Kulutuksen ympäristökuormitus

Transkriptio

1 Kulutuksen ympäristökuormitus Ilmo Mäenpää Oulun yliopiston Thule-instituutti Oulussa

2 Esipuhe Työn on tehnyt erikoistutkija, dosentti Ilmo Mäenpää Oulun yliopiston Thule-instituutissa. Ympäristöministeriön rahoittamana. Valvojana Ympäristöministeriön puolesta oli ylitarkastaja Merja Saarnilehto. 2

3 Sisältö 1 Johdanto Kotitalouksien kulutus kansantalouden tilinpidossa Ympäristökuormituksen mittaluvut ja arviointimetodi Kotitalouksien kulutus osana kokonaistalouden ympäristökuormitusta Kotitalouksien kulutusmenojen ympäristökuormitus Kulutuksen rakennemuutos ja ympäristökuormituksen muutos ajassa Perustarpeiden ympäristökuormitus Kirjallisuus Liite 1. Kotitalouksien kulutusmenojen luokitus käyttötarkoituksen mukaan Liite 2. Perustarpeiden mukaisen hyödykeluokituksen muodostuminen COICOP luokista

4 1 Johdanto Tässä raportissa arvioidaan Suomen kotitalouksien kulutuksen aiheuttamia ympäristökuormituksia. Työn metodisena pohjana on talouden ainevirtatilinpito ja sen yhdistäminen panos-tuotosanalyysiin. Ainevirtatilinpitoa ja sen yleisiä ympäristökuormitusten arviointisovelluksia on esitetty laajemmin teoksessa Mäenpää (2004). Tässä raportissa menetelmää sovelletaan kotitalouksien kulutukseen seikkaperäisemmin. Raportin rakenne on seuraava. Luvussa 2 esitetään kotitalouksien kulutuksen asema kansantalouden tilinpidossa ja kulutukseen liittyvät tilinpidon peruskäsitteet. Tarkastelun kohteiksi valitaan kotitalouksien kulutusmenot Suomessa sekä todellinen yksilöllinen kulutus, jossa kotitalouksien omiin kulutusmenoihin on lisätty julkisten ja yksityisten voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kotitalouksia palvelevat kulutusmenot. Kotitalouksien kulutusmenot jaetaan hyödykeryhmiin käyttötarkoituksen mukaisen luokittelun pohjalta 15 kulutushyödykeryhmään. Todelliset yksilölliset kulutusmenot kohdistetaan kuuteen perustarveryhmään. Perustarveryhmitys ja etenkin ryhmien väliset hyödykerajaukset ovat kuitenkin epävirallisia, tätä selvitystä varten muodostettuja. Kulutuksen ympäristökuormitukseen sisällytetään kulutuksessa välittömästi syntyvän kuormituksen lisäksi kaikki kulutushyödykkeiden valmistusketjuissa syntyneet kuormitukset sekä kotimaassa että ulkomailla. Hyödykkeiden kuormitustekijät perustuvat Suomen vuoden 1999 ainevirtatilinpitoon (Mäenpää 2004). Luvussa 3 esitetään työssä käytetyt ympäristökuormitukset ja niiden mittaustavat: Luonnonvarojen kokonaiskäyttö ja primäärienergia panospuolelta sekä loppujäte, kasvihuonekaasupäästöt, happamoittavat päästöt, alailmakehän otsonia muodostavat päästöt sekä vesistöjä rehevöittävät päästöt. Kulutushyödykkeille kuormitustekijät on kohdistettu panos-tuotosmallin avulla. Luvussa 4 esitetään kulutuksen osuudet koko kansantalouden aiheuttamista kuormituksista. Kotitalouksien kulutusmenojen ympäristökuormitus kulutushyödykeryhmittäin esitetään luvussa 5. Luvussa 6 vuoden 1999 kuormituskertoimia sovelletaan kulutusmenojen hyödykeryhmittäisiin aikasarjoihin Tarkastelu tuo esiin, kuinka kulutuksen rakennemuutos on vaikuttanut ympäristökuormituksiin. Luvussa 7 ympäristökuormitustarkastelu siirretään perustarpeiden mukaan luokiteltuun todellisiin yksilölliseen kulutukseen. 4

5 2 Kotitalouksien kulutus kansantalouden tilinpidossa Kotitalouksien kulutusmenojen asettuminen bruttokansantuotteen käsitteistöön ilmenee taulukosta 1. Kotitalouksien kulutusmenot on noin puolet kansantuotteesta. Usein puhutaan hieman yleisemmästä käsitteestä, yksityiset kulutusmenot, joka sisältää kotitalouksien kulutusmenojen lisäksi myös voittoa tavoittelemien yhteisöjen ( kolmannen sektorin ) kulutusmenot. Tämä johtuu siitä, että voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen, johon sisältyy mm. seurakunnat, ammattijärjestöt, poliittiset ja kansalaisjärjestöt, urheiluseurat jne., ajatellaan tuottavan ilmaiseksi kotitalouksia hyödyttäviä palveluja. Taulukko 1. Kotitalouksien kulutusmenot Suomen bruttokansantuotteen rakenne vuonna 2003, miljoonaa euroa ja prosenttia Bruttokansantuote loppukäytön kautta M % 1 Kulutusmenot Yksityiset kulutusmenot kotitalouksien kulutusmenot voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutusmenot Julkiset kulutusmenot yksilölliset kulutusmenot kollektiiviset kulutusmenot Kiinteän pääoman bruttomuodostus Yksityinen kiinteän pääoman bruttomuodostus Julkinen kiinteän pääoman bruttomuodostus Varastojen muutokset Tavaroiden ja palvelujen nettovienti Tavaroiden ja palvelujen vienti Tavaroiden ja palvelujen tuonti (-) Tilastollinen ero Bruttokansantuote markkinahintaan ( ) Kotitalouksien kulutusmenojen käsitettä voidaan vielä tarkentaa taulukon 2 avulla. Kansantalouden tilinpidossa kotitalouksien kulutusmenot arvioidaan kulutushyödykkeittäin käsitteen kotitalouksien kulutusmenot Suomessa mukaisena. Se sisältää myös ulkomaalaisten ostot Suomessa, mutta ei sisällä suomalaisten matkailijoiden kulutusta ulkomailla. Käsite korjataan sitten kokonaistasolla lisäämällä siihen suomalaisten matkailumenot ulkomailla ja vähentämällä ulkomaalaisten matkailijoiden menot Suomessa, jolloin vasta päädytään täsmälleen taulukon 1 käsitteeseen (Suomalaisten) kotitalouksien kulutusmenot. Kuten taulukosta 2 näkyy, matkailumenot ovat kuitenkin suhteellisen vähäinen osuus, ja ne nettoutuvat vielä kokolailla vähäisemmäksi. Taulukko 2. Kotitalouksien kulutusmenojen käsitteitä ja rakenne vuonna 2003 M % 1 Kotitalouksien kulutusmenot Suomessa Suomalaisten kotitalouksien kulutusmenot ulkomailla Ulkomaisten kotitalouksien kulutusmenot Suomessa Kotitalouksien kulutusmenot (1+2-3) Voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutusmenot Yksityiset kulutusmenot (4+5) Julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot Yksilölliset kulutusmenot yhteensä =Todellinen yksilöllinen kulutus (6+7)

6 Taulukossa 2 on myös esitetty Euroopan kansantalouden tilinpidossa vuodesta 1995 käyttöönotettu kotitalouksien kulutusmenojen käsitteen laajennus todelliseksi yksilölliseksi kulutukseksi, joka sisältää siis kotitalouksien omien kulutusmenojen lisäksi myös voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutusmenot sekä julkisyhteisöjen (valtion ja kuntien) ns. yksilölliset kulutusmenot. Julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot sisältävät julkiset kotitalouksille suunnatut palvelut, joista tärkeimpiä ovat koulutus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Näistä erotuksena julkisyhteisöjen kollektiiviset kulutusmenot kattavat mm. yleishallinnon, järjestyksen ja maanpuolustuksen sekä erilaiset infrastruktuurin ylläpitotehtävät kuten tienpidon. Todellinen yksilöllinen kulutus on kotitalouksien kulutusmenoja ja BKT:tä parempi kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin mittari. Myös kansainvälisissä vertailuissa se antaa oikeamman kuvan taloudellisesta hyvinvoinnista, koska eri maissa erilaiset institutionaaliset järjestelyt johtavat siihen että hyvinvointipalveluista erilainen osuus hoidetaan verotuksen kautta julkisyhteisöjen tuottamina tai rahoittamina palveluina ja erilainen osuus kotitalouksien suoraan maksamina. Kotitalouksien kulutusmenojen samoin kuin todellisen yksilöllisen kulutuksen aikasarjat on saatavissa kansantalouden tilinpidosta yhtenäisinä vuodesta Kuviossa 1 on esitetty Suomen bruttokansantuotteen, kotitalouksien kulutusmenojen ja todellisen yksilöllisen kulutuksen volyymikehitys vuosina Kuviosta näkyy, että etenkin 90-luvun alun laman jälkeen niin kotitalouksien kulutusmenot kuin todellinen yksilöllinen kulutus on kasvanut hitaammin kuin kansantuote BKT Todellinen yksilöllinen kulutus Kotitalouksien kulutusmenot 100 Mrd Kuvio 1. Suomen bruttokansantuotteen, kotitalouksien kulutusmenojen ja todellisen yksilöllisen kulutuksen volyymikehitys , miljardia euroa vuoden 2000 hintoihin. Taulukossa 3 on esitetty kansantuotteen, kotitalouksien kulutusmenojen ja todellisen yksilöllisen kulutuksen volyymin keskimääräiset prosenttikasvut pitkällä ajalla, , sekä 90-luvun alun laman pohjasta eteenpäin. Taulukosta näkyy, että kotitalouksien kulutusmenot ovat kasvaneet hieman hitaammin kuin bruttokansantuote. Todellinen 6

7 yksilöllinen kulutus kasvoi koko tarkasteluvälillä hieman nopeammin kuin kotitalouksien kulutusmenot, mutta 90-luvun alun laman jälkeisessä kehityksessä hitaammin. Taulukko 3. Bruttokansantuotteen, kotitalouksien kulutusmenojen ja todellisen yksilöllisen kulutuksen volyymin prosenttivuosikasvut eri aikaväleillä BKT 2,5 3,6 Kotitalouksien kulutusmenot 2,3 3,2 Todellinen yksilöllinen kulutus 2,4 3,1 Kulutusmenot voidaan jakaa taulukon 4 mukaisiin neljään tuotetyyppiin, kestokulutustavaroihin, puolikestäviin tavaroihin, lyhytikäisiin tavaroihin ja palveluihin. Taulukosta 4 näkyy, että palveluiden volyymiosuus nousi vuodesta 1975 vuoteen 1990 noin 5 prosenttiyksikköä, mutta 90-luvulla ja 2000-luvun alussa kulutuksen palveluvaltaistuminen päättyi. Taulukko4. Kotitalouksien kulutusmenojen rakenteen kehitys vuoden 2000 hintoihin Miljoonaa euroa vuoden 2000 hintoihin Kestokulutustavarat Puolikestävät kulutustavarat Lyhytikäiset tavarat Palvelut Kotitalouksien kulutusmenot Suomessa Prosenttia Kestokulutustavarat Puolikestävät kulutustavarat Lyhytikäiset tavarat Palvelut Kotitalouksien kulutusmenot Suomessa Kulutusmenojen rakennemuutoksen tarkasteluissa verrataan usein kulutuksen käypähintaisia aikasarjoja. Käypiin hintoihin mitattuna palvelujen osuuden kasvu muodostuu kiinteähintaisen osuuden kasvua huomattavasti suuremmaksi. Käypiin hintoihin palvelujen osuus nousi 36 % prosentista 51 prosenttiin Käyvin hinnoin mitattuun rakenteeseen vaikuttaa kuitenkin suhteellisten hintojen muutos: koska palvelutuotteesta yleensä valtaosa muodostuu työpanoksesta, työn tuottavuuden kasvua ei niissä voi esiintyä niin kuin teollisuustuotteissa ja siten palveluiden hinta suhteessa tavaroihin nousee ajan myötä. Siten kiinteähintaiset sarjat antavat paremman kuvan reaalisesta rakennemuutoksesta. Kotitalouksien kulutushyödykkeiden jaottelussa käytetään pääasiassa luokittelua käyttötarkoituksen mukaan, ns. COICOP luokitusta. COICOP on hierarkinen luokitus, jossa kulutushyödykkeiden pääryhmitys käsittää 12 luokkaa, ja Suomen kansantalouden tilinpidossa yksityiskohtaisin 5-numerotaso, jolta yhtenäiset aikasarjat on vuodesta 1975, sisältää 182 tuoteryhmää. Liitteessä 1 on esitetty COICOP 4-numerotasolle asti. Tämän työn esitystasolla käytetään 15 hyödykkeen ryhmittelyä, pääasiassa COICOP:in pääluokkia, mutta joiltakin osin sitä yksityiskohtaisemmin. Laskentatasolla paremman tarkkuuden saamiseksi on käytetty 57 tuotteen luokitusta, joka on pääasiassa COICOP:in 3- numerotasoa. 7

8 Kotitalouksien kulutusmenojen käyttötarkoituksen mukainen luokitus, kulutusmenojen rakenne ja volyymikasvu on esitetty taulukossa 5. Vuodesta 1990 vuoteen 2003 kotitalouksien kulutusmenojen volyymi kasvoi lähes neljänneksen, 24 %. Ylivoimaisesti voimakkaimmin kasvoi tietoliikenne, yli kolminkertaiseksi. Myös koulutus, asuminen ja terveys kasvoivat selvästi keskimäärää nopeammin. Asuminen sisältää vuokra-asuntojen vuokrat sekä omistusasuntojen osalta laskennalliset tilavuokrat. Asumisen volyymikasvu ilmentää asumisväljyyden ja asuntojen laadun kohoamista. Asumisesta on otettu erilleen kotitalouksien suoraan maksamat sähkö- ja lämmityspolttoaineiden kulutusmenot. Kuitenkin vuokraasuntojen vuokriin ja osakehuoneistojen vuokranvastikkeisiin sisältyvä lämmitysenergia sisältyy asumisen välituotekäyttöön eikä kotitalouksien kulutusmenoihin. Siten sähkön ja lämmitysenergian kulutusvolyymin supistuminen voi johtua myös vuokra- ja osakeasumisen osuuden kasvusta eikä energiansäästöstä. Henkilöautojen polttoainekulutus sisältyy yksityisten kulkuvälineiden käytön hyödykeryhmään. Taulukko 5. Kotitalouksien kulutusmenot käyttötarkoituksen mukaan vuonna 2003 miljoonaa euroa vuoden 2000 hintoihin sekä kulutusmenojen kasvu kiinteisiin hintoihin, prosenttia Kulutusmenot Jakauma Kasvu COICOP M, 2000 hin. % % 1 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat C , Alkoholijuomat ja tupakka C ,9 4 3 Vaatetus ja jalkineet C , Asuminen C041-C , Sähkö ja lämmityspolttoaineet C ,0-1 6 Sisustus, kotitalousvälineistö ja tavanomainen kodinhoito C , Terveys C , Kulkuvälineiden hankinnat C , Yksityisten kulkuvälineiden käyttö C , Kuljetuspalvelut C , Tietoliikenne C , Virkistys ja kulttuuri C , Koulutus C , Ravintolat ja hotellit C , Sekalaiset tavarat ja palvelut C ,9 18 Yhteensä ,0 24 Todellinen yksilöllinen kulutus on tässä työssä jaoteltu perustarpeiden mukaan asumiseen, ravintoon, hyvinvointipalveluihin, liikkumiseen ja vapaa-aikaan. Taulukossa 5 on esitetty todellisen yksilöllisen kulutuksen muodostuminen kotitalouksien kulutusmenoista sekä julkisten ja yksityisten voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutusmenoista. Kotitalouksien kulutusmenojen perustarpeiden mukainen kohdistus on muodostettu COICOP luokituksesta ja esitetty liitteessä 2. Julkisia ja yvy kulutusmenoja ei kansantalouden tilinpidossa ole jaettu käyttötarkoituksen mukaan. Kohdistuksessa on käytetty tilinpidon käyttötauluissa ilmeneviä näiden yhteisöjen kulutusmenojen jakautumista toimialatuotteisiin ja näiden toimialojen kasvua. Siten kohdistuksessa on jouduttu käyttämään osin karkeita arviointimenetelmiä. Julkiset ja yvy kulutusmenot kohdistuvat ennen kaikkea hyvinvointipalveluihin koulutukseen sekä terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä vapaaaikaan mm. kulttuuri- ja liikuntapalveluihin. 8

9 Taulukko 5. Todellinen yksilöllinen kulutus perustarpeiden mukaan vuonna 2003 miljoonaa euroa vuoden 2000 hintoihin sekä kulutusmenojen kasvu , prosenttia Kotitalouksien Julkiset ja yvy Todellinen yksilöllinen Jakauma Kasvu kulutusmenot kulutusmenot kulutus yhteensä % % Asuminen Ravinto Hyvinvointipalvelut Liikkuminen Vapaa-aika Muut Yhteensä

10 3 Ympäristökuormituksen mittaluvut ja arviointimetodi Ympäristökuormitus jaetaan kahteen pääryhmään, panostekijöihin ja tuotostekijöihin: Panostekijät o Ainepanos o Primäärienergia Tuotostekijät o Loppujäte o Kasvihuonekaasupäästöt o Happamoittavat päästöt o Alailmakehän otsonia muodostavat päästöt o Vesistöjä rehevöittävät päästöt Osatekijöiden sisällöt ja mittaluvut ovat seuraavat: Ainepanos mitataan toimialatasolla toimialan luonnosta ottamien raaka-aineiden sekä välituotteiden suorana ainepanoksena. Tuotteiden ja kansantuotteen erien kokonaisainepanoksen laskennassa käytetään kuitenkin vain talouden ulkoisia ainepanoksia, kotimaan luonnosta otettavien raaka-aineiden ja korjuutähteiden sekä tuonnin suorien ainepanosten ja välillisten ainepanosten summaa. Ainepanokset mitataan massana, miljoonaa kilogrammaa, Mkg. Primäärienergia mitataan käytettyjen polttoaineiden tehollisena lämpöarvona sekä ulkopuolelta hankitun sähkön ja lämmön tuottamiseen käytettyjen energialähteiden energiaarvona. Mittayksikkönä on terajoule, TJ Loppujäte on tuotettujen suoraan kaatopaikalle tai jätehuoltoon menevien jätteiden määrä. Loppujäte mitataan massana, miljoonaa kilogrammaa, Mkg. Kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat mineraaliperäisen hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin päästöistä ilmaan. Ne lasketaan kasvihuonevaikutuksiltaan hiilidioksidiekvivalentteina määrinä, jolloin metaanin painokerroin on 21 ja dityppioksidin 310. Yksikkönä on miljoonaa kilogrammaa hiilidioksidiekvivalenttina, Mkg CO2 ekv. Happamoittavat päästöt muodostuvat rikkidioksidin, typen oksidien ja ammoniakin päästöistä ilmaan. Ne mitataan happamoittamisvaikutuksiltaan rikkidioksidin kanssa ekvivalentteina määrinä, jolloin typen oksidien painokerroin on 0,4 ja ammoniakin 1,6. Alailmakehän otsoni vaikuttaa haitallisesti kasvustoon. Alailmakehän otsonia muodostavia päästöjä ovat metaani, typen oksidit, hiilimonoksidi, ja ei-metaaniset hiilivedyt. Päästöjen vaikutusta otsonin muodostukseen mitataan POCP-arvoilla (Photochemical Ozone Creation Potential), jossa päästöjen painoarvo metaanilla on 0,003, typen oksideilla 0,727, hiilimonoksidilla 0,064, ja ei-metaanisilla hiilivedyillä 0,209. Vesistöjä rehevöittävät päästöt muodostuvat fosforin ja typen päästöistä vesiin sekä typen oksidien ja ammoniakin vesistölaskeumista. Rehevöittävät päästöt mitataan fosforiekvivalentteina (PO4) määrinä, jolloin yleisinä painokertoimina on kokonaistyppi 0,42, kokonaisfosfori 3,06, typen oksidit 0,008 ja ammoniakki 0,023. Lisäksi kokonaisfosforille ja typelle käytetään leville käyttökelpoisen fosfori- ja typpiosuuden vaihtelun huomioonottavia toimialakohtaisia korjauskertoimia. 10

11 Kaikki ympäristökuormitustekijöiden ainesosat, sähköä ja lämpöä lukuun ottamatta voidaan poimia Suomen vuoden 1999 ainevirtatilinpidosta (Mäenpää 2004). Primäärienergiassa ja päästöissä ainesosat lasketaan vain yhteen erilaisilla kertoimilla painotettuna. Päästöjen painokertoimet perustuvat Suomen ympäristökeskuksen elinkaariarvioinneissa käyttämiin kertoimiin (Seppälä 1999). Ainevirtatilinpidosta saadaan suoraan kotitalouksien oman toiminnan tuottamat ympäristökuormitustekijät sekä kotitalouksien kulutushyödykkeitä tuottavien toimialojen ympäristökuormitustekijät. Kotitalouksien kulutukseen sisältyvien tuotteiden elinkaariaikaiset, tuotteen koko jalostusketjussa syntyvät ympäristökuormitukset voidaan arvioida panos-tuotosmallilla. Panostuotos-malli kuvaa taloudessa tuotettujen ja ulkoa tuotujen tuotteiden virrat talouden läpi toimialojen välituoteketjuissa ja lopulta kotimaiseen loppukäyttöön ja vientiin. Siten panos-tuotosmallilla voidaan laskea tuotantotoimialojen ympäristökuormitustiedoista käsin tuotteen valmistuksen aiheuttamat ympäristökuormitukset koko valmistusketjun aikana. Koska tuontituotteiden ympäristökuormituksia ei tunneta, on kuitenkin oletettava, että tuontituotteet valmistetaan samanlaisella tuotantotekniikoilla ja samanlaisin ympäristökuormituksin kuin vastaavat kotimaiset toimialat. Tuonnin sisältämät ympäristökuormitukset ovat siten karkeita arvioita. Niille voidaan kuitenkin antaa myös vaihtoehtoiskustannustulkinta: mitkä olisivat olleet tuontituotteiden aiheuttamat kuormitukset, jos ne olisi valmistettu kotimaassa. Panos-tuotosmalliin sisältyy myös toinen yksinkertaistava oletus. Mallissa täytyy olettaa, että kaikki saman toimialan tuottamat tuotteet on tuotettu samalla, toimialan keskimääräisellä tuotantotekniikalla ja samoin ympäristökuormituksin. Tämän vuoksi panos-tuotoslaskelmat onkin tehty tiheällä, 141:n toimialan panos-tuotosmallilla. Vuoden 1999 panos-tuotostaulukot on saatu Tilastokeskuksesta. Kotitalouksien kulutusmenojen käyttötarkoituksenmukaisessa luokituksessa kulutushyödyke sisältää usein useamman toimialan tuotteita ja saman toimialan tuotetta saattaa mennä useampaan kulutushyödykeryhmään. Muuntotaulukko toimialatuotteista kulutushyödykeluokkiin vuodelta 1999 on saatu niinikään Tilastokeskuksesta. Laskentatasolla on käytetty 52 kulutushyödykeryhmän jaottelua, josta vasta laskelmien lopuksi on yhdistetty tässä työssä esitetyt 15 kulutushyödykkeen jaottelu. Suomen talouden ympäristökuormituksen laskentamenetelmät ja eri välivaihetulokset toimialatasolla ja Suomen kokonaistalouden tasolla on esitetty seikkaperäisemmin Ainevirtatilinpito 1999:n luvussa 4 (Mäenpää 2004). 4 Kotitalouksien kulutus osana kokonaistalouden ympäristökuormitusta Kotitalouksien kulutuksen ympäristökuormituksen hahmottamiseksi osana koko Suomen talouden ympäristökuormitusta, on taulukossa 6 esitetty Suomen rahavirtojen ja ympäristökuormituksen kokonaistaseet kansantalouden huoltotaseen muodossa. Tarjontapuolella ilmenee rahavirtojen sekä ympäristökuormitustekijöiden jakautuminen kotimaan ja ulkomaiden kesken. Käyttöpuolella rahavirrat ja ympäristökuormitukset on jaettu sen mukaan, mihin käyttöihin tuotteet ovat lopulta menneet. Taulukossa kotitalouksien kulutusmenojen sijasta on hieman laajempi käsite, yksityiset kulutusmenot, mutta kuten luvussa 2 ilmeni, yksityisiin kulutusmenoihin sisältyvien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen osuus on hyvin vähäinen, ja koska ne koostuvat palveluista, ympäristökuormituksissa niiden osuus on rahavirtaosuutta vielä huomattavasti pienempi. 11

12 Taulukko 6. Suomen talouden rahavirtojen ja ympäristökuormitusten kokonaistaseet vuonna 1999 (Lähde: Mäenpää 2004, luku 4) Rahavirrat Luonnonvarojen käyttö Primäärienergia Loppujäte Mrd % Mrd kg % PJ % Mrd kg % Tarjonta Kotimaa Tuonti Tarjonta yhteensä Käyttö Yksityiset kulutusmenot Julkiset kulutusmenot Pääomanmuodostus Vienti Käyttö yhteensä Kasvihuonekaasut Happamoittavat päästöt Alailmakehän otsoni Rehevöityminen Mrd kg % Mkg % Mkg % Mkg % Tarjonta Kotimaa Tuonti Tarjonta yhteensä Käyttö Yksityiset kulutusmenot Julkiset kulutusmenot Pääomanmuodostus Vienti Käyttö yhteensä Kotitalouksien kulutusmenojen ympäristökuormitus 1999 Kotitalouksien kulutusmenoille panos-tuotosmallilla lasketut ympäristökuormituksen perustaulukot on esitetty taulukoissa 7 ja 8. Taulukoissa yhteensä rivin alla on kulutushyödykkeen on jaettu tavaroihin ja palveluksiin, mutta kaksi palvelujen erikoisryhmää, asuminen ja kuljetuspalvelut, on otettu erilleen. Koska useat taulukon 15 kulutushyödykeryhmästä sisältävät sekä tavaroita että palveluja esimerkiksi yksityisten kulkuvälineiden käyttö sisältää sellaisia tavaroita kuin polttoaineet, renkaat ja varaosat, mutta myös huolto- ja korjaamo- yms. palveluja perusjako tavaroihin ja palveluihin on tehty laskentatason yksityiskohtaisemmasta, 57 hyödykkeen jaottelusta. Taulukossa 9 on esitetty eri kuormitustekijöiden prosenttijakauma kulutusmenoryhmittäin. Kulutushyödykeryhmien ympäristökuormituskertoimet eli ympäristökuormitus hyödykkeiden yhden euron arvoa kohti on esitetty kuormitustekijöittäin kuvioissa 2 8. Eräiden kuormitustekijöiden erityispiirteiden taustatekijöitä on syytä tulkita tarkemmin. Kulutusmenoryhmään 15, sekalaiset tavarat ja palvelut sisältyvät myös korut ja muut kultasepäntuotteet. Jalometallien ja kivien piilovirtakerroin eli kaivettava maa-ainesmäärä yhtä kulta- tai jalokivigrammaa kohti on hyvin korkea ja siten myös luonnonvarojen kokonaiskäyttö nousee korkeaksi suhteessa suoraan ainepanokseen. Loppujätteeseen sisältyy myös kaivosjäte. Kaivosjätteen osuus loppujätteistä on kuitenkin hyvin korkea, Suomessa 12

13 niiden osuus on noin puolet kaikista loppujätteistä. Tästä johtuen muita kuin rautametalleja sisältävien tuotteiden välillinen loppujäte nousee korkeaksi, samoin tuonnin sisältämän loppujätteen osuus nousee korkeaksi. Taulukosta 9 nähdään, että elintarvikkeiden osuus ympäristökuormituksista useimmista kuormitustekijöistä melko korkea verrattuna elintarvikkeiden kulutusmeno-osuuteen. Osittain tähän vaikuttaa myös se, että maataloustuet ovat alentaneet elintarvikkeiden hintaan suhteessa maataloustuotannon todellisiin kustannuksiin. Asumisen ympäristökuormitusten tulkinnassa on huomattava, että vaikka lämmityspolttoaineet ja sähkö on erillisenä kulutusmenoryhmänä, niin asuntovuokrissa ja osakevastikkeissa maksettu energia, ennen kaikkea lämmitysenergia, luetaan asumistoimialan välituotekäyttöön ja sisältyy siten asumisen ympäristökuormituksiin. Ravintoloiden ja hotellien suora ainepanos kotitalouksien kulutukseen sisältää ravintolaruoat ja juomat. Tämä ainemäärä sisältyy myös taulukoiden alimpana rivinä oleviin muihin palveluihin. 13

14 Taulukko 7. Kotitalouksien kulutusmenojen arvo, suora ainepanos, luonnonvarojen kokonaiskäyttö, primäärienergian kulutus sekä loppujätteen muodostus vuonna 1999 Kulutus- Suora Luonnonvarojen käyttö Primäärienergia Loppujäte menot ainepanos Mkg TJ Mkg M Mkg Kotimaasta Ulkomailta Yhteensä Kotimaasta Ulkomailta Yhteensä Kotimaasta Ulkomailta Yhteensä 1 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat Alkoholijuomat ja tupakka Vaatetus ja jalkineet Asuminen Sähkö, kaasu ja lämmityspolttoaineet Sisustus, kotitalousvälineistö, kodinhoito Terveys Kulkuvälineiden hankinnat Yksityisten kulkuvälineiden käyttö Kuljetuspalvelut Tietoliikenne Virkistys ja kulttuuri Koulutus Ravintolat ja hotellit Sekalaiset tavarat ja palvelut Yhteensä Tavarat Asuminen Kuljetuspalvelut Muut palvelut

15 Taulukko 8. Kotitalouksien kulutusmenojen kasihuonekaasupäästöt, happamoittavat päästöt, alailmakehän otsonia muodostavat päästöt sekä vesistöjä rehevöittävät päästöt vuonna 1999 Kasvihuonekaasupäästöt Happamoittavat päästöt Alailmakehän otsoni Rehevöityminen Mkg CO2 ekv 1000 kg SO2 ekv 1000 kg PCOP ekv 1000 kg PO4 ekv Kotimaasta Ulkomailta Yhteensä Kotimaasta Ulkomailta Yhteensä Kotimaasta Ulkomailta Yhteensä Kotimaasta Ulkomailta Yhteensä 1 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat Alkoholijuomat ja tupakka Vaatetus ja jalkineet Asuminen Sähkö, kaasu ja lämmityspolttoaineet Sisustus, kotitalousvälineistö, kodinhoito Terveys Kulkuvälineiden hankinnat Yksityisten kulkuvälineiden käyttö Kuljetuspalvelut Tietoliikenne Virkistys ja kulttuuri Koulutus Ravintolat ja hotellit Sekalaiset tavarat ja palvelut Yhteensä Tavarat Asuminen Kuljetuspalvelut Muut palvelut

16 Taulukko 9. Kotitalouksien kulutusmenojen arvon sekä niiden sisältämien ympäristökuormitusten jakautuminen kulutusmenoryhmittäinvuonna 1999, prosenttia Kulutus- Suora Luonnonvarojen Primääri- Loppujäte KHK Happamoittavat Alailmakehän Rehevöityminen Kulutusmenoryhmät menot ainepanos kokonaiskäyttö energia päästöt päästöt otsoni 1 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat Alkoholijuomat ja tupakka Vaatetus ja jalkineet Asuminen Sähkö, kaasu ja lämmityspolttoaineet Sisustus, kotitalousvälineistö ja kodinhoito Terveys Kulkuvälineiden hankinnat Yksityisten kulkuvälineiden käyttö Kuljetuspalvelut Tietoliikenne Virkistys ja kulttuuri Koulutus Ravintolat ja hotellit Sekalaiset tavarat ja palvelut Yhteensä Tavarat Asuminen Kuljetuspalvelut Muut palvelut

17 1 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 2 Alkoholijuomat ja tupakka 3 Vaatetus ja jalkineet 4 Asuminen 5 Sähkö, kaasu ja lämmityspolttoaineet 6 Sisustus, kotitalousvälineistö, kodinhoito 7 Terveys 8 Kulkuvälineiden hankinnat 9 Yksityisten kulkuvälineiden käyttö 10 Kuljetuspalvelut 11 Tietoliikenne 12 Virkistys ja kulttuuri 13 Koulutus 14 Ravintolat ja hotellit 15 Sekalaiset tavarat ja palvelut YHTEENSÄ Tavarat Asuminen Kuljetuspalvelut Muut palvelut Kotimaasta Ulkomailta kg/ Kuvio 2. Luonnonvarojen kokonaiskäyttö kulutushyödykeryhmittäin vuonna 1999, kg/ 17

18 1 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 2 Alkoholijuomat ja tupakka 3 Vaatetus ja jalkineet 4 Asuminen 5 Sähkö, kaasu ja lämmityspolttoaineet 6 Sisustus, kotitalousvälineistö, kodinhoito 7 Terveys 8 Kulkuvälineiden hankinnat 9 Yksityisten kulkuvälineiden käyttö 10 Kuljetuspalvelut 11 Tietoliikenne 12 Virkistys ja kulttuuri 13 Koulutus 14 Ravintolat ja hotellit 15 Sekalaiset tavarat ja palvelut YHTEENSÄ Tavarat Asuminen Kuljetuspalvelut Muut palvelut Kotimaasta Ulkomailta MJ/ Kuvio 3. Primäärienergian kokonaiskulutus kulutushyödykeryhmittäin vuonna 1999, MJ/ 18

19 1 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 2 Alkoholijuomat ja tupakka 3 Vaatetus ja jalkineet 4 Asuminen 5 Sähkö, kaasu ja lämmityspolttoaineet 6 Sisustus, kotitalousvälineistö, kodinhoito 7 Terveys 8 Kulkuvälineiden hankinnat 9 Yksityisten kulkuvälineiden käyttö 10 Kuljetuspalvelut 11 Tietoliikenne 12 Virkistys ja kulttuuri 13 Koulutus 14 Ravintolat ja hotellit 15 Sekalaiset tavarat ja palvelut YHTEENSÄ Tavarat Asuminen Kuljetuspalvelut Muut palvelut Kotimaasta Ulkomailta 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1 kg/ Kuvio 4. Loppujätteen kokonaismuodostus kulutushyödykeryhmittäin vuonna 1999, kg/ 19

20 1 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 2 Alkoholijuomat ja tupakka 3 Vaatetus ja jalkineet 4 Asuminen 5 Sähkö, kaasu ja lämmityspolttoaineet 6 Sisustus, kotitalousvälineistö, kodinhoito 7 Terveys 8 Kulkuvälineiden hankinnat 9 Yksityisten kulkuvälineiden käyttö 10 Kuljetuspalvelut 11 Tietoliikenne 12 Virkistys ja kulttuuri 13 Koulutus 14 Ravintolat ja hotellit 15 Sekalaiset tavarat ja palvelut YHTEENSÄ Tavarat Asuminen Kuljetuspalvelut Muut palvelut Kotimaasta Ulkomailta kg/ Kuvio 5. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt kulutushyödykeryhmittäin vuonna 1999, kg CO 2 ekv/ 20

21 1 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 2 Alkoholijuomat ja tupakka 3 Vaatetus ja jalkineet 4 Asuminen 5 Sähkö, kaasu ja lämmityspolttoaineet 6 Sisustus, kotitalousvälineistö, kodinhoito 7 Terveys 8 Kulkuvälineiden hankinnat 9 Yksityisten kulkuvälineiden käyttö 10 Kuljetuspalvelut 11 Tietoliikenne 12 Virkistys ja kulttuuri 13 Koulutus 14 Ravintolat ja hotellit 15 Sekalaiset tavarat ja palvelut YHTEENSÄ Tavarat Asuminen Kuljetuspalvelut Muut palvelut Kotimaasta Ulkomailta g SO 2 ekv/ Kuvio 6. Happamoittavat kokonaispäästöt kulutushyödykeryhmittäin vuonna 1999, g SO 2 ekv/ 21

22 1 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 2 Alkoholijuomat ja tupakka 3 Vaatetus ja jalkineet 4 Asuminen 5 Sähkö, kaasu ja lämmityspolttoaineet 6 Sisustus, kotitalousvälineistö, kodinhoito 7 Terveys 8 Kulkuvälineiden hankinnat 9 Yksityisten kulkuvälineiden käyttö 10 Kuljetuspalvelut 11 Tietoliikenne 12 Virkistys ja kulttuuri 13 Koulutus 14 Ravintolat ja hotellit 15 Sekalaiset tavarat ja palvelut YHTEENSÄ Tavarat Asuminen Kuljetuspalvelut Muut palvelut Kotimaasta Ulkomailta g POCP ekv/ Kuvio 7. Otsonia muodostavat kokonaispäästöt kulutushyödykeryhmittäin vuonna 1999, g POCP ekv/ 22

23 1 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 2 Alkoholijuomat ja tupakka 3 Vaatetus ja jalkineet 4 Asuminen 5 Sähkö, kaasu ja lämmityspolttoaineet 6 Sisustus, kotitalousvälineistö, kodinhoito 7 Terveys 8 Kulkuvälineiden hankinnat 9 Yksityisten kulkuvälineiden käyttö 10 Kuljetuspalvelut 11 Tietoliikenne 12 Virkistys ja kulttuuri 13 Koulutus 14 Ravintolat ja hotellit 15 Sekalaiset tavarat ja palvelut YHTEENSÄ Tavarat Asuminen Kuljetuspalvelut Muut palvelut Kotimaasta Ulkomailta 0 0,5 1 1,5 2 g PO 4 ekv/ Kuvio 8. Rehevöittävät kokonaispäästöt kulutushyödykeryhmittäin vuonna 1999, g PO 4 ekv/ 23

24 6 Kulutuksen rakennemuutos ja ympäristökuormituksen muutos ajassa Kotitalouksien kulutuksen kokonaisympäristökuormituksen muutokseen ajassa vaikuttavat kolme tekijää: kulutusmenojen volyymin yleinen kasvu, kulutusmenojen hyödykerakenteen muutos ja tuotteiden valmistuksen teknologiset muutokset. Seuraavassa tarkastellaan kotitalouksien kulutuksen hyödykerakenteessa tapahtuneiden muutoksien vaikutusta kulutuksen ympäristökuormitukseen. Laskelmat on tehty siten, että kiinteillä, vuoden 1999 ympäristökuormitustekijöillä hyödykeyksikköä kohti on kerrottu hyödykkeiden kulutusmenojen kiinteähintaiset aikasarjat 57 hyödykkeen jaotuksella, ja saadut ympäristökuormitukset on laskettu kuormitustekijöittäin yhteen. Kulutuksen rakennemuutos on ympäristökuormitustekijää kasvattava, jos kiinteillä kuormituskertoimilla laskettu kuormitustekijän kasvu on suurempi kuin kulutusmenojen kokonaisvolyymin kasvu. Rakennemuutos on ollut kuormitustekijää vähentävä, jos näin laskettu kuormitustekijöiden kasvu jää kulutuksen kokonaisvolyymin kasvua pienemmäksi. Kuviossa 9 on esitetty laskelmatulokset koko tarkastelukaudelle , ja kuviossa 10 viimeiselle kymmenelle vuodelle. Kuvio osoittaa, että rakennemuutos ei ole lisännyt mitään kuormitustekijää pitkällä ajalla ja viimeisellä kymmenvuotiskaudella vain loppujätteen määrää. Voidaan puhua talouskasvun ja ympäristökuormituksen irtikytkennästä, jos talouden kasvaessa ympäristökuormitus ei kasva. Suhteellisesta irtikytkennästä voidaan puhua taas silloin, jos talouden kasvaessa ympäristökuormitus tosin kasvaa, mutta talouskasvua vähemmän. Siten tulosten mukaan kotitalouksien kulutuksen rakennemuutos ei ole johtanut kulutuksen kasvun ja ympäristökuormituksen täydelliseen irtikytkentään, mutta suhteelliseen irtikytkentään kylläkin. On kuitenkin muistettava, että tässä tehdyissä tarkasteluissa kulutushyödykeryhmille on käytetty samoja, vuoden 1999 ympäristökuormituskertoimia yli koko tarkasteluperiodin Tarkastelu tuo esiin kulutusmenojen rakennemuutoksen ympäristökuormitusvaikutuksen, mutta ei kerro kulutusmenojen ympäristökuormituksen kokonaiskehitystä, koska silloin myös tuotantotoiminnan teknologiset muutokset olisi sisällytettävä tarkasteluun. Esimerkiksi 70-luvulta lähtien tapahtunut happamoittavien päästöjen voimakas väheneminen ei sisälly näihin laskelmiin. 24

25 Kulutusmenot Luonnonvarojen kokonaiskäyttö Primäärienergia 70 Loppujäte 86 Kasvihuonekaasupäästöt Happamoittavat päästöt Alailmakehän otsoni 49 Rehevöityminen Kasvu % Kuvio 9. Kotitalouksien kulutusvolyymin ja ympäristökuormitustekijöiden kasvu kulutushyödykkeiden kiinteillä, vuoden 1999 kuormituskertoimilla, prosenttia Kulutusmenot 37 Luonnonvarojen kokonaiskäyttö 32 Primäärienergia 21 Loppujäte 42 Kasvihuonekaasupäästöt Happamoittavat päästöt Alailmakehän otsoni 15 Rehevöityminen Kasvu % Kuvio 10. Kotitalouksien kulutusvolyymin ja ympäristökuormitustekijöiden kasvu kulutushyödykkeiden kiinteillä, vuoden 1999 kuormituskertoimilla, prosenttia 25

26 Kuvioissa 11 ja 12 on esitetty kulutusmenojen kokonaisvolyymin ja kiinteillä kertoimilla laskettujen ympäristökuormitustekijöiden vuosittainen kehitys Kulutusmenot Luonnonvarojen kokonaiskäyttö Primäärienergia Loppujäte Kuvio 11. Kulutusmenojen volyymin ja kiinteillä vuoden 1999 hyödykeittäisillä kuormituskertoimilla laskettujen kulutusmenojen luonnonvarojen kokonaiskäytön, primäärienergian kulutuksen ja loppujätteen muodostuksen kehitys , indeksi 1975 = Kulutusmenot Kasvihuonekaasupäästöt Happamoittavat päästöt Alailmakehän otsoni Rehevöityminen Kuvio 12. Kulutusmenojen volyymin ja kiinteillä vuoden 1999 hyödykeittäisillä kuormituskertoimilla laskettujen kulutusmenojen ilma- ja vesistöpäästöjen aiheuttamien kuormitusten kehitys , indeksi 1975 =100 26

27 7 Perustarpeiden ympäristökuormitus Perustarpeiden mukaan jaotellun todellisen yksilöllisen kulutuksen ympäristökuormitusten peruslaskelmat vuodelle 1999 on esitetty taulukossa 10. Taulukossa 11 ja kuviossa 13 on esitetty ympäristökuormitusten prosenttijakaumat perustarveryhmille. Kuvioissa 14 ja 15 on esitetty todellisen yksilöllisen kulutuksen volyymin sekä ympäristökuormitustekijöiden kasvut koko tarkastelukaudella ja viimeisellä kymmenvuotiskaudella. Aikasarjadiagrammeina ne on esitetty kuvioissa 16 ja

28 Taulukko 10. Todellisen yksilöllisen kulutuksen arvo ja ympäristökuormitukset perustarpeen mukaan vuonna 1999 Kulutus- Suora Luonnonvarojen käyttö Primäärienergia Loppujäte menot ainepanos Mkg TJ Mkg M Mkg Kotimaasta Ulkomailta Yhteensä Kotimaasta Ulkomailta Yhteensä Kotimaasta Ulkomailta Yhteensä 1 Asuminen Ravinto Hyvinvointipalvelut Liikkuminen Vapaa-aika Muut Yhteensä Tavarat Palvelut Kasvihuonekaasupäästöt Happamoittavat päästöt Alailmakehän otsoni Rehevöityminen Mkg CO2 ekv 1000 kg SO2 ekv 1000 kg PCOP ekv 1000 kg PO4 ekv Kotimaasta Ulkomailta Yhteensä Kotimaasta Ulkomailta Yhteensä Kotimaasta Ulkomailta Yhteensä Kotimaasta Ulkomailta Yhteensä 1 Asuminen Ravinto Hyvinvointipalvelut Liikkuminen Vapaa-aika Muut Yhteensä Tavarat Palvelut

29 Taulukko 11. Todellisen yksilöllisen kulutuksen arvon ja ympäristökuormitusten jakauma perustarpeen mukaan vuonna 1999, prosenttia Kulutus- Suora Luonnonvarojen Primääri- Loppujäte KHK Happamoittavat Alailmakehän Rehevöityminen menot ainepanos käyttö energia päästöt päästöt otsoni 1 Asuminen Ravinto Hyvinvointipalvelut Liikkuminen Vapaa-aika Muut Yhteensä Tavarat Palvelut Muut 5 Vapaa-aika 4 Liikkuminen 3 Hyvinvointipalvelut 2 Ravinto 1 Asuminen 0 Kulutusmenot Suora ainepanos Luonnonvarojen käyttö Primäärienergia Loppujäte KHK päästöt Happamoittavat päästöt Alailmakehän otsoni Rehevöityminen Kuvio 13. Todellisen yksilöllisen kulutuksen arvon ja ympäristökuormitusten jakauma perustarpeen mukaan vuonna 1999, prosenttia 29

30 Kulutusmenot Luonnonvarojen kokonaiskäyttö Primäärienergia 72 Loppujäte 88 Kasvihuonekaasupäästöt Happamoittavat päästöt Alailmakehän otsoni 51 Rehevöityminen Kasvu % Kuvio 14. Todellisen yksilöllisen kulutuksen volyymin ja ympäristökuormitustekijöiden kasvu kulutushyödykkeiden kiinteillä, vuoden 1999 kuormituskertoimilla, prosenttia Kulutusmenot 36 Luonnonvarojen kokonaiskäyttö 31 Primäärienergia 21 Loppujäte 41 Kasvihuonekaasupäästöt Happamoittavat päästöt Alailmakehän otsoni 16 Rehevöityminen Kasvu % Kuvio 15. Todellisen yksilöllisen kulutuksen volyymin ja ympäristökuormitustekijöiden kasvu kulutushyödykkeiden kiinteillä, vuoden 1999 kuormituskertoimilla, prosenttia 30

31 Kulutusmenot Luonnonvarojen kokonaiskäyttö Primäärienergia Loppujäte Kuvio 10. Todellisen yksilöllisen kulutuksen volyymin ja kiinteillä vuoden 1999 hyödykkeittäisillä kuormituskertoimilla laskettujen kulutusmenojen luonnonvarojen kokonaiskäytön, primäärienergian kulutuksen ja loppujätteen muodostuksen kehitys , indeksi 1975 = Kulutusmenot Kasvihuonekaasupäästöt Happamoittavat päästöt Alailmakehän otsoni Rehevöityminen Kuvio 11. Todellisen yksilöllisen kulutuksen volyymin ja kiinteillä vuoden 1999 hyödykkeittäisillä kuormituskertoimilla laskettujen kulutusmenojen ilma- ja vesistöpäästöjen aiheuttamien kuormitusten kehitys , indeksi 1975 =100 31

32 Kirjallisuus Mäenpää, I Ainevirtatilinpito, Suomi 1999, Thule-instituutti, Oulun yliopisto, käsikirjoitus Tilastokeskus Kansantalouden tilinpito , Uudistetut taulukot. SVT Kansantalous 2004:2. Helsinki. Seppälä, J Vaikutusten laskenta elinkaariarvioinnissa vertailtavana DAIA- ja Ekoindikaattorit 95 menetelmät. Suomen ympäristökeskuksen moniste 172. Helsinki 32

33 Liite 1. Kotitalouksien kulutusmenojen luokitus käyttötarkoituksen mukaan (COICOP) 4-numerotasolle asti C01 C011 C0111 C0112 C0113 C0114 C0115 C0116 C0117 C0118 C0119 C012 C0121 C0122 C02 C021 C0211 C0212 C0213 C022 C0220 C023 C0230 C03 C031 C0311 C0312 C0313 C0314 C032 C0321 C0322 C04 C041 C0410 C042 C0420 C043 C0431 C0432 C044 C0441 C0442 C0443 C0444 C045 C0451 C0452 C0453 C0454 C0455 C05 C051 C0511 C0512 ELINTARVIKKEET JA ALKOHOLITTOMAT JUOMAT Elintarvikkeet Leipä- ja viljatuotteet Liha ja lihatuotteet Kala ja kalatuotteet Maito, juusto ja munat Rasvat ja öljyt Hedelmät Kasvikset Sokeri, hillot, hunaja, suklaa ja makeiset Muualla luokittelemattomat elintarvikkeet Alkoholittomat juomat Kahvi, tee ja kaakao Kivennäisvedet, virvoitusjuomat ja mehut ALKOHOLIJUOMAT, TUPAKKA JA HUUMEET Alkoholijuomat Väkevät alkoholijuomat Viini, siideri, long drinkit Olut Tupakka Tupakka Huumeet Huumeet VAATETUS JA JALKINEET Vaatetus Kankaat Vaatteet Asusteet ja pukineet Vaatteiden korjaus ja vuokraus Jalkineet Jalkineet ja jalkinetarvikkeet Jalkineiden korjaus ja vuokraus ASUMINEN, VESI, SÄHKÖ, KAASU JA MUUT POLTTOAINEET Todelliset asumisvuokrat Todelliset asumisvuokrat Laskennalliset asumisvuokrat Laskennalliset asumisvuokrat Asunnon ylläpito ja korjaus Asunnon huoltoon ja korjaukseen liittyvät tuotteet Asunnon huoltoon ja korjaukseen liittyvät palvelut Muut asumiseen liittyvät palvelut Vesi Jätteiden keruu Jätevesi Muut asumiseen liittyvät palvelut Sähkö, kaasu ja muut polttoaineet Sähkö Kaasu Nestemäiset polttoaineet Kiinteät polttoaineet Kuuma vesi, höyry ja jää SISUSTUS, KOTITALOUSVÄLINEISTÖ JA TAVANOMAINEN KODINHOITO Huonekalut, sisusteet, matot ja muut lattiapäällysteet Huonekalut ja sisusteet Matot ja muut lattiapäällysteet 33

34 C0513 C052 C0521 C053 C0531 C0532 C0533 C054 C0541 C055 C0551 C0552 C056 C0561 C0562 C06 C061 C0611 C0612 C0613 C062 C0621 C0622 C0623 C063 C0630 C07 C071 C0711 C0712 C0713 C072 C0721 C0722 C0723 C0724 C073 C0731 C0732 C0733 C0734 C0735 C08 C081 C0811 C0812 C0813 C09 C091 C0911 C0912 C0913 C0914 C0915 C092 C0921 C0922 C0923 C093 C0931 C0932 Huonekalujen ym. korjaus Kotitaloustekstiilit Kotitaloustekstiilit Kodinkoneet Suurehkot kodinkoneet Pienet sähkökäyttöiset kodinkoneet Kodinkoneiden korjaus Lasiesineet, ruokailuvälineet ja kotitalouden käyttöesineet Lasiesineet, ruokailuvälineet ja kotitalouden käyttöesineet Työkalut ja laitteet kodin- ja puutarhanhoitoon Puutarhakoneet, muut työkoneet Pientyökalut ja tarvikkeet Tavarat ja palvelut tavanomaiseen kodinhoitoon Kotitalouden lyhytikäiset kulutustavarat Kotitalouspalvelut TERVEYS Lääkintätuotteet, -laitteet ja -välineet Lääkkeet Muut farmaseuttiset tuotteet Terapeuttiset laitteet ja välineet Avohoitopalvelut Lääkäripalvelut Hammaslääkäripalvelut Muut avohoitopalvelut Sairaalapalvelut Sairaalapalvelut KULJETUS Kulkuvälineiden hankinnat Autot Moottoripyörät ja -kelkat Polkupyörät Yksityisten kulkuvälineiden käyttö Varaosat ja lisävarusteet Poltto- ja voiteluaineet Yksit. kulkuvälin. huolto ja korjaus Muut yksityisiin kulkuvälineisiin liittyvät palvelut Kuljetuspalvelut Juna-, raitiovaunu- ja metromatkat Linja-auto- ja taksimatkat Lentomatkat Laivamatkat Muut kuljetuspalvelut TIETOLIIKENNE Tietoliikenne Postipalvelut Tietoliikennelaitteet Tietoliikennepalvelut VIRKISTYS JA KULTTUURI Audiovisuaaliset, valokuvaus- ja tietojenkäsittelylaitteet Äänen ja kuvan vastaanotto-, tallentamis- ja toistolaitteet Valokuvaus-, elokuva- ja optiset laitteet Mikrotietokoneet, lasku- ja kirj.koneet Äänen ja kuvan tallennusvälineet Audiovisuaalisten, valokuvaus- ja tietojenkäsittelylaitteiden korjaukset Muut suurehkot kestokulutustavarat virkistykseen ja kulttuuriin Suurehkot kestokulutustavarat ulkoiluun Suurehkot ajanviete- ja virkistystavarat sisäkäyttöön Muiden suurehkojen ajanvietevälineiden ylläpito ja korjaus Muut tavarat ja laitteet virkistykseen; puutarhatarvikkeet ja lemmikkieläimet Pelit, lelut ja harrastusvälineet Urheilu- ja retkeilyvälineet 34

35 C0933 C0934 C0935 C094 C0941 C0942 C0943 C095 C0951 C0952 C0953 C0954 C096 C0960 C10 C100 C1000 C11 C111 C1111 C1112 C112 C1120 C12 C121 C1211 C1212 C1213 C122 C1220 C123 C1231 C1232 C124 C1240 C125 C1250 C126 C1261 C1262 C127 C1270 Kukat ja puutarhatarvikkeet Lemmikkieläimet ja tarvikkeet Lemmikkieläinten lääkintä- ja muut palvelut Virkistys- ja kulttuuripalvelut Urheilu- ja virkistyspalvelut Kulttuuripalvelut Veikkaus, arpajaiset, lotto Sanomalehdet, kirjat ja paperitarvikkeet Kirjat Sanoma- ja aikakauslehdet Kartat, kalenterit, kortit yms. painotuotteet Paperitarvikkeet Valmismatkat Valmismatkat KOULUTUS Koulutus Koulutus RAVINTOLAT JA HOTELLIT Ravitsemispalvelut Ravintolat ja kahvilat Ruokalat Majoituspalvelut Majoituspalvelut SEKALAISET TAVARAT JA PALVELUT Henkilökohtaisen puhtauden ja kauneuden hoito Kampaamo-, parturi- ym. h.koht. puht.palv. Hiustenkuivaajat, sähköparranajok. ym. sähkölaitteet Muut henkilökoht. puhtauden tavarat Prostituutio Prostituutio Muualla luokittelemattomat henkilökohtaiset tavarat Koruesineet ja kellot Muut henkilökohtaiset tavarat Sosiaaliturva Päivähoito-, laitos- ym. sos.palv.maksut Vakuutus Vakuutus Rahoituspalvelut Todelliset rahoituspalvelut Välilliset rahoituspalvelut Muut muualla luokittelemattomat palvelut Muut muualla luokittelemattomat palvelut 35

36 Liite 2. Perustarpeiden mukaisen hyödykeluokituksen muodostuminen COICOP luokista PERUSTARPEET Asuminen Ravinto COICOP C04 ASUMINEN, VESI, SÄHKÖ, KAASU JA MUUT POLTTOAINEET C05 SISUSTUS, KOTITALOUSVÄLINEISTÖ JA TAVANOMAINEN KODINHOITO C01 ELINTARVIKKEET JA ALKOHOLITTOMAT JUOMAT C1111a Ravintolaruokailu 1) C1112 Ruokalat Hyvinvointipalvelut C06 TERVEYS C10 KOULUTUS C124 Sosiaaliturva Liikkuminen Vapaa-aika Muut C07 KULJETUS C02 ALKOHOLIJUOMAT JA TUPAKKA C09 VIRKISTYS JA KULTTUURI C1111b Alkoholi ym. ravintoloissa 1) C113 Majoituspalvelut C122 Prostituutio C123 Muualla luokittelemattomat henkilökohtaiset tavarat C127 Muut muualla luokittelemattomat palvelut C03 VAATETUS JA JALKINEET C08 TIETOLIIKENNE C121 Henkilökohtaisen puhtauden ja kauneuden hoito C125 Vakuutus C126 Rahoituspalvelut 1) COICOP luokka C1111 Ravintolat ja kahvilat on jaettu tässä tutkimuksessa kahteen osaan: Ravintolaruokailu ja Alkoholi ym. ravintoloissa. Jakamisessa on käytetty Suomen hotelli- ja ravintolaliiton tilastoja ravintoloiden myynnin jakaumasta sekä Tilastokeskuksesta saatuja kyseisten tuotteiden kuluttajahintaindeksejä. 36