Oikein kivaa ja letkeää kesää! Joensuu kokosi veteraanit s Ay-Sporttifestarit näki päivänvalon. Saappaanheitto ei ole hupilaji

Transkriptio

1 Joensuu kokosi veteraanit s / Ay-Sporttifestarit näki päivänvalon Taitava köydenvetojoukkue sijoittaa lyhyimmän kilpailijan eteen ja pisimmän taakse. Kuten tekivät AKT:n osasto 22:n jäsenet ensimmäisillä Ay-Sporttifestareilla Lappeenrannassa. TUL:n ja palkansaajajärjestöjen yhteisen tapahtuman suurimmat lajit olivat lentopallo ja petankki. s Saappaanheitto ei ole hupilaji Tiia Koskelolle saappaanheitto on vakavasti otettava urheilu ja elämäntapa, jota ilman ei voisi kuvitellakaan elävänsä. Koskelon tavoitteena on rikkoa ensimmäisenä naisena maailmassa 50 metrin haamuraja ṡ. 19 Sari Niskalan loma täynnä lentopalloa Pieksämäki Volley aloittaa syksyllä jo seitsemännentoista peräkkäisen kautensa naisten lentopallon pääsarjassa. Seuran puheenjohtajalla Sari Niskalalla on jälleen edessä työntäyteinen kesäloma. s. 22 Oikein kivaa ja letkeää kesää! TUL:n keskustoimisto on suljettuna

2 2 Ismo Alhoniemi Kauan se tälläkin kertaa kesti, mutta tulihan se sieltä lopulta. Kuten on tapahtunut joka vuosi ja tapahtuu jatkossakin. Nimittäin oman veneen vesille laskeminen. Useamman kuukauden sitä odotettiin ja kun kevätaurinko näyttäytyi, kääntyivät varpaat itsestään kohti veneen talvisäilytyspaikkaa. Veneilykausi on jo hyvässä vauhdissa Uudenkaupungin Työväen Moottoriveneseurallakin, joka heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna viettää 50-vuotissyntymäpäiviään ja komeasti viettääkin. Tulossa on nimittäin oman väen ohella kymmenittäin muiden TUL:n mootoriveneseurojen edustajia perinteisille TUL:n Veneilypäiville. - Odotamme pelkästään Veneilypäiville vähintään 80 venettä. Laituripaikkoja ei ole näin paljon, joten osa veneistä kiinnitetään toisen veneen perään. TUL:n seurojen kesken tämä onnistuu mainiosti, sanoo UTMVS:n kommodori eli puheenjohtaja Pentti Laine. Telakan työntekijät näkivät tarpeelliseksi perustaa moottoriveneseuran, koska Uudenkaupungin silloin ainoaan seuraan Uudenkaupungin Pursiseuraan ei työläisillä ollut asiaa. Kaiken lisäksi telakka oli tuolloin kaupungin suurin työnantaja. - Olimme mukana siinä murroksessa, jolloin veneilyharrastus katsottiin sopivaksi työläisillekin. Tämän jälkeen ovat tulleet niin tennis kuin golfikin, Laine Alussa suhteet naapuriseuraan olivat viileät. Kiitos tästä lankeaa Pursiseuralle, joka ei muun muassa sallinut UTMVS:n jäsenten tuloa ylläpitämäänsä ravintolaan. Sittemmin politiikka unohtui ja jo vuosikymmeniä seurat ovat tehneet hyvää yhteistyötä muun muassa koulutuksen järjestämisessä. Muutoksesta suuri kiitos kuuluu paikalliselle pursiseuralle,että yhteistyö TUL:n ja SVUL:n veneilyseurojen kesken on saanut suotuisan ilmapiirin veneilijöiden kesken. Seuralla on yli 400 jäsentä, joista viitisenkymmentä asuu Uudenkaupungin ulkopuolella. Rahastonhoitaja Seppo Lundelin selittää suhteellisen suurta ulkopaikkakuntalaisten määrää seuran omalla telakka-alueella, nel- Kuvat Ismo Alhoniemi Kaunottarella on ikää, mutta se ei menoa haittaa. Meri on oma maailmansa Uudenkaupungin Työväen Moottoriveneseuran kommodori eli puheenjohtaja Pentti Laine kiteyttää olennaisen: meri on oma maailmansa.

3 Syyskuussa Liikkeelle! Liikkelle! -tapahtumien järjestämiseen pääsevät kaikki seurat mukaan. Seura voi järjestää omia uusia kuntoliikuntatapahtumia. Kannattaa ideoita esim. paikallisen K-kauppiaan kanssa jotain Starttitapahtuman 1.9. tiimoilta. Se on Pirkan päivä ja K-kaupoista löytyy Pirkkatuotteita. Seura voi toteuttaa Liikkeelle!- tarjontaa niinkin, että pitää normaalit liikuntavuoronsa kaikille avoimina ja ilmaisina kokeilu- ja tutustumisvuoroina koko syyskuun ajan. Näin kuntalaiset voivat käydä tutustumassa itselle uusiin lajeihin tai seuran toimintaan ja kuukauden kokeilun jälkeen päättää, aloittaako säännöllisen uuden liikuntaharrastuksen. Liikkeelle! - kampanjaan on tilattavissa julisteita ja osallistujapasseja. Nämä materiaalit ovat ilmaisia. Tilaukset kannattaa tehdä omaan piiriin. Piirin yhteystiedot löydät liiton kotisivuilta Liiton sivuille kerätään Liikkeelle! - tapahtumakalenteri. Muista siis ilmoittaa oma tapahtumasi mukaan kalenteriin. Se onnistuu kätevästi piirin kautta. Kukin piiri kokoaa myös nettisivuilleen kuntokalenterin. Saamme siis yhdellä iskulla piirin kuntokalenterin että piireistä koostuvan valtakunnallisen kuntokalenterin. TUL:n kotisivuilta löytyvät myös ideoita, vinkkejä ja tietoa Liikkeelle! - kampanjasta. Tutustu aineistoon. Tulosta ja jaa sitä seurasi eri jaostoille ja laittakaa tuulemaan.. Puolen tunnin venematkan päässä sijaitseva Haanperänkari on ollut lähes alusta lähtien Uudenkaupungin Työväen Moottoriveneseuran oma tukikohta. Tavara saarelle tietysti tuodaan veneellä, kuten tässä Pentti Laine ja rahastonhoitaja Seppo Lundel näyttävät. jän hehtaarin saarella ja hyvällä yhteishengellä. - Me tarjoamme jäsenillemme paljon enemmän kuin jäsenmaksun suuruus on. Oma telakka-alue ja oma saari tukikohtana ovat tärkeitä tekijöitä veneilijöille, Lundel Parhaimmillaan jäseniä oli 700 eli silloin, kun Saab toimi kaupungissa eikä Uusikaupunki kuulunut muuttotappioisiin kuntiin. Maakrapu tekee helposti vääriä olettamuksia veneilystä. Kuten siinä, että koko veneilykausi kuluu merellä. - Heti seuran perustamisen jälkeen lähdimme hakemaan omaa tukikohtaa. Kaupungilla ei ollut tarjota paikkaa, mutta saimme yksityiseltä vuokrattua neljän hehtaarin saarialueen puolen tunnin matkan päästä kaupungista. Nyt alue on jo pitkään ollut omistuksessamme ja sillä on todella paljon käyttöä, Laine Laineen mukaan veneilyyn liittyy matkan tekemisen ohella myös vahva yhdessä olemisen tunne ja toisten jäsenten tapaaminen. Kymmenkunta venettä käy saaressa säännöllisesti. Saaressa on iso, talkoilla rakennettu hirsirakennus, joka toimii kokoontumispaikkana, tanssitilana ja kahviona. Lisäksi on sauna- ja grillirakennukset sekä wc- ja peseytymistilat. Omassa tukikohdassa järjestetään myös kursseja ja heinäkuun alussa on vuorossa 50-vuotisjuhla ja siihen liitettynä TUL:n Veneilypäivät. Laitureita on saaren kahden puolen. Aivan jokaisella veneilyseuralla ei ole käytössään omaa tukikohtaa. Kuten ei myöskään omaa telakkaaluetta, jossa huoltaa veneitä ja säilyttää niitä talven yli. Näiden lisäksi UTMVS:llä on pienvenesatamassa bensaasema, Meri-TB. - Haanperänkari on hyvä retkisatama, joten meillä käy paljon vierailijoita. Monet vierasveneistä kuuluvat muiden TUL.n seurojen jäsenille, Lundelin Se meri. Se kuuluu kuitenkin olennaisena osana veneilyyn. UTMVS:n bensa-aseman hoitaminen kesäaikaan pitää Lundelinin kiireisenä, joten merellä vietetty aika on viime vuosina pakostakin jäänyt käynteihin ja oleskeluun omalla saarella. Sen sijaan Laine tekee joka kesä parin viikon matkan. - Vuosittain ajamme sata tuntia ja polttoainetta kuluu litraa. Meri on oma maailmansa ja paatissa nukkuu todella hyvin, Laine Miehet toivovat seuran keski-iän alentuvan. Tätä nykyään nuoret eivät ole kiinnostuneita veneilystä ja kaksikko tietää syyn. - Veneen hankkiminen on kallista ja polttoaine on kallista. Veneen rakentaminen ei näytä olevan enää niin suosittua kuin takavuosina, kun itse rakensimme omat veneemme. Tuntuu siltä, että vaikka kesämökistäkin joutuu maksamaan, niin mökkeily kiinnostaa enemmän kuin veneily, miehet sanovat. Vuoden 2014 väliliittojuhla on Seinäjoella TUL:n hallitus on myöntänyt Pohjanmaan piirille oikeuden järjestää väliliittojuhla vuonna Järjestäjäkaupunki on Seinäjoki. Pohjanmaan ohella hakemus tuli myös Keski-Suomen piiristä. Väliliittojuhlan ajankohta on kesäkuun toinen viikonloppu. Alustavan suunnitelman mukaan lajeja on 20-25, joiden lisäksi on oheisohjelmaa ja nuorten leiri. Aktiiviosallistujien määräksi piiri arvioi hakemuksessaan Edessämme on kova, mutta erittäin mielenkiintoinen haaste. Itse tätä halusimme ja olen tyytyväinen, että meihin luotetaan, sanoo Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Ari Tuurinmäki. Seinäjoella järjestetyt kaksi TUL Joy Games -tapahtumaa saivat piirihallituksen hakemaan väliliittojuhlaa. Tuurinmäen mukaan tapahtumien järjestelyt onnistuivat hyvin, joten luottamus väliliittojuhlankin järjestelyiden onnistumiseen on vahva. Seinäjokea Tuurinmäki pitää hyvänä ja tunnettuna tapahtumakaupunkina, eikä vähiten Tangomarkkinoiden ja Provinssirockin vuoksi. - Täällä osataan järjestää isoja, valtakunnallisia tapahtumia. Liikenneyhteydet Seinäjoelle lienevät maan parhaimmat ja majoitussekä ruokailukapasiteetti on riittävä, Tuurinmäki Piirihallitus kokooontui toukokuun lopussa ensimmäisen kerran käsittelemään väliliittojuhlan järjestelytehtäviä. Järjestelytoimikunta ei vielä ole lopullisessa kuosissaan, mutta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ohella siihen kuuluvat jatkossa pari piirihallituksen jäsentä, liiton edustajia sekä piirin toiminnanjohtaja. Ensimmäisessä vaiheessa päätetään lopullinen lajivalikoima ja sovitaan seurojen kanssa lajihoitamisten vastuut. Ensimmäisiä tehtäviä on myös tehdä sopimus Seinäjoen kaupungin kanssa tiloista. - Meillä ei ole jos-henkeä, vaan meillä on kun-henki. Kun Pohjanmaalla ryhdytään tekemään asioita, ne tehdään hyvin ja sitoutuneesti, Tuurinmäki Pohjanmaan piiri on aktiivinen TUL:n valtakunnallisten tapahtumien järjestäjä. TUL Joy Games -nuorisotapahtumat on järjestetty vuosina 2006 ja 2010 sekä TUL:n Veteraanipäivät vuonna Tämän vuoden marraskuussa Seinäjoella pidetään ensimmäinen TUL:n, Eläkeläiset ry:n ja Eläkkeensaajien yhteinen kulttuurikilpailu.

4 4 Pääkirjoitus Telkkariurheilu käy kukkarolle Kuinka paljon pihamailla ja kentillä onkaan vuosikymmenien saatossa urheiltu käyttäen esikuvien nimiä. Esikuvat ovat kautta aikojen olleet tärkeitä. Koska emme elä enää vain putkiradion varassa, vaan tietokoneruudultakin ja matkapuhelimesta voidaan seurata ohjelmia, on esikuvien kohtaaminen arkipäiväistynyt kaikilla kulttuurin aloilla. Myös ja ennen kaikkea liikuntakulttuurin. Jopa sellaisten esikuvien kuin jääkiekkoammattilaisten julkista kännäämistä ja sen vaikutuksia puheeseen voidaan katsella suorana lähetyksenä ja YouTubesta. Esikuvien eli tässä tapauksessa huippu-urheilun televisioseuranta on nyt tullut tilanteeseen, joka on suomalaisille penkkiurheilijoille outo. Yleisradion ratkaisu luopua jääkiekon maailmanmestaruuskisoista sekä hiihtolajien maailmancupin näyttämisestä Rukan ja Salpausselän kisoja lukuunottamatta ovat tuoreimmat huolestumisen aiheet. Ylen päätösten myötä suosituimmat urheilukilpailut näytetään jatkossa vain mainosrahoitteisilta kanavilta. Toisin sanoen suurin osa urheilun lähetyksistä näkyy ainostaan maksullisilla kanavilla. Valtioneuvoston vuon na 2007 antaman asetuksen mukaan olympialaiset, hiihdon MMkilpailut, jääkiekon MMkilpailut, jalkapallon EM- ja MM-kilpailut sekä yleisurheilun EM- ja MM -kilpailut on tietyiltä osin näytettävä maksuttomina. Ja nyt muistutuksen sana: ihan jokaista ottelua ei siis ole pakko näyttää maksuttomana. Vaikka kuinka katsoisi asiaa sinivalkosten lasien läpi, on Ylen ratkaisua myös ymmärrettävä, sillä kysymyshän on rahasta. Ja oikeasti kansainvälisten lajiliittojen kaiken ylittävästä ahneudesta. On valitettavaa, ettei julkisen palvelun yleisradioyhtiö pysty kilpailemaan kaupallisten tv-yhtiöiden kanssa. Urheilua seuraava kansanosa ilman muuta toivoo Ylen arvostavan ohjelmiaan toisin ja näin nostavan urheilun budjettia, mutta tämä toive on valitettavasti hurskastelua. Ratkaisut ovat Ylen sisäisiä. Tärkeintä ei kuitenkaan ole se, miltä kanavalta lähetyksiä tulee, vaan se, että suomalaiset jatkossakin saavat maksutta katsella todella paljon eri lajien urheilukilpailuja. Tähän on vaikea uskoa. Kun jääkiekon mediaoikeudet siirtyvät MTV Medialle, se aikoo näyttää vain osan peleistä ilmaiseksi. Kaikki pelit voi nähdä maksullisen Canal+:n kautta. MTV:n johto on luvannut näyttää ilmaiskanavalla Suomen ottelut, semifinaalit ja loppuottelut. Lupaus on mahtipontisuudessaan hieno, sillä valtioneuvoston asetuksen mukaisesti sen onkin toimittava juuri näin. Liikunta ja urheilu eriarvoistuvat kovalla vauhdilla, eikä Ylen päätös luopua suosituimpien urheilutapahtumien lähettämisestä ainakaan hidasta eriarvoistumista. Penkkiurheilijat pakotetaan ostamaan maksullisten kanavien kortteja. Kaupallisilla kanavilla lasketaan jo mainosmyynnistä ja maksukorteista tulevia voittoja, kun tv-luvan maksajat tuskailevat Ylen ohenevan tarjonnan parissa.tällä menolla Ylestä on tulossa piirikunnallisen tason toimija, joka joutuu näyttämään urheilukulttuurin jämäpalat rahapulaansa vedoten. Liikunta kuului ennen myös Valtuuston kokouksessa alustanut dosentti Mikko Salasuo teki paljon puhuvan kysymyksen: miten urheilu istuu nuorten sielunmaisemaan? Hänen toinenkin kysymyksensä pisti valtuutetut miettimään: miten nopeassa muutoksessa oleva yhteiskunta, sen tarjoamat puitteet ja vaatimukset resonoivat nuorten yksilöllisten liikuntasuhteiden kanssa? Vastaus on molempiin on sama: ei kaikilta osin enää hyvin. Salasuo muistutti koko yhteiskunnan ja liikunnan siinä samalla elävän muuttuvassa ajassa. Silti lasten ja nuorten liikunnassa yritetään toimia vanhoilla pohjilla. - Liikunnan sijaan voidaan puhua terveilystä. Jos panostetaan terveysliikuntaan, niin urheilusta jää puuttumaan monia sille tärkeitä elementtejä. Ovatko liikunta ja urheilu jääneet terveysliikunnan varjoon, Salasuo kysyi. Liikunnasta on Salasuon mukaan tullut nuorille vain yksi kulutusvaihtoehto ja valinta. Samalla liikunta on muuttunut entistä enemmän viihdekulttuuriksi. - Lasten ja nuorten liikunnan askelmerkkejä ajatellen viihdekulttuuriluonne on ehkä tärkein tekijä. Ennen Kuvat Heikki Virkkunen/Uudet Palvelut Udepa Oy Mikko Salasuo ja Suvi Nipuli. nuoren arkeen Ismo Alhoniemi liikunta kuului arkeen ja oli elämää toi samalla muutoksia. itsestään selvyys, mutta nyt Huonolla säällä ei enää kaikenlainen viihdekulttuuri lähdetäkään ulos pelaamaan kilpailee liikunnan har- jalkapalloa tai jääkiekkoa, rastamisen kanssa, Salasuo vaan pelaaminen tapahtuu sanoi. sisällä tietokoneen tai television Tutkijan mielestä voidaankin ääressä. hyvin puhua virtuaalisista Huippu-urheilusta on tultuurin lihaksista. Viihdekultlut aikuisviihdettä ja samalla tulo osaksi nuorten liikunta on muuttunut ostettavaksi aikuisviihteeksi. Salasuo on huolissaan myös arkiliikunnan muutoksesta, toisin sanoen sen vähentymisestä. Koulumatkoja tehdään linja-autossa tai oman perheen autossa istuen ja kun läksyjen tekemisen jälkeen jää vapaa-aikaa, käytetään sitä vähemmän liikuntaan kuin aiemmin. - Viimeisen kymmenen vuoden aikana nuorten arkiliikunnan määrä on dramaattisesti vähentynyt, Salasuo sanoi. Koululiikunnassa Suomi Euroopan pohjalla, kuten Salasuo asian ilmaisi. - Jos liikuntaa on koulussa tunti viikossa, ei tällä määrällä pystytä tarjoamaan luonnollista pohjaa liikunnan harrastamiselle ja liikkumiselle. Salasuon mukaan yhteiskunnassa on menossa tosi kummallisia liikkeitä. Tällä hän viittasi muun muassa nuorten liikkumattomuuteen ja työurien pidentämiseen. Puheet ja teot eivät vastaan toisiaan. - Nuorten liikkumattomuudesta puhutaan, mutta samalla liikunta siirretään ikään kuin paitsioon. Työuria halutaan pidentää, mutta samalla liikunnan kaltaisia elementtejä murenee. Liikunta olisi nimenomaan yksi keino saada ihmiset pysymään entistä pidempään työelämässä, Salasuo sanoi. Onko urheilukilpailuiden lähetysoikeuksien hinnoittelu menossa siihen, että kiintoisimmat ottelut nähdään vain pelikoneiden avulla? Kuvan tv-pelissä kohtaavat AsRoma ja Juventus. Valtuuston kokouksessa alustaneen dosentti Mikko Salasuo mielestä liikunnasta on tullut nuorille vain yksi kulutusvaihtoehto ja valinta.

5 TUL Joy Games tuo urheilijat Kouvolaan Ismo Alhoniemi Kouvola on seuraavan TUL Joy Games -nuorisotapahtuman järjestäjäkaupunki. Tarkkaan ottaen lajeja on myös Kotkassa, jossa uidaan ja Iitissä, jossa Kausalan Yritys järjestää tyttöjen lentopalloturnauksen. Kotkassa Vesi-Veikot ja Uimaseura yhdessä järjestävät uintikilpailut. Kymenlaakson piirin toiminnanjohtaja Jukka Vilkki odottaa tapahtumaan osallistujaa. - Olemme liikkeellä hyvissä ajoin ja kaikki järjestelyt ovat kulkeneet aikataulun mukaisesti. Kilpailukutsutkin ovat lähteneet maailmalle eli aika paljon me olemme jo tehneet, Vilkki Tämänkertaisen TUL Joy Games -tapahtuman lajeina ovat lentopallo, maastojuoksu, paini, painonnosto, pesäpallo, taidetapahtuma ja uinti. Taidetapahtuma on perinteisesti ollut syksyisen viikonlopun suuri ja näyttävä kilpailutapahtuma. Kokonaisuuden alla kilpaillaan disko- ja showtansseissa, kuvallisessa ilmaisussa, sanallisessa ilmaisussa, äänellisessä ilmaisussa sekä liikkeellisessä ilmaisussa. Kilpailujen johtajana toimiva Marja Väkevä Voikkaan Viestistä odottaa Kuusankoski-taloon vähintään 50 joukkuetta, mikä tarkoittaa tanssijaa. - Puhumme siis normimäärästä, minkä uskon toteutuvan. Kouvolaan on helppo tulla kaikista ilmansuunnista, Väkevä Voikkaalaiset ovat olleet aktiivinen ja iso osallistuja TUL:n ryhmätanssin sekä disko- ja showtanssin mestaruuskilpailuissa. Niinpä kahdella linja-autolla liikkuminen ei ole ollutkaan harvinaista. Väkevän mukaan oman seuran järjestämiin kilpailuihin osallistutaan luonnollisesti mahdollisimman monella tanssijalla. - Toivottavasti saamme innostumaan Kouvolan muut seurat ja tanssistudiot. Meille on myös tärkeätä saada kilpailuihin laadukas tuomarista, Väkevä Väkevä kehuu salia kaikinpuolin hyväksi. Lava on isompi kuin monella muulla kilpailupaikkakunnalla on ollut, nouseva katsomo takaa hyvän näkyväisyyden ja akustiikka on viimeisen päälle. Viesti kantaa vastuun myös painista, jossa kilpaillaan vapaapainin TUL:n mestaruuksista naisissa, miehissä, junioreissa ja kadeteissa. Kilpailujen johtajan Veijo Vesterisen mukaan seura on rutinoitunut painikilpailujen järjestäjä. Osallistujatavoite on 200 painijaa. - Voikkaalla on todella hyvät olosuhteet järjestää isojakin painikilpailuja. Vapaa tyylisuunta on nousussa ja kilpailujen järjestäminen sopii hyvin, koska me noudatamme perinteistä jakoa eli syksyllä nuoret harrastavat vapaata ja keväällä kreikkalais-roomalaista tyylisuuntaa, Vessterinen Kuusankosken Kisa järjestää painonnostokilpailut, joka on tarkoitus toteuttaa launtaina yhtä aikaa painin kanssa. - Yksi kolmasosa salista olisi painonnostolle ja loppu painille. Sunnuntaina koko sali on sitten painijoille, Vesterinen Pesäpalloa ei ole TUL Joy Games -tapahtumissa nähty, mutta Kouvolassa nähdään. Satavuotias Kuusankosken Puhti vie tyttöjuniorit Sami Hyypiä -halliin, jonne saa mahtumaan kaksi minikenttää. - Talviharjoittelu on hauska aloittaa tästä turnauksesta, sanoo Minna Tuukkanen- Peussi. Puhti on pelannut kahteen otteseen SM-sarjassa ja vielä 1990-luvulla naiset ja miehet pelasivat toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Nyt seura keskittyy tekemään laadukasta juniorityötä. Lentopalloturnaus pelataan Kouvolan naapurikunnassa Iitissä ja tarkemmin Kausalan kuntakeskuksessa. Kausalan Yritys on vahvoja TUL:n lentopalloseuroja, jonka kärkijoukkue pelasi viime kaudellakin naisten ykkösessä. - Lauantaina pelataan B- ja D -tyttöjen turnaus, sunnuntaina A- ja C -tyttöjen. Kausalan Yrityksen kotihalli sijaitsee aivan Lahti-Kouvola -maantien vieressä, Vilkki Maastojuoksussa kilpaillaan TUL:n mestaruuksista ja kilpailun järjestää Kuusankosken Kisa. Uinti toteutuu Kotkassa, koska Kotkan Uimaseuralla on saman viikonloppuna omat kilpailunsa. Vilkin mukaan oli kaikinpuolin järkevää tehdä yhteistyötä ja tuoda TUL Joy Games -uinnit osaksi kilpailutapahtumaa. TUL Joy Games -tapahtumalla on omat nettisivunsa josta voi lukea jatkuvasti päivittyvää tietoa. Kilpailukutsut ovat tässä lehdessä. Kuva Ismo Alhoniemi Vapaaehtoinen on yhä seuran kivijalka Summan Kisatoverien 100- vuotisjuhlassa puhunut TUL:n puheenjohtaja Sirpa Paatero muistutti ihmisten vapaa-ajasta kilpailevan sadat ajanviettomahdollisuudet ja aktiviteetit. Myös nopeutunut elämänrytmi tuo vapaaehtoistyöhön haasteita. - Ihmiset voivat sitoinutua vapaaehtoistyöhön vain lyhytaikaisesti ja projektiluontoisesti, ja silloinkin vain joihinkin toimintoihin. Lukuisat esimerkit osoittavat, että seurojen kannattaa palkata työntekijöitä organisoimaan vapaaehtoisten osaamista ja käytettävissä olevia tunteja mahdollisimman joustavasti seurojen käyttöön, Paatero sanoi. Suora seuratuki on lisännyt palkattujen työntekijöiden määrä, mutta seuratoiminnan perusta on silti vapaaehtoisissa. - Tänä vuonna vietämme Euroopan unionin vapaaehtoistoiminnan vuotta. Suomalainen urheiluelämä rakentuu vapaaehtoistyön pohjalle. Kokonaisuus liikunnan sektorilla koostuu perheiden aktiivisuudesta, koulupäivinä tapahtuvan liikunnan määrästä, työyhteisöliikunnasta ja järjestetystä vapaa-ajan liikunnasta. Nyt on pystyttävä kehittämään näitä kaikkia osa-alueita kokonaisliikkumisen lisäämiseksi, Paatero sanoi. Paatero ilmaisi puhees- Tämän vuoden toisessa Jos TULet - turvallista seuratoimintaa -kampanjassa tukea saivat Koski-Petankki (Tampereen piiri) petankin sekaduppelin SM-kilpailujen järjestämiseen, Lapuan Ponnistus (Pohjanmaan piiri) koko perheen kuntotapahtumaan, Raahen Teräskiekko (Oulun piiri) tyttöjen ja harrastejoukkueiden jääkiekkoturnaukseen sekä Varkauden Kuntoliikunta (Savon piiri) Siltojen Safari-pyöräilytapahtumaan. Hakemuksia tuli edellämainittujen piirien lisäksi myös Varsinais-Suomen, Kymenlaakson ja Satakunnan piirien seuroista. saan suuren huolensa koko väestön liikkumattomuudesta, mutta erityisesti nuorten huonokuntoisuudesta. Kun 11-vuotiaista lähes puolet ilmoittaa liikkuvansa suositusten mukaan vähintään tunnin päivässä, 15-vuotiaista riittävästi liikkuu vain joka kymmenes. - Suomalaisten lasten liikunta-aktiivisuus laskee myös verrattuna muihin maihin. 15-vuotiaiden kohdalla olemme tippuneet jo USA, Kanadan ja koko Euroopan keskimääräisen aktiivisuuden alapuolelle. - Työikäisistä noin puolet liikkuu kestävyyskunnon kannalta riittävästi, mutta jos katsotaan terveysliikunnan suosituksia kokonaisuudessaan, sisältäen myös lihaskunto-osuuden yltää suositukseen vain kymmenesosa. Eläkeikäisten kohdalla tähän pääsee ainoastaan muutama prosentti, Paatero sanoi. Paateron mukaan uudelle hallitukselle periytyy edeltäjältä monta hyvää kehittämiskohdetta. Liikuntatuntien lisäys eri opiskeluasteille, liikuntalain uudistaminen, koulupihojen tekeminen liikuntaan houkutteleviksi ja liikunnallisten kerhojen lisääminen sekä kansalaisjärjestötoiminnan mahdollisuuksien turvaaminen, luetteli Paatero hallituksen savottaa. Neljälle seuralle Jos TULet -tukea Vakuutusyhtiö If näkyy ja on mukana tapahtumissa seuran esittämällä ja yhdessä sovittavalla tavalla. Kampanjan kolmas ja vuoden viimeinen haku päättyy ja silloin haettavissa ovat loka-joulukuun ajan tapahtumat. Jos TULet...turvallista seuratoimintaa -kampanja on If Vahinkovakuutusyhtiön ja Suomen Työväen Urheiluliiton yhteistyötä, jolla halutaan edistää seuratyön turvallisuutta toiminnan tasolla myöntämällä kolme kertaa vuodessa tukea seuran tai piirin järjestämiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Tervetuloa Kouvolaan lokakuussa, toivottavat Veijo Vesterinen (vas.), Marja Väkevä, Minna Tuukkanen-Peussi, Jukka Vilkki, Mari Väkevä ja Anna Vilen.

6 6 Sari Virta Kolumni Liikuntaa lasten iloksi ja parhaaksi Viisivuotias tyttäreni osallistui JHL:n kaupunkifestivaaleilla Kisakeskuksen pienois-rölli-rataan. Ohjaaja odotti ryhmän täyttymistä: paikalle tarvittiin 5-7 lasta. Ryhmä täyttyi yllättäen, kun kaksi teiniikäistä poikaa istahti röllipölkyille. Nuoret olivat täpöillä mukana Rölli-seikkailussa, vaikka ns. normituksen mukaan olivatkin yli-ikäisiä siihen touhuun. Nuoren Suomen tuore lasten ja nuorten liikunnan manifesti peräänkuuluttaa leikin ja liikunnan samanaikaisuutta: Leikistä pitää tehdä myös katu-uskottavaa. Lapset lopettavat leikkimisen nykyisin aivan liian varhain. Huippu-urheilun(kin) alku on lasten liikkumisessa ja liikuttamisessa. Sen vuoksi sen pitäisi olla meidän kaikkien urheiluihmisten ja liikuntajärjestöjen ykkösasia: liikuttaa lasten parhaaksi. Mikä on lapselle hyväksi, ei voi olla pahaksi aikuisellekaan. Kuuluuko leikki sinun seurassasi lasten ja nuorten liikuntaan? Mikä meitä motivoi seuratyöhön? Lasten ja nuorten liikuttaminen? Hyvän seuratoiminnan johtaminen? Kilpailujen järjestäminen? Oma liikkuminen? Motivaatiotaan olisi hyvä pysähtyä silloin tällöin miettimään ja analysoimaan, ja tätä kautta löytämään uutta kehittävää kipinää omaan seuratyöhönsä. Nuoren Suomen manifestissä puhutaan portinavaajista, jotka ovat lasten liikkumiseen vaikuttavia kymmeniä eri ihmisiä ja organisaatioita aina kaupunkisuunnittelijoista urheiluseuroihin. Me eri rooleissa olevat portinavaajat voimme omalla toiminnallamme tehdä liikkumiseen johtavista valinnoista helppoja, houkuttelevia, haluttavia. Me portinavaajat voimme motivoida liikkumattomatkin liikkumaan. Se vaatii meiltä ajatusten liikauttamista: mitä minä voisin tehdä toisin? Mitä minä lupaan tehdä, että lasten liikkumisessa säilyy ilo ja motivaatio? Liikkeelle tulee lähteä lasten ehdoilla. Me aikuiset kuvittelemme liian usein tietävämme, mitä lapset haluavat. TUL:ssa on kautta ai- kojen puhuttu lasten monipuolisesta harrastamisesta. Urheilukouluideologiassa on pyritty monilajisuuteen, pois yhteen lajiin keskittymisestä liian varhain. TUL:n urheilukouluajatukseen kuuluu harrastusmaisuus, liian kilpailuhenkisen toiminnan välttäminen. Olemmeko onnistuneet tämän viestinnässä? Urheilukouluja on muutamassa sadassa TUL-seurassa. Suurin osa niistä on kuitenkin ns. lajinomaisia urheilukouluja, yhteen lajiin keskittyneitä. Näitä urheilukouluja ei tulisi edes laskea TUL:n urheilukoulurekisteriin, koska niissä ei toteudu monilajinen harrastamisen kokeilu ja oman liikunnan etsiminen. Liikunnan iloa niissä toivottavasti on roppakaupalla mukana. Suomalaisessa liikuntajärjestökentässä puhaltavat muutoksen tuulet. Isot järjestöjohtajat viestivät, että muutokseen on momentum ; aikansa ja paikkansa. Huippu-urheilun muutostyöryhmällä on rahaa ja jonkin verran aikaa tehdä jotain esityksiä urheilijan polusta. Tarvitaan myös liikkujan polku, jos haluamme olla maailman liikkuvin urheilukansa Liikkujan polkukin alkaa lapsuuden liikunnasta. Varminta on, että se joka liikkuu lapsena, liikkuu myös aikuisena. Ja aika todennäköistä on myös, että se joka ei liiku lapsena, ei tee sitä aikuisenakaan. Nuoren Suomen manfistestin voit lukea osoitteesta Kuusankosken Puhdilla on ote pesismailasta Ismo Alhoniemi Kuusankosken Puhti nousi ensimmäisen kerran pesäpallon SM-sarjaan vuonna Se oli yhden kauden visiitti. Vuonna 1948 Puhti nousi uudestaan ja oli SM-sarjassa aina vuoteen 1956, jolloin se putosi sarjasta. Sen jälkeen seuran naisja miesjoukkueet pelasivat toiseksi korkeimmalla sarjatasolla 1990-luvulle asti, mutta rutistusta ei löytynyt tarpeeksi nousta takaisin SM-sarjaan. Muutama vuosi sitten Puhti ja KPL tekivät sopimuksen, jonka mukaan tytöt ja naiset pelaavat Puhdissa, pojat ja miehet KPL:ssä. Puhdin valmentajat osallistuvat KPL:n järjestämisiin valmentajailtoihin. - Tämä työnjako on osoittautunut hyväksi ja tyttöpesis voi taas hyvin. Puhdissa on ollut neljä vuotta nousujohteista aikaa joukkueiden ja pelaajien määrän kasvaessa vuosi vuodelta, sanoo valmentaja ja uudelleen pelaamisen aloittanut Minna Tuukkanen-Peussi. Nousu alkoi Lappeenrannan turnauksesta, jonne haluttiin saada tyttöjen joukkue. Kipinä iski vähän joka puolelle Kuva Ismo Alhoniemi Minna Tuukkanen-Peussi pelaa, valmentaa ja ehti vielä Kuusankosken Puhdin hallituksen kokouksiinkin. Aikaa riittää myös Kouvolan kaupunginvaltuutettuna toimimiseen. Puhtia, joten pesäpallo aloitti uuden tulemisensa. - Tyttöjen joukkueita on tällä kaudella jo kuusi, pelaajia noin 80 ja jokaisella joukkueella vähintään kaksi valmentajaa. Vanhimmat eli B-tytöt ovat seuran edustusjoukkue ja tästä nuorempiin meillä on joka ikäluokassa joukkue, Tuukkanen-Peussi Joitakin aikoja sitten Tuukkanen-Peussi ja muutama muu entinen naispelaaja innostuivat tarttumaan mailaan uudelleen ja niinpä TosiNaiset-joukkue pelaa maakuntasarjaa. Myös Puhdin C-tytöt pelaavat oman ikäluokkansa ohella naisten maakuntasarjaa. Kouvolan seudulla ei oltu pelattu naisten maakuntasarjaa vuosiin, mutta kun Puhdissa syntyi innostus kaivaa räpylät kaapista, niin moni muukin seura heräsi ja lähti mukaan. - Tarkoituksemme on nousta Suomi-sarjaan, jotta C- ja B -ikäisille tulee entistä kovempia pelejä. B-tytöt pelaavat ikäluokkansa SM-sarjaa, mutta me tarvitsemme myös joukkueen aikuisten sarjaan, Tuukkanen-Peussi B-tytöistä kasvatetaan rauhallisesti edustusjoukkue, nimeää Tuukkanen-Peussi seuran yhden tavoitteen. Puhdissa on lähetty siitä, että seuran nuorille on tarjottava esikuvia ja parhaiten se onnistuu omalla aikuisjoukkueella. - Me etenemme maltillisin askelin, eikä meillä ole mitään kiirettä tai tiukkaa sarjatavoitetta määriteltynä. Maakuntasarjan yläpuolella ovat Suomi-sarja, Ykköspesis ja Superpesis, Tuukkanen-Peussi Kuusankoskelle alkukesästä valmistunut hiekkatekonurmi merkitsee paljon pesäpalloilijoille. Yksistään uuteen kenttään tukeutumallatuukkanen-peussi uskoo Puhdin pystyvän pitämään hommasta kiinni. Huonot eivät ole harjoitteluolosuhteet talvisinkaan. Sami Hyypiä- Areenalla pystytään harjoittelemaan isolla kentällä ja Kuusankosken urheilutalolon lyöntiverkko on sekin ahkerassa käytössä. Kuusankosken liittyminen Kouvolaan toi Puhdin pespalloilijoille vuoroja lisäksi Utti-hallista.

7 Kävelijäksi vahingossa Ismo Alhoniemi Kun 14-vuotias urjalalainen Aleksi Ojala neljä vuotta sitten kävelyleirillä esittäytyi mestarille Reima Saloselle, sai nuorukainen vastauksen, jota ei ikinä unohda. - Mä tunnen sinut, vastasi Salonen. Nyt parivaljakko tekee tiivistä yhteistyötä ja tuloksia onkin syntynyt. Hyvän valmennuksen tuloksena nuorukaisen lahjakkuus on tullut esille. - Reima on valmentanut minua kaksi vuotta, mutta hän on jo neljä vuotta katsonut tekniikkani perään ja laittanut sitä vähitellen kuntoon. Ensimmäinen valmentajani Kauko Karra on juoksuvalmentaja ja hän teki hienon liikkeen ilmoittaessaan, että hänen eväänsä tekniikan opettamisessa on syöty, Aleksi Ojala asuu edelleen Urjalassa ja edustaa nykyisin Turun Weikkoja. Salosen hän tapaa kerran viikossa, mutta puhelinyhteyksissä kaksikko on paljon. set puhuvat sen puolesta, että Aleksi on lahjakkuus kävelijänä. Viime vuonna hän sijoittui metrin ratakävelyssä toiseksi 19-vuotiaiden SM-kilpailuissa ja neljänneksi Kalevan kisoissa. Tänä talvena hän käveli toiseksi SM-hallien metrillä. - Tänä kesänä lähden tavoittelemaan nuorten Suomen mestaruutta, eikä Kalevan kisojen mitali ole sekään mitään utopiaa. Vähintäänkin neljänneksi pitäisi päästä, Aleksi Luonnollisesti Ruotsimaaottelu kiinnostaa ja tuosta hengestä Aleksi pääsi osalliseksi viime vuonna. Valmentaja Reima Salosen mukaan Aleksin oikea matka on 50 kilometriä. Nuorukaisella ei ole mitään tätä ajattelutapaa vastaan. Aleksi pitää itsekin itseään liian hitaana 20 kilometrille, mutta ennen lopullista siirtymistä yleisurheilun kuninkuusmatkalle, on tekniikka saatava kohdilleen ja peruskuntoa parannettava. - Minulla on jo hyvä tekniikka, mutta askelrytmiä on lisättävä. Etelän leireillä kävelin tänä talvena jo 25 kilometrin lenkkejä ja parhaimmillaan viikossa harjoittelin 20 tuntia. Matkaa huippujen lukuihin on vielä paljon, sanoo Aleksi. Aleksi Ojala on 18-vuotias ja 177-senttinen. Tekniikka on jo hyvä, mutta askelrytmiin on saatava lisää nopeutta. Jossain tulevaisuudessa siintää siirtyminen 50 kilometrille. Toukokuun lopun Eurooppa cup Portugalissa oli Aleksin ensimmäinen kansainvälinen arvokilpailu. 19-vuotiaiden sarjassa hän käveli sijalle 12 alittaen samalla 19-vuotiaiden EM-kilpailujen rajan. - Tuolla sijoituksella en vielä ole ikäluokkani maailman huippuja, mutta sitä kohti olen toivottavasti menossa. Portugalin kilpailu antoi varmuutta siihen, että pystyn tavoittelemaan EMkilpailuissa pistesijaa. Pidän koko ajan mielessäni sen, että muutkin kävelijät ovat vain ihmisiä, Aleksi Euroopan cupin kilpailu meni jopa paremmin, mitä Aleksi odotti. Vauhti kiihtyi loppua kohti, eikä tavanomaista väsähtämistä tullutkaan. - Ei tämä tässä kuitenkaan ollut. Jatkan parempien tulosten metsästämistä ja toivottavasti huipennus tulee Tallinnan heinäkuussa EMkilpailuissa. Kävelijäksi tulemiseen on useita teitä. Aleksista tuli kävelijä vahingossa. - Harrastin kestävyysjuoksua ja tavoittelin metrillä SM-kilpailujen tulosrajan alitusta. Voitin kävelyssä Hämeen piirin mestaruuden ja samalla alitin SM-rajan, joten lähdinkin SM-kilpailuihin kävelijänä. - Lajin vaihtuminen kestävyysjuoksusta kävelyyn ei ole tippaakaan kaduttanut, eikä minulla sitä paitsi enää ole intoa juoksemiseen, Aleksi Ja miksi olisikaan? Tulok- 19-vuotiaiden Euroopan mestaruuskilpailut, 19-vuotiaiden SM-kilpailut ja Kalevan kisat ovat päällimmäisenä mielessä tämän kauden osalta. Kuvat Ismo Alhoniemi Eurooppa cupin 12. sija antoi Aleksi Ojalalle pontta tavoitella pistesijaa EM-kilpailuista.

8 8 Kervinen jatkaa ENGSO:n johdossa TUL:n entinen varapuheenjohtaja Birgitta Kervinen on valittu jatkamaan Eurooppalaiset Urheilujärjestöt ENGSOn puheenjohtajana. Kervinen toimi järjestön puheenjohtajana edelliselläkin kaudella ja uusi kausi päättyy vuonna Kervisen valinta oli yksimielinen. Kervinen oli SLU:n ehdokas. Keimolan Kaiun C-pojat lentopallon SM-pronssille Keimolan Kaiun C-poijat voittivat itselleen pronssimitalit lentopallon SM-sarjassa. Kausi alkoi joukkueelta hienosti Etelä-Suomen aluesarjan voitolla. SM-sarjan runkosarjassa lohkovoitto ja välieriin Savonlinnaan. Sieltä myös turnausvoitto ja paikka lopputurnaukseen Loimaalle. Ensimmäisessä ottelussa vastustajaksi asettui Oulunsalon Vasama, joka voitti ottelun 2-1. Seuraava vastustaja oli SM-alkusarjalohkostaan puhtaalla pelillä selviytynyt Loimaan Jankon Eurooppalaiset urheilujärjestöt ENGSO (European Non-Governmental Sports Organisation) on urheilun ja liikunnan eurooppalainen kattojärjestö, joka edustaa 41 urheilun keskusjärjestöä ja olympiakomiteaa. Kervinen valittiin vuonna 2001 järjestön varapuheenjohtajaksi. joukkue. Kaiku oli huonon avauksen jälkeen koonnut itsensä ja onnistunut peliin latautumisessaan loistavasti. Otteluvoitto KeiKalle 2-0 ja samalla varmistui alkusarjan voitto. Puolivälierässä vastaan asettui Jyväs Lentis Jyväskylästä. Tuon ottelun keimolalaiset voittivat 2-1. Välierässä Vammalan Lentopallo voitti ottelun melko selvästi. Pronssiottelussa Loimaan Jankko hävisi molemmat erät niukasti ja näin Keimolan Kaiku lähti turnauksesta prossmitalien kanssa. Jäsentensä näköinen liitto TEAMissä et ole yksin Lapin piiri sai ely-rahaa nuorten harrastustoimintaan Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäris- Hankesuunitelman mukainan avulla, Blomster keskeisenä asiana on lasten nanjohtaja Mauri Blomster. maan muun muassa liikun- - Ohjelman suunnittelussa tökeskus on myöntänyt euron maksimissaan kolme lii- Hanketuki sisältää myös muun muassa leirinuotio sesti Kemiin perustetaan viihtyvyys. Leiriiin kuuluvat avustuksen TUL:n Lapin piirin lasten ja nuorten harrastustoiminnan järjestämiseen. Valtionavustuksen ehtojen mukaisesti toiminnan tulee olla säännönmukaista ja lukuvuoden aikana vähintään kerran viikossa toistuvaa. - Lasten ja nuorten liikkumattomuus on yhä enenevässä määrin antanutta aihetta huolestumiseen. Lapsilla ja nuorilla yleinen kunto on jopa huonompi kuin viisikymppisillä ja tällä hankkeella haluamme vaikuttaa kuntakerhoa, joihin jokaiseen otetaan lasta ja nuorta. Kerhoilla on viidestä kymmeneen ohjaajaa. Blomsterin mukaan kerhojen toiminnan tavoitteena on, että osallistujat ymmärtävät säännöllisen liikuntaharrastuksen merkityksen fyysisen ja psykkisen kuntonsa, terveytensä ja vireytensä ylläpitäjänä. - Yhtenä tärkeänä yhteistyökumppanina on Silmu -maahanmuuttajien kotoutumisprojekti, jonka tavoitteena urheilukoulun sekä kesäja talvileirin järjestämisen. Urheilukoulu toimii viikon ajan joka arkipäivä klo Urheilukoulun ohjaajina toimivat ohjaajakoulutuksen saaneet ja liikuntaa opiskelleet nuoret. Toimintaan osallistuu lähes 200 lasta, ohjaaja ja 5-15 huoltajaa. Kesäleiri pidetään elokuun alussa eli ajankohtana, jolloin telttailuolosuhteet ovat parhaimmillaan. Leiri tarjoaa mahdollisuuden myös osallistua vain päivisin niille, ohjelmineen, jalkapallo-ottelu ja leiriolympialaiset yllätyslajeilla, Blomster Talvileiri järjestetään koulujen hiihtoloman aikana päiväleirinä klo Ohjelmassa on talviliikuntaan liittyviä lajeja eli muun maussa hiihtoa, mäkihyppyä, luistelua, lumikenkäilyä, pilkkimistä ja lumiveistelyä, sanoo Blomster. Talvileiri tarjoaa Blomsterin mukaan hyvän vaihtoehdon niille lapsille ja nuorille, joilla ei ole mahdollisuutta läh- tilanteen muuttamiseen, on saada Kemissä asuvat jotka eivät halua yöpyä teä viettämään lomaa hiihto- sanoo Lapin piirin toimin- maahanmuttajat kotoutu- leirialueella. keskuksiin. Liikkuva lapsi tarvitsee turvaa Liikuntaharrastus tuo lapselle uusia taitoja ja arvokasta pääomaa myöhempää elämää varten. Hyvä harrastus vaatii tuekseen harrastuksen riskit kattavan vakuutuksen. Liikuntaa harrastaville lapsille on tarjolla useita vakuutusvaihtoehtoja, joista voi valita tarpeisiinsa sopivimman. Useat urheiluseurat vaativat harrastajilta lisenssivakuutuksen, joka kattaa lajin tyypilliset riskit. Toinen vaihtoehto on hankkia lapselle itsenäisesti tapaturmavakuutus tai tapaturman ohella sairauskulut kattava vakuutus, joka on voimassa kaikella vapaaajalla. Siinä missä tapaturmavakuutus tarjoaa turvaa äkillisen ja ennalta-arvaamattoman tapaturman varalle, kattaa niin kutsuttu sairauskuluvakuutus myös sairauksien hoitokuluja ja lääkärikäyntejä. Vapaaehtoisiin vakuutuksiin sisältyy lisäksi turvat vakavien sairauksien ja/tai tapaturmien sekä kuoleman varalta. Vaihtoehto lisenssivakuutuksille on henkivakuutusyhtiö Kalevan Ryhmäsampo Primus -tapaturmavakuutus, jota tarjotaan useiden palkansaaja- ja toimihenkilöjärjestöjen jäsenille perheineen. Ryhmäsampo Primuksen piirissä on noin kaksi miljoonaa suomalaiskotitaloutta. - Lasten Ryhmäsampo Primus -vakuutus on voimassa myös urheillessa kaikkialla maailmassa. Sen noin kahdenkymmenen euron vuosimaksu on markkinoiden edullisin ja tarjoaa turvaa urheilun lisäksi myös muulle vapaa-ajalle, markkinointijohtaja Minna Mikkanen henkivakuutusyhtiö Kalevasta kertoo. Halutessaan tapaturmavakuutusta voi täydentää sairauksia ja sairaanhoitokuluja kattavalla lapsivakuutuksella. Korvauspäällikkö Ulla Salkoviiri-Lauri Ifistä kertoo, että perinteisten tapaturmien ohella lasten rasitusvammat ovat yleistyneet viime vuosina. - Urheiluharrastukset ovat nykyisin niin raskaita, että rasitusvammoja tulee lapsillekin yllättävän paljon. Siksi sairauden hoitokulut kattava vakuutus on urheilevalle lapselle hyvä vaihtoehto, sillä normaali tapaturmavakuutus ei kata rasituksesta aiheutuvia vammoja, Salkoviiri-Lauri Liikuntavammoja voi ehkäistä muun muassa riittävällä lämmittelyllä, ohjatulla valmennuksella sekä säännöllisellä harjoittelulla ja levolla. Kaikenlaisiin vahinkoihin ei kuitenkaan aina voi varautua, ja silloin sopivasta vakuutuksesta on hyötyä. Kilpailu kannustaa seuroja tarjoamaan jatkuvaa koulutusta TUL:n koulutusvaliokunta kutsuu TUL:n jäsenseuroja osallistumaan TUL:n Kouluttajaseura -kilpailuun. Kilpailun tavoitteena on lisätä seurojen tietoisuutta koulutuksen merkityksestä ja kannustaa seuroja tarjoamaan omille aktiiveilleen jatkuvaa koulutusta. Kilpailussa huomioidaan TUL:n ja TUL:n jäsenpiirien järjestämä koulutus. Kilpailuaika on vuosittain elokuun alusta seuraavan vuoden heinäkuun loppuun ( ). Kilpailussa huomioidaan seuran jäsenten (seurajohtajat, ohjaajat, valmentajat) osallistuminen seuratoiminnan toteutusta edistävään TUL:n koulutusjärjestelmän mukaiseen koulutukseen. Kilpailuun hyväksyttävän koulutuksen minimikesto on kaksi tuntia ja tuloksiin lasketaan erillisten kurssisuoritusten ja koulutukseen osallistuneiden henkilöiden kurssipäivien yhteenlaskettu määrä. Tarkemmat säännöt ja netti-ilmoittautuminen kilpailuun TUL:n internetsivuilta Materiaalit.aspx. Ilmoittautua voi myös sähköpostitse osoitteeseen koulutus@tul.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee antaa seuran nimi ja TUL:n piiri sekä seuran yhteyshenkilön tiedot (nimi, katuosoite, postinumero ja pt-paikka sekä sähköpostiosoite). Kilpailuun voi ilmoittautua koko kilpailukauden ajan.

9 Petosen Nallet kantaa vastuuta asuinalueestaan Kuva Ismo Alhoniemi asuinalueen identiteettiä, lisätä asukkaiden yhteishenkeä sekä edistää erilaisten liikuntamuotojen harrastusta ja terveitä elämäntapoja. Pääpaino asetettiin lasten ja nuorten sekä perheliikunnan järjestämiseen. - TUL:n Savon piiri ja toiminnanjohtaja Hannu Kiminkinen näkivät tässä tilauksen ja olivat aktiivisesti perustamisessa mukana, sanoo projektisihteeri Tuomo YläKorhola. Liikkeelle lähdettiin asukkaiden tarpeista ja niistä lajeista, joihin asukkaiden mielenkiinto kohdistui. Niinpä seuran historian aikana lajikirjo on jonkin verran vaihdellut. Alussa mukana olleet lajit jalkapallo ja pöytätennis jäivät pois ensimmäisten toimintavuosien jälkeen. Shakki niin ikään oli mukana vain muutaman kauden. - Oikeastaan sellaista lajia ei olekaan, mitä seurassa ei olisi kokeiltu, sillä mukana ovat olleet pesäpallo, koripallo, lasten liikuntaleikkikoulu, hiihtokoulu ja jopa vatsatanssikurssi. Sen sijaan lentopallo, petankki, nyrkkeily ja naisten kuntoliikunta vakiintuivat seuran lajeiksi jo varhain, sanoo puheenjohtaja Jarmo Peltola. Petosen Nallet on aina ollut liikunta- ei urheiluseura. Tällä konseptilla on Peltolan mukaan tultu toimeen, eikä tarvetta ole muuttaa perusideaa. - Tuotamme edelleen Petosen kaupunginosan asukkaille liikunnallisia aktiviteetteja. Kunto- ja terveysliikunta riittävät meille hyvin, sanoo YläKorhola. - Meidän järjestämälle toiminnalle on yhä tarvetta ja tilausta. He, jotka haluavat kilpailla, menevät muihin seuroihin. Paineita kilpaurheilun puolelle siirtymiseksi ei ole, Peltola Ohjelmassa on viisi liikuntamuotoa, mutta kuten ennenkin, niin edelleen seura on avoin uusille liikuntalajeille. Sulkapallo, lentopallo, nyrkkeily, futsal ja salibandy tuovat vuoroille kymmeniä hararstajia, mutta myös ohjaajat. Seuran periaatteena on alusta lähtien ollut järjestää nimenomaan ohjattua toimintaa. - Kaukalopallo on ollut esillä uutena lajina, mutta päätöksiä emme ole vielä tehneet. Meillä on kaiken aikaa kirkkaana mielessä seuran perusajatus eli saada syntymään petoslainen liikunnan harrastamisen henki sekä edistää erilaisten liikuntamuotojen harrastusta ja terveitä elämäntapoja, Peltola YläKorholan mukaan seura haluaa omalla toiminnallaan vahvistaa Petosen identiteettiä aktiivisena ja viihtyisänä asumisalueena sekä edistää tasa-arvoa. Puheenjohtaja Jarmo Peltola (vas.) ja projektisihteeri Tuomo YläKorhola sanovat seuran saaneen nimensä Petosen kaupunginosan symbolista, selällään makailevasta lempeästä nallekarhusta Elämysriipus hopeaketjulla 115 Ismo Alhoniemi On urheiluseura sitten perustettu isolle tai pienelle paikkakunnalle, yleis- tai yhden lajin seuraksi, niin perustamiskaava on ollut samanlainen: uudelle seuralle on toivottu olevan tilausta ja toiminnan houkuttelevan liittymään seuran jäseniksi. Kuopiolainen Petosen Nallet perustettiin normikaavaa noudattamatta. Oli olemassa sosiaalinen tilaus, mutta tilaus tuli uuden Varma on TUL:n uusi kumppani TUL:n uusi yhteistyökumppani on Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Sopimus on kolmivuotinen vuosille Varman ja TUL:n yhteistyön tavoitteena on saada ihmiset kiinnittämään huomiota työhyvinvointiin ja edistää työssäjaksamista liikunnan avulla. Varma on mukana TUL:n uu- dessa kuntokampanjassa Liikkeelle! ja Ay-Sporttifestareissa. - Yhteistyösopimuksen kesto tuo toiminnalle jatkuvuutta ja kolmen vuoden yhteistyössä voidaan asettaa vuosittaisia tavoitteita, väliportaita, joita voidaan seurata ja arvioida. Työurien pidentäminen on kuuma yhteiskunnallinen puheenaika ja TUL voi olla tässä mukana asuntoalueen asukkailta luvun puolivälin jälkeen rakentamisen aloitetulla Petosen alueella oli vuonna 1992 noin asukasta. Petosen asukkaat ovat kaikki muualta muuttaneita, joten omalla urheiluseuralla haluttiin myös vahvistaa uuden motivoimalla ja houkuttelemalla kansalaisia liikkumaan terveytensä ja jaksamisensa kannalta tarpeeksi, sanoo TUL:n kehittämisjohtaja Sari Virta. TUL:n pääsihteeri Janne Ollikaisen mukaan TUL:n henkilöstö pääsee osalliseksi muun muassa Varman omista työhyvinvoinnin työkaluista ja menetelmistä. Kalevala Korun on suunnitellut kultaseppä Päivi Harjuhaahto. Tilaukset yhteystietoineen ja laskutusosoitteineen: TUL, tul@tul.fi tai puh. (09) Hintoihin lisätään toimituskulut. Elämysriipus taftinauhalla 75 Halisko-riipus (pronssia) punaisella puuvillanauhalla 35

10 10 SAMASSA VENEESSÄ SAIMAAN RANNALLA Kuva Kauko Ainasoja Ay-Sporttifestareilla Ismo Alhoniemi sivut Suomen Elintarviketyöläisten liiton puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen toivoo ammattiyhdistysliikkeen jatkossa sitoutuvan paremmin Ay-Sporttifestareihin osallistumiseen. Kuntosen mielestä vastuuta järjestämisestä ei sälyttää paikallistasolle. Suomen Elintarviketyöläisten liiton puheenjohtaja Veli- Matti Kuntosen yllä on sininen t-paita, jossa liiton tunnuksen ohella on teksti Samassa veneessä. Teksti ei ole sattumaa Lappeenrannassa järjestettiin TUL:n ja palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyönä ensimmäiset Ay- Sporttifestarit ja SEL halusi t-paidallaan kertoa kahdesta asiasta. - Olimme mukana kirkkovenesoudussa eli todellakin istuimme samassa veneessä, mutta tekstillä halusimme osoittaa myös koko palkan- saajakentän olevan samassa veneessä, Kuntonen Ajatusta TUL:n ja ammattiyhdistysliikkeen yhteisestä tapahtumasta Kuntonen sanoo hyväksi ja hienoksi. Ensimmäisellä kerralla kaikki ei voi olla valmista ja Kuntonen toivoo Ay-Sporttifestarien löytävän oman paikkansa kaikkien palkansaajien yhteisenä tapahtumana. SEL:n teemaa Samassa veneessä Kuntonen pitää sopivana ja ennen kaikkea tärkeänä puhuttaessa tilanteista työpaikoilla. Ay-Sporttiofestarien merkitys avautuu Kuntoselle paitsi yhteisenä liikunnallisen tapahtumana eri lajeissa, niin myös koko palkansaajakentän mahdollisuutena tavata oman ja toisten liiton ihmisiä työn ulkopuolella. - Tällaisen yhteisen tapahtuman avulla on mahdollista ja helpompi kehittää henkilöstöryhmien yhteistyötä työpaikoilla. Liikunta ja kaikki muu yhteinen vapaaajalla tapahtuva toiminta lähentävät eri liittojen ja keskusjärjestöjen jäseniä toisiinsa, jolloin eteen tulevat ongelmat työpaikalla on helpompi ratkoa. - Ongelmia voi olla tai niitä ei ole työpaikoista riippuen, mutta monissa neuvotteluissa on hyvä olla samassa veneessä, Kuntonen Kuntosen mukaan on erittäin tärkeää, että työpaikoilla kaikki näkisivät järjestäytymisen merkityksen, on ammattiliitto sitten mikä tahansa. Ensimmäisessä tapahtumassa olisi Kuntosen mielestä saanut olla enemmänkin osallistujia. Lajeista jalkapallo ja tennis jouduttiin perumaan; sen sijaan lentopallossa, petankissa ja shakissa oli hyvin osallistujia. Kuntonen toivoo liittojen jatkossa sitoutuvan paremmin tapahtuman onnistumisen varmistamiseen. - Liittojen omassa tiedotuksessa on jatkossa paremmin ja näkyvämmin tuotava esille Ay-Sporttifestareita. Halisko ilostutti Lappeenrannan toriyleisöä. Halisko on TUL:n lasten ja nuorten liikunnan iloinen maskotti, matolisko. Liitot on saatava mukaan aidosti. Toivon myös selkeämpää organisaatiota ja vastuuttamista, jota ei kuitenkaan voida sälyttää paikallistasolle, Kuntonen Kuntosen mielestä Ay-Sporttifestareita ei voida järjestää niin, että TUL:n piirille sanotaan tehkää tapahtuma. Yhden viikonlopun ajaksi yhdelle paikkakunnalle tuotavaa tapahtumaa Kuntonen luonnehtii hyväksi ideaksi, joka pohjautuu tärkeään asiaan. Vaikka työpaikalta tai ammattiosastosta lähtisi pienempikin porukka, niin Ay-Sporttifestarit mahdollistavat yhdessä olemisen. Kaija Ihamäki on soutanut ennenkin, mutta ei koskaan näin isoa venettä. Tavallisen soutuveneen kaksi airoa vaihtuivat Ay-Sporttifestarien kirkkovenesoudusssa yhteen airoon ja liikkuvaan penkkiin. - Aivan mielettömän hauska kokemus. Innolla odotin soutua ja uudelleen lähden, mutta en ihan heti, Ihamäki sanoi rantaan päästyään. Ihamäki ja soutukumppanit tulevat Suomen Elintarvetyöläisten Liiton Lahden osasto 47:stä. Vahvistuksena lahtelaisilla oli liiton puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen. Ihamäki oli niin sanottu tahtisoutuja. Omien sanojen mukaan ei siksi, että olisi ollut joukon paras, vaan koska toiset määräsivät. Määritelmän mukaan perämiestä lähimpänä sijaitsevat soutajat ovat tahtisoutajia. - Perämies huuteli tahtia ja me soudimme. Alussa oli Samassa veneessä. SEL:n jäsenet tekivät kahden tunnin matkan kirkkoveneellä. Tapahtumaa varten soutajille oli teetty t-paita, jossa luki Samassa veneessä. Aivan mielettömän hauska kokemus vaikea löytää yhteinen tahti, mutta kiitos osaavan perämiehen, niin saavutimme kuitenkin yhtäaikaisuuden, Ihamäki sanoi. Soutumatka kesti hiukan yli tunnin. Ennen liikkeelle lähtemistä soutajille kerrottiin kirkkovenesoudun olennaisimmat asiat. Aurinkoinen ja lämmin ilma sekä Saimaan hienot maisemat antoivat oman panoksensa soutamiselle. Jossain vaiheessa Ihamäki huomasi, että kirkkoveneessä soutaminen ei ole sama asia kuin tavallisella soutuveneellä liikkuminen. - Jalat ja takapuoli ovat kipeinä. Odotin, että kädet joutuvat kaikista kovimmille, mutta liukuvan penkin vuoksi jaloilla joutui kaiken aikaa ponnistamaan, Ihamäki sanoi.

11 Eipä saaneet rahtarit vastusta Osaava köydenvetojoukkue sijoittaa lyhyimmän kilpailijan eteen ja pisimmän taakse. AKT:n osasto 022:n rahtareista yksikään ei ole höyhensarjalaisia, ei lyhinkään eli Tony Saarinen. Muut joukkueen jäsenet ovat Kristian Tainio, Joni Saarinen, Sami Kaija ja Juha Varjokumpu. Valmentaja oli Pertti Varjokumpu, koska joukkueessa sallittiin vain viisi kilpailijaa. tislaisten kuulumista sääntöjen vaatimusten mukaisesti samaan ammattiosastoon epäiltiin muutaman vastustajan suulla. Yhdistelmäajoneuvojen kuljettajien voiman ja taitavuuden kun väitettiin tulleen eri osastoista. Rahtarit eivät harjoittele köydenvetoa ammattimaisesti, mutta otteista tuli esille vahva osaaminen. Jokaisella oli jaloissaan jalkapallosta tutut nappulakengät, jotta pito maahan olisi paras mahdollinen. Myös taktiikkaa oli selvä. - Lyhyin on edessä ja siitä mennään pituusjärjestyksessä köyden päähän. Vetolinja on kaikista ihanteellisin silloin, kun ensimmäisellä köysi on alhaalla ja köyden korkeus nousee. Täällä köysi on liian lyhyt, mutta riittävän pitkä kuitenkin, miehet sanovat. Lappeenrannassa kilpailtiin cuptyylisesti, joten rahtarit kohtasivat raksan kahdesti ja paperin kerran. Yhden ottelun voittoon tarvittiin kaksi voittovetoa. Tiukimmille huittilaiset joutuivat Rakennusliittoa vastaan toisen kohtaamisen viimeisessä vedossa, joka kesti hiukan yli minuutin. AKT:n kesäpäivillä vastus on ajoittain ollut kovempi. - Yksi veto on saattanut kestää useita minuutteja. Hetkeksikään ei voi antaa periksi, vaan koko ajan ja koko kropalla on pystyttävä vetämään. Vedon jälkeen tietää urheilleensa, sanoo Joni Saarinen. Palkintojen jaon jälkeen voittajoukkue huomautti kuorona: - Lyhyt ja ytimekäs homma, mutta jalkoihin ottaa. Onko viereisessä köydenvetokuvassa suomalaisen ammattiyhdistysliikeen todelliset äijät? Voitto Ay-Sporttifestareilla ja kahdesti oman ammattiliiton Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n kesäpäivillä. Vahvaa esitystä, joka tämän kesän osalta huipentuu elokuussa AKT:n kesäpäivillä. - Olemme kahdesti voittaneet kesäpäivillä köydenvedon ja kun kolmas kerta toteutuu elokuussa, niin saamme kiertopalkinnon itsellemme, sanoo Huittisten ammattiosasto 022:n joukkueen valmentaja Pertti Varjokumpu. Tämän jutun kirjoittaja ja toimittaja Kauko Ainasoja maalailivat puheissaan köydenvetokisaa rekkamiesten ja rautakourien välillä. Ehkäpä se toteutuu viimeistään kahden vuoden kuluttua seuraavassa kesän Ay-Sporttifestareilla. Kilpailun jälkeen syntyi pieni episodi, joka tosin päättyi oikeastaan saman tien. Huit- Mitalikolmikko yhteiskuvassa. AKT osasto 22 Huittisten Tavaralinjamiehet voitti, Rakennusliiton osasto 33 sijoittui toiseksi ja Paperiliiton Lauritsalan osasto 44 kolmanneksi. Mitali on aina mitali Kautta aikojen ensimmäisen Ay-Sporttifestarien ensimmäisen shakkiturnauksen kolmas tila. Lappeenrantalainen Keijo Miettinen on mielissään, sillä mitali on aina mitali. - Kahdentoista osallis- tujan joukossa sijoittuminen kolmanneksi on hyvä suoritus. Tällä iällä ei enää niin paljon tule tutkittua shakkia, vaan lähinnä vain pelailtua, Miettinen Miettinen on Posti- ja Logistiikka-alan Unioni PAU:n Mustapaitainen Keijo Miettinen sijoittui shakkiturnauksessa kolmanneksi. Lappeenrannan työväentalon kokoushuoneessa oli lauantaina hiljaista, vaikka paikalla oli kaksitoista shakinpelaajaa. jäsen. Aktiivinen mies on ammattiosasto 130:n rahastonhoitaja ja vetää Lappeenrannan Eläkkeensaajien bocciaryhmää. Ay-Sporttifestarien shakkiturnauksessa peliaika oli minuuttia. Kahdellatoista osallistujalla turnaus vei aikaa koko päivän. 14-vuotiaana shakin pelaamisen aloittanut Miettinen viettää ensi vuonna juhlavuotta. Tuolloin tulee kuluneeksi 50 vuotta hänen liittymisestä shakkikerhoon. Shakki on kaiken aikaa ollut elämässä mukana ja ollut tärkein harrastus. Kerhoon liittyminen tapahtui siirtojen oppimisen jälkeen ja opintiellä Miettinen toivoo olevansa vieläkin. - Vanhenemisen valitettavasti huomaa. Tuosta oppimisisesta en varmuudella tiedä, mutta sen tiedän, että virheitä ainakin teen ja keskittymiskyky heikkenee iän karttuessa, Miettinen Miettinen on kaiken aikaa ollut hyökkäyspelaaja. Omasta mielestään hänen asemapelinsä ei ole koskaan ollut riittävän vahva.

12 12 Navigaattori päälle ja Lappeenrantaan Sama ammattiosasto, sama seura ja kun kolmikosta kaksi on sisaruksia sekä kaksi työkavereita, on yhteydenpito suhteellisen kiinteätä. Näin on laita Taru Saarelalla, Pirjo Saarelalla ja Sirkka Laineella, jotka osallistuivat Ay-Sporttifestareiden petankkiin JHL:n Valkeakosken osasto 151:n joukkueena. Yhteinen seura on TUL:n jäsenseura Koski-Petankki, joka syksyllä täyttää 20 vuotta. - Mehän innostuimme heti, kun kuulimme Ay- Sporttifestareista ja tästä petankkikilpailusta. Ei muuta kuin navigaattori päälle ja Lappeenrantaan, sanoo Pirjo Saarela. Pelkästään ja yksinomaan innostuksesta naiskolmikko ei navia päälle laittanut. Aktiivisina petankkin harrastajina ja kilpailijoina Lappeenrannan kilpailu tarjosi uuden elämyksen ja tietysti mahdollisuuden voittaa. Tavoitteeseen ei ihan päästy, mutta neljäs tila kahdentoista joukkueen kilpailussa on hyvä saavutus. Taru Saarela (vas.), Pirjo Saarela ja Sirkka Laine tunnistetaan kilpailupaikoilla hyvästä pelitaidosta ja kahvipusseista tehdyistä koreista. Pirjo Saarelan petankkikuula lentää halutulla tavalla. Laine on pelannut petankkia viisi vuotta, Saarelan sisarukset 2,5 vuotta. - Petankki on pitkään ollut meille kaikille tärkein harrastus ja erittäin hyvä vastapaino työlle. Totta kai tänne halusimme tulla kilpailemaan, sanoo Laine. Naiset ovat toistaiseksi turhaan yrittäneet tuoda petankkin pelaamisen ammattiosastoon ja työpaikalle Valkeakosken seurakuntaan. Petankki on naisille kilpailulaji ja menestyäkseen kisoissa on harjoiteltava läpi vuoden. Valkeakoskilaiset käyvät Iittalassa paikallisen TUL:n seuran Kalvolan Iskun hallissa harjoittelemassa maanantaisin ja perjantaisin. Vanha VR:n makasiinirakennus on tuttu myös kilpailupaikkana. - Kesälläkin harjoittelemme kahdesti viikossa, mutta etupäässä kesä kuluu kilpailuissa. Kisoja olisi lähes joka päivä, jos vain viitsisi kiertää, sanoo Taru Saarela. Viime kesänä yhdessä vaiheessa Laine kilpaili 14 peräkkäisenä päivänä. Kolmikosta Laine on jo eläkkeellä. Hän on osallistunut TUL:n Veteraanipäiville viisi kertaa ja neljästi voittanut petankin mestaruuden. Kerran on tullut hopeaa. Joensuussa pidettäviin tämän vuoden Veteraanipäiviin Laine oli luonnollisesti lähdössä Koski-Petankin joukkueessa. Saimaan piiri tarttui rohkeasti tilaisuuteen Ensimmäisen Ay-Sporttifestarien johtaja Asko Kokkola on tyytyväinen Saimaan piirin haluun avata ovi täysin uuteen tapahtumaan. Kokkolan mukaan piirissä on aina löytynyt rohkeutta ja halua järjestää tapahtumia, olivatpa ne millaisia tahansa. - Tässä on ollut parasta se, että meillä ei ollut käytettävissämme valmista sapluunaa, vaan saimme aloittaa puhtaalta pöydältä. Koska seurat ovat aina olleet hyvin mukana tapahtumajärjestelyissä, niin nytkin meillä oli helppo tarttua tilaisuuteen, Kokkola Kokkola kuitenkin vakavoituu puheen kääntyessä vähäiseen osallistujamäärään ja muun muassa jalkapallon ja tenniksen peruuntumiseen. Kokkolan sanoin joku tässä vielä mättää. - Ammattiliitot eivät jos- Lentopallossa oli mukana 19 joukkuetta. Kuvassa Carrus Delta Oy ja Inhan Metalli 51 ottavat mittaa toisistaan ottelussa, jonka Inha voitti 2-0 (25-11-, 25-16). Takavuosien maajoukkuejuoksija Seppo Matela sijoittui kolmanneksi yli 60-vuotiaiden maastojuoksussa. tain syystä lähteneet mukaan tuomaan jäseniään Lappeenrantaan. Toivottavasti jatkossa liitot satsaavat tähän tapahtumaan, Kokkola Pitkäaikaisena Lappeenrannan kaupungin työsuojeluvaltuutettuna Kokkola ar- vostaa Ay-Sporttifestarien tavoitetta. - Festarien ajatus tukee työntekijöiden ja työantajien tavoitteita työhyvinvoinnin lisäämiseksi liikunnan avulla, Kokkola

13 Tasa-arvon esitaistelija Ismo Alhoniemi TUL sai vuoden 2007 liittokokouksessa historiansa ensimmäisen tasa-arvovaliokunnan. Työ ensimmäisen kolmen vuoden aikana oli paitsi uraauurtava, niin ennen kaikkea aktiivista ja tuloksia tuottavaa. Valiokunta ei tyytynyt toimimaan lausuntoautomaattina, vaan työsti omien selvitystensä jälkeen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelman. Silloinen ja nykyinen puheenjohtaja Kari Uotila myöntää riman nousseen korkealle ensimmäisen kauden aikana. Viime vuonna valitun tasa-arvovaliokunnan edessä on muun muassa ohjelman jalkauttaminen seurakentälle. - Tässä on haastetta riittämiin, mutta motivaatiota ja potkua valiokunnalta ei puutu. Helmikuussa järjestimme kansainvälisen seminaarin, Aprilliristeilyllä julkistimme Nollatoleranssi-kampanjan ja sen jälkeen saimme valmiiksi talkootyön periaatelinjaukset, Uotila Alati kovemmaksi käyvässä kilpailun maailmassa nousee entistä tärkeämmäksi TUL:n ikiaikainen toiminta tasaarvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseksi. Uotilan mukaan koskaan ei saa unohtaa sitä, että liikunnan riemusta on päästävä ja saatava kaikkien ihmisten nauttia. - Tasa-arvovaliokunta toteuttaa juuri tätä TUL:n ominta aluetta. Liikunnan riemun kokeminen on tärkeää TUL:lle ja ajoittain pitää muistuttaa itseään tämän tasa-arvotyön tärkeydestä, Uotila Kuva Ismo Alhoniemi TUL:n tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Kari Uotila sanoo valiokunnan olevan hyvin motivoitunut edistämään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Palloliitossa ja SLU:ssa tasaarvotyötä tehnyt ja tekevä Uotila ei epäröi nimittää TUL:ää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden esitaistelijaksi. - Tasa-arvon periaatteiden jalkauttaminen seuroihin on kova haaste, sillä seuramme tekevät edelleen kilpa- ja huippu-urheilua, mutta silti kaikkien olisi samanaikaisesti pidettävä mielessä liikunnan mahdollistaminen kaikille, Uotila Valiokunnan käytännön työskentely ei jää alkuvuoteen. Tämän vuoden aikana käynnistyy maahanmuuttajien kohtaamiseen valmistava opas, jota Uotila kutsuu seurojen työkaluksi. Oppaan avulla seuroissa tiedetään paremmin, kuinka kohdata maahanmuuttaja harrastajana, urheilijana, seura-aktiivina ja vanhempana. Tässä työssä valiokunnan jäsenellä, maahanmuuttajien kanssa työskentelevällä Päivi Vartiainen-Oralla on iso rooli - Minulla on sellainen käsitys, että tällaisen oppaan tekemisellä TUL antaa esimerkkiä muille liikuntajärjestöille. Maahanmuuttajasektorilla riittää kaiken aikaa työtä, sanoo Uotila, jonka aloitteesta Palloliitossa aikanaan käynnistettiin kolmivuotinen projekti. Erityisliikunta tai soveltava liikunta on uusimpana asiana nostettu TUL:n tasaarvovaliokunnan asialistalle. Viime vuoden syyskuussa pelattiin ensimmäinen avoin salibandyn erityisliikunnan TUL:n mestaruusturnaus ja seuraava turnaus on vuorossa jälleen syyskuussa. Uotila toivoo TUL:n muiden lajijaostojen ottavan esimerkkiä salibandyjaostosta, joka lähti ennakkoluulottomasti avaamaan uutta latua. - Seuroja on syytä rohkaista lähtemään mukaan erityisliikuntaan ja aloittamaan yhteistyö eri järjestöjen kanssa. Sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vastuun ottaminen tässä toiminnassa on TUL:n yksi rooleista. - Erityisliikunnan järjestäminenhän on mitä suurimmassa määrin sen ajatuksen toteuttamista, että kaikilla ihmisillä on oltava mahdollisuus nauttia liikunnan riemusta, Uotila Uotila ottaa esille mahdollisuuden aloittaa yhteistyö Soveltava Liikunta Sovelin kanssa. SoveLissa on jäseninä 16 kansanterveys-, vammais- ja liikuntajärjestöä. Jäsenjärjestöissä on jäseninä noin henkilöä ja paikallisyhdistyksiä on Erittäin helppoa varainhankintaa KOTIMAISTEN sukkien myynnillä. - Todella hyvä tuotto, 40 % - Samalla tuet kotimaista työtä. puh. (013) , OLVIN JUOMILLA VAROJA SEURALLE Myymällä Olvin juomia on seuroilla huippumahdollisuus hankkia lisää varoja. Sopimus on seuroille erittäin edullinen ja kysymys on tuntuvasta alennuksesta. Olvin kulloinkin voimassa olevasta perushinnastosta virvoitusjuomien ja kivennäisvesien osalta seurat saavat alennusta 18 senttiä/pullon sisältö. Nettohinta on rahanarvoista etua seuroille. Olvin juomia voi hankkia pienempiin seuran tilaisuuksiin, kisatapahtumiin tai säännölliseen kioskimyyntiin. Eikä ay-kilpailuja kannata missään tapauksessa unohtaa. Alkoholijuomia voi tilata vain, jos tilaajalla on alkoholinmyyntilupa. Pienin myyntierä on 10 koria (á 24 pulloa/kori). Tällöin toimitus on rahtivapaa. Olvin Kevyt Olo -logoja saa käyttää vapaasti seuran materiaaleissa. Kuvissa on paljon vaihtoehtoja, joista voi valita itselleen sopivimman. Logot saa ladattua osoitteesta www. olvi.fi. Ota yhteyttä alueesi asiakaspäällikköön, niin homma lähtee pyörimään! Helsinki ja Itä-Uusimaa: Toni Hämäläinen Helsinki, Keski- ja Länsi-Uusimaa: Kimmo Sinivuori Lahti, Kymenlaakso, Kanta-Häme: Timo Takanen Tampere, Turku, Satakunta: Pasi Suoniemi Jyväskylä, Mikkeli, Kokkola: Mika Taponen Joensuu, Kuopio: Jarmo Ruokolainen Oulu, Kajaani, Rovaniemi, Iisalmi: Antti Alamäki

14 14 Kuopion Hiihtäjien ykköskirkkovenejoukkue on maan viiden parhaimman joukkueen ryhmässä. Sulkavan soudun vuoden takainen voitto halutaan uusia. Kirkkoveneestä ei maisemia katsella Ismo Alhoniemi Seuran nimestä huolimatta on Kuopion Hiihtäjien harjoituksissa vesi olennainen elementti. Muutenkin, kuin janoa sammuttavana juomana. Ollaan kesäisessä postikorttimaisemassa, mutta upouudessa kirkkoveneessä istuvat neljätoista miestä eivät tällaisista asioista piittaa. Katse on suunnattu perämieheen, mutta ennen kaikkea kirkkovenesoudun SM-kilpailuihin sekä Sulkavan soutuun ja Pirkan soutuun. Kymmenisen vuotta seuran lajivalikoimaan kuulunut kirkkovenesoutu on toisille kova urheilulaji, toisille porukassa tehtävää kuntoliikuntaa. KuHissa on viitisenkymmentä soutajaa, joista puolet kilpailee. - Soutajien määrä on iso ja kirkkoveneitä vain kolme, joten meidän on ollut jaettava vuorot, jotta kaikki pääsevät soutamaan, sanoo seuran puheenjohtaja ja ykkösjoukkueen perämies Kalevi Pitkänen. Neljätoista soutajaa ja perämies. Ja lisäksi harjoitusohjelman tinkimätön noudattaminen, hyvä tekniikka ja soutajien sijoittaminen oikeisiin paikkoihin veneessä. Kuullostaa kovalta urheilulta ja sitä se todellakin on. - Lähes kaikilla meidän kilpailijoillamme on urheilutausta ja monet hiihtävät kilpaa, joten tämä on samalla myös hyvää kesäharjoittelua. Harjoittelemme kahdesti viikossa 1,5-kaksi tuntia kerralla, Pitkänen Tänä kesänä soutuharjoitteluun tuli uutena elementtinä sangon vetäminen. Vaikka kyse ei ole painosta, hidastaa veneen perässä tuleva sanko soutuvauhtia melkoisesti. - Jotta soututahti kuitenkin säilyisi mahdollisimman hyvänä ja mahdollisimman pitkään, on vauhtia pidettävä yllä normaalia enemmän. Tämä tuo voimaa jalkoihin ja kehittää hapenottokykyä, Pitkänen Soutu on tekniikkalaji. Oikeaan soututekniikkaan on kaiken aikaa kiinnitettävä huomiota. Kirkkoveneessä olevat neljätoista soutajaa tekevät tästä soutumuodosta eräänlaisen joukkueurheilun, jossa kemioiden ja yhteisen soutamisen on pelattava. Menestyksellinen venekunta ottaa huomioon myös puhtaat fysiikan lait ja sen, kuinka vene käyttäytyy vedessä. Toisin sanoen nokka on pidettävä vedessä eli painavimmat soutajat ovat aina veneen keulassa ja perämiestä kohti tultaessa soutajien paino kevenee. Pitkänen huomauttaa veneen kulkevan sitä paremmin, mitä painavampi pää sillä on. - Meidän kaverimme ovat 90-kiloisia. Noin satakiloiset soutajat keulassa ovat ihannepainoisia, Pitkänen Tavoitteet tälle kilpailukaudelle ovat kovat. Sulkavan soudun 60 kilometrin matka voitettiin vuosi sitten, eikä tänä vuonna kilpailuun lähdetä yhtään pienemmällä tavoitteella. Lisäksi Kuopion Hiihtäjät osallistuu metrin kilpailuun MMtittelistä. KiHun ykkösvenekunta on osallistunut soutuun seitsemän kertaa ja heikoin sijoitus on kuudes. Vuonna 2009 kaulaan laitettiin hopeamitalit. - Pirkan soutu on toinen pääkilpailumme. Kummassakin kilpailussa on hyvät rahapalkinnot, joten hyvällä menestyksellä saa kuluja pois, Pitkänen Pitkänen on kippari seurassa ja perämies kirkkoveneessä. Yhdessä mietitään taktiikka ja soututahti, mutta soudun aikana perämies tekee taktiset päätökset ja luonnollisesti pitää soudun tahdissa. Kuopion Hiihtäjien kolmesta kirkkoveneestä Pitkänen omistaa kaksi ja uusimmasta puolet. Toinen puolisko kuuluu seuralle. Kuvat Ismo Alhoniemi Kirkkovenesoutu on mitä parhainta kuntoliikuntaa, jossa yhdistyvät liikunnan hyödyt ja yhdessä tekemisen sosiaalinen merkitys. haet osaamista aikuisliikunnan tai seuratoiminnan aloilta (LAT) tai haluat

15 Kouluttajat eivät tilannetta kaunistele Kuvat Heikki Virkkunen/Uudet Palvelut Udepa Oy TUL-huppari on laadukasta nukkaantumatonta materiaalia.vetoketju & etutaskut. Väri punavalkoinen. Vasemmassa hihassa brodeerattu TUL-logo. TUL-hupparin toimittaja on TUL:n yhteistyökumppani Errea. Lasten koot ovat XXS ( cm) ja XS ( cm). HINTA 50 EUROA. Aikuisten koot ovat S, M, L, XL, XXL, XXXL. HINTA 60 EUROA. Hintoihin lisätään postituskulut. Tilaukset: TUL (09) (arkisin klo 8-16 välisenä aikana) tai Toimitusaika: 1-4 vkoa Tilaustiedoissa tulee ilmetä: koko, kpl-määrä, toimitus- ja laskutusosoite. Isot seuratilausneuvottelut kehittämisjohtaja Sari Virta gsm Kouluttajapäivien osanottajat korostivat TUL:n oman koulutustoiminnan tarpeellisuutta. Hannu Hurme K oulutuksen tunnustetaan yleisesti olevan menestyksen avain joka alalla. Kuitenkin: vuonna 2005 TUL:n koulutustoimintaan osallistui noin henkilöä, vuonna 2010 vajaat henkilöä. TUL:n kouluttajapäivillä ei kaunisteltu mikä on lähtötilanne, kun tehtävänä on pohtia liiton koulutuksen kehittämistä. TUL:n toimistoon kokoontui toukokuun alussa kolmisenkymmentä kouluttajaa ja koulutustehtävistä kiinnostunutta. Keskustelu oli vilkasta. Liiton koulutustoiminta joutui reippaan ravistelun kohteeksi. Tilaisuutta oli pohjustettu koulutusvaliokunnan keväällä toteuttamalla seurakyselyllä. Kysely oli lähetetty yli 500 seuraan, joista vastaukset saatiin noin sadalta. Vuodenvaihteessa oli myös kartoitettu kyselyllä liiton kouluttajaluetteloon kuuluvien näkemyksiä liiton koulutuksen tilasta ja tarpeista. Näiden kyselyjen tulosten perusteella kouluttajapäivillä haettiin uutta näkökulmaa koulutukseen. - Kyselyt paljastivat kouluttajatarpeen kohdistuvan seuroissa eniten lajivalmen- Liittokokous lähti uusimaan TUL:n strategiaa ja se antoi myös suuntaviivat koulutustoiminnalle. Ykköskohteeksi määrit- tyi seuratoiminnan kehittäminen. Muuten koulutus jakautuu strategiassa valmennuksen perusteisiin, nuorisokoulutuksen sekä kunto- ja terveysliikuntaan. Ideoista ei Rajajärven mielestä ole missään vaiheessa ollut puutetta. -Hyvätkin ideat ovat jääneet toteuttamatta, kun on jääty junnaamaan paikoilleen. totesi Rajajärvi ja korosti kykyä reagoida ajan vaatimuksiin. Kouluttajapäivien keskustelussa pidettiin hyvänä, että lähtötilanne on selvitetty. Uutta on helpompi lähteä rakentamaan, kun tiedetään mihin pitää puuttua. Realismi oli johtotähtenä, Hannu Itkonen nostaisi TUL-aatetta arvoonsa seminaarilla ja kohentaisi lajitoimintaa lajipäivillä. Puheenjohtaja Anu Rajajärven mukaan koulutusvaliokunta on valmis rajuunkin ravisteluun. nukseen, mutta myös järjestö-, nuoriso- ja kuntoliikuntatyöhön. Joka kolmannessa seurassa ei ollut valmentajakoulutusta ollenkaan, sanoi koulutus- ja kehittämispäällikkö Veli-Tapio Kangasluoma. Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Anu Rajajärvi katsoi tapahtuneen olevan seurausta 1990-luvun alussa toteutusta liikunnan järjestörakenteen mullistuksesta. Tuolloin lajikoulutus tuli lajiliittojen tehtäväksi. Uusiutumisen paikka Yhteiskunnan pirstaloituminen on TUL:lle, kuten muillekin kansalaisjärjestöille haaste. Liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen löysi tällaiselle kehitykselle tunnusmerkkejä paljon. Sellaisia ovat muun muassa perinteen merkityksen väheneminen toimintojen suuntaajana ja se, että yhteiskunnan nuoren jäsenen elämää suuntaavat valinnat tapahtuvat varhaisemmin kuin ennen. Nuori myös elää tänään aikaisempaa kulutuskeskeisemmässä yhteiskunnassa. TUL lukeutuu Itkosen mukaan järjestöihin, joilla on tällaisessa tilanteessa ratkaistavana kaksi vaihtoehtoa: pyristelläkö sitkeästi entisillä eväillä vai lähteäkö uusiutumaan. Eikä hänestä ole kahta kysymystäkään siitä, kumpi vaihtoehto on liitolle oikea. - TUL:llä on selkeästi uusiutumisen paikka ja liiton koulutustoiminta on erityisesti haasteiden edessä, sanoi Itkonen. Haasteisiin vastaamisessa on lähtökohtana selvitystyö ihmisten mielipiteistä. Sitä seuraavassa toimintatapojen muuttamisessa nousee TUL:ssa Itkosen mukaan aivan olennaiseen asemaan yhteisöllisyys. Tuolloin astuu kuvaan myös arvoperustan sisäistäminen. Itkonen ei korostanut ensimmäistä kertaa arvoperustan merkitystä. Hän tekee niin, koska pitää sitä TUL:n vahvuuksista tärkeimpänä. Sen pohtiminen on hänestä kuitenkin jäänyt liian kun katsottiin, että tiivistäminen on viisautta. Se tarkoittaa, että asetettaessa tehtäviä liiton omalle koulutustoiminalle muistetaan millaisilla resursseilla niitä ollaan toteuttamassa. Valiokunta kehittää koulutuspäivien evästykset muistaen koulutussuunnittelua, tarkistaa kurssien sisällöt ja sen mihin tulevaa koulutustoimintaa tullaan kohdistamaan. Kouluttajaverkosto päivittäminen todettiin välttämättömäksi, samoin kouluttajille tarjottavan täydennyskoulutuksen. Kyselyissä tuli esille toive TUL:n oman lajikoulutuksen ylläpitämisestä/elvyttämisestä. Sitäkään toivetta ei koulutusvaliokunta aio unohtaa, kuten ei myöskään yhteistyön lisäämistä muiden liikuntajärjestöjen kanssa. Kurssilla istuminen ei tule jäämään ainoaksi tavaksi toteuttaa TUL:n koulutustoimintaa. -Verkkokoulutus, kotitehtävät, itseopiskelu, luetteli historianopettaja Rajajärvi tapoja harjoittaa koulutustoimintaa. On ravisteltava kunnolla ja otettava uusi näkökulma, tiivisti koulutusvaliokunnan puheenjohtaja päivien näkemyksen. vähälle. TUL:n on viime vuosikymmenet ollut kuin mullistuksessa ja tekeminen on keskittynyt enemmänkin hengissä säilymiseen. - Entäs, jos ryhdyttäisiin vakavasti pohtimaan tätä. Siis arvoperustaa ja sitä, missä TUL menee tänä päivänä, Itkonen kysyi. Tutkija kun on, Itkonen ehdottaa ison seminaarin järjestämistä arvoteemoilta. (HH) URHEILUKOULUT Tilaukset ja tiedustelut: TUL, Kauppakartanonkatu 7 A 4, Helsinki Puhelin: (09) , Faksi: (09) Joy Games Urheilukoulut Tilaa urheilukoulupaketteja lapsille ja aineistoa seuralle.

16 16 POIKA PÄÄSI KOTIIN Uotilan Työväen Urheilijat oli jälleen miesten petankkikilpailun voittajajoukkue. Kummassakin kilpailussa hopealle sijoittui Leppävaaran Sisu. Ismo Alhoniemi Uotilan Työväen Urheilijat teki sen, mitä joukkueelta oli hiljakseen odotettukin. Joensuussa TUL:n Veteraanipäivien paraatilaji petankki päättyi miesten osalta jälleen kerran UTU:n voittoon ja tätä myöten myös kiertopalkinto jää lopullisesti seuran haltuun. - Poika pääsi Raumalle, olikin oikeaan osunut toteamus pääjuhlan palkintojenjakotilaisuudessa. UTU kolmosessa pelannut kolmikko Vesa Tuominen, Eero Vahtera ja Pekka Urponen on hallinut TUL:n petankkia, eikä tälläkään kertaa mestaruuden saaminen tuottanut suurta tuskaa. Se hiukan kuuluisampi Poika eli jääkiekon maailmanmestaruudesta annettu pokaali kärsi pahasti saunottelusta ja juopottelusta. Raumalaiset osaavat arvostaa petankki-poikaa, joten Joensuuhun tuotiin kirkas, naarmuuntumaton ja lommoton pokaali. Sääntöjen mukaan Poika menee seuralle, jolla on kol- me voittoa. Uotilan Työväen Urheilijat ei aio luopua kiertopalkintojen keräämisestä seuran palkintokaappiin; se kävi selväksi Joensuussa. Naisten petankkimestaruuden voittaneen Koski-Petankin Anneli Laitila ja Sirkka Laine ottivat paitsi tukevan otteen kiertopalkintoon, niin myös kantaa pokaalin nimeen. - Jos miehillä on Poika, niin kai meillä naisilla on sitten Tyttö, päätti Valkeakosken kaksikko. Naisten ja miesten sarjoissa hopeamitalit pujotettiin espoolaisen Leppävaaran Sisun pelaajien kaulaan. Naisten finaalissa Koski-Petankki oli numerollisesti ylivoimainen voittamalla 13-7, mutta itse peli oli paikoin tiukka. - Vastustaja asetteli koko ajan hyvin. Emme lähteneet finaaliin takit auki, sillä kohtasimme sisulaiset alkusarjassa ja olimme häviöllä 10-1, mutta lopulta voitto tuli meille pistein 13-2, Laitila sanoi. - Sitä makeammaltahan mestaruus tuntuu, mitä tiukemmalle finaalipeli menee, jatkoi Laine. Kentät olivat loistavassa kunnossa ja kiviä oli lähes mahdotonta löytää. Laineen mukaan liian hyvässä kunnossa oleva pelialusta tasoittaa yllättävästi tilannetta kokeneiden ja kokemattomien heittäjien välillä. Joensuussakin Koski-Petankin kaksikko omien sanojensa mukaan enemmänkin vain kieritteli kuulia kuin heitti. Laitila ja Laine osallistuivat kuudennen kerran petankkiturnaukseen ja tulivat neljännen kerran kotiin mestareina. Hallussa on siis jo yksi Tyttö. Jokaisessa turnauksessa kaksikko on pelannut yhdessä. - Kemioiden on toimittava yhteen tai muuten ei tule mitää. Meillä homma toimii hyvin, Laine sanoi. Pääjuhlan avannut TUL:n veteraanijaoston puheenjohtaja Anja Auvinen kertoi iloisen asian ensimmäiseen TUL:n, Eläkkeensaajien ja Eläkeläiset ry:n yhteiseen kulttuurikilpailuun liittyen. - Työväen Näyttämöiden Liitto ja Työväen Musiikkiliitto ovat tulossa omaaloitteisesti Seinäjoen tapahtumaan. Toivottavasti tästä kulttuuritapahtumasta syntyy koko työväenliikkeen yhteinen tilaisuus, Auvinen sanoi. Auvinen muistutti, ettei yhteistyön merkitystä voi koskaan korostaa liikaa ja tämä ajatus sopii myös veteraanien toimintaan. Auvisen kutsuma iso haaste järjestetään Seinäjoella. 15. Veteraaniristeily on vuorossa tutulla reitillä Turku-Tukhplma- Turku. Juhlapuheen pitäneen Pohjois-Karjalan maakuntavaltuuston puheenjohtaja Seppo Eskelisen mielestä TUL:n tavoitteet tasa-arvossa, yhdenvertaisuudessa ja liikuntapolitiikassa kävisivät sellaisinaan uuden hallituksen ohjelmaksi. - TUL:n veteraanit ja tapahtumat ovat hyvä esimerkki yhteisöllisyyden ja liikunnan tärkeästä merkityksestä, Eskelinen sanoi. Juhlapuheen piti Pohjois-Karjalan maakuntavaltuuston puheenjohtaja Seppo Eskelinen. Kuvat Ismo Alhoniemi Joensuun Yrityksen Raimo Koivula taitaa huuliharpun soittamisen.

17 RAUMALLE Ruusut Kotkasta. Pääjuhlan yleisö sai nauttia monipuolisesta ohjelmasta 1,5 tunnin ajan. Rantakylän eläkkeensaajien ja Mutalan Riennon Kisällit avasivat Veteraanipäivien pääjuhlan iloisella laulullaan. Savonmuan Hilimaa haettiin Joensuusta. Esityksen takana olivat Vaajakosken Kuohun veteraanit. LIIKUNTA ON IHAN JEES! w w w.tul.fi Poika lähti näiden miesten matkassa pysyvästi Raumalle. Uotilan Työväen Urheilijoiden kolmikko Vesa Tuominen, Eero Vahtera ja Pekka Urponen on hallinut TUL:n petankkia, Anneli Laitila Koski-Petankista sai jo neljännen mestaruuden. Yksi Tyttö on Valkeakoskella ja seuraavan metsästys jatkuu ensi vuonna. Haukiputaan Heiton veteraaneilla on hauska nimi, Vierivät kivet. Sammaloitumaan ei todellakaan pääse, kun senioritansseista on kysymys. Aurinko helli petankisteja ja kannustusjoukkoja.

18 18 En ole katunut mukaan lähtemistä Ismo Alhoniemi Yli 60 vuotta Rauman Työväen Urheilijoiden toimintaan aktiivisesti osallistunut Eeva Kurki kiteyttää oivallisesti sen, mistä seuratoiminnassa on loppujen lopuksi kysymys. - Toiminta seurassa on antanut elämälleni sisällön. Minulle seuratyö on aina ollut rakas ja läheinen harrastus. En ole katunut mukaan lähtemistä, Kurki Seuran toimintaan Kurki lähti nelivuotiaana, eikä ole sen koommin katsonut tarpeelliseksi vaihtaa seuraa, puhumattakaan siitä, että olisi jättäytynyt seuratyön ulkopuolelle. Äidin kanssa tie kulki RTU:n voimisteluharjoituksiin ja kun ikää karttui, tulivat mukaan muun muassa uinti, yleisurheilu, hiihto ja luistelu. Lapsuus- ja nuoruusvuosien monipuolinen liikunta kantaa yhä hedelmää. - Rauman Työväen Urheilijat oli ihanteellinen seura, koska siellä pystyi harrastamaan useita lajeja ja kyllähän me harrastimmekin. Minulla on aina ollut kilpailuluonnetta, mutta tärkeintä nuoruudessa kuitenkin oli olla mukana ja liikkua sekä urheilla yhdessä seurakaverien kanssa, Kurki Puurtaja puuttuu. Ja vieläpä aivan tiedostaen. - Olen tarkoituksella välttänyt menemistä seuran johtokuntaan. Kun ikää on tullut, niin syynä on ollut tarve antaa mahdollisuus minua nuoremmille puurtajille. Valitettavasti nuoria on vaikea saada mukaan ja sitouttaa heidät seuratyöhön, Kurki Lähellä johtokuntatyötä on toimiminen seuran jäsenkirjurina, mitä tehtävää hän on hoitanut vuodesta 1988 lähtien. Ensimmäiseen luottamustehtävään Kurki valittiin vuonna 1961, kun hänestä tuli nuorisojaoston jäsen. Rauman Työväen Urheilijoiden uintijaostossa hän oli vuodet , luistelujaostossa ja naisjaostossa vuodesta 1973 lähtien. Kurki on tällä hetkellä jaoston puheenjohtaja. Satakunnan piirin naisjaostossa hän vaikutti vuodet ollen myös puheenjohtajana ja piirihallituksessa hän oli vuosina En enää halunnut jatkaa piirihallituksessa ja onneksi tilalleni löytyi huomattavasti minua nuorempi nainen. Nyt oli ehdottoman hyvä aika jäädä pois, Kurki TUL:n valtuustossa on menossa neljäs kausi. Liittotason luottamustoimista hänellä on kokemusta myös jäsenyydestä veteraanijaostossa, naistoimikunnassa sekä voimistelu- ja naisvaliokunnassa. Talkoiden merkitystä seuroille ei ole koskaan voinut väheksyä. Kurki on tehnyt talkootöitä lapsesta lähtien, mutta kyllästymisen raja ei ole vieläkään tullut vastaan. Toinen merkittävä asia on ollut osallistuminen TUL:n tapahtumiin. Ensimmäisen kerran Kurki lähti Raumalta liittojuhlaan vuonna 1954 ja sen jälkeen kaikki liittojuhlat sekä väliliittojuhlat ovat saaneet raumalaisesta osallistujan kenttäohjelmiin. - Tampereenkin TULe2009 -liittojuhlan kenttäohjelmaan oli pakko päästä mukaan. Liiton tapahtumat ovat minulle tärkeä asia. Veteraani-iän saavuttaminen toi elämään vielä yhden ulottuvuuden: TUL:n veteraanijaoston, Veteraanipäivät ja veteraaniristeilyt. - TUL on aina ollut minulle tärkein sidosryhmä, Kurki Kuva Ismo Alhoniemi Monenlaista on Eeva Kurki seuratyössä tehnyt ja monenlaiseen toimintaan osallistunut, mutta yksi häneltä Eeva Kurki on nelivuotiaasta lähtien ollut Rauman Työväen Urheilijoiden jäsen. Yli 60 vuoteen mahtuu yksi jos toinenkin luottamustehtävä ja talkootyötunti. APUA SEURAN VIESTINTÄÄN Tarvitseeko seurasi apua lehden, historiikin, kausijulkaisun tai esitteen suunnittelussa? Tarvitsetteko banderollaa, roll-uppia, pinssejä tai muuta markkinointimateriaalia? Uudet Palvelut Udepa Oy on erikoistunut järjestöjen viestintään ja sen suunnitteluun. Yhteistyökumppaneistamme löytyy myös edullisia painotaloja ja muitakin materiaalin tuottajia. Kysy lisää: Uudet Palvelut Udepa Oy puh heikki.virkkunen@udepa.fi JOKAINEN KILPAILU ON PALKINTONSA ARVOINEN MEILTÄ LAHJAT-,MITALIT-, POKAALIT JA PALKINNOT SATOIHIN ERI URHEILULAJEIHIN, HARRASTUKSIIN SEKÄ YRITYSTAPAHTUMIIN!

19 Saappaanvarteen varttunut Heikki Rissanen Saappaanheiton naisten sarjan kaksinkertainen maailmanmestari, rautavaaralainen Tiia Koskelo on kyllästymiseen asti mutta ei kyllästynyt oikomaan rakastamaansa lajiin liittyviä ennakkoluuloja, tömännyt saappaanheiton vähättelijöihin. Lajia tuntemattomat kun mieltävät saappaanheiton mieluummin kylätapahtumien hupilajiksi kuin tosissaan otettavaksi urheilulajiksi. Yleinen luulo on, että lentäähän saapas, kun on ranteessa ruista riittämiin. Lajia harrastavien keskuudessa arvostus on vallan toista. Laji kun on heittolajien lailla tekniikkaherkkä laji, jossa tekniikka suhteutetaan voimaan sopivassa mittasuhteessa. Pelkällä riuhtomisella saa vain itsensä rikki. Lajia harrastavilla riittääkin työsarkaa saappaanheiton tunnettavuuden ja sitä kautta arvostuksen nostamisessa. Lajiin liittyvien ennakkoluulojen oikaiseminen onkin sytyttänyt Koskelossa palon nostaa lajin tunnettavuutta. Ei suinkaan lähtemään kilvanlaulantaan saati kiistelemään lajia vähättelevien kanssa, vaan latomalla lajiin liittyvät faktat pöytään ja viemään epäilevät tuomaat kentän reunalle heittosaappaan varteen tarttumaan. - Siinä on moni äimän käkenä, kun saapas ei pelkällä viskaamisella kummoistakaan kaarta lennä. Jo se, miten virallisin säännöin lajissa kilpaillaan, on monelle yllätys, Koskelo Vuosien saatossa saappaanheiton suosio onkin ollut kasvussa ja laji kansainvälistynyt. Suomalaislajiksi mielletyn lajin mahtimaihin lukeutuvat muun muassa Italia, Viro ja Saksa. Saapas on saamassa jalansijaa ja salonkikelpoisuutta pikkuhiljaa myös urheilupiireissä. Tuoreimpana meriittinä Koskelolla on valinta TUL:n Savon piirin vuoden naisurheilijaksi Samalla seurakaveri, Rautavaaran Iskun Sari Kieloaho nimettiin TUL:n Savon piirin vuoden naisveteraaniksi. Koskelolla on plakkarissa on myös kotikunnan Vuoden urheilija-titteli Hänet on valittu neljänä vuotena peräkkäin, ainoana yhtäjaksoisesti paikkansa uusineena Suomen saappaanheiton maajoukkueeseen. Maajoukkueedustus tietää helpotusta kilpailumatkabudjettiin lajiliitolta tulevien avustusten myötä. Kaksikymppiselle Koskelolle saappaanheitto on yhtä lailla urheilua kuin ajanvietettä. Elämäntapa, jota ilman ei voisi kuvitellakaan elävänsä. Onhan tyttö kasvanut lajin parissa pienestä pitäen. Varttunut saappaanvarteen piskuisessa pohjoissavolaisessa Rautavaaran kunnassa, jonka naiset ovat napsineet lajin maailmanmestaruuksia ja -ennätyksiä useampaan otteeseen. Perheen mukana saappaanheittokisoja kiertänyt Tiia heitti ensimmäiset kisansa nelivuotiaana. Tytön äiti, Kirsi Koskelo kuului lajin tuolloin valtiattariin. Äidin lisäksi lajin maailmanmestaruuksia on myös tädillä, Mervi Koskelolla. Tyttö jatkoi Koskeloiden perinteitä nappaamalla naisten yleisen sarjan maailmamestaruuden Italiassa 2008 ja toistamiseen kotikisoissa vuoden kuluttua. Viime vuonna Puolan kisoissa Koskelo sijoittui hopealle. Ikänsä puolesta Tiia olisi tähän kauteen asti saanut heittää nuorten sarjassa, missä ei kuitenkaan ollut riittämiin haasteita. Tapana kun ei ole mennä matalimmasta kohden aitaa menestykseen - Kilpailu on enemmän itsensä voittamista. Kisasta jää paljon parempi maku, kun tietää tehneensä parhaansa kovatasoisessa kilpailussa, oli sijoitus mikä tahansa, kuin voittaa huonolla tuloksella, Koskelo Kuvat Heikki Rissanen Saappaanheitto on antanut Tiia Koskelolle paljon ja avartanut maailmankuvaa. Ilman lajin luonteeseen kuuluvaa rentoa meininkiä voisi jokin muu laji olla ykköslaji. Niin hassulta kuin se tuntuukin, saappaanheitto on vienyt sydämeni, monipuolisesti liikuntaa harrastava Tiia Koskelo naurahtaa. Tiian tavoitteena on rikkoa ensimmäisenä naisena maailmassa 50 metrin haamuraja. Harjoituksissa saapas on pöllyttänyt jo rajaa, mutta ei vielä virallisissa mittauksissa. Maailmanennätys on ja oma ennätys

20 20 Pyrkivän voimistelu on oikeilla urilla Lihaskunto- ja liikkuvuustestaukset kuuluvat Turun Pyrkivän SikSak-joukkueen harjoitusohjelmaan. HANKI UUSI SHELL CARD Kortti yksityishenkilöille TUTUSTUMISALENNUS* 2,5 SENTTIÄ PER LITRA TUL-jäsenenä saat jatkossakin 2,2 senttiä alennusta. Restel Liikenneasemien Shell HelmiSimpukka -ketju tarjoaa tiellä liikkujille kattavat palvelut 58 asemalla ympäri Suomen. Uudella Shell Cardilla maksaessasi saat mittavia etuja kaikilta Restel HelmiSimpukka asemilta: Autopesu 50 % Autokemikaalit, autotarvikkeet, voiteluaineet 5 % Ruoka-annokset 5 % Kuumat juomat 10 % Muista kassalla maksaessasi mainita, että olet TUL:n jäsen, näin varmistat että saat sinulle kuuluvat edut. * Tutustumisalennus on voimassa 2 kk bensiinistä ja dieselistä miehitetyillä Shell-asemilla uusista korttisopimuksista. Juhamatti Nieminen Kova työnteko yhdistettynä suunnitelmallisuuteen ja määrätietoisuuteen ovat kantaneet hedelmää Turun Pyrkivän joukkuevoimistelussa. Tuoreimpana esimerkkinä on Pyrkivän vuotiaiden Sanixin venyminen ensimmäisissä arvokisoissaan junioreiden MM-kilpailuissa Espanjan Vigossa finaalin kuudenneksi. Edellisen kerran Pyrkivältä oli joukkue arvokisoissa vuonna Tuolloin nuorten Suomen mestaruuden voittanut Sudenkorennot karsiutui finaalista junioreiden MM-kisoissa Tshekeissä. Olemme oikeilla urilla. Pyrkimyksenämme on ollut muuttaa joukkueiden ajattelutapaa ammattimaisempaan, suunnitelmallisempaan ja määrätietoisempaan suuntaan. - Kaikki lähtee kausisuunnitelmasta, missä pitää huomioida niin leirien ajankohdat kuin peruskunto-, laji- ja kilpailukausien sisällöt. Enää ei voi tehdä niin kuin ennen, että menee salille ja vetää harjoitukset rutiinilla, naisvoimistelujaoston puheenjohtaja Päivi Wermanen korostaa. Kaikkiaan Pyrkivässä harjoittelee tällä hetkellä seitsemän eri-ikäistä joukkuetta. Ryhmiin kuuluu tavallisesti tyttöä. Yhtä ryhmää kohden on 2-4 valmentajaa. Emme ole kärsineet valmentajapulasta, vaan olemme saaneet aina uusia valmentajia vanhojen joukkueiden voimistelijoista. Kun oma voimistelu-ura päättyy, useat ovat halunneet jatkaa lajin parissa valmentajina, Wermanen kiittelee. Lajitausta on hyödyksi valmentajana työskennellessä. Kuitenkaan ei tarvitse olla huippuvoimistelija, vaan voimistelutausta riittää. Henna Kettunen, 21, voimisteli pitkään Sudenkorennoissa, jonka toiminta loppui keväällä Seuraavana vuonna Henna aloitti jo valmentajana. Rakkaus voimisteluun houkutteli valmentajaksi. Tässä saa aistia paitsi kisafiilistä, myös viedä omaa osaamista eteenpäin ja nähdä tyttöjen kehittyvän, Kettunen kuvaa. Kettunen valmentaa vuotiaiden mestaruussarjassa kilpailevaa Sik- Sak-joukkuetta. Ryhmällä on harjoituksia neljä kertaa viikossa. Tytöt ovat innostuneita ja motivoituneita. Ei heitä paljon tarvitse komennella harjoittelemaan, Kettunen hymyilee. Jaoston omien kokousten lisäksi Pyrkivä on järjestänyt valmentajille omia palavereja neljä kertaa vuodessa. Niissä valmentajat pääsevät vaihtamaan ajatuksia kollegoidensa kanssa. Kokoukset ovat kuin sisäisiä koulutustilaisuuksia. Koko jaoston toimintaa puheenjohtaja Päivi Wermanen kiittelee aktiiviseksi. Meillä on kaikilla jaostossa on omat tehtävämme. Kun langat menevät moneen suuntaan, ne toimivat kun kaikki hoitavat omaa osaaluettaan. Turussa kilpailu voimistelijoista on poikkeuksellisen kovaa. Voimisteluseuroja Turussa on liki kymmenen. Terve kilpailu kehittää jokaista voimistelijaa. Kun pitää keskittyä voittamaan saman kaupungin toinen joukkue, se nostaa molempien joukkueiden tasoa, Wermanen Isompien seurojen puristuksessa Pyrkivässä on nähty kannattavaksi erikoistua vahvaan osa-alueensa, kilpajoukkuevoimisteluun. Tulevana syksynä seurassa pyörähtää käyntiin voimistelukouluryhmät 5-6- sekä 7-8-vuotiaille. Ne korvaavat seurassa aiemmin toimineen satujumpan. Ei meillä ole varaa lähteä kilpailemaan muiden turkulaisten seurojen kanssa laajoista massoista harrastetasolla, vaan olemme pyrkineet erikoistumaan lajin valmennusryhmiin, Wermanen Flyer_126,5x183_etusCard_TUL_2011.indd 1 4/19/11 9:47 AM