Kasvisten laatujärjestelmät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvisten laatujärjestelmät"

Transkriptio

1 Kasvisten laatujärjestelmät Loppuraportti Anne Piirainen, Sari Iivonen ja Katarina Lassheikki

2 Sisällys 1. Hankkeen tavoitteet Hankeosapuolet ja yhteistyö Hanketoimijat Sigill Kvalitetsystem Ab (SKAB) Ohjausryhmä Hankkeen vaiheet lyhyesti Moduuli 1: Standardin sisältöalueen määrittäminen ja standardin kirjoittaminen, ohjeistuksen (tukimateriaalin) tuottaminen Moduuli 2: Järjestelmän sääntöjen luonti Moduuli 3: Järjestelmän sertifiointimenettelyn luonti Moduuli 4: Järjestelmän koordinaattoriverkoston luonti Moduuli 5: Sertifiointielinten ja koordinaattorien koulutus Moduuli 6: Sertifiointielinten akkreditointimenettelyn luonti Tulokset ja niiden arviointi Jatkotoimet Loppuraportin tiivistelmä Liite SKABin vierailun perusteella tehdyt johtopäätökset Liite 2. Moduuli 4: Esitys maakoordinaattorien ja aluekoordinaattorin tehtävistä Liite 3 Tiedotus

3 1. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli luoda valmius kaikille avoimen kasvisten alkutuotannon kolmannen osapuolen sertifioiman laatujärjestelmän käyttöönottamiseen. Hanke koostui kuudesta moduulista: Moduuli 1. Standardin sisältöalueen määrittäminen ja standardin kirjoittaminen, ohjeistuksen (tukimateriaalin) tuottaminen Moduuli 2. Järjestelmän sääntöjen luonti Moduuli 3. Järjestelmän sertifiointimenettelyn luonti Moduuli 4. Järjestelmän koordinaattoriverkoston luonti (Tuopro-hankkeeseen osa toteutuksesta) Moduuli 5. Sertifiointielinten ja koordinaattorien koulutus Moduuli 6. Sertifiointielinten akkreditointimenettelyn luonti 2. Hankeosapuolet ja yhteistyö 2.1 Hanketoimijat Hanketta hallinnoi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Hankekumppaneina olivat Puutarhaliitto ry ja Päivittäistavarakauppa ry. Puutarhaliiton vastuulla oli moduuli 1. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin vastuulla oli moduulit 2-6. Päivittäistavarakauppa ry antoi oman ja jäsenorganisaatioiden asiantuntemusta hankkeen käyttöön. 2.2 Sigill Kvalitetsystem Ab (SKAB) Hankkeen aikana tehtiin erityisesti moduuli 1 töiden osalta tiivistä yhteistyö ruotsalaisen SKAB:in kanssa. SKAB on ruotsalaisen Lantbrukarnas Riksförbundin (LRF) tytäryritys, joka on erikoistunut alkutuotannon ja pienten elintarvikejalostajien laatujärjestelmien kehitystyöhön. SKAB omistaa Svenskt Sigill-tavaramerkin ja sertifioidun IP laatujärjestelmän oikeudet ja hallinnoi IP-sertifiointeja. 2.3 Ohjausryhmä Ohjausryhmän jäseneksi kutsuttiin edustajia kasvisketjun eri vaiheista. Ohjausryhmän jäsenet ja varajäsenet olivat: Jyrki Jalkanen, pj, Kotimaiset Kasvikset ry:n, Juha-Pekka Vieno McDonald s Suomi (varalla Stiina Rasimus-Sahari), Minna Allonen FreshServant Oy, Erkki Särkelä Patu-Palvelutukkurit Oy, Nina Holmlud Svenska Trädgårdsförbundet r.f. ja Seija Ahonen-Siivola MMM. Ohjausryhmä kokoontui kuusi kertaa hankkeen kestoaikana ja vielä yhden kerran sähköpostikokouksena hankkeen päättymisen jälkeen. Ohjausryhmän jäsenet antoivat arvokasta panostusta hankkeen eteenpäinviemiseksi. 2

4 3. Hankkeen vaiheet lyhyesti Hanke alkoi ja päättyi Yhteenveto hankkeen tapahtumista on alla. Hankkeen vaiheet käydään tarkemmin läpi moduuleittain toimenpiteiden toteutusjärjestyksessä. Moduuli 1: Laatutarhan ja IP-Sigill Frukt & grönt vertaisarviointi Moduuli 1: Neuvottelu Svensk Sigill Kvalitetsystem Ab:n kanssa Moduulit 1-6: Työpaja kasvisketjun toimijoille Moduulit 1, 2, 3 ja 6: ISO 9000-järjestelmän mukaiseen Johtavan arvioijan koulutukseen osallistuminen toukokuu Moduuli 1: SKABin konsultoiva vierailu Suomessa Moduulit 1 ja 5: IP Frukt & grönt-standardin suomenkielinen käännösluonnos elokuu 2013 Moduuli 1: Standardin ensimmäinen luonnos lausunnolla Moduuli 1: Tuoteturvallisuus konsultointi ja tukimateriaalityöstö SKAB:ssa Moduuli 1: HACCP-kokous Moduuli 3: Sertifiointilaitosten haastattelut marraskuu 2013 Moduuli 1: Standardiehdotus 2 lausuntokierroksella, helmikuu 2014 Moduuli 1: Kenttätestaus pilottiauditointi Moduuli 2: Suomenkielinen käännösluonnos IPAllmänna villkor-säännöistä ja muutosehdotukset lokakuu 2013-huhtikuu 2014 Moduuli 1: Standardityökokous SKAB:ssa Moduuli 4: Kansallisen koordinoinnin sopimusluonnos, toukokuu 2014 Moduuli 1: Standardin kolmas versio, kesäkuu 2014 Moduuli 2: Sääntöjen käännös kokonaisuudessaan kesäkuu 2014 Moduuli 5. Sertifiointikoulutus Turussa pilottiauditointineen 3.1 Moduuli 1: Standardin sisältöalueen määrittäminen ja standardin kirjoittaminen, ohjeistuksen (tukimateriaalin) tuottaminen Laatutarhan ja IP-Sigill Frukt & grönt vertaisarviointi Moduuli 1:n ensimmäinen tehtäväkokonaisuus oli selvittää voiko Laatutarha-ohjeisto muodostaa kolmannen osapuolen auditoiman sertifiointijärjestelmän perustan. Vertailemalla Laatutarha-ohjeistoa sitä lähimpänä olevaan sertifiointijärjestelmän standardiin, eli IP Sigill Frukt & grönt standardiin, muodostettiin käsitys Laatutarha-ohjeiston sertifiointikelpoisuudesta ja haettiin mallia standardityölle. Vertailu IP-Sigill versus Laatutarha: 3

5 Laatutarhassa on 50 tarkastuspistettä jotka puuttuvat IP Sigillistä; o näistä noin puolet on vapaaehtoisia ja liittyvät yrityksen kehittämiseen ja työvoiman vastuulliseen käyttöön. IP Sigillissä on 42 kohtaa jotka puuttuvat Laatutarhasta; o näistä noin puolet on sellaisia, että niiden soveltaminen ei aiheuttaisi merkittävää muutosta suomalaisten viljelmien nykykäytäntöihin. o kaksi kohtaa on haasteellisia, mutta vapaaehtoisia tarkastuspisteitä. o seitsemän tarkastuspistettä eivät ole relevantteja Suomen oloissa. Johtopäätökset: o Laatutarha toimii ohjeistona neuvonnallisille auditoinneille, mutta laaja-alaisuutensa takia auditointi on haasteellista ja erittäin työlästä. Auditointi edellyttää myös auditoijalta erittäin syvää asiantuntemusta. Laatutarhaohjeiston saattaminen sertifiointistandardiksi edellyttäisi sen perusteellista uudistamista. o Sertifiointistandardi IP Sigill Frukt & grönt painottuu vahvasti integroituun tuotantoon, huomioiden myös tuoteturvallisuuden varmentamisen. Se sisältää joukon tarkastuspisteitä, joiden soveltaminen Suomen oloissa olisi hankalaa ja aiheuttaisi viranomaisvaatimusten eroavuudesta johtuvia tulkintaongelmia maiden välillä. o IP Sigill Frukt & grönt standardin selkeä rakenne, pohjoinen ulottuvuus, tuttu arvopohja ja täsmällisesti muotoillut tarkastuspisteet tarjoavat hyvät lähtökohdat standardin rakentamiselle kasvisten alkutuotannolle Suomessa. Neuvottelu Svensk Sigill Kvalitetsystem Ab:n kanssa Puutarhaliiton, Ruralia-instituutin ja PTY:n (omalla kustannuksella) hanketoimijat sekä yksi ohjausryhmän jäsen (omalla kustannuksella) vierailivat SKABissa Ruotsissa Vierailun tavoitteena oli saada sekä tutustua paremmin IP-Sigill-järjestelmään ja saada käytännönläheistä tietoa SKABin kokemuksista kolmannen osapuolen auditoiman laatujärjestelmän rakentamisessa ja ylläpitämisessä. SKAB oli jo pitkään tuonut esille toiveen pohjoismaisesta yhteistyöstä standardien kehittämisen osalta, jotta: 1. kaupan ja sidosryhmien tarpeet tulisi huomioitua ja 2. ollakseen vahvempi osapuoli suhteessa kansainvälisiin standardeihin. Vierailun aikana virisi ajatus pohjoismaisesta yhteistyöstä pohjoismaisen perussertifioinnin aikaansaamiseksi kasvissektorille. IP-sertifiointijärjestelmästä nimittäin puuttui perussertifiointitaso kasvisten alkutuotannolle ja perussertifioinnille todettiin olevan kysyntää myös Ruotsissa. Ajatus pohjoismaisesta tuoteturvallisuuden varmentamiseen keskittyvästä perussertifoinnista päätettiin viedä tulossa olevan työpajan yhdeksi tarkasteluvaihtoehdoksi. Mikäli sidosryhmät näkisivät pohjoismaisen järjestelmän varteenotettavaksi vaihtoehdoksi, tulisi sen kehittäminen hankkeen suuntaviivaksi jatkossa. Moduulit 1-6: Työpaja kasvisketjun toimijoille Hankkeen alkuvaiheessa järjestettiin työpaja kasvisketjun eri toimijoille. Työpaja pidettiin Helsingissä. Työpajassa pidettiin lyhyt alustus kasvisten laatujärjestelmistä ja eri strategiavaihtoehdoista kolmannen osapuolen sertifiointiin perustuvassa järjestelmässä. Työpajan perusteella valittiin strategiaksi yhteistyö ruotsalaisen SKABin kanssa. Työpajaan osallistui yhteensä 19 henkilöä. 4

6 Työpajassa lähtökohdat standardityölle kirkastuivat: Tavoitteena on asiakasta tyydyttävä, mahdollisimman kustannustehokas ja yrittäjää motivoiva laadunhallintajärjestelmä. Tuoteturvallisuuden varmistamisessa perustana käytetään Codex alimentarius-standardia Kolmannen osapuolen sertifioinnin toteutuksessa on syytä noudattaa kansainvälisesti hyväksyttäviä yleisiä ehtoja. Standardi laaditaan kasvisten alkutuotannolle. Mahdollisten synergiaetujen saavuttamiseksi tulee tutkia tarkasti sekä yhteistyömahdollisuudet Sigill Kvalitetssystem AB:n kanssa että heidän omistamansa IP-Sigill standardin hyödyntämismahdollisuudet. Omavalvonnan vahvistamista pidettiin tärkeänä. Standardiin liittyviä riskinarviointeja, dokumentointeja ja auditointeja halutaan tehtävän nykyistä useammin. SKABin konsultoiva vierailu Suomessa Konsultoivan vierailun tarkoituksena oli: 1. selvittää laadunvarmennuksen kohderyhmät, 2. tutkia mahdollisuudet luoda yhteinen pohjoismainen tuoteturvallisuusstandardi, sekä 3. selvittää mitkä ovat sertifiointijärjestelmän tarpeelliset tukitoimet ja jatkokehitystyötarpeet. Vierailuun osallistuivat edustajat SKAB:sta sekä hanketyöryhmän edustajat. Keskustelu tuotti runsaasti evästyksiä pohjoismaisen perussertifioinnin kehittämistyölle. Yhteiset intressit täsmentyivät ja kehitysprojektille saatiin selvä työnjako ja etenemismalli. Sertifioinnin kansallinen koordinointi ja käyttöönottoon liittyvät kysymykset käsiteltiin alustavasti. Lisäksi ideoitiin pohjoismaista HACCP-työryhmän perustamista tuoteturvallisuuskysymyksien pohdintaan ja sovittiin tuoteturvallisuuskonsultaatio ja viljelijätukimateriaalin työstöpäivä syksylle. Moduulit 1 ja 5 IP Frukt & grönt suomenkielinen käännös Työn vauhdittamiseksi tilattiin alkusyksyllä 2013 IP Frukt & grönt standardin suomenkielinen käännös. Tämä antoi hyvän lähtökohdan työlle ja helpotti kommentointia. Perussertifiointistandardin tarkentuessa uudet tarkastuspistekäännöstarpeet hoidettiin kuitenkin hanketyöntekijöiden toimesta. Standardin ensimmäinen luonnos lausunnolla Pohjoismaisen perusstandardin ensimmäinen luonnos lähetettiin elokuun lopulla lausunnolle. Samassa yhteydessä rakennettiin sivustolle oma sivu hankkeen tuotoksille. Myös lausunnolla oleva standardiluonnos julkistettiin siellä. Lausuntojakelussa oli noin 100 elintarvikeketjun toimijaa, mukaan lukien myös kaikki työpajaan osallistuneet henkilöt. Kommentteja tuli erityisesti standardin rakenteesta, joka koettiin sekavaksi sekä jonkin verran myös tarkentavia kysymyksiä ja huomioita. Lähtökohtaisesti suhtauduttiin rakentavasti uuteen standardiluonnokseen. Tuoteturvallisuus konsultointi ja tukimateriaalityöstö SKAB:ssa lokakuussa 2014 Lokakuussa Katarina Lassheikki osallistui riskiarvioinnin perehdytykseen. Samassa yhteydessä käytiin perusteellisesti läpi HACCP periaatteiden soveltaminen tuoteturvallisuuden varmentamisessa alkutuotantoyrityksessä. Myös tukimateriaaliin tehtävät päivitykset ja muutokset käsiteltiin. Tarkastuspisteisiin liittyvät tulkintavaikeudet, johtuen erilaisista viranomaisvaatimuksista Ruotsissa ja Suomessa, pyrittiin poistamaan tarkentamalla ja kohdistamalla tarkastuspisteiden vaatimukset eri maissa. 5

7 Ensimmäiseen luonnokseen saatuja kommentteja käsiteltiin perusteellisesti ja standardin rakenne ryhdyttiin selkeyttämään. Lisäksi neuvoteltiin sertifiointijärjestelmän kansallisesta koordinointimallista ja hinnoitteluperusteista. HACCP-kokous PTY kutsui koolle HACCP-tiimin Kokouksessa oli hanketyöryhmän lisäksi edustettuna Fresh Servant Oy, Ruokakesko Oy, Tuko Logistics Oy, Lidl Suomi Ky, SOK, McDonald s Oy Finland, sekä SKAB. Aamupäivänä käytiin perusteellisesti läpi syyt pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä akkreditointiin ja sertifiointiin liittyvät rakenteelliset vaatimukset. Iltapäivänä käsiteltiin osallistujien esille tuomia kysymyksiä. Pääsääntöisesti suhtauduttiin erittäin myönteisesti pohjoismaiseen yhteistyöhön ja vaikutti siltä että valittu tie on oikea ja kustannustehokkain. HACCP kokous todettiin tarpeelliseksi ja uusi tilaisuus sovittiin maaliskuulle Tilaisuuteen kutsutut muut pohjoismaiden edustajat eivät päässeet osallistumaan tilaisuuteen mikä myös saattaa kuvastaa, että he ovat vielä odottavalla kannalla yhteispohjoismaisen perusstandardin osalta. Standardiehdotus 2 lausuntokierroksella Toinen standardiluonnos lähetettiin lausunnolle helmikuun lopulla Lausuntopyynnössä pyydettiin ottamaan kantaa seuraaviin kysymyksiin: Onko standardiehdotuksen tarkistuspisteiden vaatimustaso mielestäsi kohdallaan? Mitä tarkistuspisteitä voisi jättää pois tai mitä pitäisi tuoda siihen lisää ja millä perustein? Mahdollisia muita huomioita standardista? Tässä toisessa standardiversiossa oli paitsi tarkennettu useita tarkastuspisteitä myös huomioitu toivomus selkeämmästä rakenteesta ja lisäksi oli kytketty mukaan laaja valikoima viljelijätukimateriaalia ja työpohjia. Standardin tarkastuspisteet ryhmiteltiin lukuihin, joiden numerointi mukailee pääpiirteissään SKAB:n tuottamaa yleistä prosessikaaviota (alla). Tämä yleinen prosessikaavio on periaatteessa sovellettavissa kaikkiin puutarha-alan alkutuotantoyrityksiin: marjan-, hedelmän-, vihannesten-, juuresten- sekä myös perunantuotantoyrityksiin. Standardin tarkastuspisteiden avulla varmistetaan hyvä tuoteturvallisuus eri tuotantovaiheissa, ottaen huomioon sekä tuotantopaikat ja työvaiheet että tuotantopanosten käytön. 6

8 Standardin tarkastuspisteiden pääryhmittely: 1. Tuotantopaikka 2. Kasvuston perustaminen ja viljelytoimet 3. Sadonkorjuu 4. Sadonkorjuun jälkeiset toimet 5. Jäljitettävyys ja tuotteiden merkintä 6. Perusedellytykset tuoteturvallisuudelle 7. Omavalvonta Kenttätestaus pilottiauditointi Maaliskuussa 2014 Lassheikki, Skogster ja Vilander suorittivat yhdessä riskiarviointityökalujen kenttätestauksen Jenni Tuomolan avomaavihannesyrityksessä. Kenttätestaus oli erittäin tarpeellinen. Kävi selväksi, että riskiarviointiin tarkoitettu tukimateriaali on tiivistettävä ja riskiarviointiprosessi on selkiytettävä. Turhautumista aiheutti monessa eri kohtaa toistuvat lähes samat kysymyksenasettelut ja hajanainen tarkasteltava asiakokonaisuus. Standardityökokous SKAB:ssa Piirainen ja Lassheikki osallistuivat huhtikuussa työkokoukseen jossa tarkasteltiin standardikohdat, viimeisteltiin tukimateriaali ja pohdittiin miten kenttätestauksen kokemukset voidaan ottaa huomioon riskinarvioinnissa. Päädyttiin kytkemään riskinarviointi osaksi yrityksen johtojärjestelmän sisäistä arviointia. Riskinarviointityökalujen määrä supistettiin ja kenttätestauksessa epäselviksi osoittautuneita kysymyksiä tarkennettiin. Lisäksi käsiteltiin vaihtoehtoisia perussertifioinnin menettelyjä ja kansallista koordinointia. 7

9 Työkokouksessa todettiin välttämättömäksi IP-Livsmedel -standardin kääntäminen suomen kielelle, sillä pakkaamojen auditointi tehdään IP-Livsmedel standardin mukaisesti. IP-Livsmedel soveltuu myös pienille ja keskisuurille elintarvikejatkojalostusta harjoittaville yrityksille. Käännös päätettiin toteuttaa modulissa 2, sillä standardi sisältää myös sen soveltamissääntöjä. Moduuli 1 ja 4: Kansallisen koordinoinnin malli, toukokuu 2014 Ensimmäinen sopimusluonnos kansallisen koordinoijan tehtävän hoidosta annettiin SKAB:n toimesta toukokuussa. Malli perustuu hankkeen aikana käytyihin keskusteluihin. Standardin kolmas versio Standardin kolmas ja lähes lopullinen versio valmistui kesäkuun alussa sertifiointikoulutustilaisuuteen Turussa. Sitä ei enää lähetetty lausunnolle vaan sitä julkaistiin hankkeen verkkosivuille ja käytettiin sertifiointikoulutusmateriaalina. Tärkeimmät standardimuutokset kohdistuivat lukuun 7. Omavalvonta. Pilottiauditoinnissa oli todettu tarpeelliseksi kiteyttää riskinarvioinnit selkeäksi kokonaisuudeksi ja myös selkeyttää siihen tarkoitettu viljelijätukimateriaali. Tämä tehtiin sisällyttämällä riskinarviointi johtojärjestelmän sisäisen arvioinnin vaiheisiin. Sertifiointikoulutuksessa ja siihen liittyvässä auditoinnissa todettiin ratkaisu toimivaksi ja selkeäksi. 8

10 3.2 Moduuli 2: Järjestelmän sääntöjen luonti SKABilla oli järjestelmän säännöt vuodelta 2011, jotka uudistettiin vuoden 2014 alusta. Uudistuksessa ei ollut vielä huomioitu uutta pohjoismaista kasvisten perusstandardia. Hankkeessa käännettiin säännöt ja tehtiin ehdotuksia tarvittaviin kohtiin. SKAB laatii sääntöihin muutoksia. Muutokset valmistuivat hankkeen päättymisen jälkeen. Suomenkieliset Yleiset säännöt 2014: 1 ovat ladattavissa Puutarhaliitto ry:n sivuilta. Sääntömuutosten hyväksymisen jälkeen tulevat muokatut säännöt Puutarhaliitto ry:n sivuille. Sääntöjen ensimmäinen käännösluonnos ehdotuksin muutostarpeista Yleisten sääntöjen käännösluonnos muutosehdotuksineen, johon ei sisällytetty maidon tai lihantuotantoa, oli valmiina huhtikuussa Käännöstyö oli aloitettu vanhoilla säännöillä (voimassa alkaen), ja käännöstä jouduttiin korjaamaan uusien sääntöjen mukaisiksi (voimaan ). SKAB kävi ehdotetut muutokset läpi ja teki niihin vastaehdotukset toukokuussa SKAB on laittanut uuden sääntöluonnoksen lausuntokierrokselle kesän 2014 aikana. Tavoitteena on, että uudistetut säännöt astuvat voimaan Kansallisen koordinaattorin tehtävät on viety sopimuspohjalle, niitä ei määritellä osana varsinaisia sääntöjä kuten ehdotuksemme oli. Sääntöihin sitomaton sopimus koordinaattorin ja SKABin välillä on joustavampi. Sopimusmallia ei ole vielä laadittu SKAB:n toimesta. IP-Livsmedel-käännös suomeksi IP-Livsmedel-standardin kääntämiseksi pyydettiin tarjoukset kolmelta käännöspalveluja tarjoavalta yritykseltä. Edullisimman tarjouksen teki Pikakääntäjät. Pikakääntäjien palvelu osoittautui ripeäksi ja laadukkaaksi erityisosaamista vaativassa käännöstyössä. Käännöstyö oli valmis kesäkuun alussa. IP- Livsmedel-käännös on ladattavissa Puutarhaliitto ry:n sivuilta. Linkki xxxxxx (ohrylle liitteenä, ei ole vielä www-sivuilla). IP-Livsmedelin käyttöönoton koordinointi on osa tulevan maakoordinaattorin tehtäviä. Sääntöjen käännös kokonaisuudessaan valmis kesäkuussa voimaanastuneiden sääntöjen kielentarkastus ja puuttuvien osien käännös tilattiin IP-Livsmedelstandardin käännöstyön kilpailutuksen perusteella ostopalveluna Pikakääntäjät Oy:ltä. Säännöt ovat uudistuneet hankkeen aikana, joten osittainen uusi kääntäminen oli tarpeen. Aiemmin työstetyt säännöt olivat astuneet voimaan Moduuli 3: Järjestelmän sertifiointimenettelyn luonti Anne Piirainen Ruralia-instituutista ja Katarina Lassheikki Puutarhaliitto ry:stä osallistuivat toukokuussa 2013 viisipäiväiseen Johtavan arvioijan koulutukseen Vantaalla (järjestäjänä Bureau veritas). Koulutuksen avulla saatiin syvällisempi käsitys siitä, minkälaiset vaatimukset sertifiointilaitoksen on täytettävä auditoijien ja johtavien auditoijien osalta sekä miten auditointiprosessi suunnitellaan ja viedään läpi. IP-Sigill järjestelmän mukaisesti sertifioivalta sertifiointilaitokselta edellytetään ISO mukaista tuotesertifioinnin akkreditointia. Sertifiointilaitoksella on oltava elintarvikesektorin sertifiointikokemuksen ja pätevyyden omaava johtava arvioija. FINASin rekisterihaun mukaan Suomessa toimivista sertifiointilaitoksista kolmella on ISO (tai sitä edeltävän standardin ISO 45011) mukainen akkreditointi ja elintarvikealan sertifiointipalvelu. Hankkeessa tiedusteltiin sähköpostitse näiltä kolmelta sertifiointilaitokselta heidän kiinnostustaan uuden järjestelmän sertifioijaksi. Määräaikaan mennessä saatiin vastaus kahdelta laitokselta. Sertifiointilaitosten edustajien kanssa sovittiin tapaamisesta marraskuussa Annetuilla oletustiedoilla vain yksi ilmaisi suoraan olevansa kiinnostunut tarjoamaan 9

11 sertifiointipalvelua. Sertifiointipalvelusta keskusteltiin myös Laatuvarma ry:n kanssa, jolla ei ole tällä hetkellä akkreditointia tuotesertifiointiin. Sertifiointilaitosten haastattelut marraskuu 2013 Sertifiointilaitosten haastattelut sovittiin tehtäväksi Helsingissä ja Espoossa, sekä Laatuvarma ry:n haastattelu Vantaalla. Ensimmäinen haastattelu oli suuressa kansainvälisessä sertifiointilaitoksessa, jonka Suomen toimistolla ei ole tällä hetkellä maataloussertifiointia. Eräitä viennin kannalta välttämättömiä tarkastuksia he tekevät tilauksesta. Heillä ei ole kuitenkaan tällä hetkellä maatalousalan asiantuntijaa sertifiointipalveluissa. Mikäli sertifioinnille olisi riittävä asiakaskunta, voisivat he olla kiinnostuneita, mutta päätökset tekee johto, jolla on päämiehen asettamat tiukat tulostavoitteet. Toisen haastatteluun halukkaan laitoksen elintarvikesertifioinneista vastaava asiantuntija oli ehtinyt muodostaa kannan sertifiointipalvelujen tarjoamisesta etukäteen annetuilla tiedoilla. Tämän mukaan he olisivat valmiita ottamaan palvelun valikoimiinsa ja olisivat valmiita investoimaan auditoijien koulutukseen. Heidän toimintansa vaikutti ketterämmältä kuin isomman sertifiointilaitoksen toiminta. Laatuvarman kanssa käytiin keskustelu heidän kiinnostuksestaan uuden järjestelmän auditointeihin. Laatuvarman ongelmana on se, että heillä ei ole tällä hetkellä minkäänlaista akkreditointia, joten toiminnan ylösajamiseen menisi aikaa. Heidän tulisi selvittää mahdollisuuksia toimia ainakin alkuvaiheessa jonkun ruotsalaisen sertifiointilaitoksen alihankkijana, eli mahdollisuudesta tehdä auditointeja freelancerauditoijana ruotsalaisen sertifiointilaitoksen nimissä. Tälle vaihtoehdolle ei ole laskettu hintaa, koska vielä ei oltu riittävän pitkällä jotta luotettava hinnoittelu olisi ollut mahdollista. Tämän vaihtoehdon mahdollinen jatkoselvittely jää seuraavalle hankkeelle. 3.4 Moduuli 4: Järjestelmän koordinaattoriverkoston luonti Hankkeen suunnitteluvaiheessa oli tavoitteena luoda Suomeen koordinaattoriverkosto, joka olisi yrityksen ensisijainen kontakti järjestelmään liittymisessä ja auditointien järjestämisessä sekä laskutuksissa. Tämä ajatus kehittyi hanketyön edetessä. Hankkeessa luonnosteltiin myös kansallisen koordinaattorin sopimusmallia, mutta vastuu siitä on jatkossa SKAB:lla. Viimeisin ehdotus on, että alkuvaiheessa suomalaisia yrityksiä palvelisi ainoastaan maakoordinaattori/kansallinen koordinaattori, johon yritykset ovat yhteydessä järjestelmään liittyvissä asioissa. Maakoordinaattori hoitaisi yhteydet sertifiointilaitoksiin ja SKABiin Ruotsiin ja vastaisi järjestelmän lokalisointiin liittyvistä kysymyksistä (esim. käännökset, paikallinen lainsäädäntö, sidosryhmäyhteistyö). Maakoordinaattorin tehtävää on tarjottu Puutarhaliitto ry:lle. Vaikka aluekoordinaattorimallin ensisijaisesti käyttöönotosta luovuttiin hanketyön edetessä, toteutettiin hankkeessa alukoordinaatioverkoston luontia yhteistyössä Tuorekasvisten turvallisuus (Tuopro) hankkeen kanssa. Tuopro-hanke on Maaseuturahaston rahoittama valtakunnallinen hanke, jossa keskitytään tuorekasveista aiheutuvien riskien pienentämiseen alkutuotannossa ja jatkojalostuksessa (linkki hankkeen esite-sivulle: ). Ruralia-instituutti on koordinoinut Työpakettia 2 Mikkelin ammattikorkeakoulun ja ProAgrian ollessa osatoteuttajia. Hankkeessa on koulutettu neuvontajärjestöjen asiantuntijoita kasvisten alkutuotannon riskinarviointiin ja tuoteturvallisuusnäytteiden ottamiseen. Hankkeessa tuotetaan opas viljelijöille ja asiantuntijoille tuorekasvisten turvallisuudesta alkutuotannossa. Koulutus Koulutus on sisältänyt jaksot seuraavista kohdista: 10

12 Riskinarviointi Vesinäytteen otto Kasvinäytteen otto Koulutuspaketit ja opas raportoidaan Tuopron raportoinnissa hankkeen päättyessä. Tuopro-hankkeen koulutukseen osallistuvat asiantuntijat ovat mm. ammattilaisille suunnatun puutarhaneuvonnan asiantuntijoita. Aluekoordinaattoriverkoston mallia oli tarkoitus tarjota Tuoproon osallistuneille asiantuntijoille. Aluekoordinaattorimalli on otettu saksalaisesta QS-järjestelmästä. 3.5 Moduuli 5: Sertifiointielinten ja koordinaattorien koulutus Tuopro -yhteistyönä järjestettiin asiantuntijoille koulutusta, joka valmensi heitä tarjoamaan asiantuntijapalveluita alkutuotantoyrityksille. Hankkeen edetessä luovuttiin aluekoordinaattori-mallista SKABin toiveesta, joten asiantuntijat toimivat alkutuotantoyritysten valmentajina uuteen järjestelmään siirryttäessä. Verkkokoulutus toteutettiin ennen kasvisten Laatujärjestelmät -hankkeen alkamista ja materiaali on ollut verkossa asiantuntijoiden vapaasti käytettävissä koko ajan. Valmentajien (koordinaattorien) koulutus Tuopro-hankkeessa: Verkkokoulutus kasvisten laatujärjestelmistä ja riskinarvioinnista (GLOBALGAP) ja Näytteenottokoulutukset ja Laatujärjestelmä- ja riskinarviointikoulutukset (NIP) ja Sertifiointielinten ja asiantuntijoiden auditointikoulutus Kesäkuussa 2014 järjestettiin koulutus, johon osallistui henkilöitä sertifiointipalvelusta, Puutarhaliiton ja Ruralia-instituutin edustajat. Koulutus koostui yhden päivän teoriaosuudesta, jossa käytiin läpi järjestelmän sääntöjä ja standardin soveltamista sekä viljelijän tukimateriaalia. Toinen päivä oli kenttäkoulutusta standardin vaatimusten täyttymisen arvioinnista kasvihuonevihanneksia viljelevässä yrityksessä. Kouluttajana oli Sven Pettersson SKABista Ruotsista. Koulutus toteutettiin hankkeen ostopalveluna. 3.6 Moduuli 6: Sertifiointielinten akkreditointimenettelyn luonti Akkreditointimenettelyyn perehdyttiin standardikirjallisuuden ja puhelinhaastattelun kautta. Sertifiointilaitokset/sertifiointielimet ovat eri laatujärjestelmien sertifiointiin erikoistuneita organisaatioita. Ne voivat olla joko yhdessä maassa toimivia tai kansainvälisiä ketjuja. Sertifiointielinten pätevyysvaatimukset asetetaan kansainvälisissä ISO-standardeissa. Tämän lisäksi eri järjestelmät voivat asettaa omia lisävaatimuksia auditoijien pätevyydelle. Joko kansallinen akkreditointielin tai järjestelmän oikeuksien haltijan sijaintimaassa sijaitseva akkreditointielin todentaa sertifiointilaitoksen pätevyyden kunkin standardin sertifiointiin, ja valvoo sertifiontilaitoksen toimintaa tarkastuksin. Moduulissa 6 selvitettiin puhelinhaastatteluna FINASin akkreditointimenettelyä (Varpu Rantanen, FINAS). Akkreditointielin voi tarkastaa järjestelmän standardin akkreditoitavuuden EA:n ohjeistuksen mukaisesti. Tämän jälkeen FINAS antaisi lausunnon standardin akkreditoitavuudesta. Mikäli standardi on sellaisenaan akkreditoitavissa, tai muutosten jälkeen, solmii standardin oikeuksien omistaja akkreditointisopimuksen akkreditointielimen kanssa. Tämän jälkeen sertifiointilaitokset, joilla on järjestelmän sääntöjen mukainen pätevyys, voivat hakea järjestelmän standardin sertifiointioikeuksia akkreditointielimeltä. Akkreditointielin tarkastaa sertifiointilaitoksen pätevyyden, ja myöntää sertifiointioikeudet kun pätevyydet ovat riittävät. Jatkossa akkreditointielin valvoo säännöllisesti sertifiointilaitoksen suorittamia auditointeja ja omavalvontaa kyseisen standardin osalta. 11

13 IP-Sigill-jäjestelmän akkreditoinnit tekee SWEDAC, Ruotsin kansallinen akkreditointielin. Kun Suomessa toimiva sertifiointilaitos hakee akkreditointia IP-Sigill-perussertifiointiin kasviksille, voi sertifiointilaitos pyytää akkreditointia ensin FINASilta, joka keskustelee SWEDACin kanssa voiko FINAS toimia SWEDACin akkreditoiman järjestelmän akkreditoijana Suomessa. 4. Tulokset ja niiden arviointi Hankkeen keskeisenä tuloksena on syntynyt tuoteturvallisuuden varmentamiseen keskittyvä perusstandardi ja sen käyttöönottoa tukeva tukimateriaali (työvaiheet on kuvattu yksityiskohtaisesti kappaleessa 2.1.) sekä järjestelmän käyttöönottoa Suomessa tukevat sääntö- ja toimijaverkostoehdotukset. Kolmannen osapuolen auditointiin/sertifiointiin perustuva järjestelmä on luotava kansainvälisesti sovittujen normien mukaisesti, jotta se täyttää kolmannen osapuolen riippumattomuuden vaatimukset. Normit on luotu kansainvälisessä yhteistyössä ISO-organisaation toimesta (The International Organization of Standardization ISO ). Suomen standardisoimisliitto on ISO:n jäsen ( ). ISO on luonut normit akkreditoinneille ja sertifioinneille. Rakennettaessa kolmannen osapuolen sertifiointiin perustuvaa järjestelmää noudatetaan ISO -standardeja. Ruotsalaisen IP-Sigilljärjestelmän yleiset säännöt on rakennettu ISO-järjestelmän standardien mukaisesti, joten IP-Sigill-säännöt ovat mukautettavissa pienin muutoksin kansainvälisesti sovellettaviksi. Säännöissä käydään läpi mm. standardin soveltaminen, sertifiointimenettelyt, pätevyysvaatimukset ja sanktioinnit. Järjestelmän käyttöönottaminen Ruotsin ulkopuolella edellyttää sääntöihin lokalisointia tukevia muutoksia (esim. viittaukset lainsäädäntöön). IP-Sigill-säännöt eli IP Allmänna villkor-säännöt ovat tulleet voimaan Säännöt kattavat kaikki IP- Sigill järjestelmän voimassa olevat standardit. Tuleva standardi edellyttää sääntöihin muutoksia, jotta sekä uusi standardi että järjestelmän organisoituminen ja soveltaminen Suomessa ovat mahdollisia. Sääntöihin tehtiin muutosehdotuksia tarvittaviin kohtiin, jotka SKAB kävi läpi ja kommentoi ja teki sääntöihin lisäyksiä ja muutoksia, joita järjestelmän käyttöönotto Suomessa edellyttää. Uudistettavat säännöt ovat vielä valmisteltavana, mutta tulevat aikoinaan Puutarhaliiton www-sivuille. Tiivistelmä voimassa olevien sääntöjen keskeisistä kohdista kasvistuotannossa on myöhemmin ladattavissa Puutarhaliiton sivuilta (linkki, tiivistelmä tekeillä/anne P.). Suomen hankaluutena on ns. agrisertifointikulttuurin (maatalouden sertifiointipalvelut) puute. Suurimmassa osassa EU:ta luomusertifiointi on järjestetty siten, että tarkastuksen tekevät akkreditoidun sertifiointilaitoksen ammattiauditoijat. Luomusertifiointi muodostaa näin tärkeän selkärangan agrisertifioinneille monissa Euroopan maissa. Suomessa luomutarkastus on viranomaistoimintaa, joten sertifiointilaitoksilla ei ole niin sanottua perusasiakaskuntaa agrisertifioinnissa. Näin ollen uuden järjestelmän sertifiointi voi tulla huomattavan hinnakkaaksi kapeasta asiakassegmentistä johtuen. Pienen asiakasmäärän maksujen on katettava sertifiointilaitoksen investoinnit kyseessä olevaan. sertifiointipalveluun: akkreditointikustannukset, tarkastajien koulutus, sertifioinnin laadunvalvonta ja sisäiset tarkastukset, hallinnointi- ja johtamiskustannukset, lisäksi voittoakin pitäisi sertifiointilaitokselle jäädä. Hankkeen päättymisvaiheessa Suomessa toimivan sertifiointilaitoksen arvioima hinta sertifioinnille (n. 1500, suullinen tiedonanto) on liian korkea. Korkea hinta rajoittaisi liian paljon järjestelmän käyttöönottavien yritysten lukumäärää. Näin ollen tarvitaan kehittämistoimenpiteitä hinnanmuodostuksen kohtuullistamiseksi. SKABin IP-Sigill-järjestelmässä sertifiointi tapahtuu akkreditoidun sertifiointilaitoksen toimesta. Ruotsissa Akkreditoinnin hoitaa SWEDAC, joka on FINASia vastaava akkreditointielin Ruotsissa. Sertifiointilaitoksella, joka haluaa tehdä IP-Sigill-sertifiointeja, on oltava akkreditointi ISO mukaiseen tuotteen, prosessien ja palvelujen sertifiointiin (International Standard ISO/IEC FDIS 17065, Conformity assessment 12

14 Requirements for bodies certifying products, processes and services). Jotta sertifiointilaitos voi hakea ISO akkreditointia, on sen toiminnan oltava ISO standardin mukaisesti hyväksyttävässä kunnossa (international standard ISO/IEC General criteria for the operation of various types of bodies performing inspection). Ruotsissa toimiva sertifiointilaitos hakee akkreditointia IP-Sigill-standardin mukaiseen sertifiointiin SWEDACilta, joka on Ruotsin kansallinen akkreditointielin. SWEDAC tarkastaa laitoksen edellytykset tehdä IP-Sigill-järjestelmän mukaista sertifiointia. Mikäli edellytykset täyttyvät, SWEDAC myöntää akkreditoinnin, ja valvoo säännöllisesti laitoksen tekemiä auditointeja, sertifikaattien myöntöjä tai peruuttamisia sekä sisäistä laadunvalvontaa. Ruotsissa IP-Sigill akkreditoinnin omaavat sertifiointilaitokset löytyvät SWEDACin sivuilta: Kun Suomessa toimiva sertifiointilaitos hakee akkreditointia IP-perussertifiointiin kasviksille, voi sertifiointilaitos pyytää akkreditointia ensin FINASilta, joka keskustelee SWEDACin kanssa voiko FINAS toimia SWEDACin akkreditoiman järjestelmän akkreditoijana Suomessa. Hankesuunnitelmassa oli esitetty koordinaattoriverkostoa, jossa erikoiskasvineuvojat (asiantuntijat) muodostaisivat aluekoordinaattoriverkoston, jota pääkoordinaattori ohjaisi. Ruralian esitys oli että tämä pääkoordinaattori olisi maakoordinaattori, joka hoitaisi yhteydenpidot SKABin ja maakoordinaattorin välillä, vastaisi maksuliikenteen hoitamisesta, yhteydenpidosta sidosryhmiin ja aluekoordinaattoreihin. Puutarhaliiton ja Ruralian tapaamisessa huhtikuussa 2014 SKABin kanssa heidän esityksensä oli, että alkuvaiheessa toimisi ainoastaan maakoordinaattori. Siihen todettiin, että tämä on mahdollista, koska Puutarhaliitto hoitaa jo nyt n. 200:n Laatutarha-auditoinnin koordinoinnin vuosittain. Aluekoordinaattorin sijasta erikoiskasvineuvojat toimisivat yritysvalmentajina, sparraajina, järjestelmään liittyville maatilayrityksille. Tuopro-hankkeen järjestämän koulutuksen läpikäyneet neuvontajärjestöjen asiantuntijat voivat avustaa yritystä riskinarvioinneissa ja erilaisissa tuoteturvallisuusnäyttenotoissa ja näytteiden analyysitulosten tulkinnoissa sekä opastaa itsearvioinnissa. Hankkeessa testattiin standardin toimivuutta ja auditoinnin sujuvuutta. Hankkeen järjestämän kenttäkoulutuspäivän sisältönä oli pilottiauditointi, joka suoritettiin Oksasen puutarhalla Paattisissa. Siihen osallistuivat auditointikokelaat ja auditoinnin suoritti kokenut sertifiointiauditoija ja IP-Sigill järjestelmän kehittäjä Sven Pettersson SKAB:sta. Auditoidun yrityksen oma arvio auditoinnista ja standardin kolmannesta versiosta oli sangen myönteinen. Tärkeä parannusehdotus yrittäjältä oli standardin luvun 7. Omavalvonta siirtäminen standardin alkuun luvuksi nolla. Lisäksi nousi esille toivomus johdantotekstistä ja prosessikaavion liittämisestä standardin alkuun. Nämä muutokset vahvistaisivat entisestään standardin tuotantoprosessia myötäilevä rakenne. 5. Jatkotoimet Standardin lopullisen version laatii ja standardin jatkokehittelystä vastaa luonnollisesti jatkossa sen omistaja SKAB. Standardin virallistaminen Ruotsissa on kaavailtu elo-syyskuun vaihteeseen samoin maakoordinaattoritoiminnasta aiheutuvien muutosten hyväksyminen sertifioinnin yleisissä ehdoissa. Sertifioinnin käyttöönotto Suomessa edellyttää ainakin seuraavia työvaiheita ja kehityspanoksia: 1. Maakoordinaattorin ja SKAB:n välisen sopimuksen solmiminen. Maakoordinaattorin tehtäviin kuuluu toimia SKAB:n asiamiehenä kohdemaassa ja avustaa viljelijää järjestelmään liittymisessä, osallistua standardin jatkokehitystyöhön, vastata tiedotuksesta ja tukimateriaalin käännöstöistä kohdemaan kielellä sekä hoitaa järjestelmän hallinnointitehtäviä SKAB:n puolesta kohdemaassa. Hallintotehtäviin kuuluvat järjestelmämaksujen keruu, rekisterien ylläpito ja yhteydenpito sertifiointilaitoksiin. Mahdollinen maakoordinaattorin lisätehtävä on esimerkiksi kouluttajakoulutusten järjestäminen neuvojille. 2. Neuvottelut järjestelmäomistajan ja sertifiointilaitosten kanssa, sekä yhteistyösopimuksen solmiminen sertifiointilaitoksen kanssa. On sovittava sertifiointien hintataso, täsmennettävä tiedonkulku- ja raportointimenettelyt sekä auditoijien koulutustarve ja koulutusmenettelyt. 3. Järjestelmän markkinointi ja yrittäjien sekä kaupan mukaan rekrytointi. 13

15 4. Maksatus- ja raportointijärjestelmän luonti, asiakasrekisteri- ja koordinointipalvelujen tuottaminen 5. Auditoijavalmennuksien markkinointi ja auditoijakokelaiden rekrytointi. Hyvänä tavoitteena käyttöönottovaiheessa on kolme kaksikielistä (suomi ja ruotsi) ammattitaitoista auditoijaa. 6. Laatujärjestelmävalmennusta neuvojille (asiantuntijoille) ja viljelijöille, jossa pääpaino on tuoteturvallisuuden varmentaminen ja dokumentointi 7. Standardityöryhmän tiedonvaihtotilaisuudet, jossa mukana keskeiset kaupan edustajat, kasviksia käsittelevien laitosten edustaja, tuottajaedustaja sekä järjestelmän kansallinen edustaja. Tilaisuuksien tavoitteena on varmistaa sujuva järjestelmän käyttöönotto, järjestelmän käyttäjien sitouttaminen järjestelmään ja järjestelmän korkea laatu sekä sen edelleen kehittyminen. 8. Erinäiset järjestelmädokumentit, tiedotteet ja ohjeistukset tulevat tarvitsemaan suomennosta ja jatkotyöstämistä. 9. Asiakas- ja kuluttajavalistus, jotta järjestelmän täysimääräiset hyödyt voidaan saavuttaa sekä myös 10. sidosryhmätiedotusta järjestelmän käyttöönotosta 14

16 6. Loppuraportin tiivistelmä Kasvisten laatujärjestelmät hanke oli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Puutarhaliitto ry:n ja Päivittäistavarakauppa ry:n yhdessä toteuttama hanke. Hankkeen tavoitteena oli luoda yhteistyössä kasvisketjun eri toimijoiden kanssa kolmannen osapuolen sertifiointiin perustuva kasvisten alkutuotannon laatujärjestelmä Suomeen. Hanke koostui kuudesta moduulista, joiden sisältöä ohjasi hankkeen tavoitteeksi noussut pohjoismaisen perussertifiointistandardin luominen yhteistyössä SKAB:n kanssa. Hankkeen alkuvaiheessa vierailtiin tutustumassa Svenskt Sigill-järjestelmään Sigill Kvalitetsystem Ab:ssä Ruotsissa. Vierailun perusteella päädyttiin ehdottamaan tiivistä yhteistyötä SKAB:n kanssa yhtenä vaihtoehtona kasvisketjun toimijoille järjestetyssä työpajassa. Huhtikuussa 2013 pidetyssä työpajassa kasvisketjun toimijat näyttivät vihreää valoa yhteistyölle ruotsalaisten kanssa. Puutarhaliitto vertaisarvioi standardit ja laati yhteenvedon Laatutarhan ja IP-Sigill Frukt&grön standardien eroista. Tältä pohjalta lähdettiin rakentamaan uutta perusstandardia. Perusstandardista oli standardiluonnokset 1 ja 2 lausuntokierroksilla, 3. standardiversio valmistui kesäkuun sertifioijakoulutukseen. Standardin varsinainen julkaisemisajankohta jää hankkeen päättymisen jälkeiseen aikaan. Sääntöjen 1. käännösluonnos muutosehdotuksineen annettiin kommentoitavaksi SKABiin. Muutosehdotukset käsiteltiin ja niiden perusteella SKAB luonnosteli omat muutoksensa, joko hyläten tai muuttaen ehdotuksia. SKAB:n lausunnolla olleessa sääntöluonnoksessa on huomioitu kasvisten pohjoismainen perussertifiointitaso. Säännöt tulevat voimaan , mikäli suurempia muutostarpeita ei enää ilmene. Maakoordinaattorin tehtävät jäävät sisällytettäviksi SKAB:n ja maakoordinaattorin väliseen sopimukseen eikä niitä viedä osaksi sääntöjä, sillä se edellyttäisi myös koordinaattorin auditoimista. Aluekoordinaattorisuunnitelmasta luovuttiin tässä vaiheessa. Aluekoordinaattorin tehtävien sijaan neuvonnan asiantuntijat toimivat valmentajina uuteen järjestelmään siirtyville yrityksille. Tuopro-hankkeen toimesta on asiantuntijoille järjestetty useita koulutustilaisuuksia sekä verkossa että lähi- ja etätapahtumina. Koulutusmateriaalia tuotetaan vielä vuoden 2014 loppuun. Kaksipäiväinen sertifiointikoulutus pidettiin kesäkuussa Koulutuksen piti Sven Pettersson SKAB:tä. Koulutusyrityksestä saatiin välittömästi arvokasta palautetta standardista ja tukimateriaalista. Akkreditoitavilla sertifiointilaitoksilla on oltava ISO/IEC FDIS standardin mukainen pätevyys tuotteiden, prosessien ja palvelujen sertifiointiin. Suomessa tällaisia sertifiointilaitoksia, joilla on myös elintarvikeketjun sertifiointia, oli FINASin tietokannan mukaan kolme. Jokaiselle laitettiin sähköpostikysely kiinnostuksesta uuden järjestelmän sertifiointia koskien. Määräaikaan mennessä saatiin vastaus kahdelta laitokselta, joita käytiin myös haastattelemassa. Lisäksi haastateltiin mahdollista alihankkijatoimijaa (akkreditoidulle ruotsalaiselle sertifiointilaitokselle/-laitoksille). Toinen haastatelluista sertifiointilaitoksista näytti haastatteluvaiheessa vihreää valoa uuden sertifiointipalvelun käyttöönotosta. Myös alihankkijatoimija ilmaisi kiinnostuksen sertifiointipalveluihin alihankintana. Uuden standardin jalkauttamiseksi tarvitaan jatkotoimenpiteitä, joita ovat mm. hallinnointiin, sertifiointien organisointiin, koulutuksiin, markkinointiin ja kuluttajavalistuksiin liittyviä toimenpiteitä. 15

17 Liite SKABin vierailun perusteella tehdyt johtopäätökset Ehdotuksia LaatutarhaPLUS standardin laadinnan pohjaksi Puutarhaliitto ry Katarina Lassheikki ja Hanna Skogster + täydennyksiä Anne Piirainen IP Sigillin hyödyntäminen mahdollisimman pitkälle vaikuttaa perustellulta laadunhallintajärjestelmän kustannustehokkuuden varmistamiseksi IP Sigill on avoin standardi. Sitä voi ottaa sellaisenaan käyttöön. Esimerkiksi brändäyksestä (sirkkalehtimerkin liittämisestä) on kuitenkin neuvoteltava erikseen. Vertailu IP Sigill versus Laatutarha: Laatutarhassa on 50 kohtaa jotka puuttuvat IP Sigillistä; o noin puolet Laatutarhan kohdista jotka puuttuvat IP Sigillistä ovat vapaaehtoisia kohtia jotka liittyvät yrityksen kehittämiseen ja työvoiman vastuulliseen käyttöön o Haasteellisia IP Sigillin kohtia jotka puuttuvat Laatutarhasta on noin 15 ja näistä 2 ovat vapaaehtoisia ja 7 ovat sellaisia joita joko ruotsalaiset ovat itse harkinneet poistavansa tai jotka eivät ole relevantteja Suomessa IP Sigillissä on 42 kohtaa jotka puuttuvat Laatutarhasta; o noin puolet Laatutarhasta puuttuvista kohdista ovat sellaisia että niiden soveltaminen ei aiheuttaisi merkittävää muutosta suomalaisten viljelmien nykykäytäntöihin Yhteistyölle Sigill Kvalitetssystem AB:n kanssa on painavat perusteet. Heillä on erittäin pitkä kokemus laatujärjestelmän kehittämisestä, hyvä kansainvälinen tukiverkosto, pitkälle hioutuneet tukitoiminto, hallinnointi ja tietojärjestelmät, resursseja jatkokehittämistyöhön sekä suuri asiakaskunta (17 tuotestandardia, alkutuotannon muut sektorit ovat mukana). Koska meiltä puuttuu vielä järjestelmät alkutuotannon muilta sektoreilta, on tällä hankkeella todennäköisesti kasvisalaa laajempi vaikuttavuus jatkoa ajatellen. Pohjoismainen tarkastelukulma on perusteltua, rajoitetun kasvukauden ja kasvukaudet katkaisevan talven huomioiminen standardin sisällössä olisi näin mahdollista. Yleiset ehdot ovat ratkaisevan tärkeässä roolissa, tuotestandardin sisältö on toissijainen asia. Olipa tuotestandardi mikä vaan on seuraavat perusasiat oltava kunnossa: o Tuoteturvallisuuden varmistamisessa perustana tulee olla Codex alimentarius1 (IP Sigillissä tämä on huomioitu) o Kansainvälisesti hyväksyttävät yleiset ehdot kolmannen osapuolen sertifioinnin toteutuksesta on myös noudatettava (auditoijien pätevyysvaatimukset, sertifiointilaitokseen kohdistuvat vaatimukset, sertifioinnin ehdot, auditoinnin menettely) 1 Codex Alimentarius on kokoelma kansainvälisiä elintarvikealan standardeja, ohjeita ja muita vastaavia suosituksia. Codex Alimentarius komissio (CAC) on perustettu 1963 FAO:n ja WHO:n toimesta. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on kuluttajan terveyden suojelu sekä oikeudenmukaiset käytännöt kansainvälisessä elintarvikekaupassa. Codex standardit ja muut tekstit perustuvat lähtökohtaisesti tieteelliseen arviointiin. Muita oikeutettuja tekijöitä voidaan ottaa päätöksenteossa tarvittaessa huomioon. Varovaisuusperiaatetta voidaan soveltaa osana riskinhallintaa. CAC hyväksyy uusien töiden aloittamisen, valmisteltavat tekstit käsittelyn eri vaiheissa sekä valmiit standardit ja muut tekstit. Codex tekstit valmistellaan CAC:ta avustavissa komiteoissa ja työryhmissä. Codex standardien merkitys kansainvälisessä elintarvikekaupassa on korostunut, koska niitä käytetään WTO sopimuksen ja erityisesti SPS sopimuksen puitteissa referenssistandardeina kauppariitoja ratkottaessa. MMM:n yhteydessä toimivan elintarvikeneuvottelukunnan yhtenä tehtävänä on toimia kansallisena Codex komiteana. Neuvottelukunnan pääsihteeri toimii Suomen Codex yhteyspisteenä. 16

18 Tuotestandardin LaatutarhaPLUS toteutusvaihtoehtoja voisivat olla esimerkiksi: Ehdotus 1: Tuoteturvallisuuden varmentamisen osalta meillä olisi yhteiset tarkastuspisteet IP Sigill standardin kanssa, (Suomessa epärelevantit tarkastuspisteet jätettäisiin kuitenkin pois) + Lisäksi valikoima kansallisia lisätarkastuspisteitä (kuten lakisääteiset ympäristö, energia, ja IPM osiot) + Lisäksi vapaaehtoiset standardia täydentävät lisäsertifioinnit (esimerkiksi liittyen ympäristövastuullisuuteen, yrityksen johtamiseen ja työvoiman vastuulliseen käyttöön, ) Plussat Suomen oloihin hyvin soveltuva Hyvin toteutettuna yrittäjän kannalta todennäköisesti motivoiva järjestelmä Mahdollisuus hyödyntää ruotsalaisten hallinnointijärjestelmän kokemukset Sopimuspohjainen (Suomessa vaikutusmahdollisuuksia standardin sisällön kehittämiseen, voisimme hyödyntää ruotsalaisten kokemukset kv yhteistyöstä standardin jatkokehittämisessä) Yhteistyö Sigillin kanssa olisi kiinteää, jolloin heidän arvokkaat kokemukset ovat käytössämme, ja kv kontaktiverkosto. Koordinaattorimalli olisi tässä mukana (Suomeen tarvitaan omat koordinaattorit). Todennäköisesti kustannustehokas Sertifiointiauditointien markkina alueena mahdollisesti Ruotsi & Suomi (onko realistista? ) realistinen, antaa mahdollisuudet suomen tuotannon lisäarvojen korostamiseen. Kustannusrakenne olisi todennäköisesti huomattavasti alhaisempi kuin vaihtoehdossa 4. Ajankohtaisista ruokakriiseistä ja ruokaturvallisuusasioista olisi helppo keskustella kollegoiden kanssa. Miinukset Ylläpito ja kehitystyö Suomen päässä on resursoitava, Suomeen tarvitaan omat koordinaattorit Kiinnostavuus yli maan rajojen tehtäville auditoinneille voi olla kyseenalainen Kustannukset lisääntyvät selvästi nykyiseen Laatutarhaan verrattuna Ehdotus 2: Otettaisiin käyttöön IP Sigill standardi sellaisenaan (vain Suomessa epärelevantit tarkastuspisteet jätettäisiin pois) + IP Sigillin vapaaehtoiset standardia täydentävät lisäsertifioinnit (esim ilmastosertifiointi) Plussat Kohdat lähestulkoon jo sellaisenaan toteutettavissa, muutos suhteellisen pieni Laatutarhaan verrattuna todennäköisesti kustannustehokkain vaihtoehto Suomen päässä lähinnä käännöstyöt, koulutukset ja auditointien koordinointityöt Miinukset Ei mene varmastikaan läpi tuottajien parissa. Suomi lisäarvoja ei pysty hyödyntämään. Vaikutusmahdollisuudet vähäiset, ollaan kokonaan riippuvaisia ruotsalaisten linjauksista ja heidän kehitystyöstä, oma kädenjälki puuttuisi lähes kokonaan Kustannukset lisääntyvät selvästi nykyiseen Laatutarhaan verrattuna 17

19 Ehdotus 3: Pohjoismaissa laadittaisiin yhteiset tarkastuspisteet liittyen tuoteturvallisuuden varmentamiseen (Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi) + Lisäksi kussakin maassa omat kansalliset lisätarkastuspisteet (lakisääteiset ympäristö, energia, ja IPM osiot) + Vapaaehtoiset lisäsertifioinnit (esim yrityksen johtamisen sertifikaatti, ilmastosertifiointi, ) Kasvisalan laatujärjestelmät hanke Plussat suuri markkina alue, todennäköisesti kustannustehokasta pohjoismainen yhteistyö tiivistyisi entisestään, yhdessä tuottajilla suuremmat vaikutusmahdollisuudet yhteistyö toisi lisää uskottavuutta standardiin, tuotannossa yhteinäinen arvopohja kaupan kannalta mahdollisesti kiinnostava(?) Miinukset byrokratia lisääntyisi mitä todennäköisimmin eteneminen oli hidasta (eri maissa on kovin erilainen tilanne ja kiireellisyys etenemisessä) kansallinen räätälöinti tässä vaihtoehdossa mahdollisesti vaikeampaa (mikä on käsittelyprosessi ja minkälainen päätöksentekojärjestelmä) Kustannukset lisääntyvät selvästi nykyiseen Laatutarhaan verrattuna Johtopäätös Tämän mallin aika on vasta myöhemmin. Pohjoismainen malli voisi olla pidemmän aikavälin strategia. Suomi versio voisi olla pilotti IP Sigillin muuttamisesta Pohjoismaiseksi/Euroopan pohjoisosan standardiksi.) Ehdotus 4: Laatutarhasta rakennetaan oma itsenäinen standardi joka täyttää Codex alimentarius tasoa, IP Sigill standardista riippumatta Plussat avoin standardi, joka käytännössä toimisi lähinnä vain kotimaan markkinoilla toteutus standardin osalta nopeaa päätösvalta omissa käsissä Miinukset hidas/työläs eteneminen sertifioinnin organisoinnin osalta erittäin pieni markkina alue, mahtaako kiinnostaa sertifiointilaitoksia? Auditoinnin hinta karkaa jos sertifioinnista ei synny aitoa kilpailua tuotannon volyymi, yrittäjien pieni määrä, ei riitä järjestelmän tukitoimintojen rahoittamiseen? Kustannukset lisääntyvät selvästi nykyiseen Laatutarhaan verrattuna, todennäköisesti nousevat edellisiä vaihtoehtoja kalliimmaksi koko kehitystyö kaatuu suomalaisten niskaan riittääkö resurssit? byrokratiataakka liian suuri? Miten varmistaa järjestelmän jatkokehitys ja järjestelmän uskottavuus ja kestävyys? Johtopäätökset 18

20 Kokonaan oma kansallinen järjestelmä on mahdollista vain, jos järjestelmälle saadaan riittävä tulorahoitus. Lindan mukaan HeVi puolen järjestelmällä täytyisi olla vähintään maksavaa asiakasta, jotta järjestelmän ylläpito olisi mahdollista. Nyt järjestelmän jäsenmaksua ei kerätä ollenkaan Laatutarhalle. Olisiko maksun kerääminen täysin mahdotonta? Missään muualla ei ole ilmaista järjestelmää käytössä (paitsi Norjassa, jossa valtio maksaa), vaan järjestelmään osallistujat maksavat jäsenmaksua, jolla osa järjestelmän ylläpitämisestä ja kehittämisestä aiheutuvista kustannuksista katetaan Saksassa kokonaisuudessaan. Kasvisalan laatujärjestelmät hanke Hinnat ja rahoituksen muodostus: IP Sigill hinnat vuonna 2013 Vuosittainen perusmaksu (maksetaan Sigill Kvalitetssystem AB:lle). Käytetään järjestelmän hallinnointiin, tietojärjestelmiin, kehittämistyöhön, tukimateriaalien tuottamiseen sekä koulutukseen. Perusmaksu on porrastettu yrityksen pinta alan mukaan: (Esim: avomaavihannestuotanto kasvihuonevihannestuotanto): Suuruusluokka 1: alv ( < 10 ha < m2) Suuruusluokka 2: alv ( 10 ha 60 ha 5000 m m2) Suuruusluokka 3: alv ( 60 ha 140 ha m m2) (Suuruusluokka 4: alv (> 140 ha > m2)) Auditointihinnat vaihtelee organisaatioittain: keskimäärin SEK/v <=> 358 /v tilakäynti vuosi 1: SEK sis matkakulut ( ) itsearviointi vuosi 2: SEK (119 ) IP Sigill vuotuinen kustannus keskisuurelle viljelijälle: perusmaksu + vuosittainen auditointi yhteensä: 896 /v + alv (sisältäen matkakulut) Suomessa yllä mainitut hinnat ovat ainoastaan suuntaa antavia ja todellinen hintataso Suomessa tulee mitä todennäköisimmin olemaan Ruotsin hintatasoa selvästi korkeampi johtuen järjestelmän pienestä kysynnästä ja myös kilpailun puuttumisesta näissä sertifioinneissa. On lisäksi otettava huomioon että suomalaiselle viljelijälle tulee myös maksettavaksi hallinnointipalkkio maakordinaattorille. Valistunut arvio sertifioinnin keskimääräiseksi kokonaiskustannukseksi yrittäjälle on kirjoitushetken tietojen pohjalta noin 1000 euroa/v + alv. Tämän lisäksi yrittäjälle jää kustannettavaksi oma työpanos, riskiarvioinnin pohjalta tehtävät mahdolliset analyysit, sekä mahdollisista valmennuksista aiheutuvat kustannukset. Toisaalta johtojärjestelmän käyttöönotto yrityksessä edistää markkinoille pääsyä, tuo toimintaan lisää sujuvuutta, parantaa riskinhallintaa ja pitkässä juoksussa mahdollisesti jopa kustannussäästöjä. Laatutarha auditointien hinta vuonna 2013: Hinta kaikille sama yrityksen koosta ja sijainnista riippumatta: tilakäyntimaksu + alv, joka 5. v Laatutarhan vuotuinen kustannus keskisuurelle viljelijälle: Keskimäärin 120 /v (sis. tilakäyntimaksun ja hallinnointimaksun) + alv Laatutarhan hinnoittelussa on edelleen melkoisia korotuspaineita (aidot matkakulut, valtionavun mahd poisjäänti järjestelmän kehittämistoiminnoissa (koulutukset, ohjeiston päivitykset, tukimateriaalin kehittäminen)) 19

KASVISTEN LAATUJÄRJESTELMÄT Projektikoodi 5768, määrärahakoodi 6101 TUOPRO-HANKKEEN KASVISSEMINAARI 13.02.2014 MIKKELI

KASVISTEN LAATUJÄRJESTELMÄT Projektikoodi 5768, määrärahakoodi 6101 TUOPRO-HANKKEEN KASVISSEMINAARI 13.02.2014 MIKKELI KASVISTEN LAATUJÄRJESTELMÄT Projektikoodi 5768, määrärahakoodi 6101 TUOPRO-HANKKEEN KASVISSEMINAARI 13.02.2014 MIKKELI 14.2.2014 1 Kasvisten laatujärjestelmä Hankkeen tavoite: Kolmannen osapuolen auditointiin

Lisätiedot

IP Perusertifiointi Kasviksille. Tausta Keitä koskee? Miten pääsee mukaan? Aikataulu ja kuinka usein auditointi? Paljonko maksaa?

IP Perusertifiointi Kasviksille. Tausta Keitä koskee? Miten pääsee mukaan? Aikataulu ja kuinka usein auditointi? Paljonko maksaa? IP Perusertifiointi Kasviksille Tausta Keitä koskee? Miten pääsee mukaan? Aikataulu ja kuinka usein auditointi? Paljonko maksaa? Taustaa miksi vaihtoehto Laatutarhalle? Markkinoilla on asiakkaita, jotka

Lisätiedot

Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta?

Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Laatusertifikaatit osaksi elintarvikevalvontaa? Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio Laatusertifikaattien hyödyntäminen 1. Laatusertifikaattien

Lisätiedot

Hankkeita ja hyviä käytäntöjä EKOkas TUOPRO Kasvisalan laatujärjestelmät Laadukasta liiketoimintaa luonnosta

Hankkeita ja hyviä käytäntöjä EKOkas TUOPRO Kasvisalan laatujärjestelmät Laadukasta liiketoimintaa luonnosta Hankkeita ja hyviä käytäntöjä EKOkas TUOPRO Kasvisalan laatujärjestelmät Laadukasta liiketoimintaa luonnosta Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Ruralia-instituutti, Mikkeli / Anne

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 1(6) Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Laatujärjestelmät vihannestuottajan näkökulmasta Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Laatujärjestelmät vihannestuottajan näkökulmasta Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Laatujärjestelmät vihannestuottajan näkökulmasta Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 15.4.2010 1 Johdanto Puheenvuoro perustuu yli 15-vuoden yhteistyön kokemuksiin viljelijöiden kanssa

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas

Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas Pienmeijeripäivät Johanna Aho, Hämeen ammatti-instituutti Sivu 2 Hyvät käytännöt toiminnassa Parantavat ja kehittävät - yrityksen tuotteiden

Lisätiedot

Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet

Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet Helsinki 2016 FINAS - akkreditointipalvelu Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaatteen on laatinut VANK-P:n (Vaatimustenmukaisuuden

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu

Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu 1 Asiakasvaatimukset Kuluttaja ratkaisee Kuluttajan päätös perustuu tuotteen laatuun Uuden sukupolven tuotteessa koko

Lisätiedot

METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt

METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt Hyväksytty 8.11.2012 Päivitetty 01.04.2014 METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt 1. Kansallinen standardisointikomitea [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1.4.2(1, 3, 4); 2.3.2(1)] Kansallisen

Lisätiedot

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Mitä akkreditointi on? Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-85-7 1(7) Periaatteet standardien

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Loppuraportti Katarina Lassheikki Puutarhaliitto ry

Loppuraportti Katarina Lassheikki Puutarhaliitto ry 1 Puutarha-alan laatujärjestelmä kansainvälisesti vertailukelpoiseksi Loppuraportti Katarina Lassheikki Puutarhaliitto ry 2 Puutarha-alan laatujärjestelmä kansainvälisesti vertailukelpoiseksi Loppuraportti

Lisätiedot

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan

Lisätiedot

Energianeuvontakysely energiayrityksille. Wattitalkoot - Energianeuvonnan paikallinen yhteistyömalli

Energianeuvontakysely energiayrityksille. Wattitalkoot - Energianeuvonnan paikallinen yhteistyömalli Energianeuvontakysely energiayrityksille Wattitalkoot - Energianeuvonnan paikallinen yhteistyömalli Energiatehokkuusseminaari 9.11.2010 Juhani Kalevi Energianeuvontakysely energiayrityksille Nettikysely

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Kotimaiset Kasvikset ry:n Laatutarha III hankkeen loppuraportti (1.3.2008 28.2.2010)

Kotimaiset Kasvikset ry:n Laatutarha III hankkeen loppuraportti (1.3.2008 28.2.2010) 21.5.2010/ER Projekti 5673 Diaarinumero 132/509/2008 Kotimaiset Kasvikset ry:n Laatutarha III hankkeen loppuraportti (1.3.2008 28.2.2010) 1. HANKKEEN TAVOITTEET Päätavoite: Hankkeen päätavoite on vahvistaa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry 1(6) SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Vastuullisuuden jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen viljaketjussa Hankeseminaari 28.11.2013, Säätytalo

Vastuullisuuden jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen viljaketjussa Hankeseminaari 28.11.2013, Säätytalo Vastuullisuuden jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen viljaketjussa Hankeseminaari 28.11.201, Säätytalo Jaana Kotro Hankkeen koordinaattori, tutkija MTT jaana.kotro@mtt.fi p. 0295 17 91 Agroteknologiaverkosto

Lisätiedot

Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Riippumattomuuden arviointi Standardi SFS-EN ISO/IEC 17025: eturistiriidat, kolmannen osapuolen laboratorio

Lisätiedot

PTY:n omavalvonnan tietopankki

PTY:n omavalvonnan tietopankki PTY:n omavalvonnan tietopankki ELATI III seminaari 20.4.2010 Johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry 20.4.2010 1 Päivittäistavarakauppa ry (PTY) Päivittäistavarakaupan alalla toimivien yhteisöjen

Lisätiedot

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Auditointihanke, taustaa Tarve kunnallisen elintarvikevalvonnan (ja koko ympäristöterveydenhuollon)

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008

Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008 Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008 Ajankohtaista energiasta Adato Energia Oy ja Nord Pool tarjoavat mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin. Sähkökaupan ammattilaisten sertifiointikoulutus

Lisätiedot

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi Julkistustilaisuus Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Lahti 1.10.2015 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto Kirjastojen

Lisätiedot

Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki

Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki Projektikoordinaattori Minna Vänskä, Helsingin yliopisto Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät To 1.10.2009 6.10.2009 1 Sähköisiä palveluja asiakkaille Opintojen haku

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA!

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! Tilaisuuden tavoite Esitellä standardin ISO 14001 uudistamisen tausta tavoitteet aikataulu Esitellä uudistuksen tuomat keskeiset muutokset uusi rakenne

Lisätiedot

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Vaatimus kudoslaitoksille: Fimean määräys 3/2014 Liite V 6. Laatukatselmus 6.1 Toiminnoille, joille lupaa haetaan, on oltava käytössä auditointijärjestelmä.

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu PÄTEVYYSVAATIMUKSET ISO/IEC 17043:2010, Conformity assessment General requirements for

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu Miten akkreditointi on kehittynyt kummajaisesta aivan tavalliseksi työkaluksi

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKSI OMAVALVONTA EI AINA

Lisätiedot

HIUSALAN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMISHANKE

HIUSALAN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMISHANKE HIUSALAN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMISHANKE 12.12.2008 2008 Opetushallitus Helsinki Nina Raki, Omnia Projektin organisaatio OHJAUSRYHMÄ (OPH, sidosryhmäedustajat) Koordinointi

Lisätiedot

PRIDE-valmennuksen arviointi

PRIDE-valmennuksen arviointi PRIDE-valmennuksen arviointi «Hyvä valmistautuminen sijaisvanhemmuuteen Tone Nordby seniorrådgiver Barne-, ungdoms- og familiedirektoratet Norja Side 1 Presentasjon Helsinki, mai 2015 Tausta Norja osti

Lisätiedot

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012 PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA Kristiina Siikala 19.9.2012 1 VIESTINNÄN VAIHEET VUONNA 2012 Faktat Viestinnän strategiset linjaukset: mitä, kenelle, miten ja milloin? Fkl.fi verkkopalvelun

Lisätiedot

Sähköisen kilpailutusjärjestelmän toteuttaminen: Millaista järjestelmää ollaan kilpailuttamassa ja missä vaiheessa kilpailutus on?

Sähköisen kilpailutusjärjestelmän toteuttaminen: Millaista järjestelmää ollaan kilpailuttamassa ja missä vaiheessa kilpailutus on? Sähköisen kilpailutusjärjestelmän toteuttaminen: Millaista järjestelmää ollaan kilpailuttamassa ja missä vaiheessa kilpailutus on? Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 KL-Kuntahankinnat

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

EVO-hanke 2012: Lisäainevalvonnan opastavat tarkastukset perehdytystä lisäainevalvontaan

EVO-hanke 2012: Lisäainevalvonnan opastavat tarkastukset perehdytystä lisäainevalvontaan EVO-hanke 2012: Lisäainevalvonnan opastavat tarkastukset perehdytystä lisäainevalvontaan Valtakunnalliset elintarvikevalvonnan koulutuspäivät Tampereella 24.-25.1.2012 Kirsi-Helena Kanninen (kirsi-helena.kanninen@evira.fi,

Lisätiedot

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Uusi Kirjastolaki ja asetus 1.1.2017 OKM 2014 kirjastopäivät / Maija Berndtsonin esiselvitys on hänen näkemys,

Lisätiedot

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Kuva: Unto Kärkkäinen Työsuojelunäyttely Sivu 2 / 7 Sisällys Tiivistelmä. 3 1 Hankkeen tausta ja tavoite.3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Hankkeen

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 23.08.2010, kello 13:00 16:00 Paikka TIEKE, Salomonkatu 17 A, 10.krs Paikalla Poissa Vesa Kotilainen Pirjo Ilola Taru Rastas Martti From Kristiina Seppälä Michael Burman

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Miksi palveluseteli? Lisää asiakkaan/hänen läheistensä valinnan mahdollisuuksia ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta

Lisätiedot

Akkreditointi menestyksen takeena

Akkreditointi menestyksen takeena Akkreditointi menestyksen takeena VANK seminaari 14.6.2013 Säätytalo, Helsinki Dos. Jaakko-Juhani Himberg Akkreditointiasiain valtuuskunnan pj JJH VANK-seminaari 14.6.2013 1 Strategian määritelmiä (Mantere

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle

Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle Johanna Mattila Turun yliopiston koulutus ja kehittämiskeskus Brahea LounaFood Aitoa Makua Varsinais Suomesta hanke LOUNAFOOD

Lisätiedot

1.4.2014 (päivitykset kursiivilla) LAATUTARHAN YLEISET EHDOT (AUDITOINTISÄÄNNÖT) Sirkkalehtimerkin käyttöön liittyvät sitoumukset

1.4.2014 (päivitykset kursiivilla) LAATUTARHAN YLEISET EHDOT (AUDITOINTISÄÄNNÖT) Sirkkalehtimerkin käyttöön liittyvät sitoumukset LAATUTARHAN YLEISET EHDOT (AUDITOINTISÄÄNNÖT) 1.4.2014 (päivitykset kursiivilla) Sirkkalehtimerkin käyttöön liittyvät sitoumukset Kun yrittäjä tekee sopimuksen Puhtaasti/Kauniisti/Kestävästi kotimainen

Lisätiedot

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 K1: Tarjouspyynnössä työmääräksi on arvioitu 120-160 htp/vuosi. Voiko tämän jakaa osiin tarjotun pääarkkitehdin ja tämän varahenkilön välillä

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin toteutustavat

Metsäsertifioinnin toteutustavat Suomen PEFC-standardi Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC FI 1001:2009 9.11.2009 Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437 fax: (09) 5630 329 sähköposti:

Lisätiedot

Elintarvikelainsäädännön uudistuksista

Elintarvikelainsäädännön uudistuksista Elintarvikelainsäädännön uudistuksista 27.9.2010 Eläinlääkintöylitarkastaja Joanna Kurki Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto Elintarviketurvallisuusyksikkö Elintarvikelainsäädännön

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014 Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen Neuvottelukunta 28.8.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin

Lisätiedot

06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen

06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen 06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11 Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen 06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 2/11 Yleiset kysymykset Tulojen kohdentaminen

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Pilotin yleisesittely

Pilotin yleisesittely TUKEFIN-PILOTTI MAAKAASUPUTKI LEMPÄÄLÄ-KANGASALA Pilotin yleisesittely Projekti on Tukefin - ohjelmaan kuuluva pilottihanke, jossa testataan julkisen sektorin teettämän kohteen kilpailutuksen valintakriteereitä

Lisätiedot

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten priorisointi Sidosryhmäkyselyn tulosten esittely Lääkeinformaatiofoorumi käyttäjät ja tuottajat 11.5.2012 Annikka Kalliokoski Ylilääkäri Lääketurvallisuus-

Lisätiedot

Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille

Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Päivitetty 13.3.2015 Yleistä sisällön raportoinnista Jokainen hanke toimittaa vain yhden väli- ja loppuraportin. Koordinaattori on vastuussa tietojen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Luomueläintuotannon valvonnan kehittäminen

Luomueläintuotannon valvonnan kehittäminen Luomueläintuotannon valvonnan kehittäminen KoneAgria Luomuseminaarin työpaja 10.10.2015 Brita Suokas, projektisuunnittelija, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

Lisätiedot

Susanna Syrjänen, Tiimiesimies Jaakko Marin, Service Consultant

Susanna Syrjänen, Tiimiesimies Jaakko Marin, Service Consultant Susanna Syrjänen, Tiimiesimies Jaakko Marin, Service Consultant Keravan kaupungin tietotekniikan palvelukeskus Henkilöstö: noin 30 hlö Asiakkaat: Järvenpään, Keravan ja Mäntsälän kunnat Työasemia: noin

Lisätiedot

- Yleistä. - EA ad-hoc group - FINAS S21/2002. - Keskustelua

- Yleistä. - EA ad-hoc group - FINAS S21/2002. - Keskustelua 7,(727(.1,,.$1$59,2,17, 26$1$/$%25$725,21 $..5(',72,17,$ 0LWWDWHNQLLNDQNHVNXV ),1$6 5LVWR6XRPLQHQ 6,6b/7g - Yleistä - EA ad-hoc group - FINAS S21/2002 - Keskustelua

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Tehoa Luomutoimintaan!

Tehoa Luomutoimintaan! Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä Sisältö Pilotin aikataulu ja toimijat Pilotin tavoitteet ja kohderyhmä Pilotin sisältö

Lisätiedot

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Seija Friman Kieku-info 5.11.2012 Tilaisuus, Esittäjä Muutosjohtamisen kokonaisuus mistä muutosjohtamisessa on kyse? Muutosjohtamisen suunnittelu ja organisointi Miten

Lisätiedot

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 15.1.2015 Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 1 Kansallinen standardointiseurantaryhmä (SR) [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1 Kansallisen standardointiseurantaryhmän työn tarkoituksena on

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot