1. TAUSTA 3 2. YHTEISEN KEHITTÄMISOHJELMAN TARVE 3 3. ALUEELLA TOIMIVAT KEHITTÄJÄT 3 4. OHJELMAN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET 4 5. KEHITTÄMISKOHTEET 4

Transkriptio

1

2 2 / 21 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. YHTEISEN KEHITTÄMISOHJELMAN TARVE 3 3. ALUEELLA TOIMIVAT KEHITTÄJÄT 3 4. OHJELMAN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET 4 5. KEHITTÄMISKOHTEET PELLOT JA VILJELYKASVIT Peltojen vuokraus ja myynti Erikoiskasvit Tattari Marjakasvit Muut erikoiskasvit MAIDONTUOTANTO LIHANTUOTANTO HEVOSTALOUS KOTIMAINEN RUOKA MAASEUTUYRITYSTEN LIIKETOIMINTAOSAAMINEN SUKUPOLVENVAIHDOKSET MAATILAN TÖIDEN SUUNNITTELU JA ORGANISOINTI, TYÖVOIMA UUDET MAATALOUDEN AMMATIT MAASEUTU- JA PUURAKENTAMINEN MAASEUDUN INFRA KYLÄ- JA YHDISTYSTOIMINTA Kylien palvelut Kylien yhteistoiminta Yhdistysten hankehallinnon välirahoitus MUU ALUETTA KOSKEVATTAVA HANKETOIMINTA 19

3 3 / TAUSTA Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alueen kunnat Jämsä, Keuruu, Kuhmoinen, Multia, Mänttä-Vilppula, Petäjävesi, Ruovesi ja Virrat sijaitsevat etäällä kasvukeskuksista ja maakuntien keskusseuduista. Maa- ja metsätaloudella, maaseutuyrittäjyydellä ja kylien elinvoimalla on suuri merkitys alueelle. Maakuntien reuna-alueilla jokainen toimiala, yritys, säilyvä tai uusi työpaikka ja palvelu ovat erityisen tärkeitä, sillä näille alueille ei enää keskusseutujen positiivinen vaikutus ulotu yhtä voimakkaana kuin kaupunkien läheisyydessä sijaitseviin kuntiin. Pitkät etäisyydet edellyttävät, että alueella on jatkossakin lähipalveluita ja yritystoimintaa. Olemassa olevien elinkeinojen turvaaminen ja erityisesti uusien elinkeinojen ja työssäkäyntimahdollisuuksien sekä maaseudun vakituisen ja loma-asumisen kehittäminen on tärkeää. 2. YHTEISEN KEHITTÄMISOHJELMAN TARVE Maaseudun kehittämistarpeita on selvitetty v Ylä-Pirkanmaan alueen MASTU hankkeen kyselytutkimuksessa ja v päättyneessä Heidi Tanhuan vetämässä läntisen Keski- Suomen Tietolato hankkeessa. Maaseutuyrittäjät kokevat, että yritystoiminnan kehittämiseen tarvitaan apua liittyen investointien ja sukupolvenvaihdosten suunnitteluun ja aktivoimiseen, tilojen välisen yhteistyön lisäämiseen sekä tilan kannattavuuteen ja johtamiseen liittyvien asioiden kehittämiseen. Biotalous on maaseudun suuri mahdollisuus, johon liittyy mm. bioenergian tuotanto, energiatehokkuus ja puurakentamisen edistäminen. Loma-asumisen, luonto-, kokous- ja kylämatkailun kehittäminen nähdään myös mahdollisuutena. Maaseudulla vapaa-ajan ja ympärivuotisen asumisen näkökulmasta keskeisiksi asioiksi nousivat palvelujen turvaaminen lähipalveluin - erityisesti vanhuspalveluiden kehittämiselle on tarvetta. Maaseudulla asuminen kiinnostaa yhä useampaa ihmistä asumisen monet valinnanmahdollisuudet houkuttelevat muuttamaan maaseudulle. Moni asuu jo lähes puolet vuodesta kakkosasunnollaan ja noin vapaa-ajan asunnosta lähes kymmenellä prosentilla on jo ympärivuotisen asumisen valmiudet. Kunnilla on keskeinen rooli maankäytön ja kaavoituksen ohjaajina maallemuuton edistämisessä. 3. ALUEELLA TOIMIVAT KEHITTÄJÄT Alueen maaseudun kehittämiseen osallistuvat monet yhdistykset, yhtiöt, oppilaitokset, valtion ja kuntien viranomaiset, rahoituslaitokset sekä yrittäjät: mm. paikalliset tuottaja-, metsänhoito- ja kyläyhdistykset, MTK Keski-Suomi ja Pirkanmaa, pankit, Keulink Oy, Jykes Oy, Jämsek Oy, JAMK, JAO, POKE, Vesuri ryhmä ry, PoKo ry, Pirkan kylät, Keski-Suomen kylät ry, Pro Agria Pirkanmaa, Keski-Suomi ja E-S/ Häme, Keski-Suomen ELY -keskus, Pirkanmaan ELY -keskus, kunnat sekä maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alueen tukihallinto- ja kehittämisyksikkö. Myös keskeiset tiedotusvälineet mm. SuurKeuruu, Jämsän Seutu, KMV -lehti, Petäjävesi-lehti, Kuhmoisten Sanomat, Ruovesi-lehti, Suomenselän sanomat, Aamulehti, Keskisuomalainen ja Yleisradio ovat myös tärkeitä maaseudun kehittäjiä. 4. OHJELMAN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET Ohjelman suunniteltu rahoitus tulee monesta pienestä lähteestä kunkin kehittämiskohteen mukaan. EU:n uusi ohjelmarahoituskausi koskee vuosia , jolloin tulevat voimaan myös uudet hakuohjeet. Rahoituksen haku avautunee vasta v loppupuolella.

4 4 / 21 Ohjelman toimenpiteiden rahoittamiseen on käytettävissä esimerkiksi ELY -keskusten myöntämä tuki eri rahastoista, toimintaryhmien hallinnoima leader hankerahoitus ja eri kuntien oma maaseudun kehittämiseen mahdollisesti varaama rahoitus. Lisäksi Keuruun maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen kehittämisyksikölle varataan jo vuodelle 2014 määräraha, jonka kustannusvaikutus kohdistuu niihin kuntiin, joiden alueella kutakin kehittämiskohdetta toteutetaan. Yksikön työntekijöiden kehittämistyö on kuitenkin kustannusvaikutukseltaan neutraalia virkatyötä, jonka rahoittamiseen kaikki alueen kunnat osallistuvat samassa suhteessa kuin hallintoyksikön kustannuksiin. Ohjelman kehittämiskohteiden toteuttamista rahoittavat myös yksityiset henkilöt, yritykset ja yhdistykset. 5. KEHITTÄMISKOHTEET Ohjelma koostuu kehittämiskohteista, jotka nousivat esiin Tietolato hankkeen haastattelujen aikana ja jotka ovat hyvin samantapaisia myös Ylä-Pirkanmaalla MASTU (Maaseutuyritysten ja maaseudun yhdistysten tulevaisuus Pirkanmaalla 2015) -hankkeen selvityksessä. Ohjelmassa huomioidaan soveltuvin osin Keski-Suomen ja Pirkanmaan maaseudun kehittämisohjelmat sekä toimintaryhmien vielä valmisteilla olevat tulevaa kautta koskevat ohjelmat. Kehittäminen kohdistuu ohjelmassa maatalous- ja maaseutuyrittämiseen sekä kylien kehittämiseen, jotta jatkossa kylien elinvoima tekee maaseudusta yhä kiinnostavamman paikan asua, elää, yrittää ja viettää vapaa-aikaa. Tavoitteena on, että kohdekohtaisia toimenpiteitä ryhdytään toteuttamaan esityksen alle laaditun taulukon mukaisesti. Taulukoissa on esitetty toimenpiteen toteuttaja, aikataulu sekä mahdollinen rahoitus. Toimenpide toteutetaan koko yhteistoiminta-alueella, ellei erikseen ole mainittu alueen osaa tai yksittäisiä kuntia. Yhteistoiminta-alueen maaseutuhallinnon kehittämisyksikkö päivittää ohjelmaa ja kehittämiskohteita koko suunnitellun toteuttamisen ajan. Ohjelmaan kootaan ja päivitetään myös kaikki lähiaikoina päättyneet ja meneillään olevat tätä aluetta koskettavat paikalliset, maakunnalliset ja valtakunnalliset kehittämishankkeet kohderyhmittäin, jotta päällekkäistä kehittämistyötä tai - hankkeita ei tehdä. Ohjelma on siis elävä ja muuttuva sekä hyvin avoin uusille ideoille ja aloitteille PELLOT JA VILJELYKASVIT Peltojen vuokraus ja myynti Peltojen vuokraukseen ja myyntiin liittyy usein paljon tunteita ja päätös vuokrauksesta tai myynnistä on vaikea tehdä. Tarvitaan luotettavaa ja puolueetonta tahoa, joka opastaa kuinka vuokraus tai myynti voidaan toteuttaa. Alueen maaseutuelinkeinoviranomaiset voivat toimia tällaisena puolueettomana ja luotettavana tahona ja tarvittaessa kannustaa luopuvia tiloja pellon vuokraukseen tai myyntiin aktiiviviljelijöille. Peltojen vuokrauksen/myynnin edistäminen Tukihallinto- ja kehittämisyksikkö Kustannusneutraali

5 5 / 21 Kunnilla on omistuksessa peltoa, jota vuokrataan viljelijöille. Tähän saakka vuokrauksen kilpailuttamisessa on pääsääntöisesti käytetty kriteerinä hintaa. Kunnat voivat halutessaan kilpailuttaa pellon vuokrauksen siten, että kilpailutuksessa huomioidaan myös laadulliset seikat: vuokrasopimukset tulee kilpailuttaa siten, että käytetään kriteerinä mahdollisimman pitkää vuokrakautta, jolloin viljelijän on mahdollista panostaa enemmän kunnossapitotoimiin ja tiloilla investointien suunnittelu on varmemmalla pohjalla - viljelijät voivat sitoutua myös ympäristötuen erityistukisopimuksiin saadessaan riittävän pitkät vuokrasopimukset. Tarjouspyynnöissä hinnan lisäksi kilpailutuksessa tulee huomioida peltojen kunnostus ja viljelykunnon ylläpito sekä myös logistinen etäisyys. Kuntien pellon vuokrasopimusten kilpailutus yhteistoimintaalueen maaseutuhallinnon kehittämisyksikölle Yhteistoiminta-alueen kuntien päätökset Kustannusneutraali Peltojen vuokrasopimusten kilpailutukseen yhteiset kriteerit Tukihallinto- ja kehittämisyksikkö Kustannusneutraali Erikoiskasvit Tattari Sopimusviljelijöitä ja tattarin luomutuottajia tarvitaan lisää - kehittämisyksikössä voidaan toimia tiedon välittäjinä ja resurssien mukaan myös ohjata viljelijöitä yhteistyöhön tuotannon osalta. Tattarin sato vaihtelee erittäin paljon vuosittain, joten tarvitaan tutkimustietoa siitä, miten viljelyyn saadaan varmuutta. Viljely sopii erityisesti pienille kasvinviljelytiloille. Päättyneet hankkeet: Tattarin viljelyn kehittämiseksi MTT:n hallinnoima ja Ylä-Pirkanmaan tattariosuuskunnan yhteistyössä toteuttama tutkimushanke, joka on toteutettu Ylä-Pirkanmaalla. Tulevaisuudessa on tarpeen kouluttaa viljelijöitä, maaseutuelinkeinoviranomaisia sekä neuvontaa tarjoavia tahoja. Toimivat hankkeet: Kasvi-Idea Keski-Suomessa tiedonvälityshanke ; luomu- ja erikoiskasvit, lähiruoka, v ohjelmakaudesta johtuvat tukimuutokset / ProAgria K-S

6 6 / 21 Selvitys tattarin eri viljelymenetelmien vaikutuksesta satotasoon; vertailu E-S/Pirkanmaa Tattarin viljelyn koulutuksen ja neuvonnan organisointi alueella ostopalveluna Kehittämisyksikön aloite, toteutus opinnäytetyönä Kehittämisyksikkö organisoi, palvelu ostetaan neuvojilta 2014 Kehittämisyksikkö 2015,2016 Kehittämisyksikkö, tattarinviljelijät Marjakasvit Alueella on useita marjanviljelijöitä, joilla on tarvetta kehittää tuotantoaan ja siihen liittyvää osaamista. Tarvetta on esimerkiksi laatukoulutuksen järjestämiseen ja laatujärjestelmien auditointiin. Laatutarhakoulutus ja auditointi tulevat pakollisiksi niille yrittäjille, jotka toimittavat marjaa teollisuuteen ja jatkojalostukseen. Toimivat hankkeet: - Uusien yrittäjien aktivointi marjantuotantoon ( mm. mansikka), koulutus toiminnasta kiinnostuneille. Kehittämisyksikkö organisoi, toteutus ostopalveluna Kehittämisyksikkö, viljelijät Laatutarhakoulutuksen järjestäminen alueen marjanviljelijöille sekä järjestelmän auditointi Tarpeen selvittäminen Jämsä - Petäjävesi- Kuhmoinen, Pirkanmaa Toteutettu Keuruu-Multia -alueella ProAgria K-S Tarveselvitys Kehittämisyksikkö. Toteutus ProAgria K-S, Pirkanmaa Kunnat, viljelijät Kehittämisyksikkö Muut erikoiskasvit Valkuais- ja öljykasvit, kumina ja kaali ovat alueemme eri osissa tärkeitä erikoiskasveja, joiden viljelytekniikka- ja laatukoulutustarve sekä mahdollisesti viljelyn laajentamistarve huomioidaan ohjelmassa. Valkuais- ja öljykasvien tuotannolla pystytään hillitsemään maatilojen rehu- ja energiakustannuksia. Kumina on vakiinnuttanut asemansa alueen viljelykasvina ja uusia viljelysopimuksia tehdään rajoitetusti. Kaalinviljely on Keuruulla pääosin Vaissi Oy:n jalostustehtaan sopimustuotantoa, mutta myös Jämsässä ja Pirkanmaalla on kaalintuottajia. Päättyneitä hankkeita: -

7 7 / 21 Toimivia hankkeita: - Koulutustarveselvitys Aloite Kehittämisyksikkö, toteutus opinnäytetyönä 2015 Kehittämisyksikkö 5.2. MAIDONTUOTANTO Yhteistoiminta-alueella on maidontuottajia v kpl. Tavoitteena on, että tuotettava maitomäärä ei vähene, vaikka tilaluku jonkin verran pienenee. Vuodelle 2015 kaavaillun maitokiintiöiden poistamisen vaikutus pyritään minimoimaan. Päättyneet hankkeet: Katso kohta 5.6. Toimivat hankkeet: Katso kohta 5.6. Selvitys kehitystarpeista, kysely opinnäytetyönä Oppilaitokset Kehittämisyksikkö 5.3. LIHANTUOTANTO Nautakarjataloutta on v tilalla ja sianlihaa tuottaa 12 ja lampaanlihaa 9 tilaa. Päättyneet hankkeet: Katso. kohta 5.6. Monipuolinen lammas ja vuohi hanke , lammas- ja vuohitilojen tuotannon kehittäminen ja tehostaminen/ ProAgria E-Pohjanmaa Toimivat hankkeet: Katso kohta 5.6.

8 8 / 21 Selvitys kehitystarpeista, kysely opinnäytetyönä Oppilaitokset Kehittämisyksikkö 5.4. HEVOSTALOUS Hevostiloja on v kpl tilakoko ja hevostalouden merkitys vaihtelee hyvin paljon eri tiloilla. Päättyneet hankkeet: Hevosten terveydenhuoltohanke, ; kehittää hevosten ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa/suomen hevostietokeskus ry Toimivat hankkeet: Hevosvoimaa tiedotushanke maaseudun hevosyrittäjille /JAMK Selvitys kehitystarpeista, kysely opinnäytetyönä Oppilaitokset Kehittämisyksikkö 5.5. KOTIMAINEN RUOKA Lähiruoka on tuoretta, mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Kuluttajat ovat jo heränneet vaatimaan lähiruokaa kauppojen valikoimiin ja ravintoloihin. Suomalainen syö joka vuosi keskimäärin 153 ateriaa julkisissa keittiöissä, kuten kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa tai palvelutaloissa. Julkisen keittiön asiakas ei itse päätä ruokansa alkuperää tai tuotantomuotoa. Poliittiset päätökset, hankintayksiköiden toimintatavat ja lähiruokaa tarjoavien yritysten osaaminen määrittävät sen, mitä julkiset keittiöt tarjoavat. Kuluttajien toiveita kunnioittaen lähiruokaa tulee lisätä myös julkisissa hankinnoissa. Lähellä tuotettu ruoka liittyy kestävien hankintojen ketjuun ja se on ilmastomyönteinen valinta. Lähiruoka tukee alueen kasvua ja kehitystä sekä edesauttaa ekologisen kestävyyden periaatetta. Tuottajat haluavat tuottaa raaka-ainetta, mutta jalostajia ei ole lähialueella riittävästi. Päättyneet hankkeet: Keruutuotteet Keski-Suomessa selvityshanke /ProAgria K-S Luomu- ja lähiruuan tarjontaketjujen rakentaminen Pirkanmaalla -elinkeinojen kehittämishanke ; luomutuottajat, raaka-aineiden ostajat, jalostajat, ammattikeittiöt, erikoismyymälät,

9 9 / 21 ravitsemisalan oppilaitokset, parannetaan luomukasvisten saatavuutta, lisätään luomukotieläintuotantoa /ProAgria Pirkanmaa Aitoja Makuja ja Elinvoimaa- AIME ; ruokaketjun mikroyritysten kilpailukyvyn edistäminen, tukee ruokaketjun yrityksiä kilpailuetujen tunnistamisessa ja kehittämisessä, vahvistaa liiketoimintaosaamista/jamk Toimivat hankkeet: Kasvi-Idea Keski-Suomessa, tiedonvälityshanke, katso kohta ProRu, pro ruokakulttuuri hanke ; Keski-Suomen ruokaketjun yrittäjyyden edistäminen, laaditaan strategia vuosille /JAMK Parasta pöytään Pirkanmaalla -hanke ; mikroelintarviketuottajat, poistetaan lähiruuan saatavuuden esteitä, lisää lähiruuan markkinointia /Ahlmanin koulun säätiö Selvitys Palvelu- ja hankintastrategiasta Virroilla ja Ruovedellä Kotikulmilta keittiöön hanke; lähiruuan tuottajien ja kuluttajien toiveiden, tarpeiden ja näkemysten yhteensovittaminen, ratkaisuja ruokapiirien haasteisiin/ Japa ry (Jyväskylän Asukkaiden Paikallisagenda) Ruokaketjulla kasvuun -hanke, ; keskisuomalaisen lähiruokaketjun rakentaminen, edistetään lähiruuan käyttöä ja parannetaan jalostusastetta/jamk Kehittämishanke lähija luomuruuan määrän lisäämiseksi julkisissa aterioissa. Lähiruuan saatavuuden parantaminen kuluttajille. Kehittämisyksikön aloite, oppilaitokset Toimintaryhmät (sis. kunta- ja yks.rahaa) Lähiruokapiirit Ylä- Pirkanmaalle, malli Keski-Suomesta Aloite Kehittämisyksikkö, toteutus Poko ry 5.6. MAASEUTUYRITYSTEN LIIKETOIMINTAOSAAMINEN Etenkin Keski-Suomessa viljelijät toivovat, että alueella käynnistetään nopeasti hanke, jolla kehitetään maaseutuyrityksiä ja - yrittäjyyttä sekä tuetaan niiden kilpailukykyä ja jatkuvuutta. Lyhyellä tähtäimellä hankkeen avulla on mahdollista lisätä viljelijöiden osaamista esimerkiksi lupa-asioihin liittyvissä asioissa sekä kannustaa viljelijöitä suunnitelmallisiin investointeihin kouluttamalla ja auttamalla heitä hallitsemaan hakumenettelyä nykyistä paremmin. Päättyneet hankkeet:

10 10 / 21 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta, koulutushanke ; investointien suunnittelu ja hallinta, rakennusprosessin suunnittelu ja läpivienti, eläinten jalostus, terveys ja hyvinvointi, ruokinta, yrityksen talouden hallinta. Pienryhmätoimintaa /JAMK Kilpailukykyä maidontuotantoon, Keski-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa; taloudellinen tulos nousuun, uudet mallit maitotilan johtamiseen /Seinäjoen AMK Toimivat hankkeet: MaitoPisnes koulutushanke ; investoinnit ja tekniikka maitotiloilla, ruokinta ja rehustus, elintarvikelaatua taloudellisesti/ ProAgria K-S ja E-Pohjanmaa MASTU /MTKVirrat Maatilat menestykseen Pirkanmaa, tilojen kannattavuuden ja toimintaedellytysten kehittäminen, investoinnit, tilajohtaminen ja salkunvaihto/ ProAgria Pirkanmaa Potkua maaseudun yritystoimintaan Pirkanmaalla, monipuolistetaan maaseudun elinkeinorakennetta, liitännäiselinkeinot, uusi yritystoiminta, asiakirjojen laatimisessa ja työllistämistuen hakemisessa avustaminen/ ProAgria Pirkanmaa Hankesuunnitelman päivitys Kehittyvä maaseutuyritys, tavoitteena maaseutuyrittäjyyden kilpailukyvyn edistäminen ja investointien aktivoiminen Ke-Mu-Pe-alueella (Jä- Ku?) Vastuullinen toteuttaja JAMK, yhteistyössä tuottajayhdistysten ja kehittämisyksikön sekä ProAgrian kanssa päivitys hanke toiminnassa ELY -keskus, kunnat, kehittämisyksikkö ja viljelijät Pitkällä tähtäimellä pysyvä tapa tarjota investointitukihakemuksiin liittyvää yleisneuvontaa on se, että alueen kehittämisyksikkö tarjoaa palvelua. Myös maaseudun muun yritystoiminnan aktivointiin liittyvät tehtävät sopivat osittain maaseutuelinkeinoviranomaisten tehtävän kuvaan - asiantuntemusta lisätään tiimikohtaisesti (Keuruu-Multia-Petäjävesi/Jämsä-Kuhmoinen/MäVi-Ruovesi-Virrat) kouluttautumalla ja erikoistumalla. Palvelu ei sisällä investointilaskelmien tekemistä. Maaseudun muun yritystoiminnan osalta toimialue on niin laaja, että siellä tarvitaan sekä yleis- että toimialakohtaista neuvontaa ja koulutusta. Tämän vuoksi tällä osa-alueella tarvitaan hyvää yhteistyötä kaikkien maaseudun kehittämiseen liittyvien toimijoiden kanssa. Kehittämisyksikön henkilöstön koulutus maatalouden investointi- ja rahoitusneuvontaan. Maaseudun kehittämisyksikkö Kustannusneutraali

11 11 / 21 Tehtävien määrittely. Perusmaatalouden investointien aktivointi ja yleisneuvonta esim. rahoituksessa ja lupaasioissa Maaseudun kehittämisyksikkö 2014, syksy Rahoitusvaikutuksiltaan kustannusneutraali Maaseudun muun yritystoiminnan aktivointi, toimialakohtainen yleisneuvonta Maaseudun kehittämisyksikkö, neuvontajärjestöt, oppilaitokset, elinkeinoyhtiöt, toimintaryhmät Kehittämisyksikön osalta kustannusneutraali, yritykset Tiedotuksen tehostaminen: yhteistoimintaalueen nettisivut (Keuruun kaupunki) mm. alueen palvelukalenteri Maaseutuhallinnon tuki- ja kehittämisyksikkö, Keuruun kaupunki Maat.opiskelijat/työharjoittelu/opin näyte Kustannusneutraali Kehittämisyksikkö Tietolato -hankkeen aikana keskusteltiin myös mahdollisuudesta, että maaseutuelinkeinoviranomaiset voisivat ottaa vastatakseen joitain ELY -keskuksen maatalouden investointirahoitukseen liittyviä tehtäviä (lomakkeiden tallennus, täydennyspyynnöt). Tästä vaihtoehdosta ei ole vielä Mavin/ELY -keskusten päätöstä. Maaseutuelinkeinoviranomaisten ja ELY -keskusten viranhaltijoiden yhteistyö ja hakemuskäsittelyn uudelleenorganisoinnin mahdollisuuksien selvittäminen Kehittämisyksikkö, ELYkeskukset Kustannusneutraali 5.7. SUKUPOLVENVAIHDOKSET Maatilan sukupolvenvaihdos on pitkä ja monimutkainen prosessi, johon tarvitaan neuvontaa. Luopumistukilainsäädännön mukaisten sukupolvenvaihdosten lisäksi ovat yleistymässä muut tavat toteuttaa sukupolvenvaihdoksia. Myös maatilojen yhtiöittäminen ja maatilayhtymät ovat yleistymässä. Vuonna 2011 alueen keskisuomalaisissa kunnissa nuoren viljelijän aloitustukea sai 9 viljelijää ja muita sukupolvenvaihdoksia tehtiin seitsemän. Päättyneet hankkeet: TÄKY+ -koulutushanke (Maatilat kehittymään) ; maatilayritysten taloushallinnan ja sukupolvenvaihdosten edistäminen, ympäristöhoidon yhteistyö /MTK-Keski-Suomi

12 12 / 21 Toiminnassa olevat hankkeet: TARKKA! (2014): maatalousyritysten kilpailukyvyn ja yhteistyön parantaminen ja kehittämistarpeisiin vastaaminen, sukupolvenvaihdosten ja myönteisten ympäristövaikutusten lisääminen valmennus yrityskohtaisesti ja tiedotus /MTK -Keski-Suomi, K-S ELY -keskus Potkua..hanke, ProAgria Pirkanmaa, katso kohta 5.6. Sukupolvenvaihdosja maatilan yhtiömuotojen neuvonnan järjestäminen alueella Aloittavien viljelijöiden opastaminen Starttipaketti + koulutuskierros ProAgria, MTK Keski- Suomi Tukihallinto- ja kehittämisyksikkö + ostopalvelu ProAgria, yrittäjät Kustannusneutraali/Kehittämisyksikkö 5.8. MAATILAN TÖIDEN SUUNNITTELU JA ORGANISOINTI, TYÖVOIMA Maatila on kokonaisuus, jonka työt organisoidaan ja toteutetaan monin eri tavoin. Kyselytutkimuksessa tuli esiin, että tiloilla tarvittaisiin apua työn organisoinnin kokonaissuunnitteluun. Tiedossa ei ollut tahoa, joka hallitsisi kaikki maatilan työllistämiseen liittyvät toimintatavat (oma työ, ostopalvelu, urakointi, tilojen välinen yhteistyö, konerengas, sopimukset, maatalouslomitus, tilojen välinen työn vaihto sekä palkatun työvoiman käyttö) Tarvetta on käynnistää koko alueelle ylimaakunnallinen hanke, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa eri työn organisointiin liittyvistä toimintamalleista sekä myös tilakohtaisesti auttaa tiloja ratkaisemaan maatilan töiden organisointiin ja toteuttamisen liittyviä toiminnallisia, taloudellisia ja sopimuksellisia kysymyksiä. Maatalouslomituspalvelun turvaaminen on tärkeää. Maaseutuyritysten töiden organisointiin liittyvän hankkeen käynnistäminen JAMK, (TE -toimisto, lomahallinto, Kehittämisyksikkö) ELY -keskus, Kehittämisyksikkö, kunnat, yrittäjät, Alueella on maa- ja metsätalouden koulutusta tarjoavia oppilaitoksia, jotka tuottavat osaavaa työvoimaa. On tärkeää, että maatilat, maaseutuyritykset ja maaseutuhallinto toimivat hyvässä yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa ja tarjoavat opiskelijoille työssä oppimispaikkoja ja opinnäytetyön aiheita.

13 13 / 21 Alueellisen maaseutuhallinnon yksikkö sitoutuu ottamaan vuosittain 1-3 työssä oppijaa ja tarjoaa aktiivisesti opiskelijoille opinnäytetyön aiheita: kesäharjoittelijan kustannukset ovat n euroa. PoKo ry:n opinnäytepörssin aktivointi ja toimintamallin laajentaminen Keski-Suomeen Työssä oppimis- ja opinnäytetyöt alueellisessa maaseutuhallinnon yksikössä: esim. hukkakauratarkastukset, maatilojen kehittämistarpeiden päivittäminen Em. tarpeen ilmoittaminen oppilaitoksille Työssä oppimispaikkojen välittäminen opiskelijoille Toimintaryhmät Poko ry ja Vesuriryhmä Maaseutuhallinnon tukihallinto- ja kehittämisyksikkö Oppilaitokset, maaseutuhallinnon tuki- ja kehittämisyksikkö, tuottajaliitot 2015 Yritykset Kehittämisyksikkö 2015 Yrittäjät 5.9. UUDET MAATALOUDEN AMMATIT Eläinlääkäripulaa voi helpottaa kouluttamalla hyötyeläinterveydenhoitajia. Vastaava järjestelmä on käytössä jo ihmisten sairaanhoidossa, jossa on lääkäreiden, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien ammattikunta erikseen. Eläinlääkinnän koulutuksessa voidaan soveltaa samaa käytäntöä. Pilottihankkeen käynnistäminen eläinterveydenhoitajakoulutuksen saamiseksi alueelle. JAMK ELY -keskus, Maatalouden ja maaseudun toimintaympäristö on muuttunut rajusti. Myös viljelijöiltä vaaditaan entistä enemmän kansainvälistä osaamista. Ala kehittyy nopeasti ja usein uusimmat tiedot haetaan internetistä ulkomaisilta sivustoilta tai ulkomaan opintomatkoilta. Myös yritysten kansainvälinen kauppa on lisääntynyt eikä ole harvinaista, että monet tilat hankkivat koneita suoraan ulkomaita itse. Ulkomainen työvoiman käyttö lisääntyy edelleen. Tarvetta on, että luonnonvara-alan koulutuksessa huomioidaan kansainvälistymiseen liittyviä osaamistarpeita. Nykyisen agrologikoulutuksen suuntautumisvaihtoehto voisikin olla esimerkiksi kv -agrologi.

14 14 / 21 Kansainvälisen pilottihankkeen käynnistäminen kumppanuusperiaatteella Saksaan ja Englantiin. TAMK Suorat EU-rahastot MAASEUTU- JA PUURAKENTAMINEN Kunnilla on edelleen kaavoitusmonopoli ja kunnat pystyvät omilla päätöksillään edistämään maaseuturakentamista. Vallalla on ajatus yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä, joka keskittää rakentamista ja palveluja keskusseudulle. Kuitenkin suurin markkinointivaltti maaseuturakentamisessa on väljä, luonnonläheinen asuminen. Kunnilla on merkittävä rooli maankäytön ohjaajina ja myös julkisina rakennuttajina. Kuntien tulee huomioida puurakentamisen mahdollisuudet ja energiatehokkuus kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa. Jokaisen alueen kunnan tulee ottaa puurakentamisen edistäminen kunnan strategisiin tavoitteisiin. Alueelle tulee saada pilottialueita, joilla puurakentamista voidaan lähteä toteuttamaan. Maaseuturakentamisen mahdollisuuksien hyödyntäminen kuntien maankäytön ja kaavoituksen suunnittelussa Hyvien käytäntöjen levittäminen ja kuntien sitouttaminen puurakentamiseen; Järjestetään 2-3 retkeä ja seminaaria puurakentamisen edistämiseksi alueella. Aloite YTR: kuntien maankäytöstä ja kaavoituksesta vastaavat lautakunnat Kehittämisyksikkö/ Petäjäveden kunta, kunnat Kustannusneutraali 2015 Kehittämisyksikkö, kunnat MAASEUDUN INFRA Maaseudun yritystoiminnan kehittymisen kannalta on välttämätöntä että infra, kuten tiestö ja tietoliikenneyhteydet ovat sellaisessa kunnossa, että ne mahdollistavat kannattavan yritystoiminnan harjoittamisen maaseudulla. Kunnolliset yhteydet turvaavat myös sekä vakituista että vapaa-ajan asumista.

15 15 / 21 Valtion Laajakaista kaikille strategia etenee vaihtelevasti, pisimmällä ollaan Multialla, Petäjävedellä ja Kuhmoisissa, joissa valokuitu rakennetaan koko kunnan alueelle. Virroilla toteutetaan kyläkohtaisia hankkeita. Jämsässä mietitään vielä laajakaistayhteyksien toteuttamistapaa ja Keuruulla odotetaan valitusprosessien ratkeamista. Ruovedellä ja Mänttä-Vilppulassa ei vielä ole valokuituun liittyviä hankkeita. Tavoitteena kuitenkin on, että koko toiminta-alueella saadaan toimivat tietoliikenneyhteydet vuoteen 2016 mennessä. Toiminnassa olevat hankkeet: Laajakaista kaikille 2015, valokuidun rakentamishanke /17; Keuruu, Kuhmoinen, Petäjävesi, Multia /K-S Liitto, verkko-osuuskunta Kuuskaista Valokuitu Kurjenkylään, /Kurjenkylän kyläyhdistys ry Pirkanmaan avoin kuitu-hanke ; edistetään tietoverkkojen rakentamista siten, että syntyy riittävä kysyntä nopeiden verkkojen kannattavalle toteuttamiselle, alueen kunnille valmius ottaa aktiivinen rooli yhteyksien rakentamisessa, saadaan toimintamalli miten yhteydet rakennetaan /Pirkanmaan liitto Valokuituverkko Suinulaan (Jämsä) , selvitys liittyjien määrästä, rakennustyön kilpailuttaminen/ Suinulan kyläyhdistys ry Kuituverkon rakentamisen aktivointi koko alueella Kehittämisyksikkö, kunnat Valtio, kunnat, operaattorit, yksityiset Langattoman laajakaistan ja paremman puhelinkuuluvuuden edistäminen/paikalliset hankkeet tai toimintaryhmien oma hanke Kunnat/Jämsä, toimintaryhmät, kyläyhdistykset valtio, kunnat, operaattorit, toimintaryhmät Tienhoitokuntien avustaminen esim. kunnostushankkeiden rahoituksen hakemisessa Kuntien palveluiden laajentaminen verkkoon -hanke Kehittämisyksikkö/ Virtain tiimi Kustannusneutraali Kunnat Vesuri ja Poko ry KYLÄ- JA YHDISTYSTOIMINTA Kylien palvelut

16 16 / 21 Kyläkoulujen lakkauttamisen sijaan kouluille tulee etsiä uusia toimintoja ja vahvistaa koulujen asemaa kylien monitoimikeskuksina, joina voivat toimia myös kylätalot. Tarkasteluun tulee ottaa palvelujen kokonaistaloudellinen edullisuus; onko edullisempaa tuottaa palvelut kylillä, lähellä käyttäjiä vai kuljettaa esim. vanhukset palveluiden ääreen taajamiin. Kyläkoulun markkinointia ja erilaistamista kannattaa edistää profiloimalla koulu alueen, harrastustoiminnan tai jonkun muun erityisalueen perusteella. Profiloitumisen tulee näkyä myös koulun käytännön toiminnassa. Myös kylillä on tärkeä rooli toimia aktiivisesti tontti- ja aluemarkkinoinnissa uusien asukkaiden saamiseksi kyliin. Päättyneet hankkeet: Tupamäen koulu kylätaloksi -2012, vanhan koulun kunnostus kyläläisten käyttöön, investointihanke/ Kuivasmäki - Kumpu kyläyhdistys ry, Petäjävesi Kylätalon keittiö, lämmitys ja piha- investointihanke -2012/ Ylä-Kintauden kyläyhdistys ry Porkkalan kylätalon kalustehankinnat, investointihanke uuden kylätalon kalustaminen ja varustaminen/porkkalan kyläyhdistys ry Toiminnassa olevat hankkeet: Palvelutuuli-hanke ; luo K-S:n alueelle toimivia ja monipuolisia palvelumalleja kyläkeskuksiin ja seurantaloille, monipalvelupisteitä kyläkeskuksiin/suomen Nuorisoseurojen Liitto ry Keskipisteessä, Längelmäen kylätalo ja sen toiminnan kehittäminen/jämsän 4H-yhdistys ry Pihlajaveden kylän olohuone, laite- ja kalustoinvestointihanke/pihlajaveden kyläyhdistys ry Kyläkoulujen/-talojen palvelumahdollisuuksien selvittäminen -hanke Kyläyhdistykset, kunnat, kehittämisyksikkö 2016 Vesuri ja Poko ry Kauppa-auton sijasta maaseudulla tulee käynnistää palveluautotoiminta, joka peruselintarvikkeiden myynnin ohella voisi tarjota asiakkaille esimerkiksi apteekki-, kirjasto-, pankki ja postipalveluita. Myös kirjastoautojen palvelutarjontaa voi joissain tapauksissa laajentaa. Autoon voisi tilauksesta toimittaa esimerkiksi sellaiset pitkäaikaissairauksiin määrätyt lääkkeet, joita käyttäessään asiakkaat eivät tarvitse lääkärissä käyntiä tai erityistä neuvontaa (esim. insuliini ja verenpainelääkkeet.), sekä käsikauppalääkkeistä yleisimmät särkylääkkeet, yskänlääkkeet jne. Vastaavasti autoon voisi tilata esimerkiksi kirjoja kirjastosta ja autossa olevaa internet-päätettä voisi käyttää pankkiasioiden hoitamisen lisäksi esimerkiksi kaupungin ja muiden virastojen lomakkeiden täyttämiseen ja lähettämiseen. Kehittyessään toimintaan voisi kuulua myös terveydenhoitajan vastaanotto tilauksesta. Yllä hahmoteltu palvelutoiminta ei ole tällä hetkellä ainakaan kaikilta osin lainsäädännöllisesti mahdollista. On myös epätodennäköistä, että palveluauto saataisiin puhtaasti liiketaloudellisin pe-

17 17 / 21 rustein kannattavaksi. Palvelutarpeiden kasvaessa ja resurssien pienentyessä tulisi kuitenkin etsiä uusia, innovatiivisia toimintatapoja sellaisten palveluiden tuottamiseksi, joilla voitaisiin entistä paremmin tukea ikäihmisten kotona asumista. Asiaa tulisikin tarkastella kokonaisuutena ja tutkia, olisiko toiminnalla mahdollisuus saada pitkällä aikavälillä kustannussäästöjä mm. asiointiliikenteen ja laitoshoitotarpeen vähenemisenä. Olisi myös selvitettävä, voitaisiinko palvelu-toimintaa hoitaa yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa, tai löytää perusteet toiminnalle kuntien välistä yhteistyötä lisäämällä. (Kallio 2010) Päättyneet hankkeet: Viisari ry:n KOKO-ohjelmassa tehty esiselvitys Konneveden kirjastoauton monipalvelukäytöstä 2012 Toiminnassa olevat hankkeet: Kylien bisneskeissit hanke; koko maan alueella toimien edistetään kylissä tapahtuvaa liiketoimintaa, hankkeessa vaikutetaan esteiden purkamisen mielessä kaikkiin niihin tahoihin, joiden suhtautumisesta kylien liiketoiminnan kehitys riippuu /SYTY ry Alueellisen pilottihankkeen käynnistäminen ja hyvien käytäntöjen käyttöönotto niiltä alueilta, joilla on jo vastaavaa toimintaa Kehittämisyksikkö, kuntien eri osastot, ELY, AVI Vesuri ja Poko ry Kylien yhteistoiminta Kylien omaehtoinen toiminta on tulevaisuudessakin paras tae kylien elinvoimaisena säilymiselle ja kehittymiselle. Yksi kylä tai yksi yhdistys on kuitenkin usein pieni toimija ja vaarana on, että kylän ja toimijoiden ääni ei kuulu riittävästi. Sen vuoksi on tärkeää, että kylät ja niissä toimivat yhdistykset tekevät entistä tiiviimpää yhteistyötä. Kunnille kylät ja niiden toimijat ovat ehdoton voimavara ja kuntien tulisikin toimia tiiviissä yhteistyössä kylien ja niissä toimivien yhdistysten kanssa. Keuruulla kaupunki ja kylät toteuttavat parhaillaan Vesuri ryhmä ry:n rahoittamaa Keuruun kylien yhteistä Kylävoimaa -kehittämishanketta. Tätä toimintamallia tulee edistää myös muissa kunnissa. Päättyneet hankkeet: Kylät kuntoon! Petäjäveden ja Multian kyläsuunnitelmahanke /Petäjäveden ja Multian kunnat Toiminnassa olevat hankkeet: Virtain kylien suunnitelma Kylävoimaa Keuruun kylien yhteinen projekti /Keuruun kaupunki

18 18 / 21 Kylien yhteistoiminnan aktivointi (hankkeet) Perinteisten maaseutuyrittäjien ja ns. kylien kehittäjien yhteistyön syventäminen muu toiminta Kehittämisyksikkö, kyläyhdistykset, Keski-Suomen kylät, Pirkan kylät Kehittämisyksikön aloite, kyläyhdistykset, maataloustuottajien yhdistykset 2015 Vesuri ja Poko ry, kyläyhdistykset Kustannusneutraali, Kyläyhdistykset, Maataloustuottajayhdistykset Yhdistysten hankehallinnon välirahoitus Kyläyhdistykset ja muut kunnissa toimivat pienet yhdistykset ovat aktiivisia hanketoimijoita. Hankkeiden maksatuksen hankaluus on se, että rahoituksen saa vasta sen jälkeen kun hankkeen toimenpiteet on toteutettu ja maksettu. Tämän lisäksi maksatuksen viiveet ovat puolesta vuodesta vuoteen, mikä aiheuttaa monelle pienelle toimijalle ylitsepääsemättömiä vaikeuksia ja hankkeita ei haeta ja toteuteta. Virroilla ja Ruovedellä kunta myöntää toimintaryhmien kautta haettaville yhdistysten hankkeille korottoman ja Keuruulla lähes korottoman (1%) välirahoituksen, jonka turvin pienetkin yhdistykset pystyvät toteuttamaan investointi- ja kehittämishankkeitaan. Pitkällä aikavälillä tämä on myös kunnille hyödyllistä, sillä hankerahoituksella kylät toteuttavat toimintaa, johon ne muutoin todennäköisesti hakisivat rahoitusta kunnilta. Yhteinen käytäntö korottoman välirahoituksen myöntämisessä yhdistysten hankkeille, jotka toteutetaan toimintaryhmien kautta Kuntien valtuustopäätökset, aloite kehittämisyksiköltä/ytr:ltä Kustannusneutraali 6. MUU ALUETTA KOSKETTAVA MAASEUDUN HANKETOIMINTA Päättyneet hankkeet: Viljelijöiden ympäristökoulutushanke ; ympäristötuen toimenpiteiden helpottaminen suunnittelussa, käytännön viljelyssä ja seurannassa, erityisympäristötukisuunnitelmat, ATKosaaminen /ProAgria Pirkanmaa TIETO-MASSI ; työhyvinvoinnin johtaminen maatilayrityksissä, maa- ja metsäalan yrittäjät Pirkanmaalla, yrityksen henkilöjohtaminen ja työhyvinvointisuunnitelman laatiminen, ulkomaalaisen työvoiman käyttö /AMK Pirkanmaa

19 19 / 21 HÄÄVI, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ; laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona /ELY K-S Härkää Sarvesta hanke ; maatalousmaiseman monimuotoisuuden säilyttäminen, laidunnus kohteena maatilat, perinnebiotoopit, luonnonsuojelualueet, kylien lähimaisemat, arvokkaat maisema-alueet/ K-S Ely HINKALO, Keski-Suomen maaseudun tiedotushanke ; toiminnassa edelleen Hinkalo - tiedotussivusto, jota ylläpitää JAMK Hyvinvointia luonnosta Keski-Suomessa Green Care esiselvityshanke 2013; kartoitetaan olemassa oleva GC-toiminta, hyöty yrityksille, kuluttajille, kunnille, vaikuttaa yritysten ja maaseudun kehittämiseen, tutkimukseen ja koulutukseen, kuntien palveluihin, kylätoimintaan/maaseudun sivistysliitto ry KESMA I kestävä matkailu Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ; asiakkaiden kuluttajakäyttäytyminen, liiketoiminnan kehittämismallin tekeminen /JAMK A la region UpperTampere& Hunsruck and Rhein Valley ; kansainvälinen yhteistyö matkailu-, käsityö- ja ateriapalveluyritykset, muu yritystoiminta, opiskelijat, nuorisojärjestöt, seurakunnat, kylätoiminta /Poko ry Tekemisen meininkiä ; vuotiaille nuorille tutuiksi vaikutusmahdollisuudet, kansalaistaidot, päätöksen teko ja ryhmässä toimiminen/jämsän 4H-yhdistys ry Nuorisohanke Come Back -2010; mm. Keuruu, Multia, nuorten sitoutuminen, paluumuuttoselvitys/kehittämisyhtiö Keulink Oy Young people for young people säkenöivää voimaa seutujen kehittämiselle Löydä oma polkusi yrittäjyyteen -hanke ; vuotiaat myönteiseksi yrittäjyydelle, aikuisista nuorten tukiverkosto/k-s 4H-piiri Metsä- ja luontotiimit, K-S verkostohanke ; nuorten omaehtoisen tutustumisen lisääminen kotipaikkakunnan lähiympäristöön/keski-suomen 4H-piiri Pirkanmaan yksityistieverkko 2010, ; tiekuntien koulutus ja neuvonta, urakoitsijoiden osaaminen, nukkuvien tiekuntien herättely, tieisännöitsijöiden markkinointi / Ulkoilureitistöjen täydentäminen; rakennetaan 75 km reitistöä yhdistäen Himoksen, Ikaalisten kylpylän ja Keurusselän lomakohteet, yhteydet Ähtäriin, Petäjäveden ja Kuhmoisten suuntaan/jämsän kaupunki Länkipohjan satama-alueen kehittäminen; Master Plan selvitys -2012/Längelmäen kehitys ry Puulämpöä Pirkanmaalle, maakunnallinen ; metsäenergian käytön lisääminen, puuenergian liiketoiminnan, pilke-, hake- ja lämpöyrittäjyyden ja lämpökeskusinvestointien edistäminen /Pirkanmaan metsäkeskus Lämpöyrittäjyyden ja polttopuuliiketoiminnan kehittämishanke ; lisää lämpöyrittäjyyttä kiinteistölämmityskohteissa, biopolttoaineiden käyttöä, liiketoiminnan kannattavuutta sekä yrittäjien osaamista/metsäkeskus Keski-Suomi

20 20 / 21 Toimivat hankkeet: MAJA, maatilayrittäjien jaksaminen ; yrittäjien hyvinvointi, yritystoiminnan tukeminen, yrittäjien alueellinen turvaverkko päätoimisille karjatalousyrittäjille, pienryhmiä, /JAMK Maalla tiedotushanke ; maaseutumatkailu /JAMK MAMA mahdollisuuksien maisema ; maaseutumaiseman ylläpito, ms.yrittäjyyden tukeminen (matkailu, maisemanhoito, mt.yrittäjyys, urakointi), uudet maisemaverkostot /ProAgria K-S, E-Savo Outdoors Finland kesäaktiviteettien kehittäminen Keski-Suomessa hanke ; selvittää suomalaisiin erityispiirteisiin pohjautuvien, houkuttavien ja laadukkaiden aktiivituotteiden myyntiä, kohderyhmänä maaseudun mikroyritykset, saada palvelutarjoajat ja kehittäjät toimimaan samansuuntaisesti/jamk Maaseudun energia-akatemia ; maatalouden energiatehokkuus, uusiutuva energia /JAMK ENY energia- ja ympäristöklusterin kehittämishanke ; kehitetään hankealueen yrityksille energia- ja ympäristöteknologiaan liittyviä innovatiivisia, alueen teollisuuden kilpailukykyä turvaavia tuotteita ja palveluja. Yhteistyöverkosto osaamis-, asiantuntija- ja yritystoimijoiden välille. Ylä-Pirkanmaa, Keuruun seutukunta /Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry/mw-kehitys Oy Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushanke ; kehittää kiinteistökokoluokan ja lämpöyrityskohteiden liiketoimintaketjun laatua, osaamista ja kannattavuutta/ Suomen metsäkeskus Keski-Suomi Energiapajun kestävä tuotanto ja käyttö hanke ; luo pohjaa liiketoimintamahdollisuuksien syntymiselle energiapajun tuotanto-toimitusketjussa toimiville K-S ja Pohjois-Karjalan haja-asutusalueen viljelijöille sekä korjuu ja kuljetusurakoitsijoille/vtt Mutkat suoriksi, yleinen kehittämishanke ; parantaa yksityisteiden kuntoa, tehostaa avustusrahojen kohdentamista, helpottaa tiepalvelujen saamista Pirkanmaalla, puuhuolto, maaseudun asukkaat /Suomen metsäkeskus Keski-Suomen Paikallistoiminnan Turvaverkko hanke : tuo Keski-Suomen maakuntaan valtakunnallisia malleja, ohjeita ja asiaan liittyviä lomakkeita paikallistoimijoiden käytettäväksi /Keski-Suomen Kylät ry Kylätalot kuntoon ; luodaan yleispätevä toimintamalli kylätalojen energia- ja ympäristöasioiden kohentamiseen, edistetään saneerauksia, opetus-dvd /Tampereen AMK Porkkalan kylätalon kalustehankinnat, investointihanke uuden kylätalon kalustaminen ja varustaminen/porkkalan kyläyhdistys ry Haapamäki - moninaisen perinteikkään rautatiekulttuurin lomassa asumisen mahdollistaminen /Haapamäen kyläyhdistys ry Jämsän ravirata-alueen kehittäminen, investointihanke yleisilmeen parantamiseksi 2013/Jämsän ravi ry

21 21 / 21 Jämsän voimavara- yhdessä enemmän hanke ; jämsäläisten järjestöjen toimintaedellytysten parantaminen/k-s yhteisöjen tuki ry Yhteinen Tulevaisuus maaseudulla Common Future in Countryside ; toteuttaja mm. Vesuri-ryhmä ry, saadaan maakunnan kehittämistoimintaan kokonaisvaltainen ote/maaseudun kehittämisyhdistys Viisari ry Keski-Suomen maaseutustrategia, maaseudun tarkastelu talouden, työllisyyden ja asutuksen näkökulmasta, ennakoi ja arvioi/jyo ALUETTA KOSKEVAT TILASTOTIEDOT KOOTAAN ERILILISEEN PÄIVITTYVÄÄN OSIOON Kehittämisohjelman valmistelu ja käsittely: Tammi-helmikuu 2012 Tietolatohankkeen pohjalta ehdotus kehittämisohjelman rungoksi (Tanhua) Toukokuu 2012 Kehittämisehdotukset -luonnos (Tanhua, Kuutti-Selkee) Keuruun yhteistoiminta-alueen maaseudun kehittämisohjelma, luonnos 1. ( Saramäki) Työryhmä: Eteläaho Ari, Hankamäki Kalle, Laskujärvi Eero, Kuutti-Selkee Heidi, Saramäki Tarja, Tanhua Heidi, Vilen Niina Luonnos 2. (Saramäki) Yhteistoimintaryhmä Luonnos 3. lausunnolle (Saramäki) Kuntien hyväksynnät Jämsä Kh , 273 Keuruu Kh , 303 Kuhmoinen Kh , 266 Multia Kh , 231 Mänttä-Vilppula Kh , 329 Petäjävesi Kh , 214 Ruovesi EMJ Virrat Kh , 311