KATSE POHJOLAAN. Norja-Suomi. Yhdessä voimme houkutella kansa invälisiä investointeja ja osaamista. Elisabeth Gammelsæter, Norsk bergindustri Sivu 6

Transkriptio

1 Norja-Suomi KATSE POHJOLAAN Maitamme yhdistää valtava potentiaali pohjoisessa. Emme ole vielä riittävästi osanneet hyödyntää Norjaa yhteistyö- ja kauppakumppanina. Presidentti Sauli Niinistö sanomalehti Lapin Kansassa Sivu 11 Yhdessä voimme houkutella kansa invälisiä investointeja ja osaamista. Elisabeth Gammelsæter, Norsk bergindustri Sivu 6 MIKA KOJONKOSKI MUISTELEE NORJAN-VUOSIAAN. Sivu 15 Kuva: Reitangruppen Kuva: Ingun A. Mæhlum Magnus Reitan: Suomalaiset ovat ahkeria työntekijöitä, ja päätökset viedään nopeasti käytäntöön. Sivut Ulkoministerimme: Pohjois-Norjassa avautuu parhaillaan paljon uusia mahdollisuuksia tiiviimpään yhteistyöhön. Sivut 2 3 Kuva: Samuel Unéus Julkaistaan Kauppalehden ilmoitusliitteenä

2 SUURLÄHETTILÄÄN TERVEHDYS ULKOMINISTERIT Pohjoismainen yhteistyö perustuu yhteisille arvoille ja tahdolle saavuttaa tuloksia. Suomen ja Norjan suhteet ovat sangen hyvät. Maittemme väliset yhteydet ovat tiiviit politiikan ja puolustuksen saralla sekä kulttuuri- ja elinkeinoelämässä. Kiinnostus pohjoisia alueita kohtaan kasvaa sekä poliittisesti että taloudellisesti. Pohjoismainen yhteistyö on vahvaa ja aktiivista. Se perustuu yhteisille arvoille ja tahdolle saavuttaa tuloksia. Yhdessä voimme kartuttaa pohjoismaista osaamista ja kilpailukykyä. Avainasemassa on ihmisten ja yritysten mahdollisuus tehdä yhteistyötä, siksi työmme rajaesteiden purkamiseksi onkin tärkeää. Norjan ja Suomen välinen kauppa ja investoinnit kasvavat tasaisesti, mutta paljon enemmänkin voidaan tehdä. Norjan valtion ulkomainen eläkerahasto on Helsingin pörssin viidenneksi suurin sijoittaja. Kuitenkin Norjan ja Suomen keskinäiset investoinnit ovat vain 15 prosenttia siitä, mitä maamme sijoittavat yhteensä Ruotsiin. Sijoitusten kasvattamiselle ja talousyhteistyön lisäämiselle onkin paljon potentiaalia molemmissa maissa. Norja on riippuvaisempi ulkomaankaupasta kuin moni muu maa. Vienti on 42 prosenttia bruttokansantuotteestamme, kun se EU:ssa on vain 25 prosenttia. Norjan elinkeinoelämän etujen vaaliminen onkin yksi suurlähetystömme tärkeimmistä tehtävistä. Emme kuitenkaan onnistu siinä yksin, vaan hyvät kumppanit ovat kaiken a ja o. Helsingissä yhteistyö Innovation Norwayn ja Norsk-Finska Handelsföreningen NOFI:n kanssa on erittäin tärkeää. Siksi haluankin kiittää näitä tahoja osallistumisesta tämän erikoisliitteen julkaisemiseen. Toivottavasti tästä liitteestä on sinulle, hyvä lukija, sekä iloa että hyötyä. Suuntaa yhä useammin katseesi pohjoiseen! Ystävällisin terveisin Jørg Willy Bronebakk, suurlähettiläs Kuva: Kgl. Norsk Ambassade ELINKEINOELÄM MAHDOLLISUUK Suomen ulkoministeri Erkki Tuomiojan ja Norjan ulkoministeri Espen Barth Eiden mukaan maidemme kehitys kulkee samaan suuntaan pohjoisten alueiden suhteen esimerkiksi mineraalistrategiamme ovat hyvin samansuuntaiset. TEKSTI: ARI SETÄLÄ KUVA: SAMUEL UNÉUS Pohjois-Norja on Norjan hallituksen tärkein painopistealue. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä suurempi on alueen potentiaali luonnonvarojen kuten polttoaineiden ja mineraalien suhteen. Luonnonvaroja tulee kuitenkin käyttää vastuullisesti. Tiivis yhteistyö naapurimaiden kuten Suomen kanssa antaa edellytyksiä potentiaalin hyödyntämiselle kestävällä tavalla. Tämän luonnonvaroiltaan yhden maailman rikkaimman alueen toimintaa kehitetään jo nyt kannattavasti tavalla, joka ottaa huomioon niin ympäristöön, ilmastoon kuin alkuperäiskansoihin liittyvät näkökohdat. Maiden rajojen yli tehdään yhteistyötä eri aloilla, mutta esimerkiksi työmarkkinoiden, tutkimuksen ja kaupan osalta yhteistyötä voisi entisestään tiivistää. Ulko ministerit tähdentävät, että eritoten suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän tulisi nähdä potentiaali ja tartuttava mahdollisuuksiin. Norjan pohjoisilla alueilla kehittyy paljon uusia mahdollisuuksia tiiviimpään yhteistyöhön eri aloilla. Esimerkiksi maittemme mineraalistrategiat kertovat valoisasta tulevaisuudesta, jossa voidaan tehdä entistä enemmän yhteistyötä, Norjan ulkoministeri Eide sanoo. Arktinen alue käy alati mielenkiintoisemmaksi ja tärkeämmäksi, ulkoministeri Tuomioja vahvistaa. Rajan yli liikutaan koko ajan enemmän, uusia luonnonvarojen esiintymiä otetaan käyttöön ja turismikin kasvanee elinkeinona pohjoisessa. On totta että yhteistyön tarve kasvaa monilla eri aloilla, hän jatkaa. Suomen snow-how Ulkoministeri Tuomioja muistuttaa, että Suomella on Norjan tapaan paljon tietotaitoa pohjoisen ankarassa ilmastossa toimimisesta. Know-how tai snow-how sitä löytyy Suomesta! Jos Norja haluaa esimerkiksi ostaa jäänmurtajan, Suomi on valmis sellaisen toimittamaan. Ulkoministeri Eide muistuttaa, että Norja on osa EU:n sisämarkkinoita. Olemme aktiivisesti purkaneet rajoituksia, joten kaupan ja yhteistyön lisäämiselle on hyvin vähän esteitä, hän sanoo. LNG:tä Suomeen? Voimme konkreettisilla teoilla auttaa Pohjois-Norjaa ja Pohjois-Suomea löytämään toisensa siten, että alueen toimijat pystyisivät työskentelemään entistä enemmän yhdessä, ulkoministeri Eide sanoo ja mainitsee kuljetusja tieverkoston kehittämisen Norjan ja Suomen pohjoisosien välillä. Myös se tosiasia, että Pohjois- Norjassa on pulaa työvoimasta, avaa mahdollisuuksia kehittää yhteistyötä elinkeinoelämän puolella, mikä puolestaan vauhdittaa infrastruktuurin rakentamista, hän jatkaa. Yksi kehityssuunta, josta on keskusteltu eri toimijoiden kesken, on nesteytetyn maakaasun eli LNG:n kuljettaminen Pohjois-Norjasta Suomeen. Tämä vaatii logistiikan kehittämistä, ja tässä yhteydessä onkin puhuttu esimerkiksi Suomen rautatieverkoston kehittämisestä. Ulkoministeri Eiden mukaan Norja on kiinnostunut toimittamaan LNG:tä Suomeen, mutta logistiikan kehittämisen osalta Tuomioja toteaa, että on kyse valtavista investoinneista päätöksenteko vie aikaa. Itämeren alueella etsimme parhaillaan yhteistä näkemystä siitä, mihin LNG-terminaali olisi viisainta rakentaa, Tuomioja toteaa. Monet hankkeeet eivät siis ole vain Suomen ja Norjan päätettävissä. Myös Lisätietoja julkaisusta: Älykästä tiedonvälitystä jo vuodesta emb.helsinki@mfa.no puh helsinki@innovationnorway.no puh info@nofi.fi InPress on Conny Unéusin vuonna 1984 perustama kansainvälinen mediatalo, joka toteuttaa asiakkaidensa toimeksiannosta sanoma- ja asiakaslehtiä sekä sähköistä viestintää.. Projektipäällikkö: Johan Lithén. Toimitus: Nystig Oy. Graafi nen ulkoasu: Karin Söderström. Paino: Alma Manu Oy, Tampere Lisätietoja erikoisliitteistä Kauppalehdessä: Johan Lithén, p , johan.lithen@inpress.fi 2 KATSE POHJOLAAN

3 ÄN TULEE TARTTUA SIIN POHJOISESSA EU ja Venäjä ovat erittäin aktiivisia arktisilla alueilla. Yhteistyötä tehdään muun muassa Barentsin neuvostossa. Kestävää kehitystä Kaikki tämä aktiivisuus pohjoisessa tulee vaikuttamaan paljon ihmisten elämään. Kyse ei ole ensi sijassa valtiollisista panostuksista ja investoinneista, vaan ratkaisevaa on miten elinkeinoelämä ja yritykset tarttuvat niihin mahdollisuuksiin, joita pohjoinen alue tarjoaa, ulkoministeri Tuomioja tähdentää. Kummallakin maalla on useita uusia ja lupaavia kaivoshankkeita pohjoisessa. Pohjoismaat ovat hyvin tietoisia siitä, että luonnonvarat tulee hyödyntää taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Norja on tässä edelläkävijä ja on auttanut myös kehitysmaita ottamaan paremmin haltuun luonnonvaroja, Tuomioja toteaa. Ympäristöasioita tulee valvoa tarkasti etenkin Pohjois-Norjassa, jossa Ulkoministerit Tuomioja ja Eide tapasivat toisensa toukokuun alussa Tukholmassa. He keskustelivat maiden pohjoisten osien kehityksen ohella esimerkiksi työmarkkinatilanteesta. meillä on kaivostoimintaa poronhoitoalueilla. Myös muun toiminnan vaikutuksia meriympäristöön tulee seurata aktiivisesti ja kehittää toimintatapoja pohjoisessa vastuullisella tavalla, toteaa Eide, joka kertoo aktiivisesti Norjan kokemuksista ja osaamisesta kansainvälisillä areenoilla. ESPEN BARTH EIDE Kuva: Janne Suhonen Kuva: Torgeir Haugaard Työväenpuoluetta edustava Eide, synt. 1964, aloitti Norjan ulkoministerinä syyskuussa Hän on vaikuttanut tätä ennen niin puolustusministerinä kuin valtiosihteerinä sekä toiminut tutkijana Norjan ulkopoliittisessa instituutissa. ERKKI TUOMIOJA Sosialidemokraatti, valtiotieteiden tohtori Erkki Tuomioja, synt. 1946, toimii nyt neljättä kertaa Suomen ulkoministerinä. Hän on toiminut kansanedustajana vuosina sekä vuodesta 1991 lähtien. Tiesitkö että Suomen ja Norjan yhteinen maaraja on pitempi kuin Ruotsin ja Suomen yhteinen maaraja? Nora ja Lucas Viime vuonna Norjassa syntyi vauvaa. Monet näistä pikkuisista saivat nimen Nora tai Lucas. Edellisvuoden suosikkinimet Emma ja Emil tippuivat kakkosja kolmossijoille. Tiesitkö että Norjan rantaviivan pituus on km, mukaan lukien vuonot ja saaret? 3,2% Vuonna 2012 työttömyysaste Norjassa oli keskimäärin 3,2 prosenttia ja keskiansio noin euroa kuukaudessa. Kuva: Frithjof Fure/Visitnorway.com KATSE POHJOLAAN 3

4 VIENTI Norjalaiset investoivat maan pohjoisalueisiin 47 miljardia euroa seitsemän vuoden aikana. Mitä mahdollisuuksia avautuu suomalaisille yrityksille? TEKSTI: JOHANNA BLÅFIELD KUVA: YNGVE ASK/VISITNORWAY.COM Eivät ne norjalaiset tule oville koputtelemaan. Suomessa kyllä osaamista riittää, mutta menestys Norjassa riippuu ihan yritysten vientihaluista, toteaa Barents Center Finlandin johtaja Martti Hahl. Barentsin aluesihteeristön pääsihteeri Rune Rafaelsen muistuttaa maidemme välisen kaupankäynnin pitkästä historiasta. Nyt on oiva hetki tehdä uusia aloitteita ja nostaa tämä yhteistyö seuraavalle tasolle! Vienti on myyntiä Vuonna 2011 toimintansa aloittanut Ba rents Center Finland lähettää omistajilleen tietoa norjalaisista tarjouskilpailuista. Omistajat eli Suomen pohjoiset kunnat ja kaupungit välittävät tiedot kehitysyhtiöilleen, ja seutujen yritykset osallistuvat puolestaan esim. keskuksen roadshow-matkoille. Tarvitaan kuitenkin aitoa yrittämistä. Ei voi esimerkiksi olettaa, että norjalaiset lukisivat suomenkielisiä tarjouksia. Englantikaan ei aina riitä varsinkaan turvallisuuteen liittyvillä aloilla. Alkuvaiheessa ei pidä epäröidä käyttää käännöspalveluja, jos oma kielitaito ei riitä, Hahl sanoo. Hankkeet etenevät nopeasti Suomesta voi Norjaan viedä esimerkiksi insinööriosaamista. Konkreettisia vientituotteita voivat olla satamarakenteet, kuten betonirakenteet sekä älyk käät logistiikkaratkaisut. Jo pelkästään yhteen suurhankkeeseen, Skrugardin öljyesiintymän käyttöönottoon Finn markin Veidnesin edustalle, tarvitaan vaikka mitä kromiputkista satelliittipaikannuslaitteistoon. Tämän yksittäisen hankkeen arvo on jopa 12 miljardia euroa. Tulee kuitenkin toimia nopeasti, sillä suunnittelutyöt alkavat jo kesällä! Suomalaisten kanssa kisaavat niin amerikkalaiset, japanilaiset kuin australialaiset alihankkijat, Hahl sanoo. Juuri nyt polttelee myös maaliskuus- Kirkkoniemessä työttömyys on tällä hetkellä noin prosentti. Paikallinen työvoima ei kerta kaikkiaan riitä. NYT JOS KOSKAAN! Martti Hahl painottaa, että vientiosaaminen on myyntiosaamista. Yrityksen koko ei ratkaise menestystä Norjan markkinoilla. Rune Rafaelsen toivottaa niin suomalaiset yritykset kuin työntekijät tervetulleiksi Norjaan. Maineenne on hyvä, osaaminen korkeatasoista ja lisäksi suomalaiset kestävät kylmää ilmastoa. Kuva: Barents Center Finland Kuva: sa 2014 alkava projekti, jossa viimeistellään Sevan-porauslautta Hammerfestin edustalla. Tähän maailman suurimpaan porauslauttaan tarvitaan esimerkiksi hyttimoduleita. Myös Ruotsin Norrbotten ja Västerbotten, Luoteis-Venäjä ja Suomi investoivat Barentsin alueeseen yhteensä kymmeniä miljardeja euroja lähivuosina. Monet näistä muiden maiden investoinneista ovat kuitenkin suunnitelmatasolla ja rahoitus auki. Norjalaisilla rahoitus ei ole ongelma öljyn ansiosta ja projektit etenevät nopeammin, Hahl sanoo. Hän muistuttaa, että Norjassa on paljon potentiaalia myös kaivosalalla. Kaivosteollisuus on jäänyt Norjassa öljyn varjoon, mutta siellä on paljon lupaavia esiintymiä, jotka voitaisiin nyky tekniikalla ottaa tehokäyttöön. Mineraalistrategia on askel oikeaan suuntaan. Suomesta löytyisi sopivaa tietotaitoa esimerkiksi Oulun yliopistosta. Siellä on nimittäin rikastamo Mini Pilot Plant, jossa prosesseja voi testata. Akuutti työvoimapula Investoinnit avaavat mahdollisuuksia yritysten ohella yksittäisille työntekijöille. Vuositasolla Norjassa on nimittäin hengen työvoimavaje. Esimerkiksi Kirkkoniemessä työttömyys on tällä hetkellä noin prosentti. Paikallinen työvoima ei kerta kaikkiaan riitä, Rafaelsen sanoo. Hahlin mukaan kuukausipalkasta jää Norjassa käteen lähes tuplat Suomeen verrattuna. Elinkustannukset ovat vain noin 10 prosenttia korkeammat. Kysyntää ei ole vain insinööreistä, vaan meillä on huutava pula myös esimerkiksi sairaanhoitajista ja opettajista, Rafaelsen jatkaa. Nuo Helsingin rannassa nököttävät jäänmurtajatkin voisi siirtää Kirk koniemeen, niin pääsisivät töihin, Hahl heittää. Hän muistuttaa, että kansainvälinen työkokemus olisi todella hyvä lisä monen suomalaisen osaajan ansioluetteloon eikä aivovuotoa tule surkutella. Moni kyllä palaa kotimaahansa. Mutta tiiviimpi kanssakäynti juuri tässä vaiheessa olisi hyvä homma, sillä 20 VUOTTA YHTEISTYÖTÄ pohjoisesta tulee tulevaisuudessa yhä merkittävämpi yhteistoiminta-alue. Myös Rune Rafaelsen uskoo, että yhteistyö tiivistyy. Tulevaisuus näyttää oikein valoisalta esimerkiksi energian osalta. Voisimme viedä Suomen kautta esimerkiksi nestekaasua (LNG) etelään kunhan logistiikka vaan on ensin kunnossa. Barentsin aluesihteeristö on seurannut kehitystä jo 20 vuotta. Paljon on muuttunut. Esimerkiksi Venäjän talous on nyt vakaa. Toivottavasti logistiikka kehittyy ja myös työvoima voi jatkossa liikkua vapaasti maasta toiseen koko Barentsin alueella. Pohjoisen meremme resurssit ovat hyödyksi meille kaikille, kunhan puhallamme yhteen hiileen. Tiivis yhteistyö Barentsin alueella sai alkunsa jo vuonna 1993, kun Barentsin aluesihteeristö perustettiin Norjan Kirkkoniemessä. Noin 5,5 miljoonan asukkaan alueeseen kuuluu 13 seutua/kuntaa Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä luvulla alueen kehitykseen on vaikuttanut eritoten energia- ja kaivosalan nousu. Rahtireitti Euroopasta Koillisväylän kautta Aasiaan tekee seudusta merkittävän logistisen solmukohdan, ja paikkakunnat kuten Kirkkoniemi, Tromsø ja Hammerfest kehittyvät nopeasti tulevina vuosina. 4 KATSE POHJOLAAN

5 Kongsberg on vuonna 1814 perustettu norjalainen teollisuuskonserni. Konsernin yksi liiketoimintayksiköistä on Kongsberg Maritime, jonka teknologiat lisäävät merenkulun tehokkuutta ja turvallisuutta. Kongsberg toimittaa teknologioita vaativiin olosuhteisiin sekä korkealle että syvälle. Meren syvyyksistä ulkoavaruuden tyhjyyteen Harva teollisuuskonserni voi sanoa, että kaikki sen liiketoiminta-alueet toimivat sektoreilla, joilla on suuri strateginen merkitys puolustukselle ja turvallisuudelle, meriteollisuudelle, luonnonvarojen hyödyntämiselle ja avaruustutkimukselle. Kongsberg Gruppen (KONGSBERG) on kansainvälinen teollisuuskonserni, joka toimittaa teknologisia ratkaisuja ja palveluja äärimmäisiin olosuhteisiin: arktiseen kylmyyteen, aavikon kuumuuteen, kovaan merenkäyntiin, merten syvyyksiin ja ulkoavaruuden tyhjyyteen. Kongsbergin vahvuuksia ovat ammattitaitoisen henkilökunnan lisäksi eri toimintasektoreiden hyödyntämä yhteinen teknologinen ydin. Vaikka KONGSBERG on monialayhtiö, joka toimii maalla, meressä, ilmassa ja avaruudessa, sen neljällä liiketoimintaalueella on paljon yhteistä. Jokainen yksikkö toimittaa turvallisuutta, tarkkuutta ja tehokkuutta lisääviä huipputeknologioita. Konsernin vahvuus perustuukin ammattitaitoisen henkilökunnan lisäksi globaaliin osaamisympäristöön ja eri toimintasektoreiden hyödyntämään yhteiseen tek nologiseen ytimeen sekä avoimeen yhteistyöhön asiakkaiden kanssa. 200 vuoden kokemus KONGSBERG perustettiin vuonna 1814 nimellä Kongsberg Vaabenfabrik (KV). Tällä nimellä se toimi aina vuoteen 1987, jolloin se otti nimen Norsk Forsvarsteknologi (NFT). Nykyinen Kongsberg Gruppen syntyi vuonna 1995 yhtiön listautuessa Oslon pörssiin. Toisen maailmansodan jälkeen KONGS- BERG on ollut yksi Norjan teollisuuden vetureista. Konsernin pääkonttori on ollut alusta saakka hopeakaivoksistaan kuuluisassa Kongsbergin kaupungissa. Norjan valtio on KONGSBERGin suurin yksittäinen osakas. Konserni työllistää noin henkilöä 25 maassa. Konsernin liikevaihto vuonna 2011 oli 2,1 miljardia euroa. KONGSBERGin menestys toimii esimerkkinä muille pohjoisen olosuhteissa toimiville yrityksille. Kongsberg Maritime (KM) KM:n toimittamat teknologiat lisäävät merenkulun ja meriteollisuuden turvallisuutta ja tehokkuutta. KM toimittaa ratkaisuja mm. dynaamiseen positiointiin, navigointiin, lastin käsittelyyn, merenalaiseen tutkimukseen ja rakentamiseen, simulointiin ja koulutukseen sekä satelliittipaikannukseen. Kongsberg Oil & Gas Technologies (KOGT) KOGT palvelee merenalaista öljy- ja kaasuteollisuutta EPC-toimittajana ja teknologioiden kehittäjänä. KOGT optimoi teollisuuden operaatioita mm. toteuttamalla vedenalaisia ratkaisuja, tiedonhallintajärjestelmiä, simulaatioita, integraatio- ja analyysityökaluja, konsultaatiota ja palveluja. Kongsberg Defence Systems (KDS) KDS tarjoaa huipputeknologiaan perustuvia turvallisuus- ja puolustusratkaisuja vaativiin olosuhteisiin. Sen tärkeimpiä tuotealueita ovat johtamis- ja tulenjohtojärjestelmät, valvontajärjestelmät, viestintäratkaisut ja ohjusjärjestelmät mukaan lukien huippunykyaikaiset meritorjunta- ja risteilyohjukset. Kongsberg Protech Systems (KPS) KPS on maailman johtava henkilöstön turvallisuutta lisäävien kauko-ohjattavien aselavettien (Remote Weapon Stations, RWS) toimittaja. Jo 17 valtiota on valinnut Kongsbergin Protector RWS:n. Vahva jalansija myös Suomessa Suomeen KONGSBERG on toimittanut puolustusratkaisuja 1980-luvulta alkaen. Vuonna 2008 yhtiö vahvisti läsnäoloaan perustamalla puolustusteknologiayrityksen Kongsberg Defence Oy:n. Seuraavana vuonna KONGSBERGin NASAMS II valittiin Suomen keskipitkän kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmäksi. Olemme investoineet Suomeen jäädäksemme ja jatkamme toimintamme kehittämistä sekä laajan tuotevalikoimamme tarjoamista asiakkaillemme, toi mitusjohtaja Tommi Malinen sanoo. Kongsbergilla on käytössään suuri valikoima teknologioita ja niiden innovatiivinen yhdistäminen varmistaa parhaiden ratkaisujen löytymisen. Konsernin tuotteet on myös testattu käytännön olosuhteissa, joten asiakkaan ei tarvitse maksaa puolivalmiin tuotteen kehityksestä. Kun yrityksellä on takanaan 200 vuoden historia ja laaja verkosto sekä näiden mukanaan tuomaa osaamista ja asiantuntijuutta, voi asiakas luottaa siihen, että löydämme aina heidän tarpeitaan vastaavat ratkaisut, Malinen vakuuttaa. KATSE POHJOLAAN 5

6 KAIVOSALA Sanonta kuuluu, että lähes jokaisella norjalaisella kylällä on oma kaivos. Niissä on usein lappu luukulla, mutta nykytekniikalla pienemmätkin esiintymät voitaisiin ottaa käyttöön. Myös Suomessa kaivosalan potentiaali on suuri, mutta investointien houkuttelu on hankalaa. Yhteistyöllä voitaisiin saavuttaa paljon, sanoo Norjan kaivosteollisuuden edustaja Elisabeth Gammelsæter. LOGISTINEN HAASTE LYÖDÄÄN VIISAAT PÄÄMME YHTEEN Norjassa öljyyn on perinteisesti panostettu enemmän kuin kaivoksiin. Suomi on ollut edelläkävijä esimerkiksi mineraalistrategian osalta. Onkin hienoa, että nyt myös Norja ja Ruotsi ovat kirjanneet strategiansa ja toivon, että voimme tehdä entistä enemmän yhteistyötä. Tänne Pohjolaan voi kehittyä oiva klusteri, kun lyömme viisaat päämme yhteen. Norjassa ala kasvaa hitaasti, mutta varmasti. Nyt on esillä monia lupaavia kaivoshankkeita, kuten Finnmarkin kupariprojekti. Mutta monet joutuvat odottamaan ympäristölupia monta vuotta. Käsittely on hidasta eritoten kuntatasolla. Pyrimme aktiivisesti vaikuttamaan tähän, jotta prosessit nopeutuisivat. Tällä hetkellä ala työllistää Norjassa kaikkiaan kuutisen tuhatta ihmistä. Yhdestäkin uudesta kaivoksesta syntyy työpaikkoja sadoille moniksi vuosiksi. Yrityksissä ymmärretään, että tulemme kilpailemaan samasta työvoimasta, kun ala pääsee vauhtiin molemmissa maissa. Mutta tiiviillä yhteistyöllä myös tutkimuksen saralla voimme kehittää alaa erittäin kannattavaksi molemmissa maissa. Meillä on samat tavoitteet ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen osalta, ja yhdessä voimme houkutella kansainvälisiä investointeja ja osaamista. Elisabeth Gammelsæter Pääsihteeri, Norsk bergindustri Toivon, että suomalaiset avaavat silmänsä Norjan tarjoamien työmahdollisuuksien suhteen. Olemmehan naapureita. Kuva: Norsk bergindustri Liikenneviraston tänä vuonna julkaisemassa esiselvityksessä kaivostoiminnan liikenteellisistä tarpeista pohjoisessa todetaan, että tulevaisuuden ennakointiin tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Selvityksessä kommentoidaan Suomen rataverkon laajentamista seuraavasti: Vaikka nykyiset ja arvioidut kuljetustarpeet eivät riitä kattamaan uusien Jäämeren ratayhteyksien kustannuksia, uusille yhteyksille voi kuitenkin syntyä tarvetta pitkällä aikavälillä pohjoisen alueen toimintaympäristön kehittyessä. Tarkemmat selvitykset ja arviot ratayhteyden linjauksesta ja tarpeesta ovat kuitenkin ajankohtaisia vasta sitten, kun nähdään miten rataa hyödyntävien kaivannaisteollisuuden ja muiden elinkeinojen kuljetustarpeet kehittyvät. Lue logistisesta munakana-ongelmasta lisää seuraavalla aukeamalla. KALASTUS Norjalaisia herkkuja suomalaisiin pöytiin Oletko maistanut kuningasrapua? Entä turskasushia? Øyvind Seipæjærvi myy Suomeen norjalaisia merenherkkuja. TEKSTI: JOHANNA BLÅFIELD KUVA: YKSITYINEN, ISTOCKPHOTO Kuningasrapu ei kuitenkaan ole alkujaan norjalainen erikoisuus. Neuvostovallan aikana lajia siirrettiin Tyynestämerestä Murmanskin edus talle, mistä se levisi Norjan vesille. Nykyään tämmöinen siirtäminen ei olisi sallittua, kertoo DM Fresh and Frozen Seafoodin toimitusjohtaja Øyvind Seipæjærvi. Jopa yli kymmenkiloiseksi kasvava herkku saavutti suuren suosion Norjassa 1990-luvun puolivälissä. Nyt kuningasrapuja myydään myös paljon ulkomaille. Rannikollamme viiti sensataa kalastusvenettä miehistöineen saa kuningasravusta elantonsa. Vaikka norjalaiset voivat ostaa kuningasrapua kaupasta kilohintaan, Suomessa se on vielä ravintolaherkku. Suomi oli yksi ensimmäisistä maista, jonne kuningasrapua myytiin, mutta vain muutama tonni yhteensä tuhannen tonnin vuosipyynnistä päätyy suomalaisten suihin. Seipæjærvi on käynyt viime aikoina Suomessa useaan otteeseen, tehnyt tunnusteluja elintarvikeliikkeiden suuntaan kuningasravun osalta ja harkitsee myös messuille osallistumista. Yhteistyö suomalaisten kanssa sujuu mutkitta. Muiden tuotteiden, esimerkiksi sa vustetun lohen osalta, meillä onkin pitkä kauppahistoria. Olemme tiiviisti tekemisissä suomalaisten kanssa. Monipuolisuus on rikkautta Kuningasravun ohella Seipæjærvi myy Varanger-tuotemerkin puitteissa myös turskaa ja seitiä. Viime marraskuussa, kun osal listuimme Nor jan suurlähetystön tapahtumaan Helsingissä, kiinnostus oli suurta myös sushissa käytettävien kalojen suhteen. Keskustelun aikana käy ilmi, että haas tattelu olisi voitu tehdä yhtä hyvin suomeksi. Kyllä vain! Täällä Pykeijässä, Va ranginvuonon rannalla, monet ymmärtävät suomea. Itse en osaa lukea suomea, mutta puhun kyllä mielelläni! Kuningasrapu voi kasvaa jopa yli kymmenkiloiseksi. Øyvind Seipæjærvi kertoo, että Suomi oli yksi ensimmäisistä maista, minne kuningasrapua alettiin Norjasta viedä. 6 KATSE POHJOLAAN

7 Aker Arcticilla paljon arktista osaamista Suomalainen Aker Arctic Tech nology Inc. kehittää 40 henkilön voimin arktista teknologiaa ja suunnittelee laivoja arktista osaamistaan hyödyntäen. Yrityksessä on muun muassa mallikoelaitos, jossa testataan jääolosuhteissa laivoja, offshore-rakenteita ja satamia. Norjan suurlähetystön, Innovation Norwayn ja NOFI:n ilmoitusliite Pohjoinen sekoittaa maailmankirjat Suomen olisi syytä kääntää katseensa Jäämerelle. Oulussa pohjoisen potentiaali on jo tunnistettu ja kaupungissa tehdään paljon työtä yhteistyön kehittämiseksi. Aker Arcticin pääasiakkaita ovat öljyyh tiöt, joille yritys tekee muun muassa erilaisten ratkaisujen toteutettavuusselvityksiä. Primäärimarkki nat ovat Venäjä, Kaukoitä ja Kanada, mutta yritys palvelee myös norjalaisia asiakkaita, jotka toimivat tällaisissa hankkeissa. Olemme kehittäneet merkittäviä uusia teknologisia ratkaisuja. Yksi ratkaisuista on ns. double acting -laiva, joka pystyy kulkemaan perä edellä ilman jäänmurtajan apua, selvittää Aker Arctic Technologyn toimitusjohtaja Mikko Niini. Projekteja Norjassa Aker Arctic on kehittänyt teknologiaa Norjan rannikkovartiostolle ja suunnitellut Huippuvuorille soveltuvan jäänmurtajakonseptin. Laiva rakennettiin silloisella Akerin telakalla Norjassa. Toinen merkittävä asiakas on öljy-yhtiö Statoil, jonka kanssa on tehty useita projekteja. Statoilille tehdään muun muassa suunnittelua ja jäämallikokeita. Tärkeitä ovat myös Aker Solutions, joka on osakkaana yhtiössä sekä Kvaerner ASA. Aker Arctic tähyää pohjoisen Barentsinmeren hankkeisiin. Kolmas yhteistyösektori on telakat. Teemme entisten Akerin kollegojen kanssa nykyiselle Vard-yhtiölle merkittävää laivasuunnittelua, jota norjalaiset telakat toteuttavat. Olemme muun muassa suunnitelleet Kaspianmerelle viisi offshorejäänmurtajaa, Niini kertoo. Suomen ja Norjan yhteistyölle on erinomaiset edellytykset. Onhan meillä yhteistä maarajaa yli 700 kilometriä ja kulttuurisesti olemme lähellä toisiamme, Juha Ala-Mursula ja Matti Pennanen sanovat. Kirkenes in pole position KIRKENES The Gateway to Russia The Port for petroleum industry and Northern Sea Route Industrial and logistics center in the High North The urban center modern infrastructure and well developed public services SØR-VARANGER kommune Pohjoisilla alueilla on käynnissä valtava murros. Alueelle tehtävät investoinnit ovat Euroopan suurimmat. Jäämeren sulaminen ja pohjoisen merireitin avautuminen laivaliikenteelle siirtää globaalin logistiikan painopisteen kohti pohjoista. Suuret öljy- ja kaasulöydöt pohjoisella Jäämerellä sekä tundran sulaminen ovat tulevaisuuden tutkija Mika Aaltosen mukaan verrattavissa Amerikan löytymiseen. Aaltonen on jopa puhunut kolmen samanaikaisen suuren mittakaavan muutoksen aiheuttamasta Täydellisestä myrskystä, joka todennäköisesti keikauttaa seuraavien 40 vuoden aikana maailmanjärjestyksen uuteen uskoon. Sen ansiosta Suomi ei enää ole Euroopan periferiaa, vaan keskellä yhtä planeetan mielenkiintoisimmista alueista. Muutos on suuri ja mahdollisuudet valtavat. Pysyäksemme mukana kehityksessä etsimme ja luomme aktiivisesti yhteistyömahdollisuuksia. Pohjois-Norjan Finnmarkin lääni on yksi mielenkiintoisimmista alueista, Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen sanoo. Oululla paljon annettavaa Matti Pennanen uskoo, että Oululla on paljon annettavaa pohjoisten alueiden kehitykselle. Onhan se asukkaallaan pohjoisen Skandinavian suurin kaupunki, kaupungissa on huippuosaamista monella alalla, monitieteellinen yliopisto ja yhteensä lähes opiskelijaa eri oppilaitoksissa. Oulussa on myös useita yrityksiä, joiden ratkaisuja voi hyödyntää pohjoisen haastavissa olosuhteissa muun muassa ympäristöteknologiassa ja langattomassa viestinnässä. Lisäksi meillä on erikoisosaamista kylmistä olosuhteista, mistä esimerkiksi kaivos-, metalli-, energiateollisuus voivat hyötyä, kertoo BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula. Nyt on päätösten aika Hyvin toimivat liikenneyhteydet ovat kehityksen selkäranka. Teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta kenties tärkein olisi ratayhteys Jäämerelle. Radan reitiksi on esitetty kolmea eri vaihtoehtoa, joista Rovaniemen ja Sodankylän kautta Kirkkoniemelle kulkeva reitti olisi Norjalle erittäin mieluisa. Liikenneministeri Marit Arnstad on sanonut, että Norja voisi olla mukana Jäämeren radan kehittämisessä, mikäli Suomi vie hanketta eteenpäin. Suomen pitäisi olla aktiivinen ja neu votella Norjan kanssa molempia hyödyt tävistä pohjoisen liikenneratkaisuista, Pennanen sanoo. Jäämeren radan rakentaminen on vuosia kestävä miljardiluokan investointi, jonka käyttäjiä ainakin alkuvaiheessa olisivat pääasiassa energia- ja kaivosteollisuus. Juha Ala-Mursula muistuttaa kuitenkin, että radalla olisi positiivisia vaikutuksia laajemminkin. Investointi tulee takaisin varmasti, sillä radan varteen syntyy uutta elämää ja liiketoimintaa. Nykytilanne ei kerro koko totuutta. Nyt pitää katsoa tulevaisuuteen ja uskaltaa tehdä päätöksiä. KATSE POHJOLAAN 7

8 LOGISTIIKKA KAIKKIEN SOLMUKOHT Kiina on arvioinut pohjoisen merireitin merkityksen kasvavan vuoteen 2020 mennessä siten, että sitä kautta liikkuu EU:n ja Kiinan välillä kahden miljardin euron arvosta tuotteita ja raaka-aineita päivittäin. Norja satamineen hyötyy luonnollisesti kehityksestä, mutta jääkö Suomi junasta? TEKSTI: JOHANNA BLÅFIELD KUVA: KARIN SÖDERSTRÖM, COLOURBOX T ästä tulee kaikkien solmukohtien äiti, the mother of all nodes, sanoo johtaja Oddgeir Danielsen NDPTL:stä (The Northern Dimension Partnership on Transportation and Logistics). Tschudi Shipping Companyn hallituksen puheenjohtaja Felix Tschudi on samaa mieltä ja sanoo pohjoisen merireitin mahdollisuuksien olevan suunnattoman suuret. Yrityksemme historia kantaa vuoteen 1883, ja vuosien aikana lähtökohdat Barentsin alueella ovat muuttuneet ratkaisevasti. Öljyn ja kaivosteollisuuden myötä meillä on kaikki edellytykset nostaa koko alue kansainvälisesti merkittäväksi solmukohdaksi. Norjan Kirkkoniemestä voi tulla Pohjoismaiden Rotterdam. Logistiikkayhteyksien kehittäminen maiden rajojen yli on kuitenkin välttämätöntä. Esimerkiksi 500 km mittainen uusi rautatie Rovaniemeltä Kirkkoniemeen avaisi suomalaisille oven alueen kehitykseen. Noin 40 km jatkopalalla tähän voitaisiin liittää myös Venäjän rautatieverkosto. Norjan Kirkkoniemestä voi tulla Pohjoismaiden Rotterdam, sanoo Felix Tschudi. Kuva: Tschudi Shipping Company AS Logistisen verkoston olemattomuus torpedoi yritysten kehittymismahdollisuuksia. Eikä tämä ole muna-kana-ongelma, sillä ei talojakaan rakenneta ilman perusinfrastruktuuria, Danielsen tuhahtaa. Öljyn ja kaivosteollisuuden myötä meillä on kaikki edellytykset nostaa koko alue kansainvälisesti merkittäväksi solmukohdaksi. Felix Tschudi, Tschudi Shipping Company Kultaa kauttakulusta? Laajemman rautatieverkon ansiosta Suo mesta voitaisiin viedä esimerkiksi malmia ympäri vuoden, sillä Golfvirran ansiosta Norjan satamat eivät jäädy. Norjasta voitaisiin toimittaa esimerkiksi LNG-kaasua Suomen energiantuotantoon ja kaivosteollisuuden tarpeisiin. LNG:tä voisi viedä myös etelämmäksi. Katsokaa vaikka Liettuaa, jossa maan bruttokansantuotteesta 40 prosenttia tulee logistisena solmukohtana toimimisesta. Rautatieverkoston parannusten myötä Suomikin voisi toimia samalla tapaa, Danielsen toteaa. Kehityksen juna kulkee kuitenkin nopeasti, ja siihen pitää hypätä viiveettä. Kun tuote- ja raaka-ainevirrat ovat löytäneet rahtireittinsä, niiden kulkua on hankala muuttaa, Danielsen jatkaa. Vaikka junaradan kehitys on prioriteetti numero yksi, on myös kumipyöräliikenteen merkitys suuri. Lentoyhteydet kehittyvät puolestaan matkustajaliikenteen myötä. Kun pohjoiseen tulee entistä enemmän yritys-, koulutus- ja tutkimustoimintaa, lentoliikenteen kasvu ajoittuu siihen saumaan, Danielsen arvelee. Norjan satamakaupunkeja kehitetään jo täysillä. Esimerkiksi Kirkkoniemeen suunnitellaan uutta 600 rakennuksen aluetta vastaamaan kasvavan seudun tarpeisiin. Säästöjä ja turvallisuutta Pohjoinen reitti on käytettävissä heinäkuusta marraskuuhun. Vuonna 2010 vasta neljä alusta liikennöi reittiä, mutta vuonna 2011 lukumäärä oli jo 34. Viime Nor Linesin LNGlaivat liikenteeseen vuonna 2014 Turun satamasta lähtee säännöllinen rahtiyhteys, joka kattaa koko Norjan Oslosta Kirkkoniemelle. Viikoittain Nor Linesin laivat tekevät 600 satamakäyntiä yli 70 satamassa. Nor Linesin uudisrakennukset rakennetaan palkitun Rolls-Roycen EnvironShip-konseptin mukaisesti. Norjalainen rahtivarustamo Nor Lines AS on Norjan rannikkoliikenteen merkittävin operoija. Nor Linesin linjaliikenneverkosto kattaa käytännössä kaikki Norjan satamat etelästä pohjoiseen. Norjan rannikkoliikenne on kiinteässä yhteydessä jälleenlaivauksen kautta Nor Linesin ulkomaanliikenteen lähtöihin pääasiassa Puolan, Baltian ja Suomen satamista. Suomessa Nor Linesin Baltic Lineksi nimeämä linjaliikenne lastaa rahtia kahden viikon välein Turun satamasta. Yhtiön Suomen ja Baltian agenttina toimii Baltic Line Finland Oy. den tuotteita. Merkittävä osa kuljetettavasta rahdista koostuu myös ylimittaisten lastien ja projektien kuljetuksista, kertoo Tomas Uschanow, Baltic Line Finland Oy:n toimitusjohtaja. Laajemmissa projekteissa Baltic Line hoitaa kokonaisvaltaisen laivaussuunnitelman avaimet käteen -periaatteella sisältäen myös maakuljetukset. Baltic Line lastaa reitillään säännöllisesti myös Virossa ja Tanskassa, ja aikataulu antaa mahdollisuuden deviaatioihin myös muihin Baltian tai Puolan satamiin sekä Etelä-Ruotsiin. hin Pohjoismaihin verrattuna Norjassa raideliikenne ei ole yhtä merkittävässä asemassa. Käytännössä huomattava osa koko maan kattavasta runkologistiikasta tehdäänkin rannikkoliikenteen toimesta, on sitten kysymys projektilasteista tai päivittäistavaran jakelusta. Useimmilla teollisuuslaitoksilla on omat laiturit ja ylipäätään deviaatioita voidaan tehdä perusreitiltä räätälöidysti pienemmilläkin lastimäärillä kohtuullisin kustannuksin ja operatiivisesti joustavasti, Uschanow toteaa. pisten fossiilisia polttoaineita käyttävien aluksien. Rikkidioksidipäästöjä ei synny lainkaan ja hiukkasten määrä on minimaalinen, kertoo Baltic Line Finlandin myynti- ja kehitysjohtaja Mika Saarinen. Uudisrakennukset tulevat Nor Linesin liikenteeseen vuoden 2014 aikana. Uudisrakennusten asettamiseen Baltic Linen Suomen liikenteeseen vaikuttaa keskeisesti valtiovallan mahdolliset päätökset ympäristöystävällisten alusten väylämaksuhelpotuksista, kun rikkidirektiivi tulee voimaan Asiakaskunta kattaa koko Suomen Säännöllistä linjaliikennettä Turusta Norjaan on operoitu jo yli 30 vuoden ajan. Norjan linjalla Baltic Line kuljettaa kaikkea nosturi- ja trukkikäsiteltävää lastia kuten teräs-, kemian- ja metsäteollisuu- Haastavaa logistiikkaa Norjassa Norjan maantiede asettaa haasteensa toimivalle logistiikalle. Vuonot ja tieverkon lukuisat tunnelit tekevät maantiekuljetuksista kalliin kuljetusmuodon etenkin erikoiskuljetuksille. Lisäksi mui- LNG-laivat tulossa Nor Lines on tilannut kaksi dwt:n uudisrakennusta Kiinasta. Polttoaineena käytettävän nestekaasun ansiosta aluksien päästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin samantyyp- 8 KATSE POHJOLAAN