KATSE POHJOLAAN. Norja-Suomi. Yhdessä voimme houkutella kansa invälisiä investointeja ja osaamista. Elisabeth Gammelsæter, Norsk bergindustri Sivu 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KATSE POHJOLAAN. Norja-Suomi. Yhdessä voimme houkutella kansa invälisiä investointeja ja osaamista. Elisabeth Gammelsæter, Norsk bergindustri Sivu 6"

Transkriptio

1 Norja-Suomi KATSE POHJOLAAN Maitamme yhdistää valtava potentiaali pohjoisessa. Emme ole vielä riittävästi osanneet hyödyntää Norjaa yhteistyö- ja kauppakumppanina. Presidentti Sauli Niinistö sanomalehti Lapin Kansassa Sivu 11 Yhdessä voimme houkutella kansa invälisiä investointeja ja osaamista. Elisabeth Gammelsæter, Norsk bergindustri Sivu 6 MIKA KOJONKOSKI MUISTELEE NORJAN-VUOSIAAN. Sivu 15 Kuva: Reitangruppen Kuva: Ingun A. Mæhlum Magnus Reitan: Suomalaiset ovat ahkeria työntekijöitä, ja päätökset viedään nopeasti käytäntöön. Sivut Ulkoministerimme: Pohjois-Norjassa avautuu parhaillaan paljon uusia mahdollisuuksia tiiviimpään yhteistyöhön. Sivut 2 3 Kuva: Samuel Unéus Julkaistaan Kauppalehden ilmoitusliitteenä

2 SUURLÄHETTILÄÄN TERVEHDYS ULKOMINISTERIT Pohjoismainen yhteistyö perustuu yhteisille arvoille ja tahdolle saavuttaa tuloksia. Suomen ja Norjan suhteet ovat sangen hyvät. Maittemme väliset yhteydet ovat tiiviit politiikan ja puolustuksen saralla sekä kulttuuri- ja elinkeinoelämässä. Kiinnostus pohjoisia alueita kohtaan kasvaa sekä poliittisesti että taloudellisesti. Pohjoismainen yhteistyö on vahvaa ja aktiivista. Se perustuu yhteisille arvoille ja tahdolle saavuttaa tuloksia. Yhdessä voimme kartuttaa pohjoismaista osaamista ja kilpailukykyä. Avainasemassa on ihmisten ja yritysten mahdollisuus tehdä yhteistyötä, siksi työmme rajaesteiden purkamiseksi onkin tärkeää. Norjan ja Suomen välinen kauppa ja investoinnit kasvavat tasaisesti, mutta paljon enemmänkin voidaan tehdä. Norjan valtion ulkomainen eläkerahasto on Helsingin pörssin viidenneksi suurin sijoittaja. Kuitenkin Norjan ja Suomen keskinäiset investoinnit ovat vain 15 prosenttia siitä, mitä maamme sijoittavat yhteensä Ruotsiin. Sijoitusten kasvattamiselle ja talousyhteistyön lisäämiselle onkin paljon potentiaalia molemmissa maissa. Norja on riippuvaisempi ulkomaankaupasta kuin moni muu maa. Vienti on 42 prosenttia bruttokansantuotteestamme, kun se EU:ssa on vain 25 prosenttia. Norjan elinkeinoelämän etujen vaaliminen onkin yksi suurlähetystömme tärkeimmistä tehtävistä. Emme kuitenkaan onnistu siinä yksin, vaan hyvät kumppanit ovat kaiken a ja o. Helsingissä yhteistyö Innovation Norwayn ja Norsk-Finska Handelsföreningen NOFI:n kanssa on erittäin tärkeää. Siksi haluankin kiittää näitä tahoja osallistumisesta tämän erikoisliitteen julkaisemiseen. Toivottavasti tästä liitteestä on sinulle, hyvä lukija, sekä iloa että hyötyä. Suuntaa yhä useammin katseesi pohjoiseen! Ystävällisin terveisin Jørg Willy Bronebakk, suurlähettiläs Kuva: Kgl. Norsk Ambassade ELINKEINOELÄM MAHDOLLISUUK Suomen ulkoministeri Erkki Tuomiojan ja Norjan ulkoministeri Espen Barth Eiden mukaan maidemme kehitys kulkee samaan suuntaan pohjoisten alueiden suhteen esimerkiksi mineraalistrategiamme ovat hyvin samansuuntaiset. TEKSTI: ARI SETÄLÄ KUVA: SAMUEL UNÉUS Pohjois-Norja on Norjan hallituksen tärkein painopistealue. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä suurempi on alueen potentiaali luonnonvarojen kuten polttoaineiden ja mineraalien suhteen. Luonnonvaroja tulee kuitenkin käyttää vastuullisesti. Tiivis yhteistyö naapurimaiden kuten Suomen kanssa antaa edellytyksiä potentiaalin hyödyntämiselle kestävällä tavalla. Tämän luonnonvaroiltaan yhden maailman rikkaimman alueen toimintaa kehitetään jo nyt kannattavasti tavalla, joka ottaa huomioon niin ympäristöön, ilmastoon kuin alkuperäiskansoihin liittyvät näkökohdat. Maiden rajojen yli tehdään yhteistyötä eri aloilla, mutta esimerkiksi työmarkkinoiden, tutkimuksen ja kaupan osalta yhteistyötä voisi entisestään tiivistää. Ulko ministerit tähdentävät, että eritoten suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän tulisi nähdä potentiaali ja tartuttava mahdollisuuksiin. Norjan pohjoisilla alueilla kehittyy paljon uusia mahdollisuuksia tiiviimpään yhteistyöhön eri aloilla. Esimerkiksi maittemme mineraalistrategiat kertovat valoisasta tulevaisuudesta, jossa voidaan tehdä entistä enemmän yhteistyötä, Norjan ulkoministeri Eide sanoo. Arktinen alue käy alati mielenkiintoisemmaksi ja tärkeämmäksi, ulkoministeri Tuomioja vahvistaa. Rajan yli liikutaan koko ajan enemmän, uusia luonnonvarojen esiintymiä otetaan käyttöön ja turismikin kasvanee elinkeinona pohjoisessa. On totta että yhteistyön tarve kasvaa monilla eri aloilla, hän jatkaa. Suomen snow-how Ulkoministeri Tuomioja muistuttaa, että Suomella on Norjan tapaan paljon tietotaitoa pohjoisen ankarassa ilmastossa toimimisesta. Know-how tai snow-how sitä löytyy Suomesta! Jos Norja haluaa esimerkiksi ostaa jäänmurtajan, Suomi on valmis sellaisen toimittamaan. Ulkoministeri Eide muistuttaa, että Norja on osa EU:n sisämarkkinoita. Olemme aktiivisesti purkaneet rajoituksia, joten kaupan ja yhteistyön lisäämiselle on hyvin vähän esteitä, hän sanoo. LNG:tä Suomeen? Voimme konkreettisilla teoilla auttaa Pohjois-Norjaa ja Pohjois-Suomea löytämään toisensa siten, että alueen toimijat pystyisivät työskentelemään entistä enemmän yhdessä, ulkoministeri Eide sanoo ja mainitsee kuljetusja tieverkoston kehittämisen Norjan ja Suomen pohjoisosien välillä. Myös se tosiasia, että Pohjois- Norjassa on pulaa työvoimasta, avaa mahdollisuuksia kehittää yhteistyötä elinkeinoelämän puolella, mikä puolestaan vauhdittaa infrastruktuurin rakentamista, hän jatkaa. Yksi kehityssuunta, josta on keskusteltu eri toimijoiden kesken, on nesteytetyn maakaasun eli LNG:n kuljettaminen Pohjois-Norjasta Suomeen. Tämä vaatii logistiikan kehittämistä, ja tässä yhteydessä onkin puhuttu esimerkiksi Suomen rautatieverkoston kehittämisestä. Ulkoministeri Eiden mukaan Norja on kiinnostunut toimittamaan LNG:tä Suomeen, mutta logistiikan kehittämisen osalta Tuomioja toteaa, että on kyse valtavista investoinneista päätöksenteko vie aikaa. Itämeren alueella etsimme parhaillaan yhteistä näkemystä siitä, mihin LNG-terminaali olisi viisainta rakentaa, Tuomioja toteaa. Monet hankkeeet eivät siis ole vain Suomen ja Norjan päätettävissä. Myös Lisätietoja julkaisusta: Älykästä tiedonvälitystä jo vuodesta puh puh InPress on Conny Unéusin vuonna 1984 perustama kansainvälinen mediatalo, joka toteuttaa asiakkaidensa toimeksiannosta sanoma- ja asiakaslehtiä sekä sähköistä viestintää.. Projektipäällikkö: Johan Lithén. Toimitus: Nystig Oy. Graafi nen ulkoasu: Karin Söderström. Paino: Alma Manu Oy, Tampere Lisätietoja erikoisliitteistä Kauppalehdessä: Johan Lithén, p , 2 KATSE POHJOLAAN

3 ÄN TULEE TARTTUA SIIN POHJOISESSA EU ja Venäjä ovat erittäin aktiivisia arktisilla alueilla. Yhteistyötä tehdään muun muassa Barentsin neuvostossa. Kestävää kehitystä Kaikki tämä aktiivisuus pohjoisessa tulee vaikuttamaan paljon ihmisten elämään. Kyse ei ole ensi sijassa valtiollisista panostuksista ja investoinneista, vaan ratkaisevaa on miten elinkeinoelämä ja yritykset tarttuvat niihin mahdollisuuksiin, joita pohjoinen alue tarjoaa, ulkoministeri Tuomioja tähdentää. Kummallakin maalla on useita uusia ja lupaavia kaivoshankkeita pohjoisessa. Pohjoismaat ovat hyvin tietoisia siitä, että luonnonvarat tulee hyödyntää taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Norja on tässä edelläkävijä ja on auttanut myös kehitysmaita ottamaan paremmin haltuun luonnonvaroja, Tuomioja toteaa. Ympäristöasioita tulee valvoa tarkasti etenkin Pohjois-Norjassa, jossa Ulkoministerit Tuomioja ja Eide tapasivat toisensa toukokuun alussa Tukholmassa. He keskustelivat maiden pohjoisten osien kehityksen ohella esimerkiksi työmarkkinatilanteesta. meillä on kaivostoimintaa poronhoitoalueilla. Myös muun toiminnan vaikutuksia meriympäristöön tulee seurata aktiivisesti ja kehittää toimintatapoja pohjoisessa vastuullisella tavalla, toteaa Eide, joka kertoo aktiivisesti Norjan kokemuksista ja osaamisesta kansainvälisillä areenoilla. ESPEN BARTH EIDE Kuva: Janne Suhonen Kuva: Torgeir Haugaard Työväenpuoluetta edustava Eide, synt. 1964, aloitti Norjan ulkoministerinä syyskuussa Hän on vaikuttanut tätä ennen niin puolustusministerinä kuin valtiosihteerinä sekä toiminut tutkijana Norjan ulkopoliittisessa instituutissa. ERKKI TUOMIOJA Sosialidemokraatti, valtiotieteiden tohtori Erkki Tuomioja, synt. 1946, toimii nyt neljättä kertaa Suomen ulkoministerinä. Hän on toiminut kansanedustajana vuosina sekä vuodesta 1991 lähtien. Tiesitkö että Suomen ja Norjan yhteinen maaraja on pitempi kuin Ruotsin ja Suomen yhteinen maaraja? Nora ja Lucas Viime vuonna Norjassa syntyi vauvaa. Monet näistä pikkuisista saivat nimen Nora tai Lucas. Edellisvuoden suosikkinimet Emma ja Emil tippuivat kakkosja kolmossijoille. Tiesitkö että Norjan rantaviivan pituus on km, mukaan lukien vuonot ja saaret? 3,2% Vuonna 2012 työttömyysaste Norjassa oli keskimäärin 3,2 prosenttia ja keskiansio noin euroa kuukaudessa. Kuva: Frithjof Fure/Visitnorway.com KATSE POHJOLAAN 3

4 VIENTI Norjalaiset investoivat maan pohjoisalueisiin 47 miljardia euroa seitsemän vuoden aikana. Mitä mahdollisuuksia avautuu suomalaisille yrityksille? TEKSTI: JOHANNA BLÅFIELD KUVA: YNGVE ASK/VISITNORWAY.COM Eivät ne norjalaiset tule oville koputtelemaan. Suomessa kyllä osaamista riittää, mutta menestys Norjassa riippuu ihan yritysten vientihaluista, toteaa Barents Center Finlandin johtaja Martti Hahl. Barentsin aluesihteeristön pääsihteeri Rune Rafaelsen muistuttaa maidemme välisen kaupankäynnin pitkästä historiasta. Nyt on oiva hetki tehdä uusia aloitteita ja nostaa tämä yhteistyö seuraavalle tasolle! Vienti on myyntiä Vuonna 2011 toimintansa aloittanut Ba rents Center Finland lähettää omistajilleen tietoa norjalaisista tarjouskilpailuista. Omistajat eli Suomen pohjoiset kunnat ja kaupungit välittävät tiedot kehitysyhtiöilleen, ja seutujen yritykset osallistuvat puolestaan esim. keskuksen roadshow-matkoille. Tarvitaan kuitenkin aitoa yrittämistä. Ei voi esimerkiksi olettaa, että norjalaiset lukisivat suomenkielisiä tarjouksia. Englantikaan ei aina riitä varsinkaan turvallisuuteen liittyvillä aloilla. Alkuvaiheessa ei pidä epäröidä käyttää käännöspalveluja, jos oma kielitaito ei riitä, Hahl sanoo. Hankkeet etenevät nopeasti Suomesta voi Norjaan viedä esimerkiksi insinööriosaamista. Konkreettisia vientituotteita voivat olla satamarakenteet, kuten betonirakenteet sekä älyk käät logistiikkaratkaisut. Jo pelkästään yhteen suurhankkeeseen, Skrugardin öljyesiintymän käyttöönottoon Finn markin Veidnesin edustalle, tarvitaan vaikka mitä kromiputkista satelliittipaikannuslaitteistoon. Tämän yksittäisen hankkeen arvo on jopa 12 miljardia euroa. Tulee kuitenkin toimia nopeasti, sillä suunnittelutyöt alkavat jo kesällä! Suomalaisten kanssa kisaavat niin amerikkalaiset, japanilaiset kuin australialaiset alihankkijat, Hahl sanoo. Juuri nyt polttelee myös maaliskuus- Kirkkoniemessä työttömyys on tällä hetkellä noin prosentti. Paikallinen työvoima ei kerta kaikkiaan riitä. NYT JOS KOSKAAN! Martti Hahl painottaa, että vientiosaaminen on myyntiosaamista. Yrityksen koko ei ratkaise menestystä Norjan markkinoilla. Rune Rafaelsen toivottaa niin suomalaiset yritykset kuin työntekijät tervetulleiksi Norjaan. Maineenne on hyvä, osaaminen korkeatasoista ja lisäksi suomalaiset kestävät kylmää ilmastoa. Kuva: Barents Center Finland Kuva: sa 2014 alkava projekti, jossa viimeistellään Sevan-porauslautta Hammerfestin edustalla. Tähän maailman suurimpaan porauslauttaan tarvitaan esimerkiksi hyttimoduleita. Myös Ruotsin Norrbotten ja Västerbotten, Luoteis-Venäjä ja Suomi investoivat Barentsin alueeseen yhteensä kymmeniä miljardeja euroja lähivuosina. Monet näistä muiden maiden investoinneista ovat kuitenkin suunnitelmatasolla ja rahoitus auki. Norjalaisilla rahoitus ei ole ongelma öljyn ansiosta ja projektit etenevät nopeammin, Hahl sanoo. Hän muistuttaa, että Norjassa on paljon potentiaalia myös kaivosalalla. Kaivosteollisuus on jäänyt Norjassa öljyn varjoon, mutta siellä on paljon lupaavia esiintymiä, jotka voitaisiin nyky tekniikalla ottaa tehokäyttöön. Mineraalistrategia on askel oikeaan suuntaan. Suomesta löytyisi sopivaa tietotaitoa esimerkiksi Oulun yliopistosta. Siellä on nimittäin rikastamo Mini Pilot Plant, jossa prosesseja voi testata. Akuutti työvoimapula Investoinnit avaavat mahdollisuuksia yritysten ohella yksittäisille työntekijöille. Vuositasolla Norjassa on nimittäin hengen työvoimavaje. Esimerkiksi Kirkkoniemessä työttömyys on tällä hetkellä noin prosentti. Paikallinen työvoima ei kerta kaikkiaan riitä, Rafaelsen sanoo. Hahlin mukaan kuukausipalkasta jää Norjassa käteen lähes tuplat Suomeen verrattuna. Elinkustannukset ovat vain noin 10 prosenttia korkeammat. Kysyntää ei ole vain insinööreistä, vaan meillä on huutava pula myös esimerkiksi sairaanhoitajista ja opettajista, Rafaelsen jatkaa. Nuo Helsingin rannassa nököttävät jäänmurtajatkin voisi siirtää Kirk koniemeen, niin pääsisivät töihin, Hahl heittää. Hän muistuttaa, että kansainvälinen työkokemus olisi todella hyvä lisä monen suomalaisen osaajan ansioluetteloon eikä aivovuotoa tule surkutella. Moni kyllä palaa kotimaahansa. Mutta tiiviimpi kanssakäynti juuri tässä vaiheessa olisi hyvä homma, sillä 20 VUOTTA YHTEISTYÖTÄ pohjoisesta tulee tulevaisuudessa yhä merkittävämpi yhteistoiminta-alue. Myös Rune Rafaelsen uskoo, että yhteistyö tiivistyy. Tulevaisuus näyttää oikein valoisalta esimerkiksi energian osalta. Voisimme viedä Suomen kautta esimerkiksi nestekaasua (LNG) etelään kunhan logistiikka vaan on ensin kunnossa. Barentsin aluesihteeristö on seurannut kehitystä jo 20 vuotta. Paljon on muuttunut. Esimerkiksi Venäjän talous on nyt vakaa. Toivottavasti logistiikka kehittyy ja myös työvoima voi jatkossa liikkua vapaasti maasta toiseen koko Barentsin alueella. Pohjoisen meremme resurssit ovat hyödyksi meille kaikille, kunhan puhallamme yhteen hiileen. Tiivis yhteistyö Barentsin alueella sai alkunsa jo vuonna 1993, kun Barentsin aluesihteeristö perustettiin Norjan Kirkkoniemessä. Noin 5,5 miljoonan asukkaan alueeseen kuuluu 13 seutua/kuntaa Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä luvulla alueen kehitykseen on vaikuttanut eritoten energia- ja kaivosalan nousu. Rahtireitti Euroopasta Koillisväylän kautta Aasiaan tekee seudusta merkittävän logistisen solmukohdan, ja paikkakunnat kuten Kirkkoniemi, Tromsø ja Hammerfest kehittyvät nopeasti tulevina vuosina. 4 KATSE POHJOLAAN

5 Kongsberg on vuonna 1814 perustettu norjalainen teollisuuskonserni. Konsernin yksi liiketoimintayksiköistä on Kongsberg Maritime, jonka teknologiat lisäävät merenkulun tehokkuutta ja turvallisuutta. Kongsberg toimittaa teknologioita vaativiin olosuhteisiin sekä korkealle että syvälle. Meren syvyyksistä ulkoavaruuden tyhjyyteen Harva teollisuuskonserni voi sanoa, että kaikki sen liiketoiminta-alueet toimivat sektoreilla, joilla on suuri strateginen merkitys puolustukselle ja turvallisuudelle, meriteollisuudelle, luonnonvarojen hyödyntämiselle ja avaruustutkimukselle. Kongsberg Gruppen (KONGSBERG) on kansainvälinen teollisuuskonserni, joka toimittaa teknologisia ratkaisuja ja palveluja äärimmäisiin olosuhteisiin: arktiseen kylmyyteen, aavikon kuumuuteen, kovaan merenkäyntiin, merten syvyyksiin ja ulkoavaruuden tyhjyyteen. Kongsbergin vahvuuksia ovat ammattitaitoisen henkilökunnan lisäksi eri toimintasektoreiden hyödyntämä yhteinen teknologinen ydin. Vaikka KONGSBERG on monialayhtiö, joka toimii maalla, meressä, ilmassa ja avaruudessa, sen neljällä liiketoimintaalueella on paljon yhteistä. Jokainen yksikkö toimittaa turvallisuutta, tarkkuutta ja tehokkuutta lisääviä huipputeknologioita. Konsernin vahvuus perustuukin ammattitaitoisen henkilökunnan lisäksi globaaliin osaamisympäristöön ja eri toimintasektoreiden hyödyntämään yhteiseen tek nologiseen ytimeen sekä avoimeen yhteistyöhön asiakkaiden kanssa. 200 vuoden kokemus KONGSBERG perustettiin vuonna 1814 nimellä Kongsberg Vaabenfabrik (KV). Tällä nimellä se toimi aina vuoteen 1987, jolloin se otti nimen Norsk Forsvarsteknologi (NFT). Nykyinen Kongsberg Gruppen syntyi vuonna 1995 yhtiön listautuessa Oslon pörssiin. Toisen maailmansodan jälkeen KONGS- BERG on ollut yksi Norjan teollisuuden vetureista. Konsernin pääkonttori on ollut alusta saakka hopeakaivoksistaan kuuluisassa Kongsbergin kaupungissa. Norjan valtio on KONGSBERGin suurin yksittäinen osakas. Konserni työllistää noin henkilöä 25 maassa. Konsernin liikevaihto vuonna 2011 oli 2,1 miljardia euroa. KONGSBERGin menestys toimii esimerkkinä muille pohjoisen olosuhteissa toimiville yrityksille. Kongsberg Maritime (KM) KM:n toimittamat teknologiat lisäävät merenkulun ja meriteollisuuden turvallisuutta ja tehokkuutta. KM toimittaa ratkaisuja mm. dynaamiseen positiointiin, navigointiin, lastin käsittelyyn, merenalaiseen tutkimukseen ja rakentamiseen, simulointiin ja koulutukseen sekä satelliittipaikannukseen. Kongsberg Oil & Gas Technologies (KOGT) KOGT palvelee merenalaista öljy- ja kaasuteollisuutta EPC-toimittajana ja teknologioiden kehittäjänä. KOGT optimoi teollisuuden operaatioita mm. toteuttamalla vedenalaisia ratkaisuja, tiedonhallintajärjestelmiä, simulaatioita, integraatio- ja analyysityökaluja, konsultaatiota ja palveluja. Kongsberg Defence Systems (KDS) KDS tarjoaa huipputeknologiaan perustuvia turvallisuus- ja puolustusratkaisuja vaativiin olosuhteisiin. Sen tärkeimpiä tuotealueita ovat johtamis- ja tulenjohtojärjestelmät, valvontajärjestelmät, viestintäratkaisut ja ohjusjärjestelmät mukaan lukien huippunykyaikaiset meritorjunta- ja risteilyohjukset. Kongsberg Protech Systems (KPS) KPS on maailman johtava henkilöstön turvallisuutta lisäävien kauko-ohjattavien aselavettien (Remote Weapon Stations, RWS) toimittaja. Jo 17 valtiota on valinnut Kongsbergin Protector RWS:n. Vahva jalansija myös Suomessa Suomeen KONGSBERG on toimittanut puolustusratkaisuja 1980-luvulta alkaen. Vuonna 2008 yhtiö vahvisti läsnäoloaan perustamalla puolustusteknologiayrityksen Kongsberg Defence Oy:n. Seuraavana vuonna KONGSBERGin NASAMS II valittiin Suomen keskipitkän kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmäksi. Olemme investoineet Suomeen jäädäksemme ja jatkamme toimintamme kehittämistä sekä laajan tuotevalikoimamme tarjoamista asiakkaillemme, toi mitusjohtaja Tommi Malinen sanoo. Kongsbergilla on käytössään suuri valikoima teknologioita ja niiden innovatiivinen yhdistäminen varmistaa parhaiden ratkaisujen löytymisen. Konsernin tuotteet on myös testattu käytännön olosuhteissa, joten asiakkaan ei tarvitse maksaa puolivalmiin tuotteen kehityksestä. Kun yrityksellä on takanaan 200 vuoden historia ja laaja verkosto sekä näiden mukanaan tuomaa osaamista ja asiantuntijuutta, voi asiakas luottaa siihen, että löydämme aina heidän tarpeitaan vastaavat ratkaisut, Malinen vakuuttaa. KATSE POHJOLAAN 5

6 KAIVOSALA Sanonta kuuluu, että lähes jokaisella norjalaisella kylällä on oma kaivos. Niissä on usein lappu luukulla, mutta nykytekniikalla pienemmätkin esiintymät voitaisiin ottaa käyttöön. Myös Suomessa kaivosalan potentiaali on suuri, mutta investointien houkuttelu on hankalaa. Yhteistyöllä voitaisiin saavuttaa paljon, sanoo Norjan kaivosteollisuuden edustaja Elisabeth Gammelsæter. LOGISTINEN HAASTE LYÖDÄÄN VIISAAT PÄÄMME YHTEEN Norjassa öljyyn on perinteisesti panostettu enemmän kuin kaivoksiin. Suomi on ollut edelläkävijä esimerkiksi mineraalistrategian osalta. Onkin hienoa, että nyt myös Norja ja Ruotsi ovat kirjanneet strategiansa ja toivon, että voimme tehdä entistä enemmän yhteistyötä. Tänne Pohjolaan voi kehittyä oiva klusteri, kun lyömme viisaat päämme yhteen. Norjassa ala kasvaa hitaasti, mutta varmasti. Nyt on esillä monia lupaavia kaivoshankkeita, kuten Finnmarkin kupariprojekti. Mutta monet joutuvat odottamaan ympäristölupia monta vuotta. Käsittely on hidasta eritoten kuntatasolla. Pyrimme aktiivisesti vaikuttamaan tähän, jotta prosessit nopeutuisivat. Tällä hetkellä ala työllistää Norjassa kaikkiaan kuutisen tuhatta ihmistä. Yhdestäkin uudesta kaivoksesta syntyy työpaikkoja sadoille moniksi vuosiksi. Yrityksissä ymmärretään, että tulemme kilpailemaan samasta työvoimasta, kun ala pääsee vauhtiin molemmissa maissa. Mutta tiiviillä yhteistyöllä myös tutkimuksen saralla voimme kehittää alaa erittäin kannattavaksi molemmissa maissa. Meillä on samat tavoitteet ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen osalta, ja yhdessä voimme houkutella kansainvälisiä investointeja ja osaamista. Elisabeth Gammelsæter Pääsihteeri, Norsk bergindustri Toivon, että suomalaiset avaavat silmänsä Norjan tarjoamien työmahdollisuuksien suhteen. Olemmehan naapureita. Kuva: Norsk bergindustri Liikenneviraston tänä vuonna julkaisemassa esiselvityksessä kaivostoiminnan liikenteellisistä tarpeista pohjoisessa todetaan, että tulevaisuuden ennakointiin tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Selvityksessä kommentoidaan Suomen rataverkon laajentamista seuraavasti: Vaikka nykyiset ja arvioidut kuljetustarpeet eivät riitä kattamaan uusien Jäämeren ratayhteyksien kustannuksia, uusille yhteyksille voi kuitenkin syntyä tarvetta pitkällä aikavälillä pohjoisen alueen toimintaympäristön kehittyessä. Tarkemmat selvitykset ja arviot ratayhteyden linjauksesta ja tarpeesta ovat kuitenkin ajankohtaisia vasta sitten, kun nähdään miten rataa hyödyntävien kaivannaisteollisuuden ja muiden elinkeinojen kuljetustarpeet kehittyvät. Lue logistisesta munakana-ongelmasta lisää seuraavalla aukeamalla. KALASTUS Norjalaisia herkkuja suomalaisiin pöytiin Oletko maistanut kuningasrapua? Entä turskasushia? Øyvind Seipæjærvi myy Suomeen norjalaisia merenherkkuja. TEKSTI: JOHANNA BLÅFIELD KUVA: YKSITYINEN, ISTOCKPHOTO Kuningasrapu ei kuitenkaan ole alkujaan norjalainen erikoisuus. Neuvostovallan aikana lajia siirrettiin Tyynestämerestä Murmanskin edus talle, mistä se levisi Norjan vesille. Nykyään tämmöinen siirtäminen ei olisi sallittua, kertoo DM Fresh and Frozen Seafoodin toimitusjohtaja Øyvind Seipæjærvi. Jopa yli kymmenkiloiseksi kasvava herkku saavutti suuren suosion Norjassa 1990-luvun puolivälissä. Nyt kuningasrapuja myydään myös paljon ulkomaille. Rannikollamme viiti sensataa kalastusvenettä miehistöineen saa kuningasravusta elantonsa. Vaikka norjalaiset voivat ostaa kuningasrapua kaupasta kilohintaan, Suomessa se on vielä ravintolaherkku. Suomi oli yksi ensimmäisistä maista, jonne kuningasrapua myytiin, mutta vain muutama tonni yhteensä tuhannen tonnin vuosipyynnistä päätyy suomalaisten suihin. Seipæjærvi on käynyt viime aikoina Suomessa useaan otteeseen, tehnyt tunnusteluja elintarvikeliikkeiden suuntaan kuningasravun osalta ja harkitsee myös messuille osallistumista. Yhteistyö suomalaisten kanssa sujuu mutkitta. Muiden tuotteiden, esimerkiksi sa vustetun lohen osalta, meillä onkin pitkä kauppahistoria. Olemme tiiviisti tekemisissä suomalaisten kanssa. Monipuolisuus on rikkautta Kuningasravun ohella Seipæjærvi myy Varanger-tuotemerkin puitteissa myös turskaa ja seitiä. Viime marraskuussa, kun osal listuimme Nor jan suurlähetystön tapahtumaan Helsingissä, kiinnostus oli suurta myös sushissa käytettävien kalojen suhteen. Keskustelun aikana käy ilmi, että haas tattelu olisi voitu tehdä yhtä hyvin suomeksi. Kyllä vain! Täällä Pykeijässä, Va ranginvuonon rannalla, monet ymmärtävät suomea. Itse en osaa lukea suomea, mutta puhun kyllä mielelläni! Kuningasrapu voi kasvaa jopa yli kymmenkiloiseksi. Øyvind Seipæjærvi kertoo, että Suomi oli yksi ensimmäisistä maista, minne kuningasrapua alettiin Norjasta viedä. 6 KATSE POHJOLAAN

7 Aker Arcticilla paljon arktista osaamista Suomalainen Aker Arctic Tech nology Inc. kehittää 40 henkilön voimin arktista teknologiaa ja suunnittelee laivoja arktista osaamistaan hyödyntäen. Yrityksessä on muun muassa mallikoelaitos, jossa testataan jääolosuhteissa laivoja, offshore-rakenteita ja satamia. Norjan suurlähetystön, Innovation Norwayn ja NOFI:n ilmoitusliite Pohjoinen sekoittaa maailmankirjat Suomen olisi syytä kääntää katseensa Jäämerelle. Oulussa pohjoisen potentiaali on jo tunnistettu ja kaupungissa tehdään paljon työtä yhteistyön kehittämiseksi. Aker Arcticin pääasiakkaita ovat öljyyh tiöt, joille yritys tekee muun muassa erilaisten ratkaisujen toteutettavuusselvityksiä. Primäärimarkki nat ovat Venäjä, Kaukoitä ja Kanada, mutta yritys palvelee myös norjalaisia asiakkaita, jotka toimivat tällaisissa hankkeissa. Olemme kehittäneet merkittäviä uusia teknologisia ratkaisuja. Yksi ratkaisuista on ns. double acting -laiva, joka pystyy kulkemaan perä edellä ilman jäänmurtajan apua, selvittää Aker Arctic Technologyn toimitusjohtaja Mikko Niini. Projekteja Norjassa Aker Arctic on kehittänyt teknologiaa Norjan rannikkovartiostolle ja suunnitellut Huippuvuorille soveltuvan jäänmurtajakonseptin. Laiva rakennettiin silloisella Akerin telakalla Norjassa. Toinen merkittävä asiakas on öljy-yhtiö Statoil, jonka kanssa on tehty useita projekteja. Statoilille tehdään muun muassa suunnittelua ja jäämallikokeita. Tärkeitä ovat myös Aker Solutions, joka on osakkaana yhtiössä sekä Kvaerner ASA. Aker Arctic tähyää pohjoisen Barentsinmeren hankkeisiin. Kolmas yhteistyösektori on telakat. Teemme entisten Akerin kollegojen kanssa nykyiselle Vard-yhtiölle merkittävää laivasuunnittelua, jota norjalaiset telakat toteuttavat. Olemme muun muassa suunnitelleet Kaspianmerelle viisi offshorejäänmurtajaa, Niini kertoo. Suomen ja Norjan yhteistyölle on erinomaiset edellytykset. Onhan meillä yhteistä maarajaa yli 700 kilometriä ja kulttuurisesti olemme lähellä toisiamme, Juha Ala-Mursula ja Matti Pennanen sanovat. Kirkenes in pole position KIRKENES The Gateway to Russia The Port for petroleum industry and Northern Sea Route Industrial and logistics center in the High North The urban center modern infrastructure and well developed public services SØR-VARANGER kommune Pohjoisilla alueilla on käynnissä valtava murros. Alueelle tehtävät investoinnit ovat Euroopan suurimmat. Jäämeren sulaminen ja pohjoisen merireitin avautuminen laivaliikenteelle siirtää globaalin logistiikan painopisteen kohti pohjoista. Suuret öljy- ja kaasulöydöt pohjoisella Jäämerellä sekä tundran sulaminen ovat tulevaisuuden tutkija Mika Aaltosen mukaan verrattavissa Amerikan löytymiseen. Aaltonen on jopa puhunut kolmen samanaikaisen suuren mittakaavan muutoksen aiheuttamasta Täydellisestä myrskystä, joka todennäköisesti keikauttaa seuraavien 40 vuoden aikana maailmanjärjestyksen uuteen uskoon. Sen ansiosta Suomi ei enää ole Euroopan periferiaa, vaan keskellä yhtä planeetan mielenkiintoisimmista alueista. Muutos on suuri ja mahdollisuudet valtavat. Pysyäksemme mukana kehityksessä etsimme ja luomme aktiivisesti yhteistyömahdollisuuksia. Pohjois-Norjan Finnmarkin lääni on yksi mielenkiintoisimmista alueista, Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen sanoo. Oululla paljon annettavaa Matti Pennanen uskoo, että Oululla on paljon annettavaa pohjoisten alueiden kehitykselle. Onhan se asukkaallaan pohjoisen Skandinavian suurin kaupunki, kaupungissa on huippuosaamista monella alalla, monitieteellinen yliopisto ja yhteensä lähes opiskelijaa eri oppilaitoksissa. Oulussa on myös useita yrityksiä, joiden ratkaisuja voi hyödyntää pohjoisen haastavissa olosuhteissa muun muassa ympäristöteknologiassa ja langattomassa viestinnässä. Lisäksi meillä on erikoisosaamista kylmistä olosuhteista, mistä esimerkiksi kaivos-, metalli-, energiateollisuus voivat hyötyä, kertoo BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula. Nyt on päätösten aika Hyvin toimivat liikenneyhteydet ovat kehityksen selkäranka. Teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta kenties tärkein olisi ratayhteys Jäämerelle. Radan reitiksi on esitetty kolmea eri vaihtoehtoa, joista Rovaniemen ja Sodankylän kautta Kirkkoniemelle kulkeva reitti olisi Norjalle erittäin mieluisa. Liikenneministeri Marit Arnstad on sanonut, että Norja voisi olla mukana Jäämeren radan kehittämisessä, mikäli Suomi vie hanketta eteenpäin. Suomen pitäisi olla aktiivinen ja neu votella Norjan kanssa molempia hyödyt tävistä pohjoisen liikenneratkaisuista, Pennanen sanoo. Jäämeren radan rakentaminen on vuosia kestävä miljardiluokan investointi, jonka käyttäjiä ainakin alkuvaiheessa olisivat pääasiassa energia- ja kaivosteollisuus. Juha Ala-Mursula muistuttaa kuitenkin, että radalla olisi positiivisia vaikutuksia laajemminkin. Investointi tulee takaisin varmasti, sillä radan varteen syntyy uutta elämää ja liiketoimintaa. Nykytilanne ei kerro koko totuutta. Nyt pitää katsoa tulevaisuuteen ja uskaltaa tehdä päätöksiä. KATSE POHJOLAAN 7

8 LOGISTIIKKA KAIKKIEN SOLMUKOHT Kiina on arvioinut pohjoisen merireitin merkityksen kasvavan vuoteen 2020 mennessä siten, että sitä kautta liikkuu EU:n ja Kiinan välillä kahden miljardin euron arvosta tuotteita ja raaka-aineita päivittäin. Norja satamineen hyötyy luonnollisesti kehityksestä, mutta jääkö Suomi junasta? TEKSTI: JOHANNA BLÅFIELD KUVA: KARIN SÖDERSTRÖM, COLOURBOX T ästä tulee kaikkien solmukohtien äiti, the mother of all nodes, sanoo johtaja Oddgeir Danielsen NDPTL:stä (The Northern Dimension Partnership on Transportation and Logistics). Tschudi Shipping Companyn hallituksen puheenjohtaja Felix Tschudi on samaa mieltä ja sanoo pohjoisen merireitin mahdollisuuksien olevan suunnattoman suuret. Yrityksemme historia kantaa vuoteen 1883, ja vuosien aikana lähtökohdat Barentsin alueella ovat muuttuneet ratkaisevasti. Öljyn ja kaivosteollisuuden myötä meillä on kaikki edellytykset nostaa koko alue kansainvälisesti merkittäväksi solmukohdaksi. Norjan Kirkkoniemestä voi tulla Pohjoismaiden Rotterdam. Logistiikkayhteyksien kehittäminen maiden rajojen yli on kuitenkin välttämätöntä. Esimerkiksi 500 km mittainen uusi rautatie Rovaniemeltä Kirkkoniemeen avaisi suomalaisille oven alueen kehitykseen. Noin 40 km jatkopalalla tähän voitaisiin liittää myös Venäjän rautatieverkosto. Norjan Kirkkoniemestä voi tulla Pohjoismaiden Rotterdam, sanoo Felix Tschudi. Kuva: Tschudi Shipping Company AS Logistisen verkoston olemattomuus torpedoi yritysten kehittymismahdollisuuksia. Eikä tämä ole muna-kana-ongelma, sillä ei talojakaan rakenneta ilman perusinfrastruktuuria, Danielsen tuhahtaa. Öljyn ja kaivosteollisuuden myötä meillä on kaikki edellytykset nostaa koko alue kansainvälisesti merkittäväksi solmukohdaksi. Felix Tschudi, Tschudi Shipping Company Kultaa kauttakulusta? Laajemman rautatieverkon ansiosta Suo mesta voitaisiin viedä esimerkiksi malmia ympäri vuoden, sillä Golfvirran ansiosta Norjan satamat eivät jäädy. Norjasta voitaisiin toimittaa esimerkiksi LNG-kaasua Suomen energiantuotantoon ja kaivosteollisuuden tarpeisiin. LNG:tä voisi viedä myös etelämmäksi. Katsokaa vaikka Liettuaa, jossa maan bruttokansantuotteesta 40 prosenttia tulee logistisena solmukohtana toimimisesta. Rautatieverkoston parannusten myötä Suomikin voisi toimia samalla tapaa, Danielsen toteaa. Kehityksen juna kulkee kuitenkin nopeasti, ja siihen pitää hypätä viiveettä. Kun tuote- ja raaka-ainevirrat ovat löytäneet rahtireittinsä, niiden kulkua on hankala muuttaa, Danielsen jatkaa. Vaikka junaradan kehitys on prioriteetti numero yksi, on myös kumipyöräliikenteen merkitys suuri. Lentoyhteydet kehittyvät puolestaan matkustajaliikenteen myötä. Kun pohjoiseen tulee entistä enemmän yritys-, koulutus- ja tutkimustoimintaa, lentoliikenteen kasvu ajoittuu siihen saumaan, Danielsen arvelee. Norjan satamakaupunkeja kehitetään jo täysillä. Esimerkiksi Kirkkoniemeen suunnitellaan uutta 600 rakennuksen aluetta vastaamaan kasvavan seudun tarpeisiin. Säästöjä ja turvallisuutta Pohjoinen reitti on käytettävissä heinäkuusta marraskuuhun. Vuonna 2010 vasta neljä alusta liikennöi reittiä, mutta vuonna 2011 lukumäärä oli jo 34. Viime Nor Linesin LNGlaivat liikenteeseen vuonna 2014 Turun satamasta lähtee säännöllinen rahtiyhteys, joka kattaa koko Norjan Oslosta Kirkkoniemelle. Viikoittain Nor Linesin laivat tekevät 600 satamakäyntiä yli 70 satamassa. Nor Linesin uudisrakennukset rakennetaan palkitun Rolls-Roycen EnvironShip-konseptin mukaisesti. Norjalainen rahtivarustamo Nor Lines AS on Norjan rannikkoliikenteen merkittävin operoija. Nor Linesin linjaliikenneverkosto kattaa käytännössä kaikki Norjan satamat etelästä pohjoiseen. Norjan rannikkoliikenne on kiinteässä yhteydessä jälleenlaivauksen kautta Nor Linesin ulkomaanliikenteen lähtöihin pääasiassa Puolan, Baltian ja Suomen satamista. Suomessa Nor Linesin Baltic Lineksi nimeämä linjaliikenne lastaa rahtia kahden viikon välein Turun satamasta. Yhtiön Suomen ja Baltian agenttina toimii Baltic Line Finland Oy. den tuotteita. Merkittävä osa kuljetettavasta rahdista koostuu myös ylimittaisten lastien ja projektien kuljetuksista, kertoo Tomas Uschanow, Baltic Line Finland Oy:n toimitusjohtaja. Laajemmissa projekteissa Baltic Line hoitaa kokonaisvaltaisen laivaussuunnitelman avaimet käteen -periaatteella sisältäen myös maakuljetukset. Baltic Line lastaa reitillään säännöllisesti myös Virossa ja Tanskassa, ja aikataulu antaa mahdollisuuden deviaatioihin myös muihin Baltian tai Puolan satamiin sekä Etelä-Ruotsiin. hin Pohjoismaihin verrattuna Norjassa raideliikenne ei ole yhtä merkittävässä asemassa. Käytännössä huomattava osa koko maan kattavasta runkologistiikasta tehdäänkin rannikkoliikenteen toimesta, on sitten kysymys projektilasteista tai päivittäistavaran jakelusta. Useimmilla teollisuuslaitoksilla on omat laiturit ja ylipäätään deviaatioita voidaan tehdä perusreitiltä räätälöidysti pienemmilläkin lastimäärillä kohtuullisin kustannuksin ja operatiivisesti joustavasti, Uschanow toteaa. pisten fossiilisia polttoaineita käyttävien aluksien. Rikkidioksidipäästöjä ei synny lainkaan ja hiukkasten määrä on minimaalinen, kertoo Baltic Line Finlandin myynti- ja kehitysjohtaja Mika Saarinen. Uudisrakennukset tulevat Nor Linesin liikenteeseen vuoden 2014 aikana. Uudisrakennusten asettamiseen Baltic Linen Suomen liikenteeseen vaikuttaa keskeisesti valtiovallan mahdolliset päätökset ympäristöystävällisten alusten väylämaksuhelpotuksista, kun rikkidirektiivi tulee voimaan Asiakaskunta kattaa koko Suomen Säännöllistä linjaliikennettä Turusta Norjaan on operoitu jo yli 30 vuoden ajan. Norjan linjalla Baltic Line kuljettaa kaikkea nosturi- ja trukkikäsiteltävää lastia kuten teräs-, kemian- ja metsäteollisuu- Haastavaa logistiikkaa Norjassa Norjan maantiede asettaa haasteensa toimivalle logistiikalle. Vuonot ja tieverkon lukuisat tunnelit tekevät maantiekuljetuksista kalliin kuljetusmuodon etenkin erikoiskuljetuksille. Lisäksi mui- LNG-laivat tulossa Nor Lines on tilannut kaksi dwt:n uudisrakennusta Kiinasta. Polttoaineena käytettävän nestekaasun ansiosta aluksien päästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin samantyyp- 8 KATSE POHJOLAAN

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI

Lisätiedot

ONNISTU NORJASSA - Miljardien markkinat pohjalaisille yrityksille

ONNISTU NORJASSA - Miljardien markkinat pohjalaisille yrityksille ONNISTU NORJASSA - Miljardien markkinat pohjalaisille yrityksille klo 12.00 alkaen Ilmoittautuminen ja kahvi 13.00 Avauspuhe: Mikä on 17 17 17 ja tuoretta tietoa Norjan markkinoista, Lasse Pohjala, Senior

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013

Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013 Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013 Finpro Oslo Antti Mäkikyrö Suuri ja mahtava Norja BKT-kasvu 3,5 % vuodesta 2011

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Citec journey in Norway

Citec journey in Norway Citec journey in Norway What we do and what services we produce We provide expertise within engineering, information and project management services Citec key facts Established in 1984 Turnover 2013: 70

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

JÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI

JÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI JÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI KILPAILUKYKYÄ INVESTOIJILLE JA YRITYKSILLE Jäämeren rautatie parantaa yrityten ja invetoijien toimintamahdolliuukia arktiella alueella. Uuia

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Ympäristöpalveluja naapureille Lassila&Tikanoja Oyj, Pertti Tammivuori 11.9.2008 Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi

Ympäristöpalveluja naapureille Lassila&Tikanoja Oyj, Pertti Tammivuori 11.9.2008 Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi Ympäristöpalveluja naapureille Lassila&Tikanoja Oyj, Pertti Tammivuori 11.9.2008 Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi Lassila & Tikanoja lyhyesti Suomalainen pörssiyhtiö, joka on erikoistunut ympäristönhuoltoon

Lisätiedot

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus MAOL ry:n Rauman syyskoulutuspäivät 3.10.2015 Riku Anttila, Meriliitto ja meriklusterin nuoret osaajat Tervetuloa merelliseen työpajaan!

Lisätiedot

Neste Oil strategia ja liiketoiminta

Neste Oil strategia ja liiketoiminta Neste Oil strategia ja liiketoiminta Matti Lehmus, Liiketoiminta-alueen johtaja 26.11.2012 Neste Oil lyhyesti Korkealaatuisiin puhtaamman liikenteen polttoaineisiin keskittyvä jalostus- ja markkinointiyhtiö

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

Arktista, kestävää kehitystä luontoa, elantoa, yhteistyötä

Arktista, kestävää kehitystä luontoa, elantoa, yhteistyötä Arktista, kestävää kehitystä luontoa, elantoa, yhteistyötä Arktisten alueiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Ilmastonmuutos ja napajään mahdollinen sulaminen avaavat Jäämerelle uuden merireitin ja samalla

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16

Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16 Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16 EU-hanke joka luotiin laajentamaan yhteyksiä vahvojen, nopeasti kasvavien, kansainvälisesti merkittävien seutujen välillä seutujen, jotka varmistavat

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Engineering and Technical Services since 1973 CTS GROWS GREEN Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Antti Lukka, toimitusjohtaja CTS Engtec 3.11.2009

Lisätiedot

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktisten merien ohjelma Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktiset meret on osa Tekesin strategiaa - Luonnonvarat ja kestävä talous

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Seppo Heikkilä. Varainhankintapäällikkö Oulun yliopisto. gsm 040 56 76 143

Seppo Heikkilä. Varainhankintapäällikkö Oulun yliopisto. gsm 040 56 76 143 NORTH CHALLENGE KICK-OFF - Oulu 26.3.2010 - Seppo Heikkilä Varainhankintapäällikkö Oulun yliopisto seppo.heikkila@oulu.fi gsm 040 56 76 143 Pohjoisuuden tutkimus - EU Poikkitieteellistä - pirstoutunut

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Energiatoimiala 12.11.2013

Energiatoimiala 12.11.2013 Energiatoimiala 12.11.2013 Space Systems Finland Oy Vastuussa Energiatoimialasta hankkeessa Fokus: turvallisuuskriittiset järjestelmät eri toimialoilla kuten energia, ydinvoima, lääketieteelliset laitteet

Lisätiedot

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Ilkka Rantanen, STX Finland Oy MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Windenergy Lastausta Turun telakalla elokuussa 2013 30 September

Lisätiedot

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 Naps Solar Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI-00390 Helsinki / Finland www.napssystems.com / +358 20 7545 666 / +358 20 7545 660 Naps Solar Systems Oy Naps Solar Systems on kotimainen

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Kansainvälistyvä lehtijakelu

Kansainvälistyvä lehtijakelu Kansainvälistyvä lehtijakelu Jukka Nikkinen kehitysjohtaja, Yksityissijoittajien pääomamarkkinapäivä Sanomatalo, Liikevaihto liiketoiminnoittain (2003), milj. euroa 2 Elokuvateatteritoiminta: 52,8 milj.

Lisätiedot

Suomen Keskusta r.p. 2.10.2013 Aktiivinen arktinen politiikka tukee Suomen selviytymistä

Suomen Keskusta r.p. 2.10.2013 Aktiivinen arktinen politiikka tukee Suomen selviytymistä Suomen Keskusta r.p. 2.10.2013 Aktiivinen arktinen politiikka tukee Suomen selviytymistä Ilmastonmuutos ja luonnonvarat nostavat pohjoisen esiin Suomi on ilmastoltaan arktinen maa. Suomenniemeä ympäröivä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft, 2005 Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft Globaalisti Maailman johtava ohjelmistovalmistaja 107 000 työntekijää Liikevaihto 40

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

Jakelutoiminta kansainvälistymisen toisena tukijalkana?

Jakelutoiminta kansainvälistymisen toisena tukijalkana? Jakelutoiminta kansainvälistymisen toisena tukijalkana? Erkki Järvinen toimitusjohtaja CMD, Kansainvälistymisstrategia Taustaa 2 n kansainvälistymisen keihäänkärjiksi valitut toimialat: Lehtijakelutoiminta

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Aspo Pörssin monialatähti. Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen

Aspo Pörssin monialatähti. Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen Aspo Pörssin monialatähti Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen Ohjeistus vuodelle 2011 Uusi, 8.12.2011 annettu ohjeistus vuodelle 2011 Aspo kasvattaa liikevaihtoaan ja liikevoittoaan noin 20 %. Osavuosikatsauksessa

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

FINNISH BUSINESS HUB. SUOMI-TALO Norja. 2 vuoden palvelu suomalaisille yrityksille. Pohjois-Norjan markkina alueella 19.3.2014 FINNISH BUSINESS HUB

FINNISH BUSINESS HUB. SUOMI-TALO Norja. 2 vuoden palvelu suomalaisille yrityksille. Pohjois-Norjan markkina alueella 19.3.2014 FINNISH BUSINESS HUB SUOMI-TALO Norja 2 vuoden palvelu suomalaisille yrityksille Pohjois-Norjan markkina alueella 19.3.2014 SERVICES PREPARATION - Yrityksen johtokunnan päätös lähteä uudelle markkina-alueelle - Norjan tai

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja Sami Köykkä Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja 26.2.2014 Agenda 10:00 Aloitus 10:20 Kertaus 10:45 Vieraileva puhuja 11:30 Lounas 12:15 Ratkaisun suunnittelu 13:20 Toteutussuunnitelma 13:50

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÄMME TARJOAVAT PARASTA NEUVONTAA JA HUOLTOA

TYÖNTEKIJÄMME TARJOAVAT PARASTA NEUVONTAA JA HUOLTOA WWW.GNB-NORDIC.COM TUNNET MEIDÄT NIMELLÄ EXIDE MUTTA NYT OSASTOMME NIMI ON GNB GNB ON MAAILMAN SUURIMPIA AKKUVALMISTAJIA... TYÖNTEKIJÄMME TARJOAVAT PARASTA NEUVONTAA JA HUOLTOA ASIAKAS KErTOO: GNB:SSÄ

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015 Finpro ja Ruotsin markkinat Jonas Granqvist November 2015 2 Finpro Export Finland Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä, joka tarjoaa yritykselle asiantuntemusta kansainväliseen liiketoimintaan

Lisätiedot

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,

Lisätiedot