VAASAN KAUPUNKI VASA STAD VAASAN KAUPUNGIN MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISOHJELMA

Transkriptio

1 VAASAN KAUPUNKI VASA STAD VAASAN KAUPUNGIN MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISOHJELMA ULKOMAALAISTOIMISTO 2008

2 2/75 SISÄLLYSLUETTELO: TAUSTAA KOTOUTTAMISOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT LAINSÄÄDÄNTÖ JA SOPIMUKSET KOTOUTTAMISLAIN KESKEISET TAVOITTEET, TOIMEENPANO JA SEURANTA KOTOUTTAMISOHJELMAN TARKOITUS, TOIMEENPANO JA SEURANTA KOTOUTTAMISOHJELMAN LAATIMINEN VAASASSA VAASAN KAUPUNGIN MAAHANMUUTTAJATYÖRYHMÄ MAAHANMUUTTAJANEUVOSTO MAAHANMUUTTAJAT VAASASSA VAASAN KAUPUNGIN KOTOUTTAMISPALVELUT ASUMISPALVELUT KOULUTUSPALVELUT VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUS Varhaiskasvatus Valmistava opetus Perusopetus, Maahanmuuttajalasten opetus AIKUISKOULUTUS JA TOISEN ASTEEN KOULUTUS Vaasan Aikuiskoulutuskeskus Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus Svenska Yrkesinstitutet Vaasan ammattiopisto KORKEAKOULU JA YLIOPISTOKOULUTUS Vaasan Ammattikorkeakoulu Vaasan yliopisto KULTTUURI- JA VAPAA-AJANPALVELUT Kulttuurilautakunta Vaasan kaupunginkirjasto Vaasan työväenopisto Vasa arbis Monikulttuurikeskus MIRATALO Nuoriso-osaston palvelut Nuorten tiedotus ja neuvontapiste Reimari SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Maahanmuuttajatyö Aikuissosiaalityö Vammaispalvelu Terveyspalvelut MUUT PALVELUT KELAN PALVELUT OIKEUSAPUPALVELUT POLIISIN PALVELUT TYÖVOIMAPALVELUT EVANGELISKA FOLKHÖGSKOLAN I ÖSTERBOTTEN, EFÖ... 48

3 3/ PARASTA LAPSILLE RY SUOMEN PUNAINEN RISTI Finlands Röda Kors Österbottens svenska distrikt Punaisen Ristin Vaasan suomalainen osasto VAASAN ENSI- JA TURVAKOTI VASA MÖDRA- OCH SKYDDSHEM RY. SEKÄ AVOPALVELUPISTE AVOKKI VAASAN EVANKELIS-LUTERILAISET SEURAKUNNAT VAASAN SEUDUN MAAHANMUUTTAJAKOULUTUKSEN RESURSSIRENGAS PROJEKTIT KotoVaasa projekti Maahanmuuttajat matkalla työhön Maahanmuuttajanuorten pelaaminen hallintaan (MaPe) MAMU-ohjauskeskusohjelma / Vaasan työvoimatoimisto Mannerheimin Lastensuojeluliito Vaasan Perhekeskus Vaasan Setlementtiyhdistys ry MAAHANMUUTTAJAYHDISTYKSET TIEDOTTAMINEN HYVÄT ETNISET SUHTEET JA MONIKULTTUURISUUS KOTOUTTAMISOHJELMAN SEURANTA TILASTOLUETTELO LAKILUETTELO... 75

4 4/75 TAUSTAA Vaasa on sijaintinsa ja kaksikielisyytensä ansioista jo pitkään ollut kulttuurisesti monimuotoinen kaupunki. Uusien kieli- ja kulttuuriryhmien myötä kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus on viime vuosina entisestään lisääntynyt. Runsaassa kymmenessä vuodessa Vaasasta on kehittynyt kaupunki, jonka asukkaiden juuret ovat eri puolella maailmaa. Vuonna 1990 kaupunki vastaanotti ensimmäiset kiintiöpakolaiset ja ulkomaalaistoimisto perustettiin. Pakolaisten vastaanottoa jatketaan edelleen. Vuosittain on vastaanotettu henkilöä. Inkeriläisiä paluumuuttajia vastaanotetaan vuosittain keskimäärin 8 perhettä. Viime vuosien aikana maahanmuuttajien spontaani muutto Vaasaan on lisääntynyt mm. ruotsinkielisestä maakunnasta sekä Oravaisten vastaanottokeskuksesta. Samana vuonna Finlands Röda Kors Österbottens svenska distrikt perusti turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen, jonka ylläpito siirtyi vuonna 1993 Vaasan kaupungille. Työministeriö lakkautti toiminnan Pohjanmaan tulkkikeskus aloitti toimintansa Vaasassa vuonna Tämän päivän Vaasan väestö koostuu monista kielellisistä ja kulttuurisista ryhmistä. Tämä antaa mahdollisuuden kehittyä aidoksi monikulttuuriseksi, vuoropuheluun ja keskinäiseen kunnioitukseen perustuvaksi yhteisöksi, jossa kulttuurinen moninaisuus nähdään rikkautena ja voimavarana. Muuttunut väestöpohja on samalla myös haaste; kuinka saada uudet asukkaat tuntemaan Vaasa kotikaupungikseen ja suomalainen yhteiskunta omakseen, samalla säilyttäen oman kielensä ja kulttuurinsa. Väestöpohjan nopea muutos on tuonut mukanaan myös ristiriitoja ja kasvukipuja. Asenteet muuttuvat hitaasti, ja sekä valtaväestön että vähemmistöjen yhteistyö ja toistensa tuntemus vaatii ponnisteluja ja mahdollisuuksia tutustua toinen toisiinsa.

5 5/75 Tulevina vuosina monilla aloilla on odotettavissa pula työvoimasta. Jo nyt Vaasassa asuvat eri kieli- ja kulttuuritaustaiset asukkaat ovat tärkeä voimavara työvoiman saamisessa. Tämä edellyttää kuitenkin onnistunutta kotoutumista, riittävän koulutuksen saamista ja yhteiskunnallisen tiedon ja osaamisen hankkimista. Mikäli kotoutuminen ei onnistu, vaarana on syrjäytyminen. Vaasassa onnistuneen kotoutumisen perustana on jommankumman kotimaisen kielen riittävän taidon hankkiminen sekä mahdollisuus säilyttää oma kulttuuri.

6 6/75 1. KOTOUTTAMISOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Käsitteiden määrittelyä Seuraavassa määritellään maahanmuuttoasioihin liittyviä keskeisimpiä käsitteitä: Maahanmuuttaja - yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä. Ulkomaalainen - Suomen oikeuden kannalta henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Siirtolainen - henkilö, joka muuttaa pysyvässä tarkoituksessa toiseen maahan hankkiakseen sieltä toimeentulonsa. Pakolainen - henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen, tai poliittisen mielipiteen johdosta (YK:n pakolaisen oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen mukaan). Pakolaisiksi kutsutaan Suomessa yleensä myös henkilöitä, jotka ovat saaneet jäädä maahan suojelun tarpeen vuoksi tai humanitaarisista syistä. Turvapaikanhakija - henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikanhakijan pakolaisuus todetaan vasta hakemukseen annetulla päätöksellä, joten tulisi välttää pakolainen sanaa ennen kuin päätös on annettu. Kiintiöpakolainen - henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun myöntämä pakolaisen asema ja jolle on myönnetty maahantulolupa vuosittain valtion tulo- ja menoarvion yhteydessä päätettävän pakolaiskiintiön puitteissa (750 henkilöä/v). Paluumuuttaja - ulkosuomalainen, joka on pitemmän tai lyhyemmän ajanjakson asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin Suomeen (esim. Ruotsin suomalaiset, Viron ja entisen Neuvostoliiton suomalaiset mm. inkeriläiset). Monikulttuurinen, monietninen - Monikulttuurisuudella tarkoitetaan eri kulttuurien tasa-arvoista rinnakkaiseloa. Etnisyydessä on kyse yksilön ja ryhmän tavasta jäsentää itseään suhteessa tosiin. Etnisyys on sidoksissa tilanteisiin ja muuttuu ajan myötä. Monikulttuurisuuden rinnalla käytetään käsitteitä monietninen ja monikansallinen. Monietninen painottaa eri etnisten ryhmien, eri kulttuuriryhmien

7 7/75 muodostamaa yhteiskuntaa. Monikansallinen painottaa yhteiskunnan koostumista eri kansallisuutta olevista henkilöistä, jotka voivat lainsäädännöllisestikin olla monikansallisia kaksoiskansalaisuuden myötä. Vähemmistöpolitiikka - yhteiskunnan tapa säädellä ja järjestää enemmistön ja vähemmistön välisiä suhteita. Kotoutuminen - prosessi, jossa maahanmuuttajat osallistuvat yhteiskunnan taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen elämään. He ylläpitävät ja kehittävät omaan kulttuuriinsa ja etnisyyteen liittyviä tärkeinä pitämiään asioita. Kotoutuminen edellyttää myös sopeutumista sekä vähemmistöltä että valtaväestöltä. Kotoutumissuunnitelmaan on oikeutettu maahanmuuttaja, joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi tai hakee toimeentulotukea. Kotouttaminen - viranomaisten järjestämät toimenpiteet, joilla edistetään maahanmuuttajien kotoutumista. Kotouttamisohjelman laatii kunta. Syrjäytyminen - määritellään sosiaalipolitiikassa yleensä huono-osaisuuden kasautumiseksi. Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa syrjäytymisen perusulottuvuuksia ovat erityisesti syrjäytyminen koulutuksesta, tuotannosta, kulutuksesta ja sosiaalisesta yhteisöstä. Maahanmuuttajan syrjäytyminen tarkoittaa integroitumisen vastakohtaa ja tarkoittaa toisaalta maahanmuuttajan vieraantumista omasta kulttuuristaan ja toisaalta jäämistä valta- yhteisön elämän ulkopuolelle. Suvaitsevaisuus - ennakkoluulottomuutta ja avoimuutta yhdistyneenä terveeseen itsetuntoon ja oman kulttuurin tuntemukseen sekä kykyä samanaikaisesti omaksua uutta ja vierasta sekä suhtautua siihen myös kriittisesti. Se on myös muiden mielipiteiden ja tapojen kunnioittamista. Ennakkoluulo - perusteeton ja torjuva ennakkokäsitys Etninen syrjintä - jonkin henkilön tai ryhmän asettamista muita huonompaan asemaan hänen/heidän etnisen taustansa vuoksi. Muukalaispelko, muukalaisviha - voimakasta kielteistä ennakkoluuloa erilaisia, muualta tulevia ihmisiä kohtaan. Muukalaispelko muuttuu usein muukalaisvihaksi, joka tähtää vähemmistöryhmän karkottamiseen tai hävittämiseen. Rasismi - ideologia, jossa kielteiseksi määritellyt ominaisuudet kohdistetaan tiettyyn rotuun tai tiettyyn ryhmään ihmisiä. Rasismi koostuu sarjasta kuvitelmia, joiden mukaan jokin ihmisryhmä on toista ryhmää moraalisesti, älyllisesti ja kult-

8 8/75 tuurisesti ylivoimaisempi ja jonka ylivoimaiset ominaisuudet periytyvät sukupolvelta toiselle. Rasismi saa erilaisia muotoja eri maissa riippuen historiasta, taloudesta, taustasta, kulttuurista ja muista tekijöistä LAINSÄÄDÄNTÖ JA SOPIMUKSET Ulkomaalaislaki( /301) ja Suomen solmimat kansainväliset sopimukset säätelevät ulkomaalaisten maahantuloa, oleskelu- ja työluvan myöntämistä sekä maasta lähtöä. Tärkeimmät Suomea sitovat sopimukset ovat ihmisoikeuksien julistus, YK:n vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus sekä sen lisäpöytäkirja vuodelta Vuonna 1997 hallitus hyväksyi ensimmäisen maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen periaateohjelman. Ohjelman mukainen lakiesitys, laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta tuli voimaan Yleisesti vastaanottopalvelut tarkoittavat asumisen, sosiaali- ja terveydenhuollon, toimeentuloturvan, opetus- ja kulttuuripalvelujen sekä muiden pakolaisille tarpeellisten toimenpiteiden, kuten tulkkipalvelujen, järjestämistä. Pakolaisten, eräiden muiden maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä kunnalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta valtioneuvosto on tehnyt päätöksen, joka on voimassa lähtien. Maahanmuuttajien oikeudet suomalaisen yhteiskunnan palveluihin ja etuuksiin määräytyvät myönnetyn oleskeluluvan perusteella. Keskeisiä lakeja oikeuksien kannalta ovat kotikuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuoltosäädäntö, erityisesti sosiaalihuoltolaki ja toimeentulotukilaki. Laki edellyttää, että kunnassa laaditaan kotouttamisohjelma maahanmuuttajille. Ohjelman laatiminen ja toimeenpano edellyttää yhteistyötä kunnan sosiaalitoimen, asuntotoimen, sivistystoimen, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen sekä työvoimahallinnon ja kansaneläkelaitoksen kesken. Myös kolmannen sektorin rooli vahvistuu.

9 9/75 Lain myötä maahanmuuttajille syntyy oikeus ja velvollisuus yksilö- ja perhekohtaiseen kotoutumissuunnitelmaan, jonka tarkoituksena on erilaisin toimenpitein tukea kotoutumista. Kunnan vastuulla on erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden ja perheiden, lasten, nuorten, ikääntyvien ja vanhusten kotoutumisen tukeminen ja toimenpiteiden järjestäminen. Pakolaiset, turvapaikanhakijat ja jossain määrin myös paluumuuttajat kuuluvat siihen maahanmuuttajaväestöön, joka on em. lakien lisäksi myös erityislainsäädännön ja valtioneuvoston päätösten piirissä. Kuntaan muuttavilla pakolaisilla ja paluumuuttajilla on pääosin samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin kuntalaisilla. Pakolaisten vastaanotto perustuu Vaasan kaupungin ja Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen väliseen sopimukseen. TE- keskus osoittaa pakolaiset kuntiin, suunnittelee ja ohjaa, seuraa ja edistää alueellisella tasolla maahanmuuttajien yhteiskuntaan kotoutumista. Vaasan kaupungin ja TE-keskuksen sopimuksessa kaupunki sitoutuu järjestämään vastaanoton vuosittain 50 pakolaiselle, joihin kuuluvat kiintiöpakolaiset ja pakolaisstatukseen rinnastettavan oleskeluluvan saaneet. Lisäksi kaupunki järjestää vastaanoton perheenyhdistämisohjelman puitteissa saapuville lähiomaisille. Maahanmuuttajan, työvoimaviranomaisen ja sosiaalityöntekijän yhdessä laatiman kotoutumissuunnitelman olennaisin osa on kielitaidon ja muiden yhteiskunnassa tarvittavien valmiuksien hankkiminen (laki 493/99 ja asetus 511/99). A statuksen ja/tai voimassa olevan oleskeluluvan omaavat aikuiset maahanmuuttajat hakeutuvat ns. kotoutumiskoulutuksen pariin työvoimatoimiston kautta. TE keskus hankkii tarvittavan koulutuksen tarjousmenettelyn kautta vuosittain yleensä paikallisilta kouluttajilta. Vaasan aikuiskoulutuskeskus järjestää kotouttamislakiin (493/99) pohjautuvaa aikuisten maahanmuuttajien koulutusta. Koulutusjaksojen sisällöt perustuvat Ope-

10 10/75 tushallituksen laatimiin suosituksiin opetussuunnitelmien perusteista (Luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien koulutus 2/421/2006 ja Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus 5/421/2007). Koulutusten kohderyhminä ovat työttöminä työnhakijoina olevat aikuiset maahanmuuttajat, joilla on pysyvään oleskeluun oikeuttava status. Tuloksellisen kotouttamispolitiikan perusedellytyksiä on, että maahanmuuttajat kotoutuvat mahdollisimman hyvin yhteiskuntaan. Kotouttamisohjelmaan kirjatuilla toimenpiteillä, maahanmuuttajien omalla panoksella sekä laaja-alaisella yhteistyöllä luodaan edellytykset etnisesti tasa-arvoiseen, suvaitsevaiseen ja monikulttuuriseen koko väestöä palvelevaan kaupunkiin. Yhdenvertaisuuslain ( / 21) tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa. Etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi viranomaisten tulee laatia suunnitelma (yhdenvertaisuussuunnitelma) siinä laajuudessa kuin kunkin viranomaisen toiminnan luonne sitä vaatii. Vaasa on julistautunut rasismin vastaiseksi kaupungiksi, mutta yhdenvertaisuussuunnitelmaa ei vielä ole laadittu KOTOUTTAMISLAIN KESKEISET TAVOITTEET, TOIMEENPANO JA SEURANTA Kotouttamislain (493/1999) tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnan vapautta toimenpiteillä, jotka tukevat yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen saavuttamista. Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajien yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Kotouttamisella tarkoitetaan viranomaisten järjestämiä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja voimavaroja. Lain mukaan tulee tasaveroisuuden ja valinnanvapauden periaatteiden mukaisesti tukea maahanmuuttajien mahdollisuutta ylläpitää

11 11/75 omaa kulttuuriaan, uskontoaan ja elämänkatsomustaan. Pyrkimyksenä on lisäksi kehittää kantaväestön ja maahanmuuttajien vuorovaikutusta ja suvaitsevia asenteita. Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotoutumisesta. Lakia sovelletaan Suomeen muuttaneeseen henkilöön, jolla on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa. Laki koskee kaikkia Suomeen pysyvästi ulkomailta muuttaneita, mikäli he ovat kotoutumista edistävien toimenpiteiden tarpeessa. Kotoutumissuunnitelmaan on oikeutettu maahanmuuttaja, joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi tai hakee toimeentulotukea. Maahanmuuttajalla on oikeus suunnitelmaan enintään kolme vuotta ensimmäisestä kotikunnan väestörekisteriin merkitsemisestä. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä kunnan, työvoimatoimiston ja maahanmuuttajan kanssa. Siinä sovitaan niistä toimenpiteistä, jotka tukevat maahanmuuttajaa ja hänen perhettään yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen hankkimisessa. Kotoutumissuunnitelma sisältää työvoimatoimiston päätöksen siitä, mitkä suunnitelman toimenpiteet oikeuttavat työmarkkinatukeen ilman taloudellista tarveharkintaa. Suunnitelma on edellytyksenä kotoutumistuen saamiselle. Kotouttamislain vaikutukset eivät kuitenkaan rajoitu vain niihin henkilöihin tai organisaatioihin, joille laki antaa oikeuksia tai asettaa velvollisuuksia. Tavoitteena on koko maahanmuuttajaväestön tavoittaminen toimenpiteiden ja toimintojen piiriin. Laajimmin lain tavoitteet ja vaikutukset liittyvät kulttuurisesti moniarvoisen, etnisesti tasa-arvoisen, vastavuoroisen ja suvaitsevan yhteiskunnan kehittämiseen. (Valtioneuvoston selonteko kotouttamislain toimeenpanosta 2002.) Maahanmuuttajien kotouttamisen yleinen kehittäminen, suunnittelu, ohjaus ja seuranta sekä yhteensovittaminen kuuluvat työministeriölle. Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kunnan tehtäviin kuuluu kotouttamisohjelman ja kotoutumissuunnitelmien laatiminen työvoimaan kuuluville ja työvoiman ulkopuolella oleville yhdessä työvoimatoimiston kanssa. Kunta vastaa niistä kotoutumista edistävistä toimenpiteistä, jotka eivät ole työ-

12 12/75 voimapoliittisia toimenpiteitä. Kunta myös vastaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa kotouttamislain nojalla järjestettävien työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin rinnastettavien toimenpiteiden tuottamisesta. (kotouttamislaki mom.) 1.3. KOTOUTTAMISOHJELMAN TARKOITUS, TOIMEENPANO JA SEURANTA Kotouttamisohjelma on kunnassa toteutettavan pakolais- ja maahanmuuttopolitiikan kannalta keskeinen ohjelma-asiakirja. Ohjelma sisältää suunnitelman tavoitteista, toimenpiteistä, voimavaroista sekä yhteistyöstä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kotouttamisohjelma sisältää myös ne konkreettiset toimenpiteet siitä, miten hyviä etnisiä suhteita kunnan alueella edistetään ja seurataan. Kunta laatii kotouttamisohjelman yhteistyössä työvoima- ja elinkeinokeskuksen, työvoimatoimiston, muiden viranomaisten ja kansaneläkelaitoksen kanssa. Ohjelmaa laadittaessa kuullaan myös muita paikallistason toimijoita ja maahanmuuttajien kuuleminen sekä heidän osallistumisensa ohjelman valmisteluun on oleellista. Tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon paikalliset erityispiirteet ja mahdollisuudet. Muutoin ne määritellään kotouttamislain ja hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan ohjelman mukaisesti: maahanmuuttajat saavat perustiedot suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta; perusoikeuksista, velvollisuuksista ja työelämästä maahanmuuttajat saavat kielitaidon, jonka perusteella he voivat työllistyä tai jatkaa opintojaan luku- ja kirjoitustaidottomat tai muutoin vähän peruskoulutusta saaneet saavat luku- ja kirjoitustaidon tai täydentävää opetusta maahanmuuttajilla on mahdollisuus saada kosketus maan asukkaisiin ja yhteiskuntaelämään maahanmuuttajat osallistuvat tasavertaisina yhteiskunnan taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen elämään

13 13/75 Kotouttamislaissa ei ole määritelty kotouttamisohjelman sisältöä eikä toimenpiteitä. Kotouttamisohjelmaa laadittaessa tulisi huomioida paikalliset tarpeet maahanmuuttoasioissa. Lain perustelujen mukaan toimenpiteet tulee järjestää poluksi siten, että maahanmuuttajille ei synny turhia odotusaikoja toimenpiteestä toiseen siirryttäessä. Näihin tavoitteisiin pyrkiminen edellyttää, että kunnassa edistetään ja kannustetaan etnistä tasa-arvoa, monikulttuurisuutta ja suvaitsevaa ilmapiiriä. Palveluiden järjestämisessä tulee kuulla maahanmuuttajia ja toisaalta maahanmuuttajien asioista, elinoloista ja kulttuurista tulee tiedottaa mahdollisimman tehokkaasti kuntalaisille. Maahanmuuttajien kotoutumista edistää aktiivinen yhteistyö: kunnan sosiaali- ja terveystoimen sivistys- sekä asuntotoimen työhallinnon ja elinkeinoelämän kansaneläkelaitoksen poliisin maahanmuuttaja- ja kansalaisjärjestöjen uskonnollisten yhteisöjen ja seurakuntien sekä muiden paikallisten tahojen välillä. Maahanmuuttajien edustajien kuuleminen ja heidän osallistumisensa on oleellista. Kotouttamisohjelmasta ja sen sisällöstä tiedotetaan kuntien eri hallinnonalojen työntekijöille, muille viranomaisille sekä maahanmuuttajille ja heidän järjestöilleen. Kotouttamisohjelmassa on mainittu ne kotoutumista edistävät toimenpiteet, joita voidaan käyttää rinnasteisina toimenpiteinä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kunnassa laadittu kotouttamisohjelma on edellytys sille, että valtio maksaa kunnalle laskennallisen korvauksen. Pakolaisten osalta toimeentulotuki, tulkkikustannukset ja erityiskustannukset korvataan täysmääräisinä siten, että toimeentulotu-

14 14/75 kimenot korvataan kolmen ensimmäisen vuoden ajan ja erityiskustannukset jo Suomeen muutettaessa todetuista sairauksista kymmenen vuoden ajan. Muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden kustannukset korvataan laskennallisina kolmen vuoden ajan siten, että korvausten taso säilyy myös vuoden 1999 lakimuutosten jälkeen ennallaan. Kuntiin osoitettujen uusien pakolaisten osalta korvaus maksetaan kultakin vuodelta tasasuuruisina erinä. Laskennallisen korvauksen suuruus on yli 7-vuotiaan henkilön osalta 1900,52 euroa vuodessa ja enintään 7-vuotiaan osalta 6222,95 euroa vuodessa. Paluumuuttajien toimeentulotuki korvataan puolelta vuodelta henkilön maahantulosta. Eläkkeen sijasta maksettava toimeentulotuki sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset eräissä tapauksissa korvataan viideltä vuodelta. Lakia maahanmuuttajien kotouttamisesta on muutettu vuonna Uusittu laki (1215/2005) astui voimaan Sen tavoitteena on tehostaa ja nopeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista sekä lisätä eri toimijoiden välistä yhteistyötä KOTOUTTAMISOHJELMAN LAATIMINEN VAASASSA Kotouttamislain tultua voimaan asetti apulaiskaupunginjohtaja Bengt Strandin työryhmän laatimaan Vaasan kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelman yhteistyössä työvoimaviranomaisten sekä kansaneläkelaitoksen kanssa. Rungon tässä tarkoitetuksi ohjelmaksi laati TE - keskuksen tarkastaja Kirsti Ketola. Ohjelman runko hyväksyttiin pakolaistyöryhmän kokouksessa Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Mirja Törmä.

15 15/75 Työryhmän kokoonpano: Anita Sahlström Ann- Mari Fagerström Gzim Kelmendi Kirsti Ketola Marjanne Mäenpää Merja Kärkkäinen Mirja Törmä Pirkko Salomäki Seija Routamaa Sudabeh Zarei Tuula Emas työvoimatoimisto perhehuolto tulkkikeskus TE- keskus Kela ulkomaalaistoimisto ulkomaalaistoimisto Inter Center tulkkikeskus tulkkikeskus vastaanottokeskus Maahanmuuttajien kotoutumista Vaasassa on aikaisemmin selvitetty vuosina 1997 ja Apulaiskaupunginjohtaja Bengt Strandinin asettama työryhmä sihteerinään Kimmo Katajaranta on tuottanut kaksi selvitystä: Maahanmuuttajien integrointi Vaasan kaupungissa, selvitysosa (sis. tilastoja maahanmuuttajista, pakolaisten vastaanoton historiaa Vaasassa, kartoitus ulkomaalaisille tarkoitetuista palveluista kaupungissa, kysely viranhaltijoille ja asiakkaille ongelmista, joita esiintyy ulkomaalaisia asiakkaita palveltaessa, ehdotuksia kehittämistoimenpiteiksi). Maahanmuuttajien kotoutuminen Vaasan kaupungissa, toimenpideosa (sis. maahanmuuttajien kotouttamista edistävien toimenpiteiden kartoitus eri hallintoaloille, oppilaitoksille, yhteisöille ja yhdistyksille suoritetun kyselyn perusteella, ulkomaalaistoiminnan toimenpiteet ja niiden kehittäminen, kehittämisen painopistealueet). Tehtyjä selvityksiä on käytetty pohjana kotouttamisohjelmaa laadittaessa. Osa vuonna 1999 valmistunutta kotouttamisohjelmaa (maahanmuuttajien vastaanotossa ja kotouttamisessa tarvittavat toimenpiteet) on päivitetty vuosina 2003 ja 2005.

16 16/75 Edellisen työn teki DI Aleksandr Danichevski ja jälkimmäisen sosionomiopiskelija Juho Kurvinen. Pakolaistyöryhmä on hyväksynyt muutokset ja päätti kokouksessaan myös ohjelman alkuosan päivittämisestä ja täydentämisestä. Tehtävän suoritti maahanmuuttajatyön johtaja Mirja Törmä. Kotouttamisohjelma ilmestyy jatkossa ensisijaisesti sekä suomen- että ruotsinkielisenä internet-versiona VAASAN KAUPUNGIN MAAHANMUUTTAJATYÖRYHMÄ Kaupunginjohtaja Martti Ursin perusti pakolaistyöryhmän valmistelemaan pakolaisten vastaanottoa. Työryhmä kokoontuu edelleen. Työryhmän nimi muutettiin maahanmuuttajatyöryhmäksi Maahanmuuttajatyöryhmä on yhteistyöelin, johon kuluu niiden hallintokuntien sekä kolmannen sektorin edustajia, jotka eniten ovat mukana pakolaisten vastaanottotoiminnassa. Maahanmuuttajatyöryhmä voi tehdä aloitteita sekä esityksiä maahanmuuttajia koskevissa asioissa. Nykyinen kokoonpano: Ann- Christine Ura VAKK Anna-Liisa Koskenmäki tekninen toimi Erkki Penttinen sote Gina Rivera evl. srk:t Hannu Kuokkanen SPR Jarkko Willman evl.srk:t Juha Karvala sote puheenjohtaja Kai Pukari varhaisk ja perusop Maija-Liisa Rintamäki taloustoimi Merja Tyynelä kulttuurivir Mirja Törmä sote sihteeri Pekka Pöyhönen varhaisk- ja peru op, vara puheenjohtaja Reza Nasri maahanmuuttajat

17 17/75 Sirpa Evwaraye sote Maahanmuuttajaneuvoston perustamisen yhteydessä pakolaistyöryhmän rooli valmistelevana työryhmänä korostuu MAAHANMUUTTAJANEUVOSTO Maahanmuuttajaneuvoston perustamishankkeen taustalla oli Kristiina Stenmanin ym. asiaa koskeva valtuustoaloite ja aloitteen käsittely pakolaistyöryhmässä , sosiaali- ja terveyslautakunnassa , kaupungin hallituksessa sekä valtuustossa Maahanmuuttaja-asioiden neuvoston perustaminen oli tarpeellinen, koska Vaasassa asuu maahanmuuttajia siinä määrin, että heidän mielipiteensä ja kokemuksensa tulee ottaa huomioon ja hyödyntää. Poliittisten päättäjien mukanaolo virkamiesten lisäksi on myös välttämätöntä pitkäjänteiselle kehittämistyölle. Kaupunginhallitus nimesi kokouksessaan maahanmuuttajaneuvostoon vuoden 2006 loppuun asti (aikaisemmin valittujen puheenjohtaja Hellevi Lohvan ja hänen varajäsenensä Francesca Cucinottan) lisäksi seuraavat henkilöt: Varsinainen jäsen: Varajäsen: Thomas Öhman sote May-Gret Axell Pekka Mäenpää varhaisk ja perusop Pirjo Andrejeff Margit Isomäki 2.aste, varapuh.joht Christer Westerback Kalervo Laaksoharju vala Anna Swanljung Mirjam Silven kultt Lasse Hjelt Reza Nasri Feridon Ghaderi Ahmed Ibrahim Jama Da- Costa Jose Raset Nushi Nerminka Masinovic Aleksandr Danichevski Nina Matlashevska Martha Samora Pelgrin Zeidan Salim Ahmed

18 18/75 Kaupunginhallitus valitsi kokouksessaan toimikaudelle puheenjohtajaksi Hellevi Lohvan (varajäsen Aino Siltanen) sekä varapuheenjohtajaksi Margit Isomäen. Jäsenet ja varajäsenet ovat samat kuin vuonna Maahanmuuttajaneuvosto on yhteistyöelin, jonka tehtävät painottuvat Aloitteiden ja esitysten tekemiseen ja lausuntojen antamiseen maahanmuuttajia ja monikulttuurisuutta käsittelevissä asioissa Maahanmuuttajatyön koordinointiin ja yhteistyöhön lähinnä siten, että se muodostaa virallisen foorumin maahanmuuttaja-asioiden kanssa tekemisissä olevien viranomaisten ja maahanmuuttajien välille sekä osaltaan koordinoi myös viranomaisten keskinäistä työnjakoa. Varsinaisia hallintotehtäviä ei neuvostolla ole, eikä sillä ole myöskään muodollista valtaa MAAHANMUUTTAJAT VAASASSA Vuoden 2007 lopussa Vaasassa asui noin 2795 ulkomaalaistaustaista asukasta, mikä on 4,8 % kaupungin asukkaista. Pakolaistaustaisia heistä on vajaa puolet. Kaupungissa asuu yli 70 maan kansalaisia. Suurimpia ryhmiä ovat iranilaiset (267), sudanilaiset (198), ruotsalaiset (182), kiinalaiset (177), venäläiset (167), irakilaiset (68). Äidinkielenään venäjää puhuu 269, kurdia 214, arabiaa 214 albaniaa 183, persiaa 198 ja kiinaa 180 henkilöä. (Tilastokeskus ) Tilasto 1. Vaasalaiset kansalaisuuden mukaan Suomen kansalaiset = 95,8 % ulkomaankansalaiset yhteensä 2433 = 4,2 %. Iran 267 Yhdysvallat (USA) 21 Espanja 9 Sudan 198 Filippiinit 21 Tanska 9 Ruotsi 182 Angola 20 Kanada 9 Kiina 177 Turkki 18 Makedonia 8 Venäjä 169 Entinen Jugoslavia 17 Egypti 8

19 19/75 Entinen Serbia ja Montenegro 105 Vietnam 17 Tansania 8 Somalia 90 Unkari 16 Azerbaidzan 8 Viro 72 Kamerun 16 Ei vielä selvitetty 8 Kongon Demokraattinen Intia 70 Tasavalta 16 Tuntematon 8 Irak 68 Nepal 15 Bulgaria 7 Etelä-Amerikka 64 Norja 14 Ranska 7 Afganistan 61 Ukraina 14 Itävalta 6 Ghana 52 Etiopia 14 Meksiko 6 Nigeria 50 Marokko 14 Syyria 6 Bosnia ja Hertsegovina 42 Italia 12 Uzbekistan 6 Pakistan 41 Brasilia 12 Alankomaat 5 Thaimaa 36 El Salvador 12 Kreikka 5 Puola 33 Oseania 12 Romania 5 Saksa 33 Australia 12 Tsekki 5 Britannia 31 Gambia 11 Eritrea 5 Kenia 31 Bangladesh 11 Liberia 5 Serbia 30 Kazakstan 11 Kirgisia 5 Pohjois-Amerikka 30 Kolumbia 10 Ilman kansalaisuutta 5 Uganda 24 Peru 10 Lähde/ källa: TK/ SC Kaupunkisuunnittelu/ Stadsplaneringen TL

20 20/75 Tilasto 2. Ulkomaalaistaustaisen väestön kehitys Vaasassa Vuosi Ulkomaalaiset Muutos Lähde/ Källa: TK/ SC Kaupunkisuunnittelu/ Stadsplaneringen; TL

21 21/75 2. VAASAN KAUPUNGIN KOTOUTTAMISPALVELUT 2.1. ASUMISPALVELUT Asuntoja vuokraavat maahanmuuttajille kaikki vuokranantajat, mutta ensisijaisesti Pikipruukki Oy. Muita suuria vuokranantajia ovat YH asunnot, Sato asunnot VOAS sekä Ristinummen Kiinteistöpalvelut. Vuokra-asuntoja välittävät myös kiinteistövälittäjät ja isännöintitoimistot. Maahanmuuttajien perheet ovat suurempia kuin meillä, joten suurista perheasunnoista on puutetta. Asunnot maahanmuuttajille valitaan olemassa olevasta asuntokannasta ja valintaperusteet ensiasunnon jälkeen ovat samat kuin muillakin asunnon hakijoilla. Kiintiöpakolaisina saapuville ensiasunto varataan etukäteen. Maahanmuuttaja voi saada asumistukea ja muita asumiseen liittyviä tukia samoin perustein kuin suomalaisetkin KOULUTUSPALVELUT VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUS Varhaiskasvatus Paiva hoito_ Lasten päivähoito järjestetään päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja leikkitoimintana. Päiväkotipaikkojen hakuaika puolipäivä- ja koululaispaikoille, elokuussa alkavaa toimintakautta varten on maalis-huhtikuussa. Vapautuvia paikkoja voi tiedustella ympäri vuoden. Kokopäiväpaikoille ja perhepäivähoitoon ei ole vuosittaista hakuaikaa, vaan hakemuksia otetaan vastaan jatkuvasti. Hakemus on tehtävä viimeistään neljä kuukautta ennen kuin lapsi tarvitsee hoitopaikan, jotta oikeus hoitopaikkaan varmistetaan. Hakulomakkeita saa päiväkodeista, perhepäivähoidonohjaajilta ja päivähoito-osastolta ja ne jätetään siihen päiväkotiin, johon ensisi-