SELVITYS NUORISOALAN KOULUTUSTOIMIKUNNAN TOIMIALAAN KUULUVASTA KOULUTUKSESTA
|
|
- Hannele Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SELVITYS NUORISOALAN KOULUTUSTOIMIKUNNAN TOIMIALAAN KUULUVASTA KOULUTUKSESTA PIIA PÄIVÄNSALO NUORISOALAN KOULUTUSTOIMIKUNTA 2002 MONISTE 10/2002 1
2 Opetushallitus Nuorisoalan koulutustoimikunta, Opetushallitus ja tekijä ISBN ISSN Moniste 10/2002 Painopaikka: Oy Edita Prima Ab, Helsinki
3 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 4 Lukijalle 6 1. Vapaa-aika-alan vaiheet koulutusalan tutkintojen ja nimikkeiden muutokset 7 2. Perustiedot koulutuksesta 2.1 Yleistä Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto 16 4 Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Asioimistulkin ammattitutkinto Suntion ammattitut Vapaa-ajan-alan ammatillisen koulutuksen aloituspaikat Tutkinnon suorittaneet Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen Työllisyys 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa Vapaa-ajan alan tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään ja koulutukseen Jatko-opinnot Ammattikorkeakoulutus Opisto- ja ammattikorkeakoulutuksen aloituspaikat Tutkinnon suorittaneet Yliopistokoulutus Alan tulevaisuus Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan sekä lastenohjaajan tutkintojen kehitys Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Viittomakielentulkin amk-koulutus Asioimistulkin ammattitutkinto Suntion ammattitutkinto Aloituspaikkatarve tulevaisuudessa 59 5.Yhteenveto 65 Lähteet Liite 1. Alojen koulutusta antavat oppilaitokset syksyllä
4 Liite 2. Tutkintojen suuntautumisvaihtoehdot Liite 3. Vapaa-ajan alan ammattikuvauksia ESIPUHE Tämä raportti on perusselvitys nuorisoalan koulutustoimikunnan toimialaan kuuluvasta koulutuksesta. Selvitykseen on koottu eri lähteistä alaa koskevia tausta- ja ennakointitietoja. Koonnin perusteella koulutustoimikunta voi paremmin seurata, arvioida ja ennakoida ammattialansa kehitystä koulutuksessa ja työelämässä tarvittavaa osaamista. Selvityksen tietojen perusteella voidaan myös paremmin tehdä ehdotuksia alan koulutuksen määrälliseksi ja laadulliseksi kehittämiseksi opetusministeriön ja Opetushallituksen päätöksenteon pohjaksi. Selvityksen tekeminen sisältyi koulutustoimikunnan vuoden 2002 työsuunnitelmaan. Nuorisoalan koulutustoimikunta on yksi opetusministeriön alaisesta 31 koulutustoimikunnasta, jotka on nimetty väliseksi ajaksi. Edellisellä koulutustoimikuntakaudella vuosina ei ollut erillistä nuorisoalan koulutustoimikuntaa, vaan opetusalan koulutustoimikunnan alaisuudessa toimi nuoriso- ja kulttuurialan jaosto (puheenjohtaja Timo Heinola). Kyseinen jaosto pohjusti monia tässä selvityksessä esitettyjä tietoja ja kannanottoja alan tulevaisuudesta. Nuorisoalan koulutustoimikunnan toimialaan, kuten myös tämän selvityksen piiriin, kuuluvat ammatillisista perustutkinnoista nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen, lapsi- ja perhetyön ja viittomakielisen ohjauksen perustutkinnot. Lapsi- ja perhetyön perustutkinnosta valmistuvien lastenohjaajien työ on hyvin lähellä nuorisotyötä. Kaikkien näiden tutkintojen yhteinen nimittäjä on kasvatuksellinen ohjaus. Toimikunnan alaan kuuluvat myös aikuisten ammattitutkinnoista asioimistulkin ja suntion ammattitutkinnot sekä vuonna 2001 koulutusrakenteeseen liitetty lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto. Toimikunnan tehtäviin kuuluu seurata myös alaan kuuluvien tutkintojen jälkeistä ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutusta. Nuorisolan määrittely ei ole yksiselitteistä. Nuorisoala määritellään nuorisotyölain 2 :n mukaan (L235/1995, A410/1995) nuorisotyöksi ja nuorisotoiminnaksi. Nuorisotyöllä tarkoitetaan sitä työtä, jolla parannetaan nuorten elinoloja ja luodaan edellytyksiä nuorisotoiminnalle. 4
5 Lain mukaan nuorisotoiminta on nuorten kansalaistoimintaa, joka edistää nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuksia. Nuorisotyö on kunnan tai muun organisaation ammattilaisen johtamaa ja ohjaamaa nuorisolle suunnattua toimintaa / elinolojen parantamista (ns. normaali kunnan nuorisotyö nuorisotaloineen ja muine harrasteineen, erityisnuorisotyö kaikkine muotoineen, nuorison elämänhallinnan parantaminen mm. nuorten työpajoissa jne.). Nuorisotoiminta taas on vapaaehtoista kansalais- ja järjestötoimintaa, jota nuorisoalan ammattilaiset voivat olla organisoimassa ja ohjaajat ohjaamassa. Nuorisoalaan on tässä selvityksessä haluttu kuitenkin määritellä laajasti mukaan lasten ja nuorten kanssa muukin yhteisöllisesti toimiminen ja heidän elinolojensa parantaminen. Tähän selvitykseen on koottu perustietoja alan koulutuksen taustasta, aloituspaikkojen kehityksestä, tutkinnon suorittaneista ja työhön sijoittumisesta. Selvityksessä on käsitelty myös tutkinnon suorittaneiden jatkokoulutustarpeita sekä alan tulevaisuuden näkymiä. Tiedot on kerätty monista määrällisistä ja laadullisista lähteistä ja joskus tulkintaa käyttäen. Tämä johtuu osittain alan koulutuksen valtakunnallisesti pienistä aloituspaikkamääristä sekä siitä, että koulutusalakohtaiset tiedot on usein yhdistetty osaksi laajempaa koulutusluokitusta. Nuorisoalan koulutustoimikunta kiittää selvityksen tekijää, kasvatustieteiden ylioppilas Piia Päivänsaloa, perusteellisesta työstä. Selvitys laadittiin kesän 2002 aikana ja sitä ohjasi koulutustoimikunnan sihteeri, ylitarkastaja Ulla Aunola Opetushallituksesta. Helsinki Koulutustoimikunnan puheenjohtaja Marja-Leena Toivanen 5
6 LUKIJALLE Selvityksen ammattialojen kuvauksia ja tulevaisuuden näkymiä laatiessani käytin lähdemateriaalina opetussuunnitelmien perusteita ja koulutustoimikunnan pöytäkirjoja sekä koulutustoimikunnan jäsenten asiantuntijalausuntoja. Selvityksessä käytettiin uusinta mahdollista lähdemateriaalia. Tilastojen päivitysaikataulujen takia kaikista osa-alueista ei kuitenkaan ollut saatavilla uutta tilastotietoa. Tilastoja tarkasteltaessa on myös otettava huomioon tilastointivirheiden ja eri lähdetietojen aiheuttamat poikkeavuudet luvuissa. Koska vapaa-ajan alan opiskelijamäärät ovat suhteessa pieniä, tilastolliset ristiriidat luvuissa aiheuttavat merkittäviä eroja. Näissä tilanteissa selvityksessä esitettiin molemmat luvut. Ongelmallista oli myös vapaa-ajan alan opiskelijoiden erottaminen laajemmista luokituksista. Useissa tilanteissa se ei ollut mahdollista tämän lähdeaineiston perusteella, joten vapaa-ajan alan tiedot oli suhteutettava suuntaa antavista laajemmista luokituksista. Kiitän nuorisoalan koulutustoimikunnan jäseniä, erityisesti koulutustoimikunnan sihteeriä Ulla Aunolaa, heiltä saamistani tiedoista, vinkeistä ja palautteesta työtä tehdessäni. Helsingissä Piia Päivänsalo 6
7 1. VAPAA-AIKA-ALAN VAIHEET KOULUTUSALAN TUTKINTOJEN JA NIMIKKEIDEN MUUTOKSET Tässä luvussa on käytetty lähteenä Suomalaisen ammattikasvatuksen historia -teoksen (2000) Mirja Virtalan kirjoittamaa kappaletta Vapaa-aika- ja liikunta-ala. Kunnallinen kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi syntyi pääosin toisen maailmansodan jälkeen, jolloin nuorisotyön, liikunnan ja kulttuuritoiminnan koulutusta alettiin alun perin kehittää kansalais- ja järjestötoiminnan tarpeisiin ja kirkon koulutusta puolestaan seurakuntatyön tarpeisiin. Koulutus toteutettiin kansanopistoissa ja urheiluopistoissa, joilla oli läheiset yhteydet erilaisiin kansalaisjärjestöihin tai kirkollisiin suuntauksiin luku Nuorisoalalle säädettiin valtionapulaki vuonna 1972, liikuntaan 1979, raittiustyöhön 1982 ja kulttuuritoimintaan Näiden lakien säätäminen sai niin alojen sektoriviranomaisten kuin oppilaitostenkin huomion kiinnittymään koulutuksen järjestämiseen. Vapaa-aika- ja liikuntaalan koulutuskokonaisuutta ruvettiin järjestelmällisesti kehittämään opetusministeriön johdolla 1970-luvun lopulla. Vuonna 1979 opetusministeriön työryhmä selvitti, miten sosiaalihuollon, kodinhoitajan, vajaamielishoitajan, kehitysvammaohjaajan, askartelunohjaajan, nuorisotyön ja siihen mahdollisesti liittyvän muun vapaa-aikatyön sekä liikunnanohjaajakoulutus olisi paras sijoittaa keskiasteen ammatillisen koulutuksen järjestelmään. Työryhmä katsoi, että toimeksiannon piiriin kuuluva koulutus voitiin jakaa sosiaalialan ja vapaa-aikatyön koulutukseen. Vapaa-aikatyötä työryhmä luonnehti kasvatukselliseksi toiminnaksi, jossa korostuu yksilön luovuuden ja itseilmaisun kehittäminen. Opistoasteelle ehdotettiin muodostettavaksi nuorisonohjaajan, liikunnanohjaajan ja askartelunohjaajan erilliset opintolinjat. Kulttuuritoiminnan, vanhusten vapaa-ajanohjauksen sekä järjestötyön koulutus ehdotettiin järjestettäväksi ammatillisena lisäkoulutuksena soveltuvan ammatillisen peruskoulutuksen saaneille. Raittiustyön koulutus tuli järjestää toisaalta ammatillisena lisäkoulutuksena, toisaalta sisällytettynä nuorisonohjaajan ja liikunnanohjaajan koulutukseen. 7
8 1980-luku Opetusministeriö asetti vuonna 1981 toimikunnan laatimaan askartelunohjaajan, liikunnanohjaajan, nuorisotoiminnan ohjaajan ja evankelisen kirkon nuorisotyön ohjaajan opintolinjojen opetussuunnitelmia sekä ehdotusta koulutuksen mitoittamisesta. Myöhemmin toimikunta sai tehtäväkseen liittää vapaa-aikatyöhön myös kulttuuritoiminnan. Kouluhallituksen alaisen ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelmassa vuosille määriteltiin vapaa-aikatoiminnan uusimuotoisen koulutuksen rakenne, perustamisvuodet ja aloituspaikkamäärät. Vuonna 1987 aloitettiin kulttuurisihteerin, liikunnanohjaajan, nuorisotoiminnan ohjaajan, kirkon nuorisotyön ohjaajan ja raittiussihteerin opistoasteen opintolinjat. Koulutusta tuli järjestää sekä peruskoulu- että ylioppilaspohjaisena. Koulutusaika oli peruskoulun pohjalta neljä vuotta ja ylioppilastutkinnon suorittaneille kolme vuotta. Ylioppilaspohjaisten vapaa-aikatoiminnan opiskelijoiden osuus sai olla tällöin enintään 60 prosenttia, mutta osuus nostettiin vuosien kehittämisohjelmassa 70 prosenttiin. Viittomakielentulkin kaksivuotinen ylioppilaspohjainen koulutus aloitettiin vuonna 1986, mutta sitä ei tuolloin vielä luettu vapaa-aikatoiminnan koulutuskokonaisuuteen. Samalla kun Kouluhallituksen alainen ammatillinen koulutus liitettiin osaksi keskiasteen ammatillisen koulutuksen järjestelmää kansanopistojen ja urheiluopistojen koulutuksen rahoituksessa alettiin soveltaa ammatillisen koulutuksen rahoitusperiaatteita ja opintososiaaliset edut ulotettiin kansanopistojen ja urheiluopistojen ammatillisiin opiskelijoihin. Seurakuntien lasten- ja leikinohjausta sekä kunnallista ja yksityistä leikkitoimintaa varten perustettiin 1988 lastenohjaajan opintolinja, jonka pituus oli peruskoulupohjaisena 2,5 vuotta ja ylioppilaspohjaisena 1,5 vuotta. Lastenohjaajan koulutusta ei vielä tuolloin luettu vapaaaikatoiminnan koulutukseen luku Vaikka päätös vapaa-aikatoiminnan koulutuksen rakenteesta oli tehty, ei tilanne vielä vakiintunut. Vapaa-aikatoiminnan koulutuksen ongelmana pidettiin opintolinjojen kapea-alaisuutta ja päällekkäisiä sisältöjä. Laaja-alaisuutta nuorisotyön koulutukselle pyrittiin luomaan liittämällä siihen entistä painokkaammin vapaa-ajan ohjaus. 8
9 Opistoasteen koulutus oli painotuksiltaan pitkälti hallinnollis-organisatorista, joten liikuntaan ja nuorisotyöhön tarvittiin opistotutkintojen lisäksi käytännön ohjaajia valmistava koulutus. Kouluhallitus oli kehittämissuunnitelmaesityksessään vuosille ehdottanut liikuntaalalle ja mahdollisesti myös nuorisotyöhön koulutusrakennetta, jossa kouluaste sisältyy opistoasteeseen. Lukuvuonna aloille perustettiinkin uudet kouluasteen tutkinnot, joissa kouluaste sisältyi opistoasteeseen. Liikunnassa ja nuorisotyössä toteutettu ns. sisäkkäinen peräkkäinen rakenne ei nostanut opistoasteen koulutusta riittävän korkeatasoiseksi ammattikorkeakoulu-uudistusta silmällä pitäen, joten tämä rakenne oli purettava ja koulutustasot erotettava selkeästi toisistaan. Liikunnan ohjauksen perustutkinnon sekä nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan koulutuksen laajuudeksi tuli 80 opintoviikkoa, opistokoulutuksen laajuudeksi 120 opintoviikkoa. Päästäkseen peruskoulupohjalta opisto- tai ammatilliselle korkea-asteelle opiskelijan oli ensin suoritettava ammatillinen perustutkinto. Uusitun koulutusrakenteen mukainen koulutus aloitettiin jo syksyllä 1994, joten sisäkkäinen peräkkäinen rakenne oli voimassa vain vuoden. Vuonna 1995 kaikessa peruskoulupohjaisessa ammatillisessa koulutuksessa siirryttiin rakenteeseen, johon kuului kouluasteen koulutusta vastaavia perustutkintoja ja toisen asteen koulutukseen pohjautuva opistoaste. Vuonna 1995 toteutettiin myös Opetushallituksen ehdottamat luokitusten ja nimikkeiden muutokset. Uudeksi koulutusalaksi luokituksiin perustettiin humanistinen ja opetusala, johon nuorisotyön, liikunnan ja kulttuuritoiminnan koulutukset siirrettiin kulttuurin lohkolta. Erillinen kapea-alainen raittiussihteerikoulutus lakkautettiin. Vuonna 1992 kolmivuotiseksi pidennetty viittomakielen tulkin koulutus siirrettiin sosiaali- ja terveysalan koulutuslohkosta humanistiseen ja opetusalaan. Samoin sinne siirrettiin toisen asteen perustutkintoihin kuuluva lastenohjaajatutkinto, joka ei olisi sosiaalialan yhteydessä todennäköisesti säilynyt kristillisille arvopohjalle rakentuvana erillisenä tutkintona. Vuonna 1998 toteutettiin koululainsäädännön kokonaisuudistus. Tällöin määriteltiin koulutusalat koulutuksen järjestämistä ja rahoitusta varten ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) nojalla vuoden 1999 alusta voimaan tulleessa asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (N:o 811/1998, 1 ). Tässä yhteydessä vapaa-aika- ja liikunta-ala sai nykyisen nimensä. Humanistinen ja opetusala-nimikkeen ei katsottu sopivan toiselle asteelle, jolla ei ole opettajankoulutusta. 9
10 2000-luku Vuoteen 2001 mennessä kaikki toisen asteen ammatilliset perustutkinnot pitenivät aloittain 120 opintoviikon laajuisiksi. Vapaa-aika- ja liikunta-ala siirtyi uuteen koulutuspituuteen viimeisten joukossa. Uutena tutkintona vapaa-aika-alalle perustettiin viittomakielisen ohjauksen perustutkinto vuonna Lastenohjaajan tutkintorakenne muutettiin lapsi- ja perhetyön perustutkinnoksi, joka sisältää yhden koulutusohjelman, lapsi- ja perhetyön. Tutkintonimike on edelleen lastenohjaaja. Taulukko 1. YHTEENVETO VAPAA-AIKA- JA LIIKUNTA-ALAN KEHITYKSESTÄ 1945 Nuorisotyön, liikunnan ja kulttuurin koulutus kansan- ja urheiluopistoissa Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa alkoi yksivuotinen nuoriso-ohjaajalinja Liikunnanohjaajan koulutus alkoi Suomen urheiluopistossa Kirkon nuorisonohjaajien koulutus alkoi Kaksivuotinen nuorisotyön opistotutkinto alkoi Kirkon nuorisonohjaajien koulutus piteni kolmevuotiseksi Kaksivuotinen kulttuuritoiminnan koulutus aloitettiin Alkio- ja Sirola-opistoissa sekä Työväen akatemiassa Kristillisissä kansanopistoissa lastenohjaaja-leikinohjaajakoulutus piteni aikaisemmasta kurssimuotoisesta koulutuksesta vuoden mittaiseksi Yksivuotinen viittomakielen tulkin koulutus alkoi Turun kristillisessä opistossa ja samanpituinen opettajan koulutus Rovala- ja Pohjois-Savon-opistoissa 1986 Viittomakielen tulkin kaksivuotinen opintolinja perustettiin. Sitä ei kuitenkaan luettu vapaa-aikatoiminnan koulutuskokonaisuuteen Vapaa-ajan koulutusalalla aloitettiin kulttuurisihteerin, liikunnanohjaajan, nuorisotoiminnan ohjaajan, kirkon nuorisotyön ohjaajan ja raittiussihteerin opistoasteiset opintolinjat (peruskoulupohjaisena 4 vuotta ja ylioppilaspohjaisena 3 vuotta) Lastenohjaajan opintolinja perustettiin (peruskoulupohjaisena 2,5 vuotta ja ylioppilaspohjaisena 1,5 vuotta). Sitä ei kuitenkaan luettu vapaa-aikatoiminnan koulutukseen Tutkintouudistus. Perustettiin kouluasteiset nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan sekä liikunnan ohjauksen perustutkinnot (80 ov), jotka tuli suorittaa ennen mahdollista jatkamista opistoasteiseen 120 opintoviikon tutkintoon Kouluasteen ja opistoasteen koulutus eriytyvät omiksi kokonaisuuksikseen Uuden koulutuslohkon nimeksi tuli humanistinen ja opetusala, johon nuorisotyön, liikunnan ja kulttuuritoiminnan koulutukset siirrettiin kulttuurin koulutuslohkosta. Viittomakielen tulkin ja lastenohjaajan koulutus siirrettiin sosiaali- ja terveysalan koulutuslohkosta. Raittiussihteerikoulutus lakkautettiin Nimi muuttui vapaa-aika- ja liikunta-alan koulutusalaksi. Ensimmäiset asioimistulkki- 10
11 en ammattitutkinnot järjestettiin näyttökokeena Suntion ammattitutkintoja alettiin järjestää näyttökokeena Ammatillisen koulutuksen tutkinnonuudistuksen myötä siirryttiin uuteen 120 opintoviikon koulutuspituuteen. Uutena tutkintona vapaa-aika-alalle perustettiin viittomakielisen ohjauksen perustutkinto. Lastenohjaajan tutkintorakenne muuttui lapsi- ja perhetyön perustutkinnoksi, lapsi- ja perhetyön koulutusohjelmaan tuli lastenohjaajan tutkintonimike Uutena tutkintona perustettiin lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto, joka oli tarkoitus sijoittaa vapaa-aika-alalle, mutta teknisen virheen vuoksi siirtyikin toistaiseksi sosiaali- ja terveysalan alaisuuteen. 2. PERUSTIEDOT KOULUTUKSESTA 2.1 Yleistä Vapaa-aika- ja liikunta-alaa ryhdyttiin tarkastelemaan yhtenäisenä koulutuskokonaisuutena 1970-luvulla, kun suunniteltiin koulun uudistusta. Alasta on käytetty vaihtelevia nimikkeitä: vapaa-aikatoiminta, muut opintolinjat / kulttuurin lohko, humanistinen ja opetusala ja vuoden 1999 alusta vapaa-aika- ja liikunta-ala. Koulutuslinjan ytimen ovat muodostaneet kulttuuritoiminta, liikunta- ja nuorisotyö. Siihen on kuulunut myös raittiustyö ja myöhemmin viittomakielen tulkkaus ja seurakuntien lapsityö. Käytännössä vapaa-aika- ja liikunta-alaan kuuluu entinen kouluhallituksen alainen kansan- ja urheiluopistojen ammatillinen koulutus. Lähialoihin voidaan lukea sosiaali- ja terveysala sekä kulttuuriala. Vapaa-aika- ja liikunta-alaan kuuluvia koulutuksia onkin siirretty lähialojen kesken alalta toiselle. Ammattikorkeakouluuudistuksessa vapaa-aika- ja liikunta-alan opistoasteinen koulutus siirtyi ammattikorkeakouluun vuosina Vapaa-aika- ja liikunta-alalla järjestetään toimintoja ja tuotetaan palveluja eri-ikäisten ihmisten monipuolista ja yhteisöllistä vapaa-aikaa varten. Samalla edistetään ihmisten terveellisiä liikuntatottumuksia. Alalla tehtävä työ on ohjaus- ja avustustyötä, jonka tavoitteena on edistää ihmisen kasvua ja auttaa häntä tunnistamaan voimavaransa, vahvistamaan identiteettiään ja kehittämään oman elämänsä hallintaa. Alan ammatilliset perustutkinnot ovat kaikki kolmevuotisia ja 120 opintoviikon laajuisia. 1 Lähde: Virtala 2000,
12 Nuorisoalan koulutustoimikunnan työkenttään kuuluvat nykyisen toisen asteen koulutusluokituksen mukaisesti vapaa-aika- ja liikunta-alan tutkinnoista, vapaa-ajan toiminnoista seuraavat: nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto lapsi- ja perhetyön perustutkinto viittomakielisen ohjauksen perustutkinto sekä aikuisten ammatillisesta koulutuksesta seuraavat ammattitutkinnot: asioimistulkin ammattitutkinto suntion ammattitutkinto. Joulukuussa 2001 uutena alan ammattitutkintona on koulutusrakenteeseen lisätty lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto (OPM:n asetus ), jonka opetussuunnitelman perusteita Opetushallitus ei ole vielä laatinut. Taulukko 2. Vapaa-aika- ja liikunta-alan toisen asteen ammatilliset perustutkinnot lukien sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnot lukien. Vapaa-aika-ala Ammatilliset perustutkinnot Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Asioimistulkin ammattitutkinto Suntion ammattitutkinto (Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto) Liikunta-ala Ammatilliset perustutkinnot Liikunnanohjauksen perustutkinto Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Liikuntapaikkojen hoitajan ammattitutkinto Liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkinto Valmentajan erikoisammattitutkinto Ammatillisten perustutkintojen laajuus on 120 opintoviikkoa ja koulutuksen kesto kolme vuotta. Perustutkinnon voi suorittaa oppilaitoksessa tai näyttötutkintona. Koulutus valmistaa alan perustason tehtäviin. Kolmevuotisen perustutkinnon suorittaneella on yleinen jatko- 12
13 opintokelpoisuus, jonka mukaan hän on kelpoinen pyrkimään ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei muodollisesti voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin erilaisen valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkinnot ovat rakenteeltaan modulaarisia, eli tutkinnon osat muodostuvat ammattipätevyyden osa-alueista. Näytöt järjestetään ja suoritetaan joustavasti tutkinnon osa kerrallaan. Koko tutkinnon sijasta tavoitteena voi olla myös tietyn tai tiettyjen tutkinnon osien suorittaminen. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaan perustutkintoon sisältyvät yhteiset opinnot eivät ole pakollisia koulutuksessa, joka valmistaa näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon. Näyttötutkintoina suoritettavissa tutkinnoissa ne sisältyvät tutkinnon osien tavoitteisiin ja osaaminen osoitetaan osana ammattitaitoa. 2 Perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus ammattikorkeakouluun. Yliopistoasetuksen nojalla yliopisto voi halutessaan todeta, että myös näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto tuottaa opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet ja kelpoisuuden yliopisto-opintoihin 3. Yliopistot asettavat kelpoisuusehtoja näyttötutkinnon suorittaneille, koska yleisten opintojen osa-alueiden osaaminen tulee näyttötutkinnoissa todennettua vain niiltä osin, kuin ne ilmenevät osana ammattiosaamista. Ammattitutkinnolla saavutetaan alan ammattipätevyys, ja erikoisammattitutkinnon suorittanut hallitsee alan vaativimmat työtehtävät. Tutkinto suoritetaan näyttötutkintona, joka edellyttää yleensä alan tuntemusta, työkokemusta ja koulutusta. Työkokemusta koskevia ehtoja ei näyttökokeisiin osallistumiselle kuitenkaan aseteta. 2.2 Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto 2 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto. Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet OPM:n kirje drno 21/500/99, laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/98, asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/98, yliopistoasetus 115/98, laki ammattikorkeakouluopinnoista 255/95, OPM:n määräys kelpoisuudesta ammattikorkeakouluopintoihin , drno 18/011/98. 13
14 Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja suunnittelee ja ohjaa lasten, nuorten ja aikuisten vapaa-ajan toimintaa. Hänen tehtävänään on myös luoda sille edellytyksiä. Nuoriso-ohjauksen erityisosaamista on nuorten elinolojen ja elinympäristön kehittäminen. Työpaikat Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja voi toimia kunnassa, järjestössä, laitoksessa ja yrityksessä sekä itsenäisenä ammatinharjoittajana. Tutkinnon kehitysvaiheet Nuorisotyöalan koulutusta ryhtyi Suomessa ensimmäisenä järjestämään korkeakoulutuksena Yhteiskunnallinen Korkeakoulu. Vuonna 1945 alkoi yksivuotinen nuorisonohjaajalinja, josta kehittyi myöhemmin alempi korkeakoulututkinto. Nuorisonohjaus kuului myös monen kansanopiston opetusalaan. 4 Ensimmäisinä vuosikymmeninä nuorisotyön koulutuksessa ei ollut yhtenäistä järjestelmää, vaan koulutus oli yleensä täysin vapaamuotoista. Järjestöt ja kunnat kouluttivat pitkään omia ohjaajiaan lyhytkursseilla ja työpaikkakoulutuksessa. Monilla nuorisojärjestöillä oli monipuolista koulutusta, joka antoi valmiudet toimia järjestön eri koulutustehtävissä. Kansalais- ja työväenopistoissa ja joissakin kansanopistoissa oli mahdollista suorittaa noin 120 tunnin nuorisotyön peruskurssi, joka antoi valmiudet toimia sivutoimisissa nuorisotyön tehtävissä. Kurssin opinnot käsittelivät pääasiassa nuorisotyön organisaatiota, tehtävää, toimintamuotoja ja menetelmiä sekä nuorison asemaa. Lisäksi koulutusaiheina oli nuoren kehitys, ryhmätoiminta, järjestötoiminta ja johtamistaito. 5 Kirkon nuorisotyöntekijöitä alettiin kouluttaa, kun nuorisotyö voimistui sotien jälkeen. Kirkon nuoriso-ohjaajien koulutus aloitettiin syksyllä Vuodesta 1976 koulutus muuttui kolmevuotiseksi. 6 Kunnallisen nuorisotyön lakisääteiseksi tuleminen vuonna 1972 nosti esiin kuntien viranhaltijoiden kouluttamisen tarpeet. Kaksivuotisen nuorisotyön opistotutkinnon opinnot alkoivat vuonna Myös useissa kansanopistoissa annettiin kunnan nuorisonohjaajan virkoihin kelpoisuuden tuottavaa koulutusta, joka kesti 1-2 vuotta. Koulutusta oli kahdentyyppistä. 4 Virtala, Veijola. 6 Virtala,
15 Puolueiden ylläpitämät Paasikivi-, Alkio- ja Sirola-opistot sekä Työväen Akatemia antoivat kaksi vuotta kestävää koulutusta, joka tuotti ensisijaisesti ohjaajia puolueen omiin järjestöihin, mutta antoi myös yleisen nuorisonohjaajakelpoisuuden. Nuorisotyöaineiden lisäksi opintoihin kuului yhteiskunnallisia ja aatteellisia sisältöjä. Toinen koulutustyyppi oli kansanopistoissa järjestetty yksivuotinen koulutus, joka antoi yleisten valmiuksien lisäksi erityisalan koulutuksen: kulttuurin, luovan toiminnan, ilmaisu- ja taideaineiden tai leiri- ja retkitoiminnan painotuksen. 7 Vuonna 1982 nuorisotoiminnan ohjaajan koulutus määriteltiin opistoasteiseksi ammatilliseksi koulutukseksi, jonka Opetushallitus (silloinen Ammattikasvatushallitus) vahvisti Tutkinnon suorittaminen peruskoulupohjaisena kesti neljä ja ylioppilaspohjaisena kolme vuotta. Peruskoulupohjalta aloittavat suorittivat yleissivistäviä perusaineita sisältävän ensimmäisen vuosikurssin Haapaveden tai Pohjois-Karjalan opistossa, minkä jälkeen he siirtyivät opiskelemaan ylioppilaiden kanssa Kanneljärven, Keski-Suomen tai Peräpohjolan opistoon tai Suomen Nuoriso -opistoon. Seurakuntien nuorisotyönohjaajien koulutus järjestettiin samojen periaatteiden mukaan kuin nuorisotoiminnan ohjaajakoulutus, mutta se painottui erityisesti seurakunnan toimintaan ja teologisiin aineisiin. Koulutusta järjestettiin Luther-opistossa, Helsingin Evankelisessa kansankorkeakoulussa, Raudaskylän kristillisessä opistossa, Suomen raamattuopistossa, Lärkullan opistossa ja Sisälähetysseuran opistossa. 8 Nuorisotoiminnan ohjaajan opistotasoisen koulutuksen tultua valmiiksi alalle alettiin kehittää ohjaajakoulutuksen aikuiskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta, joka vahvistettiin vuonna Koulutusmuodosta tulikin varsin suosittu. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaan ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa näyttötutkintona, jossa osoitetaan ammattitaidon edellyttämät tiedot ja taidot näyttökokein. 9 Opetushallitus uudisti vapaa-ajan toiminnan toisen asteen koulutuksen perusteet vuonna Perustutkinnot ovat yhteensä 120 opintoviikon mittaiset. Ne muodostuvat 20 opintoviikon yhteisistä opinnoista, 90 opintoviikon ammatillisista opinnoista ja 10 opintoviikon vapaasti valittavista opinnoista. 7 Veijola. 8 Veijola. 9 Em. 15
16 Toisen asteen ammatillisten tutkintojen uudistamisen yhteydessä tavoitteena oli parantaa koulutuksen työelämävastaavuutta. Kaikkiin ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin 120 opintoviikon laajuisiin perustutkintoihin sisällytettiin vähintään 20 opintoviikon mittainen työssäoppiminen. Jatko-opinnot Kolmevuotisen perustutkinnon suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus, joka oikeuttaa pyrkimään ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus ammattikorkeakouluun. Luontevia jatkokoulutusväyliä nuoriso- ja vapaa-aika-alan perustutkinnon suorittaneelle ovat muun muassa ammattikorkeakouluissa humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto sekä yliopistoissa kasvatus-, valtio- tai yhteiskuntatieteelliset opinnot. 2.3 Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Lapsi- ja perhetyön koulutusohjelmasta valmistunut lastenohjaaja toimii kasvatus- ja ohjaustehtävissä. Työ on kokonaisvaltaista lapsen kasvatusta, hoitoa ja huolenpitoa sekä perhetyötä. Ennen kaikkea siihen kuuluu varhaiskasvatustyö, mutta toimintaympäristöjen muuttuessa työ on laajentunut käsittämään koko lapsuuden ja perheen kanssa toimimisen. Lastenohjaajan tulee tietää ja tuntea lapsen kehitysvaiheet sekä tunnistaa tämän yksilölliset tarpeet kasvun ja kehityksen eri osa-alueilla. Lastenohjaajan erityisosaamista on kristillinen sekä uskonto- ja arvokasvatus. Lastenohjaaja toimii lasten ja perheiden parissa niin kirkossa kuin muillakin yhteiskunnan sektoreilla ja tekee yhteistyötä muiden kasvatustyöhön osallistuvien kanssa. Kasvatustyö on verkostotyötä, jolla pyritään vaikuttamaan lapsen kasvuympäristöön. Työpaikat Alan keskeisiä työympäristöjä ovat seurakunnan lapsi- ja perhetyö sekä päivähoito. Lastenohjaaja työskentelee seurakunnan päivä-, perhe- ja avoimissa kerhoissa, perhekahviloissa, leireillä ja muussa vapaa-ajan toiminnassa. Hän voi olla myös kunnan, yksityisen tai erilaisten järjestöjen palveluksessa päiväkodissa, perhepäivähoidossa ja leikkitoiminnassa. 16
17 Tutkinnon kehitys Seurakuntien päiväkerhotoiminta syntyi 1970-luvulla, kun kristillisissä kansanopistoissa ryhdyttiin järjestämään siihen koulutusta. Aluksi järjestettiin vain kursseja, mutta lukuvuodesta jo yksivuotista lastenohjaaja-leikinohjaajakoulutusta. Keskiasteen koulutusta lastenohjaajan opintolinjasta tuli vuonna Varhaiskasvatuksen koulutuksena se sijoitettiin aluksi vuonna 1992 sosiaalialan yhteyteen, mutta siirrettiin vuonna 1995 silloiseen humanistiseen ja opetusalaan. Jatko-opinnot Kolmivuotisen perustutkinnon suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus, joka oikeuttaa pyrkimään ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus ammattikorkeakouluun. Luontevia jatkokoulutusväyliä lapsi- ja perhetyön perustutkinnon suorittaneelle ovat muun muassa ammattikorkeakouluissa kirkon nuorisotyönohjaajan tai diakonin virkoihin kelpoisuuden tuottava sosiaali- ja kasvatusalan sosionomitutkinto sekä yliopistoissa kasvatus- ja erityiskasvatustieteen opinnot. 2.4 Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Viittomakielisen ohjauksen koulutusohjelmasta valmistunut viittomakielen ohjaaja toimii viittomakielisen yhteisön sekä viittomia kommunikaatiossaan hyödyntävien henkilöiden ohjaus- ja avustustehtävissä. Työpaikat Viittomakielen ohjaaja voi toimia kouluissa, oppilaitoksissa, päiväkodeissa, hoitolaitoksissa sekä erilaisilla kursseilla, leireillä ja kerhoissa esimerkiksi henkilökohtaisena avustajana tai ohjaajana. Hän voi tarjota tukihenkilöpalvelujaan myös oman yrityksensä kautta. Tutkinnon kehitys Kouluhallituksessa ryhdyttiin vuonna 1983 laatimaan suunnitelmia viittomakielen koulutuksen järjestämiseksi. Vuonna 1985 viittomakielen tulkin yksivuotinen koulutus alkoi Turun kristillisessä opistossa ja samanpituinen opettajan koulutus Pohjois-Savon opistossa ja Rovala -opistossa. Ammatillisen koulutuksen järjestelmään viittomakielentulkin koulutus tuli kaksivuotisena ylioppilaspohjaisena opistotutkintona vuonna 1986, mutta sitä ei vielä tuolloin luettu vapaa-aikatoiminnan koulutuskokonaisuuteen. Vuonna 1992 koulutus sijoitettiin sosiaa- 17
18 lialan yhteyteen, josta se vuonna 1996 siirrettiin silloiseen humanistiseen ja opetusalaan. Viittomakielen kohdalla alalta on puuttunut jatko-opintojen kannalta soveltuva perustutkinto, joten vuonna 2001 perustettiin toisen asteen ammatilliseksi tutkinnoksi viittomakielen ohjaajan perustutkinto. Jatko-opinnot Kolmevuotisen perustutkinnon suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus, joka oikeuttaa pyrkimään ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus ammattikorkeakouluun. Luontevia jatkokoulutusväyliä viittomakielisen ohjauksen perustutkinnon suorittaneelle ovat ammattikorkeakouluissa humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, esimerkiksi viittomakielen tulkin ammattikorkeakoulututkinto, joka on 160 opintoviikon laajuinen syksystä 2003 lähtien. Yliopistoissa luontevia jatkokoulutusväyliä ovat kasvatustieteelliset opinnot, esimerkiksi viittomakielinen luokanopettajakoulutus, viittomakielen aineenopettajakoulutus ja erityisopettajakoulutus. 2.5 Asioimistulkin ammattitutkinto Pakolaisille järjestettyjen tulkkaus- ja käännöspalvelujen kehittyminen Suomessa 10 Euroopan ulkopuolisten kielten tulkkaus- ja käännöspalveluja alettiin tarvita Suomessa luvun lopulla, kun maamme otti vastaan vietnamilaisia pakolaisia. Kiintiöpakolaisten vastaanotto vakiintui 1980-luvun puolessa välissä ja seuraavan vuosikymmenen alusta myös turvapaikanhakijoiden määrä alkoi maassamme nousta. Euroopan ulkopuolisten kielten tulkkausja käännöspalveluja tarvittiin yhä useammin eri puolilla maata. Tulkit etsittiin aikaisemmin tulleiden, suomen kieltä oppineiden pakolaisten joukosta. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa koettiin tarpeelliseksi kehittää tulkkauspalveluja. Sosiaalihallitus teki sopimuksen tulkkaus- ja käännöspalveluiden ostamisesta yksityiseltä, erityisesti tähän tarkoitukseen vuonna 1990 perustetulta Tulkkikeskus Lingua Nordica Oy:ltä, jonka toiminnan tavoitteena oli tuottaa tulkkaus- ja käännöspalveluita kunnille ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksille. Tulkkikeskuksen tehtävänä oli myös 10 Maahanmuuttajille tarkoitettujen tulkkaus- ja kielipalvelujen kehittämissuunnitelma. Työministeriö. 18
19 kouluttaa tulkkipalveluiden käyttäjiä, rekrytoida ja kouluttaa uusia tulkkeja sekä järjestää jatkokoulutusta jo työssä oleville tulkeille. Lingua Nordica on edelleen ainoa valtakunnallisesti toimiva asioimistulkkausta tarjoava keskus. Turvapaikanhakijoiden ja kuntiin sijoittuvien pakolaisten määrä nousi voimakkaasti vuosina Tulkkipalvelujen tarvetta lisäsi myös entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen suuntautuva paluumuutto. Vastaanottavien kuntien tulkkaus- ja käännöspalvelujen varmistamiseksi alettiin perustaa alueellisia tulkkikeskuksia. Tällä hetkellä maassa toimii seitsemän alueellista tulkkikeskusta: Tampereella, Lahdessa, Turussa, Vaasassa, Jyväskylässä, Oulussa ja Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Vantaalla. Alueellisia tulkkikeskuksia ylläpitävät kunnat. Niiden työntekijät ovat kunnan työntekijöitä, jotka noudattavat kunnallista työehtosopimusta. Tulkkaus- ja käännöspalveluita annetaan Suomessa yli 60 kielellä, joista useimmin käytettyjä on noin 30. Tärkeimmät Euroopan ulkopuolisista kielistä ovat arabia, kurdi, farsi, somali ja vietnam. Eurooppalaisista kielistä venäjä, albania, bosnia/serbokroatia, viro, ranska ja turkki ovat tavallisia asioimistulkkauksen kieliä. Suomessa huomattava osa asioimistulkeista kuuluu ensimmäisen polven maahanmuuttajiin ja usein pakolaisperustein maahan tulleisiin henkilöihin. Tulkin taitoja on pyritty välittämään erimittaisilla asioimistulkkauksen koulutusjaksoilla, jotka on toteutettu työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena. Suuri osa tulkkeina työskentelevistä on oppinut ammatin näiden kurssien lisäksi käytännössä. Ensimmäinen ammattitutkintolain mukainen tulkkitutkinto järjestettiin näyttökokeena vuoden 1998 alussa arabian, soranin ja somalin kielen tulkeille, joiden toinen työkieli oli suomi. Tavoitteena on järjestää tutkintotilaisuudet kaikissa Suomessa harvinaisissa pakolaiskielissä lähitulevaisuudessa. Tulkkien ammattitaidon mittaaminen oli pitkään alan ongelma. Asioimistulkkitutkinnolla mitataan ja varmistetaan tulkkien ammattitaitoa sekä tavoitellaan yhtenäistä koulutusta. Vuonna 1994 voimaan tulleen ammattitutkintolain (306/94) myötä Opetushallituksessa laadittiin asioimistulkin ammattitutkinnon perusteet. Tällä hetkellä on voimassa laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/98). 19
20 Ammattialan kuvaus ja koulutus Tulkkausta tarvitaan, kun ei ole yhteistä kieltä tai kun on ehdottoman tärkeää, että viestit tulevat oikein ymmärretyiksi. Asioimistulkkaus auttaa yksityishenkilöitä ja viranomaisia kommunikoimaan keskenään kieli- ja kulttuurimuurista huolimatta. Tulkkausta tarvitaan myös päivittäisessä arkielämässä, esimerkiksi koulunkäynnissä tai lääkärin vastaanotolla. Tulkkauksen avulla henkilö kykenee täysivaltaisesti huolehtimaan velvollisuuksistaan ja oikeuksistaan yhteiskunnassa. Lisäksi asioimistulkkia tarvitaan erilaisissa tilaisuuksissa, kuten seminaareissa ja opetustilanteissa. Työ voi olla myös etätulkkausta puhelimen ja videon välityksellä. Etätulkkaus sopii erityisesti silloin, kun etäisyydet ovat pitkät ja tulkattavat asiat selkeitä ja luonteeltaan informatiivisia. Asioimistulkilla on viestintätilanteessa puhtaasti viestinnällinen ammattirooli. Asioimistulkki ei asioi, hän yksinomaan tulkkaa asioimistilanteessa käytetyt puheenvuorot. Tulkin vastuulla on välittää viestit, sanomat ja ajatukset. Hän selvittää myös sanoman ymmärtämisen kannalta oleellisia kulttuuritaustoja. Asioimistulkin ammattitaito hankitaan opiskelemalla ammattiin. Koulutusta on yliopistotasolla, toisella asteella ammatillisena aikuiskoulutuksena ja yksityisellä sektorilla. Asioimistulkin ammattitutkinnon suorittamiselle ei aseteta koulutusta tai työkokemusta koskevia ehtoja. Asioimistulkin taidot voi osoittaa suorittamalla ammattitutkintolain mukaisen näyttötutkinnon. Tutkintoon kuuluu seuraavat osat: asioimistulkin työn eettiset ja juridiset perusteet viestintä, työkielen hallinta, kulttuuri- ja asiatiedon hallinta tulkkaus yrittäjyys. Asioimistulkki on ammattipuhuja, jolta edellytetään kielen ja kulttuurin tuntemuksen lisäksi soveltuvuutta ja harjaantuneisuutta viestintään, selkeää artikulointia ja häiriötöntä, miellyttävää puheilmaisua. 20
Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi
Koulutusohjelmat > Työpaikat Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen
LisätiedotTUTKINTORAKENNEASETUSTA ODOTELLESSA
TUTKINTORAKENNEASETUSTA ODOTELLESSA - Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistus - Suhde sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistukseen - Kasvatuksen työkentät - Ohjauksen työkentät
LisätiedotKohti parempaa asioimistulkkausta ammattikorkeakoulutuksen avulla Gun-Viol Vik Raakel Vihavainen 3/28/17
Kohti parempaa asioimistulkkausta ammattikorkeakoulutuksen avulla Gun-Viol Vik Raakel Vihavainen 3/28/17 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diakonia-ammattikorkeakoulu on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu,
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotKoulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006
LisätiedotOpetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä
Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa
Lisätiedot4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE
1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä HDO, Helsinki 21.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän
LisätiedotAjankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista
Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2014
Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä
LisätiedotTiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi
Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
Lisätiedot10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa
10/10/2016 Monta tapaa parantaa maailmaa Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu Diakin toimipisteet ja opiskelijamäärät: Helsinki (1570) Oulu (315) Pieksämäki (402) Oulu Pori (307) Turku (170) Pieksämäki
LisätiedotTutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)
AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN VALINNAISUUS 29.9.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotUUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona
LisätiedotHUMANISTINEN JA KASVATUSALA
HUMANISTINEN JA KASVATUSALA Humanistisen ja kasvatusalan tutkinnot Humanistisen ja kasvatusalan tutkinnoilla (ammatilliset perustutkinnot ja ammattitutkinnot) saavutetaan monentyyppisissä ohjauksen, kasvatuksen
LisätiedotN:o 33/400/2004. 2. Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista
28.6.2004 N:o 33/400/2004 Noste-avustusten saajille Opetusministeriön ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista Noste-avustuksin rahoitettavaan toimintaan osallistumisedellytyksiä
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Perhepäivähoidon tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä Tredu, Tampere 20.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän
LisätiedotYhteiset tutkinnon osat
Yhteiset tutkinnon osat 24.5.2018 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Säädökset Laki ammatillisesta koulutuksesta L531/2017 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta A673/2017 Uudet yhteiset
LisätiedotMitä peruskoulun jälkeen?
Mitä peruskoulun jälkeen? Opinto-ohjaaja Pia Nissilä opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2018 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 20.2.-13.3.2018. Koulutukset alkavat syksyllä 2018.
Lisätiedot(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ
(Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-
LisätiedotSAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori
SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov
Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen
LisätiedotNäyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa
Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista
LisätiedotViittomakielisen ohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus
Viittomakielisen ohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015
LisätiedotLAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO
LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja 1 TUTKINNON RAKENNE Pakolliset tutkinnon osat 70 ov - Lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito 30ov - Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö 25 ov - Koululaisten
LisätiedotAjankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa
Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina
LisätiedotAmmatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.
Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)
LisätiedotEHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi
EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa 21.8.2015 käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi OPETUSHALLITUS AMPA-YKSIKKÖ/OHJAKAStyöryhmä 1. Tausta Opetus-
LisätiedotAMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA
LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta oppilaitoksessa sekä ohjatuista
LisätiedotSuomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n syysseminaari TUTKINTOUUDISTUS. Arto Pekkala
Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n syysseminaari TUTKINTOUUDISTUS Arto Pekkala 3.10.2017 Tutkintojen määritelmät lainsäädännössä Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2
Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 5.8. 2008 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE
LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.
LisätiedotValtioneuvoston asetus
16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen
LisätiedotSAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067
SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi
LisätiedotLIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.
LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta
LisätiedotTutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON
LisätiedotAikuisten ammatilliset näyttötutkinnot
Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen esittely
Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä
LisätiedotUudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet
Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto
LisätiedotPUHE- JA NÄKÖVAMMAISPALVELUJEN TUTKINTOTOIMIKUNNAN JA TUTKINNON JÄRJESTÄJIEN YHTEISTYÖPÄIVÄ
PUHE- JA NÄKÖVAMMAISPALVELUJEN TUTKINTOTOIMIKUNNAN JA TUTKINNON JÄRJESTÄJIEN YHTEISTYÖPÄIVÄ 10.4.2013 Kuopio Anne Mårtensson Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotNäkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014
Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Oppaan lähtökohdat (1) Mitä henkilökohtaistamismääräyksen jälkeen?
LisätiedotAJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos
AJANKOHTAISTA 14.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto
LisätiedotYleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus
Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin
LisätiedotArvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen
Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen (1) Opiskelijalle tulee järjestää mahdollisuus näytön tai muun osaamisen osoittamisen uusintaan tai hyväksytyn
LisätiedotNuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015
LisätiedotLausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015
3.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Viittomakielen Ohjaajat ry pyytää huomioimaan seuraavat kelpoisuusvaatimuksiin liittyvät
Lisätiedotmyös vaihtoehto, sosiaali- ja terveysalan
OPYYNTÖ 1 (8) MUISTIO 1 Ohjauksen ja kasvatuksen tutkintorakenteen ehdotuksia Opetushallituksen asettama työryhmä on laatinut seuraavia vaihtoehtoja alan tutkintorakenteen kehittämiseksi. Osassaa A esitetään
LisätiedotLapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus
Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015 koskien
LisätiedotECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä
ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi
LisätiedotMitä lukion jälkeen?
Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat
LisätiedotAMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014
AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,
LisätiedotNäyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen
Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen
LisätiedotTIE NÄYTTÖTUTKINTOON
TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky
LisätiedotTutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat
HIUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 12.12.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon
LisätiedotKIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen
KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...
LisätiedotMonta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen
LisätiedotOKM Ohjausryhmän kokous Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus
Tutkintojen perusteiden valmistelu ja kokeiluohjelma koulutuskokeiluja varten SOSIAALI- JA TERVEYSALAAN SEKÄ TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAAN KOHDISTUVIEN PERUSTUTKINTOJEN KOULUTUSKOKEILUT VUOSINA 2014 2018
LisätiedotHUMANISTINEN JA KASVATUSALA
HUMANISTINEN JA KASVATUSALA HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN YLEISET VALINTAPERUSTEET VUONNA 2014 OPISKELIJAVALINTA Humanistisen ja kasvatusalan opiskelijavalinta on kaksivaiheinen. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön
LisätiedotAJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA. VANHUSTYÖN TUTKINTOTOIMIKUNNAN YHTEISTYÖPÄIVÄ Anne Mårtensson Opetushallitus
AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA VANHUSTYÖN TUTKINTOTOIMIKUNNAN YHTEISTYÖPÄIVÄ 23.5.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen kehittäminen TUTKE2-säädösten toimeenpano
LisätiedotUUDISTETUT AMMATILLISTEN
UUDISTETUT AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET PAASITORNI 19.11.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla LAKI AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA
LisätiedotARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja
ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma
LisätiedotAikuiskoulutus - lukuvuosi 2015-2016
Hyvän elämän puolesta Aikuiskoulutus - lukuvuosi 2015-2016 sisällysluettelo Tutkintoon johtavaa aikuiskoulutusta 3 Lastenohjaaja - Lapsi- ja perhetyön perustutkinto 4-5 Lähihoitaja - Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotOppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014
Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna
LisätiedotTehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi?
Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä 23.10.2015 Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta 8509 Soila Osaamisen
Lisätiedot7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi
LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotTODISTUS AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN, 20 0V 40 OV. Opinnot Opintojen laajuus Arvosana
MALLI 1. ESIMERKKILÄN SEUDUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ ESIMERKKILÄN AMMATTIOPPILAITOS TODISTUS Tiiti Tokko (300681-6148) on suorittanut AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN
LisätiedotAmmattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo
Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2013
Koulutus 2015 Koulutukseen hakeutuminen 2013 Joka kymmenes korkeakoulujen uusi opiskelija suorittanut aiemmin korkeakoulututkinnon Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan lähes 12 prosenttia alemman
LisätiedotJyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja
koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto
LisätiedotAMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN
AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen
LisätiedotAjankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa
Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 16.4.2015 Näyttötutkintojärjestelmä 20 vuotta Historia
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja
LisätiedotOulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus
Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja
LisätiedotNuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon
Lisätiedot-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus
Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus
Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat
LisätiedotMikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.
Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke
LisätiedotTodistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävät tiedot ammatillisessa koulutuksessa
MÄÄRÄYS 1 (1) 11.01.2018 OPH-54-2018 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Voimassaoloaika: 15.1.2018 alkaen toistaiseksi Säännökset, joihin toimivalta määräyksen antamiseen perustuu: L 531/2017, 60 Kumoaa
LisätiedotElintarvikealan perustutkinnon perusteiden muutokset ja
Elintarvikealan perustutkinnon perusteiden muutokset ja 1.8.2015 Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi 18.11.2014 Osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetus- ja oppiainekeskeisestä ajattelusta opiskelijan oppimiseen
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan
Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta
LisätiedotTiemerkitsijän tutkinto. MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3
Tiemerkitsijän tutkinto MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3 SISÄLTÖ AMIEDU Näyttötutkinnot Hyödyt yritykselle Hyödyt henkilöstölle Tutkintojen rahoitus AMIEDU kumppaniksi Maarakennusalan
LisätiedotKELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.
1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun
LisätiedotOpetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla:
Asetus ammatillisesta koulutuksesta 6.11.1998/811 Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Koulutusalat
LisätiedotNaisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005
Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa
LisätiedotOPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015
OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotNÄYTTÖTUTKINTO- TOIMINNAN KEHITTÄMISSEMINAARI. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos
NÄYTTÖTUTKINTO- TOIMINNAN KEHITTÄMISSEMINAARI Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Opiskelijat näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa v. 2012 oppilaitos
LisätiedotAMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO
Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa
LisätiedotMikä on ammatillinen tutkinto?
Mikä on ammatillinen tutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä ammatillinen tutkinto tarkoittaa. Kainuun ammattiopisto Opintie 3, 87100 Kajaani p. (08) 61 651 www.kao.fi Mikä on
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotRaamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja
Lisätiedot