Suomalaisia elintarvikkeita Saksan markkinoille. Finnische Lebensmittel für den deutschen Markt

Transkriptio

1 n n Suomalaisia elintarvikkeita Saksan markkinoille Finnische Lebensmittel für den deutschen Markt

2 Saksan alkeet sijoittajille kom pe Tenz netz werk * [kɔmpeˈtɛntsˈnɛtsvɛrk] * Osaajien verkosto Germany Trade & Invest ja saksalaiset kauppakamarit tarjoavat teille maailmanlaajuisesti toimivat verkoston, jonka avulla voitte laajentaa liiketoimintaanne Saksassa. Hyödynnä maksuttomia palvelujamme: markkinatutkimukset ja kilpailija-analyysit Vero-, laki- ja rahoitusneuvontaa neuvontaa sijoittumisessa Saksan markkinoille Tukea etabloitumisprojektin kaikissa eri vaiheissa Tietoa Saksan ulkomaankaupasta käsittelemme kaikki tiedot luottamuksellisesti ja tarjoamme teille palvelujamme maksutta. Lisätietoja: mikael.helle@dfhk.fi tai Kriisistä uusille markkinoille! Sekä Saksassa että myös Suomessa on nähtävissä entistä enemmän merkkejä talouskriisin loppumisesta. Nyt on tärkeää tarttua toimeen ja vallata edessä olevan nousukauden imussa uusia markkinoita. Tässä me Saksalais-Suomalaisena Kauppakamarina autamme sekä saksalaisia että suomalaisia yrityksiä löytämään uusia liikekontakteja sekä etabloitumaan kansainvälisille markkinoille. Toimimme yhteistyössä Saksan talous- ja teknologiaministeriön Germany Trade and Invest -organisaation kanssa, joka neuvoo ulkomaisia yrityksiä niiden pyrkiessä laajentamaan liiketoimintaansa Saksaan. Etabloitumispalvelujemme kautta asiakas saa parasta mahdollista asiantuntemusta, ja tie Saksan markkinoille avautuu kustannustehokkaasti. Tietyillä kaupan aloilla on vielä viennissä parantamisen varaa. Tällä tarkoitan erityisesti suomalaisten elintarvikkeiden vientiä Saksaan. Kun Saksan elintarviketeollisuus on lisännyt tuontiaan Suomeen jatkuvasti viime vuosina, suomalaisten elintarvikkeiden vienti Saksaan polkee paikallaan. Suomella on tarjottavana korkealaatuisia elintarvikkeita, jotka vastaavat Saksassa tällä hetkellä vallalla olevaan trendiin ostaa terveyttä ja hyvinvointia edistäviä funktionaalisia elintarvikkeita. Suunnittelemme yhdessä Suomen maa- ja metsätalousministeriön sekä eräiden suomalaisten yritysten kanssa toimenpiteitä, joiden tarkoitus on nostaa Suomen elintarvikevientiä lähivuosina tuntuvasti. Tätä tavoitetta palvelee myös toimialakatsauksemme sivuilla Mikael Helle Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin varatoimitusjohtaja Stellv. Geschäftsführer der Deutsch-Finnischen Handelskammer Aus der Krise zu neuen Märkten! Sowohl in als auch in Finnland mehren sich die Zeichen, dass sich die Wirtschaftskrise ihrem Ende zuneigt. Diese Zeichen gilt es jetzt zu nutzen, um im bevorstehenden Aufschwung neue Märkte zu erschließen. Hierbei unterstützen wir sowohl deutsche als auch finnische Unternehmen bei der Suche nach neuen Geschäftspartnern sowie bei Ihren Ansiedlungsvorhaben. Durch unsere in diesem Jahr begonnene Zusammenarbeit mit Germany Trade and Invest (GTAI) können wir jetzt das gesamte Know-how dieser Organisation nutzen, um finnischen Unternehmen wichtige Informationen über den deutschen Markt zu liefern und sie über die einzelnen Schritte bei einer Geschäftsgründung in zu informieren. Ungenutzte Chancen gibt es noch in gewissen Bereichen des Handels. Ich denke dabei insbesondere an den Export finnischer Lebensmittel nach. Während die deutsche Lebensmittelindustrie ihre Ausfuhren nach Finnland in den letzten Jahren stetig erhöht hat, stagnieren die finnischen Lebensmittelexporte nach. Dabei hat Finnland qualitativ hochwertige Lebensmittel zu bieten, die dem derzeit in zu beobachtenden Trend nach funktionellen Lebensmittel, die die Gesundheit und das Wohlbefinden steigern, entgegenkommen. Wir planen daher zusammen mit dem finnischen Land- und Forstwirtschaftsministerium und ausgewählten finnischen Unternehmen Aktivitäten, die den finnischen Lebensmittelexport in den nächsten Jahren spürbar steigern sollen. Über die Möglichkeiten finnischer Lebensmittel auf dem deutschen Markt informieren wir ausführlich in unserem finnischen Teil auf den Seiten Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

3 Sisältö Inhalt Saksankieliset sivut: Deutsche Seiten: 6 Kauppakamari 6 DFHK intern Mitteilungen der Deutsch- Finnischen Handelskammer Kauppakamarin jäsenlehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se lähetetään jäsenistölle maksutta. Tekstiä lainattaessa lähde aina mainittava. Painos: 2000 Hallituksen puheenjohtaja: Robert Lorenz-Meyer Toimitusjohtaja: Manfred Dransfeld Toimitus: Riitta Ahlqvist Bernd Fischer Anja Kontturi Mariaana Rainerla-Pulli Ilmestymispäivä: Ilmoitusmyynti: Maija-Liisa Saksa Sana-Saku Oy Puh. (09) maija-liisa@sana-saku.fi Layout: Adverbi Oy Painopaikka: DFHK-Tapahtumakalenteri lokakuuta 2009 Tutustumismatka suomalaisille yrityksille Nordrhein-Westfalenin energiatehokasta teknologiaa tarjoaviin yrityksiin 5. marraskuuta 2009 Saksan kunnallista energiatehokkuutta esittelevä symposiumi Helsingissä 9. marraskuuta 2009 Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin syyskokous Dresdenissä. Juhlaesitelmä hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi marraskuuta 2009 Vienninedistämismatka Saksaan suomalaisille bioenergia-alan yrityksille marraskuuta 2009 Saksalaiset hammastekniikan yritykset messuilla Helsingissä 7 Suomen kokonaistuotanto supistuu 6,0 % vuonna 2009 ensi vuonna tuotannon odotetaan kuitenkin kasvavan vajaa puoli prosenttia. 8 Saksa on jälleen Suomen tärkein kauppakumppani 9 Talousuutiset 14 Mikko Saarve kauppakamarin uusi lakimies 15 Huomiotavaa Suomessa suoritettujen rakennustöiden tuloverotuksesta 18 Liikeyhteyksiä Suomenkieliset sivut: 19 Liikeyhteyksiä 22 Saksan talous kasvaa jälleen 23 Talousuutiset 25 Välimiesmenettely GmbH:n yhtiökokouksen päätöksiä koskevissa riita-asioissa 7 Finnische Wirtschaft schrumpft 2009 um 6,0 % - leichter Produktionsanstieg im nächsten Jahr 8 trotz stark sinkender Zahlen wieder Finnlands wichtigster Handelspartner 9 Wirtschaftsnachrichten 14 Mikko Saarve neuer Jurist in der DFHK 14 Änderungen des finnischen Aktiengesetzes geplant 15 Ertragsteuerliche Regelungen bei Bauprojekten in Finnland beachten 18 Geschäftsvermittlungen Finnische Seiten: 19 Geschäftsvermittlungen 22 Die deutsche Wirtschaft wächst wieder 23 Wirtschaftsnachrichten 25 Die Schiedsfähigkeit von Beschlussmängelstreitigkeiten im deutschen GmbH-Recht DFHK-Terminkalender 19. Oktober 2009 Ländersprechtag Finnland in der IHK Niederbayern in Passau Oktober 2009 Einkäuferreise finnischer Unternehmen aus dem Bereich Energieeffizienz nach Essen 30. Oktober 2009 Informationsveranstaltung Wirtschaftspartner Finnland in der IHK zu Lübeck 5. November 2009 Tagung zur kommunalen Energieeffizienz in Helsinki 9. November 2009 Herbsttagung der DFHK in Dresden mit Verwaltungs- und Kommunalministerin Mari Kiviniemi November 2009 Delegationsreise finnischer Zahntechniker unter Federführung der DFHK zur Zahnmedizin-Messe in Helsinki Mitteilungen der Deutsch-Finnischen Handelskammer Das Magazin erscheint vier mal jährlich. Die Abgabe erfolgt kostenlos an Mitglieder. Nach druck nur mit Quellen angabe. Auflage: 2000 Präsident: Robert Lorenz-Meyer Geschäftsführer: Manfred Dransfeld Redaktion: Riitta Ahlqvist Bernd Fischer Anja Kontturi Mariaana Rainerla-Pulli Redaktionsschluss: 21. September 2009 Anzeigen Verwaltung: Maija-Liisa Saksa (FI) Sana-Saku Oy Tel maija-liisa@sana-saku.fi Layout: Adverbi Oy Hannun Tasapaino Oy Painettu ympäristöystävälliselle paperille Novatech Easy Matt, Galerie Art Gloss ISSN X Saksalais-Suomalainen Kauppakamari Mikonkatu 25 PL Helsinki suurinta saksalaista yritystä Kaikkea se saksalainen keksii 30 Suomalaisia elintarvikkeita Saksan markkinoille 33 Messu-uutisia 26 Die 100 größten deutschen Unternehmen 28 Was der Deutsche so alles erfindet 30 Absatzchancen finnischer Lebensmittel auf dem deutschen Markt 33 Messeneuigkeiten Druck: Hannun Tasapaino Oy Gedruckt auf umwelt freund lichem Novatech Easy Matt, Galerie Art Gloss ISSN X Deutsch-Finnische Handelskammer Mikonkatu 25 Postfach 83 FI Helsinki Puh. (09) Faksi (09) info@dfhk.fi Suuret kantarellit ovat Helsingin kauppatorilla aina ulkomaisten turistien mielenkiinnon kohteena. Sienien ja marjojen lisäksi myös laktoosittomat maitotuotteet, gluteenittomat leivonnaiset Die großen Pfifferlinge in Finnland erregen auf dem Marktplatz von Helsinki immer wieder die Aufmerksamkeit ausländischer Touristen. Neben Pilzen und Beeren gehören aber auch laktosefreie Milchprodukte, Tel Fax info@dfhk.fi sekä liha- ja kalatuotteet kuuluvat suomalaisiin elintarvikkeisiin, glutenfreie Backwaren sowie Fleischwaren und Fische zu den finnischen Internet: joilla on hyvät menekkimahdollisuudet Saksan markkinoilla. Lebensmitteln mit guten Absatzchancen auf dem deutschen Markt. Aiheesta enemmän suomenkielisessä toimialakatsauksessa Hiermit befasst sich ausführlich der Branchenreport in unserem sivuilla finnischen Teil auf den Seiten Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

4 DFHK intern Kauppakamari Neue Mitglieder Wir heißen folgende Unternehmen als neue Mitglieder in der Deutsch-Finnischen Handelskammer willkommen. C-E () GmbH Schäfergasse 33 D Frankfurt a.m. Tel.: Fax: Eksakti Kieli- ja Käännös palvelut Eksakti Language Services Vipusenkatu 12 FI SAVONLINNA Tel.: laura@eksakti.fi Germanica Oy Kaisaniemenkatu 3 FI HELSINKI Tel.: Fax: anne.karki@germanica.fi HA-BE Betonchemie GmbH & Co. KG Stüvestr. 39 D HAMELN Tel.: Fax: mordhorst@ha-be.com Kymen Teollisuuskehitys Oy TEKE Kivistönkuja 5 FI VALKEALA Tel.: Fax: esa.moilanen@teke.fi LSK-Machine Oy Pyhällöntie 6 FI YLISKULMA Tel.: Fax: sinikka.heikkila@lsk-machine.fi MeVEA Oy Laserkatu 6 FI LAPPEENRANTA Tel.: tero.eskola@mevea.fi NG-Insulation Oy Sirrikuja 1 A, FI HELSINKI Tel.: Fax: pasi.kyro@ng-insulation.fi Nutrinet Oy Kauppaneuvoksentie 12 A 4 FI HELSINKI Tel.: anna-maija.tiainen@nutrinet.fi Officium GmbH Marktstraße 163 D OBERHAUSEN Tel.: Fax: reichenauer@officium-gmbh.de Oy Pysyvä Petaus Ab Pakaantie 1, FI ORIMATTILA Tel.: Fax: fullmoon@fullmoon.fi Scanwire GmbH Beethovenstraße 2 A D HÜCKELHOVEN Tel.: hannu.pyysalo@scanwire.com VGH Landschaftliche Brandkasse Hannover Schiffgraben 4 D HANNOVER Tel.: Fax: michael.heck@vgh.de DFHK-Herbsttagung am in Dresden Die diesjährige Herbsttagung der Deutsch- Finnischen Handelskammer findet am 9. November 2009, dem 20. Jahrestag des Mauerfalls, in der sächsischen Landeshauptstadt Dresden statt. Das Rahmenprogramm beginnt bereits am 8. November mit einem Stadtrundgang in Dresden und einem Besuch der weltberühmten Porzellan-Manufaktur Meissen. Im Einzelnen sieht der Ablauf des öffentlichen Programms wie folgt aus. Sonntag, 8. November Uhr Stadtrundgang in Dresden mit Besuch im Historischen Grünen Gewölbe Uhr Besuch der Porzellan-Manufaktur Meissen Uhr Sächsischer Abend im Sophienkeller in Dresden Montag, 9. November Uhr Festvortragsveranstaltung im Hotel Hilton Dresden Eröffnung Robert Lorenz-Meyer, Präsident der DFHK Grußworte Harry Helenius, Botschafter von Finnland Hartmut Paul, Präsident der IHK Dresden Vertreter der neuen Sächsischen Staatsregierung Festvortrag Mari Kiviniemi, Finnische Kommunal - und Verwaltungsministerin Uhr Büfett im Hotel Hilton Dresden Die Einladungen sind bereits an die Mitglieder versandt worden. Gäste sind herzlich willkommen und können sich auf unserer Internet-Seite unter dem Punkt Veranstaltungen über nähere Einzelheiten informieren und sich dort auch elektronisch anmelden. Neuer Service der DFHK: Holen Sie sich Ihren Geschäftspartner ins Haus per Videokonferenz Die Deutsch-Finnische Handelskammer bietet Ihren Kunden einen neuen Service: Ab sofort ist es möglich, den Konferenzraum in unserem Büro im Zentrum Helsinkis für Videokonferenzen zu nutzen. Unser neues, topmodernes Gerät der Marke Tandberg macht es möglich, so einfach wie beim Telefon durch die Anwahl einer IP-Adresse mit Geschäftspartnern in aller Welt in Kontakt zu treten. Auch so genannte Multipoint- Konferenzen sind in unseren hellen und komfortabel ausgestatteten Räumlichkeiten möglich. Dabei kann gleichzeitig mit mehreren Kontakten eine Bild- und Tonverbindung in bester Qualität aufgebaut werden. Sparen Sie Geld und Zeit und holen Sie sich Ihren Geschäftspartner ins Haus per Videokonferenz. Für Mitglieder unserer Handelskammer kostet der Service 100,- Euro pro Stunde, für Nichtmitglieder beträgt der Stundenpreis 125,- Euro. Wenden Sie sich für eine Buchung bitte direkt an mikko.nummi@dfhk.fi Tel Finnische Wirtschaft schrumpft 2009 um 6,0 % leichter Produktionsanstieg im nächsten Jahr Das reale Bruttoinlandsprodukt in Finnland wird in diesem Jahr um voraussichtlich 6,0 % sinken. Hiervon geht das finnische Finanzministerium in seinem jüngsten Konjunkturüberblick aus. Es erwartet jedoch, dass die finnische Wirtschaft im kommenden Jahr wieder um 0,3 % wachsen wird. Das lang haltende Wachstum in Finnland, das vor allem durch die kräftig steigenden Ausfuhren gestützt wurde, kam im Herbst 2008 aufgrund der weltweiten Wirtschaftskrise abrupt zum Stillstand. Der Anteil des Exports am Bruttoinlandsprodukt war im letzten Jahr auf das Rekordniveau von 47 % gestiegen. Exporte um ein Drittel gesunken Im 1. Halbjahr 2009 haben sich die Ausfuhren gegenüber dem entsprechenden Vorjahreszeitraum um gut ein Drittel vermindert. Angesichts der sich allmählich verbessernden Konjunkturaussichten in und Frankreich hofft das Finanzministerium, dass sich auch der finnische Export zum Jahresende 2009 wieder festigt. Gleichwohl muss insgesamt mit einem Rückgang der Ausfuhr im Jahr 2009 um 22 % gerechnet werden. Im nächsten Jahr könnten die Exporte aber real wieder um knapp 2 % zulegen. Einhergehend mit dem Export- und Produktionseinbruch in diesem Jahr hat sich auch der Importbedarf deutlich verringert. Das Einfuhrvolumen dürfte daher insgesamt in diesem Jahr um 19 % sinken. Auch in 2010 ist noch mit einem leichten Importrückgang zu rechnen. Industrie investiert weniger Die Investitionen werden sich in diesem Jahr voraussichtlich um gut 10 % vermindern. Hiervon sind alle Industriezweige betroffen; überdurchschnittlich stark ist der Investitionsrückgang in der Holz- und Papierindustrie sowie im Maschinenbau. Im kommenden Jahr dürften die Investitionen noch einmal um 5,5 % sinken. Insbesondere die Ausrüstungsinvestitionen, d.h. die Anschaffungen neuer Maschinen und Geräte, sind weiter rückläufig, während die Bauinvestitionen leicht anziehen dürften. Die Kaufkraft der privaten Haushalte hat sich infolge eines Reallohnanstiegs Konjunkturdaten Finnland reale Veränderungen in Prozent Bruttoinlandsprodukt +4,9 +4,2 +1,0-6,0 +0,3 Investitionen +4,8 +8,7 +0,3-10,1-5,5 Privater Verbrauch +4,1 +3,3 +1,9-2,9-0,3 Export +11,8 +8,1 +7,3-22,0 +1,8 Import +7,8 +6,5 +7,0-19,0-1,2 Inflation +1,6 +2,5 +4,1 +0,1 +1,2 Arbeitslosenquote 7,7 6,9 6,4 9,0 10,5 Öffentlicher Finanzierungssaldo +3,9 +5,2 +4,4-2,7-4,5 Öffentliche Verschuldungsquote 39,3 35,2 34,2 41,4 48,2 Quelle: Finnisches Finanzministerium. Endgültige Werte für 2006, 2007 und Prognosen für 2009 und 2010 Konjunktur Suhdanne um 3 % in diesem Jahr deutlich erhöht, dennoch hielten sich die Verbraucher mit ihren Ausgaben zurück und sparten lieber. Erstmals seit 1993 wird daher der private Verbauch, der die Konjunktur ebenfalls lange Jahre gestützt hatte, in diesem Jahr um knapp 3 % zurückgehen. Vorsichtige Verbraucher Die Vorsicht der Verbraucher erklärt sich nicht zuletzt durch die Sorge um den Arbeitsplatz. Die Arbeitslosenquote dürfte sich in diesem Jahr um 2,6 Prozentpunkte auf durchschnittlich 9,0 % erhöhen und auch im kommenden Jahr um weitere eineinhalb Prozentpunkte auf 10,5 % steigen. Der Verbraucherpreisindex wies wie in anderen Ländern auch in Finnland im Sommer ein negatives Vorzeichen auf Insgesamt dürfte sich die Inflationsrate im Jahresdurchschnitt 2009 um 0 % bewegen. Öffentliche Haushalte erstmals mit Defizit Die öffentlichen Haushalte werden in diesem Jahr mit einem Defizit von voraussichtlich 2,7 % - gemessen am Bruttoinlandsprodukt - abschließen. Dieser Negativsaldo wird sich im nächsten Jahr weiter erhöhen, so dass Finnland erstmals seit Beginn der Währungsunion das Maastricht-Kriterium bezüglich der Neuverschuldung verfehlen wird. Angesichts der Überschüsse, die die öffentlichen Haushalte in den Vorjahren erzielen konnten, hat der finnische Staat jedoch genügend finanziellen Spielraum, um seine Konjunkturprogramme zu finanzieren. Die öffentliche Verschuldungsquote wird sich von 34,2 % in 2008 über 41,4 % in 2009 auf voraussichtlich 48,2 % in 2010 erhöhen und damit weiter deutlich unter dem entsprechenden Maastricht-Kriterium von 60 % liegen. n 6 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

5 Außenhandel Ulkomaankauppa trotz stark sinkender Zahlen wieder Finnlands wichtigster Handelspartner Der finnische Außenhandel musste aufgrund der weltweiten Wirtschaftskrise im 1. Halbjahr 2009 einen Einbruch um mehr als ein Drittel hinnehmen. Die Exporte sanken gegenüber dem vergleichbaren Vorjahreszeitraum um 36 % auf 22,0 Mrd., die Importe gingen um 35 % auf 21,1 Mrd. zurück. In gleichem Maße verminderte sich auch der Außenhandel Finnlands mit. So fielen die Ausfuhren nach um 34 % auf 2,3 Mrd. und die Einfuhren um 31 % auf 3,2 Mrd.. Noch stärker verringerte sich allerdings der finnische Außenhandel mit Russland, und zwar um 47 % bei den Exporten bzw. um 46 % bei den Importen. Russland musste daher seine im letzten Jahr errungene Spitzenposition im finnischen Außenhandel wieder an abgeben, das sowohl in der finnischen Export- als auch in der finnischen Importstatistik den ersten Platz einnahm. An den finnischen Ausfuhren war mit 10,5 % beteiligt und lag damit vor Schweden (Anteil 9,8 %), das Russland (9,0 %) ebenfalls überholen konnte. Es folgten die USA (6,0 %) und die Niederlande (5,5 %), die erstmals vor Großbritannien (5,3 %) lagen. Großbritannien, das einst zu den vier wichtigsten Handelspartnern Finnlands gehörte, rutschte auch in der finnischen Einfuhrstatistik weiter ab und belegte mit einem Anteil von 3,3 % an den finnischen Gesamtimporten nur noch den achten Rang. lag mit einem Anteil von 15,1 % an erster Stelle vor Russland (13,9 %), Schweden (10,0 %), China (8,1 %) und Frankreich (5,2 %), das als einziges wichtiges Importland seine Lieferungen nach Finnland leicht steigern konnte. Der Handel zwischen und Finnland wies nach Angaben der Finnischen Zolldirektion in der ersten Jahreshälfte 2009 einen deutschen Finnische Außenhandelsstatistik Januar-Juni 2009 Export Import Mio. Anteil % Veränd. % Mio. Anteil % Veränd. % Insgesamt , ,0-35 EU , ,5-33 darunter , ,1-31 Schweden , ,0-37 Großbritannien , ,3-53 Niederlande , ,4-34 Frankreich 913 4, ,2 +2 Italien 712 3, ,1-32 Spanien 540 2, ,4-35 Polen 650 3, ,8-29 Belgien 582 2, ,1-38 Estland 622 2, ,2-31 Dänemark 450 2, ,9-19 Österreich 165 0, ,9-31 Andere Länder , ,5-37 darunter Russland , ,9-46 USA , ,6-23 Norwegen 656 3, ,0-39 China , ,1-17 Japan 352 1, ,2-33 Südkorea 289 1, ,5-61 Schweiz 253 1, ,2-11 Überschuss in Höhe von 0,9 Mrd. auf. Dies deckt sich nahezu mit dem deutschen Aktivsaldo von 0,8 Mrd., den das Statistische Bundesamt für den Handel der Bundesrepubik mit Finnland errechnete. Ansonsten liegen die Zahlen des Statistischen Bundesamtes wie in den Vorjahren jedoch erneut deutlich über den Werten, die die Finnische Zolldirektion für den deutsch-finnischen Handel bekanntgab. So belief sich der deutsche Export nach Finnland dem Statistischen Bundesamt zufolge im 1. Halbjahr 2009 auf 3,5 Mrd., während die Finnische Zolldirektion Quelle: Finnische Zollverwaltung lediglich 3,2 Mrd. ermittelte. Für die finnischen Lieferungen nach gab das Statistische Bundesamt einen Wert von 2,7 Mrd. bekannt, laut Finnischer Zolldirektion waren es jedoch lediglich 2,3 Mrd.. Trotz dieser Unterschiede bei den absoluten Zahlen wurde der klare Abwärtstrend des deutsch-finnischen Handels vom Statistischen Bundesamt ähnlich gesehen wie von der Finnischen Zollverwaltung. So notierte das Statistische Bundesamt bei den deutschen Ausfuhren nach Finnland ein Minus von 34 % und bei den deutschen Einfuhren aus Finnland sogar einen Rückgang um 38 %. n Gas-Aggregat von MWM für Wasserwerke Helsinki In einem Anschlussprojekt hat das Mannheimer Traditionsunternehmen MWM den Zuschlag für ein Gas- Aggregat bei den Wasserwerken der Stadt Helsinki erhalten. Der gelieferte Motor der Baureihe TCG 2020 mit zwölf Zylindern verfügt über eine elektrische Leistung von rund kwel und hat einen Wirkungsgrad von 41,3 %. Die zentrale Kläranlage Viikinmäki wurde für die Stadt Helsinki und die angrenzenden Nachbargemeinden bereits 1994 mit vier Motoren in Betrieb genommen, die gleichfalls aus dem Hause MWM stammten. Umgesetzt wird das jetzige Projekt von der finnischen Sarlin-Gruppe, mit der MWM bereits seit längerem erfolgreich auf dem finnischen Markt zusammen arbeitet. Im vergangenen Jahr gewannen beide Firmen gemeinsam sämtliche Ausschreibungen in ihrem Marktbereich in Finnland. WELtec BioPower baut erste Biogasanlage in Finnland Finnland baut seine Investitionen in Biogas aus und kauft bewährtes Anlagen-Know-how aus ein: Die WELtec BioPower GmbH aus Vechta hat den Zuschlag für den Bau einer Biogasanlage von einem finnischen Landwirtschaftsbetrieb bekommen, der zukünftig zusammen mit einem Abfall-Entsorger Biogas produzieren wird. Errichtet wird die 600-Kilowatt-Anlage in Niittylahti, im Südosten Finnlands. Im Jahr 2010 wird die Biogasanlage mit den zwei Fermentern in Betrieb gehen. In die und Kubikmeter großen Behälter werden dann jährlich insgesamt Tonnen Rindergülle, Abfall und Klärschlamm eingebracht. Eine technische Besonderheit ist die in der Anlage integrierte Auspack- und Zerkleinerungsvorrichtung. Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset Kinshofer GmbH übernimmt Aponox Oy Die im oberbayerischen Waakirchen ansässige Kinshofer GmbH hat sämtliche Anteile der Aponox Oy in Hämeenlinna erworben. Das übernommene Unternehmen wird in Zukunft unter dem Namen Kinshofer Aponox Oy firmieren. Kinshofer gehört zu den führenden Anbietern von Anbaugeräten für Ladekrane und Hydraulikbagger. Durch die Übernahme der 2006 als Ingenieurbüro gegründeten Aponox Oy hat Kinshofer seine Produktpalette um eine innovative Baureihe von Tiltrotatoren, Schwenkantrieben und Schnellwechslern ergänzt. Umweltpreis für Gemeinschaftsprojekt von NordAlu und Kemira Der Aluminiumhersteller NordAlu in Neumünster ist für seine von der finnischen Kemira entwickelten und gebauten Abwasseraufbereitungsanlage mit dem Umweltpreis der Wirtschaft in Schleswig-Holstein ausgezeichnet worden. Das Gemeinschaftsprojekt von NordAlu und Kemira hat nach Ansicht der Jury einen wesentlichen Beitrag für den Erhalt der natürlichen Ressourcen durch den Einsatz von Verfahren und Technologien geleistet, die Abfall in nutzbare Rohmaterialien umwandeln. Die Abfallmenge der NordAlu GmbH konnte durch das Kemira- Verfahren von ehemals Tonnen pro Jahr auf unter 500 Tonnen gesenkt werden. 8 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

6 Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset Finnische Direktinvestitionen im Ausland Zielland Stand Mio. Euro Veränd. zum Vorjahr Mio. Euro 1. Belgien Schweden Niederlande USA Russland Luxemburg Estland Norwegen Polen Insgesamt Sowohl als Zielland finnischer Direktinvestitionen im Ausland als auch als Herkunftsland ausländischer Direktinvestitionen in Finnland liegt jeweils auf dem fünften Rang. Dies geht aus den Zahlen der finnischen Zentralbank per hervor. Im letzten Jahr nahmen die deutschen Direktinvestitionen in Finnland um 936 Mio. auf Mio. zu. Die finnischen Direktinvestitionen in sanken zwar um 124 Mio. auf Mio., sind aber weiter höher als Ausländische Direktinvestitionen in Finnland Herkunftsland Stand Mio. Euro bei Direktinvestitionen auf dem fünften Rang Veränd. zum Vorjahr Mio. Euro 1. Schweden Niederlande Dänemark Großbritannien Luxemburg Frankreich USA Italien Schweiz Insgesamt die Direktinvestitionen in umgekehrter Richtung. Neuer Spitzenreiter bei den finnischen Direktinvestitionen im Ausland ist Belgien, das Schweden vom ersten Platz verdrängen konnte. Dies ist nicht zuletzt eine Folge zusätzlicher Investitionen, die Stora Enso in seine Papierfabrik Langerbrugge in Gent getätigt hat. Wichtigstes Herkunftsland für Direktinvestitionen in Finnland ist nach wie vor mit klarem Abstand Schweden, auf das nahezu die Hälfte aller Direktinvestitionen entfällt. Allgemeine Mehrwertsteuererhöhung von 22 % auf 23 % zur Jahresmitte 2010 Die Mehrwertsteuer in Finnland soll zum 1. Juli 2010 um einen Prozentpunkt erhöht werden. Dies sieht der Haushaltsentwurf des finnischen Finanzministeriums für das kommende Jahr vor. Der allgemeine Mehrwertsteuersatz würde dann von 22 % auf 23 % steigen, während sich der Mehrwertsteuersatz auf Lebensmittel von 12 % auf 13 % erhöhen würde. Der zweite verminderte Mehrwertsteuersatz, der u.a. für Bücher, Arzneimittel sowie verschiedene Dienstleistungen im Bereich der Kultur, des Personenverkehrs, des Hotelwesens, des Friseurgewerbes usw. zur Anwendung kommt, soll von 8 % auf 9 % angehoben werden. Bei der Mehrwertsteuer auf Lebensmittel erfolgt jedoch zunächst zum 1. Oktober 2009 eine Senkung um fünf Prozentpunkte von bislang 17 % auf 12 %. Zeitgleich mit der zur Jahresmitte 2010 vorgesehenen Anhebung auf 13 % sollen dann auch Restaurantdienstleistungen ebenfalls nur noch mit dem verminderten Mehrwertsteuersatz von 13 % belastet werden, damit es zu keinen Wettbewerbsverzerrungen zwischen im Restaurant bzw. in Geschäften angebotenen Nahrungsmitteln kommt. Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset UPM wird Alleineigentümer des Zellstoffwerkes in Uruguay UPM wird alleiniger Eigentümer des Zellstoffwerkes von Metsä- Botnia in Uruguay. Zu diesem Zweck haben UPM und die Metsäliitto-Gruppe eine Absichtserklärung über die Umstrukturierung der Eigentumsverhältnisse am Zellstoffunternehmen Metsä-Botnia unterzeichnet, an dem UPM derzeit mit 47 %, die Metsäliitto- Gruppe mit 23 % und die Metsäliitto-Tochter M-Real mit 30 % beteiligt sind. Durch die geplante Transaktion wird UPM zum alleinigen Besitzer der Zellstofffabrik Fray Bentos und des Eukalyptusplantagenunternehmens Forestal Oriental in Uruguay. Im Gegenzug verringert sich UPMs Beteiligung an den dann nur noch auf Finnland beschränkten Zellstoffaktivitäten von Metsä-Botnia auf 17 %. Valmet Automotive baut drittes Elektroauto Fährverkehr zu den Schären seit dem kostenlos RoRo-Dienst Powerline von Lübeck-Travemünde nach Turku Nachdem Valmet Automotive bereits Vereinbarungen über die Herstellung des Fisker Karma, eines Sportwagens mit Elektroantrieb, und des Garia II, eines elektrisch betriebenes Golffahrzeuges getroffen hat, soll jetzt ein drittes Elektroautomodell in Uusikaupunki gebaut werden. Es handelt sich dabei um den Think City, der bislang in Norwegen gefertigt wurde. Der Think City wird seit 2007 hergestellt und ist für den Einsatz im Stadtverkehr gedacht. Der Think City ist mit einem 40 PS starken Elektromotor ausgestattet und wird über ein Natrium-Nickelchlorid-Akku mit Energie versorgt. Neste Oil baut größtes Biotreibstoffwerk in Europa Das finnische Mineralöl-Unternehmen Neste Oil hat mit dem Bau des größten Biotreibstoffwerks Europas begonnen. Der mehrheitlich in Staatsbesitz befindliche Konzern gab Investitionen in Höhe von 670 Millionen Euro bekannt, die in die Fertigung der Anlage im Hafen von Rotterdam fließen. Wenn sie in rund zwei Jahren fertiggestellt ist, sollen dort mit dem so genannten Hydrotreating-Verfahren Tonnen Biokraftstoff im Jahr produziert werden. Auf Beschluss des finnischen Verkehrs- und Kommunikationsministeriums werden seit dem 1. September 2009 keine Gebühren mehr für den Fährverkehr zwischen dem finnischen Festland und den vorgelagerten Schären erhoben. Bislang war die Benutzung der Fähren nur für die auf den Inseln ansässigen Bewohner kostenlos. Ausschlaggebend für diesen Beschluss war ein Urteil des Obersten Verwaltungsgerichts, wonach die Preise für die Fähren betriebswirtschaftlich nicht begründet seien. Bei dem Verfahren geht es um Pflanzenöl, das nach einer Reaktion mit Wasserstoff dem Mineralöl in Großraffinerien direkt beigegeben werden kann. Neste unterhält derzeit ein großes F&E-Programm, um neue, erneuerbare Rohmaterialien - darunter Öle aus Pflanzen, die nicht für die Lebensmittelproduktion bestimmt sind, Holz-Derivate sowie Algen - für die Treibstoffproduktion nutzbar zu machen. Die Lillbacka Powerco Oy bietet seit kurzem unter dem Namen PowerLine einen neuen Liniendienst von Lübeck- Travemünde über das schwedische Oxelösund nach Turku. Die Linie wird auf der route einmal wöchentlich mit der RoRo-Fähre Global Carrier betrieben, die 155 m lang ist und über Lademeter verfügt. Finnische Teleste erhöht Beteiligung an deutscher Cableway AG Der finnische Netzwerkausrüster Teleste hat sein Engagement im Dienstleistungs- und Installationsgeschäft für Kabelnetzbetreiber in in diesem Jahr spürbar verstärkt. So hat Teleste im Sommer die AVC Systemhaus in Cottbus übernommen und auf diese Weise seine Beteiligung am Kabeldienstleister Cableway AG in Bergisch- Gladbach auf 75 % erhöht. Bereits zu Jahresbeginn hatte Teleste die Installations- und Serviceunternehmen MKS in Bergisch-Gladbach, Young-Net in Oberhonnefeld und Antel in München übernommen, die wie AVC Systemhaus zu den Mitgesellschaftern der Cableway AG gehörten. 10 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

7 Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset Handynutzung in Finnland am günstigsten In keinem anderen Land kann so günstig mit dem Handy telefoniert werden wie in Finnland. Dies hat die Organisation für wirtschaftliche Zusammenarbeit und Entwicklung (OECD) ermittelt. Dabei hat sie einen Korb mit verschiedenen Diensten zugrunde gelegt, der ein typisches Telefonverhalten repräsentiert. Dazu gehören pro Jahr 780 Telefongespräche, 600 SMS und acht MMS. Als Ergebnis stellte die OECD fest, dass in Finnland und in den Niederlanden für die Handynutzung nur 41 % des durchschnittlichen Preisniveaus für Mobilfunk in den OECD-Ländern gezahlt wird. Etwas teurer ist es in den nordischen Nachbarländern Schweden, Dänemark und Norwegen. In ist die Handynutzung etwa dreimal so teuer und in den USA sogar fünfmal so teuer wie in Finnland. Neues Terminal für Lufthansa-Flüge am Flughafen Helsinki Anfang August wurde am Flughafen Helsinki-Vantaa die Unterscheidung zwischen Auslands- und Inlandsterminal aufgehoben. Die Terminals sind jetzt nach Fluggesellschaften gegliedert. So erfolgt der Check-in für Flüge der Lufthansa, der SAS und von Blue1 jetzt am Terminal T1, dem bisherigen Inlandsterminal. Sämtliche Flüge der Finnair, ob ins Ausland oder ins Inland, werden am Terminal T2, dem bisherigen Auslandsterminal, abgefertigt, wo auch für Flüge der Air Berlin eingecheckt wird. Größte Nickelgrube Europas in Talvivaara eingeweiht Im nordfinnischen Talvivaara wurde im Juni die größte Nickelgrube Europas offiziell eingeweiht. Die Nickelgrube in Talvivaara zählt zu den wichtigsten Bergwerksprojekten in Finnland. Es handelt sich dabei um eines der bedeutendsten Sulfidnickelvorkommen in Europa. Mit insgesamt 340 Mio. t abbaubarem Erz ist eine nachhaltige Förderung für mindestens 24 Jahre möglich. In den ersten Jahren soll sich die Produktionsmenge auf t Nickel jährlich belaufen. Weiterhin werden Zink, Kupfer und Kobalt gewonnen. Mit 400 Mitarbeitern wird die Nickelgrube bei vollem Betrieb spürbar zur Verbesserung der Beschäftigungslage in der strukturschwachen Region Kainuu beitragen. Tatort Finnland Im finnischen Ilomantsi nahe der Grenze zu Russland wurde im Sommer ein Fernsehfilm der Krimiserie Tatort gedreht. Damit wurde zum ersten Mal in seiner vierzigjährigen Geschichte ein Tatort im Ausland aufgenommen. Er wird in im kommenden Jahr gezeigt. Für den Film Tango für Borowski kommt Kommissar Borowski aus Kiel nach Finnland, um einen jungen deutschen Mann zu verhören, der im Verdacht steht, in Ilomantsi einen Mord begangen zu haben. Den Rahmen für den Kriminal-Thriller bietet Nordkareliens wild-düstere Landschaft. In dem Film werden vor allem finnische Schauspieler mitwirken, u.a. Janne Hyytiäinen, Jorma Tommila, Pekka Valkeejärvi und Antti Reini. Regisseur ist Hannu Salonen, der nach seinem Abitur in Helsinki an der Deutschen Filmund Fernsehakademie in Berlin studiert hat und bereits für mehrere Tatort -Folgen verantwortlich war. Der Film ist eine Auftragsproduktion des Norddeutschen Rundfunks (NDR) in Koproduktion mit dem finnischen Sender YLE. Finnland Ehrengast der Frankfurter Buchmesse 2014 Der Ehrengast der Frankfurter Buchmesse 2014 wird Finnland sein. Juergen Boos, Direktor der Frankfurter Buchmesse, sagte bei der Vertragsunterzeichnung im Juni: Mit Finnland als Partnerland erwarten wir eine reiche europäische Literatur, die sich in erster Linie in zwei Sprachen, Finnisch und Schwedisch ausdrückt, und die in der internationalen Verlagswelt mehr Beachtung verdient. Der finnische Buchmarkt ist mit Titeln und über Verlagen sehr lebhaft. Fast nirgends auf der Welt werden so viele Titel pro Einwohner veröffentlicht. Die meisten Neuerscheinungen stammen von finnischen Autoren aus dem Bereich der Belletristik und des Kinderbuchs, nur rund 17 % der Titel sind Übersetzungen aus anderen Sprachen. Wirtschaftskraft je Einwohner in und Finnland gleich hoch Nach Berechnungen von Eurostat, der Statistikbehörde der EU, liegt die Wirtschaftskraft je Einwohner sowohl in als auch in Finnland um 16 % über dem EU-Durchschnitt. Die Werte in obenstehender Grafik wurden Land für Land aus den jeweiligen nationalen Währungen auf eine vergleichbare Basis gestellt. Für die Umrechnung wurden so genannte Kaufkraftstandards benutzt, die Unterschiede im Preisniveau ausgleichen. Auf diese Weise wird die tatsächliche Binnenkaufkraft einer Währung mit berücksichtigt. Luxemburg ist das wirtschaftlich stärkste Land in der EU, doch ist das hohe Niveau des Bruttoinlandsprodukts pro Kopf zu einem erheblichen Teil auf den großen Anteil von Grenzgängern zurückzuführen, die ohne in Luxemburg zu wohnen zum BIP beitragen. Nachdem inzwischen auch das Einkaufs- und Verkehrszentrum Kamppi mit der Linie 3T erreicht werden kann, plant Helsinki weitere umfangreiche Investitionen in sein Straßenbahnnetz. Helsinki will 500 Mio. in das Straßenbahnnetz investieren Die Stadt Helsinki beabsichtigt, das Straßenbahnetz erheblich zu erweitern. Geplant sind etwa zehn Ausbauprojekte, durch die verschiedene Stadtteile an das Straßenbahnnetz angebunden werden sollen. So soll beispielsweise eine neue Linie zur Halbinsel Jätkäsaari gebaut werden, wo sich bis Ende letzten Jahres der größte Teil des Westhafens befand. In Jätkäsaari wird in den nächsten Jahren ein ganz neuer direkt an der Ostsee gelegener Stadteil mit Einwohnern entstehen. Schätzungen zufolge dürften sich die Investitionen in das Straßenbahnnetz von Helsinki auf nahezu 500 Mio. Euro belaufen. Konecranes übernimmt deutsche Knight Europe Der auf Industrie- und Krantechnik spezialisierte finnische Konzern Konecranes hat mit zwei Firmenübernahmen in und Österreich sein Produktfolio erweitert und ist in den Markt für Handhabungslösungen mit Aluminium-Kransystemen und Manipulatoren eingestiegen. Während die Beteiligung an der österreichische Tochter ACS Konecranes GmbH (ehemals ACS Technologie GmbH) von 49,9 % auf 80 % aufgestockt wurde, erwarb Konecranes sämtliche Anteile an der deutschen Knight Europe GmbH & Co. KG, bei der 45 Mitarbeiter beschäftigt sind. Die Produktpalette der in Monheim bei Köln ansässigen Knight Europe umfasst zusätzlich zu Aluminium-Kransystemen und Lösungen in der Handhabungstechnik auch Druckluft-Balancer. 12 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

8 Recht Lakiasiat Steuern Verot Mikko Saarve neuer Jurist in der DFHK Die Deutsch-Finnische Handelskammer hat zum 1. Juli 2009 Mikko Saarve als neuen Juristen eingestellt. Mikko Saarve ist Finne und hat Rechtswissenschaften in Hamburg studiert. Seinen juristischen Vorbereitungsdienst absolvierte er von 2005 bis 2007 ebenfalls in Hamburg beim Hanseatischen Oberlandesgericht und legte anschließend das zweite Staatsexamen ab. Mikko Saarve ist seit 2007 als Rechtsanwalt in zugelassen und war zuletzt in einer renommierten, auch international tätigen deutschen Anwaltskanzlei in Frankfurt am Main tätig. Mikko Saarve wird in der DFHK bei rechtlichen Fragen unter anderem im Zusammenhang mit der Gründung von Gesellschaften und Niederlassungen, sonstigen zivilund gesellschaftsrechtlichen Fragen, Handelsregistereintragungen, dem Einzug von Forderungen, kaufrechtlichen Streitigkeiten, arbeitsrechtlichen Angelegenheiten, grenzüberschreitenden Gerichtsverfahren, insolvenzrechtlichen Fragen, steuerlichen Angelegenheiten und beim Kontakt mit Behörden Unterstützung geben können. Sofern es zu einem gerichtlichen Verfahren kommt, kann Mikko Saarve Rechtsanwälte in und Finnland vermitteln. n Die Steuer- und Buchhaltungsabteilung unter Leitung von Sisko Kilvensalmi (in der Bildmitte vorne) begleitet deutsche Firmen bei steuerlichen Fragen in Finnland und übernimmt für diese auf Wunsch auch die gesamte Buchhaltung. Änderungen des finnischen Aktiengesetzes geplant In Finnland existiert als eine für die gesellschaftsrechtliche Praxis wichtige Rechtsform die Aktiengesellschaft (osakeyhtiö), wobei das Gesetz zwischen der privaten und der öffentlichen Aktiengesellschaft unterscheidet. Die Aktien einer privaten Aktiengesellschaft dürfen nicht an der Börse gehandelt werden, das heißt, nur die öffentliche Aktiengesellschaft eignet sich für Unternehmen, die an der Börse gelistet werden möchten. Die Mehrzahl der finnischen Gesellschaften ohne einen persönlichen haftenden Gesellschafter sind private Aktiengesellschaften. Im finnischen Justizministerium wurde jetzt ein Arbeitspapier mit dem Vorschlag zur Anpassung der Bestimmungen in Bezug auf das Erfordernis eines Konzernabschlusses und der Prüfung der Zahlungsfähigkeit bei der Auszahlung des Vermögens einer Aktiengesellschaft erstellt. Nach dem geltenden Aktiengesetz ist die Muttergesellschaft immer zur Aufstellung eines Konzernabschlusses verpflichtet, wenn die Mutterge- sellschaft Vermögen an die Aktionäre auszahlt oder eine öffentliche Aktiengesellschaft ist. Dieses Erfordernis gilt auch für solche Muttergesellschaften, die nach dem Buchführungsgesetz keinen Konzernabschluss aufstellen müssen. Das Arbeitspapier enthält den Vorschlag, von der im Aktiengesetz vorgesehenen Pflicht abzusehen. Dadurch glaubt man, die finanzielle Lage von finnischen Konzernen verbessern zu können. Im Aktiengesetz ist auch geregelt, dass das Vermögen der Gesellschaft nicht ausgezahlt werden darf, wenn es zum Zeitpunkt des Auszahlungsbeschlusses bekannt ist oder bekannt sein müsste, dass die Gesellschaft zahlungsunfähig ist oder die Auszahlung die Zahlungsunfähigkeit der Gesellschaft herbeiführt. Da die Zuständigkeits- und Haftungsverhältnisse der Gesellschaftsorgane im Falle der Auszahlung des Vermögens sich aus der Vorschrift nicht ergeben, wird in dem Arbeitspapier eine dahingehende Klarstellung der Regelung vorgeschlagen, dass grundsätzlich der Vorstand und der Geschäftsführer (sofern die Gesellschaft einen Geschäftsführer hat) für die Prüfung der Zahlungsfähigkeit verantwortlich sind, der Prüfungsvorgang dokumentiert werden muss und die Dokumente vertraulich aufzubewahren sind. Der Vorschlag beruht auf der Praxis in den Vergleichsstaaten, in denen die Auszahlung des Vermögens die Prüfung der Zahlungsfähigkeit voraussetzt. In dem Arbeitspapier wird davon ausgegangen, dass der erste Vorschlag die Rechte der Minderheitsaktionäre nicht abschwächt und die Stellung der Gesellschaftsgläubiger unberührt lässt. Die Klarstellung der Prüfungspflicht hinsichtlich der Zahlungsfähigkeit sei hingegen eine Verbesserung der Stellung von Gesellschaftsgläubigern. Mit dem Regierungsentwurf zu diesen Änderungsvorschlägen dürfte noch in diesem Jahr zu rechnen sein. n Nähere Informationen: mikko.saarve@dfhk.fi Tel Abteilungsleiterin Sisko Kilvensalmi: Ertragsteuerliche Regelungen bei Bauprojekten in Finnland beachten DEinternational Oy, die Servicegesellschaft der Deutsch-Finnischen Handelskammer, bietet deutschen Firmen, die in Finnland tätig sind, einen Rundum-Service im Bereich der Fiskalvertretung, Kundenbuchhaltung und Personalverwaltung. Die Steuer- und Buchhaltungsabteilung ist in den letzten Jahren stetig gewachsen. Sie umfasst inzwischen neun Mitarbeiter, die sich sowohl um umsatzsteuerliche Angelegenheiten als auch um die Lohn- und Gehaltsbuchhaltung finnischer Außendienstmitarbeiter deutscher Unternehmen sowie nach Finnland entsandter deutscher Mitarbeiter kümmern. Ebenso übernimmt die Steuer- und Buchhaltungsabteilung die gesamte Buchhaltung für Tochtergesellschaften deutscher Unternehmen in Finnland. Ein besonderer Schwerpunkt in der Arbeit der Steuer- und Buchhaltungsabteilung liegt in der Betreuung deutscher Unternehmen, die sich an Bauprojekten in Finnland beteiligen. Bei der ertragsteuerlichen Belastung von Bauprojekten stellen sich für deutsche Unternehmen dabei diverse Fragen, die wir mit der Leiterin der Steuer- und Buchhaltungsabteilung, Diplom-Kauffrau Sisko Kilvensalmi, erörtert haben. Frau Kilvensalmi, wann ist bei Bauprojekten deutscher Unternehmen in Finnland die Abgabe einer Steuererklärung in Finnland überhaupt erforderlich? Das ist tatsächlich eine Frage, die uns sehr oft gestellt wird. Wir raten all unseren Kunden, zuerst einmal klären zu lassen, ob sie in Finnland eine so genannte ertragsteuerliche Betriebstätte unterhalten oder nicht. Was genau wird unter einer ertragsteuerlichen Betriebstätte verstanden? Bei einer ertragsteuerlichen Betriebsstätte handelt es sich nicht zwingend um eine Lokalität im herkömmlichen 14 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

9 Steuern Verot Steuern Verot Sinne. Vielmehr wurde im Doppelbesteuerungsabkommen (DBA) zwischen Finnland und festgelegt, dass man grundsätzlich von einer Betriebsstätte spricht, sobald eine Bauausführung und Montage in Finnland länger als zwölf Monate andauert. In diesem Fall müssen die erzielten Gewinne in Finnland versteuert werden. Ansonsten erfolgt die Besteuerung der Gewinne weiterhin in. Auch Verluste müssen der finnischen Steuerbehörde gemeldet werden. Viele Firmen nützen diesen Vorteil, da die Verluste auch in den folgenden zehn Jahren noch geltend gemacht werden können. Welche Rolle spielt dabei die Unternehmensform? Grundsätzlich wird in Finnland, ähnlich wie in, zwischen Kapitalgesellschaften, Personengesellschaften und Einzelunternehmern unterschieden, die alle unterschiedlich besteuert werden. Mein persönlicher Rat an alle Unternehmer ist, sich im Voraus genau zu informieren, in welche Kategorie ihr Unternehmen einzuordnen ist. Körperschaftsteuer 26% Besteuerung nach Unternehmensformen Kapitalgesellschaften Personengesellschaften Gewinn wird gemäß Gesellschaftsvertrag auf die Gesellschafter verteilt und je nach Rechtsform besteuert Einzelunternehmer Progressive Einkomensteuer sowie Kapitalertragsteuer von 28 % auf 10 % bzw. 20 % vom Nettovermögen sondern während des Jahres in Finnland tätig wird, kann im ersten Jahr ein verlängertes Geschäftsjahr beantragt werden. Das bedeutet beispielsweise für ein Unternehmen, das seine Tätigkeit im September aufnimmt, dass es seine erste Steuererklärung erst im April des übernächsten Jahres abgeben muss und nicht bereits nach drei Monaten. Maximal kann ein verlängertes Geschäftsjahr eineinhalb Jahre betragen. Eine andere Abweichung vom normalen Vorgehen stellt die Completed- Contract-Methode dar. Das bedeutet, dass eine Steuererklärung nicht am Ende des Geschäftsjahres, sondern am Ende eines Projektes eingereicht werden kann. Dieses Vorgehen erfordert aber unbedingt die vorherige Absprache mit dem Finanzamt. Was passiert, wenn sich am Ende des Geschäftsjahres herausstellt, dass der Gewinn zu niedrig geschätzt wurde? Wenn der tatsächliche Gewinn zu niedrig geschätzt wurde und dies schon während des Jahres bemerkt wird, können Ergänzungszahlungen geleistet werden. Körperschaften haben bis zu vier Monate nach Ende des Geschäftsjahres Zeit, diesen Zahlungen nachzukommen, Einzelunternehmer nur einen Monat. Falls von dieser Möglichkeit nicht Gebrauch gemacht wird, kann das Finanzamt vor allem Kapitalgesellschaften mit relativ hohen Zinsen belegen. Gibt es noch andere Steuern, die ein in Finnland tätiges Unternehmen zahlen muss? Natürlich gibt es weitere Steuern, die ein Unternehmen an den finnischen Fiskus entrichten muss, wie beispielsweise die Mehrwertsteuer oder unter Umständen auch die Lohnsteuer für die Mitarbeiter. Für jede Steuer gibt es jedoch eigene Regeln, Fristen und Ausnahmen. Selbstverständlich stehen wir unseren Kunden auch bei diesen Fragen mit Rat und Tat zur Verfügung. n Praktische Tipps der Kammer-Experten: Verbindliche Aussagen darüber, ob es sich um eine Betriebsstätte eines Unternehmens handelt, sind im Voraus gegen eine Gebühr beim finnischen Finanzamt erhältlich. Ein deutsches Unternehmen, das auf dem finnischen Markt aktiv ist, sollte immer eine gesonderte Buchhaltung für die Kostenstelle Finnland führen. Steuererklärungen sollten fristgerecht abgegeben werden das spart viel Zeit, viel Geld und vor allem schont es die Nerven. Nehmen Sie bei jeglichen Unklarheiten zur ertragsteuerlichen Behandlung in Finnland einfach Kontakt auf zu sisko. kilvensalmi@deinternational.fi, Tel Ist diese Zuordnung immer eindeutig oder traten in diesem Zusammenhang schon einmal Probleme auf? Tatsächlich gab es in der Vergangenheit teilweise Probleme mit dem finnischen Fiskus. Einzelne Unternehmen wurden fälschlicherweise nicht als Personengesellschaften, sondern als Kapitalgesellschaften besteuert. Diese Fragen haben wir mit dem finnischen Finanzamt diskutiert und erwarten hierzu bis zum Jahresende vom Finanzamt eine Stellungnahme. Mit welchen Steuersätzen werden die verschiedenen Unternehmensformen in Finnland belastet? Der Körperschaftssteuersatz für Kapitalgesellschaften beträgt 26 %. Bei Personengesellschaften wird der Gewinn gemäß dem Gesellschaftsvertrag auf die verschiedenen Gesellschafter aufgeteilt. Jeder Einzelne von ihnen wird anschließend je nach Rechtsform besteuert. Anders als in gibt es in Finnland übrigens keine Gewerbesteuer. Komplizierter ist die Besteuerung der Gewinne von Einzelunternehmern. Der zu versteuernde Gewinn wird auf Basis des Nettovermögens in persönliche Kapitaleinkünfte und in Erwerbseinkommen aufgeteilt. Als Kapitaleinkünfte werden wahlweise 10 % bzw. 20 % vom Nettovermögen mit dem Kapitalertragsteuersatz in Höhe von 28 % besteuert, der Rest unterliegt der progressiven Besteuerung. Da ein deutscher Einzelunternehmer, der sich in Finnland an Bauprojekten beteiligt, meist kein positives Nettovermögen in Finnland hat, unterliegt er in der Regel der progressiven Besteuerung des Erwerbseinkommens. Was sind die ersten Schritte für deutsche Unternehmen, die eine Betriebsstätte in Finnland unterhalten? Zuerst sollte auf jeden Fall für die Kostenstelle Finnland eine gesonderte Buchhaltung erfolgen. Dies erleichtert die Erstellung der Bilanz und der Gewinn- und Verlustrechnung am Jahresende. Was ist die übliche Vorgehensweise für Unternehmen, die in Finnland ertragsteuerpflichtig sind? Im ersten Geschäftsjahr muss der erwartete Jahresgewinn möglichst genau geschätzt und dem finnischen Finanzamt mitgeteilt werden. Auf dieser Basis legt das Finanzamt monatliche Raten für Ertragsteuervorauszahlungen fest. Es ist auch möglich, dass das Finanzamt aufgrund der Mehrwertsteuermeldungen von hohen Gewinnen erfährt und das Unternehmen auffordert, seinen Gewinn zu schätzen. Falls keine Reaktion auf diese Aufforderung erfolgt, behält sich das Finanzamt vor, selbst eine Schätzung abzugeben und dementsprechende Raten festzulegen. In den folgenden Jahren gibt das Finanzamt die Höhe der Raten vor. Auf Wunsch können diese nach Vorlage eines Nachweises der wirtschaftlichen Lage des Unternehmens geändert werden. Welche Fristen sind bei der finnischen Steuererklärung zu beachten? Die jährliche Steuererklärung wird am Ende eines jeden Geschäftsjahres abgegeben. Kapital- und Personengesellschaften wird eine Frist von vier Monaten für die Erstellung ihrer Steuererklärung gewährt. Für Gewerbetreibende gilt grundsätzlich die gleiche Frist, der genaue Abgabetermin kann aber von Fall zu Fall abweichen. Gibt es auch Ausnahmeregelungen, die beachtet werden sollten? Ja, durchaus. Wenn ein Unternehmen nicht zu Beginn eines Kalenderjahres, PORT OF KOTKA LTD P.O.Box 196 FI KOTKA FINLAND Tel marketing@portofkotka.fi W KOTKA N PORT KOTKA S E St Petersburg Moscow 16 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

10 Geschäftsvermittlungen Liikeyhteydet Geschäftsvermittlungen Liikeyhteydet Geschäftsvermittlungen Liikeyhteyksiä Finnische Unternehmen suchen deutsche Produkte Suomalaiset yritykset etsivät saksalaisia tuotteita Finnisches Unternehmen sucht Kontakt zu Herstellern von SHK- und Sonnenenergieprodukten. Putkiasennus H. Karvonen Oy Kaonpäänkatu TAMPERE Finnland Tel Fax eeroj.heiskanen@luukku.com Ansprechpartner: Herr Eero Heiskanen Finnische Unternehmen suchen Vertriebspartner/Abnehmer in Suomalaiset yritykset etsivät edustajaa/ostajaa Saksasta Finnischer Hersteller von Kunststoffprodukten (Nordic Walking und Ski-Stöcke sowie Produkte für Fitnesstraining) sucht Abnehmer. Die Produkte sind spritzgegossen. Das Unternehmen ist auch als Zulieferer tätig. Evolution JL Sport Palojärventie 80 B KUORTTI Finnland Tel Fax jussitiitinen@luukku.com Ansprechpartner: Herr Jussi Tiitinen Finnischer Hersteller von industriellen Bildbearbeitungs- und optischen Messsystemen sucht Vertriebspartner und Kontakt zu Distributeuren. OptoFidelity Oy Hermiankatu 8 D TAMPERE Finnland Tel Fax pertti.aimonen@optofidelity.com Ansprechpartner: Herr Pertti Aimonen Mittelfinnischer Hersteller von Luftreinigungssystemen für VOC (volatile organic compound) sucht Importeur/Vertriebspartner/Abnehmer. Formia Emissions Control Oy Palokärjentie JYVÄSKYLÄ Finnland Tel Fax karel.knevel@formiatech.com Ansprechpartner: Herr Karel Knevel Der Importeur GW Grüne Welt UG mit finnischen Gesellschaftern sucht Wiederverkäufer in Mittel- und Süddeutschland für Verkauf und Vermarktung von umweltfreundlichen, wasserund energiesparenden Produkten, in erster Linie wasser- und energiesparenden Öko-Duschen aus Skandinavien. GW Grüne Welt UG Dolziger Strasse BERLIN Tel Fax mika.soyring@gmail.com Ansprechpartner: Herr Mika Söyring Finnischer Lieferant von russischem Erdgas sucht Abnehmer. Die Menge beträgt 15 Mrd. m³. EASTERN BIOFUELS Hevossalmentie 26 C HELSINKI Finnland Tel ebfuels@welho.com Ansprechpartner: Herr Jouni Heikkinen Finnischer Hersteller von Textilien such Handelsvertreter für Textilien der Soile Yli-Mäyry-Collection (interior und casual), die aus ihrem Unikivi (Dream Stone)-Gemälde stammen. Oy Pysyvä Petaus Ab Pakaantie ORIMATTILA Finnland Tel Fax fullmoon@fullmoon.fi Ansprechpartner: Frau Arja Kelho Kooperation, Dienstleistungen Yhteistyökumppaneita, palveluita Finnisches Unternehmen bietet Projektleitungs- und verwaltungsdienste sowie Dokumentierung u.a. für die Bereiche Industrie, Handel und Dienstleistung. In Frage kommen Marketing-, Verkauf-, Investitions-, Überwachungs- und Schulungsprojekte. Sprachkentnisse Finnisch, Deutsch, Schwedisch und Englisch. BuCo-Net Oy Muurarinkuja ORIMATTILA Finland Tel Fax raimo.salmen@phnet.fi Ansprechpartner: Herr Raimo Salmen Qualifizierte und geprüfte Übersetzer verstehen die Ziele Ihrer Unternehmenskommunikation. Technische, wirtschaftliche und marketingorientierte Übersetzungen effizient und individuell. U.a. Webseiten, Broschüre und sonstige Marketingmaterialien. Eksakti Language Services Vipusenkatu 12 FI SAVONLINNA Tel laura@eksakti.fi Ansprechpartner: Frau Laura Matveinen Saksalaiset yritykset etsivät suomalaisia tuotteita Deutsche Unternehmen suchen finnische Produkte Joulukuusien myyjä etsii korkealaatuista (HVlaatu) oksatonta höylättyä sahatavaraa (240 cm pitkä, 7,5 cm leveä ja 2 cm paksu) joulukuusien pakkaamiseen. Tämänhetkinen tarve on kpl vuodessa, mutta jatkossa vielä suurempi. Kewes Floristik GmbH & Co. KG Behrgasse ELSDORF Puh Faksi Sähköposti: okewes@web.de Yhteyshenkilö: Herr Oliver Kewes Paperi- ja muovimukien valmistaja etsii yhteyttä päällystetyn paperin valmistajiin ja toimittajiin. Yritys on kiinnostunut ostamaan useampia tonneja paperia. Nabeel Fattohi Klenzepfad 26 A BERLIN Puh Sähköposti: nfattohi@hotmail.com Yhteyshenkilö: Herr Nabeel Fattohi Saksalainen yritys etsii yhteyttä puuntoimittajiin, jotka tuottavat särmättyä puhdasta puutavaraa (30mm x 30mm x 2.70 m) sekä 3,60 m + 4 cm pitkää kuivattua (14 %) sahatavaraa. Lisätietoja ja yhteydenotot: Finn Karelia Mode GmbH Postfach ZELL-WÜRZBURG Puh Faksi Sähköposti: gabriele.karl-riedmann@finnkarelia.com Yhteyshenkilö: Frau Gabriele Karl-Riedmann Toimintaansa aloittava saksalainen edustaja etsii yhteyttä kemiallisten kuitujen valmistajiin sekä kehräämöihin, kutomoihin ja kertaamoihin. Sascha Janssen (Handelsvertreter) Sähköposti: sascha.janssen@web.de Yhteyshenkilö: Herr Sascha Janssen Juoma-automaattien valmistaja etsii yhteyttä kahvin valmistajiin. Firma H. Parthum Pestalozzistrasse WERDAU Puh Faksi Sähköposti: KatrinSeemann@t-online.de Yhteyshenkilö: Frau Katrin Seemann Saksalainen vaatetusalan edustaja etsii yhteyttä suomalaisiin vaatevalmistajiin. Fashion Agency A.J. Schneider Postfach WEINHEIM Puh Faksi Sähköposti: AJSFA@gmx.de Yhteyshenkilö: Herr Alois Schneider Kirjansidonta- ja painotuotteiden tukkukauppias etsii yksipuoleisesti kuvioidun, nahkaa jäljittelevän kartongin (vahvuus gr/m, koko 70x100 cm, SB) toimittajaa. Rob. Paul Kumetat GmbH Robert-Perthel-Str KÖLN Puh Faksi Sähköposti: info@kumetat-rpk.de Yhteyshenkilö: Frau Annegret Dick Saksalainen yritys etsii yhteyttä koivulevyjen valmistajiin. Esu-Tech Lise-Meitner-Strasse 7A BIEBESHEIM Puh Faksi Sähköposti: hf@esu-tech.de Yhteyshenkilö: Herr Harald Fertig Eteläsaksalainen yritys etsii yhteyttä jätteiden kuljetus- ja sijoituspalveluita tarjoaviin yrityksiin Kokkolassa. Naturhaus Dervenich GmbH An den Linden 38a BLANKENHAIN Puh Faksi Sähköposti: naturhaus-dervenich@gmx.de Yhteyshenkilö: Herr Dervenich Saksalaiset yritykset etsivät edustajaa/ostajaa Suomesta Deutsche Unternehmen suchen Vertriebspartner/Abnehmer in Finnland Kukkien metallisten kasvualustojen ja niihin yhdisteltävien kompostien valmistaja etsii edustajaa/ostajia. EWK GmbH Bahnweg SCHÖNTAL-WESTERHAUSEN Puh Faksi Sähköposti: Bernhard.Vogel@ewk-technologie.de Yhteyshenkilö: Herr Bernhard Vogel Saksalainen prosessienhallintaohjelmistojen tuottaja etsii yhteyttä suomalaisiin yrityksiin. Inubit AG Schöneberger Ufer BERLIN Puh Faksi Sähköposti: franziska.kreitschi@inubit.com Yhteyshenkilö: Frau Franziska Kreitschi Itäsaksalainen yritys etsii yhteyttä käytettyjen matkailuautojen ostajiin. Mobil-Tours Seibert GbR Potsdamer Strasse POTSDAM Puh Sähköposti: mobil-tours@arcor.de Yhteyshenkilö: Herr Seibert Ruuvien, muttereiden ja muiden mekaanisten liitoselementtien valmistaja etsii ostajia. Walter K. Hoppe Schrauben-Grosshandlung Postfach BERLIN Puh Faksi info@schrauben-hoppe.de Yhteyshenkilö: Herr Michael Knoblauch Eteläsaksalainen pyörähdyskappaleiden, hanojen ja venttiilien valmistaja etsii maahantuojaa/edustajaa. Bruse GmbH Am Mittelrain SUHL-ALBRECHTS Puh Faksi / Sähköposti: m.radmacher-hoese@bruse.de Yhteyshenkilö: Frau Manuela Radmacher-Höse Hiontavälineiden ja hioma-aineiden valmistaja yritys etsii yhteyttä tukkukauppiaisiin. VSM Vereinigte Schmirgel- und Maschinen- Fabriken Siegmundstrasse HANNOVER Puh Faksi Sähköposti: klaus.finger@vsmag.de Yhteyshenkilö: Herr Klaus Finger Kynsienhoitovälineiden valmistaja etsii yhteyttä maahantuojiin, tukkukauppiaisiin ja jällenmyyjiin. Hans Kniebes GmbH Maarweg RHEINBREITBACH Puh Faksi Sähköposti: hardy@hanskniebes.de Yhteyshenkilö: Herr Hardy Kniebes Muovikiristimien valmistaja etsii yhteyttä metalli- ja muovipakkausten valmistajiin. Rieke Germany GmbH In der Au NEUNKIRCHEN Puh Faksi Sähköposti: christel.marroquin@riekegermany.de Yhteyshenkilö: Frau Christel Marroquin 18 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

11 Geschäftsvermittlungen Liikeyhteydet Geschäftsvermittlungen Liikeyhteydet Monipuolisen tuotevalikoiman omaava agentuuri etsii maahantuojaa/edustajaa/ tukkukauppiaita. XEREX International Trading Handelsvermittlung & Wirtschaftsberatung Trade Agency & Business Consultancy Bredelaerstraße DÜSSELDORF Tel Fax Sähköposti: Yhteyshenkilö: Herr Ralph Buschhüter Eteläsaksalainen metallialan tuotteita ja palveluja tarjoava yritys etsii ostajia. Yritys on erikoistunut metallinpuristustöihin. Presstec Pressentechnologie GmbH Oststrasse KEHL Puh Sähköposti: Yhteyshenkilö: Herr Antoine Croquette Pohjoissaksalainen leivonnaisten valmistaja etsii maahantuojaa/jälleenmyyjää/ leivonnaisten tukkukauppiaita. Dr. Scholze Konfiserie KG Zeppelinstrasse LÜNEBURG Puh Faksi Sähköposti: Yhteyshenkilö: Frau Stefanie Wagner Eteläsaksalainen plasmalaitteiden valmistaja etsii edustajaa. Diener Electronic GmbH & Co KG Talstrasse NAGOLD Puh Faksi Sähköposti: brechenmacher@plasma.de Yhteyshenkilö: Herr Timo Brechenmacher Eteläsaksalainen muoviteollisuuden käyttämien laboratoriolaitteden ja koelaitosten valmistaja etsii edustajaa. Dr. COLLIN GmbH Sportparkstrasse EBERSBERG Puh Faksi Sähköposti: thomas.nick@drcollin.de Yhteyshenkilö: Herr Thomas Nick Kellojen valmistaja etsii yhteyttä tukkukauppiaisiin. Champ Trading Birkenwaldstrasse STUTTGART Puh Sähköpost i : u w e.m aier@champ-tradin g. c o m Yhteyshenkilö: Herr Uwe Maier Pohjoissaksalainen elintarvikkeiden ja itämaisten mattojen myyjä etsii ostajia. Chishtia Enterprise Berner Koppel 2c HAMBURG Puh Sähköposti: chishtia@web.de Yhteyshenkilö: Herr A. W. Syed Korealaisten autojen varaosien toimittaja etsii edustajia/tukkukauppiaita/jälleenmyyjiä. Alfa Handelskontor Heider ohg Schneppenkauten 1a SIEGEN Puh Faksi Sähköposti: k.heider@alfa-autoteile.de Yhteyshenkilö: Frau Kathrin Heider Pohjoissaksalainen savunpoistotuotteiden valmistaja etsii yhteyttä yrityksiin, jotka valmistavat ja työstävät metalli-ikkunoita ja -ovia. D+H Mechatronic AG Georg-Sasse-Strasse AMMERSBEK Puh Faksi S ä h köpost i : d i e t m a r.heiken@dh-partner.com Yhteyshenkilö: Herr Dietmar Heiken Saksan suurimpiin kuuluvan paperitehtaan edustaja etsii paperituotteiden maahantuojaa/ edustajaa/tukkukauppiaita. Albert Locher Julius-Kibiger-Strasse MÜLLHEIM Puh Sähköposti: albert.locher@gmx.de Yhteyshenkilö: Herr Albert Locher Kuumasuuttimien ja kuumakanavajärjestelmien valmistaja etsii etsii uutta kauppaedustajaa, koska nykyinen edustaja on jäämässä eläkkeelle. GÜNTHER Heisskanaltechnik GmbH Sachsenberger Str FRANKENBERG GERMANY Puh Faksi S ä h köpost i : b e i e Yhteyshenkilö: Frau Gertraud Beier Kulta- ja hopeaketjujen ja -korujen valmistaja etsii yhteyttä korujen tukkukauppiaisiin ja kulta- ja kellosepänliikkeisiin. COBRA Schmuck GmbH Habermehlstrasse PFORZHEIM Puh Faksi florian.vonzuendt@cobra-schmuck.de Yhteyshenkilö: Herr Florian von Zuendt Eteläsaksalainen puuntyöstökoneiden valmistaja etsii maahantuojaa/edustajaa/ puuntyöstökoneiden tukkukauppiaita. PAUL Maschinenfabrik GmbH & Co. KG Max-Paul-Strasse DÜRMENTLINGEN Puh Faksi Sähköposti: mb@paul.eu Yhteyshenkilö: Herr Manfred Buck Yhteistyökumppaneita, palveluita Kooperation, Dienstleistungen Kielenkääntäjä (suomi-saksa, espanja-saksa, englanti-saksa) etsii yhteyttä Saksaan liikeyhteydessä oleviin suomalaisiin yrityksiin. Linguasense Oy Perustie 20 A HELSINKI Puh Sähköposti: nina.stenitzer@linguasense.fi Yhteyshenkilö: Frau Nina Stenitzer Saksalainen nappien, solkien ja asusteiden tukkukauppa etsii jatkajaa toiminnalleen. Barbara Walde Lange Strasse ASCHAFFENBURG Puh Faksi Sähköposti: barbara.walde@web.de Yhteyshenkilö: Herr Peter Walde Lääkintäteknisten tuotteiden, energialääketieteen ja luonnonhoitomenetelmien koulutusyritys etsii yhteistyökumppaneita. Maurer & Partner Hattersheimer Strasse HOFHEIM Puh Faksi Sähköposti: info@mittelstand.com Yhteyshenkilö: Herr R. Pfister Käännösalan asiantuntija ymmärtää yritysviestintäsi tavoitteet. Tekniikan, kaupan ja markkinoinnin käännöspalvelut tehokkaasti ja yksilöllisesti. Mm. verkkosivut, esitteet ja muut markkinointimateriaalit, oppaat ja ohjelmistolokalisointi. Vastuullinen yritys. Eksakti kieli- ja käännöspalvelut Vipusenkatu SAVONLINNA Puh Sähköposti: laura@eksakti.fi Yhteyshenkilö: FM Laura Matveinen Suomeen vierailulle tulevat saksalaiset yritykset tarjoavat tuotteitaan Suomen markkinoille Seuraavat saksalaiset yritykset etsivät Suomesta maahantuojia, edustajia, yhteistyökumppaneita, tukkukauppiaita, jälleenmyyjiä tai ostajia. Yritysten edustajat vierailevat Suomessa syksyllä Tapaamisjärjestelyistä vastaa Maija Nuutinen, puh. (09) tai maija.nuutinen@dfhk.fi Andreas Montag Seil- u. Hebetechnik, Freizeitartikel ( Yritys valmistaa köysiä, naruja ja verkkoja erilaisista materiaaleista. Yritys toimittaa myös nostotarvikkeita. apra-gerätebau GmbH & Co. KG Chemnitz ( Yritys valmistaa valmistaa 19 kaappeja ja koteloita standardiratkaisuina ja asiakkaan toiveiden mukaan. Asiakkaina ovat mm. koneenrakennusala, sähköja lääkintätekniikan valmistajat sekä telekommunikaatioalan yritykset. Asmus Arbeitsbühnen und Hebezeuge GmbH & Co. KG ( Yritys valmistaa henkilö- ja materiaalihissejä ja -nostolaitteita tuulivoimaloiden, mastojen ja tornien huoltoon. BIP-Industrietechnik GmbH ( Yritys valmistaa junan pyörien pyöräparien tarkastustekniikkaa. CTP-GmbH ( Yritys valmistaa ajoneuvojen kemiallisia hoito- ja huoltotuotteita. Asiakkaita ovat autokorjaamot ja -pesulat, autotalot sekä kuljetusja linja-autoyritykset. DILAX Intelcom GmbH ( Yritys tarjoaa automaattisia asiakasja matkustajalaskenta- sekä liikenteen analysointijärjestelmiä. Yrityksellä on jo asiakkaita Suomessa. Elektrotechnik und Elektronik Oltmann GmbH ( Yritys valmistaa joukkoliikenteen sähköisiä informaationäyttöjä ja niiden ohjausjärjestelmiä. IVB Umwelttechnik GmbH ( Yritys valmistaa paperin ja lasin jäte- ja kierrätysastioita. Tuotteet ovat sinkittyä terästä Saksalainen tiimi Varsinais-Suomesta tarjoaa käytännön apua Saksan kaupassa. Elintarvikkeet, bioenergia, matkailu. Tuoteinformaatio ja pakkaukset, messuvalmistelut, seminaarit ja viestintä. FinDe Service Pyölinkulma Turku Puh < Sähköposti: info@fin-de.net Yhteyshenkilö: Frau Birgit Griese-Heikkilä KSO Textil GmbH ( Yritys valmistaa yksi- ja monisäikeisiä tekokuitufilamentteja. MIKROMAT GmbH ( Tarkkuustyöstökoneiden valmistaja etsii edustajaa. Tuotevalikoimaan kuuluu mm. poraus-, jyrsintä- ja hiomakoneet. R&G Terraclean Industries Europe ( Yritys valmistaa biologisia puhdistusaineita teollisuudelle, yhteisöille ja hotelleille. Tuotteet ovat täysin biologisesti hajoavia, tuotettu luonnollisesti uusiutuvista raaka-aineista ja turvallisia käyttää. richter & heß Industrie- und Gefahrgutverpackungs GmbH ( Yritys valmistaa erilaisia pakkauksia aaltopahvista, metallista ja muovista. Asiakkaina ovat erityisjätehuoltoyritykset, sairaalat, kemian teollisuus, autojen, auton osien ja lentokoneiden valmistajat sekä elektroniikka- ja hienomekaniikkateollisuus. Seelemann Landschaftsarchitekten ( Maisema-arkkitehtitoimisto tuottaa yksilöllisiä maisemasuunnittelupalveluita kuten pihaja puutarhasuunnitelmia liike- ja asuintaloihin sekä viherkattojen ja parkkipaikkojen suunnittelua. 20 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

12 Suhdanne Konjunktur Saksan talous kasvaa jälleen Saksan liittotasavallan historian syvimmän laman loppu häämöttää. Ensi kertaa yli vuoteen talous kasvoi jälleen huhti-kesäkuussa 0,3 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Kasvun odotetaan jatkuvan myös loppuvuodesta. Tuotannon romahdus vuoden 2009 alussa saa kuitenkin aikaan sen, että koko vuoden bruttokansantuote pienenee 5 prosenttia. Näin ennustaa Saksan pankkien keskusliitto viimeisimmässä suhdanne raportissaan. Vuoden 2010 talouskasvuksi se ennustaa jo 1,5 prosenttia. Citec toimittaa voimalan putkistosuunnitelmia Saksaan Citec Engineering Oy Ab on saanut putkistosysteemi- ja voimalarakentamisen sektorilla toimivalta Kraftanlagen München GmbH:lta noin 3,4 miljoonan euron tilauksen. Citec toimittaa Kraftanlagen Münchenille yksityiskohtaisen putkistosuunnitelman keski- ja matalapainehöyryjärjestelmistä, jotka tulevat hiilivoimalaitokseen Moorburgiin Hampurissa. Voimalaitos tuottaa 1640 megawattia sähköä ja 800 megawattiin asti kaukolämpöä. Moorburgin voimalaitoksen rakentamisesta ja toiminnasta vastaa Vattenfall Europe AG, joka on Vattenfallin Saksanyksikkö. Uusi voimalaitos käynnistyy vuonna 2012 ja tuottaa kaukolämpöä yli 4 miljoonalle kotitaloudelle Hampurissa. Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten Saksa panee puoli miljardia sähköautoihin Saksan hallitus on hyväksynyt suunnitelman, jonka mukaan Saksan maanteillä liikkuisi vuoteen 2020 mennessä miljoona sähköautoa. Suunnitelman tavoitteena on tehdä Saksasta maailman johtava vaihtoehtoisten ajoneuvojen valmistaja. Vuoteen 2030 mennessä Saksassa huristelisi ohjelman mukaan jo viisi miljoonaa sähköautoa. Hallituksen suunnitelman toteuttamiseksi maan hallitus on luvannut ohjata 500 miljoonaa euroa rahoitustukena sähköautojen latausverkon rakentamiseen ja sähköautojen akkujen valmistusteknologian kehittämiseen. Autonvalmistajat lupaavat kilvan esitellä omat sähköautonsa parin vuoden sisällä. Muihin maihin verrattuna tilanne Saksan työmarkkinoilla ei ole niin huono kuin alun perin pelättiin. Siksi myös yksityisen kulutuksen näkymät ovat tasaantuneet. Vuoden 2009 jyrkän pudotuksen jälkeen myös yritysten investointien uskotaan ensi vuonna kasvavan. Tämä koskee erityisesti rakennusinvestointeja, joiden uskotaan kasvavan tulevana vuonna ennen kaikkea valtion suhdannetukipakettien ansiosta 3,5 prosenttia. Kone- ja laiteinvestointien odotetaan kasvavan 1,0 prosenttia. Kasvuimpulsseja on odotettavissa myös ulkomailta. Sekä ulkomaiset tilaukset että yritysten vientiodotukset luovat uskoa, että viennin alamäki on pysähtynyt. Ympäri maailman yritykset täyttävät alasajettuja varastojaan. Kun Saksan vientivetoinen teollisuus kärsi suuresti maailmanlaajuisesta kysynnän pudotuksesta, se hyötynee nyt myös keskimääräistä enemmän kasvun käynnistymisestä. Viennin romahdettua tänä vuonna 16 prosenttia sen uskotaan kasvavan 2010 jälleen 3,5 prosenttia. Pankkien keskusliitto ennustaa tuonnin kasvavan 1,9 prosenttia vuonna 2010, kun se putosi kuluvana vuonna 8,8 prosenttia. Kulutustavarat ovat halventuneet Saksassa tänä kesänä ensi kertaa kahteenkymmeneen vuoteen. Tämä johtuu ensisijaisesti halvemmista energiahinnoista. Bensiinin hinta oli Saksan suhdanne-ennuste Bruttokansantuote +1,3-5,0 +1,5 Yksityinen kulutus +2,1 +0,5-0,2 Julkinen kulutus +2,1 +1,7 +2,2 Kone- ja laiteinvestoinnit +3,3-21,0 +1,0 Rakennusinvestoinnit +2,6-3,0 +3,5 Vienti +2,9-16,0 +3,5 Tuonti +4,3-8,8 +1,9 Kuluttajahinnat +2,6 +0,3 +0,8 Lähde: Bundesverband deutscher Banken 20 prosenttia alle edellisvuoden tason. Lämmitysöljy oli jopa vajaa puolet halvempi kuin edellisvuonna. Pankkien ennusteen mukaan ei ensi vuonnakaan synny hintapaineita Euroopan Keskuspankille rahapolitiikan kiristämiseksi. n Suomi Frankfurtin kirjamessujen teemamaa vuonna 2014 Suomi on kutsuttu teemamaaksi Frankfurtin kirjamessuille vuonna Frankfurtin kirjamessujen johtaja Jürgen Boos, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja opetusministeriö allekirjoittivat hanketta koskevat sopimukset kesäkuussa. Kulttuuriministeri Stefan Wallinin mukaan hanke tarjoaa mahdollisuuden yhteistyöhön muiden ministeriöiden kanssa ja yhdistää saman lipun alle myös eri taiteenlajit ja toimijat. Koska Saksa on suomalaisen kirjallisuusviennin tärkein maa, on luontevaa panostaa tämän markkinaalueen kasvattamiseen, Wallin sanoo. Hänen mukaansa Frankfurtin isot messut tarjoavat myös parhaan mahdollisen kehyksen suomalaisen kirjallisuuden läpimurrolle. Suomella on nyt viisi vuotta aikaa keskittyä kustantajavierailuihin, kääntäjien kouluttamiseen ja muuhun perustyöhön, joka tähtää suomalaisen kirjallisuuden kustantamisen lisäämiseen Saksassa, Wallin sanoo. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa FILI, Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus. Hankkeelle asetetaan myös ohjausryhmä, joka koostuu mm. opetusministeriön, ulkoministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, kustantajien sekä kirjailijoiden edustajista. Baijerissa Saksan suurin rahaomaisuus Saksan osavaltioista Baijerissa ja Baden-Württembergissä on maan suurin rahaomaisuus. Volks- und Raiffeisenbankin laskelmien mukaan Baijerissa jokaisessa kotitaloudessa oli rahaomaisuutta euroa, Baden-Württembergissä euroa. Molemmat osavaltiot sijoittuivat selvästi yli Saksan osavaltioiden keskiarvon euroa. Pienin rahaomaisuus on asiantuntijalaskelmien mukaan Saksi-Anhaltissa, puhtaasti laskennallisesti euroa. Näiden keskiarvolukujen takana erot ovat suuria. Kun joillakin on miljoonien rahaomaisuus, joutuvat jotkut taistelemaan pitääkseen taloutensa plussalla. Kauppakamarin uusi palvelu: Säästä aikaa ja rahaa videokokouksen avulla Teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi Saksalais-Suomalainen Kauppakamari tarjoaa asiakkailleen uutta palvelua. Neuvotteluhuoneessamme asiakkaiden käytössä on uusinta tekniikkaa edustava Tandberg-merkkinen laite, jolla saa yhtä helposti kuin puhelimella yhteyden sidosryhmiin ympäri maailmaa. Valitset vain haluamasi henkilön IP-osoitteen. Myös ryhmäneuvottelut ovat mahdollisia. Ääni- ja kuvayhteys ovat korkealaatuisia. Videokokous soveltuu kaikkiin tapaamisiin ja on lähes yhtä luonteva kuin kasvokkain tapaaminen. Säästät aikaa ja rahaa tapaamalla neuvottelukumppanisi videoneuvottelussa. Palvelun hinta on Kauppakamarin jäsenille 100 euroa/tunti, muille asiakkaille 125 euroa/tunti. Muutos palveluyhteiskunnaksi jatkuu Saksassakin. Vajaa 20 prosenttia työvoimasta ansaitsee palkkansa teollisuudessa, vuonna 1991 luku oli vielä lähes 30. Tänään yli 70 prosenttia työvoimasta ansaitsee leipänsä palvelualoilla, joihin laajasti ymmärrettynä kuuluvat kauppa, majoitus, liikenne, julkiset ja yksityiset palvelut sekä palvelut yrityksille. Vahvimmin on kasvanut rahoitus ja vuokraus kymmenestä prosentista seitsemääntoista prosenttiin. Ryhmään kuuluu erilaisia yrityksiä kuten pankit ja rahoituslaitokset, veroneuvojat ja mainostoimistot sekä siivous- ja henkilöstöpalveluyritykset. 22 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

13 Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten Kinshofer osti Aponoxin liiketoiminnot Saksalainen Kinshofer GmbH ja suomalainen Aponox Oy ilmoittivat allekirjoittaneensa kesällä osto- ja myyntisopimuksen. Sen mukaan vastaperustettu yritys Kinshofer Aponox Oy on ostanut kaikki Aponox Oy:n liiketoiminnot. Yli 38 vuoden ajan Kinshofer on ollut johtava kaivukoneiden ja trukkiasenteisten nostureiden lisälaitevalmistaja. Jo aiemmin yritys on ostanut hollantilaisen Demerac B.V.:n ja saksalaisen HKS Abbruch und Verschrottungstechnik GmbH:n. Aponox Oy:n liiketoimintojen hankinta kattaa nyt puuttuneen lenkin ja tekee Kinshoferista kokonaisvaltaisen edustajan kaivukoneiden lisälaitemarkkinoilla. Kinshofer on Aponox-kaupallaan lisännyt jo aiemminkin kattavaan tuotevalikoimaansa hyvin innovatiivisen paketin pyörittäjä-kallistajia, kääntölaitteita ja pikakiinnikkeitä. Lyypekki edelleen Suomen tärkein vientisatama Lyypekki oli myös vuonna 2008 Suomen tärkein vientisatama. Lyypekin kaupungin satamassa käsiteltiin Suomesta toimitettuja tuotteita 3,2 miljoonaa tonnia. Lübeck-Travemünden satamaan saapui 1,2 miljoonaa tonnia tavaraa Suomesta. Näin ollen Lyypekin kautta kulkee Suomen vientituotteita yhteensä 4,4 miljoonaa tonnia. Lyypekki on Suomen vientituotteiden suurin satama ennen Rotterdamia (2,8 milj. t), Antwerpenia (2,6 milj. t) ja Hampuria (2,0 milj. t). Saksan satamien kautta tapahtuva Suomen viennin yhteismäärä oli 10,2 milj. tonnia. Saksa oli maakohtaisissa tilastoissa ensimmäisellä sijalla ennen Ruotsia (6,8 milj. t) ja Hollantia (5,1 milj. t). Suunta muuttuu Saksan energiataloudessa Uusiutuva energia on viime vuosina kasvattanut merkitystään etenkin Saksan sähköntuotannossa, mutta myös lämmityksessä ja liikenteessä. Viime vuonna runsas 15 prosenttia Saksan sähköntuotannosta tuotettiin uusiutuvalla energialla. Se on merkittävä tekijä ilmastonmuutoksessa, koska siinä ei polteta fossiilisia polttoaineita. Samana vuonna Saksassa voitiin siten välttää 109 miljoonan tonnin hiilidioksidin pääsy ilmakehään. Vihreää energiaa tuotetaan pääasiassa Saksassa. Autojen romutuspalkkiolla ennätyslukemiin Saksan autoteollisuus odottaa tänä vuonna ennätyksellistä 3,5 miljoonan uuden auton myyntiä, romutuspalkkion ansiosta. Tämän vuoden alkupuoliskolla uusia autoja rekisteröitiin 26 prosenttia enemmän eli yhteensä 2,06 miljoonaa kappaletta. Asiantuntijoiden mukaan syynä oli etenkin liittovaltion romutuspalkkio ja autoveron muutokset. Saksassa haikaillaan Saharasta uutta sähkönlähdettä Eurooppalaiset sähkönkäyttäjät saattavat tulevaisuudessa saada osan sähköstään Saharan auringonpaahteesta. Saksassa on sovittu Pohjois-Afrikkaan aurinkovoimaloita rakentavan Desertec Industrial Initiative (DII) yrityskoalition perustamisesta. DII on kunnianhimoinen hanke rakentaa aurinkovoimaloita Pohjois- Afrikkaan ja Lähi-itään. Münchener Rück, Siemens, ABB, E.ON, RWE, Deutsche Bank ja muita suuryrityksiä osallistuu 40 vuoden ajalle suunniteltuun 400 miljardin euron investointiin. Tarkoitus on rakentaa Saharaan parabolipeilejä käyttäviä voimaloita, joiden tuottama energia käytettäisiin veden keittämiseen höyryksi. Höyryllä taas pyöritettäisiin turbiineja ja tuotettaisiin näin sähköä. Kyse ei siis ole perinteisistä aurinkopaneeleista. Vastaavia laitoksia on käytössä Yhdysvalloissa ja Espanjassa. Sähkö siirrettäisiin Eurooppaan korkean jännitteen sähköverkoilla. Jos mielikuvituksellinen hanke onnistuu, voisi Saharan aurinko tuottaa 15 prosenttia Euroopan sähköntarpeesta vuonna Myös Pohjois-Afrikan maat voisivat kattaa suuren osan energiantarpeestaan näin tuotetulla sähköllä. Saksalais-Suomalaiseen Kauppakamariin uusi lakimies Mikko Saarve on aloittanut 1. heinäkuuta Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin uutena lakimiehenä. Hän on suomalainen ja opiskellut oikeustiedettä Hampurissa, jossa hän myös auskultoi paikallisessa hovioikeudessa Tämän jälkeen hän suoritti Saksassa muun muassa tuomarin virkaan kelpuuttavan toisen asteen juridisen tutkinnon. Mikko Saarve on vuodesta 2007 saakka saksalaisen asianajoliiton jäsen. Hän työskenteli viimeksi tunnetussa, myös kansainvälisesti toimivassa saksalaisessa asianajotoimistossa Frankfurt am Mainissa. Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin lakimiehenä Mikko Saarve hoitaa Lakiasiat Recht lakiasioita ja vastaa Saksaa ja Suomea koskeviin kysymyksiin. Hän neuvoo oikeudellisissa kysymyksissä kuten yhtiöiden ja sivuliikkeiden perustamisessa, muissa siviili- ja yhtiöoikeudellisissa kysymyksissä, kaupparekisterimerkinnöissä, saatavien perinnässä, kauppaoikeudellisissa riita-asioissa, työoikeudellisissa asioissa, rajat ylittävissä oikeusprosesseissa, insolvenssioikeudellisissa kysymyksissä ja veroasioissa sekä antaa tukea yhteyksissä viranomaisiin päin. Oikeudenkäyntejä varten hän voi antaa Saksassa ja Suomessa työskentelevien asianajajien yhteystietoja. n Lisätietoa: Mikko Saarve p. (09) mikko.saarve@dfhk.fi Välimiesmenettely GmbH:n yhtiökokouksen päätöksiä koskevissa riita-asioissa Mahdollisesti syntyvien riitojen ratkaisusta välimiesmenettelyssä tuomioistuinmenettelyn sijaan sovitaan usein muun muassa seuraavista syistä: Tuomioistuinmenettely on poikkeuksia lukuun ottamatta julkinen. Valitsemalla välimiesmenettelyn osapuolet voivat välttää riidan julkisuuden ja etenkin luottamuksellisten tietojen joutumisen julkisuuteen. Välimiesmenettely on myös tuomioistuinmenettelyä nopeampi ja säännönmukaisesti halvempi. Kanteen nostamisen ja lopullisesti täytäntöönpanokelpoisen ratkaisun saamisen välillä tuomioistuinmenettelyssä voi kulua useita vuosia. Tässä ajassa toinen osapuoli saattaa olla jo hakeutunut konkurssiin. Tämä taas johtaa siihen, että kantaja ei mahdollisesti saa korvausta kuin korkeintaan pienelle osalle sille syntyneistä kuluista. Lisäksi etenkin riitaisat kysymykset jäävät lopullisesti ratkaisematta. Saksan Liittotasavallan korkein oikeus siviili- ja rikosasioissa (Bundesgerichtshof) antoi 6. huhtikuuta 2009 tuomion koskien välimiesmenettelyn soveltuvuutta yhtiöoikeudellisiin riita-asioihin. Kyse oli tarkemmin sanottuna siitä, voidaanko GmbH:n (Gesellschaft mit beschränkter Haftung, rajavastuuyhtiö ) yhtiökokouksen päätöksiä koskevia riitoja ratkaista välimiesmenettelyssä. Tähän kysymykseen on Bundesgerichtshof vuonna 1996 vastannut kielteisesti, vaikka oikeustieteellisessä kirjallisuudessa oltiin jo tuolloin pitkälti toista mieltä. Huhtikuussa 2009 annetun tuomion mukaan Bundesgerichtshof on kuitenkin peräytynyt siihenastisesta kannastaan ja on sitä mieltä, että GmbH:n yhtiökokouksen päätöksiä koskevat riita-asiat soveltuvat välimiesmenettelyyn. Välimiesmenettelystä voidaan sopia joko yhtiöjärjestyksessä tai sen ulkopuolella, mikäli sopimus tehdään kaikkien GmbH:n osakkaiden ja GmbH:n välillä. Tämän lisäksi välimiesmenettelyn tulee taata tuomioistuinmenettelyyn verrattavissa oleva oikeussuoja. Tämä tarkoittaa sitä, että välimiesmenettelyn pitää olla oikeusvaltioperiaatteen vähimmäisstandardien mukainen ja mahdollistaa kaikkien GmbH:n osakkaiden myötävaikutusoikeuden ja siten heidän kaikkien oikeussuojan. Bundesgerichtshof asetti tuomiossa hyvinkin tarkat edellytykset välimiesmenettelystä sopimiselle. Muun muassa jokaisen osakkaan pitää pystyä osallistumaan välimiesoikeuden tuomareiden valintaan ja nimittämiseen, mikäli valintaa ja nimeämistä ei tee puolueeton osapuoli. Enemmistöperiaatteen soveltaminen on mahdollista. Tämän lisäksi pitää olla tae siitä, että kaikki samaan yhtiökokouksen päätökseen liittyvät riidat keskittyvät samaan välimiestuomioistuimeen. Kyseisessä tapauksessa Bundesgerichtshof oli sitä mieltä, että viimeksi mainittu edellytys ei täyttynyt ja tästä syystä asia tuli käsitellä yleisessä tuomioistuimessa. Yllä mainittu ratkaisu antaa aihetta myös suomalaisille yrityksille, jotka ovat perustaneet tai perustamassa GmbH:ta esimerkiksi tytäryhtiönä Saksaan, harkita välimiesmenettelyä koskevan sääntelyn sisällyttämistä GmbH:n yhtiöjärjestykseen tai siitä sopimista yhtiöjärjestyksen ulkopuolella. Vaikka riitoja yhtiökokouksien päätöksistä ei yrityksen perustamisvaiheessa yleensä voida ennakoida, on kuitenkin hyvä tietää, että riidan ratkaisua voidaan yksinkertaistaa ja nopeuttaa tavalla, josta on tiettyjä etuja julkiseen oikeudenkäyntiin verrattuna. Yhtiöjärjestystä muotoiltaessa ja välimiesmenettelystä sovittaessa on suositeltavaa kääntyä alan asiantuntijan puoleen. Pieni virhe voi johtaa siihen, että asia voidaankin käsitellä yleisessä tuomioistuimessa. n 24 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

14 Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten 100 suurinta saksalaista yritystä 2008 Sija Yritys Internet Toimiala Liikevaihto Mrd. Henkilöstö (1 000) 1 Volkswagen AG Autoteollisuus 113,8 369,9 2 Daimler AG Autoteollisuus 95,9 273,2 3 E.ON AG Energia 86,8 93,5 4 Siemens AG Moniala 77,3 427,0 5 Metro AG Päivittäistukku 68,0 290,9 6 BASF-Gruppe Kemia 62,3 96,9 7 Deutsche Telekom AG Telepalvelu 61,7 227,7 8 Deutsche Post AG Logistiikka 54,5 512,5 9 Schwarz-Gruppe Vähittäiskauppa 54,0 280,0 10 ThyssenKrupp AG Moniala 53,4 199,4 11 BMW Group Autoteollisuus 53,2 100,0 12 Aldi-Gruppe Vähittäiskauppa 50,0 200,0 13 Rewe Group Vähittäiskauppa 49,8 319,3 14 RWE AG Energia 47,5 65,9 15 Robert Bosch GmbH Elektroniikka 45,1 281,7 16 Adolf Merckle-Gruppe Lääketeollisuus 38,0 92,5 17 Edeka Gruppe Vähittäiskauppa 36,6 262,2 18 Deutsche Bahn AG Logistiikka 36,5 261,5 19 Bayer AG Kemia 32,9 108,6 20 Shell Oil GmbH Öljykauppa 30,5 4,3 21 Deutsche BP AG Öljykauppa 29,8 5,8 22 Franz Haniel & Cie. GmbH Tukkukauppa 26,4 49,1 23 Deutsche Lufthansa AG Liikenne 24,9 107,8 24 Continental AG Autotarvikkeet 24,2 139,2 25 Tengelmann (Welt) Vähittäiskauppa 24,2 116,5 26 Phoenix Group Lääketukku 22,6 23,4 27 Hochtief Aktiengesellschaft Rakennusala 21,6 64,5 28 Ford-Werke GmbH Autoteollisuus 19,7 29,8 29 Arcandor AG Vähittäiskauppa 19,4 86,2 30 TUI AG Matkailu 18,7 70,3 31 EnBW Energie Baden-Württemberg AG Energia 16,3 20,5 32 Bertelsmann AG Media 16,1 106,1 33 Heraeus Holding GmbH Metalliteollisuus 15,9 12,9 34 Evonik Industries AG Kemia 15,9 40,8 35 MAN SE Koneenrakennus 14,9 51,3 36 Adam Opel GmbH Autoteollisuus 14,7 20,3 37 HeidelbergCement AG Rakennusala 14,2 60,8 38 Henkel AG & Co. KGaA Kosmetiikka 14,1 55,1 39 Vattenfall Europe AG Energia 13,5 21,2 40 Marquard & Bahls AG Öljykauppa 13,4 4,2 41 Linde AG Koneenrakennus 12,7 51,9 42 Alfred C. Toepfer International Group Tukkukauppa 12,5 2,1 43 ZF Friedrichshafen AG Koneenrakennus 12,5 63,3 44 Salzgitter AG Terästeollisuus 12,5 25,6 45 Fresenius SE Lääketeollisuus 12,3 122,2 46 Total Mineralöl und Chemie GmbH Öljykauppa 12,3 4,0 47 ExxonMobil Central Europe Holding GmbH Öljykauppa 12,1 3,4 48 Lekkerland AG & Co. KG Vähittäiskauppa 11,6 7,2 49 Boehringer Ingelheim Lääketeollisuus 11,6 41,3 50 SAP AG Tietotekniikka 11,6 51,5 Sija Yritys Internet Toimiala Liikevaihto Mrd. Henkilöstö (1 000) 51 Adidas AG Urheilu 10,8 39,0 52 Bilfinger Berger AG Rakennusala 10,7 60,9 53 Otto Group Vähittäiskauppa 10,1 49,5 54 Vodafone D2 GmbH Telepalvelu 9,4 15,0 55 Rethmann AG & Co. KG Moniala 9,4 40,3 56 Oetker-Gruppe Elintarvikkeet 9,2 24,7 57 maxingvest AG Moniala 9,2 34,0 58 Helm AG Kemia 9,1 1,3 59 Schaeffler Gruppe Metalliteollisuus 8,9 66,0 60 Würth-Gruppe Metalliteollisuus 8,8 62,8 61 BayWa AG München Vähittäiskauppa 8,8 16,6 62 BSH Bosch und Siemens Hausgeräte GmbH Elektroniikka 8,8 40,3 63 Liebherr International GmbH Moniala 8,4 32,6 64 Aurubis AG Kupariteollisuus 8,4 4,8 65 Merck KGaA Lääketeollisuus 7,6 32,8 66 Porsche Automobil Holding SE Autoteollisuus 7,5 12,2 67 Anton Schlecker Vähittäiskauppa 7,4 55,7 68 Brenntag Holding GmbH Kemia 7,4 11,0 69 Klöckner & Co. SE Terästeollisuus 6,8 10,3 70 Lanxess AG Kemia 6,6 14,8 71 Benteler Aktiengesellschaft Autotarvikkeet 6,3 24,3 72 OMV GmbH Öljykauppa 6,3 0,6 73 C & A Mode KG Tekstiiliteollisuus 6,3 34,0 74 Hapag-Lloyd AG Logistiikka 6,2 7,6 75 Südzucker AG Elintarvikkeet 5,9 17,9 76 VNG - Verbundnetz Gas AG Energia 5,9 1,2 77 Airbus GmbH Lentokoneet 5,8 22,0 78 Agravis Raiffeisen AG Tukkukauppa 5,8 4,7 79 Knauf Gruppe Rakennusala 5,6 23,0 80 Arques Industries AG Sijoittaminen 5,5 13,5 81 Fujitsu Siemens Computers GmbH Tietotekniikka 5,4 6,2 82 Deutsche Leasing Gruppe Rahoitus 5,3 1,9 83 EWE Aktiengesellschaft Energia 5,3 5,3 84 SüdFactoring GmbH Rahoitus 5,2 0,1 85 Gea Group AG Koneenrakennus 5,2 21,9 86 Stadtwerke Köln GmbH Energia 5,1 10,0 87 Freudenberg & Co. KG Moniala 5,1 32,7 88 Hewlett-Packard GmbH Tietotekniikka 5,0 8,6 89 Mahle GmbH Autotarvikkeet 5,0 49,3 90 Umicore AG & Co. KG Metalliteollisuus 5,0 1,4 91 Voith AG Koneenrakennus 4,9 43,0 92 Globus-Handelshof-Gruppe Vähittäiskauppa 4,9 24,9 93 Dow Gruppe Kemia 4,8 6,2 94 Scholz AG Metallikierrätys 4,8 5,0 95 K+S-Gruppe Lannoitteet 4,8 12,4 96 Stadtwerke München GmbH Energia 4,7 7,5 97 dm-drogerie markt Gruppe Vähittäiskauppa 4,7 30,7 98 Basell Polyolefine GmbH Kemia 4,6 2,6 99 Kion Group GmbH Varastotekniikka 4,6 21,2 100 IBM GmbH Tietotekniikka 4,5 11,9 Quelle: FAZ 26 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

15 Innovaatiot Innovationen Innovaatiot Innovationen Kaikkea se saksalainen keksii... Itsekorjautuvat pinnat Ihmisen iho on ihmeellinen: pienet naarmut ja haavat paranevat nopeasti, eikä muutaman päivän päästä näy enää jälkeäkään. Elottomat materiaalit, kuten metallit eivät parane itsestään. Jos metalleja korroosiolta suojaava galvanoitu pinta naarmuuntuu, ruoste iskee heti. Insinöörit tutkivat nyt, kuinka elottoman materiaalin pintaan voidaan siirtää ominaisuus, jolla materiaali korjaa itse itsensä. Ajatuksena on siirtää galvanoituun pintakerrokseen nestekapseleita, jotka levitetään sinne tasaisesti kuin rusinat pullaan. Pinnan vahingoittuessa ympärillä olevat kapselit hajoavat, ja neste korjaa naarmun. Toistaiseksi yritykset epäonnistuivat siksi, että kapselit olivat liian suuria ja muuttivat materiaalin mekaanisia ominaisuuksia. Fraunhofer-instituutin tuotantoteknisen osaston tutkijat Stuttgartissa ovat kehittäneet menetelmän liittää galvaanisiin pintoihin nanokapseleita. Volkswagen-säätiö rahoittaa projektia. Kapselien läpimitta on vain muutama sata nanometriä, siis paljon ohuempi kuin tähän saakka. Vaikeus on siinä, etteivät kapselit galvaanista pintakerrosta valmistettaessa saa vahingoittua, kertoo Fraunhofer-instituutin tutkija Martin Metzner. Mitä pienemmät kapselit, sitä ohuempi ja hauraampi on sen päällys. Galvanoteknisten prosessien elektrolyytit ovat kemiallisesti hyvin syövyttäviä ja voivat tuhota kapselit helposti. Hieman toisella tavalla nanotekniikkaa voidaan käyttää hyväksi mekaanisissa laakereissa. Laakerimateriaalit on tavallisesti päällystetty galvanoimalla. Galvanoituun pintaan voidaan liittää kapseleita. Jos voiteluaine pääsee loppumaan, hioutuu osa päällysteestä pois, pinnassa olevat kapselit hajoavat ja vapauttavat uutta voiteluainetta. Laakeri ei vahingoitu sen kuivuessa hetkellisesti. Kupari-, nikkeli- ja sinkkikerroksia varten tutkijat ovat valmistaneet ensimmäiset senttimetrin paksuiset kerrokset. Kestää arviolta vielä puolestatoista kahteen vuoteen, kunnes kokonaisia komponentteja kyetään päällystämään. Vielä monimutkaisempia järjestelmiä on kehitteillä, kuten eritäytteisiä kapseleita, joiden nestesisällöt reagoivat toisiinsa kuten kontaktiliima. n Tuulivoimalan siivet hiljaisemmaksi vastaäänen avulla Jos tuulivoimalat on sijoitettu asumusten läheisyyteen, ne eivät saisi aiheuttaa tuulisellakaan säällä melua. Useimmat laitteet säästävät ihmisten korvia, mutta huolellisestakaan valmistuksesta huolimatta niitä ei aina saada hiljaiseksi. Melu syntyy roottorien pyörähdyksestä ja koneiston hammaspyöristä. Voima siirtyy moottorista tuulimyllyn torniin ja säteilee sieltä laajalle alueelle. Ympäristön asukkaat kuulevat tämän hurinana. Samoin kuin hyttysen surinan ihminen kuulee nämä yksittäiset äänet erityisen häiritsevinä, kertoo André Illgen, joka toimii Fraunhoferinstituutin työstökone- ja muovailutekniikan tutkijana Dresdenissä. Jos tuulivoimalat hurisevat liian äänekkäästi, niitä saa käyttää vain puoliteholla. Samalla ne pyörivät hitaammin ja tuottavat vähemmän sähköä. Joissain tapauksissa koneistoon on lisättävä erityisiä äänenvaimenninjärjestelmiä tai vaihdettava jopa koneisto, mikä on kallista. Tähän asti käytössä olleet passiiviset äänenvaimenninjärjestelmät vaikuttavat vain osittain. Ne hiljentävät vain tietyllä taajuudella syntyviä ääniä. Koska nykyiset tuulivoimalat pyörivät kulloisenkin tuulen voimakkuuden mukaan mahdollisimman suuren tehon aikaansaamiseksi, vaihtelee myös hurinan äänitaajuus ja melu kuuluu ympäristössä. Fraunhofer-instituutin tutkijat ovat yhdessä muutaman Saksan tuulivoimayrityksen ja insinöörien kanssa kehitelleet nyt aktiivisen äänenvaimentimen. Projektia sponsoroi Saksan ympäristösäätiö DBU. Uusi järjestelmä reagoi itsenäisesti taajuusvaihteluihin ja vaimentaa pyörimisestä aiheutuvaa ääntä riippumatta siitä, kuinka nopeasti tuulivoimala pyörii. Uudessa järjestelmässä piezo-moottorit muuttavat sähkövirran mekaaniseksi liikkeeksi ja saavat aikaan negatiivista pyörimistä eli eräänlaista vastamelua, joka on tuulimyllyn pyörähdyksen vastaliike samalla vaimentaen sen. Piezo-moottorit tunnistavat sensorien avulla roottorien melutaajuuden. Toimintamalli on jo valmiina, enää puuttuu vain kokeilu käytännössä, kertovat tutkijat. n Tietokoneohjelmalla tutkitaan siltojen turvallisuutta Saksassa on noin siltaa. Jotta autot, pyöräilijät ja jalankulkijat pääsevät turvallisesti yli, siltojen vauriot on säännöllisesti tarkastettava. Kuvankäsittelyohjelma tunnistaa nyt automaattisesti epäsäännöllisyydet siltamateriaalissa. Rotkojen, kuilujen, jokien ja moottoriteiden ylittämiseksi sillat ovat liikenneverkoston osana välttämättömiä. Siltojen kunto Saksassa on kuitenkin pelottavan huono: ADAC:n tekemässä tutkimuksessa vuonna 2007 kävi ilmi, että joka kymmenes viidestäkymmenestä tarkastetusta sillasta ei läpäissyt testiä. Neljä sai arvosanan viallinen ja yksi jopa hyvin viallinen. Sää- ja lämpötilavaihtelut, kasvava liikenne ja suola rasittavat siltamateriaalia, syntyy nopeasti hiushalkeamia, betonimurtumia ja ruostetta. Jos siltainsinöörit eivät tunnista tätä ajoissa, autolla ja pyörällä ja jopa jalan kulkeminen on vaarallista. Tähän saakka siltoja tarkasteltiin näköhavainnon perusteella. Murtumat merkittiin liimanauhoin, jotka venyvät murtuman suuretessa. Uusi kuvankäsittelyohjelma tekee sellaiset kontrollitoimet tarpeettomiksi. Fraunhofer-instituutin tutkijat Kaiserslauternissa ovat kehittäneet uuden ohjelman yhdessä italialaisen Infracomin kanssa. Ohjelma tarkastaa infrakuvat, joissa huomio kiinnitetään sillan ominaisuuksiin ja epäsäännöllisyyksiin, esimerkiksi värivaihteluihin, kertoo tutkija Markus Rauhut. Toisin kuin ihmiseltä, ohjelmalta ei jää huomaamatta poikkeavuudet. Se tunnistaa pienimmätkin murtumat. Ongelmana on, etteivät sillat ole samanlaisia. Muoto, rakennusmateriaali ja pintarakenne eroavat toisistaan, väri riippuu materiaalista, kosteusasteesta ja liasta tai kasvustosta. Ohjelman on kyettävä erottamaan nämä poikkeavuudet. Siksi tutkijat ovat määritelleet valokuvista tiettyjä mittoja kuten tyypillisen hiushalkeaman pitkittäisen muodon, tyypilliset värivaihtelut kosteissa paikoissa tai materiaalin rakenteet, jotka ovat betonisillassa erilaisia kuin terässillassa. Nämä he ovat tallentaneet tietopankkiin. Kun tutkijat siirtävät valokuvan ohjelmaan, se vertaa uuden kuvan ominaisuuksia tallennettuihin kuviin. Jos löytyy poikkeamia, ohjelma merkitsee kuvaan poikkeamakohdan. Sillan tarkastaja voi nyt päättää, kuinka suuresta vahingosta on kyse. Insinöörit ovat hyödyntäneet ohjelmaa menestyksellisesti jo puoli vuotta tutkiessaan siltoja Italiassa. n 28 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

16 Toimialakatsaus Branchenreport Toimialakatsaus Branchenreport (vielä yksi tai kaksi valokuvaa tähän artikkeliin) Suomalaisia elintarvikkeita Saksan markkinoille Saksa on Euroopan suurin markkina-alue, mikä heijastuu myös elintarviketeollisuuteen, jonka liikevaihto oli viime vuonna 155 miljardia euroa. Elintarvikkeiden tuonti Saksaan on kasvanut kuluneen kymmenen vuoden aikana jopa 72 prosenttia. Siellä markkinoille tulee vuosittain noin uutta tuotetta. Saksa markkina-alueena Kilpailu Saksan markkinoilla on kovaa ja hinnat melko alhaiset. Hintapainetta lisäävät ns. halpaketjut, joiden markkinaosuus on viime vuosina kasvanut lähes 50 prosenttiin. Saksassa on elintarviketuottajia ja kauppiaita paljon, joten Suomeen verrattuna siellä on myös enemmän keskenään kilpailevia vähittäismyyntiketjuja. Suurten ketjujen lisäksi Saksassa on lukuisia pienempiä, erikoistuotteita tarjoavia elintarvikemyymälöitä. Tuonti Saksaan Saksa on yksi maailman suurimmista elintarvikkeiden tuojista. Vuonna 2008 tuonti kohosi 40,7 miljardiin euroon. Suurimmat tuontimaat olivat Alankomaat, Ranska ja Liikevaihto yht. Saksan elintarviketeollisuus Kotimaan liikevaihto Viennin liikevaihto 155,0 mrd. e 112,6 mrd. e 42,4 mrd. e Viennin osuus kokonaisliikevaihdosta 27,2 % Yritysten lukumäärä Työntekijöiden määrä Italia. Tärkeimpiä tuotteita olivat hedelmät ja vihannekset, maito ja maitotuotteet, juomat, liha ja lihatuotteet sekä kala ja kalatuotteet. Pohjoismaista eniten elintarvikkeita tuotiin Tanskasta, joka oli tilastossa sijalla seitsemän 1,6 miljardilla eurolla. Ruotsi on sijalla 27 (0,2 mrd. e). Suomi ja Norja eivät kuulu 30 suurimman elintarviketuojan joukkoon. Näkymiä Saksan elintarvikemarkkinoilla Myös Saksassa kaupat keskittyvät ja ketjuuntuvat. Suuret ketjut ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan hankkimalla hyvin menestyneitä halpaketjuja, joilla on alhaisemmat hinnat ja jotka ovat nopealiikkeisiä. Tuotemerkit ovat kasvattaneet merkitystään ketjujen valikoimissa. Kaupat ovat viime vuosina tuoneet markkinoille omia edullisia tuotemerkkejä kilpailemaan merkkituotteiden kanssa. Etenkin halpaketjut pyrkivät lisäksi hyötymään elintarvikkeiden kulutuksen uusista trendeistä esimerkiksi tuomalla markkinoille omia wellness-tavaramerkkejään. Myös luomukauppojen määrä on kasvanut voimakkaasti. Tällä vuosikymmenellä se on kymmenkertaistunut. Suomen elintarvikevienti Saksaan Lähes puolet Suomen elintarvikeviennistä on kauraa (47 %), vehnän osuus on 12 %. Lisäksi viedään leipomotuotteita, hedelmävalmisteita ja -säilykkeitä sekä alkoholia. Elintarvikkeiden viennin arvo vuonna 2008 oli noin 75 miljoonaa euroa. Läntinen naapurimaamme Ruotsi vie Saksaan pääasiassa jalostettuja tuotteita kuten alkoholia, pakaste- sekä leipomotuotteita. Vienti on reilussa vuosikymmenessä nelinkertaistunut. Vientituotteista 2/3 on jalostettuja elintarvikkeita. Suomalaisyritysten mahdollisuudet ja esteet Saksan markkinat tarjoavat suomalaisille elintarviketuottajille paljon mahdollisuuksia, sillä markkinat ovat laajat, monipuoliset ja avoimet. Suomen etuna Saksan markkinoilla ovat hyvä imago ja puhdas luonto, korkeatasoinen tutkimus ja tuotteiden Elintarvikkeiden tuonti Saksaan maittain top 10 Maa mrd. e Osuus kokonaistuonnista Suurimmat tuoteryhmät 1. Alankomaat 6,0 17,2 % Alkoholittomat juomat, öljyt ja rasvat, maito ja maitotuotteet, liha ja lihavalmisteet, vihannes- ja hedelmävalmisteet, kala ja kalavalmisteet, makeiset, siipikarja 2. Ranska 3,9 11,2 % Alkoholittomat juomat (lukuunottamatta hedelmä- ja vihannesmehut), maito ja maitotuotteet, öljyt ja rasvat, liha ja lihavalmisteet, vihannes- ja hedelmävalmisteet, kala ja kalavalmisteet, makeiset, hedelmä- ja vihannesmehut, siipikarja 3. Italia 3,1 8,9 % Maito ja maitotuotteet, liha ja lihavalmisteet, olut, vihannes- ja hedelmävalmisteet, kala ja kalavalmisteet, hedelmä- ja vihannesmehut 4. Belgia 2,4 6,9 % Maito ja maitotuotteet, alkoholittomat juomat (lukuunottamatta hedelmä- ja vihannesmehut), öljyt ja rasvat, liha ja lihavalmisteet, hedelmä- ja vihannesmehut, vihannes- ja hedelmävalmisteet, makeiset 5. Puola 1,9 5,3 % Vihannes- ja hedelmävalmisteet, makeiset 6. Itävalta 1,8 5,0 % Maito ja maitotuotteet, liha ja lihavalmisteet, öljyt ja rasvat, vihannes- ja hedelmävalmisteet, makeiset, hedelmä- ja vihannesmehut, siipikarja 7. Tanska 1,6 4,6 % Liha ja lihavalmisteet, öljyt ja rasvat, vihannes- ja hedelmävalmisteet, kala ja kalavalmisteet, hedelmä- ja vihannesmehut, siipikarja 8. Brasilia 1,3 3,7 % Liha ja lihavalmisteet, hedelmämehut, öljyt ja rasvat 9. Irlanti 1,1 3,1 % Hedelmä- ja vihannesmehut 10. Espanja 1,1 3,0 % 14 % 13 % korkea laatu. Mahdollisia viennin esteitä ovat kova kilpailu ja alhaisempi hintataso Saksassa. Toisaalta suomalaistuottajien vientikapasiteetti voi olla rajallinen. Myös tiettyjen tuotteiden rajallinen säilyvyys voi muodostua esteeksi. Suomalaiset tuottajat eivät voi juurikaan hyötyä uusimmasta trendistä, johon kuuluvat tuoreet, viileäsäilytystä tarvitsevat tuotteet, kuten valmiiksi pilkotut salaatit. Kuljetusmatka Saksaan on liian pitkä, kun tuoreet valmistuotteet säilyvät vain muutamasta päivästä pariin viikkoon. Aikaisempien selvitysten mukaan viennin ongelmia olivat asiakkaiden ja Suomen vienti Saksaan tuotteittain 5 % 9 % Kaura 12 % 47 % Vehnä Hedelmävalmisteet ja säilykkeet Leipomotuotteet Sokerivalmisteet Alkoholi jakeluteiden sekä maahantuojien ja agenttien löytäminen ja toisaalta riittävän markkinatuntemuksen ja viennin tukimahdollisuuksien puute. Yksi etenkin pienten ja keskisuurten suomalaisyritysten vientimahdollisuus on antaa ulkomaiselle yritykselle lisenssi tai oikeus tuotemerkkiin. Esimerkkinä tämänlaatuisesta yhteistyöstä on Raisio, jonka funktionaalisia jogurttijuomia valmisti ja markkinoi sveitsiläinen meijeri Emmi. Toinen mahdollisuus on toimittaa yksinoikeudella saksalaisvalmistajalle tiettyjä, valikoituja valmistusaineita. Potentiaaliset tuoteryhmät ja tuotteet Saksan suuret ja monipuoliset markkinat tarjoavat laajasti mahdollisuuksia eri elintarvikkeiden tuottajille. Saksassa vasta viime aikoina ihmisten tietoisuuteen tulleet laktoosi-intoleranssi ja keliakia tarjoavat vientimahdollisuuksia funktionaalisille elintarvikkeille, kuten laktoosittomille probioottisille maitotuotteille. Muiden funktionaalisten elintarvikkeiden tuottajien on syytä erikoistua. Suomalaisilla luomutuotteilla saattaa olla kysyntää Saksan markkinoilla, mikäli ne ovat samalla suomalaisia erikoisuuksia. Muita kiinnostavia tuoteryhmiä ovat lihavalmisteet (esim. poron- ja hirvenlihatuotteet), marjat ja marjajalosteet, sienet ja yrtit, tietyt valmisruuat, leipomotuotteet sekä järvikalat. Viime vuosina valmisruuat on nopeimmin kasvanut tuoteryhmä. Yli puolet saksalaisista suosii nopeasti valmistuvia ruokia. Valmisruuat ymmärretään Saksassa usein pelkästään pakasteruuaksi. Tuotetarjonta on kuitenkin laaja: pakastettuja, kuivattuja, valmiita tuoretuotteita kuten salaatteja ja naposteltavaa. Vaikka kilpailu on kovaa, on ainakin suurilla suomalaisilla elintarvikeyrityksillä mahdollisuuksia Saksan markkinoilla, kuten Saarioisella marjojen ja hillojen viejänä sekä Snellmanilla premiumtuotteiden viejänä. Funktionaaliset elintarvikkeet Funktionaalisten elintarvikkeiden markkinat kasvavat jatkuvasti ja investoinnit sen mukana. Yleisesti funktionaaliset elintarvikkeet ovat Saksassa kalliimpia kuin tavanomaiset ilman erityistä terveydellistä vaikutusta olevat tuotteet. Esimerkiksi probioottiset juomat ovat 100 prosenttia kalliimpia. Sekä Saksassa että muuallakin Euroopassa terveysvaikutteiset maitotuotteet, etenkin probioottiset jogurtit ja kasvispohjaiset rasvalevitteet ovat merkittävä osa funktionaalisia elintarvikkeita. Valiolla on jo vakiintunut asema funktionaalisten elintarvikkeiden edelläkävijänä. Se valmistaa joitakin innovatiivisia maitotuotteita, joilla ei ole vastaavia kilpailijoita Saksassa. Ksylitoli on Suomessa hyvin tunnettu muun muassa kariesta ehkäisevänä purukumin ja pastillien makeuttajana. Saksassa sitä on käytetty lähinnä lääketuotteissa, eikä sitä muuten tunneta. Koska ksylitolin terveysvaikutukset on 30 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

17 Toimialakatsaus Branchenreport Messut Messen tieteellisesti todistettavissa, voidaan sillä olettaa olevan merkittäviä markkinointimahdollisuuksia. Uusimpia tuoteryhmiä ovat ns. hedelmäpohjaiset terveysjuomat, joihin on lisätty jogurttia, maitoa tai vihreää teetä. Menneinä vuosina yhtä menestyksellisiä olivat kolesterolia alentavat margariinit, joiden markkinaosuus on kuitenkin pysynyt melko vakaana. Parhaita esimerkkejä markkinoille päässeistä funktionaalisista elintarvikkeista on suola, johon on lisätty fluoridia ja foolihappoa. Keliakia ja laktoosi-intoleranssi Noin prosentin keskieurooppalaisista arvioidaan kärsivän maitosokerin imeytymishäiriöistä. Saksassa siitä kärsisi siten noin 10 miljoonaa ihmistä. Laktoosi-intoleranssia voi esiintyä yhdessä keliakian kanssa, jolloin laktoosiintoleranssi on vain väliaikaista. Noin saksalaisen arvioidaan kärsivän keliakiasta. He eivät voi syödä ruista, vehnää ja ohraa niiden sisältämän gluteiinin vuoksi. Saksalainen elintarviketeollisuus on vasta viime vuosina herännyt laktoosiintoleranssin ja keliakian laajuuteen. Yhtä myöhään se on herännyt kuluttajien kysyntään. Siten Saksassa on vain vähän valmistajia, jotka pitävät näitä erikoistuotteita päätuotealueenaan. Erikoisruokavalion valmisruokien kysyntä on kasvanut. Suuressa valmisruokatarjonnassa on jo tuotteita, jotka on erikseen merkitty laktoosittomiksi tai gluteenittomiksi. Verkkokaupasta löytyy sen sijaan vain yksi saksalaisyritys, joka valmistaa teollisesti laktoositonta jäätelöä, tosin vain kahta laatua. Lisäksi se tarjoaa italialaista laktoositonta maitojäätelöä, jonka valikoima on suurempi. Suomalaiset jäätelövalmistajat voisivat täydentää tarjontaa vähälaktoosisilla tai laktoosittomilla tuotteilla. Ruotsalaisyritys tuo Saksan markkinoille gluteenittomia kakkuja, laktoosittomat vaihtoehdot ovat kuitenkin harvinaisia. Verkkokaupan com valikoimissa on vain kolme laktoositonta valmiskakkua, vaikka pakastekakut muuten kuuluvat valikoimiin. Tästä voisi päätellä, että suomalaiset vähälaktoosiset tai laktoosittomat kakut voisivat hyvin täydentää tarjontaa. Tarjolla on jo gluteenitonta olutta, viime vuonna markkinoille tuli gluteeniton ohraolut! Suomalaisilla juomavalmistajilla voisi olla vientimahdollisuuksia oluiden lisäksi lonkeroilla ja siidereillä, jotka ovat omenaviinipohjaisia ja siten gluteenittomia. Gluteenittoman oluen lisäksi samalla merkillä voisi markkinoida muitakin juomia. Saksassa tunnustetaan Suomen osaaminen laktoosittomien ja gluteenittomien elintarvikkeiden valmistuksessa. Meillä on myös laajalti tarjolla erilaisia tuotteita, mikä tekee maasta kiinnostavan matkakohteen saksalaisille keliakiaa ja laktoosi-intoleranssia sairastaville. Keliakia- ja laktoosittomien tuotteiden saaminen Saksan markkinoille Mahdollisia suomalaisyritysten kumppaneita Saksan markkinoille pääsyssä ovat saksalaiset järjestöt, kuten Saksan keliakialiitto sekä erilaiset verkkoportaalit, joiden kautta voi saada omia tuotteitaan esille. Keliakialiitto ylläpitää verkkosivuillaan luetteloa gluteenittomien tuotteiden valmistajista ja myyjistä. Suomalaisten viejien kannattaa pyrkiä tälle listalle. Vastaavaa lista laktoosittomista tuotteita pitää laktoosiintoleranttien ylläpitämä sivusto. Laajempaa Saksan markkinoille pääsyä varten yksi mahdollisuus on yhteistyö saksalaisen elintarvikkeiden valmistajan kanssa, jolle voisi myöntää oikeuden suomalaistuotteen lisenssivalmistukseen. Esimerkiksi suomalaiset vähälaktoosisten tai laktoosittomien tuotteiden valmistajat voisivat etsiä kumppanin saksalaismeijereistä. Saksalaisilla valmistajilla voidaan olettaa olevan kiinnostusta laajentaa tuotevalikoimaansa, sillä Saksassa tarjontaa on vähän. Lisenssimalli voisi olla sovelias myös määrä- ja säilyvyysnäkökohtien takia. Yleisesti myös suuret elintarvikeketjut voisivat tulla maahantuojina kysymykseen, sillä niillä on laaja kapasiteetti ja suuret ostomäärät. Luomutuotteet Saksassa Luomu on tärkeimpiä elintarvikesuuntauksia Saksassa. Vuonna 2008 Saksan luomumarkkinoiden liikevaihto oli 5,8 miljardia euroa ja siten suurin Euroopassa. Kahdeksan vuoden kuluessa luomutuotteiden myynti on yli kaksinkertaistunut. Perinteiset kaupat ovat ottaneet yhä enemmän luomutuotteita valikoimiinsa, mistä erityisesti halpaketjut ovat voineet hyötyä halvemmilla hinnoillaan. Suomen luomutuotteiden vienti Saksaan Vaikka luomutuotanto on viime vuosina kasvanut voimakkaasti Suomessa, on luomutuotteiden tarjonta yleisesti melko pientä ja vaatimatonta. Monet luomutuotteet ovat tyypillisesti suomalaisia ja siten Saksassa melko tuntemattomia, kuten marjat ja marjatuotteet tai kaura ja kaurajalosteet. Vientiin Saksaan sopivat etenkin luomutuotteet, jotka ovat samalla suomalaisia erikoisuuksia, jotta ne voitaisiin sijoittaa ylempään hintaluokkaan. Tällöin ne kilpailisivat vähemmän saksalaisten tuotteiden kanssa. Saksan markkinoille kannattaa yrittää luomukauppojen, perinteisten vähittäiskauppojen paikallisten ostoorganisaatioiden sekä luontaistuotekauppojen kautta. n Suomalaisen elintarvikeviennin mahdollisuudet ja esteet Mahdollisuudet: n Dynaaminen kilpailuympäristö n Eriytyneet markkinat tarjoavat monia mahdollisuuksia n Suuri tuotevalikoima ja avoimuus uusia tuotteita kohtaan n Kiinnostus pohjoismaisia tuotteita kohtaan n Myönteinen Suomi-kuva n Suomalaisen elintarviketeollisuuden korkeat tutkimusstandardit n Suomalaisten tuotteiden kilpailukykyinen laatu n Kulutustottumukset ja suomalaisvalmistajien vahvuudet kohtaavat Esteet: n Saksalaiset kilpailijat nostavat tason korkealle n Osin erittäin alhainen hintataso n Suomalaisvalmistajien rajallinen vientikapasiteetti n Joidenkin suosittujen tuotesegmenttien rajoitettu säilyvyys Liittokansleri Angela Merkel: IFA on koko talouden veturi kriisiaikana Järjestyksessä 49. IFA-messut Berliinissä onnistuivat yli odotusten. Yhteensä noin kävijää (+8 %) vieraili messuilla. Näistä noin (+14 %) oli ammattilaiskävijöitä. Myös näytteilleasettajien odotukset täyttyivät kirkkaasti. Messuilla solmittiin kauppoja yli kolmen miljardin euron arvosta, mikä ylitti jopa edellisen vuoden ennätyksen. Messe Berlin GmbH:n toimitusjohtajan Christian Göken mukaan IFA todisti jälleen olevansa maailman johtava messutapahtuma kulutuselektroniikan alalla. Sen kansainvälistä asemaa vahvistaa hänen mukaansa entisestään se seikka, että messuilla esitellään eniten alan tuoteuutuuksia maailmassa. IFA messuilla 1164 kulutuselektroniikan ja kodinkoneiden näytteil- Berliini IFA 2009 Kauppa ja teollisuus optimistisia kuluttajat innoissaan Liittokansleri Angela Merkel avasi IFA-messut Berliinissä. leasettajaa esitteli uutuuksiaan neliömetrin alueella. Esillä olivat jättikokoisten viimeisintä kuvateknologiaa edustavien litteiden televisioiden, pienten TV-kännyköiden, kannettavien videoiden, tehokkaiden kannettavien tietokoneiden, minitietokoneiden, navigointijärjestelmien, älypuhelimien ja kotiteattereiden lisäksi koko kulutuselektroniikan tuotteiden kirjo. Toista kertaa mukana olleet kodinkoneet olivat esillä tänä vuonna jo seitsemässä hallissa. Ekologia ja erityisesti energiatehokkuus olivat keskeisiä teemoja messuilla. Uudenaikaiset kodinkoneet kuten pesu- ja astianpesukoneet sekä jääkaapit toimivat hyvin vähäisellä sähköllä ja vesimäärällä ja säästävät siten käyttäjän kukkaroa. Verrattuna 10 vuotta vanhoihin laitteisiin on säästö jopa prosenttia. Samalla myös laitteiden käyttöominaisuudet ja -mukavuus ovat parantuneet huomattavasti. Ensi kertaa edustettuina olivat myös pienten ja keskisuurten valmistajien pienet kodinkoneet. Kannatti ehdottomasti tulla Berliiniin, IFA on loistava foorumi elämäntapatuotteiden esittelemiseen. Palaute on ollut erinomaista, odotamme innolla jo seuraavan vuoden tapahtumaa, tiivisti Georg Walkenbach, Saksan elektroniikkateollisuuden keskusliiton (ZVEI) pienlaiteyhdistyksen puheenjohtaja. Saksassa yleinen talouskriisi ei ole vaikuttanut kulutuselektroniikan ja kodinkoneiden markkinoihin samalla tavalla kuin monissa muissa Euroopan maissa. ZVEIn varatoimitusjohtajan Hans-Joachim Kampin mukaan koko vuoden kysynnän odotetaan pysyvän hyvänä ja joulumyynnistä muodostuvan erinomaisen. Myös muualla Euroopassa hän odottaa markkinoiden elpyvän. IFA oli jälleen näkyvästi esillä myös tiedotusvälineissä. Kaikkiaan 6219 tiedotusvälineiden edustajaa 78 eri maasta raportoi suoraan messuilta TV:lle, radiolle, sanomalehdille, ammattilehdille sekä internetissä ympäri maailmaa. IFA onnistui tänä vuonna erinomaisesti, myös mitä tulee kansainvälistymiseen, kävijämäärään ja medianäkyvyyteen. IFA:ssa solmittavat kaupat ovat jatkuvassa kasvussa, mikä lisää sekä kaupan että teollisuuden menestystä, vahvistaa Rainer Hecker, messujen toisen järjestäjän Saksan viihde-elektroniikkaliiton gfu:n (Gesellschaft für Unterhaltungs- und Kommunikationselektronik) hallintoneuvoston puheenjohtaja. ZVEIn Kodintekniikkayhdistyksen puheenjohtaja Reinhard Zinkann: Olemme erittäin tyytyväisiä messuihin, odotuksemme ylittyivät reilusti. Näytteilleasettajat raportoivat erittäin suurista tilausmääristä. Kävijöitä oli edellistäkin vuotta enemmän, erityisesti kansainvälisten ammattikävijöiden määrän selkeä kasvu ilahdutti. IFA on vakiinnuttanut asemansa maailman johtavana kulutuselektroniikkaalan messutapahtumana. Olen varma, että kodinkoneiden valmistajat ovat mukana myös ensi vuonna ja valkoiset koneet myös ensi vuoden kävijämagneetti. IFA messut järjestetään , silloin jo 50. kerran. Lisätietoja näistä ja muistakin Berliinin messuista: Pia Knuuttila, p. (09) , berlin@dfhk.fi 32 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

18 Messut Messen Messut Messen Frankfurt Kulutustavarakaupan ykkösmessut Ambiente tuo esille alan trendit ja virtaukset Frankfurt IFFA 2010 esittelee lihanjalostusteollisuuden koneet ja laitteet Frankfurtin Ambiente, pöydänkattauksen, keittiö- ja kotitaloustarvikkeiden, lahjatavaroiden sekä sisustustarvikkeiden kansainväliset messut, esittelee helmikuuta 2010 jälleen viiden päivän ajan, mitä ensi vuonna kaupan hyllyillä ympäri maailman on tarjolla. Design-tuotteiden esittelijänä Ambiente ja sen 4500 näytteilleasettajaa tarjoaa parhaan mahdollisen kontaktifoorumin sekä valmistajille että ostajille. Siellä jo tunnetut merkkivalmistajat, mutta myös muotoilun uudet tulokkaat löytävät niin pienet markkinaraot kuin kulutustavarateollisuuden maailmanlaajuiset mahdollisuudet. Messuille tänä syksynä valmistunut uusi halli 11 on omistettu yksinomaan design-uutuuksille ja erikoisnäyttelyille. Uuden hallin kautta on avattu myös oma sisäänkäynti. Koko messualueen tuotesijoittelu on käännetty ympäri 180 astetta. Pöydänkattaus Dining siirtyy halleihin 1 6 ja Giving ja Living sekä Passage vastaavasti vastakkaiseen päähän. Muutoksella halutaan profiloida erityisesti yksittäisiä teemaryhmiä. Kestävyys syrjäyttämässä kertakäyttöisyyden Tehdyn tutkimuksen mukaan kulutustavarateollisuus suoltaa vuosittain markkinoille arviolta uutta tuotetta. Tästä joukosta on suodatettava esille vahvat trendit ja virtaukset. Tehtävää toteuttavat ambiente-trendit, jotka toimivat alan kompassina ja suunnannäyttäjänä ostajille. Messujen trendinäyttelyn on koonnut berliiniläinen bora.herkentyylitoimisto. Tämä kansainvälinen ja eri toimialoilla työskentelevä muotoilijatiimi hakee inspiraationsa arkkitehtuurin, muotoilun ja muodin alalta. Vuoden 2010 kulutustavaroiden trendejä ovat aito, kestävä, moderni tuote, jossa näkyy käsityön jälki. genuine+sincere, present+everlasting, progressive+sensitive ja crafted+original trenditeemat ja värimaailmat antavat ilmeen vuoden 2010 asumiselle, lahjatavaroille ja pöydänkattaukselle Ambienten trendinäyttelyssä Frankfurtin messualueen Galleriassa. Uudenlaisen hitauden löytäminen Kuluttajien keskuudessa vallitsevan epävarman taloudellisen tilanteen vuoksi tuhlausta ja arvojen haaskausta ei enää pidetä tavoiteltavana. Ympäristön suojelulla ja voimavarojen säästeliäällä käytöllä on tärkeä osuus. Kuluttajat etsivät vastapainoa kertakäyttöisyydelle. Tämä uudenlainen elämisen hitaus löytyy kestävien ja korkealaatuisten tuotteiden kautta. Tällöin myös pieniä erikoisuuksia ja arkipäiväisiä asioita aletaan arvostaa enemmän, kertoo trendiasiantuntija Claudia Herke bora.herken-tyylitoimistosta. Jo vuodesta 1949 Frankfurtin IFFA on ollut kansainvälisen lihanjalostusteollisuuden keskeinen tapahtuma. Tämä joka kolmas vuosi järjestettävä näyttely vetää Frankfurtiin koko lihanjalostuksen prosessiketjun, joka kattaa alkutuotannon, lihanjalostuksen, pakkaamisen, jäähdytyksen, varastoinnin, laaduntarkkailun, kuljetuksen ja myynnin kaikki vaiheet ja teknologian. Messuille on jo nyt ilmoittautunut lähes 900 valmistajaa. Tilaa on varattu runsaat neliötä. Messuohjelmaa täydentää monipuolinen kongressiohjelma. Lisäksi messuilla on erilaisia lihankäsittelyyn ja makkaran tekoon liittyviä laatukilpailuja, joissa on osanottajia sekä Saksasta että muualta maailmasta. Messuille voi ilmoittautua osoitteessa Tekstiilikoneet Frankfurtiin 2011 Frankfurtin messuyhtiö on saanut tekstiilimessujensa täydennykseksi uudet Texprocess-messut. Tekstiili-, nahka- ja vaatetusteollisuuden koneiden ja laitteiden investointihyödykemessuina tapahtumasta tulee yli 500 näytteilleasettajan ja noin ammattikävijän kohtaamispaikka. Ensimmäinen Texprocess pidetään rinnan teknisiä tekstiilejä esittelevien Techtextilmessujen kanssa. Tapahtuman taustajärjestönä toimii VDMA:han kuuluva Saksan vaatetus- ja nahkateollisuusteknologian liitto, joka tuki tähän saakka Kölnissä jo 35 vuoden ajan järjestettäviä vastaavia IMBmessuja. Liiton puheenjohtaja korostaa, että Frankfurtilla on tekstiilimessujen pitkäaikaisena järjestäjänä vahva asema ja kokemus tekstiilimarkkinoilla. Valmistajat ja ostajat tarvitsevat keskeisen paikan alan trendien esittelylle. Ilmoitus Frankfurtissa järjestettävästä tapahtumasta tuli viisi päivää tämän vuoden Kölnin IMB:n jälkeen. Lisätietoja Frankfurtin messuista: anja.kontturi@dfhk.fi 34 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

19 Messut Messen Messut Messen Hannover Lattioiden ihmeellinen maailma Domotex Messuvuoden Hannoverissa avaa mattoihin ja eri lattianpäällysteisiin keskittyvät Domotex Hannover messut. Viime tammikuussa mukana oli 1394 näytteilleasettajaa 71 maasta, myös kymmenisen suomalaisyritystä pääosin Viexpon järjestämillä osastoilla. Ammattikävijöitä messut houkuttelivat Saksan kodintekstiiliteollisuusliiton toimitusjohtaja Hans Joachim Schilgen totesi liiton jäsenyritysten tulleen viime tammikuussa Domotexiin realistisin odotuksin. Lukuisat keskustelut asiakkaiden kanssa ja tehdyt kaupat käänsivät tuloksen kuitenkin positiiviseksi. Uutuuksista oltiin hyvin kiinnostuneita ja myös kestävä kehitys lisäsi merkitystään. Siten Domotex oli jälleen innovaatioiden ja uusien kontaktien kansainvälinen markkinapaikka. Saksan ulkopuolelta tulleiden näytteillasettajien ja kävijöiden määrä on jatkanut kasvuaan. Näytteilleasettajista 82 prosenttia ja ammattikävijöistä 64 prosenttia tuli Saksan ulkopuolelta. Domotex vahvistaa siis asemaansa alan tiennäyttäjänä. Näytteilleasettajat ja kävijät arvostavat Domotexin selkeää profiilia vain ammattilaisille tarkoitettuna tapahtumana ja tietävät, että Hannoverissa tehdään kauppaa, kun ammattilaiset tapaavat ammattilaisia. Messuosastojen lisäksi Domotex tarjoaa erikoisnäytöksiä, jotka houkuttelevat kävijöitä ja ohjaavat asiakasvirtoja. Trendinäytös floorforum esittelee moderneja mattoja ja tekstiililattiapinnoitteita. Käsintehtyjen mattojen kilpailu Carpet Design Awards on joka kerta yleisömagneetti. Toimistojen, hotellien ja myymälöiden sisustamiseen keskittyy arkkitehtien ja suunnittelijoiden Contractworld. Messuihin liittyvään nelipäiväiseen kongressiin osallistui 2500 arkkitehtiä ja sisustusarkkitehtiä. Seuraavien messujen arkkitehtikilpailun contractworld.award 2010 aihekokonaisuuksia ovat toimistot/ hallinto, hotellit/kylpylät/ravintolat ja myymälät/showroomit/messuosastot sekä uutuutena opetus/terveydenhoito. Domotex Hannoverin kanssa samaan aikaan järjestetään ensimmäistä kertaa myös keraamisten laattojen omat messut fliesen/tiles Lisätietoja: Digibusineksen ykköstapahtuma CeBIT Hannover CeBIT-messut keskittyvät entistä tiukemmin ammattilaisten tapahtumaksi tiistaista lauantaihin ensi maaliskuun alussa. Viime kevään 5845 näytteilleasettajaa 69 maasta osoitti, että yli 20-vuotinen tapahtuma on edelleen vahvassa vedossa. Kävijöitä kertyi yli , ja ammattikävijöiden osuus kasvoi merkittävästi. Menestyvät yritykset tarvitsevat luotettavia IT-ratkaisuja ja joustavia, kustannustehokkaita yritysprosesseja. Juuri nyt tarvitaan sovelluksia, jotka pitävät kasvavat hintapaineet kurissa ja tehostavat yrityksen toimintaa. CeBIT-messujen teeman Business and Sector Solutions alla näytteilleasettajat tarjoavat ammattimaisia sovelluksia kustannustehokkaisiin prosesseihin. CeBIT tarjoaa konvertoinnin, verkottumisen, mobiiliuden, nopeuden ja käyttömukavuuden perustekniikkaa, koko IT:n laajudelta koneista valmiisiin verkkoihin, yksittäisistä komponenteista kokonaisiiin oheislaitteisiin. Keskipisteessä ovat monia mahdollisuuksia tarjoavat tuotteet ja todelliset käyttötilanteet. Tulevaisuuden ICT hahmottelee tulevia työtapojamme, huomisen kommunikaatiota ja IT:n osuutta ympäristön huomioimisessa. CeBITissä tunnistetaan maailmanlaajuisesti merkittäviä trendejä, nostetaan niitä esille, sovelletaan visioita ja mennään Teollisuuden maailma koolla Hannover Hannover Messe Jokakeväiset teollisuusmessut Hannover Messe kokoaa ensi keväänä yhteen kahdeksat eri teollisuuden messut: Industrial Automation: teollisuusautomaatio Digital Factory: teollisuuden digisovellukset Industrial Supply (ent. Subcontracting): alihankinta ja sopimusvalmistus MobiiliTec: mobiiliteknologia Energy: energia PowerPlant Technology: voimalaitosteknologia MicroNanoTec: mikro- ja nanoteknologia Research & Technology: tutkimus ja tuotekehitys Maailman keskeisen teknologiatapahtuman ydinaiheita ovat teollisuusautomaatio, energiateknologiat, teollinen alihankinta ja palvelut sekä tulevaisuusteknologiat. Ensi kevään kumppanimaana on vahva teollisuusmaa Italia. Lisätietoja: Tietoja näistä ja muistakin Deutsche Messen messuista: Riitta Ahlqvist, p. (09) , eteenpäin. Menestyksen mahdollisuudet tunnistetaan ja päätetään huomisen kasvumarkkinoista. Mitä digimaailmassa tapahtuu? Miten tulevaisuuden teknologiat muuttavat taloutta ja yhteiskuntaa? Tunnussanoja ovat Green IT ja Webciety. Tulevaisuus tarvitsee moottorinsa. CeBITissä yritykset esittelevät teknologiallaan huomisen trendit. Future parc keskittyy teknologiansiirtoon; siis tulevaisuuslaboratorio, maailmannäyttämö ja yhteyspörssi kaikki samassa. CeBIT Global Conferences kokoaa yhteen ICT-teollisuuden, politiikan ja tutkimuksen huiput. He kertovat odotuksistaan ammattilaisyleisölle, keskusteluissa muotoutuvat visionääriset konseptit ja innovaatiot. Viime kevään kokouksiin osallistui noin 5500 osanottajaa. Seuraavien messujen kokousten pääteemana on The challenges of a changing world - ICT for better lives and better business. Lisätietoja Deutsche Messe AG laajentaa voimakkaasti messutoimintaansa Saksan ulkopuolella. Ensi vuonna järjestetään eri teollisuudenalojen messuja Shanghaissa Kiinassa intralogistiikan ja varastoinnin CeMAT Asia ja voimansiirron PTC Asia energia-alan Energy Show ja teollisuusautomaation Industrial Automation Show Dubaissa intralogistiikan ja varastoinnin CeMAT Middle East, teollisuusautomaation Industrial Automation Middle East ja voimansiirron MDA Middle East Mumbaissa Intiassa intralogistiikan ja varastoinnin CeMAT India, teollisuusautomaation Industrial Automation India, voimansiirron MDA India sekä energia-alan Energy India. 36 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

20 Messut Messen Hampuri BUCHHALTUNGSBÜROS TILITOIMISTOT HÄFEN SATAMAT RECHTSANWÄLTE ASIANAJOTOIMISTOT Vuorikatu 16 a Helsinki tel info@lindblandlaw.fi VERTRÄGE IM INTERNATIONALEN HANDEL RECHTSANWÄLTE ASIANAJOTOIMISTOT BJL International Transactions BERGMANN R e c h t s a n w ä l t e A s i a n a j o t o i m i s t o Ihre Experten für internationale Transaktionen Kansainvälisten transaktioiden asiantuntijanne Hampurin messujen kautta uusille markkinoille Shipbuilding, Machinery & Marine Technology Meriteknisen alan ammattimessut Mumbaissa Eteläranta 4 B Helsinki Tel Fax helsinki@bjl-legal.com Ilmoitukset - lisätietoja: Maija-Liisa Saksa Sana-Saku Oy puh. (09) maija-liisa@sana-saku.fi Hampurin messut tarjoavat asiakkailleen mahdollisuuksia tutustua Intian markkinoihin SMM india tapahtumassa tämän vuoden marraskuussa. OECD arvioi 1,1 miljardin asukkaan Intian vuosittaisen talouskasvun lähes kaksinumeroiseksi seuraavien vuosien aikana. Kasvunäkymät ovat hyvät myös laivanrakennusteollisuudelle. Intiassa on tällä hetkellä yli 30 merkittävää telakkaa, mm. Hindustan, Cochin ja Alcock Ashdown. Lisäksi yksityiseltä puolelta mainittakoon Pipavavin telakka. Erityisesti yksityiset telakat kasvattavat merkitystään seuraavien vuosien aikana. Intian laivanrakennusteollisuus paransi asemiaan vuonna Tilauskirjojen mukaan Intian teollisuus rakentaa 220 uutta laivaa (yht. n. 2 milj CGT). Intian meriteknologian markkinaosuus noussee seuraa- vien kuuden vuoden aikana 1,1 prosentista 5 prosenttiin. Intian yksityisomisteiset telakat laajentavat ja uudistavat kapasiteettiaan yli 4 miljardilla dollarilla tulevien viiden vuoden aikana. Laivaliikenteen ministeriö, joka operoi neljää telakkaa, sijoittaa oman tuotannon laajentumiseen yli 1,1 miljardia dollaria. Kun tavoitteet ja investoinnit suhteutetaan muiden maiden kehitykseen, Intia kohonnee kolmen suurimman laivanrakennusmaan joukkoon seuraavien vuosien aikana. SMM india tapahtuman vahvat kumppanit amerikkalainen EJ-Krause ja intialainen InterAds toteuttavat SMM india -messujen yhteydessä samanaikaisesti Port International satamateknologian erityistapahtuman. Intiassa on 12 merkittävää isoa ja yli 180 pientä satamaa. SMM indialla on suurimpien satamien tuki. Intian yli 50 varustamosta noin puolet toimii maailmanlaajuisesti. SMM india -messuilla on mukana National Shipowners Association Intiasta. SMMmessuilla on vahvat kontaktit myös Intiaa ympäröiviin maihin. Suomesta osaamista alueelle lähtevät tarjoamaan näytteilleasettajat Konecranes, Vaisala, T-Drill, Cadmatic, Pemamek ja Auramarine. Lisätietoa tapahtuman vierailijoille josta löytää myös konferenssiohjelman. Lisätietoa: Mikko Nummi, DEinternational Oy p. (09) , mikko.nummi@dfhk.fi 38 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel