2012 LEMPÄÄLÄN MAAHANMUUTTAJIEN KUNTA KOTOUTTAMISOHJELMA 0

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2012 LEMPÄÄLÄN MAAHANMUUTTAJIEN KUNTA KOTOUTTAMISOHJELMA 0"

Transkriptio

1 2012 LEMPÄÄLÄN KUNTA MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISOHJELMA 0

2 SISÄLLYS JOHDANTO 4 1 KESKEISET KÄSITTEET Laki maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä ja yhdenvertaisuuslaki Kotoutuminen ja kotouttaminen Infopaketti, alkukartoitus, kotoutumissuunnitelma ja kotoutumistuki Infopaketti Alkukartoitus Kotoutumissuunnitelma Kotoutumistuki 8 2 VALTION KORVAUKSET PAKOLAISTEN VASTAANOTOSTA Yhteistyö ELY -keskusten kanssa Sopimus kiintiöpakolaisten vastaanotosta Pakolaisten vastaanotto Pakolaisten sosiaaliohjaus Pakolaisten asuttaminen kuntaan Pakolaisten alkuvaiheen terveystarkastukset 11 3 MAAHANMUUTTAJAT LEMPÄÄLÄSSÄ Erilaiset oleskeluluvat Työperustaiset maahanmuuttajat Turvapaikanhakijat Kiintiöpakolaiset Perhesiteen perusteella oleskeluluvan saaneet Opiskelijat 13

3 4 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT Neuvolat Päivähoito Perhetuvat Opetuspalvelut Esiopetus Peruskoulu ja lukio Valmistava opetus Aamu- ja iltapäivätoiminta Koulujen yhteistyöverkosto Nuorisotoimi 17 5 AIKUISTEN PALVELUT Työvoimapalvelut ja kotouttamiskoulutus Ikäihmisten palvelut 18 6 KAIKILLE IKÄRYHMILLE YHTEISIÄ PALVELUJA Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Muut palvelut Asuminen Seurakunta Kulttuuripalvelut Kirjasto Tulkki- ja käännöspalvelut 21

4 7 MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ LEMPÄÄLÄSSÄ Maahanmuuttotyöryhmä Maahanmuuttajakoordinaattorin rooli kotoutumisessa ja kotouttamisessa 22 LIITTEET 23 Liite 1. Linkkejä maahanmuuttoon, kotoutumiseen ja kotouttamiseen liittyen 23 Liite 2. Kotoutumissuunnitelma (sosiaalitoimi) 24 Liite 3. Terveystarkastuslomake 25 Liite 4. Tulkkitilaus 27

5 JOHDANTO Lempäälän kuntaan saapui edellisen kerran kiintiöpakolaisia vuosina Viimeisin kunnan kotouttamisohjelma on vuodelta Se perustuu vanhaan lakiin maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (laki 493/1999). Uusi päivitetty laki kotoutumisen edistämisestä astui voimaan Tämä Lempäälän kunnan maahanmuuttajien kotouttamisohjelma on päivitetty ohjelma, joka huomioi uuden lain tavoitteet, toimenpiteet ja lain hengen kotoutumisen ja kotouttamisen organisoinnissa kunnassa. Tämän kotouttamisohjelman on koonnut maahanmuuttajakoordinaattori Heidi Posti ja se päivitetään ja vahvistetaan valtuustokausittain kunnanvaltuustossa. Tässä kotouttamisohjelmassa käydään läpi kaikille kuntaan rekisteröityneille maahanmuuttajille tarjottavat palvelut. Maahanmuuttajat eivät ole homogeeninen ryhmä, jolle sopii vain yhdenlainen palveluverkosto; tämän ohjelman tavoitteena on kattavasti huomioida maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet ja luoda jokaiselle oma, henkilökohtainen kotoutumisen polku. Sosiaalitoimen vastatessa kotouttamisohjelman päivityksestä, pääpaino on kiintiöpakolaisissa ja turvapaikkakäsittelyn kautta oleskeluluvan saaneissa henkilöissä unohtamatta kuitenkaan opiskelijoita, työperusteisia ja perhesiteen perusteella muuttaneita maahanmuuttajia. Kotouttamisen ja kotoutumisen tärkein haaste Lempäälän kunnan kannalta on toimiva yhteistyö eri toimijoiden välillä. Kotouttamisohjelman toivotaan lisäävän moniammatillista yhteistyötä ja tuovan selkeyttä työnjakoon ja vastuukysymyksiin. Uusi laki kotoutumisen edistämisestä velvoittaa kuntaa luomaan toimivan yhteistyöverkoston eri viranomaisten, maahanmuuttajien, kansalaisjärjestöjen ja muiden tahojen kesken. Yli hallintorajojen ulottuva yhteistyö tähtää maahanmuuttajien oma-aloitteisuuden ja osallistumisen lisäämiseen. Lisäksi tavoitteena on kahdensuuntainen kotoutuminen eli muutosvastuu kohdistuu myös kantasuomalaisiin ja suomalaiseen kulttuuriin. Uudessa laissa nähdään rikkautena erilaisten kielten ja kulttuurien kirjo suomalaisessa yhteiskunnassa. Kotouttamisohjelma nojaa ydinarvoihin, joita ovat eettisyys, vastuullisuus sekä tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Eettisyydellä tarkoitetaan ihmisarvon, itsemääräämisoikeuden ja loukkaamattomuuden kunnioittamista. Vastuullisuudella pyritään asiakkaiden hyvän palvelun ja hoidon sekä hyvinvoinnin edistämiseen. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus tähtäävät kaikkien kuntalaisten tasapuoliseen kohteluun. Kotouttamisohjelma on osa Lempäälän kunnan strategiaa. Kotoutumisohjelman ja kunnan strategian mukaisesti luodaan luova, joustavia palveluja ja monenlaisia mahdollisuuksia tarjoava ihmisen kokoinen kunta myös maahanmuuttajille. Maahanmuuttajat nähdään Lempäälässä rikkautena, heidän kotoutumistaan tuetaan ja heidän aktiivista osallistumistaan yhteiskuntaan vahvistetaan kunnan strategisten visioiden mukaisesti. 4

6 1 KESKEISET KÄSITTEET 1.1 Laki maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä ja yhdenvertaisuuslaki Uusi laki maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) astui voimaan Se on päivitetty vastaamaan tämänhetkistä tarvetta maahanmuuttajien kotouttamisessa ja kotoutumisessa. Uuden lain nimi on muuttunut kotoutumisen edistämiseksi, mikä kuvaa hyvin lain aktivoivaa henkeä: maahanmuuttaja itse aktiivisesti osallistuu omaan kotoutumisprosessiinsa ja erilaisten monikulttuuristen verkostojen ja yhdistysten rooli kasvaa. Viranomaisten on aktiivisesti vahvistettava maahanmuuttajan omia resursseja ja otettava asiakkaan tarpeet yksilöllisesti huomioon yhteistyössä hänen oman verkostonsa kanssa. Lain tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista sekä maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. Tämän lisäksi kotouttamisohjelman laadintaa ohjaa yhdenvertaisuuslaki (laki 21/2004), jonka mukaan: "Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumisen." "Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella." 1.2 Kotoutuminen ja kotouttaminen Tässä ohjelmassa puhutaan sekä kotouttamisesta että kotoutumisesta. Uuden lain mukaan näillä määritelmillä tarkoitetaan seuraavaa: Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen Kotouttamisella tarkoitetaan kotoutumisen monialaista edistämistä ja tukemista viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä ja palveluilla Lisäksi on tärkeää määritellä, mitä maahanmuuttajalla, sosiaalisella vahvistamisella ja monialaisella yhteistyöllä tarkoitetaan, koska ne ovat oleellisia osia tämän kotoutumisohjelman sisältöä. 5

7 Lain mukaan: maahanmuuttajalla tarkoitetaan Suomeen muuttanutta henkilöä, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity taikka jolle on myönnetty oleskelukortti sosiaalisella vahvistamisella tarkoitetaan maahanmuuttajalle suunnattuja toimenpiteitä hänen elämäntaitojensa parantamiseksi ja syrjäytymisensä ehkäisemiseksi monialaisella yhteistyöllä tarkoitetaan eri toimialojen, viranomaisten ja muiden tahojen yhteistyötä erityisiä toimenpiteitä tarvitsevalla tarkoitetaan maahanmuuttajaa, joka tarvitsee tehostettuja kotouttamistoimenpiteitä erityisesti sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi alentuneen toimintakyvyn, iän, perhetilanteen, luku- ja kirjoitustaidottomuuden tai muun vastaavan syyn perusteella. 1.3 Infopaketti, alkukartoitus, kotoutumissuunnitelma ja kotoutumistuki Uuden lain painopiste on maahanmuuttajan alkuvaiheen palveluissa. Pyritään mahdollisimman tehokkaasti jo alkuvaiheessa kartoittamaan maahanmuuttajan palvelutarpeet ja räätälöimään palveluverkosto asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Näin pyritään kustannustehokkaaseen ja asiakasystävälliseen toimintaan ja tehostetaan kotoutumista Infopaketti Maahanmuuttajalle annetaan tietoa hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa. Lisäksi maahanmuuttajalle annetaan tietoa palvelujärjestelmästä ja erilaisista kotoutumista edistävistä toimenpiteistä. Perustietoaineisto annetaan kaikille Suomeen muuttaville oleskelulupapäätöksen tiedoksiannon, oleskeluoikeuden rekisteröinnin, oleskelukortin myöntämisen tai kotikunta- ja väestötietojen rekisteröinnin yhteydessä. Laissa puhutaan perustietoaineistosta, joka annetaan kaikille Suomeen muuttaville. Tässä kotouttamisohjelmassa perustietoaineistoa kutsutaan infopaketiksi, joka annetaan Lempäälän kuntaan rekisteröityvälle maahanmuuttajalle maistraatin, poliisin, Kelan, TE- toimiston tai kunnan sosiaalitoimiston toimesta. Infopaketissa on selkeästi kerrottu perustietoa Suomesta, kansalaisten vastuista ja velvollisuuksista sekä erilaisista kunnan palveluista. Lisäksi infopaketissa on paikallisosio, johon kootaan perustiedot Lempäälästä ja lempääläläisten kuntalaisten palveluista. Kukin tätä lakia soveltava viranomainen vastaa osaltaan perustietoaineiston sisällön tuottamisesta ja ajan tasalla pitämisestä. Sisäasiainministeriö vastaa perustietoaineiston yhteensovittamisesta, kääntämisestä ja jakelusta. Paikallisosioon kootaan myös tieto maahanmuuttajien erityispalveluista Lem- 6

8 päälässä ja Tampereen seudulla. Infopaketissa on myös kunnan maahanmuuttajakoordinaattorin yhteystiedot Alkukartoitus Uudessa laissa uutena palveluna maahanmuuttajille on alkukartoitus. Laissa sitä kuvataan näin: Alkukartoituksessa arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palvelujen tarpeet. Alkukartoituksessa selvitetään tätä tarkoitusta varten tarvittavassa laajuudessa maahanmuuttajan aikaisempi koulutus, työhistoria, kielitaito sekä tarvittaessa muut työllistymiseen ja kotoutumiseen vaikuttavat seikat. Alkukartoitus on kokonaisvaltainen arvio asiakkaan historiasta, nykytilanteesta ja palvelutarpeista. Työ- ja elinkeinotoimisto käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka on työtön ja rekisteröity työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002) säädetyllä tavalla. Kunnan sosiaalitoimi käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaista toimeentulotukea. Alkukartoitus tulee tehdä myös muille kuin edellä mainituille maahanmuuttajille, mikäli he sitä pyytävät ja ovat sen tarpeessa. Maahanmuuttajakoordinaattori toteuttaa alkukartoitukset yhteistyössä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Alkukartoitus käynnistetään kahden kuukauden kuluessa asiakkuuden alkamisesta tai alkukartoitusta koskevasta pyynnöstä. Alkukartoituksen kulut voidaan laskuttaa valtiolta, mikäli asiakas rekisteröidään kunnan sosiaalitoimen tietojärjestelmään. Tarvittaessa alkukartoituksen osana voidaan käyttää ostopalveluna hankittuja palveluita esim. koulutuskeskuksista oppimiskykyarvioita tai terveydentarkastusta asiakkaan tilanteen mukaan. Alkukartoituksessa tehdään asiakkaan palvelutarvearvio ja sen mukaiset jatkosuunnitelmat Kotoutumissuunnitelma Kotoutumissuunnitelma tehdään vain niille asiakkaille, joiden alkukartoituksessa todetaan, että he tarvitsevat laajempaa kotoutumissuunnitelmaa. Kotoutumissuunnitelmaa jatketaan alkukartoituksen pohjalta ja se tehdään yhteistyössä TE-toimiston ja kunnan maahanmuuttajakoordinaattorin toimesta niille asiakkaille, jotka ovat työttömiä ja ovat rekisteröityneet työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaisesti. Muille asiakkaille kotoutumissuunnitelma laaditaan yhteistyössä asiakkaan, maahanmuuttajakoordinaattorin ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, joiden tarkoituksena on tukea maahanmuuttajan mahdollisuuksia hankkia riittävä suomen tai ruotsin kielen taito sekä muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja tai- 7

9 toja sekä edistää hänen mahdollisuuksiaan osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Kotoutumissuunnitelmassa otetaan huomioon myös maahanmuuttajan perheen kotoutumista edistävät ja tukevat toimenpiteet ja palvelut. Suomen tai ruotsin kielen opiskelun lisäksi kotoutumissuunnitelmassa voidaan sopia maahanmuuttajan oman äidinkielen opetuksesta, yhteiskuntaan perehdyttävästä opetuksesta, luku- ja kirjoitustaidon sekä perusopetusta täydentävästä opetuksesta, kotoutumiskoulutuksesta ja muista kotoutumista yksilöllisesti edistävistä toimenpiteistä. Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan kolme vuotta. Tämä kolme vuotta lasketaan siitä eteenpäin, kun maahanmuuttaja saa ensimmäisen kotikuntarekisterimerkinnän väestötietojärjestelmään. Aikaa voidaan erityistapauksissa, esimerkiksi sairauden tai äitiysloman vuoksi, pidentää kahdella vuodella Kotoutumistuki Kotoutumistuki on kotoutumissuunnitelman ajaksi tarkoitettu taloudellinen tuki, jonka avulla pyritään parantamaan työelämään ja jatkokoulutukseen hakeutumisen edellytyksiä. Kotoutumistuki muodostuu KELA:n myöntämästä työmarkkinatuesta ja/tai sosiaalitoimiston myöntämästä toimeentulotuesta. Maahanmuuttajilla ei ole oikeutta työmarkkinatukeen ensimmäisen kolmen vuoden aikana muutoin kuin kotoutumistukena. 2 VALTION KORVAUKSET PAKOLAISTEN VASTAANOTOSTA Valtioneuvoston päätöksen mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) maksaa pakolaisten vastaanotosta sopimuksen tehneelle kunnalle korvauksia pakolaisten kotouttamisesta aiheutuvista kustannuksista. Korvattavien kustannusten tulee olla kohtuullisia ja välttämättömiä. Kunnan kotouttamisohjelma on edellytys valtion maksamille korvauksille. Kunnan tulee myös erikseen määräajassa hakea valtiolta näitä kustannuksia. Vuonna 2012 laskennalliset korvaukset yli 7-vuotiaasta henkilöstä on euroa vuodessa ja enintään 7-vuotiaasta henkilöstä euroa vuodessa. Korvaus maksetaan neljältä vuodelta. Kunta maksaa pakolaisille toimeentulotukea samoin perustein kuin muullekin väestölle. Korvaus toimeentulotuesta sekä paluumuuttoavustuksesta maksetaan enintään kolmen vuoden ajalta. Valtio maksaa kunnille lisäksi korvauksia erityiskustannuksista. Niitä ovat mm. tulkkipalvelujen kustannukset ilman aikarajaa. Tulkki- ja käännöspalvelujen tarve painottuu luonnollisesti kotoutumisen alkuaikaan. Suomen kansalaisuuden saaneesta henkilöstä tulkkipalveluja ei kuitenkaan korvata. 8

10 Lisäksi korvataan alaikäisenä ilman huoltajaa Suomeen saapuneen henkilön sijoittamisesta aiheutuvat kustannukset 18 ikävuoteen saakka. Vamman tai sairauden edellyttämän pitkäaikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon huomattavat kustannukset maksetaan enintään 10 vuodelta, mikäli vamma, sairaus tai hoidon tarve on syntynyt ennen Suomeen tuloa. Muista erityisistä syistä kunnalle aiheutuneista kustannuksista voidaan sopia ELY-keskuksen kanssa erikseen. Näitä voivat olla esim. asuntojen vuokrakulut pakolaisten odotusajalta. 2.1 Yhteistyö ELY -keskusten kanssa Maahanmuuttajien kotouttamisen yleinen kehittäminen, suunnittelu, ohjaus sekä seuranta kuuluvat sisäasiainministeriön toimialaan. Työvoima- ja elinkeinokeskukset (TE-keskukset) muuttuivat vuoden 2010 alusta lukien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiksi (ELY-keskus), jotka toimivat useiden ministeriöiden alaisuudessa. ELY-keskuksen keskeinen tehtävä maahanmuuttajien kotouttamisessa on kotoutumislain toimeenpano ja sen toteutumisen seuranta alueellisesti sekä kotouttamistoimenpiteiden alueellinen yhteensovittaminen valtakunnallisten linjausten mukaisesti. Lempäälän kunta otti vastaan 22 kiintiöpakolaista Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vuonna Vastaanottoon kuuluu asumisen, sosiaali- ja terveydenhuollon, opetus- ja kulttuuripalveluiden sekä toimeentuloturvan järjestäminen. ELY-keskus toimii myös eri organisaatioiden informaation välittäjänä ja järjestää maahanmuuttajaasioissa koulutusta ja muita tapahtumia. ELY-keskuksen kanssa käydään keskusteluja kustannusvastuista ja keskus ohjeistaa kustannusten laskutusasioissa. Lisäksi ELY- keskus neuvoo mm. perheenyhdistymiseen liittyvissä asioissa. 2.2 Sopimus kiintiöpakolaisten vastaanotosta Tämä kotouttamisohjelma hyväksytään sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja valtuustokausittain kunnanvaltuustossa. Kotouttamisohjelmassa tulee olla esillä suunnitelma kiintiöpakolaisten vastaanotosta. Lempäälä on vastaanottanut kiintiöpakolaisia Irakista kolmessa erässä. Tulevaisuudessa olisi tärkeää, että Lempäälän kunnan maahanmuuttajaväestön moninaisuus kasvaa ja ihmisiä tulisi Lempäälään eri maanosista. On tärkeää, että monikulttuurisuutta esiintyy myös kiintiöpakolaisten keskuudessa. Kiintiöpakolaisten vastaanotosta päättää kunnanvaltuusto. Päätöksessä on hyvä huomioida aiemmat kokemukset pakolaisten vastaanotosta. On järkevää vastaanottaa muutamia ihmisiä/perheitä kerrallaan useamman vuoden ajan ja eri maista, jotta vastaanotto olisi tasaista ja hallittua. Näin kiintiöpakolaisten palvelut pystytään järjestämään räätälöidymmin ja uusien maahanmuuttajien kotoutumista voidaan tukea paremmin. 9

11 2.3 Pakolaisten vastaanotto Maahanmuuttajakoordinaattori valmistelee kiintiöpakolaisten vastaanottamisen Lempäälän kuntaan sosiaali- ja terveyslautakunnan ja valtuuston tekemien linjausten mukaisesti. Maahanmuuttajakoordinaattori organisoi pakolaisten kotoutumisprosessista ja tekee moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa pakolaisten kotouttamiseksi Pakolaisten sosiaaliohjaus Kaikissa tilanteissa asiakas on itse mukana ja häntä ohjataan itse hoitamaan asioitaan jatkossa. Pakolaisten kanssa maahanmuuttajakoordinaattori käy keskusteluja säännöllisin väliajoin, jolloin puhutaan heitä askarruttavista asioista. Maahanmuuttajakoordinaattori antaa palveluohjausta ja kertoo suomalaisen yhteiskunnan tavoista ja kulttuurista. Asuttuaan kolme vuotta Suomessa pakolaiset siirtyvät sosiaalitoimessa pakolaishuollosta normaaliin asiakasjakoon eli heidän sosiaalityöntekijänsä määräytyy asuinpaikan mukaan, mikäli he eivät tule vielä omilla tuloillaan toimeen. Tässä ns. nivelvaiheessa työntekijät tekevät yhteistyötä keskenään ja asiakkaille selvitetään uusi käytäntö. Tarvittaessa maahanmuuttajakoordinaattori jatkaa ohjaus- ja neuvontatyötä maahanmuuttajien kanssa, mikäli heidän kielitaitonsa on edelleen puutteellinen tai he tarvitsevat erityisohjausta suomalaisessa yhteiskunnassa Pakolaisten asuttaminen kuntaan Lempäälän kunnassa Sirkkavuori Oy vastaa kunnan vuokra-asunnoista. Tarvittavia asuntoja voidaan myös vuokrata yksityisiltä markkinoilta. Maahanmuuttajakoordinaattori tekee kiintiöpakolaisten asuntohakemuksen ja ottaa vuokranantajiin yhteyttä. Vuokranantajat pyrkivät järjestämään asunnon mahdollisimman pian. Pakolaiset sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan ympäri kuntaa hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrelle. Sosiaalisen isännöitsijän kanssa maahanmuuttajakoordinaattori sopii tapaaminen asunnolle pakolaisten saapumisen jälkeen. Talon säännöt ja tavat käydään yhdessä läpi. Pesutupaan, saunaan, jätteiden lajitteluun jne. tutustutaan konkreettisesti. Asukkaille annetaan järjestyssäännöt ja vuokranantajien yhteystiedot heidän omalla kielellään. Maahanmuuttaja-asiakkaita ohjataan asumiseen liittyvissä asioissa olemaan yhteydessä suoraan vuokranantajaan tai sosiaaliseen isännöitsijään. Vuokranantaja lähettää asumiseen liittyvät tiedotteet normaalisti pakolaisten kotiin, vaikka tiedotteet ovatkin suomen kielellä. Maahanmuuttajakoordinaattori käy heidän kanssaan postit läpi. Vuokranantajat voivat olla epäselvissä asioissa yhteydessä kunnan maahanmuuttajakoordinaattoriin. 10

12 2.3.3 Pakolaisten alkuvaiheen terveystarkastukset Maahanmuuttajakoordinaattori ilmoittaa terveyskeskukseen pakolaisten saapumisesta; henkilötiedot, perherakenne, äidinkieli ja huomiot terveydentilasta. Lempäälän kunnassa pakolaisten alkuvaiheen terveystarkastuksista huolehtivat väestöpiirijaon mukaisesti omalääkäri ja omahoitaja (sairaanhoitaja). Näin pakolaiset tutustuvat heti alussa omalääkäriinsä ja omahoitajaansa. Jos asiakkaat tulevat vastaanottokeskuksesta, on heille yleensä tehty alkuvaiheen terveystarkastukset ja tiedot näistä tarkastuksista menevät suoraan Lempäälän terveyskeskukseen. Päivähoitoa, koulua tai kielikurssia ei voida aloittaa ennen kuin terveystarkastus on tehty. Terveystarkastuksissa käytetään tulkkia. Pakolaisasiakkailta pyydetään lupa terveystietojen luovuttamiseen esim. sosiaalitoimelle. Alkutarkastuksessa mukana ollut sairaanhoitaja toimittaa lasten terveystiedot neuvolaan ja neuvolat varaavat asiakkailleen aikoja. Samoin koululaisten terveystiedot siirtyvät kouluterveydenhoitajille. Lempäälän terveyskeskus lähettää varatut ajat pakolaisille suoraan kotiin. Maahanmuuttajaasiakkaille pyritään varaamaan pidempi vastaanottoaika, koska tulkin käyttö hidastaa toimintaa. Kontrolliajat annetaan yleensä käynnin aikana suoraan asiakkaalle. Lempäälän terveyskeskuksessa pyritään toteuttamaan pakolaisten toivetta lääkärin sukupuolesta mahdollisuuksien mukaan. Ulkopuolelta palvelua ei osteta vain lääkärin sukupuolen takia. 3 MAAHANMUUTTAJAT LEMPÄÄLÄSSÄ Lempäälä haluaa toivottaa tervetulleeksi kaikki ulkomaalaiset asukkaat. Lempäälässä monikulttuurisuutta arvostetaan ja kunnalle on tärkeää, että maahanmuuttajat kotoutuvat hyvin Suomeen ja kokevat olevansa tasavertaisia kuntalaisia kaikkien muiden kuntalaisten kanssa. Väestörekisteritietojen mukaan helmikuussa 2012 Lempäälän kunnassa asui 248 ulkomaalaista asukasta. He edustavat kaikkia maanosia: Eurooppa (127 henkilöä), Aasia (101 henkilöä), Amerikka (Pohjois-, Väli- ja Etelä- Amerikka) (10 henkilöä), Afrikka (4 henkilöä), Australia & Oseania (2 henkilöä) ja 4 tuntematonta kansalaisuutta. 3.1 Erilaiset oleskeluluvat Tämä kotouttamisohjelma koskee kaikkia Lempäälässä asuvia ulkomaalaisia. Maahanmuuttajan oleskeluluvan mukaan määräytyy, minkälaisiin palveluihin henkilöllä on oikeus. Ohessa on lyhyt erittely erilaisista ulkomaalaisten oleskeluluvista. Lisätietoa löytyy Maahanmuuttoviraston sivuilta 11

13 3.1.1 Työperustaiset maahanmuuttajat Työperustaisella maahanmuuttajalla tarkoitetaan henkilöä, joka on tullut Suomeen työn vuoksi. Euroopan Unionin, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaiset eivät tarvitse erillistä työlupaa vain rekisteröinti poliisille riittää, vastaavasti EU:n ulkopuoliset kansalaiset tarvitsevat työntekijän/elinkeinoharjoittajan oleskeluluvan. Oleskelulupa on joko määräaikainen tai pysyvä. Määräaikainen oleskelulupa myönnetään joko tilapäisenä (kirjaintunnus B) tai jatkuvana oleskelulupana (kirjaintunnus A). Ensimmäinen lupa on aina määräaikainen. Neljän vuoden jälkeen (jatkuva A) voidaan myöntää pysyvä oleskelulupa (kirjaintunnus P) Turvapaikanhakijat Turvapaikanhakijalla tarkoitetaan henkilöä, joka hakee turvapaikkaa Suomesta vainon, suojelutarpeen yms. syyn vuoksi. Turvapaikanhakija saa tehdä ansiotyötä Suomessa ilman oleskelulupaa, kun kolme kuukautta on kulunut turvapaikkahakemuksen jättämisestä, jos hänellä on voimassa oleva rajanylitykseen oikeuttava matkustusasiakirja. Jos turvapaikanhakijalla ei ole kyseistä asiakirjaa, niin turvapaikanhakija saa tehdä ansiotyötä Suomessa ilman oleskelulupaa, kun hän on oleskellut maassa kuusi kuukautta. Turvapaikanhakijat eivät voi saada kotikuntamerkintää, joten he eivät ole tämän kotoutumisohjelman kohderyhmää. Saatuaan oleskeluluvan he saavat kotikuntamerkinnän ja näin ollen pääsevät kunnan palvelujen piiriin Kiintiöpakolaiset Suomi ottaa vuosittain vastaan tietyn määrän pakolaisia, jotka valikoidaan suoraan ulkomailta, esimerkiksi pakolaisleireiltä. Viime vuosina pakolaiskiintiö on ollut 750. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kautta tuleville kiintiöpakolaisille myönnetään Suomessa pakolaisstatus. Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut kotimaastaan ihmisoikeusrikkomuksia, sotaa ja levottomuuksia. Hän on joutunut jättämään kotimaansa, koska hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi. Pakolaista vainotaan hänen alkuperänsä, kansallisuutensa, uskontonsa, yhteiskunnalliseen ryhmänsä tai poliittisen mielipiteensä perusteella. Ulkomaalaislaissa pakolaisella tarkoitetaan ainoastaan niitä, jotka ovat saaneet Geneven pakolaissopimuksessa määritellyn turvapaikan eli pakolaisen statuksen. Yleiskielessä pakolaisella viitataan usein kaikkiin niihin, joilla on suojeluperusteinen oleskelulupa. Pakolaisstatus on pysyvä. Pakolaisilla ja kiintiöpakolaisilla on oikeus kaikkiin kunnan palveluihin ja heille tulee tehdä alkukartoitus ja mahdollinen kotoutumissuunnitelma. 12

14 3.1.4 Perhesiteen perusteella oleskeluluvan saaneet Pakolainen voi saada lähiomaisensa Suomeen perheenyhdistämisen kautta. Lähiomaiseksi katsotaan puoliso ja alaikäiset lapset. Muiden kuin pakolaisstatuksen tai muun suojeluperusteisen oleskeluluvan perusteella saaneiden maahanmuuttajien tulee osoittaa voivansa elättää perheensä, jotta voivat saada perheensä Suomeen. Myös suomen kansalaisen perheenjäsen voi saada oleskeluluvan Suomeen perhesiteen perusteella. Oleskelulupa on joko määräaikainen tai pysyvä. Määräaikainen oleskelulupa myönnetään joko tilapäisenä (kirjaintunnus B) tai jatkuvana oleskelulupana (kirjaintunnus A). Ensimmäinen lupa on aina määräaikainen. Neljän vuoden jälkeen (jatkuva A) voidaan myöntää pysyvä oleskelulupa (kirjaintunnus P) Opiskelijat Ulkomaalaisen opiskelijan, joka ei ole EU-kansalainen tai heihin rinnastettava, on hankittava oleskelulupa, jos opinnot Suomessa kestävät yli kolme kuukautta. Opiskelijalle myönnettävä oleskelulupa on luonteeltaan tilapäinen. Jos opinnot kestävät yli vuoden, oleskelulupa myönnetään yleensä vuodeksi kerrallaan. Lupatarrassa tilapäinen oleskelulupa merkitään kirjaintunnuksella B. Suomen valtio ei yleensä kustanna ulkomaalaisen opiskelijan oleskelua Suomessa. Sen vuoksi hakijan on osoitettava, että hänen toimeentulonsa on turvattu joko stipendillä, apurahalla tai muilla varoilla. Hakijalla tulee olla käytössään vähintään 500 euroa kuukaudessa tai euroa vuodessa. Tilapäisellä oleskeluluvalla oleva opiskelija ei ole oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan, joten kunnan palvelut eivät koske opiskelijamaahanmuuttajaa. Kuitenkin opiskelijalla on oikeus alkukartoitukseen, koska kotoutumislain mukaan alkukartoitusta voivat pyytää kaikki Suomessa asuvat maahanmuuttajat. 4 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT 4.1 Neuvolat Lempäälän lasten- ja äitiysneuvolassa maahanmuuttajaperheisiin sovelletaan normaalia tarkastuksista saatua ohjeistoa perheen kulttuuriset taustat kuitenkin huomioiden. Ensimmäisellä käyntikerralla tarkistetaan, että pakolaisille on tehty maahantuloterveystarkastus. Neuvolassa käytetään tulkkia, jos kumpikaan vanhemmista ei puhu riittävän hyvin kieltä, jota neuvolassa ymmärretään. On taattava, että perhe voi kommunikoida ymmärtämällään kielellä. Tulkkia varatessa tarkistetaan toiveet tulkin sukupuolesta. Yleensä tulkkaus tapahtuu paikan päällä, mutta puhelintulkkauskin on hätätilanteissa mahdollinen. Lasta ei koskaan käytetä tulkkina. 13

15 Maahanmuuttajaperheiden kanssa työskentely vie keskimääräistä enemmän aikaa, vastaanoton valmistelu on haastavaa. Tulkin, lääkärin ja terveydenhoitajan ajanvaraukset tulee tehdä hyvissä ajoin etukäteen. Maahanmuuttajalapsille tehdään tarpeen mukainen rokotusohjelma sekä täydellinen terveydentilan kartoitus ja potilassuunnitelma. Ravintoneuvonnassa huomioidaan perheen kulttuuriset ravintotottumukset yleisiä ravintosuosituksia unohtamatta. 4.2 Päivähoito Maahanmuuttajalapsille hankitaan päivähoitopaikka tarpeen mukaan. Vanhempien toiveita lapsenhoitopaikasta ja hoitomuodosta pyritään kunnioittamaan. Jokaiselle lapselle tehdään varhaiskasvatussuunnitelma, johon on maahanmuuttajalapsille laadittu omat tavoitteet. Päiväkodit tekevät maahanmuuttajalasten asioissa yhteistyötä maahanmuuttajakoordinaattorin, neuvolan sekä tulkkien kanssa. Yhteistyö painottuu päivähoidon alkuvaiheeseen. Päiväkotia tiedotetaan maahanmuuttajalapsesta ja mahdollisista erityistarpeista ennen päivähoidon aloittamista. Nivelvaiheeseen, jolloin lapsi siirtyy päivähoidosta esikouluun, panostetaan erityisen huolellisesti. Yhteistyö perheiden kanssa on tärkeää. Päivähoidon henkilöstö kohtaa arjessaan perheen, joka on vasta tutustumassa suomalaiseen lukuisten ohjeiden ja sääntöjen yhteiskuntaan. Joustoa tarvitaan puolin ja toisin. 4.3 Perhetuvat Lempäälässä toimii 4 perhetupaa, joihin vanhemmat voivat mennä yhdessä lastensa kanssa. Toimintaa on sekä aamupäivisin että iltaisin ja lapset ovat vanhempien vastuulla ja valvonnassa tuvilla. Lisäksi on ns. parkkipäiviä, jolloin lapset voi jättää tuvalle hoitoon. Maahanmuuttajia ohjataan aktiivisesti osallistumaan tupien toimintaan, jotta lapsen/lasten kanssa kotona oleva vanhempi saa lisää kontakteja toisten kotiäitien ja isien kanssa ja lapsetkin saavat leikkitovereita toisista lapsista. Lisätietoa toiminnasta löytyy Lempäälän kunnan nettisivuilta: 4.4 Opetuspalvelut Esiopetus Kunta järjestää yhden lukuvuoden kestävää esiopetusta lapsille. Lapsi aloittaa esiopetukseen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvilla lapsilla on oikeus esiopetukseen viisivuotiaina. Ilmaista esikoulua käydään viitenä päivänä viikossa, 20 h/viikko. Maahanmuuttajalapset menevät oman asuinalueensa esikouluun. 14

16 4.4.2 Peruskoulu ja lukio Maahanmuuttajalapset menevät valmistavan luokan jälkeen oman lähialueensa kouluun kuten muutkin suomalaislapset. Maahanmuuttajalapsille tehdään yhteistyössä koulun ja lapsen vanhempien kanssa kotoutumissuunnitelma, jota päivitetään vähintään kerran vuodessa. Suunnitelmanteossa käytetään tulkkia, jos kumpikaan vanhemmista ei puhu riittävän hyvin kieltä, jota koulun edustaja ymmärtää. Maahanmuuttajaoppilaille tarjotaan tukiopetusta sekä S2 opetusta (suomi toisena kielenä). Alle neljä vuotta Suomessa olleilla lapsilla on oikeus tukiopetukseen tunti viikossa. Äidinkielen opettaja arvioi, onko lapsen suomen kielen taso äidinkielen vai S2:n tasolla ja lapsi suorittaa jommankumman näistä oppimääristä. Ruotsin kielestä maahanmuuttajaoppilaalle voidaan antaa vapautus. Nuorille, jotka tulevat yläkouluiässä Suomeen, suositellaan yläkoulun suorittamista seitsemänneltä luokalta lähtien, vaikka ikänsä puolesta voisivatkin siirtyä suomalaiseen kouluun ylemmille luokille. Yläkoulun suorittaminen suomeksi vahvistaa heidän kielitaitoa ja yleistietoa jatko-opintoja ajatellen. Lukioon ja ammatillisiin oppilaitoksiin maahanmuuttajaoppilaat hakevat joustavassa valinnassa tai normaalin yhteishaun kautta. Maahanmuuttajaoppilaille järjestetään oman uskonnon opetusta, jos samaan uskontokuntaan kuuluvia oppilaita on vähintään kolme. Maahanmuuttajalapset osallistuvat elämänkatsomustiedon opetukseen, jos oman uskonnon opetuksen ryhmää ei muodostu tai lapsi (yhdessä vanhempien kanssa) päättää, että ei halua opiskella uskontoa. Oman äidinkielen opetusta voi myös saada, jos ryhmään tulee vähintään neljä oppilasta. Oman äidinkielen opetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Yhteistyö vanhempien kanssa on tärkeää. Opettaja tapaa maahanmuuttajalapsen vanhemmat tulkin kanssa ainakin kerran lukuvuoden aikana. Tulkkeja pitää tarpeen mukaan varata myös vanhempainiltoihin. Opettaja voi tilata tulkin koululle esimerkiksi yhdessä terveydenhoitajan kanssa. Kirjallisten viestien ymmärtäminen on usein vanhemmille vaikeaa, siksi pyritään henkilökohtaiseen viestintään aina kun mahdollista. Kontaktit suomalaisten lasten/nuorten kanssa on tärkeää maahanmuuttajalapsen ja nuoren kotoutumisessa. Lasta ja nuorta kannustetaan harrastuksiin ja erilaisiin vapaa-ajantoimintoihin yhdessä suomalaisten lasten ja nuorten kanssa. Koulun on puututtava kaikkiin rasismin muotoihin, esim. maahanmuuttajalapsen/-nuoren kiusaamiseen, syrjintään, ryhmästä poissulkemiseen, haukkumiseen ja nimittelyyn. Koulu pitää esillä monikulttuurisuutta ja edistää kansainvälisyyttä mm. kansainvälisyyskasvatuksella, rasismin vastaisen viikon tempauksilla jne. 15

17 4.4.3 Valmistava opetus Kaikki peruskouluikäiset oppilaat (7 17 -vuotiaat), joiden suomen kielen taito ei riitä perusopetukseen osallistumiseen, ovat oikeutettuja valmistavaan opetukseen. Valmistavassa opetuksessa oppilas tutustuu suomalaiseen kouluun ja kulttuuriin sekä opetusmenetelmiin. Opetuksen tavoitteena on suomen kielen taidon ja oppimisvalmiuksien kehittäminen perusopetukseen riittäviksi. Valmistava opetus on vuosiluokkiin sitomatonta. Opetusta annetaan pienryhmissä, yleensä alle 10 oppilaan luokissa. Suomen kielen taidon karttuessa oppilas voi osallistua perusopetuksen oppitunneille ns. integraatiotunneilla. Oppitunteja on viikossa oppilaan iästä riippuen. Jokaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma (HOPS). Valmistavan opetuksen aikana kartoitetaan oppilaan oppimisvalmiudet ja erityistarpeet. Valmistavan opetuksen päättyessä oppilaalle määritellään hänen taitojaan ja valmiuksiaan vastaava luokka-aste. Valmistava luokka kestää yleensä vuoden, mutta ajassa joustetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Valmistavasta opetuksesta siirrytään yleisopetuksen puolelle yleensä lomien jälkeen tai lukuvuoden vaihtuessa. Yläkouluikäisille järjestetään muutaman viikon tutustumisjakso ennen uuteen kouluun siirtymistä. Valmistavan opetuksen jälkeen alakouluikäiset siirtyvät joko omaa ikätasoaan vastaavalle luokalle tai enintään yhtä vuotta alemmalle luokalle. Yläkouluikäisten kanssa tehdään hyvin yksilöllisiä ratkaisuja oppilaan taitojen mukaan ottaen huomioon oppilaiden tulevaisuuden suunnitelmat. Vuonna 2012 Lempäälän maahanmuuttajaoppilaat käyvät valmistavassa opetuksessa Tampereella. Valmistavan luokan opetus ostetaan ostopalveluna Tampereen kaupungilta. Sivistystoimi järjestää tarkoituksenmukaisen kuljetuksen oppilaille. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaat siirtyvät Lempäälän oman asuinalueensa kouluun ja integroituvat suomalaisoppilaiden ryhmiin. Valmistavan luokan opettaja järjestää tutustumiskäynnin oppilaan tulevaan kouluun. Tähän tapaamiseen osallistuu oppilaan, valmistavan opetuksen opettajan sekä lähikoulun opettajan lisäksi myös oppilaan vanhemmat ja tarvittaessa tulkki sekä maahanmuuttajakoordinaattori. Tampereella valmistavan opetuksen aikana oppilaalle laadittu henkilökohtainen oppimissuunnitelma siirtyy oppilaan mukana perusopetukseen. Valmistavan luokan opettaja tiedottaa lempääläläistä koulua hyvissä ajoin uudesta oppilaasta Aamu- ja iltapäivätoiminta Lempäälän kunta järjestää koululaisten iltapäivätoimintaa 1. ja 2. luokkien oppilaille. Toimintaa järjestetään koulupäivinä pääsääntöisesti koulujen tiloissa. Se on osallistujille vapaaehtoista, mutta maksullista. Maksuun on mahdollista saada alennusta pienten tulojen perusteella. Toiminnan tavoitteena on vähentää lasten yksinoloa, jos vanhemmat ovat töissä ja lapsen koulupäivä on lyhyt. 16

18 Maahanmuuttajalapset ovat mukana iltapäivätoiminnassa muiden suomalaislasten tapaan. Iltapäivätoiminnan aloituspalaverissa on mukana lasten vanhemmat, opettaja ja/tai maahanmuuttajakoordinaattori, iltapäivätoiminnan työntekijä ja tulkki. Alkupalaverissa sovitaan toiminnan pelisäännöt: poissa -oloista ilmoittaminen, lapsen haku ja kaikki muut käytännön asiat. Ongelmatilanteissa iltapäivätoiminnan ohjaajat ovat suoraan yhteydessä lapsen vanhempiin Koulujen yhteistyöverkosto Lempäälän kunnan koulut luovat uuden yhteistyöverkoston maahanmuuttaja-oppilaiden asioissa. Tähän maahanmuuttaja-yhteistyöverkostoon osallistuvat jokaisesta koulusta, jossa on maahanmuuttaja-oppilaita, maahanmuuttaja-yhteysopettaja ja kunnan maahanmuuttajakoordinaattori. Tämä yhteistyöverkosto kokoontuu säännöllisesti ja he keskustelevat koulujen arjessa esiin nousseista kysymyksistä ja tilanteista. Yhteistyöverkosto luo uusia toimintamalleja, ehdotuksia ja jalkauttaa ne koulujen arkeen. Maahanmuuttajakoordinaattori yhteistyössä yhteistyöverkoston kanssa räätälöi tarvittavat koulutukset opettajille maahanmuuttaja-oppilaiden opettamiseen ja kohtaamiseen. 4.5 Nuorisotoimi Nuorisotoimen tehtävänä on luoda edellytyksiä monipuoliselle nuorisotoiminnalle Lempäälässä. Nuorisotoimi järjestää mm. omaa toimintaa, tukee nuorisoyhdistysten ja nuorten itsensä järjestämää toimintaa ja tiedottaa nuoriin liittyvistä asioista. Painopistealueina ovat syrjäytymisen ehkäisy sekä järjestötoiminnan tukeminen ja aktivointi. Kansainvälisyyden edistäminen on tärkeä periaate toiminnassa. Maahanmuuttajanuoret osallistuvat normaaliin toimintaan kiinnostuksensa ja innostuksensa mukaisesti. Nuorisotoimessa kehitetään toimintoja esim. kansainvälinen jalkapalloturnaus, rasismin vastaisen viikon tempaukset jne., jotka erityisesti houkuttelevat maahanmuuttajanuoria toimintaan mukaan. 5 AIKUISTEN PALVELUT 5.1 Työvoimapalvelut ja kotouttamiskoulutus Lempäälän kunnan maahanmuuttajakoordinaattori ohjaa työkykyiset ja ikäiset ( vuotiaat) maahanmuuttajat ilmoittautumaan työttömiksi työnhakijoiksi TE-toimistoon. Ilmoittautumiskerralla varataan aika alkukartoituksen (ja kotoutumissuunnitelman) tekoa varten. Alkukartoituksen ja kotoutumissuunnitelman laadintaan osallistuu asiakas itse, työvoimaneuvoja, kunnan maahan- 17

19 muuttajakoordinaattori sekä tarvittaessa tulkki. Mikäli asiakas ilmoittautuu suoraan TE- toimiston asiakkaaksi, työvoimaneuvoja tiedottaa sosiaalitoimen maahanmuuttajakoordinaattoria uudesta asiakkaasta. Alkukartoituksen jälkeen tehdään kotoutumissuunnitelma, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Suunnitelmassa käydään läpi alkukartoituksessa esiin tulleet asiat ja syvennytään asiakkaan palvelutarpeisiin erityisesti työllistymisen ja kielikoulutuksen osalta. Lisäksi asiakkaan perhetilanne otetaan huomioon. Kotoutumissuunnitelmassa tehdään suunnitelma kielikoulutukseen hakemisesta. Lisäksi asiakkaalle kerrotaan työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) käytännöistä eli työnhakijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä annetaan näistä kirjallisia tiedotevihkosia, joita löytyy useilla eri kielillä. Pakolaisten osalta työ- ja elinkeinotoimisto voi käännättää tulkkikeskuksessa asiakkaan todistukset suomeksi, jos todistuksista on hyötyä asiakkaan jatkosuunnitelmia varten. Kotoutumissuunnitelmaa päivitetään vähintään vuoden välein, jolloin mahdollisista tulkkauskustannuksista vastaa työ- ja elinkeinotoimisto. Suunnitelmaa tarkistetaan aina kurssin tai harjoittelujakson päättyessä tai asiakkaan tilanteen muuttuessa. Tarkistuspalaveriin kutsutaan kunnan maahanmuuttajakoordinaattori ja tarvittaessa tilataan myös tulkki. Lempäälän maahanmuuttajat käyvät kielikoulutuksissa Tampereella. Vaihtoehtoina on työvoimapoliittinen koulutus tai omaehtoinen koulutus. Kielikoulutuksen lisäksi TE-toimisto ohjaa maahanmuuttajia harjoitteluun, työelämävalmennukseen ja kuntouttavaan työtoimintaan kielitaidon kartuttua. TE-toimisto ohjeistaa kotimaasta hankitun tutkinnon hyväksyttämisestä Suomessa ja erilaisista ammatillisista jatkokoulutuksista. Nuoret ( vuotiaat) maahanmuuttajat ohjataan nuorten ohjaavaan koulutukseen (TAO) tai muihin nuorille soveltuviin koulutuksiin. Lempäälän TE-toimistossa on tällä hetkellä yksi työvoimaneuvoja, joka vastaa maahanmuuttajien palveluista kolmen vuoden ajan kotikuntamerkinnästä. Lempäälän kunnan maahanmuuttajakoordinaattori toimii yhteistyössä tämän henkilön kanssa TE-toimiston asioissa. Kolmen vuoden (tai erillisen päätöksen mukaisesti maksimissaan viiden vuoden) jälkeen henkilö siirtyy normaalien palvelujen pariin. Yhteistyössä työvoimaneuvoja ja maahanmuuttajakoordinaattori järjestävät maahanmuuttaja-asiakkaille työnhakuklubeja ja muuta työnhakukoulutusta tarvittaessa. Näillä toimilla pyritään ehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään maahanmuuttajan työnhakutaitoja ja suomen kielen asiointitaitoja. 5.2 Ikäihmisten palvelut Kaikki Lempäälän ikäihmisille tarkoitetut palvelut ovat avoimia myös maahanmuuttajille. Ikääntyvien maahanmuuttajien perheet ja sukulaiset osallistuvat yleensä paljon läheistensä hoitoon. Perheiden hoitoon osallistumista on tuettava kertomalla palveluista ja ottamalla läheiset mukaan hoidon suunnitteluun ja toteutukseen, jolloin ikääntyvän maahanmuuttajan kulttuurin ominaispiirteet tulevat huomioiduksi. Maahanmuuttajakoordinaattorin kanssa yhteistyössä vanhuspalvelun sosiaalityöntekijä tekee iäkkäille maahanmuuttajille kotoutumissuunnitelman. Kotoutumissuunnitelmassa otetaan huomioon 18

20 erityisesti asiakkaan terveystilanne, suomen kielen oppimisen mahdollisuudet ja kolmannen sektorin palvelumahdollisuudet. 6 KAIKILLE IKÄRYHMILLE YHTEISIÄ PALVELUJA Lempäälän kunnassa sosiaalitoimen maahanmuuttajakoordinaattori on henkilö, joka koordinoi maahanmuuttajien palveluohjausta, neuvontaa ja erityiskysymyksiä ensimmäisen kolmen vuoden ajan, erityisesti työ painottuu pakolaisiin ja heidän kotouttamiseen. Kotoutumisajan umpeuduttua maahanmuuttajat siirtyvät ns. normaalien palvelujen pariin. Mikäli kuitenkin tarvetta ilmenee, maahanmuuttajakoordinaattori jatkaa työskentelyä sellaisten maahanmuuttajien kanssa, jotka tarvitsevat erityistukea tai joiden kielitaito ei ole riittävä kolmen vuoden jälkeen. 6.1 Sosiaalipalvelut Sosiaalitoimen palvelut ovat yleisesti maahanmuuttajien käytettävissä samalla tavalla kuin suomalaisillekin. Alle 3 vuotta maassa olleet maahanmuuttajat ovat ensisijaisesti yhteydessä maahanmuuttajakoordinaattoriin, jonka kanssa tarkastetaan palvelujen tarve. Maahanmuuttajakoordinaattori ohjaa asiakkaat esim. perheneuvolaan, sosiaalityöntekijälle jne. Yli 3 vuotta maassa olleet ottavat suoraan yhteyttä asuinalueensa sosiaalitoimen virkailijoihin. Mikäli pitkään maassa olleet kokevat tarvitsevansa erityistä tukea ja/tai sosiaalitoimen työntekijä katsoo asiakkaan hyötyvän yhteistyöstä maahanmuuttajakoordinaattorin kanssa, tehdään moniammatillista yhteistyötä. Maahanmuuttajakoordinaattori pitää yhdessä seurakunnan lähetyssihteerin kanssa monikulttuurista kahvilaa (moku-kahvila) Perheverstaan tiloissa. Moku-kahvila on auki kerran viikossa ja kahvilassa saa sosiaaliohjausta ja palveluneuvontaa eri kielillä (thai, selkosuomi, englanti, ranska ja arabia). Kahvila on matalan kynnyksen paikka, johon maahanmuuttajat ja kantasuomalaiset voivat tulla istumaan, lukemaan lehtiä, juomaan kupin kahvia ja yhdessä olemaan. 6.2 Terveyspalvelut Maahanmuuttajat asioivat terveysasioissa väestövastuupiirijaon mukaisesti omalääkärillä ja omahoitajalla kuten muutkin lempääläläiset. Mikäli on tarvetta erikoissairaanhoitoon, omalääkärin lähetteellä pääsee jatkotutkimuksiin. Sairaalahoito annetaan Valkeakosken aluesairaalassa ja tarvittaessa Tampereen Yliopistollisessa Sairaalassa. 19

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki. Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto

Uusi kotoutumislaki. Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto Uusi kotoutumislaki Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto 8.11.2011 Kotoutumislakiuudistuksen tavoitteet Selkeyttää sääntelyä; kaksi eri lakia Tehostaa ja nopeuttaa

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kemin kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Luonnos/Malli POPELYXXXXXXXX SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja ---- kunta/kaupunki (jäljempänä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ KASELY 1306/05.13.05/2013 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Luumäen kunta (jäljempänä kunta)

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ [Diaarinumero] SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kouvolan kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA HAMELY/195/05.13.05/2010 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Heinolan kaupunki sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä

Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä Helsinki 30.3.2015 Hannu-Pekka Huttunen Asiantuntijakonsultti Laki kotoutumisen edistämisestä: LUVUT 1-4 1. Yleiset säännökset

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

PARKANON KAUPUNKI Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma vuosille 2013-2016. 11.4.2013 Parkanon perusturvalautakunta

PARKANON KAUPUNKI Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma vuosille 2013-2016. 11.4.2013 Parkanon perusturvalautakunta PARKANON KAUPUNKI Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma vuosille 2013-2016 11.4.2013 Parkanon perusturvalautakunta 1 MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISOHJELMA 1. LAKI MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISESTA... 2 2. MAAHANMUUTTAJAN

Lisätiedot

Kauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013.

Kauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013. SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kauniaisten kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Tervetuloa kuntaan! Kertomus maahanmuuttaja-asiakkaan saamasta palvelusta suomalaisessa kunnassa. Opas kuntatyöntekijöille ja maahanmuuttajille

Tervetuloa kuntaan! Kertomus maahanmuuttaja-asiakkaan saamasta palvelusta suomalaisessa kunnassa. Opas kuntatyöntekijöille ja maahanmuuttajille Tervetuloa kuntaan! 1 Kertomus maahanmuuttaja-asiakkaan saamasta palvelusta suomalaisessa kunnassa Opas kuntatyöntekijöille ja maahanmuuttajille 2 Ok, katsotaanpa Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten

Lisätiedot

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alkuvaiheen suomen kielen ja kotoutumista edistävän opetuksen kehittäminen

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Espoon TE-toimiston maahanmuuttajapalvelut yksikkö Palvelee työnhakija-asiakkaita, jotka maahanmuuttajuutensa vuoksi tarvitsevat erityispalvelua

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISOHJELMA

MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISOHJELMA MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISOHJELMA SISÄLLYS JOHDANTO... 4 1 KESKEISET KÄSITTEET... 6 1.1 Laki maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä ja yhdenvertaisuuslaki... 6 1.2 Perustietoaineisto, alkukartoitus,

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola Maahanmuuttajapalvelut Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola 17.6.2014 Pakolaisen polku - UNHCR:n rooli UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu. Vastaa pakolaisten

Lisätiedot

Kotoutumislain mahdollisuudet. Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010

Kotoutumislain mahdollisuudet. Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010 Kotoutumislain mahdollisuudet Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010 11/11/2010 HE laiksi kotoutumisen edistämisestä yleistä Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Kotouttaminen. Syyskuu 2014 / Merja Heino-Kukkurainen Palveluesimies / Maahanmuuttopalvelut

Kotouttaminen. Syyskuu 2014 / Merja Heino-Kukkurainen Palveluesimies / Maahanmuuttopalvelut Kotouttaminen Syyskuu 2014 / Merja Heino-Kukkurainen Palveluesimies / Maahanmuuttopalvelut Yleistä Etelä-Karjalaan muutetaan eri syistä: pakolaiset (kiintiöpakolaiset, myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat)

Lisätiedot

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuton tilannekuva (1) Ennätysmäärä kansainvälistä suojelua hakevia; 32 400 saapui 2015 Valtaosa Irakista

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö

MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö Muutokset pähkinänkuoressa 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia Yksilölliset

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

Muonion kunnan maahanmuuttosuunnitelma

Muonion kunnan maahanmuuttosuunnitelma Muonion kunnan maahanmuuttosuunnitelma 2 1. Kotoutumislaki Kotoutumislaki (1386/2010) astui voimaan 01.09.2011. Lain mukaan kuntien on huomioitava kaikki eri syistä Suomeen muuttavat/muuttaneet henkilöt.

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärven kuntasuunnitelma: uusi, ennakkoluuloton ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven elinvoimatekijä

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISOHJELMA

MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISOHJELMA MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISOHJELMA Jalasjärven kunta 2012 2 MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 KOTOUTTAMISLAKI...3 MAAHANMUUTTAJAT...4 Käsitteitä...4 Maahanmuuttajat Jalasjärvellä...4

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Tervetuloa Helsingin- (Kaarlenkadun ja Punavuoren) ja Metsälän vastaanottokeskuksien esittelyyn

Tervetuloa Helsingin- (Kaarlenkadun ja Punavuoren) ja Metsälän vastaanottokeskuksien esittelyyn Tervetuloa Helsingin- (Kaarlenkadun ja Punavuoren) ja Metsälän vastaanottokeskuksien esittelyyn Asiaankuuluvia käsitteitä maahanmuuttaja - yleiskäsite, joka koskee eri perustein maasta toiseen muuttavia

Lisätiedot

Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite. Dno OUKA: 1411 /020/2010

Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite. Dno OUKA: 1411 /020/2010 Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite Dno OUKA: 1411 /020/2010 Valtuutettu Olli Immonen on kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.3.2010 jättänyt seuraavan valtuustoaloitteen:

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Valtuustoaloitteessa esitetään seuraavaa:

Valtuustoaloitteessa esitetään seuraavaa: Valtuustoaloite: Kiintiöpakolaisille apua myös Riihimäeltä Kaupunginhallitus on pyytänyt sosiaali- ja terveystoimen lausuntoa Riihimäen Kristillisdemokraattien ja Riihimäen Vihreitten valtuustoryhmien

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015. Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla 557/042/2015

Kunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015. Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla 557/042/2015 Kunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015 Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla Kunnanhallitus 19.10.2015 187 557/042/2015 Sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Hallitusohjelma keskeiset maahanmuuttopolitiikan linjaukset Hallitus kannustaa avoimeen

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä

Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä - ESR TL2 kehittämisohjelma kotoutumislain toimeenpanon tukena ALIPI-projektin seminaari 23.3.2011/ Paula Kuusipalo Alpo-tukirakenneprojekti ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANA JÄRVENPÄÄSSÄ. Kotouttamisohjelma 2012-2013

MAAHANMUUTTAJANA JÄRVENPÄÄSSÄ. Kotouttamisohjelma 2012-2013 MAAHANMUUTTAJANA JÄRVENPÄÄSSÄ Kotouttamisohjelma 2012-2013 Kaupunginvaltuusto 7.5.2012 29 1 Johdanto... 3 2 Maahanmuuttajat Järvenpäässä... 5 3 Kotouttamistyön käsitteitä... 6 4 Kotouttamisohjelman 2012-2013

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan.

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot