenkin kadoksissa. Kansalaistaidon oppiaine tulisikin palauttaa takaisin peruskouluopetukseen. Tämä toisi lapsille ja nuorille tärkeää tietoa toimimisesta erilaisissa yhteiskuntaa kohtaavissa kriisitilanteissa. Esitys 4. Erityisryhmien huomiointi Kuvaus: Erityisesti vammaisten henkilöiden suuri vähemmistö erityistarpeineen tulisi huomioida kehitettäessä varautumista häiriötilanteisiin. Avustajistaan riippuvaiset monivammaiset vaativat erityishuomiota. On syytä pohtia, onko vammaisuus huomioitu riittävästi esimerkiksi viranomaisviestinnässä? Myös ihmisten ikääntyminen edellyttää erityishuomiota: kuinka esimerkiksi hoidetaan ikäihmisten evakuointi rakennuksista? Onko valmius- ja evakuointisuunnitelmien tasoissa merkittäviä kunta- tai organisaatiokohtaisia eroja? On kiinnitettävä huomio esteettömyyteen myös verkkomaailmassa! Esitys 5. Enemmän huomiota sähkönjakelun mahdollisiin suurhäiriöihin Kuvaus: Kaikkien riippuvuus sähköstä tekee siitä yhteiskunnan haavoittuvimman osan. Riippuvuus sähköstä tekee kyberuhkasta mahdollisen! Sähkö ei ole uhkien ulottumattomissa, katkeama-

4 3 ton hyödyke. Sähkön suurhäiriön todennäköisyys on 100% ja sen toteutuminen on vain ajan kysymys. Sähkön katoamisessa ensimmäinen sekunti on merkityksellisin, koska se riittää tuotannollisista prosesseista suuren osan pysäyttämiseen. Muutaman tunnin kuluttua osaa niistä ei saada enää käyntiin. Suomessa on paljon toimintaa, joka edellyttäisi varmennettua sähköjakelua (esim. tehostettu palveluasuminen ja vanhainkodit), mitä ei ole. Edelliseen esitykseen liittyen, on huomioitava erityisryhmiä (mm. kotonaan dialyysilaitteita käyttävät), joiden elämä on kiinni sähköllä toimivista laitteista. Vanhemmilla sukupolvilla on usein taito selvitä ilman sähköä. Näiden taitojen vieminen eteenpäin nuoremmille on tärkeää. Esitys 6. Varautumiseen liittyvän tiedon levittämisen kehittäminen Kuvaus: Varautumisesta eri häiriötilanteisiin on jo olemassa runsaasti tietoa. Sen saamista kansalaisten keskuuteen tulee kuitenkin kehittää. Lisäksi tietoa tulee kansantajuistaa: tieto tulee saada levitettyä selkeänä ja pelkistettynä sellaisella tavalla, että kaikki kansalaiset pystyvät asian omaksumaan. On jo olemassa paljon hienoja oppaita, mutta niitä ei jaeta koteihin. Yksi vaihtoehto olisi jakaa sähkölaskun yhteydessä koteihin opas toimimisesta laaja-alaisen sähkökatkon sattuessa. Myös kauppakeskuksissa, kansalaisten arkisten asioiden hoitamisen yhteydessä, voisi toteuttaa tietoiskuja. Näissä henkilökohtainen kontakti olisi tärkeää. Erityisesti kybermaailman asiat ovat usein tavalliselle kansalaiselle hyvin etäisiä. Vaikeasti ymmärrettäviin asioihin ei osata suhtautua, eikä hahmottaa, miten kybermaailman tekijöihin voi vaikuttaa. Kyberturvallisuusohjeen voisi jakaa kaikkiin kotitalouksiin teipattavaksi tietokoneen kylkeen. On nenäpäivää ja nälkäpäivää, entä vuosittainen kyberpäivä? Teemaan sopisi myös kybersotapeli, joka tekisi tunnetuksi kybermaailman uhat. Teknilliset oppilaitokset voisivat toteuttaa sellaisen pelin suunnittelun, joka tavoittaisi erityisesti nuoret. Myös viranomaistahot voisivat harjoitella pelin kautta omaa toimintaansa. Olisiko myös syytä palauttaa tietoiskut televisioon? Esimerkiksi Pikku Kakkosen varokaa heikkoja jäitä on hyvä esimerkki tietoiskusta, joka on jäänyt kansakunnan muistiin. Lisäksi yhteiskunnallisen huoltovarmuuden teemaa voisi avata enemmän kansalaisille: kuinka hyvin mahdollisiin kriiseihin on todella varauduttu? Tämä lisäisi luottamusta, turvallisuuden tunnetta ja myös omistajuuden tunnetta yhteisen turvallisuuden kehittämiseen. Tämän kansalaisraadin asiantuntijapuheenvuorot ansaitsevat kiitosta erityisesti esitystapojen avoimuudesta. Samaa avoimuutta tulisi jatkaa laajemminkin yhteiskunnallisesta turvallisuudesta puhuttaessa, koska turvallisuus- ja varautumisaiheesta ei keskustella Suomessa vielä riittävästi. Esitys 7. Viranomaisviestinnän kehittäminen häiriö- ja poikkeustilanteissa Kuvaus: Turvallisuuden tunteen luomiseksi kansalaisten tulisi saada selkeät toimintaohjeet häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Missä on esim. kriisitilanteen kokoontumis- ja tiedotuspiste: miten tulee toimia kun sireeni alkaa soida? Kriisiviestinnän suhteen tulee olla hyvissä ajoin mukana keskusteluissa, foorumeilla ja sosiaalisessa mediassa. Sosiaalinen media vyöryttää vaarallisia huhuja ja vääriä tietoja. Yksisuuntaisen (viranomaiselta kansalaiselle) vuorovaikutuksen lisäksi olisi tärkeää varmistaa myös turvallisen kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen toimivuus. Tulee tehdä ihmistietoverkkoja sähköisten tietoverkkojen sijasta (sosiaalinen verkostoituminen). Eri alu-

5 4 eilla voisi olla pienemmät toimintaryhmät, jotka olisivat velvollisia välittämään tiedon alueelleen. Soluajattelun mukaisesti ryhmästä yksi jäsen saisi viranomaisilta tietoa välitettäväksi eteenpäin, ja joka puolestaan välittäisi tietoa viranomaisille. Esitys 8. Eri viranomaisten roolin avaaminen Kuvaus: Kansalaisille ei ole aina selvää kunnan tai valtion rooli kriisitilanteissa. Erityisesti puolustusvoimien roolia olisi syytä avata enemmän. Monille voi tulla yllätyksenä esimerkiksi puolustusvoimien virka-aputehtävien suuri määrä. Roolien avaaminen helpottaisi myös yhteydenottoa oikeisiin viranomaisiin. Nyt monilla on kokemusta siitä kuinka vaikeaa on löytää oikea viranomainen, johon ottaa yhteys ongelmatilanteessa. Turha hätänumeroon soittelu todennäköisesti vähenisi, jos nämä roolit avattaisiin ja kuntakohtaisesti koottaisiin esimerkiksi tiivis listaus, joka sisältäisi kaikki tärkeät puhelinnumerot kuvauksineen. Esitys 9. Kyberturvallisuus kuuluu kaikille lisää verkostoitumista ja yhteistyötä! Kuvaus: Ei voi olla vain yhtä toimijaa, joka huolehtii kaikkien kyberturvallisuudesta. Jokaisen toimijan täytyy huolehtia ja ottaa vastuuta kyberturvallisuudesta omalla sektorillaan. Työtä tulee jatkaa sen eteen, että saadaan koottua eri tahojen turvallisuustoimijat yhteen (mm. yhteiset palaverit ja seminaarit). On luotava yhteyksiä ja myös ylläpidettävä niitä aktiivisesti. Sähkölaitokset toimivat yhteistyössä auttaen toisiaan. Saisiko samanlaista yhteistyötä kyberturvallisuuden toimijoiden välille? Tulee myös selvittää voisivatko viranomaiset torjua yksityisen sektorin avulla viranomaisiin kohdistuvaa verkkohäirintää toimijan lähdepäässä. Lisäksi suuret tietoverkot tulisi jakaa ns. soluihin, jolloin yksittäisten toimijoiden riippuvuus laajemmista tietoverkoista tai tietovarantokokonaisuuksista vähenisi. Esitys 10. Puolustusvoimien paikallispuolustuskonsepti herättää luottamusta Kuvaus: Turvallisuuden tunne lisääntyy kun tietää, että omalle alueelle perustetaan paikallisjoukot. Hyvin alueensa tuntevat reserviläiset ovat oikeita ihmisiä puolustamaan aluetta. On hyvä, että paikallisjoukot toimivat mahdollisuuksien mukaan normaalioloissa viranomaisten tukena. Tietoa esimerkiksi maakuntajoukkojen toiminnasta voisi jakaa enemmän. Aktiiviset reserviläiset voisivat itse tulla kertomaan toiminnastaan esimerkiksi lukioihin abiturienteille. Reserviläiset voisivat myös kertoa toiminnasta lehtien palstoilla tai sosiaalisessa mediassa esim. blogikirjoitusten muodossa. Tutustuminen toimintaan toimijoiden itsensä kertomana lisäisi kansalaisten luottamusta toimintamalliin. Esitys 11. Poliisista ei saa tulla liian etäinen kansaan nähden Kuvaus: Poliisin tekemää työtä arvostetaan. Poliisiorganisaation vähenevät resurssit kuitenkin huolestuttavat. Suomalaisilla on kaipuu aikaan, jolloin poliisi tunsi paikalliset asukkaat ja poliisin löysi aina torilta. Poliisit olivat myös lapsille helposti lähestyttäviä ja he pitivät aluetta hyvässä järjestyksessä. Muidenkin kuin nettipoliisien olisi hyvä jatkossakin tulla omana itsenään ulos poliisiautosta ja keskustelemaan kansan keskuuteen.

6 5 Esitys 12. Alueellinen varoilmoitusviesti tekstiviestillä matkapuhelimiin Kuvaus: Tulee kehittää ohjelma, jolla viranomainen voisi lähettää alueellisen varoilmoitusviestin tekstiviestillä matkapuhelimiin samaan tapaan kuin sähköyhtiöt. Viesti tulisi puhelimeen heti ja sähköjen mahdollisesti ollessa poikki puhelimien akuissa olisi vielä virtaa. Viesti olisi kohdennettu tietylle alueelle, jolloin viestistä ei tulisi ylimääräistä häiriötä. Turvallisuus tulisi tässä tapauksessa asettaa yksityisyydensuojan edelle. Esitys 13. Kevyempi hätänumero käyttöön Kuvaus: 112-numeroon soittaminen on tarkoitettu vain todellisiin hätätilanteisiin. Moni voi kokea, että ei voi soittaa tähän numeroon, koska oma hätä ei ole kuitenkaan niin suuri. Minne sitten tulisi soittaa? Kevyempi hätänumero voisi tarjota apua kiireettömiin tilanteisiin, jolloin hätäkeskuksen resurssit säästyisivät. Tällä ei tarkoiteta jo olemassa olevaa kansalaisneuvonnan puhelinpalvelua, vaan toiminta olisi lähempänä ennen voimassa ollutta poliisin numeroa. Esitys 14. Median vastuullisuuden korostaminen yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä Kuvaus: Kriisitilanteissa erityisesti median merkitys korostuu. Median tulee olla vastuullinen toimija ja kiinnittää huomiota tapaansa välittää tietoa. Tiedotusvälineiden kautta ihmiset saavat kuvaa yleistilanteesta sekä myös yksityiskohtaisempaa tietoa oman lähiympäristönsä tilanteesta. Esimerkiksi Helsingin Sanomien taannoinen pitkä kuvaus mahdollisesta suurhäiriöstä sähkönjakelussa oli totuudenmukainen ja paljon tietoa sisältävä. Lisää vastaavankaltaisia laadulla tehtyjä reportaaseja. Mediallakin tulee olla yhteiskuntavastuu! Esitys 15. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kuvaus: Turvallisuuskulttuurilla viitataan kokonaisvaltaiseen ja suurelta osin ennaltaehkäisevään toimintaan yhteiskunnallisen turvallisuuden edistämiseksi. Tähän liittyvät syrjäytymisen ehkäisy, yhteisöllisyyden vahvistaminen ja toisaalta eriarvoistumisen pysäyttäminen. Ongelma on erityisesti siinä kuinka tästä turvallisuuskulttuurin vahvistamisesta saadaan jatkuva, eikä vain aika ajoin esiin nouseva aihe. Esitys 16. Luottamuksen säilyttäminen viranomaisiin on tärkeää viranomaisviestinnän rooli Kuvaus: Kriisitilanteessa on erityisen tärkeää varmistaa viranomaisviestinnän toimivuus. Uhkana on tilanne, jossa viestintä tapahtuu nopeammin ja laajemmin muiden kuin viranomaisten taholta. Tämä näkyi esimerkiksi sikainfluenssarokotteisiin liittyvässä tapauksessa: sikainfluenssarokotteisiin liittyneet ongelmat kääntyivät epäluottamukseksi viranomaisia kohtaan. Tämä ongelma kohdistunee myös uusiin rokotteisiin, jotka voivat olla tulevaisuuden pandemiatilanteissa erittäin hyödyllisiä. Jos ihmisten luottamus on mennyt, rokotteita ei kuitenkaan oteta. Suomessa rokotuksiin liittyvä viranomaistoiminta on korkealla tasolla, mutta luottamuksen nostaminen

7 6 aiemmalle tasolle vaatii työtä. Erityisesti median vastuullisuus uutisoinnissa on nostettava rokoteasioissa esiin. Esitys 17. Kuntiin osaamisrekisterit Kuvaus: Osaamisrekisterillä tarkoitetaan kunnan keräämää rekisteriä kunnan asukkaiden erityisosaamisesta. Osaamista olisi esimerkiksi johtamis- ja kielitaidot sekä terveydenhuollon, sähköalan ja tietoliikennealan koulutukset. Ajatuksena on, että jokaisella meistä on erityisrooli yhteiskunnassa: jokainen meistä on tärkeä! Kun tämä osaamisrekisteri luodaan jo ennakkoon, eikä vasta hädän hetkellä, näiden erityistaitojen nopea käyttöönotto kriisin yllättäessä mahdollistuu. Tietojen antaminen osaamisrekisteriin olisi vapaaehtoista. Tämä tapahtuisi esimerkiksi täyttämällä ilmaisjakelulehtien mukana jaettavan tai netissä saatavilla olevan lomakkeen. Vaikka erilaisia osaamisverkostoja on jo olemassa, niillä ei ole aina kosketuspintaa toisiinsa ja päällekkäistä työtä tehdään paljon. Osaamisrekisteri vastaisi tähän haasteeseen. Esitys 18. Avoimen keskustelun lisääminen NATO-kysymyksestä Kuvaus: NATO ei saa olla tabu. Ei saa aina sanoa, että nyt ei ole oikea aika keskustella. Tietoa NATOsta pitäisi jakaa enemmän. Ihmiset eivät välttämättä tiedä mistä todellisuudessa on kyse. Kokonaiskäsitys puuttuu niin poliittisilta päättäjiltä ja viranomaisilta kuin myös kansalaisilta. Tarvitaan avointa ja läpinäkyvää keskustelua, joka perustuu tosiasioihin. Keskustelun lopputuloksella ei ole väliä, pääasia on, että keskustelu aloitetaan! Esitys 19. Todellinen puuttuminen nuorten syrjäytymiseen Kuvaus: Nuorten syrjäytyminen tulisi nähdä todellisena turvallisuusuhkana myös kyberturvallisuuden näkökulmasta. Nuorison pahoinvointi ja yleinen osattomuus voi aiheuttaa erilaisia seurannaisongelmia, mm. kiusantekoa verkossa. Pahoinvointi saattaa myös purkautua vääränlaisina sankaritekoina kuten ääriryhmiin liittymisenä. Suomessa on ollut yrityksiä puuttua nuorten syrjäytymiseen. Tähän mennessä panostukset (esim. nuorisotakuu) eivät ole olleet riittäviä, eikä yleinen tahtotila auttamiseen ole ollut riittävä. Tarvitaan vaikuttavia tekoja nuorten ja heidän perheidensä tueksi. Syrjäytyneet tai syrjäytymisen vaarassa olevat nuoret tulee saada vahvemmin mukaan yhteiskuntaan. Esitys 20. Henkilötietorekistereiden parempi hallinta Kuvaus: Suomessa tulee panostaa merkittävästi enemmän henkilötietorekisterien hallintaan. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti yksilötason vastuuta omasta toiminnastaan kybermaailmassa. Olisi myös tärkeää määritellä viranomaisille oikeus valvoa niin julkisten kuin myös yksityisten toimijoiden keräämiä henkilötietorekistereitä. Näin jokainen voisi viranomaisen kautta tarkastaa omien tietojensa löytyminen erilaisista rekistereistä. Asiakasrekisterien ylläpitäjillä tulisi olla velvollisuus osoittaa, mistä rekisterin tiedot on hankittu ja että tietojen keräämiseen on ollut asianosaisten lupa.

8 Saatuamme kansalaisraadille annetun toimeksiannon mukaisen tehtävän valmiiksi, luovutamme kunnioittavasti julkilausuman Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ja puolustusvoimien edustajille. (allekirjoitukset kopioitu alkuperäisestä versiosta) Lisätietoa: Johtaja Tarja Wiikinkoski, pelastus- ja varautuminen, LSSAVI, tai p Dosentti, tutkijatohtori Harri Raisio, Vaasan yliopisto, tai p

9 8 LIITE 1. Kansalaisraadin aikataulu 1. päivä (Tiistai 7.10, klo ) : Tervetulotoivotus ja johdatus LSSAVI:n kokonaisturvallisuustyöhön Kehitys- ja strategiapäällikkö, Marja-Riitta Vest, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto : Kansalaisraatiprosessin esittely Dosentti, tutkijatohtori Harri Raisio, Vaasan yliopisto : Esittelykierros : Taustamateriaaliin tutustuminen : Keskustelua pienryhmissä : Tauko : 1. asiantuntija Johtaja Tarja Wiikinkoski, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto : 2. asiantuntija Sotilasprofessori Mika Hyytiäinen, Maanpuolustuskorkeakoulu : 3. asiantuntija Everstiluutnantti Jarkko Karsikas, Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus : Asiantuntijoiden tenttaus : Keskustelua pienryhmissä : Keskustelua koko ryhmässä : Keskustelua pienryhmissä : Simuloitu harjoitustilanne Lielahdessa 2. päivä (Keskiviikko 8.10, klo ) : Keskustelua koko ryhmässä : Julkilausuman laadintaa pienryhmissä : Tauko : Julkilausuman viimeistely Pressitilaisuus järjestettiin perjantaina päivä (Torstai 9.10, klo ).

10 KUVAKOLLAASI 9

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA

SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen Sisäisen turavallisuuden strategian valmistelu, Itä-Suomen alueellinen työpaja Kuopiossa 28.10.2016 NYKYTILANNE

Lisätiedot

Kotitalouksien varautuminen Suomessa

Kotitalouksien varautuminen Suomessa 21.10.2016 Kotitalouksien varautuminen Suomessa Varautumisen opintopäivät 2016 Tutkija Heikki Laurikainen SPEK 21.10.2016 2 Kotitalouksien varautumisen peruspilarit Materiaalinen / fyysinen Perustarpeet:

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät

Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät 8.2.2017 Paljon on kysymyksiä, vähemmän vastauksia? SSTY Kyberturvallisuusseminaari 19.10.2016 Kyberturvallisuus on turvallisuuden osa- alue,

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää. Helsinki Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO

Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää. Helsinki Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää Helsinki 8.9.2015 Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO Harvaan asutut alueet Suomi harvaan asuttu maa, keskimäärin

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Muuttuva maailma luo uusia toimintamahdollisuuksia Pelastusalan naisverkosto 14.11.2015 Tampere Sirpa Suomalainen Aluejohtaja Tulevaisuus pelastustoiminnan kannalta?

Lisätiedot

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuusklusteri Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuustoimijoita Työterveyslaitos Tukes Tekes Aluehallintovirasto Suomen punainen risti

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 20.4.2016 Aikku Eskelinen, projektipäällikkö aikku.eskelinen.@spek.fi 040-834 4545 Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 1.4.2015 31.7.2016 Omatoiminen varautuminen nouseva

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

Kriisiviestinnän kokemuksia Kuinka päivitän ja pidän kriisiviestintäsuunnitelmani ajan tasalla. Virpi Pakkala Espoon kaupunki, 2016.

Kriisiviestinnän kokemuksia Kuinka päivitän ja pidän kriisiviestintäsuunnitelmani ajan tasalla. Virpi Pakkala Espoon kaupunki, 2016. Kriisiviestinnän kokemuksia Kuinka päivitän ja pidän kriisiviestintäsuunnitelmani ajan tasalla Virpi Pakkala Espoon kaupunki, 2016 @VirpiPakkala Espoon kaupunki Suomen toiseksi suurin kaupunki. 272 400

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5. OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto 13.5.2013 Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.2013 1 SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMAN

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Arjen turvaa ja huolenpitoa kylissä - Järjestöt kylässä hankkeen kokemuksia. Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri

Arjen turvaa ja huolenpitoa kylissä - Järjestöt kylässä hankkeen kokemuksia. Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Arjen turvaa ja huolenpitoa kylissä - Järjestöt kylässä hankkeen kokemuksia Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Hyvinvointia ja turvallisuutta v-ma 2014 kriittiset resurssit

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

julkinen ja yksityinen tila menevät sekaisin kulunrajoitusta ja -ohjausta ihmisille toiminta osin ympärivuorokautista asennusalustoja ja -reittejä

julkinen ja yksityinen tila menevät sekaisin kulunrajoitusta ja -ohjausta ihmisille toiminta osin ympärivuorokautista asennusalustoja ja -reittejä Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP SSTY Seminaari 19.10.2016 Kananmunan kuori suoja säätä (lämpö, kylmä, kosteus, tuuli) vastaan suoja ääntä vastaan suoja asiattomia (eläimet, ihmiset) vastaan suoja

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIAN VALMISTELU Etelä-Suomen alueellinen työpaja Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila

SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIAN VALMISTELU Etelä-Suomen alueellinen työpaja Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIAN VALMISTELU Etelä-Suomen alueellinen työpaja 4.10.2016 Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila 4.10.2016 kunnanjohtaja Harri Anttila 1 Teemoja Luottamus turvallisuuden

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1. Ennaltaehkäisevä tuki

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen Pelastusylitarkastaja Kullervo Lehikoinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Pelastustoimi

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki Tarja Mankkinen Sisäministeriö Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki 17.1.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 18.1.2013 Turvallisuudesta ja turvallisuuspuheesta subjektiivisia havaintoja parilta vuosikymmeneltä 18.1.2013 2 Mitä

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminta Lapissa Alueellisen maanpuolustuskurssin jatkokurssi Rovaniemi 24.11.2016 Lapin KOTU -yksikön päällikkö Antti Tölli Mikä on MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys

Lisätiedot

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja.

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalouspalveluiden avulla voidaan järjestää esim. kuluttamista, liikkumista,

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO 14.11.2011 Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Valtioneuvoston

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI Pakkatoimintamalli Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn Pakka-toiminta kannattaa! Monialainen yhteistyö tekee Pakka-toiminnasta vaikuttavaa: alkoholin, tupakan

Lisätiedot

Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Ohjelma Tutustuminen Kestävä kehitys eli Keke Keke-toiminnan hyötyjä Toiminnan aloittaminen Vinkkejä motivointiin

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö kyberturvallisuudessa. Johtaja Kirsi Karlamaa

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö kyberturvallisuudessa. Johtaja Kirsi Karlamaa Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö kyberturvallisuudessa Tietoturvaloukkausten käsittelyn tukeminen Kyberturvallisuuskeskus toimii kansallisena tietoturvaloukkausilmoitusten ja vika- ja häiriöilmoitusten

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa

Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa Illallinen Teksti 1000 pöytäpaikkaa varattiin 2,7 minuutissa PakkaaIllallinen mukaan Teksti mukaan Naapurustojen ja jakamistalouden media

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Harri Raisio & Alisa Puustinen DDI T&K-päivä 9.11.2016, Vantaa TURVALLISUUSKAHVILA Ketterä tapa osallistaa laaja joukko ihmisiä yhteiseen keskusteluun

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä. Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg

Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä. Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg Esityksen sisältö Mistä lähdettiin liikkeelle? Uudet tuulet alkavat puhaltaa... Missä mennään nyt? Osuuskuntatrendejä

Lisätiedot

ADMINETIN ASIAKASTUKI. Ohjeita ja vinkkejä sujuvaan asiointiin

ADMINETIN ASIAKASTUKI. Ohjeita ja vinkkejä sujuvaan asiointiin ADMINETIN ASIAKASTUKI Ohjeita ja vinkkejä sujuvaan asiointiin SISÄLTÖ ASIAKASTUEN ESITTELY 2 TUKIPYYNTÖJEN JÄTTÄMINEN 3 SOITTAMINEN TUKINUMEROON 4 KOLMANSIIN OSAPUOLIIN LIITTYVÄT ASIAT 5 KEHITYSEHDOTUKSET

Lisätiedot

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen?

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen? Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen? Päivi Kivelä, Sininauhaliitto, Jyväskylän toimipiste paivi.kivela@sininauha.fi ptkivela@gmail.com 050 5958829 Aiheeseen liittyviä Sininauha-julkaisuja:

Lisätiedot

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Pelastustoimi 2019 -kysely Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Perustiedot kyselystä Kyselyn laatimiseen osallistui Palopäällystöliiton toimijoiden lisäksi sisäministeriön pelastusosaston

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

Varautuen turvallisempaa kotona ja kylässä Kristiina Mattila-Nousiainen Projektipäällikkö

Varautuen turvallisempaa kotona ja kylässä Kristiina Mattila-Nousiainen Projektipäällikkö Varautuen turvallisempaa kotona ja kylässä 1.6.2016-31.5.2019 Kristiina Mattila-Nousiainen Projektipäällikkö Varautuen turvallisempaa kotona ja kylässä Rahoitus 80% Leader Päijänne-Leader ry, Piällysmies

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot