+ Speciellösningar bör övervägas för utbildningen av svenskspräkiga handikappade.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "+ Speciellösningar bör övervägas för utbildningen av svenskspräkiga handikappade."

Transkriptio

1 + Speciellösningar bör övervägas för utbildningen av svenskspräkiga handikappade. Förutom det ovannämnda anser förbundsstyrelsen att en grundlig utredning om befolkningens och näringslivets framtidsutsikter i Svensk-Finland bör uppgöras. Svenska Finlands Folkting kunde vara ett lämpligt organ i vars regi utredningen kan framarbetas. Förbundsstyrelsen föreslår att kongressen måtte ge förbundsstyrelsen i uppdrag att uppvakta Folktingsstyrelsen i frågan. Förbundskongressen beslöt ge förbundsstyrelsen i uppdrag att sända propositionen som motion tili SDP:s XXXIV kongress AKTIIVINEN TYÖMARKKINAPOLITIIKKA Finlands Svenska Arbetarförbund rf:n aloite: SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Työvoimapalvelujen osa-alueet 3. Työnvälitys 4. Aktiivinen ennalta ehkäisevä työmarkkinapolitiikka 5. Koulutus 6. Uuden tekniikan soveltaminen 7. Kielikysymys ja työelämä 8. Alihankkijat ja pienyritykset (ruotsin- ja kaksikielisillä alueilla) 9. Työrajoitteiset ja työelämä 1. JOHDANTO Täystyöllisyysvaatimus on perinteisesti ollut yksi työväenliikkeen keskeisimmistä tavoitteista. Työllisyyden hoidon lähtökohtana on ollut jatkuva taloudellinen kasvu. Voidakseen ylläpitää kasvua, on valtiovallan harjoittamilla tukitoimenpiteillä ensisijaisesti ylläpidetty viennistä riippuvaisen suurteollisuuden kilpailukykyä. Taloudellisin toimenpitein on onnistuttu pysyttämään taloudellinen kasvu kohtalaisen korkeana, mutta toimenpiteillä ei ole onnistuttu luomaan riittävästi uusia työpaikkoja, jotta rakennemuutoksen poistamat työpaikat olisivat kokonaisuudessaan korvautuneet. Työllisyystilanne näyttää yhä vaikeutuvan alhaisten öljyn hintojen ja niistä idänkaupalle aiheutuvista ongelmista johtuen. Työllisyyspolitiikka tulee aikaisempaa suuremmassa määrin nähdä kokonaisuutena. Tarpeellisten kasvua ja kilpailukykyä edistävien uudistusten lisäksi on mahdollista käynnistää käytännön työllisyyspolitiikan puitteissa useita työllisyyttä edistäviä uudistuksia. Tämä merkitsee sitä, että työllisyyspolitiikkaa ei tule tarkastella pelkästään työnantajanäkökulmasta, vaan myös työvoiman tarpeista ja 263

2 mahdollisuuksista säilyttää kielellinen alkuperänsä ja asuinalueensa. Ruotsin- ja kaksikielisten alueiden elinkeinorakenne ja tulevaisuudennäkymät muodostavat oman osa-alueen työllisyyspolitiikassa. On esimerkiksi osoittautunut, että ruotsinkielisen työvoiman maastamuuttoalttius on huomattavasti suurempi kuin suomenkielisen. Voimakkaan rakennemuutoksen seurauksena on mm. vanhoilla ruukkipaikkakunnilla, Taalintehtaalla ja Pohjassa, irtisanotusta ruotsinkielisestä työvoimasta suurin osa ollut pakotettu joko muuttamaan Ruotsiin tai pois paikkakunnalta muualle Suomessa. Yksipuolisen elinkeinorakenteen omaavien taantuvien teollisuuspaikkakuntien elinmahdollisuudet ja tulevaisuus on turvattava. Tästä syystä näiden kuntien edellytyksiä korvaavien työpaikkojen luomiseksi on tuettava. Ylimenokauden ajan on lainsäädännön keinoin ehkäistävä työllisyyshäiriöalueiden väestökatoa. Uuteen työllisyyslakiin tulee sisällyttää erityistoimenpiteet työllisyyshäiriöiden kohteeksi joutuvien alueiden työllisyyden turvaamiseksi. Johdantokappaletta seuraavassa raportissa pyritään esittämään konkreettisia toimenpiteitä aktiivisen työllisyys- ja työmarkkinapolitiikan alueella. Toimenpiteet voidaan toteuttaa nykyistä työvoimahallintoa tehostamalla. Johtavana tavoitteena on työvoiman aseman, tiedonsaannin ja vaihtoehtojen vahvistaminen. 2. TYÖVOIMAPALVELUJEN OSA-ALUEET Työvoimapalvelut muodostavat tärkeän välineen kaikissa työllisyystilanteissa. Alla olevassa aloitteessa käsitellään työvoimapalvelujen tärkeimpiä osia. Raportti jakautuu seuraaviin osiin: Työnvälitys Osassa tarkastellaan suomalaista työvälitystä ja esitetään toimenpiteitä työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaaman parantamiseksi. Aktiivinen ennakoiva työmarkkinapolitiikka Osassa selvitetään suhdannevaihteluita ja kriisialojen suuria muutoksia ennalta lievittäviä toimenpiteitä. Koulutus Osassa käsitellään työnantajien ja viranomaisten yhteistä vastuuta vaikuttaa ennakoivasti tuotannonmuutosten aiheuttamiin seuraamuksiin. Uuden tekniikan soveltaminen Osassa käsitellään ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajain vastuuta uuden tekniikan käyttöönotossa. Kielikysymys ja työelämä Osassa käsitellään kielisuhteita kaksikielisissä yrityksissä ja kaksikielisillä alueilla. 264

3 Alihankkijat ja työrajoitteiset työmarkkinoilla Osassa käsitellään kahta työmarkkinoiden erityisaluetta, joilla suomalainen työvoimapalvelu on erityisen kehittymätöntä. Ruotsin- ja kaksikielisten alueiden elinkeinorakenteet ja tulevaisuuden näkymät ovat tutkimatta. Tästä syystä on paikallaan, että valtiovallan johdolla selvitetään näiden alueiden tulevaisuudennäkymät. 3. TYÖNVÄLITYS Työvoimapalveluorganisaation parhaiten tunnettu osa on työnvälitys. Työnvälitys ei ole kuitenkaan kehittynyt tarpeiden ja haasteiden edellyttämässä tahdissa. Suomessa työnvälitykseen ilmoitetaan tänään kaikista avoimista työpaikoista ainoastaan noin 25 prosenttia. Suurin osa ilmoitetuista työpaikoista on lyhytaikaisia eikä niissä edellytetä kuin erittäin heikkoa koulutusta tai ei lainkaan koulutusta. Tästä seuraa, että työnvälityksen työnvälityspalvelut eivät kykene tyydyttämään toimihenkilöitä, virkamiehiä tai erityiskoulutettuja ammattityöntekijöitä. Vaatimuksena tulee olla periaatteessa kaikkien avoimien työpaikkojen ilmoittaminen työnvälitykseen. Ilmoitusvelvollisuus toteutettiin esim. Ruotsissa jo 1970-luvulla. Ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle tulee rajata erittäin pienet yritykset (alle 5 työntekijää), aatteelliset yhdistykset ja yhteisöt, sisäisellä työurakierrolla täytettävät työpaikat (esim. puolustuslaitos) ja sisäisin siirroin täytettävät työpaikat. Tällä mallilla työnvälitykseen ilmoitettaisiin prosenttia kaikista avoimista työpaikoista maassa. Työnvälityshenkilöstön pätevyysvaatimuksia tulee muuttaa siten, että työelämän tuntemus ja kokemus luetaan eduksi. Suuri osa Ruotsin ja Norjan työnvälittäjiä on ollut ennen hallinnon antamaa sisäistä koulutusta pääluottamusmiehiä ja ammattiyhdistysaktiiveja. Suomen rekrytointijärjestelmässä työelämän tuntemus on ollut lähinnä kielteinen seikka. Tyänvälityksen tulee myös olla vähemmän byrokraattinen. Osa työnvälityksen viroista voidaan siirtää työelämään. Erityisen tärkeätä olisi, että työnvälitys voisi toimia työpaikoilla, joissa yritys vähentää työvoimaansa. Työnvälityksen voimavaroja voidaan tällä tavalla käyttää joustavasti siellä missä palvelutarpeita esiintyy. Mallia on hyvin tuloksin jo käytetty mm. Ruotsissa. Se yksinkertaistaa työvoiman yhteyksiä työnvälitykseen. Samalla työnvälityksen yhteydet työnantajiin, työntekijöihin ja pääluottamusmiehiin muotoutuvat eläviksi. Julkisen hallinnon byrokratiamuotoisten palvelujen yksinkertaistaminen on SDP:n tavoitteiden mukainen linja. Sekä julkisen että yksityisen sektorin palveluja tulee paremmin mukauttaa palveluaikana kansalaisten tarpeisiin. Työnvälitysten tulee voida palvella normaalin työajan ulkopuolella kaikilla paikkakunnilla. Joustavat työaikaratkaisut tekevät työnvälityksille mahdolliseksi 265

4 palvella asiakkaitaan tiettyinä iltoina viikossa. Malli helpottaa kaukana työvoimatoimistosta työskentelevän palkansaajan ja sellaisen jolle työstä poissaolo aiheuttaa ansionmenetyksiä, asioimista työnvälityksessä. Työnvälitysten kuormitusta voidaan myös vähentää poistamalla työttömien ilmoittautumispakko korvausten saamiseksi työnvälityksessä. Työttömien ilmoittautuminen on kontrollikeino, mikä on työttömän kannalta nöyryyttävää kuormittaen lisäksi turhaan työnvälityshenkilöstöä. Tämän kaltaisilla uudistuksilla työnvälityksille vapautuu voimavaroja palvella työnhakijoita, jotka eivät ole työttömiä, mutta haluavat vaihtaa työpaikkaa tai muuttaa toiselle paikkakunnalle. Työnvälityksissä asioivien määrä tulee kasvamaan merkittävästi, kun periaatteessa kaikki avoimet työpaikat ilmoitetaan työnvälitykseen. Tietokoneelllstettu työnvälitys antaa sekä työnantajalle että työntekijälle nopeasti kokonaiskuvan kaikista mahdollisista työpaikoista ja työnhakijoista. Seuraavat toimenpiteet ovat tarpeen: o Kaikki avoimet työpaikat tulee ilmoittaa työnvälitykseen. Ilmoitusvelvollisuus on vapaaehtoinen pienille 2 3 hengen perheyrityksille, aatteellisille yhdistyksille, kuten poliittisille puolueille ja viranomaisille, joilla on sisäinen koulutus- ja rekrytointijärjestelmä. o Työelämä- ja järjestötuntemus on luettava eduksi työnvälityshenkilöstön rekrytoinnin yhteydessä. o Työnvälityksen henkilöstövoimavaroja on siirrettävä työelämään sen yhteyksien parantamiseksi yrityksen ja henkilöstön suuntaan. o Työnvälitysten aukioloajat on sopeutettava työvoiman tarpeisiin. o Turha työttömien kontrollointi ja ilmoittautumispakko tulee poistaa. Tällä kuormitusta vähentävällä toimenpiteellä voidaan enemmän resursseja kohdentaa neuvontaan ja muihin työvoimapalveluihin, joissa ei ole riittävästi henkilökuntaa. o Työnvälitys tulee tietokoneellistaa ja sen tulee saada riittävät henkilöstöresurssit. Työnvälitysten tiedotuksella tulee olla riittävät voimavarat. o Ruotsinkielisellä työvoimalla on erityistarpeita, mitkä tulee kaikessa suunnittelussa ja sektorin voimavarojen kohdentamisessa huomioida. 4. AKTIIVINEN ENNAKOIVA TYÖMARKKINAPOLITIIKKA Suomen eduskuntalaitokselta puuttuu erityinen työllisyysasiain valiokunta. Nykyisin näistä kysymyksistä vastaa sosiaalivaliokunta, 266

5 jolle kuuluu myös huomattava määrä muita tehtäviä. On tärkeätä keskittää työllisyyskysymykset erityiseen valiokuntaan. Muissa Pohjoismaissa on pelkästään työllisyys- ja työelämän kysymyksiä varten perustettu oma valiokunta. Suomen työllisyyspolitiikka on suuressa määrin jälkihoidollista "palokuntatoimintaa". Riittävät ennakoivat toimenpidevalikoimat puuttuvat edelleen. Aktiivista työmarkkinapolitiikkaa tulee harjoittaa kaikissa suhdannetilanteissa, myös korkeasuhdanteen vallitessa. Yritysten lakkauttaminen ja tuotantoelämän rationalisointi koskettaa työntekijöitä ja heidän perheitään jatkuvasti. Tänäänkin on yleistä, että työntekijät saavat tiedotusvälineiden kautta tiedon työpaikkojensa lakkauttamisesta. Jotta yhteiskunta voi esim. kriisipaikkakunnilla käynnistää ennalta ehkäisevät toimenpiteet, edellytetään että työnantajia koskeva tiedottamisvelvollisuus ja työntekijöitä koskeva kollektiivinen irtisanomissuoja toteutetaan Suomessa. Tavoitteena tulee olla, että kaikki saavat säilyttää työpaikkansa, kunnes vaihtoehtoinen ratkaisu ja työpaikka voidaan osoittaa. Siirtymiskaudesta ja -toimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista vastaa yhteisrahoituksella yhteiskunta ja elinkeinoelämä. Tämän päivän työmarkkinoille on ominaista pääoman liikkuvuus ja yritysten sijoittuminen toisiin maihin. Tämä kehitys asettaa ammattiyhdistysliikkeen edunvalvonnan uusien ongelmien eteen. On välttämätöntä kehittää sopimusmalleja ja toimintamuotoja, mitkä turvaavat työntekijöiden oikeudet myös taloudellisessa integraatiossa. Ammattiyhdistysliikkeen edustajille tulee taata työ- ja toimintamahdollisuudet konsernitasolla ja oikeudet yhteistyöhön yrityksissä, joilla on tuotantoa useammassa maassa. Yhteiskunnalla ja työntekijöillä tulee olla kaikissa tilanteissa mahdollisuus seurata yrityksen suunnittelua. Suomi on jäljessä muista Pohjoismaista tällä alueella, sillä niissä henkilöstön paikalliset ammattiosastojen edustajat ovat täysivaltaisia jäseniä yritysten hallinnossa. Suomen konkurssilainsäädäntö on vanhentunut. Se ei anna riittäviä mahdollisuuksia konkurssirikosten estämiseksi eikä myöskään suojaa työntekijää suunniteltujen konkurssien varalta. Esimerkkeinä tästä voidaan todeta teva-ala, jolla toistuvat, toisiaan seuraavat samojen omistajaryhmien tekemät konkurssit ovat jatkuva epävarmuustekijä monelle työntekijälle. Konkurssilainsäädäntö tulisi tästä syystä uudistaa siten, että viranomaiset saisivat tehokkaat keinot estää konkurssiketjut ja turvata työntekijöiden edut konkurssien yhteydessä. Sekä ammatillisten että korkeakoulujen opetussuunnitelmat ja opintolinjat tulee sopeuttaa työmarkkinoiden tarpeita vastaaviksi. Suomenruotsalaisten tilanne on riippuvainen ruotsin- ja kaksikielisten rannikkoseutujen työmarkkinoista. Rannikkoalueilla on hyvät 267

6 mahdollisuudet liikenneyhteyksiensä, kauppapolitiikkamme, luonnonvarojensa ja kaksikielisyytensä johdosta kehittää työmarkkinoitansa kaikissa suhdannetilanteissa noudatettavalla aktiivisella työmarkkinapolitiikalla. Seuraavat toimenpiteet ovat tarpeen: o Eduskuntaan tulee perustaa työasioiden valiokunta. o Aktiivista työllisyyspolitiikkaa tulee harjoittaa kaikissa suhdannetilanteissa. Vaihtoehto on passiivinen työllisyyspolitiikka, mikä hyväksyy työttömyyden ja ainoastaan maksaa työttömiksi joutuneille korvausta siitä, että he eivät osallistu työelämään. o Konkurssilainsäädäntö on uudistettava siten, että työntekijäin etuudet konkurssin yhteydessä turvataan ja suunnitellut konkurssit voidaan estää. o Työllisyyden heikentyessä tulee ennakoivat toimenpiteet käynnistää ajoissa. o Jokaisen tulee saada säilyttää työpaikkansa kunnes vaihtoehtoiset työtilaisuudet on luotu tai osoitettu. o Korvaavaan tuotantoon siirtymisen tulee yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rahoittaa yhdessä. o Työnantajia koskeva tiedotusvelvollisuus ja työntekijöiden ryhmäirtisanomissuoja on toteutettava. o Ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytykset tulee turvata yritysostoissa ja ulkomaisten yritysten sijoittumista koskevissa asioissa. Pitemmällä aikavälillä tulee konsernien sisälle kehittää luottamusmiesjärjestelmä. Konsernien sisällä tehtävä ammattiyhdistystoiminta korvataan rahallisesti tuotannosta otettavilla rahallisilla korvauksilla. o Paikallisten ammattiosastojen tulee saada täysivaltaisten jäsenten ominaisuudessa edustus yritysten päättäviin hallintoelimiin. o Paikallisten ammattiosastojen ja pääluottamusmiehen tulee saada kaikissa työntekijöitä koskevissa muutostilanteissa oikeus palkata avukseen ulkopuolista asiantuntija-apua, josta aiheutuvat kulut maksetaan tuotannosta. Ulkopuolisille asiantuntijoille tulee taata välttämättömät edellytykset tutustua yrityksen tilaan ja talouteen. o Työ- ja kouluviranomaisten, ammattiyhdistysliikkeen ja elinkeinoelämän keskinäistä yhteistyötä tulee tiivistää. 268

7 5. KOULUTUS Koulutus on aina kannattavaa. Erityisen tärkeätä on, että ammatillinen ja jatkokoulutusjärjestelmä mahdollistaa esteittä yksityisen työntekijän tai työntekijäryhmien jatko- ja täydennyskoulutuksen. Jatko- ja uudelleenkoulutuksen tarpeet kasvavat nopeasti mm. uuteen tuotantoteknologiaan siirtymisen johdosta. Ammatillisen koulutuksen perustan tulee tästä syystä olla riittävän laaja-alainen turvatakseen oppilaiden mahdollisuuden myöhemmin jatko- ja uudelleenkoulutukseen. Koulu tulee sopeuttaa ihmisten, työelämän ja yhteiskunnan tarpeita ja todellisuutta vastaavaksi. Koulun tulee kaikessa suunnittelussa huomioida työmarkkinoiden ja tuotannon muutokset. Koulun ja työelämän välinen yhteistoiminta tulee järjestää mm. siten, että osia koulutuksesta tapahtuu työelämässä. Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tulee suuremmassa määrin yhteisrahoittaa eri koulutusmuotoja. Henkilön uudelleen- ja jatkokoulutuksen kannalta on tärkeätä, että koulutusajalta maksetaan riittävää koulutusajan palkkaa. Yritysten voitoista tai liikevaihdosta tulee varoja kohdentaa erityisiin koulutus- ja kehitysrahastoihin. Rahastoituja varoja tulee käyttää yritysten uudelleenjärjestelyissä, jotka suoraan koskettavat yrityksen henkilökuntaa. Käynnissä olevassa keskiasteen uudistuksessa on tärkeätä antaa suomenruotsalaisten alueiden ammatillisille oppilaitoksille riittävät voimavarat ja huolehtia siitä, että ruotsinkielisille on tarjolla monipuolinen opintolinjavalikoima. Tällä hetkellä puuttuu esimerkiksi mahdollisuudet ruotsinkielisiin taideopintoihin ja kiinteistönhoitajakoulutukseen. Ruotsinkielisen oppimateriaalin tuottaminen ammatillisia oppilaitoksia varten on ongelma. Painokset ovat yleensä niin pieniä, että ne eivät kiinnosta kaupallisia kustantajia. Tänään tuotetaan oppimateriaali yleisesti kouluviranomaisten toimesta yhteistyössä Valtion painatuskeskuksen kanssa. Mikäli Valtion painatuskeskusta koskeva esitys sen muuttamisesta itse kannattavaksi liikeyritykseksi toteutuu, tulee ruotsinkielisen oppimateriaalin tuottaminen ammatillisille oppilaitoksille turvata valtion erityistuella. Seuraavat toimenpieet ovat tarpeellisia: o Yritysten henkilökunnalla tulee olla mahdollisuudet palkalliseen täydennyskoulutukseen. Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tulee luoda yhteisrahoitusjärjestelmä tälle koulutukselle. o Koulun, koulutuksen ja työelämän keskinäissuhteet tulee järjestää siten, että koulutus annetaan osin työelämässä. o Koulutus- ja kehitysrahastot tulee perustaa. Rahastot rahoittavat mm. sisäistä koulutusta tai muun tarvittavan hen- 269

8 kilökunnan koulutusta. Erityisen tärkeätä on, että rahastot toimivat ennakoivina välineinä kaikissa työntekijöitä koskevissa uudelleenjärjestelyissä. o Ruotsinkielisellä työvoimalla on erityistarpeita, mitkä tulee huomioida kaikessa koulutustoiminnassa sekä opettajamitoituksessa että oppimateriaalin tuottamisessa. o Suomenruotsalaisia varten tulee käynnistää taideteollinen koulutus. o Kiinteistönhoitajalinja käynnistetään yhdessä suomenruotsalaisessa ammattioppilaitoksessa. o Oppimateriaalin tuotanto ruotsinkielisiä ammattioppilaitoksia varten tulee turvata. 6. SIIRTYMINEN UUDEN TEKNIIKAN KÄYTTÖÖN Uuden tekniikan käyttömahdollisuudet ovat vaikuttaneet dramaattisesti yhteiskuntaan ja työelämään 1980-luvulla. Uusi tekniikka synnyttää uusia ammatteja ja rationalisoi pois monia perinteisiä ammatteja. Tässä tilanteessa syntyy ns. ylimenoammatteja, jotka katoavat myöhemmin tai muuntuvat uusiksi erityisammateiksi. Kaikkein dramaattisimmin tulee uuden tekniikan käyttöönotto vaikutamaan vanhoihin yksitoikkoisten vaihetöiden hallitsemiin työvaltaisiin tuotantoaloihin. Uutta tekniikkaa voidaan soveltaa siten, että työelämän monet alueet humanisoituvat. Yksitoikkoinen raskas työ voidaan suorittaa koneilla jne. Moni tuntee oikeutettua turvattomuutta tänään siitä syystä, että uutta tekniikkaa sovelletaan yksipuolisesti elinkeinoelämän ehdoilla. Uutta tekniikkaa tulee soveltaa käytäntöön siten, että se huomioi vastuun ihmisestä tuotantotekijänä. Tulee luoda normisto, mikä takaa työntekijöiden turvallisuuden kaikissa muutosvaiheissa. Turvallisuudella monille välttämättömille tuotantoelämän uudistuksille luodaan myönteinen ilmapiiri. Ammattiyhdistysliikkeen rooli ja aktiivisuus on merkitykseltään keskeisessä asemassa työntekijöiden etujen turvaamisessa ja puolustamisessa tässä kehitysvaiheessa, mikä vaikuttaa koko meidän kulttuuriimme. Muutokset ja uusi todellisuus pakottaa ammattiyhdistysliikkeen uusiin järjestönsä organisaatiota koskeviin muutoksiin ja uusiin työmenetelmiin. Seuraavat toimenpiteet ovat tarpeen: 270 o Uuden tekniikan käyttöönoton työelämässä tulee aina tapahtua yhteistyössä henkilöstöä edustavien ammattiosastojen kanssa. o Alakohtaisilla sopimuksilla tulee säädellä uuden tekniikan käyttöönottoa.

9 o Mikäli uudelleenjärjestelyt johtavat irtisanomisiin, tulee viranomaiset informoida tästä hyvissä ajoin, jotta ennakoivat ja ylimenokauden edellyttämät toimenpiteet voidaan käynnistää ajoissa. o Ammattiyhdistysliikkeen tulee voida riittävästi vaikuttaa myös viranomaisten päätöksiin. o Paikallisten ammattiosastojen (pääluottamusmiesten) tulee saada työnantajan kustantamana riittävä koulutus ajankohtaisen tekniikan käyttöönoton vaikutuksista sekä kyseisellä tuotantoalalla että yrityksessä. o Koulun tulee kaikilla opetustasoilla huomioida uuden teknologian ja sen käytön edellyttämät tarpeet. o Työtuomioistuimien ja muiden oikeusviranomaisten tulee hankkia itselleen riittävä pätevyys näissä kysymyksissä. 7. KIELIKYSYMYS JA TYÖELÄMÄ Ruotsin kielen asema on heikentynyt monissa yrityksissä. Yritysten yksikielisyys ruotsin- ja kaksikielisillä alueilla on mm. lisännyt suomenruotsalaisten muuttoa Ruotsiin. Ongelma on suurin niiden suomenruotsalaisten kohdalla, joilta puuttuu korkeampi koulutus. Tulee edellyttää, että työsuhdeasioista vastaava henkilökunta ja työnjohto on kaksikielisillä alueilla kaksikielistä. Työntekijä on usein nykyisin oikeutettu lyhyempään tai pidempään palkalliseen perehdyttämisjaksoon, ennen varsinaiseen tuotannolliseen työhön siirtymistä. Perehdyttämisen tulee tarvittaessa tapahtua ruotsinkielisenä ja perehdyttämisaineistoa tulee olla käytettävissä myös ruotsinkielisenä. Esiintyy myös käänteisiä esimerkkejä: yrityksen tai työpaikan kielenä on pelkästään ruotsin kieli, vaikka osa työvoimasta on suomenkielistä. Aktiivisesti kaksikieliset henkilöt ovat suurelta osin vielä käyttämätön voimavara. On ajateltavissa, että molemmille kieliryhmille järjestetään kielikursseja. Koulutusrahastojen tulee myös tukea kielikoulutusta työelämässä. Suuria ongelmia aiheutuu siitä, että työehtosopimuksia ja määräyksiä ei ajoissa käännetä ruotsinkielelle. Ammattiyhdistysliikkeen tulee kohdentaa nykyistä enemmän voimavaroja ruotsinkielisten jäsenten tiedotus- ja koulutustoimintaan. Seuraavat toimenpiteet ovat tarpeen: o Ruotsin-ja kaksikielisten alueiden työpaikkojen kaksikielisyys tulee taata. Henkilöstöhallinnolta, työnjohdolta ja yrityksen tiedottajilta tulee edellyttää kaksikielisyyttä. 271

10 o Ruotsin- ja kaksikielisillä alueilla sijaitsevissa yrityksissä tulee työkuvausten ja perehdyttämismateriaalin olla myös ruotsinkielisiä. o Kokonaan ruotsinkielisillä alueilla sijaitsevien yritysten tulee huomioida suomenkielisten työntekijöiden tarpeet. o Kieliopintoja tulee tukea taloudellisesti lähitulevaisuudessa perustettavien koulutusrahastojen varoista. o Työnantajien tulee huolehtia siitä, että työehtosopimukset käännetään välittömästi niiden astuttua voimaan ruotsinkielelle ja jakaa ne työpaikoille. o Ammattiyhdistysliikkeen tulee kohdentaa enemmän voimavaroja ruotsinkielistä jäsenistöä koskevaan tiedotustoimintaan, koulutukseen ja yleiseen oppimateriaalituotantoon. o Viranomaisten ja kustantamoiden tulee huolehtia ruotsinkielisen työelämän kirjallisuuden julkaisutoiminnasta. o Radion ja television tulee kohdentaa enemmän voimavaroja ruotsinkieliseen työmarkkina- ja työelämän ohjelmatuotantoon. 8. ALIHANKKIJAT JA PIENYRITYKSET (RUOTSIN- JA KAKSIKIELISILLÄ ALUEILLA) Pienyritykset muodostavat tärkeän osan työmarkkinoistamme. Uusia korvaavia työpaikkoja kyetään oikein kohdennetuilla toimenpiteillä luomaan tälle sektorille. Alihankkijat ja osavalmistajat ovat niin ikään luonnollinen osa tuotantojärjestelmäämme. Molemmat yritysryhmät ovat kuitenkin pitkälle riippuvaisia suuryrityksistä ja markkinamekanismeista. Kieliongelmia esiintyy markkinoinnissa, yhteyksissä eri keskushallintoviranomaisiin ja yhteyksissä suuriin yrityksiin Suomessa, Pohjolassa ja kauempana. Ruotsinkielisillä pienyrityksillä on monta etua puolellaan. Näihin kuuluvat hyvät maantieteelliset yhteydet- Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan sekä samaan kieliperheeseen kuuluminen. Puutteellisesta kielitaidosta aiheutuu ongelmia ruotsinkielisten pienyritysten yhteyksissä suomenkieliseen Suomeen ja Skandinavian ulkopuolisiin maihin. Alihankkijat ovat kokonaan riippuvaisia Suomessa ja Suomen ulkopuolella sijaitsevien suuryritysten kanssa solmituista toimitussopimuksista. Esimerkkeinä suurista suomalaisia alihankkijoita käyttävistä suuryrityksistä voidaan mainita Volvo ja Saab. Volvolla ei ole Suomessa omaa tuotantoa, mutta se työllistää Suomessa kuitenkin lähes henkilöä. Pienyritykset ja pienemmät osavalmistaja-aliyritykset tarvitsevat usein rahoitusneuvontaa, käännöspalveluja, kirjanpitopalveluja, 272

11 markkinointitukea (kotimaassa ja erityisesti ulkomailla) jne. Kunnat ovat vähitellen aktivoineet toimintaansa tällä alueella. Kuntien toimenpiteitä leimaa kuitenkin usein äärimmilleen viety nurkkakuntaisuus ja niiltä puuttuu kyky yhteistyön kehittämiseen suuremman maantieteellisen kokonaisuuden puitteissa. Suomenruotsalaisille alueille tulee kehittää muutama toimiva monipuolisilla palveluilla ja uuden tekniikan käyttömahdollisuuksilla varustettu teollisuuskylä. Hyvin ohjelmoidulla yhteistyöllä pienyritykset voivat antaa uusille palvelumuotoisille pienyrityksille toimintaedellytykset. Markkinoilla on esimerkiksi tilaa useammille kirjanpito- ja kirjoituskeskuksille, käännöstoimistoille ja markkinoitsijoille. Hyvä organisatorinen ratkaisu on yhteinen alihankkijapankki. Sen tehtävänä olisi välittää osavalmistajien ja suurten yritysten yhteyksiä sekä kansallisella että pohjoismaisella tasolla. Tietokoneistettuun yrittäjärekisteriin syötettäisiin tietoja osavalmistajien kapasiteetista, tietotaidosta ja toimitusresursseista. Tiedot olisivat suuryritysten ja niille tilaustyötä tekevien konsulttitoimistojen käytettävissä. Vastaavasti myös osavalmistajat ja pienyritykset voisivat saada tietopankki -tyyppisestä osavalmistusvälityksestä tietoja suuryritysten ja niille tilaustyötä tekevien konsulttitoimistojen käytettäkirlisillä alueilla maassamme, vaan se tulee toteuttaa valtakunnallisena ja sillä tulee olla kytkennät pohjoismaisiin ja kansainvälisiin jo olemassa oleviin ja tulevaisuudessa perustettaviin järjestelmiin. Seuraavat toimenpiteet ovat tarpeen: o Suomeen perustetaan julkinen kansallinen osavalmistajavälitys. Pitemmällä tähtäyksellä toiminnan tulee käsittää koko Pohjola ja kansainvälinen taso. o Yhteiskunnan, ammattiyhdistysliikkeen ja pääurakoitsijan (yrityksen) tulee valvoa työvoimanvuokrausta. Työnantajavastuuta kiertävä toiminta tulee sanktioida. o Lääni-ja kuntaviranomaisten tulee ruotsinkielisillä alueilla huolehtia siitä, että kunnat käynnistävät konkreettiset toimenpiteet tehokkaan ja monipuolisen pienyritysten tarvitseman palvelutuotannon ja -järjestelmien aikaansaamiseksi. o Teknologiakylien ja niiden tarvitsemien korkeakoulukytkentöjen aikaansaamisen edellytykset tulee selvittää. 9. TYÖRAJOITTEISET JA TYÖELÄMÄ Suomen itsenäisyytensä aikana kokemista kolmesta sodasta ja sotainvalidien lukumäärästä huolimatta maassamme on tehty erittäin vähän ponnistuksia työrajoitteisten tarpeiden tyydyttämiseksi yhteiskunnassamme ja työelämässä. Suojatyöpaikkojen määrä on tarpeisiin nähden pieni. Lisäksi suojatusta työstä maksetaan alhaista palkkaa tai pientä korvausta. Ruotsissa suojatyöstä maksetaan työehtosopimusten mukaista palkkaa. Palkkatason ollessa liian alhai- 273

12 nen, valtion ja kuntien sosiaalibudjeteista joudutaan maksamaan työrajoitteisille avustusta. Erityistoimenpitein avoimille työmarkkinoille tulee voida luoda huomattava määrä ns. puolisuojattuja työpaikkoja. Yhteiskunnan tulee aktiivisesti tukea työelämän kulttuuria, mikä mahdollistaa työrajoitteisten henkilöiden pääsyn työhön. Työrajoitteisia palkkaavan yrityksen tulee saada yhteiskunnalta tukea tästä aiheutuviin laitehankintoihin ja tukijärjestelyihin. Näitä investointeja on pidettävä kannattavina ja humaaneina sekä yhteiskuntaa että vammautunutta kanssaihmistä ajatellen. Yhteiskunnan on huolehdittava siitä, että kuljetus ja liikennejärjestelyissä huomioidaan vammaisten ja työrajoitteisten tarpeet. Yhteiskunnalla (kunnissa) tulee olla vammaisia varten erityinen tukihenkilöstöryhmä. Uutta teknologiaa voidaan käyttää työelämässä siten, että työrajoitteinen voi selviytyä työelämässä. Uusia teknisiä keksintöjä ja sovellutuksiatulee suuremmassa määrin käyttää vammaisten apuvälineiden tuottamisessa hyödyksi. Uusi teknologia tekee monelle vammaiselle mahdolliseksi työskennellä kotona. Etäispäätetyöskentely tulee yhä yleisemmäksi ja jo sisäänajovaiheessa vammaiset tulee nähdä työmarkkinaresurssina. Ammatillisen ja muun koulutuksen tulee erityisesti huomioida vammaisten tarpeet ja asema. Koska suomenruotsalaiset vammaisryhmät ovat hyvin pieniä, tulee erityisen internaatti-muotoisen koulutuksen mahdollisuus selvittää. Seuraavat toimenpiteet ovat tarpeen: o Suojatyöpaikkoja tulee voimakkaasti lisätä. o Avoimille työmarkkinoille tulee suuremmassa määrin kuin tähän asti luoda puolisuojattuja työpaikkoja. o Yhteiskunnan tulee anta työrajoitteisia työllistäville yrityksille taloudellista tukea. o Yhteiskunnan tulee myöntää erityiskone- ja laiteinvestointeja työrajoitteisten työllistämiseksi suorittaville yrityksille taloudellista tukea. o Uutta teknologiaa tulee soveltaa aikaisempaa suuremmassa määrin vammaisten apuvälinetuotannossa. o Uutta teknologiaa tulee käyttää siten, että sillä mahdollistetaan vammaisten kotityöskentely. o Työrajoitteisten ja vammaisten tarpeet tulee huomioida kaikessa koulutuksessa. o Erityistoimenpiteet ja -ratkaisut ruotsinkielisten vammaisten aseman vahvistamiseksi tulee selvittää. 274

13 Edellä olevan lisäksi liittohallitus katsoo, että maassamme on tehtävä perusteellinen selvitys väestön ja elinkeinoelämän tulevaisuudennäkymistä Suomen ruotsinkielisten alueiden osalta. Svenska Finlands Folkting (Suomenruotsalaiset kansan käräjät) voisi olla sopiva taho selvityksen käynnistäjäksi. Liittohallitus esittää, että liittokokous antaisi liittohallitukselle tehtäväksi lähestyä Kansankäräjäin hallitusta asiassa. Liittokokous päätti antaa liittohallitukselle tehtäväksi lähettää ohjelma-aloite SDP-.n XXXIV puoluekokouksen käsiteltäväksi Partistyrelsens utlätande: Partistyrelsen föreslär att partikongressen mätte besluta följande: Partikongressen konstaterar att Finlands Svenska Arbetarförbunds förslag innehäller mänga ätgärder som effektiverar den praktiska skötseln av arbetskrafspolitiska ätgärdsförslag som gjort inom partiet. Partikongressen anser att Finlands Svenska Arbetarförbundets ätgärdsförslag bör beaktas dä sysselsättningspolitiska beslut förestas under kongressperioden. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluetoimikunta esittää puoluekokouksen päätettäväksi seuraavaa: Puoluekokous toteaa, että Ruotsalaisen Työväenliiton esitys sisältää useita työvoimapolitiikkaa ja sen käytännön hoitoa tehostavia toimenpiteitä ja se täydentää siten puolueen piirissä laadittuja työllisyyspoliittisia toimenpide-ehdotuksia. Puoluekokouksen mielestä Ruotsalaisen Työväenliiton toimenpide-ehdotukset tulee ottaa huomioon puoluekokouskauden työllisyyspoliittisia ratkaisuja tehtäessä NUORILLE KOULUTUSTA JA TYOTA OMALTA KOTISEUDULTAAN Mutalan Työväenyhdistyksen jäsenen Tapio E. Hartikaisen ja Joensuun Sos.-dem. Opiskelijayhdistyksen jäsenen Olli Korhosen aloite. SDP:tä on syytetty etelän ihmisten asianajajaksi. Syytökset ovat varmasti liioiteltuja, mutta kyllä niistä löytyy hitunen totuuttakin. Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseen ei ole keskitytty samalla tarmokkuudella, kuin Etelä-Suomen etujen turvaamiseen. SDP:n on ryhdyttävä toimiin mm. seuraavien näkemysten toteuttamiseksi: Ruuhkasuomen ulkopuolisten alueitten nuorten elinolosuhteet on turvattava omalla kotiseudullaan, 275

14 - Koulutuksen suunnittelu on järkiperäistettävä siten, että koulutus palvelee ko. alueen tarpeita, - Koulutuksen ja työllisyyden suunnittelun on kuljettava käsikädessä, - Valtion ja kuntien on yhdessä mietittävä keinot korvaavien työpaikkojen luomiseksi menetettyjen tilalle (esim. Outokumpu Pohjois-Karjalassa) - Työvoimavaltaista yksityistä yritystoimintaa on tuettava valtion toimesta silloin kun se suuntautuu sellaisille alueille, jossa työllisyystilanne on kaikkein huonoin, - Ruuhkasuomen ulkopuolella toimivia korkeakouluja on tuettava valtion toimesta erityistoimenpitein. Korkeakoulut on saatava mukaan ko. alueitten kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja kehittämiseen, - Uudelleenkoulutuksen järjestämiseen on turvattava riittävät taloudelliset resurssit. Ammattikurssikeskusten antama jatko- ja uudelleenkoulutus ei saa tyrehtyä varojen niukkuuteen, - Vastakkainasettelu Etelä-Suomen ja muiden alueiden välillä on lopetettava. Kaikkien alueitten kehittäminen on maan ja SDP:n kannalta välttämätöntä. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluetoimikunta esittää puoluekokouksen seuraavaa: päätettäväksi Puoluekokous toteaa, että aloitteessa esitettyjä työllisyysratkaisuja on esitetty myös SDP:n puolueneuvoston hyväksymässä työllisyyspoliittisessa toimenpideohjelmassa. Puoluekokous viittaa Ruotsalaisen Työväenliiton aloitteesta 169 tekemäänsä päätökseen TYÖTÄ KAIKILLE MYÖS NAISILLE Helsingin Sosiaali- ja terveysalan Sos.-dem. Yhdistys ry:n jäsenen Vappu Taipaleen ja Esbo Södra Arbetarförening rf:n jäsenen Marianne Laxenin aloite Tähän saakka harjoitettu talouspolitiikka ei ole kyennyt vähentämään työttömyyttä. Työttömyyden kasvu on vakava uhka yhteiskunnalle. Valtiovalta on tukenut yksityistä yrittämistä ilman, että se samanaikaisesti olisi velvoittanut työllistämään. Viime vuosien aika- 276

15 na teollisuudessa on rationalisoitu ja automatisoitu ihmisiä työttömiksi. Tämä taas on johtanut erityisesti iäkkäiden työttömien määrän kasvuun, joista suurin osa on naisia. Iäkkäillä naisilla on usein takanaan kapea-alainen ammatillinen koulutus. Heidän on myös muita vaikeampi lähteä uudelleenkoulutukseen. Koulutuksen tarjonta on myös epätasapainossa. Koulutus ja vastaavat työpaikat ovat maantieteellisesti kaukana toisistaan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun osalta on huutava puute sosiaali- ja hoitoalojen koulutetusta työvoimasta. Piilotyöttömät ja osa-aikatyöttömät mukaan lukien naiset muodostavat työttömistä enemmistön. Edellä esitetyn perusteella me allekirjoittaneet Sosialidemokraattisen Puolueen jäsenet, jotka edustamme Sosialidemokraattisten Naisten liittotoimikuntaa, esitämme, että ryhdyttäisiin erityistoimiin naisten työllisyystilanteen parantamiseksi: Julkisten palvelujen kehittäminen on merkittävä työllistäjä. Sosiaalihuollossa mm. kotipalvelutoimintaan ja päivähoitoon sekä terveydenhuollossa tarvitaan runsaasti lisää koulutettua henkilökuntaa Naisvaltaisten alojen työllisyyden takaamiseksi on työnantajan sosiaaliturvamaksujen määräytymisperusteita muutettava. Maksut eivät saisi perustua työntekijämäärään samanaikaisesti, kun kone- ja laiteinvestoinnit ovat melkein lvv-vapaita. Yrityksille sijoittaminen työvoimaan tulisi olla vähintään yhtä kannattavaa kuin sijoittaminen koneisiin ja laitteisiin. Erityisen tarketa tämä on työvoimavaltaisessa pienteollisuudessa. Suuri osa osa-aikatyötä tekevistä työntekijöistä haluaisi tehdä kokoaikatyötä. Kokoaikatyötä on kuitenkin erityisesti palvelualoilla yhä vähemmän tarjolla, joten erityisesti naispuoliset työnhakijat ovat olleet pakotettuja osaaikatyöhön vastoin omaa tahtoaan. Osa-aikatyön hallitsematon lisääntyminen on nopeasti heikentämässä työntekijöiden toimeentuloturvaa ja johtamassa pelkästään työnantajien ehdoilla tapahtuvaan työaikojen määrittelyyn. Siksi osa-aikatyön teettäminen ei saa olla työnantajalle halvempi vaihtoehto kuin kokopäivätyön teettäminen. Opetusministeriön tulisi yhteistyössä työvoimaministeriön kanssa pikaisesti toteuttaa ammatillista uudelleenkoulutusta työelämässä oleville. Työnantajien tulisi osallistua uudelleenkoulutuksen kustannuksiin. Julkisen vallan hankinnat tulisi suorittaa kotimaasta aina, kun siihen on mahdollisuus. Tästä tulisi hallituksen 277

16 tehdä erillispäätös sekä neuvotella kuntien keskusjärjestöjen kanssa. Pidemmällä tähtäyksellä hallituksen talouspoliittisen työryhmän tulisi pohtia valikoivien toimenpiteiden käyttöönottoa toisaalta ulkomaankauppaa käyvässä taloussektorissa ja toisaalta niin sanotulla suljetulla sektorilla. Lähtökohtana tulee olla kokonaistaloudellinen etu. On tärkeätä työllistää ihmisiä. Rationalisointi ja automatisointi suljetulla sektorilla ei työllisyysnäkökulmasta ole oikea toimenpide. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluetoimikunta esittää puoluekokouksen päätettäväksi seuraavaa: Aloitteessa esitettyjä toimenpiteitä on tuotu esiin myös puolueneuvoston työllisyyspoliittisessa toimenpideohjelmassa Osa-aikatyön ongelmiin on kiinnitetty huomiota puoluetoimikunnan osa-aikatyökannanotossa Puoluekokous toteaa, että tulevalla puoluekokouskaudella tulee puolueen piirissä olevan täystyöllisyyteen tähtäävän ohjelmallisen valmiuden suuntautua käytännön toimiin työllisyyden parantamiseksi TYOLLISTAMISRAHASTO Kallion Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Raija Latva-Karjanmaan ym. aloite Työttömyys on 1970-luvulta asti pysynyt korkeana. Vertailut muihin läntisiin teollisuusmaihin eivät työllisyyttämme miksikään muuta eivätkä tee sitä hyväksyttäväksi. Uusien työpaikkojen perustamiseen ja kohtuullisen työttömyysturvan luomiseen ei ole riittävästi kohdistettu taloudellisia ym. resursseja. Esitämme, että puoluetoimikuntaa velvoitettaisiin toimimaan siten, että perustettaisiin työllistämisrahasto, josta rahoitetaan uusien työpaikkojen perustamista ja työntekijöiden työllisyyskoulutusta. Rahastoa kartuttavat työnantajat, valtio ja työntekijät ammattijärjestöjensä kautta. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluetoimikunta esittää puoluekokouksen seuraavaa: päätettäväksi Suomessa toimivat mm. Kehitysaluerahasto ja Investointirahasto, joiden tehtävänä on työllisyyden parantaminen siten, 278

17 että autetaan alkuun uusia yrityksiä ja parannetaan olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiä. Aloitteessa esitetty työllistämisrahaston perustaminen tulee ottaa huomioon yrityskohtaisia yhteistoimintarahastoja koskevien säädösten valmistelun yhteydessä TYÖVOIMATOIMISTOT KONEELLISTUVAT IHMINEN UNOHTUU Lempäälän Työväenyhdistys ry:n aloite Työvoimatoimistot koneellistuvat ja laittavat yhä enemmän ihmisiä kortistoon kasvottomina, tunteettomina ihmisinä. Kuitenkin työttömyys kohdatessaan ihmisen tekee hänen elämäntilanteensa usein kestämättömäksi ja paljon kysymyksiä sisältäväksi. Tarvittaisiin juuri tässä tilanteessa ohjausta ja tilanteen kartoittamista sekä uusien näköalojen etsimistä kunkin omakohtaiseen tilanteeseen. Tämän vuoksi työvoimatoimistojen palvelualaa tulisikin laajentaa pois kortistoivasta ihmistä kokonaisvaltaisesti auttavaksi pisteeksi. Työvoimatoimistoihin tulee perustaa neuvojien virkoja. Heidän tehtävänään tulee olla kunkin työttömäksi jääneen tilanteen kartoitus: löytyykö hänen työkokemuksensa perusteella uutta työtä, tarvitaanko uutta ammattikoulutusta ja mistä tällainen ammattikoulupaikka löytyy. Työvoimatoimistojen tulee olla paikka, missä ei vain kortistoida, vaan ohjataan ihminen uuden uran alkuun. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluetoimikunta esittää puoluekokouksen päätettäväksi seuraavaa: Puoluekokous ei yhdy käsitykseen, että työvoimatoimistojen siirtyminen automaattiseen tietojenkäsittelyjärjestelmään huonontaisi niiden palvelumahdollisuuksia. Uudistus tähtää päinvastoin siihen, että ajan tasalla olevat tiedot maan eri puolilla vapaina olevista työpaikoista olennaisesti parantavat toimistojen palvelukykyä. Virkailijoiden turhan ja turhauttavan paperityön väheneminen vaikuttaa samaan suuntaan. Aloitteessa vaaditaan, että työvoimatoimistoihin perustettaisiin erityisiä neuvojan virkoja. Työvoimatoimistojen henkilökunnan rungon muodostavat jo nykyään työvoimaneuvojat, joiden toimenkuva on aloitteessa mainitun kaltainen. Lisäksi suurissa monipalvelutoimistoissa on erityistyövoimaneuvojia, jotka ovat erikoistuneet esimerkiksi nuorten tai vammaisten työnhakijain palveluun. Työvoimahallinnossa viime vuosina tapahtunut tehtävien siirtäminen ministeriö- ja piiritasolta työvoimatoimistoille on 279

18 280 ollut sinänsä perusteltua. Siitä on kuitenkin ollut seurauksena, että asiakkaiden palveluun tarkoitettu virkailijakunta joutuu tekemään yhä enenevässä määrin erilaisia hallinnollisia tehtäviä. Työvoimahallinnon uudelleen organisointi on saatettava loppuun perustamalla tai siirtämällä työvoimatoimistoihin riittävässä määrin hallinnollisia virkoja, jolloin toimistoilla on nykyistä olennaisesti paremmat mahdollisuudet aloitteessakin edellytettyyn työnhakijoiden palveluun.

19 XI TYÖELÄMÄN UUDISTAMIS- ALOITTEET LUVUN TYÖELÄMÄN UUDISTAMISOHJELMA Utran Työväenyhdistys ry:n aloite Työelämän uudistamisehdotukset luvulla eivät ole puoluekokousohjelmien mukaisesti toteutuneet. Suurin odotuksin ja lupauksin Espoon puoluekokouksen (1978) jälkeen Me työläistoverit lähdimme rakentamaan -80 lukua yhdessä eteenpäin SDP:n kanssa. Työttömien armeija on kasvanut, köyhyys on lisääntynyt, tuloerot ovat kasvaneet, lakko- oikeutta on rajoitettu nostamalla lakkosakkojen määrää, vero- ym. helpotuksia on miljardien perään syydetty elinkeinoelämälle, maataloustukiaiset ovat huipussaan ja mikä pahinta turvattomuuden tunne työelämässä on lisääntynyt. Kun haluttiin laajempia toimintaoikeuksia itseään koskevissa asioissa saatiin työttömyyttä ja turvattomuutta lisää. Siksi esitämme, että puoluekokous velvoittaisi puoluetoimikunnan nimeämään laajapohjaisen -90 -luvun työelämää pohdiskelevan työryhmän selkeyttämään tulevan vuosikymmenen uudet haas- 281

20 teet työelämässä ja antamaan vuoden puoluekokoukselle ohjelmaesityksen. Korostamme erityisesti sitä, että asiantuntijoina pitäisi entistä enemmän käyttää työpaikkojen pääluottamusmiehiä ja yhdyshenkilöitä. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluetoimikunta esittää puoluekokouksen päätettäväksi seuraavaa: Nyt voimassa oleva SDP:n työelämän uudistamisohjelma on hyväksytty Jyväskylän puoluekokouksessa v Ohjelma on pystytty toteuttamaan vain osittain. Parhaiten on tuloksiin päästy työajan lyhentämisessä. Vähiten taas on edetty työntekijäin osallitumisessa yritysten päätöksentekoon. Koska voimassa oleva ohjelma sisältää lukuisan määrän toteutumattomia uudistustavoitteita, puoluetoimikunta katsoo, että ohjelmaa ei tulisi ryhtyä uudistamaan kokonaisuutena, vaan uudistustyö tulisi kohdistaa työelämän osaalueisiin. Kuluvan vuosikymmenen loppuvuosina tulee laatia työajan lyhentämisen tavoitteita koskeva kannanotto tulevan vuosikymmenen tarpeisiin. Myös yritysdemokratiaan liittyvä kannanotto tulee ottaa valmistelun kohteeksi. Puoluekokous toteaa, että tämän päivän työelämä muodostaa niin laajan kokonaisuuden, ettei ole tarkoituksenmukaista laatia-kaikkia työelämän osa-alueita kattavaa uudistamisohjelmaa. Ohjelmallinen uudistustyö tulee sitä vastoin kohdistaa eri alojen uudistamistavoitteisiin erikseen. Näin taataan entistä parempi ohjelmallisen työn ajankohtaisuus ja joustavuus SIIRTYMINEN KUUDEN TUNNIN TYÖPÄIVÄÄN Porin Sos.-dem Toveriseura ry:n aloite Mielipiteet työtä ja vapaa-aikaa koskevassa keskustelussa ovat johdonmukaisesti työnteon avulla hankitun yhteiskuntakelpoisuuden arvostamisen kannalla. Työtä vailla olevat jäävät vaille muitakin yhteiskunnassa arvostettuja asioita. Heillä ei ole mahdollisuutta oppia taitoja eikä mahdollisuutta hyväksyttynä olemiseen. Työväenliikkeellä on tässä tilanteessa velvoite auttaa osattomia. Tämä on mahdollista toteuttamalla työn perusteellinen uusjako, työn ja vapaa-ajan arvostuksia muuttamalla jne. Etenemistä haluttuun suuntaan voidaan nopeuttaa vauhdittamalla työajan lyhentämisen aikataulua. Radikaali päivittäisen työajan lyhentäminen vaikuttaa nopeimmin uusien työpaikkojen syntymiseen, joten työajan lyhentäminen tulee suunnata siihen. Tuotanto ja hyvinvointi ovat lisääntyneet ennakkoepäilyistä ja aikaisemmista yleisistä työajan lyhen- 282

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

Selvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin

Selvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin Selvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin Mikko Martikainen Helmikuu 2003 Toimenpiteet työttömien työnhakijoiden työllistämiseksi Vuoden 2003 työvoimatiedustelun yhteydessä Palvelutyönantajat

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi 1 Taloudellisesti tuettu osaamisen kehittäminen Tarkoituksena on edistää suunnitelmallista työntekijöiden ammatillisen

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt Tarja Kröger Hallitusneuvos Mistä työelämän sääntely rakentuu? A. Työlainsäädäntö B. Alakohtaiset työehtosopimukset Normaalisitovat työehtosopimukset Yleissitovat

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset 7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset Yt-laissa olevan koulutussuunnitelman perussisältöä selkeytetään.

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

TAPATURVA LAKI LAKIPYKÄLISTÖ turvallisuuden lainsäädäntö soveltamisohjeineen. Tapaturva Oy 09 464 700 www.tapaturva.fi

TAPATURVA LAKI LAKIPYKÄLISTÖ turvallisuuden lainsäädäntö soveltamisohjeineen. Tapaturva Oy 09 464 700 www.tapaturva.fi TAPATURVA LAKI LAKIPYKÄLISTÖ turvallisuuden lainsäädäntö soveltamisohjeineen Turvakäräjät Uusia oikeustapauksia (ym.) viikoittain TAPATURVA LAKI Aina ajantasainen nettipalvelu Laki Posti Tiedot seurantalistanne

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

YSTEAn hed-päivät 21.11.2015

YSTEAn hed-päivät 21.11.2015 TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO YSTEAn hed-päivät 21.11.2015 Lakimies Kaisu Ahtola Käsiteltävät aiheet Kolmen päivän koulutusoikeus ja koulutussopimus Ajankohtaista Palkankorotukset sosiaalialan järjestöissä Pakkolait

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot