KATSE POHJOLAAN. Norja-Suomi. Yhdessä voimme houkutella kansa invälisiä investointeja ja osaamista. Elisabeth Gammelsæter, Norsk bergindustri Sivu 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KATSE POHJOLAAN. Norja-Suomi. Yhdessä voimme houkutella kansa invälisiä investointeja ja osaamista. Elisabeth Gammelsæter, Norsk bergindustri Sivu 6"

Transkriptio

1 Norja-Suomi KATSE POHJOLAAN Maitamme yhdistää valtava potentiaali pohjoisessa. Emme ole vielä riittävästi osanneet hyödyntää Norjaa yhteistyö- ja kauppakumppanina. Presidentti Sauli Niinistö sanomalehti Lapin Kansassa Sivu 11 Yhdessä voimme houkutella kansa invälisiä investointeja ja osaamista. Elisabeth Gammelsæter, Norsk bergindustri Sivu 6 MIKA KOJONKOSKI MUISTELEE NORJAN-VUOSIAAN. Sivu 15 Kuva: Reitangruppen Kuva: Ingun A. Mæhlum Magnus Reitan: Suomalaiset ovat ahkeria työntekijöitä, ja päätökset viedään nopeasti käytäntöön. Sivut Ulkoministerimme: Pohjois-Norjassa avautuu parhaillaan paljon uusia mahdollisuuksia tiiviimpään yhteistyöhön. Sivut 2 3 Kuva: Samuel Unéus Julkaistaan Kauppalehden ilmoitusliitteenä

2 SUURLÄHETTILÄÄN TERVEHDYS ULKOMINISTERIT Pohjoismainen yhteistyö perustuu yhteisille arvoille ja tahdolle saavuttaa tuloksia. Suomen ja Norjan suhteet ovat sangen hyvät. Maittemme väliset yhteydet ovat tiiviit politiikan ja puolustuksen saralla sekä kulttuuri- ja elinkeinoelämässä. Kiinnostus pohjoisia alueita kohtaan kasvaa sekä poliittisesti että taloudellisesti. Pohjoismainen yhteistyö on vahvaa ja aktiivista. Se perustuu yhteisille arvoille ja tahdolle saavuttaa tuloksia. Yhdessä voimme kartuttaa pohjoismaista osaamista ja kilpailukykyä. Avainasemassa on ihmisten ja yritysten mahdollisuus tehdä yhteistyötä, siksi työmme rajaesteiden purkamiseksi onkin tärkeää. Norjan ja Suomen välinen kauppa ja investoinnit kasvavat tasaisesti, mutta paljon enemmänkin voidaan tehdä. Norjan valtion ulkomainen eläkerahasto on Helsingin pörssin viidenneksi suurin sijoittaja. Kuitenkin Norjan ja Suomen keskinäiset investoinnit ovat vain 15 prosenttia siitä, mitä maamme sijoittavat yhteensä Ruotsiin. Sijoitusten kasvattamiselle ja talousyhteistyön lisäämiselle onkin paljon potentiaalia molemmissa maissa. Norja on riippuvaisempi ulkomaankaupasta kuin moni muu maa. Vienti on 42 prosenttia bruttokansantuotteestamme, kun se EU:ssa on vain 25 prosenttia. Norjan elinkeinoelämän etujen vaaliminen onkin yksi suurlähetystömme tärkeimmistä tehtävistä. Emme kuitenkaan onnistu siinä yksin, vaan hyvät kumppanit ovat kaiken a ja o. Helsingissä yhteistyö Innovation Norwayn ja Norsk-Finska Handelsföreningen NOFI:n kanssa on erittäin tärkeää. Siksi haluankin kiittää näitä tahoja osallistumisesta tämän erikoisliitteen julkaisemiseen. Toivottavasti tästä liitteestä on sinulle, hyvä lukija, sekä iloa että hyötyä. Suuntaa yhä useammin katseesi pohjoiseen! Ystävällisin terveisin Jørg Willy Bronebakk, suurlähettiläs Kuva: Kgl. Norsk Ambassade ELINKEINOELÄM MAHDOLLISUUK Suomen ulkoministeri Erkki Tuomiojan ja Norjan ulkoministeri Espen Barth Eiden mukaan maidemme kehitys kulkee samaan suuntaan pohjoisten alueiden suhteen esimerkiksi mineraalistrategiamme ovat hyvin samansuuntaiset. TEKSTI: ARI SETÄLÄ KUVA: SAMUEL UNÉUS Pohjois-Norja on Norjan hallituksen tärkein painopistealue. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä suurempi on alueen potentiaali luonnonvarojen kuten polttoaineiden ja mineraalien suhteen. Luonnonvaroja tulee kuitenkin käyttää vastuullisesti. Tiivis yhteistyö naapurimaiden kuten Suomen kanssa antaa edellytyksiä potentiaalin hyödyntämiselle kestävällä tavalla. Tämän luonnonvaroiltaan yhden maailman rikkaimman alueen toimintaa kehitetään jo nyt kannattavasti tavalla, joka ottaa huomioon niin ympäristöön, ilmastoon kuin alkuperäiskansoihin liittyvät näkökohdat. Maiden rajojen yli tehdään yhteistyötä eri aloilla, mutta esimerkiksi työmarkkinoiden, tutkimuksen ja kaupan osalta yhteistyötä voisi entisestään tiivistää. Ulko ministerit tähdentävät, että eritoten suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän tulisi nähdä potentiaali ja tartuttava mahdollisuuksiin. Norjan pohjoisilla alueilla kehittyy paljon uusia mahdollisuuksia tiiviimpään yhteistyöhön eri aloilla. Esimerkiksi maittemme mineraalistrategiat kertovat valoisasta tulevaisuudesta, jossa voidaan tehdä entistä enemmän yhteistyötä, Norjan ulkoministeri Eide sanoo. Arktinen alue käy alati mielenkiintoisemmaksi ja tärkeämmäksi, ulkoministeri Tuomioja vahvistaa. Rajan yli liikutaan koko ajan enemmän, uusia luonnonvarojen esiintymiä otetaan käyttöön ja turismikin kasvanee elinkeinona pohjoisessa. On totta että yhteistyön tarve kasvaa monilla eri aloilla, hän jatkaa. Suomen snow-how Ulkoministeri Tuomioja muistuttaa, että Suomella on Norjan tapaan paljon tietotaitoa pohjoisen ankarassa ilmastossa toimimisesta. Know-how tai snow-how sitä löytyy Suomesta! Jos Norja haluaa esimerkiksi ostaa jäänmurtajan, Suomi on valmis sellaisen toimittamaan. Ulkoministeri Eide muistuttaa, että Norja on osa EU:n sisämarkkinoita. Olemme aktiivisesti purkaneet rajoituksia, joten kaupan ja yhteistyön lisäämiselle on hyvin vähän esteitä, hän sanoo. LNG:tä Suomeen? Voimme konkreettisilla teoilla auttaa Pohjois-Norjaa ja Pohjois-Suomea löytämään toisensa siten, että alueen toimijat pystyisivät työskentelemään entistä enemmän yhdessä, ulkoministeri Eide sanoo ja mainitsee kuljetusja tieverkoston kehittämisen Norjan ja Suomen pohjoisosien välillä. Myös se tosiasia, että Pohjois- Norjassa on pulaa työvoimasta, avaa mahdollisuuksia kehittää yhteistyötä elinkeinoelämän puolella, mikä puolestaan vauhdittaa infrastruktuurin rakentamista, hän jatkaa. Yksi kehityssuunta, josta on keskusteltu eri toimijoiden kesken, on nesteytetyn maakaasun eli LNG:n kuljettaminen Pohjois-Norjasta Suomeen. Tämä vaatii logistiikan kehittämistä, ja tässä yhteydessä onkin puhuttu esimerkiksi Suomen rautatieverkoston kehittämisestä. Ulkoministeri Eiden mukaan Norja on kiinnostunut toimittamaan LNG:tä Suomeen, mutta logistiikan kehittämisen osalta Tuomioja toteaa, että on kyse valtavista investoinneista päätöksenteko vie aikaa. Itämeren alueella etsimme parhaillaan yhteistä näkemystä siitä, mihin LNG-terminaali olisi viisainta rakentaa, Tuomioja toteaa. Monet hankkeeet eivät siis ole vain Suomen ja Norjan päätettävissä. Myös Lisätietoja julkaisusta: Älykästä tiedonvälitystä jo vuodesta puh puh InPress on Conny Unéusin vuonna 1984 perustama kansainvälinen mediatalo, joka toteuttaa asiakkaidensa toimeksiannosta sanoma- ja asiakaslehtiä sekä sähköistä viestintää.. Projektipäällikkö: Johan Lithén. Toimitus: Nystig Oy. Graafi nen ulkoasu: Karin Söderström. Paino: Alma Manu Oy, Tampere Lisätietoja erikoisliitteistä Kauppalehdessä: Johan Lithén, p , 2 KATSE POHJOLAAN

3 ÄN TULEE TARTTUA SIIN POHJOISESSA EU ja Venäjä ovat erittäin aktiivisia arktisilla alueilla. Yhteistyötä tehdään muun muassa Barentsin neuvostossa. Kestävää kehitystä Kaikki tämä aktiivisuus pohjoisessa tulee vaikuttamaan paljon ihmisten elämään. Kyse ei ole ensi sijassa valtiollisista panostuksista ja investoinneista, vaan ratkaisevaa on miten elinkeinoelämä ja yritykset tarttuvat niihin mahdollisuuksiin, joita pohjoinen alue tarjoaa, ulkoministeri Tuomioja tähdentää. Kummallakin maalla on useita uusia ja lupaavia kaivoshankkeita pohjoisessa. Pohjoismaat ovat hyvin tietoisia siitä, että luonnonvarat tulee hyödyntää taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Norja on tässä edelläkävijä ja on auttanut myös kehitysmaita ottamaan paremmin haltuun luonnonvaroja, Tuomioja toteaa. Ympäristöasioita tulee valvoa tarkasti etenkin Pohjois-Norjassa, jossa Ulkoministerit Tuomioja ja Eide tapasivat toisensa toukokuun alussa Tukholmassa. He keskustelivat maiden pohjoisten osien kehityksen ohella esimerkiksi työmarkkinatilanteesta. meillä on kaivostoimintaa poronhoitoalueilla. Myös muun toiminnan vaikutuksia meriympäristöön tulee seurata aktiivisesti ja kehittää toimintatapoja pohjoisessa vastuullisella tavalla, toteaa Eide, joka kertoo aktiivisesti Norjan kokemuksista ja osaamisesta kansainvälisillä areenoilla. ESPEN BARTH EIDE Kuva: Janne Suhonen Kuva: Torgeir Haugaard Työväenpuoluetta edustava Eide, synt. 1964, aloitti Norjan ulkoministerinä syyskuussa Hän on vaikuttanut tätä ennen niin puolustusministerinä kuin valtiosihteerinä sekä toiminut tutkijana Norjan ulkopoliittisessa instituutissa. ERKKI TUOMIOJA Sosialidemokraatti, valtiotieteiden tohtori Erkki Tuomioja, synt. 1946, toimii nyt neljättä kertaa Suomen ulkoministerinä. Hän on toiminut kansanedustajana vuosina sekä vuodesta 1991 lähtien. Tiesitkö että Suomen ja Norjan yhteinen maaraja on pitempi kuin Ruotsin ja Suomen yhteinen maaraja? Nora ja Lucas Viime vuonna Norjassa syntyi vauvaa. Monet näistä pikkuisista saivat nimen Nora tai Lucas. Edellisvuoden suosikkinimet Emma ja Emil tippuivat kakkosja kolmossijoille. Tiesitkö että Norjan rantaviivan pituus on km, mukaan lukien vuonot ja saaret? 3,2% Vuonna 2012 työttömyysaste Norjassa oli keskimäärin 3,2 prosenttia ja keskiansio noin euroa kuukaudessa. Kuva: Frithjof Fure/Visitnorway.com KATSE POHJOLAAN 3

4 VIENTI Norjalaiset investoivat maan pohjoisalueisiin 47 miljardia euroa seitsemän vuoden aikana. Mitä mahdollisuuksia avautuu suomalaisille yrityksille? TEKSTI: JOHANNA BLÅFIELD KUVA: YNGVE ASK/VISITNORWAY.COM Eivät ne norjalaiset tule oville koputtelemaan. Suomessa kyllä osaamista riittää, mutta menestys Norjassa riippuu ihan yritysten vientihaluista, toteaa Barents Center Finlandin johtaja Martti Hahl. Barentsin aluesihteeristön pääsihteeri Rune Rafaelsen muistuttaa maidemme välisen kaupankäynnin pitkästä historiasta. Nyt on oiva hetki tehdä uusia aloitteita ja nostaa tämä yhteistyö seuraavalle tasolle! Vienti on myyntiä Vuonna 2011 toimintansa aloittanut Ba rents Center Finland lähettää omistajilleen tietoa norjalaisista tarjouskilpailuista. Omistajat eli Suomen pohjoiset kunnat ja kaupungit välittävät tiedot kehitysyhtiöilleen, ja seutujen yritykset osallistuvat puolestaan esim. keskuksen roadshow-matkoille. Tarvitaan kuitenkin aitoa yrittämistä. Ei voi esimerkiksi olettaa, että norjalaiset lukisivat suomenkielisiä tarjouksia. Englantikaan ei aina riitä varsinkaan turvallisuuteen liittyvillä aloilla. Alkuvaiheessa ei pidä epäröidä käyttää käännöspalveluja, jos oma kielitaito ei riitä, Hahl sanoo. Hankkeet etenevät nopeasti Suomesta voi Norjaan viedä esimerkiksi insinööriosaamista. Konkreettisia vientituotteita voivat olla satamarakenteet, kuten betonirakenteet sekä älyk käät logistiikkaratkaisut. Jo pelkästään yhteen suurhankkeeseen, Skrugardin öljyesiintymän käyttöönottoon Finn markin Veidnesin edustalle, tarvitaan vaikka mitä kromiputkista satelliittipaikannuslaitteistoon. Tämän yksittäisen hankkeen arvo on jopa 12 miljardia euroa. Tulee kuitenkin toimia nopeasti, sillä suunnittelutyöt alkavat jo kesällä! Suomalaisten kanssa kisaavat niin amerikkalaiset, japanilaiset kuin australialaiset alihankkijat, Hahl sanoo. Juuri nyt polttelee myös maaliskuus- Kirkkoniemessä työttömyys on tällä hetkellä noin prosentti. Paikallinen työvoima ei kerta kaikkiaan riitä. NYT JOS KOSKAAN! Martti Hahl painottaa, että vientiosaaminen on myyntiosaamista. Yrityksen koko ei ratkaise menestystä Norjan markkinoilla. Rune Rafaelsen toivottaa niin suomalaiset yritykset kuin työntekijät tervetulleiksi Norjaan. Maineenne on hyvä, osaaminen korkeatasoista ja lisäksi suomalaiset kestävät kylmää ilmastoa. Kuva: Barents Center Finland Kuva: sa 2014 alkava projekti, jossa viimeistellään Sevan-porauslautta Hammerfestin edustalla. Tähän maailman suurimpaan porauslauttaan tarvitaan esimerkiksi hyttimoduleita. Myös Ruotsin Norrbotten ja Västerbotten, Luoteis-Venäjä ja Suomi investoivat Barentsin alueeseen yhteensä kymmeniä miljardeja euroja lähivuosina. Monet näistä muiden maiden investoinneista ovat kuitenkin suunnitelmatasolla ja rahoitus auki. Norjalaisilla rahoitus ei ole ongelma öljyn ansiosta ja projektit etenevät nopeammin, Hahl sanoo. Hän muistuttaa, että Norjassa on paljon potentiaalia myös kaivosalalla. Kaivosteollisuus on jäänyt Norjassa öljyn varjoon, mutta siellä on paljon lupaavia esiintymiä, jotka voitaisiin nyky tekniikalla ottaa tehokäyttöön. Mineraalistrategia on askel oikeaan suuntaan. Suomesta löytyisi sopivaa tietotaitoa esimerkiksi Oulun yliopistosta. Siellä on nimittäin rikastamo Mini Pilot Plant, jossa prosesseja voi testata. Akuutti työvoimapula Investoinnit avaavat mahdollisuuksia yritysten ohella yksittäisille työntekijöille. Vuositasolla Norjassa on nimittäin hengen työvoimavaje. Esimerkiksi Kirkkoniemessä työttömyys on tällä hetkellä noin prosentti. Paikallinen työvoima ei kerta kaikkiaan riitä, Rafaelsen sanoo. Hahlin mukaan kuukausipalkasta jää Norjassa käteen lähes tuplat Suomeen verrattuna. Elinkustannukset ovat vain noin 10 prosenttia korkeammat. Kysyntää ei ole vain insinööreistä, vaan meillä on huutava pula myös esimerkiksi sairaanhoitajista ja opettajista, Rafaelsen jatkaa. Nuo Helsingin rannassa nököttävät jäänmurtajatkin voisi siirtää Kirk koniemeen, niin pääsisivät töihin, Hahl heittää. Hän muistuttaa, että kansainvälinen työkokemus olisi todella hyvä lisä monen suomalaisen osaajan ansioluetteloon eikä aivovuotoa tule surkutella. Moni kyllä palaa kotimaahansa. Mutta tiiviimpi kanssakäynti juuri tässä vaiheessa olisi hyvä homma, sillä 20 VUOTTA YHTEISTYÖTÄ pohjoisesta tulee tulevaisuudessa yhä merkittävämpi yhteistoiminta-alue. Myös Rune Rafaelsen uskoo, että yhteistyö tiivistyy. Tulevaisuus näyttää oikein valoisalta esimerkiksi energian osalta. Voisimme viedä Suomen kautta esimerkiksi nestekaasua (LNG) etelään kunhan logistiikka vaan on ensin kunnossa. Barentsin aluesihteeristö on seurannut kehitystä jo 20 vuotta. Paljon on muuttunut. Esimerkiksi Venäjän talous on nyt vakaa. Toivottavasti logistiikka kehittyy ja myös työvoima voi jatkossa liikkua vapaasti maasta toiseen koko Barentsin alueella. Pohjoisen meremme resurssit ovat hyödyksi meille kaikille, kunhan puhallamme yhteen hiileen. Tiivis yhteistyö Barentsin alueella sai alkunsa jo vuonna 1993, kun Barentsin aluesihteeristö perustettiin Norjan Kirkkoniemessä. Noin 5,5 miljoonan asukkaan alueeseen kuuluu 13 seutua/kuntaa Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä luvulla alueen kehitykseen on vaikuttanut eritoten energia- ja kaivosalan nousu. Rahtireitti Euroopasta Koillisväylän kautta Aasiaan tekee seudusta merkittävän logistisen solmukohdan, ja paikkakunnat kuten Kirkkoniemi, Tromsø ja Hammerfest kehittyvät nopeasti tulevina vuosina. 4 KATSE POHJOLAAN

5 Kongsberg on vuonna 1814 perustettu norjalainen teollisuuskonserni. Konsernin yksi liiketoimintayksiköistä on Kongsberg Maritime, jonka teknologiat lisäävät merenkulun tehokkuutta ja turvallisuutta. Kongsberg toimittaa teknologioita vaativiin olosuhteisiin sekä korkealle että syvälle. Meren syvyyksistä ulkoavaruuden tyhjyyteen Harva teollisuuskonserni voi sanoa, että kaikki sen liiketoiminta-alueet toimivat sektoreilla, joilla on suuri strateginen merkitys puolustukselle ja turvallisuudelle, meriteollisuudelle, luonnonvarojen hyödyntämiselle ja avaruustutkimukselle. Kongsberg Gruppen (KONGSBERG) on kansainvälinen teollisuuskonserni, joka toimittaa teknologisia ratkaisuja ja palveluja äärimmäisiin olosuhteisiin: arktiseen kylmyyteen, aavikon kuumuuteen, kovaan merenkäyntiin, merten syvyyksiin ja ulkoavaruuden tyhjyyteen. Kongsbergin vahvuuksia ovat ammattitaitoisen henkilökunnan lisäksi eri toimintasektoreiden hyödyntämä yhteinen teknologinen ydin. Vaikka KONGSBERG on monialayhtiö, joka toimii maalla, meressä, ilmassa ja avaruudessa, sen neljällä liiketoimintaalueella on paljon yhteistä. Jokainen yksikkö toimittaa turvallisuutta, tarkkuutta ja tehokkuutta lisääviä huipputeknologioita. Konsernin vahvuus perustuukin ammattitaitoisen henkilökunnan lisäksi globaaliin osaamisympäristöön ja eri toimintasektoreiden hyödyntämään yhteiseen tek nologiseen ytimeen sekä avoimeen yhteistyöhön asiakkaiden kanssa. 200 vuoden kokemus KONGSBERG perustettiin vuonna 1814 nimellä Kongsberg Vaabenfabrik (KV). Tällä nimellä se toimi aina vuoteen 1987, jolloin se otti nimen Norsk Forsvarsteknologi (NFT). Nykyinen Kongsberg Gruppen syntyi vuonna 1995 yhtiön listautuessa Oslon pörssiin. Toisen maailmansodan jälkeen KONGS- BERG on ollut yksi Norjan teollisuuden vetureista. Konsernin pääkonttori on ollut alusta saakka hopeakaivoksistaan kuuluisassa Kongsbergin kaupungissa. Norjan valtio on KONGSBERGin suurin yksittäinen osakas. Konserni työllistää noin henkilöä 25 maassa. Konsernin liikevaihto vuonna 2011 oli 2,1 miljardia euroa. KONGSBERGin menestys toimii esimerkkinä muille pohjoisen olosuhteissa toimiville yrityksille. Kongsberg Maritime (KM) KM:n toimittamat teknologiat lisäävät merenkulun ja meriteollisuuden turvallisuutta ja tehokkuutta. KM toimittaa ratkaisuja mm. dynaamiseen positiointiin, navigointiin, lastin käsittelyyn, merenalaiseen tutkimukseen ja rakentamiseen, simulointiin ja koulutukseen sekä satelliittipaikannukseen. Kongsberg Oil & Gas Technologies (KOGT) KOGT palvelee merenalaista öljy- ja kaasuteollisuutta EPC-toimittajana ja teknologioiden kehittäjänä. KOGT optimoi teollisuuden operaatioita mm. toteuttamalla vedenalaisia ratkaisuja, tiedonhallintajärjestelmiä, simulaatioita, integraatio- ja analyysityökaluja, konsultaatiota ja palveluja. Kongsberg Defence Systems (KDS) KDS tarjoaa huipputeknologiaan perustuvia turvallisuus- ja puolustusratkaisuja vaativiin olosuhteisiin. Sen tärkeimpiä tuotealueita ovat johtamis- ja tulenjohtojärjestelmät, valvontajärjestelmät, viestintäratkaisut ja ohjusjärjestelmät mukaan lukien huippunykyaikaiset meritorjunta- ja risteilyohjukset. Kongsberg Protech Systems (KPS) KPS on maailman johtava henkilöstön turvallisuutta lisäävien kauko-ohjattavien aselavettien (Remote Weapon Stations, RWS) toimittaja. Jo 17 valtiota on valinnut Kongsbergin Protector RWS:n. Vahva jalansija myös Suomessa Suomeen KONGSBERG on toimittanut puolustusratkaisuja 1980-luvulta alkaen. Vuonna 2008 yhtiö vahvisti läsnäoloaan perustamalla puolustusteknologiayrityksen Kongsberg Defence Oy:n. Seuraavana vuonna KONGSBERGin NASAMS II valittiin Suomen keskipitkän kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmäksi. Olemme investoineet Suomeen jäädäksemme ja jatkamme toimintamme kehittämistä sekä laajan tuotevalikoimamme tarjoamista asiakkaillemme, toi mitusjohtaja Tommi Malinen sanoo. Kongsbergilla on käytössään suuri valikoima teknologioita ja niiden innovatiivinen yhdistäminen varmistaa parhaiden ratkaisujen löytymisen. Konsernin tuotteet on myös testattu käytännön olosuhteissa, joten asiakkaan ei tarvitse maksaa puolivalmiin tuotteen kehityksestä. Kun yrityksellä on takanaan 200 vuoden historia ja laaja verkosto sekä näiden mukanaan tuomaa osaamista ja asiantuntijuutta, voi asiakas luottaa siihen, että löydämme aina heidän tarpeitaan vastaavat ratkaisut, Malinen vakuuttaa. KATSE POHJOLAAN 5

6 KAIVOSALA Sanonta kuuluu, että lähes jokaisella norjalaisella kylällä on oma kaivos. Niissä on usein lappu luukulla, mutta nykytekniikalla pienemmätkin esiintymät voitaisiin ottaa käyttöön. Myös Suomessa kaivosalan potentiaali on suuri, mutta investointien houkuttelu on hankalaa. Yhteistyöllä voitaisiin saavuttaa paljon, sanoo Norjan kaivosteollisuuden edustaja Elisabeth Gammelsæter. LOGISTINEN HAASTE LYÖDÄÄN VIISAAT PÄÄMME YHTEEN Norjassa öljyyn on perinteisesti panostettu enemmän kuin kaivoksiin. Suomi on ollut edelläkävijä esimerkiksi mineraalistrategian osalta. Onkin hienoa, että nyt myös Norja ja Ruotsi ovat kirjanneet strategiansa ja toivon, että voimme tehdä entistä enemmän yhteistyötä. Tänne Pohjolaan voi kehittyä oiva klusteri, kun lyömme viisaat päämme yhteen. Norjassa ala kasvaa hitaasti, mutta varmasti. Nyt on esillä monia lupaavia kaivoshankkeita, kuten Finnmarkin kupariprojekti. Mutta monet joutuvat odottamaan ympäristölupia monta vuotta. Käsittely on hidasta eritoten kuntatasolla. Pyrimme aktiivisesti vaikuttamaan tähän, jotta prosessit nopeutuisivat. Tällä hetkellä ala työllistää Norjassa kaikkiaan kuutisen tuhatta ihmistä. Yhdestäkin uudesta kaivoksesta syntyy työpaikkoja sadoille moniksi vuosiksi. Yrityksissä ymmärretään, että tulemme kilpailemaan samasta työvoimasta, kun ala pääsee vauhtiin molemmissa maissa. Mutta tiiviillä yhteistyöllä myös tutkimuksen saralla voimme kehittää alaa erittäin kannattavaksi molemmissa maissa. Meillä on samat tavoitteet ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen osalta, ja yhdessä voimme houkutella kansainvälisiä investointeja ja osaamista. Elisabeth Gammelsæter Pääsihteeri, Norsk bergindustri Toivon, että suomalaiset avaavat silmänsä Norjan tarjoamien työmahdollisuuksien suhteen. Olemmehan naapureita. Kuva: Norsk bergindustri Liikenneviraston tänä vuonna julkaisemassa esiselvityksessä kaivostoiminnan liikenteellisistä tarpeista pohjoisessa todetaan, että tulevaisuuden ennakointiin tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Selvityksessä kommentoidaan Suomen rataverkon laajentamista seuraavasti: Vaikka nykyiset ja arvioidut kuljetustarpeet eivät riitä kattamaan uusien Jäämeren ratayhteyksien kustannuksia, uusille yhteyksille voi kuitenkin syntyä tarvetta pitkällä aikavälillä pohjoisen alueen toimintaympäristön kehittyessä. Tarkemmat selvitykset ja arviot ratayhteyden linjauksesta ja tarpeesta ovat kuitenkin ajankohtaisia vasta sitten, kun nähdään miten rataa hyödyntävien kaivannaisteollisuuden ja muiden elinkeinojen kuljetustarpeet kehittyvät. Lue logistisesta munakana-ongelmasta lisää seuraavalla aukeamalla. KALASTUS Norjalaisia herkkuja suomalaisiin pöytiin Oletko maistanut kuningasrapua? Entä turskasushia? Øyvind Seipæjærvi myy Suomeen norjalaisia merenherkkuja. TEKSTI: JOHANNA BLÅFIELD KUVA: YKSITYINEN, ISTOCKPHOTO Kuningasrapu ei kuitenkaan ole alkujaan norjalainen erikoisuus. Neuvostovallan aikana lajia siirrettiin Tyynestämerestä Murmanskin edus talle, mistä se levisi Norjan vesille. Nykyään tämmöinen siirtäminen ei olisi sallittua, kertoo DM Fresh and Frozen Seafoodin toimitusjohtaja Øyvind Seipæjærvi. Jopa yli kymmenkiloiseksi kasvava herkku saavutti suuren suosion Norjassa 1990-luvun puolivälissä. Nyt kuningasrapuja myydään myös paljon ulkomaille. Rannikollamme viiti sensataa kalastusvenettä miehistöineen saa kuningasravusta elantonsa. Vaikka norjalaiset voivat ostaa kuningasrapua kaupasta kilohintaan, Suomessa se on vielä ravintolaherkku. Suomi oli yksi ensimmäisistä maista, jonne kuningasrapua myytiin, mutta vain muutama tonni yhteensä tuhannen tonnin vuosipyynnistä päätyy suomalaisten suihin. Seipæjærvi on käynyt viime aikoina Suomessa useaan otteeseen, tehnyt tunnusteluja elintarvikeliikkeiden suuntaan kuningasravun osalta ja harkitsee myös messuille osallistumista. Yhteistyö suomalaisten kanssa sujuu mutkitta. Muiden tuotteiden, esimerkiksi sa vustetun lohen osalta, meillä onkin pitkä kauppahistoria. Olemme tiiviisti tekemisissä suomalaisten kanssa. Monipuolisuus on rikkautta Kuningasravun ohella Seipæjærvi myy Varanger-tuotemerkin puitteissa myös turskaa ja seitiä. Viime marraskuussa, kun osal listuimme Nor jan suurlähetystön tapahtumaan Helsingissä, kiinnostus oli suurta myös sushissa käytettävien kalojen suhteen. Keskustelun aikana käy ilmi, että haas tattelu olisi voitu tehdä yhtä hyvin suomeksi. Kyllä vain! Täällä Pykeijässä, Va ranginvuonon rannalla, monet ymmärtävät suomea. Itse en osaa lukea suomea, mutta puhun kyllä mielelläni! Kuningasrapu voi kasvaa jopa yli kymmenkiloiseksi. Øyvind Seipæjærvi kertoo, että Suomi oli yksi ensimmäisistä maista, minne kuningasrapua alettiin Norjasta viedä. 6 KATSE POHJOLAAN

7 Aker Arcticilla paljon arktista osaamista Suomalainen Aker Arctic Tech nology Inc. kehittää 40 henkilön voimin arktista teknologiaa ja suunnittelee laivoja arktista osaamistaan hyödyntäen. Yrityksessä on muun muassa mallikoelaitos, jossa testataan jääolosuhteissa laivoja, offshore-rakenteita ja satamia. Norjan suurlähetystön, Innovation Norwayn ja NOFI:n ilmoitusliite Pohjoinen sekoittaa maailmankirjat Suomen olisi syytä kääntää katseensa Jäämerelle. Oulussa pohjoisen potentiaali on jo tunnistettu ja kaupungissa tehdään paljon työtä yhteistyön kehittämiseksi. Aker Arcticin pääasiakkaita ovat öljyyh tiöt, joille yritys tekee muun muassa erilaisten ratkaisujen toteutettavuusselvityksiä. Primäärimarkki nat ovat Venäjä, Kaukoitä ja Kanada, mutta yritys palvelee myös norjalaisia asiakkaita, jotka toimivat tällaisissa hankkeissa. Olemme kehittäneet merkittäviä uusia teknologisia ratkaisuja. Yksi ratkaisuista on ns. double acting -laiva, joka pystyy kulkemaan perä edellä ilman jäänmurtajan apua, selvittää Aker Arctic Technologyn toimitusjohtaja Mikko Niini. Projekteja Norjassa Aker Arctic on kehittänyt teknologiaa Norjan rannikkovartiostolle ja suunnitellut Huippuvuorille soveltuvan jäänmurtajakonseptin. Laiva rakennettiin silloisella Akerin telakalla Norjassa. Toinen merkittävä asiakas on öljy-yhtiö Statoil, jonka kanssa on tehty useita projekteja. Statoilille tehdään muun muassa suunnittelua ja jäämallikokeita. Tärkeitä ovat myös Aker Solutions, joka on osakkaana yhtiössä sekä Kvaerner ASA. Aker Arctic tähyää pohjoisen Barentsinmeren hankkeisiin. Kolmas yhteistyösektori on telakat. Teemme entisten Akerin kollegojen kanssa nykyiselle Vard-yhtiölle merkittävää laivasuunnittelua, jota norjalaiset telakat toteuttavat. Olemme muun muassa suunnitelleet Kaspianmerelle viisi offshorejäänmurtajaa, Niini kertoo. Suomen ja Norjan yhteistyölle on erinomaiset edellytykset. Onhan meillä yhteistä maarajaa yli 700 kilometriä ja kulttuurisesti olemme lähellä toisiamme, Juha Ala-Mursula ja Matti Pennanen sanovat. Kirkenes in pole position KIRKENES The Gateway to Russia The Port for petroleum industry and Northern Sea Route Industrial and logistics center in the High North The urban center modern infrastructure and well developed public services SØR-VARANGER kommune Pohjoisilla alueilla on käynnissä valtava murros. Alueelle tehtävät investoinnit ovat Euroopan suurimmat. Jäämeren sulaminen ja pohjoisen merireitin avautuminen laivaliikenteelle siirtää globaalin logistiikan painopisteen kohti pohjoista. Suuret öljy- ja kaasulöydöt pohjoisella Jäämerellä sekä tundran sulaminen ovat tulevaisuuden tutkija Mika Aaltosen mukaan verrattavissa Amerikan löytymiseen. Aaltonen on jopa puhunut kolmen samanaikaisen suuren mittakaavan muutoksen aiheuttamasta Täydellisestä myrskystä, joka todennäköisesti keikauttaa seuraavien 40 vuoden aikana maailmanjärjestyksen uuteen uskoon. Sen ansiosta Suomi ei enää ole Euroopan periferiaa, vaan keskellä yhtä planeetan mielenkiintoisimmista alueista. Muutos on suuri ja mahdollisuudet valtavat. Pysyäksemme mukana kehityksessä etsimme ja luomme aktiivisesti yhteistyömahdollisuuksia. Pohjois-Norjan Finnmarkin lääni on yksi mielenkiintoisimmista alueista, Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen sanoo. Oululla paljon annettavaa Matti Pennanen uskoo, että Oululla on paljon annettavaa pohjoisten alueiden kehitykselle. Onhan se asukkaallaan pohjoisen Skandinavian suurin kaupunki, kaupungissa on huippuosaamista monella alalla, monitieteellinen yliopisto ja yhteensä lähes opiskelijaa eri oppilaitoksissa. Oulussa on myös useita yrityksiä, joiden ratkaisuja voi hyödyntää pohjoisen haastavissa olosuhteissa muun muassa ympäristöteknologiassa ja langattomassa viestinnässä. Lisäksi meillä on erikoisosaamista kylmistä olosuhteista, mistä esimerkiksi kaivos-, metalli-, energiateollisuus voivat hyötyä, kertoo BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula. Nyt on päätösten aika Hyvin toimivat liikenneyhteydet ovat kehityksen selkäranka. Teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta kenties tärkein olisi ratayhteys Jäämerelle. Radan reitiksi on esitetty kolmea eri vaihtoehtoa, joista Rovaniemen ja Sodankylän kautta Kirkkoniemelle kulkeva reitti olisi Norjalle erittäin mieluisa. Liikenneministeri Marit Arnstad on sanonut, että Norja voisi olla mukana Jäämeren radan kehittämisessä, mikäli Suomi vie hanketta eteenpäin. Suomen pitäisi olla aktiivinen ja neu votella Norjan kanssa molempia hyödyt tävistä pohjoisen liikenneratkaisuista, Pennanen sanoo. Jäämeren radan rakentaminen on vuosia kestävä miljardiluokan investointi, jonka käyttäjiä ainakin alkuvaiheessa olisivat pääasiassa energia- ja kaivosteollisuus. Juha Ala-Mursula muistuttaa kuitenkin, että radalla olisi positiivisia vaikutuksia laajemminkin. Investointi tulee takaisin varmasti, sillä radan varteen syntyy uutta elämää ja liiketoimintaa. Nykytilanne ei kerro koko totuutta. Nyt pitää katsoa tulevaisuuteen ja uskaltaa tehdä päätöksiä. KATSE POHJOLAAN 7

8 LOGISTIIKKA KAIKKIEN SOLMUKOHT Kiina on arvioinut pohjoisen merireitin merkityksen kasvavan vuoteen 2020 mennessä siten, että sitä kautta liikkuu EU:n ja Kiinan välillä kahden miljardin euron arvosta tuotteita ja raaka-aineita päivittäin. Norja satamineen hyötyy luonnollisesti kehityksestä, mutta jääkö Suomi junasta? TEKSTI: JOHANNA BLÅFIELD KUVA: KARIN SÖDERSTRÖM, COLOURBOX T ästä tulee kaikkien solmukohtien äiti, the mother of all nodes, sanoo johtaja Oddgeir Danielsen NDPTL:stä (The Northern Dimension Partnership on Transportation and Logistics). Tschudi Shipping Companyn hallituksen puheenjohtaja Felix Tschudi on samaa mieltä ja sanoo pohjoisen merireitin mahdollisuuksien olevan suunnattoman suuret. Yrityksemme historia kantaa vuoteen 1883, ja vuosien aikana lähtökohdat Barentsin alueella ovat muuttuneet ratkaisevasti. Öljyn ja kaivosteollisuuden myötä meillä on kaikki edellytykset nostaa koko alue kansainvälisesti merkittäväksi solmukohdaksi. Norjan Kirkkoniemestä voi tulla Pohjoismaiden Rotterdam. Logistiikkayhteyksien kehittäminen maiden rajojen yli on kuitenkin välttämätöntä. Esimerkiksi 500 km mittainen uusi rautatie Rovaniemeltä Kirkkoniemeen avaisi suomalaisille oven alueen kehitykseen. Noin 40 km jatkopalalla tähän voitaisiin liittää myös Venäjän rautatieverkosto. Norjan Kirkkoniemestä voi tulla Pohjoismaiden Rotterdam, sanoo Felix Tschudi. Kuva: Tschudi Shipping Company AS Logistisen verkoston olemattomuus torpedoi yritysten kehittymismahdollisuuksia. Eikä tämä ole muna-kana-ongelma, sillä ei talojakaan rakenneta ilman perusinfrastruktuuria, Danielsen tuhahtaa. Öljyn ja kaivosteollisuuden myötä meillä on kaikki edellytykset nostaa koko alue kansainvälisesti merkittäväksi solmukohdaksi. Felix Tschudi, Tschudi Shipping Company Kultaa kauttakulusta? Laajemman rautatieverkon ansiosta Suo mesta voitaisiin viedä esimerkiksi malmia ympäri vuoden, sillä Golfvirran ansiosta Norjan satamat eivät jäädy. Norjasta voitaisiin toimittaa esimerkiksi LNG-kaasua Suomen energiantuotantoon ja kaivosteollisuuden tarpeisiin. LNG:tä voisi viedä myös etelämmäksi. Katsokaa vaikka Liettuaa, jossa maan bruttokansantuotteesta 40 prosenttia tulee logistisena solmukohtana toimimisesta. Rautatieverkoston parannusten myötä Suomikin voisi toimia samalla tapaa, Danielsen toteaa. Kehityksen juna kulkee kuitenkin nopeasti, ja siihen pitää hypätä viiveettä. Kun tuote- ja raaka-ainevirrat ovat löytäneet rahtireittinsä, niiden kulkua on hankala muuttaa, Danielsen jatkaa. Vaikka junaradan kehitys on prioriteetti numero yksi, on myös kumipyöräliikenteen merkitys suuri. Lentoyhteydet kehittyvät puolestaan matkustajaliikenteen myötä. Kun pohjoiseen tulee entistä enemmän yritys-, koulutus- ja tutkimustoimintaa, lentoliikenteen kasvu ajoittuu siihen saumaan, Danielsen arvelee. Norjan satamakaupunkeja kehitetään jo täysillä. Esimerkiksi Kirkkoniemeen suunnitellaan uutta 600 rakennuksen aluetta vastaamaan kasvavan seudun tarpeisiin. Säästöjä ja turvallisuutta Pohjoinen reitti on käytettävissä heinäkuusta marraskuuhun. Vuonna 2010 vasta neljä alusta liikennöi reittiä, mutta vuonna 2011 lukumäärä oli jo 34. Viime Nor Linesin LNGlaivat liikenteeseen vuonna 2014 Turun satamasta lähtee säännöllinen rahtiyhteys, joka kattaa koko Norjan Oslosta Kirkkoniemelle. Viikoittain Nor Linesin laivat tekevät 600 satamakäyntiä yli 70 satamassa. Nor Linesin uudisrakennukset rakennetaan palkitun Rolls-Roycen EnvironShip-konseptin mukaisesti. Norjalainen rahtivarustamo Nor Lines AS on Norjan rannikkoliikenteen merkittävin operoija. Nor Linesin linjaliikenneverkosto kattaa käytännössä kaikki Norjan satamat etelästä pohjoiseen. Norjan rannikkoliikenne on kiinteässä yhteydessä jälleenlaivauksen kautta Nor Linesin ulkomaanliikenteen lähtöihin pääasiassa Puolan, Baltian ja Suomen satamista. Suomessa Nor Linesin Baltic Lineksi nimeämä linjaliikenne lastaa rahtia kahden viikon välein Turun satamasta. Yhtiön Suomen ja Baltian agenttina toimii Baltic Line Finland Oy. den tuotteita. Merkittävä osa kuljetettavasta rahdista koostuu myös ylimittaisten lastien ja projektien kuljetuksista, kertoo Tomas Uschanow, Baltic Line Finland Oy:n toimitusjohtaja. Laajemmissa projekteissa Baltic Line hoitaa kokonaisvaltaisen laivaussuunnitelman avaimet käteen -periaatteella sisältäen myös maakuljetukset. Baltic Line lastaa reitillään säännöllisesti myös Virossa ja Tanskassa, ja aikataulu antaa mahdollisuuden deviaatioihin myös muihin Baltian tai Puolan satamiin sekä Etelä-Ruotsiin. hin Pohjoismaihin verrattuna Norjassa raideliikenne ei ole yhtä merkittävässä asemassa. Käytännössä huomattava osa koko maan kattavasta runkologistiikasta tehdäänkin rannikkoliikenteen toimesta, on sitten kysymys projektilasteista tai päivittäistavaran jakelusta. Useimmilla teollisuuslaitoksilla on omat laiturit ja ylipäätään deviaatioita voidaan tehdä perusreitiltä räätälöidysti pienemmilläkin lastimäärillä kohtuullisin kustannuksin ja operatiivisesti joustavasti, Uschanow toteaa. pisten fossiilisia polttoaineita käyttävien aluksien. Rikkidioksidipäästöjä ei synny lainkaan ja hiukkasten määrä on minimaalinen, kertoo Baltic Line Finlandin myynti- ja kehitysjohtaja Mika Saarinen. Uudisrakennukset tulevat Nor Linesin liikenteeseen vuoden 2014 aikana. Uudisrakennusten asettamiseen Baltic Linen Suomen liikenteeseen vaikuttaa keskeisesti valtiovallan mahdolliset päätökset ympäristöystävällisten alusten väylämaksuhelpotuksista, kun rikkidirektiivi tulee voimaan Asiakaskunta kattaa koko Suomen Säännöllistä linjaliikennettä Turusta Norjaan on operoitu jo yli 30 vuoden ajan. Norjan linjalla Baltic Line kuljettaa kaikkea nosturi- ja trukkikäsiteltävää lastia kuten teräs-, kemian- ja metsäteollisuu- Haastavaa logistiikkaa Norjassa Norjan maantiede asettaa haasteensa toimivalle logistiikalle. Vuonot ja tieverkon lukuisat tunnelit tekevät maantiekuljetuksista kalliin kuljetusmuodon etenkin erikoiskuljetuksille. Lisäksi mui- LNG-laivat tulossa Nor Lines on tilannut kaksi dwt:n uudisrakennusta Kiinasta. Polttoaineena käytettävän nestekaasun ansiosta aluksien päästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin samantyyp- 8 KATSE POHJOLAAN

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Suomen laaja arktinen osaaminen näkyviin!

Suomen laaja arktinen osaaminen näkyviin! Suomen laaja arktinen osaaminen näkyviin! Maakuntien kansainvälisten asioiden palaveri Tietotalo, Jyväskylä 18.1.2017 Mikä arktinen alue? -- näkemys koko Suomesta arktisena maana Koko Suomella on laaja

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi 22.1.2014 Piia Karjalainen, Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulku Itämerellä ja globaalisti uusien haasteiden edessä Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Perämerenkaari. Pohjois-Suomen. Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia?

Perämerenkaari. Pohjois-Suomen. Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia? Perämerenkaari Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategian esiselvitys Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia? Maanteiden kotimaan tavarankuljetukset Lentoliikenteen

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Myyntityö Ruotsin markkinoilla

Myyntityö Ruotsin markkinoilla Myyntityö Ruotsin markkinoilla Nordic Export Partners Nordic Export Partners www.nexpa.se Ketkä? Antti Vuori Muutto Ruotsiin vuonna 2006 opiskeluja varten Alunperin kotoisin Tampereelta Viimeiset 5 vuotta

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen 20.5.2016 Esityksen sisältö 1. Yritys lyhyesti 2. Uusiutuva diesel 3. Ajankohtaista ympäristövaliokunnalle Nesteen strategia

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Lapin liikennepäivä 29.11.2016 Timo Mäkikyrö Strategiayhteistyö Lapin liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015 MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tapio Karvonen 29.10.2015 Suomen meriklusteri MERITEOLLISUUDEN TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS JA OFFSHORE

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015 Finpro ja Ruotsin markkinat Jonas Granqvist November 2015 2 Finpro Export Finland Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä, joka tarjoaa yritykselle asiantuntemusta kansainväliseen liiketoimintaan

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP ÅLANDSBANKEN SIJOITTAJAILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä

WÄRTSILÄ OYJ ABP ÅLANDSBANKEN SIJOITTAJAILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä WÄRTSILÄ OYJ ABP ÅLANDSBANKEN SIJOITTAJAILTA 22.10.2015 Atte Palomäki, Viestintäjohtaja 1 Wärtsilän liikevaihto liiketoiminnoittain 1-9/2015 Energy Solutions, 22% Marine Solutions, 33% Services, 45% 2

Lisätiedot

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Suomen Keskusta r.p. 2.10.2013 Aktiivinen arktinen politiikka tukee Suomen selviytymistä

Suomen Keskusta r.p. 2.10.2013 Aktiivinen arktinen politiikka tukee Suomen selviytymistä Suomen Keskusta r.p. 2.10.2013 Aktiivinen arktinen politiikka tukee Suomen selviytymistä Ilmastonmuutos ja luonnonvarat nostavat pohjoisen esiin Suomi on ilmastoltaan arktinen maa. Suomenniemeä ympäröivä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

FINNISH BUSINESS HUB. SUOMI-TALO Norja. 2 vuoden palvelu suomalaisille yrityksille. Pohjois-Norjan markkina alueella 19.3.2014 FINNISH BUSINESS HUB

FINNISH BUSINESS HUB. SUOMI-TALO Norja. 2 vuoden palvelu suomalaisille yrityksille. Pohjois-Norjan markkina alueella 19.3.2014 FINNISH BUSINESS HUB SUOMI-TALO Norja 2 vuoden palvelu suomalaisille yrityksille Pohjois-Norjan markkina alueella 19.3.2014 SERVICES PREPARATION - Yrityksen johtokunnan päätös lähteä uudelle markkina-alueelle - Norjan tai

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A TAALERI MONIPUOLINEN FINANSSITALO Taaleri on Helsingin pörssiin listattu kasvava suomalainen varainhoitoa ja rahoitusta tarjoava

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 TeliaSonera Oyj, Yritysesittely Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset

Lisätiedot

ASIAKASLUPAUKSEMME HELSINKI

ASIAKASLUPAUKSEMME HELSINKI ASIAKASLUPAUKSEMME HELSINKI 02 ASIAKKAAMME PARAS KUMPPANI Meillä Swagelok Helsingissä on tavoitteena aina tyytyväinen asiakas. Haluamme tehdä joka päivä parhaamme asiakkaidemme eteen. Asiakaspalvelu Tarjoamme

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

Sataman tarpeet ja näkökulma

Sataman tarpeet ja näkökulma Sataman tarpeet ja näkökulma Sähköistymisen hyödyt satamille ja varustamoille Matti Esko, Toimitusjohtaja, Kvarken Ports Ltd Perusteet Kvarken Ports on osakeyhtiö, joka yhdistää Vaasan ja Uumajan satamat

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Ibero Liikelahjat osaksi Wulff-konsernia

Ibero Liikelahjat osaksi Wulff-konsernia Ibero Liikelahjat osaksi Wulff-konsernia Wulff-Yhtiöt on ostanut 28.9.2008 Ibero Liikelahjat Oy:n koko osakekannan Progift Oy:ltä. Yrityskauppa vahvistaa Wulff-konsernin liikelahjamyyntiä ja asemaa liikelahjamarkkinoilla.

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta

Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta Paneelikeskustelu 7.9.2012 Mikko Niini Suomen kestävä kasvu ja hyvinvointi 2030 : Ennakointi 10-12/012 12/2012-3/2013 5-10

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012

Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 20 vuoden kokemus innovaatiokeskittymien kehittämisessä 1. Vierailut ja keskustelut

Lisätiedot