Mäkelä-Saapunki kyläyhdistys ry Kyläsuunnitelma 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mäkelä-Saapunki kyläyhdistys ry Kyläsuunnitelma 2009"

Transkriptio

1 Mäkelä-Saapunki kyläyhdistys ry Kyläsuunnitelma 2009 Eilen, tänään ja huomenna eli suunnitelma kylän kehittämiseksi

2 Kyläsuunnitelman sisällys 0. Johdanto 1. Tavoitetila tähän pyritään 2. Historia kylän muotoutuminen 3. Kylä sijainti, alueet, rajat ja kaavoitus 4. Ihmiset väkimäärä, taloudet, ikäjakauma, loma-asukkaat, kylällä toimivat yhdistykset, henki ja ilmapiiri kylällä, kylällä liikkuvat legendat ja tarinat ja alkuperäiset/muualta tulleet 5. Elinkeinot ja palvelut yritykset, kyläläisten tuottamat palvelut ja koulu 6. Ympäristö luontokohteet, metsät, vesistöt, reitit, historialliset kohteet, liikuntapalvelut ja tyypilliset sääilmiöt 7. Infrastruktuuri tiet, pyörätiet, kunnallistekniikka (sähkö, vesi), valaistus, internet, puhelin, liikennepalvelut, venesatama, leikkipuisto, nopeusrajoitukset ja sivuteiden kunto 8. Kooste tulevaisuuden visiot ja keinot, eli kyläyhdistys nyt ja tulevaisuudessa Liite 1: Kyläkyselyn 2008 tulokset

3 0. JOHDANTO Sinulla on käsissäsi Mäkelä-Saapunki kyläyhdistys ry:n kyläsuunnitelma. Kyläsuunnitelma on laadittu vuoden 2008 aikana. Vuoden 2008 Mäkelä-Saapunki kyläyhdistys ry:n vuosikokous velvoitti yhdistyksen hallituksen laatimaan kylälle kyläsuunnitelman, eli yleispiirteisen suunnitelman kylän tavoitetilasta ja kuinka siihen päästään. Kyläsuunnitelmaan on pyritty kirjoittamaan kylän asukkaiden näkemys siitä, kuinka he haluavat kehittää Mäkelä-Saapungin kylää ja mitä he ovat valmiita tekemään kylänsä kehittämiseksi. Kyläsuunnitelmaan on siis suunniteltu ne toimenpiteet, joita kylällä halutaan yhdessä toteuttaa. Suunnittelutyön jälkeen toimenpiteet tarkentuvat, kun niitä toteutetaan. Tärkeintä tässä kyläsuunnitelmassa on, että se on kyläläisten yhteisen keskustelun ja pohdinnan tulos, jonka pohjana on käytetty aiempien vuosien toimintasuunnitelmia ja keväällä 2008 pidettyä kyläkyselyä. Vaikka kyläsuunnitelman perimmäinen ajatus onkin tulevan suunnittelemista, on palstatilaa annettu myös menneisyydelle ja nykyisyydelle. Tältä pohjalta on tukevampi ponnistaa eteenpäin ja suunnitella, mikäli mahdollista, entistä valoisampaa tulevaisuutta kylälle ja kyläläisille! On siis vaalittava perinteitä ja säilytettävä vanhaa, mutta on myös järkevää suunnitella aktiivisesti tulevaisuutta, ja mielellään etupainotteisesti, eli ennen kuin on liian myöhäistä. Tätä kyläsuunnitelmaa pidetään vuosittain ajan tasalla osana normaalia kylätoimintaa. Toimimalla yhdessä ja aktiivisesti Mäkelä-Saapungin kylää on mahdollista kehittää, mikäli mahdollista, entistä viihtyisämmäksi paikaksi asua ja elää! Terveisin, Mäkelä-Saapunki kyläyhdistys ry:n hallitus

4 1. Tavoitetila tähän pyritään Aiempien hallitusten toimintasuunnitelmat sekä alkuvuonna 2008 tehty kyläkysely ovat linjanneet tämän kyläyhdistyksen hallituksen tekemän kyläsuunnitelman raamit. Vuosikokous 2009 on tämän kyläsuunnitelman lopullisesti siunannut luotsaamaan Mäkelä- Saapungin kylän entistä hohdokkaampaan tulevaisuuteen. Seuraavassa on muotoiltu se tavoitetila johon tämän kyläsuunnitelman ja seuraavien vuosien toimintasuunnitelmien avulla on tarkoitus pyrkiä ennemmin tai myöhemmin. Vaikkapa vuonna Mäkelä-Saapungin kylä on vireä, kaunis ja puhdas maalaiskylä Kuusamon keskustan kupeessa. Kylällä toimii virkeä koulu, jonka tiloja myös kyläläiset käyttävät iltaisin ja viikonloppuisin, niin liikuntaan kuin muuhunkin harrastustoimintaan. Kylällä toimii muutamia yrityksiä, mutta kaupungin keskustan läheisyyden vuoksi palvelut on kätevä hankkia myös sieltä. Vuokrattavia mökkejä on tarjolla runsaasti. Kyläläiset tuottavat laajasti erilaisia palveluja, joita toiset kyläläiset käyttävät aina ensisijaisesti. Kyläläisten omassa maassa kasvattamaa ja lähimetsistä keräämää lähiruokaa myydään myös toisille, niitä tarvitseville kyläläisille. Internet on kylän pääasiallinen tiedotuskanava. Sieltä löytyy kyläuutiset, kyläläisten tuottamat palvelut, myytävät lähiruoat ja polttopuut, kylältä vuokrattavat mökit, jne Kyläläiset käyvät sivuilla säännöllisesti. Kylän alueella olevia luontopolkuja, liikuntareittejä ja salpalinjareittiä käytetään ahkerasti. Kylällä on myös oma lintujenbongauspaikka. Koululta kaupungin keskustaan saakka ulottuva pyörätie tuo turvallisuutta niin koululaisille kuin muillekin liikkujille. Kaupungin keskustaan on turvallista mennä kevyenliikenteenväylää pitkin vaikkapa töihin, kauppaan tai harrastuksiin, sekä kävellen että polkupyörällä. Nopeusrajoitukset kylän alueella ovat kohdallaan ja katuvalaistus ulottuu koko kylän ydinkeskustan alueelle. Kylällä asuu ihmisiä eri ikäluokista. Lapsiperheille on saatavilla tontteja, näin kylän koulussa riittää oppilaita. Asustusta on kuitenkin edelleen sopivan harvassa. Yhteistyö eri yhteistyökumppaneiden kanssa toimii hienosti. Kaupunki, muut yhdistykset, eri tukikanavat ynnä muut arvostavat Mäkelä-Saapungin aktiivisuutta ja haluavat tehdä yhteistyötä kylän kanssa jatkossakin. Luonto on monimuotoista kylän ympärillä ja vesistö on puhdasta sekä kalaisaa. Kylällä osataan kierrättää niin käyttötavarat kuin jätteetkin. Kylällä on runsaasti aktiivisia toimijoita kehittämässä kylää. Erilaiset tapahtumat luovat yhteishenkeä sekä yhteisöllisyyttä ja niihin osallistutaan aina suurella joukolla. Mäkelä-Saapungin kyläläisillä on entistä parempi asua ja elää omalla kylällään!

5 2. Historia kylän muotoutuminen SAAPUNKI- MÄKELÄ KYLÄN ALKUJUURET 1700-LUVUN ALUSSA JA ASUTUKSEN MUODOSTUMINEN Aluksi Johdanto Kyläyhdistyksen hallituksen pyynnöstä, kuvailen selvitystä voimakkaasti lyhenneltynä, keskittymällä kylän alkujuuriin ja asutuksen muodostumisen pääpiirteisiin. Varsinaisen laajemman selvityksen on määrä päätyä kyläyhdistyksen nettisivuille. Tämän selvityksen tarkoituksena on muodostaa mahdollisimman selkeä kuva kylämme alkujuurista 1700-luvun alkupuolelta, lähtökohtanaan Saapungin kantatila n:o 5 ja lyhytmuotoinen kehityskaari asutuksesta sieltä nykypäivään saakka. Muodostumista kuvataan pääosin Määttä-Saapunki suvun ja asutuksen muodostaneiden ihmisten kautta, koska kylän alkujuuret ovat niissä. Kehitystä seurataan, lyhyin maininnoin kylän perus- ja kantatilojen haltijoiden tai muuten kylän asutukseen vaikuttaneiden henkilöiden kautta, jolloin selviää, ketkä kylää ovat asuttaneet ja ketkä ovat nykyasuttajat. Kuvamateriaali kylän henkilöistä Tavoitteena oli saada valokuvia mahdollisimman vanhoilta ajoilta niin, että henkilöt edustaisivat peruskanta-asutusta, polveutuen niiltä alkuajoilta saakka, jolloin korostuisi historiallinen merkitys. Tosin vanhoista valokuvista oli niukkuutta, mutta niitäkin sain. Mikäli saadaan kuva alkuajoista, on paikallaan lyhyt katsaus Kuusamon ja sen asutuksen synnystä. Kuusamo 1600-luvun loppupuolella ja asutuksen synty Jo vuonna 1675 Kuusamo muodosti alueellisesti rajatun hallinnollisen yksikön. Tällöin nimittäin perustettiin Kuusamon Seurakunta. Tuohon aikaan kirkon hallinto oli osa maallista hallintoa. Kuusamon nykyinen kiinteä asutus katsotaan alkaneen luvun loppupuolella, jolloin uudisasutus levittäytyi Kuusamoon pääasiassa Kainuun ja Paltamon sekä Iin - Pudasjärven suunnasta. Olihan tulleilla asukkailla vanhoja ns. nautinta-alueita täällä Kuusamossa. Asukkaat harjoittivat kaskiviljelystä, kalastuksen ja metsästyksen ohella. Kylän asutuksen alkujuuret Määttä-Saapungeissa Uudisasutuksen levitessä Kuusamoon, saivat myös eri kylät, niin kuin myös kylämme, alkunsa. Historiatietojen mukaan, tulivat ensimmäiset Määtät Kainuun suunnasta Kuusamoon 1680-luvulla, asettuen Vasaraperälle ja myöhemmin Kuusamon muihin osiin. (Samuel) Samuli Määttä s.1700, oli yksi tulijoista ja Saapunki Sukuseuran v käynnistämän sukututkimuksen mukaan, hänestä muodostui kylämme suvun ja asutuksen alkujuuri. Kylän eri osat ja niiden nimet/nimitykset Aikojen kuluessa kylän eri osiin on muodostunut osia, joiden nimistä osa on virallisia ja osa epävirallisia, periytyen sukupolvelta toiselle. Näitä ovat mm.: Saapunki / Saapunginharju, Mäkelänharju, Rantakylä, Kankaanpää, Autioniemi, Ihana-aho, Päiväniemi, Itäpää ja Latvapuro.

6 Kuva kantatilasta no 5. Vanha Saapungin paikka. Kuva on otettu nykyisen Kalervo ja Martta Saapungin paikalta, viime sodan aikana todennäköisesti kesällä Saapungin kantatila n:o 5 I isäntä I sukupolv. Suvun, kylän ja sen ensimmäinen asukas oli, uudistilallinen Määttä-Saapunki Samuli Tapaninp.s.1700, vaimonsa Anna Simontr, Kurtti s.1713 kanssa. Heille syntyi kolme poikaa ja neljä tytärtä. Pojat Juho s. 1735, Tapani s.1737 ja Simo s muodostavat Saapunki suvun kolme sukuhaaraa alenevassa polvessa. Vuoden 1700-luvun alkupuolella Samuli muutti pois Vasaraperältä ja tuli Saapunkijärven rannalle. Sijainti on suurin piirtein nykyinen Kalervo ja Martta Saapungin paikka. Järven rannalle hän rakensi rakennukset, harjoittaen erätaloutta. Vuonna 1763 hän katsastutti tilansa uudistilaksi ja siinä sen sanottiin olleen viljelyksessä n. 30 vuotta. Näin muodostui Saapungin kantatila n:o 5 kuuluessaan kirkonkylään. II isäntä II-sukupolv. Isännyyden Samuli Määttä luovutti toiseksi vanhimmalle pojalleen Tapanille s ja hänestä tuli seuraava tilanhaltija Saapungin kantatilalle. Jäätyään tilalle v. 1763, Tapani muutti lopullisesti sukunimensä v Saapunkijärven mukaan Saapungiksi. Näin sai alkunsa Saapunki sukunimi. Tapani Saapunki oli tilanhoidon lisäksi Kuusamossa tunnettu kirkkoväärti eli kirkonisäntä 1700luvun loppupuolella. Aviossa hän oli kaksi kertaa ja hänen jälkeläisensä tulevissa sukupolvissa ovat merkittävästi asuttaneet kylän eri osia. V.1814 Pääosin 1800-luku oli kantatilalla yhteisasumisten aikaa. Vuonna 1814 tapahtui ensimmäinen merkittävä järjestely tulevan kylän kannalta. Tapani Saapungin pojista Sihveri Saapungin s.1776 jäädessä kantatilalle, veljeksistä Elias Saapunki muuttaa Mäkelänharjulle ja näin Harjun asuttaminen myös alkaa. V.1863 Elämä jatkui, niin Saapungissa, kuin Mäkelässäkin ja tilan omistusjärjestelyjä oli useita. Vuonna 1863 JuhoTaavetti Saapunki muuttaa Mäkelänharjulle tilanhaltijaksi ja muuttaa myös sukunimensä Mäkeläksi ja näin saa alkunsa sukunimi Mäkelä.

7 1890-luku Kantatilalla asuminen oli edelleen ns. yhteisasumisten aikaa. Tilalla asui tuolloin kolme veljestä perheineen. Vuosina käytyjen tilajakojen jälkeen, veljeksistä yksi jää kantatilalle, toinen muuttaa viereen eli Saapunginharjulle ja kolmas Ihana-ahoon. Näin asutus on laajentunut kylän ydinalueella Saapunginharjulla sekä Ihana-aho on saanut ensimmäisen asukkaansa. Muut Saapungin kantatilalta muuttaneet kylän muihin osiin Autioniemi sai ensimmäisen muuttajansa kantatilalta 1860-luvulla ja Rantakylä noin v.1920, jolloin kylän asutus laajentui myös näihin osiin. Myöhemmin 1900-luvun kuluessa, kantatilalta tapahtuneita muuttoja oli Ihanaahon lähellä olevalle Vähälän tilalle ja Saapunkijärven länsipäähän sekä Saapungin törmälle. Mäkelänharju vuodesta 1814 alkaen Niin kuin aikaisemmin todettiin, ensimmäinen asuttaja Mäkelässä oli v Juho Taavetti Mäkelästä tuli kuitenkin se tilanhaltija, joka lopullisesti v jäi Mäkelään ja hänen jälkeläisensä seuraavissa sukupolvissa ovat asuttaneet näitä kolmea tilaa, eli Harjua, Alataloa ja Ylitaloa, niin kuin ennen näitä tiloja kutsuttiin sekä Latvapurolla Kelan tiloja. Kylälle muuttaneet ja tänne muodostuneet tilat Aikoinaan, ennen sotaa ja vähän jälkeen tänne muuttaneet, muodostivat myös kylän kanta-asutusta. Nämä muuttajat ovat asuttaneet Rantakylää ja Saapunkijärven kaakkoisrannalla lähellä Päiväniemen kärkeä, olevaa aluetta. Sodassa luovutetuilta alueilta muuttaneet Ko. tilojen muodostuminen lisäsi myös kanta-asutusta. Sieltä muuttaneet ovat asuttaneet seuraavia kylän osia: Rantakylä, Latvapuro Kärpänkyläntien pohjoispuolella ja Saapungintien itäosia. Nykyasutus lyhyesti Nykyasutuksen vanhimpia asuttajia 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa on Saapunkijärven länsipäässä ja Kankaanpäässä. Sen jälkeen 1970-luvulta ja sieltä nykypäivään, asutuksen lisääntymistä on tapahtunut käytännöllisesti katsoen kaikilla kylän osilla. Asutuksen lisääntyminen on piristänyt kylän toimintaa ja ollut suorastaan rikkaus kylälle. Elinkeinot vuosisatojen saatossa 1700-luku: Tuolla vuosisadalla elinkeinot, niin Kuusamossa, kuin alkujuurensa saaneessa kylässämmekin, perustui aluksi kaskiviljelyyn, erä- ja luontaistalouteen, muuttuen vuosisadan kuluessa nykyisen maanviljelyksen suuntaan. Kalastus ja metsästys oli tärkeitä sekä porotalous sai alkunsa luku: Pääelinkeinona maanviljelys ja karjatalous sekä sivuelinkeinoina kalastus- ja porotalous kehittyivät ja hallitsivat vuosisataa. Itselliset ja muut työnsuorittajat hankkivat elantonsa ansiotöillä : Maanviljelys ja karjatalous jatkuivat pääelinkeinoina sekä metsätalouden merkitys kasvaa sekä kalastus on edelleen tärkeää : Vuosikymmen 1960 oli murrosaikaa maatalouksissa, jolloin peltoja pantiin pakettiin ja varsinkin pienten tilojen alasajo alkoi. Siitä huolimatta maa- ja metsätalous olivat hallitsevia ainakin 1980 alkuun. Ammattialat monipuolistuivat ja väkeä alkoi käydä ansiotöissä kirkonkylässä tai muualla lähiympäristössä. Matkailualojen yritystoiminta saa alkunsa ja toisaalta

8 maatalous on loppumassa. Maa- ja karjataloudella oli vuosisataiset perinteet ja oli elinehto kylälle sekä sen hyvinvoinnille. Kuva: Kesäinen kuva heinäpellolta menneiltä vuosikymmeniltä, eli ajalta jolloin maatalous elinkeinona hallitsi kylää. Kuvattu Mäkelänharjulle päin taustalla vanha Mäkelän Kallen paikka ja Vihtorin uudempi talo. Toivottavasti tämä kuvaus antaa jonkinlaisen käsityksen kylämme synnystä ja asutuksen muodostumisesta. Esko Saapunki Mäkelä-Saapungin kyläläinen LÄHTEET Seppo Ervasti: Sukukirja, Kuusamon Saapungit ja heidän jälkeläisensä 1998 Seppo Ervasti: Kuusamon Historia I 1978 Jarmo Paikkala: Kämäräisten Suku II 2000 Haastattelu Kalervo Saapunki, kylälle muuttaneista Lisätietoja ovat antaneet Aulis Saapunki ja Timo Kela

9 3. Kylä sijainti, alueet, rajat, kaavoitus Kuusamon kaupungin keskustasta kylän keskelle, Mäkelän koululle, on matkaa noin 8 km. Kylän rajalle, Tatanginjoelle, noin 4 km. Mäkelä-Saapunki kylänimitys on ollut käytössä vuodesta 2008, kun kyläyhdistys päätti hieman rajata kyläaluetta ja antaa yhdistykselle kuvaavamman nimen. Aiemmin kylän kyläyhdistyksen nimenä oli Mäkelän koulualueen kyläyhdistys ry. Mäkelä-Saapunki kylä sijoittuu Saapunkijärven ja siihen liittyvän Mustalammen ympärille. Asutus on enimmäkseen Vuotungintien, Kankaanpääntien, Lentokentäntien, Tyyneläntien, Mäkelänharjuntien, Saapungintien ja Kärpänkyläntien varrella. Loma-asutusta on lisäksi Välikankaantien varrella. Kylällä on omakotitalo- ja loma-asutusta. Lisäksi on metsää ja entisiä peltoja. Viljelyssä olevia peltoja on hyvin vähän. Kylän alueella on soranottopaikkoja sekä Kuusamon Energia- ja vesiosuuskunnan vedenottamoita. Kylä on osittain pohjavesialueella. Kylän alueella on lisäksi Mäkelän koulu ja Kuusamon lentokenttä. Mäkelä-Saapungin maat ovat yleensä yksityisomistuksessa. Kaupungilla on kaksi maaaluetta: koulun alue sekä Kuuselan tila (4000m) Tyyneläntien äärellä. Lentokenttäalue on valtion. Lisäksi on muutamia parin talon yhteisiä alueita sekä viisi kirkonkylän jakokunnan palstaa. Jakokunnan alueet ovat Saapungin länsipäässä, Mustalammen länsipäässä, venepaikkana toimiva alue Saapungin rannalla Mustanlammen puron sillalta noin 0,4 km itään päin sekä vanhat, käytöstä poistetut soranottopaikat Lentokentäntien sekä Vuotungintien varrella Kapustavaaran rinteessä. Kylän vesialueet omistaa Kirkonkylän yhteisten alueiden osakaskunta ja alueella toimii Kirkonkylän kalastuskunta. Kaupungin osayleiskaavasta selviää tämänhetkinen kylän kaavoitustilanne. Toukokuun 2008 aikana valmistui ehdotus kaupungin yleiskaavaksi, josta seuraavassa otteita, jotka koskevat Mäkelä-Saapungin kylää: KYLÄKESKUS Kyliä kehitettäessä erityistä huomioita kiinnitetään yhteisessä käytössä olevien alueiden ja/tai paikkojen luomiseen ja kunnostamiseen. Kylien elinvoimaisuuden ja viihtyisyyden ylläpitämiseksi erityistä huomiota kiinnitetään myös maaseutumaiseman parhaiden piirteiden, yhtenäisten pihapiirien, hoidettujen pihojen ja metsien kunnossa pitämiseen. PAIKALLINEN ULKOILUREITTI

10 Reitistöä täydennetään matkailuyritysten läheisyyteen sijoittuvilla päivämatkailuun soveltuvilla rengasreiteillä. RAKENTAMINEN Alle 1000 ha:n, mutta suurempien kuin 10 ha suuruisten pienten järvien ja lampien rantavyöhykkeelle voidaan sijoittaa enintään 3-5 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohti. ASUINRAKENTAMINEN Tavoitteena on asuinrakennusten sijoittaminen asumiseen ja rakentamiseen hyvin soveltuville alueille. Ympärivuotinen asutus tukee maaseudun säilymistä asuttuna. Maankäytön suunnitteluohje Rakentamista sijoitetaan vain rakentamiskelpoiselle alueelle. Alueen soveltuvuuteen rakentamiseen vaikuttavat myös luonnon ja maiseman arvot, mahdolliset suojelutarpeet tai vesihuollon järjestämismahdollisuudet sekä ranta-alueella lisäksi vesistön ominaisuudet. Rakennuspaikan hakijan tehtävä on osoittaa, miten alueen soveltuvuus rakennuspaikaksi on tutkittu. Maatilalla saa asuinrakennuksen koko sivuasuntoineen olla 300 k-m2. Sen lisäksi tilalle voidaan sijoittaa tarvittavat tuotantorakennukset. Maatilarakentaminen ja siihen liittyvät aluetarpeet voivat kuitenkin vähentää uusien muodostettavien rakennus- Viemäröidyillä alueilla rakennuspaikan vähimmäispinta-ala on 2500 m2 riippumatta alueen käyttötarkoitusmerkinnästä. Kaavaalueella noudatetaan kunkin kaavan pinta-alavaatimuksia. Maatilamatkailuun ja yritystoimintaan liittyvä rakentaminen harkitaan tapauskohtaisesti. Valtion aluehallinto on muuttumassa vuoden 2010 alusta. Uusien aluehallintoviranomaisten nimiksi tulevat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Aluehallintovirasto. * Alueelliset ympäristökeskukset * Lääninhallitukset * Liikennekeskukset * Metsäkeskukset * TE-keskukset * Tiehallinnon alaiset tiepiirit * Työsuojelupiirit Virallisia organisaatioita ja yhteisöjä, joihin Kuusamo kuuluu tai, joilta voidaan hakea erilaista tukea ovat: - Oulun lääni, jossa kaksi on maakuntaa ja 47 kuntaa Palvelee esim. erilaisissa lupa-asioissa kuten liikenneluvissa, anniskeluluvissa ja sosiaalija terveydenhuollon luvissa. Tehtäviin kuuluvat myös erilaiset valvontatehtävät. - Pohjois-Pohjanmaan maakunta (38 kuntaa, 7 seutukuntaa). Nämä kunnat sekä Vaala muodostavat Pohjois-Pohjanmaan liiton. Pohjois-Pohjanmaan liitolta voi hakea rahoitusta maakuntaohjelman ja EU-ohjelmien tavoitteiden mukaisten hankkeiden toteuttamiseen. (http://www.northfinland.fi.) - Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus toimii alueella ympäristölupaviranomaisena. Se päättää mm rantakaavoista ja valvoo ja antaa ohjeet kaupungille asemakaavan tekoon. Ympäristölupavirastot käsittelevät pääasiassa ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisia lupahakemuksia. Ympäristölupavirastot käsittelevät myös vesien pilaantumista koskevia korvausasioita. Lisäksi ne päättävät ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten hallinnollisten pakkokeinojen käytöstä eli voivat kieltää säännöksen tai määräyksen vastaisen menettelyn tai velvoittaa poistamaan aiheutetun haitan. - Työvoima ja elinkeinokeskus, TE-keskus TE-keskukset tukevat ja neuvovat yrityksiä niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa ja osallistuvat innovaatioympäristön kehittämiseen. Ne hoitavat alueellista työvoimapolitiikkaa sekä edistävät maatilatalouden ja maaseutuelinkeinojen kehittymistä.

11 TE-keskusten toimintaa ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä sisäasiainministeriö - Koillismaalla toimii Myötäle ry joka toteuttaa alueen EU- osarahoitteista maaseudun kehittämisohjelmaa. Sen toimintalinjoja ovat mm: Yrittävä maaseutu, Ympäristönä maaseutu ja Osaava maaseutu. Yhteydet: Koillis-Suomen Aluekeskuksen tavoitteena on, että Koillis-Suomi on vuonna 2010 Euroopan paras luontoon tukeutuvan osaamisen ja yrittämisen alue. Elinvoimaisen aluekeskuksen kärkinä ovat kansainvälinen matkailu ja tietoyhteiskunnan palvelutuotanto, mutta myös puuteollisuuden, alkutuotannon, hyvinvointipalveluiden ja jalostavan teollisuuden kehittämiseen panostetaan. Kuusamon talousalueeseen kuuluvat: Kuusamo, Posio ja Taivalkoski. NELIKENTTÄ Vahvuudet: - hyvä sijainti - luonnonläheisyys - väljä asua Heikkoudet: - tonttien myymättömyys Mahdollisuudet: - maaseutumaisena pidettynä kylän viihtyisyys säilyy - erilaiset tuet kylän kehittämiseksi tulisi käyttää hyväksi Uhat: - kaavoituksella estetään kylän kehittäminen TOIMINTA Kylän kehittyminen ja virkeänä säilyminen edellyttää kaiken ikäisiä ihmisiä kylälle, myös lapsiperheitä. Kyläläisten keski-ikä nousee vuosi vuodelta, mikäli taloja ja tontteja ei myydä. Kylällä olisi otettava käyttöön rohkeampia ajattelutapoja. Tontteja tulisi saada myyntiin. Tonttipörssi nettiin ja muu markkinointi, mm. suusanallinen mainostaminen. Maanomistajien houkutteleminen myymään on ensiarvoisen tärkeää. Kylä tulisi kuitenkin säilyttää väljänä ja maaseutumaisena. Tukia tulisi hyödyntää paremmin. Se vaatii kyläyhdistykseltä aktiivisuutta. Kaikkien projektien kohdalla tulee selvittää onko mahdollista saada jostain tukea.

12 4. Ihmiset väkimäärä, taloudet, ikäjakauma, loma-asukkaat, kylällä toimivat yhdistykset, henki ja ilmapiiri kylällä, kylällä liikkuvat legendat ja tarinat, alkuperäiset/muualta tulleet TILANNE NYT Kyläläisten ikäjakauma: alle 7v => 8kpl, 7-18v => 42kpl, 18-30v => 10kpl, 30-40v => 21kpl, 40-50v => 40kpl, 50-60v => 36kpl, 60-70v => 19kpl ja yli 70v => 16kpl. Ihmisiä asuu kylällä yhteensä n. 192 henkeä. Talouksien määrä (vakituiset) on n. 70 ja vapaa-ajan asuntojen määrä on n. 32 kpl. Väkimäärässä on todennäköisesti pieniä heittoja, mutta lukumäärät antavat suuntia missä mennään. Lisäksi tulevat siis vapaaajanasunnoissa asuvat. Lentokentän kautta kulkevia asiakkaita ei myöskään ole laskettu mukaan :) KYLÄLLÄ TOIMIVAT YHDISTYKSET Mäkelä-Sapunki kyläyhdistys ry, Nissinseudun metsästysseura ry ja Säynäjä-Eloranta metsästysseura ry. Kyläläisiä kuuluu molempiin metsästysseuroihin maanomistussuhteiden johdosta. HENKI JA ILMAPIIRI Kylällä henki ja ilmapiiri ovat hyviä, asukkaat haluavat asua kyläalueella hyvän sijainnin ja luonnon läheisyyden takia. Asukkaat ovat jakautuneet omiin ryhmiinsä: esim. yrittäjät, alkuperäiset asukkaat, muualta muuttaneet ja oman perän asukkaat, esim. Ihana-ahosta eteenpäin. Osallistuminen yhdistyksen järjestämiin tapahtumiin on pääasiassa yksien harteilla. Onko tämä sitten ymmärrettävä siten, että ihmiset pelkäävät sitoutua yhdistyksen toimintaan, vai onko kylällä järjestetty vääränlaisia tapahtumia? Passiivisuuden poistaminen olisi tavoiteltavaa, kunhan keksisimme keinot siihen. KYLÄLLÄ LIIKKUVAT LEGENDAT Ufo-juttu 70-luvulla ja mielipiteet Mäkelän koulun sijainnista ovat kylän tunnetuimpia legendoja. Sunnuntaiaamuna 3. tammikuuta vuonna 1971 useat silminnäkijät havaitsivat Saapungin kylässä kirkkaan valopallon, joka eteni hitaasti Saapunkijärven Pitkäperän yläpuolella järven pituussuunnassa kohti länttä. Pallo liikkui suunnilleen kävelyvauhdilla 8-10 metrin korkeudella jään pinnasta, vinosti vastatuuleen. Huolimatta sakeasta lumipyrystä, pallo valaisi ympäristöään noin kolmen kilometrin säteellä. Palloilmiön kulkiessa rannan talojen ohitse, niiden valot sammuivat hetkeksi. Pallo oli läpimitaltaan noin kymmenen metriä.

13 Mikä pallo oli, jäi mysteeriksi. Joka tapauksessa selittämättömän valoilmiön näki moni kyläläinen. Talaloiden pihalle jäänyt pallon jälkikään ei arvoitusta ratkaissut. ALKUPERÄISET/MUUALTA TULLEET Alkuperäiset asukkaat alkavat olla jo ehtoopuolella (ikäihmisiä). Heidän lapsensa ovat muuttaneet muualle ja osa todennäköisesti palaa takaisin kun ovat siirtymässä eläkkeelle. Alkuperäiset asukkaat omistavat runsaasti maata kylä alueelta, mutta ovat nihkeitä myymään tontteja uusille asukkaille. YHTEENVETO Kylä on kiinnostava mm. sijainnin, luonnonläheisyyden ja väljyyden vuoksi. Lisäksi oma maalaiskoulu vaikuttaa kiinnostavuuteen. Ikäjakautumasta päätellen asukkaiden riittävyys tulevaisuudessa ei ole ruusuinen. Asukkaita pitäisikin saada muuttamaan lähiaikoina kylälle. Esimerkiksi tontteja myyntiin laittamalla voisimme houkutella kylälle lisää lapsiperheitä. Mikäli nykyiset maanomistajat eivät tontteja myy, niin todennäköisesti niitä tulevaisuudessa myy joku muu, lähinnä nykyisten kyläläisten omat lapset, jotka eivät asu enää täällä. Myynti tulisi tapahtua nykyisten toimesta, sillä silloin voi paremmin vaikuttaa kenelle myy ja mistä. TULEVAISUUDEN VISIOT Lähitulevaisuus (alle 5 vuotta): - muualta muuttaneita asukkaita kylälle (lapsi perheitä) - maanomistajat myymään tontteja -> perustelut, ajatusten muuttaminen. esim. 2-3 uutta perhettä rakentamaan/vuosi - markkinointi - kiinnostavuuden lisääminen - tonttisuunnitelman (kaavoitus?) aloittaminen Kauempi tulevaisuus (yli 5 vuotta) - muualta muuttaneita asukkaita kylälle (lapsiperheitä) - tonttisuunnitelma valmis (kaavoitus) - koulun säilyttäminen NELIKENTTÄ Vahvuudet: - väljä asua - koulu - perhepäivähoito

14 Heikkoudet: - asukkaiden ikääntyminen - passiivisuus - tonttien myymättömyys Mahdollisuudet: - virkeä kyläyhteisö lähellä kaupunkia - yhteen hiileen puhaltaminen - uudet ihmiset (matkailijat/kesälomalaiset) - perhepäivähoito - koulun säilyttäminen Uhat: - passiivisuus - koulun lakkauttaminen - perhepäivähoidon loppuminen - kyläyhdistys toiminnan loppuminen - kukin elää omineen TOIMINTA Kyläläiset on saatava aktiivisemmiksi kehittämään kylää - kyläläiset olisi saatava ymmärtämään, että mikäli mitään ei tehdä, tulevaisuus on muiden käsissä, sillä vain aktiivisesti toimimalla kyläläiset voivat itse vaikuttaa kylän tulevaisuuteen. Yhteen hiileen puhaltaminen on tärkeää - myyräntyötä taustalla tekeviä kylän kehittäminen ei kauaa kestä. Mikä on kyläyhdistyksen tehtävä? Kylän suunnitelmallinen kehittäminen, jota kaiken toiminnan tulisi tavalla tai toisella tukea. Kyläyhdistyksen ei tulisi olla pelkästään tapahtumajärjestäjä. Kyläyhdistyksen yhtenä suurista haasteista on kyläläisten saaminen mukaan yhdistyksen toimintaan ja kehittämään kylää. Mutta miten siinä onnistuttaisiin? Kyläyhdistyksen hallituspaikkojen kierrättämistä tulisi lisätä, jotta kylä saisi uusia ideoita ja lisää aktiivisia toimijoita. Tekijöitä ja ideoita kyläläisillä todennäköisesti on, mutta tietynlainen rohkeus astua esiin, tekemään ja toimimaan, puuttuu. Poliittista vaikutusvaltaa tulisi saada lisää, jotta kylän puolestapuhujia olisi kaupungin korkeimmissa päättävissä elimissä. Jopa kunnallisvaaliehdokkaiden määrää ja äänten kohdistamista tulisi kylällä miettiä. Kylän internetsivuille tulisi kerätä legendoja ja tarinoita kylältä.

15 5. Elinkeinot ja palvelut yritykset, kyläläisten tuottamat palvelut, koulu KYLÄLLÄ TOIMIVAT YRITYKSET Etäisyys Mäkelä-Saapungin kylältä Kuusamon kaupunkikeskukseen on lyhimmillään noin neljä kilometriä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vaikka kylällä asuu runsaasti yrittäjiä, niin yrityksiä ei kylällä montaa ole. Laajemman asiakaspiirin ja lyhyen matkan vuoksi tämä onkin ymmärrettävää. Varsinaisesti kylällä tapahtuvaa yritystoimintaa löytyy vapaa-ajan majoituspalvelujen vuokrausta mökkien muodossa, lumenaurauspalvelua ja muuta traktoriapua, sekä hevostila. KYLÄLÄISTEN TUOTTAMAT PALVELUT Keväällä 2008 pidetyn kyläkyselyn perusteella kylältä löytyy useita eri alojen ammattilaisia, jotka haluaisivat tarjota palvelujaan myös muille kyläläisille. Kyläkyselyn perusteella kyläläiset tarjoavat muun muassa polttopuita, rakennuspuutavaraa, käsitöitä, ompelua. leipomista, juhlien järjestämistä, villapuseroita, tulkkausta, käännöspalveluja, lumenaurausta, suunnittelupalveluja, rakennusapua, siivousta sekä traktoriapua puutarhatöissä. KOULU ENNEN JA NYT Mäkelän koulupiiri on perustettu vuonna Aluksi koulua pidettiin useammassakin paikassa: ensiksi Herman Saapungin talossa, sen jälkeen Leonard Kolvangin ja hänen veljensä Arvid Kolvangin taloissa. Nykyinen koulurakennus on rakennettu vuonna Laajennusosa, johon kuului kaksi luokkahuonetta ja varastotilaa, valmistui vuonna Liikuntasali suihkutiloineen ja varastoineen otettiin käyttöön vuonna Koulun tilat ovat hyväkuntoiset, toimivat ja riittävän kokoiset. Koulussa toimii esikoulu ja luokat 1-6. Opettajia on neljä (ml. esiopetus). Tällä hetkellä ei ole lähitulevaisuuden näköpiirissä koulun lakkauttamisen pelkoa. Kyläkyselyn perusteella kylän toiseksi suurimpana uhkana kuitenkin pidetään koulun lakkauttamisen uhkaa. Kaupungin taloudellisen tilanteen ja kylän väkimäärän (lapset) muuttuessa se voisi tulevaisuudessa ollakin mahdollista. Suuntaus kun näyttää olevan suurempiin luokkakokoihin. Jo nyt koululle tuodaan oppilaita koulukyydeillä muilta kyliltä.

16 Vaikka koulun mahdollista lakkauttamista uhkana pidetäänkin, toisaalta koulu mielletään tällä hetkellä yhdeksi suurimmista mahdollisuuksista. Pieni kyläkoulu voisi mm. houkutella lapsiperheitä kylän alueelle. Tämä kuitenkin vaatisi myytäväksi joko valmiita asuinrakennuksia tai tontteja. Kyläyhdistyksen ja kyläläisten mahdollisuudet koulun säilyttämiseen ovat rajalliset. Paras keino lienee tonttien myymisen lisäksi on asiasta päättäviin suora vaikuttaminen. Kaikki voitava olisikin tehtävä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta asioihin voitaisiin ajoissa vaikuttaa. NELIKENTTÄ Vahvuudet: - vapaa-ajan asuntojen vuokraamisessa hyvä sijainti ja luonto Heikkoudet: - lähellä keskustaa, jossa enemmän ostajakuntaa Mahdollisuudet: - kyläläisten palvelujen saaminen naapurista Uhat: - koulun lakkauttaminen TOIMINTA Yritysten luominen kylälle ei liene kyläläisten toiveissa eikä muutenkaan tarpeen, sillä kylämme sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa. Nykyisiä kylällä toimivia yrityksiä kyläyhdistys tukee tarvittaessa esim. tiedottamalla kylän internetsivuilla. Muun muassa vapaa-ajan reitistöjen kautta yhdistys voi tukea kylällä toimivia mökkivuokraajia. Kyläyhdistyksen tulisi auttaa palveluntarjoajia keräämällä ne yhteen paikkaan kyläyhdistyksen internetsivuille, jotta palvelun tarvitsijat voivat tarvittaessa ottaa heihin suoraan yhteyttä. Sen jälkeen kyläläisten tulisi käyttää näitä palveluja. Esimerkiksi luonnontuotteiden (mm. peruna, mansikka, metsämarjat, ) välittämistä kyläläisiltä kyläläisille tulisi harkita esimerkiksi kylän internetsivujen kautta. Kestävän kehityksen tukemiseksi olisi kylällä paikallaan tiedottaa esimerkiksi yhdessä kaupungin kanssa kierrättämisestä ja suunnitella tarvittaessa kylälle oma kierrätyspiste.

17 Koulun säilyttämisessä kylällä tullaan taas siihen tosiasiaan, että lapsiperheiden saaminen kylälle edellyttää tonttien myymistä. Poliittinen vaikuttaminen tulee muistaa jatkossakin. Yhteistyötä koulun kanssa tulee edelleen kehittää. Ja jo nyt tulisi miettiä mikä on koulun kohtalo mahdollisen lakkauttamisen yhteydessä.

18 6. Ympäristö luontokohteet, metsät, vesistöt, reitit, historialliset kohteet, liikuntapalvelut, muut harrastukset Saapungin kylä on syntynyt ja keskittynyt pääasiassa Saapunkijärven pohjoispuolelle. Saapunkijärvi on noin 3,5 kilometrin mittainen järvi. Saapunkijärven länsiosasta lähtee Saapunkinjoki. Joki ja järvireittejä myöten Saapungista on yhteys aina Kuusamojärveen saakka. Vuonna 2008 rakennetun jätevesiviemäröinnin vaikutus vesistöjen kunnon mahdolliseen paranemiseen on epäselvää. Saapunkijärven kunto on ollut viime vuosina ajoittain huono. Roskakalan määrää onkin järvessä yritetty vähentää mm. nuottaamisella. Vasikkakasvattamon rakentamisen peruuntumisen vuoksi kylän alueen vesistöihin laskevien peltojen ravinnekuormat eivät onneksi todennäköisesti kasva kuten oli aikomus. Tämä omalta osaltaan säästää vesistöihin tulevaa ravinnekuormitusta.

19 Saapungin kylän läpi kulkee historiallinen salpalinja. Kyläkeskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kolme sodanjälkeen räjäytettyä betonibunkkeria. Koseropuro laskee Saapunkijärveen Ihana-ahon itäpuolelta. Puron varressa on ollut mylly, jonka jäännöksiä näkyy vieläkin maastossa. Koserovaara sijaitsee Saapunkijärven pohjoispuolella, vaaran etelärinteiltä on louhittu salpalinjan panssariesteitä välirauhan aikana. Kylän keskus on virkeä Mäkelän kyläkoulu. koululla on myös liikuntasali, joka on ympäri vuoden aktiivisessa käytössä. Kyläyhdistys on järjestänyt mm. lentopallotoimintaa, sählyä ja jumppaa. Mäkelän koululta lähtee luontopolku, joka kiertää Saapunkijärven lähimaastoissa. Kylän ympäri kiertää keväisin noin 10 kilometrin mittainen hiihtolatu. Mäkelän koululta löytyy kesällä pieni jalkapallokenttä ja talvella pieni jääkiekkokaukalo. Saapunkijärven länsipäähän on tehty suunnistusrata kyläläisiä varten. Samalta alueelta lähtee myös maastopyöräreitti.

20 Saapunkijärvellä voi harrastaa myös mm. kalastusta ja melontaa. Maastot ovat Saapungin kylän alueella vaihtelevia, mäntykankaita, puronvarsikoivikkoja, ja synkkiä kuusikoita. Karhustakin on tehty havaintoja kylän lähistöllä, lieneekö totta vai tarua? Kyläyhdistys pyrkii järjestämään myös muuta harrastustoimintaa kyläläisille, niin kylällä kuin kylän ulkopuolellakin. Pikkujoulut, rantakalailta, käynti Erämessuilla (Rovaniemi, Oulu), pajukurssi, Kylän alueella voi harrastaa metsästystä. Luonto- ja historiallistenkohteiden sekä liikuntapalveluiden ylläpitämistä ja kehittämistä tulee kylällä edelleen parantaa. Liikuntapalveluja lienee kylällä vähintäänkin kohtuullinen määrä, ja myös ulkoliikuntapaikat ovat kohtuullisessa kunnossa. NELIKENTTÄ Vahvuudet: - rikas luonto metsineen ja järvineen - hyvät liikuntamahdollisuudet kylällä - sopivasti muuta harrastustoimintaa Heikkoudet: - aktiivisten toimijoiden vähyys - luontopolun ja salpalinjan huono kunto - Saapunkijärven ja Mustalammen nykytila Mahdollisuudet: - luontopolun ja salpalinjan korjaaminen ja kehittäminen kyläläisille ja kauempaakin tulleille - metsien ja vesistöjen laajempi hyötykäyttö - kaunis ja yhtenäinen kylämaisema Uhat: - koulun liikuntasalin myyminen yksityiselle - Saapunkijärven kunnon edelleen heikkeneminen TOIMINTA Saapunkijärven ja Mustalammen kuntoa parannetaan mm. nuottaamalla roskakalaa, katiskapyynnillä, rantoja niittämällä, veden tilaa seuraamalla,... Lisäksi myös muita keinoja selvittään koko ajan aktiivisesti. Kyläyhdistys laajentaa melontamahdollisuuden tulevaisuudessa myös Saapunkijoelle. Yhdistys harkitsee parin kanootin/kajakin (varusteineen) vuokraustoimintaa. Erilaisten harrastustoimintojen tulee säilyä kylällä jatkossakin. Uusia tulee myös kehittää. Sopivasti harrastustapahtumia vaihtelemalla ja kehittämällä saadaan myös uusia aktiivisia osallistujia mukaan toimintaan. Mikäli toiminoita ei kuitenkaan saada riittävästi, samojen kuormittamista tulee rajoittaa. Luontopolun yhteyteen tehdään lintujenbongauspiilokoju. Luontopolku entisöidään ja kylältä löytyvä osa salpalinjaa tulisi ainakin pieneltä osalta saattaa kuntoon. Opastus molempiin tulisi myös hoitaa kuntoon Kylämaiseman parantamiseksi tulisi myös yhdessä pitää esim. talkoita: raivausta, postilaatikkotelinetalkoita, Lisäksi olisi syytä selvittää kuinka saataisiin kylälle hiihtolatu koko talveksi.

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE Tällä kyselyllä kartoitetaan Teidän mielipiteitänne omasta kylästänne. Mitkä asiat kylällä ovat hyvin ja mitkä asiat kaipaisivat muutosta? VASTAAJAN TAUSTATIEDOT: Ikä: 18-44

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

HAUKIVEDEN-HAAPASELÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS RYKINNIEMEN ALUEELLE

HAUKIVEDEN-HAAPASELÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS RYKINNIEMEN ALUEELLE Tiemassaaren Kyläyhdistys r.y 12.1.2011 1(5) Ilpo Vellonen, Pajulahdentie 11, 58900 Rantasalmi Puh. 040-5617460 Sähköposti: ilpo.vellonen@pp.inet.fi Rantasalmen kunnanhallitukselle HAUKIVEDEN-HAAPASELÄN

Lisätiedot

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 1 Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 Voitte vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain itseänne kiinnostaviin kysymyksiin. 1. Millä kyläalueella asutte (tai minkä alueen asioita vastauksenne

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

KYSELY. Hyvä asukas tai maanomistaja!

KYSELY. Hyvä asukas tai maanomistaja! Hyvä asukas tai maanomistaja! Haapaveden Vattukylälle on aloitettu osayleiskaavan päivitystyö. Alueella on voimassa oleva osayleiskaava, joka on hyväksytty vuonna 1996, ja lisäksi alueelle ulottuu Haapaveden

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ Elina Haavisto Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa Yttilässä 2 kotitaloutta palautuneita vastauksia 28 Vastausprosentti 14% Sukupuoli

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely kesä 2014

Asiakastyytyväisyyskysely kesä 2014 Kysely toteutettiin netissä sekä lähetettiin paperiversioita asiakkaille. Vastausaikaa oli neljä kuukautta (kesäkuu-syyskuu). Vastauksia tuli netin kautta 29 kpl ja postitse 28 kpl. 1. Vastanneista naisia

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto päätti

Kunnanvaltuusto päätti Kunnanvaltuusto päätti 15.11.2010 1.1. Långvikin ja Honskbyn osayleiskaavatyön pohjaksi selvitetään vuoden 2011 aikana alueen kaavatalouden keskeiset tekijät ja mitoitukset, jotka täsmentyvät osayleiskaavatyön

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Tuulikolmio Oy Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke, YVA-ohjelma Yleiskaava

Tuulikolmio Oy Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke, YVA-ohjelma Yleiskaava 6.2.3 Yleiskaava 31 Tuulivoimapuisto sijoittuu kokonaan Sodankylän kunnan Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan alueelle. Sodankylän kunnanhallitus on 22.5.2012 162 päättänyt käynnistää Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan

Lisätiedot

RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO

RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO 17.1.2013 16.2.2013. Kaavaluonnoksesta saatu palaute vastineineen 28.2.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 27.10.2015 (131 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 4% Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen maalainen 67 % a) kaupunkilainen

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMA. Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila.

KYLÄSUUNNITELMA. Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila. SUNNIEMI - SUOSMERI - HARJUNPÄÄN KYLÄSUUNNITELMA 2005-2010 Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila.fi 2 SUNNIEMI- SUOSMERI

Lisätiedot

Niskanperän rakennemallit

Niskanperän rakennemallit Niskanperän rakennemallit 7.4.2016 8.4.2016 Page 1 PERUSTEET JA MITOITUS 8.4.2016 Page 2 Perusteet Alakorkalo on kasvava kylä, jonka asukasmäärä on lisääntynyt vuoden 1990 jälkeen reippaasti ja tulee kasvamaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

KÖYLIÖN KYLÄKYSELY. Elina Haavisto

KÖYLIÖN KYLÄKYSELY. Elina Haavisto KÖYLIÖN KYLÄKYSELY Elina Haavisto Kyläkysely Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa (19.1-12.2.09) Palautuspisteitä seitsemän Köyliössä Vastauksia saatiin 171 Sukupuoli

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN Asikkalan kunnan Vesivehmaan osayleiskaavan ehdotusvaiheen aineisto oli nähtävillä 27.6 17.8.2012 välisenä aikana. Seuraavassa

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Kehittäjätapaaminen 17.11 Pasi Saukkonen Kyselyn lähtökohdat Kohderyhmänä kantakaupungin ulkopuoliset alueet (Pyhäselkä, Eno, Kiihtelysvaara, Tuupovaara)

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Päivähoidon kyselyn yhteenveto

Päivähoidon kyselyn yhteenveto Päivähoidon kyselyn yhteenveto Olen sosionomi-opiskelija Anna-Maija Ruusujoki ja opiskelen Diakonia-ammattikorkeakoulussa viimeistä vuotta. Toimin päivähoidon hallinnon työharjoittelussa Kuunarin päiväkodissa.

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Kiihtelysvaara Pasi Saukkonen 14.10.2015 116 Kiihtelysvaaralaista vastaajaa % 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 3% Oletko mielestäsi sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa

Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa Teemu Ulvi, SYKE Kitka-MuHa loppuseminaari 17.2.2015 Miksi Kitkajärvien hoidon ja kunnostuksen toimintamallia alettiin hankkeessa kehittää? Järvien eri osa-alueilla

Lisätiedot

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT SYLVÄÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KIIKAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS MARTTILAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS TYRVÄÄNKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Veera Tahvanainen ja Mikko Kurttila Luonnontuotealan tutkimusseminaari, Ruka, Kuusamo 11.11.2015 Taustaa Luonnontuotteisiin

Lisätiedot

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Suopursunmutkan varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.05.2011 Seitap Oy 2011 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys

Lisätiedot

VAALAN KUNTA. ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus

VAALAN KUNTA. ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus VAALAN KUNTA ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Nähtävilläolo: Kaavaluonnos xx Kaavaehdotus xx Hyväksymispäivämäärät: Kunnanhallitus xx / xx Kunnanvaltuusto xx / xx Selostus koskee 25.3.2015

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA LIITE Rovaniemen kaupunki VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoituslaskelma rakennusoikeuden jakamisesta kaava-alueella Kaavoitus VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoitus laskelma Vikajärven osayleiskaavan rakennusoikeuden

Lisätiedot

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus

Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus 6.-7.9 Lieksan Vuonislahti Kokemuksia Jyväskylästä Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Kaavojen laadinnasta Kaavoituksen tarve? Mitä kaavoituksella

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

Johdanto. Työskentelytapa. Yleistä Karhunsalosta ja kyläyhdistyksestä

Johdanto. Työskentelytapa. Yleistä Karhunsalosta ja kyläyhdistyksestä Sisällysluettelo Johdanto.. 2 Työskentelytapa...2 Yleistä Karhunsalosta ja kyläyhdistyksestä.2 Kylän henki ja osaaminen...3 Vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä 3 Ongelmia ja ideoita....4

Lisätiedot

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN YHTEENSOVITTAMINEN YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari TUTKIMUKSEN TARKOITUS Selvittää paikallisten

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Kiteen uusi paloasema

Kiteen uusi paloasema Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 1 km päässä

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO

LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO JOHDANTO Kauhavan kaupungissa on käynnissä Ylihärmän osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavalla ohjataan Ylihärmän kirkonseudun ja Hakolan maankäyttöä.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Päättäjien kuntakuva ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv Sandberg Åbo Akademi 2015 Päättäjätutkimus 2015 Kohdejoukko 3 652 henkilöä

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Kyläkysely. KYLÄKYSELY Ristola. Sukupuoli. Ikä

Kyläkysely. KYLÄKYSELY Ristola. Sukupuoli. Ikä Kyläkysely KYLÄKYSELY Ristola Elina Haavisto Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa (1.1-.2.) Ristolassa kotitaloutta palautuneita vastauksia 2 Vastausprosentti n.

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.09.2016 Ote rantaosayleiskaavasta, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. Sijainti ja nykytilanne

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN 1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

KUHMON KAUPUNGIN KYSELY MÖKKILÄISILLE Yhteenvetoraportti, N=30, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

KUHMON KAUPUNGIN KYSELY MÖKKILÄISILLE Yhteenvetoraportti, N=30, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat KUHMON KAUPUNGIN KYSELY MÖKKILÄISILLE Yhteenvetoraportti, N=30, Julkaistu: 12012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Tiedot vastaajasta (valitse oikea vaihtoehto) mies 17 56,67% 2. nainen 13 43,33% 30 100%

Lisätiedot

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitusjärjestelmä Kaavat maaseudun maankäytön ohjaajana Itäsuomalainen kylä suunnittelualustana Janne Nulpponen Maakuntasuunnittelija Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytönsuunnittelujärjestelmä

Lisätiedot