21 Kanala virkistää! 22 Päiväkotiryhmät liian isoja 26 Inhimillisesti tehokas sairaala 30 Häpeäleima mielenterveystyössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "21 Kanala virkistää! 22 Päiväkotiryhmät liian isoja 26 Inhimillisesti tehokas sairaala 30 Häpeäleima mielenterveystyössä"

Transkriptio

1

2 Sisältö 10 / Leilani Uusi-Äijö järjestää potilaille musiikkihetkiä. 38 Seija Keronen on Veera-tyttärensä omaishoitaja. 26 Lapissa tehdään hyvää sairaalaa. 32 Tuulia Saahko tarkistaa kuntoutujan lääkitystietoja. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Sosiaalihuollon painopiste varhaistukeen 7 Viisi kysymystä peruspalveluministerille 8 Superilaiset kuntavaaliehdokkaat 9 Kuntavaalien pääteemat 10 Valtaa vanhuus -tapahtuma 11 Jaksotyöaikakokeilu käyntiin 12 Lokakuun lyhyet 13 Näin vastattiin! 13 Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: kantarellimuhennos 16 Anu Lustig-Lonka ahkeroi apteekissa 21 Kanala virkistää! 22 Päiväkotiryhmät liian isoja 26 Inhimillisesti tehokas sairaala 30 Häpeäleima mielenterveystyössä 32 SuPer-aamu Lahdessa 38 Omaishoitaja Seija Kerosen arkea 40 Lähihoitaja Hyvän hoitajan hymy pelastaa päivän 44 Ruoka-aineallergiat 47 Palasia sieltä täältä 48 Pieniä iloja 50 Aika hyvä työpaikka Kuusamosta 52 Työhyvinvointi-illat käyntiin 54 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 56 Superristikko 57 Lähihoitaja Kähönen 57 Paras juttu vastaa kyselyyn! 58 Musiikki tukee osastotyötä 62 Jäsenrekisteri tiedottaa 63 Työttömyyskassan ajankohtaiset 80 Kuulumisia 82 Luonnossa 83 P.S. Mäntsälästä 22 SuPer pienentäisi päiväkotiryhmiä. 2 super

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 59. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Leena Lindroos taittava toimittaja Jukka Järvelä toimittajat Marjo Sajantola Sonja Kähkönen Henriikka Hakkala vierailevat kirjoittajat Mikko Rinta, Liisa Uusiniitty, Kristian Wahlbeck, Antti Vanas kannen kuva istockphoto ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus Lisää aikaa ja avoimuutta Lasten hyvinvointi on ollut kuluneen syksyn keskusteluissa vahvasti esillä. Keskustelu on heijastunut myös superilaisten lastenhoitajien työhön. Yhteydenotot liittoon ovat lisääntyneet ja usein niiden taustalla on kasvaneiden ryhmäkokojen vaikutus henkilökunnan työssäjaksamiseen. Jättiryhmissä työn mielekkyys katoaa: työntekijän osaaminen ei pääse esiin ja motivaatio kärsii. Päivähoitolakia ollaan uudistamassa ja ryhmäkoot ovat uudistuksen keskeinen asia. Liitto edellyttää kannanotossaan, että alle kolmivuotiaiden ryhmässä on enintään 12 lasta ja yli kolmivuotiaiden ryhmässä enintään 20, jotta sekä lasten hyvinvointi että heidän hoitajiensa työhyvinvointi toteutuisivat nykyistä paremmin. Väestössä elää sitkeästi mielikuva mielenterveyskuntoutujien vaarallisuudesta sekä häiriöiden peruuttamattomuudesta ja parantumattomuudesta, toteaa Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck lehteemme kirjoittamassaan artikkelissa. Tämä häpeäleima estää hakemasta apua, leimaa jo apua hakeneita, voi aiheuttaa eristäytymistä sekä heikentää kuntoutujan itsetuntoa ja itseluottamusta. Näin elämän mahdollisuudet entisestään kapenevat. Tästä aiheutuu se, että 70 prosenttia skitsofreniaa tai masennusta sairastavista ei halua paljastaa diagnoosiaan muille. Pahimmillaan häpeäleima heikentää kuntoutujien fyysisiäkin terveyspalveluita. Se estää hoitoon hakeutumista, sillä hoitohenkilöstönkään asenteet eivät aina ole kohdallaan mielenterveyskuntoutujien kohtelussa. Häpeäleima on näkymätön sitkeä stigma, jonka poistamiseen tarvitaan lisää tietoa, koulutusta ja avoimuutta. Suurin osa mielenterveyskuntoutujista selviää elämässään hyvin. Vuorovaikutus on suorin tie saavuttaa luottamus, ja tutustumalla voi ravistella omiakin asenteita. Alkaneen kuukauden merkittävin päivä on sunnuntai Tuolloin valitaan kuntapäättäjät seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Tällä kertaa ehdolla on runsaasti SuPerin jäseniä. Lehdessä on sekä nimilista kaikista tietoomme tulleista ehdokkaista että 13 sivua superilaisten vaaliilmoituksia. Toivottavasti joukosta löytyy sopiva ehdokas, jotta superilainen osaaminen ja edustamamme arvot tulevat entistä vahvemmin esiin myös kunnallisessa päätöksenteossa. Ja toivottavasti myös kaikki äänioikeutetut jaksavat uurnille asti!. kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. super

4 Ajankohtaista Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat lokakuu Kalenteri PeSu-koulutus, perustietoa SuPerista, Hämeenlinna, SuPer Puheenjohtajien neuvottelupäivät, Helsinki, SuPer Maailman mielenterveyspäivä Päivähoidon koulutuspäivä, Helsinki, SuPer Maailman saattohoitopäivä Maailman ravintopäivä Ihanasti ikääntyen vanhustyön koulutuspäivä, Vaasa, SuPer Kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi Verkkoviestintäpäivä, Helsinki, SuPer Terveys messut, Helsingin Messukeskus Univiikko, Uniliitto Yksityissektorin ABC, Helsinki, SuPer YK:n päivä Terveyskeskuspäivät, Helsinki, SuPer Maailman psoriasispäivä, luentotilaisuus Joensuussa, Psoriasisliitto SuPerin historia ilmestyy marraskuussa Suomen lähi- ja perushoitajaliiton historia viime vuosikymmeniltä on koottu yksiin kansiin. Liiton entisen pääsihteerin Markku Silvennoisen kirjoittama teos SuPerin historia kertoo muutoksen ajoista. Kirjan käsittelemänä aikana on tapahtunut merkittäviä asioita: oman Nuorten työolot päivän teemana Palkansaajakeskusjärjestöt STTK, SAK ja Akava sekä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK kampanjoivat perjantaina 5. lokakuuta kunnon työn puolesta. Kampanjointi on osa Kansainvälistä kunnon työn päivää. Suomessa kansainvälisen kunnon työn päivän teemaksi nostetaan nuorten työolot ja työehdot. Päivää viettämällä halutaan korostaa, että nuorille työntekijöille kuuluvat samat työehdot kuin muillekin. Nuorten työelämässä kohtaamia keskusjärjestön TVK:n konkurssi, Su- Perin liittyminen STTK:n jäseneksi, lähihoitajakoulutuksen aloittaminen ja kehittäminen, terveydenhuoltoalan lakko 1995, oma sopimusratkaisu 2007, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntarakenteen muutokset, työmarkkina- ja sopimusjärjestelmän kehitys ja voimakas jäsenkasvu. Teos ilmestyy marraskuun lopussa Editan kustantamana.. tyypillisiä ongelmia ovat alipalkkaus, pirstaleiset työsuhteet ja harjoittelujen ketjuttaminen. Järjestöt korostavat, että voidakseen itsenäistyä nuoret tarvitsevat rahaa siinä missä aikuisetkin maito maksaa saman verran ikään katsomatta. Pätkätyöt sekä työssäoppimis- ja harjoittelujaksot ovat yleensä ainoa ja siinä mielessä suositeltava tapa tutustua oman alan töihin, mutta nuorten työsuhteissa ja harjoitteluissa esiintyy myös huolestuttavan paljon väärinkäytöksiä.. marraskuu Puheenjohtaja- ja sihteeripäivä, Helsinki, SuPer Esiintymistaidon kurssi, Helsinki, SuPer ingimage nyt on aika viimeistään käydä allekirjoittamassa SuPerin vetoomus henkilöstömitoituksesta liiton nettisivuilla. Aikaa on klo 14:ään asti. laatia ammattiosastojen toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle merkitä kalenteriin SuPerin ammatilliset opintopäivät Tam- pere-talolla ja sopia työnantajan kanssa osallistumisesta tähän ammatilliseen täydennyskoulutukseen. tutustua kunnallisvaaliehdokkaisiin ja käyttää äänioikeutta. osallistua ammattiosastojen syysrientoihin. nauttia syksyisestä luonnosta. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtaja Silja Paavola Teknologia voi auttaa meitä hoitotyössä vai voiko? Osallistuimme SuPerina Tanskassa EPN:n eli Euroopan Perushoitajaneuvoston kokoukseen sekä seminaariin. Seminaarin yleisaiheena oli teknologia hoivassa ja hoidossa. Asiaa käsitelleet esitykset antoivat aihetta ajatteluun niin hyvässä kuin pahassa. Pohdin itsekseni, kuka potilas oikein haluaisi tulla kylvetetyksi pesuputkessa tai kuka vanhempi haluaisi, että robotti valvoisi lasten ulkoilua? Aihetta käsiteltiin monen maan sekä monien toimintojen kautta. Moni esittelijä kertoi, miten juuri tämä tekninen laite jossain vaiheessa vapauttaa henkilökuntaa johonkin muuhun tärkeämpään tehtävään. Näin varmasti onkin joissakin tapauksissa, mutta on varauduttava siihen, että se ei tapahdu hetkessä. Kukaan ei ole koskaan vastustanut teknistä kehitystä eikä sitä, että asiakas tai potilas tekee itse hoitoonsa liittyviä toimintoja kuten esimerkiksi verensokerin ja verenpaineen mittauksia. Tällainen aktiivisuus vaatii kuitenkin asiaan liittyvää asian ymmärtämystä ja kykenevyyttä omatoimisuuteen. Ja myös sitä, että ammatti-ihmiset ovat opettaneet, miten kyseiset asiat hoidetaan eikä pelkästään itse toimenpidettä vaan myös sen, miksi asiat tulee tehdä ja mitä toiminnoilla seurataan. Tällöin tek- nologiasta on huomattavasti apua hoidettavalle ja se vapauttaa osaltaan henkilöstöä toisiin tehtäviin. Me superilaiset olemme suurelta osalta töissä sellaisissa paikoissa, joissa uuden teknologian käyttö ei ainakaan vielä irrota työntekijää muihin töihin vaan sillä kevennetään meidän fyysistä työtämme. Henkilöt, joita hoidamme tai hoivaamme, ovat toisen ihmisen avun tai ohjauksen tarpeessa. Näissä inhimillisissä hoitotilanteissa ihmisten välistä vuorovaikutusta ei voida teknologian avulla korvata. Tämä asia on aina hyvä muistaa. Päättäjät kunnissa mieltyvät usein ajatukseen, että teknologian avulla saavutetaan henkilöstösäästöjä, mutta mikään ei koskaan korvaa suoraa ihmiskontaktia. Henkilöstön mielestä teknologiasta on sekä hyötyä että haittaa. Ongelmallisinta on, jos teknologia koetaan kuormittavaksi tai sen käytöltä ei jää aikaa itse hoitotyöhön. Tämä nousee ajoittain esille uusien atk-ohjelmien kanssa. Teknologian hyviä puolia ei sovi unohtaa eikä sitä, mitä sen avulla voidaan saavuttaa. Monelle saattaa tuntua vieraalta ajatus television välityksellä johdetusta jumppahetkestä kotona asuvalle vanhukselle. Tämä on monissa maissa aivan normaalia. Vielä erikoi- semmalta tuntuu se, että leikkauksen tekisi maapallon toisella puolella oleva huippuosaaja robottikäsien avulla. Teknologian annin voi mielestäni kiteyttää vanhan suomalaisen sanalaskun modernisoituun versioon: tekniikka on hyvä renki, mutta huono isäntä.. Henkilöt, joita hoidamme tai hoivaamme, ovat toisen ihmisen avun tai ohjauksen tarpeessa. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Uudesta sosiaalihuoltolaista halutaan asiakaslähtöinen teksti sonja kähkönen ingimage Uudella sosiaalihuoltolailla pyritään vahvistamaan asiakkaan oikeutta saada palveluja. Sosiaalihuollon painopiste halutaan siirtää korjaavista toimista varhaiseen tukeen, toteaa lakiuudistusta pohtinut työryhmä. Uudella sosiaalihuoltolailla halutaan turvata eri väestö- ja ikäryhmien yhdenvertainen oikeus riittäviin ja yksilöllistä tarvetta vastaaviin yleisiin sosiaalipalveluihin. Uuden lain myötä on tarkoitus siirtyä ongelmakeskeisestä näkökulmasta asiakkaiden voimavarojen vahvistamiseen ja asiakkaiden arjen tukemiseen. Tavoitteena onkin siirtää sosiaalihuollon painopistettä ennaltaehkäisevään työhön sekä varhaiseen tukeen ja siten vahvistaa ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palvelujen saantia. Sosiaalihuoltolain uudistamista pohtineen työryhmän tuloksia kuultiin 4. syyskuuta, kun työryhmä luovutti loppuraporttinsa valtiosihteeri Sinikka Näätsaarelle sosiaali- ja terveysministeriön tiedotustilaisuudessa Helsingissä. Palvelut kuntalaisten tarpeiden mukaan Työryhmän ehdotuksen mukaan kunnalla säilyisi yleinen järjestämisvastuu sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa. Laissa ei säädettäisi yksityiskohtaisesti siitä, miten palveluja tulisi järjestää, vaan kunnan olisi itse arvioitava väestön tuen tarpeet ja varattava sen perusteella riittävät määrärahat sosiaalihuoltoon. Kuntalaisten tuen tarpeet määrittäisivät siis sen, millaisissa tilanteissa sosiaalihuollon palveluja kunnassa järjestettäisiin. Kunnan pitäisi myös laatia ja julkaista tiedot palvelujen järjestämisestä ja myöntämisperusteista. Nämä perusteet määrittäisivät sen, millä edellytyksillä kuntalaisilla on mahdollisuus saada palveluja ja tukitoimia. Perusteiden laadinnassa kuntien tulisi huomioida myös valtakunnallinen ohjaus, kuten laatusuositukset ja valvontaviranomaisten valvontaohjelmat. Kunnan olisi huolehdittava siitä, että asukkaat saisivat riittävästi hyvinvointia tukevaa neuvontaa. Vaikeimmassa asemassa olevien asukkaiden tukemisesta pitäisi huolehtia sosiaalityön keinoin. Työryhmän mukaan lain tavoitteena on tukea ja edistää ihmisten osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan palveluprosessiinsa. Tavoitteena on myös vahvistaa sosiaalihuoltoa ihmisten elämänkaaren eri vaiheissa heidän omassa arkiympäristössään. Tämä tarkoittaa laitoksissa asumisen ja huostaanottojen minimoimista ja avohuollon kehittämistä. Laki voimaan vaiheittain Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän valmistelemaan sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamista huhtikuussa Nykyiseen, lähes 30 vuotta vanhaan sosiaalihuoltolakiin on tehty vuosien varrella useita muutoksia ja täydennyksiä, minkä seurauksena lainsäädäntö on pirstaleinen. Uuden sosiaalihuoltolain säätäminen ja toimeenpano edellyttävät palvelujen rakenteiden ja sisällön uudistamista. Laki lisää asiakkuuksia ja edellyttää henkilöstön lisätarpeita joidenkin palvelujen osalta. Laskelmien mukaan sosiaalihuoltolain toimeenpano edellyttää ammatillisen henkilöstön määrän lisäämistä noin 3400 työntekijällä. Uudistuksesta aiheutuvat säästöt ovat nähtävissä vasta pidemmällä aikavälillä. Säästöjä uskotaan syntyvän, jos ennaltaehkäisevillä palveluilla ja riittävän aikaisessa vaiheessa annetuilla tukitoimilla pystytään välttämään tai viivästyttämään kalliiseen laitoshoitoon joutuminen. Lakiuudistusta pohtinut työryhmä uskoo, että uuden lain myötä lisääntyvien kustannusten hallinta ja valmistautuminen edellyttävät sen käyttöönottoa porrastetusti. Työryhmän loppuraportti on tällä hetkellä lausuntokierroksella, ja myös SuPer esittää lakiesityksestä oman kantansa. Lain on tarkoitus astua voimaan aikaisintaan vuonna super

7 Ministeri arvostaa vanhusten hoitajia ja haluaa heitä lisää Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin mukaan vanhusten hoitajia on Suomessa liian vähän. Hoito ei kuitenkaan ole kauttaaltaan retuperällä, koska työntekijät ahkeroivat nykyisillä resursseilla sen, minkä voivat. Vanhuspalvelulaki, jossa mitoitukseksi esitetään 0,5:ttä, tulee eduskunnan käsittelyyn lokakuun aikana. SuPerin mitoitustavoite on vähintään 0,8. 1) Minkä kouluarvosanan annatte Suomen vanhustyölle asteikolla 4 10? 7 1/2. Suomessa on hyvää ja vähemmän hyvää toimintaa. Itse työntekijöille ja heidän uutteruudelleen annan kiitettävän arvosanan, mutta liian vähäinen henkilöstö joutuu pakosti ahtaalle ja se näkyy työssä. 2) Uskotteko, että 0,5:n mitoituksella voidaan turvata hyvä hoito? Millaista se on? 0,5:n mitoitus on nykyisten suositusten minimi. Noin kymmenessä prosentissa ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa on menty tämänkin ali huolimatta siitä, että nykyisin vanhainkodeissa ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä on yhä huonompikuntoisia vanhuksia. Itse lähden siitä, että minimimitoituksen pitäisi olla korkeampi, kun pyritään inhimillisempään ja ihmislähtöisempään hoitoon ja hoivaan. Muissa pohjoismaissa mitoitus on noin 1,0. 3) Mitoitus 0,7, jota esititte, tyrmättiin. Se olisi vaatinut lisää rahaa vuositasolla hieman yli 200 miljoonaa euroa. Valtio ottaa lisää velkaa ensi vuonna 35 kertaa tuon määrän eli seitsemän miljardia. Eikö meillä todellakaan ole varaa lisätä hoitajia? Sosiaali- ja terveysministeriön luku 0,7-mitoituksen yhteenlasketuiksi Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson arvostaa vanhustyössä toimivien hoitajien uutteruutta. kustannukseksi valtiolle ja kunnille oli 146 miljoonaa euroa. Mielestäni meillä ei ole varaa olla lisäämättä hoitajia. Uupunut hoitaja tuo kustannuksia sairauspoissaolojen ja ennenaikaisen eläköitymisen johdosta, puhumattakaan heikon mitoituksen aiheuttamasta inhimillisestä puolesta hoidettavien arjessa. 4) Matala hoitajamitoitus aiheuttaa nyt aliravitsemusta kun hoitajien aika ei riitä syöttämiseen. Vanhuksia myös sidotaan sänkyihinsä sekä lääkkeillä että siteillä. Mitä ajattelette tästä? Minusta tällainen on häpeällistä ja kestämätöntä. Siksi ajoin niin voimallisesti 0,7:n mitoitusta. 5) Uskotteko, että vanhuspalvelulaki ilman sitovia henkilöstömitoituksia tulee lisäämään vanhusten hoitajia? 0,5-mitoitukseen on nyt päästävä myös kaikissa niissä paikoissa, joissa mennään tämän minimisuosituksen ali. Eli nollatoleranssi hoitajien alimitoitukselle on saatu ja sen tueksi kuntia aletaan valvoa tehostetusti. Tätä kautta hoitajien määrä tulee lisääntymään. Ja mikäli yhdessäkin ympärivuorokautisen hoidon yksikössä on alimitoitus vuoden 2014 seurannassa, sitovat mitoitukset saadaan 2015 alkaen vähintään 0,5:n tasolla. Itse lähden siitä, että mitoitustaso on tuolloin korkeampi.. jukka järvelä super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Runsaasti superilaisia kuntavaaleissa SuPerin toimistoon on ilmoittautunut parisataa liiton jäsentä, jotka ovat ehdolla kuntavaaleissa 28. lokakuuta. Alla heidän nimensä sekä kotikunta- ja puoluetiedot. Aho Virve Laitila Kok. Ahonen Ritva Orivesi Kesk. Ahonen Tiina Pirkkala PS Aidanjuuri Lumi Parikkala Kesk. sit. Annala Eija Oulu Vihr. sit. Anttila Irma Pori Kesk. Anttonen Pekka Parikkala SDP Brockmann Marja Salo KD Buddas Kari Jyväskylä Kesk. Dmitriev Konstantin Mänttä Kok. Forssen Anitta Nokia Vihr. From Minna Eurajoki SDP Granqvist Cecilia Korsnäs RKP Grönmark Jarmo Vihti Vas. Gustafsson Christian Porvoo RKP Hakala Marjut Lahti SDP Halme Pirjo Tampere Sit. Halonen Paula Oulu Kesk. Halonen Jaana Siikajoki Sit. Hanski Sari Lappeenranta SDP Harlin Suvi Pieksämäki SDP Hartonen-Pulkka Tanja Mäntyharju SDP Hauhia Ritva Hamina Kesk. Heikkinen Arja Suomussalmi Kesk. Heino-Laikku Mirva Pori SDP Heljakka Helena Pori SDP Hellgren Marjo Karkkila SDP Henriksson Irmeli Säkylä SDP Henttinen Anne Vantaa Sit. Henttonen Mirja Ruokolahti Kesk. Hiilinen Teemu Vantaa Vas. Hiironen Riitta Rautalampi SDP Hirsimäki Eero Mänttä-Vilppula SDP Hirsimäki-Mikkola Anneli Alajärvi SDP Husu Heidi Kouvola Kesk. Hyrsky Tuula Kauhava Kesk. Hyttinen Eila Vantaa SDP Hytönen Irma Hankasalmi Vas. Hyvärinen Ari Tampere Vihr. Hänninen Aila Huittinen SDP Hänninen Elisa Juva Kesk. Isomöttönen Marja Vaasa Vas. sit. Jukola Kaija Lieksa Kok. Juthborg Johanna Korsnäs RKP Jutila Tiina Vesilahti Kok. Juusola Mirja Tampere Vas. sit. Jäkälä Tuula Savitaipale Kesk. Kallioaho Jaana Virrat Vas. sit. Kallionpää Riitta Turku Vas. Kalteinen Mirva Jyväskylä Vihr. Kankaanpää Kirsi Helsinki PS Karilainen Leena Köyliö SDP Karppi Sonja Kannus Kesk. Kasurinen Seija Heinola SDP Kekki-Luukkonen Sirpa Lappeenranta Sit. Kekäläinen Petri Siilinjärvi KD Kiiskinen Marika Lieksa Kesk. Kilpi Liisa Savitaipale Kok. Kinnunen Emilia Jyväskylä Vas. Kisonen Anne Hämeenlinna SDP Koivisto Jarkko Lammi Kok. Koivisto Kristiina Kurikka Kesk. Kolehmainen Raili Pielavesi Vas. Konttinen Eeva Juankoski PS Koppo Mirja Lappeenranta Kesk. Korpela Merja Seinäjoki Kesk. Kortesmaa Helena Tuusula Kok. Koskinen Maija-Liisa Harjavalta SDP Kosloff Johanna Kaavi SDP Kotiranta Anna-Maija Köyliö Kesk. Kourula Tuire Kemi Kesk. Kuittinen Eija Nurmes SDP Kujala Kati Keuruu SDP Kujala Maarit Vaasa SDP Kujansuu Ritva Pudasjärvi Kok. Kuusela Terttu Vaala Kesk. Käenaho-Virtala Hannele Myrskylä SDP Kärki Anu Huittinen SDP Laakso Marko Hämeenlinna PS Laakso Katja Hattula SDP Lahti Aino Puumala SDP Lahti Ari Saarijärvi Vas. Laine Sini Karkkila Vihr. Lammassaari Satu Rovaniemi Kesk. Lamnaouer Nina Salo SDP Laurila Pirjo Kauniainen SDP Lepistö Timo Helsinki PS Lilja Jari Rovaniemi KD Lindgren Suvi Pöytyä Kesk. Lindholm Maj-Len Karleby RKP Lindroos Päivi Paimio Kok. Linna Silja Mäntsälä Kesk. Lintunen Elina Pälkäne SDP Ljungkvist Britt-Mari Malax SDP Luukka Lyydia Saarijärvi Kesk. Lönn Minna Laukaa SDP Malmgren Heidi Kerava Vihr. Moilanen Raija Tampere Kesk. Mommo Raija Rovaniemi Kesk. Muhonen Sirpa Mänttä-Vilppula SDP Muittari Ritva Viitasaari Kesk. Mustiala Tiina Hämeenlinna Vas. Mustonen Annukka Tuusniemi Kesk. Mård Esa Kokkola SDP Mäenpää-Salonen Päivi Mäntyharju SDP Mäkelä Arja Forssa Vas. Mäkinen Leena Ylöjärvi Vas. Mäkinen Minna Jyväskylä PS Mälkiä Merja Luumäki Kesk. Mäntykangas Pekka Hämeenlinna SDP Mäyrä Kaarina Iisalmi SDP Mönkkönen Anne Kuopio Kesk. Niemi Satu Jalasjärvi Vas. Nieminen Eija Keminmaa Keminmaalaisten parhaaksi Nieminen Marja Turku SKP sit. Niemi-Saari Mari Vantaa SDP Niskanen Sannukka Kannonkoski Kesk. Nissinen Eija Leppävirta KD Nortunen Lasse Hankasalmi PS Nybacka Silvo Lumijoki Vas. Ojanen Marjo Parkano SDP Oksanen Timo Loppi SDP sit. Oksman Minna Kaavi PS Ollila Maaret Hausjärvi SDP Onttonen Riku Janakkala PS Palonen Tarja Ylöjärvi SDP Pekkarinen Arja Lapinjärvi Vas. Pekonen Sara Vantaa Vas. Pellonpää Katariina Forssa SDP Peltola Oili Turku SDP Perkkiö Minna Alajärvi Vas. sit. Pesonen Tarja Vantaa SDP Pietilä Elina Pirkkala SDP Pietiläinen Mimmi Jyväskylä Vas. Piiparinen Helena Tornio SDP Piipponen-Pekkola Seija Kotka Vas. Puupponen Riitta Hyvinkää Kok. Puustinen Sannamaija Hämeenlinna SDP Pöntinen Heidi Leppävirta SDP Rajakannas Katriina Leppävirta Vihr. sit. Rajaniemi Sari Oulainen Kesk. sit. Rajasuo Anu Pieksämäki Kesk. Rantamo Tuula Kouvola Vas. Rekola Jukka Siilinjärvi PS Rinta-Jouppi Juha Turku Vihr. Riskilä Matti Rovaniemi Vas. Ristiranta Mari Hollola Vihr. Romppanen Johanna Kontiolahti Kesk. Ronkainen Minna Posio Ryhmä super

9 Ronkainen Onerva Pudasjärvi Kesk. Ruuska Sinikka Nastola SDP Rönkkö Teija Enonkoski PS Saari Marianne Valkeakoski SDP Saari Sari Oulu SDP Saarikangas Niina Kerava KD Saarinen Marianna Pornainen SDP sit. Saiholampi-Kvick Aino Rauma PS Salenius-Salmenkivi Erja Tuusula KD Salo Kati Rauma SDP Sammi Marianna Parkano PS Sandholm Angelica Korsnäs RKP Sankari Anna Oripää Kesk. Savola Silja-Riitta Padasjoki Kok. Seppälä Maarit Mikkeli Kok. Sikkilä Riitta-Liisa Seinäjoki SDP Silvennonen Urpu Ulvila Kok. sit. Suhonen Ritva Rantasalmi Vihr. Sunnari Eija Tornio Kesk. Suomalainen Hannele Turku Vihr. Suominen Sampsa Turku Vas. Suonpää Silja-Riitta Nakkila SDP Suontausta Raili Salo Vas. Syväluoma Saija Teuva Vas. Tamminen Anu Pöytyä SDP Tapaninaho Tarja Oulu Vihr. Temisevä Satu Kontiolahti SDP Tiilikainen Hilkka Kaavi Kesk. Toivanen Maarit Seinäjoki PS Toivonen Terhi Joutsa Kok. Tolvanen Marketta Varkaus KD sit. Tolvanen Paula Kitee SDP Tuominen Marjatta Kotka SDP Turja Ritva Lapua Kesk. Turunen Helena Joensuu Vas. Uimaluoto Marika Merikarvia SDP Uimaluoto Marjut Pori SDP Wahlman Mikko Hattula PS Valokainen Tuomo Helsinki SDP Vehmassalo Mira Pertunmaa Sit. Vienonen Maarit Jokioinen Kok. sit. Viitala Susanna Jalasjärvi Kesk. Viljanen Marjukka Kaarina SDP Willman Susanne Sastamala Kesk. sit. Vilppolahti Mika Helsinki Vas. Virpikari Sisko Kangasala SDP Vokkolainen Pia Rantasalmi SDP Vuorinen Anna-Maija Kauhava Kesk. Vähälä Laila Salo Vas. Väisänen Tiina Kangasniemi SDP Yli-Hukka Niina Kokkola Kok. Ylivarvi Merja Kotka SDP yllä oleva ehdokaslista kertoo liittoomme ilmoittautuneet superilaiset ehdokkaat lehtemme mennessä painoon. jäsenten vaali-ilmoituksia löytyy tämän lehden sivuilta Sosiaali- ja terveysasiat yksi kuntavaalien avainkysymyksiä teksti jukka järvelä Yksi tulevien kuntavaalien pääteemoista on sosiaali- ja terveyskysymykset, etenkin vanhustenhoito. Kuntien koko ja kuntaliitokset ovat kuitenkin puhuttaneet ehdokkaita ja puolueiden puheenjohtajia eniten vaalikampanjan ensi viikoilla. Suurten eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kohtasivat toisensa ensimmäisen kerran Kuntamarkkinoilla Helsingissä. Pääteemaksi nousi kuntien määrä, mutta myös ikääntyminen nostettiin esille. Pääministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen piti tulevia kuntavaaleja historian tärkeimpinä. Hän uskoi suomalaisten uudistumiskykyyn vaikean taloustilanteen edessä. Katainen puhui vahvojen ja uudistumiskykyisten kuntien puolesta ja kehotti katsomaan 15 vuoden päähän, kun kuntarakennetta kehitetään. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen korosti yhteistyötä sekä sopimisen kulttuuria oikeudenmukaisessa Suomessa. Urpilainen oli valmis rakenteellisiin muutoksiin, jotta vanhusten ja nuorten asiat saadaan kuntoon. Urpilainen myös kyseenalaisti järjestelmän, jossa sosiaali- ja terveysmenoista päättäminen on viety kauas ydinkunnista ja niiden keskeisiltä elimiltä. Hoitajat perustyöhön Myös keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä antaisi kunnille lisää päätäntävaltaa, kun ikääntynyt väestö kaipaa lisäpalveluja. Näitä asioita ei tulisi ohjata kuntien yläpuolelta annetuilla käskyillä. Hoitajien työtä Sipilä suuntaisi kohti perustehtäviä ja jopa purkaisi säännöksiä, jotka velvoittavat raportointiin ja muuhun varsinaisen hoitotyön ulkopuoliseen työskentelyyn. Perussuomalaisia kuntamarkkinoilla edusti toinen varapuheenjohtaja Juho Eerola. Hänen mukaansa kuntia ei pidä pakottaa liitoksiin, jos ne hoitavat perustehtävänsä hyvin. Rahaa riittävän hoitajamitoituksen toteuttamiseen olisi Eerolan mukaan löytynyt eurokriisin hoitoon suunnatuista varoista. Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Risto Kalliorinne tiivisti, että kuntavaaleissa on kysymys suhtautumisesta palveluihin ja yksityistämisen tuomiin ongelmiin. Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö muistutti, että maailma on muuttunut siitä, kun kuntarajoja tehtiin. Niinistön mukaan kuntien roolia on tuettava ja vahvistettava keskeisten hyvinvointipalvelujen tuottajana. Mitoitus ei puhuta enää Yleisradion ensimmäisessä televisioidussa vaalikeskustelussa puolueiden puheenjohtajia huolestutti perusterveydenhuollon asema sekä yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen merkitys. Myös omaishoito ja kotihoito olivat esillä. Muutama sana vaihdettiin myös vanhustenhuollon henkilöstömitoituksesta, joka ei asiana enää ainakaan vaalikeskustelujen alussa noussut sen suuremmin esiin, koska päätös 0,5 hoitajan mitoituksesta oli jo aiemmin lyöty lukkoon. Edellisissä kuntavaaleissa neljä vuotta sitten äänestysprosentti oli 61. TNS Gallupin arvion mukaan tuo prosentti olisi nyt korkeampi. Vajaa 80 prosenttia superilaisista työskentelee kunnissa, joten äänestämällä voi vaikuttaa siihen, miten omaa hoito- tai hoivaympäristöä kehitetään.. kuntavaalien äänestyspäivä on sunnuntai super

10 Uutiset Esillä juuri nyt Ilmapallot lähetettiin eri puolille Suomea viemään viestiä kuntapäättäjille: vanhat ovat kunnille voimavara, jota ei ole varaa jättää käyttämättä. Valtaa vanhuus SuPer näkyi suurtapahtumassa teksti ja kuvat marjo sajantola Mielenilmaus hyvän ikääntymisen puolesta sai liikkeelle niin järjestöt kuin kansalaisetkin. Valtaa vanhuus -kampanja haastaa kansalaiset ja tulevat kuntapäättäjät toimimaan rohkeasti hyvän vanhuuden puolesta sekä näkemään ikääntymisen uudella tavalla. Moni vanhus on yhteiskunnan aktiivinen jäsen ja työllistää palvelujen ja tuotteiden ostajana. Suurin osa ikäihmisistä asuu omissa kodeissaan ja hoitaa itse omat asiansa. He eivät halua tulla holhotuiksi. Kampanjan suurtapahtuma oli Helsingin Senaatintorilla 15. syyskuuta. Toimintaansa esittelivät monet vanhustyöhön panostavat järjestöt, kuten Su- Per, onhan arvokas vanhuus ja sen turvaaminen yksi liiton keskeisistä tavoitteista. Tätä viestiä vietiin myös torialuetta pidemmälle. Superilaiset jakoivat esitteitä ja heidän jäljiltään tuhat polkupyörää julisti pinkeillä satulansuojuksilla ihmisen arvon pysyvyyttä. Paneelikeskusteluun oli haastettu vanhustyöntekijöiden ammattiliittoja pohtimaan, millaisilla eväillä hyvä vanhuus turvataan kaikille. SuPerin edustajana keskusteluun osallistui suunnittelija Soili Nevala, joka painotti, ettei vanhustyössä voi kiirehtiä. Siksi niin kotihoitoon kun laitoksiinkin tarvitaan riittävästi osaavaa henkilökuntaa.. valtaa vanhuus -kampanjassa ovat mukana folkhälsans förbund rf, ikäinstituutti, miina sillanpään säätiö, omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, suomen senioriasiainliitto ry, suomen senioriliike ry, suomen setlementtiliitto ry ja päävastuullisena vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry. Superilaiset jakoivat pinkkejä satulaviestejä. Sadesuojissa luki: Ihmisen arvo ei vähene. 10 super

11 Järkeä jaksotyöajan määräyksiin kunta-alalla teksti marjo sajantola Nykyistä yksinkertaisemmat työajan laskusäännöt ja aikahyvityksistä luopuminen helpottavat jaksotyön työvuorolistan laatimista ja tarkistamista. Kuntasektorin pilottityöpaikat aloittavat jaksotyöaikakokeilun marraskuussa. Jaksotyöaikatyöryhmä on saanut valmiiksi esityksensä KVTES:n jaksotyöajan määräysten uudistamisesta. Marraskuussa pilottityöpaikoilla eri puolilla Suomea alkaa jaksotyöajan laskeminen entistä yksinkertaisemmilla säännöillä. Vuoden kestävässä kokeilussa on mukana erikokoisia kuntasektorin työpaikkoja. Onnistunut työryhmä SuPerin lakimies Riitta Saarikoski on tyytyväinen työryhmän työhön: Jaksotyöaika on käytössä työpisteissä, joissa työskennellään vuorokauden ympäri seitsemänä päivänä viikossa. Jaksotyöajan määräyksiä on yritetty jo kauan saada selkeämpään muotoon, jotta esimerkiksi jokainen työntekijä voisi helposti tarkastaa itse oman työvuorolistansa. Hän kertoo, että erityisen hankalana on pidetty keskeytyneellä jaksolla ylityön ja säännöllisen työajan laskentaa, koska keskeytymismuotoja on kaksi ja näillä vielä erikseen työaikaan vaikuttavia lisämäärityksiä. Käytössä olevat tiedonkäsittelyohjelmat ovat lähtökohtaisesti erehtymättömiä, mutta tiedot ohjelmaan tallentaa ihminen. Lisäksi esimiehetkään eivät aina kykene selvittämään alaisilleen, miksi ohjelma on laskenut työvuorot määrätyllä tavalla. Mikä muuttuu? Kokeiltavissa jaksotyöaikasäännöissä työaikakorvaus maksetaan aina rahana, eikä sitä saa antaa aikahyvityksenä. Työvuorolistalle osuva arkipyhä tulee alentamaan ylityökynnystä. Työaikajakson keskeytymismuotoja on vain yksi ja keskeytyneen jakson ylityömääräykset ovat samat riippumatta siitä, onko poissaolo tiedetty etukäteen vai onko se ollut äkillinen, esimerkiksi sairaustapaus. Neljäntenä isona asiana on se, että tasoittamisjakso on melkein aina kahdesta kolmeen viikkoon. Nyt se voi olla esimerkiksi kolme plus kolme viikkoa. Lisäksi kokeilun aikana seurataan määräysten vaikutusta työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen, Riitta Saarikoski kertoo. Hän näkee, että muutosesitykset ovat työntekijöille suotuisia, koska aikahyvityksillä ei enää saa täyttää työvuorolistaa. Käytännössä nähdään, miten uudistus onnistuu. Jos työnantaja suunnittelee työvuorot niin, ettei ylityön tarvetta tule ja jos aikahyvitysmenetelmä ei ole ollut tähän mennessäkään käytössä, tästä ei pitäisi tulla suuria lisäkuluja. Työryhmä seuraa kokeilua ja on koko ajan pilottityöpaikkojen tukena ja selvittämässä eteen nousevia soveltamisongelmia. Saarikoski toteaa, että jos uudistus toteutuu, se on helposti siirrettävissä käytäntöön. Se edellyttää toki ohjelmistojen päivityksiä ja paikallista koulutusta. Uskon vahvasti, että kokeilu onnistuu ja sen pohjalta tulemme saamaan selkeämmät jaksotyöajan määräykset työehtosopimukseen tulevaisuudessa.. Kokeiltavissa jaksotyöaikasäännöissä työaikakorvaus maksetaan aina rahana. Tunnustuspalkinto vauvan ja lapsen puolustajalle Väestöliitto on myöntänyt psykologian professori Liisa Keltikangas-Järviselle Tirkistys tulevaisuuteen -tunnustuspalkinnon hänen työstään lapsuuden tutkimuksen popularisoijana ja keskustelun herättäjänä. Keltikangas-Järvinen on tuonut vauvan ja lapsen näkökulmaa keskusteluun, jota usein käydään pelkästään kansantalouden tai työelämän tarpeista. Näin on esimerkiksi päivähoitoa koskevissa keskusteluissa. Keltikangas-Järvinen sanoo, että tutkimusten mukaan 0 3-vuotiaan lapsen kehitys ei tarvitse päivähoitoa. Sen sijaan vanhempien työssäkäynti tarvitsee sitä. Hän toteaa myös, että lapsi ei tarvitse subjektiivista oikeutta päivähoitoon vaan päivähoitoa tarvitsevat yhteiskunta ja työelämä. Paula Risikosta lääketieteen kunniatohtori Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko promovoitiin lääketieteen kunniatohtoriksi Tampereen yliopistossa syyskuussa. Kunniatohtorin arvonimen voi saada henkilö, jolla on merkittäviä ansioita omalla alallaan. Kunta-alan työpaikkoja tarkastetaan Työsuojeluviranomaisten tehostetut tarkastukset kaikille kunta-alan työpaikoille alkavat koko laajuudessaan tänä syksynä. Valvontaa kohdistetaan kunnan koko organisaatioon eli ylimpään johtoon, toimialan tai tulosalueen johtoon sekä näiden eri työpaikkoihin. Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen toimipisteet suuntaavat toimintansa alueellisten erityistarpeiden mukaisesti kunta-alan eri toimialoille. super

12 Lokakuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Lonkka kuntoon Lonkan tekonivelleikkauksia tehdään vuosittain noin Leikatuista 60 prosenttia on naisia. Osalla tulokset eivät ole toivotun kaltaisia. Huono luun laatu vaikeuttaa erityisesti uusintaleikkauksia, joihin joutuu vuosittain yli tuhat potilasta. Professori Hannu Aro suosittaa leikkaukseen tulevien naisten luuntiheyden mittausta. Vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla on osteoporoosia, joka heikentää lonkkaleikkausten tuloksia: luuntiheysmittaus tulee tehdä ennen tekonivelleikkausta ja mahdollisen osteoporoosin hoito aloittaa ennen toimenpidettä. tyks Koulutuksen keskeyttäminen on usean tekijän summa Koulutuksen keskeyttämistä ei ennakoi yksi riskitekijä, vaan merkityksellisempää on useiden erilaisten tekijöiden kasaantuminen samalle nuorelle. Nuorista vajaalla 15 prosentilla ei ollut lainkaan koulun keskeyttämisen riskitekijöitä. Sen sijaan sellaisia nuoria, joilla oli viisi tai useampia riskitekijöitä oli noin 27 prosenttia. Tiedot perustuvat Kouluterveyskyselyyn, jonka avulla on arvioitu 21 nuoreen itseensä tai hänen perheeseensä liittyvää riskitekijää. thl tiesitkö: ingimage Nuorille miehille sattuu Alle 35-vuotias mies saa sairauspäivärahaa yleisimmin vammojen ja myrkytysten takia. Tavallisimpia vammoja olivat luunmurtumat. Alle 35- vuotiailla naisilla yleisin sairauspäivärahan alkamisen syy oli mielenterveyden häiriöt. kela Neljä nuorta jää mielenterveyden vuoksi eläkkeelle joka päivä Suomalaisille nuorille kuuluu sekä hyvää että huonoa. Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä ja terveydentilaansa. Osalla nuorista menee aiempaa huonommin. Tilastot osoittavat nuorten kasvavaksi ongelmaksi mielenterveyden. Vuonna 2011 nuoria siirtyi eläkkeelle mielenterveysongelmien takia enemmän kuin koskaan aiemmin, keskimäärin neljä nuorta päivässä. edilex Luomuruoka ei tuoreen tutkimuksen mukaan ole vitamiinipitoisempaa kuin tavallinen ruoka, mutta se voi sisältää vähemmän torjuntaainejäämiä. 12 super

13 syyskuun kysymys Kannatatko eutanasiaa? 28 % kyllä 65 % en 35 % Kyllä, koska Mitä Mieltä Vastaus kuukauden kysymykseen. Suomessa kivunhoito on lapsenkengissä. se on inhimillistä ja siinä toteutuu ihmisen itsemääräämisoikeus. haluaisin itsekin päättää elämästäni ja sen loppumisesta, tiukoin ehdoin toki. olen kuullut monen tuskaisen syöpäpotilaan toivovan, että lääkäri antaisi sellaisen piikin, että saisi nukkua levollisesti pois, kun se kuolema kumminkin on edessä. tuntuu inhimilliseltä auttaa. jokainen ansaitsee hyvän ja arvokkaan kuoleman, ilman kipua ja kärsimystä. jokaisella on oikeus päättää elämästään. En, koska se on eettisenä kysymyksenä hyvin vaikea. Voi jopa aiheuttaa vanhukselle vaaran joutua sukulaisten tai hoitohenkilöstön manipuloimaksi. sitä voi joutua huonolla tuurilla syytetyksi murhasta. mielestäni kenelläkään ei ole velvollisuutta ottaa vastuulleen toisen kuolemaa. kuolema tulee, kun sen aika on tulla. ei tunnu hyvältä ajatukselta. lokakuun kysymykseen voit vastata liiton jäsensivuilla. kaikkien 22. lokakuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhesaippuasetti. syyskuun setin voitti marit mall vantaalta. onnittelut! muut lehdet Sosiaalityöntekijöillä on kyllä tietoa siitä, mitä pitäisi tehdä, mutta ei oikeutta toteuttaa. Siitä maksavat lapset ja perheet. merikratos lastensuojelupalvelujen toimitusjohtaja ilona lehtinen sosiaalitieto 7-8/2012 Jokainen voi itse miettiä, miten suhtautuisi ihmiseen, joka kertoo voivansa niin huonosti että haluaisi laittaa lapsensa roskikseen. sosiaalityöntekijä katariina bärlund husari 4/2012 Ensihoitajat tasapainoilevat työssään sen välillä, että potilaan täytyy saada oikea hoito, mutta häntä täytyy samalla palvella. tutkija petra auvinen aikalainen 12/ vuotta sitten Monipuolisessa lehdessä oli laaja asia-artikkeli hoitotyön kehittämisestä, puheenjohtaja Salme Pihlin katsaus kotihoidon suuntaan etenevästä vanhustenhoidosta, 16-vuotiaan Riikka Soikkelin kokemuksia vanhuksen ulkoiluttamisesta sekä jutut opiskelijavastaavapäiviltä, vaitiolovelvollisuudesta, käsi-ihottumista, eläkkeistä ja virkavajauksista. Lukijan palstallakin oli monta teemaa, kuten huonokuntoiset kaihipotilaat: Leikkauksia tehdään potilaille, jotka eivät tajua mitään toimenpiteestä, joka heille on tehty, eivät muista edes nimeään. apuhoitajalehti 10/ 1982 super

14 Lähi- ja perusruokaa superilaiseen makuun Kantarellimuhennos syntyy nopeasti teksti ja kuva marjo sajantola Voissa ja kuohukermassa haudutetut vastapoimitut kantarellit tekevät arjesta juhlan. Kauniaisissa asuvalla Marke Kuusisella on aivan kotinsa lähellä hyvät sienimaastot, mutta kerääjiäkin on paljon liikkeellä. Sienisaalista on siis haettava hieman kotipihaa kauempaa. Kerään kantarelleja, suppilovahveroita, orakkaita ja tatteja ja valmistan ne aina heti ruuaksi. Voihan toki olla, että saaliini on aina niin pieni, ettei siitä riitä säilöttäväksi. Rouskuja löytyy sen verran, että niitä voin ryöppäyksen jälkeen pakastaakin. Kantarellimuhennokseen Marke käyttää aina voita ja oikeaa kuohukermaa. Hänen mielestään parasta muhennoksesta tulee silloin, kun siihen voi kuullottaa uusia sipuleita varsineen. Nopeaakin herkun teko on. Kun jo metsässä siivoaa suurimmat roskat, kantarellien puhdistus on helppoa. Sienimuhennoksesta saa juhla-aterian, kun sen tarjoaa esimerkiksi voissa paistetun kuhan ja uusien perunoiden kera ja kattaa pöydän kauniisti. Marke toteaa nauttivansa ruuan laitosta, etenkin viikonloppuisin, kun siihen on arkea paremmin aikaa. Halusin tehdä lapsillekin aamiaisen valmiiksi heidän kotona asuessaan, vaikka he olisivat kyenneet siihen itsekin. Se oli minulta sellainen rakkauden osoitus. Kyllä nuo lapset ihmisiksi kasvavat, vaikka niitä joskus vähän hemmotellaan. Työnkuvan vaihtuvuus on pitänyt pirteänä Marke Kuusinen teki jo opiskeluaikana keikkaa Kaunialan sotavammasairaalaan ja valmistuttuaan 1987 apuhoitajaksi sai sieltä vakituisen viran. Vaikka hän on edelleen ikään kuin samalla tiellä, se tie on ollut jo 25 vuotta hyvin monipuolinen ja täynnä tehtäviä. Hän ei osaa sanoa, mikä hänen työjaksoistaan olisi ollut kaikkein mielenkiintoisin. Olisiko se neurologisella poliklinikalla tehdyt 15 työvuotta, olo silmälääkärin apuna sil- mätutkimuksia tekemässä, hammashoitajana työskentelyaika, vai joku muu? Hammaslääkäri perehdytti minut hammashoitajan työhön. Työ jakautui vastaanotolle ja sairaalan osastokierroksiin, joita tehtiin kerran viikossa. Sitten laboratoriossa tarvittiin lisää työntekijöitä ja minua pyydettiin sinne. Työskentelin näytteenottajana ja otin sydänfilmejä. Marke on aina ollut valmis uusiin haasteisiin ja iloinen kaikista vaihtelun mahdollisuuksista, joita työpaikka on hänelle tarjonnut. Vuonna 2007 siirryin Kaunialassa käynnissä olleeseen pitkäaikaistyöttömien työllistämisprojektiin ensin projektisihteeriksi ja sitten aluevastaavaksi. Projekti järjesti pitkäaikaistyöttömille avustajantöitä sotaveteraani- ja invaliditalouksissa. Tätä työtä tein neljä vuotta. Viime vuoden lopulla projekti siirtyi Sotainvalidien Veljesliiton Uudenmaan piirille. Nyt Marke työskentelee hoidonjärjestelijänä. Työhön kuuluu järjestellä asiakkaiden maksusitoumuksia ja sopia asiakkaiden kanssa kuntoutuksesta ja intervallihoitojaksoista. Hänen parinaan työskentelee sairaanhoitaja ja tarvittaessa he sijaistavat toisiaan. Nämä kaikki ovat olleet hyviä työvuosia ja kaikista tehtävistäni olen tykännyt tosi paljon. Meidän asiakkaamme ovat aivan ihania. Heidän keski-ikänsä on jo 89 vuotta, mutta monet heistä pärjäävät vielä kotona. Kaunialan sairaalassa on mielestäni lämpöä ja henkeä. Teen hoitajan sydämellä myös toimistotyöt, koska ne eivät ole vain paperitöitä vaan osa potilaan hoitoa. Marke kertoo tulleensa vuosien myötä monille asiakkailleen ja heidän omaisille hyvinkin tutuksi. He saattavat soittaa Markelle muissakin kuin hoidollisissa asioissa vain saadakseen puhua ja purkaa tunteitaan. Minä koen arvokkaana sen, että minulle jaetaan näitä suuria asioita. Se on luottamuksen osoitus.. 14 super

15 Kantarellimuhennos kantarelleja kuohukermaa voita sipulia silppuna varsineen, jos on uutta sipulia suolaa ja valkopippuria sekä ripaus mustapippuria Puhdistetut kantarellit pilkotaan saksilla reiluina paloina suoraan kuivalle pannulle. Pyöritellään niin, että nesteet irtoavat ja haihtuvat vähän. Lisätään voita ja sipulisilppu. Kuullotellaan. Lisätään kuohukermaa ja mausteet. Keitellään hieman kokoon. Tarjotaan keitettyjen perunoiden tai pastan kanssa. super

16 16 super

17 Sairaala-apteekissa tarvitaan tarkkoja silmiä ja päässälaskutaitoa Jämptiä järjestystä teksti henriikka hakkala kuvat jukka järvelä Tipat, tuubit ja tabletit löytävät omat hyllypaikkansa ja ajankulua seurataan viimeisten käyttöpäivien avulla. Järjestelmällisyydellä varmistetaan, että jokainen apteekin lääke on käyttövalmis, kun sitä tarvitaan. Lääketukkujen laatikot odottavat jo lavoilla tavaranvastaanotossa, kun farmanomi Anu Lustig-Lonka aloittaa keräys- ja purkuvuoronsa Kymenlaakson sairaala-apteekissa tiistaiaamuna puoli kahdeksalta. Tiistai- ja torstaiaamuisin saamme suurimmat toimitukset, mutta jälkitoimituksia ja kiireellisesti tilattuja lääkkeitä voi tulla pitkin päivää. Nämä on tilattu eilen. Pääsääntöisesti tavaraa tulee joka päivä. Työtakki ja hanskat suojaavat paitsi likaantumiselta myös myrkyllisiltä lääkeaineilta, jos jotakin olisi sattunut särkymään kuljetuksen aikana. Laatikoissa voi tulla myrkyllisiä ja syövyttäviä aineita, joiden kanssa on oltava varovainen, Anu kertoo ja vetää käteensä violetit suojakäsineet. Tarkkana pitää olla Anu Lustig-Lonka leikkaa laatikoiden vyötteet poikki ja nostaa ensimmäisen laatikon kannen. Laatikoista löytyviin lähetelomakkeisiin merkityt lääkepakkausten määrät ja vanhenemispäivät on tarkistettava ja kirjattava apteekin tietojärjestelmään. Tähän pisteeseen tarvitsisimme paremman valaistuksen. Joskus näitä painettuja merkintöjä on vaikea erottaa. On sattunut niinkin, että tilatun sijaan laatikosta on löytynyt eläimille tarkoitettua antibioottia tai jotakin tilattua puuttuu. Silloin tukulle tehdään saman tien virheilmoitus. Lääkkeet kulkevat pakkauslaatikoista ensin tähän tarkistukseen ja sitten kuljetuskärryyn, josta ne hyllytetään tai varastoidaan jääkaappiin. Sieltä keräilijä sitten noutaa ne osastojen tilausten mukaan. Anu nostaa laatikon sisällön työtasolle säntillisiin riveihin ja laskee jokaisen paketin, pullon ja pussin. Kullakin säilytyspaikalla on oma koodinsa, joiden opettelemisessa menikin työhön perehtyessä oma aikansa. Hapoille ja niin kutsutuille viinoille eli syttymisherkille valmisteille on apteekissa varattu omat, erilliset tilansa. Paloletkut, sprinklerit ja jauhesammuttimet ovat aina käyttövalmiina. Turvallisuussyistä apteekin sijaintia ei sairaala-alueella myöskään erityisesti mainosteta. Sairaala-apteekista toimitetaan tarpeen mukaan lääkkeitä myös lähialueen vanhainkoteihin, vuodeosastoille, kotisairaanhoitoon, terveysasemille, kouluihin ja varuskuntaan. Varuskuntaan saatetaan tilata vakka sata huulirasvapakkausta. Kouluihin menee särkylääkkeitä ja rokotteita. Laatikosta löytyy kylmäkallejen ympäröimänä muoviin ja paperiin kääritty pakkaus. Anu tarkistaa, että sen tiedot täsmäävät lähetyslistan kanssa ja suuntaa tasaisesti hurisevan jääkaappirivistön luo. Nämä ovat sytostaatteja ja menevät kylmäsäilytykseen. Niitä laimennetaan täällä käyttövalmiiksi laboratoriossa, puhtaissa tiloissa sulkujen takana. Lääketilauksia toimittava farmaseutti huikkaa ovelta, joko Anu on purkanut tietyn lääkkeen. Se halutaan osastolle syto- super

18 Apteekissa kaikella on oma paikkansa. Iltapäivällä Anu Lustig-Lonka huolehti jätteiden kierrätyksestä. 2. Sairaala-apteekin seinältä löytyy leikkimielistä lääketietoutta. Pahvikyltissä irvistää hurja joukko mikro-organismeja. 3. Sopu antaa sijaa kokoustilana palvelevassa kuljetuksen mukana. Nyt täytyy kurkistaa kaikkiin laatikoihin ja katsoa, mistä lääke löytyy. Kaivattu pakkaus löytyy toiseksi alimmasta laatikosta ja lähtee eteenpäin reilusti ennen kello yhdeksän toimitusta. Valmiit sytostaattiannokset lähtevät tietyille osastoille tasatunnein yhdeksästä kahteentoista. Muut lääketoimitukset lähtevät yhdeltä. Aakkostellen Kun kuljetuskärryt täyttyvät lääkepakkauksista, on hyllytyskierroksen vuoro. Haussa on ensiksi hylly VA11. Ennen veivattavan arkistohyllystön kahvaan tarttumista Anu huhuilee hetkisen. On hyvä varmistaa, ettei kukaan jää ansaan tiiviisti pakkautuvien hyllyjen väliin. Loput kärryyn pakatut laatikot kuuluvat korkean kaapiston ylähyllylle. Jos joskus sattuisi palelemaan, kannattaisi etsiä hyllytettävää ylähyllyille. Täällä on lämpimämpää, Anu kertoo tikkaiden ylimmältä askelmalta. Tuotteet pakataan hyllyihin ja kaappeihin lääkkeen muodon mukaan ja aakkosjärjestykseen. Lähinnä viimeistä käyttöpäiväänsä olevat paketit siirretään etummaiseksi. Missäs näiden paikka nyt on, joka päivä saa luetella itsekseen aakkosia, Anu hymähtää etsiessään oikeaa paikkaa hyllyjen välissä. Toinen tapa lajitella olisi hyllyttää kaikki muodot samaan paikkaan vaikuttavan aineen mukaan. Tavaranvastaanotossa läpikäymistä odottaa vielä useita laatikoita. Terävä vyöte repäisee hanskaan ison palkeenkielen. Tämä taitaa nyt olla vinkki, että olisi kahvitauon paikka. Apteekin arkea on, että aloitettu työ keskeytyy usein kiireisemmän takia. Pieni taukotila palvelee toistaiseksi myös kokoushuoneena, jossa järjestetään muun muassa tiistaiset infot. Tänään on tiedossa uuden antibiootin ja korvapuudutetippojen esittely. Anu palaa töihinsä tauon jälkeen ja latoo voidetuubeja pahvilaatikoihin. Näihin toimittajan laatikoihin mahtuu aina viisi ylimääräistä. Laitan ne ensin välivarastoon, josta ne siirretään hyllyyn, kun sinne tulee tilaa. Tavaranvastaanoton ovella soitetaan kelloa. Anu Lustig- Lonka tervehtii kuskia ja kuittaa laatikon vastaanotetuksi. Joskus näitä toimituksia tulee bussilla tai taksilla ja lentorahtina ulkomailtakin. Kuljetuslaatikoiden ja vaikkapa dialyysinestetonkkien nostelu on raskasta ja asennot välillä hankalia. Työssä on siksi apuna näppärä nosto- ja siirtolaite, joka alkaa piipata hiljaa, kun Anu nostaa laatikkoa lavalta. Akku taitaa olla tyhjenemässä. Täytyykin laittaa lataukseen. Laatikkopino hupenee ripeästi. Vielä lähetelomakkeet numerojärjestykseen ja kansioon ja valmista on. Viivakoodinlukijoita ja keräilyrobottejakin on olemassa, mutta me teemme tämän purkutyön manuaalisesti. Samalla tavalla inventaariot tehdään käsityönä. Pyrimme inventoimaan kaikki varastot kolmesti vuodessa. 18 super

19 3 4 5 taukotilassa. 4. Eri hyllypaikoilla on apteekissa täsmälliset koodinsa ja tilauksilla, toimituksilla ja palautuksilla omat lomakkeensa. Sytostaattipalautusten lomake on oranssi. 5. Tietojen kirjaaminen koneelle on tarkkaa puuhaa, jossa katseen on pysyttävä riveillä. Varastointia ja valmistusta Opiskeluaikanaan Anu Lustig-Lonka teki harjoittelujaksoja niin avoapteekkipuolella Pyhtäällä kuin kolmessa eri apteekissa Sloveniassa. Avopuolen työ oli hyvin erilaista, vaikka samojakin piirteitä on. Työ sairaala-apteekissa sopii kuitenkin minulle hyvin. Ulkomailla työskentely oli myös hyvin avartavaa. Sloveniassa valmistetaan itse paljon enemmän kuin Suomessa. Lisäksi esimerkiksi voiteiden ja annosjauheiden valmistustilojen puhtaus ja suojapukeutuminen on meillä paljon tarkempaa. Hyllyttämistään odottaa vielä useampi kärryllinen anestesia-ainetta. Jos jotakin tulee paljon, me sanomme joskus leikillämme, että se varastoidaan tilaajan pöydän alle, Anu veistelee. Farmaseutti Teija Alapartanen toppuuttelee hyväntuulisesti: Äläs nyt, tilasin vain kerralla hyllyt täyteen. Naiset toteavat yhdessä, että tuntemattomalla koodilla merkitty laatikko kuuluu varmasti sairaalan keskusvarastolle. Se on joutunut väärälle lastauslaiturille. Anu kirjoittaa laatikon päälle, minne se on matkalla. Nämä voisin tästä hyllyttää, Anu sanoo ja nappaa mukaansa kuskin äsken tuoman toimituksen lääkkeet. Kun kaikki pakkaukset ovat säntillisesti paikoillaan, on sopiva hetki suunnata lounastauolle. Sen jälkeen Anu ryhtyy keräilemään tilattuja tuotteita. Jokainen tilaus kerätään omaan laatikkonsa. Anu käärii pakastimesta huurteiset kylmäkallet kuplamuoviin ja asettelee ne tarkasti kylmäsäilytettävien tuotteiden päälle. Ne eivät kuitenkaan saa olla suoraan tuotetta vasten, jottei tuote jäädy. Neljä laatikkoa valmistuu käden käänteessä. Valmiit laatikot asetellaan perätysten liukuhihnalle, jolta farmaseutti tarkistaa ne ja kuittaa noutovalmiiksi. Kutakin vuoroa tehdään sairaala-apteekissa kahden viikon pituinen jakso. Jos mieluisan työn eri tehtävistä pitäisi valita kaikkein mukavin, se olisi Anulle laboratoriossa tehtävä lääkkeenvalmistustyö. Farmanomin tehtäviin laboratoriossa kuuluvat muun muassa farmaseutin avustaminen lääkkeenvalmistuksessa ja tuotteiden uudelleenpakkaaminen käyttökokoisiksi annoksiksi. Se on sitä, mitä opiskelinkin. Lisäksi laboratoriovuoroihin mennään naturellina, sillä ripsivärit ja puuterit eivät saa varista valmisteisiin. Se sopii minulle, koska olen aamu-uninen ja säästän silloin aikaa, Anu nauraa ja kiristää sairaala-apteekin sinetin laatikkoon. Oliko vielä jotakin kerättävää, Anu kysyy ja kurkistaa lokeroon, johon tulostetut tilaukset kootaan odottamaan keräilyä. Ahaa, vain tämä kaksirivinen tilaus. Vastuullista kierrätystä Jätteenkäsittelyhuoneessa odottaa pitkä rivi palautettuja laatikoita. Eilen kukaan ei ehtinyt tarttua selvittelytyöhön, joten laatikoita on kertynyt tavallista enemmän. Nämä ovat osastolta palautettuja. Jos tuotetta ei ole käytetty ja siinä on vielä käyttöaikaa, se hyvitetään osastolle ja laitetaan takaisin apteekin hyllyyn. Vanhentuneet ja jäätyneet tai lämmenneet tuotteet merkitään hävikiksi. Joskus saamme tänne apteekkiin myös potilaiden omia lääkkeitä, joiden pitäisi oikeastaan mennä avo- super

20 apteekin kautta. Jätehuoneessa on rivi säiliöitä, joihin lajitellaan paperit, pahvit, muovit, lasit ja metallit. Omat paikkansa löytyvät myös lääke- ja riskijätteille, jodipitoisille tuotteille, rokotteille ja sytostaateille. Riskijätettä ovat tartuntavaaran takia esimerkiksi rokotteet, joissa on eläviä heikennettyjä mikrobeja. Anu purkaa pakkaukset tottunein liikkein. Myös hävitettävien tuotteiden määrät on tarkistettava. Tabletit ropisevat purkeista pussiin, muoviosat, pullot ja paperiset käyttöohjeet löytävät kaikki omat paikkansa. Terävät neulat menevät turvasäiliöön. Lääketurvallisuusviranomaisen ohjeen mukaan pahvipakkaukset revitään. Se on tärkeää lääkeväärennösten ehkäisemistä. Nämä pakkaukset menevät ihan keräyskartonkiin. Sieltä ehjä pakkaus voisi joutua vääriin käsiin. Lääkkeet yleensä vanhenevat jonkin kuukauden lopulla. Silloin tietää aina, että lääkkeitä tulee paljon takaisin. Yhdeltä Anu suuntaa kahvihuoneeseen lääke-esittelyä varten. Puoli tuntia tiivistä asiaa uusista tuotteista, jonka jälkeen kaikki palaavat tehtäviinsä. Sairaala-apteekki kilpailuttaa lääkevalikoimansa kahden vuoden välein. Jätehuoneeseen on ilmestynyt lisää palautuslaatikoita. Anu selvittää ne nopeasti ja täyttää samalla puuttuvaa palautuslomaketta. Koodit on merkittävä täsmällisesti, muuten tietojärjestelmä ei osaa käsitellä niitä. Joskus tuntuu, että niuhotan kovasti kaikesta muustakin kierrätyksestä. Haluan kuitenkin ajatella, ettei kukaan vedä lääkkeitä viemäriin, Anu sanoo ja kääntelee ruskeaa lääkepulloa valoa vasten. Ai että, miten etiketti onkin edessä. Mitä vähemmän jätettä syntyy, sitä vähemmän tulee turhia kustannuksia apteekille, osastoille ja koko yhteiskunnalle. Kun kaikki on selvitetty, Anu kirjaa palautusten ja hävikin tiedot koneelle. Se onkin yksi harvoista tehtävistä apteekissa, jonka voi tehdä silloin, kun löytyy sopiva hetki. Apteekin arkea on, että aloitettu työ keskeytyy usein kiireisemmän takia. Joskus olen katsonut jotakin keräilykärryä, että keneltä on jäänyt työ kesken ja tajunnut sitten, että se onkin omilta jäljiltäni. Siihen on pitänyt tottua, että asioita ei välttämättä voi tehdä rauhassa loppuun. Kolmen jälkeen apteekki hiljenee, kun seitsemältä aloittaneiden vuoro päättyy. Apteekki suljetaan tavallisesti neljältä, mutta sairauslomista johtuvan henkilöstövajauksen vuoksi Anu käy tänään pakastimet, jääkaapit ja turvaovet läpi jo ennen oman vuoronsa päättymistä puoli neljältä. Lääkehuolto jatkuu silti keskeytyksettä. Yöllä ja viikonloppuisin tarvittavat lääkkeet löytyvät päivystysvarastosta ja farmaseutti päivystää varmuuden vuoksi.. Tänään töissä kuka Anu Lustig-Lonka on 28-vuotias farmanomi Pyhtäältä. Opiskeli työn ohessa lääkkeen valmistuspuolen lääketyöntekijäksi Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa Hesotessa. Valmistui vuonna työ ja työura Työskentelee viidettä vuotta Kymenlaakson sairaala-apteekissa Kotkassa. Aikaisempi työ kaupan alalla jäi vuonna 2007, kun sijaisuus avasi tien mieluisiin lääkealan opintoihin ja työtehtäviin. On myös ammattiin valmistunut pukuompelija. perhe Aviomies ja kaksivuotias tytär. harrastukset Tyttären kanssa yhteinen taaperojumppa, pilates, ulkoilu perheen kahden lintukoiran kanssa. parasta työssä Työtehtävien vaihtelevuus. Mieluisimpia ovat lääkkeenvalmistusvuorot laboratoriossa, jossa jokainen liike on harkittu ja rauhallinen. ikävintä työssä Ennakoimattomat kiiretilanteet, jolloin muut työt keskeytyvät. Päivittäisen työmäärän vaihtelu. Koskaan ei tiedä, onko tilauksia paljon vai vähän. 20 super

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

KRUUNUPYY 44 600 SVT

KRUUNUPYY 44 600 SVT 4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

S E U R A E N N Ä T Y K S E T

S E U R A E N N Ä T Y K S E T S E U R A E N N Ä T Y K S E T Tytöt 9 40m 6.97 Inka Hyttinen 2006 24.7. Varkaus 60m 9.4h Jaana Mähönen 1992 3.8. Siilinjärvi 100m 16.0h Sanna Nevalainen 1977 1.9. Lapinlahti 150m 25.7h Siiri Auvinen 2002

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Helsinki Helsingin VOK, Kaarlenkatu Helsingin kaupunki hvok.kaarlenkatu@hel.fi

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Helsinki Helsingin VOK, Kaarlenkatu Helsingin kaupunki hvok.kaarlenkatu@hel.fi YHTEYSTIETOJA 29.12.2015 VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA Espoo Espoo, Nihtisilta 050 467 2631 vok.kutoja@luona.fi Espoo, Otaniemi 050 4665 180 espoo.keskus@luona.fi Espoo, Siikajärvi 050 467 1862 vok.siikajarvi@luona.fi

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. 1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

1 (5) Vuonna 2014 myönnetyt apteekkiluvat. Myönnetyt luvat 16.12.2014. Kokkolan 3. apteekki apteekkari Birgitta Karita Måsabacka

1 (5) Vuonna 2014 myönnetyt apteekkiluvat. Myönnetyt luvat 16.12.2014. Kokkolan 3. apteekki apteekkari Birgitta Karita Måsabacka 1 (5) Vuonna 2014 myönnetyt apteekkiluvat Myönnetyt luvat 16.12.2014 Kokkolan 3. apteekki apteekkari Birgitta Karita Måsabacka Paimion apteekki apteekkari Päivi Johanna Saarikivi Myönnetyt luvat 26.11.2014

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Heinola Heinola Setlementtiliitto/Viittakivi oy heinolavok@setlementti.fi

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Heinola Heinola Setlementtiliitto/Viittakivi oy heinolavok@setlementti.fi YHTEYSTIETOJA 4.1.2016 VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA Asikkala Vääksy Kotouma oy 050 412 1605 vok.vaaksy@kotouma.fi Espoo Espoo, Nihtisilta 050 467 2631 vok.kutoja@luona.fi Espoo, Otaniemi 050 4665

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw)

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw) 382 Liite TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus (MHz) ERP (kw) Anjalankoski,

Lisätiedot

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Puheenjohtaja Esko Lehtimäki. Varapuheenjohtaja Anne Luhtala KUNNANVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA JA VARAPUHEENJOHTAJAT

Puheenjohtaja Esko Lehtimäki. Varapuheenjohtaja Anne Luhtala KUNNANVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA JA VARAPUHEENJOHTAJAT 1 (10) TEUVAN KUNTA LUOTTAMUSTOIMIEN TÄYTTÄMINEN - Teuvan kunnanvaltuusto 19.1.2009 KUNNANVALTUUSTON VAALILAUTAKUNTA varsinaiset et Lehtimäki Esko Luhtala Anne Lilja Jukka Mäntylä Anu henkilökohtaiset

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu Yrityksen nimi Pohjois-Karjalan Osuuspankki Yhtiömuoto Osuuspankki Y-tunnus 21744500 Osoite Siltakatu 4, Joensuu E-mail joensuu@op.fi Puhelinnumero 0102564201 Perustamisvuosi 2008 Yhtiön kotipaikka Joensuu

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 3269 Valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2011 Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274

Lisätiedot

Kuntakokeiluista opittua 25.11.2015. Sonja Manssila, VM

Kuntakokeiluista opittua 25.11.2015. Sonja Manssila, VM Kuntakokeiluista opittua 25.11.2015 Sonja Manssila, VM Kuntakokeilulain mukaiset kokeilut 2015-2016 Laki kuntien velvoitteiden ja ohjauksen vähentämistä ja monialaisten toimintamallien tukemista koskevista

Lisätiedot

Kaikkien aikojen parhaat tulokset 4.12.2015

Kaikkien aikojen parhaat tulokset 4.12.2015 Kaikkien aikojen parhaat tulokset 4.12.2015 Miehet halli päiväys tulos ka. sarjat 2s. Pasi Uotila Ailec, Helsinki Tali 1.10.2006 600 300,0 300 300 Toni Laine Räme, Lohja Kupittaa 9.3.2007 600 300,0 300

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

1921-1959 Urho Saariaho Suomen mestaruus Seiväs 370 28-29.7.1934 Tampere Jukka Huovinen SM-hopeaa Kalevan kisat 110m aj. 15,7 10-11.8.

1921-1959 Urho Saariaho Suomen mestaruus Seiväs 370 28-29.7.1934 Tampere Jukka Huovinen SM-hopeaa Kalevan kisat 110m aj. 15,7 10-11.8. 3.11.2010 Lopullinen Raahen Vesan SM-mitalistit 1921-1999 Koonnut Eero Ukonaho 1921-1959 Urho Saariaho Suomen mestaruus Seiväs 370 28-29.7.1934 Tampere Jukka Huovinen SM-hopeaa Kalevan kisat 110m aj. 15,7

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821 SISÄLLYS N:o Sivu 819 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä ja oikeusaputoimistojen toimipaikoista... 4661 820

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

ARTTU-Kuntalaiskysely 2011

ARTTU-Kuntalaiskysely 2011 Kuntalaisten mielipiteet kuntaliitoksista ARTTU-tutkimuskunnissa loka-joulukuussa 11 ARTTU-Kuntalaiskysely 11 Otos 28 100, vastanneita 11 268 (40%) Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

Norssiope.fi juhlaseminaari ja enorssin kevätseminaari, osallistujaluettelo (27.4.2016)

Norssiope.fi juhlaseminaari ja enorssin kevätseminaari, osallistujaluettelo (27.4.2016) Norssiope.fi juhlaseminaari ja enorssin kevätseminaari, osallistujaluettelo (27.4.2016) 1 Kiviharju Jani Helsingin normaalilyseo 2 Hyvönen Olli Helsingin normaalilyseo 3 van den Berg Marko Helsingin normaalilyseo

Lisätiedot

Kainuun Yleisurheilu 2014 Henkilökohtaiset tilastotulokset seuroittain

Kainuun Yleisurheilu 2014 Henkilökohtaiset tilastotulokset seuroittain Kainuun Yleisurheilu 2014 Henkilökohtaiset tilastotulokset seuroittain MIEHET Kajaanin Kipinä: Henri Väyrynen KajKi 1991 : 10,92 +1,5 Kajaani 27.7. Pituus: 7,74 +1,3 Lappeenranta 4.6. 7,53 +0,8 Lahti 15.6.

Lisätiedot

356631 KALLIO VESA TAMPERE 050 382 1310 vesa.kallio@uta.fi POHJOIS-HÄMEEN KENNELPIIRI R.Y.

356631 KALLIO VESA TAMPERE 050 382 1310 vesa.kallio@uta.fi POHJOIS-HÄMEEN KENNELPIIRI R.Y. Toim.nro Nimi Postitmp Puhelin Puhelin 2 Sähköposti Kennelpiiri 463405 ASIKAINEN PIA SÄYNÄTSALO 040 1866 116 asikainen.pia@gmail.com KESKI-SUOMEN KENNELPIIRI 851276 EKEGREN ANU ESPOO 040 735 6836 anu.ekegren@gmail.com

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2013

Eläkkeelle numeroina 2013 Eläkkeelle numeroina 2013 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Rajapintojen käyttöönotto, kysely v. 2011

Rajapintojen käyttöönotto, kysely v. 2011 Rajapintojen, kysely v. 2011 Ajantasaasemakaavatietojen rajapinta (WMS) Ajantasaasemakaavatietojen rajapinta (WFS) Kouvola Käyttöönotto käynnissä 05/2011 Rauma käyttöön 1.1.2011 Järvenpää Huittinen Loppi

Lisätiedot

Lahti 1 106,8 Heinola Esan Kirjapaino Oy, Iskelmä Lahti Iskelmä, populaari, varttunut väestö 103,0 Lahti

Lahti 1 106,8 Heinola Esan Kirjapaino Oy, Iskelmä Lahti Iskelmä, populaari, varttunut väestö 103,0 Lahti Alueelliset ja paikalliset taajuuskokonaisuudet Alueet Taajuudet Hakijat pääasiallinen kohderyhmä tai suuntaus Etelä- ja Pohjois-Savo Kuopio-Iisalmi 89,5 Iisalmi Kevyt Kanava Oy, (Iskelmä Oikea Asema)

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Savonlinnan 2. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Päivi Johanna Pelkonen

Savonlinnan 2. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Päivi Johanna Pelkonen 1 (5) Vuonna 2010 myönnetyt apteekkiluvat Myönnetyt apteekkiluvat 16.12.2010 Kiteen apteekki apteekkari Kirsti-Liisa Helena Mustonen Kittilän apteekki proviisori Minna Riitta Johanna Loukusa Luumäen apteekki

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. SOTEJORY, 22.2.2016 16:00, Esityslista 1

SISÄLLYSLUETTELO. SOTEJORY, 22.2.2016 16:00, Esityslista 1 i SISÄLLYSLUETTELO SOTEJORY, 22.2.2016 16:00, Esityslista 1-2 Läsnäolijat... 1 1 Kokouksen avaus... 2 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 3 3 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen... 4 4 Johtoryhmän

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 * VOIN PELATA PÄIVISIN VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 19.4.2015 LOHKO 2 LOHKO 2

ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 * VOIN PELATA PÄIVISIN VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 19.4.2015 LOHKO 2 LOHKO 2 ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 24 050-3137549 meri_loyttyniemi@hotmail.com MERI LÖYTTYNIEMI 3310 040-5900 557 * SELENE MARCKW ORT 3169 044-0111326 * ANNIKA SAJALINNA 3134 0 0 050-3858154

Lisätiedot

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura Liite / Bilaga Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi / Uppdaterande inventering av nationellt värdefulla landskapsområden Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran

Lisätiedot

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi 1 (2) MÄÄRÄYS 31.12.2001 Valtuutussäännös Dnro Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001 Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi Kumoaa Sosiaali- ja terveysministeriön määräys 181/411/95 Asia Liikennevakuutuksen

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634 Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Alueelliset ja paikalliset taajuuskokonaisuudet

Alueelliset ja paikalliset taajuuskokonaisuudet Alueelliset ja paikalliset taajuuskokonaisuudet Värien selitys vihreä jatko nykyiselle toimiluvalle, nykyinen taajuuskokonaisuus keltainen vanhan toimiluvanhaltijan hakemus uuteen toimintaan tai vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Nordean MS Lync ratkaisu

Nordean MS Lync ratkaisu Nordean MS Lync ratkaisu Miksi yhdistetty viestintäratkaisu Miten matka on edennyt Puheratkaisut Käytön laajuus Kokemuksia & tulevaisuuden odotuksia Olli Mäenpää (olli.maenpaa@nordea.com) Collaboration

Lisätiedot

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Kartat perustuvat kolmen selvitysperusteen tarkasteluun: 1. kunnan väestöpohja Tilastokeskuksen väestötietoihin () pohjautuen; 2. työpaikkaomavaraisuus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 1089/2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 18 päivänä

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

Seutukaupunkien brändi-tiekartta Seutukaupunkiverkoston markkinointiviestinnän linjaus

Seutukaupunkien brändi-tiekartta Seutukaupunkiverkoston markkinointiviestinnän linjaus Seutukaupunkien brändi-tiekartta Seutukaupunkiverkoston markkinointiviestinnän linjaus Mikä seutukaupunki on Noin 40 seutukaupunkia muodostavat maamme kunta- ja aluerakenteen perustan ja pitävät maan tasaisesti

Lisätiedot