SELVITYS NUORISOALAN KOULUTUSTOIMIKUNNAN TOIMIALAAN KUULUVASTA KOULUTUKSESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS NUORISOALAN KOULUTUSTOIMIKUNNAN TOIMIALAAN KUULUVASTA KOULUTUKSESTA"

Transkriptio

1 SELVITYS NUORISOALAN KOULUTUSTOIMIKUNNAN TOIMIALAAN KUULUVASTA KOULUTUKSESTA PIIA PÄIVÄNSALO NUORISOALAN KOULUTUSTOIMIKUNTA 2002 MONISTE 10/2002 1

2 Opetushallitus Nuorisoalan koulutustoimikunta, Opetushallitus ja tekijä ISBN ISSN Moniste 10/2002 Painopaikka: Oy Edita Prima Ab, Helsinki

3 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 4 Lukijalle 6 1. Vapaa-aika-alan vaiheet koulutusalan tutkintojen ja nimikkeiden muutokset 7 2. Perustiedot koulutuksesta 2.1 Yleistä Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto 16 4 Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Asioimistulkin ammattitutkinto Suntion ammattitut Vapaa-ajan-alan ammatillisen koulutuksen aloituspaikat Tutkinnon suorittaneet Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen Työllisyys 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa Vapaa-ajan alan tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään ja koulutukseen Jatko-opinnot Ammattikorkeakoulutus Opisto- ja ammattikorkeakoulutuksen aloituspaikat Tutkinnon suorittaneet Yliopistokoulutus Alan tulevaisuus Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan sekä lastenohjaajan tutkintojen kehitys Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Viittomakielentulkin amk-koulutus Asioimistulkin ammattitutkinto Suntion ammattitutkinto Aloituspaikkatarve tulevaisuudessa 59 5.Yhteenveto 65 Lähteet Liite 1. Alojen koulutusta antavat oppilaitokset syksyllä

4 Liite 2. Tutkintojen suuntautumisvaihtoehdot Liite 3. Vapaa-ajan alan ammattikuvauksia ESIPUHE Tämä raportti on perusselvitys nuorisoalan koulutustoimikunnan toimialaan kuuluvasta koulutuksesta. Selvitykseen on koottu eri lähteistä alaa koskevia tausta- ja ennakointitietoja. Koonnin perusteella koulutustoimikunta voi paremmin seurata, arvioida ja ennakoida ammattialansa kehitystä koulutuksessa ja työelämässä tarvittavaa osaamista. Selvityksen tietojen perusteella voidaan myös paremmin tehdä ehdotuksia alan koulutuksen määrälliseksi ja laadulliseksi kehittämiseksi opetusministeriön ja Opetushallituksen päätöksenteon pohjaksi. Selvityksen tekeminen sisältyi koulutustoimikunnan vuoden 2002 työsuunnitelmaan. Nuorisoalan koulutustoimikunta on yksi opetusministeriön alaisesta 31 koulutustoimikunnasta, jotka on nimetty väliseksi ajaksi. Edellisellä koulutustoimikuntakaudella vuosina ei ollut erillistä nuorisoalan koulutustoimikuntaa, vaan opetusalan koulutustoimikunnan alaisuudessa toimi nuoriso- ja kulttuurialan jaosto (puheenjohtaja Timo Heinola). Kyseinen jaosto pohjusti monia tässä selvityksessä esitettyjä tietoja ja kannanottoja alan tulevaisuudesta. Nuorisoalan koulutustoimikunnan toimialaan, kuten myös tämän selvityksen piiriin, kuuluvat ammatillisista perustutkinnoista nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen, lapsi- ja perhetyön ja viittomakielisen ohjauksen perustutkinnot. Lapsi- ja perhetyön perustutkinnosta valmistuvien lastenohjaajien työ on hyvin lähellä nuorisotyötä. Kaikkien näiden tutkintojen yhteinen nimittäjä on kasvatuksellinen ohjaus. Toimikunnan alaan kuuluvat myös aikuisten ammattitutkinnoista asioimistulkin ja suntion ammattitutkinnot sekä vuonna 2001 koulutusrakenteeseen liitetty lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto. Toimikunnan tehtäviin kuuluu seurata myös alaan kuuluvien tutkintojen jälkeistä ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutusta. Nuorisolan määrittely ei ole yksiselitteistä. Nuorisoala määritellään nuorisotyölain 2 :n mukaan (L235/1995, A410/1995) nuorisotyöksi ja nuorisotoiminnaksi. Nuorisotyöllä tarkoitetaan sitä työtä, jolla parannetaan nuorten elinoloja ja luodaan edellytyksiä nuorisotoiminnalle. 4

5 Lain mukaan nuorisotoiminta on nuorten kansalaistoimintaa, joka edistää nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuksia. Nuorisotyö on kunnan tai muun organisaation ammattilaisen johtamaa ja ohjaamaa nuorisolle suunnattua toimintaa / elinolojen parantamista (ns. normaali kunnan nuorisotyö nuorisotaloineen ja muine harrasteineen, erityisnuorisotyö kaikkine muotoineen, nuorison elämänhallinnan parantaminen mm. nuorten työpajoissa jne.). Nuorisotoiminta taas on vapaaehtoista kansalais- ja järjestötoimintaa, jota nuorisoalan ammattilaiset voivat olla organisoimassa ja ohjaajat ohjaamassa. Nuorisoalaan on tässä selvityksessä haluttu kuitenkin määritellä laajasti mukaan lasten ja nuorten kanssa muukin yhteisöllisesti toimiminen ja heidän elinolojensa parantaminen. Tähän selvitykseen on koottu perustietoja alan koulutuksen taustasta, aloituspaikkojen kehityksestä, tutkinnon suorittaneista ja työhön sijoittumisesta. Selvityksessä on käsitelty myös tutkinnon suorittaneiden jatkokoulutustarpeita sekä alan tulevaisuuden näkymiä. Tiedot on kerätty monista määrällisistä ja laadullisista lähteistä ja joskus tulkintaa käyttäen. Tämä johtuu osittain alan koulutuksen valtakunnallisesti pienistä aloituspaikkamääristä sekä siitä, että koulutusalakohtaiset tiedot on usein yhdistetty osaksi laajempaa koulutusluokitusta. Nuorisoalan koulutustoimikunta kiittää selvityksen tekijää, kasvatustieteiden ylioppilas Piia Päivänsaloa, perusteellisesta työstä. Selvitys laadittiin kesän 2002 aikana ja sitä ohjasi koulutustoimikunnan sihteeri, ylitarkastaja Ulla Aunola Opetushallituksesta. Helsinki Koulutustoimikunnan puheenjohtaja Marja-Leena Toivanen 5

6 LUKIJALLE Selvityksen ammattialojen kuvauksia ja tulevaisuuden näkymiä laatiessani käytin lähdemateriaalina opetussuunnitelmien perusteita ja koulutustoimikunnan pöytäkirjoja sekä koulutustoimikunnan jäsenten asiantuntijalausuntoja. Selvityksessä käytettiin uusinta mahdollista lähdemateriaalia. Tilastojen päivitysaikataulujen takia kaikista osa-alueista ei kuitenkaan ollut saatavilla uutta tilastotietoa. Tilastoja tarkasteltaessa on myös otettava huomioon tilastointivirheiden ja eri lähdetietojen aiheuttamat poikkeavuudet luvuissa. Koska vapaa-ajan alan opiskelijamäärät ovat suhteessa pieniä, tilastolliset ristiriidat luvuissa aiheuttavat merkittäviä eroja. Näissä tilanteissa selvityksessä esitettiin molemmat luvut. Ongelmallista oli myös vapaa-ajan alan opiskelijoiden erottaminen laajemmista luokituksista. Useissa tilanteissa se ei ollut mahdollista tämän lähdeaineiston perusteella, joten vapaa-ajan alan tiedot oli suhteutettava suuntaa antavista laajemmista luokituksista. Kiitän nuorisoalan koulutustoimikunnan jäseniä, erityisesti koulutustoimikunnan sihteeriä Ulla Aunolaa, heiltä saamistani tiedoista, vinkeistä ja palautteesta työtä tehdessäni. Helsingissä Piia Päivänsalo 6

7 1. VAPAA-AIKA-ALAN VAIHEET KOULUTUSALAN TUTKINTOJEN JA NIMIKKEIDEN MUUTOKSET Tässä luvussa on käytetty lähteenä Suomalaisen ammattikasvatuksen historia -teoksen (2000) Mirja Virtalan kirjoittamaa kappaletta Vapaa-aika- ja liikunta-ala. Kunnallinen kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi syntyi pääosin toisen maailmansodan jälkeen, jolloin nuorisotyön, liikunnan ja kulttuuritoiminnan koulutusta alettiin alun perin kehittää kansalais- ja järjestötoiminnan tarpeisiin ja kirkon koulutusta puolestaan seurakuntatyön tarpeisiin. Koulutus toteutettiin kansanopistoissa ja urheiluopistoissa, joilla oli läheiset yhteydet erilaisiin kansalaisjärjestöihin tai kirkollisiin suuntauksiin luku Nuorisoalalle säädettiin valtionapulaki vuonna 1972, liikuntaan 1979, raittiustyöhön 1982 ja kulttuuritoimintaan Näiden lakien säätäminen sai niin alojen sektoriviranomaisten kuin oppilaitostenkin huomion kiinnittymään koulutuksen järjestämiseen. Vapaa-aika- ja liikuntaalan koulutuskokonaisuutta ruvettiin järjestelmällisesti kehittämään opetusministeriön johdolla 1970-luvun lopulla. Vuonna 1979 opetusministeriön työryhmä selvitti, miten sosiaalihuollon, kodinhoitajan, vajaamielishoitajan, kehitysvammaohjaajan, askartelunohjaajan, nuorisotyön ja siihen mahdollisesti liittyvän muun vapaa-aikatyön sekä liikunnanohjaajakoulutus olisi paras sijoittaa keskiasteen ammatillisen koulutuksen järjestelmään. Työryhmä katsoi, että toimeksiannon piiriin kuuluva koulutus voitiin jakaa sosiaalialan ja vapaa-aikatyön koulutukseen. Vapaa-aikatyötä työryhmä luonnehti kasvatukselliseksi toiminnaksi, jossa korostuu yksilön luovuuden ja itseilmaisun kehittäminen. Opistoasteelle ehdotettiin muodostettavaksi nuorisonohjaajan, liikunnanohjaajan ja askartelunohjaajan erilliset opintolinjat. Kulttuuritoiminnan, vanhusten vapaa-ajanohjauksen sekä järjestötyön koulutus ehdotettiin järjestettäväksi ammatillisena lisäkoulutuksena soveltuvan ammatillisen peruskoulutuksen saaneille. Raittiustyön koulutus tuli järjestää toisaalta ammatillisena lisäkoulutuksena, toisaalta sisällytettynä nuorisonohjaajan ja liikunnanohjaajan koulutukseen. 7

8 1980-luku Opetusministeriö asetti vuonna 1981 toimikunnan laatimaan askartelunohjaajan, liikunnanohjaajan, nuorisotoiminnan ohjaajan ja evankelisen kirkon nuorisotyön ohjaajan opintolinjojen opetussuunnitelmia sekä ehdotusta koulutuksen mitoittamisesta. Myöhemmin toimikunta sai tehtäväkseen liittää vapaa-aikatyöhön myös kulttuuritoiminnan. Kouluhallituksen alaisen ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelmassa vuosille määriteltiin vapaa-aikatoiminnan uusimuotoisen koulutuksen rakenne, perustamisvuodet ja aloituspaikkamäärät. Vuonna 1987 aloitettiin kulttuurisihteerin, liikunnanohjaajan, nuorisotoiminnan ohjaajan, kirkon nuorisotyön ohjaajan ja raittiussihteerin opistoasteen opintolinjat. Koulutusta tuli järjestää sekä peruskoulu- että ylioppilaspohjaisena. Koulutusaika oli peruskoulun pohjalta neljä vuotta ja ylioppilastutkinnon suorittaneille kolme vuotta. Ylioppilaspohjaisten vapaa-aikatoiminnan opiskelijoiden osuus sai olla tällöin enintään 60 prosenttia, mutta osuus nostettiin vuosien kehittämisohjelmassa 70 prosenttiin. Viittomakielentulkin kaksivuotinen ylioppilaspohjainen koulutus aloitettiin vuonna 1986, mutta sitä ei tuolloin vielä luettu vapaa-aikatoiminnan koulutuskokonaisuuteen. Samalla kun Kouluhallituksen alainen ammatillinen koulutus liitettiin osaksi keskiasteen ammatillisen koulutuksen järjestelmää kansanopistojen ja urheiluopistojen koulutuksen rahoituksessa alettiin soveltaa ammatillisen koulutuksen rahoitusperiaatteita ja opintososiaaliset edut ulotettiin kansanopistojen ja urheiluopistojen ammatillisiin opiskelijoihin. Seurakuntien lasten- ja leikinohjausta sekä kunnallista ja yksityistä leikkitoimintaa varten perustettiin 1988 lastenohjaajan opintolinja, jonka pituus oli peruskoulupohjaisena 2,5 vuotta ja ylioppilaspohjaisena 1,5 vuotta. Lastenohjaajan koulutusta ei vielä tuolloin luettu vapaaaikatoiminnan koulutukseen luku Vaikka päätös vapaa-aikatoiminnan koulutuksen rakenteesta oli tehty, ei tilanne vielä vakiintunut. Vapaa-aikatoiminnan koulutuksen ongelmana pidettiin opintolinjojen kapea-alaisuutta ja päällekkäisiä sisältöjä. Laaja-alaisuutta nuorisotyön koulutukselle pyrittiin luomaan liittämällä siihen entistä painokkaammin vapaa-ajan ohjaus. 8

9 Opistoasteen koulutus oli painotuksiltaan pitkälti hallinnollis-organisatorista, joten liikuntaan ja nuorisotyöhön tarvittiin opistotutkintojen lisäksi käytännön ohjaajia valmistava koulutus. Kouluhallitus oli kehittämissuunnitelmaesityksessään vuosille ehdottanut liikuntaalalle ja mahdollisesti myös nuorisotyöhön koulutusrakennetta, jossa kouluaste sisältyy opistoasteeseen. Lukuvuonna aloille perustettiinkin uudet kouluasteen tutkinnot, joissa kouluaste sisältyi opistoasteeseen. Liikunnassa ja nuorisotyössä toteutettu ns. sisäkkäinen peräkkäinen rakenne ei nostanut opistoasteen koulutusta riittävän korkeatasoiseksi ammattikorkeakoulu-uudistusta silmällä pitäen, joten tämä rakenne oli purettava ja koulutustasot erotettava selkeästi toisistaan. Liikunnan ohjauksen perustutkinnon sekä nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan koulutuksen laajuudeksi tuli 80 opintoviikkoa, opistokoulutuksen laajuudeksi 120 opintoviikkoa. Päästäkseen peruskoulupohjalta opisto- tai ammatilliselle korkea-asteelle opiskelijan oli ensin suoritettava ammatillinen perustutkinto. Uusitun koulutusrakenteen mukainen koulutus aloitettiin jo syksyllä 1994, joten sisäkkäinen peräkkäinen rakenne oli voimassa vain vuoden. Vuonna 1995 kaikessa peruskoulupohjaisessa ammatillisessa koulutuksessa siirryttiin rakenteeseen, johon kuului kouluasteen koulutusta vastaavia perustutkintoja ja toisen asteen koulutukseen pohjautuva opistoaste. Vuonna 1995 toteutettiin myös Opetushallituksen ehdottamat luokitusten ja nimikkeiden muutokset. Uudeksi koulutusalaksi luokituksiin perustettiin humanistinen ja opetusala, johon nuorisotyön, liikunnan ja kulttuuritoiminnan koulutukset siirrettiin kulttuurin lohkolta. Erillinen kapea-alainen raittiussihteerikoulutus lakkautettiin. Vuonna 1992 kolmivuotiseksi pidennetty viittomakielen tulkin koulutus siirrettiin sosiaali- ja terveysalan koulutuslohkosta humanistiseen ja opetusalaan. Samoin sinne siirrettiin toisen asteen perustutkintoihin kuuluva lastenohjaajatutkinto, joka ei olisi sosiaalialan yhteydessä todennäköisesti säilynyt kristillisille arvopohjalle rakentuvana erillisenä tutkintona. Vuonna 1998 toteutettiin koululainsäädännön kokonaisuudistus. Tällöin määriteltiin koulutusalat koulutuksen järjestämistä ja rahoitusta varten ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) nojalla vuoden 1999 alusta voimaan tulleessa asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (N:o 811/1998, 1 ). Tässä yhteydessä vapaa-aika- ja liikunta-ala sai nykyisen nimensä. Humanistinen ja opetusala-nimikkeen ei katsottu sopivan toiselle asteelle, jolla ei ole opettajankoulutusta. 9

10 2000-luku Vuoteen 2001 mennessä kaikki toisen asteen ammatilliset perustutkinnot pitenivät aloittain 120 opintoviikon laajuisiksi. Vapaa-aika- ja liikunta-ala siirtyi uuteen koulutuspituuteen viimeisten joukossa. Uutena tutkintona vapaa-aika-alalle perustettiin viittomakielisen ohjauksen perustutkinto vuonna Lastenohjaajan tutkintorakenne muutettiin lapsi- ja perhetyön perustutkinnoksi, joka sisältää yhden koulutusohjelman, lapsi- ja perhetyön. Tutkintonimike on edelleen lastenohjaaja. Taulukko 1. YHTEENVETO VAPAA-AIKA- JA LIIKUNTA-ALAN KEHITYKSESTÄ 1945 Nuorisotyön, liikunnan ja kulttuurin koulutus kansan- ja urheiluopistoissa Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa alkoi yksivuotinen nuoriso-ohjaajalinja Liikunnanohjaajan koulutus alkoi Suomen urheiluopistossa Kirkon nuorisonohjaajien koulutus alkoi Kaksivuotinen nuorisotyön opistotutkinto alkoi Kirkon nuorisonohjaajien koulutus piteni kolmevuotiseksi Kaksivuotinen kulttuuritoiminnan koulutus aloitettiin Alkio- ja Sirola-opistoissa sekä Työväen akatemiassa Kristillisissä kansanopistoissa lastenohjaaja-leikinohjaajakoulutus piteni aikaisemmasta kurssimuotoisesta koulutuksesta vuoden mittaiseksi Yksivuotinen viittomakielen tulkin koulutus alkoi Turun kristillisessä opistossa ja samanpituinen opettajan koulutus Rovala- ja Pohjois-Savon-opistoissa 1986 Viittomakielen tulkin kaksivuotinen opintolinja perustettiin. Sitä ei kuitenkaan luettu vapaa-aikatoiminnan koulutuskokonaisuuteen Vapaa-ajan koulutusalalla aloitettiin kulttuurisihteerin, liikunnanohjaajan, nuorisotoiminnan ohjaajan, kirkon nuorisotyön ohjaajan ja raittiussihteerin opistoasteiset opintolinjat (peruskoulupohjaisena 4 vuotta ja ylioppilaspohjaisena 3 vuotta) Lastenohjaajan opintolinja perustettiin (peruskoulupohjaisena 2,5 vuotta ja ylioppilaspohjaisena 1,5 vuotta). Sitä ei kuitenkaan luettu vapaa-aikatoiminnan koulutukseen Tutkintouudistus. Perustettiin kouluasteiset nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan sekä liikunnan ohjauksen perustutkinnot (80 ov), jotka tuli suorittaa ennen mahdollista jatkamista opistoasteiseen 120 opintoviikon tutkintoon Kouluasteen ja opistoasteen koulutus eriytyvät omiksi kokonaisuuksikseen Uuden koulutuslohkon nimeksi tuli humanistinen ja opetusala, johon nuorisotyön, liikunnan ja kulttuuritoiminnan koulutukset siirrettiin kulttuurin koulutuslohkosta. Viittomakielen tulkin ja lastenohjaajan koulutus siirrettiin sosiaali- ja terveysalan koulutuslohkosta. Raittiussihteerikoulutus lakkautettiin Nimi muuttui vapaa-aika- ja liikunta-alan koulutusalaksi. Ensimmäiset asioimistulkki- 10

11 en ammattitutkinnot järjestettiin näyttökokeena Suntion ammattitutkintoja alettiin järjestää näyttökokeena Ammatillisen koulutuksen tutkinnonuudistuksen myötä siirryttiin uuteen 120 opintoviikon koulutuspituuteen. Uutena tutkintona vapaa-aika-alalle perustettiin viittomakielisen ohjauksen perustutkinto. Lastenohjaajan tutkintorakenne muuttui lapsi- ja perhetyön perustutkinnoksi, lapsi- ja perhetyön koulutusohjelmaan tuli lastenohjaajan tutkintonimike Uutena tutkintona perustettiin lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto, joka oli tarkoitus sijoittaa vapaa-aika-alalle, mutta teknisen virheen vuoksi siirtyikin toistaiseksi sosiaali- ja terveysalan alaisuuteen. 2. PERUSTIEDOT KOULUTUKSESTA 2.1 Yleistä Vapaa-aika- ja liikunta-alaa ryhdyttiin tarkastelemaan yhtenäisenä koulutuskokonaisuutena 1970-luvulla, kun suunniteltiin koulun uudistusta. Alasta on käytetty vaihtelevia nimikkeitä: vapaa-aikatoiminta, muut opintolinjat / kulttuurin lohko, humanistinen ja opetusala ja vuoden 1999 alusta vapaa-aika- ja liikunta-ala. Koulutuslinjan ytimen ovat muodostaneet kulttuuritoiminta, liikunta- ja nuorisotyö. Siihen on kuulunut myös raittiustyö ja myöhemmin viittomakielen tulkkaus ja seurakuntien lapsityö. Käytännössä vapaa-aika- ja liikunta-alaan kuuluu entinen kouluhallituksen alainen kansan- ja urheiluopistojen ammatillinen koulutus. Lähialoihin voidaan lukea sosiaali- ja terveysala sekä kulttuuriala. Vapaa-aika- ja liikunta-alaan kuuluvia koulutuksia onkin siirretty lähialojen kesken alalta toiselle. Ammattikorkeakouluuudistuksessa vapaa-aika- ja liikunta-alan opistoasteinen koulutus siirtyi ammattikorkeakouluun vuosina Vapaa-aika- ja liikunta-alalla järjestetään toimintoja ja tuotetaan palveluja eri-ikäisten ihmisten monipuolista ja yhteisöllistä vapaa-aikaa varten. Samalla edistetään ihmisten terveellisiä liikuntatottumuksia. Alalla tehtävä työ on ohjaus- ja avustustyötä, jonka tavoitteena on edistää ihmisen kasvua ja auttaa häntä tunnistamaan voimavaransa, vahvistamaan identiteettiään ja kehittämään oman elämänsä hallintaa. Alan ammatilliset perustutkinnot ovat kaikki kolmevuotisia ja 120 opintoviikon laajuisia. 1 Lähde: Virtala 2000,

12 Nuorisoalan koulutustoimikunnan työkenttään kuuluvat nykyisen toisen asteen koulutusluokituksen mukaisesti vapaa-aika- ja liikunta-alan tutkinnoista, vapaa-ajan toiminnoista seuraavat: nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto lapsi- ja perhetyön perustutkinto viittomakielisen ohjauksen perustutkinto sekä aikuisten ammatillisesta koulutuksesta seuraavat ammattitutkinnot: asioimistulkin ammattitutkinto suntion ammattitutkinto. Joulukuussa 2001 uutena alan ammattitutkintona on koulutusrakenteeseen lisätty lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto (OPM:n asetus ), jonka opetussuunnitelman perusteita Opetushallitus ei ole vielä laatinut. Taulukko 2. Vapaa-aika- ja liikunta-alan toisen asteen ammatilliset perustutkinnot lukien sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnot lukien. Vapaa-aika-ala Ammatilliset perustutkinnot Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Asioimistulkin ammattitutkinto Suntion ammattitutkinto (Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto) Liikunta-ala Ammatilliset perustutkinnot Liikunnanohjauksen perustutkinto Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Liikuntapaikkojen hoitajan ammattitutkinto Liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkinto Valmentajan erikoisammattitutkinto Ammatillisten perustutkintojen laajuus on 120 opintoviikkoa ja koulutuksen kesto kolme vuotta. Perustutkinnon voi suorittaa oppilaitoksessa tai näyttötutkintona. Koulutus valmistaa alan perustason tehtäviin. Kolmevuotisen perustutkinnon suorittaneella on yleinen jatko- 12

13 opintokelpoisuus, jonka mukaan hän on kelpoinen pyrkimään ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei muodollisesti voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin erilaisen valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkinnot ovat rakenteeltaan modulaarisia, eli tutkinnon osat muodostuvat ammattipätevyyden osa-alueista. Näytöt järjestetään ja suoritetaan joustavasti tutkinnon osa kerrallaan. Koko tutkinnon sijasta tavoitteena voi olla myös tietyn tai tiettyjen tutkinnon osien suorittaminen. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaan perustutkintoon sisältyvät yhteiset opinnot eivät ole pakollisia koulutuksessa, joka valmistaa näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon. Näyttötutkintoina suoritettavissa tutkinnoissa ne sisältyvät tutkinnon osien tavoitteisiin ja osaaminen osoitetaan osana ammattitaitoa. 2 Perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus ammattikorkeakouluun. Yliopistoasetuksen nojalla yliopisto voi halutessaan todeta, että myös näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto tuottaa opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet ja kelpoisuuden yliopisto-opintoihin 3. Yliopistot asettavat kelpoisuusehtoja näyttötutkinnon suorittaneille, koska yleisten opintojen osa-alueiden osaaminen tulee näyttötutkinnoissa todennettua vain niiltä osin, kuin ne ilmenevät osana ammattiosaamista. Ammattitutkinnolla saavutetaan alan ammattipätevyys, ja erikoisammattitutkinnon suorittanut hallitsee alan vaativimmat työtehtävät. Tutkinto suoritetaan näyttötutkintona, joka edellyttää yleensä alan tuntemusta, työkokemusta ja koulutusta. Työkokemusta koskevia ehtoja ei näyttökokeisiin osallistumiselle kuitenkaan aseteta. 2.2 Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto 2 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto. Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet OPM:n kirje drno 21/500/99, laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/98, asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/98, yliopistoasetus 115/98, laki ammattikorkeakouluopinnoista 255/95, OPM:n määräys kelpoisuudesta ammattikorkeakouluopintoihin , drno 18/011/98. 13

14 Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja suunnittelee ja ohjaa lasten, nuorten ja aikuisten vapaa-ajan toimintaa. Hänen tehtävänään on myös luoda sille edellytyksiä. Nuoriso-ohjauksen erityisosaamista on nuorten elinolojen ja elinympäristön kehittäminen. Työpaikat Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja voi toimia kunnassa, järjestössä, laitoksessa ja yrityksessä sekä itsenäisenä ammatinharjoittajana. Tutkinnon kehitysvaiheet Nuorisotyöalan koulutusta ryhtyi Suomessa ensimmäisenä järjestämään korkeakoulutuksena Yhteiskunnallinen Korkeakoulu. Vuonna 1945 alkoi yksivuotinen nuorisonohjaajalinja, josta kehittyi myöhemmin alempi korkeakoulututkinto. Nuorisonohjaus kuului myös monen kansanopiston opetusalaan. 4 Ensimmäisinä vuosikymmeninä nuorisotyön koulutuksessa ei ollut yhtenäistä järjestelmää, vaan koulutus oli yleensä täysin vapaamuotoista. Järjestöt ja kunnat kouluttivat pitkään omia ohjaajiaan lyhytkursseilla ja työpaikkakoulutuksessa. Monilla nuorisojärjestöillä oli monipuolista koulutusta, joka antoi valmiudet toimia järjestön eri koulutustehtävissä. Kansalais- ja työväenopistoissa ja joissakin kansanopistoissa oli mahdollista suorittaa noin 120 tunnin nuorisotyön peruskurssi, joka antoi valmiudet toimia sivutoimisissa nuorisotyön tehtävissä. Kurssin opinnot käsittelivät pääasiassa nuorisotyön organisaatiota, tehtävää, toimintamuotoja ja menetelmiä sekä nuorison asemaa. Lisäksi koulutusaiheina oli nuoren kehitys, ryhmätoiminta, järjestötoiminta ja johtamistaito. 5 Kirkon nuorisotyöntekijöitä alettiin kouluttaa, kun nuorisotyö voimistui sotien jälkeen. Kirkon nuoriso-ohjaajien koulutus aloitettiin syksyllä Vuodesta 1976 koulutus muuttui kolmevuotiseksi. 6 Kunnallisen nuorisotyön lakisääteiseksi tuleminen vuonna 1972 nosti esiin kuntien viranhaltijoiden kouluttamisen tarpeet. Kaksivuotisen nuorisotyön opistotutkinnon opinnot alkoivat vuonna Myös useissa kansanopistoissa annettiin kunnan nuorisonohjaajan virkoihin kelpoisuuden tuottavaa koulutusta, joka kesti 1-2 vuotta. Koulutusta oli kahdentyyppistä. 4 Virtala, Veijola. 6 Virtala,

15 Puolueiden ylläpitämät Paasikivi-, Alkio- ja Sirola-opistot sekä Työväen Akatemia antoivat kaksi vuotta kestävää koulutusta, joka tuotti ensisijaisesti ohjaajia puolueen omiin järjestöihin, mutta antoi myös yleisen nuorisonohjaajakelpoisuuden. Nuorisotyöaineiden lisäksi opintoihin kuului yhteiskunnallisia ja aatteellisia sisältöjä. Toinen koulutustyyppi oli kansanopistoissa järjestetty yksivuotinen koulutus, joka antoi yleisten valmiuksien lisäksi erityisalan koulutuksen: kulttuurin, luovan toiminnan, ilmaisu- ja taideaineiden tai leiri- ja retkitoiminnan painotuksen. 7 Vuonna 1982 nuorisotoiminnan ohjaajan koulutus määriteltiin opistoasteiseksi ammatilliseksi koulutukseksi, jonka Opetushallitus (silloinen Ammattikasvatushallitus) vahvisti Tutkinnon suorittaminen peruskoulupohjaisena kesti neljä ja ylioppilaspohjaisena kolme vuotta. Peruskoulupohjalta aloittavat suorittivat yleissivistäviä perusaineita sisältävän ensimmäisen vuosikurssin Haapaveden tai Pohjois-Karjalan opistossa, minkä jälkeen he siirtyivät opiskelemaan ylioppilaiden kanssa Kanneljärven, Keski-Suomen tai Peräpohjolan opistoon tai Suomen Nuoriso -opistoon. Seurakuntien nuorisotyönohjaajien koulutus järjestettiin samojen periaatteiden mukaan kuin nuorisotoiminnan ohjaajakoulutus, mutta se painottui erityisesti seurakunnan toimintaan ja teologisiin aineisiin. Koulutusta järjestettiin Luther-opistossa, Helsingin Evankelisessa kansankorkeakoulussa, Raudaskylän kristillisessä opistossa, Suomen raamattuopistossa, Lärkullan opistossa ja Sisälähetysseuran opistossa. 8 Nuorisotoiminnan ohjaajan opistotasoisen koulutuksen tultua valmiiksi alalle alettiin kehittää ohjaajakoulutuksen aikuiskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta, joka vahvistettiin vuonna Koulutusmuodosta tulikin varsin suosittu. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaan ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa näyttötutkintona, jossa osoitetaan ammattitaidon edellyttämät tiedot ja taidot näyttökokein. 9 Opetushallitus uudisti vapaa-ajan toiminnan toisen asteen koulutuksen perusteet vuonna Perustutkinnot ovat yhteensä 120 opintoviikon mittaiset. Ne muodostuvat 20 opintoviikon yhteisistä opinnoista, 90 opintoviikon ammatillisista opinnoista ja 10 opintoviikon vapaasti valittavista opinnoista. 7 Veijola. 8 Veijola. 9 Em. 15

16 Toisen asteen ammatillisten tutkintojen uudistamisen yhteydessä tavoitteena oli parantaa koulutuksen työelämävastaavuutta. Kaikkiin ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin 120 opintoviikon laajuisiin perustutkintoihin sisällytettiin vähintään 20 opintoviikon mittainen työssäoppiminen. Jatko-opinnot Kolmevuotisen perustutkinnon suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus, joka oikeuttaa pyrkimään ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus ammattikorkeakouluun. Luontevia jatkokoulutusväyliä nuoriso- ja vapaa-aika-alan perustutkinnon suorittaneelle ovat muun muassa ammattikorkeakouluissa humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto sekä yliopistoissa kasvatus-, valtio- tai yhteiskuntatieteelliset opinnot. 2.3 Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Lapsi- ja perhetyön koulutusohjelmasta valmistunut lastenohjaaja toimii kasvatus- ja ohjaustehtävissä. Työ on kokonaisvaltaista lapsen kasvatusta, hoitoa ja huolenpitoa sekä perhetyötä. Ennen kaikkea siihen kuuluu varhaiskasvatustyö, mutta toimintaympäristöjen muuttuessa työ on laajentunut käsittämään koko lapsuuden ja perheen kanssa toimimisen. Lastenohjaajan tulee tietää ja tuntea lapsen kehitysvaiheet sekä tunnistaa tämän yksilölliset tarpeet kasvun ja kehityksen eri osa-alueilla. Lastenohjaajan erityisosaamista on kristillinen sekä uskonto- ja arvokasvatus. Lastenohjaaja toimii lasten ja perheiden parissa niin kirkossa kuin muillakin yhteiskunnan sektoreilla ja tekee yhteistyötä muiden kasvatustyöhön osallistuvien kanssa. Kasvatustyö on verkostotyötä, jolla pyritään vaikuttamaan lapsen kasvuympäristöön. Työpaikat Alan keskeisiä työympäristöjä ovat seurakunnan lapsi- ja perhetyö sekä päivähoito. Lastenohjaaja työskentelee seurakunnan päivä-, perhe- ja avoimissa kerhoissa, perhekahviloissa, leireillä ja muussa vapaa-ajan toiminnassa. Hän voi olla myös kunnan, yksityisen tai erilaisten järjestöjen palveluksessa päiväkodissa, perhepäivähoidossa ja leikkitoiminnassa. 16

17 Tutkinnon kehitys Seurakuntien päiväkerhotoiminta syntyi 1970-luvulla, kun kristillisissä kansanopistoissa ryhdyttiin järjestämään siihen koulutusta. Aluksi järjestettiin vain kursseja, mutta lukuvuodesta jo yksivuotista lastenohjaaja-leikinohjaajakoulutusta. Keskiasteen koulutusta lastenohjaajan opintolinjasta tuli vuonna Varhaiskasvatuksen koulutuksena se sijoitettiin aluksi vuonna 1992 sosiaalialan yhteyteen, mutta siirrettiin vuonna 1995 silloiseen humanistiseen ja opetusalaan. Jatko-opinnot Kolmivuotisen perustutkinnon suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus, joka oikeuttaa pyrkimään ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus ammattikorkeakouluun. Luontevia jatkokoulutusväyliä lapsi- ja perhetyön perustutkinnon suorittaneelle ovat muun muassa ammattikorkeakouluissa kirkon nuorisotyönohjaajan tai diakonin virkoihin kelpoisuuden tuottava sosiaali- ja kasvatusalan sosionomitutkinto sekä yliopistoissa kasvatus- ja erityiskasvatustieteen opinnot. 2.4 Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Viittomakielisen ohjauksen koulutusohjelmasta valmistunut viittomakielen ohjaaja toimii viittomakielisen yhteisön sekä viittomia kommunikaatiossaan hyödyntävien henkilöiden ohjaus- ja avustustehtävissä. Työpaikat Viittomakielen ohjaaja voi toimia kouluissa, oppilaitoksissa, päiväkodeissa, hoitolaitoksissa sekä erilaisilla kursseilla, leireillä ja kerhoissa esimerkiksi henkilökohtaisena avustajana tai ohjaajana. Hän voi tarjota tukihenkilöpalvelujaan myös oman yrityksensä kautta. Tutkinnon kehitys Kouluhallituksessa ryhdyttiin vuonna 1983 laatimaan suunnitelmia viittomakielen koulutuksen järjestämiseksi. Vuonna 1985 viittomakielen tulkin yksivuotinen koulutus alkoi Turun kristillisessä opistossa ja samanpituinen opettajan koulutus Pohjois-Savon opistossa ja Rovala -opistossa. Ammatillisen koulutuksen järjestelmään viittomakielentulkin koulutus tuli kaksivuotisena ylioppilaspohjaisena opistotutkintona vuonna 1986, mutta sitä ei vielä tuolloin luettu vapaa-aikatoiminnan koulutuskokonaisuuteen. Vuonna 1992 koulutus sijoitettiin sosiaa- 17

18 lialan yhteyteen, josta se vuonna 1996 siirrettiin silloiseen humanistiseen ja opetusalaan. Viittomakielen kohdalla alalta on puuttunut jatko-opintojen kannalta soveltuva perustutkinto, joten vuonna 2001 perustettiin toisen asteen ammatilliseksi tutkinnoksi viittomakielen ohjaajan perustutkinto. Jatko-opinnot Kolmevuotisen perustutkinnon suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus, joka oikeuttaa pyrkimään ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus ammattikorkeakouluun. Luontevia jatkokoulutusväyliä viittomakielisen ohjauksen perustutkinnon suorittaneelle ovat ammattikorkeakouluissa humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, esimerkiksi viittomakielen tulkin ammattikorkeakoulututkinto, joka on 160 opintoviikon laajuinen syksystä 2003 lähtien. Yliopistoissa luontevia jatkokoulutusväyliä ovat kasvatustieteelliset opinnot, esimerkiksi viittomakielinen luokanopettajakoulutus, viittomakielen aineenopettajakoulutus ja erityisopettajakoulutus. 2.5 Asioimistulkin ammattitutkinto Pakolaisille järjestettyjen tulkkaus- ja käännöspalvelujen kehittyminen Suomessa 10 Euroopan ulkopuolisten kielten tulkkaus- ja käännöspalveluja alettiin tarvita Suomessa luvun lopulla, kun maamme otti vastaan vietnamilaisia pakolaisia. Kiintiöpakolaisten vastaanotto vakiintui 1980-luvun puolessa välissä ja seuraavan vuosikymmenen alusta myös turvapaikanhakijoiden määrä alkoi maassamme nousta. Euroopan ulkopuolisten kielten tulkkausja käännöspalveluja tarvittiin yhä useammin eri puolilla maata. Tulkit etsittiin aikaisemmin tulleiden, suomen kieltä oppineiden pakolaisten joukosta. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa koettiin tarpeelliseksi kehittää tulkkauspalveluja. Sosiaalihallitus teki sopimuksen tulkkaus- ja käännöspalveluiden ostamisesta yksityiseltä, erityisesti tähän tarkoitukseen vuonna 1990 perustetulta Tulkkikeskus Lingua Nordica Oy:ltä, jonka toiminnan tavoitteena oli tuottaa tulkkaus- ja käännöspalveluita kunnille ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksille. Tulkkikeskuksen tehtävänä oli myös 10 Maahanmuuttajille tarkoitettujen tulkkaus- ja kielipalvelujen kehittämissuunnitelma. Työministeriö. 18

19 kouluttaa tulkkipalveluiden käyttäjiä, rekrytoida ja kouluttaa uusia tulkkeja sekä järjestää jatkokoulutusta jo työssä oleville tulkeille. Lingua Nordica on edelleen ainoa valtakunnallisesti toimiva asioimistulkkausta tarjoava keskus. Turvapaikanhakijoiden ja kuntiin sijoittuvien pakolaisten määrä nousi voimakkaasti vuosina Tulkkipalvelujen tarvetta lisäsi myös entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen suuntautuva paluumuutto. Vastaanottavien kuntien tulkkaus- ja käännöspalvelujen varmistamiseksi alettiin perustaa alueellisia tulkkikeskuksia. Tällä hetkellä maassa toimii seitsemän alueellista tulkkikeskusta: Tampereella, Lahdessa, Turussa, Vaasassa, Jyväskylässä, Oulussa ja Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Vantaalla. Alueellisia tulkkikeskuksia ylläpitävät kunnat. Niiden työntekijät ovat kunnan työntekijöitä, jotka noudattavat kunnallista työehtosopimusta. Tulkkaus- ja käännöspalveluita annetaan Suomessa yli 60 kielellä, joista useimmin käytettyjä on noin 30. Tärkeimmät Euroopan ulkopuolisista kielistä ovat arabia, kurdi, farsi, somali ja vietnam. Eurooppalaisista kielistä venäjä, albania, bosnia/serbokroatia, viro, ranska ja turkki ovat tavallisia asioimistulkkauksen kieliä. Suomessa huomattava osa asioimistulkeista kuuluu ensimmäisen polven maahanmuuttajiin ja usein pakolaisperustein maahan tulleisiin henkilöihin. Tulkin taitoja on pyritty välittämään erimittaisilla asioimistulkkauksen koulutusjaksoilla, jotka on toteutettu työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena. Suuri osa tulkkeina työskentelevistä on oppinut ammatin näiden kurssien lisäksi käytännössä. Ensimmäinen ammattitutkintolain mukainen tulkkitutkinto järjestettiin näyttökokeena vuoden 1998 alussa arabian, soranin ja somalin kielen tulkeille, joiden toinen työkieli oli suomi. Tavoitteena on järjestää tutkintotilaisuudet kaikissa Suomessa harvinaisissa pakolaiskielissä lähitulevaisuudessa. Tulkkien ammattitaidon mittaaminen oli pitkään alan ongelma. Asioimistulkkitutkinnolla mitataan ja varmistetaan tulkkien ammattitaitoa sekä tavoitellaan yhtenäistä koulutusta. Vuonna 1994 voimaan tulleen ammattitutkintolain (306/94) myötä Opetushallituksessa laadittiin asioimistulkin ammattitutkinnon perusteet. Tällä hetkellä on voimassa laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/98). 19

20 Ammattialan kuvaus ja koulutus Tulkkausta tarvitaan, kun ei ole yhteistä kieltä tai kun on ehdottoman tärkeää, että viestit tulevat oikein ymmärretyiksi. Asioimistulkkaus auttaa yksityishenkilöitä ja viranomaisia kommunikoimaan keskenään kieli- ja kulttuurimuurista huolimatta. Tulkkausta tarvitaan myös päivittäisessä arkielämässä, esimerkiksi koulunkäynnissä tai lääkärin vastaanotolla. Tulkkauksen avulla henkilö kykenee täysivaltaisesti huolehtimaan velvollisuuksistaan ja oikeuksistaan yhteiskunnassa. Lisäksi asioimistulkkia tarvitaan erilaisissa tilaisuuksissa, kuten seminaareissa ja opetustilanteissa. Työ voi olla myös etätulkkausta puhelimen ja videon välityksellä. Etätulkkaus sopii erityisesti silloin, kun etäisyydet ovat pitkät ja tulkattavat asiat selkeitä ja luonteeltaan informatiivisia. Asioimistulkilla on viestintätilanteessa puhtaasti viestinnällinen ammattirooli. Asioimistulkki ei asioi, hän yksinomaan tulkkaa asioimistilanteessa käytetyt puheenvuorot. Tulkin vastuulla on välittää viestit, sanomat ja ajatukset. Hän selvittää myös sanoman ymmärtämisen kannalta oleellisia kulttuuritaustoja. Asioimistulkin ammattitaito hankitaan opiskelemalla ammattiin. Koulutusta on yliopistotasolla, toisella asteella ammatillisena aikuiskoulutuksena ja yksityisellä sektorilla. Asioimistulkin ammattitutkinnon suorittamiselle ei aseteta koulutusta tai työkokemusta koskevia ehtoja. Asioimistulkin taidot voi osoittaa suorittamalla ammattitutkintolain mukaisen näyttötutkinnon. Tutkintoon kuuluu seuraavat osat: asioimistulkin työn eettiset ja juridiset perusteet viestintä, työkielen hallinta, kulttuuri- ja asiatiedon hallinta tulkkaus yrittäjyys. Asioimistulkki on ammattipuhuja, jolta edellytetään kielen ja kulttuurin tuntemuksen lisäksi soveltuvuutta ja harjaantuneisuutta viestintään, selkeää artikulointia ja häiriötöntä, miellyttävää puheilmaisua. 20

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Työpaikat Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

HUMANISTINEN JA KASVATUSALA

HUMANISTINEN JA KASVATUSALA HUMANISTINEN JA KASVATUSALA Humanistisen ja kasvatusalan tutkinnot Humanistisen ja kasvatusalan tutkinnoilla (ammatilliset perustutkinnot ja ammattitutkinnot) saavutetaan monentyyppisissä ohjauksen, kasvatuksen

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Perhepäivähoidon tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä Tredu, Tampere 20.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

N:o 33/400/2004. 2. Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista

N:o 33/400/2004. 2. Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista 28.6.2004 N:o 33/400/2004 Noste-avustusten saajille Opetusministeriön ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista Noste-avustuksin rahoitettavaan toimintaan osallistumisedellytyksiä

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja 1 TUTKINNON RAKENNE Pakolliset tutkinnon osat 70 ov - Lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito 30ov - Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö 25 ov - Koululaisten

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta oppilaitoksessa sekä ohjatuista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AJANKOHTAISTA 14.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Oppaan lähtökohdat (1) Mitä henkilökohtaistamismääräyksen jälkeen?

Lisätiedot

Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015 koskien

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Aikuiskoulutus - lukuvuosi 2015-2016

Aikuiskoulutus - lukuvuosi 2015-2016 Hyvän elämän puolesta Aikuiskoulutus - lukuvuosi 2015-2016 sisällysluettelo Tutkintoon johtavaa aikuiskoulutusta 3 Lastenohjaaja - Lapsi- ja perhetyön perustutkinto 4-5 Lähihoitaja - Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa. 1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2013

Koulutukseen hakeutuminen 2013 Koulutus 2015 Koulutukseen hakeutuminen 2013 Joka kymmenes korkeakoulujen uusi opiskelija suorittanut aiemmin korkeakoulututkinnon Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan lähes 12 prosenttia alemman

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015

Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 3.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Viittomakielen Ohjaajat ry pyytää huomioimaan seuraavat kelpoisuusvaatimuksiin liittyvät

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Ajankohtaiset koulutukset, kurssit ja hakuohjeet: www.oulundiakoniaopisto.fi keho ja mieli Monien mahdollisuuksien opisto Ammattikoulutus

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Tiemerkitsijän tutkinto. MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3

Tiemerkitsijän tutkinto. MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3 Tiemerkitsijän tutkinto MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3 SISÄLTÖ AMIEDU Näyttötutkinnot Hyödyt yritykselle Hyödyt henkilöstölle Tutkintojen rahoitus AMIEDU kumppaniksi Maarakennusalan

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo

Ammatillinen koulutus, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo Ammatillinen koulutus, kuljetusala Yli-insinööri Timo Repo Kuljettajatutkimuksen mukaan: Työni on... Yhteisöllistä (sosiaalista) Arvostettua 5 4 Fyysisesti (ruumiillisesti) raskasta Sopivan haasteellista

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto. Pirjo Viinikainen, kouluttaja, Jyväskylän aikuisopisto

Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto. Pirjo Viinikainen, kouluttaja, Jyväskylän aikuisopisto Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto Näyttötutkinnon tutkinnon perusteet 2006 Taustaa 1990-luvulla AAC-lis lisäkoulutusta 2001 puhevammaisten tulkkipalvelun erikoisammattitutkinnon perusteet Toteutus

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Sum ma / Tutki ntoje n luku määr ä Sarakeotsikot Riviot sikot Ammatillinen peruskoulutus

Lisätiedot

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnonjärjestäjien yhteistyö- ja kehittämispäivä Ajankohtaista

Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnonjärjestäjien yhteistyö- ja kehittämispäivä Ajankohtaista Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnonjärjestäjien yhteistyö- ja kehittämispäivä Ajankohtaista Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Aira Rajamäki Esityksen sisältöä Nykyinen

Lisätiedot

HUMANISTINEN JA KASVATUSALA

HUMANISTINEN JA KASVATUSALA HUMANISTINEN JA KASVATUSALA HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN YLEISET VALINTAPERUSTEET VUONNA 2014 OPISKELIJAVALINTA Humanistisen ja kasvatusalan opiskelijavalinta on kaksivaiheinen. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön

Lisätiedot

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan kehittämispäivät 20.-21.11.2014 Axxell Överby Anne Liimatainen, Opetushallitus Aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan tutkintojen

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: Asetus ammatillisesta koulutuksesta 6.11.1998/811 Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Koulutusalat

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014. Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus

AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014. Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014 Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus NÄYTTÖTUTKINNOT 20 VUOTTA AJANKOHTAISTA AIKUISKOULUTUKSESTA Tutkintojen ja tutkintorakenteen kehittäminen (TUTKE 2) voimaan

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan koulutuskokeilujen jaosto 16.3.2015 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lait

Lisätiedot

Liite kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialan ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteen kehittämisesitykseen

Liite kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialan ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteen kehittämisesitykseen Liite kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialan ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteen kehittämisesitykseen 14.9.2015 Kiinteistöpalveluala kartalla - elintärkeää

Lisätiedot

Sijoittumiskysely nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintokoulutuksesta 2008-2012 valmistuneille - Perusraportti (muokattu)

Sijoittumiskysely nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintokoulutuksesta 2008-2012 valmistuneille - Perusraportti (muokattu) Sijoittumiskysely nuoriso ja vapaaajanohjauksen perustutkintokoulutuksesta 2008 2012 valmistuneille Perusraportti (muokattu) 1. Sukupuoli Mies 0 1 2 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 14 15 16 17 18 19 20 21 22 2

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Toisen asteen tutkinto Opetusministeriön vahvistamat tutkintovaatimukset Jatkokoulutusmahdollisuus

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu. Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit. Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu. Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit. Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö 14.11.2014 1 Anna-Maija Hallikas Näyttötutkinnot 1/2 Ammattitutkinnot

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2009

Koulutukseen hakeutuminen 2009 Koulutus 2010 Koulutukseen hakeutuminen 2009 Sekä peruskoulun 9. luokan päättäneiden että uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin oli vuonna 2009 edellisvuotta vaikeampaa Peruskoulun 9. luokan

Lisätiedot

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tarja Paananen 7/2010 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto näyttötutkintona tai oppisopimuksella VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON SUORITTAMINEN Välinehuoltajan ammattitutkinto suoritetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 19.3.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään.

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.1998/631 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Soveltamisala ja tarkoitus 1 Määritelmä ja suhde muihin säädöksiin Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2014

Ammatillinen koulutus 2014 Koulutus 2015 Ammatillinen 2014 Ammatillisessa koulutuksessa 120 700 uutta opiskelijaa vuonna 2014 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot