Mäkelä-Saapunki kyläyhdistys ry Kyläsuunnitelma 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mäkelä-Saapunki kyläyhdistys ry Kyläsuunnitelma 2009"

Transkriptio

1 Mäkelä-Saapunki kyläyhdistys ry Kyläsuunnitelma 2009 Eilen, tänään ja huomenna eli suunnitelma kylän kehittämiseksi

2 Kyläsuunnitelman sisällys 0. Johdanto 1. Tavoitetila tähän pyritään 2. Historia kylän muotoutuminen 3. Kylä sijainti, alueet, rajat ja kaavoitus 4. Ihmiset väkimäärä, taloudet, ikäjakauma, loma-asukkaat, kylällä toimivat yhdistykset, henki ja ilmapiiri kylällä, kylällä liikkuvat legendat ja tarinat ja alkuperäiset/muualta tulleet 5. Elinkeinot ja palvelut yritykset, kyläläisten tuottamat palvelut ja koulu 6. Ympäristö luontokohteet, metsät, vesistöt, reitit, historialliset kohteet, liikuntapalvelut ja tyypilliset sääilmiöt 7. Infrastruktuuri tiet, pyörätiet, kunnallistekniikka (sähkö, vesi), valaistus, internet, puhelin, liikennepalvelut, venesatama, leikkipuisto, nopeusrajoitukset ja sivuteiden kunto 8. Kooste tulevaisuuden visiot ja keinot, eli kyläyhdistys nyt ja tulevaisuudessa Liite 1: Kyläkyselyn 2008 tulokset

3 0. JOHDANTO Sinulla on käsissäsi Mäkelä-Saapunki kyläyhdistys ry:n kyläsuunnitelma. Kyläsuunnitelma on laadittu vuoden 2008 aikana. Vuoden 2008 Mäkelä-Saapunki kyläyhdistys ry:n vuosikokous velvoitti yhdistyksen hallituksen laatimaan kylälle kyläsuunnitelman, eli yleispiirteisen suunnitelman kylän tavoitetilasta ja kuinka siihen päästään. Kyläsuunnitelmaan on pyritty kirjoittamaan kylän asukkaiden näkemys siitä, kuinka he haluavat kehittää Mäkelä-Saapungin kylää ja mitä he ovat valmiita tekemään kylänsä kehittämiseksi. Kyläsuunnitelmaan on siis suunniteltu ne toimenpiteet, joita kylällä halutaan yhdessä toteuttaa. Suunnittelutyön jälkeen toimenpiteet tarkentuvat, kun niitä toteutetaan. Tärkeintä tässä kyläsuunnitelmassa on, että se on kyläläisten yhteisen keskustelun ja pohdinnan tulos, jonka pohjana on käytetty aiempien vuosien toimintasuunnitelmia ja keväällä 2008 pidettyä kyläkyselyä. Vaikka kyläsuunnitelman perimmäinen ajatus onkin tulevan suunnittelemista, on palstatilaa annettu myös menneisyydelle ja nykyisyydelle. Tältä pohjalta on tukevampi ponnistaa eteenpäin ja suunnitella, mikäli mahdollista, entistä valoisampaa tulevaisuutta kylälle ja kyläläisille! On siis vaalittava perinteitä ja säilytettävä vanhaa, mutta on myös järkevää suunnitella aktiivisesti tulevaisuutta, ja mielellään etupainotteisesti, eli ennen kuin on liian myöhäistä. Tätä kyläsuunnitelmaa pidetään vuosittain ajan tasalla osana normaalia kylätoimintaa. Toimimalla yhdessä ja aktiivisesti Mäkelä-Saapungin kylää on mahdollista kehittää, mikäli mahdollista, entistä viihtyisämmäksi paikaksi asua ja elää! Terveisin, Mäkelä-Saapunki kyläyhdistys ry:n hallitus

4 1. Tavoitetila tähän pyritään Aiempien hallitusten toimintasuunnitelmat sekä alkuvuonna 2008 tehty kyläkysely ovat linjanneet tämän kyläyhdistyksen hallituksen tekemän kyläsuunnitelman raamit. Vuosikokous 2009 on tämän kyläsuunnitelman lopullisesti siunannut luotsaamaan Mäkelä- Saapungin kylän entistä hohdokkaampaan tulevaisuuteen. Seuraavassa on muotoiltu se tavoitetila johon tämän kyläsuunnitelman ja seuraavien vuosien toimintasuunnitelmien avulla on tarkoitus pyrkiä ennemmin tai myöhemmin. Vaikkapa vuonna Mäkelä-Saapungin kylä on vireä, kaunis ja puhdas maalaiskylä Kuusamon keskustan kupeessa. Kylällä toimii virkeä koulu, jonka tiloja myös kyläläiset käyttävät iltaisin ja viikonloppuisin, niin liikuntaan kuin muuhunkin harrastustoimintaan. Kylällä toimii muutamia yrityksiä, mutta kaupungin keskustan läheisyyden vuoksi palvelut on kätevä hankkia myös sieltä. Vuokrattavia mökkejä on tarjolla runsaasti. Kyläläiset tuottavat laajasti erilaisia palveluja, joita toiset kyläläiset käyttävät aina ensisijaisesti. Kyläläisten omassa maassa kasvattamaa ja lähimetsistä keräämää lähiruokaa myydään myös toisille, niitä tarvitseville kyläläisille. Internet on kylän pääasiallinen tiedotuskanava. Sieltä löytyy kyläuutiset, kyläläisten tuottamat palvelut, myytävät lähiruoat ja polttopuut, kylältä vuokrattavat mökit, jne Kyläläiset käyvät sivuilla säännöllisesti. Kylän alueella olevia luontopolkuja, liikuntareittejä ja salpalinjareittiä käytetään ahkerasti. Kylällä on myös oma lintujenbongauspaikka. Koululta kaupungin keskustaan saakka ulottuva pyörätie tuo turvallisuutta niin koululaisille kuin muillekin liikkujille. Kaupungin keskustaan on turvallista mennä kevyenliikenteenväylää pitkin vaikkapa töihin, kauppaan tai harrastuksiin, sekä kävellen että polkupyörällä. Nopeusrajoitukset kylän alueella ovat kohdallaan ja katuvalaistus ulottuu koko kylän ydinkeskustan alueelle. Kylällä asuu ihmisiä eri ikäluokista. Lapsiperheille on saatavilla tontteja, näin kylän koulussa riittää oppilaita. Asustusta on kuitenkin edelleen sopivan harvassa. Yhteistyö eri yhteistyökumppaneiden kanssa toimii hienosti. Kaupunki, muut yhdistykset, eri tukikanavat ynnä muut arvostavat Mäkelä-Saapungin aktiivisuutta ja haluavat tehdä yhteistyötä kylän kanssa jatkossakin. Luonto on monimuotoista kylän ympärillä ja vesistö on puhdasta sekä kalaisaa. Kylällä osataan kierrättää niin käyttötavarat kuin jätteetkin. Kylällä on runsaasti aktiivisia toimijoita kehittämässä kylää. Erilaiset tapahtumat luovat yhteishenkeä sekä yhteisöllisyyttä ja niihin osallistutaan aina suurella joukolla. Mäkelä-Saapungin kyläläisillä on entistä parempi asua ja elää omalla kylällään!

5 2. Historia kylän muotoutuminen SAAPUNKI- MÄKELÄ KYLÄN ALKUJUURET 1700-LUVUN ALUSSA JA ASUTUKSEN MUODOSTUMINEN Aluksi Johdanto Kyläyhdistyksen hallituksen pyynnöstä, kuvailen selvitystä voimakkaasti lyhenneltynä, keskittymällä kylän alkujuuriin ja asutuksen muodostumisen pääpiirteisiin. Varsinaisen laajemman selvityksen on määrä päätyä kyläyhdistyksen nettisivuille. Tämän selvityksen tarkoituksena on muodostaa mahdollisimman selkeä kuva kylämme alkujuurista 1700-luvun alkupuolelta, lähtökohtanaan Saapungin kantatila n:o 5 ja lyhytmuotoinen kehityskaari asutuksesta sieltä nykypäivään saakka. Muodostumista kuvataan pääosin Määttä-Saapunki suvun ja asutuksen muodostaneiden ihmisten kautta, koska kylän alkujuuret ovat niissä. Kehitystä seurataan, lyhyin maininnoin kylän perus- ja kantatilojen haltijoiden tai muuten kylän asutukseen vaikuttaneiden henkilöiden kautta, jolloin selviää, ketkä kylää ovat asuttaneet ja ketkä ovat nykyasuttajat. Kuvamateriaali kylän henkilöistä Tavoitteena oli saada valokuvia mahdollisimman vanhoilta ajoilta niin, että henkilöt edustaisivat peruskanta-asutusta, polveutuen niiltä alkuajoilta saakka, jolloin korostuisi historiallinen merkitys. Tosin vanhoista valokuvista oli niukkuutta, mutta niitäkin sain. Mikäli saadaan kuva alkuajoista, on paikallaan lyhyt katsaus Kuusamon ja sen asutuksen synnystä. Kuusamo 1600-luvun loppupuolella ja asutuksen synty Jo vuonna 1675 Kuusamo muodosti alueellisesti rajatun hallinnollisen yksikön. Tällöin nimittäin perustettiin Kuusamon Seurakunta. Tuohon aikaan kirkon hallinto oli osa maallista hallintoa. Kuusamon nykyinen kiinteä asutus katsotaan alkaneen luvun loppupuolella, jolloin uudisasutus levittäytyi Kuusamoon pääasiassa Kainuun ja Paltamon sekä Iin - Pudasjärven suunnasta. Olihan tulleilla asukkailla vanhoja ns. nautinta-alueita täällä Kuusamossa. Asukkaat harjoittivat kaskiviljelystä, kalastuksen ja metsästyksen ohella. Kylän asutuksen alkujuuret Määttä-Saapungeissa Uudisasutuksen levitessä Kuusamoon, saivat myös eri kylät, niin kuin myös kylämme, alkunsa. Historiatietojen mukaan, tulivat ensimmäiset Määtät Kainuun suunnasta Kuusamoon 1680-luvulla, asettuen Vasaraperälle ja myöhemmin Kuusamon muihin osiin. (Samuel) Samuli Määttä s.1700, oli yksi tulijoista ja Saapunki Sukuseuran v käynnistämän sukututkimuksen mukaan, hänestä muodostui kylämme suvun ja asutuksen alkujuuri. Kylän eri osat ja niiden nimet/nimitykset Aikojen kuluessa kylän eri osiin on muodostunut osia, joiden nimistä osa on virallisia ja osa epävirallisia, periytyen sukupolvelta toiselle. Näitä ovat mm.: Saapunki / Saapunginharju, Mäkelänharju, Rantakylä, Kankaanpää, Autioniemi, Ihana-aho, Päiväniemi, Itäpää ja Latvapuro.

6 Kuva kantatilasta no 5. Vanha Saapungin paikka. Kuva on otettu nykyisen Kalervo ja Martta Saapungin paikalta, viime sodan aikana todennäköisesti kesällä Saapungin kantatila n:o 5 I isäntä I sukupolv. Suvun, kylän ja sen ensimmäinen asukas oli, uudistilallinen Määttä-Saapunki Samuli Tapaninp.s.1700, vaimonsa Anna Simontr, Kurtti s.1713 kanssa. Heille syntyi kolme poikaa ja neljä tytärtä. Pojat Juho s. 1735, Tapani s.1737 ja Simo s muodostavat Saapunki suvun kolme sukuhaaraa alenevassa polvessa. Vuoden 1700-luvun alkupuolella Samuli muutti pois Vasaraperältä ja tuli Saapunkijärven rannalle. Sijainti on suurin piirtein nykyinen Kalervo ja Martta Saapungin paikka. Järven rannalle hän rakensi rakennukset, harjoittaen erätaloutta. Vuonna 1763 hän katsastutti tilansa uudistilaksi ja siinä sen sanottiin olleen viljelyksessä n. 30 vuotta. Näin muodostui Saapungin kantatila n:o 5 kuuluessaan kirkonkylään. II isäntä II-sukupolv. Isännyyden Samuli Määttä luovutti toiseksi vanhimmalle pojalleen Tapanille s ja hänestä tuli seuraava tilanhaltija Saapungin kantatilalle. Jäätyään tilalle v. 1763, Tapani muutti lopullisesti sukunimensä v Saapunkijärven mukaan Saapungiksi. Näin sai alkunsa Saapunki sukunimi. Tapani Saapunki oli tilanhoidon lisäksi Kuusamossa tunnettu kirkkoväärti eli kirkonisäntä 1700luvun loppupuolella. Aviossa hän oli kaksi kertaa ja hänen jälkeläisensä tulevissa sukupolvissa ovat merkittävästi asuttaneet kylän eri osia. V.1814 Pääosin 1800-luku oli kantatilalla yhteisasumisten aikaa. Vuonna 1814 tapahtui ensimmäinen merkittävä järjestely tulevan kylän kannalta. Tapani Saapungin pojista Sihveri Saapungin s.1776 jäädessä kantatilalle, veljeksistä Elias Saapunki muuttaa Mäkelänharjulle ja näin Harjun asuttaminen myös alkaa. V.1863 Elämä jatkui, niin Saapungissa, kuin Mäkelässäkin ja tilan omistusjärjestelyjä oli useita. Vuonna 1863 JuhoTaavetti Saapunki muuttaa Mäkelänharjulle tilanhaltijaksi ja muuttaa myös sukunimensä Mäkeläksi ja näin saa alkunsa sukunimi Mäkelä.

7 1890-luku Kantatilalla asuminen oli edelleen ns. yhteisasumisten aikaa. Tilalla asui tuolloin kolme veljestä perheineen. Vuosina käytyjen tilajakojen jälkeen, veljeksistä yksi jää kantatilalle, toinen muuttaa viereen eli Saapunginharjulle ja kolmas Ihana-ahoon. Näin asutus on laajentunut kylän ydinalueella Saapunginharjulla sekä Ihana-aho on saanut ensimmäisen asukkaansa. Muut Saapungin kantatilalta muuttaneet kylän muihin osiin Autioniemi sai ensimmäisen muuttajansa kantatilalta 1860-luvulla ja Rantakylä noin v.1920, jolloin kylän asutus laajentui myös näihin osiin. Myöhemmin 1900-luvun kuluessa, kantatilalta tapahtuneita muuttoja oli Ihanaahon lähellä olevalle Vähälän tilalle ja Saapunkijärven länsipäähän sekä Saapungin törmälle. Mäkelänharju vuodesta 1814 alkaen Niin kuin aikaisemmin todettiin, ensimmäinen asuttaja Mäkelässä oli v Juho Taavetti Mäkelästä tuli kuitenkin se tilanhaltija, joka lopullisesti v jäi Mäkelään ja hänen jälkeläisensä seuraavissa sukupolvissa ovat asuttaneet näitä kolmea tilaa, eli Harjua, Alataloa ja Ylitaloa, niin kuin ennen näitä tiloja kutsuttiin sekä Latvapurolla Kelan tiloja. Kylälle muuttaneet ja tänne muodostuneet tilat Aikoinaan, ennen sotaa ja vähän jälkeen tänne muuttaneet, muodostivat myös kylän kanta-asutusta. Nämä muuttajat ovat asuttaneet Rantakylää ja Saapunkijärven kaakkoisrannalla lähellä Päiväniemen kärkeä, olevaa aluetta. Sodassa luovutetuilta alueilta muuttaneet Ko. tilojen muodostuminen lisäsi myös kanta-asutusta. Sieltä muuttaneet ovat asuttaneet seuraavia kylän osia: Rantakylä, Latvapuro Kärpänkyläntien pohjoispuolella ja Saapungintien itäosia. Nykyasutus lyhyesti Nykyasutuksen vanhimpia asuttajia 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa on Saapunkijärven länsipäässä ja Kankaanpäässä. Sen jälkeen 1970-luvulta ja sieltä nykypäivään, asutuksen lisääntymistä on tapahtunut käytännöllisesti katsoen kaikilla kylän osilla. Asutuksen lisääntyminen on piristänyt kylän toimintaa ja ollut suorastaan rikkaus kylälle. Elinkeinot vuosisatojen saatossa 1700-luku: Tuolla vuosisadalla elinkeinot, niin Kuusamossa, kuin alkujuurensa saaneessa kylässämmekin, perustui aluksi kaskiviljelyyn, erä- ja luontaistalouteen, muuttuen vuosisadan kuluessa nykyisen maanviljelyksen suuntaan. Kalastus ja metsästys oli tärkeitä sekä porotalous sai alkunsa luku: Pääelinkeinona maanviljelys ja karjatalous sekä sivuelinkeinoina kalastus- ja porotalous kehittyivät ja hallitsivat vuosisataa. Itselliset ja muut työnsuorittajat hankkivat elantonsa ansiotöillä : Maanviljelys ja karjatalous jatkuivat pääelinkeinoina sekä metsätalouden merkitys kasvaa sekä kalastus on edelleen tärkeää : Vuosikymmen 1960 oli murrosaikaa maatalouksissa, jolloin peltoja pantiin pakettiin ja varsinkin pienten tilojen alasajo alkoi. Siitä huolimatta maa- ja metsätalous olivat hallitsevia ainakin 1980 alkuun. Ammattialat monipuolistuivat ja väkeä alkoi käydä ansiotöissä kirkonkylässä tai muualla lähiympäristössä. Matkailualojen yritystoiminta saa alkunsa ja toisaalta

8 maatalous on loppumassa. Maa- ja karjataloudella oli vuosisataiset perinteet ja oli elinehto kylälle sekä sen hyvinvoinnille. Kuva: Kesäinen kuva heinäpellolta menneiltä vuosikymmeniltä, eli ajalta jolloin maatalous elinkeinona hallitsi kylää. Kuvattu Mäkelänharjulle päin taustalla vanha Mäkelän Kallen paikka ja Vihtorin uudempi talo. Toivottavasti tämä kuvaus antaa jonkinlaisen käsityksen kylämme synnystä ja asutuksen muodostumisesta. Esko Saapunki Mäkelä-Saapungin kyläläinen LÄHTEET Seppo Ervasti: Sukukirja, Kuusamon Saapungit ja heidän jälkeläisensä 1998 Seppo Ervasti: Kuusamon Historia I 1978 Jarmo Paikkala: Kämäräisten Suku II 2000 Haastattelu Kalervo Saapunki, kylälle muuttaneista Lisätietoja ovat antaneet Aulis Saapunki ja Timo Kela

9 3. Kylä sijainti, alueet, rajat, kaavoitus Kuusamon kaupungin keskustasta kylän keskelle, Mäkelän koululle, on matkaa noin 8 km. Kylän rajalle, Tatanginjoelle, noin 4 km. Mäkelä-Saapunki kylänimitys on ollut käytössä vuodesta 2008, kun kyläyhdistys päätti hieman rajata kyläaluetta ja antaa yhdistykselle kuvaavamman nimen. Aiemmin kylän kyläyhdistyksen nimenä oli Mäkelän koulualueen kyläyhdistys ry. Mäkelä-Saapunki kylä sijoittuu Saapunkijärven ja siihen liittyvän Mustalammen ympärille. Asutus on enimmäkseen Vuotungintien, Kankaanpääntien, Lentokentäntien, Tyyneläntien, Mäkelänharjuntien, Saapungintien ja Kärpänkyläntien varrella. Loma-asutusta on lisäksi Välikankaantien varrella. Kylällä on omakotitalo- ja loma-asutusta. Lisäksi on metsää ja entisiä peltoja. Viljelyssä olevia peltoja on hyvin vähän. Kylän alueella on soranottopaikkoja sekä Kuusamon Energia- ja vesiosuuskunnan vedenottamoita. Kylä on osittain pohjavesialueella. Kylän alueella on lisäksi Mäkelän koulu ja Kuusamon lentokenttä. Mäkelä-Saapungin maat ovat yleensä yksityisomistuksessa. Kaupungilla on kaksi maaaluetta: koulun alue sekä Kuuselan tila (4000m) Tyyneläntien äärellä. Lentokenttäalue on valtion. Lisäksi on muutamia parin talon yhteisiä alueita sekä viisi kirkonkylän jakokunnan palstaa. Jakokunnan alueet ovat Saapungin länsipäässä, Mustalammen länsipäässä, venepaikkana toimiva alue Saapungin rannalla Mustanlammen puron sillalta noin 0,4 km itään päin sekä vanhat, käytöstä poistetut soranottopaikat Lentokentäntien sekä Vuotungintien varrella Kapustavaaran rinteessä. Kylän vesialueet omistaa Kirkonkylän yhteisten alueiden osakaskunta ja alueella toimii Kirkonkylän kalastuskunta. Kaupungin osayleiskaavasta selviää tämänhetkinen kylän kaavoitustilanne. Toukokuun 2008 aikana valmistui ehdotus kaupungin yleiskaavaksi, josta seuraavassa otteita, jotka koskevat Mäkelä-Saapungin kylää: KYLÄKESKUS Kyliä kehitettäessä erityistä huomioita kiinnitetään yhteisessä käytössä olevien alueiden ja/tai paikkojen luomiseen ja kunnostamiseen. Kylien elinvoimaisuuden ja viihtyisyyden ylläpitämiseksi erityistä huomiota kiinnitetään myös maaseutumaiseman parhaiden piirteiden, yhtenäisten pihapiirien, hoidettujen pihojen ja metsien kunnossa pitämiseen. PAIKALLINEN ULKOILUREITTI

10 Reitistöä täydennetään matkailuyritysten läheisyyteen sijoittuvilla päivämatkailuun soveltuvilla rengasreiteillä. RAKENTAMINEN Alle 1000 ha:n, mutta suurempien kuin 10 ha suuruisten pienten järvien ja lampien rantavyöhykkeelle voidaan sijoittaa enintään 3-5 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohti. ASUINRAKENTAMINEN Tavoitteena on asuinrakennusten sijoittaminen asumiseen ja rakentamiseen hyvin soveltuville alueille. Ympärivuotinen asutus tukee maaseudun säilymistä asuttuna. Maankäytön suunnitteluohje Rakentamista sijoitetaan vain rakentamiskelpoiselle alueelle. Alueen soveltuvuuteen rakentamiseen vaikuttavat myös luonnon ja maiseman arvot, mahdolliset suojelutarpeet tai vesihuollon järjestämismahdollisuudet sekä ranta-alueella lisäksi vesistön ominaisuudet. Rakennuspaikan hakijan tehtävä on osoittaa, miten alueen soveltuvuus rakennuspaikaksi on tutkittu. Maatilalla saa asuinrakennuksen koko sivuasuntoineen olla 300 k-m2. Sen lisäksi tilalle voidaan sijoittaa tarvittavat tuotantorakennukset. Maatilarakentaminen ja siihen liittyvät aluetarpeet voivat kuitenkin vähentää uusien muodostettavien rakennus- Viemäröidyillä alueilla rakennuspaikan vähimmäispinta-ala on 2500 m2 riippumatta alueen käyttötarkoitusmerkinnästä. Kaavaalueella noudatetaan kunkin kaavan pinta-alavaatimuksia. Maatilamatkailuun ja yritystoimintaan liittyvä rakentaminen harkitaan tapauskohtaisesti. Valtion aluehallinto on muuttumassa vuoden 2010 alusta. Uusien aluehallintoviranomaisten nimiksi tulevat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Aluehallintovirasto. * Alueelliset ympäristökeskukset * Lääninhallitukset * Liikennekeskukset * Metsäkeskukset * TE-keskukset * Tiehallinnon alaiset tiepiirit * Työsuojelupiirit Virallisia organisaatioita ja yhteisöjä, joihin Kuusamo kuuluu tai, joilta voidaan hakea erilaista tukea ovat: - Oulun lääni, jossa kaksi on maakuntaa ja 47 kuntaa Palvelee esim. erilaisissa lupa-asioissa kuten liikenneluvissa, anniskeluluvissa ja sosiaalija terveydenhuollon luvissa. Tehtäviin kuuluvat myös erilaiset valvontatehtävät. - Pohjois-Pohjanmaan maakunta (38 kuntaa, 7 seutukuntaa). Nämä kunnat sekä Vaala muodostavat Pohjois-Pohjanmaan liiton. Pohjois-Pohjanmaan liitolta voi hakea rahoitusta maakuntaohjelman ja EU-ohjelmien tavoitteiden mukaisten hankkeiden toteuttamiseen. (http://www.northfinland.fi.) - Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus toimii alueella ympäristölupaviranomaisena. Se päättää mm rantakaavoista ja valvoo ja antaa ohjeet kaupungille asemakaavan tekoon. Ympäristölupavirastot käsittelevät pääasiassa ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisia lupahakemuksia. Ympäristölupavirastot käsittelevät myös vesien pilaantumista koskevia korvausasioita. Lisäksi ne päättävät ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten hallinnollisten pakkokeinojen käytöstä eli voivat kieltää säännöksen tai määräyksen vastaisen menettelyn tai velvoittaa poistamaan aiheutetun haitan. - Työvoima ja elinkeinokeskus, TE-keskus TE-keskukset tukevat ja neuvovat yrityksiä niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa ja osallistuvat innovaatioympäristön kehittämiseen. Ne hoitavat alueellista työvoimapolitiikkaa sekä edistävät maatilatalouden ja maaseutuelinkeinojen kehittymistä.

11 TE-keskusten toimintaa ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä sisäasiainministeriö - Koillismaalla toimii Myötäle ry joka toteuttaa alueen EU- osarahoitteista maaseudun kehittämisohjelmaa. Sen toimintalinjoja ovat mm: Yrittävä maaseutu, Ympäristönä maaseutu ja Osaava maaseutu. Yhteydet: Koillis-Suomen Aluekeskuksen tavoitteena on, että Koillis-Suomi on vuonna 2010 Euroopan paras luontoon tukeutuvan osaamisen ja yrittämisen alue. Elinvoimaisen aluekeskuksen kärkinä ovat kansainvälinen matkailu ja tietoyhteiskunnan palvelutuotanto, mutta myös puuteollisuuden, alkutuotannon, hyvinvointipalveluiden ja jalostavan teollisuuden kehittämiseen panostetaan. Kuusamon talousalueeseen kuuluvat: Kuusamo, Posio ja Taivalkoski. NELIKENTTÄ Vahvuudet: - hyvä sijainti - luonnonläheisyys - väljä asua Heikkoudet: - tonttien myymättömyys Mahdollisuudet: - maaseutumaisena pidettynä kylän viihtyisyys säilyy - erilaiset tuet kylän kehittämiseksi tulisi käyttää hyväksi Uhat: - kaavoituksella estetään kylän kehittäminen TOIMINTA Kylän kehittyminen ja virkeänä säilyminen edellyttää kaiken ikäisiä ihmisiä kylälle, myös lapsiperheitä. Kyläläisten keski-ikä nousee vuosi vuodelta, mikäli taloja ja tontteja ei myydä. Kylällä olisi otettava käyttöön rohkeampia ajattelutapoja. Tontteja tulisi saada myyntiin. Tonttipörssi nettiin ja muu markkinointi, mm. suusanallinen mainostaminen. Maanomistajien houkutteleminen myymään on ensiarvoisen tärkeää. Kylä tulisi kuitenkin säilyttää väljänä ja maaseutumaisena. Tukia tulisi hyödyntää paremmin. Se vaatii kyläyhdistykseltä aktiivisuutta. Kaikkien projektien kohdalla tulee selvittää onko mahdollista saada jostain tukea.

12 4. Ihmiset väkimäärä, taloudet, ikäjakauma, loma-asukkaat, kylällä toimivat yhdistykset, henki ja ilmapiiri kylällä, kylällä liikkuvat legendat ja tarinat, alkuperäiset/muualta tulleet TILANNE NYT Kyläläisten ikäjakauma: alle 7v => 8kpl, 7-18v => 42kpl, 18-30v => 10kpl, 30-40v => 21kpl, 40-50v => 40kpl, 50-60v => 36kpl, 60-70v => 19kpl ja yli 70v => 16kpl. Ihmisiä asuu kylällä yhteensä n. 192 henkeä. Talouksien määrä (vakituiset) on n. 70 ja vapaa-ajan asuntojen määrä on n. 32 kpl. Väkimäärässä on todennäköisesti pieniä heittoja, mutta lukumäärät antavat suuntia missä mennään. Lisäksi tulevat siis vapaaajanasunnoissa asuvat. Lentokentän kautta kulkevia asiakkaita ei myöskään ole laskettu mukaan :) KYLÄLLÄ TOIMIVAT YHDISTYKSET Mäkelä-Sapunki kyläyhdistys ry, Nissinseudun metsästysseura ry ja Säynäjä-Eloranta metsästysseura ry. Kyläläisiä kuuluu molempiin metsästysseuroihin maanomistussuhteiden johdosta. HENKI JA ILMAPIIRI Kylällä henki ja ilmapiiri ovat hyviä, asukkaat haluavat asua kyläalueella hyvän sijainnin ja luonnon läheisyyden takia. Asukkaat ovat jakautuneet omiin ryhmiinsä: esim. yrittäjät, alkuperäiset asukkaat, muualta muuttaneet ja oman perän asukkaat, esim. Ihana-ahosta eteenpäin. Osallistuminen yhdistyksen järjestämiin tapahtumiin on pääasiassa yksien harteilla. Onko tämä sitten ymmärrettävä siten, että ihmiset pelkäävät sitoutua yhdistyksen toimintaan, vai onko kylällä järjestetty vääränlaisia tapahtumia? Passiivisuuden poistaminen olisi tavoiteltavaa, kunhan keksisimme keinot siihen. KYLÄLLÄ LIIKKUVAT LEGENDAT Ufo-juttu 70-luvulla ja mielipiteet Mäkelän koulun sijainnista ovat kylän tunnetuimpia legendoja. Sunnuntaiaamuna 3. tammikuuta vuonna 1971 useat silminnäkijät havaitsivat Saapungin kylässä kirkkaan valopallon, joka eteni hitaasti Saapunkijärven Pitkäperän yläpuolella järven pituussuunnassa kohti länttä. Pallo liikkui suunnilleen kävelyvauhdilla 8-10 metrin korkeudella jään pinnasta, vinosti vastatuuleen. Huolimatta sakeasta lumipyrystä, pallo valaisi ympäristöään noin kolmen kilometrin säteellä. Palloilmiön kulkiessa rannan talojen ohitse, niiden valot sammuivat hetkeksi. Pallo oli läpimitaltaan noin kymmenen metriä.

13 Mikä pallo oli, jäi mysteeriksi. Joka tapauksessa selittämättömän valoilmiön näki moni kyläläinen. Talaloiden pihalle jäänyt pallon jälkikään ei arvoitusta ratkaissut. ALKUPERÄISET/MUUALTA TULLEET Alkuperäiset asukkaat alkavat olla jo ehtoopuolella (ikäihmisiä). Heidän lapsensa ovat muuttaneet muualle ja osa todennäköisesti palaa takaisin kun ovat siirtymässä eläkkeelle. Alkuperäiset asukkaat omistavat runsaasti maata kylä alueelta, mutta ovat nihkeitä myymään tontteja uusille asukkaille. YHTEENVETO Kylä on kiinnostava mm. sijainnin, luonnonläheisyyden ja väljyyden vuoksi. Lisäksi oma maalaiskoulu vaikuttaa kiinnostavuuteen. Ikäjakautumasta päätellen asukkaiden riittävyys tulevaisuudessa ei ole ruusuinen. Asukkaita pitäisikin saada muuttamaan lähiaikoina kylälle. Esimerkiksi tontteja myyntiin laittamalla voisimme houkutella kylälle lisää lapsiperheitä. Mikäli nykyiset maanomistajat eivät tontteja myy, niin todennäköisesti niitä tulevaisuudessa myy joku muu, lähinnä nykyisten kyläläisten omat lapset, jotka eivät asu enää täällä. Myynti tulisi tapahtua nykyisten toimesta, sillä silloin voi paremmin vaikuttaa kenelle myy ja mistä. TULEVAISUUDEN VISIOT Lähitulevaisuus (alle 5 vuotta): - muualta muuttaneita asukkaita kylälle (lapsi perheitä) - maanomistajat myymään tontteja -> perustelut, ajatusten muuttaminen. esim. 2-3 uutta perhettä rakentamaan/vuosi - markkinointi - kiinnostavuuden lisääminen - tonttisuunnitelman (kaavoitus?) aloittaminen Kauempi tulevaisuus (yli 5 vuotta) - muualta muuttaneita asukkaita kylälle (lapsiperheitä) - tonttisuunnitelma valmis (kaavoitus) - koulun säilyttäminen NELIKENTTÄ Vahvuudet: - väljä asua - koulu - perhepäivähoito

14 Heikkoudet: - asukkaiden ikääntyminen - passiivisuus - tonttien myymättömyys Mahdollisuudet: - virkeä kyläyhteisö lähellä kaupunkia - yhteen hiileen puhaltaminen - uudet ihmiset (matkailijat/kesälomalaiset) - perhepäivähoito - koulun säilyttäminen Uhat: - passiivisuus - koulun lakkauttaminen - perhepäivähoidon loppuminen - kyläyhdistys toiminnan loppuminen - kukin elää omineen TOIMINTA Kyläläiset on saatava aktiivisemmiksi kehittämään kylää - kyläläiset olisi saatava ymmärtämään, että mikäli mitään ei tehdä, tulevaisuus on muiden käsissä, sillä vain aktiivisesti toimimalla kyläläiset voivat itse vaikuttaa kylän tulevaisuuteen. Yhteen hiileen puhaltaminen on tärkeää - myyräntyötä taustalla tekeviä kylän kehittäminen ei kauaa kestä. Mikä on kyläyhdistyksen tehtävä? Kylän suunnitelmallinen kehittäminen, jota kaiken toiminnan tulisi tavalla tai toisella tukea. Kyläyhdistyksen ei tulisi olla pelkästään tapahtumajärjestäjä. Kyläyhdistyksen yhtenä suurista haasteista on kyläläisten saaminen mukaan yhdistyksen toimintaan ja kehittämään kylää. Mutta miten siinä onnistuttaisiin? Kyläyhdistyksen hallituspaikkojen kierrättämistä tulisi lisätä, jotta kylä saisi uusia ideoita ja lisää aktiivisia toimijoita. Tekijöitä ja ideoita kyläläisillä todennäköisesti on, mutta tietynlainen rohkeus astua esiin, tekemään ja toimimaan, puuttuu. Poliittista vaikutusvaltaa tulisi saada lisää, jotta kylän puolestapuhujia olisi kaupungin korkeimmissa päättävissä elimissä. Jopa kunnallisvaaliehdokkaiden määrää ja äänten kohdistamista tulisi kylällä miettiä. Kylän internetsivuille tulisi kerätä legendoja ja tarinoita kylältä.

15 5. Elinkeinot ja palvelut yritykset, kyläläisten tuottamat palvelut, koulu KYLÄLLÄ TOIMIVAT YRITYKSET Etäisyys Mäkelä-Saapungin kylältä Kuusamon kaupunkikeskukseen on lyhimmillään noin neljä kilometriä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vaikka kylällä asuu runsaasti yrittäjiä, niin yrityksiä ei kylällä montaa ole. Laajemman asiakaspiirin ja lyhyen matkan vuoksi tämä onkin ymmärrettävää. Varsinaisesti kylällä tapahtuvaa yritystoimintaa löytyy vapaa-ajan majoituspalvelujen vuokrausta mökkien muodossa, lumenaurauspalvelua ja muuta traktoriapua, sekä hevostila. KYLÄLÄISTEN TUOTTAMAT PALVELUT Keväällä 2008 pidetyn kyläkyselyn perusteella kylältä löytyy useita eri alojen ammattilaisia, jotka haluaisivat tarjota palvelujaan myös muille kyläläisille. Kyläkyselyn perusteella kyläläiset tarjoavat muun muassa polttopuita, rakennuspuutavaraa, käsitöitä, ompelua. leipomista, juhlien järjestämistä, villapuseroita, tulkkausta, käännöspalveluja, lumenaurausta, suunnittelupalveluja, rakennusapua, siivousta sekä traktoriapua puutarhatöissä. KOULU ENNEN JA NYT Mäkelän koulupiiri on perustettu vuonna Aluksi koulua pidettiin useammassakin paikassa: ensiksi Herman Saapungin talossa, sen jälkeen Leonard Kolvangin ja hänen veljensä Arvid Kolvangin taloissa. Nykyinen koulurakennus on rakennettu vuonna Laajennusosa, johon kuului kaksi luokkahuonetta ja varastotilaa, valmistui vuonna Liikuntasali suihkutiloineen ja varastoineen otettiin käyttöön vuonna Koulun tilat ovat hyväkuntoiset, toimivat ja riittävän kokoiset. Koulussa toimii esikoulu ja luokat 1-6. Opettajia on neljä (ml. esiopetus). Tällä hetkellä ei ole lähitulevaisuuden näköpiirissä koulun lakkauttamisen pelkoa. Kyläkyselyn perusteella kylän toiseksi suurimpana uhkana kuitenkin pidetään koulun lakkauttamisen uhkaa. Kaupungin taloudellisen tilanteen ja kylän väkimäärän (lapset) muuttuessa se voisi tulevaisuudessa ollakin mahdollista. Suuntaus kun näyttää olevan suurempiin luokkakokoihin. Jo nyt koululle tuodaan oppilaita koulukyydeillä muilta kyliltä.

16 Vaikka koulun mahdollista lakkauttamista uhkana pidetäänkin, toisaalta koulu mielletään tällä hetkellä yhdeksi suurimmista mahdollisuuksista. Pieni kyläkoulu voisi mm. houkutella lapsiperheitä kylän alueelle. Tämä kuitenkin vaatisi myytäväksi joko valmiita asuinrakennuksia tai tontteja. Kyläyhdistyksen ja kyläläisten mahdollisuudet koulun säilyttämiseen ovat rajalliset. Paras keino lienee tonttien myymisen lisäksi on asiasta päättäviin suora vaikuttaminen. Kaikki voitava olisikin tehtävä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta asioihin voitaisiin ajoissa vaikuttaa. NELIKENTTÄ Vahvuudet: - vapaa-ajan asuntojen vuokraamisessa hyvä sijainti ja luonto Heikkoudet: - lähellä keskustaa, jossa enemmän ostajakuntaa Mahdollisuudet: - kyläläisten palvelujen saaminen naapurista Uhat: - koulun lakkauttaminen TOIMINTA Yritysten luominen kylälle ei liene kyläläisten toiveissa eikä muutenkaan tarpeen, sillä kylämme sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa. Nykyisiä kylällä toimivia yrityksiä kyläyhdistys tukee tarvittaessa esim. tiedottamalla kylän internetsivuilla. Muun muassa vapaa-ajan reitistöjen kautta yhdistys voi tukea kylällä toimivia mökkivuokraajia. Kyläyhdistyksen tulisi auttaa palveluntarjoajia keräämällä ne yhteen paikkaan kyläyhdistyksen internetsivuille, jotta palvelun tarvitsijat voivat tarvittaessa ottaa heihin suoraan yhteyttä. Sen jälkeen kyläläisten tulisi käyttää näitä palveluja. Esimerkiksi luonnontuotteiden (mm. peruna, mansikka, metsämarjat, ) välittämistä kyläläisiltä kyläläisille tulisi harkita esimerkiksi kylän internetsivujen kautta. Kestävän kehityksen tukemiseksi olisi kylällä paikallaan tiedottaa esimerkiksi yhdessä kaupungin kanssa kierrättämisestä ja suunnitella tarvittaessa kylälle oma kierrätyspiste.

17 Koulun säilyttämisessä kylällä tullaan taas siihen tosiasiaan, että lapsiperheiden saaminen kylälle edellyttää tonttien myymistä. Poliittinen vaikuttaminen tulee muistaa jatkossakin. Yhteistyötä koulun kanssa tulee edelleen kehittää. Ja jo nyt tulisi miettiä mikä on koulun kohtalo mahdollisen lakkauttamisen yhteydessä.

18 6. Ympäristö luontokohteet, metsät, vesistöt, reitit, historialliset kohteet, liikuntapalvelut, muut harrastukset Saapungin kylä on syntynyt ja keskittynyt pääasiassa Saapunkijärven pohjoispuolelle. Saapunkijärvi on noin 3,5 kilometrin mittainen järvi. Saapunkijärven länsiosasta lähtee Saapunkinjoki. Joki ja järvireittejä myöten Saapungista on yhteys aina Kuusamojärveen saakka. Vuonna 2008 rakennetun jätevesiviemäröinnin vaikutus vesistöjen kunnon mahdolliseen paranemiseen on epäselvää. Saapunkijärven kunto on ollut viime vuosina ajoittain huono. Roskakalan määrää onkin järvessä yritetty vähentää mm. nuottaamisella. Vasikkakasvattamon rakentamisen peruuntumisen vuoksi kylän alueen vesistöihin laskevien peltojen ravinnekuormat eivät onneksi todennäköisesti kasva kuten oli aikomus. Tämä omalta osaltaan säästää vesistöihin tulevaa ravinnekuormitusta.

19 Saapungin kylän läpi kulkee historiallinen salpalinja. Kyläkeskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kolme sodanjälkeen räjäytettyä betonibunkkeria. Koseropuro laskee Saapunkijärveen Ihana-ahon itäpuolelta. Puron varressa on ollut mylly, jonka jäännöksiä näkyy vieläkin maastossa. Koserovaara sijaitsee Saapunkijärven pohjoispuolella, vaaran etelärinteiltä on louhittu salpalinjan panssariesteitä välirauhan aikana. Kylän keskus on virkeä Mäkelän kyläkoulu. koululla on myös liikuntasali, joka on ympäri vuoden aktiivisessa käytössä. Kyläyhdistys on järjestänyt mm. lentopallotoimintaa, sählyä ja jumppaa. Mäkelän koululta lähtee luontopolku, joka kiertää Saapunkijärven lähimaastoissa. Kylän ympäri kiertää keväisin noin 10 kilometrin mittainen hiihtolatu. Mäkelän koululta löytyy kesällä pieni jalkapallokenttä ja talvella pieni jääkiekkokaukalo. Saapunkijärven länsipäähän on tehty suunnistusrata kyläläisiä varten. Samalta alueelta lähtee myös maastopyöräreitti.

20 Saapunkijärvellä voi harrastaa myös mm. kalastusta ja melontaa. Maastot ovat Saapungin kylän alueella vaihtelevia, mäntykankaita, puronvarsikoivikkoja, ja synkkiä kuusikoita. Karhustakin on tehty havaintoja kylän lähistöllä, lieneekö totta vai tarua? Kyläyhdistys pyrkii järjestämään myös muuta harrastustoimintaa kyläläisille, niin kylällä kuin kylän ulkopuolellakin. Pikkujoulut, rantakalailta, käynti Erämessuilla (Rovaniemi, Oulu), pajukurssi, Kylän alueella voi harrastaa metsästystä. Luonto- ja historiallistenkohteiden sekä liikuntapalveluiden ylläpitämistä ja kehittämistä tulee kylällä edelleen parantaa. Liikuntapalveluja lienee kylällä vähintäänkin kohtuullinen määrä, ja myös ulkoliikuntapaikat ovat kohtuullisessa kunnossa. NELIKENTTÄ Vahvuudet: - rikas luonto metsineen ja järvineen - hyvät liikuntamahdollisuudet kylällä - sopivasti muuta harrastustoimintaa Heikkoudet: - aktiivisten toimijoiden vähyys - luontopolun ja salpalinjan huono kunto - Saapunkijärven ja Mustalammen nykytila Mahdollisuudet: - luontopolun ja salpalinjan korjaaminen ja kehittäminen kyläläisille ja kauempaakin tulleille - metsien ja vesistöjen laajempi hyötykäyttö - kaunis ja yhtenäinen kylämaisema Uhat: - koulun liikuntasalin myyminen yksityiselle - Saapunkijärven kunnon edelleen heikkeneminen TOIMINTA Saapunkijärven ja Mustalammen kuntoa parannetaan mm. nuottaamalla roskakalaa, katiskapyynnillä, rantoja niittämällä, veden tilaa seuraamalla,... Lisäksi myös muita keinoja selvittään koko ajan aktiivisesti. Kyläyhdistys laajentaa melontamahdollisuuden tulevaisuudessa myös Saapunkijoelle. Yhdistys harkitsee parin kanootin/kajakin (varusteineen) vuokraustoimintaa. Erilaisten harrastustoimintojen tulee säilyä kylällä jatkossakin. Uusia tulee myös kehittää. Sopivasti harrastustapahtumia vaihtelemalla ja kehittämällä saadaan myös uusia aktiivisia osallistujia mukaan toimintaan. Mikäli toiminoita ei kuitenkaan saada riittävästi, samojen kuormittamista tulee rajoittaa. Luontopolun yhteyteen tehdään lintujenbongauspiilokoju. Luontopolku entisöidään ja kylältä löytyvä osa salpalinjaa tulisi ainakin pieneltä osalta saattaa kuntoon. Opastus molempiin tulisi myös hoitaa kuntoon Kylämaiseman parantamiseksi tulisi myös yhdessä pitää esim. talkoita: raivausta, postilaatikkotelinetalkoita, Lisäksi olisi syytä selvittää kuinka saataisiin kylälle hiihtolatu koko talveksi.

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI Niinikankaan lava 50v toukokuu 2003 (suojelukohde) 15.10.2003 Kalakankaan kyläyhdistys Kylävalakiat hanke Kyläenergialla Nokka Nousun hanke Sisällysluettelo 1. KUVAUS

Lisätiedot

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN Venepaikat Leirikeskuksen saunan rakennus Tonttipörssin luominen Oksasilppuri joka kylälle Uimahalli Juukaan Skeittirampit kylille (kunta) Katuvalot Vihtasuon risteys-koulu, Kannas PIENET INVESTOINNIT

Lisätiedot

Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj.

Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Historia Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1659 Ensimmäinen Angelniemen kunnallislautakunnan kokous helmikuun 13. päivänä 1870 Kunta itsenäistyi

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ Elina Haavisto Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa Yttilässä 2 kotitaloutta palautuneita vastauksia 28 Vastausprosentti 14% Sukupuoli

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Miten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa? 6.4.2014

Miten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa? 6.4.2014 Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset Miten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa?

Lisätiedot

HAUKIVEDEN-HAAPASELÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS RYKINNIEMEN ALUEELLE

HAUKIVEDEN-HAAPASELÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS RYKINNIEMEN ALUEELLE Tiemassaaren Kyläyhdistys r.y 12.1.2011 1(5) Ilpo Vellonen, Pajulahdentie 11, 58900 Rantasalmi Puh. 040-5617460 Sähköposti: ilpo.vellonen@pp.inet.fi Rantasalmen kunnanhallitukselle HAUKIVEDEN-HAAPASELÄN

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8

KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8 KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Päivitetty 2014 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Suunnitelman tarve... 3 1.2. Kylän sijainti... 3 2. Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys...

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012

Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012 Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012 Kyllä kylä kuuluu, kun Miten välitetään kylän tahto päättäjille /perjantain lörning kafeen tulokset: TEEMA NÄKYVYYS : Alueen tapahtumat oltava mukana

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia Angelniemen kyläkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, VASTAAJAT (118 vast.) Vartsalan suunta 3 % Toppjoen suunta 13 % Saaren puolella 45 % Kokkilan taajama 29 % Pöylän suunta 10 % Vastausaktiivisuus Lähettyjä

Lisätiedot

PIENET INVESTOINNIT ja vähän isommatkin

PIENET INVESTOINNIT ja vähän isommatkin yhtenäiset postilaatikot kylille kuntosalilaitteet ja nettinurkkaus kylätalolle laajakaista kunnan rajalle asti valaistus ja nopeusrajoitukset risteysalueelle uimarannan kunnostus ja parkkipaikka Halijärvelle

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMA. Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila.

KYLÄSUUNNITELMA. Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila. SUNNIEMI - SUOSMERI - HARJUNPÄÄN KYLÄSUUNNITELMA 2005-2010 Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila.fi 2 SUNNIEMI- SUOSMERI

Lisätiedot

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Hankesuunnittelua 7.5.2015 Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Ylä-Kintaus on vireä, maaseudun kylä Petäjäveden kunnan Jyväskylän puoleisella alueella Kohtuullinen matka moniin taajamiin: Petäjävesi

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Historia 2. Kylämme tällä hetkellä 2.1 Palvelut 3. SWOT- analyysi kylästämme 4. Tulevaisuus 5. Hankkeet 6. Kyläsuunnitelman päivittäminen 1. Historia

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMARYHMÄ 2 1(6) MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMA-ALUE Teema-alue käsittää maankäytön suunnittelun, vesi- ja jätehuollon, energian, loma- ja vakinaisen asumisen sekä liikenteen

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013 Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Niskanperän rakennemallit

Niskanperän rakennemallit Niskanperän rakennemallit 7.4.2016 8.4.2016 Page 1 PERUSTEET JA MITOITUS 8.4.2016 Page 2 Perusteet Alakorkalo on kasvava kylä, jonka asukasmäärä on lisääntynyt vuoden 1990 jälkeen reippaasti ja tulee kasvamaan

Lisätiedot

KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY

KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY 26.5.2009 Hyvä kylätoiminta-aktiivi! Tämän kyselyn tarkoituksena on koota tietoa Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n toiminta-alueella sijaitsevista kylistä ja niillä toimivista yhdistyksistä.

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset Hankekoulutus 2011 Tuettava toiminta, hyväksyttävät Tuen myöntämisen edellytykset Hanke on valtakunnallisen sekä paikallisen ohjelman mukainen Hanke antaa hakijalle mahdollisuuden sellaisiin toimenpiteisiin,

Lisätiedot

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN Asikkalan kunnan Vesivehmaan osayleiskaavan ehdotusvaiheen aineisto oli nähtävillä 27.6 17.8.2012 välisenä aikana. Seuraavassa

Lisätiedot

Kysely Luhtikylä-Viljaniemen kyläsuunnitelmaa varten, kesäkuu 2014

Kysely Luhtikylä-Viljaniemen kyläsuunnitelmaa varten, kesäkuu 2014 Kysely Luhtikylä-Viljaniemen kyläsuunnitelmaa varten, kesäkuu 2014 Jaettiin postilaatikoihin koko kyläalueella toukokuun puolivälissä Palautus kyläiltaan 12.6. tai Jussi Syvärannan postilaatikkoon Kyselyjä

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake KAUPUNGIN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ TUTKIMUSLOMAKE 1. VASTAAJAN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 1) mies 2) nainen 2. Ikäni on vuotta

Lisätiedot

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen)

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen) Seuraavat asiat on nostettu tärkeimmiksi asioiksi Vehkapuron koululla 9.12.2010. Lähivuosina tulemme ponnistelemaan yhdessä Joensuun kaupungin kanssa näiden asioiden edistämiseksi. HURJAT IDEAT Ihan hurjat

Lisätiedot

Multian tonttitarjonta 2015

Multian tonttitarjonta 2015 Tarjous koskee kaava-alueen tontteja. Kaipaatko maalle maaseudun rauhaan? Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen

Lisätiedot

Päivähoidon kyselyn yhteenveto

Päivähoidon kyselyn yhteenveto Päivähoidon kyselyn yhteenveto Olen sosionomi-opiskelija Anna-Maija Ruusujoki ja opiskelen Diakonia-ammattikorkeakoulussa viimeistä vuotta. Toimin päivähoidon hallinnon työharjoittelussa Kuunarin päiväkodissa.

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

Johdanto. Työskentelytapa. Yleistä Karhunsalosta ja kyläyhdistyksestä

Johdanto. Työskentelytapa. Yleistä Karhunsalosta ja kyläyhdistyksestä Sisällysluettelo Johdanto.. 2 Työskentelytapa...2 Yleistä Karhunsalosta ja kyläyhdistyksestä.2 Kylän henki ja osaaminen...3 Vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä 3 Ongelmia ja ideoita....4

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Veera Tahvanainen ja Mikko Kurttila Luonnontuotealan tutkimusseminaari, Ruka, Kuusamo 11.11.2015 Taustaa Luonnontuotteisiin

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta 3.6.2015 klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta 3.6.2015 klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys Kyläilta 3.6.2015 klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Kyläselvitysten tausta ja tavoitteet Jyväskylän kaupungin yleiskaavan merkittäviin kyliin osoitettiin

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot