PIRKKA 14 -VALMIUSHARJOITUKSEN KANSALAISRAATI Tampere

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIRKKA 14 -VALMIUSHARJOITUKSEN KANSALAISRAATI Tampere 7.-9.10.2014"

Transkriptio

1 PIRKKA 14 -VALMIUSHARJOITUKSEN KANSALAISRAATI Tampere Pirkka 14 -valmiusharjoitus Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto järjesti laajan valmiusharjoituksen alueensa kunnille Pirkka 14 -valmiusharjoituksen kuvitteellisena taustatilanteena oli kiristynyt kansainvälinen tilanne ja siitä aiheutuvat tietoverkkohyökkäykset seurannaisvaikutuksineen. Harjoituksen tavoitteena oli tunnistaa eri toimijoiden kannalta kriittiset toimintatavat ja järjestelmät sekä niiden haavoittuvuus. Harjoituksella pyrittiin myös kehittämään tietoverkkouhkiin sekä päivittäistavara- ja energiahuollon häiriöihin liittyvää varautumista. Nyt ensimmäistä kertaa valmiusharjoitukseen otettiin mukaan myös kansalaisnäkökulma. LSSAVI järjesti yhdessä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön, Vaasan ja Tampereen yliopistojen sekä puolustusvoimien kanssa kansalaismielipidettä kartoittavan kansalaisraadin yhteiskunnallisen turvallisuuden kysymyksistä. Kansalaisraatimallin tausta Kansalaisraati (eng. Citizens Jury) on Yhdysvalloissa kehitetty demokratiainnovaatio. Se eroaa hyvin merkittävästi tavanomaisista osallistumistavoista. Kansalaisraati kootaan sattumanvaraisesti siten, että raatilaiset muodostavat kohderyhmän (esimerkiksi kunnan) pienoiskoossa. Kansalaisraati kestää keskimäärin kolme päivää, jonka aikana raatilaiset käyvät keskusteluja koulutettujen ryhmänvetäjien johdolla, kuulevat ja tenttaavat asiantuntijoita sekä laativat lopuksi julkilausuman kansalaisraadissa käsiteltävästä aiheesta. Osallistujien johdattelua ja ulkopuolista manipulointia vältetään kaikin keinoin. Olennaista on kaikkien mielipiteiden tuleminen kuulluksi. Suomessa on toteutettu viime vuosina lukuisa määrä kansalaisraateja. Pirkka 14 -valmiusharjoituksen kansalaisraadin toteutus Pirkka14 -valmiusharjoituksen kansalaisraatiin valittiin ilmoittautuneista 16 osallistujaa Pirkanmaalta. Osallistujat muodostivat niin iältään, asuinpaikkakunnaltaan, sukupuoleltaan kuin työtaustaltaan moninaisen osallistujajoukon. Kansalaisraati toteutettiin kolmen päivän aikana ( ), jolloin yhteisten keskusteluiden ja asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi tutustuttiin poikkeuksellisesti myös kentällä lavastettuun häiriötilanteeseen. Kansalaisraadin viimeisenä päivänä raatilaiset tiivistivät raatipäivien keskustelut kaikkien hyväksymäksi julkilausumaksi. Jotta kansalaisraati ei jää vain näennäisdemokratiaksi, tullaan julkilausumaan pyytämään eri tahoilta viralliset vastineet. Vastineet liitetään osaksi kansalaisraadin loppuraporttia. Pirkka 14 -valmiusharjoituksen kansalaisraadin julkilausuma Kansalaisraati tuotti yhteensä 20 esitystä yhteiskunnallisen turvallisuuden parantamiseksi. Esitykset sisälsivät sekä yleisen tason pohdintaa, että konkreettisia kehittämistoimenpiteitä. Yleisellä tasolla korostettiin mm. yhteisöllisyyden vahvistamista Suomessa sekä kansalaisten omatoimisen varautumisen lisäämistä. Konkreettisina toimenpiteinä esitettiin esim. kevyemmän hätänumeron käyttöönottoa ja osaamisrekistereiden perustamista kuntiin. Julkilausumassa kiteytyy erityisesti se, että yhteiskunnallisen turvallisuuden kehittäminen kuuluu meille kaikille.

2 1 KANSALAISRAADIN JULKILAUSUMA Me, PIRKKA 14 -valmiusharjoituksen kansalaisraadin osallistujat, kokoonnuimme kolmeksi päiväksi käsittelemään yhteiskunnallisen turvallisuuden teemaa, erityisesti kyberturvallisuutta ja suomalaista turvallisuuskulttuuria. Kuultuamme ja tentattuamme asiantuntijoita, seurattuamme simuloitua häiriötilannetta, käytyämme pienryhmäkeskusteluja sekä keskusteltuamme koko ryhmän kesken, olemme muodostaneet yhteisen näkemyksemme tähän tärkeään teemaan. Esitämme, että turvallinen Suomi tulee koostumaan seuraavista osatekijöistä: Esitys 1. Yhteisöllisyyden vahvistaminen Kuvaus: Kaupungeissa ei enää välitetä toisista tai puututa asioihin, vaikka nähtäisiin hädässä olevia. Maalla on turvallisempaa, mutta myös siellä yhteisöllisyys on murroksessa. Yhteistä omaisuutta vartioidaan, mutta toisenlainen yhteisöllisyys puuttuu. Ei enää kyläillä kutsumatta. Netissä ollaan kyllä avoimia, mutta muutoin ollaan hyvin sulkeutuneita ja linnoittaudutaan koteihin. Verkossa oleminen on hyvä asia, mutta myös kasvokkain tapahtuva kommunikointi on tärkeää. Laaja-alainen kriisi tai sen uhka tulisi todennäköisesti aktivoimaan ihmisiä ja kasvattaisi yhteisöllisyyttä sekä yhtenäisyyttä etenkin, jos uhkana olisi toinen valtio. Hyvien aikojen vallitessa ajatuksena on kuitenkin enemmän, että muut hoitavat asiat. Meissähän on vahvaa kansalaistunnetta silloin, kun uhka on ulkopuolinen. Kun menee liian hyvin, kansalaistunnetta ei näy. Uhkaa ei koeta todelliseksi ennen kuin se tapahtuu. Miksi pitää aina odottaa, että tapahtuu ikäviä ennen kuin toimitaan? Yhteisöllisyyttä tulee pyrkiä kasvattamaan eri menetelmien avulla, siirtymällä puheista tekoihin. Keskeistä olisi kaikkien eri yhteiskuntaluokkien aktivoiminen yhteistyöhön. Tämä ehkäisisi sosiaalista syrjäytymistä ja lisäisi turvallisuutta kriisitilanteen sattuessa. Asennemuutoksen liikkeelle laittaminen on haastavaa, mutta tästä on monia hyviä esimerkkejä, kuten koulukiusaamiseen puuttuminen. Ilmiöt voivat lähteä liikkeelle yhdestä pienen pienestäkin asiasta. Jokaisen tulisi miettiä: mitä minä itse voin tehdä? Kun jokainen tekee jotain kaikkien hyväksi, saadaan aikaan isoja asioita. Esitys 2. Kansalaisten omaehtoisen toiminnan kehittäminen Kuvaus: On erittäin hyvä, että eri viranomaiset tekevät valmiusharjoituksia, mutta itse kansalaisetkin tulee saada mukaan. Vaikka kansalaisraati on hyvä askel siihen suuntaan, on syytä pohtia, kuinka kansalaisia saataisiin laajemminkin mukaan toimintaan? Miten rivikansalaiset voisivat itse valmistautua mahdolliseen kriisitilanteeseen? Ja erityisesti, mitä omalla asuinalueellaan voisi tehdä asian edistämiseksi? Miten siis saadaan kaikki mukaan tähän toimintaan siten, että se ei tuntuisi niin kaukaiselta? Erilaisten yhdistysten, esim. maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja Punainen Ristin toiminnan lisäksi on tärkeää kehittää myös omaehtoisia toimintamalleja. Rekisteröity yhdistys saattaa toimintamuotona olla kangistava eikä nykynuoriso tunne yhdistysten toimintamalleja omakseen. Suomalainen yhdistystoiminta kärsiikin aktiivitoimijoiden puutteesta.

3 2 Pitää luoda omatoimisen toiminnan synnylle mahdollistava ympäristö. Esimerkki tällaisesta toiminnasta voisi olla asukasyhdistysten ja taloyhtiöiden aktivoituminen turvallisuusasioissa. Kokousten ja talkoiden lisäksi olisi tärkeää järjestää myös muuta toimintaa niin, että yhteen kokoontumisen motiivi on muukin kuin työn tekeminen. Naapuri voisi olla paitsi tuki ja turva, myös ystävä. Esimerkiksi MPK:n toimijat voisivat jalkautua aktiivisiin asukasyhdistyksiin ja taloyhtiöihin ja auttaa harjoittelemaan tärkeitä kansalaistaitoja. Myös talonmiehiä ikävöidään takaisin. Nykyään toiminta huoltoyhtiöiden kanssa on kasvotonta. Henkilökohtainen kontakti olisi todella tärkeää. Sosiaalinen media on erityisen mahdollistava ympäristö, jonka toimintamahdollisuudet ovat rajattomat. Kansalaistoimintana voisi aktiivisemmin toteuttaa myös nettivalvontaa, jossa esiin tulevista epäkohdista raportoitaisiin relevanteille viranomaistahoille. Myös eri ikäryhmien välistä vuorovaikutusta voisi lisätä: nuoret voisivat auttaa ikäihmisiä internetin käytössä ja vastaavasti ikäihmiset voisivat jakaa omia elämänkokemuksiaan nuorille. Esitys 3. Omatoimisen varautumisen parantaminen Kuvaus: Kuinka moni kansalainen on todellisuudessa varautunut mahdollisiin kriisitilanteisiin? Onko niin, että maaseudulla ollaan varautuneempia? Maaseudulta löytyy puuta lämmittämiseen ja metsästä tai pelloilta ruokaa, sekä kaivoista vettä ja perunakellareista perunaa. Kaupungeissa varautuminen on todennäköisesti heikompaa ja ollaan riippuvaisempia yhteiskunnan palveluista. Joutuuko maaseudun varautunut kansa huolehtimaan myös kaupunkilaisista? Ihmisillä on usein ruokaa varastossa, mutta ruokaa tärkeämpää on vesi. Haasteena ovat erityisesti sähkönjakelun ongelmat talvella, jolloin suuri määrä ihmisiä jää ilman lämmitystä. Lisäksi liikkuminen vaikeutuu liikennepolttonesteiden jakelun keskeytyessä. Kuinka avuttomia ihmiset todella ovat, kun tietoverkot pettävät? Olemmeko me liian tottuneita elektronisiin laitteisiin, emmekä tiedä miten toimia ilman niitä? Osalla nuorista maalla vietetty aika ja partio ovat valmistaneet itsenäisyyteen ja kasvattaneet perustaitoihin. Monilla perus- ja selviytymistaidot ovat kuitenkin kadoksissa. Kansalaistaidon oppiaine tulisikin palauttaa takaisin peruskouluopetukseen. Tämä toisi lapsille ja nuorille tärkeää tietoa toimimisesta erilaisissa yhteiskuntaa kohtaavissa kriisitilanteissa. Esitys 4. Erityisryhmien huomiointi Kuvaus: Erityisesti vammaisten henkilöiden suuri vähemmistö erityistarpeineen tulisi huomioida kehitettäessä varautumista häiriötilanteisiin. Avustajistaan riippuvaiset monivammaiset vaativat erityishuomiota. On syytä pohtia, onko vammaisuus huomioitu riittävästi esimerkiksi viranomaisviestinnässä? Myös ihmisten ikääntyminen edellyttää erityishuomiota: kuinka esimerkiksi hoidetaan ikäihmisten evakuointi rakennuksista? Onko valmius- ja evakuointisuunnitelmien tasoissa merkittäviä kunta- tai organisaatiokohtaisia eroja? On kiinnitettävä huomio esteettömyyteen myös verkkomaailmassa! Esitys 5. Enemmän huomiota sähkönjakelun mahdollisiin suurhäiriöihin Kuvaus: Kaikkien riippuvuus sähköstä tekee siitä yhteiskunnan haavoittuvimman osan. Riippuvuus sähköstä tekee kyberuhkasta mahdollisen! Sähkö ei ole uhkien ulottumattomissa, katkeama-

4 3 ton hyödyke. Sähkön suurhäiriön todennäköisyys on 100% ja sen toteutuminen on vain ajan kysymys. Sähkön katoamisessa ensimmäinen sekunti on merkityksellisin, koska se riittää tuotannollisista prosesseista suuren osan pysäyttämiseen. Muutaman tunnin kuluttua osaa niistä ei saada enää käyntiin. Suomessa on paljon toimintaa, joka edellyttäisi varmennettua sähköjakelua (esim. tehostettu palveluasuminen ja vanhainkodit), mitä ei ole. Edelliseen esitykseen liittyen, on huomioitava erityisryhmiä (mm. kotonaan dialyysilaitteita käyttävät), joiden elämä on kiinni sähköllä toimivista laitteista. Vanhemmilla sukupolvilla on usein taito selvitä ilman sähköä. Näiden taitojen vieminen eteenpäin nuoremmille on tärkeää. Esitys 6. Varautumiseen liittyvän tiedon levittämisen kehittäminen Kuvaus: Varautumisesta eri häiriötilanteisiin on jo olemassa runsaasti tietoa. Sen saamista kansalaisten keskuuteen tulee kuitenkin kehittää. Lisäksi tietoa tulee kansantajuistaa: tieto tulee saada levitettyä selkeänä ja pelkistettynä sellaisella tavalla, että kaikki kansalaiset pystyvät asian omaksumaan. On jo olemassa paljon hienoja oppaita, mutta niitä ei jaeta koteihin. Yksi vaihtoehto olisi jakaa sähkölaskun yhteydessä koteihin opas toimimisesta laaja-alaisen sähkökatkon sattuessa. Myös kauppakeskuksissa, kansalaisten arkisten asioiden hoitamisen yhteydessä, voisi toteuttaa tietoiskuja. Näissä henkilökohtainen kontakti olisi tärkeää. Erityisesti kybermaailman asiat ovat usein tavalliselle kansalaiselle hyvin etäisiä. Vaikeasti ymmärrettäviin asioihin ei osata suhtautua, eikä hahmottaa, miten kybermaailman tekijöihin voi vaikuttaa. Kyberturvallisuusohjeen voisi jakaa kaikkiin kotitalouksiin teipattavaksi tietokoneen kylkeen. On nenäpäivää ja nälkäpäivää, entä vuosittainen kyberpäivä? Teemaan sopisi myös kybersotapeli, joka tekisi tunnetuksi kybermaailman uhat. Teknilliset oppilaitokset voisivat toteuttaa sellaisen pelin suunnittelun, joka tavoittaisi erityisesti nuoret. Myös viranomaistahot voisivat harjoitella pelin kautta omaa toimintaansa. Olisiko myös syytä palauttaa tietoiskut televisioon? Esimerkiksi Pikku Kakkosen varokaa heikkoja jäitä on hyvä esimerkki tietoiskusta, joka on jäänyt kansakunnan muistiin. Lisäksi yhteiskunnallisen huoltovarmuuden teemaa voisi avata enemmän kansalaisille: kuinka hyvin mahdollisiin kriiseihin on todella varauduttu? Tämä lisäisi luottamusta, turvallisuuden tunnetta ja myös omistajuuden tunnetta yhteisen turvallisuuden kehittämiseen. Tämän kansalaisraadin asiantuntijapuheenvuorot ansaitsevat kiitosta erityisesti esitystapojen avoimuudesta. Samaa avoimuutta tulisi jatkaa laajemminkin yhteiskunnallisesta turvallisuudesta puhuttaessa, koska turvallisuus- ja varautumisaiheesta ei keskustella Suomessa vielä riittävästi. Esitys 7. Viranomaisviestinnän kehittäminen häiriö- ja poikkeustilanteissa Kuvaus: Turvallisuuden tunteen luomiseksi kansalaisten tulisi saada selkeät toimintaohjeet häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Missä on esim. kriisitilanteen kokoontumis- ja tiedotuspiste: miten tulee toimia kun sireeni alkaa soida? Kriisiviestinnän suhteen tulee olla hyvissä ajoin mukana keskusteluissa, foorumeilla ja sosiaalisessa mediassa. Sosiaalinen media vyöryttää vaarallisia huhuja ja vääriä tietoja. Yksisuuntaisen (viranomaiselta kansalaiselle) vuorovaikutuksen lisäksi olisi tärkeää varmistaa myös turvallisen kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen toimivuus. Tulee tehdä ihmistietoverkkoja sähköisten tietoverkkojen sijasta (sosiaalinen verkostoituminen). Eri alu-

5 4 eilla voisi olla pienemmät toimintaryhmät, jotka olisivat velvollisia välittämään tiedon alueelleen. Soluajattelun mukaisesti ryhmästä yksi jäsen saisi viranomaisilta tietoa välitettäväksi eteenpäin, ja joka puolestaan välittäisi tietoa viranomaisille. Esitys 8. Eri viranomaisten roolin avaaminen Kuvaus: Kansalaisille ei ole aina selvää kunnan tai valtion rooli kriisitilanteissa. Erityisesti puolustusvoimien roolia olisi syytä avata enemmän. Monille voi tulla yllätyksenä esimerkiksi puolustusvoimien virka-aputehtävien suuri määrä. Roolien avaaminen helpottaisi myös yhteydenottoa oikeisiin viranomaisiin. Nyt monilla on kokemusta siitä kuinka vaikeaa on löytää oikea viranomainen, johon ottaa yhteys ongelmatilanteessa. Turha hätänumeroon soittelu todennäköisesti vähenisi, jos nämä roolit avattaisiin ja kuntakohtaisesti koottaisiin esimerkiksi tiivis listaus, joka sisältäisi kaikki tärkeät puhelinnumerot kuvauksineen. Esitys 9. Kyberturvallisuus kuuluu kaikille lisää verkostoitumista ja yhteistyötä! Kuvaus: Ei voi olla vain yhtä toimijaa, joka huolehtii kaikkien kyberturvallisuudesta. Jokaisen toimijan täytyy huolehtia ja ottaa vastuuta kyberturvallisuudesta omalla sektorillaan. Työtä tulee jatkaa sen eteen, että saadaan koottua eri tahojen turvallisuustoimijat yhteen (mm. yhteiset palaverit ja seminaarit). On luotava yhteyksiä ja myös ylläpidettävä niitä aktiivisesti. Sähkölaitokset toimivat yhteistyössä auttaen toisiaan. Saisiko samanlaista yhteistyötä kyberturvallisuuden toimijoiden välille? Tulee myös selvittää voisivatko viranomaiset torjua yksityisen sektorin avulla viranomaisiin kohdistuvaa verkkohäirintää toimijan lähdepäässä. Lisäksi suuret tietoverkot tulisi jakaa ns. soluihin, jolloin yksittäisten toimijoiden riippuvuus laajemmista tietoverkoista tai tietovarantokokonaisuuksista vähenisi. Esitys 10. Puolustusvoimien paikallispuolustuskonsepti herättää luottamusta Kuvaus: Turvallisuuden tunne lisääntyy kun tietää, että omalle alueelle perustetaan paikallisjoukot. Hyvin alueensa tuntevat reserviläiset ovat oikeita ihmisiä puolustamaan aluetta. On hyvä, että paikallisjoukot toimivat mahdollisuuksien mukaan normaalioloissa viranomaisten tukena. Tietoa esimerkiksi maakuntajoukkojen toiminnasta voisi jakaa enemmän. Aktiiviset reserviläiset voisivat itse tulla kertomaan toiminnastaan esimerkiksi lukioihin abiturienteille. Reserviläiset voisivat myös kertoa toiminnasta lehtien palstoilla tai sosiaalisessa mediassa esim. blogikirjoitusten muodossa. Tutustuminen toimintaan toimijoiden itsensä kertomana lisäisi kansalaisten luottamusta toimintamalliin. Esitys 11. Poliisista ei saa tulla liian etäinen kansaan nähden Kuvaus: Poliisin tekemää työtä arvostetaan. Poliisiorganisaation vähenevät resurssit kuitenkin huolestuttavat. Suomalaisilla on kaipuu aikaan, jolloin poliisi tunsi paikalliset asukkaat ja poliisin löysi aina torilta. Poliisit olivat myös lapsille helposti lähestyttäviä ja he pitivät aluetta hyvässä järjestyksessä. Muidenkin kuin nettipoliisien olisi hyvä jatkossakin tulla omana itsenään ulos poliisiautosta ja keskustelemaan kansan keskuuteen.

6 5 Esitys 12. Alueellinen varoilmoitusviesti tekstiviestillä matkapuhelimiin Kuvaus: Tulee kehittää ohjelma, jolla viranomainen voisi lähettää alueellisen varoilmoitusviestin tekstiviestillä matkapuhelimiin samaan tapaan kuin sähköyhtiöt. Viesti tulisi puhelimeen heti ja sähköjen mahdollisesti ollessa poikki puhelimien akuissa olisi vielä virtaa. Viesti olisi kohdennettu tietylle alueelle, jolloin viestistä ei tulisi ylimääräistä häiriötä. Turvallisuus tulisi tässä tapauksessa asettaa yksityisyydensuojan edelle. Esitys 13. Kevyempi hätänumero käyttöön Kuvaus: 112-numeroon soittaminen on tarkoitettu vain todellisiin hätätilanteisiin. Moni voi kokea, että ei voi soittaa tähän numeroon, koska oma hätä ei ole kuitenkaan niin suuri. Minne sitten tulisi soittaa? Kevyempi hätänumero voisi tarjota apua kiireettömiin tilanteisiin, jolloin hätäkeskuksen resurssit säästyisivät. Tällä ei tarkoiteta jo olemassa olevaa kansalaisneuvonnan puhelinpalvelua, vaan toiminta olisi lähempänä ennen voimassa ollutta poliisin numeroa. Esitys 14. Median vastuullisuuden korostaminen yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä Kuvaus: Kriisitilanteissa erityisesti median merkitys korostuu. Median tulee olla vastuullinen toimija ja kiinnittää huomiota tapaansa välittää tietoa. Tiedotusvälineiden kautta ihmiset saavat kuvaa yleistilanteesta sekä myös yksityiskohtaisempaa tietoa oman lähiympäristönsä tilanteesta. Esimerkiksi Helsingin Sanomien taannoinen pitkä kuvaus mahdollisesta suurhäiriöstä sähkönjakelussa oli totuudenmukainen ja paljon tietoa sisältävä. Lisää vastaavankaltaisia laadulla tehtyjä reportaaseja. Mediallakin tulee olla yhteiskuntavastuu! Esitys 15. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kuvaus: Turvallisuuskulttuurilla viitataan kokonaisvaltaiseen ja suurelta osin ennaltaehkäisevään toimintaan yhteiskunnallisen turvallisuuden edistämiseksi. Tähän liittyvät syrjäytymisen ehkäisy, yhteisöllisyyden vahvistaminen ja toisaalta eriarvoistumisen pysäyttäminen. Ongelma on erityisesti siinä kuinka tästä turvallisuuskulttuurin vahvistamisesta saadaan jatkuva, eikä vain aika ajoin esiin nouseva aihe. Esitys 16. Luottamuksen säilyttäminen viranomaisiin on tärkeää viranomaisviestinnän rooli Kuvaus: Kriisitilanteessa on erityisen tärkeää varmistaa viranomaisviestinnän toimivuus. Uhkana on tilanne, jossa viestintä tapahtuu nopeammin ja laajemmin muiden kuin viranomaisten taholta. Tämä näkyi esimerkiksi sikainfluenssarokotteisiin liittyvässä tapauksessa: sikainfluenssarokotteisiin liittyneet ongelmat kääntyivät epäluottamukseksi viranomaisia kohtaan. Tämä ongelma kohdistunee myös uusiin rokotteisiin, jotka voivat olla tulevaisuuden pandemiatilanteissa erittäin hyödyllisiä. Jos ihmisten luottamus on mennyt, rokotteita ei kuitenkaan oteta. Suomessa rokotuksiin liittyvä viranomaistoiminta on korkealla tasolla, mutta luottamuksen nostaminen

7 6 aiemmalle tasolle vaatii työtä. Erityisesti median vastuullisuus uutisoinnissa on nostettava rokoteasioissa esiin. Esitys 17. Kuntiin osaamisrekisterit Kuvaus: Osaamisrekisterillä tarkoitetaan kunnan keräämää rekisteriä kunnan asukkaiden erityisosaamisesta. Osaamista olisi esimerkiksi johtamis- ja kielitaidot sekä terveydenhuollon, sähköalan ja tietoliikennealan koulutukset. Ajatuksena on, että jokaisella meistä on erityisrooli yhteiskunnassa: jokainen meistä on tärkeä! Kun tämä osaamisrekisteri luodaan jo ennakkoon, eikä vasta hädän hetkellä, näiden erityistaitojen nopea käyttöönotto kriisin yllättäessä mahdollistuu. Tietojen antaminen osaamisrekisteriin olisi vapaaehtoista. Tämä tapahtuisi esimerkiksi täyttämällä ilmaisjakelulehtien mukana jaettavan tai netissä saatavilla olevan lomakkeen. Vaikka erilaisia osaamisverkostoja on jo olemassa, niillä ei ole aina kosketuspintaa toisiinsa ja päällekkäistä työtä tehdään paljon. Osaamisrekisteri vastaisi tähän haasteeseen. Esitys 18. Avoimen keskustelun lisääminen NATO-kysymyksestä Kuvaus: NATO ei saa olla tabu. Ei saa aina sanoa, että nyt ei ole oikea aika keskustella. Tietoa NATOsta pitäisi jakaa enemmän. Ihmiset eivät välttämättä tiedä mistä todellisuudessa on kyse. Kokonaiskäsitys puuttuu niin poliittisilta päättäjiltä ja viranomaisilta kuin myös kansalaisilta. Tarvitaan avointa ja läpinäkyvää keskustelua, joka perustuu tosiasioihin. Keskustelun lopputuloksella ei ole väliä, pääasia on, että keskustelu aloitetaan! Esitys 19. Todellinen puuttuminen nuorten syrjäytymiseen Kuvaus: Nuorten syrjäytyminen tulisi nähdä todellisena turvallisuusuhkana myös kyberturvallisuuden näkökulmasta. Nuorison pahoinvointi ja yleinen osattomuus voi aiheuttaa erilaisia seurannaisongelmia, mm. kiusantekoa verkossa. Pahoinvointi saattaa myös purkautua vääränlaisina sankaritekoina kuten ääriryhmiin liittymisenä. Suomessa on ollut yrityksiä puuttua nuorten syrjäytymiseen. Tähän mennessä panostukset (esim. nuorisotakuu) eivät ole olleet riittäviä, eikä yleinen tahtotila auttamiseen ole ollut riittävä. Tarvitaan vaikuttavia tekoja nuorten ja heidän perheidensä tueksi. Syrjäytyneet tai syrjäytymisen vaarassa olevat nuoret tulee saada vahvemmin mukaan yhteiskuntaan. Esitys 20. Henkilötietorekistereiden parempi hallinta Kuvaus: Suomessa tulee panostaa merkittävästi enemmän henkilötietorekisterien hallintaan. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti yksilötason vastuuta omasta toiminnastaan kybermaailmassa. Olisi myös tärkeää määritellä viranomaisille oikeus valvoa niin julkisten kuin myös yksityisten toimijoiden keräämiä henkilötietorekistereitä. Näin jokainen voisi viranomaisen kautta tarkastaa omien tietojensa löytyminen erilaisista rekistereistä. Asiakasrekisterien ylläpitäjillä tulisi olla velvollisuus osoittaa, mistä rekisterin tiedot on hankittu ja että tietojen keräämiseen on ollut asianosaisten lupa.

8 Saatuamme kansalaisraadille annetun toimeksiannon mukaisen tehtävän valmiiksi, luovutamme kunnioittavasti julkilausuman Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ja puolustusvoimien edustajille. (allekirjoitukset kopioitu alkuperäisestä versiosta) Lisätietoa: Johtaja Tarja Wiikinkoski, pelastus- ja varautuminen, LSSAVI, tai p Dosentti, tutkijatohtori Harri Raisio, Vaasan yliopisto, tai p

9 8 LIITE 1. Kansalaisraadin aikataulu 1. päivä (Tiistai 7.10, klo ) : Tervetulotoivotus ja johdatus LSSAVI:n kokonaisturvallisuustyöhön Kehitys- ja strategiapäällikkö, Marja-Riitta Vest, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto : Kansalaisraatiprosessin esittely Dosentti, tutkijatohtori Harri Raisio, Vaasan yliopisto : Esittelykierros : Taustamateriaaliin tutustuminen : Keskustelua pienryhmissä : Tauko : 1. asiantuntija Johtaja Tarja Wiikinkoski, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto : 2. asiantuntija Sotilasprofessori Mika Hyytiäinen, Maanpuolustuskorkeakoulu : 3. asiantuntija Everstiluutnantti Jarkko Karsikas, Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus : Asiantuntijoiden tenttaus : Keskustelua pienryhmissä : Keskustelua koko ryhmässä : Keskustelua pienryhmissä : Simuloitu harjoitustilanne Lielahdessa 2. päivä (Keskiviikko 8.10, klo ) : Keskustelua koko ryhmässä : Julkilausuman laadintaa pienryhmissä : Tauko : Julkilausuman viimeistely Pressitilaisuus järjestettiin perjantaina päivä (Torstai 9.10, klo ).

10 KUVAKOLLAASI 9

Jyväskylä tarvitsee sinua!

Jyväskylä tarvitsee sinua! Jyväskylä tarvitsee sinua! Kuntalaisten kansalaisraati uusi tapa olla mukana 28.3.2012 Jukka Laukkanen Kansalaisraati osallistumisen ja vaikuttamisen keinona - Menetelmän taustalla on ajatus deliberatiivisesta

Lisätiedot

Nuoret ja turvallisuus , Eduskunta

Nuoret ja turvallisuus , Eduskunta Nuoret ja turvallisuus 12.10.2018, Eduskunta Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Toimitusjohtaja, TOSIBOX OY Dosentti, kyberturvallisuuden johtaminen, Maanpuolustuskorkeakoulu

Lisätiedot

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke 1 Uusi paikallisuus -hanke 2011-2015 Luo mahdollisuuksia ja innostaa asukkaita vaikuttamaan omaan lähiympäristöön

Lisätiedot

Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014

Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014 Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014 SPR Satakunnan piiri Yhdessä muutamme maailmaa 1 Ensimmäinen askel: Keskustele vierustoverisi kanssa hetki ja vaihda ajatuksia seuraavista kysymyksistä:

Lisätiedot

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta Panu Artemjeff & Mia Luhtasaari 6.3.2017 2/10 Väestöryhmät ovat ryhmiä, joihin ihmiset tuntevat kuuluvansa: Perhe & suku Ammattiryhmät Mitä

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

Veli-Matti Ahtiainen järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri. Lapissa

Veli-Matti Ahtiainen järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri. Lapissa Veli-Matti Ahtiainen järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Lapissa PÄRJÄTÄÄN YHDESSÄ 2016-2018 Pärjätään Yhdessä Perusajatus Pärjätään yhdessä -hanke aktivoi ihmisiä oman lähiyhteisönsä hyvinvoinnin

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Kommenttipuheenvuoro Jari Saarinen Hyvinvointipalveluyksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri LSSAVI

Lisätiedot

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Hyvinvointia ja turvallisuutta v-ma 2014 Punaisen

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA

SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen Sisäisen turavallisuuden strategian valmistelu, Itä-Suomen alueellinen työpaja Kuopiossa 28.10.2016 NYKYTILANNE

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Kyberturvallisuudessa on kyse luottamuksesta digitalisaation hyötyihin

Kyberturvallisuudessa on kyse luottamuksesta digitalisaation hyötyihin Kyberturvallisuudessa on kyse luottamuksesta digitalisaation hyötyihin 28.2.2017 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

Naiset turvallisuuden eturivissä

Naiset turvallisuuden eturivissä Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry Döbelninkatu 2 00260 Helsinki Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää 10 naisten maanpuolustustyötä

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus 19.9.2019 Sari Vuorinen Projektipäällikkö JUDO-työpaja 19.9.2019 Hankkeen esittely Uudet ohjeet Alueellinen koulutuskierros Valmius- ja jatkuvuudenhallinta

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Sisäisen turvallisuuden strategia, alueellinen työpaja, Helsinki Karim Peltonen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kansalaisnäkökulmat Kansalaisten kokema

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina Maakunnat varautumisen toimijoina -seminaari 26.9.2017 Varautumispäällikkö Jussi Korhonen, sisäministeriö Maakuntauudistuksen valmius- ja varautumistehtävien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus 18.9.2019 Sari Vuorinen Projektipäällikkö Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 25. 26.9.2019, Rovaniemi Hankkeen esittely Uudet

Lisätiedot

Valmiusharjoituksesta hyödyt irti

Valmiusharjoituksesta hyödyt irti Valmiusharjoituksesta hyödyt irti Riskienhallinta- ja turvallisuuspäällikkö Jouni Perttula 1 Turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Jouni Perttula Pirkka 17 harjoituksen tavoite Harjoituksen tarkoituksena

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Kotitalouksien varautuminen Suomessa

Kotitalouksien varautuminen Suomessa 21.10.2016 Kotitalouksien varautuminen Suomessa Varautumisen opintopäivät 2016 Tutkija Heikki Laurikainen SPEK 21.10.2016 2 Kotitalouksien varautumisen peruspilarit Materiaalinen / fyysinen Perustarpeet:

Lisätiedot

Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät

Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät 8.2.2017 Paljon on kysymyksiä, vähemmän vastauksia? SSTY Kyberturvallisuusseminaari 19.10.2016 Kyberturvallisuus on turvallisuuden osa- alue,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia

Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia Valokuvat: We are here Oy, 2019 Suomi on maailman turvallisin maa Suomi pärjää erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa, joissa mitataan luottamusta viranomaisiin

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Turvallisuudesta kilpailuetua. Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turvallisuus 2.0 valtakunnallinen turvallisuusseminaari 24.1.

Turvallisuudesta kilpailuetua. Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turvallisuus 2.0 valtakunnallinen turvallisuusseminaari 24.1. Turvallisuudesta kilpailuetua Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turvallisuus 2.0 valtakunnallinen turvallisuusseminaari 24.1.2019 Vastaajien profiili Tutkimuksen tulokset Turvallisuutemme on hyvällä

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus 1

Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus  1 Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä 20.6.2017 Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 1 Valmisteluryhmän tehtävä ja keskeiset tavoitteet - Yhteiskunnan turvallisuusympäristö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus 27.5.2019 Sari Vuorinen Projektipäällikkö Valmiusseminaari 23.5.2019 Hankkeen esittely Uudet julkaisut Jatkoaskeleet Valmius- ja jatkuvuudenhallinta

Lisätiedot

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Kuntamarkkinat 14.9.2011 Tutkijatohtori Harri Raisio ja projektitutkija

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry NAISTEN VALMIUSLIITTO

Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry NAISTEN VALMIUSLIITTO Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää 11 naisten maanpuolustustyötä tekevää ja tukevaa järjestöä

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Avoimien ovien päivät

Avoimien ovien päivät Avoimien ovien päivät Avoimien ovien päivät Asukkaat voivat vierailla kunnan/ maakunnan tiloissa ja tutustua luottamushenkilöihin, viranhaltijoihin ja työntekijöihin. Avoin valmistelu Avoin valmistelu

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K Yhteinen matka Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K maakuntaliitto Toimijaverkosto: Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Lukiolaisten, väestön ja lääkärien näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta

Lukiolaisten, väestön ja lääkärien näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta Lukiolaisten, väestön ja lääkärien näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta 10.7.2017 Yli puolet suomalaisista suhtautuu myönteisesti terveydenhuollon digitalisaatioon Kyselyt terveydenhuollon tulevaisuudesta

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN RIKOKSENTORJUNNAN ALUESEMINAARI TRE 22.3.2017 Poliisipäällikkö Timo Vuola "Käsityksemme turvallisuudesta on muuttunut." Tasavallan presidentti Sauli Niinistö MUUTOSVOIMAT

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Opetustoimen varautuminen

Opetustoimen varautuminen Opetustoimen varautuminen ml. varhaiskasvatus, liikunta-, nuoriso- ja kirjastotoimi STM:n Valmiusseminaari 15.-16.5.2017 Haikon kartano Tiina Mäkitalo 16.5.2017 1 Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot YTS,

Lisätiedot

Lasten turvallisuuspeli

Lasten turvallisuuspeli Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Johanna Salomaa-Valkamo & Nilla Hietamäki Lasten turvallisuuspeli Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämishankkeet 2015 Dipoli, Espoo 28.4.2015 Käytännön työtä yhteiskunnan

Lisätiedot

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuusklusteri Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuustoimijoita Työterveyslaitos Tukes Tekes Aluehallintovirasto Suomen punainen risti

Lisätiedot

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 20.4.2016 Aikku Eskelinen, projektipäällikkö aikku.eskelinen.@spek.fi 040-834 4545 Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 1.4.2015 31.7.2016 Omatoiminen varautuminen nouseva

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

Disinformaation torjunta verkoissa EU-komission tiedonanto Jouni Lind Valtioneuvoston kanslia/eu-sihteeristö

Disinformaation torjunta verkoissa EU-komission tiedonanto Jouni Lind Valtioneuvoston kanslia/eu-sihteeristö Disinformaation torjunta verkoissa EU-komission tiedonanto 26.4.2018 14.5.2018 Jouni Lind Valtioneuvoston kanslia/eu-sihteeristö Tiedonannon tausta - lähtökohdat Komission mukaan kansalaisten altistuminen

Lisätiedot

Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää. Helsinki Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO

Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää. Helsinki Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää Helsinki 8.9.2015 Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO Harvaan asutut alueet Suomi harvaan asuttu maa, keskimäärin

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

Vallattomat ryhmät kaupungissa VTT ENNAKOINTISEMINAARI // Liisa Häikiö / Tampereen yliopisto/ Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Vallattomat ryhmät kaupungissa VTT ENNAKOINTISEMINAARI // Liisa Häikiö / Tampereen yliopisto/ Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Vallattomat ryhmät kaupungissa VTT ENNAKOINTISEMINAARI 11.10.2017 // Liisa Häikiö / Tampereen yliopisto/ Yhteiskuntatieteiden tiedekunta KEITÄ OVAT VALLATTOMAT RYHMÄT? Enemmän tai vähemmän työn ja koulutuksen

Lisätiedot

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5. OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto 13.5.2013 Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.2013 1 SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMAN

Lisätiedot

väestösuhteet: kuinka parantaa

väestösuhteet: kuinka parantaa Vastakkainasettelu, konfliktit ja huonot väestösuhteet: kuinka parantaa tilannetta viranomaisyhteistyöllä? Miriam Attias, Depolarize.fi miriam.attias@communitymediation.fi Tarja Mankkinen, Sisäministeriö,

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Yksi elämä -terveystalkoot

Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,

Lisätiedot

Luottamusta lisäämässä

Luottamusta lisäämässä Luottamusta lisäämässä Kyberturvallisuuskeskus Kyberturvallisuuskeskus aloitti toimintansa osana Viestintävirastoa 1.1.2014. Se vahvistaa Viestintäviraston jo vuodesta 2001 lähtien hoitamia tietoturvatehtäviä.

Lisätiedot

Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016

Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016 Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016 1. KIHUn rooli suomalaisessa huippu-urheilussa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn

Lisätiedot

Osallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka

Osallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka Osallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka Oulun kaupungin kotouttamisohjelma Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Hankkeen «Enhancing Volunteering actions and quality in Europe - EVOLAQ» on rahoittanut Euroopan unioni <<Kansalaisten Eurooppa>> ohjelmasta

Hankkeen «Enhancing Volunteering actions and quality in Europe - EVOLAQ» on rahoittanut Euroopan unioni <<Kansalaisten Eurooppa>> ohjelmasta EUROPE FOR CITIZENS Hankkeen «Enhancing Volunteering actions and quality in Europe - EVOLAQ» on rahoittanut Euroopan unioni ohjelmasta 9 tapahtumaa järjestettiin EVOLAQ-hankkeessa

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Muuttuva maailma luo uusia toimintamahdollisuuksia Pelastusalan naisverkosto 14.11.2015 Tampere Sirpa Suomalainen Aluejohtaja Tulevaisuus pelastustoiminnan kannalta?

Lisätiedot

Miten nuoret arvioivat Suomen turvallisuuden ja sen tulevaisuuden?

Miten nuoret arvioivat Suomen turvallisuuden ja sen tulevaisuuden? Miten nuoret arvioivat Suomen turvallisuuden ja sen tulevaisuuden? Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Dosentti, kyberturvallisuuden johtaminen, Maanpuolustuskorkeakoulu Dosentti,

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Miten ennakoida viestintäkriisit

Miten ennakoida viestintäkriisit Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Miten ennakoida viestintäkriisit Vaikutusten ennakkoarivointi tulevaisuuden kunnassa Kuntatalo 17.1.2018 Jari Seppälä Viestinnän erityisasiantuntija

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?

Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Ei lainkaan tärkeää En osaa sanoa Ei kovin tärkeää 6% 1% 5% 38% Erittäin tärkeää Useampi kuin joka kolmas kokee erittäin tärkeäksi, että

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kriisiviestinnän kokemuksia Kuinka päivitän ja pidän kriisiviestintäsuunnitelmani ajan tasalla. Virpi Pakkala Espoon kaupunki, 2016.

Kriisiviestinnän kokemuksia Kuinka päivitän ja pidän kriisiviestintäsuunnitelmani ajan tasalla. Virpi Pakkala Espoon kaupunki, 2016. Kriisiviestinnän kokemuksia Kuinka päivitän ja pidän kriisiviestintäsuunnitelmani ajan tasalla Virpi Pakkala Espoon kaupunki, 2016 @VirpiPakkala Espoon kaupunki Suomen toiseksi suurin kaupunki. 272 400

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Kyberturvallisuus edellyttää johtajuutta Salo CyberTalks,

Kyberturvallisuus edellyttää johtajuutta Salo CyberTalks, Kyberturvallisuus edellyttää johtajuutta Salo CyberTalks, 29.1.2019 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Toimitusjohtaja, TOSIBOX OY Dosentti, kyberturvallisuuden johtaminen, Maanpuolustuskorkeakoulu

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa STETE ry:n seminaari Pandemia turvallisuushaaste Anja Alila 11.joulukuuta 2007 Eduskuntatalon auditorio SUOMEN PUNAINEN RISTI Suomen Punainen Risti -

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIAN VALMISTELU Etelä-Suomen alueellinen työpaja Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila

SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIAN VALMISTELU Etelä-Suomen alueellinen työpaja Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIAN VALMISTELU Etelä-Suomen alueellinen työpaja 4.10.2016 Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila 4.10.2016 kunnanjohtaja Harri Anttila 1 Teemoja Luottamus turvallisuuden

Lisätiedot

Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet 1 Taustaa Kaupungin toimintamallin arvioinnin ja henkilöstön kanssa käsiteltyjen Kunta10 - työhyvinvointikyselyn tulosten pohjalta kaupungissa on havaittu

Lisätiedot