SELVITYS NUORISOALAN KOULUTUSTOIMIKUNNAN TOIMIALAAN KUULUVASTA KOULUTUKSESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS NUORISOALAN KOULUTUSTOIMIKUNNAN TOIMIALAAN KUULUVASTA KOULUTUKSESTA"

Transkriptio

1 SELVITYS NUORISOALAN KOULUTUSTOIMIKUNNAN TOIMIALAAN KUULUVASTA KOULUTUKSESTA PIIA PÄIVÄNSALO NUORISOALAN KOULUTUSTOIMIKUNTA 2002 MONISTE 10/2002 1

2 Opetushallitus Nuorisoalan koulutustoimikunta, Opetushallitus ja tekijä ISBN ISSN Moniste 10/2002 Painopaikka: Oy Edita Prima Ab, Helsinki

3 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 4 Lukijalle 6 1. Vapaa-aika-alan vaiheet koulutusalan tutkintojen ja nimikkeiden muutokset 7 2. Perustiedot koulutuksesta 2.1 Yleistä Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto 16 4 Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Asioimistulkin ammattitutkinto Suntion ammattitut Vapaa-ajan-alan ammatillisen koulutuksen aloituspaikat Tutkinnon suorittaneet Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen Työllisyys 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa Vapaa-ajan alan tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään ja koulutukseen Jatko-opinnot Ammattikorkeakoulutus Opisto- ja ammattikorkeakoulutuksen aloituspaikat Tutkinnon suorittaneet Yliopistokoulutus Alan tulevaisuus Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan sekä lastenohjaajan tutkintojen kehitys Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Viittomakielentulkin amk-koulutus Asioimistulkin ammattitutkinto Suntion ammattitutkinto Aloituspaikkatarve tulevaisuudessa 59 5.Yhteenveto 65 Lähteet Liite 1. Alojen koulutusta antavat oppilaitokset syksyllä

4 Liite 2. Tutkintojen suuntautumisvaihtoehdot Liite 3. Vapaa-ajan alan ammattikuvauksia ESIPUHE Tämä raportti on perusselvitys nuorisoalan koulutustoimikunnan toimialaan kuuluvasta koulutuksesta. Selvitykseen on koottu eri lähteistä alaa koskevia tausta- ja ennakointitietoja. Koonnin perusteella koulutustoimikunta voi paremmin seurata, arvioida ja ennakoida ammattialansa kehitystä koulutuksessa ja työelämässä tarvittavaa osaamista. Selvityksen tietojen perusteella voidaan myös paremmin tehdä ehdotuksia alan koulutuksen määrälliseksi ja laadulliseksi kehittämiseksi opetusministeriön ja Opetushallituksen päätöksenteon pohjaksi. Selvityksen tekeminen sisältyi koulutustoimikunnan vuoden 2002 työsuunnitelmaan. Nuorisoalan koulutustoimikunta on yksi opetusministeriön alaisesta 31 koulutustoimikunnasta, jotka on nimetty väliseksi ajaksi. Edellisellä koulutustoimikuntakaudella vuosina ei ollut erillistä nuorisoalan koulutustoimikuntaa, vaan opetusalan koulutustoimikunnan alaisuudessa toimi nuoriso- ja kulttuurialan jaosto (puheenjohtaja Timo Heinola). Kyseinen jaosto pohjusti monia tässä selvityksessä esitettyjä tietoja ja kannanottoja alan tulevaisuudesta. Nuorisoalan koulutustoimikunnan toimialaan, kuten myös tämän selvityksen piiriin, kuuluvat ammatillisista perustutkinnoista nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen, lapsi- ja perhetyön ja viittomakielisen ohjauksen perustutkinnot. Lapsi- ja perhetyön perustutkinnosta valmistuvien lastenohjaajien työ on hyvin lähellä nuorisotyötä. Kaikkien näiden tutkintojen yhteinen nimittäjä on kasvatuksellinen ohjaus. Toimikunnan alaan kuuluvat myös aikuisten ammattitutkinnoista asioimistulkin ja suntion ammattitutkinnot sekä vuonna 2001 koulutusrakenteeseen liitetty lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto. Toimikunnan tehtäviin kuuluu seurata myös alaan kuuluvien tutkintojen jälkeistä ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutusta. Nuorisolan määrittely ei ole yksiselitteistä. Nuorisoala määritellään nuorisotyölain 2 :n mukaan (L235/1995, A410/1995) nuorisotyöksi ja nuorisotoiminnaksi. Nuorisotyöllä tarkoitetaan sitä työtä, jolla parannetaan nuorten elinoloja ja luodaan edellytyksiä nuorisotoiminnalle. 4

5 Lain mukaan nuorisotoiminta on nuorten kansalaistoimintaa, joka edistää nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuksia. Nuorisotyö on kunnan tai muun organisaation ammattilaisen johtamaa ja ohjaamaa nuorisolle suunnattua toimintaa / elinolojen parantamista (ns. normaali kunnan nuorisotyö nuorisotaloineen ja muine harrasteineen, erityisnuorisotyö kaikkine muotoineen, nuorison elämänhallinnan parantaminen mm. nuorten työpajoissa jne.). Nuorisotoiminta taas on vapaaehtoista kansalais- ja järjestötoimintaa, jota nuorisoalan ammattilaiset voivat olla organisoimassa ja ohjaajat ohjaamassa. Nuorisoalaan on tässä selvityksessä haluttu kuitenkin määritellä laajasti mukaan lasten ja nuorten kanssa muukin yhteisöllisesti toimiminen ja heidän elinolojensa parantaminen. Tähän selvitykseen on koottu perustietoja alan koulutuksen taustasta, aloituspaikkojen kehityksestä, tutkinnon suorittaneista ja työhön sijoittumisesta. Selvityksessä on käsitelty myös tutkinnon suorittaneiden jatkokoulutustarpeita sekä alan tulevaisuuden näkymiä. Tiedot on kerätty monista määrällisistä ja laadullisista lähteistä ja joskus tulkintaa käyttäen. Tämä johtuu osittain alan koulutuksen valtakunnallisesti pienistä aloituspaikkamääristä sekä siitä, että koulutusalakohtaiset tiedot on usein yhdistetty osaksi laajempaa koulutusluokitusta. Nuorisoalan koulutustoimikunta kiittää selvityksen tekijää, kasvatustieteiden ylioppilas Piia Päivänsaloa, perusteellisesta työstä. Selvitys laadittiin kesän 2002 aikana ja sitä ohjasi koulutustoimikunnan sihteeri, ylitarkastaja Ulla Aunola Opetushallituksesta. Helsinki Koulutustoimikunnan puheenjohtaja Marja-Leena Toivanen 5

6 LUKIJALLE Selvityksen ammattialojen kuvauksia ja tulevaisuuden näkymiä laatiessani käytin lähdemateriaalina opetussuunnitelmien perusteita ja koulutustoimikunnan pöytäkirjoja sekä koulutustoimikunnan jäsenten asiantuntijalausuntoja. Selvityksessä käytettiin uusinta mahdollista lähdemateriaalia. Tilastojen päivitysaikataulujen takia kaikista osa-alueista ei kuitenkaan ollut saatavilla uutta tilastotietoa. Tilastoja tarkasteltaessa on myös otettava huomioon tilastointivirheiden ja eri lähdetietojen aiheuttamat poikkeavuudet luvuissa. Koska vapaa-ajan alan opiskelijamäärät ovat suhteessa pieniä, tilastolliset ristiriidat luvuissa aiheuttavat merkittäviä eroja. Näissä tilanteissa selvityksessä esitettiin molemmat luvut. Ongelmallista oli myös vapaa-ajan alan opiskelijoiden erottaminen laajemmista luokituksista. Useissa tilanteissa se ei ollut mahdollista tämän lähdeaineiston perusteella, joten vapaa-ajan alan tiedot oli suhteutettava suuntaa antavista laajemmista luokituksista. Kiitän nuorisoalan koulutustoimikunnan jäseniä, erityisesti koulutustoimikunnan sihteeriä Ulla Aunolaa, heiltä saamistani tiedoista, vinkeistä ja palautteesta työtä tehdessäni. Helsingissä Piia Päivänsalo 6

7 1. VAPAA-AIKA-ALAN VAIHEET KOULUTUSALAN TUTKINTOJEN JA NIMIKKEIDEN MUUTOKSET Tässä luvussa on käytetty lähteenä Suomalaisen ammattikasvatuksen historia -teoksen (2000) Mirja Virtalan kirjoittamaa kappaletta Vapaa-aika- ja liikunta-ala. Kunnallinen kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi syntyi pääosin toisen maailmansodan jälkeen, jolloin nuorisotyön, liikunnan ja kulttuuritoiminnan koulutusta alettiin alun perin kehittää kansalais- ja järjestötoiminnan tarpeisiin ja kirkon koulutusta puolestaan seurakuntatyön tarpeisiin. Koulutus toteutettiin kansanopistoissa ja urheiluopistoissa, joilla oli läheiset yhteydet erilaisiin kansalaisjärjestöihin tai kirkollisiin suuntauksiin luku Nuorisoalalle säädettiin valtionapulaki vuonna 1972, liikuntaan 1979, raittiustyöhön 1982 ja kulttuuritoimintaan Näiden lakien säätäminen sai niin alojen sektoriviranomaisten kuin oppilaitostenkin huomion kiinnittymään koulutuksen järjestämiseen. Vapaa-aika- ja liikuntaalan koulutuskokonaisuutta ruvettiin järjestelmällisesti kehittämään opetusministeriön johdolla 1970-luvun lopulla. Vuonna 1979 opetusministeriön työryhmä selvitti, miten sosiaalihuollon, kodinhoitajan, vajaamielishoitajan, kehitysvammaohjaajan, askartelunohjaajan, nuorisotyön ja siihen mahdollisesti liittyvän muun vapaa-aikatyön sekä liikunnanohjaajakoulutus olisi paras sijoittaa keskiasteen ammatillisen koulutuksen järjestelmään. Työryhmä katsoi, että toimeksiannon piiriin kuuluva koulutus voitiin jakaa sosiaalialan ja vapaa-aikatyön koulutukseen. Vapaa-aikatyötä työryhmä luonnehti kasvatukselliseksi toiminnaksi, jossa korostuu yksilön luovuuden ja itseilmaisun kehittäminen. Opistoasteelle ehdotettiin muodostettavaksi nuorisonohjaajan, liikunnanohjaajan ja askartelunohjaajan erilliset opintolinjat. Kulttuuritoiminnan, vanhusten vapaa-ajanohjauksen sekä järjestötyön koulutus ehdotettiin järjestettäväksi ammatillisena lisäkoulutuksena soveltuvan ammatillisen peruskoulutuksen saaneille. Raittiustyön koulutus tuli järjestää toisaalta ammatillisena lisäkoulutuksena, toisaalta sisällytettynä nuorisonohjaajan ja liikunnanohjaajan koulutukseen. 7

8 1980-luku Opetusministeriö asetti vuonna 1981 toimikunnan laatimaan askartelunohjaajan, liikunnanohjaajan, nuorisotoiminnan ohjaajan ja evankelisen kirkon nuorisotyön ohjaajan opintolinjojen opetussuunnitelmia sekä ehdotusta koulutuksen mitoittamisesta. Myöhemmin toimikunta sai tehtäväkseen liittää vapaa-aikatyöhön myös kulttuuritoiminnan. Kouluhallituksen alaisen ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelmassa vuosille määriteltiin vapaa-aikatoiminnan uusimuotoisen koulutuksen rakenne, perustamisvuodet ja aloituspaikkamäärät. Vuonna 1987 aloitettiin kulttuurisihteerin, liikunnanohjaajan, nuorisotoiminnan ohjaajan, kirkon nuorisotyön ohjaajan ja raittiussihteerin opistoasteen opintolinjat. Koulutusta tuli järjestää sekä peruskoulu- että ylioppilaspohjaisena. Koulutusaika oli peruskoulun pohjalta neljä vuotta ja ylioppilastutkinnon suorittaneille kolme vuotta. Ylioppilaspohjaisten vapaa-aikatoiminnan opiskelijoiden osuus sai olla tällöin enintään 60 prosenttia, mutta osuus nostettiin vuosien kehittämisohjelmassa 70 prosenttiin. Viittomakielentulkin kaksivuotinen ylioppilaspohjainen koulutus aloitettiin vuonna 1986, mutta sitä ei tuolloin vielä luettu vapaa-aikatoiminnan koulutuskokonaisuuteen. Samalla kun Kouluhallituksen alainen ammatillinen koulutus liitettiin osaksi keskiasteen ammatillisen koulutuksen järjestelmää kansanopistojen ja urheiluopistojen koulutuksen rahoituksessa alettiin soveltaa ammatillisen koulutuksen rahoitusperiaatteita ja opintososiaaliset edut ulotettiin kansanopistojen ja urheiluopistojen ammatillisiin opiskelijoihin. Seurakuntien lasten- ja leikinohjausta sekä kunnallista ja yksityistä leikkitoimintaa varten perustettiin 1988 lastenohjaajan opintolinja, jonka pituus oli peruskoulupohjaisena 2,5 vuotta ja ylioppilaspohjaisena 1,5 vuotta. Lastenohjaajan koulutusta ei vielä tuolloin luettu vapaaaikatoiminnan koulutukseen luku Vaikka päätös vapaa-aikatoiminnan koulutuksen rakenteesta oli tehty, ei tilanne vielä vakiintunut. Vapaa-aikatoiminnan koulutuksen ongelmana pidettiin opintolinjojen kapea-alaisuutta ja päällekkäisiä sisältöjä. Laaja-alaisuutta nuorisotyön koulutukselle pyrittiin luomaan liittämällä siihen entistä painokkaammin vapaa-ajan ohjaus. 8

9 Opistoasteen koulutus oli painotuksiltaan pitkälti hallinnollis-organisatorista, joten liikuntaan ja nuorisotyöhön tarvittiin opistotutkintojen lisäksi käytännön ohjaajia valmistava koulutus. Kouluhallitus oli kehittämissuunnitelmaesityksessään vuosille ehdottanut liikuntaalalle ja mahdollisesti myös nuorisotyöhön koulutusrakennetta, jossa kouluaste sisältyy opistoasteeseen. Lukuvuonna aloille perustettiinkin uudet kouluasteen tutkinnot, joissa kouluaste sisältyi opistoasteeseen. Liikunnassa ja nuorisotyössä toteutettu ns. sisäkkäinen peräkkäinen rakenne ei nostanut opistoasteen koulutusta riittävän korkeatasoiseksi ammattikorkeakoulu-uudistusta silmällä pitäen, joten tämä rakenne oli purettava ja koulutustasot erotettava selkeästi toisistaan. Liikunnan ohjauksen perustutkinnon sekä nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan koulutuksen laajuudeksi tuli 80 opintoviikkoa, opistokoulutuksen laajuudeksi 120 opintoviikkoa. Päästäkseen peruskoulupohjalta opisto- tai ammatilliselle korkea-asteelle opiskelijan oli ensin suoritettava ammatillinen perustutkinto. Uusitun koulutusrakenteen mukainen koulutus aloitettiin jo syksyllä 1994, joten sisäkkäinen peräkkäinen rakenne oli voimassa vain vuoden. Vuonna 1995 kaikessa peruskoulupohjaisessa ammatillisessa koulutuksessa siirryttiin rakenteeseen, johon kuului kouluasteen koulutusta vastaavia perustutkintoja ja toisen asteen koulutukseen pohjautuva opistoaste. Vuonna 1995 toteutettiin myös Opetushallituksen ehdottamat luokitusten ja nimikkeiden muutokset. Uudeksi koulutusalaksi luokituksiin perustettiin humanistinen ja opetusala, johon nuorisotyön, liikunnan ja kulttuuritoiminnan koulutukset siirrettiin kulttuurin lohkolta. Erillinen kapea-alainen raittiussihteerikoulutus lakkautettiin. Vuonna 1992 kolmivuotiseksi pidennetty viittomakielen tulkin koulutus siirrettiin sosiaali- ja terveysalan koulutuslohkosta humanistiseen ja opetusalaan. Samoin sinne siirrettiin toisen asteen perustutkintoihin kuuluva lastenohjaajatutkinto, joka ei olisi sosiaalialan yhteydessä todennäköisesti säilynyt kristillisille arvopohjalle rakentuvana erillisenä tutkintona. Vuonna 1998 toteutettiin koululainsäädännön kokonaisuudistus. Tällöin määriteltiin koulutusalat koulutuksen järjestämistä ja rahoitusta varten ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) nojalla vuoden 1999 alusta voimaan tulleessa asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (N:o 811/1998, 1 ). Tässä yhteydessä vapaa-aika- ja liikunta-ala sai nykyisen nimensä. Humanistinen ja opetusala-nimikkeen ei katsottu sopivan toiselle asteelle, jolla ei ole opettajankoulutusta. 9

10 2000-luku Vuoteen 2001 mennessä kaikki toisen asteen ammatilliset perustutkinnot pitenivät aloittain 120 opintoviikon laajuisiksi. Vapaa-aika- ja liikunta-ala siirtyi uuteen koulutuspituuteen viimeisten joukossa. Uutena tutkintona vapaa-aika-alalle perustettiin viittomakielisen ohjauksen perustutkinto vuonna Lastenohjaajan tutkintorakenne muutettiin lapsi- ja perhetyön perustutkinnoksi, joka sisältää yhden koulutusohjelman, lapsi- ja perhetyön. Tutkintonimike on edelleen lastenohjaaja. Taulukko 1. YHTEENVETO VAPAA-AIKA- JA LIIKUNTA-ALAN KEHITYKSESTÄ 1945 Nuorisotyön, liikunnan ja kulttuurin koulutus kansan- ja urheiluopistoissa Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa alkoi yksivuotinen nuoriso-ohjaajalinja Liikunnanohjaajan koulutus alkoi Suomen urheiluopistossa Kirkon nuorisonohjaajien koulutus alkoi Kaksivuotinen nuorisotyön opistotutkinto alkoi Kirkon nuorisonohjaajien koulutus piteni kolmevuotiseksi Kaksivuotinen kulttuuritoiminnan koulutus aloitettiin Alkio- ja Sirola-opistoissa sekä Työväen akatemiassa Kristillisissä kansanopistoissa lastenohjaaja-leikinohjaajakoulutus piteni aikaisemmasta kurssimuotoisesta koulutuksesta vuoden mittaiseksi Yksivuotinen viittomakielen tulkin koulutus alkoi Turun kristillisessä opistossa ja samanpituinen opettajan koulutus Rovala- ja Pohjois-Savon-opistoissa 1986 Viittomakielen tulkin kaksivuotinen opintolinja perustettiin. Sitä ei kuitenkaan luettu vapaa-aikatoiminnan koulutuskokonaisuuteen Vapaa-ajan koulutusalalla aloitettiin kulttuurisihteerin, liikunnanohjaajan, nuorisotoiminnan ohjaajan, kirkon nuorisotyön ohjaajan ja raittiussihteerin opistoasteiset opintolinjat (peruskoulupohjaisena 4 vuotta ja ylioppilaspohjaisena 3 vuotta) Lastenohjaajan opintolinja perustettiin (peruskoulupohjaisena 2,5 vuotta ja ylioppilaspohjaisena 1,5 vuotta). Sitä ei kuitenkaan luettu vapaa-aikatoiminnan koulutukseen Tutkintouudistus. Perustettiin kouluasteiset nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan sekä liikunnan ohjauksen perustutkinnot (80 ov), jotka tuli suorittaa ennen mahdollista jatkamista opistoasteiseen 120 opintoviikon tutkintoon Kouluasteen ja opistoasteen koulutus eriytyvät omiksi kokonaisuuksikseen Uuden koulutuslohkon nimeksi tuli humanistinen ja opetusala, johon nuorisotyön, liikunnan ja kulttuuritoiminnan koulutukset siirrettiin kulttuurin koulutuslohkosta. Viittomakielen tulkin ja lastenohjaajan koulutus siirrettiin sosiaali- ja terveysalan koulutuslohkosta. Raittiussihteerikoulutus lakkautettiin Nimi muuttui vapaa-aika- ja liikunta-alan koulutusalaksi. Ensimmäiset asioimistulkki- 10

11 en ammattitutkinnot järjestettiin näyttökokeena Suntion ammattitutkintoja alettiin järjestää näyttökokeena Ammatillisen koulutuksen tutkinnonuudistuksen myötä siirryttiin uuteen 120 opintoviikon koulutuspituuteen. Uutena tutkintona vapaa-aika-alalle perustettiin viittomakielisen ohjauksen perustutkinto. Lastenohjaajan tutkintorakenne muuttui lapsi- ja perhetyön perustutkinnoksi, lapsi- ja perhetyön koulutusohjelmaan tuli lastenohjaajan tutkintonimike Uutena tutkintona perustettiin lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto, joka oli tarkoitus sijoittaa vapaa-aika-alalle, mutta teknisen virheen vuoksi siirtyikin toistaiseksi sosiaali- ja terveysalan alaisuuteen. 2. PERUSTIEDOT KOULUTUKSESTA 2.1 Yleistä Vapaa-aika- ja liikunta-alaa ryhdyttiin tarkastelemaan yhtenäisenä koulutuskokonaisuutena 1970-luvulla, kun suunniteltiin koulun uudistusta. Alasta on käytetty vaihtelevia nimikkeitä: vapaa-aikatoiminta, muut opintolinjat / kulttuurin lohko, humanistinen ja opetusala ja vuoden 1999 alusta vapaa-aika- ja liikunta-ala. Koulutuslinjan ytimen ovat muodostaneet kulttuuritoiminta, liikunta- ja nuorisotyö. Siihen on kuulunut myös raittiustyö ja myöhemmin viittomakielen tulkkaus ja seurakuntien lapsityö. Käytännössä vapaa-aika- ja liikunta-alaan kuuluu entinen kouluhallituksen alainen kansan- ja urheiluopistojen ammatillinen koulutus. Lähialoihin voidaan lukea sosiaali- ja terveysala sekä kulttuuriala. Vapaa-aika- ja liikunta-alaan kuuluvia koulutuksia onkin siirretty lähialojen kesken alalta toiselle. Ammattikorkeakouluuudistuksessa vapaa-aika- ja liikunta-alan opistoasteinen koulutus siirtyi ammattikorkeakouluun vuosina Vapaa-aika- ja liikunta-alalla järjestetään toimintoja ja tuotetaan palveluja eri-ikäisten ihmisten monipuolista ja yhteisöllistä vapaa-aikaa varten. Samalla edistetään ihmisten terveellisiä liikuntatottumuksia. Alalla tehtävä työ on ohjaus- ja avustustyötä, jonka tavoitteena on edistää ihmisen kasvua ja auttaa häntä tunnistamaan voimavaransa, vahvistamaan identiteettiään ja kehittämään oman elämänsä hallintaa. Alan ammatilliset perustutkinnot ovat kaikki kolmevuotisia ja 120 opintoviikon laajuisia. 1 Lähde: Virtala 2000,

12 Nuorisoalan koulutustoimikunnan työkenttään kuuluvat nykyisen toisen asteen koulutusluokituksen mukaisesti vapaa-aika- ja liikunta-alan tutkinnoista, vapaa-ajan toiminnoista seuraavat: nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto lapsi- ja perhetyön perustutkinto viittomakielisen ohjauksen perustutkinto sekä aikuisten ammatillisesta koulutuksesta seuraavat ammattitutkinnot: asioimistulkin ammattitutkinto suntion ammattitutkinto. Joulukuussa 2001 uutena alan ammattitutkintona on koulutusrakenteeseen lisätty lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto (OPM:n asetus ), jonka opetussuunnitelman perusteita Opetushallitus ei ole vielä laatinut. Taulukko 2. Vapaa-aika- ja liikunta-alan toisen asteen ammatilliset perustutkinnot lukien sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnot lukien. Vapaa-aika-ala Ammatilliset perustutkinnot Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Asioimistulkin ammattitutkinto Suntion ammattitutkinto (Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto) Liikunta-ala Ammatilliset perustutkinnot Liikunnanohjauksen perustutkinto Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Liikuntapaikkojen hoitajan ammattitutkinto Liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkinto Valmentajan erikoisammattitutkinto Ammatillisten perustutkintojen laajuus on 120 opintoviikkoa ja koulutuksen kesto kolme vuotta. Perustutkinnon voi suorittaa oppilaitoksessa tai näyttötutkintona. Koulutus valmistaa alan perustason tehtäviin. Kolmevuotisen perustutkinnon suorittaneella on yleinen jatko- 12

13 opintokelpoisuus, jonka mukaan hän on kelpoinen pyrkimään ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei muodollisesti voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin erilaisen valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkinnot ovat rakenteeltaan modulaarisia, eli tutkinnon osat muodostuvat ammattipätevyyden osa-alueista. Näytöt järjestetään ja suoritetaan joustavasti tutkinnon osa kerrallaan. Koko tutkinnon sijasta tavoitteena voi olla myös tietyn tai tiettyjen tutkinnon osien suorittaminen. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaan perustutkintoon sisältyvät yhteiset opinnot eivät ole pakollisia koulutuksessa, joka valmistaa näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon. Näyttötutkintoina suoritettavissa tutkinnoissa ne sisältyvät tutkinnon osien tavoitteisiin ja osaaminen osoitetaan osana ammattitaitoa. 2 Perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus ammattikorkeakouluun. Yliopistoasetuksen nojalla yliopisto voi halutessaan todeta, että myös näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto tuottaa opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet ja kelpoisuuden yliopisto-opintoihin 3. Yliopistot asettavat kelpoisuusehtoja näyttötutkinnon suorittaneille, koska yleisten opintojen osa-alueiden osaaminen tulee näyttötutkinnoissa todennettua vain niiltä osin, kuin ne ilmenevät osana ammattiosaamista. Ammattitutkinnolla saavutetaan alan ammattipätevyys, ja erikoisammattitutkinnon suorittanut hallitsee alan vaativimmat työtehtävät. Tutkinto suoritetaan näyttötutkintona, joka edellyttää yleensä alan tuntemusta, työkokemusta ja koulutusta. Työkokemusta koskevia ehtoja ei näyttökokeisiin osallistumiselle kuitenkaan aseteta. 2.2 Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto 2 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto. Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet OPM:n kirje drno 21/500/99, laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/98, asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/98, yliopistoasetus 115/98, laki ammattikorkeakouluopinnoista 255/95, OPM:n määräys kelpoisuudesta ammattikorkeakouluopintoihin , drno 18/011/98. 13

14 Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja suunnittelee ja ohjaa lasten, nuorten ja aikuisten vapaa-ajan toimintaa. Hänen tehtävänään on myös luoda sille edellytyksiä. Nuoriso-ohjauksen erityisosaamista on nuorten elinolojen ja elinympäristön kehittäminen. Työpaikat Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja voi toimia kunnassa, järjestössä, laitoksessa ja yrityksessä sekä itsenäisenä ammatinharjoittajana. Tutkinnon kehitysvaiheet Nuorisotyöalan koulutusta ryhtyi Suomessa ensimmäisenä järjestämään korkeakoulutuksena Yhteiskunnallinen Korkeakoulu. Vuonna 1945 alkoi yksivuotinen nuorisonohjaajalinja, josta kehittyi myöhemmin alempi korkeakoulututkinto. Nuorisonohjaus kuului myös monen kansanopiston opetusalaan. 4 Ensimmäisinä vuosikymmeninä nuorisotyön koulutuksessa ei ollut yhtenäistä järjestelmää, vaan koulutus oli yleensä täysin vapaamuotoista. Järjestöt ja kunnat kouluttivat pitkään omia ohjaajiaan lyhytkursseilla ja työpaikkakoulutuksessa. Monilla nuorisojärjestöillä oli monipuolista koulutusta, joka antoi valmiudet toimia järjestön eri koulutustehtävissä. Kansalais- ja työväenopistoissa ja joissakin kansanopistoissa oli mahdollista suorittaa noin 120 tunnin nuorisotyön peruskurssi, joka antoi valmiudet toimia sivutoimisissa nuorisotyön tehtävissä. Kurssin opinnot käsittelivät pääasiassa nuorisotyön organisaatiota, tehtävää, toimintamuotoja ja menetelmiä sekä nuorison asemaa. Lisäksi koulutusaiheina oli nuoren kehitys, ryhmätoiminta, järjestötoiminta ja johtamistaito. 5 Kirkon nuorisotyöntekijöitä alettiin kouluttaa, kun nuorisotyö voimistui sotien jälkeen. Kirkon nuoriso-ohjaajien koulutus aloitettiin syksyllä Vuodesta 1976 koulutus muuttui kolmevuotiseksi. 6 Kunnallisen nuorisotyön lakisääteiseksi tuleminen vuonna 1972 nosti esiin kuntien viranhaltijoiden kouluttamisen tarpeet. Kaksivuotisen nuorisotyön opistotutkinnon opinnot alkoivat vuonna Myös useissa kansanopistoissa annettiin kunnan nuorisonohjaajan virkoihin kelpoisuuden tuottavaa koulutusta, joka kesti 1-2 vuotta. Koulutusta oli kahdentyyppistä. 4 Virtala, Veijola. 6 Virtala,

15 Puolueiden ylläpitämät Paasikivi-, Alkio- ja Sirola-opistot sekä Työväen Akatemia antoivat kaksi vuotta kestävää koulutusta, joka tuotti ensisijaisesti ohjaajia puolueen omiin järjestöihin, mutta antoi myös yleisen nuorisonohjaajakelpoisuuden. Nuorisotyöaineiden lisäksi opintoihin kuului yhteiskunnallisia ja aatteellisia sisältöjä. Toinen koulutustyyppi oli kansanopistoissa järjestetty yksivuotinen koulutus, joka antoi yleisten valmiuksien lisäksi erityisalan koulutuksen: kulttuurin, luovan toiminnan, ilmaisu- ja taideaineiden tai leiri- ja retkitoiminnan painotuksen. 7 Vuonna 1982 nuorisotoiminnan ohjaajan koulutus määriteltiin opistoasteiseksi ammatilliseksi koulutukseksi, jonka Opetushallitus (silloinen Ammattikasvatushallitus) vahvisti Tutkinnon suorittaminen peruskoulupohjaisena kesti neljä ja ylioppilaspohjaisena kolme vuotta. Peruskoulupohjalta aloittavat suorittivat yleissivistäviä perusaineita sisältävän ensimmäisen vuosikurssin Haapaveden tai Pohjois-Karjalan opistossa, minkä jälkeen he siirtyivät opiskelemaan ylioppilaiden kanssa Kanneljärven, Keski-Suomen tai Peräpohjolan opistoon tai Suomen Nuoriso -opistoon. Seurakuntien nuorisotyönohjaajien koulutus järjestettiin samojen periaatteiden mukaan kuin nuorisotoiminnan ohjaajakoulutus, mutta se painottui erityisesti seurakunnan toimintaan ja teologisiin aineisiin. Koulutusta järjestettiin Luther-opistossa, Helsingin Evankelisessa kansankorkeakoulussa, Raudaskylän kristillisessä opistossa, Suomen raamattuopistossa, Lärkullan opistossa ja Sisälähetysseuran opistossa. 8 Nuorisotoiminnan ohjaajan opistotasoisen koulutuksen tultua valmiiksi alalle alettiin kehittää ohjaajakoulutuksen aikuiskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta, joka vahvistettiin vuonna Koulutusmuodosta tulikin varsin suosittu. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaan ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa näyttötutkintona, jossa osoitetaan ammattitaidon edellyttämät tiedot ja taidot näyttökokein. 9 Opetushallitus uudisti vapaa-ajan toiminnan toisen asteen koulutuksen perusteet vuonna Perustutkinnot ovat yhteensä 120 opintoviikon mittaiset. Ne muodostuvat 20 opintoviikon yhteisistä opinnoista, 90 opintoviikon ammatillisista opinnoista ja 10 opintoviikon vapaasti valittavista opinnoista. 7 Veijola. 8 Veijola. 9 Em. 15

16 Toisen asteen ammatillisten tutkintojen uudistamisen yhteydessä tavoitteena oli parantaa koulutuksen työelämävastaavuutta. Kaikkiin ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin 120 opintoviikon laajuisiin perustutkintoihin sisällytettiin vähintään 20 opintoviikon mittainen työssäoppiminen. Jatko-opinnot Kolmevuotisen perustutkinnon suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus, joka oikeuttaa pyrkimään ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus ammattikorkeakouluun. Luontevia jatkokoulutusväyliä nuoriso- ja vapaa-aika-alan perustutkinnon suorittaneelle ovat muun muassa ammattikorkeakouluissa humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto sekä yliopistoissa kasvatus-, valtio- tai yhteiskuntatieteelliset opinnot. 2.3 Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Lapsi- ja perhetyön koulutusohjelmasta valmistunut lastenohjaaja toimii kasvatus- ja ohjaustehtävissä. Työ on kokonaisvaltaista lapsen kasvatusta, hoitoa ja huolenpitoa sekä perhetyötä. Ennen kaikkea siihen kuuluu varhaiskasvatustyö, mutta toimintaympäristöjen muuttuessa työ on laajentunut käsittämään koko lapsuuden ja perheen kanssa toimimisen. Lastenohjaajan tulee tietää ja tuntea lapsen kehitysvaiheet sekä tunnistaa tämän yksilölliset tarpeet kasvun ja kehityksen eri osa-alueilla. Lastenohjaajan erityisosaamista on kristillinen sekä uskonto- ja arvokasvatus. Lastenohjaaja toimii lasten ja perheiden parissa niin kirkossa kuin muillakin yhteiskunnan sektoreilla ja tekee yhteistyötä muiden kasvatustyöhön osallistuvien kanssa. Kasvatustyö on verkostotyötä, jolla pyritään vaikuttamaan lapsen kasvuympäristöön. Työpaikat Alan keskeisiä työympäristöjä ovat seurakunnan lapsi- ja perhetyö sekä päivähoito. Lastenohjaaja työskentelee seurakunnan päivä-, perhe- ja avoimissa kerhoissa, perhekahviloissa, leireillä ja muussa vapaa-ajan toiminnassa. Hän voi olla myös kunnan, yksityisen tai erilaisten järjestöjen palveluksessa päiväkodissa, perhepäivähoidossa ja leikkitoiminnassa. 16

17 Tutkinnon kehitys Seurakuntien päiväkerhotoiminta syntyi 1970-luvulla, kun kristillisissä kansanopistoissa ryhdyttiin järjestämään siihen koulutusta. Aluksi järjestettiin vain kursseja, mutta lukuvuodesta jo yksivuotista lastenohjaaja-leikinohjaajakoulutusta. Keskiasteen koulutusta lastenohjaajan opintolinjasta tuli vuonna Varhaiskasvatuksen koulutuksena se sijoitettiin aluksi vuonna 1992 sosiaalialan yhteyteen, mutta siirrettiin vuonna 1995 silloiseen humanistiseen ja opetusalaan. Jatko-opinnot Kolmivuotisen perustutkinnon suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus, joka oikeuttaa pyrkimään ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus ammattikorkeakouluun. Luontevia jatkokoulutusväyliä lapsi- ja perhetyön perustutkinnon suorittaneelle ovat muun muassa ammattikorkeakouluissa kirkon nuorisotyönohjaajan tai diakonin virkoihin kelpoisuuden tuottava sosiaali- ja kasvatusalan sosionomitutkinto sekä yliopistoissa kasvatus- ja erityiskasvatustieteen opinnot. 2.4 Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Viittomakielisen ohjauksen koulutusohjelmasta valmistunut viittomakielen ohjaaja toimii viittomakielisen yhteisön sekä viittomia kommunikaatiossaan hyödyntävien henkilöiden ohjaus- ja avustustehtävissä. Työpaikat Viittomakielen ohjaaja voi toimia kouluissa, oppilaitoksissa, päiväkodeissa, hoitolaitoksissa sekä erilaisilla kursseilla, leireillä ja kerhoissa esimerkiksi henkilökohtaisena avustajana tai ohjaajana. Hän voi tarjota tukihenkilöpalvelujaan myös oman yrityksensä kautta. Tutkinnon kehitys Kouluhallituksessa ryhdyttiin vuonna 1983 laatimaan suunnitelmia viittomakielen koulutuksen järjestämiseksi. Vuonna 1985 viittomakielen tulkin yksivuotinen koulutus alkoi Turun kristillisessä opistossa ja samanpituinen opettajan koulutus Pohjois-Savon opistossa ja Rovala -opistossa. Ammatillisen koulutuksen järjestelmään viittomakielentulkin koulutus tuli kaksivuotisena ylioppilaspohjaisena opistotutkintona vuonna 1986, mutta sitä ei vielä tuolloin luettu vapaa-aikatoiminnan koulutuskokonaisuuteen. Vuonna 1992 koulutus sijoitettiin sosiaa- 17

18 lialan yhteyteen, josta se vuonna 1996 siirrettiin silloiseen humanistiseen ja opetusalaan. Viittomakielen kohdalla alalta on puuttunut jatko-opintojen kannalta soveltuva perustutkinto, joten vuonna 2001 perustettiin toisen asteen ammatilliseksi tutkinnoksi viittomakielen ohjaajan perustutkinto. Jatko-opinnot Kolmevuotisen perustutkinnon suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus, joka oikeuttaa pyrkimään ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus ammattikorkeakouluun. Luontevia jatkokoulutusväyliä viittomakielisen ohjauksen perustutkinnon suorittaneelle ovat ammattikorkeakouluissa humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, esimerkiksi viittomakielen tulkin ammattikorkeakoulututkinto, joka on 160 opintoviikon laajuinen syksystä 2003 lähtien. Yliopistoissa luontevia jatkokoulutusväyliä ovat kasvatustieteelliset opinnot, esimerkiksi viittomakielinen luokanopettajakoulutus, viittomakielen aineenopettajakoulutus ja erityisopettajakoulutus. 2.5 Asioimistulkin ammattitutkinto Pakolaisille järjestettyjen tulkkaus- ja käännöspalvelujen kehittyminen Suomessa 10 Euroopan ulkopuolisten kielten tulkkaus- ja käännöspalveluja alettiin tarvita Suomessa luvun lopulla, kun maamme otti vastaan vietnamilaisia pakolaisia. Kiintiöpakolaisten vastaanotto vakiintui 1980-luvun puolessa välissä ja seuraavan vuosikymmenen alusta myös turvapaikanhakijoiden määrä alkoi maassamme nousta. Euroopan ulkopuolisten kielten tulkkausja käännöspalveluja tarvittiin yhä useammin eri puolilla maata. Tulkit etsittiin aikaisemmin tulleiden, suomen kieltä oppineiden pakolaisten joukosta. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa koettiin tarpeelliseksi kehittää tulkkauspalveluja. Sosiaalihallitus teki sopimuksen tulkkaus- ja käännöspalveluiden ostamisesta yksityiseltä, erityisesti tähän tarkoitukseen vuonna 1990 perustetulta Tulkkikeskus Lingua Nordica Oy:ltä, jonka toiminnan tavoitteena oli tuottaa tulkkaus- ja käännöspalveluita kunnille ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksille. Tulkkikeskuksen tehtävänä oli myös 10 Maahanmuuttajille tarkoitettujen tulkkaus- ja kielipalvelujen kehittämissuunnitelma. Työministeriö. 18

19 kouluttaa tulkkipalveluiden käyttäjiä, rekrytoida ja kouluttaa uusia tulkkeja sekä järjestää jatkokoulutusta jo työssä oleville tulkeille. Lingua Nordica on edelleen ainoa valtakunnallisesti toimiva asioimistulkkausta tarjoava keskus. Turvapaikanhakijoiden ja kuntiin sijoittuvien pakolaisten määrä nousi voimakkaasti vuosina Tulkkipalvelujen tarvetta lisäsi myös entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen suuntautuva paluumuutto. Vastaanottavien kuntien tulkkaus- ja käännöspalvelujen varmistamiseksi alettiin perustaa alueellisia tulkkikeskuksia. Tällä hetkellä maassa toimii seitsemän alueellista tulkkikeskusta: Tampereella, Lahdessa, Turussa, Vaasassa, Jyväskylässä, Oulussa ja Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Vantaalla. Alueellisia tulkkikeskuksia ylläpitävät kunnat. Niiden työntekijät ovat kunnan työntekijöitä, jotka noudattavat kunnallista työehtosopimusta. Tulkkaus- ja käännöspalveluita annetaan Suomessa yli 60 kielellä, joista useimmin käytettyjä on noin 30. Tärkeimmät Euroopan ulkopuolisista kielistä ovat arabia, kurdi, farsi, somali ja vietnam. Eurooppalaisista kielistä venäjä, albania, bosnia/serbokroatia, viro, ranska ja turkki ovat tavallisia asioimistulkkauksen kieliä. Suomessa huomattava osa asioimistulkeista kuuluu ensimmäisen polven maahanmuuttajiin ja usein pakolaisperustein maahan tulleisiin henkilöihin. Tulkin taitoja on pyritty välittämään erimittaisilla asioimistulkkauksen koulutusjaksoilla, jotka on toteutettu työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena. Suuri osa tulkkeina työskentelevistä on oppinut ammatin näiden kurssien lisäksi käytännössä. Ensimmäinen ammattitutkintolain mukainen tulkkitutkinto järjestettiin näyttökokeena vuoden 1998 alussa arabian, soranin ja somalin kielen tulkeille, joiden toinen työkieli oli suomi. Tavoitteena on järjestää tutkintotilaisuudet kaikissa Suomessa harvinaisissa pakolaiskielissä lähitulevaisuudessa. Tulkkien ammattitaidon mittaaminen oli pitkään alan ongelma. Asioimistulkkitutkinnolla mitataan ja varmistetaan tulkkien ammattitaitoa sekä tavoitellaan yhtenäistä koulutusta. Vuonna 1994 voimaan tulleen ammattitutkintolain (306/94) myötä Opetushallituksessa laadittiin asioimistulkin ammattitutkinnon perusteet. Tällä hetkellä on voimassa laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/98). 19

20 Ammattialan kuvaus ja koulutus Tulkkausta tarvitaan, kun ei ole yhteistä kieltä tai kun on ehdottoman tärkeää, että viestit tulevat oikein ymmärretyiksi. Asioimistulkkaus auttaa yksityishenkilöitä ja viranomaisia kommunikoimaan keskenään kieli- ja kulttuurimuurista huolimatta. Tulkkausta tarvitaan myös päivittäisessä arkielämässä, esimerkiksi koulunkäynnissä tai lääkärin vastaanotolla. Tulkkauksen avulla henkilö kykenee täysivaltaisesti huolehtimaan velvollisuuksistaan ja oikeuksistaan yhteiskunnassa. Lisäksi asioimistulkkia tarvitaan erilaisissa tilaisuuksissa, kuten seminaareissa ja opetustilanteissa. Työ voi olla myös etätulkkausta puhelimen ja videon välityksellä. Etätulkkaus sopii erityisesti silloin, kun etäisyydet ovat pitkät ja tulkattavat asiat selkeitä ja luonteeltaan informatiivisia. Asioimistulkilla on viestintätilanteessa puhtaasti viestinnällinen ammattirooli. Asioimistulkki ei asioi, hän yksinomaan tulkkaa asioimistilanteessa käytetyt puheenvuorot. Tulkin vastuulla on välittää viestit, sanomat ja ajatukset. Hän selvittää myös sanoman ymmärtämisen kannalta oleellisia kulttuuritaustoja. Asioimistulkin ammattitaito hankitaan opiskelemalla ammattiin. Koulutusta on yliopistotasolla, toisella asteella ammatillisena aikuiskoulutuksena ja yksityisellä sektorilla. Asioimistulkin ammattitutkinnon suorittamiselle ei aseteta koulutusta tai työkokemusta koskevia ehtoja. Asioimistulkin taidot voi osoittaa suorittamalla ammattitutkintolain mukaisen näyttötutkinnon. Tutkintoon kuuluu seuraavat osat: asioimistulkin työn eettiset ja juridiset perusteet viestintä, työkielen hallinta, kulttuuri- ja asiatiedon hallinta tulkkaus yrittäjyys. Asioimistulkki on ammattipuhuja, jolta edellytetään kielen ja kulttuurin tuntemuksen lisäksi soveltuvuutta ja harjaantuneisuutta viestintään, selkeää artikulointia ja häiriötöntä, miellyttävää puheilmaisua. 20

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa 10/10/2016 Monta tapaa parantaa maailmaa Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu Diakin toimipisteet ja opiskelijamäärät: Helsinki (1570) Oulu (315) Pieksämäki (402) Oulu Pori (307) Turku (170) Pieksämäki

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Perhepäivähoidon tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä Tredu, Tampere 20.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi

EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa 21.8.2015 käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi OPETUSHALLITUS AMPA-YKSIKKÖ/OHJAKAStyöryhmä 1. Tausta Opetus-

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015 koskien

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA. VANHUSTYÖN TUTKINTOTOIMIKUNNAN YHTEISTYÖPÄIVÄ Anne Mårtensson Opetushallitus

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA. VANHUSTYÖN TUTKINTOTOIMIKUNNAN YHTEISTYÖPÄIVÄ Anne Mårtensson Opetushallitus AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA VANHUSTYÖN TUTKINTOTOIMIKUNNAN YHTEISTYÖPÄIVÄ 23.5.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen kehittäminen TUTKE2-säädösten toimeenpano

Lisätiedot

myös vaihtoehto, sosiaali- ja terveysalan

myös vaihtoehto, sosiaali- ja terveysalan OPYYNTÖ 1 (8) MUISTIO 1 Ohjauksen ja kasvatuksen tutkintorakenteen ehdotuksia Opetushallituksen asettama työryhmä on laatinut seuraavia vaihtoehtoja alan tutkintorakenteen kehittämiseksi. Osassaa A esitetään

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi?

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä 23.10.2015 Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta 8509 Soila Osaamisen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa. 1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan kehittämispäivät 20.-21.11.2014 Axxell Överby Anne Liimatainen, Opetushallitus Aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan tutkintojen

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Koulutukseen hakeutuminen 2015 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2015 Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA Humak pidättää oikeuden muutoksiin HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 1 MIKÄ ON HUMAK? Humak on valtakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu Humanistisen ja kasvatusalan

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN KEHITTÄMISEN PERIAATTEET OPM:n päätös (drno 2/502/2008)

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN KEHITTÄMISEN PERIAATTEET OPM:n päätös (drno 2/502/2008) AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN KEHITTÄMISEN PERIAATTEET OPM:n päätös 25.2.2008 (drno 2/502/2008) Sirkka-Liisa Kärki Opetusneuvos Asiantuntijayksikön päällikkö Sirkka-Liisa.Karki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 18.11.2014 Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 1.8.2015 Heljä Järnefelt erityisasiantuntija Tutkinnon perusteet perustuvat uusiin lakeihin Avaa hyperlinkki Laki ammatillisesta koulutuksesta

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetus- ja oppiainekeskeisestä ajattelusta opiskelijan oppimiseen ja osaamiseen Opetussisällöistä

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus 4. Vapaasti

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2016 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 23.2.-15.3.2016. Koulutukset alkavat syksyllä 2016. Sähköinen yhteishaku tehdään

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.

Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11. Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.2016 Aira Rajamäki, opetusneuvos, Opetushallitus Sosiaali- ja

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 19.3.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot