TAMPEREEN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN LINJAPAPERI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN LINJAPAPERI 2013 2016"

Transkriptio

1 Johdanto 1 1. Koulutuspolitiikka Keskiössä tutkintoon johtava koulutus ja opiskelijan oikeusturva Yliopistodemokratia ja opiskelijaedustajat Opintojen tuki ja joustavuus Opetuksen laatu Työllisyys 6 2. Kansainväliset asiat Maksuton koulutus ja koulutuksen kaupallistuminen Tampereen yliopiston kansainvälistyminen Kv-tuutorointi Kv-opiskelijoiden osallisuus ylioppilaskunnassa Järjestötoiminta Yhdenvertaista, avointa ja vastuullista järjestötoimintaa Yhteydenpito Tamyn ja järjestöjen välillä Järjestöjen rooli ylioppilaskunnan tehtävien toteuttamisen tukijana Tamyn tuen kehittäminen Tuutorointi Järjestöpalvelujen arvioiminen ja kehittäminen Sosiaalipolitiikka Toimeentulo Terveys ja hyvinvointi Yhdenvertaisuus 16 Tiivistelmä 17 Hyväksytty Tamyn edustajiston kokouksessa

2 JOHDANTO Tampereen yliopiston ylioppilaskunta (Tamy) on lakisääteinen julkisyhteisö, johon kaikki Tampereen yliopiston perustutkinto-opiskelijat kuuluvat. Tamy toimii Tampereen yliopistoopiskelijoiden edunvalvonta- ja palvelujärjestönä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana sekä valvoo opiskelijoiden oikeuksia Tampereen yliopistossa ja laajemmin yhteiskunnassa. Tämä linjapaperi on ylioppilaskunnan keskeisimpiä toimintaa ohjaavia dokumentteja. Linjapaperissa kuvataan ne poliittiset tavoitteet, joihin Tamyn edunvalvontatyö koulutus- ja sosiaalipoliittisella sektorilla sekä kansainvälisissä asioissa ja järjestösektorilla tähtää. Linjapaperi kuvaa millaisiin poliittisiin tavoitteisiin ylioppilaskunta pyrkii. Linjapaperi toimii ohjenuorana sektoreiden edunvalvontatyössä ja toimintasuunnitelman valmistelussa. Sisäisen työkalun ohella linjapaperi myös viestii Tamyn poliittiset linjat jäsenistölle ja sidosryhmille. Linjapaperi perustuu niille arvoille ja ydintehtäville, jotka Tamyn strategia määrittelee. Tämän pääsektoreita koskevan linjapaperin lisäksi Tamylla on myös muita täydentäviä teemakohtaisia linjauksia.. Linjapaperi on voimassa , ja se uusitaan neljän vuoden välein. Linjapaperia voidaan myös täydentää voimassaolokauden aikana, mikäli erityistä tarvetta toimintaympäristön muutoksen vuoksi tai muuten ilmenee. 1. KOULUTUSPOLITIIKKA Tamy tukee ja kehittää opiskelijoiden koulutuspoliittista edunvalvontaa eri tasoilla. Koulutuspoliittisten toimijoiden vaikutukset näkyvät koulutuksen laadussa, määrässä, mahdollisuuksissa ja koulutuksen järjestämisen rakenteissa. Edunvalvonta vaikuttaa ennakoiden ja reagoiden yliopiston muutokseen, jotta Tampereen yliopisto tarjoaa maksuttoman, kannustavan, kasvattavan ja sivistävän koulutuksen kaikille opiskelijoille Keskiössä tutkintoon johtava koulutus ja opiskelijan oikeusturva Yliopiston päätehtävä on edistää vapaata tutkimusta ja tarjota siihen perustuvaa ylintä, tutkintoon johtavaa koulutusta. Tampereen yliopisto on tulevaisuudessakin monialayliopisto, jossa opiskelijoilla on oikeus opiskella vapaasti valittavia sivuaineita. Tieteenalojen moninaisuus on Tampereen yliopiston vahvuus, josta hyötyy koko yliopistoyhteisö. Tamy vaikuttaa uusien tutkinto-ohjelmien kehittämiseen ja arvioi yliopiston strategian toteutumista opiskelijan koulutuksen paranemisen ja yliopistodemokratian toteutumisen näkökulmista. Yliopiston päätehtäviä ja tieteenalojen moninaisuutta tukee yliopiston sisäinen rahoitus, joka tarjoaa oppiaineille mahdollisuuden kehittyä turvaten samalla niiden olemassaolon. Avoimen yliopiston opetuksen ja täydennyskoulutuksen integrointi tieteenalayksikköjen tutkinto-ohjelmien koulutukseen ei aiheuta tutkintoon tähtäävän koulutuksen resurssien niukentumista tai tutkinto-opiskelijoiden palveluiden heikkenemistä. Arviointikriteerit ovat samat kaikille riippumatta siitä suorittaako opiskelija opintojaan 2

3 maksavana asiakkaana vai tutkinto-opiskelijana. Avoin yliopisto ei ole maksullinen valintakoejärjestelmän kiertävä väylä, eikä tutkinto-opiskelijoita ohjata maksullisen koulutuksen piiriin tutkinto-opetuksen resurssien puutteessa. Elinikäinen oppiminen ja kansalaisten mahdollisuus kehittää itseään ikään katsomatta on olennainen osa yliopiston sivistyksellistä tehtävää. Tutkintoon johtavan koulutuksen ja maksullisen aikuis- ja täydennyskoulutuksen rinnalla toimivat ja maksuttomat elinikäisen oppimisen mahdollistavat käytännöt ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Yliopiston rahoitusmalli on läpinäkyvä, ja se mahdollistaa, että tieteenalayksiköt voivat ennustaa taloudellista tilaansa pitkälle tulevaisuuteen. Rahoitusmalli ottaa huomioon myös eri tieteenalojen erilaiset lähtökohdat ja eri luonteet. Rahoitusmalli kannustaa hyvään opetukseen ja palkitsee hyvästä opetuksen laadusta sekä hyvästä opiskelijapalautteesta. Yliopiston sisäiseen rahoitusmalliin lisätään vuonna 2015 kansallinen YO-pala -opiskelijapalautejärjestelmä. Korkeakoulujen yhteishakua ei rajata ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeviin ja niihin, joilla on jo aiempia korkeakouluopintoja tai jotka ovat vastaanottaneet paikan johonkin korkeakoulututkintoon aiemmin. Yhteishaku on yhdenvertainen, eikä se aseta korkeakouluun hakeutuvia eriarvoiseen asemaan riippuen hakijan aikaisemmasta koulutustaustasta. Mikäli erillisvalintamenettely toteutetaan, sen täytyy olla toimiva, houkutteleva ja yksinkertainen väylä opintoihin hakeutumiselle. Menettelyä kehitetään ennen sen voimaantuloa ja sen jälkeen, jotta se palvelisi opiskelijoita mahdollisimman hyvin. Opiskelijoiden liikkuvuus tutkinto-ohjelmien ja korkeakoulujen välillä täytyy olla helppoa. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa useampia korkeakoulututkintoja maksuttomasti. Tampereen yliopisto ei sovella opiskelijavalinnoissaan eikä peruuta opinto-oikeutta ns. SORA-lakiin (soveltumattomuuden ratkaisut) tai vastaaviin lakeihin vedoten. Terveydelliset syyt eivät ole esteenä opintoihin pääsylle, vaan yliopisto takaa kaikille opiskelijoilleen lähtökohtaisesti tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskeluun. Yliopistossa on erillinen opiskelijoiden oikeusturva-asioita käsittelevä hallintoelin. Tampereen yliopistolla on julkiset ja yhteiset kriteerit opintoaikojen rajauslain soveltamiseen. Opiskelijat ovat edustettuina kriteerien valmisteluissa. 1.2 Yliopistodemokratia ja opiskelijaedustajat Tampereen yliopisto on avoin ja demokraattinen yhteisö, jossa yliopistoyhteisön eri ryhmät otetaan mukaan valmisteluun ja päätöksentekoon kaikissa heitä koskevissa asioissa. Yliopisto ja yksiköt tiedottavat meneillään olevista asioista aktiivisesti jo valmisteluvaiheessa. Kaikki oleelliset asiakirjat ovat saatavilla yliopiston intrassa ja tiedonkulku niin opiskelijoille kuin henkilökunnallekin on sujuvaa. Tasavertainen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa, edellyttää avointa tiedotusta ja keskustelua osapuolten välillä valmisteilla olevista asioista, läpinäkyvää hallintoa sekä eri ryhmien kutsumista mukaan myös epävirallisiin valmisteleviin elimiin. Hallintoelinten ja työryhmien 3

4 välisten vastuiden sekä menettelytapojen on oltava hyvän hallintotavan mukaisia ja selkeästi kirjattuja. Yliopistolain (558/2009) 46 :ään pohjautuen ylioppilaskunta valitsee hallinnon opiskelijaedustajat (myöhemmin hallopedit), jotta yliopistodemokratiassa on kattavaa ja laadukasta opiskelijaedunvalvontaa hallinnon kaikilla tasoilla. Tamy valitsee hallopedit lähetettyjen hakemusten perusteella ja pohjaa valintansa Opiskelijaedustajien valintaohjesääntöön ja Opiskelijaedustajien valintaohjesääntöä täydentävään vuotuispäätökseen. Opiskelijat ovat olennainen osa yliopistoa ja sen hallintoa. Opiskelijat ovat mukana kaikessa toiminnassa, sen kehittämisessä ja valmistelussa. Opiskelijaedustuksen huomioiminen on lainmukainen käytäntö kaikissa virallisissa toimielimissä ja vakiintunut epävirallisissa toimielimissä. Edustus sekä virallisissa että epävirallisissa ja myös sekä väliaikaisissa että pysyvissä toimielimissä rakentuu tasakolmikannan mukaisesti ja oikeudenmukaisesti. Yliopisto turvaa hyvän hallintotavan mukaisesti opiskelijoille mahdollisuuden päästä käsiksi materiaaleihin, jotka ohjaavat toimintaa ja päätöksentekoa. Ainejärjestöt osallistuvat aktiivisesti opiskelijoiden yhteisten tavoitteiden edistämiseen yhteistyössä johtokuntien hallopedien kanssa. Opiskelija-aktiivit tapaavat säännöllisesti tieteenalayksiköittäin ylioppilaskunnan kanssa, jotta tiedonvälitys on saumatonta ja vaikuttavuus merkittävää. Tamy ottaa nuoremmat tutkijat huomioon hallopedien koulutuksessa. Opiskelijaedustajat pitävät yhteyttä myös nuorempiin tutkijoihin. Yliopistokollegion rooli on lakisääteisten tehtävien hoitamisen lisäksi toimia yliopiston hallitusta vahtivana tahona, joka ottaa aktiivisesti kantaa keskusteluun yliopiston tulevaisuudesta. Tieteenalayksiköissä vallitsee yhtenäiset hallinnolliset käytännöt ja päätöksenteon tueksi kaikki johtokunnat pitävät yhteisiä ilta- ja aamukouluja sekä suunnittelevat toimintansa kaikille jaettavan vuosikellon avulla. Yliopisto järjestää jokaiselle yksikön johtajalle johtajakoulutusta. Tieteenalayksiköt keskustelevat aktiivisesti keskenään jakaakseen hyviä käytäntöjä ja kysyvät ylioppilaskunnalta sekä omilta opiskelijoiltaan palautetta ja kehitysehdotuksia oman toimintansa organisoimiseksi. Ylioppilaskunnan hallopedit saavat kautensa aikana tarkoituksenmukaisen tuen, perusteellisen koulutuksen tehtäviinsä ja motivoinnin niin ylioppilaskunnalta, aine- ja yksikköjärjestöiltä kuin yliopistolta ja tieteenalayksiköiltäkin. Yhteydenpito ja tiedonkulku jäsenistön, ainejärjestöjen, yksikköjärjestöjen ja hallopedien välillä sekä ylioppilaskunnan suuntaan on saumatonta. Ylioppilaskunta tukee hallopedejä kuukausittain lähetettävillä viesteillä, joiden tarkoituksena on auttaa hallinnon opiskelijaedustajia varautumaan seuraavan kokouksen asioihin ennen esityslistan saapumista. Kuukausittain lähetettävät kokousta ennakoivat viestit perustuvat hallopedeille rakennettuun jatkuvasti päivitettävään vuosikelloon. Edunvalvonnan kehittämiseksi myös hallopedeiltä edellytetään omaaloitteista yhteydenpitoa ylioppilaskunnan suuntaan. Kauden jälkeen opiskelijaedustajat palkitaan ansoituneesta työstä. 4

5 Tamy tapaa aktiiviseti myös nuorempia tutkijoita, on perillä heitä koskevista ajankohtaisista asioista ja pyytää heidän lausuntojaan nuorempiin tutkijoihin liittyvissä kysymyksissä. Tamy huomioi kaikessa vaikutustyössään yliopistolla myös nuorempien tutkijoiden näkökulman ja tarjoaa heille edunvalvonnallista tukea tarvittaessa. Tamy toimii linkkinä hallopedien ja nuorempien tutkijoiden välillä. Hallopedien viestintää kehitetään kokousraportointikäytännöillä, esi- ja jälkitapaamisilla sekä epävirallisemmilla tavoilla, kuten halloped-kahveilla, joilla kehitetään myös tieteenalayksiköiden välistä hallopedien yhteydenpitoa. Hallopedien vaihtuessa luottamustehtävässä toimineen hallopedin hiljaista tietoa kootaan ja jaetaan hallopedkauden päätyttyä uusille hallopedeille yhteisillä tapaamisilla sekä kirjallisena. Tamy antaa tukea ja neuvontaa kaikissa opiskelijoiden edunvalvontaan liittyvissä ongelmatilanteissa. Koulutuspoliittinen valiokunta kokoontuu kuukausittain tapaamisiin, joissa kaikki koulutuspolitiikasta kiinnostuneet jakavat kuulumisiaan yksiköistä, saavat koulutusta ja vertaistukea. Valiokunta vaikuttaa myös aktiivisesti ylioppilaskunnan hallituksen päätöksentekoon valmistelemalla ja kommentoimalla esityksiä. Ylioppilaskunta kannustaa ainejärjestöjä yhteistyöhön yksikön muiden ainejärjestöjen kanssa parantaakseen edunvalvontaa laaja-alaisissa tutkinto-ohjelmissa sekä yksiköiden johdossa. Yhteistyön avulla kerätään paremmin yksikkökohtaista koulutuspoliittista tietoa ja vaikutetaan aktiivisesti uudistuksiin. Yhteistyö edellyttää vuoropuhelua yksikköjärjestöjen, ainejärjestöjen sekä ylioppilaskunnan välillä. 1.3 Opintojen tuki ja joustavuus Opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet eivät ole este itsensä kouluttamiselle. Opintojen suorittaminen joustavasti on yliopistokoulutuksen peruslähtökohta, joka näkyy sekä suoritusmuotojen että opetusmuotojen moninaisuudessa. Opintojen joustaviin suoritusmuotoihin ja vaihtoehtoisten opiskelumuotojen käyttöönottoon kiinnitetään erityistä huomiota opetussuunnitelmia laadittaessa. Joustavat opiskelumahdollisuudet ovat ajasta ja paikasta riippumatonta opiskelua, joka onnistuu kaikkina vuodenaikoina, myös kesäisin. Ne takaavat opiskelijoille oikeuden valita valinnaisia opintoja yli yksikkörajojen parhaaksi näkemällään tavalla ja mahdollisuuden luoda itsensä näköisen tutkinnon sekä itseään kiinnostavan erikoistumisalan ja -osaamisen. Joustavaa opiskelua kehitetään erilaisilla vaihtoehtoisilla opiskelu- ja suoritusmuodoilla, joita yhdistää luotettava tapa osoittaa opiskelijoiden osaaminen. Verkkoa hyödynnetään opetuksessa monipuolisesti. Joustavan opiskelun muotojen kehittäminen ei saa olla kuitenkaan pois kontakti- ja lähiopetuksen resursseista, vaan niiden rooli on kontakti- ja lähiopetusta täydentävä. Eri opintojen suoritusmuotojen tulee palvella ensijaisesti opiskelijan oppimista ja osaamisen karttumista. Yliopisto tunnustaa ja tunnistaa myös aiemmin hankitun osaamisen kattavasti ja luo osaamisen hyväksiluennalle yhteiset säännöt. Opiskelija saa tukea erityisesti laadukkaasta opinto-ohjauksesta, jota kaikki opettajat ovat velvollisia antamaan. Opiskelija saa tukea oppimisvaikeuksiin ja opiskelukyvyn 5

6 esteisiin opintopsykologilta, jonka resurssit kasvatetaan vastaamaan tarvetta. Opiskelukyvyn parantamiseksi yliopisto lisää opiskelukykyä käsittelevien opiskelijoiden vertaisryhmien tukea. HOPS-ohjauksen ja -järjestelmän tukee opiskelijoiden mahdollisuutta valita vapaasti valinnaisia opintoja ja osoittaa mahdollisuudet luoda omanlainen tutkinto tarjoten mahdollisuuden omien valintojen tekemiseen. JOO-opinto-oikeuden saanti turvataan opiskelijoille, jotka haluavat opiskella opintoja, joita Tampereen yliopisto ei itse tarjoa. Opiskelija voi olla pois luennolta tarvittaessa, kurssien täysi pakollinen läsnäolo poistetaan ja läsnäolovelvollisuus on kohtuullinen sekä perusteltu. Kursseille taataan vaihtoehtoiset korvaavuusmuodot tilanteessa, jossa opiskelija on osoittanut olevansa kykenemätön sairauden tai muun pakottavan syyn johdosta suorittamaan kurssia kurssin ohjelman mukaisesti. Sähköinen tenttijärjestelmä kykenee ottamaan vastaan kaikkien tutkinto-ohjelmien tenttejä ja kypsyysnäytteitä. Kurssityöt voidaan palauttaa sähköisesti aina. Kaikki opintosuoritukset voidaan suorittaa anonyymisti. Yliopisto käyttää sähköisiä aineistoja. Kirjaston e-kokoelmien ostamisessa pitää huomioida aiempaa paremmin e-kirjojen käyttölisensseihin liittyvät ongelmat ja ostaa useamman käyttöoikeuden lisenssejä sähköisiin materiaaleihin. Opetus mahdollistaa avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytön tasavertaisesti. Sekä opiskelijat että henkilöstö noudattavat sovittuja velvollisuuksia. Kursseille saavutaan ajoissa ja opiskelijat palauttavat kursseille kuuluvat tehtävät ajoissa. Yliopisto luo järjestelmän, jolla voidaan tehokkaasti muistuttaa opiskelijaa valitsemiensa kurssien alkamisesta, jotta opiskelijat muistavat tarvittaessa poistaa itsensä kursseilta, joihin eivät alkuperäisten suunnitelmien vastaisesti pääse osallistumaan. Yliopiston tilat ovat laadukkaita ja monipuolisia kooltaan ja monikäyttöisiä. Tilojen käyttö oppimiseen on esteetöntä ja riippumatonta vuorokauden ajasta. Tilat varustellaan moderneilla työkaluilla, jotka palvelevat opiskelijan oppimista. 1.4 Opetuksen laatu Tampereen yliopiston opetus on laadukasta, innostavaa, tavoitteellista ja oppimista tukevaa. Opetuksen osaamistavoitteet asetetaan konkreettisesti, ja opetuksen menetelmät ja järjestelyt palvelevat kurssilla opetettavaa sisältöä. Opetussuunnitelmat tehdään yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Opetussuunnitelmatyö rakentuu ensisijaisesti tutkintoon johtavan maksuttoman koulutuksen näkökulmasta. Opiskelijoilla on edustus opetushenkilökunnan rekrytoinnissa. Tehtäviin hakevat antavat hakuprosessin aikana opetusnäytteen, ja opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus haastatella vakituiseen työsuhteeseen hakevia työntekijöitä ennen varsinaista päätöskokousta. Opetushenkilökunnan rekrytoinnissa pedagoginen osaaminen on yksi valintakriteereistä. Jo työsuhteessa olevalla opetushenkilökunnalla on mahdollisuus pedagogiseen lisäkoulutukseen. Yliopistossa suoritettava opetustyön tulee olla yhtä merkittävä kriteeri henkilökunnan uran kehittymiseen kuin tutkimus. Opetuksen laatu 6

7 huomioidaan ja palkitaan yliopiston sisäisessä rahoitusmallissa. Opettaja-opiskelija -suhdelukua parannetaan ensisijaisesti lisäämällä opetusresursseja. Opinnäytetöiden ohjaamiselle on Tampereen yliopistossa yhteiset, julkiset kriteerit, jotka päivitetään tarvittaessa. Opiskelijoiden tiedossa on, minkälaisiin opinnäytteisiin omassa oppiaineessa saa ohjausta ja että heillä on oikeus laadukkaaseen ohjaukseen. Minkään aineen opiskelija ei jää opinnäytetyönsä kanssa yksin, vaan hän saa työhönsä säännöllistä, asiantuntevaa ja paneutunutta ohjausta. Laadukkaassa ohjauksessa otetaan huomioon opinnäytetöiden erilaiset luonteet ja ohjausta räätälöidään opinnäytteiden tieteellisten luonteiden mukaisesti, kuitenkin rohkaisten uusiin tieteellisiin avauksiin. Tampereen yliopistossa on käytössä sähköinen kurssipalautejärjestelmä, jossa opiskelija antaa palautetta kurssista ja kurssin vastuuopettaja antaa palautetta opiskelijan oppimisesta. Jokaisesta Tampereen yliopistolla järjestettävästä kurssista annetaan laadullista palautetta. Palautteen antaminen, kerääminen ja huomioonottaminen ovat pakollinen osa jokaisen kurssin ohjelmaa, ja opiskelija saa kurssiarvosanan annettuaan palautteen. Kurssipalautteen pohjalta tehdyt muutokset kurssiin käydään läpi kurssin päätyttyä ainejärjestöjen koulutuspoliittisten vastaavien kanssa ja niistä tiedotetaan viimeistään seuraavan kerran saman kurssin alkaessa. Palautteen annossa kannustetaan avoimuuteen, mutta myös anonyymiin palautteenantoon tarjotaan mahdollisuus. Palaute käsitellään aina luottamuksellisesti ja se otetaan osaksi opetuksen suunnittelua. Osana laadukasta palautejärjestelmää opiskelijaa pyydetään myös arvioimaan itse itseään ja omaa oppimistaan laadullisesti. Kaikissa Tampereen yliopiston tutkinto-ohjelmissa suoritetaan vähintään kahden kuukauden tuettu työharjoittelujakso. Työharjoittelukuukausilta myönnetään opintotuen saamiseksi edellytettävä opintopistemäärä. Työharjoitteluun tarjotaan tiedollista ja taidollista tukea sekä työharjoittelupaikasta että yliopistosta opiskelijan osaamisen kartuttamiseksi ja työharjoittelun laadun varmistamiseksi. Yliopisto myöntää opiskelijalle vähintään Kelan työssäoloehdon vaatimukset täyttävän harjoittelutuen. Työnantajia kannustetaan kustantamaan harjoitteluun yksi lisäkuukausi. Mahdollisista harjoittelupaikoista pidetään kussakin oppiaineessa kirjaa ja harjoittelun sujumisesta kerätään palautetta sekä opiskelijoilta että työnantajilta. Työharjoittelusta saatu kokemus puretaan yhdessä työharjoittelusta vastaavan opettajan kanssa joko yksin tai ryhmässä. 1.5 Työllisyys Tampereella on tarjolla riittävästi ja monipuolisesti laadukkaita harjoittelupaikkoja niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla ja niistä tiedotetaan opiskelijoille tehokkaasti. Kansainvälisille opiskelijoille tarjottavia harjoittelupaikkoja on huomattavasti nykyistä enemmän. Kaupunki on houkutteleva ja oikeudenmukainen työnantaja. Kaupungin työnantajapolitiikka on esimerkillistä ja kaupunki tarjoaa reilut työehdot sekä joustavia mahdollisuuksia työn ja perheen yhteensovittamiseksi. 7

8 Akateemiset työvoimapalvelut ovat toimivia ja edistävät korkeakoulutettujen työllistymistä Tampereen alueelle valmistumisen jälkeen. Erityishuomiota kiinnitetään maahanmuuttajataustaisille akateemisille tarjottavien palvelujen kehittämiseen. Ura- ja rekrytointipalveluissa tarjotaan sekä suomalaisille että kansainvälisille opiskelijoille monipuolisia palveluja koulutuksista yksilöneuvontaan. Yliopistolla työsuhteessa olevien nuorempien tutkijoiden työsuhteet ovat järkevän mittaisia, palkka kohtuullinen ja suurin osa työajasta on mahdollista käyttää oman tutkimuksen tekemiseen. Nuorempien tutkijoiden sopimus- ja ohjauskäytäntöjä yhtenäistetään. Työllisyyttä käsitellään monien eri tahojen yhteisellä keskustelufoorumilla, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. Tampereen kaupunki vastaa foorumin koollekutsumisesta ja foorumilla ovat edustettuina niin korkeakoulut, opiskelijat, elinkeinoelämä, kaupungin elinkeino- ja työllisyystoimijat kuin kolmas sektori. 2. KANSAINVÄLISET ASIAT Kansainvälistyminen edistää kansojen ja kulttuurien välistä ymmärrystä ja kuuluu siksi olennaisesti korkeakouluissa hankittaviin tietoihin ja taitoihin. Kansainvälisyys nähdään Tamyssa ja Tampereen yliopistolla kaikkea toimintaa läpileikkaavana tekijänä, ja kaikkia opiskelijoita kohdellaan yhdenvertaisesti. 2.1 Maksuton koulutus ja koulutuksen kaupallistuminen Suomalainen korkeakoulutusjärjestelmä on maailman saavutettavimpia ja tasaarvoisimpia. Opiskelijoiden taloudellisen tuen lisäksi koulutuksen maksuttomuus on asiassa merkittävä tekijä. Tampereen yliopisto suhtautuu kriittisesti koulutuksen kaupallistumiseen ja käy asiasta aktiivista sisäistä ja julkista keskustelua. Tampereen yliopiston ylioppilaskunta edistää koulutuksen pysymistä maksuttomana Tampereen yliopistossa sekä valtakunnallisesti. Opiskelijoiden keskinäinen yhdenvertaisuus sosioekonomiseen taustaan tai kansallisuuteen katsomatta nähdään toimintaa ohjaavana tavoitteena. Opiskelija ei ole yliopiston asiakas, joka vaatii rahojensa vastineeksi laatua, vaan vaikuttaa opetuksen laatuun, tieteen tekemiseen ja yliopiston päätöksentekoon tiedeyhteisön aktiivisena ja täysivaltaisena jäsenenä, kriittisenä ja riippumattomana äänenä. Maksuton koulutus on sekä Suomen että Tampereen yliopiston markkinointivaltti kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Kansainväliset opiskelijat tuovat suomalaisille korkeakouluille ja yhteiskunnalle verkostojen ja kansainvälistymisen muodossa sekä tulevina veronmaksajina arvoa, jota ei voi mitata rahassa. Tampereen yliopisto houkuttelee opiskelijoita joka puolelta maailmaa tuoden yhteen monenlaisia näkökulmia maailmaan ja tieteen tekemiseen. 8

9 Lukukausimaksukokeilu arvioidaan kriittisesti ja sen tulokset huomioidaan, kun opintojen maksullisuudesta tehdään poliittisia päätöksiä. Sekä valtakunnallisesti että paikallisesti käydään avointa keskustelua maksullisuudesta sekä tiedotetaan laajasti ja monipuolisesti maksullisuuden vaikutuksista korkeakoulujen talouteen, opiskelijavirtoihin sekä opiskelijoiden yhdenvertaiseen asemaan. Korkeakoulujen mahdolliset stipendijärjestelmät perustuvat opintomenestyksen lisäksi tarveharkintaan parhaan saavutettavuuden mahdollistamiseksi. Taloudellisen tuen tarpeen varmistusmekanismien kehittämiseen panostetaan ja Suomen korkeat elinkustannukset huomioidaan stipendien koossa. Kehitysmaiden opiskelijoiden stipendejä ei kateta kehitysyhteistyömäärärahoista. Suomalaisten korkeakoulujen yksin tai yhteistyössä ulkomaalaisten kumppaneiden kanssa tarjoaman tilauskoulutuksen tulee jatkossakin perustua sille, että tilaajana toimii yksilön sijaan yhteisö, kuten valtio tai yritys. Tampereen yliopiston koulutusvienti perustuu periaatteelliselle keskustelulle, jossa on pohdittu koulutusviennin vaikutuksia koti- ja tilaajamaassa sekä tavoitteita. Sen järjestämiseen on olemassa selkeät pelisäännöt, joilla varmistetaan tutkintojen laatu sekä se, että niiden markkinointi vastaa sisältöä. Tilauskoulutuksen järjestäminen ei mene suomalaisopiskelijoiden kouluttamisen edelle. Tampereen yliopisto ei peri hakijamaksuja ulkomaalaisilta opiskelijoilta. Opiskelijavalintaan ohjataan riittävästi resursseja ja hakuprosessi on kehitetty niin, että valintakriteerit täyttäviä, motivoituneita opiskelijoita voidaan jatkossa valita ilman, että prosessi kuormittaa tarpeettomasti henkilökuntaa. 2.2 Tampereen yliopiston kansainvälistyminen Tutkinnoissa on huomioitu opiskelijoiden mahdollisuus kansainvälistymiseen. Opiskelijavaihdoista tarjotaan riittävästi tietoa ja yksiköissä tuetaan vaihdon suorittamista esimerkiksi muualla tehtyjen opintosuoritusten hyväksilukua helpottamalla. Opiskelijoiden toiveita vaihtopaikkojen suhteen kartoitetaan säännöllisin kyselyin. Opintoihin kuuluvan työharjoittelun voi suorittaa myös ulkomailla, ja yliopisto tarjoaa siihen taloudellista tukea riippumatta siitä, onko työnantaja suomalainen vai ulkomaalainen.yliopisto tiedottaa opiskelijoita moninaisista tavoista suorittaa työharjoittelu ulkomailla. Kv-harjoittelua varten varataan määräraha, jotta yliopisto voi tarjota kvharjoittelun suorittaville taloudellista tukea siinä tapauksessa, etteivät nämä saa apurahaa muualta. Tampereen yliopistossa on selkeästi määritelty taho, jonka vastuulla kvharjoittelun järjestämisen ja suorittamisen tukeminen on, harjoittelukäytäntöjä yhtenäistetään ja harjoittelun järjestäjille laaditaan ohjeistus ja tietopankki. Myös lyhyisiin kieliharjoitteluihin ulkomailla on mahdollista saada tukea. Hyvä ja monipuolinen kielitaito on suomalaisten valtti omilla ja kansainvälisillä työmarkkinoilla. Tampereen yliopistosta valmistuvilla on hyvät kulttuurienväliset vuorovaikutustaidot. Tampereen yliopiston kielikeskus on riittävästi resursoitu, ja opiskelijat voivat halutessaan suorittaa laajalti kieliopintoja opintojensa viivästymättä. Mahdollisia 9

10 pieniä puutteita kieliopintotarjonnassa voidaan paikata Unipoli-yhteistyön kautta. Vieraan kielen opintoja voi suorittaa myös englanti opetuskielenä. Opiskelijat ovat tietoisia mahdollisuudestaan suorittaa opintojensa osana erityinen kansainvälistymiskokonaisuus, ja mahdollisuudesta on tehty houkutteleva. Sekä koko yliopiston että yksiköiden tasolla kehitetään kokonaisuuden suoritustapoja jatkuvasti. Tampereen yliopisto ymmärtää globaalin vastuunsa ja huomioi kestävän kehityksen periaatteet kaikessa opetuksessaan ja erityisesti tutkintoihin sisällytettävässä kestävän kehityksen kokonaisuudessa. Kansainväliset maisteriohjelmat Kansainväliset opiskelijat osallistetaan kansainvälisten tutkinto-ohjelmien kehittämiseen esimerkiksi varaamalla heille paikkoja ohjelmien johto- ja opetussuunnitelmatyöryhmistä sekä muista oleellisista toimielimistä. Toimielimissä sovitaan asiointikielestä tilanteen mukaan. Kotimaisten kielten, erityisesti suomen, hallitseminen on olennainen asia kansainvälisten opiskelijoiden kotoutumisen ja työllistymisen kannalta. Tutkinto-ohjelmiin varataan riittävästi tilaa kieltenopiskeluun, ja kielikurssit ovat riittävästi resursoituja sekä käytännön kielenkäyttöön rohkaisevia ja valmistavia. Kansainvälisten vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden opintojen ohjaus on yhtä hyvällä tasolla suomalaisten kanssa. Ohjauskäytäntöjä yhtenäistetään niiltä osin kuin se on järkevää. Yksiköt perehdyttävät kansainväliset jatko-opiskelijat toimintaansa ja tarjoavat näille tukea yliopistoyhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisessa. Kansainvälisille opiskelijoille tarjotaan jatkokoulutuspaikkoja vain, jos heille voidaan tarjota riittävä ohjaus. Vieraskielinen opetus Vieraskielinen opetus on laadukasta ja sitä on riittävästi. Vaihto-opiskelijoiden on mahdollista vaivattomasti suorittaa vaihtojaksonsa aikana kotikorkeakoulunsa edellyttämä määrä opintoja. Palautetta kerätään säännöllisesti ja kattavasti ja se huomioidaan opetuksen kehittämisessä. Opetushenkilökunnalle tarjotaan tukea vieraalla kielellä opettamisessa. Suomalaisten opiskelijoiden kynnys osallistua vieraskieliseen opetukseen on matala, ja suomalaisten ja ulkomaalaisten osallistuminen samoille kursseille tukee sekä kvopiskelijoiden integraatiota yliopistoyhteisöön että suomalaisten kansainvälistymistä. Kansainvälisten opiskelijoiden palvelut Tieteenalayksiköissä kansainvälisten opiskelijoiden kasvava määrä on huomioitu lisäämällä heidän opintojen ohjaus- ja suunnittelupalveluitaan. 10

11 Yleistä opintoneuvontaa on saatavilla myös englanniksi, ja mahdollisuudesta tiedotetaan kansainvälisiä opiskelijoita. Kansainvälisille opiskelijoille on tarjolla kattava ja edullinen vakuutuspaketti. Kansainvälisten opiskelijoiden työllistymispalvelut Tampereen yliopistossa ovat samalla tasolla suomalaisten kanssa. Uraohjausta ja työnhaku- sekä urasuunnittelukoulutusta annetaan englanniksi ja siitä tiedotetaan vähintäänkin ura- ja rekrytointipalveluiden verkkosivuilla. Ura- ja rekrytointipalveluilla on riittävästi resursseja myös kansainvälisten opiskelijoiden palvelemiseen. Englanninkielinen tiedotus on Tampereen yliopistossa ja tieteenalayksiköissä samalla tasolla suomenkielisen kanssa. Kaikkia opiskelijoita koskevista asioista, kuten työharjoittelutukihaun avaamisesta, tiedotetaan tasapuolisesti kaikkia opiskelijoita. Yliopisto ohjaa riittävästi resursseja käännöspalveluihin. Jos jatkossa kansainvälisten opiskelijoiden palveluita ja asioita hoidetaan mahdollisesti keskitetysti Unipoli-yhteistyön muodossa, niin Unipolin johtoryhmässä ja eri työryhmissä on opiskelijaedustus. Unipolin toiminnasta on helposti saatavilla tietoa, ja tiedonvälitys toimii opiskelijaedustajien ja ylioppilas- ja opiskelijakuntien välillä. 2.3 Kv-tuutorointi Kansainvälisen tuutoroinnin järjestämisvastuu on yliopiston opintopalveluilla ja tieteenalayksiköillä. Tamyn rooli kv-tuutoroinnissa on tuutoreiden verkostoitumisen mahdollistaminen, ainejärjestöjen opastaminen kv-tuutoroinnin integroimiseksi ainejärjestön muuhun toimintaan ja kv-tuutoroinnin kehittäminen yhteistyössä yliopiston kanssa. Kv-tuutorointikäytännöt yksiköiden välillä ovat yhtenäisiä, ainejärjestöjen hyviä käytänteitä jaetaan ja pohditaan keinoja vertaistuutoreiden tukemiseksi ja motivoimiseksi. Kv- ja kansalliset tuutorit tekevät keskenään yhteistyötä. Kv-tuutoreita palkitaan työstään asianmukaisella tavalla. 2.4 Kv-opiskelijoiden osallisuus ylioppilaskunnassa Ne kansainväliset opiskelijat, jotka valitsevat ylioppilaskunnan jäsenyyden, ovat Tamyn täysivaltaisia jäseniä. Tämä näkyy heidän palveluissaan, edunvalvonnassaan ja ainejärjestöjen toiminnassa. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat liitetään suomalaisten tapaan automaattisesti Tamyn jäseniksi. Vaihto-opiskelijat voivat halutessaan liittyä ylioppilaskunnan jäseniksi ja saavat riittävästi tietoa jäsenyyden eduista. Tavoitteena on, että kaikki valitsevat jäsenyyden eikä edunvalvonnallista vapaamatkustajuutta esiinny. Vaihto-opiskelijoiden edunvalvonnallisia tarpeita kartoitetaan ISOT:n, ainejärjestöjen, muiden etua valvovien järjestöjen sekä ESN FINT:in kanssa. Intergalaktisista opiskelijoista jäsenyyskriteerit täyttävät ne, joilla on telluslaisten kaltainen molekyylirakenne. Kv-opiskelijoiden osallistumista ylioppilaskunnan edustajiston toimintaan tuetaan. Vaalimateriaali on saatavissa myös englanninkielisenä ja kv-opiskelijat huomioidaan edustajistoa koskevassa tiedotuksessa. 11

12 Englanninkielistä viestintää kehitetään edelleen. Tamyn sidosryhmille annetaan tarvittaessa palautetta niiden englanninkielisestä viestinnästä. Yliopistohallinnon virallinen kieli on suomi, ja tästä syystä kv-opiskelijoiden edunvalvonta tapahtuu pääasiallisesti suomenkielisten hallinnon opiskelijaedustajien kautta. Hallinnon opiskelijaedustajat pitävät säännöllisesti yhteyttä edustamiinsa kvopiskelijoihin ja ovat tietoisia heidän näkemyksistään ja erityiskysymyksistään. Tamy tukee tiedottamalla hallopedeja kv-opiskelijoiden asioista ja selvittää toimivan foorumin luomista näiden välisen tiedonvälityksen parantamiseksi. Kansainväliset opiskelijat osallistuvat aktiivisesti omien ainejärjestöjensä toimintaan johon kuuluu luontevana osana englanninkielinen tiedottaminen. Kielinäkökulma otetaan huomioon tapahtumien järjestämisessä. Ainejärjestöt ja hallinnon opiskelijaedustajat tekevät yhteistyötä oppiaineidensa vieraskielisen opetuksen kehittämiseksi. Ainejärjestöjen kansainvälinen toiminta huomioidaan entistä paremmin kannustimena esimerkiksi toiminta-avustuksia jaettaessa. Yhteys kansainvälisiin jäsenjärjestöihin (muun muassa ESN FINT ja ISOT) on tiivis, ja niitä rohkaistaan keskinäiseen sekä ainejärjestöyhteistyöhön. ISOT:n toiminta on vakiintunutta eikä toimijoiden ajoittainen nopea vaihtuvuus lamauta järjestön toimintakykyä. ISOT:lla on entistä suurempi edunvalvonnallinen rooli linkkinä Tamyn ja kvtutkinto-opiskelijoiden välillä. 3. JÄRJESTÖTOIMINTA Tamyn piirissä toimii ainejärjestöjä, yksikköjärjestöjä ja harrasteyhdistyksiä. Ne ovat ylioppilaskunnan paras kosketuspinta jäsenistöön, koska niiden tuottama toiminta tukee ylioppilaskunnan perustehtävän toteutumista sekä ne myös luovat opiskelijayhteisöjä ehkäisten tehokkaasti syrjäytymistä. Järjestöjen tukeminen, neuvominen ja kouluttaminen ovat osa Tamyn ydintoimintoja. Yhteistyö Tamyn ja järjestöjen välillä on tasavertaista ja opiskelijoiden tarpeista lähtevää. 3.1 Yhdenvertaista, avointa ja vastuullista järjestötoimintaa Ylioppilaskunnan järjestötoimintaa ohjaavat Tamyn arvot. Keskeisimmät näistä järjestötoiminnan kannalta ovat yhdenvertaisuus, avoimuus, vastuullisuus, opiskelijalähtöisyys ja yhteisöllisyys. Järjestötoiminta, joka toteuttaa näitä arvoja, on ylioppilaskunnalle hyödyllistä ja tärkeää, ja järjestöjä tuetaan niiden kehittymisessä toimimaan arvojen suuntaan. Järjestötoiminnan kautta arvot välittyvät opiskelijan arjen asteelle. Yhdenvertaisuus: Järjestö kohtelee kaikkia yhteisönsä jäseniä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Järjestön toiminta on esteetöntä ja saavutettavaa sekä erilaiset kiinnostukset kohteen huomioidaan. Toiminta edistää jäsenistön yhdenvertaisuutta. Avoimuus: Järjestö tarjoaa kaikille jäsenilleen mahdollisuuden vaikuttaa toimintaansa ja kerää aktiivisesti palautetta toiminnastaan. Tiedotus on näkyvää ja laajaa, ja 12

13 päätöksenteko on läpinäkyvää ja vaikuttamiseen kannustavaa. Järjestö tarjoaa toimintaa, johon myös kansainvälisten opiskelijoiden on helppo osallistua, ja joka palvelee jäsenistöä. Vastuullisuus: Tamy edellyttää piirissään toimivilta järjestöiltä vastuullista taloudenhoitoa ja asianmukaista dokumentointia. Yhteisistä tiloista huolehditaan tunnollisesti. Järjestö tuntee vastuunsa ympäristöstä sekä piirissään toimivasta yhteisöstä esimerkiksi ehkäisemällä syrjäytymistä. Aine- ja yksikköjärjestöt ovat perillä yksikkönsä ja koulutusohjelmiensa ajankohtaisista asioista ja ovat yhteydessä yksikön hallinnon opiskelijaedustajiin edunvalvonnan toteutumisen varmistamiseksi. Opiskelijalähtöisyys ja yhteisöllisyys: Järjestön toiminta on opiskelijoiden toisille opiskelijoille tekemää. Toiminta edistää yhteisöllisyyttä ja auttaa järjestön jäsenten kiinnittymistä opiskelijayhteisöön sekä oman alaansa. Järjestö tekee aktiivisesti yhteistyötä myös muiden järjestöjen ja tahojen kanssa ja käy keskustelua yliopiston ja tieteenalan kanssa. 3.2 Yhteydenpito Tamyn ja järjestöjen välillä Ylioppilaskunnan ja sen piirissä toimivien järjestöjen yhteydenpito on luontevaa, säännöllistä ja monikanavaista. Viestintä painottuu sähköisiin kanaviin, kuten sähköpostilistoihin ja sosiaaliseen mediaan, ja järjestösektorin osalta puheenjohtajatapaamisiin. Puheenjohtajat kokevat tapaamiset hyödyllisiksi, ja niissä keskitytään tiedottamisen sijasta vertaistukeen, verkostoitumiseen ja puheenjohtajien itse kulloinkin relevanteiksi kokemiin asioihin. Näiden tapaamisten lisäksi järjestetään tarpeen mukaan muita sektorikohtaisia tapaamisia. Puheenjohtajatapaamisten ohella Tamyn hallituksen toteuttama ainejärjestökummitoiminta on tärkeä henkilökohtaisen yhteydenpidon muoto. Kummitoiminnan kautta Tamyn toimijat saavat tietoa etenkin eri järjestöjen kohtaamista haasteista ja toiveista ylioppilaskunnalle, ja järjestöt puolestaan saavat informaatiota ylioppilaskunnasta. 3.3 Järjestöjen rooli ylioppilaskunnan tehtävien toteuttamisen tukijana Ylioppilaskunta tukee piirissään toimivia yhdistyksiä ja järjestöjä paitsi niiden perustoiminnassa, myös jäsenistön aktivoimisessa ja sitä kautta opiskelijoiden kasvattamisessa aktiivisiksi yliopistoyhteisön jäseniksi ja vaikuttajiksi. Ainejärjestöjen ohella ylioppilaskunnan piirissä toimii nykyistä useampia yksikköjärjestöjä. Tamyn näkökulmasta niiden roolien erona on se, että ainejärjestön toiminnassa keskeistä on toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edustajana sekä osallistua jäsentensä koulutuksen ja opintojen suunnitteluun ja kehittämiseen, kun taas yksikköjärjestö toimii sen muodostavien ainejärjestöjen yhdyssiteenä sekä yhteistyön koordinoijana sekä hoitaa edunvalvontaa koko yksikköä koskevissa asioissa. 13

14 Tamy osallistaa harrasteyhdistykset entistä vahvemmin osaksi ylioppilaskunnan järjestökenttää: niillä on keskeinen rooli opiskelijoiden yhteisöllisyyden vahvistamisessa ja harrastemahdollisuuksien lisäämisessä. Tamyn strategian mukaisesti ylioppilaskunta luo mahdollisuuksia jäsenlähtöisten tapahtumien järjestämiseen. Tamy tukee piirissään toimivien järjestöjen organisoimia tapahtumia ja mahdollistaa niiden yhdessä järjestämisen esimerkiksi tapahtumajaoston kautta. Hyviksi havaittujen tapahtumien, kuten Kaupunkisuunnistuksen, jatkuvuuteen panostetaan, mutta myös uusia konsepteja ideoidaan. Tamyn tukemana aine- ja yksikköjärjestöt osallistuvat opiskelijoita koskevaan edunvalvontaan niin koulutus- ja sosiaalipoliittisissa asioissa kuin kansainvälisyyskysymyksissä. 3.4 Tamyn tuen kehittäminen Tamyn tukimuodot muodostavat kattavan ja järjestöjen kannalta mahdollisimman relevantin kokonaisuuden. Tukimuotoihin kuuluvat taloudelliset tuet (toiminta-avustus ja projektituki), koulutukset sekä järjestöneuvonta. Järjestöt ovat tietoisia Tamyn tarjoamista tukimuodoista. Järjestöiltä pyydetään säännöllisesti palautetta ja kommentteja etenkin koulutuksista, ja niitä kehitetään yhteistyössä niiden kanssa paremmiksi. Koulutuksia tarjotaan järjestöjen toiveiden ja tarpeiden mukaan. Koulutusten lisäksi järjestöille tarjotaan vapaamuotoisempia tapahtumia, jossa he voivat verkostoitua. Taloudellisten tukien hakeminen on helppoa ja niiden myöntäminen sekä arviointi on läpinäkyvää ja ennakoitavissa olevaa. Järjestöjen tukemisessa periaatteina noudatetaan tässä linjapaperissa linjattuja arvoja, ja tukea myönnetään toteutuneen ja suunnitellun toiminnan perusteella. Toiminta-avustusten kohdalla hakuprosessi on hallituksen ohjattavissa, ja hallitus voi määrittää eri vuosille erilaisia painopisteitä (kuten yhteisöllisyyden parantaminen, laaja-alainen edunvalvonta, toiminnan monipuolisuus). Projektitukien myöntämisperusteet ovat selkeät ja yksiselitteiset, ja tukea hakiessaan järjestöt voivat helposti ennakoida tuen saamisen. 3.5 Tuutorointi Yliopisto vastaa tuutoroinnin organisoimisesta ja rahoituksesta sekä huolehtii siitä, että yliopistolla on tuutoroinnin suhteen yhtenäiset käytännöt. Tamy osallistuu tuutoroinnin suunnitteluun ja kehittämiseen asiantuntija-apuna. Yliopistolla toimii tuutoroinnin kehittämiseen erikoistunut yhteistyöelin, jossa opiskelijoiden näkemykset pääsevät esiin. Tuutoroinnin organisoimiseen on riittävät resurssit, ja siihen liittyvät tehtävät on selkeästi vastuutettu sekä yksiköissä että keskushallinnossa. Tuutoreille tarjotaan laadukasta koulutusta, jonka järjestämiseen osallistuvat sekä yliopisto, yksiköt, ylioppilaskunta että muut olennaiset yhteistyötahot. Koulutuksissa opastetaan asiasisällön lisäksi uusien opiskelijoiden kohtaamisessa ja ryhmänohjauksessa tarvittavia taitoja. 14

15 Tuutoreille tarjotaan tilaisuuksia verkostoitua sekä tehdä yhteistyötä, ja heitä palkitaan riittävällä tavalla heidän tekemästään työstä. Lisäksi tuutoreita kiitetään riittävällä tavalla heidän tekemästään työstä. Tuutorit saavat tukea toimintaansa sekä yliopistolta, yksiköiltä että Tamylta. 3.6 Järjestöpalvelujen arvioiminen ja kehittäminen Tamyn järjestöpalvelut muodostavat monipuolisen kokonaisuuden, johon kuuluvat niin järjestötilat kuin erilaiset lainattavat tarvikkeetkin. Linjapaperin kauden aikana kaikki Tamyn järjestöpalvelut arvioidaan: mahdollisesti tarpeettomiksi käyneistä palvelumuodoista luovutaan ja uusia muotoja kartoitetaan. Ylioppilaskunnassa huomioidaan myös se, että kaikkia palveluja ja tavaroita sen ei tarvitse tarjota itse, vaan järjestöjen keskinäisen yhteydenpidon parantamisella ja esimerkiksi laina- ja tilapankin perustamisella eri järjestöjen resurssit voidaan saada esiin. Palvelujen arvioinnin yhteydessä Tamyn uusien toimistotilojen sekä Kauppakadun tilojen käyttö järjestetään siten, että se parhaalla mahdollisella tavalla palvelee sekä tamylaisia että Tamyn piirissä toimivia yhdistyksiä. Myös yliopistoon vaikutetaan, jotta se tunnustaa opiskelijayhdistysten tärkeyden opiskelijoiden hyvinvointia tukevina toimijoina myös sillä tavalla, että tarjoaa niille tilojaan käyttöön yhdistysten tarpeista lähtien. Tieteenalayksiköiden vastuulla on järjestää aine- ja yksikköjärjestöille sekä yliopiston harrasteyhdistyksille näiden toiminnalle tarkoitetut tilat. 4. SOSIAALIPOLITIIKKA Tamyn sosiaalipoliittinen sektori valvoo opiskelijoiden etua toimeentulon, asumisen, terveyden ja hyvinvoinnin saralla. Tamy tekee tiivistä yhteistyötä muiden opiskelijajärjestöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa niin kunnan kuin valtakunnankin tasolla. Sosiaalipoliittinen sektori myös antaa konkreettista apua ja neuvontaa suoraan opiskelijoille. 4.1 Toimeentulo Nykyisestä etuusjärjestelmästä siirrytään vastikkeettomaan ja kaikille maksettavaan perustuloon. Perustulon suuntaan edetään aluksi varmistamalla kaikille minimitoimeentulo nykyistä paremmin ja vähentämällä eri etuuksien yhteensovittamiseen liittyviä ongelmia. Opintotuen yhteensovittamista muiden etuuksien kanssa helpotetaan ja vaikeaselkoista byrokratiaa vähennetään. Osa-aikainen opiskelu sairaspäivärahalla on mahdollista. Nostamatonta opintolainaa ei lasketa tuloksi toimeentulotukea haettaessa. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu ja YTHSmaksu hyväksytään menoksi toimeentulotukea haettaessa. Opiskelijoille tiedotetaan aktiivisesti siitä, milloin he ovat oikeutettuja toimeentulotukeen. Opintotuki mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun. Opintotuki sidotaan indeksiin viimeistään vuoden 2014 elokuusta lähtien. Opintorahan taso on elämiseen riittävä. 15

16 Perheellisten opiskelijoiden riittävä toimeentulo on varmistettu opintotuen huoltajakorotuksella. Oikeus opintorahan huoltajakorotukseen on opiskelijalla, joka on alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja. Huoltajakorotuksen määrä on 145 euroa kuukautta kohti riippumatta lasten lukumäärästä. Opintotuen lainapainotteisuutta ei ole lisätty nykyisestä, vaan opintoraha ja asumislisä muodostavat selvästi suurimman osan opintotuesta. Opintotuen kokonaistaso ei ole laskenut nykyisestä ja korotukset suunnataan ensisijaisesti opintorahaan ja asumislisään. Opiskelijoille myönnettävä asumistuki vastaa todellisia asumiskustannuksia ja on sidottu elinkustannuksia seuraavaan indeksiin. Asumisen tukeminen on ympärivuotista ja sen maksaminen ei riipu opintojen etenemisestä. Se ei ole sidoksissa puolison tuloihin tai omaisuuteen ja tulorajat ovat riittävät. (kirjattu asumispoliittisessa lipassa) Opintolainan lainavähennysoikeus on korvattu tarkoituksenmukaisemmalla kannustinjärjestelmällä tai sen kannustinelementit on suunnattu opiskeluaikaan. Opintolainan korkotukiavustuksen tulorajaa on nostettu, ja se puskuroi nykyistä useamman valmistumisen jälkeen pienituloiseksi jäävän lainan takaisin maksuun liittyviä riskejä. Opintotuen rakenne pysyy samanlaisena opintojen vaiheesta riippumatta eli opintolainan ja opintorahan suhde tai määrä ei riipu opintojen vaiheesta. Opintotukikuukausien käyttöaikaa ei rajata. Tulorajojen taso on sidottu indeksiin ja valmistumisvuosi on vapaa tulovalvonnasta. 4.2 Terveys ja hyvinvointi YTHS:n palveluja kehitetään jatkuvasti edistämään opiskelijoiden terveyttä entistä paremmin. YTHS tarjoaa opiskelijoille yleis-, mielen- ja suunterveyden palveluja sekä ihotautilääkärin, fysioterapeutin ja gynekologin palveluja. Terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ovat YTHS:n toiminnan ytimessä akuuttihoidon lisäksi. Mielenterveyspalvelujen saatavuus on taattu varmistamalla riittävät resurssit ja kehittämällä eri sektorien välistä työnjakoa. Sähköisiä palveluja kehitetään edelleen resurssien suuntaamiseksi varsinaiseen hoitotyöhön. YTHS:n ja kunnallisen terveydenhoidon yhteistyö on toimivaa ja palveluketjut sujuvia. Terveydenhoitomaksun ja käyntimaksujen suhdetta ei muuteta. Käyntimaksut kohdistetaan niin, etteivät ne kuormita kaikkein heikoimmassa asemassa olevia opiskelijoita, ja käyntimaksuihin luodaan maksukatto. Maksuaikataluja on mahdollista neuvotella yksilöllisesti. YTHS:n resurssien riittävyys varmistetaan Kelan rahoitusosuuden riittävällä tasolla. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden valtakunnallista YTHS-kokeilua tuetaan, mutta samalla varmistetaan, että yliopisto-opiskelijoiden palvelut pysyvät vähintään nykyisellä tasolla. Kaikki opiskelijat ovat palvelunkäyttäjinä yhdenvertaisessa asemassa sekä palvelujen saatavuuden että terveydenhoitomaksun suhteen. 16

17 Entistä suurempi osa opiskelijoista vastaa sähköiseen terveyskyselyyn. Kyselyä kehitetään sekä sen tulosten hyödyntämistä moniammatillisesti keskittyen erityisesti opiskelijoiden syrjäytymisen ehkäisemiseen. Opiskelijat saavat sosiaalitoimen palveluita vaivattomasti niitä tarvitessaan. YTHS:n ja sosiaalitoimen yhteistyön ja tiedonkulun varmistamiseksi järjestetään säännöllisiä yhteistyötapaamisia, joissa on edustettuina sosiaalitoimi, YTHS, opiskelijat sekä yliopisto. YTHS:n toimijoiden tieto sosiaalitoimen asioista on ajantasaista, jotta YTHS:n toimijat voivat opastaa opiskelijoita tarvittaessa sosiaalitoimen palveluihin. Kaupungin sosiaalitoimessa on nimettynä opiskelijoiden kysymyksiin erikoistunut sosiaalityöntekijä, joka toimii osan ajasta YTHS:n toimipisteessä. Yliopistoyhteisössä ja opiskeluun liittyvissä muutoksissa otetaan huomioon muutosten vaikutukset opiskelijoiden ja koko yhteisön hyvinvointiin ja yhteisöllisyyden toteutumiseen. Yliopistoa tai opiskeluja ei kehitetä sellaiseen suuntaan, joka lisää opiskelijoiden putoamista opiskelutahdista tai kohtelee erilaisista taustoista tulevia opiskelijoita eriarvoistavasti tai heikentää opiskelukykyä. Yliopisto tarjoaa opiskelijoille mukavia, vapaita oleskelutiloja sekä lepotiloja yliopistolla. Opiskelijajärjestöillä on käytössään yliopistolla tiloja vapaa-ajan toiminnan järjestämiseen. Yliopistolla toimiva opiskelijoiden hyvinvointityöryhmä edistää moniammatillisesti opiskelijoiden hyvinvointia kaikessa yliopiston toiminnassa. Opintopsykologipalveluita on tarjolla riittävästi ja opiskelijoille on tarjolla ryhmien lisäksi myös yksilöohjausta. 4.3 Yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuuskysymykset otetaan laajasti ja järjestelmällisesti huomioon Tampereen yliopistolla ja ylioppilaskunnassa. Sekä yliopisto että ylioppilaskunta päivittävät säännöllisesti yhdenvertaisuussuunnitelmiaan, ja lisäksi yliopisto tekee päivityksen pohjaksi yhdenvertaisuusselvityksen opiskelijoiden keskuudessa. Päätöksenteko, mukaan lukien henkilövalinnat, on sekä ylioppilaskunnassa että yliopiston toimielimissä avointa, mikä mahdollistaa päätöksenteon yhdenvertaisuuden seuraamisen. Naiset ja miehet hakeutuvat ja pääsevät tasaisesti kaikille opiskelualoille ja osallistuvat yliopiston ja ylioppilaskunnan päätöksentekoon tasapuolisesti kaikilla osa-alueilla. Aliedustettujen ryhmien osallistuminen päätöksentekoon on lisääntynyt. Esteettömyys huomioidaan kokonaisvaltaisesti sekä yliopistolla että ylioppilaskunnassa niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisenkin esteettömyyden kannalta. Kaikilla on mahdollisuus aterioida yliopiston ja ylioppilaskunnan tapahtumissa omaa ruokavaliota noudattaen. Ylioppilaskunta edistää yhteiskunnan kehittymistä tasa-arvoisemmaksi ja pitää yhdenvertaisuusnäkökulmia esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. 17

18 Kaupunki huolehtii siitä, että opiskelijaperheille on tarjolla riittävät ja joustavat päivähoitomahdollisuudet. Vanhemmuuden kustannukset jaetaan tasaisesti työnantajien kesken. Suomeen säädetään tasa-arvoinen avioliittolaki. Tamyn yhteistyökumppanit, kuten YTHS, ottavat toiminnassaan huomioon sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden. Maahanmuuttajataustaisia nuoria tuetaan kaikilla koulutusasteilla, ja maahanmuuttajat hakeutuvat ja pääsevät korkeakoulutukseen yhdenvertaisesti muun väestön kanssa. Tamyssa ja Tampereen yliopistossa on suvaitseva ja monikulttuurisuutta arvostava ilmapiiri. Rasismi tuomitaan selkeästi, ja eri kulttuureista tulevat ihmiset osallistuvat ja tuntevat itsensä tervetulleiksi kaikessa toiminnassa. Tamyn yhteistyökumppanit osaavat palvella asiakkaitaan myös englanniksi eikä yhteistyökumppanien toiminnassa esiinny etnistä syrjintää. TIIVISTELMÄ Tiivistelmä sisältää keskeisimmät tavoitteet linjapaperikaudelle. Koulutuspoliittinen sektori Tamy parantaa opiskelijoiden oikeusturvan toteutumista uudistuvan yliopiston sisällä ja turvaa kaikille opiskelijoille yhtäläiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan. Tamy turvaa yliopiston kolmikannan kaikissa yliopiston toimielimissä ja kehittää hallinnon opiskelijaedustajien toimintaa ja keskustelukulttuuria tarjoten heille perusteellisen koulutuksen ja tuen. Opiskelijoiden moninaiset elämäntilanteet eivät saa estää opiskelua. Yliopisto luo kattavan opinto-ohjausverkoston opiskelijoiden tueksi ja yliopisto mahdollistaa erilaisilla opiskelumuodoilla opiskeleville opiskelijoille mahdollisuuden osoittaa akateeminen osaaminen. Opetuksen ja ohjauksen laatua mitataan ja siitä palkitaan. Opiskelijoiden palaute ohjaa osaltaan yliopiston opetusta, ja hyviä opetuskäytäntöjä levitetään kaikkiin tutkinto-ohjelmiin. Yliopisto luo kurssipalautejärjestelmän, ja opiskelijoiden palautetta käydään säännöllisesti työryhmissä läpi. Palaute myös otetaan huomioon opetussuunnitelmia tehdessä. Tampereen kaupunki edistää opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden työllisyyttä. Harjoittelupaikkoja on riittävästi ja kaupungin oma työnantajapolitiikka on oikeudenmukaista ja joustavaa. Työvoimapalveluissa osataan palvella suomalaisten ja kansainvälisten akateemisten tarpeita. Työllisyyttä edistetään nykyistä vahvemmalla yhteistyöllä. 18

19 Järjestösektori Yhteydenpitoa parannetaan Tamyn ja sen piirissä toimivien järjestöjen välillä. Järjestöjen roolia selkeytetään ylioppilaskunnan tehtävien toteuttamisen tukijana. Tamyn tukea kohdennetaan entistä tarkoituksenmukaisemmin. Tamyn järjestöpalveluja arvioidaan ja kehitetään kokonaisuudessaan. Yliopisto vastaa tuutoroinnin organisoimisesta ja rahoituksesta ja huolehtii siitä, että yliopistolla on tuutoroinnin suhteen yhtenäiset käytännöt. Tamy tarjoaa tuutoreille mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja vertaistukeen. Kansainväliset asiat Yliopisto suhtautuu kriittisesti koulutuksen kaupallistumiseen. Tutkintoon johtava korkeakoulutus säilyy Suomessa kaikille maksuttomana. Yliopisto tukee kansainvälistymistään laadukkailla vieraskielisellä ja kieltenopetuksella sekä kansainvälisten opiskelijoiden palveluilla, opiskelijoiden toiveiden mukaisilla vaihtopaikoilla ja kansainvälisen harjoittelun käytäntöjä kehittämällä. Kansainvälistymiseen ohjataan riittävät resurssit. Ne kansainväliset opiskelijat, jotka valitsevat ylioppilaskunnan jäsenyyden, ovat Tamyn täysivaltaisia jäseniä. Tämä näkyy heidän palveluissaan, edunvalvonnassaan ja ainejärjestöjen toiminnassa. Kansainväliset tutkintoopiskelijat liitetään suomalaisten tapaan automaattisesti Tamyn jäseniksi. Vaihtoopiskelijat voivat halutessaan liittyä ylioppilaskunnan jäseniksi ja saavat riittävästi tietoa jäsenyyden eduista. Kansainväliset opiskelijat osallistuvat päätöksentekoon ylioppilaskunnassa ja yliopistolla vähintäänkin omissa ohjelmissaan. Suomalaiset hallinnon opiskelijaedustajat ovat tietoisia kansainvälisten opiskelijoiden erityiskysymyksistä. Keskinäistä tiedonvälitystä varten on kehitetty foorumi. Kansainvälisen tuutoroinnin järjestämisvastuu on yliopiston opintopalveluilla ja tieteenalayksiköillä. Tamyn rooli kv-tuutoroinnissa on tuutoreiden verkostoitumisen mahdollistaminen, ainejärjestöjen opastaminen kv-tuutoroinnin integroimiseksi ainejärjestön muuhun toimintaan ja kv-tuutoroinnin kehittäminen yhteistyössä yliopiston kanssa. Sosiaalipoliittinen sektori Opiskelijoiden toimeentulo on turvattu riittävän suuruisella ja joustavalla opintotuella, joka on helposti yhteensovitettavissa muiden etuuksien kanssa. 19

20 YTHS tarjoaa laadukkaita ja monipuolisia palveluja. Maksut eivät kohdistu kohtuuttomasti muutenkin heikossa asemassa oleviin. Palvelut ovat yhdenvertaisia ja saavutettavia. Opiskelijat saavat nykyistä helpommin sosiaalitoimen palveluita. YTHS:n yhteydessä toimii sosiaalityöntekijä ja tiedonkulku on varmistettu säännöllisin yhteistyötapaamisin. Yliopisto ja Tamyn yhteistyökumppanit osaavat ottaa yhdenvertaisuuden toiminnassaan läpileikkaavasti huomioon. 20

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1 Johdanto Tämän toimintasuunnitelman on valmistellut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Valmistelussa

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Sisällys 1. Esteettömyystyön tausta 2. Mitä on esteettömyys 3. Mihin esteettömyydellä pyritään 4. Opiskelun ja opetuksen esteettömyys Oppimisympäristöjen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan.

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 1 ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 2 YKSILÖ 3 Opiskelijan toimeentulo 4 Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon. 5 6 Opintotuki

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA.

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA. TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA 1 www.utu.fi/kieliohjelma KANSAINVÄLINEN JA MONIKULTTUURINEN TURUN YLIOPISTO Vuonna 1920 perustettu Turun yliopisto on maailman vanhin suomenkielinen yliopisto. Yliopistolain

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 EPSILON RY 1 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminta tulee jatkumaan vuoden 2015 sääntöjä 2 ja 3 mukaillen. Epsilon ry:n tärkeimpänä tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä, tukea

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on yhteistyössä Esteetön opiskelu

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni Koponeuvosto Palautteen hyödyntäminen 16.2.2017 Inari ja Joni Esittäytyminen nimi, mitä tekee, ainejärjestö ja oppiaine Inari, TYYn hallituksen kopo, Fobia, psykologia Joni, TYYn kopoasiantuntija, P-klubi,

Lisätiedot

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE Tampereen Insinöörit ry 3.11.2014 Kolmivuotissuunnitelma 2015-2017 TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE 2015-2017 1.TOIMINTA-AJATUS Tampereen Insinöörit ry on ammattikuntaa yhdistävä

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2017 EPSILON RY

TOIMINTASUUNNITELMA 2017 EPSILON RY TOIMINTASUUNNITELMA 2017 EPSILON RY 1 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminta tulee jatkumaan vuonna 2015 hyväksyttyjen sääntöjen mukaan. Epsilon ry:n tärkeimpänä tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä,

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot