Kasvisten laatujärjestelmät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvisten laatujärjestelmät"

Transkriptio

1 Kasvisten laatujärjestelmät Loppuraportti Anne Piirainen, Sari Iivonen ja Katarina Lassheikki

2 Sisällys 1. Hankkeen tavoitteet Hankeosapuolet ja yhteistyö Hanketoimijat Sigill Kvalitetsystem Ab (SKAB) Ohjausryhmä Hankkeen vaiheet lyhyesti Moduuli 1: Standardin sisältöalueen määrittäminen ja standardin kirjoittaminen, ohjeistuksen (tukimateriaalin) tuottaminen Moduuli 2: Järjestelmän sääntöjen luonti Moduuli 3: Järjestelmän sertifiointimenettelyn luonti Moduuli 4: Järjestelmän koordinaattoriverkoston luonti Moduuli 5: Sertifiointielinten ja koordinaattorien koulutus Moduuli 6: Sertifiointielinten akkreditointimenettelyn luonti Tulokset ja niiden arviointi Jatkotoimet Loppuraportin tiivistelmä Liite SKABin vierailun perusteella tehdyt johtopäätökset Liite 2. Moduuli 4: Esitys maakoordinaattorien ja aluekoordinaattorin tehtävistä Liite 3 Tiedotus

3 1. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli luoda valmius kaikille avoimen kasvisten alkutuotannon kolmannen osapuolen sertifioiman laatujärjestelmän käyttöönottamiseen. Hanke koostui kuudesta moduulista: Moduuli 1. Standardin sisältöalueen määrittäminen ja standardin kirjoittaminen, ohjeistuksen (tukimateriaalin) tuottaminen Moduuli 2. Järjestelmän sääntöjen luonti Moduuli 3. Järjestelmän sertifiointimenettelyn luonti Moduuli 4. Järjestelmän koordinaattoriverkoston luonti (Tuopro-hankkeeseen osa toteutuksesta) Moduuli 5. Sertifiointielinten ja koordinaattorien koulutus Moduuli 6. Sertifiointielinten akkreditointimenettelyn luonti 2. Hankeosapuolet ja yhteistyö 2.1 Hanketoimijat Hanketta hallinnoi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Hankekumppaneina olivat Puutarhaliitto ry ja Päivittäistavarakauppa ry. Puutarhaliiton vastuulla oli moduuli 1. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin vastuulla oli moduulit 2-6. Päivittäistavarakauppa ry antoi oman ja jäsenorganisaatioiden asiantuntemusta hankkeen käyttöön. 2.2 Sigill Kvalitetsystem Ab (SKAB) Hankkeen aikana tehtiin erityisesti moduuli 1 töiden osalta tiivistä yhteistyö ruotsalaisen SKAB:in kanssa. SKAB on ruotsalaisen Lantbrukarnas Riksförbundin (LRF) tytäryritys, joka on erikoistunut alkutuotannon ja pienten elintarvikejalostajien laatujärjestelmien kehitystyöhön. SKAB omistaa Svenskt Sigill-tavaramerkin ja sertifioidun IP laatujärjestelmän oikeudet ja hallinnoi IP-sertifiointeja. 2.3 Ohjausryhmä Ohjausryhmän jäseneksi kutsuttiin edustajia kasvisketjun eri vaiheista. Ohjausryhmän jäsenet ja varajäsenet olivat: Jyrki Jalkanen, pj, Kotimaiset Kasvikset ry:n, Juha-Pekka Vieno McDonald s Suomi (varalla Stiina Rasimus-Sahari), Minna Allonen FreshServant Oy, Erkki Särkelä Patu-Palvelutukkurit Oy, Nina Holmlud Svenska Trädgårdsförbundet r.f. ja Seija Ahonen-Siivola MMM. Ohjausryhmä kokoontui kuusi kertaa hankkeen kestoaikana ja vielä yhden kerran sähköpostikokouksena hankkeen päättymisen jälkeen. Ohjausryhmän jäsenet antoivat arvokasta panostusta hankkeen eteenpäinviemiseksi. 2

4 3. Hankkeen vaiheet lyhyesti Hanke alkoi ja päättyi Yhteenveto hankkeen tapahtumista on alla. Hankkeen vaiheet käydään tarkemmin läpi moduuleittain toimenpiteiden toteutusjärjestyksessä. Moduuli 1: Laatutarhan ja IP-Sigill Frukt & grönt vertaisarviointi Moduuli 1: Neuvottelu Svensk Sigill Kvalitetsystem Ab:n kanssa Moduulit 1-6: Työpaja kasvisketjun toimijoille Moduulit 1, 2, 3 ja 6: ISO 9000-järjestelmän mukaiseen Johtavan arvioijan koulutukseen osallistuminen toukokuu Moduuli 1: SKABin konsultoiva vierailu Suomessa Moduulit 1 ja 5: IP Frukt & grönt-standardin suomenkielinen käännösluonnos elokuu 2013 Moduuli 1: Standardin ensimmäinen luonnos lausunnolla Moduuli 1: Tuoteturvallisuus konsultointi ja tukimateriaalityöstö SKAB:ssa Moduuli 1: HACCP-kokous Moduuli 3: Sertifiointilaitosten haastattelut marraskuu 2013 Moduuli 1: Standardiehdotus 2 lausuntokierroksella, helmikuu 2014 Moduuli 1: Kenttätestaus pilottiauditointi Moduuli 2: Suomenkielinen käännösluonnos IPAllmänna villkor-säännöistä ja muutosehdotukset lokakuu 2013-huhtikuu 2014 Moduuli 1: Standardityökokous SKAB:ssa Moduuli 4: Kansallisen koordinoinnin sopimusluonnos, toukokuu 2014 Moduuli 1: Standardin kolmas versio, kesäkuu 2014 Moduuli 2: Sääntöjen käännös kokonaisuudessaan kesäkuu 2014 Moduuli 5. Sertifiointikoulutus Turussa pilottiauditointineen 3.1 Moduuli 1: Standardin sisältöalueen määrittäminen ja standardin kirjoittaminen, ohjeistuksen (tukimateriaalin) tuottaminen Laatutarhan ja IP-Sigill Frukt & grönt vertaisarviointi Moduuli 1:n ensimmäinen tehtäväkokonaisuus oli selvittää voiko Laatutarha-ohjeisto muodostaa kolmannen osapuolen auditoiman sertifiointijärjestelmän perustan. Vertailemalla Laatutarha-ohjeistoa sitä lähimpänä olevaan sertifiointijärjestelmän standardiin, eli IP Sigill Frukt & grönt standardiin, muodostettiin käsitys Laatutarha-ohjeiston sertifiointikelpoisuudesta ja haettiin mallia standardityölle. Vertailu IP-Sigill versus Laatutarha: 3

5 Laatutarhassa on 50 tarkastuspistettä jotka puuttuvat IP Sigillistä; o näistä noin puolet on vapaaehtoisia ja liittyvät yrityksen kehittämiseen ja työvoiman vastuulliseen käyttöön. IP Sigillissä on 42 kohtaa jotka puuttuvat Laatutarhasta; o näistä noin puolet on sellaisia, että niiden soveltaminen ei aiheuttaisi merkittävää muutosta suomalaisten viljelmien nykykäytäntöihin. o kaksi kohtaa on haasteellisia, mutta vapaaehtoisia tarkastuspisteitä. o seitsemän tarkastuspistettä eivät ole relevantteja Suomen oloissa. Johtopäätökset: o Laatutarha toimii ohjeistona neuvonnallisille auditoinneille, mutta laaja-alaisuutensa takia auditointi on haasteellista ja erittäin työlästä. Auditointi edellyttää myös auditoijalta erittäin syvää asiantuntemusta. Laatutarhaohjeiston saattaminen sertifiointistandardiksi edellyttäisi sen perusteellista uudistamista. o Sertifiointistandardi IP Sigill Frukt & grönt painottuu vahvasti integroituun tuotantoon, huomioiden myös tuoteturvallisuuden varmentamisen. Se sisältää joukon tarkastuspisteitä, joiden soveltaminen Suomen oloissa olisi hankalaa ja aiheuttaisi viranomaisvaatimusten eroavuudesta johtuvia tulkintaongelmia maiden välillä. o IP Sigill Frukt & grönt standardin selkeä rakenne, pohjoinen ulottuvuus, tuttu arvopohja ja täsmällisesti muotoillut tarkastuspisteet tarjoavat hyvät lähtökohdat standardin rakentamiselle kasvisten alkutuotannolle Suomessa. Neuvottelu Svensk Sigill Kvalitetsystem Ab:n kanssa Puutarhaliiton, Ruralia-instituutin ja PTY:n (omalla kustannuksella) hanketoimijat sekä yksi ohjausryhmän jäsen (omalla kustannuksella) vierailivat SKABissa Ruotsissa Vierailun tavoitteena oli saada sekä tutustua paremmin IP-Sigill-järjestelmään ja saada käytännönläheistä tietoa SKABin kokemuksista kolmannen osapuolen auditoiman laatujärjestelmän rakentamisessa ja ylläpitämisessä. SKAB oli jo pitkään tuonut esille toiveen pohjoismaisesta yhteistyöstä standardien kehittämisen osalta, jotta: 1. kaupan ja sidosryhmien tarpeet tulisi huomioitua ja 2. ollakseen vahvempi osapuoli suhteessa kansainvälisiin standardeihin. Vierailun aikana virisi ajatus pohjoismaisesta yhteistyöstä pohjoismaisen perussertifioinnin aikaansaamiseksi kasvissektorille. IP-sertifiointijärjestelmästä nimittäin puuttui perussertifiointitaso kasvisten alkutuotannolle ja perussertifioinnille todettiin olevan kysyntää myös Ruotsissa. Ajatus pohjoismaisesta tuoteturvallisuuden varmentamiseen keskittyvästä perussertifoinnista päätettiin viedä tulossa olevan työpajan yhdeksi tarkasteluvaihtoehdoksi. Mikäli sidosryhmät näkisivät pohjoismaisen järjestelmän varteenotettavaksi vaihtoehdoksi, tulisi sen kehittäminen hankkeen suuntaviivaksi jatkossa. Moduulit 1-6: Työpaja kasvisketjun toimijoille Hankkeen alkuvaiheessa järjestettiin työpaja kasvisketjun eri toimijoille. Työpaja pidettiin Helsingissä. Työpajassa pidettiin lyhyt alustus kasvisten laatujärjestelmistä ja eri strategiavaihtoehdoista kolmannen osapuolen sertifiointiin perustuvassa järjestelmässä. Työpajan perusteella valittiin strategiaksi yhteistyö ruotsalaisen SKABin kanssa. Työpajaan osallistui yhteensä 19 henkilöä. 4

6 Työpajassa lähtökohdat standardityölle kirkastuivat: Tavoitteena on asiakasta tyydyttävä, mahdollisimman kustannustehokas ja yrittäjää motivoiva laadunhallintajärjestelmä. Tuoteturvallisuuden varmistamisessa perustana käytetään Codex alimentarius-standardia Kolmannen osapuolen sertifioinnin toteutuksessa on syytä noudattaa kansainvälisesti hyväksyttäviä yleisiä ehtoja. Standardi laaditaan kasvisten alkutuotannolle. Mahdollisten synergiaetujen saavuttamiseksi tulee tutkia tarkasti sekä yhteistyömahdollisuudet Sigill Kvalitetssystem AB:n kanssa että heidän omistamansa IP-Sigill standardin hyödyntämismahdollisuudet. Omavalvonnan vahvistamista pidettiin tärkeänä. Standardiin liittyviä riskinarviointeja, dokumentointeja ja auditointeja halutaan tehtävän nykyistä useammin. SKABin konsultoiva vierailu Suomessa Konsultoivan vierailun tarkoituksena oli: 1. selvittää laadunvarmennuksen kohderyhmät, 2. tutkia mahdollisuudet luoda yhteinen pohjoismainen tuoteturvallisuusstandardi, sekä 3. selvittää mitkä ovat sertifiointijärjestelmän tarpeelliset tukitoimet ja jatkokehitystyötarpeet. Vierailuun osallistuivat edustajat SKAB:sta sekä hanketyöryhmän edustajat. Keskustelu tuotti runsaasti evästyksiä pohjoismaisen perussertifioinnin kehittämistyölle. Yhteiset intressit täsmentyivät ja kehitysprojektille saatiin selvä työnjako ja etenemismalli. Sertifioinnin kansallinen koordinointi ja käyttöönottoon liittyvät kysymykset käsiteltiin alustavasti. Lisäksi ideoitiin pohjoismaista HACCP-työryhmän perustamista tuoteturvallisuuskysymyksien pohdintaan ja sovittiin tuoteturvallisuuskonsultaatio ja viljelijätukimateriaalin työstöpäivä syksylle. Moduulit 1 ja 5 IP Frukt & grönt suomenkielinen käännös Työn vauhdittamiseksi tilattiin alkusyksyllä 2013 IP Frukt & grönt standardin suomenkielinen käännös. Tämä antoi hyvän lähtökohdan työlle ja helpotti kommentointia. Perussertifiointistandardin tarkentuessa uudet tarkastuspistekäännöstarpeet hoidettiin kuitenkin hanketyöntekijöiden toimesta. Standardin ensimmäinen luonnos lausunnolla Pohjoismaisen perusstandardin ensimmäinen luonnos lähetettiin elokuun lopulla lausunnolle. Samassa yhteydessä rakennettiin sivustolle oma sivu hankkeen tuotoksille. Myös lausunnolla oleva standardiluonnos julkistettiin siellä. Lausuntojakelussa oli noin 100 elintarvikeketjun toimijaa, mukaan lukien myös kaikki työpajaan osallistuneet henkilöt. Kommentteja tuli erityisesti standardin rakenteesta, joka koettiin sekavaksi sekä jonkin verran myös tarkentavia kysymyksiä ja huomioita. Lähtökohtaisesti suhtauduttiin rakentavasti uuteen standardiluonnokseen. Tuoteturvallisuus konsultointi ja tukimateriaalityöstö SKAB:ssa lokakuussa 2014 Lokakuussa Katarina Lassheikki osallistui riskiarvioinnin perehdytykseen. Samassa yhteydessä käytiin perusteellisesti läpi HACCP periaatteiden soveltaminen tuoteturvallisuuden varmentamisessa alkutuotantoyrityksessä. Myös tukimateriaaliin tehtävät päivitykset ja muutokset käsiteltiin. Tarkastuspisteisiin liittyvät tulkintavaikeudet, johtuen erilaisista viranomaisvaatimuksista Ruotsissa ja Suomessa, pyrittiin poistamaan tarkentamalla ja kohdistamalla tarkastuspisteiden vaatimukset eri maissa. 5

7 Ensimmäiseen luonnokseen saatuja kommentteja käsiteltiin perusteellisesti ja standardin rakenne ryhdyttiin selkeyttämään. Lisäksi neuvoteltiin sertifiointijärjestelmän kansallisesta koordinointimallista ja hinnoitteluperusteista. HACCP-kokous PTY kutsui koolle HACCP-tiimin Kokouksessa oli hanketyöryhmän lisäksi edustettuna Fresh Servant Oy, Ruokakesko Oy, Tuko Logistics Oy, Lidl Suomi Ky, SOK, McDonald s Oy Finland, sekä SKAB. Aamupäivänä käytiin perusteellisesti läpi syyt pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä akkreditointiin ja sertifiointiin liittyvät rakenteelliset vaatimukset. Iltapäivänä käsiteltiin osallistujien esille tuomia kysymyksiä. Pääsääntöisesti suhtauduttiin erittäin myönteisesti pohjoismaiseen yhteistyöhön ja vaikutti siltä että valittu tie on oikea ja kustannustehokkain. HACCP kokous todettiin tarpeelliseksi ja uusi tilaisuus sovittiin maaliskuulle Tilaisuuteen kutsutut muut pohjoismaiden edustajat eivät päässeet osallistumaan tilaisuuteen mikä myös saattaa kuvastaa, että he ovat vielä odottavalla kannalla yhteispohjoismaisen perusstandardin osalta. Standardiehdotus 2 lausuntokierroksella Toinen standardiluonnos lähetettiin lausunnolle helmikuun lopulla Lausuntopyynnössä pyydettiin ottamaan kantaa seuraaviin kysymyksiin: Onko standardiehdotuksen tarkistuspisteiden vaatimustaso mielestäsi kohdallaan? Mitä tarkistuspisteitä voisi jättää pois tai mitä pitäisi tuoda siihen lisää ja millä perustein? Mahdollisia muita huomioita standardista? Tässä toisessa standardiversiossa oli paitsi tarkennettu useita tarkastuspisteitä myös huomioitu toivomus selkeämmästä rakenteesta ja lisäksi oli kytketty mukaan laaja valikoima viljelijätukimateriaalia ja työpohjia. Standardin tarkastuspisteet ryhmiteltiin lukuihin, joiden numerointi mukailee pääpiirteissään SKAB:n tuottamaa yleistä prosessikaaviota (alla). Tämä yleinen prosessikaavio on periaatteessa sovellettavissa kaikkiin puutarha-alan alkutuotantoyrityksiin: marjan-, hedelmän-, vihannesten-, juuresten- sekä myös perunantuotantoyrityksiin. Standardin tarkastuspisteiden avulla varmistetaan hyvä tuoteturvallisuus eri tuotantovaiheissa, ottaen huomioon sekä tuotantopaikat ja työvaiheet että tuotantopanosten käytön. 6

8 Standardin tarkastuspisteiden pääryhmittely: 1. Tuotantopaikka 2. Kasvuston perustaminen ja viljelytoimet 3. Sadonkorjuu 4. Sadonkorjuun jälkeiset toimet 5. Jäljitettävyys ja tuotteiden merkintä 6. Perusedellytykset tuoteturvallisuudelle 7. Omavalvonta Kenttätestaus pilottiauditointi Maaliskuussa 2014 Lassheikki, Skogster ja Vilander suorittivat yhdessä riskiarviointityökalujen kenttätestauksen Jenni Tuomolan avomaavihannesyrityksessä. Kenttätestaus oli erittäin tarpeellinen. Kävi selväksi, että riskiarviointiin tarkoitettu tukimateriaali on tiivistettävä ja riskiarviointiprosessi on selkiytettävä. Turhautumista aiheutti monessa eri kohtaa toistuvat lähes samat kysymyksenasettelut ja hajanainen tarkasteltava asiakokonaisuus. Standardityökokous SKAB:ssa Piirainen ja Lassheikki osallistuivat huhtikuussa työkokoukseen jossa tarkasteltiin standardikohdat, viimeisteltiin tukimateriaali ja pohdittiin miten kenttätestauksen kokemukset voidaan ottaa huomioon riskinarvioinnissa. Päädyttiin kytkemään riskinarviointi osaksi yrityksen johtojärjestelmän sisäistä arviointia. Riskinarviointityökalujen määrä supistettiin ja kenttätestauksessa epäselviksi osoittautuneita kysymyksiä tarkennettiin. Lisäksi käsiteltiin vaihtoehtoisia perussertifioinnin menettelyjä ja kansallista koordinointia. 7

9 Työkokouksessa todettiin välttämättömäksi IP-Livsmedel -standardin kääntäminen suomen kielelle, sillä pakkaamojen auditointi tehdään IP-Livsmedel standardin mukaisesti. IP-Livsmedel soveltuu myös pienille ja keskisuurille elintarvikejatkojalostusta harjoittaville yrityksille. Käännös päätettiin toteuttaa modulissa 2, sillä standardi sisältää myös sen soveltamissääntöjä. Moduuli 1 ja 4: Kansallisen koordinoinnin malli, toukokuu 2014 Ensimmäinen sopimusluonnos kansallisen koordinoijan tehtävän hoidosta annettiin SKAB:n toimesta toukokuussa. Malli perustuu hankkeen aikana käytyihin keskusteluihin. Standardin kolmas versio Standardin kolmas ja lähes lopullinen versio valmistui kesäkuun alussa sertifiointikoulutustilaisuuteen Turussa. Sitä ei enää lähetetty lausunnolle vaan sitä julkaistiin hankkeen verkkosivuille ja käytettiin sertifiointikoulutusmateriaalina. Tärkeimmät standardimuutokset kohdistuivat lukuun 7. Omavalvonta. Pilottiauditoinnissa oli todettu tarpeelliseksi kiteyttää riskinarvioinnit selkeäksi kokonaisuudeksi ja myös selkeyttää siihen tarkoitettu viljelijätukimateriaali. Tämä tehtiin sisällyttämällä riskinarviointi johtojärjestelmän sisäisen arvioinnin vaiheisiin. Sertifiointikoulutuksessa ja siihen liittyvässä auditoinnissa todettiin ratkaisu toimivaksi ja selkeäksi. 8

10 3.2 Moduuli 2: Järjestelmän sääntöjen luonti SKABilla oli järjestelmän säännöt vuodelta 2011, jotka uudistettiin vuoden 2014 alusta. Uudistuksessa ei ollut vielä huomioitu uutta pohjoismaista kasvisten perusstandardia. Hankkeessa käännettiin säännöt ja tehtiin ehdotuksia tarvittaviin kohtiin. SKAB laatii sääntöihin muutoksia. Muutokset valmistuivat hankkeen päättymisen jälkeen. Suomenkieliset Yleiset säännöt 2014: 1 ovat ladattavissa Puutarhaliitto ry:n sivuilta. Sääntömuutosten hyväksymisen jälkeen tulevat muokatut säännöt Puutarhaliitto ry:n sivuille. Sääntöjen ensimmäinen käännösluonnos ehdotuksin muutostarpeista Yleisten sääntöjen käännösluonnos muutosehdotuksineen, johon ei sisällytetty maidon tai lihantuotantoa, oli valmiina huhtikuussa Käännöstyö oli aloitettu vanhoilla säännöillä (voimassa alkaen), ja käännöstä jouduttiin korjaamaan uusien sääntöjen mukaisiksi (voimaan ). SKAB kävi ehdotetut muutokset läpi ja teki niihin vastaehdotukset toukokuussa SKAB on laittanut uuden sääntöluonnoksen lausuntokierrokselle kesän 2014 aikana. Tavoitteena on, että uudistetut säännöt astuvat voimaan Kansallisen koordinaattorin tehtävät on viety sopimuspohjalle, niitä ei määritellä osana varsinaisia sääntöjä kuten ehdotuksemme oli. Sääntöihin sitomaton sopimus koordinaattorin ja SKABin välillä on joustavampi. Sopimusmallia ei ole vielä laadittu SKAB:n toimesta. IP-Livsmedel-käännös suomeksi IP-Livsmedel-standardin kääntämiseksi pyydettiin tarjoukset kolmelta käännöspalveluja tarjoavalta yritykseltä. Edullisimman tarjouksen teki Pikakääntäjät. Pikakääntäjien palvelu osoittautui ripeäksi ja laadukkaaksi erityisosaamista vaativassa käännöstyössä. Käännöstyö oli valmis kesäkuun alussa. IP- Livsmedel-käännös on ladattavissa Puutarhaliitto ry:n sivuilta. Linkki xxxxxx (ohrylle liitteenä, ei ole vielä www-sivuilla). IP-Livsmedelin käyttöönoton koordinointi on osa tulevan maakoordinaattorin tehtäviä. Sääntöjen käännös kokonaisuudessaan valmis kesäkuussa voimaanastuneiden sääntöjen kielentarkastus ja puuttuvien osien käännös tilattiin IP-Livsmedelstandardin käännöstyön kilpailutuksen perusteella ostopalveluna Pikakääntäjät Oy:ltä. Säännöt ovat uudistuneet hankkeen aikana, joten osittainen uusi kääntäminen oli tarpeen. Aiemmin työstetyt säännöt olivat astuneet voimaan Moduuli 3: Järjestelmän sertifiointimenettelyn luonti Anne Piirainen Ruralia-instituutista ja Katarina Lassheikki Puutarhaliitto ry:stä osallistuivat toukokuussa 2013 viisipäiväiseen Johtavan arvioijan koulutukseen Vantaalla (järjestäjänä Bureau veritas). Koulutuksen avulla saatiin syvällisempi käsitys siitä, minkälaiset vaatimukset sertifiointilaitoksen on täytettävä auditoijien ja johtavien auditoijien osalta sekä miten auditointiprosessi suunnitellaan ja viedään läpi. IP-Sigill järjestelmän mukaisesti sertifioivalta sertifiointilaitokselta edellytetään ISO mukaista tuotesertifioinnin akkreditointia. Sertifiointilaitoksella on oltava elintarvikesektorin sertifiointikokemuksen ja pätevyyden omaava johtava arvioija. FINASin rekisterihaun mukaan Suomessa toimivista sertifiointilaitoksista kolmella on ISO (tai sitä edeltävän standardin ISO 45011) mukainen akkreditointi ja elintarvikealan sertifiointipalvelu. Hankkeessa tiedusteltiin sähköpostitse näiltä kolmelta sertifiointilaitokselta heidän kiinnostustaan uuden järjestelmän sertifioijaksi. Määräaikaan mennessä saatiin vastaus kahdelta laitokselta. Sertifiointilaitosten edustajien kanssa sovittiin tapaamisesta marraskuussa Annetuilla oletustiedoilla vain yksi ilmaisi suoraan olevansa kiinnostunut tarjoamaan 9

11 sertifiointipalvelua. Sertifiointipalvelusta keskusteltiin myös Laatuvarma ry:n kanssa, jolla ei ole tällä hetkellä akkreditointia tuotesertifiointiin. Sertifiointilaitosten haastattelut marraskuu 2013 Sertifiointilaitosten haastattelut sovittiin tehtäväksi Helsingissä ja Espoossa, sekä Laatuvarma ry:n haastattelu Vantaalla. Ensimmäinen haastattelu oli suuressa kansainvälisessä sertifiointilaitoksessa, jonka Suomen toimistolla ei ole tällä hetkellä maataloussertifiointia. Eräitä viennin kannalta välttämättömiä tarkastuksia he tekevät tilauksesta. Heillä ei ole kuitenkaan tällä hetkellä maatalousalan asiantuntijaa sertifiointipalveluissa. Mikäli sertifioinnille olisi riittävä asiakaskunta, voisivat he olla kiinnostuneita, mutta päätökset tekee johto, jolla on päämiehen asettamat tiukat tulostavoitteet. Toisen haastatteluun halukkaan laitoksen elintarvikesertifioinneista vastaava asiantuntija oli ehtinyt muodostaa kannan sertifiointipalvelujen tarjoamisesta etukäteen annetuilla tiedoilla. Tämän mukaan he olisivat valmiita ottamaan palvelun valikoimiinsa ja olisivat valmiita investoimaan auditoijien koulutukseen. Heidän toimintansa vaikutti ketterämmältä kuin isomman sertifiointilaitoksen toiminta. Laatuvarman kanssa käytiin keskustelu heidän kiinnostuksestaan uuden järjestelmän auditointeihin. Laatuvarman ongelmana on se, että heillä ei ole tällä hetkellä minkäänlaista akkreditointia, joten toiminnan ylösajamiseen menisi aikaa. Heidän tulisi selvittää mahdollisuuksia toimia ainakin alkuvaiheessa jonkun ruotsalaisen sertifiointilaitoksen alihankkijana, eli mahdollisuudesta tehdä auditointeja freelancerauditoijana ruotsalaisen sertifiointilaitoksen nimissä. Tälle vaihtoehdolle ei ole laskettu hintaa, koska vielä ei oltu riittävän pitkällä jotta luotettava hinnoittelu olisi ollut mahdollista. Tämän vaihtoehdon mahdollinen jatkoselvittely jää seuraavalle hankkeelle. 3.4 Moduuli 4: Järjestelmän koordinaattoriverkoston luonti Hankkeen suunnitteluvaiheessa oli tavoitteena luoda Suomeen koordinaattoriverkosto, joka olisi yrityksen ensisijainen kontakti järjestelmään liittymisessä ja auditointien järjestämisessä sekä laskutuksissa. Tämä ajatus kehittyi hanketyön edetessä. Hankkeessa luonnosteltiin myös kansallisen koordinaattorin sopimusmallia, mutta vastuu siitä on jatkossa SKAB:lla. Viimeisin ehdotus on, että alkuvaiheessa suomalaisia yrityksiä palvelisi ainoastaan maakoordinaattori/kansallinen koordinaattori, johon yritykset ovat yhteydessä järjestelmään liittyvissä asioissa. Maakoordinaattori hoitaisi yhteydet sertifiointilaitoksiin ja SKABiin Ruotsiin ja vastaisi järjestelmän lokalisointiin liittyvistä kysymyksistä (esim. käännökset, paikallinen lainsäädäntö, sidosryhmäyhteistyö). Maakoordinaattorin tehtävää on tarjottu Puutarhaliitto ry:lle. Vaikka aluekoordinaattorimallin ensisijaisesti käyttöönotosta luovuttiin hanketyön edetessä, toteutettiin hankkeessa alukoordinaatioverkoston luontia yhteistyössä Tuorekasvisten turvallisuus (Tuopro) hankkeen kanssa. Tuopro-hanke on Maaseuturahaston rahoittama valtakunnallinen hanke, jossa keskitytään tuorekasveista aiheutuvien riskien pienentämiseen alkutuotannossa ja jatkojalostuksessa (linkki hankkeen esite-sivulle: ). Ruralia-instituutti on koordinoinut Työpakettia 2 Mikkelin ammattikorkeakoulun ja ProAgrian ollessa osatoteuttajia. Hankkeessa on koulutettu neuvontajärjestöjen asiantuntijoita kasvisten alkutuotannon riskinarviointiin ja tuoteturvallisuusnäytteiden ottamiseen. Hankkeessa tuotetaan opas viljelijöille ja asiantuntijoille tuorekasvisten turvallisuudesta alkutuotannossa. Koulutus Koulutus on sisältänyt jaksot seuraavista kohdista: 10

12 Riskinarviointi Vesinäytteen otto Kasvinäytteen otto Koulutuspaketit ja opas raportoidaan Tuopron raportoinnissa hankkeen päättyessä. Tuopro-hankkeen koulutukseen osallistuvat asiantuntijat ovat mm. ammattilaisille suunnatun puutarhaneuvonnan asiantuntijoita. Aluekoordinaattoriverkoston mallia oli tarkoitus tarjota Tuoproon osallistuneille asiantuntijoille. Aluekoordinaattorimalli on otettu saksalaisesta QS-järjestelmästä. 3.5 Moduuli 5: Sertifiointielinten ja koordinaattorien koulutus Tuopro -yhteistyönä järjestettiin asiantuntijoille koulutusta, joka valmensi heitä tarjoamaan asiantuntijapalveluita alkutuotantoyrityksille. Hankkeen edetessä luovuttiin aluekoordinaattori-mallista SKABin toiveesta, joten asiantuntijat toimivat alkutuotantoyritysten valmentajina uuteen järjestelmään siirryttäessä. Verkkokoulutus toteutettiin ennen kasvisten Laatujärjestelmät -hankkeen alkamista ja materiaali on ollut verkossa asiantuntijoiden vapaasti käytettävissä koko ajan. Valmentajien (koordinaattorien) koulutus Tuopro-hankkeessa: Verkkokoulutus kasvisten laatujärjestelmistä ja riskinarvioinnista (GLOBALGAP) ja Näytteenottokoulutukset ja Laatujärjestelmä- ja riskinarviointikoulutukset (NIP) ja Sertifiointielinten ja asiantuntijoiden auditointikoulutus Kesäkuussa 2014 järjestettiin koulutus, johon osallistui henkilöitä sertifiointipalvelusta, Puutarhaliiton ja Ruralia-instituutin edustajat. Koulutus koostui yhden päivän teoriaosuudesta, jossa käytiin läpi järjestelmän sääntöjä ja standardin soveltamista sekä viljelijän tukimateriaalia. Toinen päivä oli kenttäkoulutusta standardin vaatimusten täyttymisen arvioinnista kasvihuonevihanneksia viljelevässä yrityksessä. Kouluttajana oli Sven Pettersson SKABista Ruotsista. Koulutus toteutettiin hankkeen ostopalveluna. 3.6 Moduuli 6: Sertifiointielinten akkreditointimenettelyn luonti Akkreditointimenettelyyn perehdyttiin standardikirjallisuuden ja puhelinhaastattelun kautta. Sertifiointilaitokset/sertifiointielimet ovat eri laatujärjestelmien sertifiointiin erikoistuneita organisaatioita. Ne voivat olla joko yhdessä maassa toimivia tai kansainvälisiä ketjuja. Sertifiointielinten pätevyysvaatimukset asetetaan kansainvälisissä ISO-standardeissa. Tämän lisäksi eri järjestelmät voivat asettaa omia lisävaatimuksia auditoijien pätevyydelle. Joko kansallinen akkreditointielin tai järjestelmän oikeuksien haltijan sijaintimaassa sijaitseva akkreditointielin todentaa sertifiointilaitoksen pätevyyden kunkin standardin sertifiointiin, ja valvoo sertifiontilaitoksen toimintaa tarkastuksin. Moduulissa 6 selvitettiin puhelinhaastatteluna FINASin akkreditointimenettelyä (Varpu Rantanen, FINAS). Akkreditointielin voi tarkastaa järjestelmän standardin akkreditoitavuuden EA:n ohjeistuksen mukaisesti. Tämän jälkeen FINAS antaisi lausunnon standardin akkreditoitavuudesta. Mikäli standardi on sellaisenaan akkreditoitavissa, tai muutosten jälkeen, solmii standardin oikeuksien omistaja akkreditointisopimuksen akkreditointielimen kanssa. Tämän jälkeen sertifiointilaitokset, joilla on järjestelmän sääntöjen mukainen pätevyys, voivat hakea järjestelmän standardin sertifiointioikeuksia akkreditointielimeltä. Akkreditointielin tarkastaa sertifiointilaitoksen pätevyyden, ja myöntää sertifiointioikeudet kun pätevyydet ovat riittävät. Jatkossa akkreditointielin valvoo säännöllisesti sertifiointilaitoksen suorittamia auditointeja ja omavalvontaa kyseisen standardin osalta. 11

13 IP-Sigill-jäjestelmän akkreditoinnit tekee SWEDAC, Ruotsin kansallinen akkreditointielin. Kun Suomessa toimiva sertifiointilaitos hakee akkreditointia IP-Sigill-perussertifiointiin kasviksille, voi sertifiointilaitos pyytää akkreditointia ensin FINASilta, joka keskustelee SWEDACin kanssa voiko FINAS toimia SWEDACin akkreditoiman järjestelmän akkreditoijana Suomessa. 4. Tulokset ja niiden arviointi Hankkeen keskeisenä tuloksena on syntynyt tuoteturvallisuuden varmentamiseen keskittyvä perusstandardi ja sen käyttöönottoa tukeva tukimateriaali (työvaiheet on kuvattu yksityiskohtaisesti kappaleessa 2.1.) sekä järjestelmän käyttöönottoa Suomessa tukevat sääntö- ja toimijaverkostoehdotukset. Kolmannen osapuolen auditointiin/sertifiointiin perustuva järjestelmä on luotava kansainvälisesti sovittujen normien mukaisesti, jotta se täyttää kolmannen osapuolen riippumattomuuden vaatimukset. Normit on luotu kansainvälisessä yhteistyössä ISO-organisaation toimesta (The International Organization of Standardization ISO ). Suomen standardisoimisliitto on ISO:n jäsen ( ). ISO on luonut normit akkreditoinneille ja sertifioinneille. Rakennettaessa kolmannen osapuolen sertifiointiin perustuvaa järjestelmää noudatetaan ISO -standardeja. Ruotsalaisen IP-Sigilljärjestelmän yleiset säännöt on rakennettu ISO-järjestelmän standardien mukaisesti, joten IP-Sigill-säännöt ovat mukautettavissa pienin muutoksin kansainvälisesti sovellettaviksi. Säännöissä käydään läpi mm. standardin soveltaminen, sertifiointimenettelyt, pätevyysvaatimukset ja sanktioinnit. Järjestelmän käyttöönottaminen Ruotsin ulkopuolella edellyttää sääntöihin lokalisointia tukevia muutoksia (esim. viittaukset lainsäädäntöön). IP-Sigill-säännöt eli IP Allmänna villkor-säännöt ovat tulleet voimaan Säännöt kattavat kaikki IP- Sigill järjestelmän voimassa olevat standardit. Tuleva standardi edellyttää sääntöihin muutoksia, jotta sekä uusi standardi että järjestelmän organisoituminen ja soveltaminen Suomessa ovat mahdollisia. Sääntöihin tehtiin muutosehdotuksia tarvittaviin kohtiin, jotka SKAB kävi läpi ja kommentoi ja teki sääntöihin lisäyksiä ja muutoksia, joita järjestelmän käyttöönotto Suomessa edellyttää. Uudistettavat säännöt ovat vielä valmisteltavana, mutta tulevat aikoinaan Puutarhaliiton www-sivuille. Tiivistelmä voimassa olevien sääntöjen keskeisistä kohdista kasvistuotannossa on myöhemmin ladattavissa Puutarhaliiton sivuilta (linkki, tiivistelmä tekeillä/anne P.). Suomen hankaluutena on ns. agrisertifointikulttuurin (maatalouden sertifiointipalvelut) puute. Suurimmassa osassa EU:ta luomusertifiointi on järjestetty siten, että tarkastuksen tekevät akkreditoidun sertifiointilaitoksen ammattiauditoijat. Luomusertifiointi muodostaa näin tärkeän selkärangan agrisertifioinneille monissa Euroopan maissa. Suomessa luomutarkastus on viranomaistoimintaa, joten sertifiointilaitoksilla ei ole niin sanottua perusasiakaskuntaa agrisertifioinnissa. Näin ollen uuden järjestelmän sertifiointi voi tulla huomattavan hinnakkaaksi kapeasta asiakassegmentistä johtuen. Pienen asiakasmäärän maksujen on katettava sertifiointilaitoksen investoinnit kyseessä olevaan. sertifiointipalveluun: akkreditointikustannukset, tarkastajien koulutus, sertifioinnin laadunvalvonta ja sisäiset tarkastukset, hallinnointi- ja johtamiskustannukset, lisäksi voittoakin pitäisi sertifiointilaitokselle jäädä. Hankkeen päättymisvaiheessa Suomessa toimivan sertifiointilaitoksen arvioima hinta sertifioinnille (n. 1500, suullinen tiedonanto) on liian korkea. Korkea hinta rajoittaisi liian paljon järjestelmän käyttöönottavien yritysten lukumäärää. Näin ollen tarvitaan kehittämistoimenpiteitä hinnanmuodostuksen kohtuullistamiseksi. SKABin IP-Sigill-järjestelmässä sertifiointi tapahtuu akkreditoidun sertifiointilaitoksen toimesta. Ruotsissa Akkreditoinnin hoitaa SWEDAC, joka on FINASia vastaava akkreditointielin Ruotsissa. Sertifiointilaitoksella, joka haluaa tehdä IP-Sigill-sertifiointeja, on oltava akkreditointi ISO mukaiseen tuotteen, prosessien ja palvelujen sertifiointiin (International Standard ISO/IEC FDIS 17065, Conformity assessment 12

14 Requirements for bodies certifying products, processes and services). Jotta sertifiointilaitos voi hakea ISO akkreditointia, on sen toiminnan oltava ISO standardin mukaisesti hyväksyttävässä kunnossa (international standard ISO/IEC General criteria for the operation of various types of bodies performing inspection). Ruotsissa toimiva sertifiointilaitos hakee akkreditointia IP-Sigill-standardin mukaiseen sertifiointiin SWEDACilta, joka on Ruotsin kansallinen akkreditointielin. SWEDAC tarkastaa laitoksen edellytykset tehdä IP-Sigill-järjestelmän mukaista sertifiointia. Mikäli edellytykset täyttyvät, SWEDAC myöntää akkreditoinnin, ja valvoo säännöllisesti laitoksen tekemiä auditointeja, sertifikaattien myöntöjä tai peruuttamisia sekä sisäistä laadunvalvontaa. Ruotsissa IP-Sigill akkreditoinnin omaavat sertifiointilaitokset löytyvät SWEDACin sivuilta: Kun Suomessa toimiva sertifiointilaitos hakee akkreditointia IP-perussertifiointiin kasviksille, voi sertifiointilaitos pyytää akkreditointia ensin FINASilta, joka keskustelee SWEDACin kanssa voiko FINAS toimia SWEDACin akkreditoiman järjestelmän akkreditoijana Suomessa. Hankesuunnitelmassa oli esitetty koordinaattoriverkostoa, jossa erikoiskasvineuvojat (asiantuntijat) muodostaisivat aluekoordinaattoriverkoston, jota pääkoordinaattori ohjaisi. Ruralian esitys oli että tämä pääkoordinaattori olisi maakoordinaattori, joka hoitaisi yhteydenpidot SKABin ja maakoordinaattorin välillä, vastaisi maksuliikenteen hoitamisesta, yhteydenpidosta sidosryhmiin ja aluekoordinaattoreihin. Puutarhaliiton ja Ruralian tapaamisessa huhtikuussa 2014 SKABin kanssa heidän esityksensä oli, että alkuvaiheessa toimisi ainoastaan maakoordinaattori. Siihen todettiin, että tämä on mahdollista, koska Puutarhaliitto hoitaa jo nyt n. 200:n Laatutarha-auditoinnin koordinoinnin vuosittain. Aluekoordinaattorin sijasta erikoiskasvineuvojat toimisivat yritysvalmentajina, sparraajina, järjestelmään liittyville maatilayrityksille. Tuopro-hankkeen järjestämän koulutuksen läpikäyneet neuvontajärjestöjen asiantuntijat voivat avustaa yritystä riskinarvioinneissa ja erilaisissa tuoteturvallisuusnäyttenotoissa ja näytteiden analyysitulosten tulkinnoissa sekä opastaa itsearvioinnissa. Hankkeessa testattiin standardin toimivuutta ja auditoinnin sujuvuutta. Hankkeen järjestämän kenttäkoulutuspäivän sisältönä oli pilottiauditointi, joka suoritettiin Oksasen puutarhalla Paattisissa. Siihen osallistuivat auditointikokelaat ja auditoinnin suoritti kokenut sertifiointiauditoija ja IP-Sigill järjestelmän kehittäjä Sven Pettersson SKAB:sta. Auditoidun yrityksen oma arvio auditoinnista ja standardin kolmannesta versiosta oli sangen myönteinen. Tärkeä parannusehdotus yrittäjältä oli standardin luvun 7. Omavalvonta siirtäminen standardin alkuun luvuksi nolla. Lisäksi nousi esille toivomus johdantotekstistä ja prosessikaavion liittämisestä standardin alkuun. Nämä muutokset vahvistaisivat entisestään standardin tuotantoprosessia myötäilevä rakenne. 5. Jatkotoimet Standardin lopullisen version laatii ja standardin jatkokehittelystä vastaa luonnollisesti jatkossa sen omistaja SKAB. Standardin virallistaminen Ruotsissa on kaavailtu elo-syyskuun vaihteeseen samoin maakoordinaattoritoiminnasta aiheutuvien muutosten hyväksyminen sertifioinnin yleisissä ehdoissa. Sertifioinnin käyttöönotto Suomessa edellyttää ainakin seuraavia työvaiheita ja kehityspanoksia: 1. Maakoordinaattorin ja SKAB:n välisen sopimuksen solmiminen. Maakoordinaattorin tehtäviin kuuluu toimia SKAB:n asiamiehenä kohdemaassa ja avustaa viljelijää järjestelmään liittymisessä, osallistua standardin jatkokehitystyöhön, vastata tiedotuksesta ja tukimateriaalin käännöstöistä kohdemaan kielellä sekä hoitaa järjestelmän hallinnointitehtäviä SKAB:n puolesta kohdemaassa. Hallintotehtäviin kuuluvat järjestelmämaksujen keruu, rekisterien ylläpito ja yhteydenpito sertifiointilaitoksiin. Mahdollinen maakoordinaattorin lisätehtävä on esimerkiksi kouluttajakoulutusten järjestäminen neuvojille. 2. Neuvottelut järjestelmäomistajan ja sertifiointilaitosten kanssa, sekä yhteistyösopimuksen solmiminen sertifiointilaitoksen kanssa. On sovittava sertifiointien hintataso, täsmennettävä tiedonkulku- ja raportointimenettelyt sekä auditoijien koulutustarve ja koulutusmenettelyt. 3. Järjestelmän markkinointi ja yrittäjien sekä kaupan mukaan rekrytointi. 13

15 4. Maksatus- ja raportointijärjestelmän luonti, asiakasrekisteri- ja koordinointipalvelujen tuottaminen 5. Auditoijavalmennuksien markkinointi ja auditoijakokelaiden rekrytointi. Hyvänä tavoitteena käyttöönottovaiheessa on kolme kaksikielistä (suomi ja ruotsi) ammattitaitoista auditoijaa. 6. Laatujärjestelmävalmennusta neuvojille (asiantuntijoille) ja viljelijöille, jossa pääpaino on tuoteturvallisuuden varmentaminen ja dokumentointi 7. Standardityöryhmän tiedonvaihtotilaisuudet, jossa mukana keskeiset kaupan edustajat, kasviksia käsittelevien laitosten edustaja, tuottajaedustaja sekä järjestelmän kansallinen edustaja. Tilaisuuksien tavoitteena on varmistaa sujuva järjestelmän käyttöönotto, järjestelmän käyttäjien sitouttaminen järjestelmään ja järjestelmän korkea laatu sekä sen edelleen kehittyminen. 8. Erinäiset järjestelmädokumentit, tiedotteet ja ohjeistukset tulevat tarvitsemaan suomennosta ja jatkotyöstämistä. 9. Asiakas- ja kuluttajavalistus, jotta järjestelmän täysimääräiset hyödyt voidaan saavuttaa sekä myös 10. sidosryhmätiedotusta järjestelmän käyttöönotosta 14

16 6. Loppuraportin tiivistelmä Kasvisten laatujärjestelmät hanke oli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Puutarhaliitto ry:n ja Päivittäistavarakauppa ry:n yhdessä toteuttama hanke. Hankkeen tavoitteena oli luoda yhteistyössä kasvisketjun eri toimijoiden kanssa kolmannen osapuolen sertifiointiin perustuva kasvisten alkutuotannon laatujärjestelmä Suomeen. Hanke koostui kuudesta moduulista, joiden sisältöä ohjasi hankkeen tavoitteeksi noussut pohjoismaisen perussertifiointistandardin luominen yhteistyössä SKAB:n kanssa. Hankkeen alkuvaiheessa vierailtiin tutustumassa Svenskt Sigill-järjestelmään Sigill Kvalitetsystem Ab:ssä Ruotsissa. Vierailun perusteella päädyttiin ehdottamaan tiivistä yhteistyötä SKAB:n kanssa yhtenä vaihtoehtona kasvisketjun toimijoille järjestetyssä työpajassa. Huhtikuussa 2013 pidetyssä työpajassa kasvisketjun toimijat näyttivät vihreää valoa yhteistyölle ruotsalaisten kanssa. Puutarhaliitto vertaisarvioi standardit ja laati yhteenvedon Laatutarhan ja IP-Sigill Frukt&grön standardien eroista. Tältä pohjalta lähdettiin rakentamaan uutta perusstandardia. Perusstandardista oli standardiluonnokset 1 ja 2 lausuntokierroksilla, 3. standardiversio valmistui kesäkuun sertifioijakoulutukseen. Standardin varsinainen julkaisemisajankohta jää hankkeen päättymisen jälkeiseen aikaan. Sääntöjen 1. käännösluonnos muutosehdotuksineen annettiin kommentoitavaksi SKABiin. Muutosehdotukset käsiteltiin ja niiden perusteella SKAB luonnosteli omat muutoksensa, joko hyläten tai muuttaen ehdotuksia. SKAB:n lausunnolla olleessa sääntöluonnoksessa on huomioitu kasvisten pohjoismainen perussertifiointitaso. Säännöt tulevat voimaan , mikäli suurempia muutostarpeita ei enää ilmene. Maakoordinaattorin tehtävät jäävät sisällytettäviksi SKAB:n ja maakoordinaattorin väliseen sopimukseen eikä niitä viedä osaksi sääntöjä, sillä se edellyttäisi myös koordinaattorin auditoimista. Aluekoordinaattorisuunnitelmasta luovuttiin tässä vaiheessa. Aluekoordinaattorin tehtävien sijaan neuvonnan asiantuntijat toimivat valmentajina uuteen järjestelmään siirtyville yrityksille. Tuopro-hankkeen toimesta on asiantuntijoille järjestetty useita koulutustilaisuuksia sekä verkossa että lähi- ja etätapahtumina. Koulutusmateriaalia tuotetaan vielä vuoden 2014 loppuun. Kaksipäiväinen sertifiointikoulutus pidettiin kesäkuussa Koulutuksen piti Sven Pettersson SKAB:tä. Koulutusyrityksestä saatiin välittömästi arvokasta palautetta standardista ja tukimateriaalista. Akkreditoitavilla sertifiointilaitoksilla on oltava ISO/IEC FDIS standardin mukainen pätevyys tuotteiden, prosessien ja palvelujen sertifiointiin. Suomessa tällaisia sertifiointilaitoksia, joilla on myös elintarvikeketjun sertifiointia, oli FINASin tietokannan mukaan kolme. Jokaiselle laitettiin sähköpostikysely kiinnostuksesta uuden järjestelmän sertifiointia koskien. Määräaikaan mennessä saatiin vastaus kahdelta laitokselta, joita käytiin myös haastattelemassa. Lisäksi haastateltiin mahdollista alihankkijatoimijaa (akkreditoidulle ruotsalaiselle sertifiointilaitokselle/-laitoksille). Toinen haastatelluista sertifiointilaitoksista näytti haastatteluvaiheessa vihreää valoa uuden sertifiointipalvelun käyttöönotosta. Myös alihankkijatoimija ilmaisi kiinnostuksen sertifiointipalveluihin alihankintana. Uuden standardin jalkauttamiseksi tarvitaan jatkotoimenpiteitä, joita ovat mm. hallinnointiin, sertifiointien organisointiin, koulutuksiin, markkinointiin ja kuluttajavalistuksiin liittyviä toimenpiteitä. 15

17 Liite SKABin vierailun perusteella tehdyt johtopäätökset Ehdotuksia LaatutarhaPLUS standardin laadinnan pohjaksi Puutarhaliitto ry Katarina Lassheikki ja Hanna Skogster + täydennyksiä Anne Piirainen IP Sigillin hyödyntäminen mahdollisimman pitkälle vaikuttaa perustellulta laadunhallintajärjestelmän kustannustehokkuuden varmistamiseksi IP Sigill on avoin standardi. Sitä voi ottaa sellaisenaan käyttöön. Esimerkiksi brändäyksestä (sirkkalehtimerkin liittämisestä) on kuitenkin neuvoteltava erikseen. Vertailu IP Sigill versus Laatutarha: Laatutarhassa on 50 kohtaa jotka puuttuvat IP Sigillistä; o noin puolet Laatutarhan kohdista jotka puuttuvat IP Sigillistä ovat vapaaehtoisia kohtia jotka liittyvät yrityksen kehittämiseen ja työvoiman vastuulliseen käyttöön o Haasteellisia IP Sigillin kohtia jotka puuttuvat Laatutarhasta on noin 15 ja näistä 2 ovat vapaaehtoisia ja 7 ovat sellaisia joita joko ruotsalaiset ovat itse harkinneet poistavansa tai jotka eivät ole relevantteja Suomessa IP Sigillissä on 42 kohtaa jotka puuttuvat Laatutarhasta; o noin puolet Laatutarhasta puuttuvista kohdista ovat sellaisia että niiden soveltaminen ei aiheuttaisi merkittävää muutosta suomalaisten viljelmien nykykäytäntöihin Yhteistyölle Sigill Kvalitetssystem AB:n kanssa on painavat perusteet. Heillä on erittäin pitkä kokemus laatujärjestelmän kehittämisestä, hyvä kansainvälinen tukiverkosto, pitkälle hioutuneet tukitoiminto, hallinnointi ja tietojärjestelmät, resursseja jatkokehittämistyöhön sekä suuri asiakaskunta (17 tuotestandardia, alkutuotannon muut sektorit ovat mukana). Koska meiltä puuttuu vielä järjestelmät alkutuotannon muilta sektoreilta, on tällä hankkeella todennäköisesti kasvisalaa laajempi vaikuttavuus jatkoa ajatellen. Pohjoismainen tarkastelukulma on perusteltua, rajoitetun kasvukauden ja kasvukaudet katkaisevan talven huomioiminen standardin sisällössä olisi näin mahdollista. Yleiset ehdot ovat ratkaisevan tärkeässä roolissa, tuotestandardin sisältö on toissijainen asia. Olipa tuotestandardi mikä vaan on seuraavat perusasiat oltava kunnossa: o Tuoteturvallisuuden varmistamisessa perustana tulee olla Codex alimentarius1 (IP Sigillissä tämä on huomioitu) o Kansainvälisesti hyväksyttävät yleiset ehdot kolmannen osapuolen sertifioinnin toteutuksesta on myös noudatettava (auditoijien pätevyysvaatimukset, sertifiointilaitokseen kohdistuvat vaatimukset, sertifioinnin ehdot, auditoinnin menettely) 1 Codex Alimentarius on kokoelma kansainvälisiä elintarvikealan standardeja, ohjeita ja muita vastaavia suosituksia. Codex Alimentarius komissio (CAC) on perustettu 1963 FAO:n ja WHO:n toimesta. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on kuluttajan terveyden suojelu sekä oikeudenmukaiset käytännöt kansainvälisessä elintarvikekaupassa. Codex standardit ja muut tekstit perustuvat lähtökohtaisesti tieteelliseen arviointiin. Muita oikeutettuja tekijöitä voidaan ottaa päätöksenteossa tarvittaessa huomioon. Varovaisuusperiaatetta voidaan soveltaa osana riskinhallintaa. CAC hyväksyy uusien töiden aloittamisen, valmisteltavat tekstit käsittelyn eri vaiheissa sekä valmiit standardit ja muut tekstit. Codex tekstit valmistellaan CAC:ta avustavissa komiteoissa ja työryhmissä. Codex standardien merkitys kansainvälisessä elintarvikekaupassa on korostunut, koska niitä käytetään WTO sopimuksen ja erityisesti SPS sopimuksen puitteissa referenssistandardeina kauppariitoja ratkottaessa. MMM:n yhteydessä toimivan elintarvikeneuvottelukunnan yhtenä tehtävänä on toimia kansallisena Codex komiteana. Neuvottelukunnan pääsihteeri toimii Suomen Codex yhteyspisteenä. 16

18 Tuotestandardin LaatutarhaPLUS toteutusvaihtoehtoja voisivat olla esimerkiksi: Ehdotus 1: Tuoteturvallisuuden varmentamisen osalta meillä olisi yhteiset tarkastuspisteet IP Sigill standardin kanssa, (Suomessa epärelevantit tarkastuspisteet jätettäisiin kuitenkin pois) + Lisäksi valikoima kansallisia lisätarkastuspisteitä (kuten lakisääteiset ympäristö, energia, ja IPM osiot) + Lisäksi vapaaehtoiset standardia täydentävät lisäsertifioinnit (esimerkiksi liittyen ympäristövastuullisuuteen, yrityksen johtamiseen ja työvoiman vastuulliseen käyttöön, ) Plussat Suomen oloihin hyvin soveltuva Hyvin toteutettuna yrittäjän kannalta todennäköisesti motivoiva järjestelmä Mahdollisuus hyödyntää ruotsalaisten hallinnointijärjestelmän kokemukset Sopimuspohjainen (Suomessa vaikutusmahdollisuuksia standardin sisällön kehittämiseen, voisimme hyödyntää ruotsalaisten kokemukset kv yhteistyöstä standardin jatkokehittämisessä) Yhteistyö Sigillin kanssa olisi kiinteää, jolloin heidän arvokkaat kokemukset ovat käytössämme, ja kv kontaktiverkosto. Koordinaattorimalli olisi tässä mukana (Suomeen tarvitaan omat koordinaattorit). Todennäköisesti kustannustehokas Sertifiointiauditointien markkina alueena mahdollisesti Ruotsi & Suomi (onko realistista? ) realistinen, antaa mahdollisuudet suomen tuotannon lisäarvojen korostamiseen. Kustannusrakenne olisi todennäköisesti huomattavasti alhaisempi kuin vaihtoehdossa 4. Ajankohtaisista ruokakriiseistä ja ruokaturvallisuusasioista olisi helppo keskustella kollegoiden kanssa. Miinukset Ylläpito ja kehitystyö Suomen päässä on resursoitava, Suomeen tarvitaan omat koordinaattorit Kiinnostavuus yli maan rajojen tehtäville auditoinneille voi olla kyseenalainen Kustannukset lisääntyvät selvästi nykyiseen Laatutarhaan verrattuna Ehdotus 2: Otettaisiin käyttöön IP Sigill standardi sellaisenaan (vain Suomessa epärelevantit tarkastuspisteet jätettäisiin pois) + IP Sigillin vapaaehtoiset standardia täydentävät lisäsertifioinnit (esim ilmastosertifiointi) Plussat Kohdat lähestulkoon jo sellaisenaan toteutettavissa, muutos suhteellisen pieni Laatutarhaan verrattuna todennäköisesti kustannustehokkain vaihtoehto Suomen päässä lähinnä käännöstyöt, koulutukset ja auditointien koordinointityöt Miinukset Ei mene varmastikaan läpi tuottajien parissa. Suomi lisäarvoja ei pysty hyödyntämään. Vaikutusmahdollisuudet vähäiset, ollaan kokonaan riippuvaisia ruotsalaisten linjauksista ja heidän kehitystyöstä, oma kädenjälki puuttuisi lähes kokonaan Kustannukset lisääntyvät selvästi nykyiseen Laatutarhaan verrattuna 17

19 Ehdotus 3: Pohjoismaissa laadittaisiin yhteiset tarkastuspisteet liittyen tuoteturvallisuuden varmentamiseen (Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi) + Lisäksi kussakin maassa omat kansalliset lisätarkastuspisteet (lakisääteiset ympäristö, energia, ja IPM osiot) + Vapaaehtoiset lisäsertifioinnit (esim yrityksen johtamisen sertifikaatti, ilmastosertifiointi, ) Kasvisalan laatujärjestelmät hanke Plussat suuri markkina alue, todennäköisesti kustannustehokasta pohjoismainen yhteistyö tiivistyisi entisestään, yhdessä tuottajilla suuremmat vaikutusmahdollisuudet yhteistyö toisi lisää uskottavuutta standardiin, tuotannossa yhteinäinen arvopohja kaupan kannalta mahdollisesti kiinnostava(?) Miinukset byrokratia lisääntyisi mitä todennäköisimmin eteneminen oli hidasta (eri maissa on kovin erilainen tilanne ja kiireellisyys etenemisessä) kansallinen räätälöinti tässä vaihtoehdossa mahdollisesti vaikeampaa (mikä on käsittelyprosessi ja minkälainen päätöksentekojärjestelmä) Kustannukset lisääntyvät selvästi nykyiseen Laatutarhaan verrattuna Johtopäätös Tämän mallin aika on vasta myöhemmin. Pohjoismainen malli voisi olla pidemmän aikavälin strategia. Suomi versio voisi olla pilotti IP Sigillin muuttamisesta Pohjoismaiseksi/Euroopan pohjoisosan standardiksi.) Ehdotus 4: Laatutarhasta rakennetaan oma itsenäinen standardi joka täyttää Codex alimentarius tasoa, IP Sigill standardista riippumatta Plussat avoin standardi, joka käytännössä toimisi lähinnä vain kotimaan markkinoilla toteutus standardin osalta nopeaa päätösvalta omissa käsissä Miinukset hidas/työläs eteneminen sertifioinnin organisoinnin osalta erittäin pieni markkina alue, mahtaako kiinnostaa sertifiointilaitoksia? Auditoinnin hinta karkaa jos sertifioinnista ei synny aitoa kilpailua tuotannon volyymi, yrittäjien pieni määrä, ei riitä järjestelmän tukitoimintojen rahoittamiseen? Kustannukset lisääntyvät selvästi nykyiseen Laatutarhaan verrattuna, todennäköisesti nousevat edellisiä vaihtoehtoja kalliimmaksi koko kehitystyö kaatuu suomalaisten niskaan riittääkö resurssit? byrokratiataakka liian suuri? Miten varmistaa järjestelmän jatkokehitys ja järjestelmän uskottavuus ja kestävyys? Johtopäätökset 18

20 Kokonaan oma kansallinen järjestelmä on mahdollista vain, jos järjestelmälle saadaan riittävä tulorahoitus. Lindan mukaan HeVi puolen järjestelmällä täytyisi olla vähintään maksavaa asiakasta, jotta järjestelmän ylläpito olisi mahdollista. Nyt järjestelmän jäsenmaksua ei kerätä ollenkaan Laatutarhalle. Olisiko maksun kerääminen täysin mahdotonta? Missään muualla ei ole ilmaista järjestelmää käytössä (paitsi Norjassa, jossa valtio maksaa), vaan järjestelmään osallistujat maksavat jäsenmaksua, jolla osa järjestelmän ylläpitämisestä ja kehittämisestä aiheutuvista kustannuksista katetaan Saksassa kokonaisuudessaan. Kasvisalan laatujärjestelmät hanke Hinnat ja rahoituksen muodostus: IP Sigill hinnat vuonna 2013 Vuosittainen perusmaksu (maksetaan Sigill Kvalitetssystem AB:lle). Käytetään järjestelmän hallinnointiin, tietojärjestelmiin, kehittämistyöhön, tukimateriaalien tuottamiseen sekä koulutukseen. Perusmaksu on porrastettu yrityksen pinta alan mukaan: (Esim: avomaavihannestuotanto kasvihuonevihannestuotanto): Suuruusluokka 1: alv ( < 10 ha < m2) Suuruusluokka 2: alv ( 10 ha 60 ha 5000 m m2) Suuruusluokka 3: alv ( 60 ha 140 ha m m2) (Suuruusluokka 4: alv (> 140 ha > m2)) Auditointihinnat vaihtelee organisaatioittain: keskimäärin SEK/v <=> 358 /v tilakäynti vuosi 1: SEK sis matkakulut ( ) itsearviointi vuosi 2: SEK (119 ) IP Sigill vuotuinen kustannus keskisuurelle viljelijälle: perusmaksu + vuosittainen auditointi yhteensä: 896 /v + alv (sisältäen matkakulut) Suomessa yllä mainitut hinnat ovat ainoastaan suuntaa antavia ja todellinen hintataso Suomessa tulee mitä todennäköisimmin olemaan Ruotsin hintatasoa selvästi korkeampi johtuen järjestelmän pienestä kysynnästä ja myös kilpailun puuttumisesta näissä sertifioinneissa. On lisäksi otettava huomioon että suomalaiselle viljelijälle tulee myös maksettavaksi hallinnointipalkkio maakordinaattorille. Valistunut arvio sertifioinnin keskimääräiseksi kokonaiskustannukseksi yrittäjälle on kirjoitushetken tietojen pohjalta noin 1000 euroa/v + alv. Tämän lisäksi yrittäjälle jää kustannettavaksi oma työpanos, riskiarvioinnin pohjalta tehtävät mahdolliset analyysit, sekä mahdollisista valmennuksista aiheutuvat kustannukset. Toisaalta johtojärjestelmän käyttöönotto yrityksessä edistää markkinoille pääsyä, tuo toimintaan lisää sujuvuutta, parantaa riskinhallintaa ja pitkässä juoksussa mahdollisesti jopa kustannussäästöjä. Laatutarha auditointien hinta vuonna 2013: Hinta kaikille sama yrityksen koosta ja sijainnista riippumatta: tilakäyntimaksu + alv, joka 5. v Laatutarhan vuotuinen kustannus keskisuurelle viljelijälle: Keskimäärin 120 /v (sis. tilakäyntimaksun ja hallinnointimaksun) + alv Laatutarhan hinnoittelussa on edelleen melkoisia korotuspaineita (aidot matkakulut, valtionavun mahd poisjäänti järjestelmän kehittämistoiminnoissa (koulutukset, ohjeiston päivitykset, tukimateriaalin kehittäminen)) 19

KASVISTEN LAATUJÄRJESTELMÄT Projektikoodi 5768, määrärahakoodi 6101 TUOPRO-HANKKEEN KASVISSEMINAARI 13.02.2014 MIKKELI

KASVISTEN LAATUJÄRJESTELMÄT Projektikoodi 5768, määrärahakoodi 6101 TUOPRO-HANKKEEN KASVISSEMINAARI 13.02.2014 MIKKELI KASVISTEN LAATUJÄRJESTELMÄT Projektikoodi 5768, määrärahakoodi 6101 TUOPRO-HANKKEEN KASVISSEMINAARI 13.02.2014 MIKKELI 14.2.2014 1 Kasvisten laatujärjestelmä Hankkeen tavoite: Kolmannen osapuolen auditointiin

Lisätiedot

IP Perusertifiointi Kasviksille. Tausta Keitä koskee? Miten pääsee mukaan? Aikataulu ja kuinka usein auditointi? Paljonko maksaa?

IP Perusertifiointi Kasviksille. Tausta Keitä koskee? Miten pääsee mukaan? Aikataulu ja kuinka usein auditointi? Paljonko maksaa? IP Perusertifiointi Kasviksille Tausta Keitä koskee? Miten pääsee mukaan? Aikataulu ja kuinka usein auditointi? Paljonko maksaa? Taustaa miksi vaihtoehto Laatutarhalle? Markkinoilla on asiakkaita, jotka

Lisätiedot

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä 23.11.2016 Asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on päivittäistavarakaupan ja Foodservice-tukkukaupan edunvalvoja

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

IP Perusertifiointi Kasviksille. Mikä ihmeen IP? Miten liitytään? Mihin sitoudutaan? Mitä maksaa? Mikä seuraavaksi?

IP Perusertifiointi Kasviksille. Mikä ihmeen IP? Miten liitytään? Mihin sitoudutaan? Mitä maksaa? Mikä seuraavaksi? IP Perusertifiointi Kasviksille Mikä ihmeen IP? Miten liitytään? Mihin sitoudutaan? Mitä maksaa? Mikä seuraavaksi? Mikä ihmeen IP? IP tarkoittaa integroitua tuotantoa. Tämä tarkoittaa, että koko tuotantoyksikkö

Lisätiedot

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Sertifiointi Vaatimusten mukaisuuden toteamista Asiakas määrittelee tuotteen ja palvelun laatuvaatimukset asiakasohjautuva

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)

Lisätiedot

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry 1(6) SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan

Lisätiedot

Sisäisten auditointien toteuttaminen L A A T U T Y Ö

Sisäisten auditointien toteuttaminen L A A T U T Y Ö 1(5) L A A T U T Y Ö 16.1.9 SUUNNITELMA n sisäiset auditoinnit toteutetaan tiedekunta ja erillislaitostasolla samaan tapaan kuin ensimmäisellä kierroksella 2008, mutta kevennetyllä mallilla. Pääauditoijina

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

HIUSALAN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMISHANKE

HIUSALAN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMISHANKE HIUSALAN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMISHANKE 12.12.2008 2008 Opetushallitus Helsinki Nina Raki, Omnia Projektin organisaatio OHJAUSRYHMÄ (OPH, sidosryhmäedustajat) Koordinointi

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet

Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet Helsinki 2016 FINAS - akkreditointipalvelu Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaatteen on laatinut VANK-P:n (Vaatimustenmukaisuuden

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 5.4.2016 1. Nimitystoimikunnan tarkoitus Ahlstrom Oyj:n (jäljempänä Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta on Yhtiön osakkeenomistajien

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Seija Friman Kieku-info 5.11.2012 Tilaisuus, Esittäjä Muutosjohtamisen kokonaisuus mistä muutosjohtamisessa on kyse? Muutosjohtamisen suunnittelu ja organisointi Miten

Lisätiedot

Aika: Keskiviikko klo Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista. 143 Kokouksen avaus. 144 Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Aika: Keskiviikko klo Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista. 143 Kokouksen avaus. 144 Laillisuus ja päätösvaltaisuus EDUSTAJISTON JOULUKUUN KOKOUS Aika: Keskiviikko 10.12.2014 klo 18.15 Paikka: Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista 143 Kokouksen avaus 144 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 145 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 K1: Tarjouspyynnössä työmääräksi on arvioitu 120-160 htp/vuosi. Voiko tämän jakaa osiin tarjotun pääarkkitehdin ja tämän varahenkilön välillä

Lisätiedot

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Kuva: Unto Kärkkäinen Työsuojelunäyttely Sivu 2 / 7 Sisällys Tiivistelmä. 3 1 Hankkeen tausta ja tavoite.3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Hankkeen

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

RDA-vaikuttaminen. RDA-kommentoinnin aloitustilaisuus Marja-Liisa Seppälä Tatja Pusa Kuvailusääntöpalvelu

RDA-vaikuttaminen. RDA-kommentoinnin aloitustilaisuus Marja-Liisa Seppälä Tatja Pusa Kuvailusääntöpalvelu RDA-vaikuttaminen RDA-kommentoinnin aloitustilaisuus 16.2.2017 Marja-Liisa Seppälä Tatja Pusa Kuvailusääntöpalvelu Agenda Tässä RDA-kommentoinnin 2017 aloitustilaisuudessa käydään läpi: Kommentoinnin tyypit

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet FINAS-akkreditointipalvelu Espoo 2013 ISBN 978-952-6682-01-3 1(6) Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaatteen

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0092(NLE) 9.9.2016 *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission The Judges Certification Project this project is made possible by a grant of the European Commission Tausta Kansainvälisiä kilpailuja vuodesta 1958 Laadun takaamiseksi Säännöt TC (Technical Committee)

Lisätiedot

Arviointiraportti. Patenttitoimisto Jaakko Väisänen

Arviointiraportti. Patenttitoimisto Jaakko Väisänen 2016-06-16 1 (5) Arviointiraportti Patenttitoimisto Jaakko Väisänen 14. - 16.6.2016 Raportti nspecta Sertifiointi Oy Visiting address CN: 1065745-2 Group headquarters: nspecta Group Oy, Helsinki, 2016-06-16

Lisätiedot

STM:n asiantuntijaryhmän toiminta ja. toimintasuunnitelma Professor,University of Tampere. University Hospital

STM:n asiantuntijaryhmän toiminta ja. toimintasuunnitelma Professor,University of Tampere. University Hospital STM:n asiantuntijaryhmän toiminta 2007-2009 ja toimintasuunnitelma 2010-2012 Seppo Soimakallio Professor,University of Tampere Head of Department,Tampere University Hospital 19.1.2010 Asiantuntijaryhmän

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla

Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Toimintakertomus v. 2013 30.1.2014 Pekka Alhojärvi, MMM/HSO/OTY 1 Toimintakertomus: rakenne Yleistä Avoin toiminta Selkeä kieli Avoin tieto Hallinto mahdollistajana

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en) 13883/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Asia: Eurooppalainen ohjausjakso

Lisätiedot

EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA Tuula Seppo erityisasiantuntija

EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA Tuula Seppo erityisasiantuntija EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA 7.2.2017 Tuula Seppo erityisasiantuntija EU-tietosuoja-asetus Astuu voimaan 25.5.2018 Edellyttää koko henkilöstön ja henkilötietoja

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

EUROOPAN LENTOTURVALLISUUSVIRASTON. LAUSUNTO nro 04/2007

EUROOPAN LENTOTURVALLISUUSVIRASTON. LAUSUNTO nro 04/2007 EUROOPAN LENTOTURVALLISUUSVIRASTON LAUSUNTO nro 04/2007 komission asetuksesta, jolla muutetaan komission asetusta (EY) N:o 1702/2003 ilmaalusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus-

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten priorisointi Sidosryhmäkyselyn tulosten esittely Lääkeinformaatiofoorumi käyttäjät ja tuottajat 11.5.2012 Annikka Kalliokoski Ylilääkäri Lääketurvallisuus-

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.4.2015 COM(2015) 149 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Tornionjoen-Muonionjoen tulvariskien hallintasuunnitelman yhteensovittaminen Ruotsin Haaparannan tulvariskien hallintasuunnitelman kanssa

Tornionjoen-Muonionjoen tulvariskien hallintasuunnitelman yhteensovittaminen Ruotsin Haaparannan tulvariskien hallintasuunnitelman kanssa Tornionjoen tulvaryhmän 9. kokouksen pöytäkirja 15.09.2015 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Pellon kunnantalo Aika: 15.9.2015 klo 10:00 Tornionjoen tulvaryhmän 9. kokouksen pöytäkirja 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Mitä akkreditointi on? Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Liikeidea. Etunimi Sukunimi

Liikeidea. Etunimi Sukunimi Liikeidea Funidata Oy on perustettu maaliskuussa 2016 Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi OTM-hankkeen

Lisätiedot

Sote-palveluhakemisto-projekti. Projektiryhmän kokous

Sote-palveluhakemisto-projekti. Projektiryhmän kokous Sote-palveluhakemisto-projekti Projektiryhmän kokous 11.1.2017 Asialista 1.10.2017 1. Kokouksen avaus 2. Ajankohtaiskatsaus projektin etenemiseen Osaprojekti 1 Osaprojekti 2 3. Road map Mitä on tehty Missä

Lisätiedot

Gemensam Nordisk Anläggningsmarknad GNA. Tilannekatsaus Jatkotoimenpiteet. Hankinta 2010 versus GNA

Gemensam Nordisk Anläggningsmarknad GNA. Tilannekatsaus Jatkotoimenpiteet. Hankinta 2010 versus GNA Gemensam Nordisk Anläggningsmarknad GNA Tilannekatsaus 31.5.2006 Jatkotoimenpiteet Hankinta 2010 versus GNA Pohjoismaisen ministerineuvoston aloitteesta vuonna 2003 perustettu pohjoismaisten tie- ja ratalaitosten

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto Säännöt

Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto Säännöt Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajiston työvaliokunta/paavilainen Sääntömuutosehdotus Edustajiston sääntöihin Versio 280215 Edustajiston syksyn kasvokkaistapaamisen pohjalta Suomen Nuorisovaltuustojen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

OPS-tiekartta Missä mennään?

OPS-tiekartta Missä mennään? OPS-tiekartta Missä mennään? Kevät 2014 Oman tilanteen arviointi jatkuu Alueellisen/kuntakohtaisen/ koulukohtaisen ops-työn organisointi; työn rakenne, työnjako ja vastuut kasvun ja oppimisen jatkumosta

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Työryhmäprosessi Versio 0.4 Työryhmäprosessi :03:23

Työryhmäprosessi Versio 0.4 Työryhmäprosessi :03:23 Työryhmäprosessi 13.7.2011 16:03:23 VAIHE 1 Työryhmän asettaminen Prosessi alkaa VALMISTELIJA Valmistelee perustamisen Kirjoittaa Esittelee asettajalle Antaa englanninkielisen käännöksen Kielipalvelujen

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

KANSALLISKOMITEAJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI Kansalliskomiteatapaaminen Katri Rostedt

KANSALLISKOMITEAJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI Kansalliskomiteatapaaminen Katri Rostedt KANSALLISKOMITEAJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI 2015 Kansalliskomiteatapaaminen 6.10.2015 Katri Rostedt Esityksen runko Tiedeakatemiain neuvottelukunnan kansainväliset yhteydet Kansalliskomiteajärjestelmä ja neuvottelukunnan

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari 9.6.2015 Kehittämisneuvos Harri Martikainen Keskeinen toimintaympäristö SM:n tulevaisuuskatsaus

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry

Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Miten ja missä standardeja laaditaan Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Esityksen sisältö Suomen kansallinen järjestelmä ja METSTA Kuka standardit laatii?

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016 Kehittämisaluemenettelystä Matti Holopainen 5_2016 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 2 9.3.2016 Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto Ajankohtaisia Yhdyskuntien kehittämisen linjaukset: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2016

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

FINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo

FINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Tuija Sinervo ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä akkreditointi on FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnin kansainvälisyys Akkreditointiprosessi AKKREDITOINTI Kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot